fbpx Siirry sisältöön

25.5.2020

Diabetesuutisointi on keskittynyt viime aikoina varoittelemaan diabetesta sairastavia koronavirustaudin vakavammista tautimuodoista. Diabetesta sairastavat kuuluvat riskiryhmiin, etenkin jos hoitotasapaino on huono tai on ilmaantunut lisäsairauksia.

Diabetesliitto toteutti huhtikuussa 2020 kyselyn diabetesta sairastaville ja heidän läheisilleen koronaepidemian aiheuttamien poikkeusolojen vaikutuksista diabeetikoiden arkeen. Suurin osa diabeetikoista on sopeutunut koronavirusepidemian aiheuttamiin poikkeusoloihin hyvin. Puolet kyselyyn vastanneista koki henkisen ja fyysisen terveydentilansa hyväksi, ja arjen sujuvan ilman suuria ongelmia.

Kyselyvastauksista käyvät selvästi ilmi diabetesta sairastavien erilaiset tilanteet ja vaihtelevat voimavarat. Osa on sopeutunut hyvin uuteen arkeen, keksinyt uusia tapoja liikkua ja ylläpitää terveyttä ja ottanut sujuvasti käyttöön etäyhteydet yhteydenpidossa ystävien ja perheen kanssa.

Osa taas kokee muuttuneen arjen ja elämänrytmin hankalana. Moni kertoi hupenevista voimavaroista ja lamaantuneisuudesta, mikä saattoi näkyä epäsäännöllisinä ruokailuina, liikunnan vähentymisenä, mielialan laskuna ja heikentyneenä hoitotasapainona.

- Pitää muistaa, että hyvä hoitotasapaino ei synny itsestään. Diabetesta sairastavat tarvitsevat omahoitonsa tueksi osaavaa terveydenhuoltoa, hoitotarvikkeita ja vertaistukea, ja kaiken tämän tulee toteutua myös koronatilanteessa. Poikkeustilanteessa hoitoa on ajettu alas ja ihmiset ovat myös itse peruuttaneet aikoja. Tarttumalla pikaisesti toimiin voidaan välttää muissa maissa tehdyt virheet. Koronaepidemian takia hoitamatta jäävät sairaudet voivat sairastuttaa ja aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia jopa koronavirusta enemmän. Kannustan kuntia toimiin pitkäaikaissairaiden hoitoon pääsyn turvaamiseksi, ihmisiä ei saa jättää jonoon, painottaa eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Suurin vaikutus hyvinvointiin oli sosiaalisen kanssakäymisen vähenemisellä. Moni on kokenut eristäytymisen rankaksi. Vastaajat kertoivat kaipaavansa läheisiään, osa koki yksinäisyyttä ja ahdistusta.

- Myös neuvontapuhelimeemme on tullut yhteydenottoja. Meillä on etenkin ikääntyneitä diabetesta sairastavia nyt ihan yksin hoitonsa kanssa, kertoo Diabetesliiton toiminnanjohtaja Janne Juvakka.

Yleisin huolenaihe kyselyyn vastanneilla oli koronaan sairastuminen, sairastumisesta selviäminen ja sen vaikutus diabetekseen. Toisena suurena huolena vastaajilla oli insuliinien ja muiden lääkkeiden sekä hoitotarvikkeiden saatavuus. Huolta ja epävarmuutta aiheuttivat myös terveydenhuollon vastaanottokäynnit. Monella diabeteksen seurantakäynti oli siirtynyt eikä uutta ajankohtaa ollut tiedossa. Useat myös kokivat tarvetta terveydenhuollon avulle, mutta eivät hakeutuneet vastaanotolle koronavirukselle altistumisen pelossa. 

- Ihmisten tilanteet ovat erilaisia ja tuen tarve vaihtelee. Omahoidon tuki korostuu poikkeusoloissa, jolloin henkinen jaksaminen on muutenkin koetuksella. Hoitoon hakeutumisen ja hoitoon pääsyn kynnyksen pitäisi itse asiassa olla diabeetikoidenkin kohdalla aikaisempaa matalammalla tasolla, jotta vakavilta komplikaatioilta vältyttäisiin. Huolenaiheena ovat myös he, jotka tälläkin hetkellä sairastavat tietämättään diabetesta – jos kiireetöntä hoitoa vielä lykätään, on heidän löytämisensä ja hoitoon pääsynsä entistäkin haastavampaa. Seurantakäynnit on syytä toteuttaa, niitä ei kannata jättää välistä, kehottaa diabetesverkoston varapuheenjohtaja Katja Hänninen.

Jotakin hyvääkin koronakeväästä oli jäänyt käteen: moni kertoi arjen kiireiden rauhoittumisesta ja iloitsi siitä, että perheelle ja itselle mieluisille asioille oli jäänyt enemmän aikaa.

- Se ilahduttaa, että diabeetikot ja heidän läheisensä ovat löytäneet elämään myös uutta voimaa ja jakaneet vinkkejä arjen hyvinvointiin toisillekin. On myös hienoa, että Diabetesliitto tarjoaa tukea ja palveluita poikkeusoloissa etäyhteyksin neuvontapuhelimessa, sosiaalisessa mediassa ja verkkovertaistuen avulla. Pitää muistaa, että diabetesta sairastaa Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä, diabeetikot eivät ole yksin, Sari Sarkomaa toteaa.

Diabetesliiton kyselyyn vastasi lähes kolme tuhatta diabeetikkoa ja läheistä, joista miltei puolet oli yli 65-vuotiaita. Tutustu diabeetikoiden arjen hyvinvoinnista kertoviin kyselytuloksiin täällä.

Lisätietoja eduskunnan diabetesverkostosta.

Tiedote 23.5.2020

Julkaisuvapaa heti 

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vetoaa hallitukseen, ettei kuntoutusalan yrittäjiä jätetä väliinputoajiksi valtion yritystukitoimissa.

Hallitus on valmistelemassa yleistä yritysten kustannustukea auttamaan koronaepidemiasta kärsiviä yrityksiä pahimman kassakriisin yli. Pahasti myöhässä olevan tuen valmistelusta valottavassa tiedotustilaisuudessa Ministeri Lintilä kertoi, että liikevaihtoa koskevat tiedot saadaan suoraan verottajalta tarkoittaen siis alv-ilmoituksia ja palkkoja.

”Kuntoutusalan yrittäjien liikevaihdosta suurin osa on arvonlisäverotonta liikevaihtoa. Vaikka moni yrittäjistä on ALV-rekisterissä, on suurin osa liikevaihdosta alv 0 % terveyden- ja sairaanhoitoa. Tästä johtuen alv-verotettava tulot saattavat olla samat tai melkein samat kuin ennen koronavirustakin, vaikka todellisuudessa kaikesta liiketoiminnasta olisi valtaosa pudonnut pois,” muistuttaa Sarkomaa ja vetoaa, että asia otettaisiin yleisen yritysten kustannustuen valmistelussa huomioon.

Sarkomaa alleviivaa, että ongelma on alv-ilmoitus. Jos liikevaihdon muutoksen määrittäminen tehdään verottajalle tehtyjen säännöllisten alv-ilmoitusten perusteella, jää arvonlisäverottomassa liikevaihdossa tapahtunut muutos huomioimatta nimenomaan kuntoutusalan yrityksillä. Kuntoutusalan toimijoilla liikevaihdon väheneminen on todennettava muulla tavalla, kuin verottajan alv-rekisteristä tietoja vertaamalla, esimerkiksi kuukausikohtaisilla selvityksillä kirjanpidosta. Yrityskentän erilaisuus on otettava huomioon hallituksen valmistelussa ja päätöksenteossa. Olisi kohtuutonta ja yrityksiä eriarvoistavaa, jos kuntoutusalan yritykset jäävät tukien ulkopuolelle.

Kuntoutusala on kokemassa poikkeusolojen aikana ennennäkemättömän konkurssiuhkan, jolla on suuret vaikutukset ihmisten hyvinvointiin. Kuntoutusyrittäjien tekemän selvityksen mukaan kuntoutusalan yritysten liikevaihto on tippunut koronakriisin myötä jopa 50 %:a  ja 75 %:a yrityksistä  on joutunut sopeuttamaan toimintaansa irtisanomalla tai lomauttamalla henkilökuntaa. Kuntoutusyritysten konkurssiaallon myötä kuntoutuspalveluiden saatavuus heikkenisi merkittävästi.

”Suomen uudelleen rakentamisessa on varmistettava, että laadukkaita terapia- ja kuntoutusalan palveluita on saatavilla jatkossakin. Kuntoutusalan yritykset tuottavat paljon lakisääteistä kuntoutusta. Jos näitä yrityksiä ei enää koronakriisin jälkeen olisi, kuntoutuspalvelujen saatavuus romahtaisi. Kuntoutusalan ammattilaiset ovat monin tavoin vastuussa lasten, aikuisten ja ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn parantamisesta ja ylläpidosta,” Sarkomaa sanoo.

”Yritystoiminnan pyörien käyntiin saaminen ripeästi ja turvallisesti auttaa parhaiten ehkäisemään konkursseja.  Sosiaali- ja terveysministeriön ja muiden viranomaisten moninaiset ohjeistukset ja suositukset ovat luoneet epävarmuutta. Vaikka ohjeita yritetty korjata, edellenkään eivät terapeutit pääse tai heitä uskalleta päästää esimerkiksi kaikkiin hoitokoteihin. Viranomaisilta ja hallitukselta tarvitaan rajoitusten purun yhteydessä myös selkeitä viestejä siihen, että ihmiset uskaltavat lähteä liikkeelle ja monin osin pysähdyksissä oleva kuntoutus saadaan käyntiin”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja: 

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Karanteeni ikääntyneiden suojelemiseksi tuo uusia terveysriskejä, jotka voivat olla eristymisen pitkittyessä jopa koronariskejä suurempia. Sosiaaliseen eristäytymiseen, ​liikkumattomuuteen ja yksinäisyyteen liittyy lisääntynyt haurastumisen ja toiminnanvajeiden riski. Yksinäisyys lisää riskiä kognition heikkenemiselle sekä muistisairauden etenemisen nopeutumiselle. Psyykkisen stressin lisäksi myös vähentynyt fyysinen aktiivisuus heikentää terveyden tilaa ja toimintakykyä.

Hyväkuntoisten ikääntyneiden itsenäinen liikkuminen ja toimiminen tulisi mahdollistaa ja sitä tulisi tukea. Heikommassa asemassa oleville tulisi varmistaa riittävät toimintakykyä tukevat palvelut tarvittaessa uusia keinoja kehittämällä. Ikääntyvien kuntoutuspalveluiden tarjonta oli jo ennen koronaa riittämätöntä tarpeeseen nähden. Nyt Suomi tarvitsee etenemissuunnitelman, kuinka tuemme sekä kotona asuvia että ympärivuorokautisten palvelujen piiriin kuuluvia ikääntyneitä rajoitteista huolimatta ja rajoitteiden purkamisen jälkeen. Liitteessä on konkreettisia ratkaisuehdotuksia ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseksi.

Nyt on ERITYINEN aika toimia, kerätä luovia ideoita ja käyttää olemassa olevia tutkittuja kuntoutusmalleja ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseksi. Vetoamme päättäjiin, eläkeläisiä ei saa suojella hengiltä!

Kunnioittavin terveisin,

Ikääntyneiden kuntoutuksen verkoston puolesta,

Satu Niskanen ja Tiina Huusko

Ikääntyneiden kuntoutuksen verkosto on kansanedustajien, lääkäreiden, tutkijoiden ja muiden kuntoutuksen asiantuntijoiden sekä organisaatioiden epävirallinen verkosto, jonka tavoitteena on kehittää ikääntyneiden kuntoutusta Suomessa.

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho, Sari Sarkomaa, Anna-Kaisa Ikonen ja Paula Risikko vaativat, että hallitus laatii välittömästi yhteistyössä sote-palveluiden järjestäjien kanssa aikataulun koronarajoitusten myötä syntyneen hoitokuorman purkamiseksi. Tarttumalla pikaisesti toimiin voidaan välttää muissa maissa tehdyt virheet, jotka ovat pahimmillaan johtaneet kuolleisuuden kasvuun.

”Toimia on tehtävä ennen kuin tilanne romuttaa kansanterveytemme ja väestön toimintakykyä. Kansainvälisten kokemusten mukaan on olemassa vakava riski, että koronaepidemian takia hoitamatta jäävät vaivat voivat sairastuttaa ja aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia jopa enemmän kuin koronavirus.“ Sarkomaa varoittaa. 

Poikkeustilanne on hiljentänyt avoterveydenhuollon vastaanotot ja päivystyspoliklinikat, kun ajanvarausaikoja alkuun peruttiin järjestäjien toimesta, eivätkä ihmiset myöskään uskaltaneet hakeutua hoitoon.

Edustajat Laiho, Sarkomaa, Ikonen ja Risikko ovat huolissaan, kun moni kiireetön ja kiireellinenkin vaiva jää nyt tutkimatta ja hoitamatta. Pitkäaikaissairauksien hoito voi ajautua hunningolle ja riski niiden pahenemiseen ja muihin ongelmiin samalla lisääntyy.  

”Rajoitustoimien myötä resursseja kohdennettiin perustellusti erityisesti tehohoitoon ja varautumiseen. Epidemian taittuessa hallituksen päättämistä avaustoimista puuttui kuitenkin muiden sairauksien hoitoonpääsyn takaaminen ja laaja tiedottaminen jäi hyvin puutteelliseksi. Suomella on käsissään hoitopommi, mikäli tilanteen korjaamiseksi ei tehdä välittömiä toimia ja varmisteta ihmisten hoitoon pääsyä”, Ikonen painottaa.

Edustajat ovat huolissaan kytevästä hoitopommista, joka kasvaessaan viivästyttää sairauksien toteamista ja pahentaa niitä. Jos sekä hoitojonojen kasaantuminen ja koronan mahdollinen toinen aalto osuvat päällekkäin, terveydenhuollon työkuorma kasvaa merkittävällä tavalla ja kansalaisten hoidon saatavuus voi vaarantua.

”Suomessa on määrällisesti isoja kansansairauksia, kuten sydän ja verisuonitaudit, diabetes, astma ja mielenterveysongelmat. Hoitamattomina ne pahenevat ja voivat olla hengenvaarallisia. Esimerkiksi uusia sepelvaltimotautipotilaita diagnosoidaan vuodessa noin 15 000. Koronakriisin aikana monet syöpäseulonnat ovat myös pysäytetty ja koulujen terveydenhuoltoa ja neuvolatoimintaa supistettu”, toteaa Risikko.

“Potilaat eivät saa jäädä jonoihin, oli sitten normaali tilanne tai koronaepidemia. Ei ole hyväksyttävää jättää muita sairauksia hoitamatta koronan varjolla. Hoitolähetejonoihin voi hukkua moni kiireellistäkin hoitoa
tarvitseva ja moni vaiva voi jonossa pahentua. Se käy sekä inhimillisesti, että yhteiskunnalle kalliiksi”, huomauttaa Laiho.

On sosiaali- ja terveysministeriön, sekä hallituksen vastuulla, että pitkiä hoitojonoja ei synny ja muiden sairauksien hoitoonpääsy ja tarpeellinen hoito varmistetaan. Jonoihin on puututtava ennen seuraavaa mahdollista korona-aaltoa, päättävät kokoomusedustajat.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa 050 511 3033

Mia Laiho 09 432 3181
Anna-Kaisa Ikonen 09 432 3062
Paula Risikko 09 432 3107

Tiedote 14.5.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa on vakavasti huolissaan koronaepidemian heikentämästä rokotekattavuudesta. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreiden tietojen mukaan koronaepidemia on heikentänyt lasten ja nuorten kansallisen rokotusohjelman toteutumista.  

”Sekä neuvola- että kouluterveyshuollon käynneistä on huolehdittava myös poikkeusoloissa, jotta rokotussuojaan ei jää puutteita. Rokotesuojan rikkoutuminen olisi valtava uhka lapsillemme ja koko kansanterveydelle, emmekä sellaista vakavaa katastrofia saa päästää tapahtumaan”, varoittaa Sarkomaa.

THL:n mukaan rokotekattavuudessa havaitaan nyt laskua jopa useita prosenttiyksikköjä. Syynä on se, että monissa kunnissa neuvola- ja kouluterveydenhuollon palveluja on rajattu, jonka lisäksi myös lasten vanhemmat ovat koronatilanteen vuoksi siirtäneet neuvola-aikoja.

”Terveysministeri Kiurun on pikaisesti tartuttava asiaan yhdessä kunnissa terveyspalveluista järjestämisvastuussa olevien tahojen kanssa. Koronaviruksen taltuttamisen ja hoidon rinnalla on huolehdittava, että kaiken ikäiset ihmiset saavat välttämättömän hoidon ja palvelut”, Sarkomaa sanoo.

”THL:n mukaan esimerkiksi kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotteen saaneiden lasten osuus on valtakunnallisesti tarkasteltuna laskenut 6-16 prosenttiyksikköä riippuen rokoteannoksesta. Alkuvuonna on otettu kaikkia pikkulasten rokotteita vähemmän kuin vuosi sitten. Tiedot ovat todella hälyttäviä”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa yhtyy THL:n vetoomukseen, että koulujen avautuessa on välttämätöntä huolehtia kouluterveydenhuollossa annettavista rokotteista ja terveystarkastuksista. Yhtä tärkeää on neuvoloiden toiminnasta huolehtiminen sekä niiden tiivis yhteistyö päiväkotien kanssa.

Rokotuksista ja terveystarkastuksista on aivan olennaista huolehtia myös poikkeusoloissa, sillä kansallinen rokotusohjelma on suunniteltu niin, että rokotteet antavat suojaa juuri oikeaan aikaan.

”Nyt kun koulut avautuvat, on terveystarkastukset ja rokotteiden antaminen huolehdittava ajan tasalle. Etäopetuksen aikana käynnit kouluterveydenhuollossa ovat vähentyneet. On välttämätöntä, että peruskoulun päättävien oppilaiden rokotussuoja on hoidettu kuntoon”, Sarkomaa päättää.

Sarkomaa on jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen terveystarkastuksien ja rokotussuojan toteutumisesta koronavirusepidemian aikana. Sarkomaan kirjallisen kysymyksen ovat allekirjoittaneet lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa toimivat kokoomusedustajat Anna-Kaisa Ikonen ja Pia Kauma, Mia Laiho.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

TIEDOTE 9.5.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko, Sari Multala ja Sari Sarkomaa ovat huolissaan hallituksen korkeakoulupolitiikan suunnasta. Työvoiman tarpeeseen ja osaamistason nostoon tarvittavat määrärahat uhkaavat valua hallituksen ideologisiin hankkeisiin.

”Korkeakouluvision tavoitteena on, että vuonna 2030 vähintään puolet ikäluokasta on korkeakoulutettuja. Hallitukselta puuttuvat kuitenkin selkeät suuntaviivat ja resurssit tavoitteen saavuttamiseksi. Lisämäärärahat valuvat hallituksen kunnille ja koulutusorganisaatioille kaavailemiin lisävelvoitteisiin eivätkä kohdennu osaajapulasta kärsiville aloille”, edustajat toteavat.

Kokoomus esitti jo vaihtoehtobudjetissaan tälle vuodelle aloituspaikkojen lisäämiseen ja tutkintotavoitteiden nostamiseen 10 miljoonaa euroa. Osa tästä lisärahoituksesta tulisi kohdentaa varhaiskasvatuksen opettajien lisäämiseksi täydennys- ja muuntokoulutukseen.

Edustajat muistuttavat, että myös Vesa Vihriälän johtama talousryhmä esitti 8.5. julkaistussa raportissa harkittavaksi korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäystä 

”Miksi hallitus ei ole tarttunut ehdotukseemme? Hallitus olisi voinut toteuttaa ratkaisumme jo ensimmäisessä lisätalousarviossaan, mutta vieläkään ei ole liian myöhäistä. Aloituspaikkojen lisäämisellä ja niiden rahoituksen varmistamisella vastaamme osaajapulaan, mutta myös autamme ahkeria nuoria saamaan kaipaamansa opiskelupaikan”, edustajat toteavat.

Koronakevät on aiheuttanut monenlaista vaivaa muutenkin suurista paineista kärsiville korkeakouluihin hakeneille. Korkeakoulut muuttivat kevään opiskelijavalintojen perusteita yhteisvalinnan päätyttyä. Tämä on asettanut hakijat tilanteeseen, jossa heidän oikeusturvansa on uhattuna.

”Korkeakoulujen on arvioitava, millaisia vaikutuksia valintakriteerien muutoksella kesken prosessin on opiskelijoiden asemaan ja julkaistava nämä arviot. Nyt opiskelijoiden oikeusturva ei riittävästi toteudu”, toteavat edustajat.

Koronakriisistä selviytyminen edellyttää merkittäviä panostuksia osaamiseen ohella myös tutkimukseen. Siten pystymme vastaamaan rakennemuutoksiin, joita koronakriisi eri aloilla todennäköisesti vauhdittaa, arvioivat kansanedustajat. 

”Hallituksen kannattaa tuoda viipymättä eduskunnalle ehdotus sisäänottomäärien merkittävästä kasvattamisesta rahoituksineen. Tällä voidaan myös vähentää kevään opiskelijavalinnoista aiheutuvia ongelmia hakijoille”, päättävät edustajat.

Lisätietoja:

Paula Risikko, p. 050 511 3107

Sari Multala, p. 040 531 7104

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

TIEDOTE 30.4.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Pia KaumaMia LaihoSari Multala ja Sari Sarkomaa toivovat oikeudenmukaisuutta kevään opiskelijavalintoihin. Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haki kevään toisessa yhteishaussa yhteensä yli 151 000 hakijaa. Hallitus informoi eilen, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajoitustoimet päättyvät toukokuussa ja oppilaat palaavat kouluihin. Kansanedustajat ihmettelevätkin, mikseivät yliopistot voisi tässä tilanteessa järjestää valintakokeita yhteisvalinnan mukaisin menettelyin mutta tarkoin hygieniasta huolehtien. Kokoomusedustajat ovat jo esittäneet sisäänottomäärien väliaikaista kasvattamista, jotta yhteishaun aiheuttamat epävarmuustekijät saadaan minimoitua.

”Tilanne rajoitusten osalta on muuttunut merkittävästi ja esimerkiksi perusopetuksessa lähiopetukseen siirrytään toukokuun puolessa välissä. Toivon yliopistojen vielä kerran harkitsevan perinteisten pääsykokeiden järjestämistä. Valintakokeisiin ahkerasti valmistautuneilla nuorilla on tähän oikeus”, toteaa Kauma. 

Tänä keväänä perinteisiä valintakoetilaisuuksia tullaan järjestämään mahdollisesti vasta valintakokeiden toisessa vaiheessa. Eilen julkaistujen tietojen mukaan todistusvalintaa ollaan kasvattamassa useilla aloilla ja monessa yliopistossa. Todistusvalinnan määrää on nostettu paikoittain merkittävästi jossain jopa 90 prosenttiin. Samanaikaisesti ammattikorkeakoulut ovat kuitenkin päättäneet, että valintakoe tullaan järjestämään etänä.

”Todistusvalinnan lisääminen saattaa tarkoittaa keväällä yliopistoon hakeville suoranaista painajaista. Osa hakijoista on saattanut hakea useamman vuoden ajan unelmiensa alalle ja tehnyt lukuaikataulunsa sekä sovittanut samalla mahdollisen päivätyönsä valintakokeisiin valmistautumisen mukaan”, toteaa Laiho.

Ristiriitaiset tulkinnat valintakokeiden järjestämisestä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä ovat aiheuttaneet aiheellista huolta ja ahdistuneisuutta korkeakouluihin hakevien keskuudessa. Valintaperusteista herää aito kysymys, miksi valintakokeita ei pystyttäisi järjestämään fyysisesti, vaikka esimerkiksi perusopetus on käynnistymässä kuun puolessa välissä.

”Kysymys valintakokeista koskettaa tuhansia, puhumattakaan tämän kevään ylioppilaiden tilanteesta. Tulevat ylioppilaat ovat joutuneet saattamaan kirjoituksensa aikaistetussa aikataulussa päätökseen koronakriisin ja epätietoisuuden keskellä. Tilanne on jo valmiiksi stressaava”, sanoo Multala. 

Yliopistolain mukaan yliopisto päättää itse opiskelijavalinnan perusteista. Perusteet pitävät sisällään niin valittavien määrän kuin valintaperusteet. Tulee kuitenkin samalla huomioida, että lisätty todistusvalinta ei tällä hetkellä huomioi esimerkiksi ammatillisen oppilaitoksen päättötodistusta. 

”Todistusvalinnan merkittävä kasvattaminen kesken valintaprosessin loukkaa opiskelijoiden oikeusturvaa. Ministeri Kosonen on pitänyt tärkeänä, että korkeakoulut tekevät vaikutusarviot valintamenettelyn muutoksesta. Kannustammekin korkeakouluja julkaisemaan nämä arviot vaikutuksista opiskelijoiden asemaan mahdollisimman pian”, peräänkuuluttaa Sarkomaa.

Lisätiedot:

Pia Kauma, p. 050 574 6764
Mia Laiho, p. 050 433 6461
Sari Multala, p. 040 531 7104

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Tiedote 2.5.2020

Julkaisuvapaa heti

Kun terveysviranomaiset ja valtioneuvosto pohtivat yhteiskunnan toimintojen asteittaista avaamista, on tärkeää arvioida milloin ja miten kirjastot olisi mahdollista avata hallitusti, sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Arviointityöhön on hyvä ottaa mukaan Suomen Kirjastoseuran ja muita kirjastoalan asiantuntijoita. Olen saanut kaupunkilaisilta paljon toiveita siitä, että poikkeustilasta ulospääsyssä kirjastot olisivat vahvasti avattavien toimintojen listalla. Kirjasto on hyvin tärkeä osa toimivaa kaupunkia ja ihmisten hyvää arkea. Suomen uudelleen rakentamisessa kirjastoilla on tärkeä rooli, jatkaa Sarkomaa.

Sen lisäksi, että kirjastot ovat sivistyksen ja lukutaidon vaalijoita kansainvälisten tutkimusten perusteella, kirjastot vaikuttavat myönteisesti käyttäjiensä hyvinvointiin. Kirjastokyselyn mukaan suomalaiset rakastavat kirjastoja. Kirjastot edistävät olennaisen tärkeällä tavalla kansalaisten henkistä kriisinsietokykyä poikkeusoloissa. Kirjastojen voimavaroista on aivan olennaista huolehtia, kun Suomen koronakriisin jälkeistä uudelleen rakentamista tehdään, vaatii Sarkomaa.

On tärkeä muistaa, että vaikka kirjastotilat ovat kiinni, toimii moni palveluista verkossa. Esimerkiksi e-aineistot, media- ja pelikasvatus, tiedonhaun neuvonta ja aktiivinen some-viestintä ovat jo kauan olleet osa modernia kirjastoa. Kirjastoilla on ammattitaitoa verkkopalvelujen luomisessa ja ylläpidossa sekä niiden käytön neuvonnassa. Iso kiitos kuuluu kirjaston väelle, joka on kehittänyt suomalaista kirjastoa monipuolisesti.

On olennaista muistaa, että kirjastojen asiakaskuntaan kuuluu useita asiakasryhmiä, joille mahdollisuus käyttää kirjaston tietokoneita, muita laitteita ja verkkoyhteyksiä on tärkeää arkipäivän asioiden hoitamisessa. Niin kauan kuin kirjastot ovat suljettuina, on kunnissa huolehdittava, että vastaavat palvelut ovat saatavilla jollain tavalla poikkeustilanteissakin. Uusia palvelu- ja neuvontapuhelimia on jo saatu perustettua, jatkaa Sarkomaa.

Koronaviruksen aiheuttaman valtakunnallisen poikkeustilan vaikutukset jatkuvat vielä pitkään. Kirjastot edistävät kansalaisten kriisinsietokykyä monin tavoin. Tämä merkittävä voimavara on tärkeä ottaa vahvasti käyttöön, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa p. 050 511 3033

Tiedote 29.4.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa: Vastuuministeri Kiurun toimia tarvitaan  – lääkärikäyntien väheneminen lykkää diagnooseja, pahentaa sairauksia ja voi aiheuttaa hengenvaaran

Koronaviruksen vastaisen työn ohella myös muiden sairauksien hoitoja ja oireiden tutkimista on ylläpidettävä epidemian aikana. Koronaviruksen vuoksi terveydenhuollon käynnit ovat vähentyneet, jonka seurauksena diagnoosin ja hoidon lykkääntyminen voivat monissa tapauksissa aiheuttaa sairauden pahenemisen tai jopa hengenvaaran.

Kiireettömän hoidon tarve voi muuttua kiireelliseksi, jos hoitoon pääsy viivästyy. Kansainvälisiin arvioihin perustuvien havaintojen mukaan on suuri riski, että myös Suomessa hoitamatta jäävät vaivat voivat sairastuttaa ja aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia jopa enemmän kuin koronavirus.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa peruspalveluministeri Kiurulta tehostettuja lisätoimia ja ohjeita. Sarkomaa on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustellaan sairauksien diagnosoimisen ja hoidon ja seurannan toteutumisesta koronaepidemian aikana, syntyneiden hoitojonojen sekä hoitovajeen purkamisesta ja ennaltaehkäisemisestä.

”Rajoitukset ovat purreet ja tartuntamäärät ovat laskeneet. Tästä iso kiitos kuuluu suomalaisille, jotka ovat rajoitteita noudattaneet. Toimet ovat kuitenkin johtamassa uuteen vaaraan, kun ihmiset eivät pääse tai uskalla mennä välttämättömiin terveyspalveluihin. Merkittävä määrä terveyspalveluja on ajettu alas ja kutsuja esimerkiksi syöpäseulontoihin on peruttu.

Näiden syiden seurauksena vastaanotto- ja päivystyskäyntien määrät ovat vähentyneet huomattavasti”, Sarkomaa sanoo.

Vaikka potilasmäärät ovat pudonneet, hoidon tarve ei ole vähentynyt. Sarkomaa kantaa erityistä huolta pitkäaikaissairaille välttämättömän sairauden hoidon ja seurannan puutteiden vaikutuksista.

”Diabetes, mielenterveysongelmat, syövät, sydän- ja verisuomisairaudet, astma, COPD sekä monet muut taudit pahenevat, jos hoitoon ei hakeuduta tai sinne ei pääse. Sairauksien hoito vaatii myös uusien diagnoosien tekemistä heti oireiden ilmaannuttua”, Sarkomaa huomauttaa.

Koronan vuoksi valtiovallalta on tullut vahva viesti siitä, että 70 vuotta täyttäneiden ja riskiryhmiin kuuluvien pitäisi pysyä kotona karanteenin omaisissa olosuhteissa. Sarkomaa nostaa esiin, että ohje lääkärille menon, riittävän liikunnan, kuntoutuksen ja sairauksien hoidon tärkeydestä myös epidemian aikana olisi vähintäänkin yhtä tärkeää tuoda selkeästi tietoon.

”Rajoitustoimien ohella kiritän hallitusta ohjeistamaan myös hoitoon hakeutumisen tärkeydestä ja etsimään yhdessä palvelujen järjestäjien kanssa turvalliset tavat taata riittävä ja turvallinen hoito Ja kuntoutus. On hyvä asia, että ihmiset ottavat koronaan liittyvät rajoitukset tosissaan, mutta moni kuitenkin turhaan pelkää kuormittavansa järjestelmää lääkärikäynnillään”, Sarkomaa sanoo.

”Myös tiedot suojavarustepulasta ovat lisänneet huolta. Suojavarusteasia on saatava kuntoon niin, että asianmukaisia  riittää ohjeiden mukaisesti kaikkiin sote-palveluihin ja kaikkialla voidaan toimia turvallisesti niin potilaiden kuin henkilöstön kannalta. Myös vastaanottotoimintaan täytyy antaa ohjeet suojavarusteiden käytöstä. Tämä lisäisi myös potilaiden turvallisuuden tunnetta”, Sarkomaa sanoo.

”Jokaisen ihmisen tulisi saada koronakriisin aikanakin terveytensä ja toimintakykynsä kannalta tarpeellinen terveydenhoito ja kuntoutus. Poikkeustilassa tämä edellyttää ministeriltä vahvoja toimenpiteitä, selkeitä ohjeita ja vastuunkantoa”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050-5113033

TIEDOTE 25.4.2020

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen kansanedustajat peräänkuuluttavat valtakunnallisesti kerättyä avointa tietoa lasten ja nuorten koronatartunnoista

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho peräänkuuluttavat avointa valtakunnallista tietoa päiväkotien ja koulujen koronatartunnoista ja määristä. Edustajien saamien tietojen mukaan Suomessa ei kerätä yhteen valtakunnallista tietoa esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa tapahtuneista epidemioista. Tieto jää yksittäisiin kuntiin, kun dataa ei kokoa kukaan yhteen. Meillä on käytössä tieto ikäryhmittäin tartunnoista, mutta ei sitä moniko näistä tartunnan saaneista on ollut varhaiskasvatuksessa tai koulussa tai tarkemmin millä alueilla tartunnat ovat.

Hallitus on kaavailemassa ratkaisuja koulujen avaamisen ja muiden koronavarotoimien purkamisesta. Kansanedustajat pitävät tärkeänä, että tietoa virustartuntatilanteesta on kerätty valtakunnallisesti ja luotettavasti. Erityisesti poikkeusolojen ja vakavan virusepidemian aikana on välttämätöntä, että kaikki mahdollinen ajantasainen ja luotettava tieto on avoimesti asiantuntijoiden, tutkijoiden, päättäjien, terveydenhuollon ammattilaisten sekä opetustoimen henkilöstön että kansalaisten käytössä.

Edustajat alleviivaavat valtakunnan tasolla kerätyn tiedon tärkeyttä, kun rajoitus toimia aletaan purkamaan tai uusi lievempiä suunnitellaan. Valtakunnallista tietoa tarvitaan niin päiväkotien, koulujen kuin vanhusten hoivalaitosten infektiotartuntojen määristä ja alueellisesta jakautumisesta. Alueellisia vaikutuksia ei voida ottaa huomioon poliittisessa päätöksenteossa, jos niistä ei ole kerättyä tietoa.

Monet perheet miettivät myös normaali arkeen paluuta ja sitä tehdäänkö koulujen etäopetuksen purku ja varhaiskasvatukseen paluu heidän alueellaan.  Tieto on sekä perheille että työntekijöille tärkeä.

LISÄTIEDOT

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram