fbpx Siirry sisältöön

Kokoomuksen kansanedustajat Ben ZyskowiczSari Sarkomaa ja Mia Laiho pitävät vakavana virheenä, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueet ohittivat perustuslakivaliokunnan ja asiantuntijoiden huomiot soten huolestuttavan tiukasta toimeenpanonaikataulusta. Edustajien mukaan sairaanhoitopiireille, sairaaloille ja kunnille ei jää riittävästi aikaa näin mittavan muutoksen tekemiseen esitetyssä ajassa, jolloin toimeenpanoon liittyy merkittäviä aikatauluriskejä. 

Perustuslakivaliokunta lausui (17/2021) soten aikataulusta seuraavaa (s. 19): "...on perustuslakivaliokunnan mielestä selvää, että hyvinvointialueilla on tehtävien siirtyessä oltava riittävät toiminnalliset ja muut edellytykset järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi. Muun ohella asiakkaita koskevien tietojärjestelmien tulee olla potilasturvallisuuden takaamiseksi valmiita. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota uudistuksen aikatauluun ja tarvittaessa muutettava sääntelyä.”

”On skandaali, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueet eivät tältä osin antaneet mitään arvoa perustuslakivaliokunnan lausunnolle, vaan pyyhkivät sillä pöytää. Mietinnössä ei ole tästä asiasta sanaakaan. Tällainen menettely on eduskunnan sääntöjen vastaista”, edustaja Zyskowicz huomauttaa.

Puhemiesneuvoston päättämässä eduskunnan työjärjestykseen perustuvassa valiokuntien yleisohjeessa todetaan (s. 97), että "perustuslakivaliokunnan muilla valtiosääntöoikeudellisilla huomautuksilla on perustuslain tulkintaan liittyvinä kannanottoina vahva painoarvo." Säännöksen mukaan "perustuslakivaliokunnan muita kuin ponsiosassa esitettyjä valtiosääntöoikeudellisia huomautuksia ei tule ilman asianmukaisia perusteita sivuuttaa mietintövaliokunnassa."

”On täysin vastuutonta ja poikkeuksellista, että massiivinen hallintouudistus runnottiin eduskunnassa pikavauhtia ilman asianmukaista käsittelyä ja vastausta perustuslakivaliokunnan sekä asiantuntijoiden vakaviin huoliin liittyen ylikireään toimeenpanoaikatauluun”, sanoo Sarkomaa. 

”Tämä asia on noussut asiantuntijalausunnoissa esille, mutta valiokunnassa hallituspuolueet sivuuttivat asiantuntijoiden kritiikin sekä perustuslakivaliokunnan huomiot täysin. Hyvinvointialueiden perustaminen ja niiden toiminnan käynnistäminen on erittäin mittava muutosprosessi, joka edellyttää huolellista valmistelua. Uudistuksella on myös moniulotteisia vaikutuksia, kuten vaikutuksia kaikkiin 200 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiseen, tietojärjestelmien yhteensovittamiseen ja potilasturvallisuuteen. Perustuslakivaliokunnan huomio oli perusteltu ja se olisi tullut ottaa vakavasti”, Laiho sanoo.

”Uudistuksen voimaanpanon kokonaisaikataulua olisi muutettava niin, että se turvaa muutosten hallitun suunnittelun ja toteuttamisen erityisesti vaarantamatta palveluiden saatavuutta hajanaisista lähtötilanteista lähtevien alueiden osalta. Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla aikataulu on mahdoton ja isot kaupungit ja myös HUS ovat ilmaisseet tästä huolensa”, Sarkomaa sanoo.

”Hyvinvointialueet lähtevät uudistukseen kovin erilaisista lähtökohdista. Väestöltään isoimmilla alueilla soten haasteet uudistuksen toimeenpanossa ovat merkittäviä. On päivänselvää, että aikataulut eivät tule riittämään potilasturvallisuuden kylliksi huomioivaan hallittuun siirtymään. Sote-uudistuksessa valmistellaan koko palvelujärjestelmän muutosta seuraaviksi vuosikymmeniksi, ja myös sote-uudistus ansaitsisi täyden huomion niin eduskunnassa, lainvalmistelusta vastaavissa ministeriöissä, palvelujärjestelmässä kuin julkisessa keskustelussakin”, Laiho jatkaa.

Kokoomus jätti pykälämuutosesityksen, että toimeenpanoa siirrettäisiin vuodella eteenpäin nykyisestä vuoden 2023 sijasta vuoden 2024 alkuun.

”Hallittu muutos on tarpeen näin mittavassa uudistuksessa. Jätimme toimeenpanon aikataulusta kaksi lausumaa, joista äänestetään tänään keskiviikkona 23.6. Nyt hallituspuolueilla olisi mahdollista puuttua tähän epäkohtaan”, edustajat päättävät.

Lisätiedot:

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Ben Zyskowicz, puh. 050 511 3200

Tiedote 14.6.2021

Julkaisuvapaa heti

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien hätähuudon. Sarkomaa vetoaa voimakkaasti, että hallituspuolueet eivät kääntäisi selkäänsä Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajiston yksimieliselle, vahvalle kannanotolle (22.4.2021), jossa edellytettiin hallituksen maakuntasote-esityksen vakavien valuvikojen korjaamista, ennen kuin se hyväksytään.

Sarkomaan johtaman Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto otti huhtikuussa yksimielisesti kantaa hallituksen maakuntasote-esitykseen, ja edellytti, että esityksen vakavat epäkohdat on korjattava ennen kuin eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen. Neuvottelukunnan puheenjohtajistoon kuuluvat puheenjohtaja Sarkomaan lisäksi 1. varapuheenjohtaja Tiina Elo (vihr.), 2. varapuheenjohtaja Eveliina Heinäluoma (sd.) ja 3. varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo (ps.).

”Esitys on vahingollinen koko maalle ja katastrofi Helsingille ja Uudellemaalle. HUS:n oman arvion mukaan maakuntamalli tarkoittaa noin 400 miljoonan euron leikkausta koko Uudenmaan alueelle ja 100 miljoonan euron leikkausta HUS:lle. Esitys leikkaisi alueen ihmisten sotepalveluihin käytettävää rahoitusta ja ryöstäisi myös kuntien kassan, eli niitä rahoja, jotka on tarkoitettu kaupungin muuhun toimintaan kuten lasten varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Esitys on vaarassa hyydyttää kaupunkien elinvoimaisuuden.”, Sarkomaa varoittaa.


Puheenjohtajisto nosti esiin Uudenmaan kuntien huolen erityisesti kasvavien kaupunkien investointikyvyn ja elinvoiman turvaamisesta, kun niiden verotuloja ja kiinteää omaisuutta siirtyy sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueille. Tähän on myös lainsäädännön arviointineuvosto kiinnittänyt huomiota.


Puheenjohtajisto tähdensi kannanotossaan, että kuntien kyky huolehtia jäljelle jäävistä tehtävistään on uudistuksen yhteydessä varmistettava. Puheenjohtajisto vaati ratkaisua Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rahoitukseen sekä opetuksen ja tutkimuksen rahoittamiseen.  

Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta kuuli yhdessä alueen kuntia ja toimijoita. Asiantutijalausunnoissa tuotiin esiin vakavana huolena Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen rahoituksen niukkuus sekä se, etteivät metropolialueen erityispiirteet tule riittävästi huomioiduiksi laskelmissa. Kasvukeskuksissa esimerkiksi palkat, vuokrat ja erilaiset palveluiden hankintaan liittyvät kustannustekijät ovat muuta maata korkeammat.

”Kannan vakavaa huolta siitä, että esitystä viedään eduskunnassa läpi  tekemättä mitään muutoksia ja sulkemalla silmät asiantuntijoiden murskakritiikiltä. Nyt hallituspuolueet näyttävät runnovan sote-esitystä voimalla ja piittaamatta Uudenmaan alueen kansanedustajien yhdessä yli puoluerajojen esittämää vahvaa vaadetta korjata vahingollisen maakuntamallin valuviat. Vetoan Uudenmaan hallituspuolueiden edustajiin ja hallituspuolueisiin: älkää kääntäkö selkäänne, älkääkä sulkeko silmiänne maakuntamallin Uudenmaan alueen ihmisten palveluille ja kaupungeille aiheuttamilta vakavilta vahingoilta”, Sarkomaa vetoaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 6.6.2021
JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko, Sari Sarkomaa ja Mia Laiho vaativat vanhusasiavaltuutetulle vahvoja valtuuksia puuttua ikäihmisten palveluissa oleviin epäkohtiin, sekä valtuuksia ikääntyneiden oikeuksien turvaamiseen.

"Ikäihmisten palveluissa on paljon korjattavaa. Kotiin saatavia palveluja ei saa riittävästi, ympärivuorokautiseen hoivaan on pitkät jonot, ja ikäihmiset kokevat tulevansa syrjityksi sairauksiensa hoidossa. Siksi vanhusasiavaltuutetulla pitää olla vahvat toimivaltuudet puuttua epäkohtiin", vaatii Risikko.

Professori Marja Vaarama otti eilisessä Lännen Median haastattelussa (5.6.) myönteisen kannan vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustamiseksi. Samoin Kokoomus kannattaa tehtävän perustamista, mutta niin, että tulevalla vanhusasiavaltuutetulla on valta puuttua epäkohtiin. Hallituksen esityksessä sitä ei ole.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi eilen Kokoomuksen seniorifoorumin puheenjohtaja Sari Sarkomaan johdolla valmistellun kuntavaaliteesinsä ikäystävälliselle kunnalle. Kymmenen teesin ohjelmassa kohta 8 käsittelee vanhusten oikeuksien valvontaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä vaatii ohjelmassa, että "Osoitetaan vanhusten oikeuksien valvonta ja edistäminen eduskunnan oikeusasiamiehen erityistehtäväksi." Kokoomus esittää myös vanhuspalveluiden laadun tarkkailua tarkastuskäyntejä lisäämällä.

"Ihmisten persoonallisuus ei jää eläkkeelle! Ikäystävällisessä kunnassa vanhuspalveluiden laatua valvotaan tiukasti ja epäkohtiin puututaan. Ikäystävällisessä kunnassa yksityisten että julkisten hoivakotien sekä kotihoidon laadusta huolehditaan. Tämän takia vanhusasiavaltuutetulla tulee olla vahvat valtuudet puuttua epäkohtiin ja tämä on eduskunnan huolehdittava", edellyttää Sarkomaa.

Kokoomusedustajat esittävät, että vanhusasiavaltuutettu sijoitettaisiin Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen. Eduskunnan oikeusasiamiehellä on laaja toimivalta ja tiedonsaantioikeus, monipuoliset toimintatavat ja tehokkaat mahdollisuudet puuttua lainvastaiseen tai virheelliseen menettelyyn.

"Hallituksen esitystä pitää eduskunnassa muuttaa niin, että vanhusasiavaltuutettu saa toimivaltuudet tehokkaasti puuttua vanhusten huonoon kohteluun ja palveluiden epäkohtiin”, vaatii Laiho.

Hallituksen esitys vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustamisesta on parasta aikaa eduskunnan käsittelyssä.

"Lakiesityksen epäkohdat voidaan vielä korjata. Ikääntyvä kansa tarvitsee vahvan toimivallan omaavan vanhusasiavaltuutetun", arvioivat edustajat.


Lisätetoja:
Paula Risikko
Sari Sarkomaa
Mia Laiho

Tiedote 3.6.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa on huolissaan koronan kurittamasta kulttuuri- ja tapahtuma-alasta. Alan toiminta perustuu pitkälti yleisötilaisuuksiin, jotka ovat olleet kiellettyjä. Sarkomaa puhui tänään kulttuuri- ja tapahtuma-alan mielenilmauksessa, joka järjestettiin Eduskuntatalon portailla ja kansalaistorilla.

”Kulttuuri- ja tapahtuma-ala on ollut liian pitkään suljettuna. Alaa olisi pitänyt avata terveysturvallisesta, tapahtuman järjestäjiä kanssa yhdessä ja avoimesti toimien samaan aikaan, kun muuta yhteiskuntaa ja muitakin elinkeinoja on avattu. Tapahtuma- ja kulttuurialan epätasa-arvoiselle kohtelulle ei ole mitään perusteita”, Sarkomaa sanoi.

Sarkomaan mukaan tarvitaan enemmän ajattelua siitä, miten jokin on mahdollista eikä vain, miten toimintaa voidaan yhä rajoittaa.

”Esimerkiksi Olympiastadionilla saa olla vain 50 henkeä, mutta muualla on sitten toisin. Ravintolassa henkilömäärä on täysin eri, kun levyn soittamisen sijaan paikalla on esiintyjä. Kokoomus on esittänyt tolkkua rajoituksiin ja muutoksia tartuntatautilakiin. Ne on tylysti hallituspuolueiden edustajien toimesta äänestetty kumoon”, Sarkomaa sanoi.

”Me kokoomuksen eduskuntaryhmässä, kuten varmasti kaikki suomalaiset, haluamme kulttuurin ja tapahtumat takaisin. Kymmenet tuhannet osaavat kulttuurin ammattilaiset ja yritykset on päästettävä terveysturvallisesti tekemään työtään. Näin merkittävän ja valtavan joukon ollessa vailla työtä ja turvaa yli vuoden, on tilanne hyvin vakava”, Sarkomaa sanoi.

Sarkomaan mukaan kulttuuri- ja tapahtuma-alan avaamisen viivyttely ja ammatinharjoittamisen kieltämisestä maksettavien korvausten maksun viivyttely on tullut monin tavoin kalliiksi. Sarkomaan mielestä ala olisi ansainnut ennakoitavuutta koronarajoitustoimien suhteen. Sarkomaa muistutti, että kokoomus on esittänyt Suomen avaamista ja tapahtumien terveysturvallista järjestämistä esimerkiksi koronatodistusten ja pikatestien avulla.

”Kokoomuksen vauhdittamana eduskunta hyväksyi lausuman, jossa edellytetään, että taiteen ja kulttuurin alan ammattilaisille kohdennettujen koronatukien myöntämisessä on hallituksen huolehdittava, ettei väliinputoajaryhmiä pääse syntymään. Päätöksenteossa on pyrittävä ottamaan huomioon myös ne tahot, jotka eivät ole aikaisemmin päässeet tuen piiriin. Tämä oli eduskunnan vahva viesti hallitukselle”, Sarkomaa sanoi.

”Kulttuuri ja tapahtumat eivät saa kuolla koronaan – eikä hallituksen tekemättömyyteen”, Sarkomaa sanoi.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 30.5.2021
Julkaisuvapaa heti


Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sekä kansanedustaja ja Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala syyttävät hallitusta verolinjansa salaamisesta äänestäjiltä kuntavaalien alla.

“Vasemmistoliitto ja Vihreät ovat sanoneet, että maakuntasotea ei tule, jos maakuntaveroa ei tule. Keskusta taas muuttaa mieltään niin usein, ettei perässä pysy. Viimeisimpänä he vastustavat uutta veroa. Hallituksessa ei voi olla samaan aikaan montaa linjaa. Minulla on hallitukselle ratkaisu: kuopataan sekä maakuntahallinto että ihmisten verotusta entisestään kiristävä maakuntavero”, Sarkomaa sanoo.

“Tälläkin hetkellä suomalaiset äänestävät kuntavaalien ennakkoäänestyksessä tietämättä mitä kuntavaaleissa valittujen päättäjien valtaan kuuluu. Pahoin pelkään, että hallituksella on päätös maakuntaverosta jo pöytälaatikossa. Panttaako kannatusalhossa rypevä keskusta työn verotusta rajusti kiristävää päätöstä?” Multala kysyy.

Kansanedustajien mielestä kaikkiin Suomen kuntiin näin laajasti vaikuttavat linjaukset eivät voi olla epäselviä.

“Suomalaisilla on oikeus tietää ennen kuntavaaleja, aikooko hallitus edistää maakuntaveroa ja uutta hallintobyrokratiaa”, Multala vaatii.

Sarkomaa ja Multala: Eivätkö verovaroin järjestetyt palvelut kuulukaan kaikille?

Sarkomaa kiittää valtiovarainministeri Saarikkoa rehellisyydestä sotekeskustelussa. Sarkomaa viittaa eduskunnan suulliseen kyselytuntiin (27.5.), jossa valtiovarainministeri Saarikko totesi, että hänestä on oikein, että hallitus rakentaa soteen rahoitusmallin, joka tasaa alueiden ja ihmisten välisiä eroja. Saarikko totesi, että Suomen suurimmissa kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, on Suomen parhaiten toimeentuleva väestö, jolla eniten mahdollisuuksia työterveyshuoltoon sekä paljon varallisuutta.

“Viimein Marinin hallituksen jäsen suostui myöntämään, että kyseessä on tietoinen, nykyistä suurempi tulonsiirto pois kaupungeista ja maakuntakeskuksista. Se oli uutta, että keskusta tavoittelee muun vasemmiston tavoin julkisen sektorin laajentamisen lisäksi myös varallisuuden tasausta”, Sarkomaa sanoo.

”Saarikon vastaus oli karmaiseva tavalliselle jonossa palveluja odottaville kaupunkilaisille. Asuu ihminen missä tahansa ja tienaa hän mitä tahansa, on hän oikeutettu yhdenvertaisiin palveluihin. Se on hyvinvointiyhteiskunnan ydintä. Hallituksen maakuntamalli on karannut kauas sote- uudistuksen alkuperäisistä tavoitteista. Eivätkö verovaroin järjestetyt palvelut kuulu vasemmistovihreiden mielestä yhdenvertaisesti kaikille, myös ihmisille pääkaupunkiseudulla?” Sarkomaa kysyy.

“Ministeri Saarikon mielestä on oikein, että uusmaalaiset maksavat enemmän. On selvää, että tarvitsemme valtionosuusjärjestelmää, mutta liika on liikaa. Kaupungeissa varsinkin hyvätuloiset mutta myös pienituloiset hankkivat terveyspalvelunsa jo nyt yksityisiltä yrityksiltä. Julkisten palvelujen heikentäminen osuu nimenomaan niihin Helsingin ja Uudenmaan alueen asukkaisiin, jotka ovat julkisen palvelun varassa. Vasemmistohallituksen politiikka syventää eriarvoisuutta”, Multala huomauttaa.

“Vihreiden ja demareiden osalta olisi kiinnostava tietää miten he selittävät kaupungeissa äänestäjilleen tämän kaupunkien kurjistamisen. Eduskunnassa selitellään, että esimerkiksi Uudenmaan sote-rahoitus nousee samaan aikaan, kun se maksaa enemmän tulonsiirtoja. Kauniisti sanottuna tällaiset puheet ovat kaunistelua – rehellisesti sanottuna puhdasta sumuttamista. Jokainen voi käydä katsomassa valtiovarainministeriön rahoituslaskelmista, miten Helsingin ja Uudenmaan sotepalveluista leikataan satoja miljoonia euroja”, Multala jatkaa.

“Hallitus ehdottaa sotepalveluiden keskittämistä julkisiin käsiin ja pysyviä kannustimia sotemenojen kasvattamiseen. Yksityisen sektorin kumppanuuksien tukahduttaminen näivettää palveluiden laatua ja saatavuutta. Ihmiselle uudistus tarjoaa kiristyviä veroja vastineeksi huonontuvista palveluista. Riippumatta asuinpaikasta, olisi kaikkien suomalaisten etu palauttaa Marinin maakuntasote takaisin sosialismin saavutusten museoon”, Sarkomaa sanoo.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Sari Multala, puh. 09 432 3101


Tiedote 27.5.2021

Julkaisuvapaa heti 

Kokoomuksen edustajat: Hallitus torppasi valiokunnassa kylmästi terapiatakuun

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoomusedustajat Mia Laiho, Anna-Kaisa Ikonen, Pia Kauma ja Sari Sarkomaa pettyivät valtioneuvoston selontekoon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022-2025, johon ei sisällytetty vieläkään matalan kynnyksen terapiatakuuta mielenterveyspalveluihin pääsyn helpottamiseksi. Terapiatakuu rakentaisi Suomeen puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason.

”On suuri pettymys, ettei tässä neljän vuoden julkisen talouden suunnitelmasta löydy rahoitusta  terapiatakuun toteuttamiselle. Mielenterveyspalveluihin on jo nyt kohtuuttoman vaikea päästä ja korona-aika on kriisiyttänyt palvelujen kysynnän. On epäinhimillistä ja kansantaloudellisesti vahingoittavaa, jos mielenterveysongelmia ei hoideta ajoissa. Terapiatakuulla voisimme varmistaa hoitoonpääsyn kaikille”, huomauttaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Laiho.

Julkisen talouden suunnitelman lausunnon yhteydessä kokoomusedustajat esittivät pysyvän rahoituksen varaamista terapiatakuulle. Asiasta äänestettiin tiistaina valiokunnassa, mutta hallituspuolueet enemmistöllään torppasivat sen etenemisen.

”Miten on mahdollista, että rahaa ei löydy mielenterveyspalveluihin, mutta hallinnolliseen sote-uudistukseen hallitus on valmis laittamaan satoja miljoonia joka vuosi. Terapiatakuulle mielenterveyspalveluiden hoitoon pääsyn varmistamiseksi ei löydy edes 35 miljoonaa”, kokoomusedustajat ihmettelevät.

Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat OECD:n arvion (2018) mukaan noin 11 miljardia vuodessa. Terapiatakuun toteuttaminen vaatisi arviolta 35 miljoonaa euroa, mutta ihmisten kuntoutumisen työelämään on arvioitu tuovan (Mieli ry) 166 miljoonan säästöt yhteiskunnalle. 

”Hallituspuolueet lupasivat tukensa terapiatakuu -kansalaisaloitteelle jo ennen eduskuntavaaleja 2019, mutta kansalaisten ja järjestöjen laajasti kannattaman aloitteen lupaukset jätettiin tälläkin kertaa lunastamatta”, edustajat jatkavat.

Kokoomusedustajat ihmettelevät, mitä hallitus oikein odottaa. Koronakriisi on näkynyt mielenterveysongelmissa hoitoon hakeutumisen viivästymisenä ja kasvaneena huolena läheisten terveydentilasta ja voinnista. Samaan aikaan järjestöjen tarjoaman etäyhteyksin toteutettavan kriisituen tarve on kasvanut. Terapiatakuun mukainen rakenteellinen uudistus mielenterveyden palveluihin on kokoomusedustajista juuri nyt ajankohtainen.

”Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten tilanne. Etäkoulut ja harrastustoiminnan loppuminen ovat heikentäneet nuorten henkistä hyvinvointia ja lisänneet syrjäytymisen vaaraa entisestään. Meidän pitää hyödyntää opit 90-luvun lamasta. Jos mitään toimia ei tehdä välittömästi, koronan jälkeen edessämme on suuri mielenterveysepidemia. Terapiatakuu on osa kestävää koronakriisin jälkihoitoa sekä työllisyyden vahvistamista. Lisäksi sillä turvattaisi kaikille yhdenvertaiset mielenterveyspalvelut”, edustajat päättävät.

Lisätiedot:

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Anna-Kaisa Ikonen, puh. 09 432 3062

Pia Kauma, puh. 09 432 3169

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 21.5.2021

Julkaisuvapaa heti


Kokoomuksen kansanedustajat Anna-Kaisa Ikonen, Sari Multala ja Sari Sarkomaa ovat huolissaan pääministeri Marinin johtamien Sosialidemokraattien kallistumisesta yhä enemmän vasemmistoon. Pääministeri Marin kertoi eilen YLE:n vaalitentissä SDP:n haluavan muuttaa kunnallisveron progressiiviseksi. Kokoomusedustajien mukaan työn verotusta tulisi päinvastoin keventää, ei kiristää.

 Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikosen mukaan Sosialidemokraattien kanssa on tehty monissa kaupunginvaltuustoissa hyvää yhteistyötä, jotta ahkeruutta ei jouduttaisi rokottamaan liikaa.

 “Ei Marinin johtamilla demareilla ole ollut edes Tampereella näin rajua halua kiristää verotusta. Olemme yhteisymmärryksessä tehneet työtä pitääksemme veroasteet maltillisina. Olemme jakaneet demareiden kanssa ajatuksen, ettei laajaa hyvinvointiyhteiskuntaa pystytä ylläpitämään, jos tapamme kannustimet ahkeruuteen”, Ikonen harmittelee.

Kansanedustaja ja Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multalan mukaan sama on pätenyt Vantaalla – SDP on ymmärtänyt työn verotuksen vaikuttavan työnteon kannustavuuteen. Multala huomauttaa, että sitä pitäisi verottaa vähemmän, mitä halutaan enemmän.

“Vain päiviä sitten julkaistun OECD:n selvityksen mukaan jäämme suvereenisti muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden jalkoihin investointien houkuttelussa. Ruotsissa demarihallituksen johdolla kevennettiin verotusta kriisin keskellä ja vuoden alusta vielä ylimpiä veroasteita. Palkansaajan verotus on nyt länsinaapurissa selvästi kevyempää jo tavallisella keskituloisella. Miten kuvittelemme pärjäävämme naapurimaille jatkossa? Marinin hallitus pidentää takamatkaamme kasaamalla velkavuorta holtittomasti sekä tappamalla vähäisetkin ahkeruuden kannustimet.”

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mukaan maailman kireimpiin kuuluvan verotuksen progression kiristäminen olisi myrkkyä työllisyydelle ja koronasta elpymiselle. Suomalaisten vertailumaita heikompi ostovoima kurjistuisi edelleen. Progression kiristys olisi täystyrmäys korkeiden asumis- ja elinkustannusten kanssa kamppaileville tavallisille helsinkiläisille palkansaajille, yrittäjille ja eläkeläisille.

“Progression kiristäminen leikkaisi rujosti työn teon kannattavuutta ja se on täysin väärä suunta. Se kutistaisi Suomen mahdollisuuksia houkutella osaavaa työvoimaa ja investointeja. Keskituloinen suomalainen maksaa muihin eurooppalaisiin nähden jopa kolme prosenttiyksikköä kireämpää veroa jo nyt. Moni veronmaksaja kysyy eikö mikään verojen määrä riitä.” Sarkomaa huomauttaa.

Kokoomuksen kansanedustajat huomauttavat, että työn verotus ja välilliset verot ovat jo kiristyneet vaalikauden aikana. Hallitus vihjailee yritysverojen kiristämisellä sekä ajaa työn verotusta kiristävää maakuntaveroa.

“Jos jotain haluaa lisää, sitä pitää verottaa vähemmän. Siksi kokoomus on ehdottanut työn ja yrittäjyyden verotuksen keventämistä. Verotuksen painopiste tulisi siirtää kulutukseen ja haittoihin. Länsimaiden kireimpiin kuuluvaa kokonaisveroastetta on välttämätöntä keventää pitkällä aikavälillä.”, kokoomusedustajat päättävät.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Anna-Kaisa Ikonen, anna-kaisa.ikonen (at) eduskunta.fi, puh. 09 432 3062

Sari Multala, sari.multala (at) eduskunta.fi, puh. 09 432 3101

Sari Sarkomaa, sari.sarkomaa (at) eduskunta.fi, puh. 09 432 3033

Tiedote 5.5.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää tuoreita laskelmia maakuntauudistuksen rahoitusmallista tuhoisina helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluille. Sarkomaan mukaan leikkaukset helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluista kasvaisivat suhteessa joulukuun tilanteeseen 26 miljoonalla eurolla ollen yhteensä yli 65 miljoonaa euroa.

”Aikaisempien laskelmien mukaan helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluista oltiin viemässä 60 euroa asukasta kohden. Nyt asukaskohtainen leikkaus on noussut maksimitasolle 100 euroon asukasta kohden. Tämä tarkoittaisi yhteensä yli 65 miljoonan euron leikkauksia helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluihin. Jo aiemmat leikkaukset vaaransivat Helsingin sotepalvelut, mutta lisäleikkaukset ovat katastrofi. Hallituksen kaupunkivastaisuudella ei näytä olevan mitään rajoja”, sanoo Sarkomaa.

”Asiantuntijakuulemiset eduskunnassa osoittavat hallituksen maakuntasoten heikentävän merkittävästi helsinkiläisten ja Uudenmaan väestön palveluja. Korona on runnellut eniten Helsinkiä ja kasvattanut entisestään hoitojonoja. Alueemme hoitajapula ja hoitojonot ovat räjähtämässä käsiin ja vasemmistovihreä hallitus tarjoaa tylysti lisäleikkauksia. Hallituksen esityksessä maakuntamalli maksatetaan kasvavana työtaakkana sotehenkilöstöllä ja helsinkiläisillä veronmaksajilla, jotka saavat vastineeksi heikentyvät palvelut. Hallitus kääntää esityksellä  ihmisille rumasti selän”, sanoo Sarkomaa.

Valtiovarainministeriö julkaisi viime viikolla tuoreimmat laskelmat (https://soteuudistus.fi/rahoituslaskelmat) maakuntauudistuksen vaikutuksista alueiden rahoitukseen. 

”Valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa hallituksen esityksen rahoitusmalli osoittautui täysin keskeneräiseksi ja monin tavoin epäkelvoksi. Hallituksen yritys tehdä historian suurin hallintouudistus keskeneräisellä ja palvelut monella alueella vaarantavalla rahoitusmallilla on pysäytettävä. Hallituksen on vastuullista vetää epäonnistunut maakuntasote pois eduskunnasta”, Sarkomaa sanoo.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 0505113033

Tiedote 4.5.2021

Julkaisuvapaa heti

Valtiovarainvaliokunta antoi lausuntonsa hallituksen sote-esityksestä. Kokoomus ja Kristillisdemokraatit jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen. Puolueet esittivät lakiehdotusten hylkäämistä, sillä uudistus ei paranna ihmisten palveluita, mutta heikentää julkista taloutta.

“Kuulimme valiokunnassa Suomen parhaita asiantuntijoita, joiden lähes yksimielinen näkemys oli, ettei uudistus sisällä kannustimia laadukkaaseen ja tehokkaaseen palvelutuotantoon. Uudistumista Suomessa väistämättä tarvitaan, jotta kasvava hoidon tarve voidaan taloudellisesti kestävästi järjestää. Hallituksen esitys kuitenkin tarkoittaa suoraan ja rajua heikennystä nykytilanteeseen”, kansanedustaja ja kokoomuksen valtiovarainvaliokuntaryhmän vastaava Timo Heinonen sanoo.

“Hallituksen malli johtaa sosiaali- ja terveysjärjestelmämme nykyisen vahvuuden, julkisen ja yksityisen sektorin hyvän ja kustannustehokkaan työjaon hylkäämiseen. Sen seurauksena tulee olemaan sote-sektorin palveluiden romuttuminen, mutta myös kuntien elinvoima- ja koulutuspalveluiden leikkaukset sekä kasvavat kustannukset. Tämä on myrkkyä haja-asutusalueiden elinvoimalle ja palvelutarjonnalle. Asiantuntijoiden palautteen perusteella esitykseen sisältyvät kannustimet on rakennettu vastoin tavoitetta kiihdyttämään hyvinvointialueiden kustannuskasvua. Hallituksen sote-uudistuksen hyväksyminen heikentää siis palveluiden lisäksi myös julkista taloutta”, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Essayah sanoo.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mukaan kaupunkien ja kuntien kyky suoriutua lakisääteisistä tehtävistä on uhattuna, jos esitys hyväksytään.

“Maakuntasote-esitys murentaisi sote-palveluiden lisäksi kaupunkien mahdollisuuksia järjestää laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta. Esitys näivettää kaupunkien elinkeinopolitiikan ja globaalisti kilpailukykyisen kaupungin toimintaedellytyksiä. Turmiolliset vaikutukset ulottuisivat koko kansantalouteen. Esityksen hylkääminen on ainoa vastuullinen vaihtoehto. On häkellyttävää miten yliolkaisesti hallitus suhtautuu kasvavien kaupunkien hätähuutoihin”, Sarkomaa sanoo.

“Uudistus, jonka piti parantaa palveluja, on vahingollinen koko maalle ja katastrofi suurille kaupungeille. Uusimman arvion mukaan Helsingin ja Uudenmaan alueiden sote-rahoitus vähenee noin 300 miljoonalla eurolla. Esitys vaarantaisi alueen sote-palvelut, HUS:n toiminnan ja korkeatasoisen erikoissairaanhoitomme. Esityksestä puuttuu ratkaisut yliopistollisen opetuksen ja tutkimuksen rahoituksesta. Vaarassa on esimerkiksi korkeatasoinen syöpätutkimus ja siten potilaiden mahdollisuus saada parasta mahdollista hoitoa”, Sarkomaa jatkaa.

“Historiallista uudistusta on edistetty parlamentarismista piittaamatta. Kysymyksiin ei ole vastattu, valiokuntia on järjestetty päällekäin, asiantuntijoiden vakavia varoituksia ei ole otettu huomioon ja niin edelleen. Lista on pitkä. Sovittiinko kehysriihessä, että Keskusta ei lähde hallituksessa, jos he saavat hyvinvointialueensa?”, Heinonen kysyy.

“Valtiovarainvaliokunta ei pystynyt hoitamaan tehtäväänsä. Hallituspuolueet veivät lausunnon äänestysvoimalla eteenpäin, vaikka uudistuksen rahoitusmalli ei ole edes valmis. Hallituksen esityksen taloudellisia vaikutuksia kuntiin ja alueille ei siis tiedetä, mutta hallituspuolueiden edustajia tämä ei haitannut”, Heinonen sanoo.

”Hallituksen esitys romuttaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelulupauksen. Lisäksi maakuntamallin varjossa osa hallituspuolueista ajaa verotusta kiristävää maakuntaveroa. Ja työryhmässä pohditaan jo myös terveyspalveluiden Kela-korvauksen poistamista,  joka vaikeuttaisi entisestään pieni- ja keskituloisten mahdollisuuksia käyttää palveluja”, Essayah päättää.

Kansanedustajien mukaan suomalaisten sote-palveluiden laatua ja hyvinvoinnin tulevaisuutta uhkaava esitys tulee hylätä eduskunnassa ellei Sosiaali- ja terveysvaliokunta tee tarvittavia muutoksia.

Valtiovarainvaliokunnan lausunto ja eriävä mielipide löytyvät täältä.

Lisätiedot: 

Timo Heinonen, puh. 09 432 3164

Sari Essayah, puh. 09 432 3020

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Matias Marttinen, puh. 09 432 3130

Janne Sankelo, puh. 09 432 3126

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto pitää hyvänä, että Uudenmaan kuntien toive sote-erillisratkaisusta on kuultu. Puheenjohtajisto korostaa tarvetta huomioida alueen erityiskysymykset sote-uudistuksen eduskuntakäsittelyssä. 

Puheenjohtajisto nostaa esiin Uudenmaan kuntien huolen erityisesti kasvavien kaupunkien investointikyvyn ja elinvoiman turvaamisesta, kun niiden verotuloja ja kiinteää omaisuutta siirtyy sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueille. Tähän on myös lainsäädännön arviointineuvosto kiinnittänyt huomiota. Puheenjohtajisto tähdentää, että kuntien kyky huolehtia jäljelle jäävistä tehtävistään on uudistuksen yhteydessä varmistettava.  

Puheenjohtajisto vaatii ratkaisua Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rahoitukseen sekä opetuksen ja tutkimuksen rahoittamiseen.  

Asiantutijalausunnoissa puheenjohtajistolle on tuotu esiin myös Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen rahoituksen niukkuus sekä se, etteivät metropolialueen erityispiirteet tule riittävästi huomioiduiksi laskelmissa. Kasvukeskuksissa esimerkiksi palkat, vuokrat ja erilaiset palveluiden hankintaan liittyvät kustannustekijät ovat muuta maata korkeammat. 

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto katsoo, että esille nousseet epäkohdat on korjattava ennen kuin eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen.
 

Sari Sarkomaa (kok.), puheenjohtaja
Tiina Elo (vihr.), 1. varapuheenjohtaja
Eveliina Heinäluoma (sd.), 2. varapuheenjohtaja
Riikka Slunga-Poutsalo (ps.), 3. varapuheenjohtaja

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram