fbpx Siirry sisältöön

TIEDOTE 10.4.2021

Heti vapaa julkaistavaksi

Kokoomuksen kansanedustajien Sari Sarkomaan, Mia Laihon ja Anna-Kaisa Ikosen mukaan hallitus on turmelemassa sote-uudistuksessa yliopistotasoisen tutkimuksen, opetuksen sekä erikoissairaanhoidon tulevaisuuden sivuuttaen täysin yliopistollisten sairaaloiden kritiikin ja hädän.

Kokoomuksen kansanedustajat yhtyvät yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajien kannanottoon (15.3.2021), jossa he ilmaisivat vakavan huolensa eduskunnan käsittelyssä olevaan hallituksen maakuntasote-esitykseen. Edustajat jättivät Sarkomaan johdolla kannanotossa esitetyistä huolista kirjallisen kysymyksen https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_192+2021.aspx.


”Pidän vakavana valuvikana, että hallituksen sote-esityksestä puuttuvat säädökset ja ratkaisut siitä, miten yliopistotasoinen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus rahoitetaan. Esitys johtaisi merkittäviin tutkimusmäärärahojen vähennyksiin”, varoittaa kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.

”Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Hallituksen esitys vaarantaisi muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n korkeatasoisen syöpätutkimuksen ja siten potilaiden mahdollisuuden saada parasta mahdollista hoitoa”, jatkaa Sarkomaa.

Hallituksen tekemä rahoitusmalli on monin tavoin ongelmallinen. HUS:n varovaisen arvion mukaan malli on johtamassa rahoituksen supistumiseen Uudenmaan osalta noin 400 miljoona euroa vuosittain. Helsinkiläisestä kansanedustajasta Sarkomaasta ja espoolaisesta kansanedustajasta Laihosta on kestämätöntä, että uudistus, jonka piti turvata yhdenvertainen pääsy sote-palveluihin, vaarantaa valtakunnallista vastuuta kantavan HUS:n toiminnan eikä esitystä tule siksi hyväksyä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho nostaa esille myös kokoomuksen huolen siitä, että sote-esityksen myötä terveydenhuolto siirtyy yhä juridisempaan ja hallinnollisempaan suuntaan. 

”Jatkossa asiakkaan erikoissairaanhoitoon ottamisesta voisi päättää vain ns. virkalääkäri. Tämä hankaloittaisi työn järjestämistä ja virkalääkärivaatimus voisi joissain sairaaloissa uhata jopa koko sairaalan olemassaoloa. Lääkärit ja hoitajat joutuisivat myös eriarvoiseen asemaan rikosoikeudellisen vastuun edessä riippuen siitä ovatko töissä yksityisellä vai julkisella sektorilla. Tämä on epäsuotuisa kehityssuunta eikä ainakaan lisää alan houkuttelevuutta”, sanoo kansanedustaja Laiho.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen huomauttaa, että yliopistosairaalat ovat maan suurimpia erikoissairaanhoidon yksikköjä ja niillä on avainasema vaativan hoidon tuottajina sekä uusien hoitomuotojen kehittäjinä. 

”Kyse on suomalaisen erikoissairaanhoidon tulevaisuudesta. Kansainvälisestikin arvioituna hyvin toimivaa erikoissairaanhoitoa ja sen keskeistä osaa, yliopistosairaaloiden toimintaa, ei saa vaarantaa. Myöskään niiden yhtiömuotoista toimintaa ei pidä estää, sillä esimerkiksi yhtiömuotoinen Sydänsairaala on päässyt maailman parhaiden erikoistuneiden sairaaloiden listalle. Samoin Coxa tarjoaa sujuvan hoitoon pääsyn ja laadukasta ja vaikuttavaa hoitoa, johon asiakkaat ovat tyytyväisiä. Tällaista yliopistosairaaloiden osaamista tulee arvostaa jatkossakin”, painottaa tamperelainen kansanedustaja Ikonen.

”Sosiaali ja terveydenhuollon uudistamisessa on osoitettava täysimääräinen rahoitus sekä tutkimukseen että koulutukseen. Yliopistollisen sairaalan tehtävät on huomioitava sote-rahoituksessa täysimääräisesti joko tarvekriteereissä tai erillisrahoituksessa. Uudistuksessa on myös mahdollistettava investoinnit”, summaavat edustajat.

Kokoomusedustajat haluavat, että suomalaisella erikoissairaanhoidolla on laissa turvattu mahdollisuus pysyä maailman kärkimaiden joukossa.

”Hallituksen esitykseen sisältyy niin merkittäviä korjaustarpeita, ettei esitystä ole mahdollista eduskunnassa korjata. Keskellä koronakriisiä kaikki voimavarat tarvitaan koronasta selviämiseen ja ihmisten hoidon turvaamiseen”, edustajat linjaavat.

Lisätietoja:

Kansanedustaja Sari Sarkomaa 050 511 3033

Kansanedustaja Mia Laiho 050 433 6461

Kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen 09 432 3062

Tiedote 8.4.

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää vakavana virheenä sitä, että Sanna Marinin hallitus ei aio ottaa digitaalista rokotustodistusta välineeksi yhteiskunnan turvalliseen avaamiseen.

”Digitaalisen rokotustodistuksen käyttämättä jättäminen on märkä rätti syvässä pulassa oleville yrityksille ja aivan erityisesti tapahtuma- ja matkailualaloille. Se iskee samoin kovaa koronan takia eristyksissä oleviin ikäihmisiin. Eikö vuoden eristyksessä olleille ikäihmisille ja kaikille muille rokotteen saaneille pitäisi antaa mahdollisuus koronaturvallisiin käynteihin esimerkiksi kirjastoissa ja museoissa?”, Sarkomaa kysyy.

Sarkomaa on toistuvasti kirittänyt digitaalisen rokotus- ja koronatestituloskortin luomista osaksi Kelan kanta- järjestelmään ja jätti asiasta mm. kirjallisen kysymyksen tammikuussa:https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_983+2020.aspx. Esimerkiksi puhelimella näytettävä todistus on hyvä väline yhteiskunnan vaiheittaiseen avaamiseen.

Sarkomaan mukaan hallituksen pitäisi kiihdyttää, eikä jarruttaa digitaalisen rokotuskortin käyttöönottoa osana exit-strategiaa. Rokotustodistuksen valmistelun loppuunsaattamiseksi tulisi turvata riittävät voimavarat Kelalle.

”Useissa Euroopan maissa rokotuskortti on otettu käyttöön yhteiskunnan turvalliseksi avaamiseksi. Esimerkiksi Tanska avaa jo maataan rokotuskortin ja pikatestien avulla. Miten Suomella voi olla varaa olla käyttämättä näitä keinoja”, kysyy Sarkomaa.

Rokotuskortti voisi pelastaa tulevan kesän kotimaan matkailun, ravintoloiden toiminnan sekä kulttuurialan, kuten museoiden sekä kesäteattereiden edes osittaisen avaamisen.  Rokotuskortin dumppaamisella käännetään taas kerran selkä tapahtuma-alalle, kulttuuritoimijoille ja yrittäjille sekä suomalaisille, jotka kaipaavat kipeästi muiden ihmisten kohtaamista. Tuntuu täysin kohtuuttomalta tyrmätä toimi, jolla voitaisiin helpottaa yrittäjien ja ihmisten monin tavoin vaikeaa tilannetta ja osaltaan luoda ihmisten kaipaamaa näkymää yhteiskunnan turvalliselle avaamiselle.

”Yrittäjien tilanne on pitkittyneen epidemian takia kestämätön. Useilla yrityksillä alkaa olla usko loppu yrittämisen kannattavuuteen. On sydämetöntä, jos olemassa olevat keinot kuten digitaaliset rokotus- ja koronatestikortit sekä pikatestit hylätään samaan aikaan, kun ne ovat vahvasti käytössä muissa Euroopan maissa. Herää kysymys, miksi?”, Sarkomaa jatkaa. 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 30330

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat kokoontuivat puheenjohtaja Sari Sarkomaan johdolla keskustelemaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksesta sekä SOTE-uudistuksen vaikutuksista Uudenmaan kuntiin. 

Kuultuaan Uudenmaan liiton kaavoituspäällikkö Ilona Mansikkaa ja Helsingin kaupungin yleiskaavapäällikkö Pasi Rajalaa kansanedustajat päättivät käsitellä asiaa vielä uudelleen lausuntovaiheessa ja antaa tuolloin myös kannanottonsa. Asiantuntijat toivat erityisesti esiin huolensa siitä, että mikään oikeusvaikutteinen kaava ei enää ohjaisi yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. 

Sote-uudistuksen vaikutuksia olivat valottamassa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Helsingin kaupungin hallintojohtaja Tiina Mäki, sekä Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola, joka kuvaili Kuuma-kuntien näkökulmaa uudistukseen. He kertoivat, että tulevalle hyvinvointialueelle siirtyisi vastikkeetta kaupunkien ja kuntien omaisuutta ja iso siivu verotuloja, mutta kuntien lainkanta hoitokuluineen sekä investointitarpeet säilyisivät, jopa kasvaisivat. 

Kuntien edustajat kertoivat pitävänsä yhtälöä vaikeana ja pitivät välttämättömänä esityksen korjaamista. Heidän mukaansa uusi järjestelmä ei sisällä kannustinta hillitä menojen kasvua, eikä ole valtakunnallisesti siitä näkökulmasta perusteltu. Uudenmaan kaupungeista muun muassa Helsingin osalta arvioitu sote-rahoitus on kohtuuttoman niukka eikä ota huomioon väestörakennetta ja sen piirteitä. Kuntien puheenvuoroissa todettiin eduskunnan käsittelyssä olevan sote-esityksen heikentävän palvelujen laadukkaan järjestämisen edellytyksiä sekä kuntien kykyä selviytyä uudistuksen jälkeen jäljelle jäävien tehtävien hoitamisesta. 

Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Jani Pitkänen nosti esiin lakiesityksen laskelmissa esiintyvät asukasmäärään ja -tiheyteen perustuvat tekijät, jotka ovat painoarvoltaan liian vähäiset sekä pelastustoimen riskikertoimen, joka on Helsingin osalta arvioitu maan alhaisimmaksi. Nämä tulisivat johtamaan merkittävään rahoitusvajeeseen Helsingin pelastustoimessa. 

Puheenjohtaja Veikko Pullinen Espoon Palokunnat ry:stä joka kertoi sopimuspalokuntien tilanteesta. Niissä toimii 2400 uusmaalaista vapaaehtoista, mutta rahoitus ei tälläkään hetkellä kata toimintakuluja. Lakiehdotuksen heikentäessä pelastustoimen resursseja heijastuvat toiminnan haasteet myös sopimuspalokuntien puolelle. 

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat sopivat laativansa kuulemansa pohjalta kannanoton pääsiäisen jälkeen. 

Kansanedustajien neuvottelukunnan kokoukseen osallistuivat:

MRL-kokous

Sarkomaa Sari, pj (kok.)

Kaikkonen Antti (kesk.)

Vanhanen Matti (kesk.)

SOTE-kokous

Sarkomaa Sari, pj (kok.)

Adlercreutz Anders (r.)

Biaudet Eva (r.)

Elo Tiina (vihr.)

Heinäluoma Eveliina (sd.)

Holopainen Mari (vihr.)

Hopsu Inka (vihr.)

Keto-Huovinen Pihla (kok.)

Kiljunen Kimmo (sd.)

Koponen Ari (ps.)

Laukkanen Antero (kd.)

Multala Sari (kok.)

Mykkänen Kai (kok.)

Rantanen Mari (ps.)

Sjöblom Ruut (kok.)

Slunga-Poutsalo Riikka (ps.)

Läsnä olleet avustajat:

Borgenström Sudhakaran Kristiina

Flinck Jari

Haapalehto Eero

Haapaniemi Terhi

Mattila Marjukka

Puustinen Hannu

Sorja Marika

Fakta: Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta (KENK)

  • Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valitut kansanedustajat muodostavat yhteisen neuvottelukunnan.
  • Keväällä 2019 käynnistyneellä vaalikaudella edustajia on 58, mikä on yli neljännes koko eduskunnasta.
  • Puheenjohtajana toimii helsinkiläinen Sari Sarkomaa (kok.). Ensimmäinen varapuheenjohtaja on espoolainen Tiina Elo (vihr.), toinen varapuheenjohtaja helsinkiläinen Eveliina Heinäluoma (sdp) ja kolmas varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo (ps) Lohjalta.
  • Neuvottelukunta ottaa kantaa, kuulee asiantuntijoita ja vaikuttaa päätöksentekoon Uudenmaan kannalta tärkeissä asioissa.
  • Sihteerityö tehdään Uudenmaan liitossa.
  • Twitterissä: #kenk

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033
Sihteeri, viestintäjohtaja Inka Kanerva, Uudenmaan liitto,
puh. 040 541 8308 

Tiedote 26.3.2021
Julkaisuvapaa heti


Kokoomuksen uusmaalaiset kansanedustajat Heikki Vestman, Pia Kauma, Terhi Koulumies, Mia Laiho, Sari Multala, Sari Sarkomaa ja Kari Tolvanen haluavat painottaa rokotusten jakelussa vaikeimpia epidemia-alueita, kuten Uuttamaata. Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän mukaan koronarokotusten alueellinen painottaminen voisi vähentää vakavia sairaalahoitoa vaativia tautitapauksia jopa 20 prosenttia.

”Hallituksen pitää kuunnella rokoteasiantuntijoita ja painottaa rokotteita Uudellemaalle”, kansanedustajat sanovat.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella väestöstä ensimmäisen rokoteannoksen on saanut vasta 12,4 prosenttia. Toissa päivänä alueella varmistettiin 508 tartuntaa. Koko maassa ensimmäisen annoksen on saanut 14,1 prosenttia väestöstä. Esimerkiksi Itä-Savossa väestöstä on rokotettu jo 17,5 prosenttia, vaikka toissa päivänä varmistettiin vain 1 tartunta.

”Tilanne on irvokas. Hallitus esittää pääkaupunkiseudulle jo ulkonaliikkumiskieltoa, mutta rokotesuojan kohdentaminen ei ole edennyt hallituksen toimiksi. Uudenmaan rokotekattavuus pitää nopeasti saada vähintään maakuntien kanssa samalle tasolle”, Heikki Vestman vaatii.

Kokoomusedustajien mukaan taustalla näyttää olevan hallituksen aluepolitiikka.

”Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän esittämä rokotusjärjestyksen muuttaminen ja rokotteiden ohjaaminen pahimmille epidemia-alueille olisi erittäin perusteltua. Jostain syystä rokotteiden ohjaaminen esimerkiksi Uudellemaalle vaikuttaa kuitenkin olevan hallitukselle vastenmielistä ja vaikeaa”, Sari Sarkomaa ihmettelee.

Kokoomusedustajat kantavat erityistä huolta niistä ammattiryhmistä, jotka eivät työnsä vuoksi voi välttää kontakteja.

”Hoitoalan lisäksi meidän on pidettävä huolta, että myös muut yhteiskunnalle kriittiset ammattiryhmät, kuten poliisit, koulujen ja päiväkotien työntekijät sekä julkisen liikenteen kuljettajat tulevat rokotetuiksi. Sen sijaan ketään ei pidä lähteä suosimaan esimerkiksi ulkomaalaistaustan takia, kuten on väläytelty”, Kari Tolvanen sanoo.

Kansanedustajat nostavat epidemiariskinä esiin myös huhtikuussa alkavan Nesteen Porvoon jalostamon huoltoseisokin. Vastaaviin jalostamon korjaustöihin on aiemmin osallistunut tuhansia ulkomaalaisia keikkatyöläisiä, jotka ovat majoittuneet ja liikkuneet laajalla alueella Uudellamaalla.

”Nesteen vahvatkaan omat terveysturvallisuussuunnitelmat eivät yksin riitä. Hallituksen ja viranomaisten on oltava hereillä. On viimeiset hetket pistää rajakontrolli kuntoon. Kaikki tulijat on pakkotestattava rajalla ennen maahanpääsyä ja on vaadittava ennakkotestitodistus. Rajoituksia on kohdistettava muun muassa yhteiskuljetuksiin”, kansanedustajat päättävät.

Lisätietoja:

Heikki Vestman, 09 432 3051

Pia Kauma, 09 432 3169

Terhi Koulumies, 09 432 3074

Mia Laiho, 09 432 3181

Sari Multala, 09 432 3101

Sari Sarkomaa, 09 432 3033

Kari Tolvanen, 09 432 3182

Tiedote 19.3.2021
Julkaisuvapaa heti


Kokoomuksen kansanedustajat jättävät lakialoitteen tuloverolain 69 §:n muuttamisesta. Käytännössä työnantajan tarjoamaa kulttuurietua ei voi käyttää etänä järjestettävään kulttuuritapahtumaan. Voimassaolevan lain mukaan kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan fyysistä käyntiä museossa, teatterissa, oopperassa, elokuvateatterissa, konsertissa, taidenäyttelyssä tai muussa vastaavassa eri taiteenaloihin liittyvässä tapahtumassa tai tilaisuudessa.

”Tämä yksinkertainen lainmuutos tukisi erityisissä haasteissa painivaa kulttuurialaa. Tällä hetkellä työantajan tarjoamaa kulttuurietua jää käyttämättä, kun museot ovat kiinni ja konsertit peruttu. Muutos ei myöskään aiheuta kustannuksia yhteiskunnalle”, aloitteen ensimmäisenä allekirjoittanut kansanedustaja Ville Kaunisto toteaa.

Hallituksen rajoitustoimenpiteet käytännössä ovat estäneet erilaisten kulttuurin tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisen.

”Lakialoitteella mahdollistetaan työnantajan tarjoaman kulttuuriedun hyödyntäminen myös etänä järjestettävään kulttuuritapahtumaan. Koronatilanteen pitkittyessä ja rajoitusten voimassaolon jatkuessa tämä parantaisi alan toimintaedellytyksiä ja työntekijöiden mahdollisuuksia käyttää omaa etuuttaan esimerkiksi etäkonsertteihin tai etämuseokäynteihin. Lainmuutos on edellytys käytännön muutokselle”, toteaa eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Kokoomusedustajien mukaan muutos edesauttaisi alan toimijoiden mahdollisuuksia järjestää erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia etänä. Lisäksi muutos tarjoaisi työntekijöille mahdollisuuden käyttää työnantajan tarjoamia henkilökuntaetuja, jotka ovat jääneet koronarajoitusten takia käyttämättä.

”On tärkeää muistaa, että monet alan toimijat ovat yrittäjiä ja työllistävät itsensä lisäksi usein myös muita ihmisiä. Tällä muutoksella heille annetaan mahdollisuus tehdä työtään”, toteaa Kaunisto.

”Toivon, että kansanedustajat yli puoluerajojen allekirjoittavat lakialoitteemme, jotta kulttuurialan ahdinkoon voidaan saada ratkaisuja. Tämä olisi konkreettinen teko, jolla pyritään varmistamaan, että kulttuuri ei kuole koronaan”, Sarkomaa päättää.K

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Ville Kaunisto, p. 040 530 9153

Tiedote 13.3.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa kokoomuksen vaateen ennakollisesta koronatestituloksesta edellytyksenä maahan saapumiselle. Kaikissa Pohjoismaissa ja useissa Euroopan maissa edellytetään rajalla maahantulijoilta ennakollinen negatiivinen koronatestitulos. Suomessa hallitus ei ole asiaa koskevaa kunnollista lakiesitystä tuonut eduskuntaan.

”Korona runtelee kovalla kädellä maatamme, silti muuntovirus on saa valua rajojen yli. Vaatimalla pakollista ennakkotestitodistusta voitaisiin estää suuri osa koronatartuntojen maahanpääsystä. On valtava pettymys, että eduskunnan käsittelyssä oleva tartuntatautilain muutos ei tuonut kipeästi kaivattuja ratkaisuja rajojen koronatorjuntaan.  Esitys vain terävöitti aluehallintoviraston oikeutta nykylainsäädännön perusteella määrätä myös henkilöjoukkoa koskevasta terveystarkastuksesta”, Sarkomaa sanoo.

”Mielestäni on vastuutonta, että rajojen tilannetta ei saada kuriin ja samaan aikaan kaavaillaan ihmisten arkea ja taloutta rankasti kurittavia uusia rajoituksia”, Sarkomaa sanoo. 

Sarkomaa muistuttaa, että vaikuttavia, vähemmän arkielämää rajoittavia keinoja on edelleen ottamatta käyttöön epidemian hillitsemiseksi. Kokoomus on koko koronaepidemian ajan vaatinut hallitukselta esitystä, jolla voidaan säätää kasvomaskien käytöstä velvoittavasti sisätiloissa ja joukkoliikenteessä.

”Mitkään rajoitukset eivät riitä, jos virus saa vapaasti valua maahamme ja rokotustahti matelee. Usea etulinjassa työtään tekevä hoitaja on edelleen ilman rokotusta ja joutuu matkustamaan ruuhkabussissa henkensä kaupalla töihin, koska hallitus ei vieläkään ole aikaansaanut maskivelvoitetta. Sama huoli on monella opettajalla, poliisilla sekä suomalaisella, joiden on työnsä vuoksi kuljettava päivittäin joukkoliikenteessä”, Sarkomaa sanoo.

”On kummallista, että hallitus väläyttelee liikkumisrajoituksia ennen kuin muut käytettävissä olevat toimet on tehty. Toimien marssijärjestys ei tunnu oikeasuhtaiselta. Lievemmät keinot on otettava käyttöön ensin, ennen kuin ulkonaliikkumiskiellon kaltaisia, ihmisten perusoikeuksia merkittävällä tavalla rajoittavia toimia edes harkitaan otettavaksi käyttöön”, Sarkomaa sanoo.

Julkisuuteen on tihkunut tietoja ulkonaliikkumisrajoituksesta, siten, että vain samassa taloudessa asuvilla olisi mahdollista ulkoilla yhdessä.

Mielestäni tämä olisi kova ja eriarvoistava keino. Esimerkiksi usealle yksinasuvalle seniorille ulkoilu auttajan kanssa on ainoa kontakti toiseen ihmisen, eikä sitä pidä estää. Korona ei saa nitistää inhimillisyyttä”, Sarkomaa sanoo.

”On täysin selvää, että maan hallituksen on ensin estettävä virusryöpyn pääsy yli rajojen ennen kuin rajoitetaan ihmisten liikkumista ulkona”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033



Yksi elämä -eduskuntaverkoston kannanotto, 11.3.2021

Tällä hetkellä Suomessa suurin osa aikuisista on vähintään lievästi ylipainoisia ja noin neljäsosa aikuisista on selvästi lihavia. Lihavuus lisääntyy iän myötä. Suomalaisista 2-16-vuotiaista tytöistä lihavia on neljä prosenttia ja pojista kahdeksan prosenttia. Suomalaisilla 17-29-vuotiailla naisilla ja miehillä vastaavat luvut ovat 19 prosenttia ja 17 prosenttia (THL 2020).

Lihavuudella on suuri kansantaloudellinen merkitys sairastavuuden, työelämässä jaksamisen, tuottavuuden, ennenaikaisen eläköitymisen, ikääntyneiden toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen kannalta. Ylipaino aiheuttaa ilmiönä terveydenhuollolle lisäkustannukset, joiden arvioidaan olevan 1,4–7 prosenttia terveydenhuollon kokonaismenoista.

"Lihavuuden aiheuttamat sairaudet ovat pysäyttämässä suotuisaa kansanterveytemme kehitystä. Lihavuusepidemian kääntäminen laskuun on välttämätöntä. Tämä edellyttää sitä, että kaikessa päätöksenteossa niin kunnissa kuin eduskunnassa pyritään nykyistä tavoitteellisemmin luomaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia ihmisille oman terveyden edistämiseen, vaatii eduskunnan Yksi elämä -verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok).

Ylipaino aiheuttaa esimerkiksi merkittävän osan ihmisillä todetusta uniapneasta. Arviolta jopa yli kymmenellä prosentilla suomalaisista on uniapnea.

"Yhteiskunnallisilla päätöksillä on vaikutettava vahvemmin elinympäristöön, jotta jokainen voi toteuttaa terveitä elämäntapoja. Esimerkiksi ”tunti liikuntaa päivässä” koululaisille on tärkeä ohjeistus, muistuttaa eduskunnan Yksi elämä -verkoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ritva Elomaa (ps).


Ylipainon voimakas lisääntyminen on yhteiskunnallisten muutosten aiheuttama. Elinympäristömme on muuttunut niin, että ruokatarjonta on entistä runsaampaa. Ruutuaika ja liikkuminen paikasta toiseen ilman lihasvoiman tarvetta ovat lisääntyneet. Lihavuus jakautuu Suomen väestössä epätasaisesti ja eniten sitä esiintyy vähemmän koulutetuilla ja heikommassa sosiaalisessa asemassa olevilla ihmisillä.

Hallitusohjelman kirjauksissa on tunnistettavissa useita keinoja, joilla voidaan edistää kansanterveyttä. Hallitusohjelmaan on esimerkiksi kirjattu lupaus selvittää mahdollisuus ottaa käyttöön terveyttä edistävä vero.

Me allekirjoittaneet järjestöt muistutamme yhdessä eduskunnan Yksi elämä -verkoston kanssa, että koska lihavuuden yleistyminen on seurausta yhteiskunnallisista muutoksista, sen torjumiseksi tarvitaan vaikuttavia yhteiskunnallisia päätöksiä.

  • Suomessa on otettava käyttöön terveysperusteinen verotus, joka puuttuu liialliseen sokerin, suolan ja tyydyttyneen rasvan saantiin, linjaa SOSTE:n pääekonomisti Jussi Ahokas.

Suomen sosiaali ja terveys ry (SOSTE) on tehnyt esityksen veromalliksi, jonka tavoitteena on ohjata kulutusta ja elintarvikkeiden tuotekehitystä kansanterveyden näkökulmasta parempaan suuntaan.

Yksi elämä -eduskuntaverkosto

SOSTE ry

Syöpäjärjestöt

Sydänliitto

Diabetesliitto

MIELI Suomen Mielenterveys ry

Aivoliitto ry

Hengitysliitto

Filha

Duodecim

Terve Paino ry

Tiedote 11.3.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaan mielestä liikkumisrajoitusten on oltava aina aivan viimesijainen keino rajoittaa koronan leviämistä. Sarkomaan mukaan kyse olisi eriarvoistavasta ja kovasta toimesta.

”Hallituksen kaavailut liikkumisrajoituksista erityisesti pääkaupunkiseudulle herättävät valtavasti huolta. Kaikki kivet on käännettävä ennen kuin ihmisten perusoikeuteen liikkua puututaan. Ihmiset ovat lähestyneet viestein, miksei ensin estetä koronan vyörymistä maan rajojen yli ja vasta sitten rajoiteta ihmisten liikkumista”, Sarkomaa sanoo.

Valtioneuvostossa on valmisteltu luonnosta liikkumisen rajoittamisesta. Rajoitusten aikaan lenkkeily ystävien kesken ei olisi mahdollista. Ainoastaan samassa taloudessa asuvien olisi mahdollista ulkoilla yhdessä. Sarkomaan mukaan näin raju yhdessä liikkumisen rajoittaminen olisi eriarvoistava eikä kuulosta mitenkään oikeasuhtaiselta toimelta. 

”Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Koronarajoituksissa tarvitaan enemmän ymmärrystä  ihmisten arjen erilaisuudesta. Suomalaisista 1,2 miljoonaa asuu yksin ja yhdessä liikkumiseen on löydettävä myös yksinasuville terveysturvalliset mahdollisuudet. Liikkuminen ulkona lisää koronakestävyyttä monin tavoin ja sen pitää olla mahdollista kaikille tietenkin terveysturvallisuutta noudattaen. Ulkoilu on ihmisille henkireikä”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa kantaa erityistä huolta koronan vaikutuksista lasten, nuorten ja senioreiden arkeen. Hänen mukaansa liikkumisrajoitukset ja yhdessä ulkoilun kieltäminen osuisivat taas juuri näihin ryhmiin.

”Moni seniori tarvitsee ulkoiluun tueksi toisessa taloudessa asuvan ihmisen apua. Tämän vuoksi  liikkumista yhdessä ei pitäisi missään tapauksessa kategorisesti  rajoittaa samassa taloudessa asuvien oikeudeksi. Monelle esimerkiksi kerran viikossa ulkoilu kolmannen sektorin vapaaehtoisen auttajan tai ystävän kanssa saattaa olla viikon ainoa kontakti toiseen ihmiseen. Korona ei saa nitistää inhimillisyyttä”, Sarkomaa lisää.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 6.3.2021

Julkaisuvapaa heti

Koronakriisin vaikutuksesta hoito- ja palveluvelka on kasvanut ennätysmäiseksi. Perjantaina hallitus kertoi esittävänsä valmiuslaista otettavaksi käyttöön pykälää, jolla voidaan poiketa kiireettömän hoidon määräajoista. Tämän johdosta terveydenhuollon yksiköt voisivat siirtää kiireettömiä hoitoja koronapotilaiden hoidon tieltä. Kokoomuksen Sari Sarkomaa, Mia Laiho ja Anna-Kaisa Ikonen pitävät tilannetta vakavana. Sote-uudistuksen väkinäinen runnominen eteenpäin kriisin keskellä herättää edustajissa huolta.

”Tänäänkin tuhannet suomalaiset jonottavat pääsyä terveydenhuoltoon. Jonotilanne tulee jälleen huononemaan nyt, kun hoitotakuusta joudutaan valmiuslailla tinkimään. Koronakriisin kerryttämän hoitovelan purku tulee koettelemaan terveydenhuoltoamme mahdollisesti vuosien ajan. Hoitamattomuuden seuraukset voivat olla inhimillisesti ja kansanterveydellisesti tuhoisia. Eduskunnan on pikaisesti saatava arvio siitä, miten nykyisen hoitotakuun päälle kertynyttä velkaa kurotaan umpeen ja miten se rahoitetaan”, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

”Hallitusohjelmassa luvataan nopeampaa hoitoonpääsyä hoitotakuun tiukentamisen muodossa, mutta koronan kerryttämän hoitovelan alla tuo tavoite on lipumassa yhä kauemmas. Hallituksen tulee nyt avoimesti kertoa, onko tavoite seitsemän päivän hoitotakuusta ylipäänsä mahdollinen tällä hallituskaudella”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho sanoo.

”Vaadimme hallitusta avaamaan suunnitelmaa koronan hoitovelan lyhentämiseksi ja kertomaan hallitusohjelmassa linjatun hoitotakuun tiukennuksen kohtalosta pikaisesti”, puolueen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen sanoo.

Edustajat pitävät hälyttävänä sitä, että sosiaali- ja terveyspalveluihin rakennetaan uutta hallintoa tilanteessa, jossa hoitoonpääsy on pahasti kriisiytynyt ja mitään selkeää suunnitelmaa tai kestävää rahoitusta ongelman ratkaisemiseksi ei ole esitetty.

”Hallituksen sote-esitys on puhtaasti rakenteellinen uudistus, joka ei tarjoa mitään keinoja palveluiden saatavuuden parantamiseksi. Päinvastoin esitys heikentää alueiden päättäjien mahdollisuuksia hyödyntää yksityistä palvelutuotantoa jonojen purkamisessa. Soten rahoitusmalli taas lupaa monille alueille leikkauksia ja säästöjä. Riskinä on siirtyminen kohti kahden kerroksen järjestelmää, jossa ne, joilla on varaa, hankkivat terveysvakuutuksen, kun taas pienituloiset jäävät kärvistelemään kasvavien jonojen ja heikentyvien terveyspalvelujen piiriin”, Ikonen sanoo.

”Meillä on käsissämme ennätyksellinen hoitovelka ja hallitus rakentaa sotea, joka heikentää hoitoonpääsyä ja kiihdyttää kustannusten kasvua. Nyt pitäisi hälytyskellojen soida”, Laiho sanoo.

Myös hallituksen aikoma Kela-korvauksen leikkaus lisäisi painetta julkisiin palveluihin. Yksityisestä lääkärikäynnistä sai Kela-korvauksia vuonna 2019 yli 1,5 miljoonaa suomalaista, ja käyntejä oli 3,34 miljoonaa.

”Kela-korvaus on yhteiskunnalle edullinen keino rahoittaa terveyspalveluita, sillä valtion 90 miljoonan euron panoksella saadaan noin 1 miljardin euron kokonaisrahoitus. Aikooko hallitus perua aikomansa Kela-korvauksen leikkauksen, joka toteutuessaan heikentäisi hoitoon pääsyä, lisäisi julkisen sektorin taakkaa entisestään ja saattaisi jopa kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia”, edustajat kysyvät.

”Kokoomuksen mielestä ihmisten oikea-aikaisten palveluiden turvaamiseksi on järkevää hyödyntää hoitojonojen purkamisessa ja nopeamman hoitoonpääsyn tavoittelussa yksityisen sektorin tarjoamia palveluita. Siksi Kela-korvausta olisi järkevä korottaa ja palveluseteleiden käyttöä laajentaa. Ihmisille on tärkeämpää se, että palvelun saa, kuin se, että mikä taho palvelun tuottaa”, Sarkomaa sanoo.

Edustajat ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen hoitotakuusta ja hoitovelan purkamisesta.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Mia Laiho, p. 050 433 6461

Anna-Kaisa Ikonen, p. 09 432 3062

TIEDOTE 5.3.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajien Sari Sarkomaan, Saara-Sofia Sirénin ja Sari Multalan mukaan hallitus on ajamassa karille saimaannorpan suojelutyössä. Ministerit Jari Leppä (kesk.) ja Krista Mikkonen (vihr.) lupasivat toimia saimaannorpan suojelemiseksi heinäkuussa 2019 tapahtuneiden kuuttikuolemien jälkeen. Ministerit asettivat tuon kesän jälkeen työryhmän selvittämään keinoja saimaannorpan ja Saimaan kalastuksen yhteensovittamiseen. Vuoden työskennellyt työryhmä ajautui kuitenkin sisäisiin erimielisyyksiin eikä se päätynyt esittämään muutoksia verkkokalastuskiellon kestoon.

Kokoomusedustajien mukaan tehokkain keino olisi jatkaa verkkokalastusrajoituksia heinäkuun loppuun saakka. Verkkokalastus on kielletty nykyisin valtioneuvoston asetuksella Saimaannorpan keskeisillä elinalueilla 15.4.–30.6. välisenä aikana.

”Verkkokalastuskieltoa on jatkettava heinäkuulle kuuttikuolemien estämiseksi. Hallitus olisi voinut korjata tilanteen jo viime kesäksi yhdellä asetusmuutoksella. Muutosta on puntaroitu jo vuoden päivät erimielisessä työryhmässä. Luonnonsuojelun nimiin vannova hallitus on ollut toistaiseksi hämmästyttävän voimaton laajentamaan saimaannorpan henkivakuutusta”, edustajat paheksuvat.

Saimaannorpan kanta on edelleen pieni, yli 400 yksilöä, pitkästä suojelutyöstä huolimatta. Ilmastonmuutoksen tuomat lämpimät talvet vaikeuttavat saimaannorpan pesimistä. Näin ollen muista syistä aiheutuvat kuolleisuudet on saatava loppumaan.

Esimerkiksi Metsähallituksen Luontopalveluiden mukaan heinäkuu on merkittävä kuuttien kuolleisuuden kannalta. Verkkoihin kuolleet norpat ovat olleet pääsääntöisesti alle 24 kilon painoisia yksilöitä. Kasvavat kuutit saavuttavat tämän painon vasta elokuussa.

”Seurantietojen perusteella kuuttien kuolemat ovat siirtyneet alkukesästä heinäkuulle. Muutosta puoltaa myös norppa-asetuksen yhteyteen jätetty lausuma, jonka mukaan säädetyt kalastusrajoitukset ovat erityistarkkailussa. Hallituksen olisi lausuman mukaan tarkennettava asetusta uudelleen, mikäli esimerkiksi pyydyskuolemien määrä kasvaa. Viime kesien tapahtumat puoltavat asetuksen pikaista päivittämistä”, edustajat vetoavat.

Eduskunta käsittelee parhaillaan kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan ympärivuotista verkkokalastuskieltoa saimaannorpan elinalueilla. Asia on parhaillaan maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä. Myös kokoomuksen eduskuntaryhmästä on jätetty aloite verkkokalastuskiellon jatkamisesta heinäkuun loppuun saakka. Kyselyiden perusteella suurin osa Saimaan rantojen asukkaista kannattaa verkkokalastuskiellon laajentamista.


Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
09 432 3033

Saara-Sofia Sirén
09 432 3155

Sari Multala
09 432 3101

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram