fbpx Siirry sisältöön

Tiedote 30.11.
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo, että perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti ei käytännössä eroa vasemmistohallituksen budjetista kuin maahanmuuton, kehitysyhteistyön ja ympäristön määrärahaleikkausten osalta. Sarkomaa ihmettelee, että perussuomalaiset olisivat valmiita ottamaan lähes yhtä paljon velkaa kuin hallitus.

”Hallitus ottaa ensi vuonna velkaa 11,7 miljardia, perussuomalaiset ottaisivat omassa vaihtoehtobudjetissaan 11,6 miljardia. Perussuomalaisilla ei ole esityksissään käytännössä yhtään esitystä, joilla parannetaan työllisyyttä. Perussuomalaiset ovat pesunkestävä vasemmistopuolue, jos katsotaan puolueen talous- ja työllisyyspolitiikkaa”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan perussuomalaisten säästöesitykset ovat huteralla pohjalla.

”Perussuomalaiset vähentäisivät ympäristöministeriön toimintamenoja lähes 40 prosenttia. Tämä tarkoittaisi käytännössä kansallispuistojen alasajoa, luonnonsuojelualueiden hankinnan lopettamista, ympäristövaikutusten arvioinnin merkittävää heikentymistä. Kansallispuistojen ja suomalaisen luonnonsuojelun alasajo ei kuulosta erityisen isänmaalliselta”, Sarkomaa sanoo.

”Kotouttamisen määrärahoista puolue leikkaisi 75 prosenttia. Onko todella niin, että perussuomalaiset haluavat jättää entistä useamman maahanmuuttajan sosiaaliturvan varaan? Kokoomuksen mielestä on tärkeää, että maahanmuuttajat oppivat kielen, saavat ammatin ja pääsevät töihin. Siinä kotouttaminen on avainasemassa”, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaan mukaan perussuomalaisten talouspoliittinen uskottavuus on hyvin heikko.

”SDP:n taikaseinä, josta rahaa saatiin vaihtoehtobudjeteissa jokaiseen hyvään kohteeseen, oli harmaan talouden torjunta. Näyttää siltä, että perussuomalaiset ovat löytäneet saman taikaseinän maahanmuutosta, jolla kaikki kiva rahoitetaan. Perussuomalaisten talouspoliittinen uskottavuus on todella heikkoa”, Sarkomaa sanoo.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 26.11.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kehottaa hallitusta heräämään ihmisten hätään ja vaikeuteen saada tarvitsemiaan terveyspalveluja. Julkisen terveydenhuollon kuormitus on valtava koronan toisen aallon hyökyessä päälle. Koronan aiheuttamat hoitoonpääsyn ongelmat ovat vaarassa sairastuttaa ja aiheuttaa enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin koronaepidemia. Sarkomaa vetoaa vasemmistovihreään hallitukseen, jotta se voittaisi vastahankaisuutensa yrittäjyyttä kohtaan eikä antaisi ideologian murentaa kansanterveyttämme. 

”Koronaepidemia on kerryttänyt hoitovelan, jonka purkaminen ei onnistu ilman yksityisten terveystoimijoiden työpanosta. Kansanterveyden pelastamiseksi ja julkisen sektorin työtaakan kohtuullistamiseksi on järkevää korottaa Kela-korvausta. Hoitojonojen purkamisessa on hyödynnettävä kaikki saatavilla olevat voimavarat. Erityisen tärkeää on nostaa suun terveydenhuollon Kela-korvausta. Hallituksen valmistelussa olevat toimet romuttaa Kela-korvaus ovat vastuuttomia ja ne on välttämätöntä perua. Ihmiselle on tärkeämpää se, että palvelun saa, kuin mikä taho palvelun tuottaa”, Sarkomaa toteaa.

Esimerkiksi Helsingissä terveysasemalle kiireettömän lääkäriajan odotusaika on keskimäärin 28 päivää. Tänä vuonna Helsingissä on jäänyt koronan takia hoitomatta noin 100 000 suun terveydenhuollon käyntiä. 

”Samaan aikaan Helsingissä vasemmistovihreät kuntapoliitikot ovat vastustaneet palveluseteliä piittaamatta jonoihin jätetyistä ihmisistä. Onneksi kokoomuksen ansiosta palveluseteleitä saadaan joiltain osin helpottamaan hoitoon pääsyä. On mahdoton ymmärtää palveluseteleiden ehdotonta vastustusta, varsinkin, kun moni päättäjistä itse käyttää yksityisen tuottamaa työterveyshuoltoa ”, Sarkomaa sanoo.

Hoitovelan purkamiseen on arvioitu kuluvan jopa vuosia. Odottaessa ja hoidon viipyessä useimmat sairaudet ja vaivat vaikeutuvat. Sarkomaa on huolissaan, että hoitamattomuuden seuraukset voivat olla inhimillisesti ja kansanterveydellisesti tuhoisia.

”Missä ovat hallituksen toimet ja suunnitelma, kun koronan takia hoitojonot ovat ennätysmitoissa, niin perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa kuin suun terveydenhuollossa? Ihmettelen hallituksen radiohiljaisuutta hoitojonotilanteesta. Mitkä ovat hallituksen keinot puuttua jonoihin? Edellytän, että hallitus ryhtyy viipymättä toimiin yhdessä terveystoimijoiden kanssa hoitojonojen purkamiseksi. Tarvitsemme kaikki sote-toimijat, julkisen sektorin lisäksi yritykset ja kolmannen sektorin mukaan talkoisiin”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa kantaa vahvaa huolta sote-alan henkilöstön jaksamisesta koronakriisin jatkuessa. 

”Julkisen sektorin työntekijät ovat monin tavoin ylikuormittuneita koronan ja kertyneen hoitovelan takia. Henkilöstö on ollut mukana korona jäljityksessä ja hoidossa lomia pitämättä. Nyt toinen aalto hyökyy päälle. Ottamalla mukaan urakointiin yksityinen sektori voidaan helpottaa julkisen sektorin henkilöstön työtaakkaa”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

TIEDOTE 19.11.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää kotitalousvähennyksen nostamista 40 prosentista 60 prosenttiin, 100 euron omavastuurajasta luopumista sekä vähennyksen katon korottamista aina 5000 euroon saakka. Puolue haluaa tukea lakialoitteillaan kotimaista yrittäjyyttä ja palvelutalouden kehittymistä. Yhä useampi suomalainen voisi näin ollen olla työn antaja.

"Hallitus teki valtavan virheen leikatessaan kotitalousvähennyksestä. Päätös on leikannut palveluyrittäjiltä työtä ja kannustaa harmaaseen talouteen. Koronakriisin vuoksi pienyrittäjien ahdinko on kasvanut entisestään", toteaa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen.

Nyt on luotava uutta työtä. Ihmiset tarvitsevat lisää ostovoimaa palveluiden hankkimiseen, jotta taantuma selätetään. Kotitalousvähennyksen laajentaminen on tähän yksi tehokas täsmäkeino", perää Mykkänen.

Toisessa kokoomuksen lakialoitteessa esitetään yli 75 vuotiaille ikäihmisille 70 prosentin ns. superkotitalousvähennystä arjen tueksi. Uusi verovähennyksen ja tuen yhdistelmä loisi senioreille nykyistä paremman mahdollisuuden tulotasosta riippumatta hankkia palveluita tukemaan itsenäistä asumista ja omannäköistä elämää. Johtoajatuksena on tukea ikäihmisten arkea ja mahdollisuutta hankkia tarvitsemiaan palveluja esimerkiksi laitoshoidon sijaan. Esitys toisi kohentuneen elämänlaadun ohella satojen miljoonien säästöt julkiselle taloudelle.

"Kotitalousvähennyksen käyttäjistä yli 40 prosenttia on eläkeläisiä. Vähennys on tuiki tärkeä tuki, monen seniorin kotona asumisen mahdollistaja sekä itsemääräämisoikeuden vahvistaja. Kotitalousvähennystä tulee laajentaa reilusti, jotta yhä useammalla suomalaisella, lapsiperheistä ikäihmisiin, on varaa ostaa yrittäjiemme palveluita. Näin voimme yhdistää inhimillisemmän arjen ja työtä sekä yrittäjyyttä tuovan koronaelvytyksen", esittää eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Lakialoitteiden lähetekeskustelu käydään torstaina eduskunnan kyselytunnin jälkeen. Lakialoite kotitalousvähennyksen laajentamisesta on luettavissa täältä ja ns. superkotitalousvähennyksestä täältä.

Lisätietoja:

Kai Mykkänen, puh. 09 432 3159

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 12.11.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää vakava virheenä, ettei maan hallitus edistä  julkisen terveydenhuollon laadun  ja vaikuttavuuden avoimuutta. Sote-uudistus on torso ilman valtakunnallisesti vertailtavaa laatutietoa.

Merkittäviä parannuksia terveyspalvelujen laatuun saadaan aikaan vain ottamalla käyttöön terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit. Laatutiedolla sote-palveluja voidaan kehittää vaikuttavaksi, yhdenvertaiseksi ja turvalliseksi.  Tietoa tarvitsevat sote-ammattilaiset, virkamiehet ja päättäjät. Palveluita ei voi kehittää vaikuttavasti eikä tiedolla johtaa, jos tietoa ei ole.

Monelle suomalaiselle on järkyttävä tieto, ettei maamme julkisessa terveydenhuollossa laatua seurata systemaattisesti. Sarkomaa muistuttaa, että terveydenhuollon laaturekisterijärjestelmät ovat laajasti käytössä muualla Euroopassa ja muissa  Pohjoismaissa etenkin ja niiden myötä ihminen on järjestelmän sijaan palveluiden keskiössä. Miksi hallitus jarruttaa uudistusta, jolla kurotaan umpeen eroa muihin länsimaihin?

THL on pilotoinut menestyksellisesti kansallisia laaturekistereitä viime eduskuntakaudella eduskunnan Sarkomaan aloitteesta myöntämän määrärahan turvin. Nyt THL on tehnyt esityksen laaturekistereiden vakinaistamisesta, johon tarvittaisiin aluksi niin kaksi miljoonaa euroa.

”Oli suuri pettymys, ettei tätä rahaa hallitukselta ensi vuoden valtion mittavaan budjettiesitykseen herunut. Virkamiesesityksessä raha vielä oli. Pidän välttämättömänä, että eduskunta palauttaisi hallituksen leikkaaman rahan", Sarkomaa painottaa.

Valtakunnallisena Diabetespäivänä Sarkomaa nostaa esille laaturekistereiden merkityksen diabeetikoille. Laaturekisteri auttaa parantamaan diabeetikoiden valtakunnallista yhdenvertaisuutta, diabeteksen hoitotuloksia ja ohjaa resursseja parhaaseen terveyshyötyyn auttaen näin diabeteksen kustannusten hallinnassa. Diabetesrekisterin kehitykselle on luotu hyvä pohja THL:n laaturekisterihankkeessa ja alueiden vertaiskehittämisessä. ”Tiedon avulla on voitu kohdentaa toimet niin, että hoitotulokset ja hoitotasapaino ovat parantuneet eri alueilla,” Sarkomaa iloitsee.

”Valtava määrä sote- asiantuntijoita, potilasjärjestöjä ja terveydenhuollon toimijoita on mukana laaturekisterityössä. Tehty mittavaa työtä ei saa hukata. Suomessa on merkittäviä eroja palvelujen ja hoitoteknologian saannissa. Laaturekisterit ovat keino nostaa puutteet sekä parhaat käytännöt päivänvaloon ja vauhdittaa yhdenvertaisten palveluiden rakentamista. Sosiaali- ja terveyspalveluita ei voida johtaa eikä uudistaa pussi päässä ilman tietoa toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta,” Sarkomaa linjaa.

Sarkomaa on jättänyt talousarvioaloitteen terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden pysyvän toiminnan käynnistämiseksi.

Lisätietoja,

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Tiedote 12.11.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho yhtyvät Terapiatakuu kansalaisaloitteen tekijöiden vaateeseen käsitellä aloite. Järjestöt toivovat, että aloite saa sen arvolle sopivan käsittelyn riippumatta siitä, käsitelläänkö kansalaisaloitetta samanaikaisesti hoitotakuun uudistuksen kanssa.

Vuosi on kulunut aloitteen saapumisesta. Kokoomus edellyttää, että eduskunta käsittelee terapiatakuu kansalaisaloitteen ennen joulua. On suuri vaara, että terapiatakuu hautautuu eduskuntaan saapuvan jättimäisen ja mittavia ongelmia sisältävän sote-esityksen alle.

”Huoli riittävistä mielenterveyspalveluista on suuri. Siitä kertoo nopeasti yli 50 000 allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite, joka luovutettiin eduskunnalle 22.10.2019. Aloitteen lähetekeskustelussa 21.11.2019 kaikki eduskuntapuolueet antoivat tukensa aloitteelle. Myös perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru keskustelussa totesi: ”Kannatan aloitetta. Hallitus kannattaa sitä. Tulemme mahdollisimman nopeasti tuomaan julki sen, mitä aioimme tehdä.” On kaikki syyt odottaa, että aloite käsitellään ja hallitus tuo esityksen terapiatakuun toteuttamiseksi,” kokoomusedustajat sanovat.

”Vetoan hallituspuolueiden edustajiin. Ottakaa jalka pois jarrulta ja antakaa eduskunnan käsitellä kansalaisaloite. Terapiatakuuta koskeva kansalaisaloite on kokenut saman karun kohtalon kuin monet mielenterveyspalveluja tarvitsevat ihmiset ja heidän läheisensä. Kansalaisaloite on sysätty tylysti syrjään. On yhdenvertaisuuden irvikuva, että mielenterveysongelmista kärsivistä ihmisistä tutkimusten mukaan vain puolet saa tarvitsemaansa hoitoa. Kun jalka murtuu ei ihmistä laiteta jonoon odottamaan. Kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua. Moni joutuu hakemaan palveluja yksityiseltä sektorilta, mutta kaikilla ei tähän ole mahdollisuuksia. Avun saanti ei saa olla kiinni lompakon paksuudesta,” Sarkomaa vaatii.

Terapiatakuu rakentaisi Suomesta tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Terapiatakuu varmistaa sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän läheisensä jää yksin ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää.

”Mielenterveyspalveluihin pääsy on ollut vaikeaa jo ennen koronaa ja nyt koronan myötä jonot ovat räjähtäneet käsiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunnalla ei ole tässä tilanteessa enää perusteita siirtää tärkeää Terapiatakuu -kansalaisaloitteen käsittelyä myöhemmäksi. Tarvitsemme Suomeen tehokkaan ja toimivan perustason mielenterveyshoidon, jolla apu olisi saatavilla helpommin, nopeammin ja yhdenvertaisemmin. Erityisesti lasten ja nuorten osalta tilanne on erittäin hälyttävä, sillä lapsen paikka ei ole jonossa, vaan kiinni elämässä. Jokainen sairauden synkistämä päivä estää lapsen kehitystä, vaikeuttaa koulunkäyntiä ja lisää syrjäytymisriskiä”, huomauttaa Laiho.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on toistamiseen vedonnut, että hallitus lupauksensa mukaisesti toteuttaisi terapiatakuualoitteen ja ottaisi sen osaksi pitkään valmistelussa olevat työllisyystoimia. Paremmalla hoitoon pääsyllä on mahdollista vähentää tuhansien ihmisten syrjäytymistä, siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle sekä vähentää työpoissaoloja ja opintojen keskeytymisiä. Koronakriisin myötä saavutettavien mielenterveyspalveluiden tarve on entisestään korostunut. Ehdotamme, että terapiatakuusta tehdään totta vielä ennen joulua kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistyöllä, päättävät kokoomusedustajat.  

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa 050 511 3033
Mia Laiho 0504336461

Muistiliiton kannanotto 7.11.2020

Työikäisiä eli alle 65-vuotiaita muistisairaita ihmisiä on Suomessa noin 7 000. Työikäisten muistisairaudet on tunnistettava nykyistä paremmin ja aiemmin. Erityisen tärkeä rooli on työterveyshuollolla. Työikäisenä sairastunut läheisineen tarvitsee erilaista tukea ja erilaisia palveluita kuin ikääntyneenä sairastunut. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita uudistetaan parhaillaan vastaamaan väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Muistisairaudet ovat tavallisia ikääntyvillä, mutta palveluita kehitettäessä ei pidä unohtaa työikäisenä sairastuneita. Muistiliiton liittovaltuusto painottaa, että työikäisten muistisairaudet ja heidän palvelutarpeensa pitää tunnistaa palvelujärjestelmässä nykyistä paremmin. Kansallisen muistiohjelman päättyessä tulee miettiä, miten työikäisten muistisairaudet huomioidaan valtakunnallisessa kehittämisessä.

Työterveyshuollolla mutta myös perusterveydenhuollolla on keskeinen rooli työikäisen muistisairauden tunnistamisessa ja osaamista niistä tulee lisätä. Usein muistisairauden oireet sekoitetaan virheellisesti esimerkiksi työuupumukseen tai masennukseen ja oikean diagnoosin löytyminen voi kestää vuosia. Kun sairaus tunnistetaan ajoissa, sairastunut voi mahdollisesti jatkaa työntekoa osa-aikaisesti tai työtä muokaten. Tämä edellyttää myös esihenkilöiden ja työnantajien tiedon lisäämistä sekä asenteiden muuttumista. 

Työikäisilläkin yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, jonka osuus on 40 prosenttia. Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvaa muistisairautta sairastaa viidesosa eli 20 prosenttia. Muita työikäisten muistisairauden aiheuttajia ovat aivoverenkiertohäiriöt, aivovammat ja harvinaiset sairaudet. Runsaan ja pitkäaikaisen alkoholinkäytön arvellaan olevan joka kymmenennen työikäisen muistisairauden takana. 

– Voimme olla ylpeitä siitä, että Suomessa tehdään monipuolista ja uraauurtavaa tutkimustyötä työikäisten muistisairauksien tunnistamisen ja diagnostiikan kehittämiseksi, liittovaltuuston uusi puheenjohtaja, professori Anne Remes sanoo. 

– Lisäksi meillä tehdään uraauurtavaa ja kansainvälisesti arvostettua tutkimusta etenkin otsa-ohimolohkorappeumiin liittyen. Suomessa tehtävä tutkimus on tärkeää, koska sen avulla saamme ensikäden tietoa ja osaamista työikäisten muistisairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon, Remes jatkaa. 

Työikäisenä muistisairauteen sairastunut läheisineen tarvitsee elämäntilanteeseen sopivaa tukea. Haasteita tuovat palkkatyöstä luopuminen, sosiaalisen piirin kaventuminen ja sairauden vaikutukset parisuhteeseen. Esimerkiksi sopeutumisvalmennus tai päivätoiminta on usein ikääntyneille suunnattua, mikä ei motivoi työikäisenä sairastunutta osallistumaan. 

Erityistä huomiota täytyy kiinnittää sairastuneen alaikäisiin lapsiin. 

– On tärkeää, että lapsille ja nuorille on omia ryhmiä, joissa he saavat tietoa vanhemman sairaudesta sekä voivat jakaa kokemuksiaan ja purkaa tunteitaan vertaisten kanssa. Esimerkiksi Muistiliiton ylläpitämässä suljetussa Facebook-ryhmässä on lähes parisataa nuorta, Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu toteaa. 

THL:n kouluterveyskyselyn (2019) mukaan erilaisissa hoivatilanteissa eläviä nuoria oli noin 15 % vastaajista, arviolta 23 000. Heillä koulu-uupumus, masennusoireilu, ahdistuneisuus ja yksinäisyys olivat yleisempiä kuin muilla nuorilla. 

– Nuorten hoivaajien joukkoon kuuluu myös muistisairasta vanhempaansa hoivaavia nuoria. Heille pitää tarjota apua ja tukea, jotta he eivät jää yksin vaativassa elämäntilanteessa, Suomu painottaa. 

Muistiliiton liittovaltuusto painottaa myös, että kansalaisjärjestöjen rahoitus on varmistettava sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Muistisairautta sairastavat ja muut apua tarvitsevat ihmisryhmät tarvitsevat pitkäjänteistä apua ja tukea, jota rahoituksen epävarmuus ei saa vaarantaa. 

Liittovaltuusto kokoontui sääntömääräiseen syyskokoukseensa lauantaina 7.11.2020 pääosin etäyhteyksillä. 

Muistiliiton liittovaltuuston puheenjohtajaksi kaudelle 2021-2022 valittiin lääketieteen tohtori, dosentti, neurologian professori, dekaani Anne Remes ja varapuheenjohtajaksi europarlamentaarikko, Alzheimer Europen hallituksen jäsen Sirpa Pietikäinen. Liittohallituksen 1. varapuheenjohtajaksi kaudelle 2021-2023 valittiin kansanedustaja Sari Sarkomaa. Hallituksen jäseniksi kaudelle 2021-2023 valittiin TtT, dosentti, yliopettaja Jenni Kulmala (henkilökohtainen varajäsen geriatrian ylilääkäri Marja-Liisa Karjula) ja sosionomi (YAMK) Tarja Parviainen (eläkeläinen Reijo Ronkainen).

Tiedote

6.11.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Pihla Keto-Huovinen, Sari Sarkomaa ja Sofia Vikman iloitsevat eduskunnan perjantaina hyväksymästä kannasta koskien tyttöjen sukuelinten silpomisen erilliskriminalisointia koskevaa kansalaisaloitetta. Eduskunta hyväksyi lakivaliokunnan päätösesityksen, jonka mukaan hallituksen on mahdollisimman ripeästi ryhdyttävä toimenpiteisiin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen säätämiseksi rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin ja annettava tarvittavat lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäviksi kuluvan vaalikauden aikana.

”Tämä on suuri päivä ihmisoikeuksille ja tyttöjen ja naisten itsemääräämisoikeudelle. Eduskunnan hyväksymä kanta tarkoittaa sitä, että hallituksen on nyt pakko toimia asiassa. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on järkyttävä väkivallan muoto, joka on kitkettävä Suomesta. Kokoomus iloitsee siitä, että vaatimuksemme lainsäädännön selkeyttämisestä etenee. Yhdenkään tytön ei tule joutua elämään Suomessa silpomisuhan alla”, Pihla Keto-Huovinen sanoo.

Silpomisasia tuli eduskunnan käsittelyyn kansalaisaloitteen KAA 1/2019 pohjalta. Kokoomusedustajat ovat tyytyväisiä aloitteen herättämästä laajasta kansalaiskeskustelusta ja edellyttävät, että Marinin hallitus ryhtyy valmistelemaan tarvittavat silpomisen vastaiset lainmuutokset ja muut tarvittavat toimenpiteet viipymättä.

”Kokoomus haluaa kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä erittäin tärkeän asian edistämisestä ja nostamisesta eduskunnan käsittelyyn. Yksikin silvottu tyttö on liikaa. Meidän on suojeltava heitä kaikin käytettävissä olevin keinoin. Hallituksen on nyt kuultava eduskunnan selkeä viesti ja kiirehdittävä, jotta tarvittavat lainmuutokset saadaan voimaan mahdollisimman nopeasti. Esityksen nopea valmistelu on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että lainsäädäntömuutokset ehditään käsitellä ja saadaan voimaan varmasti vielä tämän vaalikauden aikana”, Sari Sarkomaa sanoo.

Kokoomusedustajat muistuttavat, ettei tyttöjen sukuelinten silpomisen kriminalisoinnin selkeyttäminen yksin riitä, vaan silpomisen vastaisessa työssä tarvitaan lisäksi useita eri viranomaisten toimivaltaan kuuluvia ennaltaehkäiseviä toimia.

”Tyttöjen silpomisen kriminalisoinnin selkeyttämisen lisäksi tarvitaan ennaltaehkäiseviä toimia. On varmistettava, että ammattilaiset tarvittaessa ottavat silpomisasian puheeksi ja ilmoittavat tarvittaessa asiasta eteenpäin. Lisäksi on muun muassa vahvistettava viranomaisten koulutusta ja yhteistyötä, varmistettava lastensuojelulaissa tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden toteutuminen sekä turvattava silpomisen vastaisen työn resurssit”, Sofia Vikman sanoo.

Lisätiedot:

Pihla Keto-Huovinen, p. 09 432 3083
Sari Sarkomaa, p. 09 432 3033
Sofia Vikman, p. 09 432 3194

Julkaistu Verkkouutisissa 3.11.2020

Kansanedustaja kysyy, miksi hallitus sivuutti täysin lainsäädännön arviointineuvoston kritiikin.

Eduskunnan keskustelussa hallituksen esityksestä oppivelvollisuuden pidentämisestä kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa nosti esille lainsäädännön arviointineuvoston kritiikin hallituksen esitystä kohtaan.

”Keskeinen ongelma tavoitteiden saavuttamiseksi näyttäisi kuitenkin olevan toisen asteen opintojen keskeyttäminen, eikä opintojen aloittamatta jättäminen. Esityksessä kiinnitetään paljon huomiota tukea tarvitseviin opiskelijoihin, mutta esitys ei näytä kohdistuvan heihin kovin tehokkaasti. Esityksessä tulisi arvioida muita vaihtoehtoja ja niiden aiheuttamia hyötyjä ja kustannuksia ja verrata niitä oppivelvollisuuden laajentamisen kustannuksiin ja hyötyihin”, arviointineuvosto totesi.

– Keisarilla ei ole vaatteita. Miksi hallitus sivuutti täysin lainsäädännön arviointineuvoston jyrähdyksen, Sarkomaa kysyy?

Hänen mukaansa Suomen tärkein tavoite on, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon niin, että sen antama osaaminen kantaa työelämään.

Viime vuonna 98,8 prosenttia sai opiskelupaikan toiselta asteelta. Sarkomaan mukaan ongelma on opintojen keskeyttäminen.

– Opiskelijoista 5,5 prosenttia keskeytti ilman, että jatkoi toisella asteella. Hallituksen esityksen keinot eivät kohdistu vaikuttavasti itse ongelmaan eli estämään opintojen keskeyttämistä. On kylmää ja kovaa politiikkaa, että itse keinosta on tullut tärkeämpi kuin sen vaikutukset nuoriin ja heidän mahdollisuuksiinsa, hän sanoo.

Ydinongelma, johon oppivelvollisuuden pidentämiseen varatut voimavarat pitäisi Sarkomaan mukaan kohdistaa on se, että 6 000 nuorta päättää vuosittain peruskoulun ilman riittäviä luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja.

– Ongelma on se, että ilman apua jäävien oppimis-, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien lasten ja nuorten määrä kasvaa. Miksi suurimpia voimavaroja ei kohdisteta sinne, missä niitä kipeimmin kaivataan.

Sarkomaasta suuri huoli on myös se, että esitys on aliresurssoitu.

– Oppivelvollisuuden pidennys on osoittautunut koulutusleikkaukseksi. Helsingissä virkamiehet ovat arvioineet, että esitys on 40 prosenttia kalliimpi kuin mitä hallitus väittää. Esitys johtaa toteutuessaan koulutusleikkauksiin ja se entisestään heikentää tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten asemaa. Eduskunnalla on iso urakka, hän sanoo.

TIEDOTE 31.10.2020

Heti vapaa julkaistavaksi

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Anna-Kaisa Ikonen ja Mia Laiho kantavat yhteisesti huolta yliopistosairaaloiden rahoituksen riittävyydestä. Heidän mukaansa hallitus turmelee sote-uudistuksessa yliopistotasoisen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen, erikoissairaanhoidon tulevaisuuden sekä sivuuttaa täysin yliopistollisten sairaaloiden kritiikin ja hädän.

Kansanedustaja ja kokoomuksen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen peräänkuuluttaa, että rahoituksessa on huomioitava yliopistosairaaloiden rooli ja erityistehtävät, jotta niillä on valmius ja osaaminen vaativiin toimenpiteisiin ja harvinaisten sairauksien hoitoon myös tulevaisuudessa.

”Suomalainen terveydenhuolto ja kansalaiset voivat hyvin ainoastaan, jos yliopistosairaaloiden toimintaedellytykset ja osaamisen kehittäminen turvataan myös jatkossa”, Ikonen sanoo ja jatkaa ”yliopistosairaalat ovat maan suurimpia erikoissairaanhoidon yksikköjä ja niillä on avainasema vaativan hoidon tuottajina sekä uusien hoitomuotojen kehittäjinä. Kyse on suomalaisen erikoissairaanhoidon tulevaisuudesta. Kansainvälisestikin arvioituna hyvin toimivaa erikoissairaanhoitoa ja sen keskeistä osaa, yliopistosairaaloiden toimintaa, ei saa vaarantaa. Myöskään niiden yhtiömuotoista toimintaa ei pidä estää, sillä esimerkiksi yhtiömuotoinen sydänsairaala on päässyt maailman parhaiden erikoistuneiden sairaaloiden listalle. tällaista yliopistosairaaloiden osaamista tulee arvostaa”.

Kansanedustaja ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää vakavana puutteena, että hallituksen sote-esityksestä puuttuvat säädökset ja ratkaisut miten yliopistotasoinen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus järjestetään ja rahoitetaan. Eduskunta on edellyttänyt lausumalla, että sote-uudistuksen osana on turvattava tutkimuksen määrärahojen riittävyys. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusrahoitus käännetään kasvu-uralle. Myös hoitotyön tutkimuksen määrärahojen riittävyys on turvattava terveydenhuollon näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseksi. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa

”Hallituksen sote-esityksestä puuttuvat myös yliopistosairaaloita koskevat säädökset. Tämä on vaarantamassa lääketieteen tutkimuksen ja opetuksen toimintamahdollisuuksia, joiden varaan erityisesti Suomen erinomainen erikoissairaanhoito rakentuu. Lakiehdotusta on välttämätöntä korjata. Lakiin tarvitaan myös kirjaus siitä, että yliopistoilla on edustus yliopistosairaalan hallinnossa ja yliopistosairaaloilla yliopistojen lääketieteellisen tiedekunnan hallinnossa”, Sarkomaa toteaa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Laiho huomauttaa, että jos yliopistosairaaloiden rooli jää viidelle eri alueelle erikseen sovittavaksi, koulutuksen, tutkimuksen sekä yliopistollisten sairaaloiden erikoissairaanhoidon tilanne voi vaihdella alueittain ja niiden riittävästä rahoituksesta ei ole mitään takeita.

”Yliopiston, koulutuksen, tutkimuksen ja yliopistosairaaloiden kiinteän yhteistyön edellytykset on välttämätöntä varmistaa lainsäädännössä. Kliinisen lääketieteen kehityksessä on pysyttävä mukana, jotta suomalaisilla on mahdollisuus parhaimpaan mahdolliseen vaikuttavaan hoitoon myös jatkossa”, sanoo Laiho.

Edustajat vaativat, että yliopistosairaaloiden asema täytyy määritellä laissa ja tehtävän mukainen rahoitus tulee turvata, ettei hyvinvointialueiden päätöksenteossa koulutus ja tutkimus jää taka-alalle. Tämä voi johtaa kokonaisuudessaan korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen heikentymiseen nykyisestä. 

”Yliopistollisen sairaalan tehtävät on huomioitava sote-rahoituksessa täysimääräisesti joko tarvekriteereissä tai erillisrahoituksessa”, edustajat päättävät.


Lisätiedot:
Anna-Kaisa Ikonen 09 432 3062
Sari Sarkomaa 050 511 3033
Mia Laiho 0504336461

Tiedote 29.10

Julkaisuvapaa heti

Kansanedustaja ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen koronaepidemian aiheuttamasta suojavarusteiden käytöstä aiheutuvien lisäkustannusten korvaamisesta, silloin kun kyse on kuntien tai kuntayhtymien järjestämisvastuulla olevista yksityisen toimijan kuten järjestöjen ja yritysten tuottamista hyvinvointipalveluista. Sarkomaa peräänkuuluttaa hallitukselta toimia suojavarusteiden käytön lisäkustannusten oikeudenmukaiseksi korvaamiseksi.  

Hallitus on luvannut korvata täysimääräisesti kunnille ja kuntayhtymille koronapandemiasta aiheutuneet lisäkustannukset.

”Kustannusten korvaamisesta myös yksityisen sektorin toimijoille silloin, kun ne tuottavat kuntien järjestämisvastuulla olevia palveluja tarvitaan viipymättä kansallinen päätös. Esimerkiksi joka toinen hoidossa oleva ikäihminen asuu ja hoidetaan yksityisessä palvelutalossa. Kansalaisten tulee olla samanarvoisessa asemassa riippumatta palveluntuottajatahosta,” Sarkomaa toteaa.

Suojamateriaalien kulutus hyvinvointipalveluissa on moninkertaistunut koronaviruspandemian aikana. Tästä on aiheutunut mittavat lisäkustannukset näitä palveluita tuottaville kuten järjestöille ja yrityksille. Suojautumisesta aiheutuva merkittävä kustannuspaine voi pahimmassa tapauksessa vaarantaa palvelutuotannon jatkuvuuden ja palveluiden saatavuuden sekä työpaikkojen säilymisen.

Sosiaali- ja terveysministeriön 30.6.2020 antamassa kuntainfossa on todettu, että koronavirustilanteessa lisääntyneen henkilösuojainten käytön kustannusten korvaaminen yksityisille toimijoille perustuu ensisijaisesti palvelun järjestäjän ja tuottajan välisiin sopimuksiin silloin, kun sote-palvelu on kunnan järjestämisvastuulla. Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt, että tarvittaessa sopimuksia on avattava ja asiasta on neuvoteltava paikallisesti. Mikäli palvelun järjestäjän ja tuottajan väliset sopimukset ovat puutteellisia, on palvelun järjestäjän viime kädessä vastattava suojainten saatavuudesta osana asianmukaista hoitoa.

Yhdenvertaisuuden näkökulmasta on perusteltua päättää suojautumisen kustannusten korvaamisesta ja korvaustasosta yhtenäisin kansallisin perustein kaikille hyvinvointipalveluita julkiselle sektorille tuottaville toimijoille, kuten järjestöille ja yrityksille. Esimerkiksi Ruotsissa hallitus antoi jo toukokuussa asetuksen, jonka mukaan myös yksityisille palveluntuottajille on maksettava täysi korvaus koronan aiheuttamista lisäkustannuksista.

”Selkeän kansallisen ohjeistuksen myötä kuntien ja kuntayhtymien ei tarvitsisi erikseen neuvotella jokaisen palveluntuottajan kanssa suojautumisesta aiheutuneiden lisäkustannusten korvaamisesta,” Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram