fbpx Siirry sisältöön

Tiedote 20.2.2021
Julkaisuvapaa heti


Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa vaateensa kotitalousvähennyksen laajentamista asunto-osakeyhtiön osakkaille niin, että vähennyksen voi saada myös yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Omakotiasukkailla on jo oikeus tehdä vähennys vastaavista korjauksista. 

Sarkomaan mukaan asunto-osakeyhtiössä asuvien huutavan epäreilu kohtelu on perusteltua korjata, jotta myös heillä on yhdenvertainen mahdollisuus saada helpotusta kotitalousvähennyksestä remonttikustannuksiin.

”Monille palkansaajille ja eläkeläisille etenkin korkeiden asumiskustannusten Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla vaikkapa putkiremontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja. Kasvavat korjausvastuut tekevät tilanteen monille lähes sietämättömäksi. Hallituksen on syytä korjata räikeä epäkohta kevään kehysriihessä”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan kotitalousvähennyksen laajentaminen myös asunto- osakeyhtiöiden teettämiin remontteihin olisi hallinnollisesti tehokas ja selvä tapa tukea taloyhtiöiden asukkaita korjauksissa. 

Asunto-osakeyhtiöissä osakkaat maksavat pääsääntöisesti kaikki taloyhtiön korjauskulut yhtiövastikkeina, joten heidän verotuksellinen asemansa tulee olla sama kuin omakotiasukkailla. 

”Olen ajanut vähennyksen laajentamista jo pitkään. Ministeriöstä on vastattu kirjallisiin kysymyksiini, että kotitalousvähennys myönnetään vain luonnolliselle henkilölle. Tämä ei ole kestävä perustelu. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä. Taloyhtiö voisi antaa vuosittain osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisivät verottajan tarvitsemat tiedot remontin työkustannuksista, remontti-yrityksen tiedot sekä osakkaan vastikeperusteinen osuus kustannuksista. Osakas ilmoittaisi tietojen perusteella vähennyksen verohallintoon”, Sarkomaa sanoo.

Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto- osakeyhtiöiden toteuttamiin remontteihin vauhdittaisi korjausrakentamista ja hidastaisi korjausvelan kasvua. Kotitalousvähennyksen uudistaminen toisi lisätyötä ja verotuloja ja vauhdittaisi siten kansantaloutta. 

”Ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttaa merkittävästi asumiskustannusten kehitykseen. Ohjauskeinot ja kannustimet on toteutettava siten, että ne kohtelevat kiinteistönomistajia tasapuolisesti eivätkä vääristä kilpailua. Taloyhtiöiden tulisi voida saada tukea energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistävien hankkeiden toteuttamiseen kotitalousvähennyksen kautta”, päättää Sarkomaa 

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Tiedote 19.2.

Julkaisuvapaa heti

REACT-EU-varat on tarkoitettu koronasta toipumiseen, joten koheesiokriteeristöä ei pidä käyttää varojen alueellisen jaon perusteena. Kymmenen vuotta vanhat alueellisen kehityksen kriteerit eivät voi olla pohjana myöskään tulevan ohjelmakauden rahoituksessa, vaativat Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajat.

Rakennerahastojen ohjelma-asiakirjaan on REACT-EU-lisärahoituksen osalta valmisteltu muutos, joka on menossa valtioneuvoston käsittelyyn helmikuun aikana. REACT-EU-välineellä tuetaan pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamista alueilla, joiden talous ja työllisyys ovat kärsineet erityisen paljon. 

Ohjelma-asiakirjassa kuvataan REACT-EU-varojen alueellisen varojen jaon mekanismia. Varojen jaossa on käytetty koronan vaikutuksia tarkastelevaa tilastollista koronakriteeristöä (60 %), ja sen lisäksi alueiden välisiä kehityseroja kuvaavana koheesiomittaristona (40 %) ohjelmakauden 2014–2020 alueellista varojen jakoa, joka painottaa Pohjois- ja Itä-Suomea. 

Lähes kymmenen vuotta sitten valmisteltu kauden 2014–2020 varojen jako ei kuvasta alueellisten kehityserojen nykytilaa Suomessa eikä voi näin olla niin sanottu koheesiomittaristo. Maakuntien kokonaistilannetta tulee tarkastella ajantasaisen tiedon pohjalta tasapuolisesti, riippumatta maakunnan maantieteellisestä sijainnista. 

Useissa luotettavissa tutkimuksissa ja selvityksissä on osoitettu maakuntien kehityserojen kaventuneen ja muuttuneen. Viimeisten tutkimusten perusteella myös Etelä-Suomessa on heikosti kehittyneitä alueita ja Itä- ja Pohjois-Suomessa eriomaisesti eteenpäin päässeitä maakuntia. 

Ministeriön käyttämässä koronakriteeristössä on lisäksi päällekkäisyyttä koheesiokriteereiden kanssa, mikä kumuloi edelleen rahoitusta Itä- ja Pohjois-Suomen suuntaan ja vääristää REACT-EU-rahoituksen varsinaista käyttötarkoitusta, koronasta elpymistä. 

REACT-EU on tarkoitettu nimenomaan koronasta toipumiseen. Koheesiokriteeristöä ei tule tämän rahoituksen osalta käyttää lainkaan ja viittaukset kriteeristöön tulee poistaa rakennerahastoja koskevasta asiakirjasta, tiivistää kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto.


Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajat: 

kansanedustaja Sari Sarkomaa, pj.
kansanedustaja Tiina Elo, vpj.
kansanedustaja Eveliina Heinäluoma, vpj.
kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo, vpj.

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta (KENK)

  • Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valitut kansanedustajat muodostavat yhteisen neuvottelukunnan.
  • Neuvottelukuntaan kuuluu 58 edustajaa, mikä on yli neljännes koko eduskunnasta.
  • Puheenjohtajana toimii helsinkiläinen Sari Sarkomaa (kok.). Ensimmäinen varapuheenjohtaja on espoolainen Tiina Elo (vihr.), toinen varapuheenjohtaja helsinkiläinen Eveliina Heinäluoma (sdp) ja kolmas varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo (ps) Lohjalta.
  • Neuvottelukunta ottaa kantaa, kuulee asiantuntijoita ja vaikuttaa päätöksentekoon Uudenmaan kannalta tärkeissä asioissa.
  • Sihteerityö tehdään Uudenmaan liitossa.
  • Twitterissä: #kenk

Lisätietoja:

Puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 18.2.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmä jättää hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen kulttuuri- ja tapahtuma-alan tilanteesta. Kokoomus kantaa suurta huolta alan toimintaedellytyksistä koronakriisin aikana ja sen jälkeen.

Kokoomus haluaa tietää, millä aikataululla hallitus aikoo valmistella kulttuuri- ja tapahtuma-alalle suunnitelman ulos koronakriisistä. Kokoomus myös toivoo, että hallitus määrittelisi selkeät kriteerit, jotta tapahtumia voitaisiin järjestää terveysturvallisuus huomioiden. Lisäksi puolue haluaa  vastauksen siihen, milloin hallitus tuo eduskuntaan kompensaatiomallin, jolla korvataan alalle koituvia taloudellisia menetyksiä.

”Pitkään jatkuneet koronarajoitukset ovat varjostaneet kulttuuri- ja tapahtuma-alaa eikä loppua ole näkyvissä. Jatkuvassa epävarmuudessa toimiminen ei ole kenenkään etu. Kulttuuri ei saa kuolla koronaan”, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

"Meidän mielestämme ala tarvitsee selkeät ohjeistukset, millä edellytyksin tapahtumia voidaan järjestää terveysturvallisuus huomioon ottaen. Hallitus on laatinut turvallisten tapahtumien periaatteet, mutta nämä eivät ole näkyneet rajoituksia koskevassa päätöksenteossa", eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen Sofia Vikman (kok.) sanoo.

”Tapahtuma-alan toimijat ovat maamme parhaita tapahtumien järjestäjiä. He jos ketkä tietävät, miten tapahtuma voidaan järjestää ottaen erilaiset terveysturvallisuuteen liittyvät näkökulmat huomioon. Nyt olisi vihdoin aika kuunnella asiantuntijoita”, sivistysvaliokunnan jäsen Sari Multala (kok.) sanoo.

Tapahtumateollisuudessa toimii 3200 yritystä ja toimialan kokonaisarvo ennen koronaa oli 2,35 miljardia euroa. Toimiala työllistää lähes 200 000 ihmistä. Arvioiden mukaan tapahtumateollisuuden menetykset vuoden 2020 osalta nousevat kokonaisuudessaan jopa 1,9 miljardiin euroon.

”Tarvitsemme selkeän exit-suunnitelman siitä, miten tapahtumia voidaan järjestää turvallisesti. Tähän liittyen on laadittava selkeät koronavirukseen liittyvät mittarit, jotta toiminta ja päätöksenteko on mahdollisimman läpinäkyvää”, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.)sanoo. 

Kokoomus haluaa kompensoida alan taloudelliset menetykset

Kokoomus muistuttaa, että kulttuuriin ja tapahtumiin kohdistuvat rajoitukset rajoittavat perustuslain mukaista elinkeinovapautta. Kokoomuksen mielestä on välttämätöntä, että julkinen valta korvaa alan toimijoille rajoitustoimista aiheutuneita taloudellisia vahinkoja.

”Mikäli rajoitetaan tai jopa kielletään tapahtumien, kuten konserttien tai näytösten järjestäminen, on valtiolla oltava korvausvelvollisuus. Hallituksen tukimallit ovat tähän mennessä kohdistuneet kovin huonosti kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoihin. Tarvitsemme tukimallin, joka kohdentuu alan toimijoille reilusti ja yhdenvertaisesti”, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) sanoo.

Kokoomus esitti täysistunnossa keskiviikkona 17.2. eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa taloudellisten menetysten kompensoimiseksi. Eduskunnan hyväksyessä lausuman valtioneuvosto velvoitettaisiin luomaan korvausmalli, jolla elinkeinonharjoittajille korvataan kaikista tartuntatautilain nojalla toteutetuista rajoituksista aiheutuneet taloudelliset menetykset.

Lisätietoja:

Paula Risikko, puh. 09 432 3107

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Sofia Vikman, puh. 09 432 3194

Sari Multala, puh. 09 432 3101

Sinuhe Wallinheimo, puh. 09 432 3193

Tiedote 16.2.2021
Julkaisuvapaa heti


Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanni Grahn-Laasonen iloitsevat siitä, että Kokoomuksen pitkään ajama perhevapaauudistus on viimein etenemässä. Kokoomus kiittää perhevapaauudistuksen perheille tuomia joustoja, erilaisten perheiden yhdenvertaisuutta ja ansiosidonnaisen pidentymistä, mutta on huolissaan siitä, että uudistus ei täytä odotuksia tasa-arvon edistymisestä työelämässä.

”Kokoomukselle perhevapaauudistus on pitkäaikainen tavoite. Me haluamme edistää tasa-arvoa, lapsen etua ja perheiden parempaa arkea. Kannatamme joustavaa mallia, koska perheet, lapset ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Lisäjoustot ovat juuri sitä, mitä perheet ovat halunneet, mutta tasa-arvossa otetaan tällä uudistuksella korkeintaan vauvanaskeleita”, kokoomusedustajat arvioivat.

Kokoomuksen mukaan esityksen isoin kysymys on, lisääkö uudistus isien perhevapaiden käyttöä.

”Meidän silmiimme tasa-arvonäkökulma on aika lailla vesittynyt. Uudistuksesta puuttuvat sekä ratkaisut, miten isiä kannustetaan käyttämään yhteisiä vapaita, että vastaukset, miten tasataan äitiydestä työnantajille aiheutuvia kustannuksia. Naisten syrjiminen työmarkkinoilla uhkaa jatkua, eikä hallituksen esitys puutu siihen, että naisten työllisyys on Pohjoismaiden heikoin”, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa sanovat.

Ongelmana on myös se, ettei kotihoidontukeen haluta poliittisista syistä koskea, vaikka se tutkijoidenkin mukaan on naisille köyhyysansa.

”Kokoomus tekee eduskunnassa sitkeästi työtä, jotta tällä eduskuntakaudella saadaan vihdoin tehtyä lapsille ja perheille paras mahdollinen uudistus. Maan hallitus on puhunut paljon tasa-arvon edistämisestä, nyt on aika lunastaa myös nämä odotukset myös teoin.”

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Sanni Grahn-Laasonen, p. 050 462 6614

Tiedote 13.2.21

Julkaisuvapaa


Hallituksen perhevapaauudistukseen kohdistuu isot odotukset, ja nyt on aika lunastaa ne, vaativat kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanni Grahn-Laasonen.

Lehtitietojen mukaan hallitus on julkaisemassa oman perhevapaamallinsa alkuviikosta. Kokoomusedustajat muistuttavat, että odotukset täyttääkseen uudistuksen tulisi olla aidosti tasa-arvoa lisäävä ja naisten työllisyyttä vahvistava.

”Jokainen ymmärtää, että tässä tilanteessa uudistus, joka heikentää työllisyyttä, ei tule kysymykseenkään. Meidän odotuksemme on, että Suomi saa aidosti tasa-arvoisen ja perheiden erilaiset tilanteet paremmin huomioon ottavan perhevapaauudistuksen. Nyt on aika näyttää, että Suomi on pohjoismainen, tasa-arvoon pyrkivä yhteiskunta myös perheille”, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa sanovat.

Kokoomus on ajanut pitkään kunnianhimoista perhevapaauudistusta ja lupaa tukea hallitusta, jos hallitus on valmis tuomaan eduskuntaan uudistuksen, joka vastaa odotuksiin.

”Meidän odotuksemme ovat, että perhevapaauudistus edistää tasa-arvoa ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, kohtelee kaikkia erilaisia perheitä yhdenvertaisesti, vahvistaa naisten työllisyyttä ja edistää lasten mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatukseen. Me pidämme tärkeänä, että uudistus helpottaa perheiden arkea ja tuo lisää joustavuutta yhdenvertaisesti niin äideille kuin isille.”

Hallituksen aiemmin esittelevät linjaukset eivät kokoomusedustajien mukaan täytä perhevapaauudistukselle asetettuja odotuksia, sillä se arvioiden mukaan jopa heikentäisi työllisyyttä.

”Valmistelussa on löydettävä vielä puuttuvat ratkaisut muun muassa siihen, miten isiä kannustetaan käyttämään perhevapaita, miten järjestelmä joustaa erilaisten perheiden tarpeisiin, miten tasataan vanhemmuuden kustannuksia ja miten parannetaan naisten työmarkkina-asemaa”, kokoomusedustajat sanovat.

”Kokoomus tekee eduskunnassa sitkeästi työtä, jotta tällä eduskuntakaudella saadaan vihdoin tehtyä lapsille ja perheille paras mahdollinen uudistus. Maan hallitus on puhunut paljon tasa-arvon edistämisestä, nyt on aika lunastaa nämä odotukset myös teoin.”

Lisätiedot:

Sanni Grahn-Laasonen, p. 050 462 6614

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Tiedote

7.2.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa herättelee ympäristöministeri Krista Mikkosta (vihr.) ripeisiin toimiin Itämeren ja erityisesti Saaristomeren pelastamiseksi. Sarkomaan mukaan vesiensuojelun rahoituksen kohdentaminenon korjattava kevään kehysriihessä.

Ympäristöministeriö tiedotti joulun alla selvittävänsä vuoden 2021 aikana mahdollisuutta poistaa Saaristomeren kuormitus rehevöitymistä aiheuttavien ongelmakohteiden listalta.Sarkomaa on huolissaan, että vuosi selvitellään ja eduskuntakausi kuluu ilman uusia vaikuttavia tekoja. 

”Mikä ympäristöministeriä pidättelee? Keinot ja rahatkin ovat olemassa, puuttuu vain poliittinen tahto. Kevään kehysriihi on viimeisiä hetkiä nykyhallitukselta keskittää suojelutyöhön sovittu rahoitus Itämeren suojelun kannalta vaikuttavasti”, Sarkomaa sanoo.

”Vesiensuojelun hankkeisiin on eduskuntakaudelle käytettävissä tuntuva summa, jopa 250 miljoonaa euroa. On käsittämätöntä, miksi ympäristöministeri antaa rahoituksen valua satoihin pieniin ja siten vaikuttavuudeltaan vähäisiin hankkeisiin. Asiantuntijat aina MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ovat yhtä mieltä siitä, että voimavarat pitäisi keskittää muutamaan keskeiseen toimenpiteeseenniin, että muutos Itämeressä tapahtuu”, Sarkomaa jatkaa.

Saaristomeren maatalous on Suomen ainoa jäljellä oleva ns. hot spot -kohde Itämeren suojelukomissio HELCOMin pahimpien kuormittajien listalla. Haasteena on erityisesti sikaloiden ja kanaloiden lannan prosessointi. Sarkomaan mukaan lanta on saatava kiertoon ylijäämäalueilta, mikä korvaisi osaltaan myös riippuvuutta tuontilannoitteista.

”Kokoomus on esittänyt toistuvasti toteuttavaksi ravinnekierron kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon niin vesistöjen puhtaus kuin biokaasun tuomat hyödyt. Tarvittava pohjatyö on jo valmiina, kun edellinen hallitus selvitti kokoomuksen aloitteesta keinoja orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämiseen”, Sarkomaa sanoo.

”Tarvitsemme ratkaisuja, jotka yhdistävät suomalaisen ruoantuotannon siihen, ettei ravinteita hukata Saaristomereen. Kyse on viljelijöiden tukemisesta työssä, jonka jokainen suomalainen haluaa onnistuvan. Tahtotila on sama MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ja matkailualaan”, Sarkomaa muistuttaa.

Sarkomaa toivoo myös, että saaristomeren kipsikäsittelylle saataisiin jatkorahoitus.

”Itämeren kestokyky on ollut koetuksella liian kauan. Ravinnekierron ohella tarvitaan kipsikäsittelyä, joka vähentää tutkitusti vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puoleen. Ympäristöministeriön hankkeessa Saaristomeren valuma-alueelle levitetään kipsiä, mutta nykyisellä vesiensuojelun tehostamisohjelmalla voidaan käsitellä vain noin kolmannes kipsikäsittelyyn soveltuvasta pinta-alasta. Peltojen kipsikäsittelylle on turvattava voimavarat koko ohjelman ajan ja myös sen jälkeen”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

p. 050 511 3033

Tiedote 2.2.2021

Helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa jatkaa kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana.
Sarkomaa on ollut koko kuluvan vaalikauden ryhmänsä puheenjohtajistossa. Espoolainen Kai Mykkänen jatkaa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Eduskuntaryhmän varapuheenjohtajina jatkavat Sarkomaan lisäksi Jukka Kopra Lappeenrannasta ja Mari-Leena Talvitie Oulusta. Valinnat teki puolueen eduskuntaryhmä yksimielisesti järjestäytymiskokouksessaan.

Eduskunta palasi eilen tiistaina istuntotauolta takaisin töihinsä. Tänään keskiviikkona tasavallan presidentti Sauli Niinistö avaa valtiopäivät.

Sarkomaan mukaan alkavalla istuntokaudella hallituksen on kaivettava esiin vaikuttava kaupunkipolitiikka. Koronaepidemia on runnellut rajuimmin Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua. Eduskunnan on huolehdittava toimista, joilla mahdollistetaan ihmisten ja yritysten sekä koko maan kasvun veturin selviäminen kestävästi yli koronaepidemian niin, että Helsinkiä päästään ripeästi uudelleenrakentamaan.

Sarkomaa pitää hallituksen maakuntamalliin pohjautuvaa sote-esitystä vakavana uhkana Helsingin taloudelle ja ihmisten palveluille. Esitys leikkaisi rajusti niin helsinkiläisten sote-palveluihin tulevaa rahaa kuin Helsingin kuntaveroistaan saamaa euromäärää. Tämä söisi pääkaupungin elinvoimaa ja voimavaroja muista kaupungin palveluista. Sarkomaan mukaan uusinta sote-esitystä eivät voi ainakaan helsinkiläiset millään perusteella kannattaa. Uuden hallinnon ja verorasitusta nostavan maakuntaveron sijaan Sarkomaan mukaan helsinkiläisten veroeurot on laitettava siihen, että palveluita saa ajoissa ja helsinkiläiset saavat vastinetta verorahoilleen.

Sarkomaa johtaa myös eduskunnassa toimivaa Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukuntaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, 050 511 3033

TIEDOTE 2.2.2021

Ihmisoikeusvaltuuskunnan tuoreen raportin mukaan koronaviruspandemian torjumiseksi oli viime keväällä ryhdyttävä nopeasti moniin toimenpiteisiin, mutta kiireessä ne eivät kuitenkaan aina perustuneet lakiin ja menettelylliset oikeudet usein unohtuivat.

”On hienoa, että valtuuskunta sanoo asian nyt selkeästi. On tärkeää, että opiksi otetaan, jotta jatkossa vältyttäisiin vastaavilta ihmisoikeuksien rikkomuksilta. Turvallisuuden takaamisessa eli tässä tapauksessa viruksen torjumisessa on kyettävä ottamaan huomioon, inhimillisyys ja ihmisoikeudet” sanovat kansanedustajat ja Muistiliiton puheenjohtajisto Merja Mäkisalo-Ropponen, Sari Sarkomaa ja Pasi Kivisaari.

Raportin mukaan viime keväällä oikeuksien toteutumisessa oli ongelmia, jotka joutuivat esimerkiksi palvelutaloihin asetetuista yleisistä vierailukielloista. Palvelutaloihin tai sosiaalihuollon yksiköihin ei ihmisoikeusvaltuutetun mukaan saa asettaa esimerkiksi yleisiä vierailukieltoja tai liikkumisrajoituksia. Rajoitusten on aina perustuttava lain nojalla annettuun yksilölliseen päätökseen. Asiakkaan ja omaisen kanssa pitää sopia menettelytavoista, joilla vierailuja voidaan toteuttaa aiheuttamatta tartuntavaaraa. Tämä on tärkeä ottaa kunnissa välittömästi huomioon siten, ettei kategorisesti enää tehdä päätöksiä, jotka estävät esimerkiksi muistisairaita tapaamasta läheisiään.

Toinen tärkeä valvottava asia on nyt valmistelussa oleva vammaispalvelulain uudistus. Siinä on nykyistä selkeämmin sanottava, että vammaispalvelut kuuluvat myös muistisairaille. Tällä hetkellä monin paikoin muistisairaille ei näitä palveluja myönnetä. Vammaispalvelulain uudistuksen perustana on YK:n vammaisyleissopimus.

”Esimerkiksi Eduskunnan oikeusasiamies muistuttaa vuosittaisessa raportissaan, että vammaisyleissopimus sisältää laaja-alaisen vammaisuuden määrittelyn, jonka turvin voidaan mahdollisimman hyvin varmistaa eri tavoin vammaisten ihmisten oikeudet ja yhdenvertaisuus. Esimerkiksi muistisairaat henkilöt ja psykiatriset potilaat kuuluvat siten sopimuksen soveltamisalaan. Nyt kunnissa ja alueilla on otettava vakavasti tämä oikeusasiamiehen viesti” kansanedustajat muistuttavat.

Lisätietoja:

Merja Mäkisalo-Ropponen, puh. 050 357 9090

Muistiliiton puheenjohtaja, kansanedustaja (sd)

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Muistiliiton 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja (kok)

Pasi Kivisaari, puh. 050 347 9334

Muistiliiton 2. varapuheenjohtaja kansanedustaja (kesk.)

TIEDOTE 1.2.2021

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen Sarkomaa: Hallitus jarruttanut ja pantannut liian pitkään ratkaisuaan mielenterveyden kriisiin – ”Kertokaa rehellisesti Terapiatakuun kohtalo”

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää sietämättömänä sitä, että hallitus väistelee ja lykkää ratkaisuja Terapiatakuusta. Nykyiset hallituspuolueet lupasivat tukensa kansalaisaloitteelle Terapiatakuusta jo ennen eduskuntavaaleja 2019. Sarkomaan mielestä näyttää siltä, että vaalilupaukset on painettu villaisella. Kansalaisaloitteen käsittely pysäytettiin valiokunnassa hallituspuolueiden toimesta jo lähes vuosi sitten.

”Puheiden ja tekojen ristiriita on ilmeinen. Jos hallituspuolueilla olisi tahtoa edistää Terapiatakuuta, olisimme tehneet päätöksen eduskunnassa jo aikaa sitten. Sen sijaan, lyhyen asiantuntijakuulemisen jälkeen hallituspuolueet keskeyttivät asian käsittelyn sosiaali- ja terveysvaliokunnassa viime vuoden maaliskuussa. Kokoomuksen vaatimuksista huolimatta kansalaisaloitteen käsittely ei ole jatkettu. Mielestäni ihmiset ansaitsevat kuulla totuuden”, Sarkomaa sanoo.

Ministeri Kiuru on sanonut, että mielenterveyspalveluiden saatavuutta ratkotaan osana hoitotakuun tiukennusta. Hoitotakuuta koskeva laki piti alun perin antaa eduskunnalle jo joulukuussa 2019, mutta sitä on lykätty toistuvasti. Viime syksynä hallitus kertoi, että hallitusohjelmaan kirjattu perusterveydenhuollon hoitotakuu ”toteutetaan osana tuottavuuskokonaisuutta sekä EU:n elpymisrahaa”.

”Pysyvän hoitotakuun kiristyksen ja terapiatakuun toteuttaminen määräaikaisella täysin keskeneräisellä ja vasta valmistelussa olevan elpymisvälineen rahoituksella, kuulostaa kerrassaan uskomattomalta ja mahdotonta se onkin. Tämä tarkoittanee sitä, että hoitotakuun ja terapiatakuun toteuttaminen sekä pysyvän rahoituksen ratkaiseminen lykätään  käytännössä seuraavalle hallitukselle”, Sarkomaa kysyy.

”Hallituksen vitkuttelu mielenterveyspalveluiden parantamiseksi on huolestuttavaa. Mielenterveyden ongelmat ovat suurin kansansairautemme ja työkyvyttömyyseläkkeitä aiheuttava syy mutta täysin aliresurssoitu. Päätöksiä hoitoon pääsyn nopeuttamisesta sekä vaikuttavien, näyttöön perustuvien psykososiaalisten hoitomuotojen käyttöönotosta perusterveydenhuollossa tarvitaan pikaisesti”, Sarkomaa sanoo.

Koronan myötä mielenterveyspalveluihin pääsy on heikentynyt samaan aikaan kun palveluiden tarve on lisääntynyt. Asiantuntija-arvion mukaan keväällä voi olla edessä mielenterveyspommi. Myös YK on kehottanut maailman valtioita varautumaan mielenterveyskriisiin koronan aikana ja sen jälkeen.

”Vetoan, että hallituspuolueet ottaisivat jalan pois jarrulta. Terapiatakuu on juuri nyt ajankohtainen. Sillä vastattaisiin ihmisten hätään koronakriisin keskellä, mahdollistettaisiin yhdenvertainen mielenterveyspalveluihin pääsy ja tuettaisiin työllisyyden vahvistamista. Kokoomus esitti Terapiatakuun toteuttamista ja osoitti siihen tarvittavan 35 milj. euron rahoituksen vaihtoehtobudjetissaan syksyllä”, Sarkomaa sanoo.

”Hallituspuolueilta on täysin oikeutettua kysyä: oletteko tekemässä Terapiatakuusta totta vai jääkö se vain petetyksi vaalilupaukseksi? Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Tiedote 30.1.21

Julkaisuvapaa heti 


Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vetoaa, että hallitus voittaisi vastenmielisyytensä kotitalousvähennystä kohtaan ja ottaisi kotitalousvähennyksen kehittämisen osaksi toimia, joilla palveluja parannetaan ikäihmisten kotona asumisen ja omannäköisen elämän mahdollistamiseksi.  

”Pääministeri Marin ei viime torstaina A-talkissa nähnyt tarvetta kotitalousvähennyksen kehittämiselle. Marin näytti asettavan kunnallisen kotihoidon ja kotitalousvähennyksen vastakkain. Pääministerin puheet herättivät huolen, ettei vanhusten kotihoidon vakavaa tilannetta ole hallituksessa ymmärretty. Kotona asuvien ikäihmisten avun tarve on suuri ja siihen vastaamiseksi tarvitaan monia erilaisia keinoja”, Sarkomaa sanoo. 

Sarkomaa muistuttaa, että seniorit ovat hyvin moninainen joukko.

”Vuosien kertyessä moni tarvitsee apua ja tukea, mutta elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan vaihtoehtoja.

 Hyvinvointipalveluiden kehittämisessä on nykyistä vahvemmin oltava lähtökohtana ihmisten yksilölliset tarpeet. Sen sijaan, että ideologisesti suljetaan pois keinoja, olisi niitä aktiivisesti kehitettävä lisää. Kotitalousvähennys on monen seniorin kotona asumisen mahdollistaja sekä itsemääräämisoikeuden vahvistaja. Myös pienituloisilla vanhuksilla pitää olla mahdollisuus hankkia itsevalitsemiaan kotona asumista tukevia palveluita ja siksi kokoomus on esittänyt superkotitalousvähennystä”, Sarkomaa sanoo.

”Palveluiden tuottamiseen tarvitaan julkisen sektorin rinnalle yritykset, järjestöt sekä muut toimijat. Kotitalousvähennys on viisasta olla osa keinovalikoimaan. Hallituksen syytä kuulla senioreita itseään. Kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, ovat vaatineet hallituksen kotitalousvähennysleikkauksen perumista ja senioreille korotettua vähennystä”, Sarkomaa sanoo.

Kotihoidossa olevat ihmiset ovat yhä iäkkäämpiä, huonokuntoisempia ja usein muistisairaita. Kotihoidon sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat ylikuormitettuja. Omaishoitajat ovat kovilla ja kaipaavat kipeästi lisätukea.

Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 70 vuotta täyttäneitä henkilöitä 874 314. Heistä ympärivuorokautisessa hoidossa on noin 40 000 ja kotihoidon piirissä noin 52 000 ihmistä. Merkittävä osa senioreista asuu yksin. Koronaepidemia on entisestään lisännyt uudenlaisten avun ja tuen muotojen merkitystä.

Kokoomus on esittänyt jo syksyllä 2019 vaihtoehtobudjetin yhteydessä hallituksen tekemän kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja Sitran mallin mukaisesti yli 75-vuotiaille uutta, nykyistä parempaa kotitalousvähennystä. Senioreiden superkotitalousmallissa verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Mallista voisivat hyötyä kaikkia yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.

”On vakava tosia-asia, että hallitus on omilla toimillaan heikentänyt kotihoidon kiperää tilannetta. Lakisääteisen hoitajamitoituksen säätäminen pelkästään ympärivuorokautiseen hoivaan ajaa kotihoitoa entisestään suurempaan ahdinkoon ja hoitajapulaan. Hallituksen leikkaus kotitalousvähennykseen vaikeutti senioreiden mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan palveluja.  Kotitalousvähennyksen käyttäjistä lähes puolet on eläkeläisiä. Tukea kotona asumiseen on lisättävä, eikä vähennettävä”, vaatii Sarkomaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram