fbpx Siirry sisältöön

TIEDOTE 25.2.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomusedustajat: Missä on hallituksen korkeakoulu- ja tiedepolitiikka?

Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko, Sari Multala, Sari Sarkomaa ja Sanni Grahn-Laasonen ovat huolestuneita hallituksen korkeakoulu- ja tiedepolitiikasta. Viime vaalikaudella laadittiin Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. Vision mukaan Suomen on edettävä määrätietoisesti kohti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuuden nostamista 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

”Sipilän hallitus palautti korkeakoulujen indeksit täysimääräisinä. Rinteen hallitus nosti korkeakoulujen perusrahoitusta. Marinin hallitus harjoittaa korkeakoulupolitiikkaa, joka johtaa leikkausten tielle. Missä viipyy hallituksen tiekartta, jolla neljän prosentin rahoitustaso saavutetaan? Päätöksiä on tehtävä kehysriihessä!” edustajat vaativat.

Kokoomus on sitoutunut nostamaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen tason neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallituksen esityksillä tätä päämäärää ei olla saavuttamassa. Rahoitustason kasvattaminen edellyttää määrätietoista politiikkaa, jolla neljään prosenttiin voidaan päästä. Kokoomus esitti Suomen Akatemialle 45 miljoonan euron lisäpanostusta, jolla tälle vuodelle tehdyt leikkaukset olisi kompensoitu täysimääräisesti.

”Hallitus kurjistaa kotimaista huippututkimusta. Miksi hallitus leikkaa kilpailtua, eniten laatua painottavaa tutkimusrahoitusta?” edustajat jatkavat.

Linjakas korkeakoulu- ja tiedepolitiikka loistaa poissaolollaan. Tarvitsemme korkeakoulukentän pitkäjänteistä kehittämistä. Näyttää myös siltä, että uusia koulutusvastuita tulee kulloisenkin ministerin omalle kotiseudulle. Hallitukselle korkeakoulupolitiikkaa näyttää olevan pelkkää aluepolitiikkaa eikä korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen vahvistamista.

”Esitimme vaihtoehtobudjetissamme, että yliopistoja ja ammattikorkeakouluja pääomitettaisiin miljardilla eurolla. Tämä on todellinen tulevaisuusteko, joka vahvistaa suomalaista osaamista ja korkeakoulujen omaa rahoitusasemaa pitkälle tulevaisuuteen. Päätöksiä on tehtävä kehysriihessä, jos hallitus aikoo noudattaa tiedepolitiikassa hallitusohjelmaansa!” päättävät edustajat.

Lisätiedot:

Paula Risikko, p. 050 511 3107
Sari Multala, p. 040 531 7104
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033
Sanni Grahn-Laasonen, p. 050 462 6614

Tiedote 21.2.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa: Kieltolain aika on ohi

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan alkoholin nettimyynnin sääntelyn muutostarpeita pitäisi arvioida. Ministeri viittasi eilisellä lausunnollaan Helsingin käräjäoikeuden antamaan päätökseen, jonka mukaan alkoholin nettimyynti Suomeen ei ole laitonta.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toteaa, että alkoholin etämyynti on EU-sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, jota ei voi eikä pidä kieltää. 

”Etämyynnissä on kysymys alkoholin kulutukseen suhteutettuna hyvin pienestä, mutta esimerkiksi monelle viiniharrastajalle tärkeästä asiasta. Kannustan ministeri Kiurua luopumaan kieltolakiajatuksista ja luottamaan suomalaisiin kuluttajiin”, Sarkomaa sanoo.

Ruotsissa etämyynti on säänneltyä, selkeästi sallituksi säädettyä kauppaa, joka toimii sikäläisen alkoholimonopolin rinnalla. EU-oikeudellisesti asia on selkeä: Alkon monopoli ei ulotu rajojen yli eikä koske etämyyntiä.

”Suomessa on otettava järki käteen ja toimittava kuten Ruotsissa. Laillisesti toimivilta etämyyjiltä kerätään verot, ja vastaanottajien täysi-ikäisyyden tarkastaminen on kuljettavan tahon velvollisuus”, Sarkomaa sanoo.

”Pidän tärkeänä, että alkoholipolitiikkaa kehitetään edelleen vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Kysymys, mihin kuluvalla eduskuntakaudella tulee löytää ratkaisuja on miten alkoholin kulutusta saataisiin suunnattua kotisohvilta ravintoloihin. Alkoholin nauttiminen valvotuissa tiloissa vähentäisi järjestyshäiriöitä ja edistäisi myös kansanterveyttä. Alkoholipolitiikkaan liittyy myös keskustelu suomalaisesta ruoka- ja ravintolakulttuurista. Päätöksillä on iso vaikutus yrittäjyyteen, Suomeen suuntautuvan matkailuun ja elinkeinonharjoittajien toimintamahdollisuuksiin”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Tiedote

16.2.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa Marinin hallitukselle: Terapiatakuuta ei ole varaa heittää roskakoriin 

Kansanedustaja Sari Sarkomaan mielestä hallitus on tekemässä vakavan virheen, kun terapiatakuuta ei aiota viedä toteutukseen.

”Vaikeudet saada apua mielenterveysongelmiin murentavat voimalla hyvinvointiyhteiskunnan perustaa ja henkistä pääomaamme. Tehokas keino lisätä ihmisten hyvinvointia ja estää syrjäytymistä sekä auttaa ihmiset työelämään ja elämään kiinni on toteuttaa terapiatakuu”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomus on kertonut kannattavansa terapiatakuuta ja esitti sen toteuttamiseksi rahoitusta osana vaihtoehtobudjettiaan. Terapiatakuu rakentaisi Suomesta tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Näin apu olisi saatavilla yhdenvertaisemmin, nopeammin ja helpommin.

”Hallituksen on ymmärrettävä, etteivät juuri valmistunut mielenterveysstrategia ja käynnistymässä oleva tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma ole riittävän vaikuttava vastaus akuuttiin avun ja mielenterveyspalveluiden puutteeseen. Strategia ja kehittämishankkeet sisältävät tärkeitä tavoitteita, mutta hallitukselta puuttuvat konkreettiset toimenpiteet. Mielenterveysongelmiin tarvitaan apua ja palveluja ripeästi, odotteluun ei ole enää aikaa”, Sarkomaa toteaa.

”Mielenterveysongelmat pudottavat mittavan määrän jo aivan nuoria pois elämän, opiskelun ja työn syrjästä. Tämä on inhimillisesti kestämätöntä sekä sairastuneelle itselleen että hänen omaisilleen. Monessa perheessä huolet kasvavat kohtuuttoman suuriksi, kun vaikeasti oireileva ei saa apua. Koko perheen hyvinvointi voi järkkyä, kun yksi sairastuu”, Sarkomaa sanoo.

Mielenterveyden häiriöillä on myös muita vakavia seurauksia. Vuonna 2017 masennus vei päivittäin eläkkeelle noin yhdeksän henkilöä. Mielenterveydenhäiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat jyrkässä kasvussa ja ovat jo suurin sairauspoissaolojen syy. Mielenterveysongelmat ovat myös suurimpia syrjäytymisen syitä.

”Mielenterveyden häiriöt ovat suuri kansansairaus, mutta sen hoitamiseksi puuttuvat yhdenvertaisesti saavutettavat peruspalvelut. Terapiatakuu on vaikuttava ja inhimillinen keino edistää perheiden hyvinvointia, terveyttä ja sekä ihmisten mahdollisuutta yhdenvertaisesti päästä takaisin elämän sekä työn syrjään kiinni”, Sarkomaa sanoo.

”Suuren inhimillisen hädän rinnalla on myös vakava huoli siitä, että meiltä loppuvat hyvinvointiyhteiskunnassa tekijät, jos kehitystä ei saada kääntymään. Jo nyt monella alalla on huima pula osaavasta työvoimasta ja työikäisten määrä pienenee myös väestökehityksen myötä. Mistä saamme tulevaisuuden tarpeisiin esimerkiksi koulutetut hoitajat ja opettajat, jos näin moni putoaa pois työelämästä, kun apua ei saa ajoissa?” Sarkomaa kysyy.

”Terapiatakuu on kaikkien puolueiden kannattama ja se keräsi laajan kansalaisten tuen kansalaisaloitteena. Ihmiset ansaitsevat oikea-aikaiset ja laadukkaat mielenterveyspalvelut. Odotamme nyt hallitukselta mielenterveysstrategian hyvien tavoitteiden lisäksi nopeita, konkreettisia toimia mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseksi”, Sarkomaa sanoo. 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

p. 050 511 3033

Kirjallinen kysymys KK 45/2020 vp

Sari Sarkomaa kok ym.

Kirjallinen kysymys Yliopistollisen eläinsairaalan rahoitusleikkauksesta ja eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetuksen ja tutkimuksen laadun sekä tulevaisuuden eläinlääkäreiden osaamisen turvaamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Eläinlääkäriliitto on huolissaan Yliopistollisen eläinsairaalan opetuksen tulevaisuudesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa 0,5 miljoonan euron leikkausta Yliopistollisen tuotantoeläin-, hevos- ja pieneläinsairaalan rahoitukseen.  

Koko eläinlääketieteellisellä tiedekunnalla on isoja taloudellisia vaikeuksia jo ennestään. Lisäleikkaus heijastuisi koko tiedekunnan opetukseen ja tutkimukseen. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta on Suomen ainoa oppilaitos, jossa voi opiskella eläinlääkäriksi. Siten mahdollisten leikkausten vaikutus heijastuisi kaikkiin Suomesta valmistuviin tuleviin eläinlääkäreihin ja koko ammattikuntaan sekä eläinlääkärien asiakkaisiin, heidän omistamiinsa eläimiin sekä ihmisten ja eläinten yhteiseen terveyteen.  

Eläinten terveyden- ja sairaanhoidon ammattilaisen lisäksi eläinlääkäriksi valmistuva on myös ympäristöterveydenhuollon osaaja ja tuntee ihmisten ja eläinten välillä tarttuvat taudit eli zoonoosit. Ihmisten ja eläinten terveys on yhteinen. Suuri osa uusista ihmisten taudinuhkista on eläinperäisiä, kuten tällä hetkellä maailmalla leviävä uusi koronavirus. Eläinlääkäreillä on lisäksi merkittävä rooli antibioottiresistenssin torjunnassa. Ihmisten terveyden ylläpitämiseen vaikuttaa myös antibioottien käyttö seura- ja tuotantoeläimillä. Antibioottien hallittu käyttö vähentää vastustuskykyisten mikrobien aiheuttamaa tautipainetta sekä ihmisille että eläimille.  

Jos rahoitusleikkaus toteutuisi, Yliopistollinen eläinsairaala ei pystyisi tarjoamaan opiskelijoille nykyisen kaltaista mahdollisuutta kliiniseen harjoitteluun. Eläinlääkärinä on välttämätöntä osata ensimmäisestä työpäivästä lähtien hoitaa potilaat ja tehdä päätökset itsenäisesti.  

Eläinlääkärien kotieläintiloilla tekemä terveydenhuoltotyö muodostaa perustan alkutuotannon laatujärjestelmille ja tuottaa dokumentaatiota suomalaisen elintarviketuotannon kilpailukyvyn tueksi. Eläinperäisten elintarvikkeiden koko tuotantoketjun viranomaisvalvonnan ammattitaito turvaa edellytyksiä myös vientiin. Eläinlääkärit valvovat tarttuvien eläintautien esiintymistä ja eläinten hyvinvointia. Terveydenhuoltotyön koulutus on Yliopistollisessa eläinsairaalassa ollut laadukasta, mutta mahdolliset rahoitusleikkaukset uhkaavat myös maamme toimivaa tuotantoeläinten terveydenhuoltoa.  

Mahdollinen rahoitusleikkaus vaarantaisi myös eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimuksen. Pääosa tiedekunnan kliinisestä potilastutkimuksesta tehdään Yliopistollisessa eläinsairaalassa, joka esimerkiksi kerää potilasdataa ja tutkimusnäytteitä. Näitä hyödynnetään muun muassa antibioottiresistenssitutkimukseen sekä lajien välisiä tautimalleja kehittävään tutkimukseen, jossa tavoitteena on ymmärtää sekä ihmisten että eläinten sairauksien mekanismeja.  

Tiedekunnan opetus ja tutkimus on juuri arvioitu kahdessa eri arvioinnissa kansainvälisesti ja todettu erittäin hyväksi. Leikkauksen toteutuessa on olemassa riski, että EU:n vaatimukset eläinlääkärikoulutukselle eivät enää jatkossa täyttyisi. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin perustuu opetusministeriön esitys leikata Yliopistollisen eläinsairaalan rahoitusta 0,5 miljoonalla eurolla ja 

mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Yliopistollisen eläinsairaalan valtionrahoituksen leikkauksen perumiseksi ja eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetuksen ja tutkimuksen laadun sekä tulevaisuuden eläinlääkäreiden osaamisen turvaamiseksi? 

Helsingissä 13.2.2020 

Sari Sarkomaa kok

Jaana Pelkonen kok

Petteri Orpo kok

Kirjallinen kysymys KK 53/2020 vp

Sari Sarkomaa kok ym.

Kirjallinen kysymys potilasdirektiivin toimeenpanosta Suomessa

Eduskunnan puhemiehelle

Euroopan unionin direktiivi 2011/24/EU potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa annettiin 9.3.2011, ja se tuli voimaan 24.4.2011. Jäsenmaiden oli määrä siirtää direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä 25.10.2013 mennessä. Potilasdirektiivin Suomessa toimeenpanevassa laissa on kuitenkin huomattavia puutteita, joista EU on antanut useita huomautuksia.

EU:n potilasdirektiivi vahvistaa potilaan oikeuksia ja edellytyksiä saada hoitoa toisessa EUmaassa. Periaatteena on, että potilaalla on oikeus saada hoitoa toisessa jäsenmaassa samoin perustein kuin hän saisi vastaavaa hoitoa kotimaassaan. Päävastuu terveyspalvelujen järjestämisestä säilyy edelleen potilaan kotimaalla. Jos henkilö kuitenkin matkustaa toiseen jäsenvaltioon hoitoon, hänen sairaanhoitokustannuksistaan vastuussa olevan valtion tulisi korvata hoitokustannukset potilaalle vähintään sen suuruisina kuin ne olisivat olleet kyseisessä valtiossa. Korvauksen saanti edellyttää, että hoito ylipäätään kuuluu kustannuksista vastuussa olevan valtion lakisääteisen terveydenhuollon piiriin.

Suomessa hoitokustannuksia korvataan kolmessa tapauksessa. Ensinnäkin, jos potilas ulkomailla sairastuu äkillisesti tai tarvitsee muuten välttämätöntä hoitoa, tulisi hänen käyttää eurooppalaista sairaanhoitokorttia tai hakea jälkikäteen korvausta Suomen valtiolta julkisen terveydenhuollon kustannusten mukaan. Toiseksi, jos potilas hakeutuu kiireettömään hoitoon EU- tai ETAmaahan tai Sveitsiin, on hän oikeutettu saamaan sairausvakuutuslain mukaisen Kela-korvauksen hoitokustannuksista. Summa on enintään vastaavan hoidon Suomessa maksettava yksityisessä terveydenhuollossa saatava korvaus. Kolmanneksi, potilas voi hakea EU-asetuksen 883/2004 mukaista ennakkolupaa hoitoon hakeutumiseen.

Potilaalla on siis oikeus saada korvausta vain hoidosta, joka kuuluu Suomessa terveydenhuollon palveluvalikoimaan eli lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti perusteltu sairauksien ennaltaehkäisy, sairauden toteamiseksi tehtävät tutkimukset sekä taudinmääritys, hoito ja kuntoutus. Palveluvalikoima sisältää julkisen terveydenhuollon palvelut ja sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaukset (ns. Kela-korvaukset).

Suomessa potilasdirektiivi on pantu toimeen uudella lailla rajat ylittävästä terveydenhuollosta, joka kattaa yllä esitellyt tilanteet (Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta 1201/2013). Laissa määritellään korvausten maksujen kaksijakoinen malli, jossa ulkomailla saadusta hoidosta saa eikiireellisessä hoidossa samantasoiset korvaukset kuin on maksettu sv-kela-korvauksia yksityisellä lääkärillä Suomessa ja vain kiireellisessä hoidossa potilas maksaisi Suomen julkisen terveydenhuollon suuruisia maksuja.

Direktiivin soveltamiseen luotu suomalainen sairausvakuutusmalli ei ole EU:n potilasdirektiivin mukainen. EU:n komissio on katsonut, ettei Suomi ole pannut täytäntöön kaikkia vaadittuja artikloja. Suomi ei ole komission mukaan säätänyt lakejaan ja asetuksiaan potilaiden oikeuksien soveltamisesta täysin potilasdirektiivin mukaisiksi. Komissio on antanut Suomelle direktiiviä koskevan virallisen huomautuksen syyskuussa 2015 ja perustellun lausunnon huhtikuussa 2016. Seuraavana vaiheena SEUT 258 artiklan mukaisessa rikkomusmenettelyssä olisi kanteen nostaminen unionin tuomioistuimessa.

Ulkomailla saadun hoidon korvaaminen samoilla periaatteilla kuin yksityisen hoidon korvaaminen Suomessa tarkoittaa, että suomalaisten vapaus valita hoitoa ei toteutu EU:n direktiivin tarkoittamalla tavalla. Ulkomaille hoitoon hakeutuva suomalainen potilas maksaa hoidosta ison laskun, joka voi olla suurempi kuin Suomessa julkisessa terveydenhuollossa.

Esimerkiksi Ruotsissa direktiiviä sovelletaan niin, että potilas voi hakeutua toiseen EU-maahan hoitoon ja maksaa laskunsa itse, jonka jälkeen potilaalle korvataan summa, jonka hoito olisi maksanut Ruotsin julkisessa terveydenhuollossa. Tämä on tuonut potilaita myös Ruotsista Suomeen, esimerkiksi Docrates-syöpäsairaalalle.

EU:n komission mukaan Suomen asettama malli asettaa ulkomailta hoitoa hakevat eriarvoiseen asemaan. Asia on jo uhannut edetä EU-tuomioistuimeen, jos Suomi ei muuta asiaa komissiota tyydyttävällä tavalla. Tuomioistuin voisi asettaa Suomelle huomattavat sakot, mikäli asia etenee sinne asti.

Potilasdirektiivin oikeaoppinen implementointi vahvistaisi potilaan oikeuksia, lisäisi valinnanmahdollisuuksia ja selkeyttäisi sekavaa oikeudellista tilannetta. EU:n komission mahdollinen rikkomismenettely oli aiemman sote-uudistuksen valmistelun aikana jäissä, mutta asia on jälleen ajankohtainen uuden hallituksen myötä. Direktiivin implementoinnin siirtäminen on vaarassa johtaa asian etenemiseen EU-tuomioistuimeen, jossa Suomea voi uhata tuntuvat sakot.

Hallituksen kaavailema sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on nykytietojen mukaan vaarassa johtaa siihen, että suomalaisilla olisi maan sisällä heikompi valinnan mahdollisuus kuin EU-maiden sisällä. Lisäksi hallitus on myös ilmaissut aikovansa osittain lakkauttaa Kela-korvauksia vuoteen 2023 mennessä. Mikäli Kela-korvaukset lakkautetaan, on potilailla mahdollisuus toisessa EU-maassa saada yksityisellä puolella hoitoa julkisen sektorin asiakasmaksuilla, mutta Suomessa yksityisestä hoidosta ei saisi mitään korvausta. Mikäli hallitus ei onnistu parantamaan hoidon saatavuutta julkisella puolella Suomessa, potilaiden mahdollisuus päästä hoitoon vääristyy. Suomalaisella potilaalla olisi paremmat mahdollisuudet päästä hoitoon ulkomailla kuin Suomessa. Kannuste siirtyä hoitoon ulkomaille olisi suuri, kuten olisi myös yritysten kannuste siirtää tuotantoa sinne.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo reagoida Euroopan komission mahdolliseen rikkomusmenettelyyn potilasdirektiivin implementoinnissa,

kuinka hallitus aikoo huomioida potilasdirektiivin sote-uudistuksen yhteydessä,

onko hallituksella aikataulua direktiivin implementointiin,

mikäli Kela-korvauksia lakkautetaan, miten potilasdirektiivi implementoidaan,

miten Kela-korvauksen leikkaaminen vaikuttaa Kelan toimintaan, Kela-korvauksen tasoon ja palveluiden saatavuuteen,

miten hallitus aikoo varmistaa, että potilaalla on edelleen kannuste hakeutua hoitoon Suomessa, kun direktiivi implementoidaan EU:n lainsäädännön mukaisesti,

aikooko hallitus määritellä, mitä palveluita tai hoitoja korvataan ja

mitä hallitus aikoo tehdä sen ehkäisemiseksi, ettei Suomen korvausjärjestelmä kannusta yrityksiä siirtymään toiseen EU-maahan, jolloin Suomi menettää verotuloja?

Helsingissä

14.2.2020

Sari Sarkomaa kok

Mia Laiho kok

Kannanotto 12.2.2020

Eduskunnan Yksi elämä -verkosto:

Suomeen tarvitaan kansalliset laaturekisterit

Eduskunnan Yksi elämä -verkosto painottaa, että Suomeen tarvitaan kansalliset sairauskohtaiset laaturekisterit vahvistamaan terveydenhuollon laatua ja yhdenvertaisuutta. Rekisterien vakinaistamiseen tulee osoittaa tarvittava rahoitus. Kansallisia potilastietojärjestelmiä tulee kehittää niin, että ne tukevat laatujärjestelmiä.

”Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit ovat edellytys valtakunnallisesti yhdenvertaisten palveluiden kehittämiselle ja hoidon vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantumiselle. Laaturekisterit parantavat potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta.  Sote-uudistuksen onnistumisessa on lopulta kyse tiedolla johtamisesta, laadusta ja asiakaslähtöisistä palveluprosesseista. Palvelujärjestelmän kehittäminen ei voi onnistua, ellei ole käytettävissä tietoa hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta”, toteaa verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

”Laaturekisterien avulla hoitotuloksia pystytään vertailemaan myös oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Kansalliset hoitosuositukset ja niitä peilaava valtakunnallinen laatutieto kannustavat terveydenhuoltoa kehittämään toimintaansa yhä paremmaksi ja korjaamaan havaittuja ongelmia”, kiteyttää verkoston jäsen, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen.

”Käypä hoito -suositukset ovat tärkeimpiä hoidon laatua ohjaavia kansallisia hoitosuosituksia, ja siksi niiden kattavuus ja ajanmukaisuus tulee varmistaa”, painottaa Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -suositusten päätoimittaja Jorma Komulainen.

Muissa Pohjoismaissa on jo käytössä laajat laaturekisterijärjestelmät, joille on luotu kansalliset organisaatiot, yhteiset pelisäännöt ja rahoitusmenettelyt. ”Esimerkiksi Ruotsin SwedeHeart-rekisteristä on mahdollista ottaa oppia ja mallia Suomen sydän- ja verisuonisairauksia koskevan rekisterin rakentamisessa”, kertoo Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala.

Laaturekisterit auttavat myös potilaita vertailemaan eri hoitopaikkoja ja niistä saatavaa hoitoa. Yksi elämä -verkosto painottaa, että laaturekistereihin on tärkeää kerätä myös potilailta tietoa heidän kokemuksistaan, hoitonsa vaikuttavuudesta sekä elämänlaadustaan.

”STM ja THL ovat tehneet ansiokasta taustatyötä kansallisiin laaturekistereihin liittyen. THL:llä on myös käynnissä seitsemän laaturekisteripilottia. Nyt on tärkeä siirtyä toimeenpanovaiheeseen ja perustaa Suomeen laaturekisterit”, verkoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ritva Elomaa korostaa.

Kansanedustajien ja suurten kansanterveys- ja potilasjärjestöjen perustama eduskunnan Yksi elämä -verkosto on avoin kaikille terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja potilaiden yhdenvertaisuuden lisäämisestä kiinnostuneille kansanedustajille. Verkostossa on edustajia lähes kaikista eduskuntaryhmistä.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, eduskunnan Yksi elämä -verkoston puheenjohtaja, sari.sarkomaa@eduskunta.fi , 050 511 3033

Ritva Elomaa, eduskunnan Yksi elämä -verkoston varapuheenjohtaja, ritva.elomaa@eduskunta.fi, 09 432 3022

Merja Mäkisalo-Ropponen, eduskunnan Yksi elämä -verkoston jäsen, merja.makisalo-ropponen@eduskunta.fi, 09 432 3124

Jorma Komulainen, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -suositusten päätoimittaja, jorma.komulainen@duodecim.fi, 050 591 2526

Anna-Mari Hekkala, Sydänliiton ylilääkäri, anna-mari.hekkala@sydanliitto.fi , 050 434 4244

Eduskunnan Yksi elämä -verkostosta Yksi elämä -verkkopalvelussa: 

https://www.yksielama.fi/-/eduskunnan-yksi-elama-verkosto

Tiedote 6.2.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa ja Laiho: Hoitajamitoitusrahoja leikataan sairailta ja eläkeläisiltä - kova arvovalinta

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho tyrmäävät julkisuudessa esillä olleet hallituksen aikeet leikata terveyspalveluiden sairausvakuutuskorvausta. Leikkaus vaikeuttaa hoitoon pääsyä, lisää eriarvoisuutta sekä kasvattaa hoitojonoja. Moni pitkäaikaissairas ja vanhus pääsee pois terveyskeskusjonoista sv-korvauksen turvin. Korvaus on erityisen tärkeä eläkeläisille ja pienempituloisille.

”On hölmöläisen peiton jatkamista leikata sairailta ja paikata hallituksen budjettiriihessä tekemiä virheellisiä arvovalintoja. Punavihreän hallituksen budjettiriihessä lisättiin mittavasti valtion menoja eri kohteisiin mutta ympärivuorokautinen vanhusten hoivan sitovaan hoitajamitoitukseen ei määrärahoja osoitettu.  Rahat vanhusten huollon kohentamiseen on löydettävä heikentämättä ihmisten terveyspalveluihin pääsyä”, huomauttavat Sarkomaa ja Laiho.

Kokoomusedustajat kehottavat hallitusta luopumaan terveyspalveluiden saatavuutta heikentävistä toimista ja ripeästi tuomaan eduskuntaan hoitotakuuesityksen, joka varmistaa nykyistä nopeamman ja yhdenvertaisen pääsyn terveysasemalle. Hoitojonoissa ovat useimmiten eläkeläiset, työttömät ja lapsiperheet.

”Monia palveluja kuten korva- ja silmälääkäriä sekä gynekologia ei edes ole saatavilla julkisella sektorilla muuten kuin erittäin tiukan lähetemuurin ja kuukausien jonotuksen takana. Ei ole terveyspoliittisesti perusteltua, että nämä palvelut eivät olisi kohtuudella kaikkien saatavilla. Kela-korvausta maksetaan sosioekonomista asemaa katsomatta kaikille suomalaisille. Vuonna 2019 lääkärinhoidosta oli 1,5 miljoonaa sv-korvauksen saajaa. Tämä kuvaa käytön laajuutta monissa tuloluokissa. Jos sv-järjestelmä ajetaan alas, jo nykyisinkin tukossa oleva perusterveydenhuolto ajautuu kaaokseen”, varoittavat edustaja Sarkomaa ja Laiho.

”On suuri riski myös, että ihmiset jättävät sairautensa hoitamatta tai lykkäävät hoitoon hakeutumista. Näin murretaan terveyspolitiikkamme ydintavoitetta edistää ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista sekä palveluiden tasavertaista saatavuutta”, toteavat edustajat.

”Kela-korvaukset ovat universaali etuus, jota samassa tilanteessa saa jokainen. Sairausvakuutusmaksua kerätään ansiotuloista, mutta etuuksia saavat kaikki. Kelan mukaan se lisää tutkitusti sekä väestöryhmien välistä että alueellista yhdenvertaisuutta. Sv-korvausten leikkaukset tarkoittaisivat samalla terveyspalveluiden eriarvoisuuden lisääntymistä”, päättävät Laiho ja Sarkomaa.

Sari Sarkomaa                            

050 511 3033

Mia Laiho

050 433 6461

TIEDOTE 5.2.2020

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomusedustajat: Kiritämme hallitusta ratkaisemaan perhevapaauudistuksen isot, avoinna olevat kysymykset

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sanni Grahn-Laasonen ja Sofia Vikman pitävät hyvänä, että hallitus on viimein päässyt yhteisymmärrykseen perhevapaauudistuksen lähtökohdista. Kokoomusedustajien mukaan on tärkeää, että uudistus etenee viivytyksettä. Kyseessä on tämän hallituskauden yksi tärkeimmistä uudistuksista, jonka merkitys lasten ja perheiden hyvinvoinnin, sekä työelämän tasa-arvon parantamiseksi on merkittävä.

”On hyvä uutinen, että perhevapaauudistuksen valmistelu käynnistyy nyt toden teolla. Tämä perheille tärkeä uudistus on saatava hyvissä ajoin eduskuntaan, jotta se ehditään käsitellä ja saattaa maaliin tämän eduskuntakauden aikana. Kiritämmekin hallitusta tarttumaan pikaisesti isoihin, avoinna oleviin kysymyksiin, joita ministeri Pekosen kertoman mukaan on vielä paljon”, edustajat sanovat.

”Nyt vauhtiin lähtevässä valmistelussa on löydettävä vielä puuttuvat ratkaisut muun muassa siihen, miten järjestelmä joustaa erilaisten perheiden tarpeisiin, miten isiä kannustettaisiin käyttämään perhevapaita, miten tasataan vanhemmuuden kustannuksia ja miten parannetaan naisten työmarkkina-asemaa”, edustajat sanovat.

Edustajat vetoavat hallitusta priorisoimaan rahanjaossaan perheiden asiaa.

”Hallitus on varannut perhevapaauudistukselle vain 25 miljoonaa euroa. Perhevapaauudistuksen kokonaiskustannukset voivat nousta jopa 100 miljoonaan euroon. Vetoamme siihen, että hallitus pitää huolta siitä, että perhevapaauudistus todella saadaan tehtyä, eikä se jäisi ilman riittävää rahoitusta”, edustajat sanovat.

Edustajat korostavat perhevapaauudistuksen välttämättömyyttä ja ovat huolissaan, että uudistuksen keskeiset elementit ovat yhä ratkaisematta.

”Kokoomus tekee tinkimättömästi työtä, että tällä eduskuntakaudella saadaan vihdoin tehtyä lapsille ja perheille paras mahdollinen uudistus, joka vauhdittaa myös työelämän tasa-arvoa. Perhevapaauudistuksessa avoinna olevia, isoja kysymyksiä on vielä paljon – kiritämme hallitusta ratkaisemaan ne”, edustajat sanovat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Sanni Grahn-Laasonen, 050 462 6614

Sofia Vikman, 040 568 3777

Kirjallinen kysymys KK 478/2019 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Terveysteknologia on kehittynyt nopeasti erityisesti älyteknologian myötä mahdollistaen potilaiden uudenlaiset hoitomuodot sekä nopean diagnosoinnin. Digitalisaatio, robotiikka ja tekoäly tulevat vahvasti terveydenhuollon toimijoiden ja potilaiden avuksi. Genomi- ja muun terveystiedon hyödyntämisen myötä voidaan siirtyä entistä yksilöidympiin hoitoihin ja ennaltaehkäisyyn. Palvelut tulevat kiinteämmin osaksi terveysteknologiaa ja koulutuksen sekä osaamisen tarve kasvavat.

Uudistuva sääntely, valvonta ja innovaatioiden saattaminen markkinoille sujuvasti ja nopeasti vaativat eri tahojen jatkuvaa yhteistyötä. Tämän vuoksi terveysteknologia on saatettava olennaiseksi osaksi maamme hyvinvointipolitiikkaa ja STM:n toimialaa.

Terveysteknologian toimialaselvityksen (2019) mukaan haasteita toimialalle luovat terveysteknologian innovaatioiden pääsy markkinoille. Yli 60 % kyselyyn vastanneista alan yrityksistä piti innovaatioiden tuomista suomen markkinoille vaikeana vuonna 2019, kun vuonna 2018 vastaava luku oli alle puolet.  Lisäksi selvityksen mukaan T&K-toiminnan osalta Suomessa on paljon kehitettävää. Yritysten mielestä USA, Saksa ja Ruotsi ovat houkuttelevampia tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kannalta.

Yritysten mielestä tilannetta tulisi muuttaa muun muassa kehittämällä laatu- ja vaikuttavuusmittareita sekä arvopohjaista terveydenhuoltoa. T&K-toimintaa tulisi helpottaa esimerkiksi koordinaatiota ja yhteistyötä vahvistamalla sekä veroratkaisuin. Tulevaisuuden ilmiöistä tekoäly, digitalisaatio ja robotiikka nousevat merkittävimmiksi kyselyyn vastanneiden yritysten mielestä.

Terveysteknologia on voimakkaasti kasvava tulevaisuuden ala, jonka merkitys lisääntyy suomalaisten ikääntyessä ja syntyvyyden laskiessa. Teknologiaratkaisut tarjoavat parempaa hoitoa potilaille, apua ammattilaisille, tuottavuutta terveydenhuollolle ja hyvinvointia Suomelle. Terveysteknologia on myös kasvava korkean teknologian vientiala, mikä tuo Suomeen vientituloja.

Lainsäädännön arviointineuvosto on huomauttanut lausunnossaan hallitusta teknologian mahdollisuuksien arvioinnin unohtamisesta vanhusten ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituslakiesityksen valmistelussa.

Olisi vakava virhe ja iso uhka vanhustenhoivan tulevaisuudelle, jos teknologian mahdollisuuksia ei arvioida ja tehdään uudistuksia, jotka estävät ja jarruttavat teknologian käyttöä vanhusten hoivassa.

Arviointineuvoston mukaan hallituksen on syytä tehdä vielä puuttuva vertailu siitä, miten erilaisten vaihtoehtojen avulla voidaan toteuttaa uudistuksen tavoitteen mukainen oikeus välttämättömään huolenpitoon sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä millaiset vaikutukset eri vaihtoehdoilla on.

Myös valtiovarainministeriö kannusti hoitajamitoitusesityksestä antamassaan lausunnossa kehittämään nopealla aikataululla erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutetun henkilöstön työnjakoa sekä teknologisia ratkaisuja.

Pula koulutetuista hoitajista kasvaa samaan aikaan kun vanhuspalveluiden tarve lisääntyy. Vanhusten palveluihin sekä kaikkialle muualle sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarvitaan lisää hoitajia, mutta on ilmeisen mahdotonta selvitä inhimillisen ja hyvän hoidon turvaamisesta ilman teknologian vahvaa hyödyntämistä.

Teknologia on mittava mahdollisuus muuttaa työnteon tapoja sekä lisätä hoidon ja hoivan laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta. Robotiikka, automatiikka ja digitalisaatio vapauttavat hoitajien aikaa hoidon laadun kannalta olennaiseen ihmisen välittömään hoitoon.

Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (Eva) julkaisemassa Robotit töihin -raportissa arvioitiin, että robotiikkaa ja automatiikkaa hyödyntämällä voitaisiin tehdä ainakin 20 prosenttia sairaaloiden sairaanhoitajien ja vanhusten pitkäaikaishoidon lähihoitajien työtehtävistä.

Hoitotyöntekijän viisipäiväisestä työviikosta välitöntä potilastyötä on nykyisin arviolta alle kolme päivää.  Raportissa arvioidaan, että jo käytettävissä olevan robotiikan avulla se voitaisiin nostaa liki neljään työpäivään viikossa.

Robottien tärkeimmät käyttökohteet terveydenhuollossa ovat yksitoikkoiset, raskaat ja terveydelle vaaralliset tehtävät. Parhaimmillaan sairaanhoitajien ja lähihoitajien työtä voidaan kohdistaa uudella tavalla siten, että hoidolliset tulokset, työhyvinvointi sekä työn taloudellisuus ja tehokkuus paranevat, raportti kertoo.

Terveysteknologian ja robotiikan kehitys on myös huomioitava alan perus- ja täydennyskoulutuksessa. Osaamisen vahvistaminen on myös välttämätöntä teknologiaa hyödyntävän organisaatiokulttuurin saavuttamiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä varsinkin hoiva-alan pitäisi olla yksi robotiikan suurimpia lähitulevaisuuden sovellusalueita. THL:n selvitysten mukaan hoitajapulasta huolimatta uuden teknologian ja robotiikan hyödyntäminen tehostetussa palveluasumisessa sekä muissa vanhuspalveluissa on edennyt hyvin hitaasti. Tilanne vaihtelee suuresti eri puolella Suomea.

Teknologia tarjoaa monipuolista apua ikäihmisestä huolehtimiseen. Sen avulla tuetaan iäkkään liikkumista, omatoimisuutta ja hyvinvointia. Teknologian hyödyntäminen on jo osa ikäihmisten arkea ja kotihoidon toimintaa. Monien omatoimisuutta ja kognitiivista toimintakykyä tukevien teknologisten laitteiden hyödyntäminen on kuitenkin maakunnissa vielä vähäistä.

Suomessa on syytä arvioitava, mitkä olemassa olevat säädökset ja rakenteet estävät robotiikan ja uuden teknologian käyttöä. Uuden lainsäädännön valmistelussa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ja vanhuspalvelulain uudistusten valmistelussa, on varmistettava, että lainsäädäntö mahdollistaa ja edistää vaikuttavan ja terveyshyötyjä tuovan teknologian käyttöä.

Japanissa ja muissa Pohjoismaissa on käytössä erilaisia taloudellisia substituutiota ja insentiivejä terveysteknologian hyödyntämisen vauhdittamiseksi. Useissa maissa on rakennettu terveysteknologian laatu- ja vaikuttavuusmittareita ja standardeja.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä T&K-toiminnan lisäämiseksi ja innovaatioiden käyttöön ottamiseksi on tärkeää vauhdittaa. Yksi keino tähän olisi velvoittaa sote-palveluista järjestämisvastuussa olevat julkiset toimijat palvelustrategian tekemiseen. Palvelustrategia on myös keino vahvistaa PK- yritysten mahdollisuutta päästä kotimaisille terveysteknologiamarkkinoille ja yhteistyöhön julkisen sektorin toimijoiden kanssa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisin toimin on tarkoitus varmistaa, että Suomessa aikaansaadaan ajantasainen valtakunnallinen terveysteknologiastrategia,

millaisin toimin kartoitetaan ja puretaan lainsäädännön esteet terveysteknologian vahvemman ja vaikuttavammin hyödyntämisen mahdollistamiseksi hoito- ja hoivatyössä sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa,

millaisiin toimiin hallitus ryhtyy lainsäädännön arviointineuvoston teknologian käytön arviointiin liittyvän suosituksen johdosta vanhusten ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitusesityksen jatkovalmistelussa,

miten varmistetaan, että lainsäädännön valmistelussa, erityisesti vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksessa ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen uudistuksissa, huomioidaan terveysteknologian edistäminen,

millaisia kannustimia ja ohjausta on tarkoitus luoda terveysteknologian hyödyntämiseksi valtakunnallisesti,

millaisin toimin vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamista ja koulutusta terveysteknologian käyttöönoton vauhdittamiseksi,

miten on tarkoitus edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä erityisesti terveysteknologia-alan T&K-toiminnan toimintaedellytysten parantamiseksi ja innovaatioiden markkinoille pääsyn esteiden purkamiseksi ja

onko osana sote-uudistusta tarkoitus säätää palvelustrategian valmistelu sote-palvelujen järjestämistä vastaavien velvoitteeksi?

Helsingissä 31.1.2020

Sari Sarkomaa kok

Tiedote 31.1.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa ja Satonen: Posti on peruspalvelu, sen täytyy kulkea

Kokoomus kiertää tammikuun ja helmikuun vaihteessa ympäri Suomea. Yksi aiheista, joka puhuttaa keskusteluissa, on ihmisten arjessa vahvasti näkyvä postien viivästyminen. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Arto Satonen vahvistavat, että heille on kantautunut viestiä asiasta jo ennen kiertuetta.

- Uutisistakin on luettavissa, että postit eivät kulje niin kuin niiden pitäisi. Joulukortteja ja muuta jouluun liittyvää postia sekä marraskuun aikakausilehtiä jaetaan tammikuun lopussa. Ihmisiltä tulee vihaisia viestejä, kun arjen asioihin välttämättömät postit kulkevat miten sattuu. Helsingissä taloyhtiöt joutuvat talkoopohjalta jakamaan oman talonsa postit, kun Posti ei siihen kykene. Ei tämä näin voi mennä, helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa toteaa.

- Ongelma ei keskity pelkästään pääkaupunkiseudulle, ympäri Suomea kuuluu samaa viestiä. Epävarma postin kulku on erityisen hankalaa sanomalehtien kannalta. Vanhaa sanomalehteä ei halua lukea kukaan. Maaseudulla on ihan tavallista, että aamun lehti tulee illalla tai jopa seuraavana päivänä, sastamalainen kansanedustaja Arto Satonen toteaa.

Syksyn pitkitetyt lakot ovat aiheuttaneet ruuhkan, jota Posti pyrkii purkamaan. Satonen ja Sarkomaa vaativat hallitukselta toimia, jolla syksyn Postisotku saadaan päätökseen ja ihmisten postit kulkemaan.

- Viivästyminen ei ole lajittelijoiden vika, he tekevät jo parhaansa tässä kaoottisessa tilanteessa. Hallituksen on nyt toimittava. Ruuhkat on purettava ja ihmisten usko Postiin palautettava. Posti on kansalaisille peruspalvelu ja sen pitää kulkea säännöllisesti ja ajallaan kaikkialle, Satonen toteaa ja pitää sitä elinehtona myös Posti Oyn uskottavuudelle kansalaisten silmissä.

- Omistajaohjaus on koko viime syksyn sotkenut lusikkansa Postisoppaan. Nyt posti ei kulje, kuten sen pitäisi. Vaadimme hallitukselta nyt selkeää linjausta siitä, millä toimenpiteillä Postin ongelmat aiotaan korjata ja missä aikataulussa. Vastataan ihmisten huoleen ja arki palautuu normaaliksi, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa, puh. +358 50 511 3033

Arto Satonen, puh. 09 432 3110

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram