Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 27.4.2026

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää erittäin tervetulleena tänään lausunnolle lähtenyttä lakiesitystä, jonka hyväksymisen myötä asuntoyhteisöt voisivat enemmistöpäätöksellä kieltää häiritsevän tupakoinnin huoneistossa, parvekkeella ja huoneistojen ulkotiloissa. Jatkossa lupaa ei enää tarvitsisi hakea kunnalta. 

Nykyisin asuntoyhteisöt voivat hakea kunnalta tupakointikieltoa asuntoyhteisön huoneistoon ja siihen kuuluviin tiloihin. Prosessi on raskas ja aikaa vievä sekä epävarma, sisältäen useita vaiheita. Siitä aiheutuu taloyhtiölle kustannuksia, jotka voivat olla huomattavan suuria. Tämän vuoksi kiellon hakemiseen on ryhtynyt vain harva taloyhtiö, vaikka tupakointikielto olisi tarpeellinen ja asukkaiden toivoma.

"On kestämätöntä, että merkittävä määrä suomalaisia, myös lapsia, altistuu kotonaan tahdon vastaisesti naapuruston syöpävaaralliselle tupakansavulle. Tupakointi on jo kielletty työpaikoilla, ravintoloissa, yleisillä leikkikentillä, päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten pihoilla sekä uimarannoilla. Autossakaan ei saa polttaa, jos matkustajina on alle 15-vuotiaita lapsia. Sen sijaan naapurista tulevan tupakansavun kuriin saaminen on ollut aivan liian vaikeaa. Tilanne on ollut täysin kohtuuton ja vaarantanut monin tavoin savulle altistuneiden terveyden." sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa kiittää aikaansaavaa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosta, joka vie eteenpäin asiaa, jota on hyvin pitkään ja hartaasti esitetty, toivottu ja vaadittu.

”Tupakansavu on syöpävaarallinen seos, eikä sen pitoisuudelle sisäilmassa ole voitu osoittaa turvallista rajaa. Passiivinen tupakointi aiheuttaa useita kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia sekä pahentaa sairauksien oireita. Kenenkään ei pitäisi altistua sille vastoin tahtoaan, etenkään omassa kodissaan. Tupakansavu on terveyshaitan lisäksi haitaksi asumisviihtyvyydelle ja laskee usein myös asunnon arvoa” , summaa Sarkomaa.

"Ihmisiä on suojeltava tupakansavulta myös heidän omissa kodeissaan. Tupakkalainsäädännön muutos on välttämätön", Sarkomaa päättää.

Tiedote 26.4.2026

Hallitus päätti kehysriihessä laajentaa 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilua fysioterapiaan sekä korottaa kotitalousvähennystä. Molemmat päätökset edistävät kuntoutuspalveluiden saatavuutta ja ikäihmisten kotona pärjäämistä. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on tyytyväinen päätöksiin.

Valinnanvapauskokeiluun lisätään fysioterapia iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn tukemiseksi ja kotona pärjäämisen edistämiseksi. Fysioterapiaa voitaisiin korvata enintään neljä käyntiä kalenterivuodessa. Sarkomaan mukaan päätös kohentaa myös pienempien kuntoutusalan yritysten toimintaedellytyksiä ja vauhdittaa yrittäjyyttä. Lisäksi kokeilua jatketaan vuodella niin, että se päättyy vuoden 2028 loppuun.

– Fysioterapia valinnanvapauskokeiluun on tervetullut uudistus ja melkoinen loikka eteenpäin senioreiden toimintakyvyn edistämisessä. Varhainen ja oikea-aikainen kuntoutus tukee kotona asumista, ehkäisee toimintakyvyn heikkenemistä ja siirtää raskaampien palveluiden tarvetta, Sarkomaa kertoo.

Lämpimästi tervetullut on myös kotitalousvähennyksen korotus, jota Sarkomaa on ajanut yhdessä yrittäjien kanssa. Vähennyksen piiriin kuuluvat myös kotona annettava toiminta- ja fysioterapia, mikä edistää arjessa selviytymistä ja toivottavasti lisää kuntoutuspalveluiden kysyntää ja saatavuutta niitä tarvitseville.

– Kun elämme yhä pidempään, sen myötä myös tarve ylläpitää ja edistää ikäihmisten toimintakykyä jatkaa kasvuaan. Varhainen ja laadukas kuntoutus lisää elämänlaatua ja on kustannusvaikuttava investointi, Sarkomaa sanoo.

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämänlaadun.

– Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaan ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Kuntoutuksen ammattilaisten tuen avulla voidaan löytää ratkaisut arjessa selviytymiseen ja sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta, sanoo Sarkomaa.

– Kotitalousvähennyksen korotus ja valinnanvapauskokeilun laajentaminen täydentävät toisiaan hyvin. Yhdessä ne parantavat senioreiden mahdollisuuksia saada kuntoutusta ja tukea toimintakyvyn ylläpitämiseen ja iän karttuessa kotona pärjäämiseen. On tervetullutta, että kehysriihessä ymmärrettiin kuntoutuksen merkitys, Sarkomaa päättää.

Tiedote 22.4.2026

Hallitus päätti kasvutoimena korottaa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 100 euroon sekä vähennysprosenttia 40 prosenttiin. Muutokset tehdään mahdollisimman nopeasti määräaikaisina vuoden 2027 loppuun. Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää päätöstä lämpimästi tervetulleena.

Kotitalousvähennyksen korotus lisää kotitalouksien ostovoimaa ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten mahdollisuuksia ostaa itselleen apua ja palveluita. Sarkomaan mukaan korotettu vähennys on omiaan lisäämään kotimaista kysyntää ja tukemaan erityisesti paikallista pienyrittäjyyttä juuri nyt, kun talous tarvitsee kasvun eväitä.

Tällä hetkellä kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 1 600 euroa henkilöä kohti vuodessa. Kotitalousvähennystä voi saada yritykseltä ostetusta työstä 35 prosenttia työn osuudesta. Korotuksen myötä enimmäismäärä kasvaisi 2100 euroon ja korvattava osuus 40 prosenttiin.

"Korotettu kotitalousvähennys mahdollistaa remontti-, siivous- ja hoivapalveluiden sekä kotikuntoutuksen ostamisen nykyistä edullisemmin erilaisissa elämäntilanteissa. Esimerkiksi monelle lapsiperheelle tai muutoin ruuhkavuosia elävälle vähennys on suuri helpotus arkeen, monelle senioreille taas edellytys pärjätä kotona", Sarkomaa sanoo.

Suomen väestö ikääntyy nopeasti ja yhä useampi ikäihminen tarvitsee apua selviytyäkseen kodin arjessa. Sarkomaa muistuttaa, että oikea-aikainen apu on usein ratkaiseva tekijä siinä, että ikäihmisen kotona asuminen onnistuu turvallisesti ja inhimillisesti. Senioreille kotitalousvähennys lisää kevyempien kotiin hankittavien palvelujen käyttöä ja siirtää raskaampien palveluiden tarvetta, täydentäen kustannusvaikuttavasti julkisia palveluja.

Sarkomaan mukaan vähennyksen korotus voi olla monelle pienyrittäjälle pelastus. Hoiva- ja hoitoalan yritykset toimivat kapeilla marginaaleilla, ja samaan aikaan erityisesti rakennus- ja palvelualat kärsivät suhdanteista. Korkeampi vähennys tuo työtä pienille paikallisille yrityksille ja luo uusia matalan kynnyksen työpaikkoja esimerkiksi siivous- ja hoiva-aloille, mikä on hallitusohjelman työllisyystavoitteiden mukaista.

"Suomi tarvitsee kotimaista kasvua, eikä sitä synny ilman yksityisiä palvelualoja, jotka muodostavat jo 40 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kotitalousvähennyksen nosto vahvistaa palvelutalouden kasvuedellytyksiä ja luo uusia mahdollisuuksia yrittäjille. Kun palvelut ovat taloudellisesti saavutettavia, niitä hankitaan enemmän ja vaikutukset heijastuvat koko talouteen", Sarkomaa päättää.

Tiedote 17.4.2026

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa ehdottaa pilottia, jossa luotaisiin edellytykset perustaa valtakunnallinen laaturekisteri muistisairauksien ennaltaehkäisyä, kuntoutusta ja hoitoa varten. Etenevät muistisairaudet ovat mittava kansanterveydellinen ja taloudellinen haaste.

”Suomessa ei ole saatavilla kattavaa ja valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa muistisairaiden palveluista. Sairastuneiden määrän kasvaessa sekä diagnostiikan, lääkehoidon ja muiden hoitomuotojen kehittyessä hoidon kustannusvaikuttavuus on yhä tärkeämpää”, Sarkomaa huomauttaa.

Laaturekistereiden avulla voidaan luotettavasti ja järjestelmällisesti seurata, vertailla ja arvioida sekä kehittää hoidon laatua ja vaikuttavuutta eri asiakas- ja potilasryhmissä. Tämä tukee vaikuttavan, turvallisen ja yhdenvertaisen hoidon järjestämistä koko maassa.

Kun hoitoketjuja seurataan valtakunnallisesti, voidaan havaita myös viiveet diagnosoinnissa ja tehostaa varhaisen vaiheen tukea. Tämä parantaa hoidon vaikuttavuutta sekä sairastuneen että hänen perheensä elämänlaatua.

”Olemme valtiovarainvaliokunnan mietinnössä toistuvasti korostaneet kansallisten laaturekisterien merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä. Olemme todenneet, että tiedolla johtaminen on keskeistä palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi sekä kustannusten hillitsemiseksi. Sote-uudistuksen tavoitteet saavutetaan vain tekemällä asioita vaikuttavammin. Tiedolla ei voi johtaa, jos sitä ei ole.Sekä ammattilaiset että päättäjät tarvitsevat luotettavaa tietoa päätöksenteon ja palveluiden kehittämisen pohjaksi. Tieto on tärkeää myös potilaille ja asiakkaille”, Sarkomaa muistuttaa.

Suomessa muistisairaita ihmisiä on lähes 150 000, ja diagnooseja tehdään noin 20 000 vuosittain. Osa sairastuneista on työikäisiä. Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus.

”Valtakunnallisen muistisairauksien laaturekisteripilotin aloittaminen olisi erittäin tervetullut ja ajankohtainen hanke. Se mahdollistaa hoidon nykytilan arvioinnin, kehittämisen ja seurannan tavalla, joka ei aiemmin ole ollut mahdollista”, Sarkomaa päättää.

Tiedote 13.4.2026

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa iloitsee Suomen ensimmäisen syöpästrategian valmistumisesta. Syöpästrategia luo vahvan perustan sille, että Suomi voi vastata kasvavaan syöpätaakkaan ja nousta kansainväliseksi edelläkävijäksi syövän ehkäisyssä, hoidossa ja tutkimuksessa.

Nykyisin noin 35 000 ihmistä sairastuu Suomessa vuosittain syöpään. Kymmenen vuoden päästä sairastuneita arvioidaan olevan 10 000 enemmän.

”Syöpästrategian tavoitteena on parantaa potilaiden yhdenvertaisuutta ja elämänlaatua, läheiset huomioiden. Keskeinen tavoite on myös syöpien ehkäisy sekä syöpäkuolemien vähentäminen. Kansallinen syöpästrategia luo vahvan perustan sille, että voimme vastata kasvavaan syöpätaakkaan ja nousta kansainväliseksi edelläkävijäksi syövän ehkäisyssä, hoidossa ja tutkimuksessa”, sanoo Sarkomaa

Maailman terveysjärjestö WHO on jo pitkään suositellut syöpästrategian laatimista. Syövän vastainen taistelu on EU:n ykkösprioriteetti terveyspolitiikassa. EU-maista syöpästrategia löytyy miltei jokaisesta, ja myös EU:lla on oma syöpästrategiansa.

”Syöpästrategian valmistelu starttasi, kun saimme vuonna 2023 valtiovarainvaliokunnassa hallituspuolueiden yhteistyössä lisättyä budjettiin lisämäärärahan kansallisen syöpästrategian laadintaan", kertoo Sarkomaa.

Syöpästrategia kattaa koko syöpään liittyvän polun: syövän ehkäisyn, syöpäseulonnat, diagnostiikan, syöpähoidot, potilaiden kuntoutumisen tuen ja psykososiaalisen tuen, palliatiivisen ja saattohoidon sekä syöpätutkimuksen. 

”Syöpästrategian toimeenpano on kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan. On välttämätöntä, että seuraava hallitus myös sitoutuu strategian toimeenpanoon. Nykyisellä hallituksella on myös näytön paikka strategian toimeenpanon aloittamisessa ja tukemisessa”, painottaa Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan syövän ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen toteamiseen panostaminen ovat keskeisessä asemassa. Euroopan komissio on pitkään suositellut rintasyöpäseulontojen laajentamista koskemaan kaikkia 45–74-vuotiaita naisia. Suomen seulontaohjelma koskee nykyisin vain 50–69-vuotiaita.

”Seulontojen laajentaminen nuorempiin ja iäkkäämpiin ikäryhmiin on tutkimusten mukaan kustannusvaikuttava keino varhaistaa rintasyövän havaitsemista, lisätä sairastuneen mahdollisuuksia voittaa syöpä, vähentää hoidon kustannuksia ja ennen kaikkea inhimillisiä kärsimyksiä. On perusteltua, että maamme seulontaohjelmat kokonaisuudessaan vastaavat uusinta tutkimusnäyttöä”, Sarkomaa sanoo.

Tiedote 2.4.2026

Kokoomuksen kansanedustajat, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho pitävät keskustan kansanedustaja Markus Lohen ehdotusta (HS 29.3.) aikuisten suun terveydenhuollon siirtämisestä pois julkisen palvelun piiristä suomalaisen terveyspolitiikan tavoitteiden vastaisena.

– Keskusta on lähdössä vaarallisille vesille. Julkisen perusterveydenhuollon vahvistamisesta on ollut kansallinen konsensus, ja nyt siitä oltaisiin keskustan puolesta valmiita lipsumaan. Lohen ehdotus on hyvin lyhytnäköinen ja harkitsematon: se lisäisi terveyseroja ja heikentäisi väestön terveyttä johtaen palvelutarpeen nousuun. Jokainen hoitamaton suun sairaus lisää myöhemmin kustannuksia, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan ja Laihon mukaan kokoomus lähtee siitä, että jokaisella on ikään katsomatta lakisääteinen oikeus julkisiin palveluihin, joiden olennainen osa on suun terveydenhuolto.

– Terve suu on osa ihmisen kokonaisterveyttä ja hyvinvointia. Suun ja hampaiden sairauksilla on tutkitusti yhteys moniin kansansairauksiin. Hoitamattomat suun sairaudet lisäävät riskiä muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin, aivoinfarktiin, diabeteksen hoitotasapainon heikkenemiseen sekä vakaviin infektioihin, Sarkomaa kertoo.

Terve Suomi -tutkimuksen mukaan karies ja parodontiitti ovat edelleen merkittäviä kansansairauksia ja niiden esiintyvyydessä on huomattavia eroja sosioekonomisten ryhmien välillä.

– Tulokset alleviivaavat suun sairauksien ennaltaehkäisyn tärkeyttä ja yhdenvertaisten palveluiden kehittämistä vaikuttavuusnäkökulma edellä. Tähän suuntaan pitää mennä – ei keskustan Lohen ehdottamaan suuntaan, edustajat toteavat.

Sarkomaan ja Laihon mukaan suun terveydenhuollon kehittämisessä on hyödyntämätöntä potentiaalia. He korostavat, että Kela-korvausta ja palvelusetelijärjestelmää on kehitettävä tukemaan omahoitoa ja hoitoon hakeutumista sekä hyödyntämään koko palvelujärjestelmän kapasiteettia. Hyvinvointialueiden on vahvistettava yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa, ja hammashoitajien ja suuhygienistien osaaminen on otettava täysimääräisesti käyttöön.

Sarkomaa muistuttaa, että ikäihmisten suun terveydenhuoltoon sekä kotihoidossa että ympärivuorokautisessa hoivassa tarvitaan kipeästi vahvistusta.

– Painopiste on laitettava rakenteiden ja toimintatapojen uudistamiseen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Laadukas aikuisten suun terveydenhuolto ei missään nimessä kuulu karsittavien palveluiden joukkoon, Laiho painottaa.

Sarkomaa ja Laiho toteavat, että valtiontalouden tilanne ja kustannusten hillinnän tavoite heijastuvat myös terveydenhuollon rahoitukseen. Heidän mukaansa ennakoiva ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto sekä vaikuttava kansansairauksien hoito, johon kuuluu erottamattomasti myös suun sairaudet, on ainoa kestävä toimintatapa.

– Suun terveydenhuollon säilyttäminen julkisen sektorin järjestämis- ja rahoitusvastuulla on välttämätöntä, jotta kansalaisten yhdenvertaiset palvelut, terveyserojen kaventaminen ja väestön hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen voidaan turvata. Palvelujen toteuttamisessa on kuitenkin järkevää hyödyntää nykyisinkin käytössä olevaa monituottajamallia, Laiho toteaa.

Sarkomaa ja Laiho peräänkuuluttavat suun terveydenhuollon nostamista myös pian alkavan sote-parlamentaarisen työryhmän asialistalle. Kokoomusta työryhmässä edustavat Sarkomaa (varajäsen Maaret Castrén) ja Laiho (varajäsen Ville Väyrynen).

– Suun terveydenhuolto on olennainen osa sote-palveluja, ja sen on oltava vahvasti esillä parlamentaarisessa työssä, edustajat päättävät.

Tiedote 28.3.2026

Kokoomuksen kansanedustaja ja Valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää tärkeänä, että Suomessa tehdään päätös rintasyöpäseulontojen laajentamisesta koskemaan 46–74-vuotiaita naisia Euroopan neuvoston tutkimukseen perustuvan ja vuonna 2022 annetun suosituksen mukaisesti. Useat Pohjoismaat ja maat Euroopassa ovat jo aiemmin tai viimeistään suosituksen myötä päivittäneet seulontaikärajansa. Suomen seulontaohjelma koskee nykyisin vain 50–69-vuotiaita. 

Seulontojen laajentamista on suosittanut myös Kansallinen syöpäseulontojen ohjausryhmä. (Rintasyövän seulontaohjelman vuosittaiset kustannukset ovat noin 15 miljoonaa euroa.  Ohjelman laajentaminen suosituksen mukaisesti nostaisi vuosittaisia kustannuksia noin kuudella miljoonalla eurolla.)

Suomen on syytä ripeästi toimia suosituksen mukaan. Seulontojen laajentaminen nuorempiin ja iäkkäämpiin ikäryhmiin on tutkimusten mukaan kustannusvaikuttava keino varhentaa rintasyövän havaitsemista, lisätä sairastuneen mahdollisuuksia selvitä syövästä, vähentää hoidon kustannuksia ja ennen kaikkea inhimillisiä kärsimyksiä, Sarkomaa sanoo.

- Sote-uudistuksen kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan vain tekemällä asioita uudella tavalla, Sarkomaa toteaa.

Seulonnan laajentaminen tukee pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman terveyden edistämistä, oikea-aikaista hoitoon pääsyä ja hoitojonojen purkua painottavia linjauksia. 

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Hoidon edistysaskeleista huolimatta se aiheuttaa eniten naisten syöpäkuolemia. Suomen on pystyttävä parempaan. Rintasyöpään sairastuu lähes joka kahdeksas nainen jossain vaiheessa elämäänsä. Useimmin rintasyöpä löytyy väestöseulonnalla.

- Pitkälle edenneisiin rintasyöpiin ei toistaiseksi ole parantavia hoitoja. Mitä varhaisemmassa vaiheessa rintasyöpä todetaan, sitä parempi on ennuste. Siksi seulontojen laajentaminen nuorempiin ja iäkkäämpiin ikäryhmiin on monin tavoin hyvin perusteltua ja viisasta, Sarkomaa painottaa.

Sarkomaa on aiemmin jättänyt asiaa koskevan toimenpidealoitteen (TPA 11/2023 vp).

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Tiedote 24.3.2026

Sari Sarkomaan mukaan työeläkejärjestelmän ei pidä toimia verotusjärjestelmänä.

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa torjuu keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkosen esityksen eläkekatosta. Sarkomaan mukaan eläkekatto tarkoittaisi käytännössä uutta lisäveroa enemmän ansaitseville ja murtaisi suomalaisen työeläkejärjestelmän keskiössä olevat arvot.

Kaikkonen esitti aikaisemmin tällä viikolla Suomeen eläkekattoa, eli euromääräistä enimmäismäärää suuremmille eläkkeille. Muun muassa Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela on kehunut Kaikkosen esitystä. Kokoomuksen Sarkomaa ei Kaikkosen esitykselle kuitenkaan lämpene.

– Keskustan esittämä eläkekatto rikkoisi periaatteen, jonka mukaan työeläke perustuu ansaittuun palkkaan kaikille yhdenvertaisesti samojen periaatteiden mukaisesti. Jos työeläkemaksua perittäisiin myös niistä tuloista, joista ei kertyisi omaa eläkettä, olisi se siltä osin käytännössä ylimääräinen lisävero enemmän ansaitseville työntekijöille, Sarkomaa sanoo tiedotteessa.

Työeläkejärjestelmän tehtävänä ei kokoomusedustajan mukaan ole toimia verotusjärjestelmänä. Hän pitää esitystä haitallisena talouskasvulle ja työn kannustimille.

– Progressiivisen verotuksen päälle ei ole perusteltua eikä kestävää lisätä uutta tulontasausjärjestelmää. Keskustan esitys olisi myrkkyä talouskasvulle ja työn kannustimille.

Jos kertyville eläkkeille asetettaisiin maksimimäärä ja työnantajien sekä työntekijöiden maksamille työeläkemaksuille yläraja, eläkekatto pienentäisi Sarkomaan mukaan työeläkemaksujen tuloa välittömästi, eläkemenojen pysyessä ennallaan vielä pitkään. Jo kertyneet eläkkeet pitäisi kustantaa entiseen tapaan, sillä niillä on perustuslain suoja, Sarkomaa sanoo.

– Varat jo ansaittujen eläkkeiden kattamiseen pitäisi kerätä työeläkemaksuilla. Tämä pakottaisi nostamaan maksua, jossa on jo muutenkin väestön ikääntymisestä johtuvaa korotuspainetta. Korotus lisäisi nyt työelämässä olevien ja tulevien sukupolvien maksurasitusta, Sarkomaa varoittaa.

Sarkomaa korostaa, että suomalaisen työeläkejärjestelmän perusperiaate on pidettävä koskemattomana. Hän kiinnittää huomiota Vasemmistoliiton puheenjohtajan Kaikkosen esitystä tukeville kommenteille.

– Onko niin, että keskusta ja vasemmisto ovat nyt yhdessä tuumin suunnittelemassa työtä tekevän suomalaisen lisäverottamista ja koko työeläkejärjestelmän perusperiaatteiden romuttamista?

Julkaistu alun perin Verkkouutisissa: "Keskustan eläkekatto romuttaisi työeläkejärjestelmän perusperiaatteen" - Verkkouutiset

Tiedote 13.3.2026

Pääoppositiopuolue SDP:n linja maakuntaverosta näyttää taas olevan vankan sumun peitossa. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa penää SDP:ltä selvennystä poukkoilevaan linjaan.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman lupasi keskiviikkona 11.3. Veronmaksajien tilaisuudessa, ettei SDP SDP tule edistämään seuraavalla vaalikaudella maakuntaveron käyttöönottoa, jos se on hallituksessa.

Demariopiskelijat ryntäsivät joukolla tyrmäämään puolueensa puheenjohtajan kannan ja vaativat uuden veron valmistelua. Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmä puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on julkisissa julkisissa puheissaan aiemmin hellinnyt maakunta veroa.

”On pakko kysyä mikä SDP: n eduskuntaryhmän kanta? Ja mikä on lopulta SDP: n kanta? Mainiota olisi, että yleensä kaiken veroilla ja lisärahalla  asiat hoitaa haluava SDP ymmärtäisi, ettei maakuntavero ratkaisisi yhtäkään ongelmaa tai toisi parempaa hoitoa suomalaisille”, kiteyttää Sarkomaa.                                                                                                        

Maakuntaveron sijaan Sarkomaa mukaan on keskityttävä hyvinvointialueiden rakenteiden ja toimintatapojen uudistamiseen, kuten rahoitusmallin kannustavuuden ja palvelujen vaikuttavuuden kehittämiseen sekä tiedolla johtamiseen.

Maakuntavero olisi omiaan kiristämään verotusta ja heikentämään työnteon kannustimia sekä eriyttämään verotuksen tasoa eri puolilla Suomea.

”Hyvinvointialueiden menojen ja palvelutarpeen kasvaessa rahat on käytettävä entistä vaikuttavammin ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalvelut on turvattava kaikkialla Suomessa”, summaa Sarkomaa.

Sarkomaa kantaa huolta SDP:n aiemmasta myönteisestä linjasta maakuntaveroa kohtaan.

”SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tuppurainen on vuonna 2024 todennut, että ilman omaa verotusoikeutta sote-alueet ovat aika lailla kädettömiä. Lisäksi Marinin hallitus vielä väläytteli maakuntaveron säätämisellä. Ollaanko SDP:n toimesta kättä sittenkin hivuttamassa veronmaksajien taskuun?”, hämmästelee Sarkomaa.

Sarkomaa peräänkuuluttaa SDP:ltä selkeää ja uskottavaa talous- ja veropolitiikan linjaa poukkoilevan ja ympäripyöreän venkoilun sijaan.

”Tuoreeltaan SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar korosti, kuinka enemmistö tulevan vaalikauden velkajarrun edellyttämästä sopeutuksesta on tehtävä veroja kiristämällä, ei menoja sopeuttamalla", Sarkomaa sanoo. 

”Suomen ongelma ei ole liian matalat verot, vaan aivan liian korkeat menot. Onko kuitenkin niin, että todellisuudessa SDP aikoo entisestään kiristää työnteon ja yrittämisen verotusta? Sumuverhon takaa olisi hyvä tulla viimein esiin uskottavan vaihtoehdon kanssa”, päättää Sarkomaa.

Maa- ja metsätalousministeriö on laittanut lausunnoille asetuksen, jolla Saimaan kalastusrajoitusaluetta laajennetaan 336 neliökilometrillä. Sarkomaa kuitenkin peräänkuuluttaa ministeriöltä lisää kunnianhimoa ainutlaatuisen saimaannorpan suojelemiseksi.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa katsoo, että kalastusrajoitusalueen laajentaminen parantaa merkittävästi saimaannorpan suojelua. Sarkomaa kuitenkin peräänkuuluttaa ministeriöltä lisää kunnianhimoa ainutlaatuisen saimaannorpan suojelemiseksi.

”Kalastusrajoitusalueen laajentaminen on merkittävä askel saimaannorpan suojelutyölle. Kalastusrajoitusalue laajenee yli 10 prosenttia. Näillä alueilla kielletään ympärivuotisesti saimaannorpalle kaikkein vaarallisimpien kalanpyydysten ja kalastustapojen käyttö”, Sarkomaa aloittaa.

Saimaannorpan tilanne on parantunut merkittävästi. Kanta on kasvanut 2000-luvulla noin 240 yksilöstä noin 530 yksilöön. Sarkomaan mukaan lisätoimia kuitenkin vielä tarvitaan.

”Kalastusrajoitusalueen laajentaminen on hyvä alku Saimaannorpan paremmalle suojelulle. Suojelutyön onnistuminen edellyttää kuitenkin lisätoimia: verkkokalastuskieltoa tulisi pidentää nykyisestä kesäkuun lopusta heinäkuun loppuun. Kokoomus on valmis tukemaan tätä muutosta”, Sarkomaa jatkaa.

”Saimaannorppa on erittäin uhanalainen laji, joka elää vain Suomessa. Ilmaston lämpeneminen ja lumettomat talvet ovat norpille kasvava riskitekijä ja vakava uhka. Ellei kalanpyydyskuolleisuutta kyetä tehokkaasti estämään ovat muut suojelukeinot vaarassa jäädä riittämättömiksi”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033