Siirry sisältöön

Tiedote 13.3.2024

Helsinkiläinen kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Sari Sarkomaa (kok.) kirittää opetusministeri Anna-Maja Henrikssonia (RKP) tuomaan hallitusohjelmassa sovitun yksityisen koulutuksen järjestäjien kotikuntakorvauksen porrastuksen poistamista koskevan lakiesityksen eduskuntaan. Sarkomaa jätti asiasta kirjallisen kysymyksen. 

Asia on erityisen tärkeä helsinkiläisille perheille ja kouluille. Noin 10 000 helsinkiläistä oppilasta käy peruskoulua yksityisessä sopimuskoulussa tai muussa yksityisessä koulussa. Yhteensä yksityisissä peruskouluissa Suomessa koulua käy 23 000 oppilasta.

Jos oppilas käy muun perusopetuksen järjestäjän kuin kunnan koulua, rahoitus koululle maksetaan kotikuntakorvauksena. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuksista annetun lain 38 §:ssä säädetään, että muu opetuksen järjestäjä kuin kunta saa 94 prosenttia kotikuntakorvauksista. Tämä on iso yhdenvertaisuusongelma. 

”Tämä on hyvin ongelmallista monesta syystä ja myös perustuslain yhdenvertaisuusvaateen näkökulmasta”, painottaa Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa myös, että Helsingissä tuhansia oppilaita käy perusopetuksessa lähikoulussa, joka on sopimuskoulu, eli heidät osoitetaan asuinpaikkansa perusteella kouluun, jonka rahoitukseen kohdentuu leikkaus. Näiden koulujen oppilaiden, opettajien ja perheiden näkökulmasta on suuri epäkohta, että oman alueen lähikoulun rahoitus on porrastuksen vuoksi heikompi kuin naapurialueella.

Helsingin kouluverkko eroaa muiden kaupunkien ja kuntien kouluverkosta. Helsingissä toimii 12 yksityistä sopimuskoulua sekä 15 yksityistä ja valtion peruskoulua. Sopimuskoulut ovat yksityisen tahon eivätkä Helsingin kaupungin ylläpitämiä, mutta toimivat pääosin lähikouluina ja saavat rahoituksen valtiolta. Sopimuskoulut ovat tehneet Helsingin kaupungin kanssa sopimuksen perusopetuksen järjestämisestä.

Monet vanhemmat ja oppilaat eivät tule edes ajatelleeksi, onko heidän lähikoulunsa kaupungin ylläpitämä koulu tai yksityisen ylläpitämä sopimuskoulu.

Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite nostaa yksityisten koulutuksen järjestäjien kotikuntakorvaus 100 prosenttiin ja samalla yhdenmukaistaa järjestäjien velvollisuudet. ”Ei ole mitään kestävää syytä miksi esimerkiksi Pohjois-Haagan, Munkkiniemen, Maunulan ja Herttoniemen yhteiskoulut saavat vähemmän rahaa toimintansa kuin kaupunkimme peruskoulut. Oppilaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi on välttämätöntä, että saamme lakiesityksen eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa 050 511 3033

Tiedote 4.3.2024

Eduskunnan Syöpäverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) ja varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (Sdp) ovat tehneet kirjallisen kysymyksen Suomen sitoutumisesta HPV:n aiheuttamien syöpien ja tautien hävittämiseen rokottamalla. Kirjalliseen kysymykseen kerätään allekirjoituksia myös muilta edustajilta.

Tänään 4. maaliskuuta vietetään kansainvälistä HPV-tietoisuuspäivää. Tietoisuuden lisääminen on tärkeää, sillä ihmisen papilloomaviruksen eli HPV:n aiheuttama yhteiskunnallinen sekä inhimillinen tautitaakka on merkittävä. HPV aiheuttaa naisilla ja miehillä useita eri syöpiä sekä kondyloomia ja papilloomia. Yleisin HPV:n aiheuttama syöpä on kohdunkaulan syöpä.

”HPV:n aiheuttamat taudit vaikuttavat lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen, aiheuttavat työ- ja opintopoissaoloja sekä kuormittavat terveydenhuoltoa. Suomalaisten lapsitoiveiden täyttymisen ja Pohjoismaiden matalimman syntyvyyden näkökulmasta on erityisen tärkeää ehkäistä ja hävittää lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen vaikuttavat sairaudet”, sanoo Sari Sarkomaa.

Terveydenhuollon ammattilaisten mukaan HPV:n aiheuttamat taudit näkyvät vastaanotolla päivittäin. Pahimmillaan HPV:n aiheuttamat syövät uhkaavat elämää. Lisäksi muut HPV:n aiheuttamat taudit aiheuttavat usein pitkäaikaista terveys- ja hyvinvointihaittaa, joka koskettaa erityisesti nuoria.

”Inhimillisen ja terveyden edistämisen näkökulmien lisäksi myös terveydenhuollon kantokyvyn parantamiseksi kaikki vältettävissä oleva terveydenhuollon kuormitus tulisi ehkäistä. HPV:n aiheuttamien elämää uhkaavien syöpien sekä seksuaaliterveyteen ja nuorten hyvinvointiin kielteisesti vaikuttavien kondyloomien hävittäminen rokottamalla on kansanterveydellisesti, taloudellisesti ja inhimillisesti perusteltua”, sanoo Eeva-Johanna Eloranta.

”Suomen tulee sitoutua Euroopan unionin ja WHO:n tavoitteisiin hävittää HPV:n aiheuttamat syövät, kondyloomat ja papilloomat”, sanovat edustajat.

Euroopan unionin vuonna 2021 julkaiseman syöväntorjuntasuunnitelman yksi kärkihankkeista on HPV:n aiheuttamien syöpien eliminointi EU:n jäsenmaista vuoteen 2030 mennessä nostamalla tyttöjen rokotuskattavuus yli 90 % ja merkittävästi nostamalla poikien rokotuskattavuutta. Maailman terveysjärjestö WHO:n tavoitteena on hävittää rokottamalla HPV:n aiheuttama kohdunkaulan syöpä sekä kondyloomat.

Euroopan komission tuore suositus kannustaa jäsenvaltiota lisätoimiin rokotteilla ehkäistävien syöpien hävittämiseksi. Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtajisto pitää välttämättömänä, että Komission suosituksen mukaisesti HPV-eliminaatiotavoite sisällytetään myös tulevaan kansalliseen syöpästrategiaan.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), Eduskunnan Syöpäverkoston puheenjohtaja

sari.sarkomaa@eduskunta.fi, 050 511 3033

Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja (Sdp), Eduskunnan Syöpäverkoston varapuheenjohtaja

eeva-johanna.eloranta@eduskunta.fi, 050 5232 309

Tiedote 5.2.2024

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa esittää, että hallitus valmistelisi osana valtion talouden lisäsopeuttamistoimia terveysperusteisen veron, joka alkuvaiheessa voisi kohdistua sokeriin.

”Tavoitteena on ohjata kulutusta ja elintarvikkeiden sekä pakkaukseen koon tuotekehitystä kansanterveyden näkökulmasta parempaan suuntaan hilliten sote-kustannusten painetta ja samalla kerryttäen verotuloja”, Sarkomaa sanoo.

Suomen julkisen talouden tila on vakava. Hallitus etsii parhaillaan välttämättömiä lisäsopeuttamistoimia. Työn verotuksen kiristäminen olisi myrkkyä työllisyydelle ja taloudelle eikä siihen pidä mennä. Sen sijaan haittaverotuksen puolella on tekemätöntä työtä.

”Terveysperusteinen vero on monia muita esillä olevia veroja oikeudenmukaisempi, koska kuluttaja voi omilla ostovalinnoillaan vaikuttaa siihen, miten paljon vero vaikuttaa omaan talouteen,” Sarkomaa painottaa.

Sokeriverolle ja muille haittaveroille on vahvat perusteet. Suomalaiset syövät ja juovat terveytensä kannalta liikaa sokeria. Runsaalla sokerin syönnillä on suora yhteys kansansairauksiin. Lasten ja nuorten liiallinen energiansaanti erilaisista sokerituotteista liian vähäisen liikunnan kanssa muodostaa aikapommin.

Tullinimikkeiden perusteella terveysperusteinen vero voidaan kohdentaa tehokkaasti tuotteisiin, jotka sisältävät merkittävän määrän epäterveellisiksi määriteltyjä ainesosia. Välillinen verotus kohdistuisi siten oikeudenmukaisemmin.

”Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on oltava terveysperusteisen valmisteveron veropohjan säätäminen mahdollisimman laajaksi ottamalla siihen mukaan myös tuotteet, joissa on korkea suola- tai rasvapitoisuus,” Sarkomaa ehdottaa. 

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on vuonna 2018 edellyttänyt terveysperusteista sokeriveroa yksimielisessä mietinnössään. Valtiovarainvaliokunta korosti samana vuonna, että tällainen vero olisi perusteltu. Sokeriveroa ovat kannattaneet myös Ravitsemusneuvottelukunta, Ruokavirasto ja THL sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE. 


Edellinen eduskunta hyväksyi viime metreillä virvoitusjuomaveron muokkauksen yhteydessä lausuman, jossa edellytettiin, että hallitus jatkaa laajemman terveysperusteisen veron valmistelua, joka ottaisi laajemmin huomioon tuotteiden terveysvaikutukset.

”Valtiovarainministeriössä on nyt korkea aika aloittaa terveysperusteinen veron valmistelu. Meidän on verotettava vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän eli työtä ja yritystoimintaa. Vastaavasti voisimme verottaa enemmän sitä, mitä haluamme vähemmän eli terveys- ja ympäristöhaittoja sekä päästöjä,” päättää Sarkomaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Tiedote 11.1.2024

Orpon hallitus palauttaa hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset ensi vuoden alusta alkaen. Korvaus poistui viime hallituskaudella Marinin hallituksen leikatessa yksityisistä lääkärikäynneistä saatavia korvauksia. Myös korvaustaso on nousemassa merkittävästi. Päätöksellä halutaan edistää lapsitoiveiden toteutumista ja kohentaa syntyvyyttä.

Hallitus palauttaa yksityisessä terveydenhuollossa tehtyjen hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset 1.1.2025 alkaen.

Yksityisen puolen hedelmöityshoitoihin liittyvien tutkimusten Kela-korvaus poistui viime vuoden alussa, kun Marinin hallitus leikkasi useita yksityisistä lääkärikäynneistä saatavia korvauksia. Yksityiset klinikat tekevät hieman alle puolet kaikista annetuista hedelmöityshoidoista.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan päätös Kela-korvausten palauttamisesta on lämpimästi tervetullut konkreettinen perhepoliittinen teko, jolla halutaan edistää lapsitoiveiden toteutumista ja Suomen historiallisen alhaisen syntyvyyden kohentumista. Kela-korvauksen palauttaminen hedelmöityshoitoihin on suuri helpotus monelle lapsesta haaveilevalle.

”Lapsitoiveiden täyttymistä halutaan edistää kaikin keinoin sitä toivoville. Tahaton lapsettomuus koskettaa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Kela-korvausten palauttamisella mahdollisestaan yhä useammalle yhdenvertaisemmat mahdollisuudet hedelmöityshoitoihin, kun julkiselle puolelle hoitoihin pääsy esimerkiksi iän vuoksi on käynyt mahdottomaksi tai hoitoihin ei ole enää varaa”, sanoo Sarkomaa.

Hedelmöityshoitoihin hallitus on varannut 2,7 miljoonaa euroa vuodessa, joka mahdollistaa myös korvaustason tuntuvan nostamisen. Vuonna 2022 hedelmöityshoidoista maksettujen Kela-korvausten korvausprosentti oli noin 12,8 %. Tämän hetken tilanteen mukaan hallitus on valmistelussaan arvioinut korvausprosentin nousevan noin 40 prosenttiin.

”Hedelmöityshoitojen saatavuus ei saa riippua esimerkiksi taloudellisesta tilanteesta. Lannistavan viestin sijaan on aika luoda konkreettisin toimin toivoa ja edistää lapsiperhetoiveiden täyttymistä maassa, jossa syntyvyys on historiallisen alhaisella tasolla”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen kansanedustajat, lääketieteen tohtori Mia Laiho, terveystieteiden tohtori Paula Risikko ja terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa ovat erittäin tyytyväisiä siitä, että eduskunta aikoo kohdentaa 80 000 euroa kansallisen syöpästrategian käynnistämiseen.

Tiedote 13.12.2023

Ensi vuoden valtion budjettiesitykseen on tulossa merkittäviä lisäyksiä. Valtiovarainvaliokunnan mietintö valmistui eilen tiistaina 12.12.

”Kansallisen syöpästrategian käynnistäminen oli hallitusneuvotteluissa vahvasti esillä ”Palvelut”-pöydässä ja asian edistämistä pitivät tärkeänä kaikki hallituspuolueet. Olemme iloisia, että asia nytkähtää nyt eteenpäin aloitusrahoituksen turvin”, edustajat kirjoittavat tiedotteessaan.

Mia Laiho ja Paula Risikko toimivat neuvottelijoina hallitusneuvotteluissa Palvelut-jaoksen pöydässä. Sari Sarkomaa on jäsen valtiovarainvaliokunnan hyvinvointi- ja terveysjaostossa, jossa lisäysehdotuksesta syöpästrategiaan sovittiin hallituspuolueiden edustajien kesken. Sarkomaa toimii myös eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtajana.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnön kirjaus on seuraava: ”Valiokunta lisää momentille myös 80 000 euroa kansallisen syöpästrategian laadintaan. Strategian on tarkoitus vahvistaa EU:n syöväntorjuntasuunnitelman kansallista toteuttamista, parantaa kustannustehokkaiden hoitojen yhdenvertaista saatavuutta sekä yhtenäistää syövän eri vaiheiden hoidon kansallisia suosituksia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmään.”

”Syöpästrategia on odotettu ja sen saaminen on tärkeää niin ammattilaisille kuin potilaillekin. Tavoitteena on turvata yhdenvertainen ja laadukas syövän hoito eri hyvinvointialueilla asuinpaikasta riippumatta. Yhteiset linjaukset ovat välttämättömiä, jotta potilaat saavat tarpeellisen hoidon oikea-aikaisesti ja kustannusvaikuttavasti ”, Laiho toteaa.

“Syöpä koskettaa suurinta osaa ihmisistä joko oman tai läheisen sairastumisen kautta. Suomi on syövän hoidossa edelläkävijä ja kärjessä haluamme myös pysyä. Kaikki toimet, joilla syöpähoitojen vaikuttavuutta ja saatavuutta vahvistetaan, ovat tervetulleita”, Risikko lisää.

”Eduskunnan syöpäverkosto on pitkään kannustanut sosiaali- ja terveysministeriötä kansallisen syöpästrategian käynnistämiseen. Valtiovarainvaliokunnassa sopimamme määrärahalisäys syöpästrategialle varmistaa nyt valmistelun käynnistyksen. Syövänhoito kehittyy jatkuvasti. Tämän ansiosta yhä useampi potilas selviytyy syövästään. Samaan aikaan potilaat ovat osin eriarvoisessa asemassa: hoitokäytännöt ja käytettävissä olevat lääkkeet sekä mahdollisuus kuntoutukseen ja psykososiaalisen tukeen voivat vaihdella eri alueilla. Kansallinen syöpästrategia tulee todelliseen tarpeeseen", Sarkomaa painottaa.

Suomessa on jo 300 000 syövän joskus kokenutta ihmistä. Lisääntyvien syöpämäärien ja parantuvien hoitotulosten myötä syövän sairastaneiden kasvaa koko ajan. Kun nyt vuodessa noin 35 000 ihmistä sairastuu syöpään, vuonna 2035 sairastuneita on yli 46 000. Kansallisella syöpästrategialla tarkoitetaan yhteisiä linjauksia syövän ehkäisyn, diagnostiikan ja hoidon, potilaiden psykososiaalisen ja kuntoutumisen tuen sekä syöpätutkimuksen tulevaisuudesta. Strategian tavoitteena on ehkäistä syöpätapauksia ja syöpäkuolemia, parantaa potilaiden elämänlaatua sekä varmistaa resurssien paras ja kustannusvaikuttavin käyttö. Maailman terveysjärjestö WHO on jo pitkään suositellut syöpästrategian laatimista. EU-maista syöpästrategia löytyy miltei jokaisesta, ja myös EU:lla on oma syöpästrategiansa.

Lisätietoja:

Mia Laiho
Kansanedustaja
Uudenmaan vaalipiiri

Puh:
050 433 6461

Paula Risikko
Eduskunnan varapuhemies
Vaasan vaalipiiri

Puh:
09 432 3107

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Helsingin vaalipiiri

Puh:
050 511 3033

12.12.2023

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kokoomusedustajat Marko Kilpi, Sari Sarkomaa ja Ville Valkonen ovat tyytyväisiä valiokunnan esittämiin lisäyksiin koulutukseen ja kulttuuriin.

Laadukas varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus. Jotta se on mahdollista, on pätevän henkilökunnan riittävyys varmistettava. Hallitus osoittaa ensi vuodelle lisäresursseja pätevän varhaiskasvatuksen henkilöstön kouluttamiseen. Valiokunta esittää varhaiskasvatuksen opettajien yliopistokoulutukseen lisäksi 800 000€ lisämäärärahaa.

”Valiokunta painottaa aloituspaikkojen kohdentamista hallitusohjelman mukaisesti erityisesti kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen, sekä alueille, joilla ennakoidaan merkittävää työvoimapulaa. On tärkeää huolehtia varhaiskasvatuksen opettajien riittävistä koulutusmääristä. Laadukas varhaiskasvatus tukee jokaisen lapsen oppimista ja pärjäämistä myöhemmin koulutiellä”, edustaja Sarkomaa sanoo.

Valiokunta esittää myös Suomi-kouluille 350 000€ ja etäkoulu Kulkurille 300 000€. Suomi-koulut ovat kielikouluja, joissa annetaan suomen kielen ja kulttuurin täydentävää opetusta ulkosuomalaislapsille.

”Suomi-koulut ja Kulkuri tekevät tärkeää työtä erityisesti suomen kielen opetuksessa ja hankitun kielitaidon säilyttämisessä ulkosuomalaisille lapsille. Esimerkiksi Kulkurissa oppilaat voivat opiskella äidinkieltä ja äidinkielellä, tarvittaessa koko perusopetuksen oppimäärän”, edustaja Valkonen sanoo.

Valiokunta esittää myös kulttuuritoimijoille annettaviin avustuksiin lisäystä, muun muassa Jyväskylän sinfoniaorkesterille 100 000€, Minna Canthin talon Kanttilan peruskorjaukseen 200 000€ sekä Suomen Elokuvasäätiölle 300 000€ pienten ja keskisuurten kaupunkien elokuvateattereiden laitteistojen uusimiseen.

”Kulttuurialan toimijat tekevät todella tärkeää ympäri Suomen. Tutkimusten mukaan kulttuuriin osallistuminen pienentää syrjäytymisriskiä ja vähentää yksinäisyyttä. On erinomaista, että tärkeisiin kulttuurialan hankkeisiin saatiin panostuksia”, edustaja Kilpi sanoo.

Marko Kilpi
Kansanedustaja
Savo-Karjalan vaalipiiri
Puh: 09 432 3088

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Helsingin vaalipiiri
Puh: 050 511 3033

Ville Valkonen
Kansanedustaja
Varsinais-Suomen vaalipiiri
Puh: 044 567 2201

12.12.2023

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta esittää lisämäärärahaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle. Lisämäärärahaa hallituksen talousarvioon nähden esitetään muun muassa terveydenhuollon laaturekistereihin. Valiokunnan kokoomusedustajat Sari Sarkomaa ja Ville Väyrynen pitävät lisäyksiä tarpeellisina.

”Palvelujen laadun parantaminen niin sosiaali- kuin terveyspalveluissakin on erittäin tärkeää”, edustaja Sarkomaa sanoo.

Valiokunta esittää valtakunnallisiin terveydenhuollon laaturekisteihin 500 000€ lisäystä. Laaturekistereissä on tietoa potilaiden saaman hoidon laadusta, tuloksista ja vaikuttavuudesta.

”Laaturekistereistä saatava tieto mahdollistaa hoitoyksiköiden ja hoitokäytäntöjen vertailun ja kehittämisen sekä tiedolla johtamisen koko maassa. Tämä on tärkeää, jotta voimme kitkeä alueelliset ja laadulliset erot ja kohdentaa voimavarat vaikuttavasti”, edustaja Sarkomaa sanoo.

”Tämä tukee myös laajemmin hallitusohjelman kirjauksia sote-palveluiden vaikuttavuuden parantamisesta sekä tietojohtamisen edellytysten vahvistamista. Hallitus on sitoutunut varmistamaan korkeakoulutasoisen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen ja hoitotyön tutkimuksen edellytykset sekä Käypä hoito -suositusten ajantasaisuuden”, edustaja Väyrynen korostaa.

Valiokunta esittää myös 80 000 euron määrärahan kansallisen syöpästrategian laadintaan. ”Strategian tavoitteena on ehkäistä syöpätapauksia ja syöpäkuolemia, parantaa potilaiden elämänlaatua sekä varmistaa resurssien paras ja kustannusvaikuttavin käyttö. Vihdoinkin saamme käyntiin kansallisen syöpästrategian valmistelun”, iloitsevat edustajat Sarkomaa ja Väyrynen.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Helsingin vaalipiiri
Puh: 050 511 3033

Ville Väyrynen
Kansanedustaja
Keski-Suomen vaalipiiri
Puh: 09 432 3142

Sari Sarkomaa kok  

Kirjallinen kysymys diagnostisten terveystieteiden kehittämishankkeen perustamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittäminen -hankkeen (SOTEKO) tavoitteena on sosiaali- ja terveysalan tehtäviin suuntaavan, alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin johtavan koulutuksen ja niitä täydentävän korkeakoulutuksen kehittäminen, sote-uudistuksen tavoitteiden tukeminen osaamista vahvistamalla sekä sote-alan koulutuksen vetovoiman ja harjoittelun kehittäminen. 

SOTEKO-hankkeen tavoitteena oli sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutustutkintojen kehittäminen, jonka päämääränä on osaava ammattilainen oikeassa paikassa oikealla osaamisella. Hankkeessa jäävät kuitenkin diagnostisten terveystieteiden alojen  (kliininen laboratoriotiede ja radiografiatiede) edustajat — bioanalyytikot ja röntgenhoitajat — kokonaan huomiotta. Kuntoutuksella oli oma vastaava hanke (KunFo). 

Diagnostisten terveystieteiden ammateilla — bioanalyytikko/laboratoriohoitaja ja röntgenhoitaja — on merkittävä rooli terveydenhuollossa. Vähintään 70 prosenttia hoitopäätöksistä perustuu diagnostisiin tutkimuksiin. Jos diagnostiikka pettää, sillä on välittömät vaikutukset potilaan hoitoon ja turvallisuuteen. 

Bioanalyytikkojen ja röntgenhoitajien tehtäväkenttä ja osaamisalue poikkeavat merkittävästi muiden sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmien (esim. hoitotiede) osaamisvaatimuksista. Tästä syystä diagnostisten terveystieteiden (kliininen laboratoriotiede ja radiografiatiede) ammattien kehittäminen on sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuden näkökulmasta tärkeää ja välttämätöntä. Tätä tarkoitusta varten tulee käynnistää SOTEKO-hanketta vastaava oma diagnostisten terveystieteiden osaamisalueen kehittämishanke.  

Diagnostisten alojen työvoiman riittävyys herättää suurta huolta. Kevan työvoimaennusteen mukaan kuntasektorille tulee kohdistumaan voimakasta työvoimapulaa, joka koskee sekä bioanalyytikkoja että kuvantamisen asiantuntijoita. Bioanalyytikkoja puuttui vuonna 2020 Kevan analyysin mukaan 593 ja kuvantamisen asiantuntijoita 313. Vastaavasti sairaanhoitajia puuttuu yli 8 288 ja fysioterapeutteja 76. Ennusteen mukaan bioanalyytikkojen ja kuvantamisen asiantuntijoiden työvoimapula tulee jatkumaan vuosina 2025 ja 2030.  Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin ryhdytään diagnostisten terveystieteiden kehittämishankkeen perustamiseksi? 

Helsingissä

14.11.2023 

Sari Sarkomaa kok  

Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan joidenkin hyvinvointialueiden ohjeistukset koronalääkkeen käytöstä voivat rikkoa potilaan oikeusturvaa.

Kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen Paxlovid-koronalääkkeen käytöstä, potilaslain noudattamisesta ja ikäsyrjinnän ehkäisystä hyvinvointialueilla.

Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan eräiden hyvinvointialueiden ohjeistukset koronalääkkeen käytöstä saattavat rikkoa potilaan oikeusturvaa. Asiantuntijat ovat julkisuudessa todenneet potilaslain vaatimusten toteutuvan tällä hetkellä heikosti Paxlovid-koronaviruslääkkeen osalta. 

Sarkomaa perää hallitukselta vastausta siihen millaisin toimin varmistetaan potilaslain noudattaminen ja ikäsyrjinnän ehkäisy hyvinvointialueilla.

- Potilaslaki kieltää yksiselitteisesti ikäsyrjinnän, Sarkomaa toteaa.

Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan hyvinvointialueiden ja HUS:n ohjeet rajaavat hoitoa lääkkeen hyväksyttyä käyttöaihetta enemmän.

Esimerkiksi Ylen uutisen mukaan monet hyvinvointialueet ovat asettaneet Paxlovid-koronalääkkeelle ikärajan. HUS:ssa Paxlovidia ei ilmeisesti pääsääntöisesti määrätä yli 80-vuotiaille ympärivuorokautisessa hoivassa tai osastoilla oleville potilaille.

Linjaukset poikkeavat Euroopan lääkeviraston antamasta ohjeistuksesta. Lääkeviraston Palxlovidille antama myyntilupa ei aseta esteitä määrätä lääkkeitä iäkkäämmille potilaille. 

Huolta herättää myös arvio, että koronalääke Paxlovid uhkaa loppua Suomesta. On mahdollista, että seuraava normaalierä Paxlovidia saataneen Suomeen aikaisintaan joulukuun puolivälissä. Koronatapausten määrä on kasvanut Suomessa viime viikkoina räjähdysmäisesti ja viruslääkkeen kulutus on kasvanut valtavasti.

- Myös kansalaisilta kuuluu huolestuneita viestejä hyvinvointialueilla asetetuista ikärajoituksista Paxlovidi-koronalääkkeen käyttöön. Kaikelle ikäsyrjinnälle on oltava nollatoleranssi, alleviivaa Sarkomaa.

- Ikäsyrjintä on uhka hyvälle vanhuudelle. Asialta ei saa sulkea silmiä, eikä ilmiötä voi eikä saa kieltää. Ikäsyrjinnän kitkemisessä on myös valtiovallan hyvinvointialueita ohjaavana ja rahoittavana tahona oltava vahvasti mukana, päättää Sarkomaa.

Sarkomaan jättämä kirjallinen kysymys KK 179/2023 vp löytyy oheisesta linkistä

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Verkkouutiset 3.11.2023

Kansanedustajan mukaan myös palliatiivista ja saattohoitoa pitää parantaa.

Sarkomaa kertoo Facebook-päivityksessään ajatelleensa pitkään, että eutanasia on liian iso eettinen kysymys, jota hän ei lainsäätäjänä voi ylittää.

– Ajattelin, että palliatiivista hoitoa kehittämällä asiaan saadaan ratkaisut. Vuosien varrella on ajatukseni muuttuneet. Tänään ajattelen, että en voi sulkea silmiä siltä tosiasialta, että laadukkaasta hoidosta huolimatta on sietämätöntä kärsimystä, tilanteita, joissa ei ole eettisesti kestävää perustetta kieltää eutanasian mahdollisuutta, Sarkomaa perustelee.

Sarkomaan mukaan eutanasialaki tarvitaan, jotta ihmisellä on laillinen mahdollisuus ja oikeus elämän loppuvaiheessa saada oman vakaan harkintansa pohjalta kuolinapua toivottamaan kärsimykseensä. Hän muistuttaa, että itsemääräämisoikeus on erottamaton osa ihmiselämän arvokkuutta.

Edellinen kansalaisaloite eutanasiasta keräsi vaadittavat nimet ja eteni eduskuntaan, jossa se käsiteltiin ja hylättiin keväällä 2018. Tämän jälkeen asiantuntijaryhmä selvitti elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa sekä eutanasiaan liittyviä sääntelytarpeita, mutta ei päässyt yksimielisyyteen eutanasiakysymyksestä.

Uusi kansalaisaloite on vuorokaudessa kerännyt yli 10000 allekirjoitusta. Sarkomaa uskoo, että aika voi olla otollisempi aloitteen läpimenolle nyt.

– Uskon, että maailma on muuttunut viimeisimmän kansalaisaloitteen käsittelystä. Aika on juuri oikea uudelle laajalle keskustelulle ja kansalaisaloitteelle. Useat kyselyt, vaalikonevastaukset  ja puolueiden tekemät linjaukset tukevat uuden kansalaisaloitteen tavoitetta säätää laki eutanasiasta, Sarkomaa arvioi Verkkouutisille.

– Olennaista on se, että kansalaiskyselyjen perusteella selkeä enemmistö suomalaisista kannattaa eutanasian laillistamista ja osa puolueista mukaan lukien kokoomus on tehnyt puoluekokouspäätöksen, jossa vaaditaan eutanasian laillistamista.

Sarkomaan mukaan palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat tietysti ensisijaisia ja niiden kehittämistä on jatkettava. THL:n selvityksen mukaan hoidon laadussa ja saatavuudessa on edelleen räikeitä puutteita.

Saattohoidon säädöksiä pitää Sarkomaan mielestä selkeyttää lailla, kuten asiantuntijaryhmäkin aiemmin esitti.

– Uudessa hallitusohjelmassa on vihdoin sitouduttu saattohoidon säädösten selkeyttämiseen. Laki on saatava eduskuntaan pian. Kirittääkseni asia jätin asiantuntijatyöryhmän pohjalta tehdyn lakialoitteen viime viikolla.

Sarkomaa sanoo, että saattohoito ja palliatiivinen hoito eivät kuitenkaan ratkaise kysymystä eutanasiasta, eivätkä nämä asiat ole keskenään vaihtoehtoisia. Hän korostaa, että lainsäätäjillä ja aikanaan terveydenhuollon ammattihenkilöillä tulee olla asiassa täysi omantunnon vapaus.

– Tällaisessa asiassa jokaisen on voitava muodostaa oma näkemyksensä oman perusteellisen eettisen harkintansa pohjalta. Olen oman harkintani tehnyt, Sarkomaa toteaa.