Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 3.10.2026

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa alleviivaa, että julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää priorisointia. Kokoomuksen valinta on suojata koulutusta ja nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kuntien valtionosuuksien tarkastelu ei tarkoita, että säästö pitäisi ottaa opettajista, opetuksesta tai lasten koulupäivästä.

– Julkisen talouden sopeutusta ei voida tehdä niin, että jokainen hallinnon taso rajataan sen ulkopuolelle. Myös kuntien on osallistuttava. Sopeuttamisessa on kuitenkin kyse juuri valinnoista ja tärkeysjärjestyksestä. Kokoomukselle koulutus ja lasten ja nuorten tulevaisuuden mahdollisuudet ovat niitä asioita, joista haluamme vahvasti pitää kiinni, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että kuntien valtionosuudet ovat yleiskatteista rahoitusta. Valtio päättää rahoituksen tasosta, mutta kunnat päättävät itse, miten rahat käytetään ja mistä mahdolliset säästöt tehdään.

– Valtionosuuksien tarkastelu ei ole valtion päätös vähentää opettajia tai heikentää lasten koulupäivää. Kunnilla on vastuu tehdä omat arvovalintansa ja laittaa menonsa tärkeysjärjestykseen. Meidän lähtökohtamme on, että laadukkaasta perusopetuksesta pidetään huolta myös silloin, kun julkista taloutta sopeutetaan. Olemme toimineet sen mukaisesti tällä vaalikaudella panostamalla 200 miljoonaa euroa lisää perusopetukseen. .

Sarkomaan mukaan tämän vuoksi kokoomus tavoittelee nykyistä vahvempia kuntia, joiden tehtävät ja vastuut vastaavat paremmin niiden todellista kantokykyä. Samalla puolue haluaa purkaa kuntien toimintaa sitovia normeja ja hallinnollisia velvoitteita, jotta kunnille jää enemmän liikkumatilaa kohdentaa voimavaransa tärkeimpiin tehtäviin.

– Kunnan tärkein tehtävä ei ole ylläpitää jokaista rakennetta ja hallinnollista velvoitetta ennallaan. Tärkeintä on huolehtia siitä, että lapset  saavat laadukasta varhaiskasvatusta ja  opetusta sekä hyvät eväät tulevaisuuteen. Mitä enemmän pystymme purkamaan turhia normeja ja hallintoa, sitä enemmän kunnilla on mahdollisuuksia käyttää rahat siihen, mikä ihmisille on oikeasti tärkeää.

Sarkomaa korostaa, että kokoomuksen talouslinjassa koulutus ja osaaminen ovat myös keskeisiä hyvinvointi- ja kasvupolitiikan välineitä. Kokoomus haluaa varmistaa, että jokainen suomalainen voi jatkossakin opiskella maksuttomasti tohtoriksi saakka. Puolueen Jarrua velalle -sopeutusohjelmaan sisältyy linjaus korkeakoulujen pääomittamisesta viidellä miljardilla eurolla.

– Vastuullinen taloudenpito ja koulutukseen panostaminen eivät ole toistensa vastakohtia. Sivistyksen ja koulutuksen puolustaminen ja kehittäminen on kokoomukselle arvovalinta ja välttämätön ehto Suomen ja jokaisen suomalaisen menestykselle.

Kokoomuksen esittämässä Jarrua velalle -ohjelmassa esitetään säästöjä, mutta samalla tehdään valintoja siitä, mitä suojataan ja mihin halutaan panostaa. Koulutus, osaaminen ja nuorten tulevaisuus kuuluvat näihin arvovalintoihin.

– Haluamme antaa jokaiselle lapselle vahvan alun varhaiskasvatuksessa, vahvistaa peruskoulua sekä turvata jokaiselle nuorelle tutkinnon ja mahdollisuuden tavoitella unelmiaan. Ovet on avattava korkeakouluun yhä useammalle ja Suomi on vietävä maailman huipulle tutkimuksessa ja innovaatioissa. Korkeakoulujen pääomittamisella vahvistaisimme osaamista, tutkimusta ja kasvun edellytyksiä.

Tiedote 26.9.2026

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa esittää 25.9. jättämässään toimenpidealoitteessaan pilottia valtakunnallisen muistisairauksien laaturekisterin perustamiseksi. Rekisteri vahvistaisi muistisairauksien ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen seurantaa ja antaisi samalla työkalun vaikuttavaksi osoitetun FINGER-toimintamallin systemaattiseen käyttöönottoon.

