Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 8.9.2026

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää Orpon hallituksen esitystä eläintenpitokieltojen kiristämisestä tärkeänä uudistuksena. Sarkomaan mukaan sivistyneessä oikeusvaltiossa eläinten kaltoinkohteluun on puututtava määrätietoisesti ja sääntöjen rikkomisella on oltava tuntuvat seuraukset.

Jatkossa eläinsuojelurikoksesta määrättäisiin lähtökohtaisesti eläintenpitokielto. Perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta määrättävän kiellon vähimmäiskesto nousisi nykyisestä yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen ja törkeästä eläinsuojelurikoksesta eläintenpitokieltoa määrättäisiin vähintään viideksi vuodeksi.

– Jos ihminen pahoinpitelee, laiminlyö tai kohtelee eläintä muutoin julmasti, seurauksien pitää tuntuvia. On täysin oikeustajun vastaista, että eläintä vakavasti kaltoin kohdellut voisi pian ottaa uuden eläimen hoidettavakseen, Sarkomaa sanoo.

Myös eläintenpitokiellon rikkomiseen puututtaisiin nykyistä ankarammin. Jatkossa kiellon rikkomisesta voitaisiin tuomita jopa vuosi vankeutta.

– Kokoomuksen lähtökohta on selvä: lakia pitää noudattaa ja määrätyillä seuraamuksilla pitää olla merkitystä. Eläintenpitokielto ei voi olla muodollinen seuraamus, jonka voi sivuuttaa olankohautuksella. Jos ihminen ei kykene huolehtimaan eläimistä tai kohtelee niitä kaltoin, hänellä ei yksinkertaisesti kuulu olla eläintä, Sarkomaa jyrähtää.

Eläintenpitokiellon valvontaa vahvistetaan samalla. Jatkossa eläintenpitokiellon rikkomista epäiltäessä voitaisiin tietyissä tilanteissa tehdä kotietsintä, mikä parantaa erityisesti lemmikki- ja seuraeläimiä koskevien kieltojen valvontaa.

– Eläintenpitokiellolla ei ole mitään merkitystä, jos kukaan ei pysty valvomaan, noudatetaanko sitä. Siksi viranomaisilla pitää olla myös todelliset keinot puuttua kiellon rikkomiseen, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan eläinten kohtelu kertoo myös yhteiskunnan arvoista.

– Eläinten hyvä kohtelu on yksi sivistyneen yhteiskunnan mittareista. Eläimen pitäminen tuo mukanaan aina vastuun sen hyvinvoinnista. Eläin on täysin ihmisen armoilla. Se ei voi vaihtaa kotia, soittaa apua tai puolustaa omia oikeuksiaan. Siksi meidän velvollisuutemme on puuttua tilanteeseen silloin, kun eläintä kohdellaan väärin, Sarkomaa sanoo.

Tiedote 31.8.2026

Suomessa ei tällä hetkellä ole riittävästi valtakunnallisesti vertailtavaa tietoa siitä, saavatko syöpäpotilaat eri puolilla maata yhtä laadukasta hoitoa ja millaisia tuloksia hoidolla saavutetaan. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan tähän tarvitaan syövän hoidon laaturekistereitä, joiden avulla hoidon puutteet ja alueelliset erot voidaan tunnistaa.

– Jokaisen suomalaisen on saatava parasta mahdollista hoitoa syöpään postinumerosta riippumatta. Syöpähoidon puutteita ei voida korjata sokkona. Jos emme tiedä riittävän tarkasti, missä hoito toimii hyvin ja missä on parannettavaa, emme myöskään pysty kohdentamaan toimia vaikuttavasti. Potilaan pitää voida luottaa saavansa laadukasta hoitoa riippumatta siitä, missä päin Suomea hän asuu, Sarkomaa sanoo.

Eduskunta lisäsi valtiovarainvaliokunnan esityksestä kuluvan vuoden talousarvioon 400 000 euroa kansallisen laaturekisteritoiminnan kehittämiseen. Tämä mahdollisti Suomen Syöpäyhdistyksen, THL ja FICANin yhteisen syövän laaturekisterihankkeen etenemisen. Työtä tehdään muun muassa keuhkosyövän ja myelooman osalta.

Ensimmäiset tulokset ovat osoittaneet, miksi vertailutietoa tarvitaan. Esimerkiksi keuhkosyövän diagnostiikassa on havaittu alueellisia eroja, ja samalla tietopohjassa on tunnistettu puutteita.

– Juuri tätä varten laaturekistereitä tarvitaan. Tarkoitus ei ole kerätä tietoa tiedon vuoksi, vaan löytää konkreettisesti ne kohdat, joissa suomalaisen syöpäpotilaan hoitoa voidaan parantaa. Kun ongelmat tunnistetaan, niihin voidaan myös puuttua, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan Suomessa on otettu viime vuosina merkittäviä askelia syövänhoidon kehittämisessä. Kansallinen syöpästrategia valmistui vuonna 2025, ja sen toimeenpanolle on laadittu tiekartta.

– Nyt olennaista on toimeenpano. Olemme saaneet syöpästrategian valmiiksi ja käynnistäneet syöpätautien laaturekisterityön. Seuraava tärkeä askel on huolehtia siitä, että syöpätautien laaturekisteri vakinaistetaan ja niistä syntyvää tietoa todella käytetään hoidon laadun, yhdenvertaisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen, Sarkomaa sanoo.

Suomi on Sarkomaan mukaan monessa suhteessa laadukkaan syövänhoidon maa, mutta vertailukelpoisen tiedon hyödyntämisessä muilla Pohjoismailla on pidemmät perinteet.

– Ei riitä, että syövänhoito on keskimäärin hyvää. Sen on oltava hyvää jokaiselle potilaalle ja kaikkialla Suomessa. Suomen on oltava maailman parhaita maita ehkäisemään syöpää, löytämään se ajoissa ja hoitamaan se vaikuttavasti. Siihen tarvitaan laadukasta hoitoa, tutkimusta ja ennen kaikkea tietoa siitä, mikä toimii ja missä meillä on vielä parannettavaa, Sarkomaa päättää.

Tiedote 28.8.2026

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa tyrmää vihreiden kansanedustaja Atte Harjanteen ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Suvi Pulkkisen esityksen, jossa ikäihmisten omaisuutta otettaisiin nykyistä vahvemmin huomioon ympärivuorokautisen hoivan maksuissa ja kustannuksia voitaisiin periä jälkikäteen kuolinpesältä. Sarkomaan mukaan ehdotus rankaisisi säästämisestä, yrittämisestä ja omistamisesta.

– Monelle puolueelle verojen kiristäminen näyttää olevan ratkaisu lähes kaikkeen, mutta vihreille sekään ei näköjään riitä. Nyt laskua halutaan lähettää vielä kuolinpesällekin. En kannata vihreiden hellimää ajatusta ottaa ihmisten omaisuus nykyistä vahvemmin huomioon hoivamaksuissa, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että suomalainen on voinut maksaa veroja ja tulosidonnaisia maksuja läpi koko elämänsä. Työuran aikana tuloista on maksettu progressiivista tuloveroa, eläkkeestä maksetaan edelleen veroa ja esimerkiksi kotihoidon asiakasmaksut ovat tulosidonnaisia.

Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asiakasmaksu vie jo nykyisin suuren osan käytettävissä olevista tuloista.

– Kun ihminen on tehnyt vuosikymmeniä töitä tai yrittänyt, maksanut veronsa ja säästänyt omistaakseen kodin, mökin tai muuta omaisuutta, sen pitäisi riittää. Ei ole oikein, että vanhoilla päivillä lasku kasvaa sen mukaan, kuinka paljon ihminen on elämänsä aikana onnistunut säästämään ja pahimmillaan vielä niin, että maksu peritään vasta kuoleman jälkeen, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan vihreiden esitys lähettäisi suomalaisille väärän viestin juuri aikana, jolloin Suomi tarvitsee lisää työtä, yrittäjyyttä, säästämistä ja omistamista.

– Ihmisellä on oltava oikeus omistaa ja päättää oman työnsä hedelmistä. Jos säästämisestä ja yrittämisestä tehdään vanhuudessa rangaistavaa ja omaisuuteen kajotaan vielä kuoleman jälkeenkin, murennamme yhtä hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimmistä peruspilareista: kannustinta tehdä työtä, perustaa yrityksiä, säästää ja omistaa, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa korostaa, että ikääntyneiden palveluiden rahoituksen kestävyyteen on löydettävä ratkaisuja, mutta omaisuuden muuttaminen uudeksi hoivamaksujen perusteeksi ei ole oikea tie.

– Hyvinvointiyhteiskunnan lupaus ei voi olla se, että ensin maksat veroja koko työurasi, sitten eläkkeestäsi, sen jälkeen suuren osan tuloistasi hoivamaksuina ja lopuksi yhteiskunta lähettää laskun kuolinpesällesi. Siihen suuntaan Suomea ei pidä viedä, Sarkomaa sanoo.

Tiedote 27.8.2026

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii Itämeripäivänä nykyistä voimakkaampia toimia vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Kokoomus linjaa uudessa tavoiteohjelmassaan useita uusia toimia, joista keskeisiä ovat muun muassa fosforiasetuksen lantapoikkeuksesta luopuminen ja ojituksiin liittyvän lainsäädännön uudistaminen. Sarkomaan mukaan Itämeren suojelussa on keskityttävä erityisesti rehevöitymisen juurisyihin.

”Itämeren suojelussa on saatu paljon aikaan, mutta meidän on pystyttävä parempaan ja tehtävä nykyistä vaikuttavampia toimia. Ravinteiden valuminen pelloilta, metsistä ja muualta valuma-alueelta on saatava määrätietoisesti alas”, Sarkomaa sanoo.

Lantapoikkeus mahdollistaa tietyissä tilanteissa tavallista suuremman fosforimäärän levittämisen pellolle kotieläinten lantana. Luonnonvarakeskuksen vuonna 2026 julkaiseman selvityksen mukaan lantapoikkeuksen käyttö lisää vesistöjen ravinnekuormituksen riskiä ja siitä luopuminen olisi kustannustehokas keino tehostaa vesiensuojelua.

”Jos tiedämme, että jokin käytäntö lisää ravinnekuormituksen riskiä ilman vastaavaa hyötyä sadolle, meidän pitää uskaltaa muuttaa sitä. Siksi Kokoomus on linjannut, että lantapoikkeuksesta luovutaan. Samalla on tietenkin huolehdittava siitä, että ravinteet saadaan tehokkaammin kiertoon ja viljelijöille on tarjolla toimivia vaihtoehtoja”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan Orpon hallituskaudella Itämeren suojelemiseksi on tehty tärkeitä päätöksiä. Likaisen lumen ajaminen mereen on kielletty, rahtialusten jätevesien päästäminen mereen on kielletty ja ravinteiden päätymistä Itämereen on hillitty usein eri keinoin. Kunnianhimon tasoa on kuitenkin lisättävä.

”Itämeren suurinta ongelmaa, rehevöitymistä, ei ratkaista yhdellä toimenpiteellä. Maatalouden ravinnevalumia on vähennettävä, turhia ojituksia karsittava muuttamalla ojitukseen liittyvää lainsäädäntöä ja ravinteiden kiertoa tehostettava. Suojelun pitää perustua tekoihin, joiden vaikutus voidaan myös osoittaa”, Sarkomaa sanoo.

”Tulevan hallituksen tehtävä on aikaansaada toimet, joilla käänne parempaan Saaristomeren ja koko Itämeren tilassa saadaan aikaiseksi”, Sarkomaa päättää.

Tiedote 24.8.2026

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa, että hallitusohjelman mukainen selvitys ikäihmisten parannetusta kotitalousvähennyksestä on viisasta tehdä valmiiksi pääministeri Orpon hallituksen loppukirissä. Kyse on palvelurakenteen muuttamisesta vastaamaan väestön ikääntymistä, mutta yhtä lailla kasvutoimesta. Sarkomaasta on mainiota, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää päätettiin korottaa 2 100 euroon ja vähennysprosenttia 40 prosenttiin.

"Kotitalousvähennyksen kehittämistä on jatkettava. Kotitalousvähennys on viisasta ottaa nykyistä vahvemmin ja uudistettuna osaksi ikäihmisten palvelukokonaisuutta”, Sarkomaa sanoo.

Suomen yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vauhdilla: ikäryhmään kuuluu tällä hetkellä yli 600 000 henkilöä ja määrän ennustetaan Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaksinkertaistuvan lähes 1,3 miljoonaan vuoteen 2075 mennessä.

Palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttää uusien palvelumuotojen kehittämistä.

Ikäihmisten parannetun kotitalousvähennyksen tarkasteluun ei tarvitse lähteä tyhjältä pöydältä. Sitra on valmistellut mallin senioreiden kotitalousvähennyksestä ja tehnyt asiasta vakuuttavat laskelmat Sitran Kotitalousvähennys arjen tukena -julkaisussa. Raportin johtopäätökset tukevat hallitusohjelman kirjausta selvittää ja myös ottaa käyttöön senioreiden korotettu kotitalousvähennys.

Sitran ehdotuksessa kotitalouspalvelutyön verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin yli 75 vuotta täyttäneiden osalta, omavastuu poistettaisiin ja aivan uutena elementtinä tuotaisiin suora tuki pienituloisille, jotta kotitalousvähennyksen käyttö olisi kaikille mahdollista. Sitra arvioi laskelmissaan ”superkotitalousvähennyksen” tuovan säästöjä vähentämällä ympärivuorokautisen hoivan tarvetta ja lisäävän yrittäjyyttä. Sitran mallin tarkastelu ja sen jatkokehitys olisi Sarkomaan mukaan hyvä olla osa selvitystyötä.

"Ikäihmisten kotitalousvähennyksessä ei ole kyse vain verotuksesta, vaan siitä, että ihmiset saavat tarvitsemansa avun ajoissa ja voivat asua pidempään omassa kodissaan. Samalla voidaan keventää julkisten palvelujen painetta ja luoda työtä palvelualoille", Sarkomaa sanoo.

Kotitalousvähennyksen rooli on ikäihmisille erityisen tärkeä. Valtaosa, noin 90 prosenttia yli 75-vuotiaista, asuu kotona. Vain noin 6 prosenttia kaikista ikäihmisistä on ympärivuorokautisen palveluasumisen piirissä ja noin 13 prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa. Julkisia kotipalveluja saa useimmiten vasta, kun toimintakyky on merkittävästi heikentynyt. Lisäksi kotihoidon palvelujen sisältö on sellainen, että lisäapua on pääosin hankittava myös muualta.

”Senioreiden elämäntilanteet ovat erilaisia, ja palveluihin tarvitaan vaihtoehtoja. Monet senioreista ovat aktiivisia toimijoita ja kantava voima yhteiskunnassamme. Yhä useampi auttaa ikääntyvää läheistään. Osa tarvitsee apua ja tukea kotona asumiseen tai esimerkiksi omaisen hoidossa. Usein avun tarve kasvaa iän myötä. Moni seniori asuu kuitenkin yksin, eikä kaikilla ole läheisiä tai ystäviä auttamassa. Kotitalousvähennys on tärkeä tuki ikäihmisille sekä heitä auttaville läheisille, joista moni on mukana työelämässä”, Sarkomaa sanoo.

Tiedote 21.8.2026

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on huolissaan siitä, että SDP:n sisäinen erimielisyys ja linjan puute sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta uhkaa jarruttaa syksyllä jatkuvaa parlamentaarista sote-työtä. Valtioneuvosto asetti keväällä parlamentaarisen työryhmän pohtimaan hyvinvointialueiden tulevaisuutta.

SDP:n kansanedustaja Aki Lindén ehdotti keskiviikkona Helsingin Sanomien haastattelussa jopa miljardin euron säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollosta muun muassa leikkaamalla hyvinvointialueindeksiä. Avaus yllätti myös SDP:n sote-valiokuntaryhmän jäsenet, jotka kokoontuivat asian tiimoilta ylimääräiseen kriisikokoukseen torstaina. Sarkomaan mukaan on selvää, että SDP:llä ei ole yhtenäisiä sote-linjoja.

– Ei ihme, ettei SDP:n säästölistaa ole vieläkään saatu julki. Aki Lindén esittää miljardin sote-säästöä, samaan aikaan toiset puolueessa vastustavat kaikkia leikkauksia eikä osa edes ole kuullut asiasta. Tänään oli jo koolla SDP:n hätäkokous. Edessä näyttää olevan taas värikäs sote-syksy, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan sote-keskustelussa tarvitaan riitelyn sijaan ratkaisuja. Suomalaisten on saatava tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelu ja sote-henkilöstölle on turvattava työrauha.

– Kokoomuksen johdolla on koottu parlamentaarinen työryhmä etsimään kestäviä ratkaisuja hyvinvointialueiden rahoitukseen ensi vuosikymmenelle. Minulla on ilo edustaa kokoomusta työryhmässä yhdessä Mia Laihon ja työryhmän puheenjohtajan Anna-Kaisa Ikosen kanssa. Työryhmän jäsenenä toimii myös SDP:n Aki Lindén. Toivon, että demareiden sisäinen kiistely ei vaikuta negatiivisesti kaikkien eduskuntaryhmien yhteiseen työhön, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että parlamentaarisen työryhmän asialistan kärjessä on juuri hyvinvointialueiden rahoitus.

– On toivottavaa, että demareilta löytyy yhteinen linja jo seuraavaan kokoukseen mennessä. Olemme koonneet joukot yhteen, jotta voimme yhdessä turvata palvelut – siihen tarvitaan kaikkien puolueiden sitoutumista, ei riitelyä ja vääntöä, Sarkomaa päättää.

Tiedote 19.8.2026

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa esittää, että ravintoloiden oikeus myydä alkoholia mukaan laajennetaan koskemaan viinejä. Muutos vahvistaisi kauan alamaissa olleen ravintola-alan kannattavuutta. Nykyisin ravintolasta saa ostaa mukaan käymisteitse valmistettuja enintään 8,0-prosenttisia ja muulla tavoin valmistettuja enintään 5,5-prosenttisia juomia, mikä on rajannut ulosmyynnin käytännössä merkityksettömäksi.

– Viinipullon myyminen asiakkaalle mukaan aterian päätteeksi olisi helppo tapa vahvistaa ravintola-alan kannattavuutta. Se ei vaadi ravintolalta uutta neliötä eikä uutta työvuoroa. Kyse on pienestä muutoksesta lakiin, mutta sen vaikutukset ravintoloiden liiketoimintaan voisivat näkyä nopeasti, Sarkomaa sanoo.

Ravintola-alan 2020-luku on ollut poikkeuksellisen vaikea: ensin koronapandemia, sitten kustannusten nousu ja kuluttajien heikko luottamus. Ravintolassa nautitun alkoholin verotus on Suomessa erittäin kireää. Vuonna 2025 anniskelukulutuksen osuus alkoholijuomien tilastoidusta kulutuksesta oli enää 13 prosenttia ja anniskelukulutus väheni edelleen 4,5 prosenttia edellisvuodesta.

– Talouden ja kuluttajien luottamuksen käännyttyä kasvuun myönteistä kehitystä kannattaa vauhdittaa. Viinien ulosmyyntioikeus on markkinaehtoinen uudistus, joka ei maksa valtiolle euroakaan mutta voisi tuoda ravintoloille kaivattua lisämyyntiä, Sarkomaa sanoo.

Samalla uudistus olisi piristysruiske kotimaiselle matkailulle. Kokoomuksen tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen matkailuvienti. Sarkomaa muistuttaa, että matkailija ei osta pelkkää majoitusta.

– Laadukkaat ja omaleimaiset ravintolat ovat yksi syy siihen, miksi matkailija valitsee Suomen. Helsingissä on panostettu viime vuosina voimakkaasti ruokakulttuurin ja ravintolamatkailun kehittämiseen, ja sama potentiaali löytyy eri puolilta Suomea. Ravintola-ala on työvoimavaltainen, joten jokainen elinvoimainen ravintola työllistää ja pitää yllä koko alueen palveluita, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan uudistus auttaisi varmasti suurten kaupunkien ulkopuolella toimivia ravintoloita: matkailukeskuksia tai vaikkapa saaristossa sijaitsevia ravintoloita, joissa lähin viinejä myyvä Alko voi olla kymmenien kilometrien päässä. Myös pienten paikkakuntien liikenneasemaravintolat voisivat palvella nykyistä paremmin sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita.

– Monella pienellä paikkakunnalla liikenneasema on viimeinen palvelupiste, joka on auki. Jokainen lisäeuro sen kassaan on koko kylän etu, Sarkomaa sanoo.

– Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä esitys pientuottajien ulosmyyntioikeudesta. On johdonmukaista, että sama oikeus ulotetaan myös ravintoloihin, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan kyse ei ole alkoholin kokonaiskulutuksen kasvattamisesta vaan ravintola-alan ja sen työpaikkojen turvaamisesta.

Tiedote 11.8.2026

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho ja Sari Sarkomaa muistuttavat, ettei Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tuore tutkimus yksityisen hammashoidon Kela-korvauksista anna aihetta luopua korvausjärjestelmästä. Helsingin Sanomat uutisoi 4.8. tutkimuksesta, jonka mukaan Kela-korvauksista hyötyvät keskimääräistä enemmän hyvätuloiset.

– Havainnosta ei seuraa, että Kela-korvaukset olisivat väärä ratkaisu. Niitä käyttävät tavalliset palkansaajat ja eläkeläiset, eivät vain hyvätuloiset. Hyvinvointiyhteiskunnassa verovaroin rahoitetut palvelut kuuluvat kaikille, myös heille, jotka niitä merkittävästi rahoittavat, Sarkomaa sanoo.

– Kela-korvauksien tarkoituksena ei ole tasata tuloja – sitä varten on progressiivinen ansiotuloverotus. Kela-korvauksen nimenomainen tarkoitus on alentaa sairauden hoidosta aiheutuvia kustannuksia. Korvaukset ovat osa sairausvakuutusjärjestelmää, ja niitä maksetaan kaikissa tuloluokissa, Sarkomaa muistuttaa.

Laihon ja Sarkomaan mukaan KKV:n tutkimuksessa todetaan osuvasti, että mitä myöhemmin suun terveysongelmat havaitaan, sitä kalliimmaksi ja vaativammaksi niiden hoito tulee. Tästä syystä Orpon hallitus on nostanut hammashoidon Kela-korvauksia ja laajentanut suuhygienistin käyntien korvattavuuden kahteen kertaan vuodessa.

– Suun terveys kuuluu kaikille tulotasosta riippumatta, Laiho sanoo.

Edustajat nostavat esiin myös suun terveyden yhteyden muuhun kansanterveyteen. Suun tulehduksilla ja pitkäaikaissairauksilla, kuten diabeteksella sekä sydän- ja aivosairauksilla, on todettu selkeitä yhteyksiä.

– Kun hoitoon hakeutumisen kynnystä madalletaan, voidaan ehkäistä terveysongelmia sekä välttää kipua ja huolta, joita hoitamattomat suun sairaudet aiheuttavat. Samalla säästetään kustannuksia, Laiho sanoo.

Laihon ja Sarkomaan mukaan suun terveydenhuollossa julkinen ja yksityinen sektori täydentävät toisiaan. Julkista hammashoitoa ei ole mitoitettu koko väestön tarpeisiin, minkä vuoksi hoitojonot voivat olla pitkiä ja erityisesti jatkohoitoajat venyvät usein liian pitkälle.

– Oma hammaslääkäri lieventää hammashoitoon liittyvää pelkoa, parantaa hoidon laatua ja vähentää raskaamman hoidon tarvetta. Hoidon jatkuvuus ja luottamuksellinen suhde omaan hammaslääkäriin ovat parhaita keinoja pitää suu terveenä läpi elämän. Kela-korvaus on perinteisesti mahdollistanut pitkiä hoitosuhteita, ja se vahvistaa kustannustehokkaasti hoidon jatkuvuutta. Juuri tähän suuntaan järjestelmää on syytä viedä jatkossakin, Laiho sanoo.

– Lähes puolet aikuisten hammashoidon käynneistä hoidetaan yksityisellä. Kela-korvaus onkin kustannustehokas keino tukea sellaista hammashoitoa, jota julkinen sektori ei itse pysty tuottamaan, Sarkomaa toteaa.

Edustajat kannattavat Hammaslääkäriliiton esitystä kohdentaa Kela-korvauksia nykyistä vaikuttavammin tutkimuksiin ja paikkaushoitoon, joilla voidaan ehkäistä uuden hoitovelan syntymistä.

– Talouden tasapainottamistalkoissa on välttämätöntä keskustella siitä, miten rajalliset julkiset varat kohdennetaan vaikuttavasti. Siksi olemme kehittäneet Kela-korvauksia edistämään ennaltaehkäisyä. Korvauksia on uudistettu niin, että ne kohdistuvat erityisesti ennaltaehkäisevään hoitoon ja suun terveyden pitkäjänteiseen ylläpitoon, Sarkomaa sanoo.

– Kela-korvausten ja palvelusetelien tulee kannustaa hakeutumaan hoitoon ajoissa ja tukea vaikuttavaa työtä. Tavoitteena ei pidä olla vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen välillä, vaan järjestelmä, jossa suomalaiset pääsevät oikea-aikaiseen hoitoon ja säilyttävät terveet hampaat koko elämänsä ajan, Laiho ja Sarkomaa päättävät.

Tiedote 21.7.2026

Kokoomuksen helsinkiläiskansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa, ettei Garden Helsingin ehdollisesta tuesta ole maksettu euroakaan ja että hanke olisi arvioitu uudelleen joka tapauksessa. Valtion rahoituksen kariutuminen johtui hankeen viivästymisestä ja epäselvästä rahoituksesta. Sarkomaa haastaa oppositiota kertomaan, miten se edistäisi kansainvälisen tason tapahtuma-areenan saamista Helsinkiin.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa korosti eduskunnan täysistunnossa, ettei Garden Helsingin ehdollisessa tukipäätöksessä ole mitään epämääräistä. Hanke on viivästynyt ja sen rahoitus on epäselvä, minkä vuoksi hallitus päätti luopua siitä. 

– Yhtään euroa ei ole hankkeesta maksettu ja hanketta olisi arvioitu syksyllä uudelleen joka tapauksessa, Sarkomaa sanoi.

Sarkomaa muistutti, että areenahanke on ollut laajasti yhteinen tavoite. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsinki Gardenin asemakaavan selvällä enemmistöllä yli puoluerajojen: mukana oli myös SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton valtuutettuja tukemassa yhteistä tavoitetta.

Juuri siksi Sarkomaa toivoo, että areenan edistämistä jatketaan yhdessä myös tästä eteenpäin.

– Kysyn opposition edustajilta: millä tavalla te olisitte valmiita jatkossa edistämään uuden kansainvälisen tason tapahtuma-areenan saamista Helsinkiin? Haluan katsoa tulevaisuuteen ja löytää ratkaisuja, Sarkomaa sanoi.

Sarkomaa piti tervetulleena hallituksen selvitystyötä, jossa määritellään yhdenmukainen väylä ja kriteeristö vastaavien hankkeiden valtiontuelle. Hänen mukaansa kasvun ja kansainvälisten tapahtumien tavoitteesta ei luovuta.

– Helsinki on Suomen kasvun veturi. Pidän tärkeänä, että pääkaupunkimme voisi kilpailla suurista konserteista sekä kansainvälisistä kulttuuri- ja urheilutapahtumista tasavertaisesti muiden Pohjoismaiden pääkaupunkien kanssa. Siksi Helsinki tarvitsee nykyaikaisen suuren tapahtuma-areenan, Sarkomaa sanoi.

Tiedote 9.7.2026

Kansallisen naisten terveysstrategian valmistelu on merkittävä tasa-arvoteko, joka korjaa pitkään jatkunutta vinoumaa terveyden tutkimuksessa ja hoidossa, arvioi kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa. Strategian tavoite vahvistaa naisten terveyttä ja työkykyä sekä edistää koko yhteiskunnan hyvinvointia.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on käynnistänyt kansallisen naisten terveysstrategian valmistelun. Strategia vastaa vakavaan ongelmaan: naisten terveydestä tiedetään edelleen vähemmän, sitä tutkitaan vähemmän ja hoidetaan vähemmän kuin miesten terveyttä. Tämä näkyy esimerkiksi vaihdevuosien, gynekologisten terveysongelmien ja kansansairauksien alidiagnosointina sekä siitä johtuvina viiveinä hoidon saamisessa. 

– Naisten terveysstrategia on valtava tasa-arvoloikka. Laaja-alainen strategia kokoaa yhteen tietoa naisten terveydestä ja auttaa löytämään ratkaisuja, joilla voimme vahvistaa naisten hyvinvointia, työkykyä ja terveyttä koko elämänkaaren ajan, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa huomauttaa, että lääketieteellinen tutkimus on pitkään perustunut pääosin miehillä tehtyihin tutkimuksiin, ja tämä näkyy edelleen hoidossa. Esimerkiksi naisten sydäninfarkti jää miehiä useammin tunnistamatta oireiden erilaisuuden vuoksi. 

– Naisten terveysongelmien alidiagnosointi ei ole ongelma vain terveydenhuollossa, vaan sillä on suora vaikutus työhyvinvointiin, työuriin ja koko yhteiskunnan kantokykyyn. On korkea aika, että tähän vakavaa epätasa-arvoon puututaan määrätietoisesti, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan mukaan hallitus on tehnyt vaikeasta taloustilanteesta huolimatta useita merkittäviä päätöksiä naisten terveyden edistämiseksi. Endometrioosin Käypä hoito -suosituksen laatimiseen on osoitettu rahoitus, gynekologikäyntien Kela-korvauksia on korotettu ja hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset palautettu. Lisäksi vaihdevuosioireiden hoitoa on vahvistettu työterveyshuollossa, kuukautissuojien arvonlisäveroa alennettu ja omalääkäri–omahoitajamallia edistetty hyvinvointialueilla.

– On tärkeää, että pääministeri Orpon kaudella olemme määrätietoisesti vieneet eteenpäin naisten terveyttä parantavia uudistuksia. Myös omalääkäri–omahoitajamalli vahvistaa naisten kokonaisvaltaista terveyttä mahdollistaen hoidon jatkuvuuden ja pitkäjänteisen hoitosuhteen, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan seuraava tärkeä askel on rintasyöpäseulontojen laajentaminen Euroopan neuvoston suositusten mukaisesti koskemaan 46–74-vuotiaita naisia nykyisen 50–69 vuoden ikärajan sijaan. Tutkimusten mukaan seulontojen laajentaminen on kustannusvaikuttava keino havaita syöpä aiemmin, parantaa ennustetta sekä vähentää hoitokustannuksia ja ennen kaikkea inhimillistä kärsimystä.

– Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen käynnisti ansiokkaasti tärkeän työn kansallisen naisten terveysstrategian valmistelussa. On välttämätöntä, että työ etenee suunnitellusti. Strategian on määrä valmistua vuoden 2027 alussa. Sen tulee muodostaa vahva perusta myös seuraavan hallituksen työlle. Yhdenvertainen terveydenhuolto vahvistaa kansanterveyttä, tasa-arvoa, työkykyä ja talouskasvua, Sarkomaa sanoo.