fbpx Siirry sisältöön

Tiedote 11.1.2022

Julkaisuvapaa heti

Useat kunnat tiedottivat maanantaina muuttavansa karanteenikäytäntöjä vaikeutuneesta epidemiatilanteesta ja testauskapasiteetin kuormittumisesta johtuen. Esimerkiksi Helsingissä linjataan, että lieväoireisten ei tule hakeutua laboratoriotestiin, jos ei kuulu koronaviruksen suhteen riskiryhmiin. Jatkossa eristyspäätöksiä tehdään vain terveydenhuollossa varmistetuille tartunnan saaneille.

Kokoomuksen kansanedustajien Sari Sarkomaan, Mia Laihon ja Arto Satosen mielestä hallituksen on pikaisesti ratkaistava, miten Kelan tartuntatautipäivärahan osalta menetellään, kun siihen oikeuttavia karanteenipäätöksiä tai PCR-testituloksia joudutaan osassa kunnista rajaamaan.

”Kyse on sekä työntekijöiden toimeentulosta että työnantajiin kohdistuvista lisääntyneistä kustannuksista muutenkin vaikeana aikana. Korona on yleisvaarallinen tartuntatauti ja siihen kuuluvat myös karanteenit. Henkilöstöresurssit ovat koronatilanteen heikennyttyä nyt ymmärrettävästi tiukalla, mutta tartuntatautipäivärahaa koskeviin kysymyksiin on hallituksen haettava ratkaisut. Muuten tilanne asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan”, edustajat sanovat.

Kelan tartuntatautipäivärahaa maksetaan joko työnantajalle tai työntekijälle riippuen siitä, maksaako työnantaja työntekijälle palkkaa eristyksen tai koronakaranteenin ajalta. Tartuntatautipäivärahan myöntämisen edellytyksenä on päätös karanteenista, eristämisestä tai määräys työstä poissaolosta. Viiveet testauksessa, jäljityksessä ja karanteenipäätöksissä ovat aiheuttaneet hankaluuksia jo aiemmin, sillä poissaoloja varten tartuntatautipäivärahaa on haettava kahden kuukauden kuluessa.

”Monissa yrityksissä puskurit on koronatilanteen pitkittyessä käytetty ja tartuntatautipäiväraha on työntekijän sairastuessa ollut tärkeä tuki. Karanteenipäätösten rajaaminen osassa kunnista tarkoittaa, että korvaukset työntekijän sairastuessa saattavat jäädä kokonaan saamatta. Maantieteellisesti yritykset ovat jatkossa eriarvoisessa asemassa”, edustajat sanovat

Kokoomusedustajat penäävät hallitukselta ratkaisuja.

”Muuttuneessa epidemiatilanteessa on kyettävä ratkaisemaan tämä työntekijöiden ja työnantajien toimeentuloon ja yhdenvertaisuuteen vaikuttava ongelma pikaisesti. Hallituksen on viipymättä linjattava, saadaanko ratkaisuja esimerkiksi testauskapasiteettia lisäämällä, karanteenipäätösten antamisoikeutta laajentamalla tai mahdollistamalla tartuntatautipäivärahan hakeminen pelkästään positiivisen PCR-testin tai virallisen antigeenitestin perusteella”, edustajat sanovat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Arto Satonen, puh. 050 5122 760

Tiedote 11.1.2022

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii hallitukselta perusteluja, mihin asiantuntijoiden näkemyksiin hallituksen tekemä suositus rajoittaa myös lasten ja nuorten sisäharrastuksia perustuu. Hallituksen ministeriryhmä kertoi perjantaina 7.1.2022 suosittelevansa, että koronarajoituksia laajennettaisiin myös lasten ja nuorten sisäharrastuksiin. Mahdollisen päätöksen asiasta tekevät aluehallintovirastot.

”Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtajan Markku Tervahaudan mukaan lasten rajoitukset eivät ole tehokkaita. THL:n mukaan perusteiden rajoituksille pitää olla vahvat ja lapsiin kohdistuvien rajoitusten tulee olla viimesijaisia. Siksi lasten ja nuorten harrastuksia ei pitäisi systemaattisesti ja ilman perusteellista paikallista harkintaa rajata”, Sarkomaa aloittaa.

”Mielestäni hallituksen on vastattava, miten suositus sisäliikuntaharrastusten rajoittamisesta suhteutuu hallituksen linjaukseen lapsiin ja nuorten kohdistuvien koronarajoitusten viimesijaisuudesta ja mihin asiantuntijoiden näkemyksiin suositus rajoituksista perustuu, sekä ovatko harrastustoimintaa koskevat rajoitussuositukset välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Hallituksen tulisi myös arvioida mitä toimia on tarpeen tehdä lasten liikunnan turvaamiseksi, ettei rajoitusten vuoksi synny liikunnan osalta niin sanottua menetettyä sukupolvea”, Sarkomaa jatkaa.


Sarkomaa yhtyy lajiliittojen ja seurojen huoleen siitä, että lasten ja nuorten liikkuminen tulee vähenemään rajoitusten myötä. Lapsia ja nuoria on jäänyt palaamatta liikuntaharrastuksiin edellisten sulkutoimien jälkeen. Lisärajoitukset vaikeuttaisivat tilannetta entisestään. Sarkomaa vaatii toimia, joilla koronasta huolimatta edistetään lasten ja nuorten liikkumista terveytensä kannalta riittävästi terveysturvallisuus huomioiden.

”Erityisen huolestuttavaa on, että suomalaiset lapset ja nuoret eivät liikkuneet tarpeeksi ennen koronaakaan. Monipuolinen ja riittävä liikkuminen on perusedellytys lasten normaalille kasvulle ja kehitykselle sekä terveydelle ja hyvinvoinnille. Liikuntatottumukset kehittyvät jo varhaislapsuudessa ja –nuoruudessa. Siksi rajoitukset lasten ja nuorten liikuntaan ovat erityisen vahingollista”, Sarkomaa päättää.

Sarkomaa on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen lasten ja nuorten harrastustoiminnan rajoitussuosituksia koskien: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10910

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 22.12.2021

Julkaisuvapaa heti

Valtiovarainvaliokunta hyväksyi eilen koronan kotitestien arvonlisäveron väliaikaisen poistamiseen liittyvän mietinnön yksimielisesti. Mietinnössä valtiovarainvaliokunta haluaa edistää laajempia helpotuksia koronatestien ja -suojavälineiden arvonlisäverotukseen, jota kokoomus vaati jo maaliskuussa 2020.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kiittää esityksestä, joka helpottaa kotitestien saatavuutta. Samalla Sarkomaa toivoo hallitukselta ripeää toimintaa helpotusten laajentamiseksi valiokunnan toivomalla tavalla. Yksimielisessä lausunnossa valtiovarainvaliokunta vaatii hallitusta selvittämään covid-19 torjunnassa käytettävien materiaalien verohelpotuksen laajentamisen yksityisille palveluntuottajille.

“Tällä hetkellä vain julkinen sektori voi hankkia suojavälineitä ja tarvikkeita nollaverokannalla. Vaikka monissa muissa maissa yksityisen sektorin hankinnat on vapautettu arvonlisäverosta, ei Suomessa hallitus jostain syystä ole toiminut näin. Nollaverokannan soveltaminen laajasti julkisessa valvonnassa oleville terveyden- ja sairaanhoitoalan sekä sosiaalihuoltoalan toimijoille on talouden täsmätoimi, jolla helpottaisimme koronan vastaisessa työssä välttämättömästi tarvittavien välineiden hankintaa.”, Sarkomaa sanoo. 

“Omikron-variantti leviää nyt vaarallista tahtia, joka pahimmillaan uhkaa terveydenhuollon kantokykyä ja erityisesti henkilöstön riittävyyttä sekä jaksamista. Suomessa tulisi vihdoin ottaa koko terveydenhoidon kapasiteetti käyttöön täydessä mitassa. En ymmärrä miksi sääntelyllä hankaloitamme yksityisen sektorin toimintaa. Meillä ei pitäisi olla varaa hukata käytettävissä olevaa potentiaalia epidemian vastaisessa työssä.”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen verovastaava, kansanedustaja Matias Marttinen huomauttaa, että Suomi on hyväksynyt arvonlisäverohelpotuksen yksityisen sektorin testi-, suoja- ja rokotustarvikkeiden hankinnoista muille EU-maille, mutta ei suomalaisille.

“Sote-palvelujen järjestämistavat ovat eri jäsenvaltioissa niin erilaiset, että komissio on tarkoituksella jättänyt soveltamistavan avoimeksi ja siihen on jäsenmaissa tartuttu. Jäsenvaltiot ovat yksimielisesti toivoneet muutosta ja myöhemmin sen jatkoa. Hallitus on siis ollut mukana vaatimassa lainsäädäntöä komissiolta, jolla yksityisen sektorin nollaverokannalla toteutetut hankinnat ovat hyväksyttäviä muualla EU:ssa, mutta ei ole edistänyt asiaa Suomessa.”, Marttinen sanoo.

“Rajanveto julkisten ja yksityisten terveyspalveluiden välillä on ongelmallinen myös kotimaisessa verotuskäytännössä. Se ei tunne vastaavaa rajanvetoa yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Soveltamisalan rajaus kohtelee toimijoita epäneutraalisti julkisen sektorin hyväksi.”, Marttinen huomauttaa.

Kokoomusedustajat toivovat hallitukselta nopeaa selvitystä ja esitystä verovapauden laajentamisesta heti alkuvuoteen.

“Lakiehdotus voitaisiin antaa jo tammikuussa. Omikron-variantin nopea leviäminen yhteiskunnassa edellyttää valmiuden nostamista kaikilla sektoreilla. Tämä olisi yksi keino helpottaa suojavälineiden hankintaa, jotta tehokas ja riittävä hoito on mahdollista. Ideologia on nyt vihdoin jätettävä sivuun ihmisten terveysturvallisuuden ja kansakunnan pandemiasta selviytymisen tähden.”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033, sari.sarkomaa (at) eduskunta.fi

Matias Marttinen, puh. 09 432 3130, matias.marttinen (at) eduskunta.fi

Valtiovarainvaliokunnan mietinnön (VaVM 34/2021 vp - HE 233/2021 vp) luettavissa täältä.

Tiedote 19.12.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii hallitusta viipymättä toimiin apteekkien ottamiseksi mukaan koronarokotuksiin.

”Rokottaminen on edennyt luvattoman hitaasti”, Kiuru sanoi HS:lle eilen lauantaina.

THL:n Tervahauta totesi samana päivänä Ylen lähetyksessä, että rokotustahdin hidastuminen johtuu kuntien kuormittuneisuudesta.

”Rokotustahtiin on välttämätöntä saada valtaisa vauhti omikronmuunnoksen hyökyessä. Rokotteita ja niitä ottavia on, mutta rokottajia puuttuu.

Apteekeissa on rokotettu miljoonia EU-kansalaisia ja tulokset ovat olleet hyviä. 

Apteekkien voimavarojen käyttämättä jättäminen olisi suuri virhe, johon Suomella ei ole enää varaa. Jos asia onnistuu muualla, niin miksi ei Suomessa”,kysyy Sarkomaa.

Nopeasta tartuntalukujen kasvusta kärsineet Norja ja Tanska ovat laajentaneet koronarokotukset apteekkeihin. Sarkomaan mukaan nyt viimeistään on otettava jalka pois ideologisilta jarruilta. Norjassa apteekeissa voidaan maanlaajuisesti antaa jopa 100 000 rokoteannosta viikossa.

Tanskassa aiotaan jakaa 3,5 miljoonaa tehosterokotetta ennen vuodenvaihdetta. Miljoonan koronatehosterokotuksen viikkotahti edellyttää uusia rokotuspisteitä yksityiseltä sektorilta ja esimerkiksi Kööpenhaminassa rokotuksia saa 60 apteekista.

Apteekkariliiton mukaan Suomessa lähes sata apteekkia voisi aloittaa rokotustoiminnan heti, sillä niissä työskentelee jo rokotusoikeuden omaavia terveydenhuollon ammattilaisia. Apteekkikyselyn mukaan 440 apteekkia voisi avata koronarokotuspisteen alkuvuodesta, jos apteekkien farmaseuteille ja proviisoreille annettaisiin tarvittava rokotuskoulutus.

Omikronmuunnos leviää nopeasti ja samaan aikaan rokotetun väestön immuunisuoja heikkenee. Valtaosa suomalaisista joutuu odottamaan kolmatta rokotetta ensi vuoteen. Tehohoito on jo nyt kovilla. Sairaalat toimivat monin osin äärirajoilla ja yhä useamman ihmisen hoitoa joudutaan siirtämään. HUS on joutunut siirtämään mm. lasten sydänleikkauksia.

”Suomen monin osin hyvin onnistuneen koronapandemian taltuttamisen valuvika on käsittämätön viivyttely toimissa, jotka muualla Euroopassa on ripeästi otettu käyttöön. Esimerkkeinä mm. koronapassi, pikatestit ja yksityisen terveydenhuollon mukaan ottaminen koronarokotuksiin. Jarrutteluun ei ole enää varaa”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 14.12.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mukaan kokoomus haluaa lopettaa tulevien sukupolvien kustannuksella elämisen. Sarkomaa piti tänään kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron budjetin palautekeskustelussa eduskunnassa.

”Suomi on hyvä maa, jossa on laajat hyvinvointipalvelut ja maailman onnellisin kansa. Vastuuttoman ylivelkaantumisen varaan sitä ei voi rakentaa. Se romahduttaa mahdollisuutemme taata hyvinvointiyhteiskunta ja kestävä ympäristö lapsillemme. Hallitus on unohtanut, että pohjoismainen hyvinvointi on rakennettu työllä, ei velalla”, Sarkomaa sanoi.

Sarkomaan mukaan pääministeri Sanna Marin ja hänen hallituksensa ovat pettäneet hallitusohjelman lupauksen sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Erityisen kovaa kritiikkiä Sarkomaan puheessa sai valtiovarainministeripuolue keskusta.

”Ministeri Saarikko, puheidenne perusteella olette erinomainen valtiovarainministeri, mutta ette tässä vasemmistohallituksessa. Miksi? Koska sananne ovat vain kuumaa ilmaa. Ne ovat vailla tekoja. Olette jälleen jämäköitynyt kertomalla, että menojen kasvulle pitää laittaa piste. Se taisi olla keskustalle laskujeni mukaan viides kerta vaalikauden aikana”, Sarkomaa sanoi.

”Käsillä oleva budjettinne kuitenkin paljastaa todelliset karvanne. Menokehykset on rikottu, työllisyystoimet lykätty ja säästötoimet näyttävästi peruttu esittämättä mitään muuta tilalle. Hallitus jätti tekemättä valinnat, jotka itsekin tietää välttämättömiksi”, Sarkomaa jatkoi.

Sarkomaa nosti puheessaan esiin myös kokoomuksen vaihtoehtobudjetin. Sarkomaan muistutti, että työllisyyden vahvistamiseksi kokoomus muun muassa purkaisi kannustinloukkuja, laajentaisi paikallista sopimista, vahvistaisi kotitalousvähennystä ja työvoimapalveluja, toteuttaisi ansiosidonnaisen porrastamisen sekä keventäisi työn verotusta.

”Hallituksen vastuuttomalle velkaantumisvauhdille on vaihtoehto. Kokoomuksen vaihtoehdon perusta on työ, yrittäjyys ja vastuullinen taloudenpito. Esitämme keinovalikoiman, jolla yli 100 000 suomalaista saa uusia mahdollisuuksia työhön.

”On maalaisjärjen vastaista, ettei Suomessa ahkeruus kannata. Keskimääräisellä lukio-opettajan palkalla tienatusta lisäsatasesta verottaja vie lähes puolet. Siksi keventäisimme työn ja eläkkeiden verotusta 800 miljoonalla eurolla. Tässäkin asiassa hallitus kulkee pääministeri Marinin ja SDP:n työtä vieroksuvalla linjalla. Työn verotusta kiristävän maakuntaveron valmistelu jatkuu, vaikka hallituksen enemmistö väittää vastustavansa koko veroa”, Sarkomaa sanoi.

Sarkomaan ryhmäpuheenvuoro on luettavissa kokonaisuudessaan täällä. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti on luettavissa täällä.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 4.12.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa on huolissaan jatkuvien koronarajoitusten vaikutuksista ihmisten mielenterveydelle. Mielenterveyspotilaiden hoitoon pääsy on vaikeutunut koronaepidemian aikana niin paljon, että Mielenterveyden keskusliitto pitää tilannetta katastrofaalisena.

”Olemme saaneet lukea tänä syksynä jopa 10 kuukauden jonotusajasta mielenterveyspalveluihin. Tilanne on inhimillisesti, että yhteiskunnallisesti kestämätön. Mielenterveyden sairaudet ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja myös suurimpia syrjäytymisen aiheuttajia. On mahdoton ymmärtää hallituksen arvovalintaa, jättää kaikkien puolueiden kannattama terapiatakuu toteuttamatta”, Sarkomaa sanoo.

Tuoreesta mielenterveysbarometristä selviää, että sosiaali- ja terveyspalveluiden voimavaroja pitäisi lisätä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ja aikuisille, mielenterveyskuntoutujille sekä masennuspotilaille. Koronakriisin vaikutuksesta riski mielenterveysongelmien puhkeamiselle ja pahenemiselle on kasvanut entisestään. Jonot psykiatriseen erikoishoitoon ovat tällä hetkellä liian pitkät ja resurssit eivät riitä turvaamaan riittävää hoitoa. Syitä tähän nähdään perustason hoidon heikossa saatavuudessa ja ehkäisevän työn puutteissa.

”Terapiatakuun mukainen rakenteellinen uudistus mielenterveyden palveluihin on juuri nyt ajankohtainen. Se on osa kestävää koronakriisin hoitoa sekä työllisyyden vahvistamista. Lisäksi Kela-korvaus pitäisi saada myös matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, esimerkiksi psykologin tai psykoterapeutin käynteihin. Se helpottaisi painetta julkisella puolella ja nopeuttaisi huomattavasti hoitoonpääsyä”, Sarkomaa ehdottaa.

Sarkomaasta eduskunnalla olisi ollut mahdollisuus tarttua asiaan useaan kertaan, mutta hallituspuolueen edustajat ovat enemmistöllä estäneet terapiatakuukansalaisaloitteen käsittelyn. Kokoomuksen eduskuntaryhmä esitti vaihtoehtobudjetissaan määrärahat terapiatakuun toteuttamiseen kuten aiempinakin vuosina.

”Lausunnolla olevasta hoitotakuulaista puuttuu terapiatakuun ydin. Terapiatakuuhan toisi nopeasti tällä hetkellä terveyskeskuksista puuttuvan psykososiaalisen hoidon ja kuntoutuksen. Hoidon tarve arvioitaisiin välittömästi perusterveydenhuollossa. Vetoan hallituspuolueisiin, että tällä kertaa äänestäisitte terapiatakuun puolesta. Apua tarvitsevat ihmiset ja heidän omaisensa odottavat luvattuja toimia”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Tiedote 30.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen lääkärikansanedustaja Mia Laiho ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ovat pettyneitä hallituksen tartuntatautilakiesitykseen, joka ei tuo juurikaan muutoksia.

Edustajien mielestä lakiesityksen suurin puute on, ettei koronpassin käyttölaajuus lähene vieläkään kohti sitä, missä iso osa Eurooppaa oli jo viime kesänä. Kokoomusedustajat kysyvätkin, miksi hallitus ei esittänyt koronapassin käytön selkeää laajentamista samalla, kun antoi koronapassin voimassaolon jatkoesityksen eduskunnalle?

Edustajat vaativat hallitukselta ripeästi koronanpassin käyttöä laajentavaa esitystä eduskuntaan. Viivyttely ja vastahanka tulevat kalliiksi ihmisten terveydelle ja taloudelle.

”Kansalaisten on vaikea ymmärtää, miksi keinot kuten maskit ja koronapassi, jotka toimivat muualla, eivät tule laajemmin ja velvoittavammin käyttöön meillä. Pääministerin mukaan koronapassia on valmisteltu viime kesästä saakka”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Laiho sanoo.

Koronapassin käyttöönotto rajoitteita koskevilla alueilla on odotetusti nostanut rokotekattavuutta. THL:n raportoi, että viime perjantaina (26.11.) ensimmäisen koronarokoteannoksen saaneiden määrä kasvoi yli seitsemällätuhannella.

Kokoomus esittää koronapassin käytön laajentamista esimerkiksi kauppoihin, tilaisuuksiin ja työpaikoille ilman rajoituksia.

”Koronapassin laajentaminen mahdollistaa sen, että voimme pitää yhteiskunnan terveysturvallisesti auki sekä mahdollistaa sen, että ihmiset voivat tehdä työtään terveysturvallisesti”, Sarkomaa sanoo.

”Jos koronapassi olisi otettu laajasti käyttöön jo keväällä, kuten kokoomus esitti, rokotekattavuus olisi maassamme korkeampi. Se olisi voinut ehkäistä myös tartuntojen leviämistä rokottamattomien keskuudessa”, Sarkomaa jatkaa.

Edustajista on keskeistä, että koronarokotteeseen pääsyä helpotetaan.

”Työterveydenhuollon resursseja ja osaamista tulee hyödyntää koronarokotteiden antamisessa sekä tehdä jalkautuvaa rokotetoimintaa sinne, missä ihmiset ovat”, sanovat kokoomusedustajat.

Lisätietoja:

Mia Laiho. puh. 050 433 6461

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 29.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää lausunnolla ollutta tekijänoikeuslainsäädäntöä niin epäonnistuneena peruslähtökohdiltaan, että se on valmisteltava uudestaan. Hallituksen on syytä asiassa kuulla luovan alan valtaisaa palautetta.

”Piittaamattomuus luovan työn tekijöiden omaisuudensuojaa kohtaan on ideologinen valinta, joka näkyy kokonaisuudessaan lausuntokierroksella olleessa tekijänoikeuslakiluonnoksessa. Miksi hallitus on esittämässä tekijöiden oikeuksien polkemista ja murentamassa tekijöiden oikeutta saada toimeentulo omasta työstään”, Sarkomaa ihmettelee. 

Esitys poikkeaa EU-direktiivin vaateesta, joka lähtee siitä, että teosten käyttö alustalla edellyttää luvan hankkimista oikeudenhaltijoilta. Lakiluonnos poikkeaa yhtä lailla siitä, miten muut Pohjoismaat ovat lainsäädännöissään direktiivin ottaneet huomioon. Jäsenvaltioilla on direktiivin mukaan velvollisuus säätää tietyistä tekijöiden asemaa parantavista ja suojaavista seikoista. Tätä ei kuitenkaan ole esityksessä riittävällä tavalla huomioitu. Suomen vasemmistohallitus on jättämässä suomalaiset tekijät eurooppalaisia kollegoita heikompaan asemaan.

Lausunnolla olleen esityksen pääasiallisena tarkoituksena on saattaa voimaan EU:n vuonna 2019 hyväksymä direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla (DSM-direktiivi).

Direktiivin tavoitteena on tekijänoikeuslainsäädännön modernisointi sekä tekijänoikeuslainsäädännön yhdenmukaistaminen EU-tasolla, oikeudenhaltijoiden aseman parantaminen sekä yhdenmukaisten toimintamahdollisuuksien takaaminen digitaalisilla markkinoilla EU:ssa.

”Tekijänoikeuskorvaukset ovat luovilla aloilla työskentelevien ihmisten ansiotuloa. Tekijänoikeudet ovat luovan alan yritystoiminnan perusta. Hallituksen esitys on monin tavoin haitallinen. Se kampittaisi rajulla tavalla luovan alan vienti- kasvu-, ja työllistämismahdollisuuksia sekä alan toimijoiden mahdollisuuksia saada työstään palkka. Tämä on järjetöntä”, Sarkomaa toteaa.

”Luovaa alaa on runnottu epäoikeudenmukaisilla koronarajoituksilla. Veikkausvoittovarojen väheneminen kulttuurin rahoitukseen on iso uhka. Hallituksen on tehtävä täyskäännös ja korjattava torso tekijänoikeuslakiesitys. Huonoa esitystä ei pidä tuoda eduskuntaan”, päättää Sarkomaa.  

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Tiedote 27.11.2021
Julkaisuvapaa


Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Sari Sarkomaan mukaan kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa panostetaan vahvasti koulutukseen ja tutkimukseen. Kokoomus haluaa vahvistaa koulutuksen laatua ja tasa-arvoa aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.

”Suomen tärkein tavoite on, että jokainen lapsi ja nuori saa varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa sellaiset tiedot, taidot ja oppimisen ilon, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja omien unelmien tavoitteluun. Tämä ei kaikkien nuorten kohdalla toteudu. Esimerkiksi joka kahdeksas poika ei peruskoulun päätteeksi osaa lukea, kirjoittaa eikä laskea kunnolla. Kokoomus ei usko hallituksen laastariratkaisuun pidentää oppivelvollisuusikää 18 ikävuoteen. Ongelmiin on pystyttävä puuttumaan vaikuttavasti varhaisemmassa vaiheessa”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen ehdotuksessa panostetaan pysyvästi varhaiskasvatuksen (80 milj.)  ja perusopetuksen (60 milj.) laatu- ja tasa-arvorahoihin. Kokoomuksen vaihtoehdossa alennetaan varhaiskasvatusmaksuja (30 milj.) ja nostetaan varhaiskasvatuksen opettajien koulutuspaikkoja  yliopistoissa (15 milj.). Kokoomus haluaa varmistaa, että jokaisen lapsen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen toteutuu.  

”Tekisimme myös ammatillisen koulutuksen määräaikaisesta opettaja- ja ohjaajarahoituksesta (70 milj.) pysyvää. Lukiokoulutuksen rahoitusvajetta korjaisimme 50 miljoonan euron panostuksella. Vastaamme koulutuskentän suureen huoleen, mitä tapahtuu, kun hallituksen pätkäpanostukset päättyvät ensi vuoden lopussa. Hallituksen hankeralli on pysäytettävä. Opettajien on saatava työrauha ja mahdollisuus keskittyä työhönsä”, Sarkomaa toteaa.

Lisäksi kokoomus esittää korkeakouluille miljardin pääomitusta ja opintotuen tulorajojen nostamista 50 prosentilla. Kokoomuksen ehdotuksiin kuuluu myös TKI-toiminnan rahoitukseen 200 miljoonan euron lisäpanostusta, josta yksityisen sektorin TKI-verovähennyksen osuus olisi 100 miljoonaa.

”Laaja-alainen sivistys ja korkea osaaminen muodostavat perustan sille, että Suomi voi tulevaisuudessakin olla kestävä, hyvinvoiva ja uudistuva maa”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti on luettavissa kokonaisuudessaan täältä: https://www.kokoomus.fi/kestavan-tulevaisuuden-vaihtoehto/

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. +358 50 511 3033

Tiedote 21.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Esitys uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi on lähtenyt lausuntokierrokselle. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee, miten viime kaudella nykyisiltä hallituspuolueilta runsaasti kritiikkiä saanut esitys lähti nyt lausunnoille hyvin samanlaisena. 

”Hallitus lähetti lausunnoille esityksen sellaisena, että se on hallitusohjelman sekä hallituspuolueiden enemmistön kantojen vastainen tuotantoeläinten pitopaikkojen osalta. Lakiesitys ei tule kieltämään edes 20 vuoden siirtymäajalla eläintenpitoa parsinavetoissa tai porsitushäkeissä, vaan eläimienpito niissä saa jatkua”, Sarkomaa huomauttaa.

Esitysluonnoksessa parsinavettojen ja porsitushäkkien rakentaminen kielletään, mutta ennen lain voimaan tuloa rakennettuja eläintenpitopaikkojen olosuhteisiin ei tulla puuttumaan. Hallitusohjelmassa kuitenkin lukee, että viime kauden esitystä täydennetään siten, että mahdollistetaan eläinten lajityypillinen käyttäytyminen.

”Lakiesitys ei ole täydentynyt luvatusti. Lakiehdotuksessa sääntely ja paremmat liikkumismahdollisuudet perustuvat seiniin eläimen hyvinvointinäkökulman sijaan”, Sarkomaa sanoo pettyneenä.

Osa hallituspuolueista on aiemmin ajanut voimakkaasti eläinten vapautta ja liikkumista voimakkaasti rajoittavien tuotantotapojen kieltämistä. Myös pääministeripuolue SDP on halunnut kieltää siirtymäajoin eläimen liikkumisen kannalta ongelmalliset rakenteet, mutta nyt luopuvat tästä periaatteesta tämän esityksen hyväksyessään. Useat järjestöt ovat kertoneet pettymyksestään lakiehdotuksen suhteen.

Hallitus ei näytä aikovan lunastaa myöskään hallitusohjelmaan kirjattua lupaustaan huolehtia kissojen tunnistusmerkinnöistä ja rekisteristä vaan sulkee silmät kissakriisiltä. Löytöeläintaloihin päätyy 10 000 kissaa vuosittain, joista valtava määrä päätyy lopettavaksi. On välttämätöntä, että lausunnolle laitettu lakiluonnos korjataan. Työ on tehtävä ripeästi niin, että nykyinen eduskunta ehtii lain huolella käsitellä. 


Sarkomaa pelkää, että nykyinen eduskunta ei ehdi käsitellä lakiesityksiä tällä kaudella tarvittavalla huolellisuudella. Mahdollista on myös se, ettei koko esitystä saada annettua, jos puolueet vielä heräävät puolustamaan tavoitteitaan. 

”Aikooko hallitus tuoda eduskuntaan hallituksen esityksen pääministeripuolue SDP:n ja muidenkin hallituspuolueiden tavoitteiden – ja jopa hallitusohjelman – vastaisena? Miksi luovutte tavoitteistanne? Vai käykö vielä niin, että uudistus kaatuu, eivätkä eläimet vieläkään saa lainsäädännön päivitystä?” Sarkomaa kysyy.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram