Siirry sisältöön

Kategoria: Tiedotteet

Julkaistu

Tiedote 18.6.2024

Eduskunnan hoitotyön verkoston perustamiskokouksessa 17.6.2024 puheenjohtajaksi valittiin Lotta Hamari (sd) ja varapuheenjohtajaksi Sari Sarkomaa (kok). Verkoston tarkoituksena on vahvistaa hoitotyön alan dialogia ja lisätä tiedonvälitystä eduskunnan ja alan asiantuntijoiden välillä.

– Pidän merkittävänä näyttöön perustuvan hoitotyön edistämistä sekä sitä, että alan asiantuntijoiden ääni kuuluisi päättäjille etenkin nyt hyvinvointialueiden aloitettua työnsä. Tämän eteen tässä verkostossa tehdä töitä yli puolue- ja valiokuntarajojen, verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja ja terveystieteiden tohtori Hamari kertoo.

– Omassa työssäni näyttöön perustuvan hoito- ja sosiaalityön edistäminen ja yhteistyö hoitoalan- ja sosiaalialan asiantuntijoiden kanssa on hyvin tärkeää. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Tarvitsemme enemmän toimia näyttöön perustuvan koulutuksen ja hoitotyön edistämiseksi sekä ratkaisemaan sote-alan monimutkaisia ongelmia ja edistämään hoidon vaikuttavuutta. Verkostossa voimme edistää näitä vaikuttavasti yhteistyöllä yli puoluerajojen”, summaa verkoston varapuheenjohtajaksi valittu, kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sarkomaa.

– Hoito- ja sosiaalityöllä on valtavan suuri merkitys sosiaali- ja terveysalan palvelujen vaikuttavuuden kehittämistyössä. On tärkeää, että hoito- ja sosiaalityöntekijöiden asiantuntemus otetaan käyttöön kaikessa päätöksenteossa, myös eduskunnassa, sairaanhoitajataustainen ja tohtoriksi väitellyt, nykyään eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä toimiva Paula Risikko muistuttaa.

Hoitotyön osaajat ovat aiemminkin käyneet keskustelua ja hoitotyöllä on ollut asema eduskunnassa, mutta nyt hoitotyön verkoston perustamisen myötä dialogia säännöllistetään ja tehdään strategisemmaksi. Kutsumalla hoitotyön verkosto koolle puheenjohtajisto haluaa lisätä vauhtia toimintaan ja pitää hoitotyön asemaa paremmin yllä yhteiskunnassa ja päätöksenteossa. Perustamiskokouksessa jaettiin yhteinen toive verkostosta matalan kynnyksen foorumina tuoda esille hoitotyön kuulumisia, haasteita ja kokemuksia asiakaspinnasta. 

Eduskunnan hoitotyön verkoston on tarkoitus jatkossa kokoontua noin 2–4 kertaa vuodessa. Verkostoon voi liittyä kuka tahansa kansanedustaja yli puoluerajojen.

Verkostossa ovat asiantuntijatahoina Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry, Hallintoylihoitajat ry, Hoitotieteiden tutkimusseura (HTTS), Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus), Kliiniset asiantuntijat YAMK (KLIAS ry), Kätilöliitto, Sairaanhoitajien koulutussäätiö (SHKS), Sasky koulutuskuntayhtymä, STAL ry, Suomen ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto, Suomen Ensihoitoalan liitto, Suomen Sairaanhoitajat, SuPer, Talentia, Tehy, Terveydenhoitajaliitto, Terveydenhuollon osastonjohtajat ry, Turun yliopiston hoitotieteen laitos, edustaja erikoissairaanhoidon puolelta (HUS psykiatria), Hoiverke-verkosto, edustaja perusterveydenhuollon puolelta ja Hotuksen ja Suomen JBI-keskuksen Neuvottelukunta sekä STM.

Julkaistu

Tiedote 13.6.2024

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kiittää oikeusministeri Leena Merta ja koko hallitusta. Vihdoinkin lakiesitys naisen sukuelinten silpomisen sekä silpomisen valmistelun säätämiseksi rangaistavaksi erillislailla on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Yhdenkään tytön tai naisen ei pidä joutua elämään maassamme silpomisuhan alla.

- Muissa Pohjoismaissa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on kielletty erillislailla. Suomessa tyttöjen silpominen on rangaistavaa rikoslain pahoinpitelyä koskevien säännösten nojalla. Useat tahot ovat pitäneet säätelyä riittämättömänä, Sarkomaa toteaa.

Esityksessä naisen sukuelinten silpominen ja sen valmistelu säädettäisiin rangaistavaksi erillisin rikoslain säännöksin. Valmistelutoimiin, kuten naisen tai tytön vieminen ulkomaille silpomista varten tai pakottaminen tai taivuttelu silpomiseen, voitaisiin puuttua tehokkaammin. Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025.

- Sukuelinten silpominen on kitkettävä Suomesta ja koko maailmasta. Silpomisuhan alla elää Suomessa arvioiden mukaan jopa 3000 tyttöä ja koko maailmassa yli neljää miljoonaa tyttöä. On valtavan helpottava uutinen, että hallituksen esitys rikoslain muuttamisesta tulee vihdoin eduskuntaan, Sarkomaa toteaa.

- Tyttöjä suojellaksemme ja lakimuutosta vauhdittaaksemme teimme asiasta kansanedustaja Sofia Vikmanin kanssa syyskuussa 2019 lakialoitteet, jotka ovat olleet hallituksien käytössä. Oli suuri pettymys, että asia ei edennyt viime hallituskaudella, Sarkomaa sanoo.

THL:n arvion mukaan silpomisen kohteeksi joutuneita tyttöjä ja naisia on Suomessa noin 10 000. Silpomisesta aiheutuu monia elinikäisiä terveyshaittoja. Tyttöjen sukuelinten silpominen on järkyttävää väkivaltaa. Istanbulin sopimus velvoittaa myös tarjoamaan terveyspalveluita kuten korjausleikkauksia silpomisen läpikäyneille.

Eduskunnan käsittelyyn tuleva rikoslain muutos on myös tervetullut työkalu niille tahoille, jotka tekevät ehkäisevää työtä ja ajuri asennemuutostyölle sekä vahva viesti maahan muuttaville perheille. Lisäksi on olennaista edistää maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen, ammattilaisten ja viranomaisten yhteistyötä ja vuoropuhelua.

- Yksikin väkivallanteko on liikaa. Brutaali silpominen on lopetettava kaikkialta maailmasta. Silpominen tehdään tyypillisesti 0–15-vuotiaille tytöille. Silpominen on kivulias väkivallanteko, joka aiheuttaa vakavia kärsimyksiä, vammoja, terveysriskejä ja tyttöjen sekä naisten kuolemia. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on yksiselitteisesti törkeä pahoinpitely, rikos ja ihmisoikeusloukkaus. Yhdenkään tytön ei pidä joutua elämään silpomisuhan alla, Sarkomaa toteaa.

Julkaistu

Tiedote 6.6.2024

Eduskunnan Ulkosuomalaisten ystävyysryhmä järjestäytyi uudelle kaudelle 4. kesäkuuta. Puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) ja varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Saku Nikkanen (sdp). Ryhmän sihteerinä toimii Suomi-Seura ry:n toiminnanjohtaja Tina Strandberg. Ajankohtaiskatsauksen piti Suomi-Seuran puheenjohtaja Pekka Sauri.

Muuttoliikkeen seurauksena maailmalla on lähes 2 miljoonaa ulkosuomalaista, joista noin 300 000 on Suomen kansalaisia.

Ulkosuomalaisten ystävyysryhmä on eri eduskuntaryhmien kansanedustajien muodostama verkosto, jonka tarkoituksena on toimia eduskunnassa ulkosuomalaisten äänitorvena ja yhteistyötahona. Tavoitteena on lisätä eduskunnassa tietoisuutta ulkosuomalaisten asioista ja nostaa ulkosuomalaisten näkökulmaa esille päätöksenteossa. 

- Ulkosuomalaiset ovat monipuolinen joukko ihmisiä, joilla on erilaisia palvelutarpeita ja joiden asiantuntemusta yhteiskuntamme on viisasta hyödyntää, Sarkomaa sanoo.

Ystävyysryhmän keskeisiä toimia kaudella tulee olemaan edistää ulkosuomalaisstrategian tavoitteita, joista yksi keskeisistä on 10 vuoden passin palauttaminen.

- Hallituspuolueiden norminpurkutyöryhmän linjaus palauttaa kymmenen vuotta voimassa olevat passit on lämpimästi tervetullut. Asia on erityisen tärkeä ulkosuomalaisille, joille passin uusiminen ulkomailla on kallista ja vaivalloista, mikäli ei asu lähetystön lähettyvillä. Linjaus on hyvä saada mahdollisimman pian käytäntöön, Sarkomaa kirittää.

- Vahva suomalainen identiteetti on suuri voimavara maailmalla. Ulkosuomalaisten myötä kansalaisyhteiskuntamme ulottuu lähes kaikkialle muodostaen maailmanlaajuisen verkoston, jonka piirissä on laajaa osaamista ja asiantuntemusta, Nikkanen sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Saku Nikkanen 044 530 8326

Julkaistu

Tiedote 18.5.2024

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa kiirehtii hallitusta tuomaan eduskuntaan esityksen yrityslähestymiskiellosta. Yrityslähestymiskielto toisi esimerkiksi kaupoille keinon puuttua toistuviin myymälävarkauksiin, vakavaan väkivaltaan ja sen uhkaan.

Ruotsissa yrityslähestymiskielto on ollut voimassa vuoden 2021 lähtien. Svensk Handelin mukaan asetettu kielto on ollut tehokas.

Pääministeri Orpon hallitus on ohjelmassaan sitoutunut ottamaan käyttöön yrityslähestymiskiellon yritys- ja työturvallisuuden parantamiseksi.

Poliisille ilmoitetut myymälävarkaudet ja näpistykset ovat lisääntyneet viimeisen vuoden aikana 10 prosenttia ja vuodesta 2019 lähtien jopa 26 prosenttia. Kaupan alan yrityksiin kohdistuvat ryöstöt ovat lisääntyneet samassa ajassa 15 prosenttia. Myymälävarkaus on aina uhkatilanne, joka voi pahimmillaan kärjistyä vakavaksi väkivallaksi. Jopa 80 prosentilla kiinnijääneistä on jokin vahingoittamisen väline mukanaan, kuten nyrkkirauta, puukko tai jopa käsiase.

Nykyinen lainsäädäntö ei tarjoa riittäviä välineitä yrityksille torjua tätä trendiä. Joukko asiakkaita aiheuttaa toistuvasti vakavan turvallisuusuhan kaupan henkilökunnalle ja muille asiakkaille. Yrityslähestymiskielto koskisi tilanteita, joissa on kyse esimerkiksi toistuvasta vakavasta väkivallan uhasta, jatkuvasta ja pitkäaikaisesta häiriökäyttäytymisestä sekä toistuvista varkauksista.

”On vakava tosiasia, että väkivallan uhka ja häiriökäyttäytyminen ovat useissa kaupoissa arkipäivää ja monesti samat ihmiset toistavat häiriökäyttäytymistä. Kaupat ja yritykset tarvitsevat nykyistä vaikuttavampia keinoja ennaltaehkäistä ja puuttua häiriötilanteisiin. Yrityslähestymiskiellosta on saatu hyviä tuloksia Ruotsista. Suomessa on viipymättä otettava samantyyppinen lainsäädäntö käyttöön hyödyntäen naapurimaassa saatuja kokemuksia”, Sarkomaa sanoo.

Suomessa yritykset eivät voi asettaa henkilöitä kohtaan lähestymiskieltoa, vaan yrityksen työntekijöiden on haettava lähestymiskieltoa henkilökohtaisesti. Sarkomaan mukaan työntekijät ovat joutuneet nykylainsäädännön vuoksi ikävään tilanteeseen joutuessaan hakemaan henkilökohtaisesti lähestymiskieltoa työpaikalla häiritsevästi käyttäytyviä henkilöitä kohtaan.

”On kestämätöntä jättää yksittäisten työntekijöiden vastuulle lähestymiskieltojen hakeminen. Työturvallisuudesta huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Yrityslähestymiskielto antaisi työnantajalle mahdollisuuden toteuttaa työturvallisuuslakia sellaisena kuin se on tarkoitettu”, Sarkomaa huomauttaa. ”Yrityslähestymiskiellolla voitaisiin parantaa työntekijöiden turvallisuutta kaupoissa ja se antaisi yrityksille konkreettisen lisäkeinon puuttua jatkuviin varkauksiin ja väkivallan uhkaan toimitiloissaan. Kaikilla pitää olla oikeus turvalliseen työpaikkaan”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 4.5.2024

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää tervetulleena hallituspuolueiden norminpurkutyöryhmän linjausta palauttaa kymmenen vuotta voimassa olevat passit. Voimassaolon pidennys toisi helpotusta poliisin lupapalveluiden pitkiin odotusaikoihin ja kansalaisten arkeen.

Asia on hyvin tärkeä myös ulkosuomalaisille, joille passin uusiminen ulkomailla on kallista ja vaivalloista, mikäli ei asu lähetystön lähettyvillä.Passien voimassaoloaika lyheni kymmenestä vuodesta viiteen, kun biopassit otettiin käyttöön vuonna 2006. Peruste siirtyä viiden vuoden vaihtoväliin oli tekninen ja silloin käyttöön otettuun biometriikkaan liittyvä. Tekniikan kehittyessä on syytä palata 10 vuoden uusintakäytäntöön. Samalla on tietenkin varmistettava, että muutos voidaan tehdä passien turvallisuudesta tinkimättä.

 "Useissa maissa vaaditaan, että passi on voimassa vähintään puoli vuotta maahan saavuttaessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että viiden vuoden passi on neljän ja puolen vuoden passi. Se on hyvin lyhyt aika ja aiheuttaa turhaa byrokratiaa kaikille, Sarkomaa huomauttaa.EU:n passiasetuksessa säädetään passien turvatekijöistä, kuten kasvokuvasta ja sormenjäljistä, mutta voimassaoloajan päättää kukin jäsenvaltio itse. Voimassaolon lyhentäminen viiteen vuoteen on aiheuttanut harmia monille suomalaisille", Sarkomaa sanoo.

 "Turhan byrokratian purkaminen on kaikkien etu. Useissa EU-maissa passit ovat voimassa pidempään kuin meillä. Passin voimassaolon pidennys olisi kansalaisille tervetullut uudistus", Sarkomaa sanoo. 

Kymmenen vuoden passin palauttamisesta on sovittu hallituspuolueiden eduskuntaryhmien norminpurkutyöryhmässä. Sarkomaa toivoo, että tavoitteen toteuttamiseen löydetään keinot ja lakiesitys saadaan eduskunnan käsittelyyn.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 5113033

Julkaistu

Tiedote 24.4.2024

Kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että tupakkalakia uudistetaan niin, että taloyhtiöille annetaan päätösvalta oman asuinyhteisön asuntojen ja parvekkeiden savuttomuudesta.

Sarkomaa nosti asian esiin Verkkouutisten blogissa 24. huhtikuuta.  

"Nykyinen tupakkalainsäädäntö on pahasti valuvikainen. On mainiota, että vastuuministeri Sanni Grahn-Laasonen on jo tarttunut tupakkalain puutteisiin. Eduskunta aloittaa tänään tupakkalain käsittelyn, jossa esitetään muun muassa pitkään odotettua sähkötupakan, eli ”vapen” hallussapidon kieltämistä alaikäisiltä," Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan mukaan seuraavaksi tupakkalainsäädäntöä tulisi päivittää niin, että taloyhtiön yhtiökokous voisi enemmistöpäätöksellä kieltää häiritsevän tupakoinnin parvekkeella ja huoneistoissa.

"Tupakkalaki suojaa tupakansavulta työpaikoilla ja julkisissa tiloissa, mutta moni joutuu omassa kodissaan kärsimään naapurin tupakoinnista," Sarkomaa sanoo.

Asuntoyhteisö voi nykylain mukaan kieltää tupakoinnin yhteisissä ulkotiloissa, mutta asukkaiden parvekkeille tai huoneistoon kiellon asettaminen on paljon vaikeampaa. Kunnan viranomainen voi taloyhtiön hakemuksesta tehdä päätöksen kiellon määräämisestä, mikä vaatii pitkän ja kankean hakuprosessin. Vain harva on prosessiin lähtenyt, vaikka tupakointikielto olisi tarpeellinen ja asukkaiden toivoma. Lasku kiellosta voi nousta lähes tuhanteen euroon.

"Tämä on täysin kohtuutonta ja terveyspolitiikkamme vastaista. Ihmisiä on suojeltava tupakansavulta heidän omissa kodeissaan. Tupakkalainsäädäntöä on välttämätöntä muuttaa tältä osin ripeästi," Sarkomaa sanoo.

Ehdotus asuntoyhteisöjen yhtiökokouksen oikeudesta kieltää tupakointi asunnoissa ja parvekkeilla määräenemmistöllä sisältyi sosiaali- ja terveysministeriön viime vuonna julkaisemaan tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän raporttiin.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien norminpurkutyöryhmä on myös hiljattain kannattanut tupakkalain uudistamista turvaamaan savuton koti ja parveke.

"Sosiaali- ja terveysministeriön on ryhdyttävä valmistelemaan seuraavaa tupakkalain muutosta. Tupakan savulle altistumiselta on suojeltava kotonakin," Sarkomaa päättää.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 5113033

Julkaistu

Tiedote 17.4.2024

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii työrauhaa ja turvaa kouluihin pitäessään Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa kouluturvallisuudesta ja koulurauhasta.

"Koulurauha ja lastemme hyvinvointi on meidän aikuisten vastuulla. Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin mutta huonosti voivien tilanne on entistä vaikeampi. Moni jää ilman aikuisen apua ja aikaa. Siksi Kokoomus on sitoutunut tekemään tarvittavat toimenpiteet koulurauhan ja kouluturvallisuuden varmistamiseksi, ” Sarkomaa aloittaa.

Sarkomaan mukaan apua ja tukea on saatava nopeammin. Sarkomaa nostaa esille myös kehysriihessä tehdyt tärkeät uudet päätökset.

”Kehysriihessä tehty päätös lapsiin ja nuoriin liittyvästä toimenpidepaketista on merkittävä. Lisäraha lastensuojelun hybridimalliin, nuorisotyöhön, mielenterveydenchattipalveluihin, ensi- ja turvakodeille, nuoriso- ja jengirikollisuuden sekä koulukiusaamisen kitkemiseen ovat erittäin tervetulleita tässä tilanteessa,” Sarkomaa sanoo.

”Toteutamme useita hallitusohjelman mukaisia toimia lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseksi. Lastensuojelulaki uudistetaan, lasten ja nuorten terapiatakuu toteutetaan, lasten oikeutta jatkaa omassa koulussa vahvistetaan, koulujen valtuuksia kiusaamiseen ja mobiililaitteiden käyttöön puuttumiseen lisätään ja kiusatun lapsen oikeusturvaa vahvistetaan,” Sarkomaa listaa.

Tarvitsemme myös laajemman korjausliikkeen sosiaalisen median tuomien haittojen kitkemiseksi. Sarkomaa nostaa tärkeänä huomiona esiin lasten ja nuorten säännöllisen kuulemisen.

”Lapsilta on useammin kysyttävä millaista apua he tarvitsevat. Kouluissa pitäisi tehdä säännöllisesti anonyymisti vastattava kysely kiusaamisesta ja väkivallasta. Lapset ja nuoret kyllä tietävät sen, mitä aikuiset eivät aina näe,” Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaan mukaan kouluissa on taattava työrauha ja tuki oppimiseen ja opettamiseen
”Uudistamme oppimisen tuen, vahvistamme perustaitoja ja lisäämme opettajien aikaa oppilaille. Koulurauhaan, laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen panostamisella on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja koko elämään, ” Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa painottaa lopuksi vanhemmuuden tuen merkittävyyttä.

”Jokaisella lapsella pitää olla luotettava aikuinen, joka kantaa päävastuun ja jonka tukeen lapsi ja nuori voi luottaa,” Sarkomaa päättää.

Alla kokonaisuudessa kansanedustaja Sari Sarkomaan pitämä Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa kouluturvallisuudesta ja koulurauhasta.

(Muutokset puhuttaessa mahdollisia)

Arvoisa puhemies,

Koulurauha ja lastemme hyvinvointi on meidän aikuisten vastuulla.
Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin mutta huonosti voivien tilanne on entistä vaikeampi.
Moni jää ilman aikuisen apua ja aikaa. Turvattomuus jättää nopeasti jälkensä mieleen sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen.

Meidän on pystyttävä parempaan.

Kokoomus on sitoutunut tekemään tarvittavat toimenpiteet koulurauhan ja kouluturvallisuuden varmistamiseksi.

Kouluista ja lapsen arjesta on tehtävä kaikille turvallista. Apua ja tukea on saatava nopeammin. Siksi lastensuojelulaki uudistetaan. Lasten ja nuorten terapiatakuu toteutetaan.

Kiusatun lapsen oikeusturvaa ja mahdollisuutta jatkaa omassa koulussa vahvistetaan. Koulujen valtuuksia puuttua kiusaamiseen ja mobiililaitteiden käyttöön lisätään. Tarvitsemme myös laajemman korjausliikkeen sosiaalisen media tuomien haittojen kitkemiseksi.

Arvoisa puhemies,

Opetusministeriaikanani valtakunnallistimme kiusaamista kitkevän KiVa koulu -toiminnon. Paljon on sen jälkeen tehty mutta meidän on kyettävä parempaan.

Lapsilta on useammin kysyttävä millaista apua he tarvitsevat. Kouluissa pitäisi tehdä säännöllisesti anonyymisti vastattava kysely kiusaamisesta ja väkivallasta. Lapset ja nuoret kyllä tietävät sen, mitä aikuiset eivät aina näe.

Kaikkeen kiusaamiseen ja väkivaltaan on oltava nollatoleranssi.

Jaamme lapsiasiavaltuutetun näkemyksen. Tarvitsemme yhdenmukaiset mallit väkivaltaan ja kiusaamiseen puuttumiseksi, hybridiyksiköt väkivaltaisimmille lapsille, viranomaisten tiedonvaihdon selkeämpää sääntelyä, opettajia ankkuritiimeihin ja enemmän tukea perheille.

Lasten arjen tärkeät ammattilaiset ja järjestöt eivät voi korvata vanhempien merkitystä ja kasvatusta.

Jokaisella lapsella pitää olla luotettava aikuinen, joka kantaa kokonaisvastuun ja jonka tukeen voi luottaa.

Arvoisa puhemies,

Kouluissa on oltava työrauha oppimiseen ja opettamiseen.

Siksi uudistamme oppimisen tuen, vahvistamme perustaitoja ja lisäämme opettajien aikaa oppilaille.

Koulurauhaan, laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen panostamisella on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja koko elämään.

Rakennamme tulevaisuuden peruskoulua vastataksemme maailman suuriin muutoksiin.

Yksi asia ei kuitenkaan muutu: lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten aikaa kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Rajat ja rakkaus ovat asioita, joita mikään innovaatio ei voi koskaan korvata.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 6.4.2024

Kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa kirittää hallitusneuvotteluissa sovittujen lakimuutosten valmistelua yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamiseksi. Hyvä saattohoito turvaa sen, ettei kenenkään tarvitse kuolla kivuissa yksin.

Kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa kirittää hallitusneuvotteluissa sovittujen lakimuutosten valmistelua yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamiseksi. Hyvä saattohoito turvaa sen, ettei kenenkään tarvitse kuolla kivuissa yksin.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus selkeyttää säädöksiin oikeus saattohoitoon, joka turvaa hyvän elämän loppuvaiheen hoidon riippumatta ihmisen asuinpaikasta tai hoitopaikasta.

”Valtavan aluehallintouudistuksen tuomassa myllerryksessä ja hyvinvointialueiden kamppaillessa palveluiden uudistamisen kanssa on maassamme oltava selkeä lainsäädäntö, joka vauhdittaa yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon rakentamista. On varmistettava, ettei saattohoito ja palliatiivinen hoito jää uudistuksen jalkoihin”, Sarkomaa toteaa.

Eduskunnan vuonna 2018 tekemän tahdonilmaisun johdosta elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittämään asetetun asiantuntijaryhmän yksimielinen näkemys oli, että saattohoidon puutteiden korjaus edellyttää lakimuutoksia.

”Työryhmän tekemät konkreettiset pykäläehdotukset perusteluineen ovat odottaneet jo reilu viisi vuotta toimeenpanoa. Nyt on korkea aika tuoda esitykset eduskuntaan,” Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa ehdottaa, että vastuuministeri Kaisa Juuso kokoaisi alan toimijoista ryhmän arvioimaan vuonna 2018 tehtyä esitystä sekä tekemään mahdollisesti tarvittavat päivitykset.

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus ja hankerahoitus ovat edistäneet palveluiden kehittämistä, mutta palveluiden laadussa, saatavuudessa ja kivunlievityksessä on edelleen eriarvoisuutta. Eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasa-arvoisesti. Saattohoidon tarvetta ei aina edes havaita, jolloin hoito jää kokonaan saamatta.

”Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille”, Sarkomaa sanoo.

”Ihmisten huoli elämän loppuvaiheen hoidon ja hoivan laadusta on kuultava. Jokaisella on oikeus hyvän elämän lisäksi myös hyvään kuolemaan”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 22.3.2024

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta toteuttamaan viipymättä hallitusohjelman tavoite korjata sosiaali- ja terveystietojen toissijaisen käytön eli niin sanotun toisiolain epäkohdat.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta toteuttamaan viipymättä hallitusohjelman tavoitteen korjata sosiaali- ja terveystietojen toissijaisen käytön eli niin sanotun toisiolain epäkohdat. Toisiolain suuria ongelmia aiheuttamat perusteettomat esteet tutkimuksen tekoon ja tiedon hyödyntämiseen on purettava. 

”Sote-uudistuksen eikä useata muutakaan hallitusohjelman tavoitetta saavuteta, ellei hyvinvointialueiden ja Kelan toimintojen kehittämistä estävää, sote-tiedon hyötykäyttöä ja tutkimusta jarruttavaa toisiolakia uudisteta”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa ehdottaa, että asian nopean valmistelun varmistamiseksi nimettäisiin selvityshenkilö. Lakiesitys on tärkeä saada viipymättä eduskunnan käsittelyyn. Sarkomaa on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen.

”Selvityshenkilöstä olisi perusteltua tehdä päätös viimeistään huhtikuun kehysriihessä. Toisiolain korjaaminen tuo kustannustehokuutta, kestäviä säästöjä ja mittavia hyötyjä”, Sarkomaa sanoo.

Lain uudistamista ovat esittäneet lukuisat tahot, kuten Helsingin yliopisto, HUS, Kela ja Lääketeollisuus. Hallitusneuvotteluissa sovimme uudistuksen käynnistämisestä. 

”On mainiota, että pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite ratkaista toisiolain haasteet niin, että voimme edistää Suomessa tehtävää tutkimusta ja mahdollisuutta hyödyntää tietoa. Tavoite on myös arvioida Findatan rooli”, Sarkomaa sanoo.

Toisiolain ongelmat haittaavat kaikkia toisiokäytön muotoja mukaan lukien tilastointia, tieteellistä tutkimusta, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, opetusta, tietojohtamista, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisohjausta ja -valvontaa sekä viranomaisten suunnittelutehtäviä Suomen sisällä ja kansainvälisesti. Haitta ulottuu myös terveydenhuollon vertaisjohtamiseen (engl. benchmarking), joka on täysin välttämätöntä terveydenhuoltomme tasalaatuisuudelle.

”Toisiolain korjaaminen hallitusohjelman mukaisesti edistäisi nopeasti myös hallitusohjelman terveys- ja hyvinvointialan kasvua ja uudistumista vauhdittavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmaa. Lisäksi se edistäisi terveysteknologian kehittämistä ja vauhdittaisi alan vientiä. Toisiolain ripeä korjaaminen on välttämätöntä ja monin tavoin suomalaisten potilaiden etu”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 13.3.2024

Helsinkiläinen kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Sari Sarkomaa (kok.) kirittää opetusministeri Anna-Maja Henrikssonia (RKP) tuomaan hallitusohjelmassa sovitun yksityisen koulutuksen järjestäjien kotikuntakorvauksen porrastuksen poistamista koskevan lakiesityksen eduskuntaan. Sarkomaa jätti asiasta kirjallisen kysymyksen. 

Asia on erityisen tärkeä helsinkiläisille perheille ja kouluille. Noin 10 000 helsinkiläistä oppilasta käy peruskoulua yksityisessä sopimuskoulussa tai muussa yksityisessä koulussa. Yhteensä yksityisissä peruskouluissa Suomessa koulua käy 23 000 oppilasta.

Jos oppilas käy muun perusopetuksen järjestäjän kuin kunnan koulua, rahoitus koululle maksetaan kotikuntakorvauksena. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuksista annetun lain 38 §:ssä säädetään, että muu opetuksen järjestäjä kuin kunta saa 94 prosenttia kotikuntakorvauksista. Tämä on iso yhdenvertaisuusongelma. 

”Tämä on hyvin ongelmallista monesta syystä ja myös perustuslain yhdenvertaisuusvaateen näkökulmasta”, painottaa Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa myös, että Helsingissä tuhansia oppilaita käy perusopetuksessa lähikoulussa, joka on sopimuskoulu, eli heidät osoitetaan asuinpaikkansa perusteella kouluun, jonka rahoitukseen kohdentuu leikkaus. Näiden koulujen oppilaiden, opettajien ja perheiden näkökulmasta on suuri epäkohta, että oman alueen lähikoulun rahoitus on porrastuksen vuoksi heikompi kuin naapurialueella.

Helsingin kouluverkko eroaa muiden kaupunkien ja kuntien kouluverkosta. Helsingissä toimii 12 yksityistä sopimuskoulua sekä 15 yksityistä ja valtion peruskoulua. Sopimuskoulut ovat yksityisen tahon eivätkä Helsingin kaupungin ylläpitämiä, mutta toimivat pääosin lähikouluina ja saavat rahoituksen valtiolta. Sopimuskoulut ovat tehneet Helsingin kaupungin kanssa sopimuksen perusopetuksen järjestämisestä.

Monet vanhemmat ja oppilaat eivät tule edes ajatelleeksi, onko heidän lähikoulunsa kaupungin ylläpitämä koulu tai yksityisen ylläpitämä sopimuskoulu.

Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite nostaa yksityisten koulutuksen järjestäjien kotikuntakorvaus 100 prosenttiin ja samalla yhdenmukaistaa järjestäjien velvollisuudet. ”Ei ole mitään kestävää syytä miksi esimerkiksi Pohjois-Haagan, Munkkiniemen, Maunulan ja Herttoniemen yhteiskoulut saavat vähemmän rahaa toimintansa kuin kaupunkimme peruskoulut. Oppilaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi on välttämätöntä, että saamme lakiesityksen eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa 050 511 3033