fbpx Siirry sisältöön

TIEDOTE 1.8. 2020

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta ottamaan suomalaisten mielenterveyden vahvistamisen osaksi työllisyystoimia. Erityisen tärkeä on panostaa lapsiin ja nuoriin, sillä alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla.

”Mielenterveyden sairaudet ovat Suomessa yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja valtava syrjäytymisen syy. Suurin kansansairautemme aiheuttaa mittavan määrän menetettyjä työtunteja, pudottaa nuoria koulutuspolulta ja estää ihmisiä tekemästä työtä sekä toteuttamasta unelmiaan,” Sarkomaa huolehtii.

Mielenterveyspalveluihin panostamisen on viisasta olla osa rakenteellisia uudistuksia, joilla hallitus tavoittelee lupaamaansa 75 prosentin työllisyysastetta 2023 mennessä. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus tekee syksyn budjettiriihessä päätöksen terapiatakuun toteuttamisesta. Suomen on mahdoton saavuttaa Pohjoismaista työllisyysastetta, ellemme vaikuttavammin kitke kasvavia mielenterveysongelmia ja korjaa mielenterveyspalveluiden puutteita.

Paremmalla hoitoon pääsyllä ja ennaltaehkäisevillä toimilla on mahdollista vähentää tuhansien ihmisten vuosittaista siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle ja vähentää merkittävästi mielenterveysperustaisia työpoissaoloja sekä opintojen keskeyttymisiä. Mielenterveyspoolin arvion mukaanperuspalveluissa varhain aloitettu hoito voisi auttaa siirtämään vuosittain jopa 7500 suomalaista sosiaalietuuksien piiristä työelämään, mikä vastaa hallituskauden aikana 30 000 uutta työllistynyttä

Vuonna 2019 Kelan maksamista sairauspäivärahoista yli kolmannes myönnettiin mielenterveyden häiriön perusteella.Mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden määrä on kasvanut 25 prosenttia vuodesta 2016. Erityisesti nuorten ja lähellä eläkeikää olevien naisten masennusperusteiset eläkkeet ovat lisääntyneet. ”Tämä historiallisen suuri ja mittavia taloudellisia menetyksiä sekä inhimillistä kärsimystä aiheuttava kehitys on saatava taittumaan,” Sarkomaa vaatii.

Terapiatakuu toteuttaminen tarkoittaa sitä, että Suomeen  rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso osaksi nykyisiä terveyskeskuksia. Näin hoitoa olisi saatavilla matalla kynnyksellä yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisemmin.

Terapiatakuun tavoite on varmistaa, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jää yksin ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Ihminen saa apua, kun jalka on poikki eikä häntä laiteta jonoon odottamaan. Sen sijaan, kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni

odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomus tekee työtä terapiatakuun tavoitteiden toteutumiseksi, jotta yhdenvertaiset perustason  ielenterveyspalvelut  toteutuisivat koko maassa. Terapiatakuun toteuttamisen edellyttämät määrärahat sisältyivät kokoomuksen tämän vuoden vaihtoehtobudjettiin. 

LISÄTIEDOT

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

TIEDOTE 21.7.2020

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen kansanedustajat lääkäri Mia Laiho ja terveydenhuollonmaisteri Sari Sarkomaa vaativat hallitukselta toimia, jotta koronan toiseen aaltoon varauduttaisiin ja viruksen leviäminen matkailun kautta estettäisiin. Euroopan maat ovat alkaneet avata rajojaan matkailijoille samaan aikaan kun ihmisten kesälomakausi on kuumimmillaan. Suomi on avannut rajojaan sekä turismille että työmatkaliikenteelle ilman suunnitelmaa, miten torjua ulkomaan matkustamisesta aiheutuvien koronavirustartuntojen torjumisesta. 

“On olemassa vakava riski, että Suomessa toistuu se, että lentokentän ja muiden matkustajien kautta korona leviää Suomeen. Miksi jo aikaisemmin lentokentillä tehdyistä virheitä ei ole otettu oppia taudin leviämisen estämiseksi? Nyt tarvitaan ripeästi torjuntatoimia ja selkeät ohjeet. Suuri huoli on esimerkiksi Tornion ja Haaparannan rajoista, joilla liikkuu päivittäin tuhansia ihmisiä ja Pohjois-Ruotsissa on paha koronaepidemia. On välttämätöntä, että otamme opiksi siitä, mitä on tapahtunut maissa, joissa korona on jo melkein nitistetty, mutta rajoitusten höllentämisen jälkeen toinen korona-aalto on iskenyt voimalla,” Sarkomaa toteaa.

