Sarin tarina

Perheen esikoinen

Synnyin neljän lapsen perheeseen esikoisena. Ehkä osin siksi olen aina ollut valmis ottamaan vastuuta ja tekemään työtä erilaisten ihmisten kanssa. Politiikka on ennen kaikkea joukkuepeliä, jossa tarvitaan kykyä sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä, mutta myös lujaa tahtoa taistella tärkeiksi kokemiensa asioiden puolesta. Vanhemmillani oli aina muiden töiden ohessa omaa yritystoimintaa. Kotona kasvoin yritteliäisyyteen ja opin arvostamaan ahkeruutta sekä kaikkea työtä.

Isäni toimi energiatekniikan professorina ja yliopistomaailma sekä tiede olivat osa perheen arkea. Suvussani on myös paljon opettajia ja opettajuus on asia, jota olen jo lapsena oppinut kunnioittamaan. Äidiltäni opin ekologisen ajatusmaailman ja arkiliikunnan. Äitini ei käyttänyt autoa jos ei ollut pakko, vaan käveli tai pyöräili aina kun se oli mahdollista. Niin teimme myös me lapset. Se herätti siihen aikaan jopa kummastusta.

Luonto ja muut rakkaat harrastukset

Kouluaikana kaiken huomioni vapaa-ajalla veivät hevoset. Lopetin lopulta myös partioharrastuksenikin, kun kaikki aika kului tallilla. Rakkaus luontoon ja eläimiin on säilynyt. Vanhimman tyttäreni innostuttua ratsastuksesta olen hieman lämmitellyt vanhaa harrastustani. Olen myös Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen jäsen ja toimin eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtajana.

Harrastuksiini kuuluu myös kaikenlainen luonnossa liikkuminen, lukeminen, lasten kanssa leipominen ja tietenkin ajanvietto perheen ja ystävien kanssa. Olen Helsingin teatterikerhon jäsen ja teatterissa käyn enemmän kuin mielelläni, mutta aivan liian harvoin. Olen myös jäsenenä mm. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Munkkiniemen paikallisyhdistyksessä. MLL:n yhdistykset tekevät arvokasta työtä lasten ja nuorten hyväksi sekä vanhemmuuden tueksi, ongelmien ennaltaehkäisemiseksi – ja tuovat iloa arkeen.

Tutustuessani aviomieheeni sain myös tottua purjehtimiseen, joka on nykyisin koko perheemme rakkain yhteinen kesälomaharrastus. Tulin aikoinaan helposti pahoinvoivaksi lyhyellä automatkallakin, joten elämänmuutos oli suuri. Nykyisin en tiedä mitään parempaa tapaa viettää kesälomaa ja vapaa-aikaa kuin purjehtiminen. Mieheni Kimin vanhempien yli 20 vuotta sitten hankkima purjevene Piraija on kuin toinen kotimme. Merellinen luonto on aina yhtä hieno elämys ja Itämeren suojelu onkin keskeinen mielenkiinnon kohteeni.

Koti ja perhe

Asumme Munkkiniemessä, jonka parhaita puolia ovat luonnon läheisyys sekä sujuvat joukkoliikenneyhteydet. On upeaa, että ratikka ja meri ovat lähes takapihalla. Lapset voivat kävellä kotoa kouluun ja pienimmän päiväkoti on meidän kotikadullamme. Munkinseudulta löytyvät myös Helsingin parhaat kahvilat ja hyvä kirjasto. On mukavaa asua alueella, jossa lähes kaikki tuntevat toisensa.

Olen onnellisesti naimisissa Kim Ruokosen kanssa. Kim ja tietenkin meidän kolme lastamme ovat parasta mitä minulle on koskaan tapahtunut. Meillä tasapainoillaan työn ja perheen yhteensovittamisen kanssa niin kuin monissa muissakin lapsiperheissä. En kuulu eduskunnan tunnetuimpiin iltakutsuilla viihtyjiin, vaan pakkaan useimmiten illaksi tietokoneen mukaan kotiin.

Vaikka työt ja lasten harrastukset täyttävätkin ison osan perheemme arjesta, pyrimme löytämään päivittäin ainakin yhden yhteisen ruokailuhetken perheen kesken. Silloin voimme rauhassa vaihtaa päivän kuulumisia ja jakaa ilot ja surut. Kim on loistava kokki, mikä on onnenpotku, koska itse olen huonohko ruoanlaittaja, mutta leipomisessa jo paljon parempi.

Työn ja perheen yhteensovittaminen

Onneksi kansanedustajan työ ei ole aivan kaikilta osiltaan työpaikkaan sidottua. Arkea helpottavat myös yhteiset kalenteripalaverit mieheni kanssa ja isovanhempien lastenhoitoapu. Olemme onnekkaita, kun meillä on isovanhemmat ja laaja läheisten tukiverkosto osana elämää.

Työ on minulle aina ollut tärkeää ja suhtautuminen siihen intohimoista. Koen olevani onnekas, kun olen voinut tehdä työtä, jonka koen tärkeäksi. Innostun helposti uusista asioista. Vasta elämänkokemus on tuonut viisautta ja kykyä antaa enemmän tilaa perheelleni ja muulle elämälle. Tunnen olevani etuoikeutettu, kun ehdin itse olemaan mukana lasten arjessa ja elämään omaa elämääni enkä vain organisoi lastenhoitoa. Olen varmasti näin myös parempi päätöksentekijä.

Olen joskus kuullut jonkun sanovan, että ihminen on onnellinen silloin, kun töihin on mukava mennä ja kun töistä palaa mielellään kotiin. Oli sanoja kuka tahansa, niin oikeaan osui. 

Opinnot ja kipinä politiikkaan

Lukion jälkeen valmistuin ensin Helsingin IV-terveydenhuolto-oppilaitoksesta. Olen työskennellyt sekä Suomessa että Ruotsissa, niin sairaanhoitajan kuin röntgenhoitajan tehtävissä. Rahoitin yliopisto-opintoni tekemällä röntgenhoitajan sijaisuuksia ja sairaanhoitajana yövuoroja vanhainkodissa. Innostus yhteiskunnallisiin asioihin syntyi opiskelujen alkuaikoina ja olin aktiivisesti mukana ainejärjestötoiminnassa.

Terveydenhuollon maisterin tutkinnon suoritin Helsingin yliopistossa lääketieteellisessä tiedekunnassa. Pääaineitani olivat terveydenhuollon johtaminen, hallinto ja tutkimusmenetelmät. Kipinä politiikkaan syttyi, kun opiskelin vuoden Skotlannissa Edinburghin yliopistossa. Palattuani Suomeen liityin Kansallisiin Ylioppilaisiin ja politiikka vei pikkuhiljaa mennessään.

Kokoomus ja työ kansanedustajana

Opiskelijapolitiikka oli monin tavoin politiikan korkeakoulu, mutta suoritin myös varsinaiset yliopisto-opintoni kaiken muun ohella. Toimin kaksi vuotta Kokoomusopiskelijoiden ensimmäisenä naispuheenjohtajana, jonka jälkeen oli valmistumisen aika. Siirryin suoraan eduskuntaan poliittiseksi sihteeriksi. Työskentely Sauli Niinistön puheenjohtaja-aikana kokoomuksen eduskuntaryhmän poliittisena sihteerinä on antanut laajan osaamisen eri politiikan osa-alueille.

Olen saanut kansanedustajan työssä tehdä paljon ja olla vastuullisissa tehtävissä. Olen ollut vahvasti vaikuttamassa kokoomuksen suuntaan ja politiikan sisältöön. Viimeisimmäksi vedin kokoomuksen puheenjohtajan kanssa työryhmää, jossa valmisteltiin kokoomuksen kannat hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseen ja verouudistukseen. Olen myös kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja.

Toimin eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa ja ulkoasiainvaliokunnassa. Olen valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja. Toimin myös sivistys- ja tiedejaostossa. Valtiovarainvaliokunnan tehtävänä on käsitellä valtiontalouden kehykset, valtion talousarvioesitys ja lisätalousarvioesitykset sekä veroja ja muita raha-asioita koskevat lainsäädäntöasiat.

Kokoomuksen puoluejohdon jäsenenä toimiessani vedin kokoomuksen periaateohjelmatyötä puheenjohtaja Kataisen kanssa. Puoluejohtoon minut valittiin vuonna 1999, eli samana vuonna kun tulin valituksi kansanedustajaksi. Toimin kokoomuksen varapuheenjohtajana aina kesään 2004 asti, jolloin puoluekokous valitsi minut puoluevaltuuston puheenjohtajaksi. Puoluevaltuuston puheenjohtajan tehtävästä jäin pois vuonna 2008. Opetusministerinä ollessani toimin myös mm. sosiaalipoliittisen ministeriryhmän ja yrittäjyyden politiikkaohjelman jäsenenä.

Eduskuntatyön lisäksi olen vaikuttanut Helsingin asioihin kaupunginvaltuutettuna. Helsinkiläisten palveluista, arjen hyvinvoinnista ja ympäristöstä huolehtiminen on haastava ja tärkeä tehtävä. Työ kaupunginvaltuutettuna tukee eduskuntatyötä. Kansanedustajana on välttämätöntä tietää, mitä Helsingin päätöksenteossa tapahtuu ja päinvastoin.

Innostusta ja tahtoa jatkaa kansanedustajan työtä

Ihmisten hyvinvointi ja puhdas ympäristö kuuluvat päätöksenteossa etusijalle. Sukupuolten ja sukupolvien välinen tasa-arvo on kaiken lähtökohta. Samoin työnteon, yrittäjyyden ja hyvän työelämän edistäminen. Työ ja perhe pitää olla ”jokavanhemmanoikeus”. Kestävän, suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat ovat sekä työelämässä että vanhemmuudessa käytössä parhaalla mahdollisella tavalla. Työstä ja elämästä on voitava myös nauttia.  Kestävän talouden rinnalle on nostettava elämän laatu. Jätetään maapallo lapsillemme sellaisessa kunnossa, jota tulevien äitien ja isien ei tarvitse hävetä.

Kansanedustajan työssä tarvitaan asiantuntemusta ja kykyä, sekä intoa että uusia avauksia. Politiikalla ratkaistaan isoja arjen kysymyksiä – joko hyvin tai huonosti. Päättäjien on tunnettava tosiasiat, mutta päätösten on myös tunnuttava oikeilta. Aina on oikea hetki miettiä, miten asiat voi tehdä paremmin. Tarvitsen Sinulta valtakirjan jatkaa työtäni hyvän arjen puolesta.

Sari Sarkomaa