fbpx Siirry sisältöön

Hallitus on ottanut järeät toimet käyttöön koronaviruksen vastaisessa taistelussa. Kokoomus tukee hallituksen toimia ja valmiuslain käyttöönottoa.

Nyt on ensisijaisen tärkeää turvata erityisesti riskiryhmiin lukeutuvien suomalaisten terveys.

Yhteiskunnan useiden toimintojen pysähtyminen uhkaa kuitenkin kaataa muuten terveitä yrityksiä ja hävittää työpaikkoja. Meidän on yhteiskuntana autettava yritykset yli tilanteesta, johon ne eivät ole itse pystyneet vaikuttamaan tai varautumaan. Rajoitukset ovat käytännössä sulkeneet monet palvelualan yritykset kokonaan. Asiakkaat ovat hävinneet, mutta palkat, vuokrat ja lainanlyhennykset juoksevat normaalisti.

Hallituksen tähän mennessä (25.3.) julkaisemat toimet ovat olleet oikean suuntaisia, mutta riittämättömiä suhteessa yritysten akuuttiin hätään. Tarvitsemme nopeasti lisätoimia, joilla tuetaan kansalaisten toimeentuloa ja turvataan yritysten toimintaedellytykset kriisin yli.

Hallitus on mainostanut tehneensä yritysten pelastamiseksi 15 miljardin paketin. Kokonaisuus koostuu käytännössä vain lainatakauksista ja maksulykkäyksistä. Nämäkin ovat tärkeitä toimia akuutissa tilanteessa, mutta loppulasku koronaviruksesta on jäämässä yrittäjien maksettavaksi – vain maksupäivää siirretään myöhemmäksi.

Yritysten ongelmat johtuvat poikkeusolojen rajoituksista. Siksi valtion on kannettava vastuuta ja tuettava pahiten rajoituksista kärsiviä yrityksiä suoraan. Rajoituspäätösten rinalla olisi aina tehtävä päätöksiä rajoituksista kärsivien yritysten suorista ja epäsuorista tuista. Esimerkiksi hallituksen päätös sulkea ravintolat oli oikea, mutta on väärin maksattaa suomalaisten suojelemiseksi tehty toimenpide yksittäisillä ravintolayrittäjillä.

Tilanteessa valtion aktiivinen finanssipolitiikka on perusteltua, mutta eurot on käytettävä fiksusti. Ensin on selvittävä akuuttivaiheen yli, ja vasta sitten arvioitava laajempaa elvytystä ja talouden uudistamista. Hätä ei lue lakia, mutta pysyviä markkinavääristymiä ei myöskään pidä luoda tulevaisuuden kasvun esteeksi.

Kokoomus kantaa huolta epävarmuuden ja epätoivon keskellä elävistä yrittäjistä sekä yritysten työntekijöistä, jotka pelkäävät työpaikkojensa puolesta. Vaikka terveys onkin juuri nyt etusijalla, me tarvitsemme yrityksemme kriisin jälkeisessä jälleenrakentamisessa.

Poikkeuksellinen tilanne vaatii poikkeuksellisia toimia. Kokoomus on tukenut yrityksiä ja hallituksen ponnisteluita tarjoamalla omia ehdotuksia, joilla yritykset ja työpaikat voidaan pelastaa. Julkaisimme 18.3. ensimmäiset toimemme. Jatkamme ja täydennämme nyt listaa uusilla lisätoimilla.

Kokoomuksen ehdottamat lisätoimet (25.3.):

Kokoomus ehdottaa seuraavia lisätoimia Kokoomuksen aiempien toimenpide-ehdotusten sekä hallituksen jo toteuttamien toimien lisäksi. Kokoomus katsoo, että hallituksen päätökset ovat olleet oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä. Hallituksen toimet eivät huomioi riittävästi pienyrittäjien ja palveluelinkeinojen, kuten matkailu- ja ravintola-alan ahdinkoa.

Nyt on käytettävä kaikki käytettävissä oleva julkisen talouden liikkumavara, jotta vältymme normaalitilanteessa terveiden yritysten konkursseilta ja laajamittaiselta työttömyydeltä.

1) Helpotetaan yritysten kulurakennetta

  • Verojen maksujärjestelyihin tuodaan helpotusta. Jo määrättyjen yhteisöveron ennakoiden, työntekijän tuloveron ennakonpidätysten sekä kiinteistöveron tilitysten eräpäivää on voitava siirtää omalla ilmoituksella kuusi kuukautta eteenpäin.
  • Alkuvuonna maksetut arvonlisäverot palautetaan takautuvasti yritysten käyttöön. Verot maksetaan korotta valtiolle takaisin pitkällä maksuajalla, kun kriisi on ohi.
  • Sekä Suomen pankin vahvistama viivästyskorko että verojen viivästyskorko lasketaan tilapäisesti nollaan prosenttiin.
  • Myönnetään tilinpäätösten ja veroilmoitusten jättämiseen kahden kuukauden lisäaika.
  • Yksityishenkilöiden perintää ja viivästyskorkoa säätelevä säädöstö ulotetaan määräajaksi koskemaan PK-yrityksiä: 10 a § Kuluttajasaatavan perintäkulujen enimmäismäärät laajennetaan koskemaan kaikkien perintäkulujen enimmäismäärää.
  • Kuluttajasuojalaki ei koske yrityslainoja. Hallituksen tulisi kiireellisesti selvittää samojen rajoitteiden ulottaminen lainsäädännön kautta (pikavippi)yritysten tarjoamiin yrityslainoihin. Korkokatto 20%. Muut kulut enintään 150€/vuosi.
  • Alennetaan sähkövero alempaan verokantaan kaikille yrityksille määräajaksi.
  • Alennetaan julkisten vuokranantajien vuokria määräajaksi.
  • Arvioidaan ravintoloiden lisäksi myös muiden kohteiden määräämistä suljettavaksi, jos neuvottelut vuokranantajien kanssa eivät etene tai vakuutuskorvausehdot eivät muutoin täyty.

2) Helpotetaan yritysten taloustilannetta

Suorat avustukset

  • Kasvatetaan Business Finlandin ja ELY-keskusten suorien tukien valtuuksia. Lasketaan rahoituksen myöntämiskriteerejä määräaikaisesti koronakriisin aiheuttamien lainarästien, oman pääoman heikentymisen tai maksuhäiriöiden osalta.
  • Kokoomus esittää ensimmäisessä lisätalousarviossa 200 miljoonan sijaan puolen miljardin tukisummaa. Jos rahat loppuvat, on eduskunnalle tuotava välittömästi uusi lisätalousarvio.
  • Kriisin pitkittyessä selvitetään ja valmistellaan erillinen yrityksille suunnattu “koronatuki”, joka perustuisi edellisen 6-12 kuukauden myyntikatteeseen.

Oman pääoman ehtoinen rahoitus

  • Teollisuussijoitus Oy (Tesi) ja Valtion kehitysyhtiö Oy (Vake) ohjataan toimimaan ankkurisijoittajina kasvuyritysten osakeanneille. Vake voisi painottaa sijoituksensa pienempiin yhtiöihin. Tämä vahvistaisi yritysten taseita ja mahdollistaisi kasvun kriisin jälkeen. Toteutustapana voisi olla suora osakeomistus tai vaihtovelkakirjalaina erillisen kriisirahaston kautta. Julkisen rahoituksen osuus olisi korkeintaan kolmasosa, ja loppuraha kerättäisiin yksityisiltä sijoittajilta. Varat ohjautuvat näin markkinaehtoisesti elinkelpoisiin yhtiöihin aiheuttaen mahdollisimman vähän markkinavääristymää.

Vieraan pääoman ehtoinen rahoitus

  • Tuetaan Finnveran takaustoiminnan kasvattamista asettamalla takauskustannus väliaikaisesti nollaan. Seurataan asiakkaalle tarjottavan koron kehitystä ja lainojen menekkiä. Tarvittaessa parannetaan lainaehtoja asiakkaan kannalta esimerkiksi nostamalla takauksen osuus lainasta 90 prosenttiin (nyt 70-80%).

3) Helpotetaan arkea - puretaan normeja

  • Verohallinto muutti 24.3. tulkintaa niin, että lounasseteleiden veroetu ulotetaan täysimääräisesti myös kotiin toimitettaviin ruoka-annoksiin. Tämän lisäksi tulisi lounasedun yläraja nostaa väliaikaisesti 18 euroon, jotta se kattaa käytännössä myös kotiinkuljetuksen kustannuksen.
  • Lähimaksamisen yläraja nostetaan 150 euroon.
  • Rahankeräyslupien hakemisesta siirrytään toistaiseksi ilmoitusmenettelyyn, jossa väärinkäytökset kitketään tehokkaalla jälkivalvonnalla.
  • Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön pätevyysvaatimuksia lievennetään väliaikaisesti avustavissa toiminnoissa heikentämättä potilasturvallisuutta.
  • Koronakriisistä johtuvat henkilökohtaiset maksuhäiriömerkinnät poistetaan yrittäjiltä, yritysten johtajilta sekä hallituksen jäseniltä. Näin estetään ihmisten syrjäytyminen 1990-luvun laman tapaan.
  • Kaikkien lupakorttien sähköinen suorittaminen etänä mahdollistettava.
  • Alkoholilakia muutetaan vuoden määräajaksi siten, että ulosmyyntioikeus 16-prosenttisiin alkoholituotteisiin on pelkällä ilmoituksella automaattisesti kaikilla toimijoilla, joilla on joko valmistus- tai anniskelulupa. Ulosmyyntioikeus ulotetaan koskemaan myös verkkokauppaa ja mahdollistetaan kotiintoimitukset. Tuotteiden luovuttaja vastaisi ikärajavalvonnasta.

4) Pelastetaan työpaikat - lisätään joustoja työmarkkinoille

  • Työehtosopimusten tarjoamat paikallisen sopimisen mahdollisuudet laajennettava koskemaan myös yleissitovaa kenttää. Uusien kriisin myötä tehtävien joustojen on oltava tasapuolisesti kaikkien yritysten käytettävissä.
  • Lomautusilmoitusaika lasketaan viiteen päivään koskemaan takautuvasti kaikkia yrityksiä riippumatta alan työehtosopimuksesta.

Kokoomuksen ehdottamat toimet (18.3.):

1) Tuetaan palveluyritysten kysyntää ja helpotetaan ihmisten arkea

  • Kaupassa tai apteekissa asiointi toisen puolesta on pikaisesti saatava kotitalousvähennyksen piiriin. Muutos voitaisiin tehdä nopeasti verottajan ohjeistusta muuttamalla.
  • Kotiin taudilta suojautuvia ikäihmisiä on tuettava yli 70-vuotiaille suunnatulla palvelusetelillä, jolla on mahdollisuus hankkia kotiinkuljetuspalveluita esimerkiksi lääkkeille ja ruualle. Kunnat voisivat myöntää setelin niille ikäihmisille, joilla ei muuten ole edellytyksiä saada apua asiointiin.
  • Kotitalousvähennyksen määrä on nopeasti kaksinkertaistettava kuluvalle vuodelle. Lisäksi yli 75-vuotiaiden kotipalveluiden kotitalousvähennys on nostettava 70 prosenttiin ja vähennyksen omavastuu poistettava. Lakimuutokset on käynnistettävä pikaisesti.

2) Yrityksille helpotuksia, joilla vältetään konkurssit ja turvataan työpaikat

  • Työntekijöistä kiinni pitävien yritysten työnantajamaksut poistetaan kolmen kuukauden määräajaksi.
  • Lomautustilanteissa poistetaan työntekijän viiden päivän omavastuuaika, jolloin työttömyysetuuden saisi täysimääräisenä heti lomautuksen jälkeen.
    • Tilannepäivitys: Etenemässä kokoomuksen esittämällä tavalla, mutta liian hitaasti. Hallituksen valmistelu on kesken ja aikataulu auki (25.3.).
  • Lomautuksiin liittyvät ilmoitusajat on lyhennettävä välittömästi 14 päivästä 3 päivään. Määräaikaisen työntekijän lomauttamisen tulee olla mahdollista poikkeuksellisen taloudellisen kriisin perusteella.
    • Tilannepäivitys: Etenemässä lähes kokoomuksen esittämällä tavalla. Lyhenee viiteen päivään. Epäselvää koskeeko kaikkia yrityksiä. Hallituksen valmistelu on kesken ja aikataulu auki (25.3.).
  • Valtion tulee korvata yritysten kohtaamat sairauskulut ensimmäisestä päivästä alkaen määräaikaisesti. Sairauspäivärahan omavastuuaika on myös poistettava.
  • Työehtosopimusten tarjoamat paikallisen sopimisen mahdollisuudet on laajennettava koskemaan myös yleissitovaa kenttää. Lisätään väljyyttä paikallisen sopimisen ehtoihin kaikille yrityksille. Tämä voidaan tehdä yksinkertaisesti poistamalla työlainsäädännöstä paikallisen sopimisen kiellot.
  • Sellaiset palvelut, joita valtio nyt suosittelee olemaan käyttämättä, tulisi ensisijaisesti valtion velvoittavalla päätöksellä sulkea, koska se selkeyttää joka tapauksessa asiakkaansa menettävien yritysten asemaa esimerkiksi vakuutusten suhteen.
    • Tilannepäivitys: Etenemässä mm. ravintoloiden osalta. Asia eduskunnassa, mutta ravintoloiden suorien tukien ja vakuutuskorvausten osalta tilanne edelleen auki (25.3.).
  • Hallituksen on selvitettävä pikaisesti vastaavia suoria pk-yritysten hätärahoituskeinoja, joita on otettu käyttöön esimerkiksi Saksassa.
    • Tilannepäivitys: Hallitus jakaa suoraa tukea yrityksille Businessa Finlandin ja ELY-keskusten kautta. Hallituksen varaamat tukirahat 200 milj. riittämättömät. ELY-keskusten tuen osalta hakua ei olla saatu vielä edes käyntiin (25.3.). Pienilla toiminimiyrittäjillä ei siis vieläkään ole käytössään mitään keinoa hakea suoraa tukea tilanteeseensa.

3) Parannuksia yrittäjän sosiaaliturvaan

  • Pienyrittäjän pääsy perusturvan piiriin on turvattava ilman tarvetta luopua yritystoiminnasta. Moni yritys kohtaa liiketoiminnan totaalisen, mutta väliaikaisen supistumisen. Tässä poikkeustilanteessa monen päätoimisen yrittäjän tilanne muistuttaa sivutoimisen yrittäjän tilannetta. Sivutoimisella yrittäjällä on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen, joten olisi selvitettävä voitaisiinko TE-toimistojen nopealla tulkintamuutoksella laajentaa vastaava oikeus tässä poikkeustilanteessa myös päätoimiselle pienyrittäjille väliaikaisesti.
    • Tilannepäivitys: Hallitus edistää asiaa kokoomuksen esittämällä tavalla. Hallituksen mukaan nopea tulkintamuutos ei riittäisi, vaan asia vaatii erillisen lakimuutoksen. Asian etenemisen aikataulu ja yksityiskohdat ovat edelleen auki (25.3.).
  • Toiminimiyrittäjälle annetaan mahdollisuus vähentää sairaan lapsen hoitajan palkka verotuksessa. Vastaava on jo mahdollista yhtiömuotoisen yrityksen yrittäjälle.


Tiedote

Julkaisuvapaa heti

Kansanedustaja Sari Sarkomaa: Kansaneläkelaitoksen toimintakyky uhkaa murtua ilman lisäresursseja 

Koronavirusepidemia ja maamme poikkeustila ovat räjähdysmäisesti vaikuttaneet Kelan etuushakemus- ja työmäärien kasvuun sekä taloudelliseen tilanteeseen. Kela tarvitsee viipymättä lisämäärärahoja, jotta vaikeaan tilanteeseen joutuneet ihmiset saavat välttämättömän toimeentulon ja avun. 

Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että Kela on jo tällä viikolla pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriöltä lupaa ylittää lakisääteisiä käsittelyaikoja. Kela on sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi asiassa lähestynyt myös oikeuskansleria ja Kelaa valvovia valtuutettuja.

”On suuri puute, että koronakriisin hoitoon liittyvästä parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevasta hallituksen lisätalousarvioesityksestä puuttuvat Kelan välttämättä tarvitsemat lisämäärärahat”, sanoo Sarkomaa.

Hallituksen on viipymättä turvattava Kelan toimintamäärärahat ja Kelan henkilöstön mahdollisuudet tehdä työtä erittäin vaikeissa olosuhteissa. Viiveet etuusmaksatuksessa kolahtaisivat kipeimmin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin.

”Kriisin tuomat mittavat kasvuvaikutukset Kelan maksamiin etuuksiin ja neuvontapalveluihin on huomioitava myös hallituksen tulevassa kehysriihessä. Hallituksen on käytännössä kirjoitettava jo täysin menneestä maailmasta oleva hallitusohjelmansa uusiksi”, Sarkomaa toteaa.

Koronavirusepidemian edetessä maamme varautuminen on nopeasti ulotettava laajemmin koronakriisistä aiheutuvien muiden haittavaikutusten ennakoimiseen ja ehkäisemiseen. Työn ja toimeentulon menetyksen ja syrjään jäämisen vaikutukset voivat näkyä vuosia tai pahimmillaan vuosikymmeniä yhteiskunnassa. Kriisissä on äärimmäisen tärkeää, että ihmisten toimeentuloon ja terveyteen liittyvät toimet pidetään toiminnassa niin hyvin kuin mahdollista.

Kiireettömän hoidon, kuntoutuksen ja terapian siirtämisellä voi olla haittavaikutuksia ihmisten hyvinvoinnille, mikä on omiaan aiheuttamaan merkittävää painetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja sosiaalietuuksien määrässä tulevina vuosina.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 23.3.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat: Uudenmaan epidemia-alueelle kiireesti lisärajoituksia

Kokoomuksen Uudenmaan ja Helsingin kansanedustajat kannattavat Uudenmaan koronaepidemia-alueen eristämistä muusta Suomesta ihmisten hengen ja terveyden suojelemiseksi. Yli 60 prosenttia Suomen tartunnoista, 378 kaikkiaan 626:sta, oli sunnuntaina Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo esitti Uudenmaan rajojen sulkemista Iltalehden haastattelussa sunnuntaina.

”Liikenne Uudenmaan ja muun Suomen välillä tulisi rajoittaa vain välttämättömään. Helsinki-Vantaan lentokentälle saapuvat on ohjeistettava selkeästi sekä määrättävä suoraan karanteeniin”, sanovat kokoomusedustajat.

Kokoomusedustajat ovat valmiita baarien ja kauppakeskusten sulkemiseen sekä ruokaravintoloiden toiminnan rajoittamiseen Uudenmaan alueella. Lisäksi edustajat pitävät tarpeellisena kokoontumisten tehokkaampaa rajoittamista, koska liian monet ihmiset jatkavat nyt ei-välttämättömiä kohtaamisia, joiden kautta tauti leviää. Edustajat muistuttavat, että hallitus voi ottaa tartuntatautilain lisäksi käyttöön valmiuslain liikkumisrajoituspykälän.

”Juhlinta on jatkunut viime viikonlopun, vaikka tiedossa on, että tästä aiheutuu kärsimystä ja ihmishenkien menetystä. Välinpitämättömyys ei voi jatkua, koska se tappaa. Nyt on hallituksella viimeiset hetket määrätä tiukempia rajoituksia ihmisten ja terveydenhuoltojärjestelmän kestävyyden suojelemiseksi. HUS tarvitsee myös lisää voimavaroja ja tarvikkeita, jotta välttämätön hoito voidaan turvata”, kansanedustaja ja Uudenmaan kokoomuksen puheenjohtaja Heikki Vestman vaatii.

Kokoomusedustajat huomauttavat, että uusien rajoitustoimien suhteen valta ja vastuu ovat hallituksella. Edustajien mukaan kansainväliset esimerkit osoittavat, että nyt olisi aika tehdä enemmän ja nopeammin kuin liian vähän ja liian myöhään.

”Tiedostamme rajoitusten aiheuttavan taloudellista haittaa ja rajoittavan ihmisten ja yritysten toimintavapautta. Mutta tosiasiat on tunnustettava: enemmän on tehtävä elämän ja terveyden suojelemiseksi. Lopulta myös talous ja yritykset hyötyvät kovista toimista, jos niiden avulla voidaan välttää pitkäkestoinen katastrofi”, kokoomusedustajat huomauttavat.

Kokoomusedustajat vaativat hallitukselta ja viranomaisilta selkeää viestintää ja ohjeistusta.

”Koronavirus on näkymätön vihollinen, jota vastaan taisteleminen edellyttää avointa, selkeää ja johdonmukaista viestintää. Epäselvät ohjeet ja suoranainen tiedon panttaaminen syövät ihmisten luottamusta. Ihmisillä on oikeus tietää, mikä on hallituksen tilannekuva sekä mihin strategiaan ja valintoihin koronaviruskriisin ratkaiseminen Suomessa perustuu”, sanovat kokoomusedustajat.

Lisätietoja:

Heikki Vestman, kansanedustaja ja Uudenmaan Kokoomuksen puheenjohtaja, puh. 050 514 4897

Kai Mykkänen, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, puh. 045 614 3949

Kannanoton ovat allekirjoittaneet seuraavat kansanedustajat:

Pia Kauma (Uusimaa), Pihla Keho-Huovinen (Uusimaa), Terhi Koulumies (Helsinki), Mia Laiho (Uusimaa), Elina Lepomäki (Uusimaa), Sari Multala (Uusimaa), Kai Mykkänen (Uusimaa), Wille Rydman (Helsinki), Sari Sarkomaa (Helsinki), Kari Tolvanen (Uusimaa), Juhana Vartiainen (Helsinki), Heikki Vestman (Uusimaa) ja Ben Zyskowicz (Helsinki).

Tiedote

Julkaisuvapaa 22.3.2020

Kokoomuksen Risikko ja Sarkomaa: Palveluseteli kunnissa käyttöön turvaamaan peruspalveluja poikkeusoloissa 

Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko ja Sari Sarkomaa vaativat hallitusta ottamaan palvelusetelit vahvemmin osaksi keinovalikoimaa, jolla turvataan peruspalvelut poikkeusoloissa. 

”Palveluseteleillä on onnistuttu monissa kunnissa luomaan uudenlaisia, ketteriä lähipalveluja. Siihen on erityisesti tällaisessa poikkeustilanteessa mittava tarve. Kuntien tulee laajentaa palvelusetelin käyttöä. Palveluseli helpottaisi palvelujen saatavuutta ilman viiveitä ja keventäisi koronaviruksen tuomaa kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuoltoon”, edustajat sanovat.

Esimerkkinä palvelusetelin paremmasta hyödyntämisestä kansanedustajat mainitsevat perusterveydenhuollon ja kotiin vietävät palvelut. 

”Palveluseteli tarvitaan tukemaan erityisesti perusterveydenhuoltoa. Monissa kunnissa on ennestään pitkät jonot terveyskeskuksiin ja tilanne on nyt vaarassa vaikeutua. Toimia tarvitaan nopeasti, että voimme poikkeustilassakin huolehtia ihmisten terveydestä”, edustajat sanovat.

Ikääntyneillä ja muilla riskiryhmiin kuuluvilla on kohonnut riski saada koronavirustartunnasta vakavia oireita ja siksi heidän suojaamisensa tartunnoilta on nyt ensiarvoisen tärkeää. Kokoomus on esittänyt, että taudilta suojautuvia, kotiinsa jääviä ikäihmisiä ja muita riskiryhmiin kuuluvia tuettaisiin palvelusetelillä, jolla on mahdollisuus hankkia esimerkiksi kotiinkuljetuspalveluita lääkkeille ja ruualle.

”Tärkeä tehtävämme on suojata kaikin keinoin heitä, jotka ovat tartuntataudin kannalta suurimmassa riskiryhmässä. Kaikilla ei ole omaista tai ystävää, joka voisi hoitaa esimerkiksi ruokakaupassa tai apteekissa asiointia heidän puolestaan. On välttämätöntä varmistaa, että jokainen heistä saa tarvitsemansa avun kotiin. Kunnat voisivat myöntää setelin heille, joilla ei muuten ole edellytyksiä saada apua asiointiin”, edustajat sanovat.

Hallitus tarkensi loppuviikosta ikäihmisiä koskevia ohjeita koronavirustartunnoilta suojautumiseksi ja antoi myös kunnille ohjeistuksia heidän auttamisekseen. Edustajat harmittelevat, että palvelusetelin hyödyntäminen ei kuulunut hallituksen keinovalikoimaan. 

”Lainsäädäntö palvelusetelien käyttöön on kunnossa, mutta nyt tarvitaan myös hallituksen tuuppausta sen käyttöönottoon. Palvelusetelillä helpotettaisiin kuntien oman palvelutuotannon ja tärkeiden peruspalveluiden pitämistä toimintakykyisinä koronaepidemian aikana”, patistavat Risikko ja Sarkomaa.

Lisätietodot:

Paula Risikko, 050 5113107
Sari Sarkomaa, 050 511 3033 

Tiedote 11.3.2020

Julkaisuvapaa heti

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta (KENK) puheenjohtajat:

Tulevan EU-ohjelmakauden rakennerahastovarat jaettava kansallisen kokonaisedun mukaisesti

Seuraavan rakennerahastokauden varat tulee jakaa siten, että kyetään vastaamaan työllisyys-, innovaatio- ja ilmastotavoitteisiin. Uudellemaalle on turvattava riittävä rahoitus, eikä alueen kehyksestä tule tehdä siirtoja muualle Suomeen.

Suomessa ollaan valmistelemassa päätöstä EU:n aluetukien käytöstä vuosina 2021-2027. Uudenmaan kestävän kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn edellytysten vahvistaminen on koko maan edun mukaista. Kun valtion vastinrahoitus ja hankkeiden omarahoitus lasketaan mukaan, on kyse kokonaisuudessaan 4-5 miljardista eurosta. Ei ole yhdentekevää, miten tällainen summa kansallisesti jaetaan.

Varoja kohdennettava sinne, missä vaikutukset ovat suurimmat

Uudella ohjelmakaudella EU haluaa lisätä kasvua, työllisyyttä ja koulutusta koko unionin alueella. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat keskeisiä koheesiopolitiikan sisältöjä.

Sekä EU:n että Suomen hallitusohjelman tavoitteisiin vastaaminen vaatii merkittävästi nykyisiä suurempaa panostusta. On välttämätöntä, että tuet kohdennetaan vaikuttaviin toimiin tasapainoisesti Suomen alueille. Uudellamaalla on valtava potentiaali koko Suomen innovaatio- ja liiketoiminnan edistämisessä.

Lisäksi Uudellamaalla on sekä maan suurimmat ilmastopäästöt että päästöjä synnyttävät ihmisjoukot. Alueen onnistunut siirtyminen hiilineutraaliin vihreään talouteen on kansallisen päästökehityksen kannalta erittäin tärkeää.

Tavoitteena oikeudenmukaisempi malli

Kun kansallinen kokonaisetu huomioidaan paremmin, johtaa se myös oikeudenmukaisempaan rahoitusmalliin. Tukia tulee kohdistaa nykytilannetta enemmän sinne, missä tarvitaan toimia työttömyyden vähentämiseksi ja maahanmuuton vuoksi.

Etelä- ja Länsi-Suomessa on myös alueita, joiden kehitysluvut ovat Itä-Suomen alueiden luokkaa. Uudellamaalla eri alueiden kehitys mm. väestökasvun, huoltosuhteen tai yritystoiminnan kannalta on hyvin epätasaista. Aluetukia tulee siis tarkastella tarveperusteisesti, ei aluepolitiikan silmälasein.

Kuluvalla ohjelmakaudella Uudellemaalle on kohdennettu rakennerahastotukia vain 4 €/asukas/vuosi, mikä on vähiten koko Suomessa. Esimerkiksi Lapin vastaava luku on 106 €/asukas/vuosi.

Vaadimme varojen jakamista siten, että maahanmuuton, työttömyyden, ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen tuomiin haasteisiin kyetään vastaamaan.

Lisätietoja:

Sarkomaa Sari (Kok), pj                              puh. 09 432 3033

Elo Tiina (Vihr), vpj                                     puh. 09 432 3028

Heinäluoma Eveliina (SDP), vpj                   puh. 09 432 3050

Slunga-Poutsalo Riikka (PS), vpj                 puh. 09 432 3057

Tiedote 10.3.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa: Hallituksen toiminta vastuutonta – terveyspalveluiden heikentäminen keskeytettävä

Marinin hallituksen aie romuttaa Kela-korvaus on vastuuton, varoittaa kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

”Hallituksen on keskeytettävä Kela-korvauksen leikkaamisen valmistelu, mikä toteutuessaan heikentäisi hoitoon pääsyä. Hallituksen on keskityttävä valmistelemaan keinoja, joilla edistetään yhdenvertaista, matalan kynnyksen pääsyä terveyspalveluiden ja -neuvonnan piiriin”, Sarkomaa vaatii. 

”Samaan aikaan, kun viranomaiset valmistautuvat mahdolliseen koronaviruksen laajamittaiseen leviämiseen, ajaa hallitus toisaalla ihmisten hoitoon pääsyn heikentämistä”, sanoo Sarkomaa.

”Eläkeläiset, työttömät ja lapsiperheet sinnittelevät terveyskeskusjonoissa ja hoitoon pääsy peruspalveluihin on jo nyt hankalaa. Terveyspalveluiden tarve lisääntyy varmasti koronaviruksen leviämisen myötä”, Sarkomaa sanoo.

Kela-korvaus on monin tavoin parantanut palveluiden saatavuutta ja helpottanut julkisen sektorin painetta. Kela-korvaus mahdollistaa vuosittain noin neljännekselle väestöstä 3,4 miljoonaa käyntiä lääkärin vastaanotolla. Kela-korvausta maksetaan sosioekonomiseen asemaan katsomatta kaikille suomalaisille.

”Vuonna 2019 lääkärin hoidossa oli 1,5 miljoonaa Kela-korvauksen saajaa. Tämä kuvaa käytön laajuutta monissa tuloluokissa. Jos Kela-korvausta ei olisi, pitäisi se keksiä nyt. Leikkausten sijaan korvausta olisikin nykyisessä tilanteessa perusteltua korottaa”, Sarkomaa sanoo.

”On pakko kysyä, mihin asiantuntijoiden arvioon hallituksen päätös leikata Kela-korvaus perustuu? Viimeksi tuoreimmassa Lääkärilehdessä nostetaan esiin vakava huoli leikkausten vaikutuksista. Lääkäriliiton lehden pääkirjoituksessa (10/20) todetaan, että Kela-korvauksia ei pidä poistaa ainakaan ennen kuin palvelujärjestelmämme uudistus on toteutettu siten, että kaikille väestöryhmille on edes kohtuullisesti taattu tarpeen mukainen perus- ja erikoistason hoito”, Sarkomaa kertoo.

Punavihreä hallitus ajaa Kela-korvauksen poistoa ilmeisen ideologisista syistä, haluamatta nähdä vaikutuksia ihmisten terveyteen, palveluiden heikentymiseen ja kuntien kustannusten kasvuun”, Sarkomaa sanoo.

”Suuri syy kiihkoon leikata Kela-korvausta on budjettiriihessä tehty rujo arvovalinta. Hallitus lisäsi mittavasti valtion menoja eri kohteisiin, mutta ympärivuorokautinen vanhusten hoivan sitovaan hoitajamitoitukseen ei määrärahoja herunut. Hallituksen tolkuton talouspolitiikkaa on ajautumassa umpikujaan, kun rahoja vanhusten palveluihin etsitään leikkaamalla sairaiden palveluista. Se on vihoviimeistä, mitä suomalaiset tällä hetkellä hallitukselta odottavat. Rahat vanhustenhuollon kohentamiseen on löydettävä heikentämättä ihmisten terveyspalveluihin pääsyä”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat käsittelivät kokouksessaan 6. maaliskuuta tulevan EU-ohjelmakauden rakennerahastosaannon jakautumista kansallisesti. Seuraavan rakennerahastokauden varat tulee jakaa nykyistä tasapuolisemmin ja oikeudenmukaisemmin, jotta hallitusohjelman työllisyys- ja innovaatiotavoitteisiin voidaan vastata, kansanedustajat edellyttävät.

Kuva: Kansanedustajat Tiina Elo, Heikki Westman, Antero Laukkanen, Sari Sarkomaa ja Inka Hopsu kuutelevat AVI:n ylijohtaja Merja Enqvistin esitystä.

Uudellemaalle on turvattava riittävät rakennerahastovarat eikä Uudenmaan kehyksestä tule tehdä siirtoja muualle Suomeen. Myös kestävän kasvun tavoitteet edellyttävät Suomen suurimpien kaupunkien kaupunkikehittämisen riittävää rahoitusta. Kansanedustajat antoivat yksimielisen tukensa Uudenmaan liiton neuvottelijoille ja maakuntajohtaja Ossi Savolaiselle.

Suomessa ollaan valmistelemassa päätöstä EU:n aluetukien käytöstä vuosina 2021–2027. 

– Kyse on kokonaisuudessaan 4–5 miljardin kehittämisrahoituksesta, joten ei ole yhdentekevää, miten varat suunnataan. Suomen kokonaisetu on asetettava tärkeimmäksi tätä päätöstä tehtäessä, muistuttaa Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa. 

AVI:n laaja valvontatehtävä puhutti kansanedustajia

Etelä-Suomen aluehallintoviraston johtoryhmä esittäytyi kansanedustajille. Esiin nousi kysymyksiä muun muassa koulujen sisäilmaongelmista, eläinsuojeluvalvonnasta ja koronavirukseen liittyvien kysymyksien vastuunjaosta.

Kunnallisissa luottamustehtävissä toimivat kansanedustajat toivoivat saavansa tehokkaammin tiedokseen aluehallintoviraston valvontaan liittyvät ratkaisut, jotka koskevat kuntien toimia. Kokous totesi tiiviin yhteistyön ja viestinnän molemminpuolisen tärkeyden.


Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtaja, puh. 09 432 3033

Kokouksessa olivat paikalla:

Sarkomaa Sari (Kok), pj
Elo Tiina (Vihr), vpj
Heinäluoma Eveliina (SDP), vpj
Slunga-Poutsalo Riikka (PS), vpj
Adlercreutz Anders (RKP)
Hopsu Inka (Vihr)
Laiho Mia (Kok)
Laukkanen Antero (KD)
Meri Leena (PS)
Niikko Mika (PS)
Saramo Jussi (Vas)
Sarkomaa Sari (Kok)
Westman Heikki (Kok)
Kristiina Borgenström-Sudhakaran (Wille Rydmanin avustaja)
Terhi Haapaniemi (Antti Kaikkosen avustaja)
Marjukka Mattila (Eveliina Heinäluoman avustaja)
Sonja Tamminen (Sari Sarkomaan avustaja)

Fakta: Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta (KENK)

  • Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valitut kansanedustajat muodostavat yhteisen neuvottelukunnan.
  • Edustajia on 58, mikä on yli neljännes koko eduskunnasta.
  • Puheenjohtajana toimii helsinkiläinen Sari Sarkomaa (kok.). Ensimmäinen varapuheenjohtaja on espoolainen Tiina Elo (vihr.), toinen varapuheenjohtaja helsinkiläinen Eveliina Heinäluoma (sdp) ja kolmas varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo (ps) Lohjalta.
  • Neuvottelukunta ottaa kantaa, kuulee asiantuntijoita ja vaikuttaa päätöksentekoon Uudenmaan kannalta tärkeissä asioissa.
  • Sihteerityö tehdään Uudenmaan liitossa.
  • Twitterissä: #kenk

Hallituspuolue keskusta esittää, että yleissivistäviä opintoja voisi opiskella ensimmäisinä vuosina ristiin ammatillisessa ja lukiossa. Periaatteessa tämä on helpolta kuulostava ratkaisu. Pahimmillaan se kuitenkin johtaisi käytännön tasolla koulutuksen laadun heikkenemiseen. 

Me kokoomuksessa haluamme pitää kiinni koulutuksen laadusta niin ammatillisessa kuin lukiokoulutuksessakin. Opetussuunnitelmat ovat näissä kahdessa koulutuksessa erilaiset eikä näiden puitteissa ole mahdollista saumattomasti ’’opiskella ristiin’’ yleissivistäviä aineita heikentämättä oppilaiden edellytyksiä jatkaa opinnoissa eteenpäin. 

Tasapäistäminen ei ole tasa-arvoa. Tasapäistäminen johtaa siihen, että opiskelijat eivät saa opetusta ja ohjausta omia tarpeita vastaavasti. Tähän keskustan esittämä toisen asteen lähikoulu johtaisi. Se on askel kohti vasemmiston pitkäaikaista unelmaa nuorisokoulua, jossa toisesta asteesta tulisi vain peruskoulun jatke. 

Me kokoomuksessa näemme, että koulutusta on järjestettävä jatkossakin alueellisesti saavutettavasti. Lukiokoulutuksen osalta hallitus voisi tarttua ehdotukseemme: uudistaa lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän ja korvata pienten lukioiden lisän saavutettavuuslisällä. Tämä olisi todellinen tasa-arvoteko alueita puolustavalta keskustalta. 

Yhteistyötä tehdään jo tälläkin hetkellä toisen asteen järjestäjien kesken. On yhteisiä tiloja ja yhteisiä tukipalveluita. Opetuksen sisältöjä ei kuitenkaan tule sekoittaa keskenään. 

Sari Multala, kansanedustaja (kok), sivistysvaliokunnan jäsen, Vantaa

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), sivistysvaliokunnan jäsen, Helsinki

Kirjallinen kysymys KK 14/02020 vp

Sari Sarkomaa kok

Kirjallinen kysymys tartuntapäivärahan maksamisesta ulkomailla karanteenissa oleville henkilöille

Eduskunnan puhemiehelle

Jos yleisvaarallisen tartuntataudin tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen vaara on ilmeinen eikä taudin leviämistä voida muulla tavoin estää, virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää henkilön karanteenista enintään yhden kuukauden ajaksi. Päätös karanteenista voidaan tehdä henkilölle, jonka on todettu tai perustellusti epäilty altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille.  

Virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tehdä päätöksen karanteenista myös tietyin ehdoin henkilön tahdosta riippumatta.  

Tällä hetkellä suomalaisia on karanteenissa ainakin Teneriffalla ja Italiassa. Kiinassa on mahdollisesti tuhansia suomalaisia, joiden tarkkaa tilannetta ei tällä hetkellä tiedetä. Karanteenissa olevat eivät pysty palaamaan Suomeen työhön ennen karanteenin purkamista. Myös ulkomailla määrätyt karanteenit perustuvat todennäköisesti lääkäreiden arvioon, mutta karanteenien laajuus poikkeaa Suomen olosuhteista ja käytännöistä, eikä Suomessa pysytä todentamaan karanteeniolosuhteita.  

Suomessa on epäselvää, miten karanteenissa ulkomailla olevia henkilöitä ja heidän perheitään voidaan auttaa sekä kenelle on mahdollista maksaa tartuntapäivärahaa. Kela tarvitsee tartuntatautipäivärahan maksamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöksen työstä poissaolosta, eristämisestä tai karanteenista. Päivärahaoikeutta tilanteissa, joissa henkilö on eristettynä tai karanteenissa ulkomailla, selvitetään saamamme tiedon mukaan parhaillaan tartuntatautiasioiden ohjauksesta vastaavan sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. On myös epäselvää, onko mahdollista maksaa tartuntapäivärahaa EU-alueella karanteenissa oleville. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko tartuntatautilakia tarkoitus muuttaa tai sen tulkintaa selkeyttää tartuntatautipäivärahaa koskien tai muiden pykälien osalta? 

Helsingissä 4.3.2020 

Sari Sarkomaa kok

Tiedote 29.2.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa: Marinin hallitus kääntämässä selän järjestöille

Pääministeri Marinin (SDP) hallitus on rikkonut lupauksensa edistää kansalaisjärjestöjen laajaa osallisuutta. Marinin hallituksen aikana on toistuvasti käynnistetty pelkkään virkamiestyöhön ja kolmikantaan pohjaavia lakien valmisteluja, ilman järjestöjen osallisuutta.

”Kansalaisjärjestöt ovat merkittävä voimavara. Ne tarjoavat monipuolisia näkökulmia päättäjille sekä tukevat kansalaisten laajaa osallisuutta ja tuovat kansalaisten ääntä kuuluviin. Järjestöjen sulkeminen pois lakien valmistelusta on vakava asia”, kansanedustaja ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sarkomaa sanoo.

Esimerkkejä yksipuolisesta valmistelusta on Sarkomaan mukaan paljon. 

”Hallitus on aloittanut sosiaaliturvan uudistuksen valmistelun. On suuri puute, että valmistelusta vastaavissa jaostoissa on järjestöjen edustaja mukana vain yhdessä. Vaikka syntyvyydestä käydään kovaa keskustelua, ei toisistaan eroavia perhekäsitteitä ole pohtimassa yhtään lapsi-, perhe- tai sote-järjestöä, vaan ainoastaan työmarkkinatoimijoita. Myöskään esimerkiksi kuntoutusta pohtimassa ei ole kuntoutusjärjestöjä”, Sarkomaa sanoo.

”STEA-avustusasetusta valmisteltiin yksinomaan virkamiestyönä, sillä seurauksella, että useita järjestöjen keskeisinä pitämiä kysymyksiä ei ole uudistuksen yhteydessä käsitelty. Kun valmistelupöydistä puuttuvat järjestöt, on arjen asiantuntemus vaarassa jäädä aivan liian ohueksi”, Sarkomaa huomauttaa.

Sarkomaa kannustaa hallitusta ottamaan järjestöt vahvasti mukaan sotu- ja sote-uudistuksiin ja sekä muihin merkittäviin uudistusten valmisteluun. 

”Tulevaisuuden sote-keskusohjelmaan liittyviä rahoituspäätöksiä tehtäessä on tuettava sellaisia hankkeita, joissa järjestöt ovat kumppaneita. Vain siten järjestöjen asiantuntemus saadaan täysimääräisesti käyttöön. Järjestöjen palvelut ja hyvinvointia ja terveyttä edistävät toiminnot on tunnistettava, otettava osaksi palveluketjuja. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava muuttuvassa toimintaympäristössä”, Sarkomaa sanoo.

Myös SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas on osoittanut vakavaa huolta kansalaisjärjestöjen ulos jättämisestä ja toivonut päivitystä valtioneuvoston periaatepäätökseen kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistämisestä sekä ministeriöiden omiin kansalaisjärjestöstrategioihin. 

”Yhdyn Kiukaan vaateeseen ja myös hänen esittämäänsä toiveeseen siitä, että Marinin hallituksen pitäisi ryhtyä elämään kuten opettaa ja ottaa järjestöt vahvasti mukaan”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoa: Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram