fbpx Siirry sisältöön


Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajat vaativat, että harvan asutuksen erityisrahoitusta lukuun ottamatta EU:n rakennerahastovarat kohdennetaan sinne, missä niille saadaan paras vastine. Tuloksellisuudella varmistetaan Suomen saanto jatkossakin, muistuttavat puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok.) sekä varapuheenjohtajat Tiina Elo (vihr.), Eveliina Heinäluoma (sdp) ja Riikka Slunga-Poutsalo (ps).

Suomessa ollaan valmistelemassa päätöstä EU:n aluetukien käytöstä vuosina 2021–2027. Uudenmaan kestävän kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn edellytysten vahvistaminen on koko maan edun mukaista. 

Kun valtion vastinrahoitus ja hankkeiden omarahoitus lasketaan mukaan, kyse on kokonaisuudessaan 4–5 miljardista eurosta. Ei ole yhdentekevää, miten tällainen summa kansallisesti jaetaan.

Varoja kohdennettava alueille, joilla syntyy parhaat tulokset 

Komissio on todennut, että on Suomen kansallinen asia kohdentaa rahoitus alueille, joilla syntyy parhaat tulokset. Suomen on parannettava rahojen käytön vaikuttavuutta.  

Uudella ohjelmakaudella EU haluaa lisätä kasvua, työllisyyttä ja koulutusta koko unionin alueella. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat keskeisiä koheesiopolitiikan sisältöjä. 

Sekä EU:n että Suomen hallitusohjelman tavoitteisiin vastaaminen vaatii merkittävästi nykyisiä suurempaa panostusta. On välttämätöntä, että tuet kohdennetaan vaikuttaviin toimiin tasapainoisesti Suomen alueille. Uudellamaalla on valtava potentiaali koko Suomen innovaatio- ja liiketoiminnan edistämisessä. 

Lisäksi Uudellamaalla on sekä maan suurimmat ilmastopäästöt että päästöjä synnyttävät ihmisjoukot. Alueen onnistunut siirtyminen hiilineutraaliin vihreään talouteen on kansallisen päästökehityksen kannalta erittäin tärkeää. 

Tavoitteena oikeudenmukaisempi malli

Kun kansallinen kokonaisetu huomioidaan paremmin, se johtaa myös oikeudenmukaisempaan rahoitusmalliin. Tukia tulee kohdistaa nykytilannetta enemmän sinne, missä tarvitaan toimia työttömyyden vähentämiseksi ja maahanmuuton vuoksi. 

Etelä- ja Länsi-Suomessa on myös alueita, joiden kehitysluvut ovat Itä-Suomen alueiden luokkaa. Uudellamaalla eri alueiden kehitys muun muassa väestökasvun, huoltosuhteen tai yritystoiminnan kannalta on hyvin epätasaista. Aluetukia tulee siis tarkastella tarveperusteisesti, ei aluepolitiikan silmälasein. 

Kansanedustajien puheenjohtajisto vaatii varojen jakamista siten, että maahanmuuton, työttömyyden, ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen tuomiin haasteisiin kyetään vastaamaan. 

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto: 

Puheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Varapuheenjohtajat
Tiina Elo, puh. 09 432 3028
Eveliina Heinäluoma, puh. 09 432 3050
Riikka Slunga-Poutsalo, puh. 09 432 3057


Tiedote 20.9.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää mittavana puutteena sitä, ettei Suomessa bioanalyytikoilla eikä röntgenhoitajilla ole yliopistossa oman alan jatko-opintomahdollisuuksia. Sarkomaa kannattaa terveystieteen maisterikoulutuksen ja sen osana kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteenkäynnistämistä Helsingin yliopistossa.


Bioanalyytikkoliiton ja Röntgenhoitajaliiton tiedekorkeakoulutuksen työryhmä on tehnyt asiasta esityksen, jolle HUS Diagnostiikkakeskuksen johto on antanut tukensa. Asian vauhdittamiseksi on Sarkomaan johdolla eduskunnassa jätetty tiedekorkeakoulutuksen työryhmän esitykseen perustuva kirjallinen kysymys diagnostisten terveyspalveluiden henkilöstön riittävyydestä, urapolkujen mahdollistamisesta ja kyseisten alojen tiedekorkeakoulutuksen käynnistämisestä Helsingin yliopistossa.

”Suomessa ei ole, toisin kuin muissa Pohjoismaissa, kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteen koulutusohjelmia yhdessäkään yliopistossa. On vakava puute, että Bioanalyytikon (laboratoriohoitaja) ja röntgenhoitajan tutkinnon suorittaneilta puuttuvat yhdenvertaiset jatko-opintomahdollisuudet tiedekorkeakoulussa. Aloilla on suuri työvoimapula ja osasyy tähän on jatkokoulutusmahdollisuuden puute. Kansainvälisessä mittakaavassa ei ole yhtään kestävää perustelua sille, että Suomen tilanne eroaa näiden tieteenalojen tiedekorkeakouluopintojen osalta muiden Euroopan maiden koulutustarjonnasta”, Sarkomaa toteaa.  

Hoitotiedettä on mahdollisuus opiskella monissa Suomen yliopistoissa, mutta kyseiset koulutusohjelmat eivät anna bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille mahdollisuutta syventää omien alojensa substanssiosaamista. Ammattikorkeakouluissa suoritettu ylempi ammattikorkeakoulututkinto ei korvaa opintomahdollisuuksia tiedekorkeakoulussa. On suuri puute terveydenhuollon diagnostiikkapalveluiden ja alojen kehittymiselle, että kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteen yliopistotasoinen tutkimus ja koulutus puuttuvat maassamme. 

”Mahdollisuudet jatkokouluttautumiseen ja urakehitykseen ovat merkittäviä vetovoimatekijöitä peruskoulutukseen hakeutuville ja ammatissa toimiville terveydenhuollossa. Ne lisäävät henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhön sitoutumista, vaikuttavat alan vetovoimaan ja alalla pysymiseen ja siten työvoiman saatavuuteen”, Sarkomaa jatkaa.

”Koulutuksen sijoittamiselle Helsingin yliopistoon on vahvat perusteet. Suuri osa bioanalyytikkoja ja röntgenhoitajia työskentelee eteläisessä Suomessa”, Sarkomaa päättää. 

Kirjallinen kysymys KK 497/2021 vp diagnostisten terveyspalveluiden henkilöstön riittävyydestä, urapolkujen mahdollistamisesta ja tiedekorkeakoulutuksen käynnistämisestä Helsingin yliopistossa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_497+2021.aspx

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Tiedote 18.9.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää vakavana virheenä, että hallituksen ensi vuoden budjettiesityksestä puuttuvat määrärahat sosiaali- ja terveyspalveluiden arvioinnissa hyödynnettäviin terveydenhuollon kansallisiin laaturekistereihin. Sarkomaasta hallitus rikkoo tällä antamansa lupaukset sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun kehittämisestä.

Terveydenhuollon laaturekisteripilotit käynnistyivät Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) johdolla vuonna 2018 Sarkomaan aloitteesta. Laaturekisterityö mahdollistettiin eduskunnassa kahtena vuonna valtion budjettiin lisäämällä määrärahalla.

”Pilotoinnin päätyttyä THL teki esityksen laaturekistereiden vakinaistamisesta. Hallitukselta ei rahaa herunut, joten eduskunta pelasti laaturekisterit myöntämällä viime vuonna määrärahaa niiden jatkotyöhön. Ilman eduskunnan myötävaikutusta laaturekistereiden kehitystyö kansallisena toimintana olisi ollut riskissä pysähtyä kokonaan”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaasta oli suuri pettymys, että muutoin rahaa avokätisesti jakavalta hallitukselta ei eduskunnan linjauksista huolimatta tänäkään vuonna herunut paria miljoonaa euroa. 

”Kyseessä on valtion budjetissa pieni vain 1,4 miljoonan euron määräraha, mutta merkitykseltään valtava siinä, miten suomalaisten terveyspalveluja voidaan modernisti ja vaikuttavasti kehittää. Eduskunnan on tänäkin vuonna huolehdittava, että valtavalla työllä eteenpäin ponnistettua työtä ei romuteta”, sanoo Sarkomaa.

”Monelle suomalaiselle on varmasti yllättävä ja järkyttäväkin tieto, ettei maamme julkisessa terveydenhuollossa laatua seurata systemaattisesti. Suomi poikkeaa laaturekistereiden puuttumisen vuoksi muiden Pohjoismaiden ja monien EU- ja OECD-maiden käytännöistä. Laatutiedolla sote-palveluja voidaan kehittää vaikuttavaksi, yhdenvertaiseksi ja turvalliseksi. Tietoa tarvitsevat niin sote-alan ammattilaiset, virkamiehet kuin päättäjätkin. Palveluita ei voi kehittää vaikuttavasti eikä tiedolla johtaa, jos tietoa ei ole”, Sarkomaa sanoo.

Terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien kehittämisessä on ollut mukana sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita, potilasjärjestöjä ja terveydenhuollon toimijoita. Pilottihankkeen mukaan laaturekisterit ovat tehokas työkalu sosiaali- ja terveysjärjestelmän kehittämisessä. 

Sarkomaasta laaturekisterit ovat tehokas keino nostaa puutteet sekä parhaat käytännöt päivänvaloon ja vauhdittaa yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rakentamista. 

”Laaturekisterit tuovat välttämätöntä valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa sote-uudistuksen tuomien muutosten tekemiseen, arviointiin ja johtamiseen. Aiemmin päätöksiä on jouduttu tekemään osin pussi päässä. Parempien palveluiden kehittäminen ei voi onnistua, ellei ole käytettävissä tietoa hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta”, Sarkomaa sanoo.

”Erinomaisia tuloksia laaturekistereiden pilotoinnissa on saatu muun muassa diabeteksen hoidon osalta. Tiedon avulla on voitu kohdentaa toimet niin, että hoitotulokset ja hoitotasapaino ovat parantuneet eri alueilla”, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaasta hallituksen olisikin viisasta ja välttämätöntä allokoida sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen mittavista kehittämisrahoista määrärahat valtakunnallisten laaturekistereiden vakinaistamiseen.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Tiedote 17.9.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaasta oli virhe, että eduskunnassa juuri äänestetyllä päätöksellä tartuntatautilain 58 d §:n eduskuntakäsittely jatkuu hallituksen esityksen pohjalta.

”Vaikka eilen sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi mietinnössään torson 58 d pykälän ja äänesti kumoon lakipykälän kokoavan lakialoitteemme, emme luovuttaneet. Esitimme kansanedustaja Mia Laihon kanssa uudestaan istuntosalissa pykälän kumoamista. Tänään äänestyksessä eduskunta sen hylkäsi”, Sarkomaa sanoo.

Tartuntatautilain 58 d § on jäämässä voimaan hallituksen esittämällä tavalla muutettuna sen sijaan, että pykälä oltaisiin kokoomuksen esittämällä tavalla kumottu. Kokoomus jätti 7.9. Sarkomaan johdolla tartuntatautilain 58 d §:n kumoamisesta lakialoitteen, joka sai tukea eduskunnan sivistysvaliokunnalta sekä asiantuntijoiden kuulemisista ja asiantuntijalausunnoista. Myös perustuslakivaliokunta totesi, että sosiaali- ja terveys olisi syytä tarkastella, mahdollistaisiko nopeasti muuttuva epidemiatilanne myös nyt muutettavan 58 d §:n kumoamisen.

”Eduskunnalla on valta päättää. Olisin toivonut, että sitä valtaa ja arviointia olisi käytetty. Oli suuri pettymys, ettei pykälää kumottu, vaan hallituspuolueiden enemmistö hyväksyi ongelmallisen hallituksen esityksen, joka jättää aluehallintoviranomaisille ja kunnille laajan harkintavallan ja tulkinnan rajoituksiin. Tartuntatautilaki on varsinainen tilkkutäkki - ja vielä huonompaan suuntaan mennään”, Sarkomaa sanoo.  

Kokoomuksesta terveysturvalliset yleisötilaisuudet on mahdollista varmistaa tartuntatautilain 58 c §:n sääntelyn pohjalta. Sanotun pykälän sääntelyn nojalla asiakkaille ja osallistujille on muun muassa tarjottava mahdollisuus käsien puhdistamiseen ja riittävän etäisyyden ylläpitämiseen. Myös tilojen ja pintojen puhdistamista on tehostettava tavanomaisesta. Sarkomaasta pykälän kumoamisen jälkeen olisi ollut mahdollista toteuttaa tapahtumat terveysturvallisesti.

”Erityisesti ravintola-, kulttuuri- ja tapahtuma-alat ovat kärsineet kohtuuttomasti koronarajoituksista. Ala kokee, että hallitus käänsi taas selkänsä, eikä kentän hätää kuultu”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että muutamia kuukausia sitten eduskunnan portailla hallitus lupasi kuulla tapahtuma- ja kulttuurialaa.

”On todellakin mahdoton ymmärtää, miksi näin toimittiin, kun iso osa asiantuntijoista ja oikeusoppineista nosti esiin tämän pykälän ongelmallisuuden”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mielestä pykälän kumoaminen olisi luonut ennakoitavuutta ja näkymää kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoille, kun yhteiskunta avautuu kohti normaalia. Väliaikaiseksi tarkoitetun pykälän jättäminen voimaan antaa Sarkomaan mukaan väärän signaalin.

”Onko varmasti niin, että sosiaali- ja terveysministeriö on muuttuneessa tilanteessa riittävästi arvioinut erilaisten rajoitustoimien oikeasuhtaisuutta ja välttämättömyyttä?” kysyy Sarkomaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033


Tiedote 11.9.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää kammottavana arvovalintana sitä, että vasemmistovihreä hallitus on räikeällä tavalla rikkomassa jo ennen vaaleja hallitusohjelmassa antamansa lupauksensa korjata vanhuspalvelujen epäkohdat. 

Hallituksen budjettiesityksessä otetaan ripeästä talouskasvupyrähdyksestä piittaamatta lähes 7 miljardia lisävelkaa. Kansanedustajasta Sarkomaasta sama runsaskätinen rahanjako ja vastuuton velanotto on jatkunut koko hallituskauden, mutta luvattuja määrärahoja ei vieläkään vanhusten huollon epäkohtiin ole herunut. 

”Kokoomuksen vaateessa lunastaa vanhuspalvelulupaus ei ole kyse lisämenojen ehdottamisesta vaan vaateesta hallitukselle laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Kokoomus ei hyväksy sitä, että vanhuspalvelulupaus rikotaan räikeästi. Eduskunta ja koko Suomi odottavat hallitukselta rehellisiä vastauksia siihen, miksi vanhusten asia sysättiin hallituksen arvovalinnoissa syrjään”, Sarkomaa vaatii.

”Hallitus on päin vastoin omilla toimillaan heikentänyt vanhustenhuollon ennestään vaikeaa tilannetta. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy ja kotihoidon saatavuus ovat vaikeutuneet hallituksen säätämän hoitajamitoituslain valuvikojen takia. Kotihoidossa olevat vanhukset ovat yhä iäkkäämpiä ja usein muistisairaita. Yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja”, Sarkomaa jatkaa.

”On järkyttävää myös se, että ministeri Kiurun johdolla valmisteltu tilannetta korjaamaan odotettu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus on saanut juuri päättyneellä lausuntokierroksella täystyrmäyksen: esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Akuuttiin hoitajapulaan ei esityksessä löydy mitään vastauksia”, Sarkomaa huomauttaa.

Sarkomaa pitää vakavana virheenä myös sitä, että hoitajamitoitukseen ei hallitukselta herunut riittävästi euroja, vaan vastuuta siirretään seuraavalle hallitukselle. Puuttuvia euroja nyhdetään valmistelemalla leikkauksia esimerkiksi sote-palveluiden rahoituksesta ja kelakorvauksesta.

”Tilanne on valtava järkytys ikäihmisten palveluihin korjausta luottavaisesti odottaneille suomalaisille, apua tarvitseville ikäihmisille sekä suurta työtaakkaa kantavalle henkilöstölle”, sanoo Sarkomaa.

”Kokoomus haluaa huolehtia siitä, että hoitajia on riittävästi niin ympärivuorokautisessa hoivassa kuin kotihoidossa ja omaishoitajien tukena. Seniorit ovat hyvin erilaisessa elämäntilanteissa ja siksi palveluihin tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Kokoomus on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan asiaan kestäviä ratkaisuja”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja: 