Kokoomusedustajien mukaan lennoille, tulleihin ja laivaterminaaleihin tarvittaisiin riskilaskuri, oireseulontaa ja kohdennettua pikatestausta. Tällä hetkellä matkailijoita ei testata. Uusien tartuntojen minimoiseksi THL:n tulisi ilmoittaa tartuntaketjut, mistä uudet tartunnat ovat peräisin. On myös huomioitava, että lentoliikenteen ollessa vielä vähäistä välilaskuja on enemmän. Pelkkä tieto siitä, mistä lento tulee ei kerro riittävästi matkustajien koronariskistä.

”Meillä ei ole maskipakkoa julkisilla paikoilla, eikä turvaväleistä enää välitetä. Vapaaehtoiseen karanteeniin suhtaudutaan myös leväperäisesti. Koronan vastaisessa taistelussa oireiden kartoittaminen on välttämätöntä jo lentokentällä tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. Kukaan ei varmasti halua meille toista lentokentän viruslinkoa”, sanoo Laiho. 

Kokoomusedustajien mukaan rajojen avaamiseen olisi tarvittu suunnitelmallisuutta ja varotoimia. 

”Juuri välilennot ja kontrolloimattomuus ovat suuria riskitekijöinä toiselle aallolle. Suomeen tulleet saattavat tietämättään kantaa virusta ja tartuttaa muita. Ilman aktiivista muistutusta ja taudinkantajien etsintää oireisia ei saada kiinni tarpeeksi varhaisessa vaiheessa”, sanovat kokoomusedustajat.

“Kun katsoo maailman koronavirustartuntojen käyrää, se ei todellakaan ole laskussa. Matkailun alettua on Suomella oltava käytössä selkeä ja avoin kansalaisten tiedossa toimintaohjelma, jolla torjutaan suoraan koronan toisen aallon kehittymistä”, edustajat päättävät.

LISÄTIEDOT

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Tiedote 27.6.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho, Sari Sarkomaa ja Anna-Kaisa Ikonen vaativat hallitusta antamaan viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksen ja toimet kotihoidon heikentymisen estämiseksi. Eduskunta äänesti tällä viikolla ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksesta. Kokoomusedustajien mukaan hoitajamitoitus jättää huomiotta yli puolet hoivaa tarvitsevista ikääntyneistä ja jopa heikentää heidän tarvitsemiaan kotihoidon palveluita.

”Kokoomus on tyytyväinen siihen, että hoitajia lisätään ympärivuorokautiseen hoivaan. Samaan aikaan esitämme vakavan huolen siitä, että hallitus ei ole huomioinut kotihoidon tarpeita lainkaan. Hallituksen esittämä mitoitus vaatii 4400 hoitajan lisäämistä pelkästään ympärivuorokautiseen hoivaan. Kun hoitajia ei ole, heitä joudutaan siirtämään kotihoidosta ja vammaispalveluista. Milloin hallitus tuo suunnitelman ja toimet sen varmistamiseksi, että tämä vakava riski vältetään?”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho sanoo.

”Asiantuntijoiden ja hallituksen oman esityksen perusteluissa on arvioitu hoitajamitoitusesityksen heikentävän kotihoidon vanhusten asemaa. Kun vain ympärivuorokautisen hoivan hoitajamäärää säännellään lailla, on todennäköistä, että kotihoidon jo ennestään huutava hoitajapula syvenee. Pidän erittäin kovana ja kylmänä politiikkana, että hallitus ei ole esittänyt yhtään toimea kotihoidon vanhusten tilanteen helpottamiseksi. On ymmärrettävä, että kotihoidossa on paljon palveluja tarvitsevia, kovin heikkokuntoisia ja usein muistisairaita ihmisistä. Myös arvokasta mutta usein hyvin raskasta omaishoitajan työtä tekevät omaishoitajat tarvitsevat apua ja tukea. Kokoomus ei hyväksy hallituksen kotihoidon vanhuksia syrjivää linjaa”, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

”Kokoomus kantaa vastuuta kaikista vanhuksista ja on esittänyt vaihtoehdon, jossa hoitajia lisättäisiin jo nyt niin ympärivuorokautiseen hoivaan kuin kotihoitoon ja omaishoitajien tueksi”, edustajat sanovat.

Kokoomus esitti ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitusta koskevaan lakiin lausumaa, jolla hallitusta olisi vaadittu varmistamaan, että kotihoidon tilanne ei heikkene. Myös vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksen tuomista eduskunnan käsittelyyn vaadittiin lausumalla. Hallituspuolueet äänestivät lausumia vastaan 26.6. eduskunnan täysistunnossa.

