fbpx Siirry sisältöön

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen eduskuntaryhmä jättää tänään kirjallisen kysymyksen ulkoministeri Haaviston toiminnasta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää ulkoministeri Pekka Haavistolle seuraavat kysymykset:

Onko hallitus antanut ulkoministeriölle mandaatin tarvittaessa toteuttaa al-Holin leirillä olevien suomalaisten evakuointeja aikuiset mukaan lukien ilman, että tällaisen toimenpiteen toteuttaminen ennalta alistetaan valtioneuvoston erilliseen harkintaan,

mikäli hallitus on tosiasiassa antanut mandaatin tai tehnyt linjauksen evakuointiasiassa, missä kokoonpanossa päätös on tehty ja onko päätös ollut yksimielinen,

onko todella ryhdytty toimenpiteisiin al-Holin leirillä olevien suomalaisten kotiuttamiseksi, onko ulkoministeriön virkamies sijoitettu Erbiliin kuukauden virkamatkalle ja mikäli näin on tehty, millä valtuutuksilla,

mikä on hallituksen linja perheenyhdistämisiin Isis-leirillä olevien lasten Suomeen tuomisen jälkeen ja kenellä kaikilla on oikeus tulla Suomeen joko heti tai myöhemmin, mikäli lapsi on palautettu Suomeen,

miten mahdollisesti rikoksiin syyllistyneet Isis-leirillä olleet äidit tulisi saattaa oikeuden eteen: nykyisessä olinpaikassaan, kansainvälisessä tuomioistuimessa vai Suomessa ja

onko ulkoministeri antanut virkamiehelle asiassa ohjeita, joita tämä ei ole halunnut noudattaa, mihin virkamiesten puheet ”pelon ilmapiiristä” ulkoministeriössä perustuvat ja mitä aiotte tehdä tilanteen korjaamiseksi?

Eduskunnan puhemiehelle

Viime aikojen uutiset ulkoministeri Pekka Haaviston toiminnasta ovat herättäneet ihmetystä ja hämmennystä. Uutislähteiden mukaan Pekka Haavisto on yrittänyt junailla suomalaiset al-Holin pakolaisleirillä olevat lapset salaa Suomeen. Al-Holin leirillä on lähinnä Isis-terroristien perheenjäseniä. Pekka Haavisto on julkisuudessa olleiden tietojen painostanut asiassa ulkoministeriön virkamiestä.

Ulkoministeri Haavisto kiisti asian maanantaina 2.12. pitämässään tiedotustilaisuudessa. Tilanne on kuitenkin herättänyt kysymyksiä ulkoministerin toiminnasta sekä al-Holin leirillä olevien suomalaisten tilanteesta.

Lasten ja äitien palauttaminen al-Holin leiriltä on puhuttanut yhä enenevissä määrin syksyn aikana. Suomessa poliittinen vastuu ja valvonta toteutuvat eduskunnan ja hallituksen välillä. Hallitus on ollut aikeissaan täysin epäselvä, vaikka kokoomuksen eduskuntaryhmä on peräänkuuluttanut hallitukselta selkeää linjausta asian ratkaisemiseksi.

27. kesäkuuta pääministeri Rinne ja oikeusministeri Henriksson totesivat eduskunnan täysistunnossa, että ”hallitus ei lähde aktiivisesti hakemaan näitä ihmisiä pois”. Nämä kommentit ovat ristiriidassa viimeisten uutisten kanssa, joissa todetaan, että hallitus on siunannut al-Holin leirillä olevien naisten ja lasten tuomisen tapauskohtaisesti takaisin Suomeen. Uutislähteiden mukaan hallitus on yhdessä käynyt läpi toimia, joiden avulla suomalaisia voidaan hakea al-Holin pakolaisleiriltä. Kysymys kuuluu, missä kokoonpanossa päätös on tehty ja onko päätös ollut yksimielinen.

Lasten tuominen Suomeen al-Holin leiriltä on monella tapaa ongelmallinen kysymys. Oikeuskansleri Pöysti on todennut, että ”leirin vaikeat olosuhteet ja aikuisiin liittyvä turvallisuusuhka huomioon ottaen oikeuskansleri pitää mahdollisena sitä, että Suomen viranomaiset pyrkivät tapauskohtaisen arvion perusteella kotiuttamaan lapsen hänen elämänsä turvaamiseksi, vaikka huoltajan suostumusta ei saataisikaan.” (OKA 10.10.) Jos al-Holin leirillä olevat äidit tuodaan Suomeen, he voivat suojelupoliisin mukaan tänne tultuaan aiheuttaa merkittävän turvallisuusriskin. Suomi olisi ensimmäinen EU-maa, joka olisi poliittisesti linjannut, että aikuiset tuodaan al-Holin leiriltä takaisin kotimaihinsa. Sotatoimialueelle Syyriaan Isisin tueksi lähteneet naiset ovat joko tienneet tai heidän olisi pitänyt tietää, millaisesta julmia terroritekoja tekevästä järjestöstä on ollut kyse. Osa äideistä voi olla hyvinkin radikalisoituneita ja vaarallisia.

Lasten tuomiseen Suomeen liittyy äidin lisäksi laajemminkin perheenyhdistämiseen liittyviä kysymyksiä. Asian monimutkaisuuden takia joissakin maissa on päädytty palauttamaan kotimaahan vain orpolapsia. Pääosin lapset ovat olleet alle 10-vuotiaita.

Uutislähteiden mukaan ulkoministerin näkemys on ollut, että UM:n pitäisi sijoittaa Irakin Erbiliin virkamies valmistautumaan tilanteeseen, jossa Syyrian puolelta tulisi rajan ylitse Suomen kansalaisia. Virkamiehen tulisi linkkautua kansainvälisiin toimijoihin Erbilissä ja pysyä tilanteen tasalla.

Myös ulkoministerin johtamistapaan liittyvät kysymykset ovat nousseet keskusteluun, kuten myös puheet ulkoministeriön työilmapiiristä. Virkamiesten mukaan ulkoministeriössä on ”pieni pelon ilmapiiri”. Kyse on ollut etenkin siitä, että ulkoministeri Haaviston sanotaan painostaneen konsulipäällikkö Pasi Tuomista tuomaan lapset al-Holin leiriltä Suomeen. Ja kun Tuominen ei ole tähän suostunut, hänet on syrjäytetty tehtävästään. Ministeriön asianmukainen johtaminen edellyttää, että vähintäänkin on selvitettävä, pitävätkö väitteet paikkansa ja jos pitävät, kuinka suuresta ongelmasta ministeriössä on kyse. Ministeri toimii ministeriönsä päällikkönä ja hänen tulee huolehtia alaistensa työhyvinvoinnista

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän/esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus antanut ulkoministeriölle mandaatin tarvittaessa toteuttaa al-Holin leirillä olevien suomalaisten evakuointeja aikuiset mukaan lukien ilman, että tällaisen toimenpiteen toteuttaminen ennalta alistetaan valtioneuvoston erilliseen harkintaan,

mikäli hallitus on tosiasiassa antanut mandaatin tai tehnyt linjauksen evakuointiasiassa, missä kokoonpanossa päätös on tehty ja onko päätös ollut yksimielinen,

onko todella ryhdytty toimenpiteisiin al-Holin leirillä olevien suomalaisten kotiuttamiseksi, onko ulkoministeriön virkamies sijoitettu Erbiliin kuukauden virkamatkalle ja mikäli näin on tehty, millä valtuutuksilla,

mikä on hallituksen linja perheenyhdistämisiin Isis-leirillä olevien lasten Suomeen tuomisen jälkeen ja kenellä kaikilla on oikeus tulla Suomeen joko heti tai myöhemmin, mikäli lapsi on palautettu Suomeen,

miten mahdollisesti rikoksiin syyllistyneet Isis-leirillä olleet äidit tulisi saattaa oikeuden eteen: nykyisessä olinpaikassaan, kansainvälisessä tuomioistuimessa vai Suomessa ja

onko ulkoministeri antanut virkamiehelle asiassa ohjeita, joita tämä ei ole halunnut noudattaa, mihin virkamiesten puheet ”pelon ilmapiiristä” ulkoministeriössä perustuvat ja mitä aiotte tehdä tilanteen korjaamiseksi?

Tiedote
30.11.2019
Julkaisuvapaa heti

Vielä ennen vaaleja nykyiset hallituspuolueet vaativat nopeasti lisää hoitajia vanhusten palveluihin. Puolueet lupasivat ympärivuorokautiseen hoivaan 4 400 hoitajaa lisää ja sen rahoittamiseksi 250 miljoonaa euroa.

”Hallitus on tehnyt rujon arvovalinnan ja esittää ensi vuoden budjettiin lupaamiensa satojen miljoonan sijasta vain viiden miljoonan euron lisämäärärahaa vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan. Määrärahalla saisi palkattua korkeintaan sata uutta hoitajaa. Tämä on vakava osoitus siitä, että Rinteen hallitukseen lupauksiin ei voi luottaa. Hallituksen ensi vuodelle esittämä budjetti oli monelle ikäihmiselle ja heidän läheisilleen järkytys”, kokoomuksen Sari Sarkomaa ja Mia Laiho sanovat. 

Kokoomusedustajien mukaan hallitus sysäsi vanhukset syrjään, kun se alkoi jakaa budjetista rahaa satoihin eri kohteisiin. 

”Tämä on arvovalinta, kun ikääntyneet ihmiset jätetään edelleen odottamaan. Tämä on erityisen härskiä siksi, että vastuuministerinä on henkilö, joka vielä ennen vaaleja lupaili, että vanhusten palveluiden kuntoon laittaminen olisi mahdollista hetkessä. Kokoomus ei hyväksy, että vanhusten palveluiden epäkohtien korjaamisen vastuuta vältellään”, edustajat sanovat.

Kokoomus esittää vaihtoehtobudjetissaan ikääntyneiden parempaan hoivaan yhteensä 150 miljoonan euron pysyvää lisäystä. Määrärahasta 100 miljoonaa osoitettaisiin hoitajan palkkaamiseen; tuhat uutta hoitajaa kotihoitoon ja tuhat uutta hoitajaa ympärivuorokautiseen hoivaan. Loput 50 miljoonaa käytettäisiin ikäihmisten palveluiden kehittämiseen ja esimerkiksi omaishoidon ja saattohoidon parantamiseen.

”Vaihtoehtomme osoittaa, että lisärahaa vanhusten hoitoon on, jos on tahtoa. Kyse on arvovalinnoista. Rinteen hallituksen on pidettävä suomalaisille antamansa lupaus ja turvattava riittävät voimavarat niin, että laadukas ja inhimillinen hoito voidaan turvata ympärivuorokautisessa hoivassa ja kotihoidossa. Tämä tarkoittaa budjettiesityksen uudelleen arviointia ja korjausta. Kokoomus tarjoaa siihen esityksen”, edustajat sanovat.

”On vastuutonta, että hallitus ei tartu vanhusten palveluiden hoitajapulan korjaamiseen, vaan siirtää vastuuta tulevaan. Väestön ikääntyessä hoivan tarve kasvaa ja ratkaisuja on etsittävä nyt”, kokoomusedustajat sanovat. 

Lisätietoja:  

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461

Eduskunnan puhemiehelle

Lääkkeissä on saatavuushäiriöitä ja tilanne on pahempi kuin koskaan. Apteekkariliiton mukaan tilannetta voitaisiin helpottaa apteekkien nykyistä laajemmilla oikeuksilla vaihtaa lääkkeitä.

Lääkkeiden saatavuushäiriöitä on ollut tänä syksynä enemmän kuin koskaan aiemmin, selviää Suomen Apteekkariliiton tekemästä kyselystä. Apteekkariliiton mielestä tilannetta voitaisiin helpottaa apteekkien nykyistä laajemmilla oikeuksilla vaihtaa lääkkeitä. Apteekkeja helpottaisi, jos ne voisivat vaihtaa lääkkeen saatavilla olevaan vahvuuteen ja sovittaa annoksen sen mukaan ilman yhteydenottoa lääkäriin.

Nykyisin apteekeilla on mahdollista vaihtaa lääkärin määräämä lääke esimerkiksi edullisempaan rinnakkaislääkkeeseen. Vaihto-oikeus on pakkauskohtainen, eikä lääkettä voi vaihtaa eri vahvuiseen eikä myöskään annoskokoa saa muuttaa.

Reseptilääkkeiden lisäksi saatavuusongelmia on ollut myös itsehoitolääkkeissä. Esimerkiksi flunssalääke Finrexiniä ei ole saatu apteekkeihin vuoteen.

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila on julkisuudessa tukenut Apteekkariliiton esitystä. Halila on toivonut Fimean ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistavan apteekkeja asiasta.

Halila on myös todennut, että olisi järkevää, jos esimerkiksi kahden milligramman lääke korvattaisiin yhden milligramman lääkkeellä ja niitä otettaisiin kaksi, kun lääke ei vaihdu. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:

Aikooko hallitus varmistaa, että Apteekkariliiton ehdottama uusi ohjeistus tehdään viipymättä Fimean ja sosiaali- ja terveysministeriön toimesta?

Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy poikkeuksellisen lääkkeiden saatavuushäiriön helpottamiseksi ja lääkehuollon turvaamiseksi koko maassa?

Mitä toimia hallitus on jo tehnyt lääkkeiden saatavuuden turvaamiseksi?

Helsingissä 29.11.2019

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok

Tiedote 21.11.2019
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että eduskunta tekisi päätökset terapiatakuusta vielä ennen joulua.

”Hyvä mielenterveys kuuluu kaikille. On erinomaista, että Terapiatakuu-kansalaisaloite on kerännyt tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja saapunut eduskunnan käsittelyyn. Lämmin kiitos aloitteen tekijöille. Heidän työnsä ansiosta mielenterveysasiat ovat nousseet historiallisella tavalla politiikan ykkösagendalle”, kiittää Sarkomaa.

”Mielestäni eduskunnan olisi viipymättä tehtävä totta mielenterveyden terapiatakuusta, joka rakentaisi Suomeen tehokkaan mielenterveyshoidon perustason”, sanoo Sarkomaa.

Terapiatakuulla taattaisiin apu erityisesti heille, joilla on vähiten voimavaroja vaatia ja hakea apua.

”Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syrjäytymisen syitä. Terapiatakuu varmistaa sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jää yksin, ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Jos jalka on poikki, se yleensä hoidetaan heti, kuten oikein onkin. Sen sijaan, kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tehnyt yhteisen talousarvioaloitteen, jossa terapiatakuun toteutukseen esitetään 35 miljoonaa euroa pysyvää rahoitusta. 

”Esitämme terapiatakuun toteuttamista myös osana kokoomuksen vaihtoehtobudjettia, joka osoittaa, että määrärahat terapiatakuuseen on valtion ensi vuoden budjetista löydettävissä”, päättää Sarkomaa.

Lisätiedot: 

Sari Sarkomaa 0505113033

Tiedote 19.11.2019
Julkaisuvapaa heti

Kokoomus esittää vaihtoehtobudjetissaan keinot, joilla Suomeen saadaan hallituksenkin tavoittelemat vähintään 60 000 uutta työpaikkaa. Tarvitsemme nämä työpaikat, jotta suomalaisilla on jatkossakin laadukasta koulutusta, palveluita perheille, hyvää hoivaa vanhuksille ja turvallisuutta.

Kertaluonteisten panostusten sijaan kokoomus tekee osaamiseen ja sivistykseen pysyviä panostuksia, varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja tutkimukseen. Kokoomus esittää vaihtoehtobudjetissaan koulutukseen ja tutkimukseen yli 300 miljoonaa euroa enemmän pysyvää rahoitusta kuin hallitus.

Ilmastonmuutosta kokoomus torjuu kaventamatta suomalaisten liikkumisen vapautta. Kokoomus lisää liikennettä raiteille. Vaihtoehdosta löytyvät konkreettiset keinot, joilla pääradan parannus ja Turun tunnin junan ykkösvaihe, eli Espoon kaupunkiradan parannus, voidaan käynnistää. Kokoomuksen vaihtoehdossa myös leikataan ympäristölle haitallisia yritystukia ja kiristetään fossiilisten lämmityspolttoaineiden verotusta.

Palkasta ja eläkkeestä pitäisi jäädä sen verran käteen, että euroja riittää muuhunkin kuin aivan välttämättömään. Siksi kokoomus esittää työn ja eläkkeiden verotuksen keventämistä miljardilla, kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja yli 75-vuotiaille korotusta kotitalousvähennykseen.

Vaihtoehtobudjetissamme on laskettu esimerkki Virtasen perheelle, johon kuuluvat vanhemmat ja kaksi päivähoitoikäistä lasta. Kokoomuksen vaihtoehdossa perheellä olisi ensi vuonna käytettävissä 1909 euroa enemmän kuin hallituksen vaihtoehdossa.

Kotitalousvähennyksen parannuksen lisäksi kokoomus esittää ikäihmisten hoivan pysyviin parannuksiin 150 miljoonan euron kokonaisuutta, jolla voidaan kehittää ikäihmisten palveluita ja mm. palkata 1000 hoitajaa ympärivuorokautiseen hoivaan sekä 1000 hoitajaa kotihoitoon.

Nuorten syrjäytymiskehitystä ehkäistään vahvistamalla koulutusta kaikilla tasoilla. Täsmätoimina suuntaamme rahaa myös nuorten työllisyyspalveluihin, toteutamme mielenterveysjärjestöjen esittämä terapiatakuun ja teemme harrastustakuusta pysyvän.

”Kokoomuksen vaihtoehto on todellisia tulevaisuustekoja: lisää työpaikkoja, lisää osaamista ja lisää liikennettä raiteille. Investoimme tulevaisuuteen syömättä suomalaisilta huomisen eväitä kasvavalla velanotolla tai leikkaamalla kasvua työn verotusta kiristämällä. Yli 60 000 työllistä enemmän, 1,5 miljardia euroa velkaa vähemmän ja isoja panostuksia koulutukseen sekä liikenteeseen”, Kokoomuksen vaihtoehtobudjettityöryhmän puheenjohtaja Timo Heinonen sanoo.

”Kokoomuksen vaihtoehdossa tehdään miljardiluokan tulevaisuusinvestoinnit korkeakoulujen pääomitukseen ja nopeisiin raideyhteyksiin, vastuullisesti. Teemme päinvastoin kuin hallitus, joka käyttää omaisuuden myyntitulot pysyviksi tarkoitettuihin menoihin. Syömävelka ja opettajien kolmen vuoden määräaika ei ole tulevaisuusinvestointi. Omassa vaihtoehdossamme esitämme enemmän pysyviä panostuksia koulutukseen kuin hallitus”, kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa toteaa.

”Kokoomuksen vaihtoehdossa on myös korotus pienimpiin eläkkeisiin, eläkeläisten verotuksen kevennys ja kotitalousvähennyksen parannus yli 75-vuotiaille. Eläkkeellä on voitava tulla toimeen ja kotiin on saatava apua, kun sitä tarvitsee”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Timo Heinonen, 050 512 2760

Eduskunnan puhemiehelle

Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit ovat edellytys valtakunnallisesti yhdenvertaisten palveluiden kehittämiselle ja hoidon vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantumiselle. Laaturekisterit parantavat potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta.  Sote-uudistuksen onnistumisessa on lopulta kyse tiedolla johtamisesta, laadusta ja asiakaslähtöisistä palveluprosesseista. Palvelujärjestelmän kehittäminen ei voi onnistua, ellei ole käytettävissä tietoa hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kehittää parhaillaan mallia terveydenhuollon kansallisille laaturekistereille. Eduskunta myönsi viime vaalikaudella laaturekisteri­hankkeelle erillistä rahoitusta. THL:n hankkeen päätavoite on selvittää, miten kansalliset laaturekisterit voitaisiin organisoida, rahoittaa ja ylläpitää.

Ajantasaista laatutietoa tarvitsevat terveydenhuollon ammattilaiset sekä terveyspalvelujen käyttäjät. Laatutiedolla on myös voimakas ohjausvaikutus palvelujärjestelmään. Laaturekistereistä saatava tieto mahdollistaa hoitoyksiköiden ja hoitokäytäntöjen vertailun ja kehittämisen. Ihmisten yhdenvertaisuus paranee, kun vertailutiedon avulla voidaan kohdentaa resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

Suomi poikkeaa laaturekistereiden puuttumisen vuoksi muiden Pohjoismaiden ja monien EU- ja OECD-maiden käytännöistä. Esimerkiksi Ruotsin kansallinen diabetesrekisteri on toiminut vuodesta 1996 ja se on auttanut parantamaan ruotsalaisten diabeetikoiden hoitotasapainoa. Rekisteri tuo uudenlaista avoimuutta palvelujärjestelmään, kun hoitoyksikkökohtaiset tulokset ovat kenen tahansa saatavissa.

THL:n hankkeessa on mukana seitsemän pilotti­rekisteriä: diabetes, eturauhassyöpä, HIV, iskeeminen sydäntauti, selkäkirurgia, reuma ja psykoosi. Esimerkiksi diabetesrekisterin kohdalla työ on jo pitkällä ja rekisteriin määritettävien indikaattoreiden pohdintaa on tehty monialaisesti, myös diabeetikoiden asiantuntemusta kuunnellen. Rekisteri tekee hoidosta asiakaslähtöisempää ja varmistaa asiakaskokemuksen huomioinnin laatutekijänä, kun rekisteriin kerätään myös potilaiden itsensä tuottamaa tietoa hoidon tuloksista ja saadusta palvelusta.

Edellytykset systemaattiselle tiedonkeruulle ja kansallisten laaturekisterien ylläpidolle ovat olemassa.Tämän vuoden toukokuussa tehdyt THL-lain muutokset sekä voimaan tullut laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä luovat edellytykset laaturekisterien toiminnalle ja määrittelevät laaturekisterit osaksi THL:n pysyvää toimintaa. Nyt puuttuu vain resursointi eli pysyvä rahoitus laaturekisterien toimintaan. Liikkeelle voitaisiin lähteä esiintyvyyden, kustannusten ja terveysvaikutusten kannalta merkittävimpien pitkäaikaisten kansansairauksien, kuten diabeteksen, kohdalta ja jatkaa niistä saatujen kokemusten perusteella kehittämistyötä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu seuraava, palvelujärjestelmän kehittämiseen kuuluva tavoite: ”Luodaan laatua kuvaavia rekistereitä, parannetaan asiakastyytyväisyyttä ja kehitetään hoitoa yhteistyössä käyttäjien kanssa.”

Asiantuntijat, järjestöt, terveysalan toimijat ja palvelujen käyttäjät eli asiakkaat ovat yksimielisiä: Suomeen tarvitaan kansallisia laaturekistereitä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus varmistaa, että terveydenhuollon laaturekisterit saadaan perustettua ja niiden ylläpidolle osoitetaan tarpeelliset resurssit?

Helsingissä 14.11.2019

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa esittää harkittavaksi, että viimekädessä perustuslakivaliokunta käsittelisi oikeusasiamiehen tuoreen kannan kieltää koulun joulujuhlan vietto kirkossa. Asia on suomalaisille tärkeä.

Joulujuhla on aivan olennainen osa kulttuuriamme, jota on visusti vaalittava. On välttämätöntä huolehtia, ettei perinteitämme murenneta yksittäisillä päätöksillä.

Sarkomaa ehdottaa pohdittavaksi, että perustuslakivaliokunta selkeyttäisi onko tuore oikeusasiamiehen tekemä päätös kieltää koulun joulujuhlan pitäminen kirkossa ristiriidassa perustuslakivaliokunnan vuonna 2014 tekemän päätöksen kanssa, ja miten kielto nähdään perustuslakivaliokunnan näkökulmasta. 

Koulujen ja asian merkittävyyden kannalta on välttämätöntä, että asiaan saadaan täysi selkeys ennen kuin mikään taho edes harkitsee ohjeiden tai käytäntöjen muuttamista. 

Sarkomaa näkee, että koulujen joulujuhlat kuuluvat kristilliseen perinteeseen, pidettiin ne sitten kirkoissa tai kouluissa.

Kouvolassa koulu aikoi pitää joulujuhlan kirkossa. Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen antoi kuitenkin linjauksen, jonka mukaan koulun joulujuhlan järjestäminen kirkossa loukkaa oppilaiden uskonnonvapautta ja yhdenvertaisuutta. Ratkaisun taustalla on Uskonnottomat Suomessa ry:n aiemmin tekemä kantelu Kouvolan kaupungin menettelystä, jossa yksi kaupungin kouluista järjestää joulujuhlansa kirkossa.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on linjannut uskonnonvapauden toteutumista kouluissa viimeksi vuonna 2014. Perustuslakivaliokunta linjasi, että Suvivirsi tai Enkeli taivaan eivät tee koulun juhlasta uskonnollista tilaisuutta, eikä niiden laulamiselle ole estettä kaikille yhteisessä juhlassa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta tähdensi, että kevät- ja joulujuhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. 

Globaalissa ja monikulttuurisemmassa maailmassa omien juurien ja perinteiden vaaliminen on entistäkin tärkeämpää. Kun kunnioitamme ja vaalimme omaa kulttuuriamme, voimme odottaa sille myös muiden kunnioitusta. Samalla opimme arvostamaan myös muita kulttuureja. Omien perinteidemme säilyttäminen ja arvostaminen on olennainen osa päiväkotiemme ja koulujemme toimintaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Hyvä mielenterveys kuuluu jokaiselle – myös opiskelijalle, muistuttaa kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa. Sarkomaan mielestä eduskunnan olisi viipymättä vietävä eteenpäin mielenterveyspalveluiden terapiatakuu. Erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla viiveet mielenterveyspalveluihin pääsyssä on korjattava pikaisesti, sillä valtaosa mielenterveyden häiriöistä puhkeaa nuoruusiässä ja pitkittyessään ongelmat pahenevat. 

”Opiskelijoiden hyvä terveys on nuorten oman elämän ja koko Suomen tulevaisuuden kannalta elintärkeä asia. Opiskelijoiden mielenterveyteen on kiinnitettävä nykyistä vahvemmin ja ennaltaehkäisevästi huomiota myös osana opintojen ohjausta ja edistettävä joustavia opiskelumahdollisuuksia. Opiskelijoita on ohjattava hakemaan apua, niin että uupumiseen saa tukea varhaisessa vaiheessa. Myös liikunta on tärkeä keino terveydestä ja jaksamisesta huolehtimiseen ja siksi opiskelijoiden monipuolisista liikuntapalveluista tulee huolehtia osana opiskelijoiden terveyden edistämistä”, Sarkomaa sanoo.

”Hyvinvointia tukevien palveluiden lisäksi opiskelijoille on varmistettava nykyistä paljon nopeampi hoitoon pääsy mielenterveyden ongelmissa toteuttamalla terapiatakuu. Nuorten paikka ei ole jonossa odottamassa hoitoa, vaan apua on saatava nopeasti, jotta opinnot voivat jatkua ja nuori voi tavoitella unelmiaan”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomus on esittänyt jo ensi vuodelle määrärahojen lisäystä valtion budjettiin mielenterveyden terapiatakuun toteuttamiseksi. Terapiatakuu-kansalaisaloitteessa ehdotettu lakimuutos vahvistaisi perustason mielenterveyspalveluiden saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta myös opiskelijoille.

”Nuorten opiskelukyvystä huolehtiminen on todellinen tulevaisuusinvestointi”, Sarkomaa sanoo.

”Esimerkiksi lukiolaisten kokemasta uupumuksesta on keskusteltu viime aikoina paljon. Terapiatakuu on tervetullut niin lukioiden kuin ammattikoulujen opiskelijoille varmistamaan perustason ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset mielenterveyspalvelut. Ketään ei saa jättää yksin. Terveyttä ei ole ilman mielenterveyttä,” Sarkomaa sanoo

Kokoomuksen ja opiskelijajärjestöjen tärkeänä pitämä tavoite toteutui viime hallituskaudella, kun ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelut päätettiin laajentaa koskemaan vuoden 2021 alusta yliopisto-opiskelijoiden lisäksi myös AMK-opiskelijoita.

”Kokoomuksen kannattama terapiatakuu toisi myös korkeakouluopiskelijoille nopeamman ja yhdenvertaisen hoitoon pääsyn mielenterveyspalveluihin. AMK-opiskelijoiden siirtyessä YTHS:n piiriin on huolehdittava, että vaikuttavat palvelut kyetään tarjoamaan nopeasti kaikille korkeakouluopiskelijoille”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho ovat huolissaan siitä, että kunnissa hämmennys sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä syvenee entisestään peruspalveluministeri Kiurun epäselvien lausuntojen myötä. Kiurun mukaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman myötä terveyskeskuksiin saadaan luvattuja lääkäreitä. Aamulehden 23.10. tietojen mukaan ohjelmalle suunnattava valtionavustusrahoitus ei tähän kenties taivukaan.

”Hoitotakuun tiukentaminen viikkoon on hallitukselta kunnianhimoinen tavoite, jonka toteuttamiseksi kunnissa tarvitaan ilman muuta rahoitusta lääkärien ja muun terveydenhuollon henkilöstön palkkaamiseen ja näin on luvattukin. Mikäli nyt myönnettävää rahoitusta ei voida käyttää lääkäreiden palkkaamiseen, niin hoitotakuun tiukennus tulee ajamaan kunnat ahtaalle”, Sarkomaa ja Laiho sanovat.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tiedotustilaisuudessa 15.10. ministeri Kiurulta kysyttiin, milloin hallitusohjelmassa mainittu tuhannen uuden lääkärin palkkaaminen perustasolle on ajankohtaista. ”No nyt se on ajankohtaista, kun tämä raha lähtee kentälle. Niin jos tällä ei palkata kaikkia niitä lääkäreitä, jotka saadaan houkuteltua mukaan, niin millä sitten? Kyllä se niinkun tässä nyt on”, Kiuru vastasi.

Aamulehdessä 23.10. sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Tuija Kumpulainen kertoikin, että valtionavustusta ei voi käyttää vakituisen lakisääteisen tehtävän hoitoon, vaan sitä varten ovat valtionosuudet. Kumpulainen totesi myös, että valtionavustuksella ei voi palkata lääkäreitä. Kumpulaisen mukaan avustusta voidaan käyttää esimerkiksi vastaanoton kehittämiseen, mutta ei pysyvään resursointiin.

Ministeriössä selvitetään parhaillaan, voisiko rahaa käyttää lääkärien väliaikaiseen palkkaamiseen terveysasemien jonojen lyhentämiseksi.

 ”Kyseessä on jälleen yksi petetty lupaus. Hallitus on puhunut tuhannen lääkärin lisäämisestä perusterveydenhuoltoon, mutta hallituksella ei ole osoittaa pysyvää rahoitusta. On mahdollista, että monimutkaisen hankehumpan haun kautta saadakseen palkata määräaikaisesti henkilöstöä purkamaan hoitojonoja. Lisäksi hallituksen osoittamalla määrärahalla jäädään vielä kauas tuhannen lääkärin tavoitteesta. Kaiken lisäksi pitäisi olla rahaa muun terveydenhuoltohenkilöstön palkkaamiseen”, Sarkomaa ja Laiho sanovat.

”Hallitus on jo palkkaamassa määräaikaisia opettajia ja nyt samaa harkittaisiin lääkäreiden kohdalla? Nämä ovat pysyviä tehtäviä kunnissa, jotka vaativat pysyvän rahoituksen. Tarpeesta lisätä terveyskeskuslääkäreiden työn houkuttelevuutta on myös puhuttu paljon. Aiotaanko nyt palkata määräaikaisia lääkäreitä, ja sitenkö terveyskeskusten houkuttelevuutta ja nuorten lääkärien hakeutumista perusterveydenhuoltoon parannetaan?” edustajat kysyvät.

Kokoomusedustajat jättivät asiasta tänään kirjallisen kysymyksen hallitukselle vastattavaksi.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram