Siirry sisältöön

Tiedote 24.4.2024

Kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että tupakkalakia uudistetaan niin, että taloyhtiöille annetaan päätösvalta oman asuinyhteisön asuntojen ja parvekkeiden savuttomuudesta.

Sarkomaa nosti asian esiin Verkkouutisten blogissa 24. huhtikuuta.  

"Nykyinen tupakkalainsäädäntö on pahasti valuvikainen. On mainiota, että vastuuministeri Sanni Grahn-Laasonen on jo tarttunut tupakkalain puutteisiin. Eduskunta aloittaa tänään tupakkalain käsittelyn, jossa esitetään muun muassa pitkään odotettua sähkötupakan, eli ”vapen” hallussapidon kieltämistä alaikäisiltä," Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan mukaan seuraavaksi tupakkalainsäädäntöä tulisi päivittää niin, että taloyhtiön yhtiökokous voisi enemmistöpäätöksellä kieltää häiritsevän tupakoinnin parvekkeella ja huoneistoissa.

"Tupakkalaki suojaa tupakansavulta työpaikoilla ja julkisissa tiloissa, mutta moni joutuu omassa kodissaan kärsimään naapurin tupakoinnista," Sarkomaa sanoo.

Asuntoyhteisö voi nykylain mukaan kieltää tupakoinnin yhteisissä ulkotiloissa, mutta asukkaiden parvekkeille tai huoneistoon kiellon asettaminen on paljon vaikeampaa. Kunnan viranomainen voi taloyhtiön hakemuksesta tehdä päätöksen kiellon määräämisestä, mikä vaatii pitkän ja kankean hakuprosessin. Vain harva on prosessiin lähtenyt, vaikka tupakointikielto olisi tarpeellinen ja asukkaiden toivoma. Lasku kiellosta voi nousta lähes tuhanteen euroon.

"Tämä on täysin kohtuutonta ja terveyspolitiikkamme vastaista. Ihmisiä on suojeltava tupakansavulta heidän omissa kodeissaan. Tupakkalainsäädäntöä on välttämätöntä muuttaa tältä osin ripeästi," Sarkomaa sanoo.

Ehdotus asuntoyhteisöjen yhtiökokouksen oikeudesta kieltää tupakointi asunnoissa ja parvekkeilla määräenemmistöllä sisältyi sosiaali- ja terveysministeriön viime vuonna julkaisemaan tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän raporttiin.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien norminpurkutyöryhmä on myös hiljattain kannattanut tupakkalain uudistamista turvaamaan savuton koti ja parveke.

"Sosiaali- ja terveysministeriön on ryhdyttävä valmistelemaan seuraavaa tupakkalain muutosta. Tupakan savulle altistumiselta on suojeltava kotonakin," Sarkomaa päättää.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 5113033

Tiedote 17.4.2024

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii työrauhaa ja turvaa kouluihin pitäessään Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa kouluturvallisuudesta ja koulurauhasta.

"Koulurauha ja lastemme hyvinvointi on meidän aikuisten vastuulla. Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin mutta huonosti voivien tilanne on entistä vaikeampi. Moni jää ilman aikuisen apua ja aikaa. Siksi Kokoomus on sitoutunut tekemään tarvittavat toimenpiteet koulurauhan ja kouluturvallisuuden varmistamiseksi, ” Sarkomaa aloittaa.

Sarkomaan mukaan apua ja tukea on saatava nopeammin. Sarkomaa nostaa esille myös kehysriihessä tehdyt tärkeät uudet päätökset.

”Kehysriihessä tehty päätös lapsiin ja nuoriin liittyvästä toimenpidepaketista on merkittävä. Lisäraha lastensuojelun hybridimalliin, nuorisotyöhön, mielenterveydenchattipalveluihin, ensi- ja turvakodeille, nuoriso- ja jengirikollisuuden sekä koulukiusaamisen kitkemiseen ovat erittäin tervetulleita tässä tilanteessa,” Sarkomaa sanoo.

”Toteutamme useita hallitusohjelman mukaisia toimia lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseksi. Lastensuojelulaki uudistetaan, lasten ja nuorten terapiatakuu toteutetaan, lasten oikeutta jatkaa omassa koulussa vahvistetaan, koulujen valtuuksia kiusaamiseen ja mobiililaitteiden käyttöön puuttumiseen lisätään ja kiusatun lapsen oikeusturvaa vahvistetaan,” Sarkomaa listaa.

Tarvitsemme myös laajemman korjausliikkeen sosiaalisen median tuomien haittojen kitkemiseksi. Sarkomaa nostaa tärkeänä huomiona esiin lasten ja nuorten säännöllisen kuulemisen.

”Lapsilta on useammin kysyttävä millaista apua he tarvitsevat. Kouluissa pitäisi tehdä säännöllisesti anonyymisti vastattava kysely kiusaamisesta ja väkivallasta. Lapset ja nuoret kyllä tietävät sen, mitä aikuiset eivät aina näe,” Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaan mukaan kouluissa on taattava työrauha ja tuki oppimiseen ja opettamiseen
”Uudistamme oppimisen tuen, vahvistamme perustaitoja ja lisäämme opettajien aikaa oppilaille. Koulurauhaan, laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen panostamisella on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja koko elämään, ” Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa painottaa lopuksi vanhemmuuden tuen merkittävyyttä.

”Jokaisella lapsella pitää olla luotettava aikuinen, joka kantaa päävastuun ja jonka tukeen lapsi ja nuori voi luottaa,” Sarkomaa päättää.

Alla kokonaisuudessa kansanedustaja Sari Sarkomaan pitämä Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa kouluturvallisuudesta ja koulurauhasta.

(Muutokset puhuttaessa mahdollisia)

Arvoisa puhemies,

Koulurauha ja lastemme hyvinvointi on meidän aikuisten vastuulla.
Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin mutta huonosti voivien tilanne on entistä vaikeampi.
Moni jää ilman aikuisen apua ja aikaa. Turvattomuus jättää nopeasti jälkensä mieleen sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen.

Meidän on pystyttävä parempaan.

Kokoomus on sitoutunut tekemään tarvittavat toimenpiteet koulurauhan ja kouluturvallisuuden varmistamiseksi.

Kouluista ja lapsen arjesta on tehtävä kaikille turvallista. Apua ja tukea on saatava nopeammin. Siksi lastensuojelulaki uudistetaan. Lasten ja nuorten terapiatakuu toteutetaan.

Kiusatun lapsen oikeusturvaa ja mahdollisuutta jatkaa omassa koulussa vahvistetaan. Koulujen valtuuksia puuttua kiusaamiseen ja mobiililaitteiden käyttöön lisätään. Tarvitsemme myös laajemman korjausliikkeen sosiaalisen media tuomien haittojen kitkemiseksi.

Arvoisa puhemies,

Opetusministeriaikanani valtakunnallistimme kiusaamista kitkevän KiVa koulu -toiminnon. Paljon on sen jälkeen tehty mutta meidän on kyettävä parempaan.

Lapsilta on useammin kysyttävä millaista apua he tarvitsevat. Kouluissa pitäisi tehdä säännöllisesti anonyymisti vastattava kysely kiusaamisesta ja väkivallasta. Lapset ja nuoret kyllä tietävät sen, mitä aikuiset eivät aina näe.

Kaikkeen kiusaamiseen ja väkivaltaan on oltava nollatoleranssi.

Jaamme lapsiasiavaltuutetun näkemyksen. Tarvitsemme yhdenmukaiset mallit väkivaltaan ja kiusaamiseen puuttumiseksi, hybridiyksiköt väkivaltaisimmille lapsille, viranomaisten tiedonvaihdon selkeämpää sääntelyä, opettajia ankkuritiimeihin ja enemmän tukea perheille.

Lasten arjen tärkeät ammattilaiset ja järjestöt eivät voi korvata vanhempien merkitystä ja kasvatusta.

Jokaisella lapsella pitää olla luotettava aikuinen, joka kantaa kokonaisvastuun ja jonka tukeen voi luottaa.

Arvoisa puhemies,

Kouluissa on oltava työrauha oppimiseen ja opettamiseen.

Siksi uudistamme oppimisen tuen, vahvistamme perustaitoja ja lisäämme opettajien aikaa oppilaille.

Koulurauhaan, laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen panostamisella on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja koko elämään.

Rakennamme tulevaisuuden peruskoulua vastataksemme maailman suuriin muutoksiin.

Yksi asia ei kuitenkaan muutu: lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten aikaa kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Rajat ja rakkaus ovat asioita, joita mikään innovaatio ei voi koskaan korvata.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa 050 511 3033

Tiedote 6.4.2024

Kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa kirittää hallitusneuvotteluissa sovittujen lakimuutosten valmistelua yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamiseksi. Hyvä saattohoito turvaa sen, ettei kenenkään tarvitse kuolla kivuissa yksin.

Kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa kirittää hallitusneuvotteluissa sovittujen lakimuutosten valmistelua yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamiseksi. Hyvä saattohoito turvaa sen, ettei kenenkään tarvitse kuolla kivuissa yksin.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus selkeyttää säädöksiin oikeus saattohoitoon, joka turvaa hyvän elämän loppuvaiheen hoidon riippumatta ihmisen asuinpaikasta tai hoitopaikasta.

”Valtavan aluehallintouudistuksen tuomassa myllerryksessä ja hyvinvointialueiden kamppaillessa palveluiden uudistamisen kanssa on maassamme oltava selkeä lainsäädäntö, joka vauhdittaa yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon rakentamista. On varmistettava, ettei saattohoito ja palliatiivinen hoito jää uudistuksen jalkoihin”, Sarkomaa toteaa.

Eduskunnan vuonna 2018 tekemän tahdonilmaisun johdosta elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittämään asetetun asiantuntijaryhmän yksimielinen näkemys oli, että saattohoidon puutteiden korjaus edellyttää lakimuutoksia.

”Työryhmän tekemät konkreettiset pykäläehdotukset perusteluineen ovat odottaneet jo reilu viisi vuotta toimeenpanoa. Nyt on korkea aika tuoda esitykset eduskuntaan,” Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa ehdottaa, että vastuuministeri Kaisa Juuso kokoaisi alan toimijoista ryhmän arvioimaan vuonna 2018 tehtyä esitystä sekä tekemään mahdollisesti tarvittavat päivitykset.

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus ja hankerahoitus ovat edistäneet palveluiden kehittämistä, mutta palveluiden laadussa, saatavuudessa ja kivunlievityksessä on edelleen eriarvoisuutta. Eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasa-arvoisesti. Saattohoidon tarvetta ei aina edes havaita, jolloin hoito jää kokonaan saamatta.

”Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille”, Sarkomaa sanoo.

”Ihmisten huoli elämän loppuvaiheen hoidon ja hoivan laadusta on kuultava. Jokaisella on oikeus hyvän elämän lisäksi myös hyvään kuolemaan”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Tiedote 22.3.2024

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta toteuttamaan viipymättä hallitusohjelman tavoite korjata sosiaali- ja terveystietojen toissijaisen käytön eli niin sanotun toisiolain epäkohdat.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta toteuttamaan viipymättä hallitusohjelman tavoitteen korjata sosiaali- ja terveystietojen toissijaisen käytön eli niin sanotun toisiolain epäkohdat. Toisiolain suuria ongelmia aiheuttamat perusteettomat esteet tutkimuksen tekoon ja tiedon hyödyntämiseen on purettava. 

”Sote-uudistuksen eikä useata muutakaan hallitusohjelman tavoitetta saavuteta, ellei hyvinvointialueiden ja Kelan toimintojen kehittämistä estävää, sote-tiedon hyötykäyttöä ja tutkimusta jarruttavaa toisiolakia uudisteta”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa ehdottaa, että asian nopean valmistelun varmistamiseksi nimettäisiin selvityshenkilö. Lakiesitys on tärkeä saada viipymättä eduskunnan käsittelyyn. Sarkomaa on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen.

”Selvityshenkilöstä olisi perusteltua tehdä päätös viimeistään huhtikuun kehysriihessä. Toisiolain korjaaminen tuo kustannustehokuutta, kestäviä säästöjä ja mittavia hyötyjä”, Sarkomaa sanoo.

Lain uudistamista ovat esittäneet lukuisat tahot, kuten Helsingin yliopisto, HUS, Kela ja Lääketeollisuus. Hallitusneuvotteluissa sovimme uudistuksen käynnistämisestä. 

”On mainiota, että pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite ratkaista toisiolain haasteet niin, että voimme edistää Suomessa tehtävää tutkimusta ja mahdollisuutta hyödyntää tietoa. Tavoite on myös arvioida Findatan rooli”, Sarkomaa sanoo.

Toisiolain ongelmat haittaavat kaikkia toisiokäytön muotoja mukaan lukien tilastointia, tieteellistä tutkimusta, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, opetusta, tietojohtamista, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisohjausta ja -valvontaa sekä viranomaisten suunnittelutehtäviä Suomen sisällä ja kansainvälisesti. Haitta ulottuu myös terveydenhuollon vertaisjohtamiseen (engl. benchmarking), joka on täysin välttämätöntä terveydenhuoltomme tasalaatuisuudelle.

”Toisiolain korjaaminen hallitusohjelman mukaisesti edistäisi nopeasti myös hallitusohjelman terveys- ja hyvinvointialan kasvua ja uudistumista vauhdittavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmaa. Lisäksi se edistäisi terveysteknologian kehittämistä ja vauhdittaisi alan vientiä. Toisiolain ripeä korjaaminen on välttämätöntä ja monin tavoin suomalaisten potilaiden etu”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Tiedote 13.3.2024

Helsinkiläinen kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Sari Sarkomaa (kok.) kirittää opetusministeri Anna-Maja Henrikssonia (RKP) tuomaan hallitusohjelmassa sovitun yksityisen koulutuksen järjestäjien kotikuntakorvauksen porrastuksen poistamista koskevan lakiesityksen eduskuntaan. Sarkomaa jätti asiasta kirjallisen kysymyksen. 

Asia on erityisen tärkeä helsinkiläisille perheille ja kouluille. Noin 10 000 helsinkiläistä oppilasta käy peruskoulua yksityisessä sopimuskoulussa tai muussa yksityisessä koulussa. Yhteensä yksityisissä peruskouluissa Suomessa koulua käy 23 000 oppilasta.

Jos oppilas käy muun perusopetuksen järjestäjän kuin kunnan koulua, rahoitus koululle maksetaan kotikuntakorvauksena. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuksista annetun lain 38 §:ssä säädetään, että muu opetuksen järjestäjä kuin kunta saa 94 prosenttia kotikuntakorvauksista. Tämä on iso yhdenvertaisuusongelma. 

”Tämä on hyvin ongelmallista monesta syystä ja myös perustuslain yhdenvertaisuusvaateen näkökulmasta”, painottaa Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa myös, että Helsingissä tuhansia oppilaita käy perusopetuksessa lähikoulussa, joka on sopimuskoulu, eli heidät osoitetaan asuinpaikkansa perusteella kouluun, jonka rahoitukseen kohdentuu leikkaus. Näiden koulujen oppilaiden, opettajien ja perheiden näkökulmasta on suuri epäkohta, että oman alueen lähikoulun rahoitus on porrastuksen vuoksi heikompi kuin naapurialueella.

Helsingin kouluverkko eroaa muiden kaupunkien ja kuntien kouluverkosta. Helsingissä toimii 12 yksityistä sopimuskoulua sekä 15 yksityistä ja valtion peruskoulua. Sopimuskoulut ovat yksityisen tahon eivätkä Helsingin kaupungin ylläpitämiä, mutta toimivat pääosin lähikouluina ja saavat rahoituksen valtiolta. Sopimuskoulut ovat tehneet Helsingin kaupungin kanssa sopimuksen perusopetuksen järjestämisestä.

Monet vanhemmat ja oppilaat eivät tule edes ajatelleeksi, onko heidän lähikoulunsa kaupungin ylläpitämä koulu tai yksityisen ylläpitämä sopimuskoulu.

Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite nostaa yksityisten koulutuksen järjestäjien kotikuntakorvaus 100 prosenttiin ja samalla yhdenmukaistaa järjestäjien velvollisuudet. ”Ei ole mitään kestävää syytä miksi esimerkiksi Pohjois-Haagan, Munkkiniemen, Maunulan ja Herttoniemen yhteiskoulut saavat vähemmän rahaa toimintansa kuin kaupunkimme peruskoulut. Oppilaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi on välttämätöntä, että saamme lakiesityksen eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa 050 511 3033

Tiedote 4.3.2024

Eduskunnan Syöpäverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) ja varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (Sdp) ovat tehneet kirjallisen kysymyksen Suomen sitoutumisesta HPV:n aiheuttamien syöpien ja tautien hävittämiseen rokottamalla. Kirjalliseen kysymykseen kerätään allekirjoituksia myös muilta edustajilta.

Tänään 4. maaliskuuta vietetään kansainvälistä HPV-tietoisuuspäivää. Tietoisuuden lisääminen on tärkeää, sillä ihmisen papilloomaviruksen eli HPV:n aiheuttama yhteiskunnallinen sekä inhimillinen tautitaakka on merkittävä. HPV aiheuttaa naisilla ja miehillä useita eri syöpiä sekä kondyloomia ja papilloomia. Yleisin HPV:n aiheuttama syöpä on kohdunkaulan syöpä.

”HPV:n aiheuttamat taudit vaikuttavat lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen, aiheuttavat työ- ja opintopoissaoloja sekä kuormittavat terveydenhuoltoa. Suomalaisten lapsitoiveiden täyttymisen ja Pohjoismaiden matalimman syntyvyyden näkökulmasta on erityisen tärkeää ehkäistä ja hävittää lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen vaikuttavat sairaudet”, sanoo Sari Sarkomaa.

Terveydenhuollon ammattilaisten mukaan HPV:n aiheuttamat taudit näkyvät vastaanotolla päivittäin. Pahimmillaan HPV:n aiheuttamat syövät uhkaavat elämää. Lisäksi muut HPV:n aiheuttamat taudit aiheuttavat usein pitkäaikaista terveys- ja hyvinvointihaittaa, joka koskettaa erityisesti nuoria.

”Inhimillisen ja terveyden edistämisen näkökulmien lisäksi myös terveydenhuollon kantokyvyn parantamiseksi kaikki vältettävissä oleva terveydenhuollon kuormitus tulisi ehkäistä. HPV:n aiheuttamien elämää uhkaavien syöpien sekä seksuaaliterveyteen ja nuorten hyvinvointiin kielteisesti vaikuttavien kondyloomien hävittäminen rokottamalla on kansanterveydellisesti, taloudellisesti ja inhimillisesti perusteltua”, sanoo Eeva-Johanna Eloranta.

”Suomen tulee sitoutua Euroopan unionin ja WHO:n tavoitteisiin hävittää HPV:n aiheuttamat syövät, kondyloomat ja papilloomat”, sanovat edustajat.

Euroopan unionin vuonna 2021 julkaiseman syöväntorjuntasuunnitelman yksi kärkihankkeista on HPV:n aiheuttamien syöpien eliminointi EU:n jäsenmaista vuoteen 2030 mennessä nostamalla tyttöjen rokotuskattavuus yli 90 % ja merkittävästi nostamalla poikien rokotuskattavuutta. Maailman terveysjärjestö WHO:n tavoitteena on hävittää rokottamalla HPV:n aiheuttama kohdunkaulan syöpä sekä kondyloomat.

Euroopan komission tuore suositus kannustaa jäsenvaltiota lisätoimiin rokotteilla ehkäistävien syöpien hävittämiseksi. Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtajisto pitää välttämättömänä, että Komission suosituksen mukaisesti HPV-eliminaatiotavoite sisällytetään myös tulevaan kansalliseen syöpästrategiaan.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), Eduskunnan Syöpäverkoston puheenjohtaja

sari.sarkomaa@eduskunta.fi, 050 511 3033

Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja (Sdp), Eduskunnan Syöpäverkoston varapuheenjohtaja

eeva-johanna.eloranta@eduskunta.fi, 050 5232 309

Tiedote 5.2.2024

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa esittää, että hallitus valmistelisi osana valtion talouden lisäsopeuttamistoimia terveysperusteisen veron, joka alkuvaiheessa voisi kohdistua sokeriin.

”Tavoitteena on ohjata kulutusta ja elintarvikkeiden sekä pakkaukseen koon tuotekehitystä kansanterveyden näkökulmasta parempaan suuntaan hilliten sote-kustannusten painetta ja samalla kerryttäen verotuloja”, Sarkomaa sanoo.

Suomen julkisen talouden tila on vakava. Hallitus etsii parhaillaan välttämättömiä lisäsopeuttamistoimia. Työn verotuksen kiristäminen olisi myrkkyä työllisyydelle ja taloudelle eikä siihen pidä mennä. Sen sijaan haittaverotuksen puolella on tekemätöntä työtä.

”Terveysperusteinen vero on monia muita esillä olevia veroja oikeudenmukaisempi, koska kuluttaja voi omilla ostovalinnoillaan vaikuttaa siihen, miten paljon vero vaikuttaa omaan talouteen,” Sarkomaa painottaa.

Sokeriverolle ja muille haittaveroille on vahvat perusteet. Suomalaiset syövät ja juovat terveytensä kannalta liikaa sokeria. Runsaalla sokerin syönnillä on suora yhteys kansansairauksiin. Lasten ja nuorten liiallinen energiansaanti erilaisista sokerituotteista liian vähäisen liikunnan kanssa muodostaa aikapommin.

Tullinimikkeiden perusteella terveysperusteinen vero voidaan kohdentaa tehokkaasti tuotteisiin, jotka sisältävät merkittävän määrän epäterveellisiksi määriteltyjä ainesosia. Välillinen verotus kohdistuisi siten oikeudenmukaisemmin.

”Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on oltava terveysperusteisen valmisteveron veropohjan säätäminen mahdollisimman laajaksi ottamalla siihen mukaan myös tuotteet, joissa on korkea suola- tai rasvapitoisuus,” Sarkomaa ehdottaa. 

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on vuonna 2018 edellyttänyt terveysperusteista sokeriveroa yksimielisessä mietinnössään. Valtiovarainvaliokunta korosti samana vuonna, että tällainen vero olisi perusteltu. Sokeriveroa ovat kannattaneet myös Ravitsemusneuvottelukunta, Ruokavirasto ja THL sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE. 


Edellinen eduskunta hyväksyi viime metreillä virvoitusjuomaveron muokkauksen yhteydessä lausuman, jossa edellytettiin, että hallitus jatkaa laajemman terveysperusteisen veron valmistelua, joka ottaisi laajemmin huomioon tuotteiden terveysvaikutukset.

”Valtiovarainministeriössä on nyt korkea aika aloittaa terveysperusteinen veron valmistelu. Meidän on verotettava vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän eli työtä ja yritystoimintaa. Vastaavasti voisimme verottaa enemmän sitä, mitä haluamme vähemmän eli terveys- ja ympäristöhaittoja sekä päästöjä,” päättää Sarkomaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Tiedote 11.1.2024

Orpon hallitus palauttaa hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset ensi vuoden alusta alkaen. Korvaus poistui viime hallituskaudella Marinin hallituksen leikatessa yksityisistä lääkärikäynneistä saatavia korvauksia. Myös korvaustaso on nousemassa merkittävästi. Päätöksellä halutaan edistää lapsitoiveiden toteutumista ja kohentaa syntyvyyttä.

Hallitus palauttaa yksityisessä terveydenhuollossa tehtyjen hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset 1.1.2025 alkaen.

Yksityisen puolen hedelmöityshoitoihin liittyvien tutkimusten Kela-korvaus poistui viime vuoden alussa, kun Marinin hallitus leikkasi useita yksityisistä lääkärikäynneistä saatavia korvauksia. Yksityiset klinikat tekevät hieman alle puolet kaikista annetuista hedelmöityshoidoista.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan päätös Kela-korvausten palauttamisesta on lämpimästi tervetullut konkreettinen perhepoliittinen teko, jolla halutaan edistää lapsitoiveiden toteutumista ja Suomen historiallisen alhaisen syntyvyyden kohentumista. Kela-korvauksen palauttaminen hedelmöityshoitoihin on suuri helpotus monelle lapsesta haaveilevalle.

”Lapsitoiveiden täyttymistä halutaan edistää kaikin keinoin sitä toivoville. Tahaton lapsettomuus koskettaa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Kela-korvausten palauttamisella mahdollisestaan yhä useammalle yhdenvertaisemmat mahdollisuudet hedelmöityshoitoihin, kun julkiselle puolelle hoitoihin pääsy esimerkiksi iän vuoksi on käynyt mahdottomaksi tai hoitoihin ei ole enää varaa”, sanoo Sarkomaa.

Hedelmöityshoitoihin hallitus on varannut 2,7 miljoonaa euroa vuodessa, joka mahdollistaa myös korvaustason tuntuvan nostamisen. Vuonna 2022 hedelmöityshoidoista maksettujen Kela-korvausten korvausprosentti oli noin 12,8 %. Tämän hetken tilanteen mukaan hallitus on valmistelussaan arvioinut korvausprosentin nousevan noin 40 prosenttiin.

”Hedelmöityshoitojen saatavuus ei saa riippua esimerkiksi taloudellisesta tilanteesta. Lannistavan viestin sijaan on aika luoda konkreettisin toimin toivoa ja edistää lapsiperhetoiveiden täyttymistä maassa, jossa syntyvyys on historiallisen alhaisella tasolla”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen kansanedustajat, lääketieteen tohtori Mia Laiho, terveystieteiden tohtori Paula Risikko ja terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa ovat erittäin tyytyväisiä siitä, että eduskunta aikoo kohdentaa 80 000 euroa kansallisen syöpästrategian käynnistämiseen.

Tiedote 13.12.2023

Ensi vuoden valtion budjettiesitykseen on tulossa merkittäviä lisäyksiä. Valtiovarainvaliokunnan mietintö valmistui eilen tiistaina 12.12.

”Kansallisen syöpästrategian käynnistäminen oli hallitusneuvotteluissa vahvasti esillä ”Palvelut”-pöydässä ja asian edistämistä pitivät tärkeänä kaikki hallituspuolueet. Olemme iloisia, että asia nytkähtää nyt eteenpäin aloitusrahoituksen turvin”, edustajat kirjoittavat tiedotteessaan.

Mia Laiho ja Paula Risikko toimivat neuvottelijoina hallitusneuvotteluissa Palvelut-jaoksen pöydässä. Sari Sarkomaa on jäsen valtiovarainvaliokunnan hyvinvointi- ja terveysjaostossa, jossa lisäysehdotuksesta syöpästrategiaan sovittiin hallituspuolueiden edustajien kesken. Sarkomaa toimii myös eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtajana.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnön kirjaus on seuraava: ”Valiokunta lisää momentille myös 80 000 euroa kansallisen syöpästrategian laadintaan. Strategian on tarkoitus vahvistaa EU:n syöväntorjuntasuunnitelman kansallista toteuttamista, parantaa kustannustehokkaiden hoitojen yhdenvertaista saatavuutta sekä yhtenäistää syövän eri vaiheiden hoidon kansallisia suosituksia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmään.”

”Syöpästrategia on odotettu ja sen saaminen on tärkeää niin ammattilaisille kuin potilaillekin. Tavoitteena on turvata yhdenvertainen ja laadukas syövän hoito eri hyvinvointialueilla asuinpaikasta riippumatta. Yhteiset linjaukset ovat välttämättömiä, jotta potilaat saavat tarpeellisen hoidon oikea-aikaisesti ja kustannusvaikuttavasti ”, Laiho toteaa.

“Syöpä koskettaa suurinta osaa ihmisistä joko oman tai läheisen sairastumisen kautta. Suomi on syövän hoidossa edelläkävijä ja kärjessä haluamme myös pysyä. Kaikki toimet, joilla syöpähoitojen vaikuttavuutta ja saatavuutta vahvistetaan, ovat tervetulleita”, Risikko lisää.

”Eduskunnan syöpäverkosto on pitkään kannustanut sosiaali- ja terveysministeriötä kansallisen syöpästrategian käynnistämiseen. Valtiovarainvaliokunnassa sopimamme määrärahalisäys syöpästrategialle varmistaa nyt valmistelun käynnistyksen. Syövänhoito kehittyy jatkuvasti. Tämän ansiosta yhä useampi potilas selviytyy syövästään. Samaan aikaan potilaat ovat osin eriarvoisessa asemassa: hoitokäytännöt ja käytettävissä olevat lääkkeet sekä mahdollisuus kuntoutukseen ja psykososiaalisen tukeen voivat vaihdella eri alueilla. Kansallinen syöpästrategia tulee todelliseen tarpeeseen", Sarkomaa painottaa.

Suomessa on jo 300 000 syövän joskus kokenutta ihmistä. Lisääntyvien syöpämäärien ja parantuvien hoitotulosten myötä syövän sairastaneiden kasvaa koko ajan. Kun nyt vuodessa noin 35 000 ihmistä sairastuu syöpään, vuonna 2035 sairastuneita on yli 46 000. Kansallisella syöpästrategialla tarkoitetaan yhteisiä linjauksia syövän ehkäisyn, diagnostiikan ja hoidon, potilaiden psykososiaalisen ja kuntoutumisen tuen sekä syöpätutkimuksen tulevaisuudesta. Strategian tavoitteena on ehkäistä syöpätapauksia ja syöpäkuolemia, parantaa potilaiden elämänlaatua sekä varmistaa resurssien paras ja kustannusvaikuttavin käyttö. Maailman terveysjärjestö WHO on jo pitkään suositellut syöpästrategian laatimista. EU-maista syöpästrategia löytyy miltei jokaisesta, ja myös EU:lla on oma syöpästrategiansa.

Lisätietoja:

Mia Laiho
Kansanedustaja
Uudenmaan vaalipiiri

Puh:
050 433 6461

Paula Risikko
Eduskunnan varapuhemies
Vaasan vaalipiiri

Puh:
09 432 3107

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Helsingin vaalipiiri

Puh:
050 511 3033

12.12.2023

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kokoomusedustajat Marko Kilpi, Sari Sarkomaa ja Ville Valkonen ovat tyytyväisiä valiokunnan esittämiin lisäyksiin koulutukseen ja kulttuuriin.

Laadukas varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus. Jotta se on mahdollista, on pätevän henkilökunnan riittävyys varmistettava. Hallitus osoittaa ensi vuodelle lisäresursseja pätevän varhaiskasvatuksen henkilöstön kouluttamiseen. Valiokunta esittää varhaiskasvatuksen opettajien yliopistokoulutukseen lisäksi 800 000€ lisämäärärahaa.

”Valiokunta painottaa aloituspaikkojen kohdentamista hallitusohjelman mukaisesti erityisesti kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen, sekä alueille, joilla ennakoidaan merkittävää työvoimapulaa. On tärkeää huolehtia varhaiskasvatuksen opettajien riittävistä koulutusmääristä. Laadukas varhaiskasvatus tukee jokaisen lapsen oppimista ja pärjäämistä myöhemmin koulutiellä”, edustaja Sarkomaa sanoo.

Valiokunta esittää myös Suomi-kouluille 350 000€ ja etäkoulu Kulkurille 300 000€. Suomi-koulut ovat kielikouluja, joissa annetaan suomen kielen ja kulttuurin täydentävää opetusta ulkosuomalaislapsille.

”Suomi-koulut ja Kulkuri tekevät tärkeää työtä erityisesti suomen kielen opetuksessa ja hankitun kielitaidon säilyttämisessä ulkosuomalaisille lapsille. Esimerkiksi Kulkurissa oppilaat voivat opiskella äidinkieltä ja äidinkielellä, tarvittaessa koko perusopetuksen oppimäärän”, edustaja Valkonen sanoo.

Valiokunta esittää myös kulttuuritoimijoille annettaviin avustuksiin lisäystä, muun muassa Jyväskylän sinfoniaorkesterille 100 000€, Minna Canthin talon Kanttilan peruskorjaukseen 200 000€ sekä Suomen Elokuvasäätiölle 300 000€ pienten ja keskisuurten kaupunkien elokuvateattereiden laitteistojen uusimiseen.

”Kulttuurialan toimijat tekevät todella tärkeää ympäri Suomen. Tutkimusten mukaan kulttuuriin osallistuminen pienentää syrjäytymisriskiä ja vähentää yksinäisyyttä. On erinomaista, että tärkeisiin kulttuurialan hankkeisiin saatiin panostuksia”, edustaja Kilpi sanoo.

Marko Kilpi
Kansanedustaja
Savo-Karjalan vaalipiiri
Puh: 09 432 3088

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Helsingin vaalipiiri
Puh: 050 511 3033

Ville Valkonen
Kansanedustaja
Varsinais-Suomen vaalipiiri
Puh: 044 567 2201