”Esitetyillä lausumilla olisi paikattu hallituksen hoitajamitoituslakiin jättämiä epäkohtia ja varmistettu, että jokaisen hoivaa tarvitsevan ikääntyneen palvelut turvataan. Hoitajamitoituksen rahoitukselta puuttuu pohja ja hoitajia ei ole riittävästi. Nämä vakavat puutteet vaarantavat koko vanhuspalveluiden kokonaisuuden toimivuuden. On huolestuttavaa, että hallituspuolueet ovat sulkeneet silmänsä näiltä puutteilta. Eilinen päätös tuo helpotusta, mutta ei riitä yksin korjaamaan vanhustenhuollon epäkohtia. Jatkossa katse on käännettävä kotihoitoon. Lisäksi keskusteluun on otettava henkilöstöresurssien ohella myös hoivan laatutekijät ja toimintakulttuuri; se, miten vanhus arjessa kohdataan”, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen sanoo.

”Täysin auki oleva kysymys on, miten hallitus aikoo rahoittaa hoitajamitoitusesityksensä ja lisähoitajat kotihoitoon? Ja miten omaishoitajien ja heidän läheistensä tilannetta aiotaan kohentaa? Eduskunta ja Suomi odottavat hallitukselta rehellisiä vastauksia ja ripeitä toimia. Esitykset on tuotava eduskuntaan heti syksyllä. Budjettiriihessä on osoitettava niin hoitajamitoituksesta kuin kotipalveluista ja omaishoidosta puuttuvat määrärahat”, edustajat sanovat.

Lisätietoja:

Mia Laiho, p. 050 433 6461
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033
Anna-Kaisa Ikonen, p. 09 432 3062

TIEDOTE 18.6.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa vaatii, että hallituksen esittämistä korkeakoulujen lisäaloituspaikkojen määrärahoista osa suunnataan terveystieteiden tutkintokoulutuksen käynnistämiseen Helsingin yliopistossa. Hallitus esittää yliopistoihin 2 048 lisäaloituspaikkaa. Helsingin yliopisto on esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle koulutusvastuun myöntämistä terveystieteiden maisterin tutkintoon.

Helsingin yliopiston terveydenhuollon maisterin koulutus lakkautettiin 1990-luvun lopussa. Jo silloin oli tiedossa, että päätös aiheuttaa ongelmia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle.

”Helsinki ja Uusimaa kaipaavat kipeästi uusia terveystieteen maistereita. Merkittävä osa Suomen terveydenhuollon yliopistollista maisterintutkintoa edellyttävistä työpaikoista sijaitsee laajalla metropolialueella, jossa työskentelee yli neljännes maan koko hoitohenkilökunnasta. Alueen nykyisistä yli- ja osastonhoitajista iso osa on lähellä eläkeikää. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuoltoa uhkaa pula pätevistä johtajista ja asiantuntijoista erityisesti Uudenmaan alueella,” Sarkomaa toteaa.

Terveystieteiden koulutuksen uudelleen käynnistämistä Helsingin yliopistossa on yritetty useaan otteeseen. Asian eteen on urakoinut laaja joukko eri toimijoita yhdessä Helsingin yliopiston, HUS:n, Tehy:n ja Sairaanhoitajaliiton kanssa. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että koulutus uudelleen käynnistetään pikimmiten.

”On huomioitava, että laadukas toiminta sosiaali- ja terveydenhuollossa edellyttää asiantuntevia ja osaavia hoitotyön johtajia, asiantuntijoita ja opettajia, joilla on akateeminen tutkinto ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lisäksi. Kasvaviin ja moninaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen asettaa hoitotyön johdolle ja asiantuntijoille uusia osaamisvaatimuksia. Sote- uudistukselle asetetut tavoitteet saavutetaan vain laadukkaalla johtamisella ja asiantuntijuudella. Hyvä johtaminen ja hoitotyön urapolut ovat myös ydin edellytys sote-alan houkuttelevuuden lisäämisessä. Lisäksi omat tieteenalaohjelmat ovat välttämättömiä myös kliinisen laboratoriotyön ja radiografiatyön asiantuntijoiden saatavuuden ja tieteenalojen kehittymisen varmistamiseksi,” Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen terveystieteiden maisterin koulutuksen käynnistämisestä Helsingin yliopistossa Sairaanhoitajapäivänä 12.5.2020 vauhdittaakseen terveystieteen koulutuksen uudelleen käynnistämistä Helsingin yliopistossa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

TIEDOTE 17.6.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Paula Risikko, Sari Multala ja Sari Sarkomaa ovat huolissaan, että hallitus ei kuuntele alan parhaita asiantuntijoita. Hallituksen oppivelvollisuusmallin lausuntokierros päättyi tämän viikon maanantaina ja saatu lausuntopalaute on murskaavaa luettavaa.

”Hallituksen on viimeistään nyt kysyttävä itseltään, kannattaako esitystä enää kukaan? Lausuntopalautteiden perusteella nykyisetkään resurssit eivät riitä kattamaan välttämättömiä kustannuksia. Oppivelvollisuuden laajentaminen johtaa pahimmillaan siihen, että koulutuksen sisällöistä leikataan ja ryhmäkokoja kasvatetaan. Tämä heikentää koulutuksen laatua”, huolehtivat edustajat.

Kokoomus haluaa turvata mahdollisuuksien tasa-arvon opinpolulla. Jokaiselle nuorelle on varmistettava vähintään toisen asteen tutkinto, joka kantaa korkeakouluopintoihin ja työelämään. Hallituksen ehdotus ei tuo apua koulupudokkaille tai syrjäytymisvaarassa oleville. Meidän on etsittävä ratkaisuja, joilla puututaan muun muassa oppimisvaikeuksista, käytöshäiriöistä, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien oppilaiden tilanteeseen.

”Emme ymmärrä, miksei hallitus tee aitoja lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä uudistuksia? Näitä olisivat esimerkiksi kolmiportaisen tuen uudistaminen sekä oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden kuntoon laittaminen. Myös lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmä on uudistettava oikeudenmukaiseksi ja paremmin kustannuksia vastaavaksi”, jatkavat edustajat.

Huomionarvoista on, että esimerkiksi Opettajien Ammattijärjestö OAJ esitti 14 kohdan listan korjaustoimenpiteistä hallituksen esitykseen. On vakava huoli, että esitykseen ei todellisuudessa sisälly nuorten tukea parantavia muutoksia.

”Oppivelvollisuus on hallitukselle puhtaan ideologinen tavoite, jolle ei löydy kasvatustieteellistä tutkimusnäyttöä. Jos opettajatkaan eivät näe hankkeen olevan kannattava, kannattaako oppivelvollisuutta todella pidentää?” edustajat päättävät.

Hallituksen alkuperäisen aikataulun mukaan esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2020. Saadun lausuntopalautteen perusteella hallituksen on arvioitava esityksen antamista budjettiriihessä ja tehdä tarvittavat johtopäätökset.

Lisätietoja:

Paula Risikko, p. 050 511 3107
Sari Multala, p. 040 531 7104
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

On käsittämätöntä, että pääministeri Marin väisti eilisellä pääministerin haastattelutunnilla kysymyksen maan hallituksen työllisyystoimien puuttumisesta toteamalla opposition työllisyystoimien oleva sosiaaliturvaleikkauksia. Hallitukselle on vastuu esitysten tekemisestä työllisyyttä ja hyvinvointia tukevista toimista.

Kokoomus haluaa estää hyvinvointiyhteiskunnan murenemisen ja on esittänyt jo viime syksynä työlinjan, toimet 60 000 uudesta työpaikasta. Esitys on hallituksen käytettävissä. 

Kokoomus tarjoaa osana työllisyystoimia paikallisen sopimisen ulottamista myös järjestäytymättömien yritysten käyttöön. Tämä edellyttää työlainsäädännön muutosta. Muutosta on edellytetty myös ns. Vihriälän raportissa, toteavat kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Arto Satonen.

- Kokoomus haluaa edistää aitoa ja reilua paikallista sopimista työpaikoilla. Korona on kiristänyt maailmanmarkkinoiden tilannetta, mikä näkyy yhä kovempana kilpailuna tarjotusta työstä. Paikallisen sopimisen uudistus on tärkeää tehdä nyt ja kiireesti, sillä Suomi elää viennistä ja kilpailukykyisimmät kotiuttavat tällä hetkellä työtä kotimaahansa, sanoo kansanedustaja Arto Satonen.

Kokoomuksen mallissa työehtosopimukset määrittelisivät jatkossakin työsuhteen minimiehdot. Muilta osin asioista voidaan sopia paikallisesti, jos työnantajan ja työntekijän välinen luottamus on kunnossa. Jos yhteistä ymmärrystä ei löydy, noudatettaisiin työehtosopimusta. Paikallisen sopimisen edistämisen yhteydessä minimiehtojen toteutumisen valvontaa tehostettaisiin ja henkilöstön asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia työpaikoilla parannettaisiin lainsäädäntöuudistuksin, jotta neuvotteluasetelma olisi tasapainoinen. Sopiminen tulee mahdollistaa myös liittoon kuulumattoman luottamusvaltuutetun johdolla tehtäväksi.

- Työpaikkakohtainen sopiminen lisäisi yritysten halukkuutta palkata rohkeammin lisää työvoimaa. Pitkän aikavälin vaikutuksen arvioidaan olevan noin 15 000 työllistä lisää yksityiselle sektorilla. Marinin hallituksen työllisyystoimien jatkuva lykkääminen on kovaa ja vastuutonta politiikkaa. Se on vaarassa johtaa  pääministerin mainitsemien sosiaaliturvaleikkausten tielle. Paikallisen sopiminen olisi nopeasti toteutettava ja vaikuttava keino työllisyyden vahvistamiseksi. Koronaepidemia muutti maailmaa mutta ei sitä tosiasiaa , että hyvinvointiyhteiskuntamme voi perustua vain työhön ja yrittämiseen, kansanedustaja Sari Sarkomaa toteaa.

Edustajat Satonen ja Sarkomaa pitävät tärkeänä, että hallitus ei hidastele paikallisen sopimisen edistämisessä ja vaativat, että hallituksen on mahdollisimman pian päätettävä uskottavista toimista uusien työpaikkojen luomiseksi ja linjasta hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. 

***

Tällä hetkellä paikallinen sopiminen on mahdollista pääasiassa suuremmissa yrityksissä, jotka ovat järjestäytyneet. Suurten vientiyritysten kilpailukyky nojaa kuitenkin kotimaisiin alihankintaketjuihin, joissa moni yrityskumppani on pieni- tai keskisuuri järjestäytymätön yritys, joilla ei ole mahdollisuutta paikalliseen sopimiseen.

Vesa Vihriälän raportti tukee Kokoomuksen esitystä laajentaa paikallista sopimista järjestäytymättömiin yrityksiin. Vihriälän raportti tukee laajempaa paikallista sopimista. Vihriälän raportin mukaan ”on tärkeää, että samalla kun päätetään merkittävistä talouden elvyttämiseen tähtäävistä ratkaisuista, määritetään myös sopeutuksen ja työllisyyttä ja tuottavuutta vahvistavan politiikan tavoitteet. Uskottavuus vaatii myös sitä, että nämä linjaukset kyetään täsmentämään ja niiden toimeenpano aloittamaan mahdollisimman pian kuluvalla hallituskaudella.” 

Lisätietoja: 

kansanedustaja Sari Sarkomaa, 050 511 3033

kansanedustaja Arto Satonen, 050 511 3110

Tiedote 11.6.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmä jätti tänään valtiovarainvaliokunnassa eriävän mielipiteen hallituksen kannaksi EU:n elpymisrahastoon.

”Koronaviruksen aiheuttama kriisi on poikkeuksellinen ja sen vaikutukset ovat niin terveydellisiä, sosiaalisia kuin taloudellisiakin. Komission esittämä 750 miljardin euron elpymisrahasto on kooltaan historiallisen suuri. Kokoomuksen eduskuntaryhmä suhtautuu rakentavan kriittisesti komission esitykseen, mutta edellyttää elpymisrahaston ehtona velkajärjestelymekanismin luomista Euroopan vakausmekanismin yhteyteen”, kokoomusedustajat toteavat.

Kokoomusedustajien mielestä velkajärjestelymekanismi tulisi rakentaa Euroopan vakausmekanismin pohjalle. Sen toiminta tulisi kytkeä valtioiden velkaantumista koskevien sääntöjen noudattamiseen. Samalla kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee Euroopan vakausmekanismin (EVM) kehittämistä Euroopan valuuttarahaston suuntaan.

”EVM:n toiminta tulee eriyttää suoraan koronakriisiin liittyvistä toimista. Sen tulee toimia jatkossakin jäsenmaiden viimesijaisena kriisirahastona, jonka tarjoama rahoitus on tiukasti ehdollista. Samalla EVM:n oikeuspohja tulee saattaa Euroopan unionin sopimuksiin”, Elina Lepomäki sanoo.

”Toistaiseksi EVM toimii valtioiden välisellä sopimuksella. Euroopan valuuttarahasto olisi tulevaisuudessa kansainväliseen valuuttarahastoon (IMF) verrannollinen toimija, joka laatisi tukea hakevasta jäsenmaasta riippumattoman velkakestävyysarvion ja vahtisi selvin kriteerein velkajärjestelyn ja siihen liitettävän talousohjelman toteutumista”, Sari Sarkomaa sanoo.

”Onnistuminen Suomen edun ajamisessa mitataan siinä, onnistutaanko elpymisrahaston lopputulokseen saamaan ehdollisuus ja selkeät kriteerit. Elpymisrahaston rinnalla on kyettävä parantamaan jäsenmaiden velkakestävyyttä ja vastuutta omista veloistaan. Koronaviruksen aiheuttama kriisi on poikkeuksellinen ja sen vaikutukset ovat niin terveydellisiä, sosiaalisia kuin taloudellisiakin”, Janne Sankelo toteaa.

Kokoomuksen mukaan toimiva valuuttaunioni edellyttää unionin tasoista tulonsiirto- ja riskintasausmekanismia ja rinnalla vahvaa markkinakuria jäsenmaiden tasolla.

”Tavoitteenamme on valuuttaunioni, johon voidaan palauttaa markkinakurin periaate – no-bailout. Silloin jokainen jäsenmaa vastaa velastaan itse, ilman tukeutumista keskuspankin mittaviin velkapapereiden osto-ohjelmiin. Markkinakurin palauttaminen edellyttää sitä, että jäsenmaiden velat ovat kestävällä tasolla”, Elina Lepomäki toteaa.

”Negatiiviset korot ja keskuspankin mittavat osto-ohjelmat ovat merkki epäterveestä kehityksestä. Tästä voidaan peruuttaa ainoastaan tervehdyttämällä unionin institutionaalinen pohja. Ilman mittavia rakenteellisia uudistuksia eurojärjestelmä voi ajautua kriisiin ennenkokemattoman löysästä keskuspankkipolitiikasta huolimatta - tai sen vuoksi”, Markku Eestilä sanoo.

Kokoomuksen mukaan euro tarvitsee tuekseen tiukat, yksinkertaiset säännöt ja toimivat rahoitusmarkkinat. Rahoitus on sidottava kilpailukyvyn parantamiseen, oikeusvaltioperiaatteeseen sekä kestäviin investointeihin. Kokoomusedustajat painottavat, että EU-tason ratkaisujen tulee kannustaa jäsenmaita rakenteellisiin uudistuksiin. Pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni on rakennettava pikimmiten.

Kokoomusedustajien mukaan komission pyrkimys kasvattaa EU:n omia varoja on kannatettava. EU:n kestävämpi rahoituspohja vähentäisi painetta kasvattaa jäsenvaltioiden jäsenmaksuja. EU:n velasta ei kuitenkaan voi sopia, ellei ole tiedossa, miten se maksetaan pois. Rahoitusratkaisujen ja erityisesti Suomen osuuden niissä tulee olla yhteensovitettavissa eduskunnan ja perustuslakivaliokunnan määrittelemiin raameihin, kokoomusedustajat painottavat.

”EU nousee koronakriisistä vain uudistumalla. Tarvitsemme lisää kilpailukykyä ja sitä tukevia rakenteellisia uudistuksia. Meidän täytyy löytää keinoja, joilla EU voi kannustaa jäsenvaltiota tekemään niitä”, Sanni Grahn-Laasonen kiteyttää.

Lisätietoja:

Kokoomuksen valtiovarainvaliokuntaryhmä:

Timo Heinonen, puh. 09 432 3164
Elina Lepomäki, puh. 09 432 3094
Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033
Janne Sankelo, puh. 09 432 3126
Markku Eestilä, puh. 09 432 3016
Sanni Grahn-Laasonen, puh. 09 432 3025
Kalle Jokinen, puh. 09 432 3199
Jukka Kopra, puh. 09 432 3082

Tiedote 8.6.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sofia Vikman ovat vakavasti huolissaan Suomessa syntyneiden tyttöjen sukuelinten silpomisen yleisyydestä. Edustajat jättävät aiheesta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi.

Toisen asteen opiskelijoille vuonna 2019 teetetyssä kouluterveyskyselyssä 80 tyttöä tai naista kertoi, että heidän sukuelimensä on silvottu. Heistä 51 on syntynyt Suomessa. Todellisuudessa luvun on arvioitu olevan suurempi, sillä esimerkiksi lukiolaisista vain 70 prosenttia vastasi kyselyyn. Kaikki ikäluokkaan kuuluvat tytöt eivät opiskele toisella asteella, eikä silpomista koskevaa kysymystä ei sisällytetty peruskoulujen kyselyyn.

”Kouluterveyskyselyn luvut ovat järkyttäviä. Valitettavasti totuus on kuitenkin vielä tätäkin karumpi. Tyttöjen silpomisesta olisi perusteltua kysyä ensi vuonna toteutettavassa kouluterveyskyselyssä myös peruskoulun oppilailta, jotta saadaan kattavampi kuva rikoksen yleisyydestä Suomessa”, sanovat Sarkomaa ja Vikman.

Vikman ja Sarkomaa muistuttavat, että pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa on kirjaus sukuelinten silpomisen vastaisen työn resurssien turvaamisesta. He vaativat, että hallitus ryhtyy toimiin riskiryhmään kuuluvien tyttöjen suojelemiseksi ja silpomisen lopettamiseksi.

”Hallituksen on viimeistään nyt reagoitava näiden törkeiden ja epäinhimillisten rikosten torjumiseksi. Hallituksen on myös taattava resurssit silpomisen uhrien auttamiseksi ja tekoihin syyllistyneiden saattamiseksi vastuuseen rikoksistaan. Sivistysvaltion mitta on se, kuinka kykenemme suojelemaan lapsiamme väkivallalta”, sanovat Sarkomaa ja Vikman.

”Tyttöjen silpominen on vakava ihmisoikeusloukkaus. Se loukkaa tyttöjen ja naisten itsemääräämisoikeutta sekä aiheuttaa heille loppuiäksi terveydellisiä, sosiaalisia ja seksuaalisia vahinkoja. Silpomiselle on saatava stoppi”, jyrähtävät Vikman ja Sarkomaa.

Vikmanilta ja Sarkomaalta myös lakialoite silpomisen kieltämiseksi

Sarkomaa ja Vikman jättivät lakialoitteen tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen kieltämiseksi omana rikosnimikkeenään syksyllä 2019. Lakialoitteella on tarkoitus vahvistaa sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisyä, vauhdittaa tekojen viranomaisten tietoon tuloa sekä koventaa teoista määrättäviä rangaistuksia. Edustajat halusivat lakialoitteellaan tukea aiheesta tehtyä kansalaisaloitetta, joka luovutettiin eduskunnalle kesäkuussa 2019.

”Silpomisen kieltävä erillislaki olisi vahva viesti siitä, että tyttöjen silpominen on rikos Suomessa. Tekojen rangaistavuus ei ole tällä hetkellä tuotu selkeimmällä mahdollisella tavalla esiin lainsäädännössä. Silpomisen rangaistavuus ei aina ole tarpeeksi hyvin yleisessä tiedossa, vaikka teot ovat rikoslain vastaisia törkeänä pahoinpitelynä. Muissa Pohjoismaissa silpominen on kielletty erillislailla”, edustajat toteavat.

Edustajien lakialoitteessa esitetään uusia pykäliä selkeyttämään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulujen velvollisuutta ilmoittaa poliisille ja lastensuojelulle, kun havaitsevat mahdollisia silpomistapauksia tai epäilevät, että nuorella on riski joutua silpomisen uhriksi.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033
Sofia Vikman, puh. 09 432 3194

Tiedote 5.6.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Anna-Kaisa Ikonen, Mia Laiho ja Sari Sarkomaa arvostelevat hallituksen ajaman sote-uudistuksen valmistelua suljetuin ovin. Hallitus kertoi tänään päässeensä ratkaisuun uudistuksen sisällöstä ja lähettävänsä kesäkuun puolivälissä 1000-sivuisen lainsäädäntökokonaisuuden kuntiin lausunnoille.

”Hallitus on nyt vuoden valmistellut sote-uudistusta, mutta se on tapahtunut suljetuin ovin. On huolestuttavaa, että näin valtavan ja laajavaikutteisen uudistuksen valmisteluun ei ole otettu mukaan kuntakenttää, edes eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa ei ole informoitu. Avoimuus ja osallisuus ovat jääneet vain korulauseiksi”, arvioi Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja pitkän linjan kuntavaikuttaja Anna-Kaisa Ikonen.

Kokoomus ottaa tarkemmin kantaa hallituksen esitykseen, kun pääsee tutustumaan yksityiskohtaisiin linjauksiin. Ikonen, Laiho ja Sarkomaa kertovat, että huolia liittyy muun muassa rahoitukseen, kuntavaikutuksiin, yritysten ja järjestöjen osaamisen hyödyntämiseen ja ihmisten vaikutusmahdollisuuksiin omiin palveluihinsa. Myös opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen siirto maakuntiin herättää huolta.

”Julkisella puolella on tärkeää olla järjestämisvastuu, mutta palvelutuotannon moninaisuutta ei pidä kaventaa ja valinnanvapautta ei saa kokonaan unohtaa. Esimerkiksi palvelusetelit ovat hyvä keino lisätä ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja purkaa jonoja”, toteavat Ikonen, Laiho ja Sarkomaa.

Hämmästystä herättää lisäksi se, että hallintoa ja järjestämisvastuita hämmennetään keskellä kriisiä. Koronakriisi ei ole oikea aika näin suurelle myllerrykselle, vaan voimavarat on suunnattava kriisin myötä syntyneen hoivavelan purkamiseen ja ihmisten hoitoon pääsyyn.

”Uusien massiivisten lainsäädäntöhankkeiden ja uuden hallinnon tason rakentamisen sijaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa on juuri nyt keskityttävä siihen, että ihmiset pääsevät nopeammin hoitoon ja hoitoketjut ovat toimivia. Soteuudistustakin tarvitaan, mutta sen lähtökohtana on oltava ihminen, ei hallinto”, Ikonen sanoo ja jatkaa: ”Hoidon oikea-aikainen saatavuus on yhä ajankohtaisempi kysymys nyt, kun koronaepidemia on viivästyttänyt suomalaisten hoitoon pääsyä ja kasvattanut hoitovelkaa entisestään. Hoidon viivästyminen pahentaa terveysongelmia ja johtaa kasvaviin terveysmenoihin. Syntynyttä hoitovelkaa ja hoitojonoja on pystyttävä purkamaan nopeasti.”

”Tarvitaan laajoja hartioita, mutta se on mahdollista tehdä ilman näin massiivia ja rahaa syövää hallintoremonttia. Koronakriisin jäljiltä kaikki resurssit on keskitettävä ihmisten palvelujen turvaamiseen ja huolehdittava henkilöstön jaksamisesta”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Laiho korostaa.

”Uskomme, että tavoite on kaikilla sama: ongelmakohdat on ratkaistava ja sote-palveluissa tarvitaan toimivampia palveluketjuja, nopeaa tiedonkulkua ja tiedon hyödyntämistä asiakkaan parhaaksi. Kannustamme hallitusta kuitenkin arvioimaan, vaatiiko tavoitteeseen pääsy näin raskasta hallinnollista uudistusta. Kokoomuksen mielestä nyt on ensisijaisesti keskityttävä sote-palvelujen nopeaan kehittämiseen vuosia kestävän hallinnollisen lainsäädäntötyön sijaan”, kansanedustajat päättävät.

Lisätietoja:

Anna-Kaisa Ikonen, p. 09 432 3062

Mia Laiho, p. 050 433 6461

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

TIEDOTE 5.6.2020

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho ja Sari Sarkomaa vaativat oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia tarkastelemaan ikäihmisiin kohdistuvia koronarajoitusten suosituksia ja ohjeita oikeudellisesta näkökulmasta. Yli 70-vuotiaat ja riskiryhmiin kuuluvat ihmiset ovat eläneet hallituksen suositusten johdosta lähes eristyksissä maaliskuun puolivälistä lähtien.

Edustajien mukaan oikeusministerin tulisi varmistaa, ettei ikäihmisten oikeuksia poljeta koronan varjolla. Pitkäaikainen eristäminen lähes karanteeninomaisiin olosuhteisiin ei ole inhimillistä, se loukkaa itsemääräämisoikeutta ja on omiaan rakentamaan ikäsyrjinnälle kasvualustaa.

”On ymmärrettävää, että koronaepidemian alussa mentiin terveys edellä ja tiukkoja suosituksia noudattaen. Epidemian pitkittyessä rajoitusten tuomia vakavia epäkohtia on nostettu esiin ja ohjeita on luvattu päivittää. Oikeusministerin on syytä arvioida ja varmistaa, että ohjeistukset on perusteltuja ja että kaikkia toimijoita on ohjeistettu. Eihän ainoa keino riskiryhmien suojelemiseksi voi olla heidän eristäminen muista”, edustajat sanovat.

”On kohtuutonta, että yli miljoonaihmistä suljetaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Kyse on myös ikäihmisten ihmisarvosta. Kategorinen yhteen ikärajaan liittyvä suositus eristäytyä lähes karanteenin omaisiin olosuhteisiin tai vierailukiellot hoivakoteihin horjuttavat oikeusvaltiomme ihmisoikeuspohjaa. Oikeusministeriön tulisi arvioida vanhuksiin kohdistuvia vaikutuksia myös oikeudellisesta näkökulmasta”, vaatii Laiho

Edustajien mukaan hallituksen vastuulla on hakea ratkaisut ja tehdä suositukset, jotta riskiryhmään kuuluvat voivat turvallisesti liikkua myös kodin ulkopuolella. Yleisillä paikoilla käytetyt ns. kansanmaskit ovat tärkeä osa keinoja, joilla voimme suojata riskiryhmiä. Suositus maskien käyttöön joukkoliikenteessä, kaupoissa, ja lähikontakteissa olisi inhimillisempi tapa suojata riskiryhmiä kuin eristää ihmiset kokonaan yksin neljän seinän sisälle. Turvallisuuden tunteen palauttaminen on keskeisimpiä tekijöitä siinä, että kodista ei tule vankila kenellekään. 

”On epäinhimillistä ja eettisesti väärin, että korona uhan takia hoitokodissa asuva on kuukausiksi erotettu puolisosta ja mahdollisuuksia tavata omaisia ei ole ollut. Läheisiä on voitava tavata. Tämä olisi kyllä järjestettävissä turvallisesti suojatoimien avulla. Sama koskee saattohoidossa olevia. On epäinhimillistä, että edes elämän viimeisinä hetkinä ihmiset eivät ole saaneet hyvästellä läheisiään”, huomauttaa Sarkomaa.

Kokoomusedustajat esittävät myös vahvan huolen omaishoitajien jaksamisesta.

”Olemme saaneet vakavia hätähuutoja varsinkin muistisairaita hoitavilta omaishoitajilta. He jäivät täysin yksin, kun yhteiskunta ja palvelut suljettiin. Heille tärkeät vapaapäivät ja intervallihoidot loppuivat monessa paikassa kuin seinään. Ohjeistusta on selkeytettävä ja palveluiden on toimittava myös epidemian aikana ”, sanoo Sarkomaa.

”Ikäihmisiä ja muita riskiryhmiin kuuluvia on Suomessa kuitenkin lähes 1,2 miljoonaa, joten suositusten tarkastelu oikeusnäkökulmasta on täysin paikallaan. Ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita sekä tarpeita ja nämä tulee ottaa suosituksissa huomioon”, päättävät edustajat.

Yhteystiedot

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram