Elämme poikkeuksellisia aikoja, jossa vastuullisesti toimivan HOK-Elannon monipuolisiin palveluihin kohdistuu paljon toiveita ja odotuksia. Koska toimin HOK- Elannon edustajistossa ja hallintoneuvostossa on moni laittanut kyselyjä liittyen HOK-Elannon kaupan palveluihin. Siksipä kokosin blogiini ajankohtaista asioista.
Olen HOK-Elannon vaaleissa ehdolla numerolla 661 ja motivoitunut jatkamaan työtä yhteisten palvelujen ja paremman kaupungin puolesta. HOK-Elannon on oltava edelläkävijä monipuolisissa palveluissa ja valikoimissa sekä vastuullisuudessa niin ympäristöstä kuin henkilöstöstä.
Ruoka on perustarve ja sen saatavuus on turvattava poikkeusoloissakin. Arvostan sitä, että HOK-Elannon ruokakaupoissa myytävistä elintarvikkeista 80 % on kotimaisia. Kotimaisten tuotteiden menekki edistää muun muassa työllisyyttä Suomessa.
Korona-epidemian on lisännyt kysyntää HOK-Elannon ruoan verkkokaupassa. HOK-Elanto tekee vauhdilla toimia vastatakseen asiakkaiden kysyntään. Positiivinen uutinen on, että ruoka- ja verkkokaupassa kasvanut kysyntä on mahdollistanut toistaiseksi suljettujen ravintoloiden työntekijöiden työllistymisen kauppoihin. Työntekijät sekä ravintola- että kauppapuolella ovat tehneet hienoa työtä vaikeissa oloissa kriittisellä alalla ja heille kuuluu suuret kiitokset.
HOK-Elanto työstää
jatkuvasti uusia ratkaisuja ruoan keräilyyn ja kotiinkuljetukseen.
Marketkaupan ketjuissa on lisätty verkkokaupan kapasiteettia monin tavoin. Yhtenä toimenpiteenä on uusien kerääjien perehdyttäminen päivittäin
eri yksiköissä, erityisesti Prisma-ketjussa. Prisma Viikki aloittaa ruoan
kotiinkuljetukset huhtikuun alussa. Alepan
kotiinkuljetusta laajennetaan ja pian toimitetaan seitsemänä päivänä omasta
keräilymyymälästä. Myös muita esimerkkejä on.
Myös erityis- ja riskiryhmät
tulee huomioida palveluissa ja tartuntojen leviämistä pyrkiä estämään kaikin
tavoin. Alepa-, Prisma- ja S-market-myymälöissä aamun tunti klo 7-8 on
rauhoitettu riskiryhmiin kuuluvien asioinnille. Kaupassa asioidessa tulisi aina
huomioida ajankohtaiset ohjeet: sairaana ei tule mennä kauppaan,
käsihygieniasta täytyy huolehtia, yskiä vain hihaan sekä pitää vähintään metrin
väliä muihin asiakkaisiin. Kaikkiin kauppoihin asennetaan kassoille
suojapleksit ja lattioihin teipit etäisyyden säilyttämiseksi.
Helsinkiläisille
ikäihmisille avattiin ruokatilauspalvelu osana Helsinki-apua. HOK-Elanto auttaa
Helsinki-apua ja järjestää yli 70-vuotiaiden helsinkiläisten ruokahuoltoa
yhdessä kaupungin ja Helsingin seurakuntien kanssa. Ikäihmisille avattiin
puhelimitse toimiva ruokatilauspalvelu, jonka kautta voi tilata viikon
kauppatavarat ja saada kauppakassit kotiin toimitettuna. Helsinki-avun
puhelinnumero on 09 310 10020, ja se palvelee arkisin kello 9–16.
Hallitus on ottanut järeät toimet käyttöön koronaviruksen vastaisessa taistelussa. Kokoomus tukee hallituksen toimia ja valmiuslain käyttöönottoa.
Nyt on ensisijaisen tärkeää turvata erityisesti riskiryhmiin lukeutuvien suomalaisten terveys.
Yhteiskunnan useiden toimintojen pysähtyminen uhkaa kuitenkin kaataa muuten terveitä yrityksiä ja hävittää työpaikkoja. Meidän on yhteiskuntana autettava yritykset yli tilanteesta, johon ne eivät ole itse pystyneet vaikuttamaan tai varautumaan. Rajoitukset ovat käytännössä sulkeneet monet palvelualan yritykset kokonaan. Asiakkaat ovat hävinneet, mutta palkat, vuokrat ja lainanlyhennykset juoksevat normaalisti.
Hallituksen tähän mennessä (25.3.) julkaisemat toimet ovat olleet oikean suuntaisia, mutta riittämättömiä suhteessa yritysten akuuttiin hätään. Tarvitsemme nopeasti lisätoimia, joilla tuetaan kansalaisten toimeentuloa ja turvataan yritysten toimintaedellytykset kriisin yli.
Hallitus on mainostanut tehneensä yritysten pelastamiseksi 15 miljardin paketin. Kokonaisuus koostuu käytännössä vain lainatakauksista ja maksulykkäyksistä. Nämäkin ovat tärkeitä toimia akuutissa tilanteessa, mutta loppulasku koronaviruksesta on jäämässä yrittäjien maksettavaksi – vain maksupäivää siirretään myöhemmäksi.
Yritysten ongelmat johtuvat poikkeusolojen rajoituksista. Siksi valtion on kannettava vastuuta ja tuettava pahiten rajoituksista kärsiviä yrityksiä suoraan. Rajoituspäätösten rinalla olisi aina tehtävä päätöksiä rajoituksista kärsivien yritysten suorista ja epäsuorista tuista. Esimerkiksi hallituksen päätös sulkea ravintolat oli oikea, mutta on väärin maksattaa suomalaisten suojelemiseksi tehty toimenpide yksittäisillä ravintolayrittäjillä.
Tilanteessa valtion aktiivinen finanssipolitiikka on perusteltua, mutta eurot on käytettävä fiksusti. Ensin on selvittävä akuuttivaiheen yli, ja vasta sitten arvioitava laajempaa elvytystä ja talouden uudistamista. Hätä ei lue lakia, mutta pysyviä markkinavääristymiä ei myöskään pidä luoda tulevaisuuden kasvun esteeksi.
Kokoomus kantaa huolta epävarmuuden ja epätoivon keskellä elävistä yrittäjistä sekä yritysten työntekijöistä, jotka pelkäävät työpaikkojensa puolesta. Vaikka terveys onkin juuri nyt etusijalla, me tarvitsemme yrityksemme kriisin jälkeisessä jälleenrakentamisessa.
Poikkeuksellinen tilanne vaatii poikkeuksellisia toimia. Kokoomus on tukenut yrityksiä ja hallituksen ponnisteluita tarjoamalla omia ehdotuksia, joilla yritykset ja työpaikat voidaan pelastaa. Julkaisimme 18.3. ensimmäiset toimemme. Jatkamme ja täydennämme nyt listaa uusilla lisätoimilla.
Kokoomuksen ehdottamat lisätoimet (25.3.):
Kokoomus ehdottaa seuraavia lisätoimia Kokoomuksen aiempien toimenpide-ehdotusten sekä hallituksen jo toteuttamien toimien lisäksi. Kokoomus katsoo, että hallituksen päätökset ovat olleet oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä. Hallituksen toimet eivät huomioi riittävästi pienyrittäjien ja palveluelinkeinojen, kuten matkailu- ja ravintola-alan ahdinkoa.
Nyt on käytettävä kaikki käytettävissä oleva julkisen talouden liikkumavara, jotta vältymme normaalitilanteessa terveiden yritysten konkursseilta ja laajamittaiselta työttömyydeltä.
1) Helpotetaan yritysten kulurakennetta
Verojen maksujärjestelyihin tuodaan helpotusta. Jo määrättyjen yhteisöveron ennakoiden, työntekijän tuloveron ennakonpidätysten sekä kiinteistöveron tilitysten eräpäivää on voitava siirtää omalla ilmoituksella kuusi kuukautta eteenpäin.
Alkuvuonna maksetut arvonlisäverot palautetaan takautuvasti yritysten käyttöön. Verot maksetaan korotta valtiolle takaisin pitkällä maksuajalla, kun kriisi on ohi.
Sekä Suomen pankin vahvistama viivästyskorko että verojen viivästyskorko lasketaan tilapäisesti nollaan prosenttiin.
Myönnetään tilinpäätösten ja veroilmoitusten jättämiseen kahden kuukauden lisäaika.
Yksityishenkilöiden perintää ja viivästyskorkoa säätelevä säädöstö ulotetaan määräajaksi koskemaan PK-yrityksiä: 10 a § Kuluttajasaatavan perintäkulujen enimmäismäärät laajennetaan koskemaan kaikkien perintäkulujen enimmäismäärää.
Kuluttajasuojalaki ei koske yrityslainoja. Hallituksen tulisi kiireellisesti selvittää samojen rajoitteiden ulottaminen lainsäädännön kautta (pikavippi)yritysten tarjoamiin yrityslainoihin. Korkokatto 20%. Muut kulut enintään 150€/vuosi.
Alennetaan sähkövero alempaan verokantaan kaikille yrityksille määräajaksi.
Arvioidaan ravintoloiden lisäksi myös muiden kohteiden määräämistä suljettavaksi, jos neuvottelut vuokranantajien kanssa eivät etene tai vakuutuskorvausehdot eivät muutoin täyty.
2) Helpotetaan yritysten taloustilannetta
Suorat avustukset
Kasvatetaan Business Finlandin ja ELY-keskusten suorien tukien valtuuksia. Lasketaan rahoituksen myöntämiskriteerejä määräaikaisesti koronakriisin aiheuttamien lainarästien, oman pääoman heikentymisen tai maksuhäiriöiden osalta.
Kokoomus esittää ensimmäisessä lisätalousarviossa 200 miljoonan sijaan puolen miljardin tukisummaa. Jos rahat loppuvat, on eduskunnalle tuotava välittömästi uusi lisätalousarvio.
Kriisin pitkittyessä selvitetään ja valmistellaan erillinen yrityksille suunnattu “koronatuki”, joka perustuisi edellisen 6-12 kuukauden myyntikatteeseen.
Oman pääoman ehtoinen rahoitus
Teollisuussijoitus Oy (Tesi) ja Valtion kehitysyhtiö Oy (Vake) ohjataan toimimaan ankkurisijoittajina kasvuyritysten osakeanneille. Vake voisi painottaa sijoituksensa pienempiin yhtiöihin. Tämä vahvistaisi yritysten taseita ja mahdollistaisi kasvun kriisin jälkeen. Toteutustapana voisi olla suora osakeomistus tai vaihtovelkakirjalaina erillisen kriisirahaston kautta. Julkisen rahoituksen osuus olisi korkeintaan kolmasosa, ja loppuraha kerättäisiin yksityisiltä sijoittajilta. Varat ohjautuvat näin markkinaehtoisesti elinkelpoisiin yhtiöihin aiheuttaen mahdollisimman vähän markkinavääristymää.
Vieraan pääoman ehtoinen rahoitus
Tuetaan Finnveran takaustoiminnan kasvattamista asettamalla takauskustannus väliaikaisesti nollaan. Seurataan asiakkaalle tarjottavan koron kehitystä ja lainojen menekkiä. Tarvittaessa parannetaan lainaehtoja asiakkaan kannalta esimerkiksi nostamalla takauksen osuus lainasta 90 prosenttiin (nyt 70-80%).
3) Helpotetaan arkea - puretaan normeja
Verohallinto muutti 24.3. tulkintaa niin, että lounasseteleiden veroetu ulotetaan täysimääräisesti myös kotiin toimitettaviin ruoka-annoksiin. Tämän lisäksi tulisi lounasedun yläraja nostaa väliaikaisesti 18 euroon, jotta se kattaa käytännössä myös kotiinkuljetuksen kustannuksen.
Lähimaksamisen yläraja nostetaan 150 euroon.
Rahankeräyslupien hakemisesta siirrytään toistaiseksi ilmoitusmenettelyyn, jossa väärinkäytökset kitketään tehokkaalla jälkivalvonnalla.
Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön pätevyysvaatimuksia lievennetään väliaikaisesti avustavissa toiminnoissa heikentämättä potilasturvallisuutta.
Koronakriisistä johtuvat henkilökohtaiset maksuhäiriömerkinnät poistetaan yrittäjiltä, yritysten johtajilta sekä hallituksen jäseniltä. Näin estetään ihmisten syrjäytyminen 1990-luvun laman tapaan.
Kaikkien lupakorttien sähköinen suorittaminen etänä mahdollistettava.
Alkoholilakia muutetaan vuoden määräajaksi siten, että ulosmyyntioikeus 16-prosenttisiin alkoholituotteisiin on pelkällä ilmoituksella automaattisesti kaikilla toimijoilla, joilla on joko valmistus- tai anniskelulupa. Ulosmyyntioikeus ulotetaan koskemaan myös verkkokauppaa ja mahdollistetaan kotiintoimitukset. Tuotteiden luovuttaja vastaisi ikärajavalvonnasta.
4) Pelastetaan työpaikat - lisätään joustoja työmarkkinoille
Työehtosopimusten tarjoamat paikallisen sopimisen mahdollisuudet laajennettava koskemaan myös yleissitovaa kenttää. Uusien kriisin myötä tehtävien joustojen on oltava tasapuolisesti kaikkien yritysten käytettävissä.
Lomautusilmoitusaika lasketaan viiteen päivään koskemaan takautuvasti kaikkia yrityksiä riippumatta alan työehtosopimuksesta.
Kokoomuksen ehdottamat toimet (18.3.):
1) Tuetaan palveluyritysten kysyntää ja helpotetaan ihmisten arkea
Kaupassa tai apteekissa asiointi toisen puolesta on pikaisesti saatava kotitalousvähennyksen piiriin. Muutos voitaisiin tehdä nopeasti verottajan ohjeistusta muuttamalla.
Kotiin taudilta suojautuvia ikäihmisiä on tuettava yli 70-vuotiaille suunnatulla palvelusetelillä, jolla on mahdollisuus hankkia kotiinkuljetuspalveluita esimerkiksi lääkkeille ja ruualle. Kunnat voisivat myöntää setelin niille ikäihmisille, joilla ei muuten ole edellytyksiä saada apua asiointiin.
Kotitalousvähennyksen määrä on nopeasti kaksinkertaistettava kuluvalle vuodelle. Lisäksi yli 75-vuotiaiden kotipalveluiden kotitalousvähennys on nostettava 70 prosenttiin ja vähennyksen omavastuu poistettava. Lakimuutokset on käynnistettävä pikaisesti.
2) Yrityksille helpotuksia, joilla vältetään konkurssit ja turvataan työpaikat
Työntekijöistä kiinni pitävien yritysten työnantajamaksut poistetaan kolmen kuukauden määräajaksi.
Lomautustilanteissa poistetaan työntekijän viiden päivän omavastuuaika, jolloin työttömyysetuuden saisi täysimääräisenä heti lomautuksen jälkeen.
Tilannepäivitys: Etenemässä kokoomuksen esittämällä tavalla, mutta liian hitaasti. Hallituksen valmistelu on kesken ja aikataulu auki (25.3.).
Lomautuksiin liittyvät ilmoitusajat on lyhennettävä välittömästi 14 päivästä 3 päivään. Määräaikaisen työntekijän lomauttamisen tulee olla mahdollista poikkeuksellisen taloudellisen kriisin perusteella.
Tilannepäivitys: Etenemässä lähes kokoomuksen esittämällä tavalla. Lyhenee viiteen päivään. Epäselvää koskeeko kaikkia yrityksiä. Hallituksen valmistelu on kesken ja aikataulu auki (25.3.).
Valtion tulee korvata yritysten kohtaamat sairauskulut ensimmäisestä päivästä alkaen määräaikaisesti. Sairauspäivärahan omavastuuaika on myös poistettava.
Työehtosopimusten tarjoamat paikallisen sopimisen mahdollisuudet on laajennettava koskemaan myös yleissitovaa kenttää. Lisätään väljyyttä paikallisen sopimisen ehtoihin kaikille yrityksille. Tämä voidaan tehdä yksinkertaisesti poistamalla työlainsäädännöstä paikallisen sopimisen kiellot.
Sellaiset palvelut, joita valtio nyt suosittelee olemaan käyttämättä, tulisi ensisijaisesti valtion velvoittavalla päätöksellä sulkea, koska se selkeyttää joka tapauksessa asiakkaansa menettävien yritysten asemaa esimerkiksi vakuutusten suhteen.
Tilannepäivitys: Etenemässä mm. ravintoloiden osalta. Asia eduskunnassa, mutta ravintoloiden suorien tukien ja vakuutuskorvausten osalta tilanne edelleen auki (25.3.).
Hallituksen on selvitettävä pikaisesti vastaavia suoria pk-yritysten hätärahoituskeinoja, joita on otettu käyttöön esimerkiksi Saksassa.
Tilannepäivitys: Hallitus jakaa suoraa tukea yrityksille Businessa Finlandin ja ELY-keskusten kautta. Hallituksen varaamat tukirahat 200 milj. riittämättömät. ELY-keskusten tuen osalta hakua ei olla saatu vielä edes käyntiin (25.3.). Pienilla toiminimiyrittäjillä ei siis vieläkään ole käytössään mitään keinoa hakea suoraa tukea tilanteeseensa.
3) Parannuksia yrittäjän sosiaaliturvaan
Pienyrittäjän pääsy perusturvan piiriin on turvattava ilman tarvetta luopua yritystoiminnasta. Moni yritys kohtaa liiketoiminnan totaalisen, mutta väliaikaisen supistumisen. Tässä poikkeustilanteessa monen päätoimisen yrittäjän tilanne muistuttaa sivutoimisen yrittäjän tilannetta. Sivutoimisella yrittäjällä on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen, joten olisi selvitettävä voitaisiinko TE-toimistojen nopealla tulkintamuutoksella laajentaa vastaava oikeus tässä poikkeustilanteessa myös päätoimiselle pienyrittäjille väliaikaisesti.
Tilannepäivitys: Hallitus edistää asiaa kokoomuksen esittämällä tavalla. Hallituksen mukaan nopea tulkintamuutos ei riittäisi, vaan asia vaatii erillisen lakimuutoksen. Asian etenemisen aikataulu ja yksityiskohdat ovat edelleen auki (25.3.).
Toiminimiyrittäjälle annetaan mahdollisuus vähentää sairaan lapsen hoitajan palkka verotuksessa. Vastaava on jo mahdollista yhtiömuotoisen yrityksen yrittäjälle.
Kansanedustaja Sari Sarkomaa: Kansaneläkelaitoksen toimintakyky
uhkaa murtua ilman lisäresursseja
Koronavirusepidemia ja maamme poikkeustila ovat räjähdysmäisesti
vaikuttaneet Kelan etuushakemus- ja työmäärien kasvuun sekä taloudelliseen
tilanteeseen. Kela tarvitsee viipymättä lisämäärärahoja, jotta
vaikeaan tilanteeseen joutuneet ihmiset saavat välttämättömän toimeentulon
ja avun.
Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että Kela on jo tällä viikolla pyytänyt
sosiaali- ja terveysministeriöltä lupaa ylittää lakisääteisiä
käsittelyaikoja. Kela on sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi asiassa
lähestynyt myös oikeuskansleria ja Kelaa valvovia valtuutettuja.
”On suuri puute,
että koronakriisin hoitoon liittyvästä parhaillaan eduskunnan käsittelyssä
olevasta hallituksen lisätalousarvioesityksestä puuttuvat Kelan välttämättä
tarvitsemat lisämäärärahat”, sanoo Sarkomaa.
Hallituksen
on viipymättä turvattava Kelan toimintamäärärahat ja Kelan henkilöstön
mahdollisuudet tehdä työtä erittäin vaikeissa olosuhteissa. Viiveet
etuusmaksatuksessa kolahtaisivat kipeimmin kaikkein heikoimmassa asemassa
oleviin ihmisiin.
”Kriisin tuomat mittavat kasvuvaikutukset Kelan maksamiin etuuksiin ja
neuvontapalveluihin on huomioitava myös hallituksen tulevassa kehysriihessä.
Hallituksen on käytännössä kirjoitettava jo täysin menneestä maailmasta oleva
hallitusohjelmansa uusiksi”, Sarkomaa toteaa.
Koronavirusepidemian edetessä maamme varautuminen on nopeasti
ulotettava laajemmin koronakriisistä aiheutuvien muiden haittavaikutusten
ennakoimiseen ja ehkäisemiseen. Työn ja toimeentulon menetyksen ja syrjään
jäämisen vaikutukset voivat näkyä vuosia tai pahimmillaan vuosikymmeniä
yhteiskunnassa. Kriisissä on äärimmäisen tärkeää, että ihmisten toimeentuloon
ja terveyteen liittyvät toimet pidetään toiminnassa niin hyvin kuin
mahdollista.
Kiireettömän hoidon, kuntoutuksen ja
terapian siirtämisellä voi olla haittavaikutuksia ihmisten hyvinvoinnille, mikä
on omiaan aiheuttamaan merkittävää painetta sosiaali- ja terveydenhuollon
palveluissa ja sosiaalietuuksien määrässä tulevina vuosina.
Elämme poikkeuksellista aikaa. Moni on huolissaan omasta
ja läheistensä terveydestä sekä siitä mitä tuleva tuo tullessaan. Eduskunnassa
teen osaltani kaikkeni, että koronaviruksen tuomasta tilanteesta selvitään
parhaalla mahdollisella tavalla. Olen tehnyt aktiivisesti esityksiä, jotta
hallitus toimisi nopeammin ja ennakoivasti, onhan kyse viime kädessä ihmisten
hengestä.
Olemme eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa
käsittelemässä lisätalousarviota, johon esitämme vielä lisää määrärahoja
terveydenhuollon toimintakyvyn turvaamiseksi. Toimia tarvitaan taudin
leviämisen hidastamiseksi niin, että myös tehohoito voidaan turvata
varmasti kaikille epidemian ollessa suurimmillaan.
HUS ja Helsingin perusterveydenhuolto tarvitsevat lisää
voimavaroja ja tarvikkeita, jotta hoito ja tarvittavat testaukset voidaan
turvata. Terveydenhuollon henkilöstön haastavan työn ja suojavarusteiden
riittävyyden turvaamiseksi on tehtävä kaikki voitava. Hallituksen on laitettava
myös tarkoituksenmukainen kotimainen suojainten valmistus liikkeelle yhdessä
yritysten kanssa.
Olen vaatinut Helsinki-Vantaan lentokentälle saapuville
karanteenia ja selkeitä ohjeita. On käsittämätöntä, että tuhansien
epidemia-alueelta palaavien siirtymistä kotiin karanteeniin tai
terveydenhuoltoon ei opastettu eikä valvottu, ei vaikka useat asiantuntijat ja
kansanedustajat ovat sitä vaatineet. Hallituksen on viipymättä tehtävä
korjaustoimet, ettei tehty virhe aiheuta enempää tartuntoja ja vahinkoja.
Monet helsinkiläiset sinnittelevät terveyskeskusjonoissa
ja hoitoon pääsy peruspalveluihin on hankalaa. Terveyspalveluiden tarve
lisääntyy varmasti koronaviruksen leviämisen myötä. Helsingin on kirittävä,
jotta terveysasemalle saa poikkeusoloissakin esteettä puhelimitse yhteyden ja
tarvittaessa hoitoa sekä avun. Myös Laakson ja Malmin korona-asemien toiminnan
määrärahat on turvattava.
Kokoomus on esittänyt palveluseteleiden laajempaa
käyttöönottoa osaksi keinovalikoimaa, joilla turvataan peruspalvelut
poikkeusoloissa. Palveluseteli toisi mahdollisuuden hakea palvelu yksityiseltä
palveluntuottajalta, jos oma terveysasema ei kykene palvelua antamaan.
Terveyspalveluiden on pelattava, etteivät sairaudet hoitamattomana pahene ja
aiheuteta sairaalahoidon tarvetta.
Asiantuntijoiden mukaan 70 vuotta täyttäneillä ja muilla
riskiryhmiin kuuluvilla on kohonnut riski saada koronavirustartunnasta vakavia
oireita ja siksi heidän suojaamisensa tartunnoilta on tärkeää. Hallitus on
määrännyt yli 70-vuotiaat suojatumaan kotiin.
Suomessa on yli 800 000 yli 70-vuotiasta ihmistä, joten
heidän elämäntilanteensa ja myös avuntarpeet ovat kovin erilaisia. Hallituksen
suositusten mukaan vain välttämättömät terveydenhuolto-, kauppa- ja
apteekkikäynnit sallittaisiin. Liikunta on myös sallittua ja mielestäni
suositeltavaa, mutta kohtaamisia vältettävä.
Eduskuntaryhmämme on esittänyt, että kotiin määrätyillä
ihmisillä olisi tarvittaessa mahdollisuus saada palveluseteli, jolla voisi
hankkia esimerkiksi kotiinkuljetuspalveluita lääkkeille ja ruualle. Olemme myös
esittäneet kotitalousvähennyksen laajentamista.
Tiukat rajoitustoimet on tehty terveyden turvaamiseksi,
mutta ne on ajoitettava ja mitoitettava oikein. On muistettava, että ne
aiheuttavat myös taloudellista haittaa ja rajoittavat ihmisten ja yritysten
toimintavapautta.
Hallituksen on tultava yrityksiä vastaan. Ongelmia on
kaiken kokoisilla yrityksillä, mutta eritoten pienillä, yksinyrittäjillä ja
toiminimiyrittäjillä. Heillä tilanne on todella kestämätön, eikä välttämättä
kestetä enää monta päivää. Sen takia suoraa tukea on saatava pian. Teen työtä
toimien vauhdittamiseksi, että konkurssiaaltoa saadaan laannutettua.
Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat
minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä.
Voit seurata työtäni kansanedustajana vastaanottamalla
eduskuntaterveiseni, jossa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista.
Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai
soittamalla 050 511 3033.
Suojavarusteet ovat täysin olennainen keino ylläpitää terveydenhuollon toimintakykyä ja vähentää koronavirustartuntoja. Terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee kaiken tuen, ajan tasalla olevan ohjeistuksen suojavarusteiden käytöstä ja riittävästi suojaimia. Suojaimia tarvitaan myös monessa muissa kuin terveydenhuollon tehtävissä.
Kriisitilanteessa tarvitaan avointa ja hyvää tiedotusta. Viikonloppuna kuulimme Ylen kautta, että hallituksen on avattava maamme varmuusvarastoja suojavarusteiden ehtymisen takia jo nyt. Oli iso uutinen, että suojavarusteista alkaa olla puutteita vaiheessa, jossa koronaviruksen arvioitu kuormitus terveydenhuollollemme ja suojavarusteiden käytölle on alkumetreillä. Sairastuneiden ja tehohoitoa tarvitsevien ihmisten arvioituun huippulukemaan on vielä pitkä matka.
Olen saanut paljon yhteydenottoja terveydenhuollon henkilöstöltä siitä, että työpaikoilla on kehotettu henkilöstöä säästämään suojaimia ja käyttämään niitä vastoin normaalikäytäntöä tai käyttöohjeita.
Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi viime viikonloppuna Ylelle antamassa lausunnossaan, ettei kaikkia tarvittavaa ohjeistusta ollut vielä tehty. On mahdotonta ymmärtää, ettei poikkeusoloissa ole tehty ohjeistusta siitä, missä tehtävissä ja minkä tasoisia suojavarusteita käytetään. Suojainten käytöstä ja saatavuudesta on paljon epätietoisuutta, johon maan hallituksen on herättävä.
Tilanne herättää varmasti huolta terveydenhuoltohenkilöstössä ja kansalaisissa. Ministeriön pitää kiireellisesti ohjeistaa suojainten käyttö. Maan hallituksen on ennen kaikkea varmistettava kaikin keinoin, että suojaimia varmasti riittää vaikeimpienkin aikojen yli.
Hallituksen on saatava kotimainen suojainten valmistus yhdessä yritysten kanssa vauhtiin. On viipymättä arvioitava, mitkä suomalaiset yritykset voisivat muuttaa tuotantoaan suojavarusteiden ja koronavirustestauksessa vaadittavien osien valmistamiseksi. Valmistuksen käynnistäminen on viime kädessä varmistettava valtion määräyksellä. Suojavarusteiden riittävyys on otettava erittäin vakavasti.
Poikkeuksellisessa tilanteessa olisi myös hallituksen puolelta puheenvuoro julkisuuteen perusteltu. On tärkeää, että hallitus pitää myös eduskunnan ennakoivasti ajantasalla tilanteesta ja aivan erityisesti terveydenhuollon toimintakykyyn vaikuttavista asioista. Kyse ihmisten terveydestä. Selviämme varmasti tästäkin kun teemme yhteistyötä.
Kokoomuksen Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat:
Uudenmaan epidemia-alueelle kiireesti lisärajoituksia
Kokoomuksen Uudenmaan ja Helsingin kansanedustajat
kannattavat Uudenmaan koronaepidemia-alueen eristämistä muusta Suomesta
ihmisten hengen ja terveyden suojelemiseksi. Yli 60 prosenttia Suomen
tartunnoista, 378 kaikkiaan 626:sta, oli sunnuntaina Helsingin ja Uudenmaan
sairaanhoitopiirin (HUS) alueella. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo
esitti Uudenmaan rajojen sulkemista Iltalehden haastattelussa sunnuntaina.
”Liikenne Uudenmaan ja muun Suomen välillä tulisi rajoittaa
vain välttämättömään. Helsinki-Vantaan lentokentälle saapuvat on ohjeistettava
selkeästi sekä määrättävä suoraan karanteeniin”, sanovat kokoomusedustajat.
Kokoomusedustajat ovat valmiita baarien ja kauppakeskusten
sulkemiseen sekä ruokaravintoloiden toiminnan rajoittamiseen Uudenmaan
alueella. Lisäksi edustajat pitävät tarpeellisena kokoontumisten tehokkaampaa
rajoittamista, koska liian monet ihmiset jatkavat nyt ei-välttämättömiä
kohtaamisia, joiden kautta tauti leviää. Edustajat muistuttavat, että hallitus
voi ottaa tartuntatautilain lisäksi käyttöön valmiuslain
liikkumisrajoituspykälän.
”Juhlinta on jatkunut viime viikonlopun, vaikka tiedossa on,
että tästä aiheutuu kärsimystä ja ihmishenkien menetystä. Välinpitämättömyys ei
voi jatkua, koska se tappaa. Nyt on hallituksella viimeiset hetket määrätä
tiukempia rajoituksia ihmisten ja terveydenhuoltojärjestelmän kestävyyden
suojelemiseksi. HUS tarvitsee myös lisää voimavaroja ja tarvikkeita, jotta
välttämätön hoito voidaan turvata”, kansanedustaja ja Uudenmaan kokoomuksen
puheenjohtaja Heikki Vestman vaatii.
Kokoomusedustajat huomauttavat, että uusien rajoitustoimien
suhteen valta ja vastuu ovat hallituksella. Edustajien mukaan kansainväliset
esimerkit osoittavat, että nyt olisi aika tehdä enemmän ja nopeammin kuin liian
vähän ja liian myöhään.
”Tiedostamme rajoitusten aiheuttavan taloudellista haittaa
ja rajoittavan ihmisten ja yritysten toimintavapautta. Mutta tosiasiat on
tunnustettava: enemmän on tehtävä elämän ja terveyden suojelemiseksi. Lopulta
myös talous ja yritykset hyötyvät kovista toimista, jos niiden avulla voidaan
välttää pitkäkestoinen katastrofi”, kokoomusedustajat huomauttavat.
Kokoomusedustajat vaativat hallitukselta ja viranomaisilta
selkeää viestintää ja ohjeistusta.
”Koronavirus on näkymätön vihollinen, jota vastaan
taisteleminen edellyttää avointa, selkeää ja johdonmukaista viestintää.
Epäselvät ohjeet ja suoranainen tiedon panttaaminen syövät ihmisten
luottamusta. Ihmisillä on oikeus tietää, mikä on hallituksen tilannekuva sekä
mihin strategiaan ja valintoihin koronaviruskriisin ratkaiseminen Suomessa
perustuu”, sanovat kokoomusedustajat.
Lisätietoja:
Heikki Vestman, kansanedustaja ja Uudenmaan Kokoomuksen
puheenjohtaja, puh. 050 514 4897
Kai Mykkänen, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, puh.
045 614 3949
Kannanoton ovat allekirjoittaneet seuraavat
kansanedustajat:
Pia Kauma (Uusimaa), Pihla Keho-Huovinen (Uusimaa), Terhi
Koulumies (Helsinki), Mia Laiho (Uusimaa), Elina Lepomäki (Uusimaa), Sari
Multala (Uusimaa), Kai Mykkänen (Uusimaa), Wille Rydman (Helsinki), Sari
Sarkomaa (Helsinki), Kari Tolvanen (Uusimaa), Juhana Vartiainen (Helsinki),
Heikki Vestman (Uusimaa) ja Ben Zyskowicz (Helsinki).
Kokoomuksen Risikko ja Sarkomaa: Palveluseteli kunnissa käyttöön turvaamaan
peruspalveluja poikkeusoloissa
Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko ja Sari Sarkomaa vaativat
hallitusta ottamaan palvelusetelit vahvemmin osaksi keinovalikoimaa, jolla
turvataan peruspalvelut poikkeusoloissa.
”Palveluseteleillä on onnistuttu monissa kunnissa luomaan uudenlaisia,
ketteriä lähipalveluja. Siihen on erityisesti tällaisessa poikkeustilanteessa
mittava tarve. Kuntien tulee laajentaa palvelusetelin käyttöä. Palveluseli
helpottaisi palvelujen saatavuutta ilman viiveitä ja keventäisi koronaviruksen
tuomaa kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuoltoon”, edustajat sanovat.
Esimerkkinä palvelusetelin
paremmasta hyödyntämisestä kansanedustajat mainitsevat perusterveydenhuollon ja
kotiin vietävät palvelut.
”Palveluseteli tarvitaan tukemaan erityisesti perusterveydenhuoltoa.
Monissa kunnissa on ennestään pitkät jonot terveyskeskuksiin ja tilanne on
nyt vaarassa vaikeutua. Toimia tarvitaan nopeasti, että voimme
poikkeustilassakin huolehtia ihmisten terveydestä”, edustajat sanovat.
Ikääntyneillä ja muilla riskiryhmiin kuuluvilla on kohonnut riski saada
koronavirustartunnasta vakavia oireita ja siksi heidän suojaamisensa
tartunnoilta on nyt ensiarvoisen tärkeää. Kokoomus on esittänyt, että taudilta
suojautuvia, kotiinsa jääviä ikäihmisiä ja muita riskiryhmiin kuuluvia
tuettaisiin palvelusetelillä, jolla on mahdollisuus hankkia esimerkiksi kotiinkuljetuspalveluita
lääkkeille ja ruualle.
”Tärkeä tehtävämme on suojata kaikin keinoin heitä, jotka ovat
tartuntataudin kannalta suurimmassa riskiryhmässä. Kaikilla ei ole omaista tai
ystävää, joka voisi hoitaa esimerkiksi ruokakaupassa tai apteekissa asiointia
heidän puolestaan. On välttämätöntä varmistaa, että jokainen heistä saa
tarvitsemansa avun kotiin. Kunnat voisivat myöntää setelin heille, joilla
ei muuten ole edellytyksiä saada apua asiointiin”, edustajat sanovat.
Hallitus tarkensi loppuviikosta ikäihmisiä koskevia ohjeita
koronavirustartunnoilta suojautumiseksi ja antoi myös kunnille ohjeistuksia
heidän auttamisekseen. Edustajat harmittelevat, että palvelusetelin
hyödyntäminen ei kuulunut hallituksen keinovalikoimaan.
”Lainsäädäntö palvelusetelien käyttöön on kunnossa, mutta nyt tarvitaan
myös hallituksen tuuppausta sen käyttöönottoon. Palvelusetelillä helpotettaisiin kuntien oman
palvelutuotannon ja tärkeiden peruspalveluiden pitämistä toimintakykyisinä
koronaepidemian aikana”, patistavat Risikko ja Sarkomaa.
Lisätietodot:
Paula
Risikko, 050 5113107
Sari Sarkomaa, 050 511 3033
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta
(KENK) puheenjohtajat:
Tulevan EU-ohjelmakauden rakennerahastovarat
jaettava kansallisen kokonaisedun mukaisesti
Seuraavan rakennerahastokauden varat tulee
jakaa siten, että kyetään vastaamaan työllisyys-, innovaatio- ja
ilmastotavoitteisiin. Uudellemaalle on turvattava riittävä rahoitus, eikä
alueen kehyksestä tule tehdä siirtoja muualle Suomeen.
Suomessa ollaan valmistelemassa päätöstä EU:n aluetukien
käytöstä vuosina 2021-2027. Uudenmaan kestävän kasvun ja kansainvälisen
kilpailukyvyn edellytysten vahvistaminen on koko maan edun mukaista. Kun
valtion vastinrahoitus ja hankkeiden omarahoitus lasketaan mukaan, on kyse
kokonaisuudessaan 4-5 miljardista eurosta. Ei ole yhdentekevää, miten tällainen
summa kansallisesti jaetaan.
Varoja kohdennettava sinne, missä vaikutukset ovat suurimmat
Uudella ohjelmakaudella EU haluaa lisätä kasvua, työllisyyttä
ja koulutusta koko unionin alueella. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen ja
ilmastonmuutoksen torjunta ovat keskeisiä koheesiopolitiikan sisältöjä.
Sekä EU:n että Suomen hallitusohjelman tavoitteisiin
vastaaminen vaatii merkittävästi nykyisiä suurempaa panostusta. On
välttämätöntä, että tuet kohdennetaan vaikuttaviin toimiin tasapainoisesti
Suomen alueille. Uudellamaalla on valtava potentiaali koko Suomen innovaatio-
ja liiketoiminnan edistämisessä.
Lisäksi Uudellamaalla on sekä maan suurimmat ilmastopäästöt
että päästöjä synnyttävät ihmisjoukot. Alueen onnistunut siirtyminen
hiilineutraaliin vihreään talouteen on kansallisen päästökehityksen kannalta
erittäin tärkeää.
Tavoitteena oikeudenmukaisempi malli
Kun kansallinen kokonaisetu huomioidaan paremmin, johtaa se
myös oikeudenmukaisempaan rahoitusmalliin. Tukia tulee kohdistaa nykytilannetta
enemmän sinne, missä tarvitaan toimia työttömyyden vähentämiseksi ja
maahanmuuton vuoksi.
Etelä- ja Länsi-Suomessa on myös alueita, joiden kehitysluvut
ovat Itä-Suomen alueiden luokkaa. Uudellamaalla eri alueiden kehitys mm.
väestökasvun, huoltosuhteen tai yritystoiminnan kannalta on hyvin epätasaista.
Aluetukia tulee siis tarkastella tarveperusteisesti, ei aluepolitiikan
silmälasein.
Kuluvalla ohjelmakaudella Uudellemaalle on kohdennettu
rakennerahastotukia vain 4 €/asukas/vuosi, mikä on vähiten koko Suomessa.
Esimerkiksi Lapin vastaava luku on 106 €/asukas/vuosi.
Vaadimme varojen jakamista siten, että maahanmuuton,
työttömyyden, ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen tuomiin haasteisiin kyetään
vastaamaan.
Samaan
aikaan, kun viranomaiset valmistautuvat mahdolliseen koronaviruksen
laajamittaiseen leviämiseen, ajaa Marinin
hallitus toisaalla ihmisten hoitoon pääsyn heikentämistä. Hallituksen aie
romuttaa Kela-korvaus on vastuuton.
Hallituksen on keskeytettävä Kela-korvauksen leikkaamisen valmistelu. Hallituksen on keskityttävä valmistelemaan keinoja, joilla edistetään yhdenvertaista, matalan kynnyksen pääsyä terveyspalveluiden ja -neuvonnan piiriin.
Eläkeläiset,
työttömät ja lapsiperheet sinnittelevät terveyskeskusjonoissa ja hoitoon pääsy
peruspalveluihin on jo nyt hankalaa. Terveyspalveluiden tarve lisääntyy varmasti
koronaviruksen leviämisen myötä. Kela-korvaus on monin tavoin parantanut
palveluiden saatavuutta ja helpottanut julkisen sektorin painetta. Kela-korvaus
mahdollistaa vuosittain noin neljännekselle väestöstä 3,4 miljoonaa käyntiä
lääkärin vastaanotolla. Kela-korvausta maksetaan sosioekonomiseen asemaan
katsomatta kaikille suomalaisille.
Vuonna 2019 lääkärin hoidossa oli 1,5 miljoonaa Kela-korvauksen saajaa. Tämä kuvaa käytön laajuutta monissa tuloluokissa. Jos Kela-korvausta ei olisi, pitäisi se keksiä nyt. Leikkausten sijaan korvausta olisikin nykyisessä tilanteessa perusteltua korottaa. Sote-uudistusta ei näy eikä kuulu eikä myöskään konkreettisia toimia palveluiden parantamiseksi.
On
pakko kysyä, mihin asiantuntijoiden arvioon hallituksen päätös leikata
Kela-korvaus perustuu? Viimeksi tuoreimmassa Lääkärilehdessä
nostetaan esiin vakava huoli leikkausten vaikutuksista. Lääkäriliiton
lehden pääkirjoituksessa (10/20) todetaan, että Kela-korvauksia ei pidä
poistaa ainakaan ennen kuin palvelujärjestelmämme uudistus on toteutettu siten,
että kaikille väestöryhmille on edes kohtuullisesti taattu tarpeen mukainen
perus- ja erikoistason hoito. Olen täysin samaa mieltä. Hallitus näyttää
sulkeneen korvansa asiantuntijoiden kuulemiselta.
Punavihreä
hallitus ajaa Kela-korvauksen poistoa ilmeisen ideologisista syistä,
haluamatta nähdä vaikutuksia ihmisten terveyteen, palveluiden
heikentymiseen ja kuntien kustannusten kasvuun.
Suurin syy hallituksen kiihkoon leikata Kela-korvausta lienee budjettiriihessä tehty rujo arvovalinta. Hallitus lisäsi mittavasti valtion menoja eri kohteisiin, mutta moni uudistus jäi ilman määrärahoja. Myöskään ympärivuorokautiseen vanhusten hoivan sitovaan hoitajamitoitukseen ei määrärahoja herunut. Hallituksen tolkuton talouspolitiikkaa on ajautumassa umpikujaan, kun rahoja vanhusten palveluihin etsitään leikkaamalla sairaiden palveluista.
Rahat vanhustenhuollon kohentamiseen on löydettävä heikentämättä ihmisten terveyspalveluihin pääsyä. Leikkauslistat ovat vaarassa ulottua myös opetusministeriöön. Tämä on vihoviimeistä, mitä suomalaiset tällä hetkellä hallitukselta odottavat.
Hallituspuolueiden edustajat sanoivatkin sen ääneen: Sanna Marinin hallituksen päätösten lykkääminen ja pelkät kauniit puheet eivät enää nauti omienkaan luottamusta. Kehysriihestä saatava viimeistään vaikuttavia ilmasto- ja työllisyystoimia.
Marinin hallitus tekee jo joukolla leikkauslistoja, koska moni hallitusohjelmassa luvattu uudistus on ilman rahoitusta ja rahaa etsitään kovinkin keinoin.
Tässä kirjeessä:
AfterWalk ja Oodin valtakirjat - kansanedustajien kirjakeskustelu
Hallituksen politiikasta
Aalto-yliopisto 10 vuotta
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat koolla
Politiikan workshop - helsinkiläisten parhaaksi
Laatua korkeakoulupolitiikkaan
Kansanedustaja vapaalla
Ajankohtaisia kirjoituksia ja valtiopäivätoimia
AfterWalk tänään (ti 10.3.) klo 17.15!
Tervetuloa virkistymään AfterWalkille kanssani ti 10.3. klo 17.15. Liikuntaa, ajankohtaisia aiheita ja hyvää mieltä Töölönlahden kauniissa maisemissa. Tavataan Pikkuparlamentin edessä (Arkadiankatu 3). Tule mukaan ja tuo myös ystäväsikin!
Oodin valtakirjat - kansanedustajien kirjakeskustelu to 12.3. klo 18
Tervetuloa tapaamaan ja kuulemaan ajatuksiani lukemisesta ja kirjoista Helsingin keskustakirjasto Oodiin (Töölönlahdenkatu 4, Oodin aula, 1. kerros) torstaina 12.3.2020 klo 18 alkaen. Keskusteluissa ei puida politiikkaa, vaan tarkoitus on puhua kirjastokokemuksista ja luetuista kirjoista tai muista kulttuurituotteista, joita kirjasto tarjoaa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kehottanut ottamaan koronaviruksen vakavasti. Olen täysin samaa mieltä. Suomessakin asiantuntevat viranomaiset ja osaava terveydenhuollon henkilöstö. Hallituksen ja osaltaan kuntapäättäjien on huolehdittava riittävävista voimavaroista sekä tiedottamisesta.
Eduskuntaryhmämme on kirittänyt hallitusta tiedottamisessa. Olen erityisesti tehnyt esityksiä lääkehuollon turvaamiseksi ja jo nyt Suomea vaivaavan lääkepulan helpottamiseksi. Olen myös kirittänyt hallitusta turvaamaan terveyspalvelut.
Matkojen, tilaisuuksien ja kontaktien välttäminen ovat nyt arkipäivää.Niinistön mukaan harkitseva pidättäytyminen matkustelusta olisi paikallaan. Myös lähiaikoina matkoja tehneiden tulisi olla varovaisia kotiin palattuaan.
Presidentti kehottaa noudattamaan käsienpesu- ja aivastusohjeita, ja saman kehoituksen teen minäkin.
Korkeakoulupolitiikasta ja tutkimuksesta
Kuinka käy tutkimuksen? Tiukkojen aikojen päätteeksi Sipilä hallitus palautti valtion talouden kehykseen korkeakoulujen indeksit täysimääräisinä. Rinteen hallitus nosti korkeakoulujen perusrahoitusta. Marinin hallitus sen sijaan näyttää harjoittavan korkeakoulupolitiikkaa, joka johtaa taas leikkausten tielle.
Huhtikuun alun kehysriihessä on hallituksen esitettävä konreettiset keinot, jos se aikoo oikeasti tavoitella tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuus nostoa 4 %:iin BKT:sta. Kannustan kaikin tavoin tiedeministeriä työssään pitämään tutkimuksen ja korkeakoulujen puolta.
Korkeakoulujen koulutusmäärien nostaminen edellyttää myös lisämäärärahoja. Lisäaloituspäivät on suunnattava pääkaupunkiseudulle. Helsingin yliopistolle on samalla myönnettavä tutkinnonanto-oikeus terveysteiden maisterikoulutukseen.
Hoitajamitoituksesta
Ennen vaaleja hallituspuolueet lupasivat vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan vähintään 4 400 hoitajaa lisää ja sitovan hoitajamitoituksen rahoittamiseksi ainakin 250 miljoonaa.
Budjettiriihen kulutusjuhlasta hoitajamitoitukseen herui tälle vuodelle vain viisi miljoonaa euroa. Ja mikä vakavinta, hallituksella ei ole oikeasti käsitystä mistä rahat lisähoitajiin jatkossa otetaan tai oikeammin leikataan.
Ministeri Kiuru onkin jo esitellyt leikkauslistoja, joissa Kela-korvaus kurjistetaan lähes tyhjiin ja vaikeutetaan mm. terveyskeskusjonoissa olevien vanhusten pääsyä lääkärille. Toimi tuo lähinnä lisäkustannuksia ja vaikeuttaa entisestään palveluihin pääsyä. Kiurun leikkauslistallaan mainitsemia lääkehuollon tehostamista ja digitalisaatiota tarvitaan, mutta niistä ei heti irtoa rahaa. Hoitajia tarvitaan lisää nyt ja siihen on oltava riihikuivaa rahaa.
Kiuru on myös todennut, että tarvittavien lisähoitajien kouluttamiseen tarvittavat määrärahat leikataan myös valtion budjetista. Epäselvää on leikataanko koulutuksesta vaiko mistä?
Oppivelvollisuudesta
Asiantuntijat ovat odotetusti antaneet tylyn tyrmäyksen Marinin hallituksen oppivelvollisuuden venytysesitykselle. Oppivelvollisuuden venytysesitys tuo enemmän ongelmia kuin ratkaisuja. Se ei poista motivaatio-ongelmia, ei ehkäise keskeyttämisiä, ei takaa kaikille toisen asteen tutkintoa, ei paranna opiskelijoiden oloja, ei edistä sitä, että kouluissa opittaisiin paremmin.
Tärkeintä on, että laadukas varhaiskasvatus ja perusopetusta antaisivat jokaiselle nuorelle yhdenvertaisesti riittävät tiedot, taidot sekä oppimisen ilon, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkinnon suorittamiseen ja siitä edelleen työelämään.
Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat räätälöityä ohjausta ja tukea. Esimerkiksi oppisopimuskoulutusta tulee kehittää yhä paremmin nuorille sopivaksi ja työnantajia houkuttelevaksi.
Marinin hallituksen reistaileva laskutaito ajamassa kunnat ahdinkoon, vaarantamassa opetuksen ja kuntapalvelut. Sekä hoitajamitoitukseen että oppivelvollisuuteen jäänyt rahoitus hoitamatta.
Ilmastosta
Punavihreän hallituksen ilmastoteot puuttuvat. Ilmastokysymyksiä kierretään kuin kissa kuumaa puuroa. Kivihiilestä luopumisesta teki päätöksen Sipilän hallitus. Missä luuraa nykyhallituksen vastuuntunto?
Ilmastopoliittinen lupaus on myös karkaamassa. Asiantuntijat ovat tyrmistyneitä vitkastelusta. Hallitus ei ole vieläkään saanut tehtyä päätöksiä tarvittavista päästövähennyksistä. Sen sijaan ympäristölle haitallisia tukia kasvatettiin 100 miljoonalla eurolla.
Aalto-yliopisto 10 vuotta
Allekirjoitin opetusministerinä Aalto-korkeakoulusäätiön säädekirjan valtion puolesta 25.6.2008 yhdessä muiden perustajatahojen kanssa.
Päävastuun kantaminen opetusministerinä uuden yliopiston perustamisesta ja aikoinaan paljon vastusta saaneen hankkeen maaliin vieminen oli mieletön juttu. Uudistus tapahtui hienon joukon yhteistyöllä. Suomalaista sisua tarvittiin kaikilta. Olen kiitollinen, että sain olla mukana ja ylpeä Aalto-yliopistosta. Johdin myös nimitoimikuntaa, jossa "rakkaalle lapselle" valittiin nimi Aalto.
Me Aalto-yliopiston perustajat olimme koolla Otaniemessä rehtori Ilkka Niemelän vieraana. Saimme kuulla hienoa muistoja 10 vuoden takaa ja upeita tuloksia yliopiston toiminnasta. Onnea ja menestystä tuleville vuosille koko Aallon joukolle.
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat koolla
Johtamani Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta KENK on koolla kerran kuukaudessa alueemme tärkeiden asioiden äärellä.
6.3. järjestetyssä kokouksessamme Etelä-Suomen aluehallintoviraston johtoryhmä esittäytyi kansanedustajillemme. Esiin nousi kysymyksiä muun muassa koulujen sisäilmaongelmista, eläinsuojeluvalvonnasta ja koronavirukseen liittyvien kysymyksien vastuunjaosta.
Käsittelimme myös tulevan EU-ohjelmakauden rakennerahastosaannon jakautumista kansallisesti. Seuraavan rakennerahastokauden varat tulee jakaa nykyistä tasapuolisemmin ja oikeudenmukaisemmin, jotta hallitusohjelman työllisyys- ja innovaatiotavoitteisiin voidaan vastata.
Politiikan workshop - helsinkiläisten parhaaksi
Kokoomuksen ryhmähuone eduskunnassa oli viime kuussa täynnä upeita naisia ja energiaa. Pohdimme yhdessä, miten rakentaa entistäkin parempaa Helsinkiä. Sellaista kotikaupunkia, jossa kaiken ikäisillä on hyvä asua ja elää.
Keskustelu oli onnistunut. Se toi paljon uusia ideoita myös eduskuntatyöhön. Ajatukset ja ehdotukset edelleen tervetulleita. Kiitos paljon kaikille ja erityisesti kanssani puheenjohtajana toimineelle Nina Virto-Väisänen.
Laatua korkeakoulupolitiikkaan
Järjestimme edustaja Sari Multalan kanssa koulutuspolitiikan seminaarin, joka veti kansalaisinfon täyteen yleisöä. Tilaisuuden "Miten koulutamme tulevaisuuden osaajia" agendalla oli mm. jatkuva oppiminen. Alustajina Milma Aroma Sitrasta, Heljä Misukka Akavalta ja paneelissa Jari Niemelä (Helsingin yliopiston rehtori), Riikka Heikinheimo (EK), Tapio Hautamäki (SYL puheenjohtaja) ja Petri Lempinen (Arene).
Suurkiitos korkeatasoisille ja innostaville alustajille ja uusia ideoita tuoville osallistujille. Tilaisuus oli upea matka osaamisen maailmaan
Valmistelemme parhaillaan Kokoomuksen uutta tavoiteohjelmaa puoluekokousta varten. Ajatukset ja ideat ovat tervetulleita!
Kansanedustaja vapaalla
Upea luontomme on meidän suomalaisten rakkaus ja rikkaus. Matkailu tuo myös työtä ja toimeentulon monelle suomalaiselle.
Suomi on täynnä upeita luontoelämyksiä. Ilmaston vuoksi kotimaanmatkailu on hyvä ja vastuullinen vaihtoehto. Matka-Suomen jutussa kerron omia kokemuksiani kotimaanmatkailusta.
Eduskuntatyössä ympäristöstämme huolehtimisen lisäksi on niin omalla kuin koko eduskuntaryhmämme työagendalla alkoholipolitiikan modernisointi.
Ravintoloiden toimintamahdollisuuksien edistäminen on matkailuelinkeinon kannalta aivan olennaista.
Hallituksen toiminta vastuutonta – terveyspalveluiden heikentäminen keskeytettävä. Hallituksen on keskeytettävä Kela-korvauksen leikkaamisen valmistelu, mikä toteutuessaan heikentäisi hoitoon pääsyä. Lue lisää
Koulutuksen laadun on oltava koulutuksen kehittämisen lähtökohta. Hallituspuolue keskusta esittää, että yleissivistäviä opintoja voisi opiskella ensimmäisinä vuosina ristiin ammatillisessa ja lukiossa. Periaatteessa tämä on helpolta kuulostava ratkaisu. Lue lisää
Jätin kirjallinen kysymyksen hallitukselle 5.3. tartuntapäivärahan maksamisesta ulkomailla karanteenissa oleville henkilöille. Suomessa on epäselvää, miten karanteenissa ulkomailla olevia henkilöitä ja heidän perheitään voidaan auttaa sekä kenelle on mahdollista maksaa tartuntapäivärahaa. Lue lisää
Marinin hallitus kääntämässä selän järjestöille. Kansalaisjärjestöt ovat merkittävä voimavara. Ne tarjoavat monipuolisia näkökulmia päättäjille sekä tukevat kansalaisten laajaa osallisuutta ja tuovat kansalaisten ääntä kuuluviin. Järjestöjen sulkeminen pois lakien valmistelusta on vakava asia. Lue lisää
Muisti-lehden pääkirjoitus: Liikunta vaalii terveyttä ja hyvää mieltä. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun. Liikuntaan ja mahdollisuuteen ulkoilla ei saa olla ikärajaa. Lue lisää
Kokoomusedustajat: Missä on hallituksen korkeakoulu- ja tiedepolitiikka? Kokoomus on sitoutunut nostamaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen tason neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallituksen esityksillä tätä päämäärää ei olla saavuttamassa. Lue lisää
Kokoomuksen Sarkomaa: Kieltolain aika on ohi. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toteaa, että alkoholin etämyynti on EU-sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, jota ei voi eikä pidä kieltää. Lue lisää
Hoitajamitoituksen rahoitus on kuin keisarin uudet vaatteet – niitä ei ole. Pääministeri Marin myönsi viime torstain kyselytunnilla karun totuuden: hallitusneuvotteluissa hoitajamitoitus jätettiin ilman luvattua rahoitusta. Lue lisää
Kokoomuksen Sarkomaa Marinin hallitukselle: Terapiatakuuta ei ole varaa heittää roskakoriin. Vaikeudet saada apua mielenterveysongelmiin murentavat voimalla hyvinvointiyhteiskunnan perustaa ja henkistä pääomaamme. Tehokas keino lisätä ihmisten hyvinvointia ja estää syrjäytymistä sekä auttaa ihmiset työelämään ja elämään kiinni on toteuttaa terapiatakuu. Lue lisää
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat vaativat rakennerahastovarojen oikeudenmukaista jakoa. Lue lisää