Sari Sarkomaa, puh. +358 50 511 3033, sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Tiedote 8.9.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomus esittää lakialoitteessaan, että tartuntatautilain 58 d §:n kumoamista kokonaan. Lakialoite on tänään lähetekeskustelussa eduskunnan täysistunnossa. Kokoomus saa esitykselleen tukea eduskunnan sivistysvaliokunnalta, joka esittää sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamassaan lausunnossaan (SiVL 12/2021) pykälän kumoamista. Hallitus on esittänyt (HE 118/2021), että pykälää muutetaan, muttei kumota.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja Sari Sarkomaa on tyytyväinen sivistysvaliokunnan ottamaan linjaan. Sarkomaan mukaan hallituksen esittämä malli tekisi tartuntatautilaista entistä sekavamman ja tulkinnanvaraisen. Sarkomaan ja useiden asiantuntijoiden mielestä on ongelmallista, että aluehallintovirastot voisivat eri puolella Suomea tulkita eri tavalla esimerkiksi lähikontaktin määritelmää.  

“On tärkeää, että kokoomuksen esittämä tartuntatautilain 58 d §:n kumoaminen saa vahvan tuen sivistysvaliokunnalta. Hallituksen esitys lisäisi epäselvyyttä ja epävarmuutta siitä, miten aluehallintovirastot asioita tulkitsevat. Samaa mieltä ovat olleet useat oikeusoppineet”, Sarkomaa sanoo.

“Nyt on luotava näkymää ja ennakoitavuutta kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoille siirtymisessä kohti normaalia. Tartuntatautilain elinkeinotoimintaa rajoittavien väliaikaisten säännösten voimassaolon jatkaminen antaa vastakkaisen viestin. Se vie toivoa ja aiheuttaa epävarmuutta alan toimijoissa. Rajoitustoimien jatkamisessa ja purkamisessa on huomioitava koronan lisäksi niiden muut terveysvaikutukset sekä sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa painottaa, että tapahtumien terveysturvallisuus on tärkeää varmistaa myös pykälän kumoamisen jälkeen.

“Terveysturvalliset yleisötilaisuudet on mahdollista varmistaa tartuntatautilain 58 c §:n sääntelyn pohjalta. Sanotun pykälän sääntelyn nojalla asiakkaille ja osallistujille on muun muassa tarjottava mahdollisuus käsien puhdistamiseen ja riittävän etäisyyden ylläpitämiseen. Myös tilojen ja pintojen puhdistamista on tehostettava tavanomaisesta”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen lakialoite on luettavissa täällä.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

KANNANOTTO                                                                                                     3.9.2021                                                                                                                                                             

Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) on yleishyödyllinen yhteisö, joka edistää erityisesti hoitotieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa näyttöön perustuvaa hoitotyötä sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla.

Hotuksen perustehtävänä on näyttöön perustuvan hoitotyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen terveydenhuollossa käytettävien menetelmien vaikuttavuuden lisäämiseksi ja väestön terveyden edistämiseksi. Toiminnassa painottuvat tutkimustiedon tuottaminen ja tiivistäminen sekä tutkimustiedon käyttöönottoa tukevien rakenteiden ja prosessien kehittäminen.

Perustehtävän toteuttamiseksi säätiö tekee yhteistyötä kansallisten terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden sekä kansallisten ja kansainvälisten terveystieteellistä tutkimusta tekevien tahojen kanssa. 

Hoitotyöntekijöiden vastaanottojen määrä on kasvussa, ja hoitotyöntekijöiden ja lääkäreiden välinen työnjako on muuttumassa siihen suuntaan, että yhä enemmän yhteydenotoista tapahtuu hoitotyöntekijöille. Tästä syystä hoitotyöntekijät tarvitsevat tutkimusnäyttöä työnsä tueksi. 

Valtiovarainministeriö esityksessä ensi vuoden talousarvioksi Hoitotyön tutkimussäätiön valtionavustukseksi oli kirjattu 388 000 euroa, kun vastaavaa toimintaa lääketieteen puolella tekevälle Duodecimin Käypä hoidolle 720 000 euroa. 

Nyt esitetty avustus ei turvaa tutkimussäätiön toimintaa, saati mahdollista toiminnan kehittämistä. Jotta tutkimussäätiön arvokkaan työn jatkuminen voidaan turvata, tulee ensi vuoden talousarviossa rahoitus ottaa uudelleen arvioitavaksi.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet hoitajataustaiset kansanedustajat:

Merja Mäkisalo-Ropponen (sd), Sari Sarkomaa (kok.), Noora Koponen (Vihr.), Kaisa Juuso (ps), Ritva Elomaa (ps), Kim Berg (sd), Sanna Antikainen (ps), Paula Werning (sd), Arja Juvonen (ps) ja Paula Risikko (kok.).

Lisätietoja:

Merja Mäkisalo-Ropponen, puh. 050 357 9090 

kansanedustaja (sd)


Tiedote 5.9.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että budjettiriihessä hallitus tekee pääministeri Marinin (sd) johdolla lupauksensa mukaisesti korjausliikkeen ikäihmisten palvelujen turvaamiseksi.

”Vasemmistovihreä hallitus on poikkeuksellisen räikeällä tavalla rikkomassa lupauksensa korjata vanhuspalvelujen epäkohtia. On hälyttävää, että hallitus on päin vastoin omilla toimillaan heikentänyt vanhustenhuollon ennestään vaikeaa tilannetta.” Sarkomaa sanoo.

”Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy ja kotihoidon saatavuus ovat vaikeutumassa vasemmistovihreän hallituksen säätämän hoitajamitoituslain valuvikojen takia. Yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. Kotihoidossa olevat vanhukset ovat yhä iäkkäämpiä ja usein muistisairaita. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja.”, Sarkomaa jatkaa.

”Järkyttävää on se, että Ministeri Kiurun johdolla valmisteltu tilannetta korjaamaan odotettu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus on saanut juuri päättyneellä lausuntokierroksella täystyrmäyksen. Asiantuntijoiden mukaan esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Akuuttiin hoitajapulaan ei esityksessä löydy mitään vastauksia.”, Sarkomaa huomauttaa.

”Tilanne on valtava järkytys ikäihmisten palveluihin korjausta luottavaisesti odottaneelle suomalaisille, apua tarvitseville ikäihmisille sekä suurta työtaakkaa kantavalle henkilöstölle. Tilanteen vakavuutta kuvaa se, eduskunnan oikeusasiamies on vaatinut ministeri Kiurun keskeneräisen esityksen perusteellista korjaamista ennen eduskuntakäsittelyä. Oikeusasiamiehen hätähuudon vanhusten puolesta pitäisi viimeistään herättää hallitus ruususen unesta.”, Sarkomaa vaatii.

Sarkomaa pitää vakavana virheenä myös sitä, hoitajamitoitukseen ei hallitukselta herunut riittävästi euroja, ei vaikka hallitus jakoi muualle rahaa runsaalla kädellä.

”Puuttuvia euroja nyhdetään leikkaamalla esimerkiksi sote-palveluiden rahoituksesta ja kelakorvauksesta. On selvää, että vastuu rahoituksen löytymisestä lykätään seuraavalle hallitukselle. Lisäksi hallitus on leikannut kotitalousvähennystä. Tämä osui kipeästi senioreihin ja vaikeutti entisestään mahdollisuuksia hankkia välttämätöntä apua.”, Sarkomaa sanoo.

”On täysin auki, miten hallitus vanhuspalvelulupauksensa lunastaa. Eduskunta ja Suomi odottavat hallitukselta rehellisiä vastauksia ja ripeitä toimia jo tulevassa budjettiriihessä.” Sarkomaa huomauttaa.

”Kokoomus haluaa huolehtia siitä, että hoitajia on riittävästi niin ympärivuorokautisessa hoivassa kuin kotihoidossa ja omaishoitajien tukena. Seniorit ovat hyvin erilaisessa elämäntilanteissa ja siksi palveluihin tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Kokoomus on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan asiaan kestäviä ratkaisuja.”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt

Sari Sarkomaa, Tel. +358 50 511 3033, sari.sarkomaa (at) eduskunta.fi

Tiedote 1.9.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa on tehnyt lakialoitteen kotitalousvähennyksen laajentamisesta siten, että asunto-osakeyhtiön asukkaana oleva osakas voi saada vähennyksen yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Omakotitaloasukkailla on jo oikeus tehdä vähennys vastaavista korjauksista. 

Merkittävä määrää suomalaisista asuu asunto-osakeyhtiössä. Sarkomaan mukaan ei ole yhdenvertaista kohtelua, että heillä ei ole mahdollisuutta saada kotitalousvähennyksestä helpotusta taloyhtiön teettämien remonttien palkkakustannuksiin. Tätä ei voi pitää tarkoituksenmukaisena kohteluna kannustettaessa asuntokannan kunnossapitoon, peruskorjaamiseen ja energiatehokkuuteen sekä muihin ilmastomuutoksen vastaisiin toimiin. Esimerkiksi Ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttavat merkittävästi asumiskustannusten kehitykseen.

”Monille palkansaajille ja eläkeläisille remontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja. Tilanne on erityisen haastava pääkaupunkiseudulla, jossa on kalleimmat asumisen ja elämisen kustannukset. Kasvavat korjausvastuut tekevät tilanteen monille lähes sietämättömäksi”, Sarkomaa sanoo.

Esimerkiksi kylpyhuoneen kunnostaminen on iso menoerä. Yleinen tapa on, että taloyhtiössä kylpyhuoneet korjataan keskitetysti yhtiövetoisesti. Tällaisissa yhtiön vastuulle kuuluvissa remonteissa asukas ei voi hyödyntää kotitalousvähennystä, sillä vähennys myönnetään vain henkilölle, ei yhtiölle.

”Olen ajanut vähennyksen laajentamista jo pitkään ja kirjallisiin kysymyksiini on ministeriöstä aina vastattu, että kotitalousvähennys myönnetään vain luonnolliselle henkilölle. Tämä ei ole kestävä perustelu. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä. Taloyhtiö voisi antaa vuosittain osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisivät verottajan tarvitsemat tiedot remontin työkustannuksista, remonttiyrityksen tiedot sekä osakkaan vastikeperusteinen osuus kustannuksista. Osakas ilmoittaisi tietojen perusteella vähennyksen verohallintoon”, Sarkomaa sanoo.

”Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto-osakeyhtiöiden toteuttamiin remontteihin vauhdittaisi korjausrakentamista, hidastaisi korjausvelan kasvua, kitkisi harmaata taloutta, toisi lisätyötä ja verotuloja sekä piristäisi kansantaloutta”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Hallitus linjasi viime keväänä korvaavansa koronasta aiheutuneet kustannukset kunnille täysimääräisesti. Valtioneuvosto on kuitenkin lähettänyt lausuntokierrokselle asetusluonnoksen koronaviruspandemian kustannusten kompensaatiosta ja suurten kaupunkien laskelmien mukaan asetusluonnos korvaisi kunnille vain 45–65 prosenttia todellisista kustannuksista.

- Kunnat eivät ole varautuneet tähän. Uhkana on, että asetuksen toteutuessa valtioneuvoston ehdotuksen mukaisesti, kunnat joutuvat tinkimään peruspalveluista. Erityisesti isot kaupungit ovat suurimpien häviäjien joukossa. Helsingissä jäisi korvauksia saamatta näillä lukemilla 70 miljoonaa euroa, Espoolta noin 30 miljoonaa euroa ja Vantaalta 20–30 miljoonaa euroa, sanovat Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan (KENK) puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok), ja varapuheenjohtajat Eveliina Heinäluoma (sdp), Riikka Slunga-Poutsalo (ps) ja Tiina Elo (vihr).

Tautitilanne on koko pandemian ajan ollut huonoin väkirikkaalla pääkaupunkiseudulla. Tämä on johtanut palvelu- ja hoitovelan merkittävään kasvuun terveyspalveluissa. Lisäksi rajoitustoimet ovat vaikuttaneet kaupungin, yritysten ja yhteisöjen toimintaan laajasti. 

Tällä hetkellä asetusluonnos ei huomioi koronan aiheuttamia lisäkustannuksia. Tämä on merkittävä puute, joka asetukseen tulisi korjata. Kuntien ja kuntayhtymien todelliset kustannukset tulee tunnistaa. 

- On ensiarvoisen tärkeää, että kaikki koronakustannukset korvataan kunnille. Siksi edellytämme, että valtioneuvosto korjaa lausuntokierroksen jälkeen asetusluonnosta ja maksaa korvaukset kaupungeille ja kunnille täysimääräisesti päättää neuvottelukunnan puheenjohtajisto.

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto:

puheenjohtaja Sari Sarkomaa, 050 511 3033 

varapuheenjohtajat:

Eveliina Heinäluoma, 0405921807

Riikka Slunga-Poutsalo, 09 432 3057

Tiina Elo, 045 261 7447

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram