fbpx Siirry sisältöön

Tiedote 19.1.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vauhdittaa hallitusta tekemään päätöksen digitaalisen rokotuskortin ripeäksi rakentamiseksi. Useat Euroopan maat ovat yhtyneet tavoitteeseen saada yhteinen rokotuspassi tai -kortti, jolla voi osoittaa koronarokotuksen saamisen.

Ministeri Tytti Tuppurainen (HS 19.1.) linjasi, että rokotuspassin on oltava kaikkien saatuvilla yhtäläisesti. Kehitys on Suomessa vaarassa mennä päinvastaiseen suuntaan, koska hallitukselta puuttuu linja, millainen rokotuspassin tai kortin tulisi olla. Muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä on kerrottu valmisteltavan toiminta-alueelleen koronatestitulosten toimittamisen automatisointia. 

”On välttämätöntä, että hallitus tekee asiassa päätöksen ja käynnistää valtakunnallisen työn digitaalisen rokotus- ja laboratoriotuloskortin ripeäksi rakentamiseksi. Asiassa ei ole varaa aikailla. Rokotuskortti on tarkoituksenmukaista rakentaa Kelan toimesta Omakantaan, jonne potilastiedot jo lakisääteisesti kirjataan. Työssä tarvitaan tietenkin eri toimijoiden yhteistyötä,” Sarkomaa toteaa.

Digitaaliseen rokotuskorttiin on huutava tarve. Testituloksista annettavat todistukset ja pian rokotustodistukset ruuhkauttavat entisestään kuormittunutta terveydenhuoltomme. Moni joutuu hakemaan todistuksia yksityiseltä sektorilta: kustannuksia kertyy ja aikaa kuluu. Yhtenäinen kansallinen digitaalinen järjestelmä olisi viisas investointi veronmaksajien näkökulmasta.

Useissa maissa työ on jo täydessä vauhdissa. Tanskassa hallitus on aktiivinen toimija ja luvannut käyttöön jo tämän vuoden alkupuolella digitaalisen rokotuspassin, jolla virallisesti osoitetaan otettu koronarokotus. Suomen on syytä ottaa asiassa mallia Tanskasta. https://www.thelocal.dk/20210108/denmark-to-roll-out-covid-19-vaccine-passport

Rokotuspassin vauhdittamisella Tanskan hallitus haluaa varmistaa, että yhteiskunta saadaan mahdollisimman pian turvallisesti avattua jaesimerkiksikulttuuri- ja urheilutapahtumat liikkeelle. Koronatestien tulokset ja annettu rokotus ovat todennäköisesti osa turvallisempaa matkustamisessa lähitulevaisuudessa.

Omakantaan luotu applikaatio tukisi rokotesuojan ajan tasalla pitämisen lisäksi myös terveydenhuollon ammattilaisten työtä. Rokotuskortti voisi myös muistuttaa tehosterokotteesta. Maamme on syytä olla edelläkävijä digitaalisen rokotuskortin kansallisessa ja EU-tasoisessa toiminnassa.

Rokotuskortin perustamisessa tarvitaan hallituksen tahtotila. Kansalaisilla se jo on. Digitaalista rokotuskorttia kannatti lähes 90 prosenttia suomalaisista lääketietokeskuksen teettämässä kyselyssä," muistuttaa Sarkomaa.

Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen digitaalisen kansallisen rokotuskortin käyttöönotosta ja toimista EU:n yhteisen rokotuskortin edistämiseksi vauhdittaakseen hallitusta toimiin asian edistämiseksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, p. 0505113033

Tiedote 15.1.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii hallitusta toimiin koronarokottamisen yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. EU-maihin verraten hidas rokottamistahti on saanut monet huolestumaan rokotestrategian toteutumisesta ja toimivuudesta.

”Asiantuntijat ovat arvioineet, että hyvällä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä riittävä rokotuskattavuus on saavutettavissa kesän aikana, jos rokotteita on saatuvilla. Palkansaajaväestön tehokas rokottaminen edellyttää työterveyshuollon täysimääräistä mukanaoloa rokottamisessa,” Sarkomaa toteaa.

Työmarkkinajärjestöt ovat esittäneet toimia koronarokotusten vauhdittamiseksi työterveyshuollossa. Järjestöjen mukaan Kela-korvaus pitäisi rahoittaa valtion toimesta ja korvausprosentin pitäisi olla 100 % siten, että rokottamisen kustannus ei kerryttäisi työterveyshuollon vuosittaista menokattoa. Korvaustaksa pitää määritellä vastaamaan kohtuullista, todellista rokottamisen hintaa.

Sarkomaa kirittää hallitusta tekemään työterveyshuollon täysimääräisen mukana olon mahdollistavat muutokset pikimmiten, sillä työikäisen väestön rokottamisen on määrä alkaa maalis-huhtikuussa. Muutoin on olemassa vakava riski, että väestön rokotustahti ei ole riittävän nopea ja koronakriisi ryöstäytyy käsistä. Nopea ja kattava rokottaminen onnistuu vain ottamalla käyttöön kaikki voimavarat ja osaaminen. Se on ainoa vaikuttava keino päästä ulos maatamme kaikin tavoin kurittavasta koronakriisistä,” Sarkomaa vaatii.

Koronarokotestrategian mukaan rokotusjärjestyksessä ensimmäisinä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka ovat tekemisessä koronan kanssa ja heille, jotka työskentelevät hoitokodeissa. Suomessa kunnat vastaavat rokotusten antamisesta ja rokotusvuorossa olevien informoinnista omalla alueellaan. Tästä on seurannut, että eri kunnissa on kirjavia tulkintoja siitä, miten yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä rokotetaan suhteessa julkisen sektorin henkilöstöön.

”Kentältä kantautuu vakava huoli sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Erityinen huoli on yksityisen sektorin työntekijöistä, ja erityisesti yksinyrittäjistä ja freelancereista. Näiden etulinjassa työskentelevien toimijoiden rokottamisessa on edelleen epäselvyyttä. Useat sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat kaipaavat kipeästi yhtenevää ja selkeää toimintaohjetta siitä, miltä taholta voivat rokotteen saada ja millä aikataululla suojatakseen itsensä ja potilaat,” Sarkomaa toteaa.

”Huolta herättää myös puute, että rokotusjärjestyksessä ei ole huomioitu suun terveydenhuoltoa lainkaan. Ilman riittävää tietämystä kunnissa suun terveydenhuollosta on olemassa riski, että rokotusjärjestyksessä ei tule huomioiduksi suun terveydenhuollon erityispiirteet. On välttämätöntä, että myös suun terveydenhuollon henkilökunnan osalta noudatetaan koko maassa rokottamisessa työtehtävänkohtaista järjestystä, sillä joukossa on paljon niitä, jotka tekevät muun muassa päivystystyötä ja hoitavat mahdollisia koronapotilaita,” Sarkomaa muistuttaa.

Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen koronarokotusten korvaamisesta sairausvakuutuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja alan yrittäjien sekä suun terveydenhuollon ammattilaisten yhdenvertaisesta rokottamisesta vauhdittaakseen maan hallitusta toimiin koronarokottamisessa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, p. 0505113033

Julkaistu Verkkouutisissa 9.1

Kansanedustaja tukee ehdotusta operaatiivisen ”nyrkin” käyttämisestä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa tukee presidentti Sauli Niinistön ehdotusta erillisen kriisiryhmän perustamisesta koronakriisin hoitoa varten.

– Suomen koronarokotusten EU-tasolla varsin hidas eteneminen ja julkisuuteen purskahtaneet epäselvyydet johtovastuista sekä koronarokottamisen edellyttämistä toimista ovat vakava asia.  Suomessa on mittava rokotusinfra ja osaaminen, kun se vain käyttöön otetaan, Sarkomaa toteaa Facebook-päivityksessään.

Sarkomaa korostaa, että viimeistään nyt pääministeri Sanna Marinin (sd.) on otettava presidentin ehdotus käyttöön.

Presidentti Sauli Niinistö lähestyi Marinin hallitusta viime maaliskuussa kirjeellä, jossa hän nosti esille kriisiryhmän perustamisen tukemaan Suomen onnistumista koronapandemian taltuttamisessa.

– Presidentimme totesi kirjeessään mm seuraavaa: ”Toteamus, että viranomaiset virkavastuulla hoitavat päätösten tavoitteet toteen, ei riitä. Operatiivinen puoli vaatii ennakkotyötä, jotta jo päätöstä tehtäessä tiedetään mihin käytännön toimiin koneisto ryhtyy. Toistan moneen kertaan esitetyn ajatuksen operatiivisen ”nyrkin” käyttämisestä. Hyvin koottu kriisiryhmä kartoittaa ongelmat, hankkii tiedot, kerää julkisen ja yksityisen osaamisen ja esittää sitten maan hallitukselle tilannekuvaa ja ehdottaa toimenpiteitä. Ryhmä siis omistautuisi kokonaan koronan käsittelyyn. Tämä ajattelu ei ole mitenkään hallitukselta pois, vaan lisää. Operatiiviset toimet etenevät nopeasti ja hallitusti sitten kun hallitus on linjannut saamistaan punnituista vaihtoehdoista, Sarkomaa kirjoittaa.

Tiedote 29.12.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa ripeitä toimia digitaalisen rokotuskortin käyttöönottamiseksi. Luotettavien ja helposti saatavilla olevien rokotetietojen merkitys korostuu edustajan mukaan koronavirusta vastaan taisteltaessa.

"Digitalisaation edistysaskelista huolimatta rokotustietojen ensisijainen lähde on yhä käsin täytetty rokotuskortti tai muistikuva," harmittelee Sarkomaa.

Sarkomaan kirittämästä digitaalisesta Omakantaan luodusta rokotuskortista näkisi vaivatta, mitä rokotteita henkilö on saanut. Palvelulla voisi myös todentaa saadut rokotukset digitaalisesti. Rokotuskortti voisi muistuttaa myös tehosterokotteen ottamisen ajankohdasta. Nykyisintehosterokotus jää monilta ottamatta, vaikka se on olennainen esimerkiksi jäykkäkouristusrokotteissa rokotussuojan ylläpitämiseksi. 

"Rokotuskortin perustamisessa tarvitaan hallituksen tahtotila. Kansalaisilla se jo on. Digitaalista rokotuskorttia kannatti lähes 90 prosenttia suomalaisista lääketietokeskuksen teettämässä kyselyssä," huomauttaa Sarkomaa.

Sarkomaa kirittää hallitusta tekemään päätöksen rokotuskortin perustamisen vaativasta digiloikasta ja sen edellyttämistä määrärahoista. Hän toivoo, että koronarokote toimisi lähtölaukauksena digitaaliselle rokotuskortille.

"Rokotustietojen digitalisointi helpottaisi omien rokotustietojen tarkistamisen ja ajan tasalla pitämisen lisäksi myös terveydenhuollon ammattilaisten työtä sekä rokotussuojan todentamista matkaillessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työhönotosssa. Aivan tyhjästä ei rokotekorttia tarvitse lähteä tekemään. Uusimpia rokotustietoja löytyy jo ainakin terveyskeskusten antamista rokotuksista Omakannasta," toteaa Sarkomaa.

Lääketietokeskuksen kyselyn mukaan vain puolella suomalaisista on omat rokotustiedot tallessa. Kolmannes suomalaisista ei tiedä, mistä omat ajantasaiset rokotustiedot on mahdollista tarkistaa.

"Rokotukset ovat vaikuttaneet ihmisten terveyteen käänteentekevällä tavalla. Tulevaisuudessa niiden merkitys voi olla vieläkin suurempi. On viisasta ja välttämätöntä että ihmisellä itsellään on oikea tieto rokotuksista ja tieto terveydenhuollon henkilöstöllä voi myös pelastaa ihmisten henkiä monin tavoin," toteaa Sarkomaa.

Euroopan neuvosto on hyväksynyt vuonna 2018 rokotussuositukset, joiden tavoitteena on parantaa EU-maiden rokotuskattavuutta ja rokotteiden saatavuutta. Päätöksen johdosta valmistellussa “rokotustiekartassa” (EU Roadmap on Vaccination 2018) on toimenpiteinä kansallisten rokotusrekisterien yhdenmukaistaminen ja EU:n yhteinen digitaalisesti jaettava rokotuskortti. Myös maailman terveysjärjestö WHO selvittelee parhaillaan kansainvälistä elektronista rokotuskorttia. Sellainen saatetaan jatkossa asettaa kriteeriksi esimerkiksi matkustaessa.

"Suomen ei pidä jäädä odottelemaan vaan maamme on oltava digitaalisen rokotekortin kansallisessa ja EU-tasoisessa toiminnassa aloitteellinen ja edelläkävijä," Sarkomaa päättää.

Sarkomaa on tänään jättämässä sähköisestä rokotuskortista  kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa

p. 0505113033

Tiedote 22.12.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee, miksi hallitus heittää hiekkaa talouden rattaisiin kiristämällä palkansaajien ja eläkeläisten verotusta. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n verokoneen mukaan ensi vuonna eniten kiristyy pienituloisten verotus.

”Hallituksen veropolitiikan linja kiristää eniten pienituloisten verotusta. Yhtä lailla keskituloiset kotitaloudet laitetaan entistä tiukemmalle – keskellä koronakriisiä ja talouden taantumaa. Veronkiristykset ovat vakava virhe ja myrkkyä uusien työpaikkojen syntymiselle sekä talouden elpymiselle”, Sarkomaa sanoo.

“Monissa perheissä eletään paljon tiukemmalla kuin vuosi sitten. On uskomatonta, että hallitus vaatii ihmisiltä tässä tilanteessa yhä enemmän. Kiristyvä verotus leikkaa niin palkansaajien kuin eläkkeensaajien käteen jäävää tuloa. Eikö mikään määrä veroja riitä?” Sarkomaa ihmettelee.

Kokoomus esitti vaihtoehtobudjetissaan 800 miljoonan euron veronkevennyksiä. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa palkansaajille ja eläkeläisille jäisi satoja euroa enemmän käteen verojen jälkeen. Kokoomus on esittänyt myös kotitalousvähennyksen kaksinkertaistamista, senioreiden superkotitalousvähennystä sekä omavastuuosuuksien poistamista.

“Kokoomus ei pelkää antaa ihmisille enemmän mahdollisuuksia päättää ansaitsemistaan euroista. Emme pelkää antaa taloudelle tilaa toipua. Valtion ei tarvitse päättää kaikkea ihmisten puolesta”, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaan mukaan hallitus elvyttää taloutta poikkeuksellisen vasemmistolaisesti lisäämällä vain julkisen sektorin menoja. Sarkomaan mukaan useissa maissa veronkevennykset on todettu toimivaksi talouden elvytyskeinoksi. 

“Esimerkiksi Saksassa ravintoloiden arvonlisäveroa laskettiin jo heinäkuussa vuodeksi. Ruotsissa puolestaan toteutettiin ympäristöpuolueen, sosiaalidemokraattien ja keskustapuolueen yhteistyöllä miljardien pysyvät työn verotuksen kevennykset. Jostain syystä hallituksen mielestä Suomi on maailman ainoa maa, jossa veroelvytys ei toimi”, Sarkomaa ihmettelee.

“Verotuksessa viisas periaate on, että verotetaan vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän ja enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän. Punavihreän hallituksen veronkorotukset ovat jatkoa ponnettomalle työllisyyspolitiikalle. Työstä ja ahkeruudesta rankaiseminen on terveen järjenvastaista – erityisesti nyt, kun talous on koronakuopan pohjalla”, Sarkomaa sanoo.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Julkaistu Verkkouutisissa 11.12

Kokoomusedustajan mukaan verotuksen paisuttamisesta olisi siirryttävä ihmisten kukkaron kasvattamiseen.

Valtiovarainministeriön vero-osaston hallitusneuvos Panu Pykösen mukaan ansiotulojen verotus on kansainvälisesti verrattuna kireää Suomessa.

Pykösen mukaan marginaaliveroprosenttiin pitää kiinnittää huomiota, kun mietitään työn tekemisen kannustavuutta. Marginaaliveroprosentin keventäminen tarkoittaisi pääasiassa keski- ja suurituloisten verotuksen keventämistä.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan työn verotuksen kevennys on fiksu tapa elvyttää, lisätä ostovoivaa, työntekoa ja työpaikkoja.

− Herätys hallitus. Suomi ei nouse veronkiristyksillä. Siirrytään verotuksen paisuttamisesta ihmisten mahdollisuuksien ja kukkaron kasvattamiseen, Sarkomaa kommentoi Twitterissä Pykösen HS-haastattelua.

Veronmaksajien keskusliitto julkaisi eilen palkkaverovertailunsa, jonka mukaan Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista.

Keskipalkkaisen suomalaisen palkansaajan marginaaliveroprosentti on Pohjoismaiden suurin. Suurituloisimpien marginaaliveroprosentti on koko vertailujoukon toiseksi korkein Belgian jälkeen.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n pääekonomisti Penna Urrila on jakanut aiheesta Twitterissä Veronmaksajien kaavion.


Hänen mukaansa monet maat ovat ryhtyneet houkuttelemaan kasvavaa, liikkuvaa globaalien huippuosaajien joukkoa.

− Erityisesti etätyön yleistyminen korona-aikana on avannut uusia mahdollisuuksia houkutella kykyjä. Tällaiset kuvat eivät valitettavasti tässä kilpailussa juuri Suomen asemaa edistä, Penna Urrila kirjoittaa.

Tiedote 11.12.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa iloitsee valtiovarainvaliokunnan 1,4 miljoonan euron määrärahalisäyksestä terveydenhuollon laaturekisteritoimintaan. Eduskunta hyväksyy lopullisesti vuoden 2021 budjetin ensi viikolla.

THL on pilotoinut menestyksellisesti kansallisia laaturekistereitä viime eduskuntakaudella eduskunnan Sarkomaan aloitteesta myöntämän määrärahan turvin. On välttämätöntä, että laaturekisteritoiminnan rahoitus saadaan jatkossa pysyvälle pohjalle. 

”Monelle suomalaiselle on järkyttävä tieto, ettei maamme julkisessa terveydenhuollossa laatua seurata systemaattisesti. Laatutiedolla sote-palveluja voidaan kehittää vaikuttavaksi, yhdenvertaiseksi ja turvalliseksi. Tietoa tarvitsevat sote-ammattilaiset, virkamiehet ja päättäjät. Palveluita ei voi kehittää vaikuttavasti eikä tiedolla johtaa, jos tietoa ei ole,” Sarkomaa toteaa.

Sote-alan laaturekistereiden ylläpito on säädetty THL:n lakisääteiseksi tehtäväksi 1.5.2019 voimaan tulleella lainmuutoksella (553/2019). Ilman nyt eduskunnan myöntämää lisärahoitusta laaturekistereiden kehitystyö kansallisena toimintana olisi ollut riskissä pysähtyä kokonaan.

”Erinomaisia tuloksia laaturekistereiden pilotoinnissa on saatu muun muassa diabeteksen hoidon osalta. Tiedon avulla on voitu kohdentaa toimet niin, että hoitotulokset ja hoitotasapaino ovat parantuneet eri alueilla,” Sarkomaa sanoo.

Valtava määrä sote- asiantuntijoita, potilasjärjestöjä ja terveydenhuollon toimijoita on mukana laaturekisterien kehittämisessä. On kaikkien etu, että työ saa jatkua. Suomessa on merkittäviä eroja palvelujen ja hoitoteknologian saannissa. Laaturekisterit ovat keino nostaa puutteet sekä parhaat käytännöt päivänvaloon ja vauhdittaa yhdenvertaisten palveluiden rakentamista. Sosiaali- ja terveyspalveluita ei voida johtaa eikä uudistaa pussi päässä ilman tietoa toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta.

Sarkomaa muistuttaa hallitusta, että ratkaisuja tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon yliopistotasoisen tutkimuksen järjestämiseksi ja rahoittamiseksi. Tällä hetkellä hallituksen sote-esityksestä nämä vielä puuttuvat. Eduskunta on edellyttänyt lausumalla, että sote-uudistuksen osana on turvattava tutkimuksen määrärahojen riittävyys. On välttämätöntä, että sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusrahoitus käännetään takaisin kasvu-uralle. Myös hoitotyön tutkimuksen määrärahojen riittävyys on turvattava terveydenhuollon näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseksi. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa,” Sarkomaa päättää.

Laaturekistereiden vakinaistaminen sisältyi myös kokoomuksen vaihtoehtoehtobudjettiin ja Sarkomaa teki talousarvioaloitteen terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden pysyvän toiminnan käynnistämiseksi.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Tiedote 11.12.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää valtion ensi vuoden talousarviota kunnianhimottomana ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta murentavana.

“Edessämme voi olla iloinen kasvun 20-luku. Kasvu ei tule kuitenkaan itsestään. Ihmiset ja yritykset tarvitsevat nyt toivoa paremmasta. Julkisen sektorin paisuttamisen sijaan meidän pitäisi paisuttaa kotitalouksien kukkaroita”, Sarkomaa sanoo.

“Hallitus on valinnut puhtaan menoelvytyksen tien. Elvyttävä politiikka on tässä tilanteessa oikea valinta, mutta samalla olisi kyettävä ratkaisemaan julkisen talouden mittava 10 miljardin ylivelkaantumishaaste. Hallitus ei ole kyennyt esittämään uskottavaa suunnitelmaa talouden tervehdyttämiseksi. Linjauksensa mukaan Keskustan tukema vasemmistohallitus ei edes yritä tavoitella tulojen ja menojen tasapainoa kymmeneen vuoteen”, Sarkomaa huomauttaa.

Kokoomus esitteli vaihtoehtobudjetissaan keinot pienempään velkaantumiseen yhdistettynä veronalennuksiin. Veroelvytystä käytetään useissa maissa koronan aiheuttaman talouskriisin elvyttämiseen.

“Suomi on hallituksen mukaan suunnilleen ainoa maa maailmassa, jossa veroelvytys ei toimi. Veronmaksajien keskusliiton laskelmien mukaan hallituksen esitys kiristääkin palkansaajan verotusta. Hallituksen työn verotuksen kiristämislinja on myrkkyä talouskasvulle ja työllisyydelle”, Sarkomaa sanoo.

“Kokoomuksen mielestä valtion ei tarvitse päättää kaikista elvytyseuroista ihmisten puolesta. Esitimme vaihtoehtobudjetissamme tuloveronkevennyksiä, joilla palkansaajille jäisi keskimäärin 500 euroa enemmän käteen. Kaikkiaan ehdottamamme veroelvytyksen mittaluokka on yli miljardin”, Sarkomaa jatkaa.

Kokoomus esitti vaihtoehtobudjetissaan myös keinot työllisyyden parantamiseksi 120 000 työllisellä. Työllisyyden kasvu vahvistaisi julkista taloutta noin kolmella miljardilla. Lisäksi vaihtoehtobudjetissa esitettiin verotuksen painopisteen siirtoa työstä ja yrittämisen verotuksesta haittojen ja kulutuksen verotukseen.

“Esittämillämme keinoilla voisimme saavuttaa jopa miljardin pienemmän velanoton tason. Jos työllisyys vahvistuisi 120 000 ihmisellä, olisi kokonaisvaikutus jopa neljä miljardia. Hallituksen saldo työllisyyden vahvistaminen on jossain nollan ja mitättömän välillä”, Sarkomaa sanoo.

“Hallituspuolueiden kansanedustajien on kysyttävä itseltään haluavatko he aidosti säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan tärkeät palvelut. Hallituksen valitsemalla politiikalla hyvinvointipalveluiden rahoituspohja kerta kaikkiaan pettää”, Sarkomaa lisää.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta käsitteli tänään hallituksen esityksen valtion talousarvioksi vuodelle 2021. Lisäksi valiokunta käsitteli talousarvioon jätetyt talousarvioaloitteet. Kokoomuksen eduskuntaryhmä jätti valiokunnan mietintöön yli sata ehdotusta, jotka perustuvat ryhmän vaihtoehtobudjettiin.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 8.12.20

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää hallitusta pikaisesti toimiin, jotta Suomessa syöpäpotilaat saisivat tarvitsemansa hoidon. Sarkomaa nosti asian esiin Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Cancer I&O tutkimus & innovaatioprojektin järjestämässä päättäjäpaneelissa. Sarkomaan mukaan hallituksen on viipymättä tuotava eduskuntaan esitykset, joilla taataan syövän yhdistelmähoitojen saatavuus. Lisäksi Kansallisen Syöpäkeskuksen toiminta on viimein saatava täysimääräisesti käyntiin.

”Potilaiden näkökulmasta uudistustarve on kiireellinen. Erilaiset syövän yhdistelmähoidot yleistyvät syövän hoidossa ja niiden käyttö tulisi mahdollistaa Suomessa lakimuutoksella pikimmiten. Vakavasti sairailla syöpäpotilailla, ei ole mahdollisuutta odottaa tehokkaaksi todetun, muualla Euroopassa saatavilla olevan hoidon mahdollistavaa lainsäädäntöä vaalikauden loppuun,” Sarkomaa toteaa.

Suomessa lääkkeiden rahoitus ja arviointi jakaantuu kahteen kanavaan niiden annostelutavan perusteella. Kaksikanavajärjestelmän jako sairaala- ja avoterveydenhuollon lääkkeisiin on keinotekoinen eikä vastaa lääkekehityksen ja uusien hoitomuotojen myötä muuttuneisiin tarpeisiin. Vallitseva lainsäädäntö asettaa potilaat eriarvoiseen asemaan. Se estää esimerkiksi levinnyttä munuaissyöpää sairastavia potilaita saamasta tehokkaaksi todettua immunologisen, suonensisäisesti annosteltavan hoidon ja tablettimuotoisen lääkkeen yhdistelmähoitoa.

”Potilaiden hoitoa estävä lainsäädäntö on kiireellisesti korjattava. Suomen Syöpäpotilaat ry on kannanotossaan nostanut esiin Suomen kaksikanavaisesta lääkkeiden rahoitusjärjestelmästä johtuvat jäykkyydet, jotka eivät mahdollista useiden yhdistelmähoitojen arviointia eikä käyttöönottoa syöpien hoidossa. Kaksikanavarahoitusjärjestelmä on luonut väliinputoajatilanteen: potilaat eivät saa yhdistelmähoitoa, jos vain toinen lääkkeistä kuuluu sairaalan vastuulle ja toiseen ei ole puolestaan mahdollista saada sairausvakuutuskorvausta. On kohtuutonta laittaa vakavasti sairaat potilaat odottamaan ministeriön asettaman monikanavarahoituksen purkamista selvittävän työryhmän tuotoksia, joiden on määrä valmistua vasta keväällä 20203. Päätöksiä tarvitaan nyt,” Sarkomaa vaatii.

Sarkomaa kiirehtii lisäksi hallitukselta toimia Kansallisen Syöpäkeskuksen toiminnan vauhdittamiseksi. On vakavaa, että toiminnan käynnistymisen edellytyksenä olevan koordinoivan yksikön rahoitus ja perustaminen on viivästynyt. Tutkimusta ja yhdenvertaista hoitoa edistävän Kansallinen syöpäkeskuksen toiminta on laitettava täysimääräisesti käyntiin,” Sarkomaa päättää.

Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen ja jättää toimenpidealoitteen uusien yhdistelmähoitojen käyttöönotosta syövänhoidossa vauhdittaakseen hallitusta toimiin yhdenvertaisten syöpähoitojen mahdollistamiseksi.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Tiedote 5.12.20

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa muistuttaa, että kirjailijoille maksettavaa lainauskorvausta pitäisi saada myös e-aineistosta. Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Lainauskorvaus on monelle kirjailijalle ja kääntäjälle tärkeä osa toimeentuloa.

Useammassa Euroopan maassa lainauskorvaus on ulotettu myös e-kirjoihin. Tällä hetkellä Suomessa tekijänoikeuslain nojalla lainauskorvausta maksetaan vain fyysisinä teoskappaleina lainattavista kirjoista. Samaan aikaan e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainamäärät lisääntyvät vuosittain merkittävästi ja Suomessa selvitetään kansallisen e-kirjaston perustamista. 

”Kirjallisuuden tekijöiden toive saada lainauskorvausta myös e-aineistoista, on perusteltu ja kannatettava,” sanoo Sarkomaa.

”Suomessa käytetään kirjastoja eniten kaikista Pohjoismaista. Valtaosa meistä suomalaisista on kirjastojen ja kirjojen ystäviä. Turvaamalla tekijöille kohtuullisen korvauksen näiden sisältöjen lainaamisesta, voidaan samalla turvata tekijöiden mahdollisuus keskittyä luovaan työhön,” Sarkomaa toteaa.

Suomessa lainauskorvausjärjestelmä syntyi myöhään muihin Euroopan maihin verrattuna. Lainauskorvaus nousi Suomessa vihdoin vuonna 2017 pohjoismaiselle tasolle ja korkeakoulukirjastot otettiin mukaan korvauksen piiriin.

”Eduskunnassa teimme työtä kansanedustajajoukolla yli puoluerajojen tavoitteen saavuttamiseksi. Nyt on taas aika yhdistää voimat ja ulottaa lainauskorvaus myös e-kirjoihin,” sanoo Sarkomaa.

Valtion erikoiskirjasto Celia tuottaa lukemisesteisille äänikirjoja saavutettavassa muodossa. Kirjallisuuden tekijät saavat Celian lainoista nykyisin korvauksen vain, jos teos jää pysyvästi käyttäjän haltuun. Myös tämä korvausoikeus tulisi muuttaa teknologianeutraaliksi.

Sarkomaa muistuttaa, että sivistysvaliokunta esitti mietinnössään 7/2018, että hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin lain muuttamiseksi teknologianeutraalimmaksi siten, että tekijöiden oikeudet kohtuullisen korvauksen saamiseen varmistetaan vastaamaan paremmin teosten käyttöä. Sivistysvaliokunta esitti, että hallituksen tulee arvioida lain vaikutuksia edunsaajien ja oikeudenhaltijoiden kannalta ja antaa siitä selvitys sivistysvaliokunnalle keväällä 2021. 

Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen KK 918/2020 lainauskorvauksen ja kirjallisuuden Celia-korvausten muuttamisesta teknologianeutraaleiksi vauhdittaakseen hallitusta sivistysvaliokunnan edellyttämiin toimiin.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram