fbpx Siirry sisältöön

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat pitivät kauden ensimmäisen kokouksensa yhteisenä neuvottelukuntana ja valitsivat puheenjohtajiston. Puheenjohtajana jatkaa helsinkiläinen Sari Sarkomaa (kok.). Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin espoolainen Tiina Elo (vihr.), toiseksi varapuheenjohtajaksi helsinkiläinen Eveliina Heinäluoma (sdp) ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Riikka Slunga-Poutsalo (ps) Lohjalta.

Kenk-järjestäytymiskokous 7.5.2019. Kuvaaja Inka Kanerva.

Kuvassa vasemmalta: Riikka Slunga-Poutsalo, Sari Sarkomaa, Tiina Elo ja Eveliina Heinäluoma.

Hallitusohjelmatavoitteissa kilpailukyky ykkösenä

Maakuntajohtaja Ossi Savolainen esitteli Uudenmaan liiton hallitusohjelmatavoitteet. Uudenmaan tulee Savolaisen mukaan keskittyä kilpailukyvyn parantamiseen. Siinä hyviä verrokkialueita ovat eurooppalaiset kaupunkiseudut kuten Tukholma ja Kööpenhamina.

Uudenmaan kannalta tärkeitä tavoitteita ovat myös työllisyysasteen nostaminen 78 prosenttiin, koulutus- ja tutkimusmäärärahoista huolehtiminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä. 

Tuki suurille liikennehankkeille

Savolainen pyysi kansanedustajilta tukea Uudenmaan suurille liikennehankkeille. Niistä ensisijaisia ovat Espoon kaupunkirata, Pisararata sekä pääradan välityskyvyn parantaminen, johon liittyy Pasilan–Riihimäen kakkosvaiheen loppuunsaattaminen.

Suuret liikennehankkeet ovat edellytys alueen muiden hankkeiden toteutukselle. Savolainen muistutti, että hankkeiden suunnitelmat ovat valmiina, mutta rahoitus puuttuu, ja että toteutus hyödyttäisi koko Suomea. Lisäksi tärkeänä yksittäisenä hankkeena hän mainitsi Hanko–Hyvinkää-radan sähköistämisen.

Savolainen kertoi lisäksi, että Uudenmaan liitto ajaa sote- ja maakuntavalmistelun koneiston hallitusti alas kesäkuun loppuun mennessä ministeriöiden ohjeiden mukaisesti.

Neuvottelukunta on yli neljännes eduskunnasta

Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valittiin eduskuntavaaleissa yhteensä 58 kansanedustajaa, mikä on yli neljännes koko eduskunnasta. Kansanedustajien neuvottelukunta päätti, että eduskuntakauden aikana kokoonnutaan säännöllisesti keskustelemaan uusmaalaisten kannalta ajankohtaisista edunvalvontakysymyksistä.

Uudenmaan liitto toimii neuvottelukunnan sihteeriorganisaationa ja kokousten valmistelijana.

Lisätietoja:

Neuvottelukunnan sihteeri, erityisasiantuntija Janne Tamminen,
puh. 050 558 6303

Haussa eduskunta-avustaja, joka on täynnä innostusta ja aatetta. Nykyisen avustajani Sinan siirtyessä viimeistelemään maisteriopintojaan haen kansanedustajan työparina työskentelemisestä innostunutta, nopeasti oppivaa ja työtä pelkäämätöntä avustajaa. Työsuhde alkaa syyskuun alussa. Työ on opintovapaan sijaisuus, jota on mahdollista jatkaa sijaisuuden päättymisen jälkeen eduskuntakauden loppuun saakka.

Avustaja on tärkeä työpari kansanedustajalle. Orientaatio politiikkaan sekä kirjalliset viestintä- ja tietotekniset taidot ovat välttämättömiä. Tärkeitä ominaisuuksia ovat aikaansaavuus ja oma-aloitteisuus. Tehtäviin kuuluu mm. eduskuntatyössä avustamista, kalenterin ylläpitoa, sidosryhmäyhteistyötä, tilaisuuksien järjestämistä sekä kirjoitustyötä. Työ on ajoittain kiireistä ja vaatii joustavuutta sekä kykyä reagoida nopeasti muuttuviin aikatauluihin.

Eduskunta-avustajan kuukausipalkka on 2552 €. Avustajan etuisuuksiin kuuluvat lounasetu, työterveyshuolto, työmatkasetelit, hammashoitokorvaus ja liikuntapalvelut. Toivon, että hakemukset lähetetään 31.5. mennessä sähköpostitse osoitteeseen sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Lisätietoja tehtävästä antaa mielellään avustajani Sina Nordman, sina.nordman@eduskunta.fi puh 050 574 0818.

TIEDOTE 10.5.2019
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaavetoaa hallitusneuvottelijoihin, jotta kaupungistuminen saisi kaikkiin suomalaisin vahvasti vaikuttavana globaalina megailmiönä sijaa Säätytalossa. Nyt kaupunkipolitiikka on suuressa vaarassa jäädä sivuraiteille, vaikka sen pitäisi olla yksi painopiste. 

Sarkomaan mukaan edellisen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka tuotti tuloksia, mutta kyseinen hallitus ei hyödyntänyt riittävästi kaupunkipolitiikkaa. Tulevan hallituksen on välttämätöntä sopia toimista kaupunkipolitiikan täysimääräiseksi hyödyntämiseksi.

”Hallituksenmuodostaja Antti Rinteen valinta tarkastella hallitusohjelman painopisteitä Ilmiöpohjaisesti on hyvä idea. Aikamme suuret kysymykset ratkaistaan ministeriöiden hallinnonalojen rajapinnoilla. Ihmettelen, että kaupungistumiselle ei ole varattu omaa neuvottelupöytää. SDP oli kiitettävän ponteva kaupunkipolitiikan puolestapuhuja oppositiossa. Nyt on lupausten lunastamisen paikka”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan mukaan työllisyysasteen nostaminen pohjoismaiselle tasolle ei onnistu ilman vahvaa metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa.

 ”Kaupungistuminen on valjastettava kasvun ja hyvinvoinnin lähteeksi. Asukastiheyden kasvu lisää tutkitusti tuottavuutta ja innovaatiot sekä luovuus keskittyvät suuriin yliopistokaupunkeihin. Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat koko maan talouden veturi. Siksi metropolialueen menestyksen vauhdittaminen on jokaisen suomalaisen etu”, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaa on huolissaan siitä, että talouden kasvu on vaarassa sakata, kun osaavaa työvoimaa ei ole riittävästi saatavilla. Siksi osaamiseen ja sen uudistamiseen pitää erityisesti panostaa siellä, missä on työvoiman tarvetta.

”Valtiovallan ja kaupunkien on yhdessä vahvistettava toimia, joilla jarrutetaan kaupunkien kustannusten kasvua. Työntekoa rankaisevan verotuksen purkamista on jatkettava. Tämä on olennaista korkeiden elinkustannusten kanssa kamppailevien työntekijöiden ja eläkeläisen ostovoiman turvaamiseksi. Asumisen lähes sietämätön kalleus on mittava talouskasvun pullonkaula. Hallitusneuvotteluissa olisi oleellista sopia esimerkiksi MAL-sopimusten pidentämisestä. Sopimuksilla on tuettava entistä paremmin kasvun vastaanottamista ja sen vaatimia investointeja”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 

050 511 3033

TIEDOTE 10.4.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa iloitsee oikeusasiamiehen antamasta vastauksesta kanteluun Helsingin kaupungin ohjeistuksesta diabeteksen hoidon tarvikkeiden myöntämisen perusteista. Oikeusasiamiehen laillisuus arvioinnin mukaan Helsingin ohjeet ovat ristiriidassa lain kanssa ja niitä on muutettava. Vastaus annettiin yksityishenkilön kanteluun ja sen päätöksen numero on EOAK/268/2018.

Helsingin kaupungin ohjeistuksen mukaan osa tyypin 2 diabetesta sairastavista henkilöistä saavat verensokeriliuskoja vain erityisperusteilla. Ohje on tuoreen päätöksen mukaan ristiriidassa potilaslain ja terveydenhuoltolain kanssa. Oikeusasiamiehen päätöksen mukaan diabetespotilaiden hoitotarvikkeita ei voida rajoittaa alle kunkin potilaan yksilöllisesti määritellyn tarpeen. Helsingin kaupungin ohje on muotoiltu liian kategoriseksi, eikä se jätä tilaa diabetespotilaan yksilöllisen tarpeen huomioon ottamiselle. Tämän vuoksi ohje on ristiriidassa potilaslain 3 §:n ja terveydenhuoltolain 24 ja 25 §:n kanssa.

”Isolle joukolle helsinkiläisiä päätös on helpotus. Ohjeen ongelmallisuus on ollut selvää ja oli tärkeää, että asiaan on nyt saatu oikeusasiamiehen kanslialta selkeä näkemys, jonka mukaan ohjetta on perusteltua muuttaa,” Sarkomaa toteaa.

Päätös on saatettu Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan tietoon ja esitetty, että Helsinki ryhtyisi toimenpiteisiin lainsäädännön kansa ristiriidassa olevan ohjeen muuttamiseksi. Helsingin on ilmoitettava viimeistään toukokuun lopussa korjaustoimenpiteistään.

Sarkomaa esittää, että Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala arvioisi samalla diabeteksen hoidon käytännöt ja erityisesti uuden teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet diabeteksen hoidossa. Maaliskuussa 2018 valmistunut uusi diabeteksen Käypä- hoito suositus kannustaa aktiivisesti hyödyntämään modernin hoidon (pumppuhoito ja sensoroinnit) tarjoamiin mahdollisuuksia. Käypä hoito -suosituksen jalkauttaminen käytännön työhön erityisesti insuliinipuutosdiabeteksen osalta vaatii Diabetesliiton vuonna 2018 teettämän selvityksen perusteella vielä paljon työtä, sillä käytännöt hoitotarvikkeiden myöntämisessä vaihtelevat paljon ja alueelliset erot ovat huomattavia.

”Pidän tärkeänä, että maamme pääkaupunki Helsinki toimisi suunnan näyttäjänä terveysteknologian hyödyntäjänä. Diabeteksen hoidossa teknologia on jo olemassa. Se pitäisi vain ottaa käyttöön,” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

TIEDOTE 9.4.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan vaatii Kansaneläkelaitosta koskevaan lainsäädäntöön mittavia muutoksia. Kelan rooli on muuttunut sen 80 vuoden toiminnan aikana merkittävästi ja samoin sen rahoitus on muuttunut. Vuonna 2017 Kela maksoi sosiaalietuuksia lähes 15 mrd. €.

”On vakava tosiasia, että Kelaa koskeva lainsäädäntö ja siinä säädetyt toimivaltasuhteet eivät vastaa nykyaikaa eivätkä hyvän hallinnon periaatteita. Pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti. Lakia on uudistettava niin, että jatkossa Kelan johtajat nimittäisi tasavallan presidentin sijaan Kelan hallitus määräajaksi. On täysin mahdoton nähdä syitä, miksi nopeasti muuttuvassa maailmassa Kelan johtajat pitäisi jatkossakin lain mukaan valita ns eläkevirkoihin. Muutos toteuttaisi hyvän hallinnon keskeisimpiä periaatteita ja selkeyttäisi Kelan monin osin aikansa eläneen johtamisjärjestelmän lisäksi hallituksen ja pääjohtajan suhdetta,” Sarkomaa linjaa.

”Kela on läsnä monin tavoin lähes jokaisen suomalaisen arjessa. Kelan laadukkaiden toimintaedellytysten turvaaminen on keskeistä ihmisten elämän ja koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta. Kelassa on osaava henkilöstö, joka tekee vaativaa työtä. Henkilö ansaitsee selkeän johtojärjestelmän,” Sarkomaa toteaa.

Kelan johtamisjärjestelmän haasteet nousivat esiin myös 2017 perustoimeentulotuen maksatuksen kunnilta Kelaan siirtymisen myötä sekä lukuisten Kelan kilpailutusten myötä. Kelan valtuutetut ovat teettäneet näistä ulkoiset arvioinnit. Sarkomaan mukaan Kelan johtamisjärjestelmä mukaan lukien riskienhallintajärjestelmät on kokonaisuudessaan uudistettava. Myös Kelan toimialalla toimivien ministeriöiden ohjausta Kelaan on vahvistettava.

Sarkomaa uudistaisi myös Kelan järjestämiin palveluihin liittyvää lainsäädäntöä. Kelan järjestämän kuntoutuksen ja vammaisten tulkkauspalvelun kilpailutukseen liittyvät moninaiset ongelmat ovat osoittaneet riipaisevalla tavalla, että hankintakilpailu ei sovi tämän tyyppisiin Kelan järjestämiin palveluihin.

”Pidän välttämättömänä muuttaa lainsäädäntöä niin, että kuntoutus- ja tulkkauspalveluiden tuottajat voidaan jatkossa valita rekisteröitymismenettelyllä julkisen tarjouskilpailun sijaan. Tämä tarkoittaa sitä, että Kelan asettamien kriteereiden mukaiset kuntoutus- ja tulkkauspalvelun tuottajat olisivat palvelun käyttäjien itsensä valittavissa. Näin laatu ja ihmisen näkökulma sekä vaikuttavuus nousisivat keskiöön, ” Sarkomaa esittää.

Sarkomaa on kannustanut Kelaa lisäämään avoimuutta ja vauhdittamaan toimia, joissa palveluja käyttävien ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia sekä asiakaslähtöisyyttä palvelujen kehittämisessä edistetään. Sarkomaan ehdotuksesta niin Kelaa valvovien valtuutettujen kuin kelan hallituksen kokousten pöytäkirjat ovat nykyisin Kelan nettisivuilla avoimesti kaikkien nähtävillä. Tämä on pieni mutta tärkeä askel Kelan avoimuuden lisäämisessä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 0505 511 3033

Tiedote 6.4.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa vaateensa kotitalousvähennyksen laajentamista asunto-osakeyhtiön osakkaille niin, että vähennyksen voi saada yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Omakotiasukkailla on jo oikeus tehdä vähennys vastaavista korjauksista. Merkittävä määrää helsinkiläisiä asuu asunto-osakeyhtiössä. Sarkomaan mukaan ei ole yhdenvertaista kohtelua, että heillä ei ole mahdollisuutta saada kotitalousvähennyksestä helpotusta remonttikustannuksiin.

”Monille palkansaajille ja eläkeläisille korkeiden asumiskustannusten Helsingissä remontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja. Kasvavat korjausvastuut tekevät tilanteen monille lähes sietämättömäksi”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto- osakeyhtiöiden teettämiin remontteihin olisi hallinnollisesti tehokas ja selvä tapa tukea taloyhtiöiden asukkaita korjauksissa. Tavallisella helsinkiläisellä pitää olla mahdollisuus asua kotikaupungissaan. Helsingissä asumista ja elämistä ei saa tehdä yhtään kalliimmaksi.

Asunto-osakeyhtiöissä osakkaat maksavat pääsääntöisesti kaikki taloyhtiön korjauskulut yhtiövastikkeina, joten heidän verotuksellinen asemansa tulee olla sama kuin omakotiasukkailla. 

”Olen ajanut vähennyksen laajentamista jo pitkään ja kirjallisiin kysymyksiini on ministeriöstä aina vastattu, että kotitalousvähennys myönnetään vain luonnolliselle henkilölle. Tämä ei ole kestävä perustelu. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä. Taloyhtiö voisi antaa vuosittain osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisivät verottajan tarvitsemat tiedot remontin työkustannuksista, remontti-yrityksen tiedot sekä osakkaan vastikeperusteinen osuus kustannuksista. Osakas ilmoittaisi tietojen perusteella vähennyksen verohallintoon”, Sarkomaa sanoo.

Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto- osakeyhtiöiden toteuttamiin remontteihin vauhdittaisi korjausrakentamista ja hidastaisi korjausvelan kasvua. Kotitalousvähennyksen uudistaminen toisi lisätyötä ja verotuloja ja vauhdittaisi siten kansantaloutta. 

”Ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttaa merkittävästi asumiskustannusten kehitykseen. Ohjauskeinot ja kannustimet on toteutettava siten, että ne kohtelevat kiinteistönomistajia tasapuolisesti eivätkä vääristä kilpailua. Taloyhtiöiden tulisi voida saada tukea energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistävien hankkeiden toteuttamiseen  kotitalousvähennyksen kautta. Tulevan eduskuntakauden  tärkeimpiä tehtäviä on hillitä  asumismenojen jatkuvaa nousua. Kiinteistöveron nostoon ei monilla tavallisilla helsinkiläisillä ole enää varaa”, päättää Sarkomaa Lisätietoja: Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Tiedote 2.4.2019

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii, että tulevan eduskuntakauden painopiste on keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotuksen kohtuullistamisessa. Keskituloisten kurittamista ja heidän ylikireää ansiotulojen verotusta on välttämätöntä hellittää. Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskunnan selkäranka eikä heillä voi maksattaa kaikkea. Työn ja eläkkeiden verotusta on maltillisesti kevennettävä ja ostovoimasta on huolehdittava.

Sarkomaan mukaan veropolitiikassa on syytä katsoa naapurimaa Ruotsia. Keskipalkkaa verotetaan Ruotsissa keveämmin kuin Suomessa ja Ruotsissa progressio kiristyy suuremmilla tulotasoilla kuin Suomessa.

Pienten palkkojen verotus on Suomessa jo hieman eurooppalaista keskitasoa kevyempää. Sen sijaan verotus kiristyy hyvin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa, kun korkeat marginaaliveroprosentit iskevät lisäansioiden ja uralla etenemisen kannustimiin.

”Esimerkiksi 2 720 euroa kuukaudessa ansaitsevan tienatusta lisäeurosta 47,2 senttiä vie verokarhu. Yli 50 prosentin marginaaliveroaste nousee jo 3 920 euron kuukausipalkalla. Karmaisevat luvut kertovat, että veropolitiikan painotuksen on oltava keskituloisissa ja progression keventämisessä. On täysin kaupunkilaisjärjellä vastaista, että lisätulojen tai paremmin palkatun työn hankkimisesta rangaistaan. Työn verotuksen keventäminen on täysin välttämätöntä työllisyyden ja kannustimien vahvistamiseksi,” Sarkomaa summaan.

Suomessa kuten muuallakin Euroopassa veropolitiikka on viime vuosina kääntynyt talouskasvua ja työllisyyttä tukevampaan suuntaan. Tätä kestävää linjaa on välttämätöntä jatkaa. Antti Rinteen hellimä veronkiristysohjelma, jossa on listaamattomien yritysten veronkiristys, yrittäjävähennyksen leikkaus ja monia muita veronkiristyksiä, olisi työhön ja yrittämiseen perustuvalle suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle myrkkyä. Suomen on visusti varottava hallitusta, joka murentaa Suomen kilpailukykyä ja työllisyyskehitystä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 29.3.2019

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että hoitotakuun määräaikojen tarkistuksen yhteydessä tehdään fysioterapeutin suoravastaanotolle pääsystä lakisääteinen oikeus. Samoin kuin terveyskeskukseen pitää päästä tietyn määräajan sisällä, pitäisi myös säätää samoin määräajasta fysioterapeutin suoravastaanotolle pääsystä. Tutkimukset vahvistavat, että valtaosa tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuu arjen tottumuksiin liittyvistä ylikuormituksista, joiden arviointi on nimenomaan fysioterapeuttien ammattiosaamista.

”Sen sijaan, että potilas jätetään odottamaan lääkäriä, ohjataan hänet hyvän hoitotuloksen saamiseksi suoraan fysioterapeutille. Huolella tutkitut ja yksilöidyt ohjeet saaneet potilaat tarvitsevat fysioterapeutin suoravastaanottokäynnin jälkeen harvoin sairauslomaa, lääkäriaikaa tai edes uutta käyntiä fysioterapeuteille. Tarvittaessa fysioterapeutti ohjaa potilaan lääkärin vastaanotolle,” Sarkomaa summaa.

Fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminta on yleistynyt terveyskeskuksissa ja työterveydenhuollossa. Suoravastaanottotoimintaa on tutkittu Suomen lisäksi useissa Euroopan maissa sekä Kanadassa, USA:ssa ja Australiassa. Tutkimukset osoittavat, että fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnalla on saavutettavissa huomattavat säästöt sekä vaikuttavat, nopeat ja paremmat palvelut.

Sarkomaa järjesti tänään keskustelutilaisuuden yhdessä Suomen Kipu ry:n ja Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n kanssa kivun hoidon tulevaisuudesta. Keskustelussa nousi vahvasti esille potilasjärjestöjen huoli oikea-aikaiseen hoitoon ja kuntoutukseen pääsystä.

”Erilaiset hoitajavastaanotot kuten fysioterapeuttien, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien vastaanotot ovat loistava esimerkki koko henkilöstön osaamisen käyttöönotosta ja työnjaosta, jolla lisätään palveluiden vaikuttavuutta ja ihmisten toimintakykyä. Kannustan fysioterapeuttien suoravastaanotto toiminnan käyttöön ottoon,” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa

050511 3033

Tiedote 26.3.2019
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että seuraavan eduskuntakauden alussa laitetaan peruskoulun oppimisen tuki kuntoon. Lainsäädännöllä on tiukemmin säädeltävä erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeudesta tukeen.

Selvitykset ja opettajien viestit sekä heikentyneet oppimistulokset osoittavat, että peruskouluissa oppilaille tarjottava oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki ei toimi lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Perusopetuksen oppilaille lailla turvatuissa oppimisen tukitoimissa on suuria puutteita.

”Kyse on paitsi tukea tarvitsevan lapsen tilanteesta, myös luokassa olevien kaikkien lasten oikeudesta saada opetusta. Molemmista on kyettävä huolehtimaan. Pahimmassa tapauksessa erityistä tukea tarvitseva oppilas vie kaiken opettajan huomion, eikä muu luokka saa opetusta. Tilanne vaarantaa monin tavoin peruskoulujemme opetuksen laadun ja on vaarassa uuvuttaa ja karkottaa opettajat muille aloille,” Sarkomaa pohtii.

Vaikka oppimistuloksemme ovat kansainvälisesti vertailtuina edelleen huippuluokkaa, on heikosti osaavien määrä kasvanut nopeasti. Myös alueiden väliset erot ovat kasvamassa. 

”Olen huolissani opettajilta saamastani palautteesta, jonka mukaan heidän arvionsa mukainen tuen tarve ei useinkaan johda toimenpiteisiin. Tilastot vahvistavat tämän vakavan tosiasian. Osa-aikaisen erityisopetuksen määrä on pysynyt entisellään, vaikka tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrä on merkittävästi kasvanut,” Sarkomaa toteaa.

Kokoomusedustajan mukaan koulutuksen riittävät voimavarat on turvattava ja niiden ohjautuminen lapsen parhaaksi on varmistettava. Remontissa on löydettävä keino, jolla valtionosuusrahoitus seuraa tuen tarpeessa olevaa oppilasta ja rahoitus määräytyy nykyistä selkeämmin annetun tuen perusteella.  

OAJ:N opettajille tekemän kyselyn mukaan oppilaiden tuen tarvetta ei ole huomioitu opetusryhmän koossa. Vain kolme viidestä erityisen tuen oppilaasta saa opiskella pienemmässä ryhmässä silloin, kun tarve siihen on havaittu. Sarkomaa edellyttää, että uudistuksessa on otettava käyttöön uusi tukimuoto, osa-aikainen pienryhmäopetus, niin, että pienryhmä voidaan taata sitä tarvitseville. Riittävän pieni opetusryhmä takaa työrauhan kaikille. Erityiskouluja ja -luokkia tarvitaan edelleen silloin kun se on lapsen etu.

Sarkomaa toistaa vaateensa vahvemmasta kaupunkipolitiikasta. Jo viidesosa Suomen lapsista on pääkaupunkiseudun kouluissa. Metropolialueen erityispiirteet, kuten kielelliset ja sosiaaliset ongelmat edellyttävät, että opetusministeriön perusopetuksen tasa-arvorahaa on kasvatettava, kunnes pysyvä rahoitusratkaisu saadaan aikaan.  

Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa yhdenvertaisesti peruskoulusta riittävät tiedot ja taidot sekä oppimisen ilon joka kantaa vähintään toisen asteen opintojen suorittamiseen siten, että se kantaa työelämään. Lapset ovat kaikki erilaisia mutta saman arvoisia. 

”Oppimisen ja koulunkäynnin tuella on keskeinen tehtävä ja siksi sen on oikeasti toimittava. Remontti on välttämätön. Vain näin voidaan varmistaa, että jokainen peruskoulu on hyvä paikka oppia ja opettaa,” päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 19.3.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa suomalaista työelämää vaivaavasta sukupuolten epätasa-arvosta. Niin kauan, kun naisista aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset näkyvät ja tuntuvat kovalla tavalla naisten palkassa sekä työsuhteissa pätkätöinä ja esteinä edetä uralla. Äitiriski näkyy myös naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa ja työllistämismahdollisuuksissa.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa esityksensä vanhempainvakuutuksesta. Vanhempainvakuutus korvaisi vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset yhteisestä potista ja näin edistäisi mittavasti naisten tasa-arvoista asemaa työmarkkinoilla. Pelkkä perhevapaauudistus ei riitä vaan tarvitaan myös muita vaikuttavia toimia työelämän tasa-arvon vahvistamiseksi.

”Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista ja naisten syrjintää työmarkkinoilla. Vanhempainvakuutus poistaisi sen epäkohdan, että naisten työnantajat kantavat yksin suurimman vastuun vanhempainvapaiden kustannuksista. Vastuu on kannettava yhdessä.”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa ehdottaa mallin ottamista Ruotsista, jossa vanhempainvakuutuksella vanhemmuuden kustannuksia jaetaan osapuolten kesken. 

Sarkomaa huomauttaa, että nykyisin työnantajalle kustannukset ovat sitä suurempia, mitä parempi palkka äitiyslomalle jääneelle työntekijällä on. Tällaiset epätasa-arvoiset rakenteet on purettava. Pelkkä perhevapaauudistus ei poista äitiriskiä eli sitä, että työnantajalle naisen palkkaaminen on riski saada lisäkustannuksia. On tasa-arvon irvikuva, että edelleen työmarkkinoilta sukupuoli on miehelle bonus ja naisille riski. 

Useissa työehtosopimuksissa on säädetty työnantajan velvollisuus maksaa täyttä palkkaa äidille äitiysrahakauden ensimmäisen kolmen kuukauden ajan. Niin kauan kuin työnantaja ei saa tästä täyttä korvausta, naisen palkanneen työnantajan asema on heikompi suhteessa miehen palkanneeseen. Itsenäinen vanhempainvakuutus parantaa korvausjärjestelmän läpinäkyvyyttä: sen myötä tulisi selkeästi esiin se, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee.

”Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Vanhempainetuuksista tulee muodostaa itsenäinen vanhempainvakuutus.” Sarkomaa sanoo.

”Vanhempainvakuutus myös mahdollistaa vanhempainetuuksien itsenäisen kehittämisen, kuten rahoitusosuuksien muutokset. Kaikki työnantajat, työntekijät ja yrittäjät osallistuvat yhdenvertaisesti edelleen vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Vähimmäisetuudet kustannetaan valtion rahoituksella.”, Sarkomaa sanoo.

”Viisas työnantaja ottaa käyttöön tasa-arvoisen johtamiskulttuurin, johon kuuluvat kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja perhevapaisiin. Fiksu työnantaja huolehtii, ettei perhevapaista ole turhaa haittaa urakehitykselle käyttää niitä sitten isä tai äiti. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet vanhemmuudessa isät ja äidit”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram