Siirry sisältöön

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa hämmästelee, miksei hallitus ole valmistellut keinoja hoitoalan työvoimapulaan. Sarkomaa aikoo jättää asiasta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi.

Perhevapaalle jäänyt perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) perusti viime syksynä työryhmän ratkomaan hoitajapulaa hallituksen budjettiriihessä tekemän päätöksen mukaisesti. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ei osannut vastata, miksei työryhmä ole esittänyt ainuttakaan toimenpidettä, kun asiaa kysyttiin valtiovarainministeriön budjettiesityksen tiedotustilaisuudessa torstaina.

”Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun johdolla vuosi sitten käynnistetty työ hoitajapulan ratkaisemiseksi on levällään kuin jokisen eväät. Hallituksen tekemättömyys asiassa on johtamassa sosiaali- ja terveyspalveluita kaaokseen”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa kiinnitti Saarikon tiedotustilaisuudessa huomion siihen, miten valtiovarainministeri moitti ministerikollegoitaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Sarkomaan mielestä moittimiseen on kaikki syyt, kun työryhmä ei ole vuoteen saanut tuloksia aikaiseksi. Sarkomaa ihmettelee, eikö hallitus käy keskenään keskustelua näin tärkeistä asioista.

”Kuka hallituksessa kantaa asiasta vastuun? Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.)? Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.)? Pääministeri Sanna Marin (sd.)? En ole saanut kysymyksiini vastauksia eduskunnan kyselytunneilla, joten jätän asiasta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi. Eduskunnan on saatava tietää, miksi hoitajapulan ratkaiseminen ei ole edennyt vuodessa käytännössä mihinkään”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa vaatii hoitoalan työvoimapulan ratkaisemiseksi nopeaa valmistelua ja toimeenpanoa, jotta ongelmia ei lykätä seuraavan hallituksen ratkottavaksi.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

050 511 3033

Kansanedustajan mukaan sote-palveluiden tilanne on "katastrofin äärellä".

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamisesta.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaaloiden ja muiden sote-palveluiden henkilöstöpula on johtanut monien päivystysten työntekijöiden mukaan toistuvasti potilasturvallisuuden vaarantumiseen.

– Päivystyksen ruuhkautuminen on jäävuoren huippu katastrofin äärellä olevien sote-palveluiden tilanteesta. Kyse on valtakunnallisesta ongelmasta, joka koskee kaikkia maamme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, Sarkomaa toteaa.

Helsingin Sanomien kyselyyn vastanneet hoitajat ja lääkärit kertovat, että resurssipulan johdosta potilaille aiheutuu vaaratilanteita jopa päivittäin eikä suurta osaa tapauksista ehditä edes kirjaamaan virallisiin tilastoihin.

HUSin sairaaloiden päivystykset ovat ruuhkautuneita ja odotusajat ovat venyneet jopa useiden tuntien, pahimmillaan kymmenen tunnin mittaisiksi. Lehtitietojen mukaan potilaita joudutaan esimerkiksi sijoittamaan aulaan istumaan, vaikka vointi edellyttäisi vuodepaikkaa.

– Mihin toimiin hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että sosiaali- ja terveyspalveluiden lakisääteinen toiminta ja ihmisten yhdenvertainen oikeus saada hyvää hoitoa sekä hoivaa turvataan, Sarkomaa kysyy.

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vetoaa hallitukseen, jotta se voittaisi vastenmielisyytensä yrittäjyyttä kohtaan.

MTV Uutisten mukaan koronan takia hammashoidon käyntejä on peruuntunut lähemmäs kaksi miljoonaa, ja patoutunutta kysyntää oli jo aiemmin. Hammaslääkäriliiton arvion mukaan hoitovelka on jo sillä tasolla, että suomalaisten suissa muhii aikapommi ja nuoria miehiä on jo joutunut teho-osastolle hampaidensa vuoksi.

”On umpivastuutonta romuttaa Kela-korvaus tilanteessa, jossa jonot terveyspalveluihin ovat historiallisen pitkät ja julkisen sektorin henkilöstöpula sekä jaksaminen ovat veitsenterällä. Kun nuoria joutuu jopa teho-osastoille hoitamattomien hampaiden takia, pitäisi viimeistään herätä. Erityisen kiireellistä on vähintään tuplata suun terveydenhuollon Kela-korvaus vaikka edes määräaikaisesti. Hallituksen on viisasta kuulla Hammaslääkäriliiton hätähuuto ihmisten terveyden puolesta”, Sarkomaa kommentoi.

”Kela korvaus on erityisen tärkeä siksi, että suun terveydenhuoltomme on rakennettu siten, että merkittävä määrä aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Kela-korvauksen poisto yksityisestä terveydenhuollosta ruuhkauttaa ja heikentää terveys- ja kuntoutuspalveluja entisestään sekä lisää ylikuormittuneen julkisen sektorin työtaakkaa. Ideologia ei saa ajaa ohi jonossa palveluja odottavan ihmisen hädän. Nyt pitäisi ihmisten hoidon turvaamiseen ottaa kaikki voimavarat käyttöön”, Sarkomaa tähdentää.

Sarkomaa on huolissaan, että hoitamattomuuden seuraukset voivat olla inhimillisesti ja kansanterveydellisesti tuhoisia. Sarkomaa muistuttaa suun terveyden vaikuttavan koko kehoon. Yleisimmät hammas- ja suusairaudet ovat kroonisia infektioita. Hoitamattomina ne heikentävät yleisterveyttä sekä edesauttavat monen yleissairauden puhkeamista.

”On takuuvarmasti halvempi hoitaa hampaat ja muut terveysongelmat kuin jättää väestöön muhimaan hoitamaton pommi. Odottaessa ja hoidon viipyessä useimmat sairaudet ja vaivat vaikeutuvat”, Sarkomaa jatkaa.

Vuonna 2019 Kela-korvatussa terveydenhuollossa tehtiin pelkästään lääkärikäyntejä 3,3 miljoonaa muiden käyntien ja tutkimusten lisäksi.

”Joko vasemmistovihreät puolueet eivät ymmärrä suomalaisten arkea ja sitä, mikä merkitys yrittäjien työllä ja yksityisillä palveluilla on suomalaisten mahdollisuudelle saada tarvitsemansa palvelut, tai sitten he eivät siitä piittaa”, Sarkomaa päättää.

Sarkomaa jättää toimenpidealoitteen suun terveydenhuollon Kela-korvausten nostamisesta.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Kansanedustaja ihmettelee, miten muka ministeri ei voi tehdä mitään.

Julkaistu Verkkouutisissa 2.8.2022

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on jakanut Helsingin Sanomien artikkelin, jossa perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén sanoo olevansa huolissaan päivystysjonoista, mutta toteaa, ettei hän voi tehdä asialle mitään. Sarkomaa ei ole aivan samaa mieltä.

– Mitäpä jos hoitajapulaan luvattuja ratkaisuja ja yliopistosairaaloiden puuttuva rahoituslaki tehtäisiin, aluehallintouudistuksen HUS-rahoitusleikkaus korjattaisiin ja jonoja lisäävä Kela-korvauksen leikkaus peruttaisiin! Ministerillä vastuu, kirjoittaa Sarkomaa.

Helsingin Sanomat uutisoi eilen 1. elokuuta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) päivystysten tilan olevan katastrofaalinen ja potilaille vaarallinen hoitajapulan takia, kuten Verkkouutiset kertoi tässä.

Kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Sari Sarkomaa huomauttaa, miten hallituksen viivyttely sähköpotkulautakuljettajien promillerajan kanssa on vastuutonta ja tulee kalliiksi.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii hallitukselta ripeästi esitystä promillerajan säätämisestä sähköpotkulautojen kuljettajille.

”On täysin järjenvastaista, ettei sähköpotkulaudan käyttöä päihtyneenä ole kielletty, eikä käytölle ole asetettu promillerajaa. Poliisilla ei ole edes oikeutta puhalluttaa epäiltyjä ilman jo aiheutunutta vaaraa tai tapaturmaa”, Sarkomaa muistuttaa.

Yliopistollisten sairaaloiden tutkimukset sähköpotkulautaonnettomuuksista antavat vahvan tuen kiireellisille lakimuutoksilla. Esimerkiksi HUSin päivystyksiin tulleista loukkaantuneista sähköpotkulautailijoista reilu puolet oli päihtyneitä. Loukkaantuneista vajaalla puolella on keskivaikeita tai tätä vaikeampia vammoja ja vain kolme prosenttia heistä käytti kypärää.

”Sähköpotkulautaonnettomuudet tulevat inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin kalliiksi sekä kuormittavat täysin kohtuuttomasti jo äärirajoilla toimivaa terveydenhuoltoamme. Tilanne on kestämätön”, Sarkomaa toteaa.

HUSin kesäkuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan kustannukset yhteiskunnalle Helsingissä tapahtuneista sähköpotkulautaonnettomuuksista olivat vuonna 2021 peräti 1 712 400 euroa. Yksityisen sektorin kustannuksia ei ole tässä mukana.

”On vastuutonta olla toimimatta, jotta vakavia ongelmia voitaisiin viipymättä vähentää. On pakko kysyä sekä saada vastuuministeriltä vastaus, miksi toimeen ei ryhdytä”, Sarkomaa sanoo.

Asiaa kirittääkseen Sarkomaa jättää hallitukselle asiasta kirjallisen kysymyksen. Sarkomaa muistuttaa, että Kokoomuksen eduskuntaryhmästä on promillerajan säätämisestä tehty lakialoite.

”Kansalaisten enemmistö antaa promillerajalle tuen. On mahdotonta ymmärtää tai hyväksyä hallituksen hidastelua asiassa”, Sarkomaa ihmettelee.

Sarkomaa pitää muutoinkin perusteltuna laajoja toimia, joilla sähköpotkulautojen aiheuttamat ongelmat saadaan yhteistyössä kuriin. Helsingissä vuokrasähköpotkulautoja ei ole enää saatavilla viikonloppuöisin kello 00–05 ja enimmäisnopeuksia on laskettu. HUSin tutkimus puoltaa rajoitusaikojen tiukentamista.

”Sähköpotkulautojen käyttäjien olisi syytä muistaa heille kuuluvat liikennesäännöt. Varsinkin jalankulkijat ovat vaarassa jalkakäytävillä huristelevien sähköpotkulautojen keskellä. Lisäksi holtittomasti hylätyt laudat aiheuttavat haasteita liikkumiselle kaupungissa. On päivän selvää, etteivät rajoitukset ole olleet riittäviä, vaan lisätoimia tarvitaan”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

On hälyttävää, että lisätoimista huolimatta Helsingin kaupungin palkanmaksu kompuroi yhä. Pääsyynä on kaupungin siirtyminen uuteen palkkahallintojärjestelmä Sarastiaan. Lisäksi pidemmän aikaa on esiintynyt ongelmia mm. sijaisten palkanmaksussa.

Kaupunginhallituksen pyynnöstäni saamasta selvityksestä (20.6.) ilmeni, että virheitä syntyi nopeammin kuin vanhoja ehdittiin korjaamaan. Osa työntekijöistä on joutunut odottamaan palkkojaan kuukausia. Palkanmaksussa on ollut useanlaisia harmia aiheuttavia ja lisätyötä palkansaajalle aiheuttamia virheitä.

Kannan vakavaa huolta ihmisistä, jotka odottavat palkkaansa. Tilanne aiheuttaa kohtuuttomia ongelmia ja vie henkilökohtaisen talouden sekaisin. Ansaitun loman sijaan edessä on kiperät toimeentulohuolet. Tilanne heikentää henkilöstömme hyvinvointia, kaupunkimme veto- ja pitovoimaa työnantajana sekä kykyä turvata helsinkiläisten palvelut.

Tilanne kriisiyttää valtavaa henkilöstöpulaa. Varsinkin sote-alalla ja varhaiskasvatuksessa lähiesihenkilön aika kuluu työntekijöiden rekrytoimiseen poislähteneiden tilalle.

On välttämätöntä, että kaupunkimme hallinto priorisoi palkka-asian ensisijaiseksi. Palkkaa odottavien tuen, korvauksien sekä tiedottamisen on oltava kunnossa. Ihmisiä ei voi jättää pulaan kesäksi ilman rahaa ja tietoa siitä, milloin palkka tulee.

Helsingin maine luotettavana työnantajana on saanut valtavan lommon ja sen palauttamisessa henkilöstön kuuleminen on olennaista.

Meidän päättäjien vastuulla on huolehtia toimista, joilla Helsingistä tehdään kaupunkistrategian mukaisesti esimerkillinen työnantaja.

Pidän välttämättömänä, että kaupunginhallitus seuraa korjaustoimia. Pyynnöstäni saamme selvityksen kesätauon jälkeen ensimmäisessä kaupunginhallituksessa 8.8. Silloin on kaikki syyt odottaa asioiden olevan kunnossa. Jos ongelmia ei ole selätetty, on järeämpien toimien aika.

Kaupungin tarkastuslautakunnan on syytä tehdä prosessista arvioi, josta kaikkien on otettava opiksi. Palkanmaksu on tärkein työantajan velvollisuuksista ja sen on sujuttava. Helsingin on pystyttävä parempaan. 

Sari Sarkomaa (kok.)
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen 

Eduskunnan Pikkuparlamentissa julkistettiin 31.5.2022 Sylva-säätiön raportti ”Syöpää sairastavien lasten, nuorten ja heidän perheidensä psykososiaalinen tuki”. Tilaisuuden järjestivät Sylva-säätiö, Eduskunnan Syöpäverkosto ja Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa -hanke.

Kun lapsi sairastuu syöpään, koko lähipiirin elämä muuttuu. Vanhempien mielenterveys on koetuksella, taloudellinen tasapaino on uhattuna koska yleensä yksi vanhemmista jää pois työelämästä ja myös sisarukset tarvitsevat tukea. Perheiden jaksaminen, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne vaihtelee riippuen perheiden omista voimavaroista mutta myös lapsen hoitojen ja toipumisen vaiheista.

Psykososiaalinen tuki, jota lapsille, perheille ja lähipiirille tarjotaan, kattaa lähes kaiken paitsi itse lääketieteellisen hoidon. Sen keskeisiä elementtejä ovat perhekeskeisyys, voimavarojen ja resilienssin vahvistaminen sekä erilaiset hoitoprosessiin suuntautuvat terapiat. Hyvä psykososiaalinen tuki vahvistaa lapsen ja koko lähipiirin toipumista vaikeasta sairaudesta. Kuitenkin tuki vaihtelee riippuen perheiden asuinpaikasta, voimavaroista ja lapsen hoidon tai toipumisen vaiheista.

Sylva säätiön tuore raportti ’Syöpää sairastavien lasten, nuorten ja heidän perheidensä psykososiaalinen tuki’ tarjoaa tutkimustiedon valossa systemaattisen tavan tarkastella psykososiaalista tukea. Johtavien syöpälääkäreiden, hoitohenkilökunnan ja vanhempien kehittämät psykososiaalisen tuen standardit ovat hyvä tapa tuoda rakennetta psykososiaalisen tuen tarpeiden selvittämiseen ja itse tuen tarjoamiseen.

”Näen omassa työssäni lasten ja perheiden voimavarojen tukemiseen suuntautuvan tuen äärimmäisen tärkeänä. Oli hienoa, että pääsin Sylva säätiön tuella kokoamaan suuren joukon kansainvälistä tutkimusta psykososiaalisen tuen kehittämisen tueksi.” kertoo raportin kirjoittaja, psykologi, psykoterapeutti Krista Koivula.

Sylva-säätiön aiemmat raportit ovat selvittäneet esimerkiksi lapsen syöpädiagnoosin vaikutusta vanhempien taloudelliseen tilanteeseen ja mielenterveyteen. Näitä vaikutuksia voidaan pyrkiä vähentämään tarjoamalla taloudellista ja terapeuttista tukea systemaattisesti koko lapsen hoitopolun ajan, erityisesti myös hoitojen päättymisen hetkellä. Psykososiaalisen tuen standardit on kehitetty vastaamaan juuri tällaisiin tarpeisiin. Standardien tehtävä on taata kaikille lapsille ja heidän läheisilleen tuki kaikissa olosuhteissa.

”Tuorein raporttimme on merkittävä keskustelunavaus psykososiaalisen tuen kehittämiseksi syöpään sairastuneille lapsille ja heidän läheisilleen. 40 vuotta sitten syöpään sairastuneiden lasten vanhemmat perustivat Sylva ry:n kehittämään tukea kaikille nuorille syöpäpotilaille ja heidän perheilleen. Tämän julkaisun myötä säätiömme osoittaa kuinka tätä tukea voidaan systemaattisesti kehittää ja sen vaikutuksia arvioida. On aika paaluttaa Suomessa tarjottava psykososiaalinen tuki maailman ykköseksi.”  Kertoo Sylva säätiön toimitusjohtaja Marika Aro.

Vaikka suurin osa lapsista – yli 80% – tänä päivänä selviää itse sairaudesta, se jättää heihin jälkensä. Syöpähoitojen aikana lapset tarvitsevat tukea kivunlievitykseen, kaverisuhteisiin ja kouluun tai päiväkotiin paluuseen. Sairauden ja hoitojen aiheuttamien kokemusten käsittely vaatii systemaattista tukea tarvittaessa usean vuoden ajan. Psykososiaalisen tuen kehittäminen tarjoaa myös lapsille parhaan mahdollisuuden toipua ja jatkaa elämää sairauden jälkeen ja siitä huolimatta.

Sylva säätiön raportti ’Syöpää sairastavien lasten, nuorten ja heidän perheidensä psykososiaalinen tuki’ julkaistiin 31.5. Eduskunnan kansalaisinfossa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa keskusteltiin psykososiaalisesta tuesta ja kansallisesta syöpästrategiasta. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

”Syöpä koskettaa sairastuneen lisäksi hänen koko perhettään ja läheisiään. Siksi on tärkeää, ettei heidän psykososiaalista tukeaan unohdeta ja ettei heitä jätetä yksin. Lasten ja nuorten sekä nuorten aikuisten läheisillä on oltava saatavilla terapeuttista tukea, vertaistukea ja epävirallista tukea koko hoitopolun ajan ja myös tukena mahdollisimman normaaliin arkeen palaamiseen. Sylva tekee valtavan hienoa työtä ja halusimme julkaista heidän raporttinsa eduskunnassa, jotta tärkeä viesti menee kaikkiin eduskuntaryhmiin. Pidän tärkeänä että sosiaali- ja terveysministeriö aloittaisi psykososiaalisen tuen standardien valmistelun. Tämä olisi tärkeä askel asiassa eteenpäin”, kommentoi Sari Sarkomaa tuoreeltaan raporttia.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Antti Karjalainen
Sylva-säätiö
tutkimusjohtaja
050 3743277
antti.karjalainen@sylva.fi

Sari Sarkomaa
Eduskunnan syöpäverkosto
puheenjohtaja
kansanedustaja
050 511 3033Lue raportti kokonaisuudessaan tästä

Kokoomuksen kansanedustajien Mia Laiho, Sari Sarkomaa ja Terhi Koulumies mielestä asiantuntijoiden huolet vanhushoivan tilanteesta on jätetty kuulematta ja vaikuttavat ratkaisut tekemättä.

Hallituksen vaalilupaus vanhushoivan kuntoon laittamisesta on vakavassa vastatuulessa. Työvoimapulasta johtuen hoitajamitoituksen toteutuminen näyttää mahdottomalta määräajassa. Vanhushoivan tilanne on heikentynyt entisestään, hoitopaikkoja suljetaan ja kynnys päästä kotihoidon piiriin on myös noussut. Hyvää tarkoittavat toimet ovat heikentäneet tilannetta.

Kokoomuksen kansanedustajien Mia Laiho, Sari Sarkomaa ja Terhi Koulumies mielestä asiantuntijoiden huolet vanhushoivan tilanteesta on jätetty kuulematta ja vaikuttavat ratkaisut tekemättä. Edustajien mukaan eduskunnan käsittelyssä olevasta vanhuspalvelulain toisesta osasta ei löydy luvattuja ratkaisuja kotihoidon heikentyneeseen tilanteeseen, eikä muihinkaan vanhustenhuollon haasteisiin.

”Kokoomuksen mielestä hyvä hoiva on varmistettava jokaiselle palveluita tarvitsevalle ikäihmiselle. Valitettavasti hallituksen esittämät lakimuutokset eivät tilannetta paranna, vaan ovat johtamassa ojasta allikkoon. Hoitajamitoituksen käsittelyn yhteydessä hallituspuolueet ummistivat silmänsä siltä, että kirjaukset lakiin eivät auta, jos hoitajia palveluiden toteuttamiseksi ei ole. Nyt tilanne on kriisiytymässä pahasti”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho sanoo.

”Vasemmistovihreä hallitus on poikkeuksellisen räikeällä tavalla rikkomassa lupauksensa korjata vanhuspalvelujen epäkohtia.  Yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja. Nämä ihmiset ovat odottaneet korjausta tilanteeseen koko hallituskauden ajan, mutta eduskunnan käsittelemästä vanhuspalvelulain uudistuksesta puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Hallituksen on tunnustettava tosiasiat ja kutsuttava koolle eri alan toimijat ja yhteistyössä etsittävä keinoja, joilla turvataan vanhusten hoito tässä ja nyt”, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii.

”Hoito- ja hoivahenkilöstön riittävyys on merkittävin riski vanhushoivan laadukkaalle toteuttamiselle. Jo nyt ollaan tilanteessa, että hoitajapula on johtanut hoivakotien sulkemiseen ja siihen, ettei vanhuksia ole voitu ottaa vastaan hoivakoteihin kiristyneen hoitajamitoituksen takia, vaikka siellä olisi ollut tyhjiä paikkoja. Nyt käsittelyssä oleva esitys tuo mukanaan edelleen tiukennuksia nykylainsäädäntöön ja saattaa vaikeuttaa tilannetta entisestään”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Terhi Koulumies sanoo.

Eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä todetaan suoraan (s. 65), että ”Henkilöstön heikko saatavuus aiheuttaa riskin sekä uudistuksen 1. vaiheen (ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitus) että 2. vaiheen (kotihoidon henkilöstön riittävyyden varmistaminen) toimeenpanolle. Lisäksi henkilöstön heikko saatavuus voi aiheuttaa sen, että asiakkaiden tarvitsemia ympärivuorokautisia tai kotihoidon palveluja ei voida toteuttaa laadukkaasti tai jopa sen, että niiden saatavuus saattaa heikentyä.”

”Kokoomus pitää merkittävänä riskinä, että iäkkäät moni- ja muistisairaat ihmiset eivät saa niitä palveluja, joihin heillä olisi oikeus. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa esitimme, että hallituksen on varmistettava hoitajamitoituksen toimeenpanossa, että sillä ei vaaranneta palveluiden saatavuutta ja heikennetä kotihoitoa. Lisäksi vaadimme, että hallitus tuo lakiesityksen ympärivuorokautisen hoivan pääsyn valtakunnallisista yhtenäisistä kriteereistä, jotta ikäihmisten yhdenvertaisuus voidaan varmistaa. Hallituksen on myös viipymättä tuotava esitykset sotealan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tässä akuutissa tilanteessa”, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa lakiesityksen käsittelyyn osallistuneet kokoomusedustajat sanovat.

Kokoomuksen edustajat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa jättivät torstaina 16.6. vastalauseen vanhuspalvelulain käsittelyn yhteydessä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461

Terhi Koulumies, 050 350 0055

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa vaateensa kotitalousvähennyksen laajentamisesta asunto-osakeyhtiön osakkaille niin, että vähennyksen voi saada myös yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Omakotiasukkailla tämä oikeus on jo.

Toimenpide olisi oikeudenmukainen täsmätoimi helpottamaan nousevien arjen kustannusten kanssa kamppailevien ihmisten arkea. Asunto-osakeyhtiöissä osakkaat maksavat pääsääntöisesti kaikki taloyhtiön korjauskulut yhtiövastikkeina, joten heidän verotuksellisen asemansa tulee olla sama kuin omakotiasukkailla. 

Sarkomaan mukaan asunto-osakeyhtiössä asuvien mittavan epäoikeudenmukainen kohtelu on perusteltua korjata, jotta myös heillä on yhdenvertainen mahdollisuus saada helpotusta kotitalousvähennyksestä remonttikustannuksiin. Sarkomaa on tehnyt asiasta lakialoitteen.

”Monille palkansaajille ja eläkeläisille, etenkin korkeiden asumiskustannusten Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla vaikkapa putkiremontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja. Isännöintiliiton putkiremonttibarometrin mukaan putkiremontti maksaa keskimäärin 770 euroa neliöltä koko Suomessa. Pääkaupunkiseudulla putkiremontti maksaa keskimäärin 1053 euroa neliöltä. Kasvavat korjausvastuut tekevät tilanteen monille lähes sietämättömäksi. Hallituksen on syytä tehdä päätös kotitalousvähennyksen ulottamisesta myös taloyhtiöiden toteuttamiin remontteihin syksyn budjettiriihessä”, Sarkomaa sanoo.

”Olen ajanut vähennyksen laajentamista jo pitkään. Ministeriöstä on vastattu kirjallisiin kysymyksiini, että kotitalousvähennys myönnetään vain luonnolliselle henkilölle. Tämä ei ole kestävä perustelu. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä. Taloyhtiö voisi antaa vuosittain osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisivät verottajan tarvitsemat tiedot remontin työkustannuksista, remonttiyrityksestä sekä osakkaan vastikeperusteisesta osuudesta kustannuksista. Osakas ilmoittaisi tietojen perusteella vähennyksen verohallintoon”, Sarkomaa sanoo. ”Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto-osakeyhtiöiden toteuttamiin remontteihin vauhdittaisi korjausrakentamista ja hidastaisi korjausvelan kasvua. Kotitalousvähennyksen uudistaminen toisi lisätyötä sekä verotuloja ja vauhdittaisi siten kansantaloutta”, päättää Sarkomaa.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsenet Sari Sarkomaa (kok.) ja Sari Multala (kok.) ovat huolissaan hallituksen päätöksistä leikata varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvorahoitusta. Päätöksellä on rajut heikentävät vaikutukset varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatuun, lasten mahdollisuuteen oppia ja opettajien opettaa. Koulutuksen tasa-arvon vahvistamiseen on jo vuosia panostettu merkittäviä summia.

”Hallituksen päätökset vaarantavat koulutuksen tasa-arvon eteen tehdyn työn juuri, kun sitä tarvittaisiin eniten. Käytännössä tämä tulee johtamaan opettajien työsuhteiden päättymiseen ja ryhmäkokojen kasvamiseen, sekä oppimisen tuen heikompaan saatavuuteen”, aloittavat edustajat.

Nyt nämä koulutuksen tasa-arvorahat ovat jo niin vakiintuneita, että niiden vuoden 2023 alusta päätetty merkittävä leikkaaminen on tullut kunnille järkytyksenä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvorahoituksen rahoituksen leikkaus (yli 130 miljoonasta eurosta 15 miljoonaan) vuoden 2023 alusta vastaa OAJ:n arvion mukaan esimerkiksi perusopetuksessa yli 1400 opettajan palkkakustannuksia.

”Nyt jos koskaan pitäisi investoida pitkäjänteisesti koulujen työrauhaan, eikä leikata voimavaroja opetuksesta. Rahoitustason yhtäkkinen leikkaaminen on valtava uhka varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadulle: kasvattajia ja opettajia on päiväkodeissa ja kouluissa jatkossa vähemmän”, edustajat jatkavat.

Kokoomus on esittänyt jokaisessa vaihtoehtobudjetissaan, että varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen varatut määrärahat lisättäisiin valtion budjettiin pysyvästi, eikä jokavuotisena hankerahana.

”On vakava virhe, että hallitus ei kyennyt priorisoimaan kasvatusta ja koulutusta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen määräaikaisten rahojen vakinaistamiseksi. Päiväkodeissa ja kouluissa tarvitaan työrauhaa eikä jatkuvaa hankepyöritystä ja epävarmuutta”, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Sari Multala 040 531 7104

Follow by Email
Facebook
Twitter
Visit Us
Follow Me
LinkedIn
Instagram