Suomalaisen FINGER-tutkimuksen (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability) tulokset osoittavat, että monipuolisilla elintapamuutoksilla voidaan pienentää muistisairauksien riskitekijöitä ja tukea aivojen toimintakykyä. Hyvällä ravinnolla, liikunnalla, sosiaalisella aktiivisuudella, verisuonitautien riskitekijöiden hallinnalla sekä aivojumpalla yli 30 prosenttia muistisairauksista on ennaltaehkäistävissä.

–  Laaturekisterin avulla voimme varmistaa, että tehokas ja kustannusvaikuttava FINGER-malli jalkautuu yhdenvertaisesti kaikille hyvinvointialueille ja että sen tuottamat terveyshyödyt saadaan täysimääräisesti käyttöön muistisairauksien kasvavan yhteiskunnallisen taakan keventämiseksi, Sarkomaa sanoo.

Suomessa muistisairaita ihmisiä on lähes 150 000 ja uusia diagnooseja tehdään noin 20 000 vuosittain. Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus. Väestön ikääntyessä muistisairauksien merkitys sosiaali- ja terveydenhuollossa kasvaa entisestään.

– Valtakunnallinen muistisairauksien laaturekisteri mahdollistaisi ensimmäistä kertaa kattavan tiedon saamisen siitä, miten muistisairauksien hoito ja kuntoutus toteutuvat eri puolilla Suomea. Kun tiedämme, mikä toimii ja missä on puutteita, voimme myös kehittää palveluja vaikuttavammiksi, Sarkomaa sanoo.

Sairastuneiden määrän kasvaessa sekä diagnostiikan, lääkehoidon ja muiden hoitomuotojen kehittyessä hoidon ja kuntoutuksen kustannusvaikuttavuus on yhä tärkeämpää.

– Hoitoketjun seuranta auttaisi havaitsemaan viiveitä esimerkiksi diagnosoinnissa. Varhainen diagnoosi on tärkeä sekä sairastuneelle että hänen läheisilleen. Se mahdollistaa oikea-aikaisen hoidon ja kuntoutuksen sekä antaa aikaa valmistautua tulevaan ja saada tarvittavaa tukea. Hoidon laatua pitää pystyä seuraamaan yhtä järjestelmällisesti kuin monissa muissakin sairauksissa, Sarkomaa toteaa.

Laaturekisteriä puoltaa se, että valtaosa ympärivuorokautisen hoivan asukkaista sairastaa muistisairautta. Myös säännöllisen kotihoidon asiakkaista jo lähes puolella on muistisairausdiagnoosi.

Tiedote 22.9.2026

Kuntoutumiseen pääsyn on perustuttava ihmisen tarpeeseen, ei asuinpaikkaan tai hyvinvointialueen taloudelliseen tilanteeseen. Eduskunnan kuntoutusverkosto EKKUVE nostaa tavoitteissaan esiin kuntoutuksen yhdenvertaisuuden, Kelan valtakunnallisen vastuun säilyttämisen sekä kuntoutuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kansallisen vertailun. Oikea-aikainen kuntoutuminen on investointi ihmisten toimintakykyyn ja kestävään julkiseen talouteen.

Eduskunnan kuntoutusverkosto EKKUVE keskusteli tulevan vaalikauden tavoitteista hyödyntäen Kuntoutusverkosto KUVEn ja muiden kuntoutuksen toimijoiden tavoitteita. Yhteisenä lähtökohtana on vahvistaa kuntoutumisen asemaa sekä varmistaa, että ihmiset pääsevät tarvitsemiinsa palveluihin oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti.

Julkisen talouden säästöpaineissa on entistä tärkeämpää tunnistaa, mistä ei kannata säästää. Vaikuttava kuntoutuminen vahvistaa ihmisten toimintakykyä, työ- ja opiskelukykyä sekä itsenäistä arkea. Samalla se voi vähentää raskaampien palvelujen tarvetta ja hillitä yhteiskunnan kustannuksia.

Kuntoutuksen yhdenvertaisuus edellyttää vahvaa valtakunnallista vastuuta

Eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Mira Nieminen painotti, että jokaisella on oltava yhdenvertainen mahdollisuus kuntoutua riippumatta asuinpaikasta, tulotasosta tai elämäntilanteesta.

Kuntoutumisen saatavuus ei saa eriytyä hyvinvointialueiden taloudellisen tilanteen tai erilaisten palvelukäytäntöjen seurauksena. Nieminen toi esiin myös Kelan tärkeän roolin.

”Kelan järjestämisvastuun säilyttäminen on keskeinen osa kuntoutuksen yhdenvertaisuuden turvaamista. Valtakunnalliset palvelut ja yhtenäiset järjestämisperiaatteet tukevat ihmisten mahdollisuuksia saada kuntoutumiseensa tukea eri puolilla Suomea”, korostaa Mira Nieminen.

Samalla Kelan, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja muiden kuntoutuksen toimijoiden välistä yhteistyötä on vahvistettava. Kuntoutumisen tarve on tunnistettava ajoissa ja palveluketjujen on toimittava saumattomasti. Ihmisen näkökulmasta kuntoutumisen tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus hallinnollisista vastuurajoista riippumatta.

Kuntoutumisen toteutumista ja vaikuttavuutta on voitava vertailla kansallisesti

Eduskunnan kuntoutusverkoston jäsen, kansanedustaja Sari Sarkomaa painotti kuntoutumisen kansallista vaikuttavuutta. Suomessa tarvitaan systemaattista ja vertailukelpoista tietoa siitä, miten kuntoutumisen tuki toteutuu eri hyvinvointialueilla ja millaisia tuloksia sillä saavutetaan.

Vertailun tulee kattaa kuntoutukseen pääsy, palvelujen saatavuus ja oikea-aikaisuus sekä kuntoutujien toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset. Lisäksi tarvitaan yhteisiä mittareita kuntoutuksen tuloksellisuuden, vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointiin.

Pelkkä tieto kuntoutuspalvelujen määristä tai kustannuksista ei riitä. On pystyttävä arvioimaan, saavatko ihmiset tarvitsemansa kuntoutuksen ja paraneeko heidän toimintakykynsä sen seurauksena.

”Kansallinen hyvinvointialueiden välinen vertailu tekisi näkyväksi alueelliset erot, auttaisi tunnistamaan vaikuttavia toimintamalleja ja loisi perustan kuntoutuksen tietoon perustuvalle johtamiselle. Vertailussa on huomioitava alueiden erilaiset väestörakenteet ja palvelutarpeet. Yhteinen kansallinen tietopohja on välttämätön, jotta kuntoutuksen yhdenvertaisuutta ja laatua voidaan arvioida ja vaikuttavia ratkaisuja levittää koko Suomeen sekä tehdä kuntoutusta koskevia päätöksiä nykyistä paremmin tiedolla”, painottaa Sarkomaa.

Kuntoutuminen on investointi ihmisiin ja kestävään talouteen

Eduskunnan kuntoutusverkosto korostaa, että kuntoutuksen hyötyjä on tarkasteltava yksittäisen palvelun kustannuksia laajemmin. Oikea-aikainen kuntoutuminen ehkäisee toimintakyvyn heikkenemistä, vähentää raskaampien palvelujen tarvetta sekä tukee työssä ja opiskelussa jatkamista.

Kuntoutumisen vaikutukset ulottuvat myös ihmisten osallisuuteen, itsenäiseen arkeen ja mahdollisuuksiin elää toimintakykyistä elämää. Erityisesti väestön pitkäikäistyessä kuntoutumisen merkitys korostuu. Kuntoutuksen kehittäminen edellyttää yhteistä suuntaa yli hallinnonalojen ja organisaatiorajojen. Järjestöjen osaaminen, vertaistuki ja kokemustieto on tunnistettava ja kytkettävä pysyväksi osaksi kuntoutumista tukevia rakenteita.

Eduskunnan kuntoutusverkosto tarjoaa jäsenilleen ajankohtaista tietoa kuntoutuksesta ja edistää sen kehitystä Suomessa. Verkosto tukee kuntoutuksen asemaa eri elämänalueilla, vaikuttaa lainsäädäntöön ja laatii kannanottoja. Se järjestää seminaareja ja keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista kuntoutusaiheista. Verkoston tavoitteet vaihtelevat vuosittain. Ne keskittyvät esimerkiksi nuorten ja työikäisten työkyvyn sekä ikääntyvien toimintakyvyn tukemiseen. SOSTE toimii ryhmän sihteerinä.

Tiedote 8.9.2026

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää Orpon hallituksen esitystä eläintenpitokieltojen kiristämisestä tärkeänä uudistuksena. Sarkomaan mukaan sivistyneessä oikeusvaltiossa eläinten kaltoinkohteluun on puututtava määrätietoisesti ja sääntöjen rikkomisella on oltava tuntuvat seuraukset.

Jatkossa eläinsuojelurikoksesta määrättäisiin lähtökohtaisesti eläintenpitokielto. Perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta määrättävän kiellon vähimmäiskesto nousisi nykyisestä yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen ja törkeästä eläinsuojelurikoksesta eläintenpitokieltoa määrättäisiin vähintään viideksi vuodeksi.

– Jos ihminen pahoinpitelee, laiminlyö tai kohtelee eläintä muutoin julmasti, seurauksien pitää tuntuvia. On täysin oikeustajun vastaista, että eläintä vakavasti kaltoin kohdellut voisi pian ottaa uuden eläimen hoidettavakseen, Sarkomaa sanoo.

Myös eläintenpitokiellon rikkomiseen puututtaisiin nykyistä ankarammin. Jatkossa kiellon rikkomisesta voitaisiin tuomita jopa vuosi vankeutta.

– Kokoomuksen lähtökohta on selvä: lakia pitää noudattaa ja määrätyillä seuraamuksilla pitää olla merkitystä. Eläintenpitokielto ei voi olla muodollinen seuraamus, jonka voi sivuuttaa olankohautuksella. Jos ihminen ei kykene huolehtimaan eläimistä tai kohtelee niitä kaltoin, hänellä ei yksinkertaisesti kuulu olla eläintä, Sarkomaa jyrähtää.

Eläintenpitokiellon valvontaa vahvistetaan samalla. Jatkossa eläintenpitokiellon rikkomista epäiltäessä voitaisiin tietyissä tilanteissa tehdä kotietsintä, mikä parantaa erityisesti lemmikki- ja seuraeläimiä koskevien kieltojen valvontaa.

– Eläintenpitokiellolla ei ole mitään merkitystä, jos kukaan ei pysty valvomaan, noudatetaanko sitä. Siksi viranomaisilla pitää olla myös todelliset keinot puuttua kiellon rikkomiseen, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan eläinten kohtelu kertoo myös yhteiskunnan arvoista.

– Eläinten hyvä kohtelu on yksi sivistyneen yhteiskunnan mittareista. Eläimen pitäminen tuo mukanaan aina vastuun sen hyvinvoinnista. Eläin on täysin ihmisen armoilla. Se ei voi vaihtaa kotia, soittaa apua tai puolustaa omia oikeuksiaan. Siksi meidän velvollisuutemme on puuttua tilanteeseen silloin, kun eläintä kohdellaan väärin, Sarkomaa sanoo.

Tiedote 31.8.2026

Suomessa ei tällä hetkellä ole riittävästi valtakunnallisesti vertailtavaa tietoa siitä, saavatko syöpäpotilaat eri puolilla maata yhtä laadukasta hoitoa ja millaisia tuloksia hoidolla saavutetaan. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan tähän tarvitaan syövän hoidon laaturekistereitä, joiden avulla hoidon puutteet ja alueelliset erot voidaan tunnistaa.

– Jokaisen suomalaisen on saatava parasta mahdollista hoitoa syöpään postinumerosta riippumatta. Syöpähoidon puutteita ei voida korjata sokkona. Jos emme tiedä riittävän tarkasti, missä hoito toimii hyvin ja missä on parannettavaa, emme myöskään pysty kohdentamaan toimia vaikuttavasti. Potilaan pitää voida luottaa saavansa laadukasta hoitoa riippumatta siitä, missä päin Suomea hän asuu, Sarkomaa sanoo.

Eduskunta lisäsi valtiovarainvaliokunnan esityksestä kuluvan vuoden talousarvioon 400 000 euroa kansallisen laaturekisteritoiminnan kehittämiseen. Tämä mahdollisti Suomen Syöpäyhdistyksen, THL ja FICANin yhteisen syövän laaturekisterihankkeen etenemisen. Työtä tehdään muun muassa keuhkosyövän ja myelooman osalta.

Ensimmäiset tulokset ovat osoittaneet, miksi vertailutietoa tarvitaan. Esimerkiksi keuhkosyövän diagnostiikassa on havaittu alueellisia eroja, ja samalla tietopohjassa on tunnistettu puutteita.

– Juuri tätä varten laaturekistereitä tarvitaan. Tarkoitus ei ole kerätä tietoa tiedon vuoksi, vaan löytää konkreettisesti ne kohdat, joissa suomalaisen syöpäpotilaan hoitoa voidaan parantaa. Kun ongelmat tunnistetaan, niihin voidaan myös puuttua, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan Suomessa on otettu viime vuosina merkittäviä askelia syövänhoidon kehittämisessä. Kansallinen syöpästrategia valmistui vuonna 2025, ja sen toimeenpanolle on laadittu tiekartta.

– Nyt olennaista on toimeenpano. Olemme saaneet syöpästrategian valmiiksi ja käynnistäneet syöpätautien laaturekisterityön. Seuraava tärkeä askel on huolehtia siitä, että syöpätautien laaturekisteri vakinaistetaan ja niistä syntyvää tietoa todella käytetään hoidon laadun, yhdenvertaisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen, Sarkomaa sanoo.

Suomi on Sarkomaan mukaan monessa suhteessa laadukkaan syövänhoidon maa, mutta vertailukelpoisen tiedon hyödyntämisessä muilla Pohjoismailla on pidemmät perinteet.

– Ei riitä, että syövänhoito on keskimäärin hyvää. Sen on oltava hyvää jokaiselle potilaalle ja kaikkialla Suomessa. Suomen on oltava maailman parhaita maita ehkäisemään syöpää, löytämään se ajoissa ja hoitamaan se vaikuttavasti. Siihen tarvitaan laadukasta hoitoa, tutkimusta ja ennen kaikkea tietoa siitä, mikä toimii ja missä meillä on vielä parannettavaa, Sarkomaa päättää.

Tiedote 28.8.2026

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa tyrmää vihreiden kansanedustaja Atte Harjanteen ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Suvi Pulkkisen esityksen, jossa ikäihmisten omaisuutta otettaisiin nykyistä vahvemmin huomioon ympärivuorokautisen hoivan maksuissa ja kustannuksia voitaisiin periä jälkikäteen kuolinpesältä. Sarkomaan mukaan ehdotus rankaisisi säästämisestä, yrittämisestä ja omistamisesta.

– Monelle puolueelle verojen kiristäminen näyttää olevan ratkaisu lähes kaikkeen, mutta vihreille sekään ei näköjään riitä. Nyt laskua halutaan lähettää vielä kuolinpesällekin. En kannata vihreiden hellimää ajatusta ottaa ihmisten omaisuus nykyistä vahvemmin huomioon hoivamaksuissa, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että suomalainen on voinut maksaa veroja ja tulosidonnaisia maksuja läpi koko elämänsä. Työuran aikana tuloista on maksettu progressiivista tuloveroa, eläkkeestä maksetaan edelleen veroa ja esimerkiksi kotihoidon asiakasmaksut ovat tulosidonnaisia.

Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asiakasmaksu vie jo nykyisin suuren osan käytettävissä olevista tuloista.

– Kun ihminen on tehnyt vuosikymmeniä töitä tai yrittänyt, maksanut veronsa ja säästänyt omistaakseen kodin, mökin tai muuta omaisuutta, sen pitäisi riittää. Ei ole oikein, että vanhoilla päivillä lasku kasvaa sen mukaan, kuinka paljon ihminen on elämänsä aikana onnistunut säästämään ja pahimmillaan vielä niin, että maksu peritään vasta kuoleman jälkeen, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan vihreiden esitys lähettäisi suomalaisille väärän viestin juuri aikana, jolloin Suomi tarvitsee lisää työtä, yrittäjyyttä, säästämistä ja omistamista.

– Ihmisellä on oltava oikeus omistaa ja päättää oman työnsä hedelmistä. Jos säästämisestä ja yrittämisestä tehdään vanhuudessa rangaistavaa ja omaisuuteen kajotaan vielä kuoleman jälkeenkin, murennamme yhtä hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimmistä peruspilareista: kannustinta tehdä työtä, perustaa yrityksiä, säästää ja omistaa, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa korostaa, että ikääntyneiden palveluiden rahoituksen kestävyyteen on löydettävä ratkaisuja, mutta omaisuuden muuttaminen uudeksi hoivamaksujen perusteeksi ei ole oikea tie.

– Hyvinvointiyhteiskunnan lupaus ei voi olla se, että ensin maksat veroja koko työurasi, sitten eläkkeestäsi, sen jälkeen suuren osan tuloistasi hoivamaksuina ja lopuksi yhteiskunta lähettää laskun kuolinpesällesi. Siihen suuntaan Suomea ei pidä viedä, Sarkomaa sanoo.

Tiedote 27.8.2026

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii Itämeripäivänä nykyistä voimakkaampia toimia vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Kokoomus linjaa uudessa tavoiteohjelmassaan useita uusia toimia, joista keskeisiä ovat muun muassa fosforiasetuksen lantapoikkeuksesta luopuminen ja ojituksiin liittyvän lainsäädännön uudistaminen. Sarkomaan mukaan Itämeren suojelussa on keskityttävä erityisesti rehevöitymisen juurisyihin.

”Itämeren suojelussa on saatu paljon aikaan, mutta meidän on pystyttävä parempaan ja tehtävä nykyistä vaikuttavampia toimia. Ravinteiden valuminen pelloilta, metsistä ja muualta valuma-alueelta on saatava määrätietoisesti alas”, Sarkomaa sanoo.

Lantapoikkeus mahdollistaa tietyissä tilanteissa tavallista suuremman fosforimäärän levittämisen pellolle kotieläinten lantana. Luonnonvarakeskuksen vuonna 2026 julkaiseman selvityksen mukaan lantapoikkeuksen käyttö lisää vesistöjen ravinnekuormituksen riskiä ja siitä luopuminen olisi kustannustehokas keino tehostaa vesiensuojelua.

”Jos tiedämme, että jokin käytäntö lisää ravinnekuormituksen riskiä ilman vastaavaa hyötyä sadolle, meidän pitää uskaltaa muuttaa sitä. Siksi Kokoomus on linjannut, että lantapoikkeuksesta luovutaan. Samalla on tietenkin huolehdittava siitä, että ravinteet saadaan tehokkaammin kiertoon ja viljelijöille on tarjolla toimivia vaihtoehtoja”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan Orpon hallituskaudella Itämeren suojelemiseksi on tehty tärkeitä päätöksiä. Likaisen lumen ajaminen mereen on kielletty, rahtialusten jätevesien päästäminen mereen on kielletty ja ravinteiden päätymistä Itämereen on hillitty usein eri keinoin. Kunnianhimon tasoa on kuitenkin lisättävä.

”Itämeren suurinta ongelmaa, rehevöitymistä, ei ratkaista yhdellä toimenpiteellä. Maatalouden ravinnevalumia on vähennettävä, turhia ojituksia karsittava muuttamalla ojitukseen liittyvää lainsäädäntöä ja ravinteiden kiertoa tehostettava. Suojelun pitää perustua tekoihin, joiden vaikutus voidaan myös osoittaa”, Sarkomaa sanoo.

”Tulevan hallituksen tehtävä on aikaansaada toimet, joilla käänne parempaan Saaristomeren ja koko Itämeren tilassa saadaan aikaiseksi”, Sarkomaa päättää.

Tiedote 24.8.2026

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa, että hallitusohjelman mukainen selvitys ikäihmisten parannetusta kotitalousvähennyksestä on viisasta tehdä valmiiksi pääministeri Orpon hallituksen loppukirissä. Kyse on palvelurakenteen muuttamisesta vastaamaan väestön ikääntymistä, mutta yhtä lailla kasvutoimesta. Sarkomaasta on mainiota, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää päätettiin korottaa 2 100 euroon ja vähennysprosenttia 40 prosenttiin.

"Kotitalousvähennyksen kehittämistä on jatkettava. Kotitalousvähennys on viisasta ottaa nykyistä vahvemmin ja uudistettuna osaksi ikäihmisten palvelukokonaisuutta”, Sarkomaa sanoo.

Suomen yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vauhdilla: ikäryhmään kuuluu tällä hetkellä yli 600 000 henkilöä ja määrän ennustetaan Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaksinkertaistuvan lähes 1,3 miljoonaan vuoteen 2075 mennessä.

Palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttää uusien palvelumuotojen kehittämistä.

Ikäihmisten parannetun kotitalousvähennyksen tarkasteluun ei tarvitse lähteä tyhjältä pöydältä. Sitra on valmistellut mallin senioreiden kotitalousvähennyksestä ja tehnyt asiasta vakuuttavat laskelmat Sitran Kotitalousvähennys arjen tukena -julkaisussa. Raportin johtopäätökset tukevat hallitusohjelman kirjausta selvittää ja myös ottaa käyttöön senioreiden korotettu kotitalousvähennys.

Sitran ehdotuksessa kotitalouspalvelutyön verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin yli 75 vuotta täyttäneiden osalta, omavastuu poistettaisiin ja aivan uutena elementtinä tuotaisiin suora tuki pienituloisille, jotta kotitalousvähennyksen käyttö olisi kaikille mahdollista. Sitra arvioi laskelmissaan ”superkotitalousvähennyksen” tuovan säästöjä vähentämällä ympärivuorokautisen hoivan tarvetta ja lisäävän yrittäjyyttä. Sitran mallin tarkastelu ja sen jatkokehitys olisi Sarkomaan mukaan hyvä olla osa selvitystyötä.

"Ikäihmisten kotitalousvähennyksessä ei ole kyse vain verotuksesta, vaan siitä, että ihmiset saavat tarvitsemansa avun ajoissa ja voivat asua pidempään omassa kodissaan. Samalla voidaan keventää julkisten palvelujen painetta ja luoda työtä palvelualoille", Sarkomaa sanoo.

Kotitalousvähennyksen rooli on ikäihmisille erityisen tärkeä. Valtaosa, noin 90 prosenttia yli 75-vuotiaista, asuu kotona. Vain noin 6 prosenttia kaikista ikäihmisistä on ympärivuorokautisen palveluasumisen piirissä ja noin 13 prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa. Julkisia kotipalveluja saa useimmiten vasta, kun toimintakyky on merkittävästi heikentynyt. Lisäksi kotihoidon palvelujen sisältö on sellainen, että lisäapua on pääosin hankittava myös muualta.

”Senioreiden elämäntilanteet ovat erilaisia, ja palveluihin tarvitaan vaihtoehtoja. Monet senioreista ovat aktiivisia toimijoita ja kantava voima yhteiskunnassamme. Yhä useampi auttaa ikääntyvää läheistään. Osa tarvitsee apua ja tukea kotona asumiseen tai esimerkiksi omaisen hoidossa. Usein avun tarve kasvaa iän myötä. Moni seniori asuu kuitenkin yksin, eikä kaikilla ole läheisiä tai ystäviä auttamassa. Kotitalousvähennys on tärkeä tuki ikäihmisille sekä heitä auttaville läheisille, joista moni on mukana työelämässä”, Sarkomaa sanoo.

Tiedote 21.8.2026

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on huolissaan siitä, että SDP:n sisäinen erimielisyys ja linjan puute sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta uhkaa jarruttaa syksyllä jatkuvaa parlamentaarista sote-työtä. Valtioneuvosto asetti keväällä parlamentaarisen työryhmän pohtimaan hyvinvointialueiden tulevaisuutta.

SDP:n kansanedustaja Aki Lindén ehdotti keskiviikkona Helsingin Sanomien haastattelussa jopa miljardin euron säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollosta muun muassa leikkaamalla hyvinvointialueindeksiä. Avaus yllätti myös SDP:n sote-valiokuntaryhmän jäsenet, jotka kokoontuivat asian tiimoilta ylimääräiseen kriisikokoukseen torstaina. Sarkomaan mukaan on selvää, että SDP:llä ei ole yhtenäisiä sote-linjoja.

– Ei ihme, ettei SDP:n säästölistaa ole vieläkään saatu julki. Aki Lindén esittää miljardin sote-säästöä, samaan aikaan toiset puolueessa vastustavat kaikkia leikkauksia eikä osa edes ole kuullut asiasta. Tänään oli jo koolla SDP:n hätäkokous. Edessä näyttää olevan taas värikäs sote-syksy, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan sote-keskustelussa tarvitaan riitelyn sijaan ratkaisuja. Suomalaisten on saatava tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelu ja sote-henkilöstölle on turvattava työrauha.

– Kokoomuksen johdolla on koottu parlamentaarinen työryhmä etsimään kestäviä ratkaisuja hyvinvointialueiden rahoitukseen ensi vuosikymmenelle. Minulla on ilo edustaa kokoomusta työryhmässä yhdessä Mia Laihon ja työryhmän puheenjohtajan Anna-Kaisa Ikosen kanssa. Työryhmän jäsenenä toimii myös SDP:n Aki Lindén. Toivon, että demareiden sisäinen kiistely ei vaikuta negatiivisesti kaikkien eduskuntaryhmien yhteiseen työhön, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että parlamentaarisen työryhmän asialistan kärjessä on juuri hyvinvointialueiden rahoitus.

– On toivottavaa, että demareilta löytyy yhteinen linja jo seuraavaan kokoukseen mennessä. Olemme koonneet joukot yhteen, jotta voimme yhdessä turvata palvelut – siihen tarvitaan kaikkien puolueiden sitoutumista, ei riitelyä ja vääntöä, Sarkomaa päättää.

Tiedote 19.8.2026

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa esittää, että ravintoloiden oikeus myydä alkoholia mukaan laajennetaan koskemaan viinejä. Muutos vahvistaisi kauan alamaissa olleen ravintola-alan kannattavuutta. Nykyisin ravintolasta saa ostaa mukaan käymisteitse valmistettuja enintään 8,0-prosenttisia ja muulla tavoin valmistettuja enintään 5,5-prosenttisia juomia, mikä on rajannut ulosmyynnin käytännössä merkityksettömäksi.

– Viinipullon myyminen asiakkaalle mukaan aterian päätteeksi olisi helppo tapa vahvistaa ravintola-alan kannattavuutta. Se ei vaadi ravintolalta uutta neliötä eikä uutta työvuoroa. Kyse on pienestä muutoksesta lakiin, mutta sen vaikutukset ravintoloiden liiketoimintaan voisivat näkyä nopeasti, Sarkomaa sanoo.

Ravintola-alan 2020-luku on ollut poikkeuksellisen vaikea: ensin koronapandemia, sitten kustannusten nousu ja kuluttajien heikko luottamus. Ravintolassa nautitun alkoholin verotus on Suomessa erittäin kireää. Vuonna 2025 anniskelukulutuksen osuus alkoholijuomien tilastoidusta kulutuksesta oli enää 13 prosenttia ja anniskelukulutus väheni edelleen 4,5 prosenttia edellisvuodesta.

– Talouden ja kuluttajien luottamuksen käännyttyä kasvuun myönteistä kehitystä kannattaa vauhdittaa. Viinien ulosmyyntioikeus on markkinaehtoinen uudistus, joka ei maksa valtiolle euroakaan mutta voisi tuoda ravintoloille kaivattua lisämyyntiä, Sarkomaa sanoo.

Samalla uudistus olisi piristysruiske kotimaiselle matkailulle. Kokoomuksen tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen matkailuvienti. Sarkomaa muistuttaa, että matkailija ei osta pelkkää majoitusta.

– Laadukkaat ja omaleimaiset ravintolat ovat yksi syy siihen, miksi matkailija valitsee Suomen. Helsingissä on panostettu viime vuosina voimakkaasti ruokakulttuurin ja ravintolamatkailun kehittämiseen, ja sama potentiaali löytyy eri puolilta Suomea. Ravintola-ala on työvoimavaltainen, joten jokainen elinvoimainen ravintola työllistää ja pitää yllä koko alueen palveluita, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan uudistus auttaisi varmasti suurten kaupunkien ulkopuolella toimivia ravintoloita: matkailukeskuksia tai vaikkapa saaristossa sijaitsevia ravintoloita, joissa lähin viinejä myyvä Alko voi olla kymmenien kilometrien päässä. Myös pienten paikkakuntien liikenneasemaravintolat voisivat palvella nykyistä paremmin sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita.

– Monella pienellä paikkakunnalla liikenneasema on viimeinen palvelupiste, joka on auki. Jokainen lisäeuro sen kassaan on koko kylän etu, Sarkomaa sanoo.

– Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä esitys pientuottajien ulosmyyntioikeudesta. On johdonmukaista, että sama oikeus ulotetaan myös ravintoloihin, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan kyse ei ole alkoholin kokonaiskulutuksen kasvattamisesta vaan ravintola-alan ja sen työpaikkojen turvaamisesta.