fbpx Siirry sisältöön

Vielä ennen eduskuntavaaleja nykyiset hallituspuolueet vaativat nopeasti lisää hoitajia vanhusten palveluihin. Puolueet lupasivat ympärivuorokautiseen hoivaan vähintään 4 400 hoitajaa lisää ja sen rahoittamiseksi ainakin 250 miljoonaa euroa.

Oli suuri pettymys, että punavihreä hallitus teki rujon arvovalinnan. Hallitus esitti tämän vuoden valtion budjettiin lupaamiensa satojen miljoonien sijasta vain viiden miljoonan euron lisämäärärahan vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan. Määrärahalla saisi palkattua korkeintaan sata uutta hoitajaa. 

Punavihreän hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys oli monelle ikäihmiselle ja heidän läheisilleen järkytys. Marinin hallitus sysäsi vanhukset syrjään, kun se alkoi jakaa budjetista rahaa satoihin eri kohteisiin. 

Tämä on erityisen vakavaa siksi, että vielä ennen vaaleja silloiset oppositiopuolueet ja nykyiset hallituspuolueet lupasivat Krista Kiurun johdolla, että vanhusten palveluiden kuntoon laittaminen olisi mahdollista hetkessä ja yhdellä virkkeellä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä me emme hyväksy sitä, että vanhusten palveluiden epäkohtien korjaamisen vastuuta vältellään. Esitimme vaihtoehtobudjetissamme ikääntyneiden parempaan hoivaan yhteensä 150 miljoonan euron pysyvää lisäystä. Määrärahasta 100 miljoonaa osoitettaisiin hoitajien palkkaamiseen; tuhat uutta hoitajaa kotihoitoon ja tuhat uutta hoitajaa ympärivuorokautiseen hoivaan. Loput 50 miljoonaa käytettäisiin ikäihmisten palveluiden kehittämiseen ja esimerkiksi omaishoidon ja saattohoidon parantamiseen.

Vaihtoehtomme osoittaa, että lisärahaa vanhusten hoitoon on, jos on tahtoa. Kyse on arvovalinnoista. Punavihreän hallituksen on pidettävä suomalaisille antamansa lupaus ja turvattava riittävät voimavarat niin, että laadukas ja inhimillinen hoito voidaan turvata ympärivuorokautisessa hoivassa ja kotihoidossa.

On huolestuttavaa, että eduskunta ei ole vielä saanut edes tietoa siitä, milloin hoitajamitoitusesitys tuodaan eduskuntaan. Asiantuntijat ovat kovin sanoin arvostelleet hallituksen lakiluonnosta. Myös ministeriön virkamiehet ovat kirjoittaneet hoitajamitoitusesitykseen, että se heikentää kotihoidon hoitajien saatavuutta ja siten kotihoitoa tarvitsevien vanhusten asemaa. Esitys on torso, koska se koskee pelkästään ympärivuorokautista hoivaa.

Eduskuntaryhmämme esittää, että hallitus valmistelisi loppuun jo viime hallituskaudella alkuun laitetun vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksen. Uudistuksen tavoitteena on turvata ikäihmisten hoito ja hoivapalveluiden laatu sekä lisätä hoitajia ympärivuorokautisen hoivan lisäksi kotihoitoon ja omaishoidon tueksi. Teemme tinkimättömästi työtä sen eteen, että vanhuspalvelulaki uudistetaan ja riittävät määrärahat suunnataan lisähoitajien palkkaamiseen. Suomalaisten on voitava luottaa, että ikääntyessään jokainen saa hyvän hoivan, hoidon sekä inhimillisen kohtelun.  

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Kirjallinen kysymys KK 441/2019 vp

Sari Sarkomaa kok

Kirjallinen kysymys lainsäädännön arviointineuvoston lausunnon
ja muiden lausuntojen huomioon ottamisesta sekä ympärivuorokautisen hoivan sitovan hoitajamitoitusesityksen ja vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksen valmistelusta, aikatauluista sekä rahoituksesta

Eduskunnan puhemiehelle

Lainsäädännön arviointineuvosto esittää hallituksen vanhuspalvelulakiin liittyvästä ympärivuorokautisen hoivan sitovasta hoitajamitoitusesityksestä antamassaan lausunnossa mittavan listan suosituksia korjata esityksessä tehtyjä arvioita sekä antaa muita huomioita esitykseen. 

Riippumattoman ja itsenäisen arviointineuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esityksistä. Tavoitteena on lainvalmistelukulttuurin kehittäminen ja erityisesti hallituksen esitysten vaikutusarviointien laadun parantaminen. 

Arviointineuvoston mukaan hallituksen on syytä tehdä vielä puuttuva vertailu siitä, miten erilaisten vaihtoehtojen avulla voidaan toteuttaa uudistuksen tavoitteen mukainen vanhusten oikeus välttämättömään huolenpitoon sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä millaiset vaikutukset eri vaihtoehdoilla on.  

Arviointineuvosto toteaa lausunnossaan, että vahva poliittinen tavoitteen asetanta ei ole syy jättää muita vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia arvioimatta.  

Lainsäädännön arviointineuvosto on lausunnossa huomauttanut hallitusta teknologian mahdollisuuksien arvioinnin unohtamisesta hoitajamitoitusvalmistelussa. Myös erilaisten seuranta- ja arviointimittareiden arviointeja on arviointineuvoston mukaan täydennettävä.  

Esityksestä puuttuu lähes kokonaan kansainvälinen vertailu. Arviointineuvoston mukaan olisi pitänyt vähintään kertoa, mitä muiden maiden järjestelmistä tulisi päätellä Suomen näkökulmasta. Viisasta olisi katsoa mallia maista, joissa vanhusten palveluiden järjestämisessä ollaan onnistuttu.  

Arviointineuvoston mukaan hallituksen esityksessä tulisi myös esittää taloudelliset vaikutukset erikokoisille yrityksille tai ainakin niiden suuruusluokka. Lisäksi arviointineuvosto katsoo, että viranomaisvaikutuksia on selostettu melko yleisellä tasolla. Niitä olisi syytä arvioida esitettyä seikkaperäisemmin.  

Hoitajamitoitusesitys jättää kylmästi syrjään sen tosiasian, että hoitajista on huutava pula myös vanhusten kotipalveluissa. Hallituksen hoitajamitoitusesityksen perusteluissa kerrotaankin esityksen heikentävän kotihoidon hoitajien saatavuutta ja siten kotihoitoa tarvitsevien vanhusten asemaa. Myös lainsäädännön arviointineuvosto otti tämän huolen esille.  

Arvioinnin kannalta lainsäädännön arviointineuvosto piti ongelmallisena sitä, että hallitus aikoo säätää tässä vaiheessa vain ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksesta. Tällöin vanhuspalvelulain uudistamisen kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Arviointineuvosto painottaa viisaasti, että vanhusten palveluiden kokonaisuutta olisi voitava arvioida.  

Hoitajamitoitusesityksen täydentämisessä on edessä iso työ, mikäli hallitus aikoo noudattaa lainsäädännön arviointineuvoston suosituksia.  

Onkin tärkeää saada vastaus lausunnolla olleen esityksen etenemisaikatauluista ja myös siitä, milloin valmistuu vanhuspalvelulain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän työ. Määräaika oli vuoden 2019 loppuun mennessä.  

Vanhusten palveluiden epäkohdat kaipaavat ripeitä toimia. Eduskunnan on saatava käsiteltäväkseen sellainen vanhuspalvelulain kokonaisuudistus, joka turvaa kestävästi vanhuspalveluiden laadukkaan kokonaisuuden ja lisää hoitajia ympärivuorokautisen hoivan lisäksi kotihoitoon ja omaishoidon tueksi. Suomalaisten on voitava luottaa, että ikääntyessään jokainen saa hyvän hoivan, hoidon sekä inhimillisen kohtelun.  

Hallituksen hoitajamitoitusesityksestä annetuissa lausunnoissa nähdään siirtymäajassa runsaasti ongelmia. Lausujat toteavat, ettei esitetyn sääntelyn perusteella saa selvyyttä, mitä mitoitusta lainsäädäntö siirtymäaikana 1.8.2020—31.3.2023 edellyttää.  

Henkilöstömitoituksen laskutapa on usean lausujan mielestä epäselvä. Useiden kuntien lausunnoissa katsotaan, että esitysluonnoksessa tarvittava työvoiman lisäys on laskettu alakanttiin. Tähän viittaa myös Helsingin kaupungin lausunto, jossa vastataan edellä mainittuun kysymykseen laskentatavan luotettavuudesta yksiselitteisesti: "Ei kerro" [luotettavalla tavalla mitoituksen toteutumisesta]. Vaikuttaa siltä, että lakiluonnosta laadittaessa ei ole kaikilta osin ymmärretty, mitä ollaan säätämässä. Näin todetaan Helsingin kaupungin lausunnossa esitysluonnokseen.  

Valtiovarainministeriö (VM) näki paljon huolenaiheita luonnoksessa lakiesitykseksi vanhustenhoidon sitovasta henkilöstömitoituksesta. Lausunnossaan VM katsoo muun muassa, että mitoituksen laskukaavan määrittelyn antaminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tehtäväksi vaatii tarkempaa perusoikeudellista tarkastelua ja sääntelyä. Esityksen mukaan THL määrittelisi henkilöstömitoituksen laskentakaavan ja seuraisi sen toteutumista. Ministeriön mukaan THL:n toimivalta mitoituksen laskemisessa voi olla ongelmallinen.  

VM muistuttaa, että laki henkilöstömitoituksesta toisi kunnille merkittäviä laajenevia tehtäviä ja velvoitteita ja että toteutuneen henkilöstömitoituksen laskennalla voi olla huomattavia taloudellisia vaikutuksia kunnille. VM:n mukaan lakiesitysluonnos jättää auki olennaisia henkilöstömitoituksen laskemisen kannalta tärkeitä seikkoja, kuten mitä henkilöstöryhmiä mitoitukseen laskettaisiin ja millä perusteella työpanos huomioidaan mitoituksen laskemisessa.  

VM:n mukaan THL:n toimivallan ongelmallisuutta korostaa se, että esityksen perustelujen mukaan niin sanottu välillinen työ olisi tulkittavissa kunnille uudeksi velvoitteeksi, mutta se tulisi näkyväksi ainoastaan THL:n tekemässä määrittelyssä.  

VM:n mukaan lakiluonnoksessa esitetyille muutoksille ei ole varattu riittävää rahoitusta hallituksen vuoden 2020 valtion talousarvioesityksessä eikä julkisen talouden suunnitelmassa vuodelle 2023.  

"Menokehyksen sisältä on hyvin haasteellista löytää rahoitusta luonnoksessa esitetyille merkittävästi muuttuneelle kustannusarviolle", VM:n lausunnossa muistutetaan.  

VM:n mukaan kokonaiskustannukset ja kustannusvaikutukset tulisi tarkastella sekä julkisen talouden suunnitelman kaudelle (vuoteen 2023 asti) että myös vuoteen 2030 asti.  

"Luonnoksen jatkovalmistelussa puuttuva rahoitusosuus on huomioitava siten, että esitysten sisältö vastaa hallituksen vahvistamaa käytettävissä olevaa valtion rahoituksen määrää. VM painottaa, että hallitusohjelman ja hallituksen kehyspäätöksen linjan tulee ohjata luonnoksen jatkovalmistelua sitovalla tavalla", lausunnossa sanotaan.  

Rahoituksen riittävyys huolestuttaa myös oikeuskansleri Tuomas Pöystiä. Pöysti varoittaa lausunnossaan, että lakiesityksen tavoitteiden — laadukkaat palvelut palveluasumisen ja laitoshoidon asiakkaille ja asiakas- ja potilasturvallisuuden parantaminen — toteutuminen on vaarassa, mikäli kunnilla ja kuntayhtymillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa henkilöstömitoitusta esimerkiksi arvioitua suurempien kustannusten vuoksi tai siksi, ettei tarvittavaa henkilökuntaa ole saatavissa.  

"Kuitenkin esityksessä ehdotetut vähimmäismitoitukset olisivat sitovia ja niiden noudattamatta jättäminen tarkoittaisi laissa asetetun velvoitteen laiminlyöntiä. Kuten esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (3 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestysperustelut, kohta 3.2) on todettu, on perustuslakivaliokunta vakiintuneesti korostanut, että kuntien tehtävistä säädettäessä on samalla huolehdittava, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua velvoitteistaan."  

"Sen vuoksi kiinnitän painokkaasti huomiota siihen, että esityksen tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi on huolehdittava siitä, että kunnilla ja kuntayhtymillä on käytettävissään tarvetta vastaavat resurssit lainmuutoksen käytännön täytäntöönpanoon ja että muutoksen edellyttämää henkilöstönlisäystä varten on riittävästi saatavissa ammattihenkilöitä", Pöysti painottaa lausunnossaan.  

Myös Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Matti Muukkonen kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että siirtymäajan mahdollistamasta mitoituksesta 0,5 huolimatta kuntien on kuitenkin talousarvion laadintaperiaatteiden mukaan budjetoitava toimintansa korkeamman vaatimuksen 0,7 mukaan.  

"Tähän ei käsitykseni mukaan ole varattu riittäviä resursseja valtion taholta, joten kustannukset tulevat jäämään kuntiin. On hyvin arveluttavaa säätää tällainen velvoite, johon ei ole varattu riittäviä resursseja. Se on myös kunnallisen rahoitusperiaatteen vastaista", Muukkonen muistuttaa.  

Hän myös pitää epätodennäköisenä, että henkilöstöä ehdittäisiin määräaikaan mennessä kouluttaa riittävästi 0,7:n mitoituksen täyttämiseen.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi sote-palveluiden arvioraportin joulukuussa 2019. THL:n mukaan sote-kustannukset kasvavat merkittävästi tulevina vuosina, mikä aiheuttaa suuren paineen kuntien taloudelle. Kuluja kasvattavat erityisesti ikääntymisestä johtuva palvelujen tarpeen kasvu. Myös paine isoihin rakennusinvestointeihin kasvaa, kun nykyinen rakennuskanta tulee tiensä päähän. THL kiinnittää huomiota myös siihen, että laitosvaltaiset palvelut kasvattavat niin ikään kustannuksia. Siksi ennalta ehkäiseviin palveluihin panostaminen kunnissa olisi tärkeää.  

Ikäihmisten palvelut on turvattava, mutta uudistuksia on tehtävä niin, että kunnat pystyvät vastaamaan niille annettuihin velvoitteisiin. Hallitusohjelmassa sitoudutaan siihen, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävät, lisäävät tai laajentavat toimenpiteet kompensoidaan nettomääräisesti muuttamalla valtionosuuksia ja tai vastaavaa kiinteää määrärahaa 100-prosenttisesti taikka poistamalla muita tehtäviä tai velvoitteita.  

Talousarviossa vuodelle 2020 hoitajamitoitukseen ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä on varattu vain 5 miljoonan euron määräraha. Vuodelle 2023 hallitus on varannut 70 miljoonan euron määrärahan. Ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen resurssitarpeeksi on kuitenkin esimerkiksi Kuntaliiton mukaan arvioitu n. 4 400 uutta hoitajaa ja kustannuksiksi noin 230 miljoonaa euroa vuosittain.  

Hallituksen tavoitteena on, että laki tulisi voimaan elokuussa 2020 ja sillä tavoitellaan 0,7:n hoitajamitoitusta vaiheittain. Käytännössä muutoksille annetaan siirtymäaika, joka kestää huhtikuuhun 2023. Hallituksen esittämä siirtymäaika on kuitenkin ristiriitainen siltä osin, että hallitus ei esitä julkisen talouden suunnitelmassa kunnille riittävää rahoitusta kattamaan laajentuvia tehtäviä, vaikka hallitusohjelmassa tähän sitoudutaan.  

Mikäli kunnille ei korvata lakimuutoksesta aiheutuvia kustannuksia täysimääräisesti, tulee se johtamaan vanhuspalveluiden kokonaisuuden kannalta kestämättömään tilanteeseen, jossa kotona asumista tukevia palveluita ja kotihoitoa joudutaan karsimaan. Riskinä on myös, että ympärivuorokautisen hoivan sääntelyn kiristäminen ajaa kuntia tilanteeseen, jossa kotihoidon toimintaedellytykset heikkenevät henkilöstön saatavuuden kiristyessä. Kotihoidon romuttaminen kasvattaisi kuntien vanhuspalveluiden kustannuspainetta entisestään.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä tarkoittaa kirjalliseen kysymykseen annettu vastaus (KKV 398/2019 vp), jossa todetaan, että lainsäädännön vaatimukset olisivat hyvin erilaiset, jos laki sitovasta vanhusten ympärivuorokautisesta hoitajamitoituksesta säädettäisiin kansanedustajan lakialoitteesta eikä hallituksen esityksestä, 

milloin hallituksen esitys ympärivuorokautisen vanhustenhoivan sitovasta hoitajamitoituksesta annetaan eduskunnalle, 

aikooko hallitus ottaa huomioon jatkovalmistelussaan kaikki lainsäädännön arviointineuvoston lausunnossaan antamat suositukset, 

milloin valmistuu vanhuspalvelulain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän työ, 

millaisella aikataululla lainsäädännön valmistelu on tarkoitus aloittaa, 

miten hallitus varmistaa sen, ettei ympärivuorokautiseen hoivaan säädettävä hoitajamitoitus vaaranna muita palveluja, kuten vammaisten palveluja, vanhusten kotihoidon hoitajien saatavuutta ja siten kotihoitoa tarvitsevien vanhusten asemaa, 

miten ja milloin hallitus aikoo korjata VM:n lausunnossaan esille nostaman epäkohdan siitä, että hallituksen sitovaan ympärivuorokautisen hoivan lakiesitykseen ei ole varattu riittävää rahoitusta hallituksen vuoden 2020 valtion talousarvioesityksessä eikä julkisen talouden suunnitelmassa vuodelle 2023, 

miten huolehditaan siitä, että turvataan myös sitovan hoitajamitoituksen ulkopuolelle jäävien palveluiden, kuten vanhusten kotihoidon, vammaispalveluiden ja omaishoidon voimavarat, 

miten hallitus varmistaa, että hoitajamitoitusesitys on kunnallisen rahoitusperiaatteen mukainen, 

millaista henkilöstömitoitusta palvelunjärjestäjien on noudatettava henkilöstömitoitusta koskevan lain voimaantulon siirtymäaikana ja millaisia täsmennyksiä lakiesitykseen tehdään asian selkeyttämiseksi, 

miten lausunnoissa epäselväksi arvioitua henkilöstömitoituksen laskutapaa on tarkoitus selkiyttää, 

onko jatkovalmistelussa tarkoitus tarkentaa lausunnoissa alakanttiin arvioitua työvoiman lisätarvelaskelmaa, 

miten lakiluonnoksessa täydennetään osin auki jääneet henkilöstömitoituksen laskemiseen vaikuttavat seikat,

kuten mitä henkilöstöryhmiä mitoitukseen laskettaisiin ja millä perusteella työpanos huomioidaan mitoituksen laskemisessa, 

mihin tutkimustietoon ja/tai asiantuntijaraporttiin perustuu hallituksen aie säätää tässä vaiheessa vain ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksesta, 

milloin hallitus aikoo tehdä arviointineuvoston suositteleman vanhuspalveluiden kokonaisuuden arvioinnin, 

milloin vanhuspalveluiden kokonaisuudistus on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi, 

mitä muita toimia hallitus aikoo tehdä vanhusten palveluiden epäkohtien korjaamiseksi, 

miten varmistetaan, että koulutettua henkilöstöä on riittävästi vastaamaan uuden vanhuspalvelulain ja väestön ikääntymisen tarpeita ja 

mitä toimia hallitus tekee hoitotyön johtamisen laadun nostamiseksi ja hoitoalan houkuttelevuuden lisäämiseksi?

Helsingissä 13.1.2020 

Sari Sarkomaa kok

Lainsäädännön arviointineuvosto esittää hallituksen hoitajamitoitusesityksestä antamassaan tuoreessa lausunnossa mittavan korjauslistan.

Riippumattoman ja itsenäisen arviointineuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esityksistä. Tavoitteena on lainvalmistelukulttuurin kehittäminen ja erityisesti hallituksen esitysten vaikutusarviointien laadun parantaminen.

Arviointineuvoston lausunnossaan antama kritiikki herättää kysymyksen, onko hallitus tekemässä sokkona yhteiskunnallisesti tärkeää uudistusta.

Arviointineuvoston mukaan hallituksen on syytä tehdä vielä puuttuva vertailu siitä, miten erilaisten vaihtoehtojen avulla voidaan toteuttaa uudistuksen tavoitteen mukainen vanhusten oikeus välttämättömään huolenpitoon sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä millaiset vaikutukset eri vaihtoehdoilla on.

Arviointineuvosto näpäyttää lausunnossaan hallitusta siitä, että vahva poliittinen tavoitteen asetanta ei ole syy jättää muita vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia arvioimatta.

Lainsäädännön arviointineuvosto on lausunnossa huomauttanut hallitusta teknologian mahdollisuuksien arvioinnin unohtamisesta hoitajamitoitusvalmistelussa. Myös erilaisten seuranta- ja arviointimittareiden arvioinnit on arviointineuvoston mukaan täydennettävä.

Esityksestä puuttuu lähes kokonaan kansainvälinen vertailu. Arviointineuvoston mukaan olisi pitänyt vähintään kertoa, mitä muiden maiden järjestelmistä tulisi päätellä Suomen näkökulmasta. Viisasta olisi katsoa mallia maista, joissa vanhusten palveluiden järjestämisessä ollaan onnistuttu.

Arviointineuvoston mukaan hallituksen esityksessä tulisi myös esittää taloudelliset vaikutukset erikokoisille yrityksille tai ainakin niiden suuruusluokka. Lisäksi arviointineuvosto katsoo, että viranomaisvaikutuksia on selostettu melko yleisellä tasolla. Niitä olisi syytä arvioida esitettyä seikkaperäisemmin.

Hallituksen on yhtä lailla valmisteltava lakiesitys, joka turvaa vanhuspalveluiden laadukkaan kokonaisuuden eli lisää hoitajia ympärivuorokautisen hoivan lisäksi kotihoitoon ja omaishoidon tueksi. Lausunnolla oleva hoitajamitoitusesitys jättää kylmästi syrjään sen tosiasian, että hoitajista on huutava pula myös kotipalveluissa. Hallituksen hoitajamitoitusesityksen perusteluissa myönnetäänkin esityksen heikentävän kotihoidon hoitajien saatavuutta ja siten kotihoitoa tarvitsevien vanhusten asemaa. Myös lainsäädännön arviointineuvosto on tämän huolen esille.

Arvioinnin kannalta lainsäädännön arviointineuvosto piti ongelmallisena sitä, että hallitus aikoo säätää tässä vaiheessa vain ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksesta. Tällöin vanhuspalvelulain uudistamisen kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Arviointineuvosto painottaa viisaasti, että vanhusten palveluiden kokonaisuutta olisi voitava arvioida. Hoitajamitoitusesityksen täydentämisessä on edessä iso työ, mikäli hallitus aikoo noudattaa lainsäädännön arviointineuvoston suosituksia.

Onkin tärkeää saada vastaus etenemisaikatauluista ja myös siitä, milloin valmistuu vanhuspalvelulain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän työ. Määräaika oli vuoden 2019 loppuun mennessä. Hallituksen on vastattava siihen, milloin vanhuspalveluiden kokonaisuudistus saapuu eduskunnan käsiteltäväksi. Jätän asiasta kirjallisen kysymyksen koko hallituksen vastattavaksi.

Vanhusten palveluiden epäkohdat kaipaavat ripeitä toimia. Eduskunnan on saatava käsiteltäväkseen sellainen vanhuspalvelulain kokonaisuudistus, joka turvaa jokaiselle vanhukselle hyvän hoidon sekä inhimillisen kohtelun.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Lainsäädännön arviointineuvosto on huomauttanut tuoreessa lausunnossaan hallitusta teknologian mahdollisuuksien arvioinnin unohtamisesta hoitajamitoitusvalmistelussa. Hallituksen on välttämätöntä korjata valmistelun puutteet arviointineuvoston suositusten mukaisesti.

Olisi vakava virhe ja iso uhka vanhustenhoivan tulevaisuudelle, jos teknologian mahdollisuuksia ei arvioida ja tehdään uudistus, joka estää ja jarruttaa teknologian käyttöä vanhusten hoivassa.

Pula hoitajista kasvaa samaan aikaan kun vanhuspalveluiden tarve lisääntyy. Vanhusten hoitoon tarvitaan lisää hoitajia, mutta on ilmeisen mahdotonta selvitä inhimillisen ja hyvän hoidon turvaamisesta ilman teknologian vahvaa hyödyntämistä.

Arviointineuvosto näpäyttää lausunnoissaan hallitusta siitä, että vahva poliittinen tavoitteen asetanta ei ole syy jättää muita vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia arvioimatta.

Arviointineuvoston kritiikki herättää kysymyksen, onko hallitus tekemässä sokkona yhteiskunnallisesti tärkeää uudistusta. Arviointineuvoston mukaan hallituksen on syytä tehdä vielä puuttuva vertailu siitä, miten erilaisten vaihtoehtojen avulla voidaan toteuttaa uudistuksen tavoitteen mukainen oikeus välttämättömään huolenpitoon sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä millaiset vaikutukset eri vaihtoehdoilla on.

Teknologia on mittava mahdollisuus muuttaa työnteon tapoja sekä lisätä hoidon ja hoivan laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta. Robotiikka, automatiikka ja digitalisaatio vapauttavat hoitajien aikaa hoidon laadun kannalta olennaiseen ihmisen välittömään hoitoon.

Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (Eva) julkaisemassa Robotit töihin -raportissa arvioitiin, että robotiikkaa ja automatiikkaa hyödyntämällä voitaisiin tehdä ainakin 20 prosenttia sairaaloiden sairaanhoitajien ja vanhusten pitkäaikaishoidon lähihoitajien työtehtävistä.

THL:n selvitysten mukaan hoitajapulasta huolimatta uuden teknologian ja robotiikan hyödyntäminen tehostetussa palveluasumisessa sekä muissa vanhuspalveluissa on edennyt hyvin hitaasti. Tilanne vaihtelee suuresti eri puolella Suomea.

Hallituksen on varmistettava vanhuspalvelulain uudistuksen valmistelussa, että eduskunnan käsittelyyn tuotavat lakiesitykset vauhdittavat robotiikan ja uuden teknologian käyttöä. Teknologia on mittava mahdollisuus parantaa vanhuspalveluiden saatavuutta ja laatua hoitajapulasta huolimatta. Olisi epäinhimillistä olla käyttämättä teknologian mahdollisuuksia.

Hallituksen on yhtä lailla valmisteltava lakiesitys, joka turvaa vanhuspalveluiden laadukkaan kokonaisuuden eli lisää hoitajia ympärivuorokautisen hoivan lisäksi kotihoitoon ja omaishoidon tueksi.
Lausunnolla oleva hoitajamitoitusesitys jättää kylmästi syrjään sen tosiasian, että hoitajista on huutava pula myös kotipalveluissa.

Myös lainsäädännön arviointineuvosto nostanut esille saman huolen. Arviointineuvosto huomauttaa, että hoitajamitoituksen vaikutusta vanhuspalveluiden kokonaisuuteen ei voi arvioida, koska tietoa uudistuksen muusta sisällöstä ei ole. Kiritän hallitusta tuomaan eduskuntaan vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksen, joka turvaa jokaiselle vanhukselle hyvän hoidon sekä inhimillisen kohtelun.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Tiedote 16.12.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa ja Multala: Psykologi- ja kuraattoripalveluja ei saa uhrata maakuntien rakentamisen alttarilla

Kokoomus ei kannata opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden siirtämistä punavihreän hallituksen kaavailemiin maakuntiin. Psykologi- ja kuraattoripalvelut on turvattava lähellä lasta.

”Kokoomuksen ratkaisu olisi uudistaa ja kehittää sote-palveluita nykyiseltä kaupunki- ja kuntapohjalta. Kuitenkin sote-uudistuksen rakenteesta huolimatta kokoomuksen näkemyksenä on, että kouluterveydenhuollon toimiminen tiivisti yhdessä oppilashuollon kanssa, lähellä lasta, on turvattava”, kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sari Multala sanovat.

Maanantaina 16.12. kymmenen koulutus- ja sote-alan järjestöä ja kaksi kaupunkia ilmoittivat yhteisessä kannanotossa vastustavansa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden siirtämistä sote-maakuntiin.

”Jaamme järjestöjen ja kaupunkien esittämän huolen opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden siirtämisestä sote-maakuntiin. Punavihreän hallituksen kaavailema muutos romuttaisi oppilashuollon. Perheiden tarvitsemia palveluita ei saa uhrata maakuntien rakentamisen alttarilla. Vastuu psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa on jatkossakin oltava kunnissa”, edustajat sanovat.

OAJ:n mukaan oppilas- ja opiskeluhuollon koulupsykologit ja -kuraattorit kuuluvat tällä hetkellä pääosin sivistystoimen henkilöstöön. Näin ollen he ovat kiinteästi osa kouluyhteisöä.

”Nykyistä toimintamallia ei pitäisi lähteä väkisin muuttamaan. Hallituksen ja vastuuministerin pitäisi kuulla asiantuntijatahojen ja järjestöjen hätähuuto ja muuttaa suunnitelmaa. Maakuntien rakentaminen ei saa olla itsetarkoitus, vaan palveluiden turvaaminen ja kehittäminen. Turvaamalla palvelut lähellä niiden käyttäjiä voidaan paremmin varmistaa ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen”, edustajat lisäävät.

”Peruskoulussa olisi tarjottava nykyistä enemmän moniammatillista tukea muun muassa kuraattori- ja psykologipalveluiden muodossa. Usein syrjäytymisvaarassa olevan lapsen tai nuoren ongelmat eivät rajoitu pelkästään oppimiseen, vaan myös sosiaalipalveluiden tukea tarvitaan. Varhaisella puuttumisella ja tehokkaalla viranomaisyhteistyöllä saadaan aikaan parhaat tulokset”, edustajat sanovat.

Sarkomaa ja Multala muistuttavat, että aiemmista sote-uudistusten yrityksistä on syytä ottaa oppia. Yksi järjestämismalli ei ole vaikuttavin eikä toimi kaikkialla.

”Kuntalaisten tarpeita vastaavien palveluiden järjestämiseksi paras asiantuntijuus on kunnissa. Kunnille olisi annettava mahdollisuus tarpeen mukaan toimia yhdessä muiden kuntien tai maakunnan kanssa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämiseksi. Myös yksityisten koulutuksenjärjestäjien tulee voida itse päättää, tuotetaanko palvelut itse vai ostetaanko ne muilta toimijoilta. OAJ:n mukaan vastaava valintaoikeus on nykyisessä laissa opiskeluhuollosta”, edustajat sanovat.

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Sari Multala, p. 040 531 7104

EduskunnalleKurdien hallinnoimalla al-Holin leirillä Koillis-Syyriassa on suomalaisia tai Suomesta alueelle menneitä Isis-taistelijoiden perheenjäseniä. Heidän mahdollisesta kotiuttamisestaan on käyty kiivasta keskustelua. Kesäkuun lopulla hallitus linjasi pääministeri Antti Rinteen johdolla, että hallitus ei hae al-Holin leirillä olevia Isis-taistelijoiden vaimoja ja lapsia Suomeen eikä harkitse evakuointitoimenpiteitä, jotka perustuisivat konsulilainsäädäntöön. Myöhemmin lokakuussa myös ulkoministeri Pekka Haavisto vakuutti ulkoasiainvaliokunnalle, ettei ministeriö ole ryhtymässä mihinkään toimiin saattaakseen Isis-taistelijoiden perheitä Suomeen.  

Al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten tilanteesta tehtiin useita kanteluita oikeuskanslerille. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi asiassa ratkaisun 10.10.2019. Oikeuskansleri toteaa ratkaisussaan, että valtioneuvosto ja ministerit ovat toimineet lainmukaisesti Syyriassa leirillä olevien suomalaisten naisten ja lasten kotiuttamiskysymyksessä ja että ulkoasianhallinnolle ei voida katsoa syntyneen yleistä velvoitetta pyrkiä kotiuttamaan kaikki suomalaiset tai oleskeluluvan perusteella Suomessa asuneet leirillä olijat. Oikeuskansleri myös huomauttaa, että viranomaisten velvollisuuksiin kuuluu menetellä toiminnassaan niin, että Suomessa asuvien ja oleskelevien turvallisuus ei vaarannu. Lisäksi oikeuskansleri korostaa leirillä olevien kotiuttamiseen liittyviä turvallisuusuhkia. Lopuksi oikeuskansleri toteaa, että hänen toimivaltaansa tai tehtäviinsä ei kuulu määrätä viranomaisia ryhtymään mihinkään tiettyihin toimenpiteisiin.

2.12.2019 asia sai mielenkiintoisen käänteen, kun Ilta-Sanomat uutisoi, että ministeri Haavisto olisi painostanut ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuomista tuomaan Syyrian al-Holin pakolaisleirin lapset Suomeen konsulikyydillä. Tuomisen kerrottiin kieltäytyneen taipumasta Haaviston painostukseen ja todenneen hankkeen lainvastaiseksi, minkä jälkeen konsulipäällikkö syrjäytettiin tehtävästään.  

Tietojen mukaan ulkoministeriössä olisi ollut samaan aikaan kehitteillä Operaatio Korpi -nimellä kulkeva projekti, jonka tarkoituksena oli kotiuttaa al-Holin pakolaisleirissä olevat suomalaislapset Suomeen ilman äitejään. Projektista vastuussa olisi ollut konsulipäällikkö Tuominen. (Myöhemmin Ilta-Sanomat uutisoi, että operaatio Korpea valmisteltiin salaa jo kesäkuussa 2019.) 

Illalla 2.12.2019 Haavisto piti tiedotustilaisuuden, jossa hän myönsi, että leirillä olevien lasten äidit eivät ole toivoneet eroon joutumista lapsistaan. Lisäksi paikalliset kurdiviranomaiset ovat todenneet, että he eivät hyväksy perheiden hajottamista. Haaviston mukaan ulkoasiainvaliokuntaa ja hallitusta on informoitu useaan kertaan "tilanteen kehittymisestä".

 Haavisto myös väitti oikeuskanslerin antaneen 10.10.2019 ohjeistuksen, jossa oikeuskansleri kehottaa hakemaan suomalaiset lapset pois al-Holin leiriltä. Haavisto jätti kuitenkin mainitsematta, että ratkaisussaan oikeuskansleri painottaa, että hänen toimivaltaansa tai tehtäviinsä ei kuulu määrätä viranomaisia ryhtymään mihinkään tiettyihin toimenpiteisiin.

 Haavisto myös kertoi, että oikeuskanslerin päätöksen jälkeen hän nimitti virkamiehen virkavastuulla selvittämään mahdollisia toimenpiteitä perheiden auttamiseksi. Haavisto kuitenkin kiisti suunnitelman lasten palauttamisesta näin: "Luin jonkin otsikon mysteerisuunnitelmasta. Se on mysteerisuunnitelma minullekin. En ole itse sellaista valmistellut, enkä tiedä virkakuntani sellaista valmistelleen, koska se jo kesällä todettiin mahdottomaksi sen vuoksi, että meillä on siellä toinen osapuoli, joka on kurdihallinto, joka ei näitä lapsia yksin sieltä päästä, vaan lähtee siitä, että jos lapsia liikutellaan, niin vanhemmat ovat mukana." 

Samana iltana Helsingin Sanomat uutisoi, että Suomen ulkoministeriö on lähettänyt syksyn aikana kaksi virkamiestä Irakin kurdialueelle Erbiliin valmistautumaan al-Holista saapuvien suomalaisten tuloon. Helsingin Sanomat kirjoitti myös, että pääministeri Rinteen hallitus on siunannut al-Holin leirillä olevien naisten ja lasten tuomisen tapauskohtaisesti takaisin Suomeen ja että myös presidentti Niinistö olisi asiasta tietoinen. Niinistö kuitenkin kertoi aikaisemmin Verkkouutisille, ettei hän ollut tietoinen "poliittisesta päätöksestä" tai ulkoministeriön "suunnitelmasta".  

3.12.2019 Haavisto oli kuultavana ulkoasiainvaliokunnassa. Valiokunnassa käydyn keskustelun päätteeksi varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja esitti, että ulkoasiainvaliokunnan pöytäkirjaan kirjataan seuraavanlainen kanta: "Ulkoasiainvaliokunta toteaa, ettei asiassa ole tarvetta ryhtyä enempiin toimenpiteisiin. Valiokunta hyväksyy valtioneuvoston toimintalinjan." Asiasta äänestettiin ja edustaja Tuomiojan ehdotus hyväksyttiin äänin 10—3. 

Keskiviikkona 4.12.2019 Ilta-Sanomat uutisoi vuorostaan ulkoministeriön sisäisistä sähköposteista, jotka asettivat Haaviston puheet hyvin kyseenalaiseen valoon. Sähköpostissa konsulipäällikkö Pasi Tuominen kirjoitti alivaltiosihteeri Pekka Puustiselle: "Emme voi toimia konsulipalvelulain mukaisesti, sen sijaan voimme toimia konsulipalvelulain periaatteiden mukaisesti. Päätös tulee tehdä hallituksessa tai sitten päätös tulee olla ministerin. Näen nyt ongelmaksi, että ministerin kanslia vyöryttää tämän hoidettavaksi konsulipalvelulain mukaisesti ja lähtökohtaisesti niin, että avustamme vain lapsia. Tällaisen päätöksen tekeminen virkamiestyönä on sellainen päätös, että sen tekijän on syytä varautua siihen, että hän saa päätöksestään vankeustuomion, josta tulee sen verran pitkä, ettei sitä voi ehdollisena suorittaa. Päätöksentekijän kannattaisi olla myös noin 65-vuotias, jotta eventuaalinen viraltapano ei vie toimeentuloa pysyvästi." 

Samana päivänä Haaviston erityisavustaja Joel Linnainmäki kertoi sähköpostissaan keskustelleensa ulkoministerin kanssa al-Holin ajankohtaisesta toimintalinjasta: "UMI:n näkemys on, että UM/konsulipalvelut pitäisi sijoittaa Erbiliin henkilö kuukauden virkamatkalle, ja vuokrata hänelle tilat. Tämä henkilö linkkautuu kansainvälisiin toimijoihin Erbilissä, ja valmistautuu tilanteeseen, että rajan ylitse Syyrian puolelta tulee Suomen kansalaisia." 

Sähköposti jatkui kahdeksankohtaisena ohjeena UM:n muistion laatimiseen. Muistiossa tulee Linnainmäen mukaan olla maininta mm. viivytyksettä toimitettavista matkustusasiakirjoista. Muistioevästyksen kolmannessa kohdassa sanotaan: "Lähtökohtana on, että ainakin lapset Al-Holin leiriltä saadaan turvaan kohtuullisen ajan kuluessa ja tarvittaessa nopeasti, jos turvallisuusriskit alueella kasvavat."  

6.12.2019 ulkoministeriön hyllytetty konsulipäällikkö Pasi Tuominen antoi haastattelun Helsingin Sanomille, jossa hän arvioi, että Haaviston päätös nimetä erityisedustaja al-Holin leirin suomalaisten avustamiseksi saattaisi olla lainvastainen. Hän arvioi, että "ainakin hallintolakia" on rikottu. Samassa haastattelussa Tuominen syyttää Haavistoa pelolla johtamisesta. Julkisuuteen annettujen tietojen perusteella saa kuvan, että Haavisto on pyrkinyt peittelemään konsulipalvelupäällikkö Tuomisen siirtoon tähdänneitä toimia, jotka kuitenkin ilmeisesti ovat tosiasiassa tapahtuneet.  

2.12.2019 Haavisto sanoi tiedotustilaisuudessaan, että Tuomisen siirto tehtävistään ei liittynyt al-Holin lasten kysymykseen, vaan ministeriön tehtävien normaaliin kiertoon. Samalla hän totesi, että konsulipäällikkö Tuominen on yhä tehtävässään, eikä virkaa ole avattu. Myöhemmin Haavisto kertoi käyneensä Tuomisen kanssa pitkän keskustelun ja sen päätteeksi kutsuneensa Tuomisen jatkamaan vanhassa tehtävässään. Tästä voisi päätellä, että ennen keskustelua hän ei olisi ollut jatkamassa konsulipalvelupäällikkönä. 

Viimein 10.12.2019 alivaltiosihteeri Pekka Puustisen viesti ulkoministeriön työntekijöille kertoo tapahtumien kulusta seuraavasti: "Vakava näkemysero al-Hol-asioiden hoidossa näkyi virkamiesjohdolle tulleena pyyntönä selvittää löytyisikö konsulipäällikölle muita sopivia tehtäviä. Pyyntö oli harvinainen ja poikkeuksellinen." Puustisen viestistä käy ilmi, että ulkoministeriön virkamiesjohto myös vei eteenpäin ministerin pyytämää Tuomisen siirtoa, kunnes julkisen kohun syntymisen jälkeen käyty Haaviston ja Tuomisen välinen puhelu sen pysäytti. 

Myös Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistyksen (UHVY) puheenjohtaja, lähetystöneuvos Juha Parikka kertoi Verkkouutisten haastattelussa 8.12.2019, että luottamus ulkoministeri Pekka Haavistoa kohtaan horjuu vakavasti ministeriön sisällä.  

Parikka piti erityisen ongelmallisena sitä, että Haaviston salaiseksi leimattu päätös, jolla on sekä muutettu ministeriön työjärjestystä että määrätty erityislähettiläs, on tapahtunut ilman esittelyä. "Päätöstä ei tietääkseni ole tehty esittelijän esittelemänä eikä siitä ilmeisesti ole olemassa myöskään perustelumuistiota. Ministeri ei voi asiallisesti tehdä tällaisia päätöksiä muutoin kuin esittelystä. Sama koskee — myös niin sanottua siirtymävelvollisuutta, joka ei toimi ministerin yksipuolisella päätöksellä toisin kuin Haavisto väittää. Tässä on muutenkin päässyt unohtumaan yt-lainsäädäntö, jonka puitteissa työjärjestyksenkin muutosten tulee tapahtua", totesi Parikka. 

Ministeri Haavisto ja ulkoministeriö kiistivät järjestelmällisesti al-Holin suunnitelman olemassa olon ja painottivat, että asiassa noudatetaan yksittäistapausten harkintaa. Yle uutisoi kuitenkin maanantaina 9.12.2019 useisiin lähteisiin viitaten, että Suomella on aiemmin julkisuuteen kerrottua tarkempi suunnitelma siitä, miten kaikki Syyrian al-Holin niin kutsutun ISIS-leirin suomalaiset tuotaisiin takaisin Suomeen. Ilta-Sanomien 10.12.2019 julkaisemien tietojen mukaan al-Holin perheet on jo jaettu Helsingin lastensuojelussa, terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa nimetyille henkilöille. Tämän lisäksi poliisi on Ilta-Sanomien tietojen mukaan tehnyt varauksia Helsinki-Vantaan lentoaseman VIP-tiloihin, joihin olisi helppo kulku koneelta saavuttaessa. 

Vielä illalla 10.10.2019 Yle uutisoi seuraavaa: "Ylen saamien tietojen mukaan ulkoministeriön johdolla tehtiin lokakuussa suunnitelma, jonka mukaan kaikki suomalaiset kotiutetaan kerralla. Marraskuussa suunnitelmaa muutettiin niin, että kotiutus tehdään erissä. Tähän päädyttiin Ylen tietojen mukaan siksi, ettei asiassa tarvitsisi tehdä poliittista päätöstä, vaan kotiutus voitaisiin tehdä pelkän viranomaispäätöksen ja konsulilainsäädännön nojalla." 

Ministereiden antamat tiedot hallituksen päätöksenteosta asiassa ovat kokonaisuutena ristiriitaisia ja vaativat selvennystä. 27.6.2019 pääministeri Rinne totesi eduskunnan kyselytunnilla seuraavasti: "Meillä ei ole mitään tarkoitusta sellaista toimintaa lähteä tekemään, jossa näitä ihmisiä lähdettäisiin esimerkiksi konsulipalvelulain perusteella tuomaan Suomeen. Konsulipalvelulaki ei sovellu näihin tapauksiin, ei laisinkaan."  

"Tässä tilanteessa emme harkitse mitään erityisiä evakuointitoimenpiteitä, mitään sellaisia, jotka perustuvat esimerkiksi konsulilainsäädäntöön. Ne eivät sovellu tähän nyt laisinkaan. Lähtökohta on se, että jokainen henkilö joudutaan arvioimaan sekä ihmisoikeussopimusten, kansainvälisten sopimusten näkökulmasta että myös turvallisuusnäkökulmasta erikseen, ja sitä kautta joudutaan tämä tilanne ratkaisemaan." 

2.12.2019 ulkoministeri Haavisto taas totesi tiedotustilaisuudessaan seuraavasti: "Kun oikeuskanslerin linjaus 10.10. tuli niin lähdettiin siitä, että se on nyt se Suomen juridinen pohja tämän asian käsittelyyn. Oikeuskanslerin kannanotot, mitä lapsenoikeussopimus ja perustuslaki tässä määräävät eikä nähty, että olisi sellaista poliittista päätöstä, joka voisi tämän ylittää tai sivuttaa tai mitätöidä, tämän oikeudellisen lähtökohdan. Ja siinä vielä oikeuskanslerin näkemyksen mukaan vastaava viranomainen on ulkoministeriö, joka kokoaa muut ministeriöt yhteen, jos tarvitaan virka-apua... ja näin on toimittu tässä tilanteessa. Totta kai valtioneuvoston jäseniä on informoitu, tasavallan presidenttiä, tasavallan presidentin kansliaa on heidän pyydettäessä informoitu tästä, mutta on kerrottu myöskin millä tavalla tämä virkatyönä tapahtuu." 

Haaviston 2.12. lausuman perusteella vaikuttaa siis siltä, että hallitus ei ole tehnyt linjauksia, vaan Haavisto on omavaltaisesti tulkinnut oikeuskanslerin vastausta siten, että edellisen hallituksen aikana ja ilmeisesti myös vielä kesällä vallinnut tulkinta valtioneuvoston yleisistunnon erillispäätöksen tarpeesta minkäänlaiselle paluun avustamiselle ei ole enää voimassa, vaan ulkoministeriö voi toimia oikeuskanslerin vastauksen tulkintansa pohjalta oman toimivaltansa puitteissa. 

Tähän viittaa myös ulkoministeriön virkajohtoon kuuluvan alivaltiosihteeri Pekka Puustisen viesti ulkoministeriön henkilöstölle 10.12.2019. Puustinen kuvaa ulkoministeri Haaviston ja konsulipäällikkö Tuomisen näkemyseroja seuraavasti: "Näkemykset erosivat siinä, odotetaanko valtioneuvostotason linjausta tässä hyvin vaikeassa kysymyksessä, vai tehdäänkö edes sitä, mihin ulkoministeriö voi toimivallallaan ryhtyä. Ulkoministeriön virkamiesten vastaus tilanteeseen näytti siltä, että emme voi tehdä mitään. Kun tämä ei varmaankaan ollut ainoa mahdollinen vastaus, niin haluttiin löytää tapa, jolla ulkoministeriö voi päästä työssä eteenpäin." 

Kuitenkin Haavisto on tämän jälkeen eri yhteyksissä viitannut siihen, että hallituksen iltakoulu on käsitellyt asiaa puuttumatta tapahtumien tarkoitettuun kulkuun. Esimerkiksi Ylelle (9.12.2019) Haavisto kertoi, että edellinen hallitus käsitteli al-Hol-kysymystä lokakuun lopussa iltakoulussa oikeuskanslerin läsnä ollessa. Siellä nykyinen toimintalinjaus hyväksyttiin. "Nyt on sitten Sanna Marinin hallituksen asia, haluaako se muuttaa toimintalinjaa tai millä tasolla se haluaa sen käsitellä", Haavisto totesi myös. 

Eli ensin oikeuskanslerin linjaus oli Haaviston mukaan juridinen pohja, eikä sitä olisi voinut poliittisella päätöksellä ylittää tai sivuuttaa tai mitätöidä. Sittemmin Haavisto on kertonut, että hallituksen iltakoulussa on hyväksytty toimintalinja. Tästä vallitsee epäselvyys. 

Yhteenveto


Hallituksen on vastattava, ovatko uutiset ja Haaviston omat lausunnot ristiriidassa keskenään. Myös ulkoministeriön virkamiesten antamat lausunnot ja edellä mainitut sähköpostiviestit antavat aiheen kysyä, onko ulkoministeri Haavisto tietoisesti kertonut vääristeltyä totuutta ja jättänyt kertomatta suunnitelmista eduskunnalle ja ulkoasiainvaliokunnalle. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella virkamiestä on yritetty taivutella menettelemään lainvastaisesti ja virkamies siirretty toisiin tehtäviin siksi, ettei hän ole totellut ministeriä. Haluamme vastauksen myös siihen, onko Haavisto antanut harhaanjohtavaa tietoa kyseisen virkamiehen siirron syistä.

Nyt on herännyt perusteltu kysymys siitä, onko ministeri Haavisto ja hallitus menetellyt toimissaan lainmukaisesti. Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen totesi Suomen uutisten haastattelussa, että jos Haavisto on menetellyt kuten mediassa on kerrottu, on virkavelvollisuuden rikkominen lähellä. Tolvasen mielestä lähellä saattaisi olla myös ministerivastuun edellytysten harkitseminen. 

Huolestuttavinta on se, että ministeriössä on ollut meneillään operaatio, joka vaarantaa myös kansallisen turvallisuuden. Suojelupoliisin arvion mukaan on todennäköistä, että Syyriasta al-Holin leiriltä palaavat ihmiset lisäävät Suomeen kohdistuvaa terrorismin uhkaa. Radikalisoituneiden henkilöiden palauttaminen Suomeen on riskialtista, ja operaation salaaminen Suomen kansalta murentaa hallituksen luottamusta. On lisäksi hyvin epätodennäköistä, että leiriltä tulleita henkilöitä saataisiin Suomessa tuomittua toiminnastaan.  

Kyseessä on ulkopoliittisesti, sisäisen turvallisuuden ja poliittisen päätöksenteon avoimuuden kannalta hyvin merkittävä asia. Ulkoministerin ja hallituksen lausunnot on asetettava arvioitaviksi tätä taustaa vasten. Mikäli olisi niin, että asiasta on valehdeltu ja eduskuntaa on tahallaan johdettu harhaan, on asiaa tarkasteltava ministerivastuun osalta. 

Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:

Onko Isis-taistelijoiden perheitä tulossa Suomeen ja milloin kotiuttamisen olisi määrä tapahtua,

kauanko hallitus ja asianosaiset ministeriöt ovat tienneet kotiuttamissuunnitelmista,

ovatko kaikki hallituspuolueet hyväksyneet tulkinnan, että oikeuskanslerin vastauksen nojalla ulkoministeriö voi toteuttaa lasten ja tarvittaessa aikuisten palaamiseen tähtäävän operaation ilman valtioneuvoston yleisistunnon nimenomaista päätöstä,

onko hallitus tehnyt linjauksen tai päätöksen, joka hyväksyy tarvittaessa tapauskohtaisesti myös aikuisten paluun auttamisen, ja koska asiaa on käsitelty ja millä kokoonpanoilla,

ketkä olivat paikalla hallituksen iltakoulussa ja mikä on hallituksen Haavistolle antama mandaatti toimia asiassa,

onko hallitus tehnyt asiasta virallista päätöstä ja mikä on hallituksen poliittinen kanta,

eroaako Marinin hallituksen linja asiassa Rinteen hallituksen aikana tehdyistä päätöksistä ja toimenpiteistä, ja jos eroaa, niin miltä osin,

miksi useat hallituksen ministerit ovat sanoneet oikeuskanslerin vastauksen (9.10.2019) velvoittavan hakemaan suomalaisia Syyriasta,

onko hallitus ymmärtänyt millainen kansallinen turvallisuusriski al-Holin leirillä olevien henkilöiden kotiuttaminen on,

huomioiko hallitus Suojelupoliisin riskiarvioita,
mitä hallitus aikoo tehdä niille henkilöille, jotka ovat olleet mukana terroristijärjestö Isisin toiminnassa ja mahdollisesti kotiutetaan Suomeen,

onko hallitus ollut tietoinen ministeri Haaviston toimista ja yksimielisesti hyväksynyt toimet, 

miten hallitus suhtautuu ministeri Haaviston lausuntojen ristiriitaisuuteen,

salasiko ministeri Haavisto ulkoasiainvaliokunnalta hankkeen ryhtyä suomalaislasten kotiuttamiseen,

siirrettiinkö konsulipäällikkö Pasi Tuominen toisiin tehtäviin tai otettiinko häneltä tehtäviä pois,

miksi ulkoministeri ei tehnyt konsulipalvelupäällikölle tekemästään toimeksiannosta virallista ministerin päätöstä edes sen jälkeen, kun Tuominen tätä sähköpostitse pyysi,

onko konsulipäällikkö Pasi Tuomista mitenkään kehotettu tai jopa painostettu lainvastaiseen toimintaan, ja

miten hallitus on informoinut Tasavallan Presidenttiä al Holin leirin asukkaisiin kohdistuvista palautusaikeista?



Helsingissä 11.12.2019 

 

Eduskunnan puhemiehelleHelsingin kaupunki on toistuvasti hakenut opetus- ja kulttuuriministeriöltä lupaa järjestää omassa oppilaitoksessaan, Stadin ammatti- ja aikuisopistossa, kasvatus- ja ohjausalan perustutkintokoulutusta. Lupaa ei ole kuitenkaan myönnetty. Helsinki sai toistamiseen vastauksen, jossa vedottiin hallitusohjelman aiheuttamiin kiireisiin, minkä vuoksi lupa-asiaa ei voida käsitellä. 

Tämä on vakava asia, koska Helsingissä on kova pula alan ammattilaisista. 

Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon suorittanut voi toimia esimerkiksi lastenhoitajana päiväkodissa tai nuoriso-ohjaajana. Päiväkotilasten määrä on kasvanut Helsingissä noin 10 prosentilla viimeisen viiden vuoden aikana. Lastenhoitajan tehtäviä on joko auki tai tehtävän hoitaja on ei-kelpoinen. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa lastenhoitajien vaje on noin 18 prosenttia. TEM:n ammattibarometrin mukaan lastenhoitajista on ollut pulaa keskeytyksettä jo vuodesta 2013 lähtien. 

Varhaiskasvatusopettajien vakava pula on myös hyvin tiedossa ja siihen myös tarvitaan hallitukselta lisätoimia ja -rahoitusta. Lastenhoitajien suhteen Helsinki haluaisi vähentää työvoimapulaa kouluttamalla ammattilaisia omassa ammattiopistossa tarjoten opiskelijoille mahdollisuuden opiskella myös työpaikoilla ja kehittää oppisopimuskoulutusta. 

OKM sääntelee tutkinnonantolupien antamista valtakunnallisesti. Tämän tarkoituksena on varmistaa, että eri ammatteja on riittävästi eri puolilla Suomea ja toisaalta, ettei muodostu myöskään ylitarjontaa. On tärkeä ottaa huomioon luvut, jotka osoittavat, että Helsingin seudulla on pulaa monista työntekijäryhmistä. Erityisesti ministeriön kuuluisi huolehtia siitä, että kunnilla on riittävästi työvoimaa hoitaa lakisääteisiä tehtäviään, kuten varhaiskasvatusta. 

On vaikea ymmärtää, miksei Helsingille myönnetä lupaa kouluttaa päiväkoteihinsa ja nuorisotaloille ammattilaisia huolehtimaan kaupunkimme lapsista ja nuorista. Helsinki on hakenut lupaa toistuvasti. Varhaiskasvatushenkilöstön saatavuuden tulisi olla yksi opetus- ja kulttuuriministeriön tärkeimmistä prioriteeteista. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy varhaiskasvatushenkilöstön saatavuuden varmistamiseksi ja 

mihin toimiin hallitus ryhtyy sen mahdollistamiseksi, että Stadin ammatti- ja aikuisopistolle myönnettäisiin tutkinnonantolupa kasvatus- ja ohjausalan perustutkintokoulutukseen?  

Helsingissä 3.12.2019 
Sari Sarkomaa kok

Huomenna 11.12. eduskunnassa toimitetaan ensimmäisen varapuhemiehen vaali. Tuula Haataisen tultua nimitetyksi valtioneuvoston jäseneksi SDP esittää paikkaan ex-pääministeri Antti Rinnettä. Rinne erosi pääministerin tehtävistä viime viikolla, kun ei enää nauttinut eduskunnan enemmistön luottamusta.

  • Varapuhemiehen paikka kuuluu SDP:lle, ja hyvin voisimme sinänsä tukea SDP:n ehdokasta. Nyt SDP kuitenkin esittää paikalle Antti Rinnettä, joka viime viikolla erosi pääministerin tehtävästä, koska ei nauttinut eduskunnan enemmistön luottamusta. Heti eron jälkeen häntä istutetaan toiselle hyvin arvovaltaiselle paikalle. Tällainen tuolileikki rapauttaa luottamusta demokratiaan. Emme voi tukea tätä SDP:n kirjoittamaa näytelmää, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo.

Kansanedustajien saama palaute suomalaisilta on hyvin samansuuntaista.

  • Suomalaisilta tulevan palautteen perusteella ihmiset ovat pettyneitä SDP:n tapaan kierrättää paikkoja. Nöyryys loistaa SDP:n toiminnassa poissaolollaan, eikä virheistä ole otettu opiksi, Mykkänen kuvaa.

Kokoomus teki edellisen hallituksen toiminnasta välikysymyksen, jossa käytiin läpi, miten sekä silloinen kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero että pääministeri Antti Rinne puhuivat eduskunnan edessä vastoin asioiden todellista kulkua.

  • Tämä epäluottamus jäi käsittelemättä, koska ensin ministeri ja lopulta koko hallitus erosi. Ikään kuin pelkästään tällä erolla olisi siivottu ristiin puhumisen jäljet ja heti seuraavalla viikolla voitaisiin aloittaa puhtaalta pöydältä uusilla salkuilla. Tämä ei ole kestävä toimintatapa. Tämä ei ole aitoa poliittista vastuunkantoa. Näemme populismin noususta, että luottamus politiikkaan ei ole parhaalla tolalla. Siksikään emme voi vain kuitata ratkaisuja, jotka ovat entisestään tuota luottamusta rapauttamassa. Kokoomus ei pidä johdonmukaisena tukea juuri luottamuspulan takia eronneen Antti Rinteen valintaa ja sen vuoksi äänestää puhemiesvaalissa tyhjää, Mykkänen toteaa.

Lisätietoja:

Suvi Aherto

Tiedotussihteeri

Kokoomuksen eduskuntaryhmä

suvi.aherto@eduskunta.fi

050 349 6121

Kokoomuksen eduskuntaryhmän kokous päätti osallistua välikysymykseen al-Holin kotiuttamistoimista sekä maan hallituksen päätöksenteosta ja ministeri Haaviston toiminnasta asiassa. Kokoomus jätti samasta aiheesta kirjallisen kysymyksen noin viikko sitten ja koska kysymyksessä esitettyihin asioihin ei ole ainakaan toistaiseksi saatu selvyyttä ja asiassa on ilmennyt lisätietoja, on loogista, että faktoja asiaan perätään myös välikysymyksellä.

  • Onko hallitus käytännössä hyväksynyt Isisin kalifaatin toimintaan osallistuneiden Suomen kansalaisten auttamisen Suomeen vai ei? Viime viikkojen ja päivien kommentit hallituksen johtoviisikolta ovat olleet vältteleviä ja sekavia. Hallituksen toiminta asiassa ei ole herättänyt luottamusta pääministeri Rinteen aikana, eikä pääministeri Marinin kausi ole valitettavasti alkanut yhtään selkeämmin, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo.
  • Ulkoministeri Haavisto väitti ensin, että oikeuskanslerin ratkaisu al-Holin lasten kotiuttamisesta riittää hänelle mandaatiksi kotiuttamistoimiin ilman hallituksen linjausta ja myöhemmin hän sanoi, että hallituksen iltakoulu on hyväksynyt toimintalinjauksen. Kovimmissa huhupuheissa väitetään, että al-Holin leiriltä tuotaisiin nyt ihmisiä pienissä ryhmissä, jotta poliittista päätöstä ei tarvitsisi tehdä. Hallituksen johto ei ole tätä suoraan kiistänyt. Jos väitteet pitävät paikkansa, kyseessä on selvästi vastuun väistäminen vakavassa asiassa. Eduskunnan ja suomalaisten on saatava tietää todellinen tilanne, Kai Mykkänen jatkaa.

Kokoomus lähtee siitä, että Suomen kansalaisuuden omaavia lapsia autetaan palaamaan Suomeen ilman aikuisia, jos siihen suinkin löytyy turvallinen tapa. Suomen on myös syytä vaikuttaa siten, että humanitäärinen apu tavoittaa Syyrian leireillä olevat suomalaissiviilit ja että ihmisoikeudet alueella toteutuvat. Samaan aikaan Kokoomus toteaa, ettei terroristijärjestön hallitsemaan kalifaattiin pysyvästi muuttaneita aikuisia ole syytä auttaa palaamaan.

  • Lapset eivät ole voineet valita, missä syntyvät ja missä olosuhteissa elävät, sen valinnan ovat tehneet heidän vanhempansa. Jo lasten oikeuksien takia lapsia on syytä auttaa. Aikuiset sen sijaan ovat tienneet, mitä ovat tehneet Isis-kalifaattiin muuttaessaan, siksi heidän kohdallaan tilanne on toinen. Sitä emme ymmärrä, miksi hallitus väistelee vastuuta, eikä tee asiassa poliittista päätöstä. Tilanne on herkkä, mutta hallituksen salailu ja ulkoministeri Haaviston ristiriitaiset lausunnot ovat omiaan hankaloittamaan tilannetta entisestään, Kai Mykkänen toteaa.

Ulkoministeri Haavistonkaan kohdalla tarkoitus ei pyhitä keinoja.

  • Virkamiehen painostaminen lainvastaisiin toimiin tai kantamaan poliitikolle kuuluvaa vastuuta virkavastuulla, ristiriitaiset kertomukset tapahtumista ja poliittisen vastuun väistely eivät ole toimintatapoja, joilla Suomessa kuuluu asioita edistää. Suomalaisilla on oikeus lain ja hyvän hallintotavan mukaiseen sekä läpinäkyvään asioiden hoitamiseen ja päätöksentekoon. Sitä sekä totuutta asioiden kulusta peräämme välikysymyksellä, Mykkänen sanoo.

Kokoomus ehdottaa myös toimia, joilla tulevaisuuden kannalta selkeytettäisiin juridisia keinoja puuttua Suomen kaksoiskansalaisten ja oleskeluluvalla Suomessa aiemmin oleskelleiden asemaan, jos he syyllistyvät terroristiryhmän toimintaan osallistumiseen ulkomailla.

Lisätiedot:

Suvi Aherto

Tiedotussihteeri

Kokoomuksen eduskuntaryhmä

050 349 6121

suvi.aherto@eduskunta.fi

Saan jatkuvasti viestejä huolestuneilta kansalaisilta ongelmista saada tarvitsemiaan lääkkeitä apteekeista. Syöpä- verenpaine- ja kipulääkkeitä, e-pillereitä ja adrenaliinikyniä. Tässä muutama lääkeryhmä, joissa on ollut saatavuusongelmia. Lääkepula on pahentunut entisestään syksyn edetessä.

Vastuuministeri Aino-Kaisa Pekosen ja koko hallituksen olisi viipymättä tehtävä kaikki voitava tilanteen helpottamiseksi. Olen jättänyt viime viikolla hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen. Tiedustelin, mihin toimiin hallitus on ryhtynyt suomalaisia vaivaavan lääkepulan helpottamiseksi. 

Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat syksyn aikana lisääntyneet 65 prosentissa apteekeista, mikä ilmenee Apteekkariliiton tuoreesta apteekkikyselystä. Fimea on saanut tänä vuonna lääkeyrityksiltä enemmän saatavuushäiriöilmoituksia kuin koskaan aiemmin.

Apteekeissa tehdään päivittäin töitä, jotta asiakkaalle saataisiin sopiva lääke. On täysin selvää, että lääkkeiden saatavuuden varmistamisen on oltava aivan keskeisin tavoite lääkealan uudistamisessa. Uudistuksessa apteekkien farmaseuttinen osaaminen on saatava nykyistäkin vahvempaan käyttöön.

Apteekkariliiton mielestä tilannetta voitaisiin helpottaa apteekkien nykyistä laajemmilla oikeuksilla vaihtaa lääkkeitä. Lääkepulaa helpottaisi esimerkiksi, jos apteekit voisivat vaihtaa lääkkeen saatavilla olevaan vahvuuteen ja sovittaa annoksen sen mukaan ilman yhteydenottoa lääkäriin. Vastaava käytäntö on jo voimassa Norjassa. 

Nykyisin apteekeilla on mahdollista vaihtaa lääkärin määräämä lääke esimerkiksi edullisempaan rinnakkaislääkkeeseen. Vaihto-oikeus on pakkauskohtainen, eikä lääkettä voi vaihtaa eri vahvuiseen eikä myöskään annoskokoa saa muuttaa.

Reseptilääkkeiden lisäksi saatavuusongelmia on ollut myös itsehoitolääkkeissä. Esimerkiksi flunssalääke Finrexiniä ei ole saatu apteekkeihin vuoteen.

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila on julkisuudessa tukenut Apteekkariliiton esitystä lisätä apteekin mahdollisuuksia vaihtaa lääke saatavilla olevaan vastaavaan lääkkeeseen. Lääkäriliitto on toivonut Fimean ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistavan apteekkeja asiasta.

Kiritän hallitusta pikaisiin toimiin, jotta jokaiselle suomalaiselle voidaan turvata tarvittavat lääkkeet. 

Ihmisillä on suuri hätä ja huoli. Hallituksen pitää tehdä asiassa kaikki mitä on kotimaisin voimin mahdollista tehdä. Odotteluun ei ole enää aikaa. 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram