fbpx Siirry sisältöön

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat vaativat Uudenmaan korkeakouluihin suunnattavaksi huomattavasti aiempaa enemmän aloituspaikkoja. Lisäksi niiden on saatava tutkintotavoitteiden nostoa vastaavat määrärahat.

Uudenmaan korkeakoulut tarjoavat merkittävästi vähemmän opiskelun aloituspaikkoja oman maakunnan nuorille kuin korkeakoulut muualla maassa, kun paikat suhteutetaan ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrään. Uudellamaalla tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän osaajia, sillä väestön ja työpaikkojen määrän ennakoidaan kasvavan nopeammin kuin muualla maassa. Uusissa työpaikoissa tarvitaan korkeakoulutettuja asiantuntijoita.

Korkeakoulujen uusiin aloituspaikkoihin ollaan suuntaamassa ensi vuodelle valtakunnallisesti 15 miljoonaa euroa lisärahoitusta.

Huomio kasvatus- ja hoitoaloille

Aloituspaikkoja on lisättävä erityisesti aloille, joilla on vakavia rekrytointiongelmia. Sairaanhoitajia, lähihoitajia, sosiaalityön erityisasiantuntijoita, yleislääkäreitä, erikoislääkäreitä, lastentarhanopettajia, puheterapeutteja, hammaslääkäreitä ja psykologeja tarvitaan enemmän kuin on saatavilla.

Hoitotyön johtamisen opiskeluun mahdollisuudet ERVA-alueellemme

HYKSin Erva-alue on maamme ainoa Erva-alue, jossa ei ole terveystieteiden maisteri- ja tohtorikoulutusta. Yliopistosairaanhoitopiireissä on määritelty hoitotyön johtajien kelpoisuusehdot, joissa yliopistollinen terveystieteiden koulutus on monessa tapauksessa vaatimuksena. 

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uhkaa pula pätevistä akateemisen tutkinnon omaavista hoitotyön johtajista, opettajista ja asiantuntijoista erityisesti Uudenmaan alueella. Terveystieteiden maisteri- ja tohtorikoulutus tarjoaisi sote-alan asiantuntijoille uuden uramahdollisuuden ja lisäisi siten alan veto- ja pitovoimaa.

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat katsovat, että alueen hoitohenkilöstö on eriarvoisessa asemassa terveystieteiden opiskelumahdollisuuksien osalta muiden yliopistokaupunkien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön verrattuna. Tilanne tulee korjata myöntämällä Helsingin yliopistolle koulutusvastuu terveystieteiden alalle. Helsingin yliopisto on jättänyt asiasta hakemuksen opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Uudellamaalla koulutuksen saavutettavuus on heikointa

Uudenmaan korkeakoulut tarjoavat merkittävästi vähemmän opiskelun aloituspaikkoja oman maakunnan nuorille kuin korkeakoulut muualla maassa, kun paikat suhteutetaan ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrään. Ylioppilastutkinnoista 32 prosenttia suoritetaan Uudellamaalla.

Ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista vain 29 prosenttia on Uudellamaalla ja yliopistojen aloituspaikoista 30 prosenttia. Tilanne ajaa uusmaalaiset nuoret hakemaan opiskelupaikkaa muualta maasta, mikä vie myös muiden alueiden nuorilta mahdollisuuden opiskella kotiseudullaan. 

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajat: 

Puheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Varapuheenjohtajat
Tiina Elo, puh. 045 261 7447
Eveliina Heinäluoma, puh. 040 592 1807
Riikka Slunga-Poutsalo, puh. 09 432 3057

Tiedote 21.10.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mielestä on välttämätöntä, että hallitus lunastaa hallitusohjelmaan kirjatun lupauksensa huolehtia koirien ja kissojen tunnistusmerkinnöistä ja rekisteristä. Kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on säädettävä velvoittavaksi. Kissakriisi hallintaan -kansalaisaloitteen käsittely alkoi tänään eduskunnassa.

”Uudistus on syytä tehdä osana eläinsuojelulain uudistamista. Hallituksen on tuotava esitys ripeästi eduskuntaan, jotta eläinten hyvinvointiin liittyviä epäkohtia saadaan pitkän valmistelun jälkeen korjattua”, Sarkomaa sanoo.

Tunnistusmerkinnän säätäminen velvoittavaksi olisi merkittävä askel lemmikkien paremman terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. Rekisteröinti ehkäisee pentutehtailua, lemmikkien laitonta maahantuontia, sekä helpottaa irrallaan tavattujen lemmikkien palauttamista omistajalleen. Lemmikkieläimen heitteille jättö on laiton ja rangaistava teko, mutta kissojen kohdalla syyllisiä saadaan todella harvoin vastuuseen. Tämä johtuu siitä, että ilman tunnistusmerkintää kissaa on käytännössä mahdotonta yhdistää sen omistajaan. Vuosittain noin 10 000 kissaa toimitetaan löytöeläiminä löytöeläintaloille. Näistä valitettavasti vain harva löytää takaisin omistajansa luo.

”Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) selvityksen mukaan löytöeläimet aiheuttavat koko maassa arviolta 5,8 miljoonan euron kulut vuodessa (17 000 e/kunta). Tämän lisäksi kustannuksia syntyy hylätyistä kissoista, jotka joudutaan lopettamaan valvontaeläinlääkärien toimesta. Eläinten hyvinvoinnin edistämisen lisäksi kissojen rekisteröinti olisi kuntien taloudenhoidon kannalta järkevää”, Sarkomaa huomauttaa.

Maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2018 lopussa valmistuneen virallisen koira- ja kissarekisterin perustamista koskevan selvityksen myötä on päätetty koirarekisterin perustamisesta ja koirien rekisteröinti tulee pakolliseksi vuonna 2022. Vaikka selvitys puoltaa kissojen rekisteröintiä, ei päätöstä kissojen hyvinvoinnin edistämiseksi ole tehty. Tämä on vakava puute, sillä löytöeläimistä kissat ovat heikoimmassa asemassa.

”SEY:n tutkimuksen mukaan löytökoirista 91 % haettiin takaisin kotiin, kun taas kissoista vain 26 % palautui alkuperäiselle omistajalle. Löytökissoista lähes joka viides päätyi lopetettavaksi, kun koirista noin 0,7 % jouduttiin lopettamaan. Kissat ovat rekisterinsä ansainneet”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Tiedote 16.10.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee, missä hallitusohjelmaankin kirjattu laki eläinten hyvinvoinnista viipyy. Viime kaudella uudistusesitys kaatui keskustan maakuntahaaveiden mukana. Lain valmistelutyötä on tehty jo 10 vuotta ja muutoksille on ollut suuri tarve jo pitkään.

”Pitääkö tämän viikon päätteeksi enää edes kysyä, onko lain viivästymisessä kyse jälleen siitä, että hallitus ei kykene tekemään päätöstä? Kokoomus ei hyväksy viivyttelyä eläintein hyvinvoinnin kustannuksella”, Kokoomuksen Sarkomaa sanoo.

Lain tarkoituksena on turvata eläinten hyvinvointi, kunnioitus ja hyvä kohtelu. Eläinsuojelulain kokonaisuudistus tarvitaan, jotta eläinten käyttäytymistarpeet saadaan turvattua parhaimpaan tutkimustietoon perustuen pitkälle tulevaisuuteen.

”Saamme jatkuvasti lisää uutta tutkimustietoa eläinten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edellytyksistä. Laissa pitää turvata jatkuva vedensaanti pysyvissä pitopaikoissa, tehostaa eläinsuojeluvalvontaa, määriteltävä eläinsuojeluvalvontaviranomaisen pätevyysvaatimukset, kieltää koirien sähköpannat sekä saada laintasolla vaatimus kivunlievityksestä kaikissa tuskallisissa toimenpiteissä”, Sarkomaa listaa esimerkkejä uudistustarpeista.

Eläinten pitää voida käyttäytyä tiettyjen olennaisten käyttäytymistarpeiden mukaisesti

Eläinten hyvä kohtelu kuuluu sivistykseen. Kokoomus ajoi viime hallituskaudella lakiehdotukseen muutoksia, joilla oltaisiin lisätty esimerkiksi lehmien lajityypillisen käyttäytymisen mahdollisuuksia kytkettynä pidosta luopumalla ja laidunnusta lisäämällä.

”Lakiin pitää selkeästi kirjata parsinavettakielto. Uusien parsinavettojen rakentamisesta ollaan jo luopumassa, joten muutos riittävällä siirtymäajalla ei lisäisi tuottajien kustannuksia. Parressa kiinnipitämisen kielto olisi selkeä tapa osoittaa vientimarkkinoidenkin asiakkaille eläinten hyvinvoinnin eteen tehtävä työ Suomessa”, Sarkomaa sanoo.

Eläinten hyvinvoinnin lisäksi onkin myös tuottajan etu, että laki saadaan viimein lausunnoille ja eduskunnan käsittelyyn. Näin tuottajat voivat valmistautua tuleviin muutoksiin.

”Myös tiineytyshäkeistä luopumista on lykätty liian pitkään, sillä jonkinlainen siirtymäaikakin on vielä edessä. Emme voi odottaa 2030-loppupuolelle niiden käytöstä luopumisen kanssa. Hallituksen lisätessä ensi vuodelle määrärahoja myös eläinten hyvinvointikorvauksiin, on ne vaikuttavasti ohjattava eläinten hyvinvointia edistäviin investointeihin kuten porsitushäkeistä luopumiseen”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot: Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Tiedote 17.10.2021

Julkaisuvapaa heti 


Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa tyrmää SDP:n eduskuntaryhmän ja puoluejohdon piiristä uudelleen lämmitetyn aikeen lunastaa vaalilupauksensa ”vappusatasesta” leikkaamalla työeläkkeitä. Sairaanhoitajien, opettajien ja muiden työllään ansaitsemien eläkkeiden leikkaamisselvitykset on tyrmättävä alkuunsa. Suomalaisten on voitava luottaa, että heidän työeläkkeitä ei käytetä vaalilupauksien rahoittamiseen.

23 sosiaalidemokraattien kansanedustajaa on allekirjoittanut kirjallisen kysymyksen, jossa kysytään, milloin hallitus aloittaa hallitusohjelman mukaisen selvityksen pienimpiä työeläkkeitä saavien aseman parantamisesta.

”Sosialidemokraattisen puolueen tiedossa on takuuvarmasti, että työeläkemenot ovat jo nyt tuloja isommat. Ylimääräistä rahaa eläkkeiden korottamiseksi ei ole. Demareiden esitys tarkoittaisi, että pienempiä työeläkkeitä nostettaisiin suurempien eläkkeiden kustannuksella”, Kokoomuksen Sari Sarkomaa sanoo.

Demareiden esitys ajaa omia vaalilupauksiaan piittaamatta eläkejärjestelmän kestävyydestä, on jatkoa pääministeri Marinin hallituksen vastuuttomalle talouspolitiikalle. Piittaamattomuus tulevista sukupolvista on valunut aikaa sitten yli äyräiden.

”Demareiden kaavailu murentaisi työeläkejärjestelmän kestävyyttä, oikeudenmukaisuutta ja luotettavuutta. Työeläkejärjestelmä on rakennettu ansiosidonnaisuuden periaatteelle niin, että eläke määräytyy kaikille yhdenvertaisin säännöin työllä ansaittujen tulojen mukaan. Järjestelmän tulee olla reilu kaikille”, Sarkomaa sanoo.

Demareiden aikeet rikkoisivat nämä periaatteet ja siten koko työeläkejärjestelmän uskottavuuden. Työeläkejärjestelmää ei ole myöskään rakennettu tuloerojen tasaamiseen.

”Ehdotus on vaarallinen myös siksi, että ilman sitäkin eläkejärjestelmä on isoissa haasteissa väestön ikärakenteen, alhaisen syntyvyyden ja riittämättömän työllisyysasteen vuoksi. Jos vaalilupauksen rahoittamiseksi ei leikattaisi maksussa olevia eläkkeitä, niin silloin leikattaisiin lastemme eläkkeitä. Molemmat vaihtoehdot ovat kestämättömiä”, Sarkomaa muistuttaa.

Eläkeläisköyhyys on vakavasti otettava tosiasia. Sitä ei kuitenkaan voida korjata työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä tai periaatteita murentamalla, vaan muilla keinoilla. Työllisyysasteen nostaminen on kaiken perusta. Tärkeimpiä toimia ovat mm. hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden turvaaminen, verotuksen ja asiakasmaksujen kohtuullisuus sekä oikein mitoitettu asumistuki ja lääkekorvaukset.

”Työeläkejärjestelmää ei saa uhrata Sdp:n vaalilupausten alttarilla. Pääministeri Marinin on selkeäsanaisesti irtisanouduttava demariryhmän ajamasta aikeesta vaarantaa työeläkejärjestelmämme”, Sarkomaa vaatii.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 5113033

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Aiheesta pidempi blogikirjoitus osoitteessa: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sarisarkomaa/sdpn-leikkauskaavailut-tyoelakkeisiin-tyrmattava-paaministeri-marinin-irtisanouduttava-vastuuttomasta-aikeesta/

Tiedote 6.10.2021

Julkaisuvapaa heti 

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mielestä hallituksen puheet ja teot terapiatakuun edistämisessä ovat räikeässä ristiriidassa. Sarkomaan mukaan hallituspuolueiden edustajat pitävät mielenterveyden tärkeyttä esillä juhlapuheissa, mutta teot terapiatakuun toteuttamiseksi puuttuvat.

”Tänään on kulunut 716 päivää siitä, kun eduskunnalle luovutettiin kansalaisaloite terapiatakuusta, jota kaikki puolueet kannattivat. Siitä huolimatta hallituspuolueet ovat jarruttaneet kansalaisaloitteen käsittelyä eduskunnassa jo lähes kaksi vuotta. Lisäksi lupauksista huolimatta hallitus ei ole tuonut terapiatakuusta esitystä eduskuntaan. Nyt on vihdoin aika antaa eduskunnan käsitellä aloite sekä ennen kaikkea tehdä lupauksista ja terapiatakuusta yhdessä totta”, Sarkomaa sanoo. 

Sarkomaan mielestä terapiatakuu on yksi niistä toimenpiteistä, joilla hallitus voisi tavoitella lupaamaansa 75 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2023 mennessä. Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa suurin syy sairauspoissaoloihin, työkyvyttömyyteen ja syrjäytymiseen.

”Puutteet mielenterveyden peruspalveluissa syrjäyttävät nuoria koulutuspolulta sekä estävät ihmisiä tekemästä töitä ja toteuttamasta unelmiaan. Erityisen tärkeä on panostaa lapsiin ja nuoriin, sillä alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla”, Sarkomaa sanoo.

”Terapiatakuun toteuttaminen ei ole sama asia kuin hoitotakuuajan kiristäminen, vaikka niin moni antaa ymmärtää. Terapiatakuu tarkoittaa nopeamman hoitoon pääsyn lisäksi sitä, että koko Suomeen rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso osaksi nykyisiä terveyskeskuksia. Näin hoitoa olisi saatavilla matalla kynnyksellä yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisemmin”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomus on esittänyt terapiatakuun toteuttamista vaihtoehtobudjeteissaan 2020 ja 2021.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Tiedote 30.9.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomusedustajat Paula Risikko, Sari Sarkomaa ja Mia Laiho liittyvät ikääntyneiden palveluiden johdon verkoston vakavaan huoleen ikääntyneiden palveluiden tilasta. Eri puolilta Suomea koostuvien johtavien asiantuntijoiden verkosto tuo esille julkitulossaan, että ikääntyneen väestön palvelujen järjestäminen ja toteuttaminen on ajautumassa kansalliseen kriisiin. Palveluiden järjestäjiä ja tuottajia uhkaa tilanne, jossa palveluiden järjestäjiä ja tuottajat eivät pysty täyttämään lakisääteisiä velvoitteita. Kokoomusedustajat pitävät tilannetta hälyttävänä.

”Vanhuspalvelujen johtavien virkamiesten hätähuutoa ei voi ohittaa. Nyt on viimein hallituksen herättävä ja kuunneltava asiantuntijoiden huoli ikääntyneiden palveluiden tilasta”, sanoo entinen peruspalveluministeri Risikko.

Ikääntyneiden palveluiden johdon verkoston mukaan hallituksen esittämä asteittain voimaan tuleva henkilöstömitoitus ei ole tuonut työmarkkinoille lisää hoitohenkilökuntaa, vaan päinvastoin. Koska henkilöstöä ei ole ollut riittävästi saatavilla, seurauksena on ollut palvelupaikkojen vähentämistä ja jonojen muodostumista ympärivuorokautisiin palveluihin, jolloin palvelujärjestelmän kivijalkana olevan kotihoidon järjestäminen on heikentynyt.

”Henkilöstömitoituksen valmistelun yhteydessä sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti huomiota henkilöstön saatavuuteen ja arvioi, että hoitajamitoituksen toteuttaminen voi olla paikoin haasteellista henkilöstön heikon saatavuuden vuoksi. Myös Kuntaliitto ja kunnat toivat lausunnoissaan esille huolen henkilöstön saatavuudesta ja suuren huolen kotihoidon tilanteesta”, sanoo sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Laiho.

Vanhuspalveluiden johtavien asiantuntijoiden mukaan henkilöstön saatavuustilanteen vuoksi uusien velvoitteiden säätämisestä tulee nyt pidättäytyä. Liian yksityiskohtainen säätely voi johtaa siihen, että nykyisistä toimivista käytänteistä pitää luopua.

”Ei ole mikään ihme, että ministeri Kiurun johdolla valmisteltu tilannetta korjaamaan odotettu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus sai lausuntokierroksella asiantuntijoilta täystyrmäyksen: esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Asiantuntijoiden mukaan akuuttiin hoitajapulaan ei esityksessä löydy mitään vastauksia”, sanoo eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sarkomaa.

Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön maaliskuussa 2021 julkaiseman ammattibarometrin valossa sairaan- ja terveydenhoitajien pula on oleellisesti pahentunut. Vuoden 2020 työmarkkina-arvioiden mukaan sairaan- ja terveydenhoitajista on pulaa koko maassa. Kunta-alalla eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana neljäsosa nykyisistä sairaanhoitajista ja kolmasosa lähihoitajista. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että seuraavan 15 vuoden aikana sote-alalle tarvitaan peräti 200 000 uutta työntekijää.

Lisätietoja:

Paula Risikko, puh. 050 511 3107

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Mia Laiho, puh. 050 433 6461


Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajat vaativat, että harvan asutuksen erityisrahoitusta lukuun ottamatta EU:n rakennerahastovarat kohdennetaan sinne, missä niille saadaan paras vastine. Tuloksellisuudella varmistetaan Suomen saanto jatkossakin, muistuttavat puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok.) sekä varapuheenjohtajat Tiina Elo (vihr.), Eveliina Heinäluoma (sdp) ja Riikka Slunga-Poutsalo (ps).

Suomessa ollaan valmistelemassa päätöstä EU:n aluetukien käytöstä vuosina 2021–2027. Uudenmaan kestävän kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn edellytysten vahvistaminen on koko maan edun mukaista. 

Kun valtion vastinrahoitus ja hankkeiden omarahoitus lasketaan mukaan, kyse on kokonaisuudessaan 4–5 miljardista eurosta. Ei ole yhdentekevää, miten tällainen summa kansallisesti jaetaan.

Varoja kohdennettava alueille, joilla syntyy parhaat tulokset 

Komissio on todennut, että on Suomen kansallinen asia kohdentaa rahoitus alueille, joilla syntyy parhaat tulokset. Suomen on parannettava rahojen käytön vaikuttavuutta.  

Uudella ohjelmakaudella EU haluaa lisätä kasvua, työllisyyttä ja koulutusta koko unionin alueella. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat keskeisiä koheesiopolitiikan sisältöjä. 

Sekä EU:n että Suomen hallitusohjelman tavoitteisiin vastaaminen vaatii merkittävästi nykyisiä suurempaa panostusta. On välttämätöntä, että tuet kohdennetaan vaikuttaviin toimiin tasapainoisesti Suomen alueille. Uudellamaalla on valtava potentiaali koko Suomen innovaatio- ja liiketoiminnan edistämisessä. 

Lisäksi Uudellamaalla on sekä maan suurimmat ilmastopäästöt että päästöjä synnyttävät ihmisjoukot. Alueen onnistunut siirtyminen hiilineutraaliin vihreään talouteen on kansallisen päästökehityksen kannalta erittäin tärkeää. 

Tavoitteena oikeudenmukaisempi malli

Kun kansallinen kokonaisetu huomioidaan paremmin, se johtaa myös oikeudenmukaisempaan rahoitusmalliin. Tukia tulee kohdistaa nykytilannetta enemmän sinne, missä tarvitaan toimia työttömyyden vähentämiseksi ja maahanmuuton vuoksi. 

Etelä- ja Länsi-Suomessa on myös alueita, joiden kehitysluvut ovat Itä-Suomen alueiden luokkaa. Uudellamaalla eri alueiden kehitys muun muassa väestökasvun, huoltosuhteen tai yritystoiminnan kannalta on hyvin epätasaista. Aluetukia tulee siis tarkastella tarveperusteisesti, ei aluepolitiikan silmälasein. 

Kansanedustajien puheenjohtajisto vaatii varojen jakamista siten, että maahanmuuton, työttömyyden, ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen tuomiin haasteisiin kyetään vastaamaan. 

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto: 

Puheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Varapuheenjohtajat
Tiina Elo, puh. 09 432 3028
Eveliina Heinäluoma, puh. 09 432 3050
Riikka Slunga-Poutsalo, puh. 09 432 3057


Tiedote 20.9.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää mittavana puutteena sitä, ettei Suomessa bioanalyytikoilla eikä röntgenhoitajilla ole yliopistossa oman alan jatko-opintomahdollisuuksia. Sarkomaa kannattaa terveystieteen maisterikoulutuksen ja sen osana kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteenkäynnistämistä Helsingin yliopistossa.


Bioanalyytikkoliiton ja Röntgenhoitajaliiton tiedekorkeakoulutuksen työryhmä on tehnyt asiasta esityksen, jolle HUS Diagnostiikkakeskuksen johto on antanut tukensa. Asian vauhdittamiseksi on Sarkomaan johdolla eduskunnassa jätetty tiedekorkeakoulutuksen työryhmän esitykseen perustuva kirjallinen kysymys diagnostisten terveyspalveluiden henkilöstön riittävyydestä, urapolkujen mahdollistamisesta ja kyseisten alojen tiedekorkeakoulutuksen käynnistämisestä Helsingin yliopistossa.

”Suomessa ei ole, toisin kuin muissa Pohjoismaissa, kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteen koulutusohjelmia yhdessäkään yliopistossa. On vakava puute, että Bioanalyytikon (laboratoriohoitaja) ja röntgenhoitajan tutkinnon suorittaneilta puuttuvat yhdenvertaiset jatko-opintomahdollisuudet tiedekorkeakoulussa. Aloilla on suuri työvoimapula ja osasyy tähän on jatkokoulutusmahdollisuuden puute. Kansainvälisessä mittakaavassa ei ole yhtään kestävää perustelua sille, että Suomen tilanne eroaa näiden tieteenalojen tiedekorkeakouluopintojen osalta muiden Euroopan maiden koulutustarjonnasta”, Sarkomaa toteaa.  

Hoitotiedettä on mahdollisuus opiskella monissa Suomen yliopistoissa, mutta kyseiset koulutusohjelmat eivät anna bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille mahdollisuutta syventää omien alojensa substanssiosaamista. Ammattikorkeakouluissa suoritettu ylempi ammattikorkeakoulututkinto ei korvaa opintomahdollisuuksia tiedekorkeakoulussa. On suuri puute terveydenhuollon diagnostiikkapalveluiden ja alojen kehittymiselle, että kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteen yliopistotasoinen tutkimus ja koulutus puuttuvat maassamme. 

”Mahdollisuudet jatkokouluttautumiseen ja urakehitykseen ovat merkittäviä vetovoimatekijöitä peruskoulutukseen hakeutuville ja ammatissa toimiville terveydenhuollossa. Ne lisäävät henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhön sitoutumista, vaikuttavat alan vetovoimaan ja alalla pysymiseen ja siten työvoiman saatavuuteen”, Sarkomaa jatkaa.

”Koulutuksen sijoittamiselle Helsingin yliopistoon on vahvat perusteet. Suuri osa bioanalyytikkoja ja röntgenhoitajia työskentelee eteläisessä Suomessa”, Sarkomaa päättää. 

Kirjallinen kysymys KK 497/2021 vp diagnostisten terveyspalveluiden henkilöstön riittävyydestä, urapolkujen mahdollistamisesta ja tiedekorkeakoulutuksen käynnistämisestä Helsingin yliopistossa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_497+2021.aspx

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Tiedote 18.9.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää vakavana virheenä, että hallituksen ensi vuoden budjettiesityksestä puuttuvat määrärahat sosiaali- ja terveyspalveluiden arvioinnissa hyödynnettäviin terveydenhuollon kansallisiin laaturekistereihin. Sarkomaasta hallitus rikkoo tällä antamansa lupaukset sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun kehittämisestä.

Terveydenhuollon laaturekisteripilotit käynnistyivät Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) johdolla vuonna 2018 Sarkomaan aloitteesta. Laaturekisterityö mahdollistettiin eduskunnassa kahtena vuonna valtion budjettiin lisäämällä määrärahalla.

”Pilotoinnin päätyttyä THL teki esityksen laaturekistereiden vakinaistamisesta. Hallitukselta ei rahaa herunut, joten eduskunta pelasti laaturekisterit myöntämällä viime vuonna määrärahaa niiden jatkotyöhön. Ilman eduskunnan myötävaikutusta laaturekistereiden kehitystyö kansallisena toimintana olisi ollut riskissä pysähtyä kokonaan”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaasta oli suuri pettymys, että muutoin rahaa avokätisesti jakavalta hallitukselta ei eduskunnan linjauksista huolimatta tänäkään vuonna herunut paria miljoonaa euroa. 

”Kyseessä on valtion budjetissa pieni vain 1,4 miljoonan euron määräraha, mutta merkitykseltään valtava siinä, miten suomalaisten terveyspalveluja voidaan modernisti ja vaikuttavasti kehittää. Eduskunnan on tänäkin vuonna huolehdittava, että valtavalla työllä eteenpäin ponnistettua työtä ei romuteta”, sanoo Sarkomaa.

”Monelle suomalaiselle on varmasti yllättävä ja järkyttäväkin tieto, ettei maamme julkisessa terveydenhuollossa laatua seurata systemaattisesti. Suomi poikkeaa laaturekistereiden puuttumisen vuoksi muiden Pohjoismaiden ja monien EU- ja OECD-maiden käytännöistä. Laatutiedolla sote-palveluja voidaan kehittää vaikuttavaksi, yhdenvertaiseksi ja turvalliseksi. Tietoa tarvitsevat niin sote-alan ammattilaiset, virkamiehet kuin päättäjätkin. Palveluita ei voi kehittää vaikuttavasti eikä tiedolla johtaa, jos tietoa ei ole”, Sarkomaa sanoo.

Terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien kehittämisessä on ollut mukana sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita, potilasjärjestöjä ja terveydenhuollon toimijoita. Pilottihankkeen mukaan laaturekisterit ovat tehokas työkalu sosiaali- ja terveysjärjestelmän kehittämisessä. 

Sarkomaasta laaturekisterit ovat tehokas keino nostaa puutteet sekä parhaat käytännöt päivänvaloon ja vauhdittaa yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rakentamista. 

”Laaturekisterit tuovat välttämätöntä valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa sote-uudistuksen tuomien muutosten tekemiseen, arviointiin ja johtamiseen. Aiemmin päätöksiä on jouduttu tekemään osin pussi päässä. Parempien palveluiden kehittäminen ei voi onnistua, ellei ole käytettävissä tietoa hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta”, Sarkomaa sanoo.

”Erinomaisia tuloksia laaturekistereiden pilotoinnissa on saatu muun muassa diabeteksen hoidon osalta. Tiedon avulla on voitu kohdentaa toimet niin, että hoitotulokset ja hoitotasapaino ovat parantuneet eri alueilla”, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaasta hallituksen olisikin viisasta ja välttämätöntä allokoida sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen mittavista kehittämisrahoista määrärahat valtakunnallisten laaturekistereiden vakinaistamiseen.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Tiedote 17.9.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaasta oli virhe, että eduskunnassa juuri äänestetyllä päätöksellä tartuntatautilain 58 d §:n eduskuntakäsittely jatkuu hallituksen esityksen pohjalta.

”Vaikka eilen sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi mietinnössään torson 58 d pykälän ja äänesti kumoon lakipykälän kokoavan lakialoitteemme, emme luovuttaneet. Esitimme kansanedustaja Mia Laihon kanssa uudestaan istuntosalissa pykälän kumoamista. Tänään äänestyksessä eduskunta sen hylkäsi”, Sarkomaa sanoo.

Tartuntatautilain 58 d § on jäämässä voimaan hallituksen esittämällä tavalla muutettuna sen sijaan, että pykälä oltaisiin kokoomuksen esittämällä tavalla kumottu. Kokoomus jätti 7.9. Sarkomaan johdolla tartuntatautilain 58 d §:n kumoamisesta lakialoitteen, joka sai tukea eduskunnan sivistysvaliokunnalta sekä asiantuntijoiden kuulemisista ja asiantuntijalausunnoista. Myös perustuslakivaliokunta totesi, että sosiaali- ja terveys olisi syytä tarkastella, mahdollistaisiko nopeasti muuttuva epidemiatilanne myös nyt muutettavan 58 d §:n kumoamisen.

”Eduskunnalla on valta päättää. Olisin toivonut, että sitä valtaa ja arviointia olisi käytetty. Oli suuri pettymys, ettei pykälää kumottu, vaan hallituspuolueiden enemmistö hyväksyi ongelmallisen hallituksen esityksen, joka jättää aluehallintoviranomaisille ja kunnille laajan harkintavallan ja tulkinnan rajoituksiin. Tartuntatautilaki on varsinainen tilkkutäkki - ja vielä huonompaan suuntaan mennään”, Sarkomaa sanoo.  

Kokoomuksesta terveysturvalliset yleisötilaisuudet on mahdollista varmistaa tartuntatautilain 58 c §:n sääntelyn pohjalta. Sanotun pykälän sääntelyn nojalla asiakkaille ja osallistujille on muun muassa tarjottava mahdollisuus käsien puhdistamiseen ja riittävän etäisyyden ylläpitämiseen. Myös tilojen ja pintojen puhdistamista on tehostettava tavanomaisesta. Sarkomaasta pykälän kumoamisen jälkeen olisi ollut mahdollista toteuttaa tapahtumat terveysturvallisesti.

”Erityisesti ravintola-, kulttuuri- ja tapahtuma-alat ovat kärsineet kohtuuttomasti koronarajoituksista. Ala kokee, että hallitus käänsi taas selkänsä, eikä kentän hätää kuultu”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että muutamia kuukausia sitten eduskunnan portailla hallitus lupasi kuulla tapahtuma- ja kulttuurialaa.

”On todellakin mahdoton ymmärtää, miksi näin toimittiin, kun iso osa asiantuntijoista ja oikeusoppineista nosti esiin tämän pykälän ongelmallisuuden”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mielestä pykälän kumoaminen olisi luonut ennakoitavuutta ja näkymää kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoille, kun yhteiskunta avautuu kohti normaalia. Väliaikaiseksi tarkoitetun pykälän jättäminen voimaan antaa Sarkomaan mukaan väärän signaalin.

”Onko varmasti niin, että sosiaali- ja terveysministeriö on muuttuneessa tilanteessa riittävästi arvioinut erilaisten rajoitustoimien oikeasuhtaisuutta ja välttämättömyyttä?” kysyy Sarkomaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram