Kokoomuksen tavoitteena on sellaisen eläkejärjestelmän ja eläkeverotuksen
luominen, joka turvaa nykyistä paremmin eläkeläisten ostovoiman.
Eläkkeiden verotus
Suuri eläkeläisiä koskeva epäkohta on palkansaajia korkeampi verotus. Se koskee
kaikkia 13 000 - 37 000 euroa vuodessa saavia eläkeläisiä, jotka nyt maksavat
tuloistaan korkeampaa veroa kuin samalla tulotasolla olevat palkansaajat.
Tilanne on täysin kohtuuton ja epäoikeudenmukainen.
Ero verotuksessa johtuu siitä, että eläkkeensaajilla ja palkansaajilla on eri
vähennykset verotuksessa.
Tämä epäkohta on kiireellisesti korjattava niin, ettei eläkeläisten verotus ole
millään tulotasolla korkeampi kuin palkansaajan verotus. Kunnallisverotuksen
eläketulovähennystä on nostettava siten, että eläkkeensaajan nettotulo on sama
kuin palkansaajalla.
Monen eläkeläisen kohdalla muutos merkitsisi tuntuvaa käteen jäävän tulon
lisäystä. Esimerkiksi 14 000 euron vuosieläkkeessä merkitsee 1,5 %:n
veronkevennystä.
Eläkeindeksi
Eläkeläiset ovat perustellusti kokeneet, että eläkeindeksi ei riittävällä
tavalla turvaa heidän ostovoimaansa.
Niin työeläkeindeksiä kuin myös kansaneläkeindeksiin vaikuttavaa
elinkustannusindeksiä on korjattava siten, että se nykyistä paremmin ottaa
huomioon eläkeläisen kannalta olennaiset kustannukset, kuten terveydenhuollon
menot.
Kokoomus on joka syksy esittänyt selvityksen tekemistä eläkeläisten ostovoiman
turvaavan indeksin luomisesta. Hallituspuolueet ovat tämän aina torjuneet.
Puoluehallitus on asettanut työryhmän, joka selvittää eläkeläisten
palvelutarpeita ja taloudellista asemaa – myös indeksiä. Työryhmän esitys tulee
kokoomuksen puoluevaltuuston päätettäväksi.
Kansaneläkkeen tasokorotus
Koska Vanhasen hallitus petti kansaeläkeläisille annetut lupaukset, on selvää,
että kansaneläkkeiden tasokorotuksiin on palattava.
Pienituloisimpien, pääasiassa pelkkää kansaeläkettä saavien, tilanne on
taloudellisesti vaikein. Tämän ryhmän elämäntilanteen parantamiseksi on tehtävä
tasokorotus kansaneläkkeeseen.
Kaikkein huonoimmassa asemassa ovat ne pienituloiset eläkeläiset, jotka
sairastavat paljon ja tarvitsevat päivittäistä apua. Noin 200 000 työeläkeläistä
ja kansaneläkeläistä saa eläkkeensä lisäksi hoitotukea alentuneen
toimintakykynsä vuoksi. Usein tämä eläkkeenlisä ei edes riitä korvaamaan
toimintakyvyn alentumisesta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia.
Näiden eläkkeensaajien toimeentulon parantamiseksi Kokoomus esittää
eläkkeensaajan hoitotuen, korotetun hoitotuen sekä erityishoitotuen korottamista
20 eurolla kuukaudessa.
Edellä esitetyt toimenpiteet lisäisivät eläkeläisten ostovoimaa ja toisivat
kaivattua turvaa vanhuuden varalle.
Hyvät palvelut kuuluvat kaikille
Sekä valtakunnallisen että alueellisen senioripolitiikan peruslähtökohtana on
oltava ihmisen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Kotona asumisen on oltava
aina ensisijainen vaihtoehto. Kotona selviytyminen edellyttää itsenäisyyttä ja
omatoimisuutta tukevaa elinympäristöä. Arkipalveluja on kehitettävää ja
monipuoliset sosiaali- ja terveyspalvelut on oltava helposti saatavilla.
Tutkimusten mukaan suurimmat laitoshoitoon siirtymisen riskitekijät ovat
ikäihmisen toimintakykyvaikeudet ja niiden kasautuminen, asunnon liikuntaesteet,
koettu yksinäisyys ja tarkoituksenmukaisten palvelujen puute.
Kotipalveluiden kehittäminen
Kotipalvelun kehittäminen ja ennaltaehkäisevät kotikäynnit ovat tärkeä tapa
ehkäistä vanhusten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä sekä mahdollistaa kotona
asuminen. Samalla pystytään selvittämään palvelutarpeet.
Selvitysten mukaan kotisairaanhoidon ja kotipalveluiden saantiperusteet
vaihtelevat huomattavasti kunnittain. Tämä on johtanut ikäihmisten eriarvoiseen
kohteluun.
Vanhusten turvaksi ja palveluiden takaamiseksi on säädettävä laki, todellinen
hoito- ja hoivatakuu. Ikäihmisten tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi kokoomus
esittää, että lailla on säädettävä niistä kriteereistä, joiden perusteella on
oikeutettu kotisairaanhoitoon ja kotipalveluihin. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit
on liitettävä osaksi kotipalveluja. Samalla palveluseteli on ulotettava myös
kotisairaanhoitoon.
Sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikan on tuettava palvelurakenteen
uudistamista avohoitopainotteiseksi. Näin ei nyt ole. Nykyisessä järjestelmässä
kotihoito muodostuu vanhukselle usein kalliimmaksi kuin laitoshoito.
Palvelumaksuja on korjattava niin, etteivät kotipalvelut tule kohtuuttoman
kalliiksi. Kiireellisintä on luoda avopalveluita käyttävälle suojaosuus samalle
tasolle kuin laitoshoidossa.
Nykyinen maksujärjestelmä on syntynyt ennemminkin sattumanvaraisesti kuin
suunnitellen. Maksujen, tulonsiirtojen ja verotuksen yhteisvaikutuksesta
avopalveluja käyttävän asiakkaan tosiasiallisesti käytettävissä olevat tulot
voivat pienentyä tulojen kasvaessa. - Tilannetta ei voi pitää
tarkoituksenmukaisena. Tuloloukuista kärsivät kipeimmin eläkkeelle jääneet
keskituloiset. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikka on arvioitava
uudelleen. Maksut eivät ole tulontasausta varten, vaan sitä varten on olemassa
progressiivinen verotus.
Omaishoitajien asema
Omaishoitajien asemaa on pyritty parantamaan nostamalla omaishoidon tukea. Tämä
sinänsä hyvä uudistus on johtanut käytännössä kuitenkin siihen, että monet
kunnat ovat vähentäneet omaishoitajien määrää. Omaishoitoon ei ole annettu
riittävästi lisää rahaa.
Omaishoidon voimavarat on jatkossa turvattava. Omaishoidon tukeen edellyttävät
kriteerit on yhtenäistettävä koko maata kattavaksi ja valtion on tulevaisuudessa
osallistuttava enemmän omaishoidon kustannuksiin.
Myös omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava. Tällä hetkellä omaishoitaja
on oikeutettu vain kahteen vapaapäivään kuukaudessa. Kokoomus esittää, että
omaishoitajien vapaaoikeus nostetaan neljään päivään kuukaudessa.
On perusteltua, että kotitalousvähennys laajennetaan kuuluvaksi myös omaishoidon
tuen saajille.
Järjestöt lisäävät hyvinvointia
Päävastuu palveluista on oltava jatkossakin julkisella sektorilla.
Yhteisöllisyyttä sekä julkisen, kolmannen sektorin ja yritysten yhteistyötä on
vahvistettava. Esimerkiksi vanhus- ja eläkeläisjärjestöjen toiminta lisää
olennaisesti mahdollisuuksia tavata ihmisiä ja osallistua oman elinympäristönsä
suunnitteluun. Eri vapaaehtoisjärjestöt täydentävät merkittävällä tavalla
palvelukeskusten toimintaa tekemällä ns. ystävän palvelua ja vahvistavat näin
yhteisöllisyyttä.
Vanhustyötä tekeviä järjestöjen voimavaroja on lisättävä. Järjestöjen
toimintaedellytykset on turvattava määrittelemällä niiden yleishyödyllisyys
verotuksen kannalta yksiselitteisellä tavalla. Kannanotossa kokoomus esittää,
että yritysten vanhustyötä tekeville järjestöille antamat avustukset muutetaan
tiettyyn rajaan saakka verovähennyskelpoisiksi.
Veteraanien kuntoutus
Sotiemme veteraanien kuntoutus ja toimintakyvyn ylläpitäminen ovat tärkeä
kansallinen kunnia-tehtävä. Yhä useammat veteraanit tarvitsevat palveluja ja
tukea selviytyäkseen jokapäiväisistä askareistaan. Siksi on perusteltua, että
sotilasvammalain mukaisesta haitta-asteesta luovutaan, ja oikeus maksuttomiin
avohoitopalveluihin sekä kuntoutukseen taataan kaikille sotiemme veteraaneille.