fbpx Siirry sisältöön

TIEDOTE 18.8.2019

Julkaisuvapaa heti


Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa antaa vahvan tuen pääministeri Rinteen tällä viikolla antamalla lupaukselle turvata suomalaisten ostovoima. Rinne lupaili Ylen haastattelussa torstaina, että hallitus ei päästä ostovoimaa heikkenemään.

  • Valtiovarainministeri Mika Lintilä tyrmäsi välittömästi pääministerin lupauksen. Mikähän on hallituksen kanta? Julkisesta kinastelusta on tullut Rinteen hallituksen tapa. Tämä hämärtää hallituksen linjaa ja pitkällä tähtäimellä syö uskottavuutta. On myös syytä kysyä, johtaako hallitusta pääministeri vai valtiovarainministeri?, Sarkomaa hämmästelee.
  • On helpottava uutinen, jos pääministerin puheenvuoro tarkoittaa sitä, että Rinteen hallitukselta löytyy armoa keskituloisten kurittamiseen ja malttia olla tiukentamatta jo nyt ylikireää verotusta. Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskunnan selkäranka. Työn vastainen verolinja musertaa hyvinvointiyhteiskunnan perustaa, Sarkomaa sanoo.
  • Lauantaina puolestaan pääministeri moitti valtiovarainministeriä leikkauspuheista. Näyttää siltä, että pääministeri ja valtiovarainministeri ovat jatkuvasti tukkanuottasilla ja talouspolitiikan osalta hyvin eri linjoilla. Budjettiriihessä hallituksen on viimeistään kirkastettava, mikä hallituksen talouspolitiikan linja oikeasti on? 

Veronmaksajien keskusliitto on arvioinut, että valtiovarainministeri Lintilän esitys vuoden 2020 valtion talousarvioksi kiristäisi palkkaverotusta puolella miljardilla – keskituloisen lompakosta lähtisi jopa 250 euroa, ellei hallitus tee kompensoivia kevennyksiä kilpailukykysopimukseen liittyvien palkansaajamaksujen kiristymiseen.

  • Palkansaajien ja eläkeläisten ostovoiman leikkaaminen on myrkkyä työllisyydelle ja ankaran progression kiristäminen työn kannustimille. Hallituksen on syyskuun budjettiriihessä syytä purkaa ansiotuloverotuksen korotukset, kuten kokoomus on esittänyt, Sarkomaa vaatii.
  • Meidän tulisi verottaa vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän, eli työtä ja enemmän sitä mitä haluamme vähemmän, eli haittoja ja päästöjä. Yhtälailla on kevennettävä eläkkeiden verotusta, Sarkomaa jatkaa.


Esimerkiksi 2 720 euroa kuukaudessa ansaitsevan tienatusta lisäeurosta 47,2 senttiä vie verokarhu. Yli 50 prosentin marginaaliveroaste nousee jo 3 920 euron kuukausipalkalla.

  • Nämä karmaisevat luvut kertovat, että veropolitiikan painotuksen on oltava keskituloisissa ja progression keventämisessä. On täysin kaupunkilaisjärjellä vastaista, että lisätulojen tai paremmin palkatun työn hankkimisesta rangaistaan. Työn verotuksen keventäminen on täysin välttämätöntä työllisyyden ja kannustimien vahvistamiseksi ja hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi, Sarkomaa summaa.

Suomessa kuten muuallakin Euroopassa veropolitiikka on viime vuosina kääntynyt talouskasvua ja työllisyyttä tukevampaan suuntaan. Tätä kestävää linjaa on Sarkomaan mielestä välttämätöntä jatkaa.

  • Veropolitiikan on oltava talouskasvua ja työllisyyttä tukevaa eikä ahkeruutta kampittavaa. Kaiken työn pitää kannattaa, Sarkomaa jatkaa.
  • Veropolitiikassa on syytä katsoa naapurimaa Ruotsia. Keskipalkkaa verotetaan Ruotsissa keveämmin kuin Suomessa ja Ruotsissa progressio kiristyy suuremmilla tulotasoilla kuin Suomessa. Meillä verotus kiristyy hyvin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa, kun korkeat marginaaliveroprosentit iskevät lisäansioiden ja uralla etenemisen kannustimiin, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Tiedote 11.8.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta korjaustoimiin, joilla lisätään ikäihmisten kuntoutusta ja liikuntaa sekä mahdollisuuksia ulkoilla. Vanhustenhuollon liikkumaton, istuva ja makuuttava hoivakulttuuri tulee monin tavoin kalliiksi. 

- Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ikäihmisen toimintakyvyn ja paisuttaa muutenkin vauhdilla kasvavaa hoivan tarvetta. Kyse on yhtälailla ikäihmisten osallisuudesta ja oikeudesta elää omannäköistä elämää, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa muistuttaa ministeri Krista Kiurua viime eduskuntakaudella käsitellyn, historian ensimmäisen liikuntapoliittisen selonteon ehdotuksista, joiden tarkoitus on juurruttaa kotikuntoutus sekä muita kuntouttavia ja liikuntaa edistäviä toimintatapoja osaksi ikäihmisten palveluja. 

- Liikuntapoliittinen selonteko paljasti, että nykyisin liikuntaa ja liikkumista tukevien palveluiden ulkopuolelle jäävät todennäköisemmin ne, jotka hyötyisivät liikunnasta eniten. Heitä olisivat muun muassa juuri toimintakyvyltään heikkokuntoisimmat ikääntyneet, Sarkomaa muistuttaa. 

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta ja vain kolmannes ikääntymisestä. Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta toimintakykynsä ylläpitämiseen. Sarkomaa haluaa, että liikuntaan ja mahdollisuuteen ulkoilla ei saisi olla ikärajaa.

- On sietämätön epäkohta, että usein kotihoidon piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään useammin ulos kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan. Liikunnan edistäminen ja kuntoutus pitäisi olla vanhustenhuollon keskiössä. Vanhustenhuollossa on nykyistä enemmän hyödynnettävä fysio- ja toimintaterapeuttien osaamista. Koko sote-henkilöstö on saatava nykyistä vahvemmin mukaan liikunnan edistämiseen, Sarkomaa painottaa.

Sarkomaan mielestä kaiken ikäisten liikunnan lisääminen on vaikuttava keino, kun sote-kustannusten kasvua  halutaan taittaa ja ennen kaikkea lisätä ihmisten hyvinvointia. Myös jokaisen kunnan on asiaan täysin välttämätöntä herätä. Suomalaisten liikkumattomuuden kustannukset nousevan jopa kolmeen miljardiin. Liikunta tekee hyvää ihmisille ja kansantaloudelle.

Lisätietoja: 

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Tiedote 10.8.2019
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko ja Sari Sarkomaa toteavat valtiovarainministeriön tuoreen perustuloselvityksen vahvistavan sen, ettei perustulo toimi. Selvityksessä erityisasiantuntija Heikki Viitamäki tarkasteli koko aikuisväestön kattavan perustulomallin vaikutuksia.  

- Vastikkeettoman perustulon negatiivisten seurausten lista on selvityksen mukaan pitkä. Keskituloisten ja yrittäjien tuloverotus kiristyisi. Lisätienestien hankkimisen kannustimet laskisivat progression kiristyessä. Työllisyyden ei myöskään arvioida parantuvan, Risikko sanoo.

Perustulon kannattajat ovat puolustaneet perustuloa sillä, että tukimalli tekisi työnteosta aina kannattavaa.

- Selvityksen mukaan väitteelle ei ole perusteita. Perustulo ei lisää työnteon kannustimia, koska mallin rahoittaminen vaatii myös pienituloisten verotuksen kiristämistä. Meillä ei yksinkertaisesti ole yhteiskuntana varaa sellaiseen sosiaaliturvamalliin, joka ei aidosti paranna työnteon kannustimia ja passivoi tuensaajia, Sarkomaa sanoo.

Edustajat toteavat, että sosiaaliturvan on jatkossakin oltava vastikkeellista ja syyperusteista. Kokoomus on esittänyt sosiaaliturvan uudistamisen pohjaksi yleistukimallia, jossa työnteon kannattavuus paranisi tuen vähentyessä tasaisesti tulojen noustessa. Erona perustuloon olisi myös se, että tukea saadakseen henkilöltä edellytettäisiin aktiivisuutta. Ja aktiivisuus hyödyttäisi rahapussia.

Vastikkeettoman ja kaikille ilman tarkempaa harkintaa maksettavan perustulon keskeiset ongelmat liittyvät tuen huonoon kohdentumiseen sekä passivoivaan vaikutukseen.

- Selvitys toteaa, että perustulossa suuria voittajia olisivat esimerkiksi pelkästään pääomatuloja saavat henkilöt, jotka voivat olla hyvinkin varakkaita. Miten hallitus edes kuvittelee ajavansa näin järjetöntä mallia?, Risikko ja Sarkomaa ihmettelevät.

Lisätietoja:

Paula Risikko, 050 511 3107
Sari Sarkomaa, 050 511 3022

Tiedote 7.8.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kannattaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksonin (rkp) esitystä arvioida isojen ja suuritehoisimpien veneiden kuljettajien taitovaateet. Sarkomaa pitää viisaana luoda veneen kokoon ja tehoon kytketty tutkinto tai ajokortti isojen veneiden kuljettajille.

Suomessa yli 24-metrisen huvialuksen kuljettajalla on oltava kansainvälinen huviveneen kuljettajankirja. Tämä tarkoittaa, että ilman lupakirjaa voi kuljettaa 23,9-metristä alusta, jossa on satojen hevosvoimien koneteho. Sarkomaan mukaan tilanne ei ole tarkoituksenmukainen.

- Iso venekoko isolla teholla on vaarallinen yhdistelmä, jos kuljettajalla  ei ole osaamista eikä ymmärrystä vesillä liikkumisesta. Asia on vuosi vuodelta tärkeämpi, kun veneilijöiden määrä on kasvanut ja vesillä on yhä isompia veneitä ja moottoreita, Sarkomaa toteaa.

Ruotsissa veneilykortti on pakollinen yli 12-metristen ja tietyn nopeuden ylittävien veneiden kuljettajille. Myös muissa Pohjoismaissa ja Virossa on samantyyppinen käytäntö. Sarkomaa pitää tärkeänä, että hallitusohjelmassa luvatun liikenneturvallisuusstartegian valmistelussa vesiliikenteen turvallisuustoimet nostetaan vahvasti esille ja tehdään tarvittavat lainsäädäntöesitykset.

- Vesillä liikkuessa tarvitaan ennen kaikkea toisten kunnioittamista. Vapauden vastapari on vastuu. Venekokojen ja konetehojen kasvaessa on  osaamisessa oltava enemmän vaateita. Esimerkiksi soutuveneellä liikkujan ja mittavan moottoriveneen kuljettajilta on voitava vaatia erilaisia asioita, Sarkomaa jatkaa ja lisää, ettei pidä pakollista tutkintoa tai veneajokorttia pienveneilijöille tarkoituksenmukaisena.

Sarkomaa muistuttaa, että ennaltaehkäisevään vesiturvallisuustyön voimavarat ovat hyvin pieniä.

- Meripelastuseura tekee upeaa vapaaehtoistyötä veneilijöiden turvallisuuden takaamiseksi. Sen toiminnan suurin rahoitus tulee kannattajajäseniltä jäsenmaksuista. Meripelastusseuran tehtävien määrä on 10 viime vuodessa kaksinkertaistunut. Yhteiskunnan tuen määrää on arvioitava niin, että alukset voidaan pitää valmiudessa ja vesillä, Sarkomaa ehdottaa. 

On perusteltua, että liikenneministeriö yhdessä veneilyalan toimijoiden kanssa arvioi toimet, joilla edistetään veneilyn turvallisuutta ja vastuullisuutta. Turvallisuus liikenteessä syntyy yhteistyössä.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

puh. 0505113033

Tiedote 5.8.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vetoaa syksyn budjettiriiheen valmistautuvaan hallitukseen kotitalousvähennyksen leikkausten perumiseksi. Sarkomaan mukaan hallituksen on keskityttävä työllisyyttä edistäviin, ei heikentäviin toimiin. 

”Eduskuntakauden tärkein tavoite on nostaa työllisyysastetta. Pääministeri Rinteen hallituksen tiedossa olevat työllisyystoimet ovat kuitenkin laihoja, ja mikä hälyttävintä, hallitus näyttää painottavan toimia, joiden vaikutukset jopa heikentävät työllisyyttä”, Sarkomaa toteaa.

”Vakava esimerkki on kotitalousvähennyksen leikkaaminen. Kotitalousvähennys on työllistänyt erityisesti pieniä yrityksiä ja vahvistanut kotitalouspalvelualan syntyä”, Sarkomaa jatkaa.

Antti Rinteen hallitusohjelmassa on kirjaus kotitalousvähennyksen tuntuvasta leikkaamisesta. Kotitalousvähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin. Korvauksen enimmäismäärä laskee 2 400 eurosta vuodessa 2 250 euroon.

Vuonna 2017 yhteensä lähes 450 miljoonan euron vähennyksistä 85 prosenttia käytettiin remontteihin, loput kotitalous- ja hoivapalveluihin. 

”Jos vähennystä leikataan, on selvää, että remontointi- ja hoivapalvelujen käyttö vähenee. Kotitalousvähennyksen leikkaaminen on kuin hölmöläisen peiton jatkamista. Kun tavoitteena on lisätä työllisyyttä ja kitkeä harmaata taloutta, niin toimitaankin päinvastoin”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että kotitalousvähennyksen käyttäjistä yli 40 prosenttia on eläkeläisiä. Vähennys on tuiki tärkeä tuki monen ikäihmisen arkeen, ja kotona asumisen mahdollistaja. Vähennyksen leikkaus voi tuoda yllättäviäkin lisäkustannuksia. Ikääntyvässä Suomessa pitää leikkauksien sijaan päinvastoin uudistaa ja laajentaa kotitalousvähennystä niin, että se ehkäisee ikäihmisten tarvetta käyttää raskaampia palveluja kuten tehostettua palveluasumista.

”On käsittämätöntä, miksi hallitus kamppaa ihmisten arkea helpottavia toimia. Leikkaus on myös täysin päinvastainen Rinteen hallituksen lupauksille helpottaa eläkeläisten toimeentuloa”, Sarkomaa sanoo.

Keskimäärin eläkeläinen on ostanut palveluita Suomen kotipalveluyhdistyksen mukaan noin 2000 eurolla vuoden aikana. Näin ollen kymmenen prosentin leikkaus voisi tarkoittaa noin 200 euron vuosittaisia lisäkuluja vähennystä käyttäville eläkeläisille.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Tiedote 28.7.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että Suomessa tehostetaan diabeteksen hoitoa.  Terveydenhuollon uudistamisessa on erityinen tarve vahvistaa ennaltaehkäisyä, peruspalveluja sekä etenkin kehittää laajojen kansansairauksien, kuten diabeteksen hoidon laatua.

Sarkomaa pitää hälyttävänä, että Suomessa diabeteksen hoitotulokset eivät vastaa nykyaikaisen hoidon ja tekniikan antamia mahdollisuuksia. Diabeteksen hoidossa tarvitaan jättiläisloikka eteenpäin, niin, että uusin teknologia saadaan yhdenvertaisesti tukemaan hyvää hoitoa ja hoitotasapainoa.

"On vakava tosiasia, että Suomessa diabeteksen hoitovälineiden saatavuus on räikeän epätasa-arvoista. Diabetesta sairastavien on vaikea saada kudossokerin sensorointia ja insuliinipumppuja. Tyypin 2 diabetesta sairastavien kohdalla verensokeriliuskojen jakelua on rajoitettu voimakkaasti. Hoitotarvikkeita tulisi tarjota lääketieteellisin perustein yhdenvertaisesti Käypä hoito -suositusta noudattaen. Oikeusasiamieskin on kantelun johdosta asiaan hiljattain kiinnittänyt vakavaa huomiota", Sarkomaa sanoo. 

"Sensorointiteknologian nykyistä laajemmalla käyttöönotolla on saavutettavissa parempaa elämänlaatua ja apua omahoitoon. Sen kustannukset maksavat itsensä takaisin lisäsairauksien vähentyessä", Sarkomaa sanoo.

Diabeteksen hoidon puutteet tulevat kalliiksi taloudellisesti ja inhimillisesti. Suomessa vain 20 prosenttia tyypin 1 diabetesta sairastavista ja 70 prosenttia tyypin 2 diabetesta sairastavista pääsee hoitotavoitteeseen. Huono hoitotasapaino altistaa vähitellen syntyville lisäsairauksille. Lisäsairaudet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja toimintakyvyn menetystä, ja niiden hoitaminen tulee paljon kalliimmaksi kuin itse diabeteksen. Terveydenhuollon kokonaiskustannuksista diabetes vie noin 15 prosenttia. Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston kustannustutkimuksen mukaan lisäsairauksien ehkäisyllä voitaisiin saavuttaa yli 550 miljoonan euron vuotuiset säästöt.

"Diabeteksen hoito on järjestettävä niin, että hoitotulokset paranevat. Tyypin 1 diabeteksen ja vaativan tyypin 2 diabeteksen hoito tulisi keskittää osaamiskeskuksiin ja -verkostoihin ammattilaisten riittävän osaamisen ylläpitämiseksi", Sarkomaa sanoo.

"Elintavat vaikuttavat useisiin sairauksiin, mutta diabeteksessa perintötekijät määräävät aika paljon. Meillä suomalaisilla se on geeneissä. On täysin välttämätöntä, että jokaisella suomalaisella on yhdenvertainen pääsy oikea-aikaisesti perusterveydenhuoltoon. Siksi kokoomus on esittänyt palveluiden saatavuuden parantamista hoitotakuun määräaikoja tiukentamalla ja palvelusetelilainsäädäntöä uudistamalla", Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3022

Tiedote 21.7.2019

Julkaisuvapaa heti

Koomus haluaa Suomeen pikaisesti terapiatakuun, joka varmistaa mielenterveyspalvelujen nopean ja yhdenvertaisen saatavuuden. Kokoomuksen varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vaativat hallitusta päättämään asiasta viivytyksettä, jo syksyn budjettiriihessä.


”Terapiatakuu ei voi jäädä odottamaan sote-uudistusta tai pahimmillaan jäädä sen jalkoihin. Hallituksen pitää varmistaa hoitoonpääsy mielenterveyspalveluihin nopeasti”, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa vaativat.


Kokoomusjohto iloitsee siitä, että terapiatakuu-kansalaisaloite on kerännyt tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskunnan käsittelyyn. 

”Kokoomus kannattaa terapiatakuun tavoitteiden edistämistä lämpimästi. Teimme jo keväällä oman esityksemme hoitotakuuajan huomattavasta lyhentämisestä ja peruspalveluiden vahvistamisesta, sisältäen esityksen nopeammasta mielenterveyspalveluihin pääsystä etenkin lapsille ja nuorille. Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syrjäytymisen syitä. Varmistamalla ajoissa ja matalalla kynnyksellä saatava hoito voidaan ehkäistä suurempien ongelmien syntymistä. Siksi kokoomus on esittänyt hoitotakuun tiukentamista”, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa sanovat.

Terapiatakuu -kansalaisaloitteessa ehdotetaan lakimuutosta, jolla taataan kaikille nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Hoidon tarve tulisi arvioida välittömästi apua haettaessa, ja hoito aloittaa kuukauden sisällä tästä.

”Oikea-aikaisten mielenterveyspalveluiden on oltava yhdenvertaisesti jokaisen niitä tarvitsevan saatavilla. Kansalaisaloitteen ehdottama lakimuutos rakentaisi Suomeen tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Satsaukset maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin, kun yhä useampi saa apua varhaisessa vaiheessa ja mielenterveysongelmista johtuvat työpoissaolot vähenevät ja kalliin erikoissairaanhoidon tarve pienenee”, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa sanovat.

”Terapiatakuu osuu suoraan yhteen sote-palveluidemme kipeimmistä kohdista. Erityisesti yhdenvertaisuuden näkökulmasta muutos on kaivattu, sillä tällä hetkellä mielenterveyspalvelut eivät ole tasapuolisesti kaikkien saatavilla. Eroja on alueellisesti, väestöryhmittäin ja diagnoosiryhmittäin, mutta merkittävin haaste on viive palveluihin pääsyssä. Jonotusajat perusterveydenhuoltoon ja sieltä edelleen erikoissairaanhoitoon ovat kestämättömiä ja eriarvoistavia. Tarvitsemme kipeästi toimia, jotta mielenterveyspalveluihin pääsee yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä”, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa sanovat.

 Lisätietoja:

Sanni Grahn-Laasonen, 050 462 6614

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Tiedote 5.7.2019Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja, Sari Sarkomaa kirittää hallitusta valmistelemaan lakiesityksen tuetusta hoitovapaasta  tukemaan omaisistaan huolehtivien työssäjaksamista. 

Tuettu hoivavapaa olisi tarkoitettu tilanteisiin, jossa työntekijä hoitaa omaistaan tai läheistään tilapäisesti. Tarpeita voi tulla esimerkiksi iäkkään vanhemman leikkauksen jälkeen tai vaikka lähiomaisen saattohoitoa varten.

Vanhushoivan tilanteet voivat muuttua äkillisesti, jolloin omainen joutuu jäämään yllättäen työstä pois hoitaakseen ja järjestelläkseen hoidettavansa asioita.

Tuettu hoivavapaa tukisi työssä pysymistä.  Läheisen vakava sairastuminen tai vanhuuden sairauksiin liittyvä hoivan ja huolenpidon tarve voivat lisätä hoivaroolissa olevan henkilön todennäköisyyttä jäädä ennenaikaisesti pois työstä, lisätä syrjäytymisen ja köyhtymisen riskiä. 

Omaishoitajana toimii eri ikäisiä ihmisiä. Toimia tarvitaan mahdollistamaan ansiotyön ja omaishoitajan vaativan tehtävän yhdistäminen. Esimerkiksi vaikeasti vammaista lasta hoitaville työssäkäyvällä vanhemmille tuettu hoivavapaa olisi hyvin tervetullut. Siinä olisi vanhemman mahdollista tuetusti jäädä hoitamaan läheistään ja saada sairausvakuutuksesta määräaikaista korvausta. Näin yllättävissä tai haastavimmista vaiheissa voisi olla työstä tuetusti pois.

Hoivavapaalle on ollut mahdollista jäädä jo vuodesta 2011, mutta siihen ei saa taloudellista tukea. Läheisen hoitaminen kotona ei ole ollut kaikille halukkaille taloudellisesti mahdollista. Pahimmassa tapauksessa sairastunutta perheenjäsentä hoitamaan jäävä joutuu turvautumaan itsekin sairauslomaan. Tällainen menettely on kestämättömän kallis ja epäinhimillinen.

Tuetun hoivavapaan malli tulee Ruotsista, jossa työntekijän on mahdollista tuetusti jäädä hoitamaan sairastunutta läheistään. Ruotsissa työntekijä voi saada määräaikaista korvausta sairausvakuutuksesta.

Tuettu hoivavapaa lisäisi omaisistaan huolehtivien valinnanmahdollisuuksia ja edistäisi osaltaan ikääntyvän Suomen työllisyysastetta.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

TIEDOTE 4.7.2019
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaa vaatii maa- ja metsätalousministeri Jari Lepältä (kesk.) ja ympäristöministeri Krista Mikkoselta (vihr.) nopeita toimia uhanalaisen saimaannorpan suojelun tehostamiseksi. Sarkomaa vaatii, että ministerit säätäisivät verkkokalastuskiellon heinäkuun loppuun asti. 

Sarkomaa pitää tärkeänä, että maa- ja metsätalousministeri perustaisi suojelun vahvistamiseksi saimaannorppa- ja kalastustyöryhmän, joka on aiemminkin valmistellut uutta kalastusasetusta.

Nyt heinäkuun aikana on verkkoihin takertuneita saimaannorppia hukkunut jo ainakin neljä. Tämän lisäksi todellinen vuosittainen kuolleisuus on arviolta lähes kolme kertaa suurempi kuin havaitut tapaukset.

Sarkomaa muistuttaa ministereitä norppa-asetukseen liitetystä lausumasta, joka sovittiin Kokoomuksen esityksestä norppakannan ja erityisesti kuuttien henkivakuutukseksi vuonna 2016. Lausumassa sovittiin, että säädetyt kalastusrajoitukset ovat erityistarkkailussa. Hallituksen on tarkennettava asetusta uudelleen, mikäli esimerkiksi pyydyskuolemien määrä kasvaa.

”Ministereiden on vahvistettava norppien henkivakuutusta. Hallituksen on tarkennettava asetusta näiden pyydyskuolemien valossa. Ympäristöministeri Mikkonen on ainoastaan luvannut keskustella asiasta ministeri Lepän kanssa. Kaikki tarvittava työ on jo valmiina, joten keskusteluiden on käännyttävä teoiksi jo tämän viikon kuluessa”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa olisi laajentanut vuonna 2016 voimaan astuneen verkkokalastuskiellon jatkumaan heinäkuun loppuun asti. Samoilla linjoilla oli myös moni asiantuntija. 

”Kuuttien kalanpyydyskuolleisuus on siirtynyt heinäkuulle ja että kuuttien kuolleisuus kalanpyydyksiin suhteessa kannan kokoon ei ole oleellisesti vähentynyt. Verkkokalastuskiellon laajentamiselle heinäkuun loppuun on kaikki perusteet”, Sarkomaa summaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 27.6.2019

Julkaisuvapaa heti

Kansanedustaja Sari Sarkomaa tyrmää blogissaan työeläkkeisiin kohdistuvat leikkausselvitykset. Pääministeri Rinteen hallitus kaavailee SDP:n vaalilupauksen ”vappusatasen” lunastamiseksi työeläkkeiden leikkaamista. Rinteen hallitusohjelman mukaan käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa. Tämän selvityksen osana on tarkoitus tutkia keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta.

”Ehdotus on käsittämätön. Eläkejärjestelmässä ei ole olemassa ylimääräisiä euroja, joilla korotus voitaisiin tehdä. Esitys tarkoittaisi työeläkkeiden leikkaamista. Sairaanhoitajien ja opettajien työllään ansaitseminen eläkkeiden leikkaamisselvitykset on tyrmättävä alkuunsa. Ahkerien suomalaisten on voitava luottaa, että heidän työllään ansaitsemiaan eläkkeitä ei käytetä vaalilupauksien rahoittamiseen”, Sarkomaa painottaa.

Hallitusohjelman kirjaus tarkoittaisi sitä, että pienempiä työeläkkeitä nostettaisiin suurempien eläkkeiden kustannuksella. Sarkomaa toteaa, että Rinteen hallituksen kaavailu murentaisi työeläkejärjestelmän kestävyyttä, oikeudenmukaisuutta ja luotettavuutta.

”Työeläkejärjestelmä on rakennettu ansiosidonnaisuuden periaatteelle niin, että eläke määräytyy kaikille yhdenvertaisin säännöin työllä ansaittujen tulojen mukaan. Järjestelmän tulee olla reilu kaikille. Rinteen hallituksen kaavailut rikkoisivat nämä periaatteet ja siten koko työeläkejärjestelmän uskottavuuden. Järjestelmää ei ole rakennettu, eikä voida rakentaa tuloerojen tasaamiseen, tämä murtaisi koko järjestelmän perusperiaatteet”, Sarkomaa toteaa.

Ehdotus on Sarkomaan mukaan vaarallinen myös siksi, että ilman sitäkin eläkejärjestelmä kohtaa haasteita väestön ikärakenteen, alhaisen syntyvyyden ja riittämättömän työllisyysasteen vuoksi.

”Jos vaalilupauksen rahoittamiseksi ei leikattaisi maksussa olevia eläkkeitä niin silloin leikattaisiin lastemme ja lapsenlapsiemme eläkkeitä. Molemmat vaihtoehdot ovat mahdottomia. Vaalilupauslaskun maksattaminen lapsillamme on kestämätön ajatus”, Sarkomaa huomauttaa.

Sarkomaa painottaa, että eläkeläisköyhyys on vakavasti otettava tosiasia. Sitä ei kuitenkaan voida korjata työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä tai periaatteita murentamalla, vaan muilla keinoilla.

”Työllisyysasteen nostaminen on kaiken perusta. Tärkeitä toimia ovat mm hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden turvaaminen, verotuksen ja asiakasmaksujen kohtuullisuus sekä oikein mitoitettu asumistuki sekä lääkekorvaukset”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja: Kansanedustaja Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033


Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram