fbpx Siirry sisältöön

Eduskunnan puhemiehelle

Pääministeri Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu: ”Hallitus selvittää mahdollisuuden ottaa käyttöön kansanterveyttä edistävän veron, joka kohdistuisi esimerkiksi sokeriin. Hallitus vaikuttaa myös EU:ssa siihen, että uudenlaisia terveyttä edistäviä veroja voidaan ottaa käyttöön.”

Suomi on vaikeassa tilanteessa, jossa erityisesti tarvitaan uusia vaikuttavia ratkaisuja, jotta talous ja hyvinvointi sekä kansanterveys voidaan kestävästi turvata. Verotusta tulisi kohdentaa niin, että sillä tuetaan terveyden edistämistä, kansansairauksien ehkäisyä ja vähennetään siten terveydenhuollon kustannuksia sekä edistetään ihmisten työkykyä.


Terveysperusteiselle verolle, kuten sokeriverolle, on vankat kansanterveydelliset ja kansantaloudelliset perusteet. Veropohjan laajentaminen koskemaan virvoitusjuomien, makeisten ja jäätelön lisäksi kaikkia sokeripitoisia tuotteita on perusteltua. Virvoitusjuomaverosta ja kulutustottumusten muutoksesta huolimatta suomalaisten ylipaino on lisääntynyt. Veron ulkopuolella on noin 80% suomalaisten nauttimasta sokerista. Kaikkein suurimpiin sokerinlähteisiin kuten mm. suklaa ja makeiset (12-14% nauttimastamme sokeristamme), makeat leivonnaiset (12%) sekä puhdas taloussokeri (4-7%) ei kohdistu minkäänlaista veroa.

Verosta vapaita tuotteita kehitetään nyt keveyden tai terveellisyyden sijasta selkeästi mahdollisimman paljon kuluttajia houkuttaviksi, kun eri kategoriat kuten makeiset ja leivonnaiset, makeiset ja jäätelö tai keksit ja makeiset sekoittuvat yhteen. Yksittäisten tuotteiden kaloritiheys sekä pakkauskoot kasvavat. Esimerkiksi makeisverosta luopumisen jälkeen makeisten kulutus on Suomessa lähtenyt selkeään kasvuun, jo ennestään eurooppalaisittain korkealta kulutustasolta.

Koska tarjonnalla on vaikutusta kulutuskysyntään, voidaan veron avulla ohjata teollisuutta panostamaan vähäsokerisempien tuotevaihtoehtojen kehittämiseen. Tämä ohjausvaikutus teollisuuteen näkyy mm. virvoitusjuomakategoriassa, jossa vähäsokeristen juomien tuotekehityspanokset ovat johtaneet myös kevyempien juomien kulutuksen kasvuun.

Verokohtelun tulisi olla tasapuolista ja yhdenmukaista. Kapea-alaisen veron sijasta Suomeen tarvitaan veromalli, jossa vero kohdistuu sokeriin laajemmin kuin vain yhdessä tuoteryhmässä. Sokeriverolla on arvioitu oleva tärkeitä terveyspoliittisia vaikutuksia. Runsas sokerin syönti on merkittävä osatekijä kansansairauksien synnyssä, mikä taas on yhteiskunnalle kallista terveydenhoidon kustannusten ja sairauspäivien muodossa. Runsaalla sokerin syönnillä on yhteys muun muassa lihavuuteen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä hampaiden reikiintymiseen ja eroosioon. Myös rasvaveron on arvioitu olevan tehokas painonhallintainstrumentti.

Lasten ja nuorten runsas sokerin käyttö on terveyden kannalta huolestuttavaa. Noin 14 prosenttia kokonaisenergiasta tulee sokerista. Keskeinen syy lasten ja nuorten ylipainon jatkuvaan kasvuun on sokeri. Suomessa asuvista 2–16-vuotiaista pojista 27 prosenttia ja tytöistä 17 prosenttia oli vuonna 2019 vähintään ylipainoisia. Pojista lihavia oli kahdeksan prosenttia ja tytöistä neljä prosenttia. Myös lasten suunterveys on heikentynyt. Kansanterveyden näkökulmasta on tärkeää saada erityisesti lasten ja nuorten ravinto vähemmän sokeria sisältäväksi.

Mikään vero ei lopeta kokonaan verotetun hyödykkeen kulutusta. Verottamalla sokeria voidaan kuitenkin ohjata kuluttajia vähentämään liiallista sokeripitoisten tuotteiden kulutusta. Vero ei toisaalta koskisi hedelmiä tai kasviksia, joten terveelliseksi katsottavien elintarvikkeiden verokohtelu ei muuttuisi.

Sokerivero tukisi merkittävästi valtiontaloutta. Terveysalan järjestöjen ja yksittäisten veroasiantuntijoiden luonnostelemien mallien perusteella on voitu laskea tuottoarvio, joka veron kohdistuessa suurimpiin sokerin lähteisiin on vähintään 400-500 miljoonaa euroa. Nyt nämä eurot menetetään samalla, kun kansansairauksien hoidon tarve lisää kustannuksia.


Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa verotusta tulisi kohdentaa niin, että sillä tuetaan terveyden edistämistä ja kansansairauksien ehkäisyä ja vähennetään siten terveydenhuollon kustannuksia sekä edistetään ihmisten työkykyä. Veron tulisi määräytyä sokerimäärän mukaan riippumatta siitä, missä tuotteessa sitä käytetään. Vero kohtelisi tällöin eri tuoteryhmiä oikeudenmukaisesti.


Sokerin ilmoittaminen ravintoainemerkinnöissä on nykyään pakollista, joten tuotteiden sokerisisältö on tiedossa. Veron perusta tulee olla kansanterveydellinen – näin se useiden asiantuntijoiden mukaan ei olisi EU-säännösten vastainen eikä sisältäisi valtiontueksi katsottavaa valikoivaa verotukea.

Kansalaisten nauttimien tuoreiden hedelmien ja kasvisten määrää ei tule rajoittaa ja niiden kulutusta voidaan tukea. Lupaa tähän rajaukseen voidaan hakea EU:n ilmoitusmenettelyn kautta, kuten on aiemmin haettu mm. sähkön valmisteveron erilaisiin toteutuksiin.

Hedelmiä ei koske EU:n säätelemä ravintoarvomerkintävelvollisuus, joka taas on pakollinen teollisesti valmistetuille elintarvikkeille. Hedelmät eivät myöskään ole verrattavissa teollisesti valmistettaviin elintarvikkeisiin.

Sokerivero on monia muita veroja oikeudenmukaisempi. Kuluttaja pystyy omilla ostovalinnoillaan vaikuttamaan siihen, miten paljon vero vaikuttaa omaan talouteen. Esim. arvonlisäveron yleinen korottaminen tarkoittaisi menojen kasvua omista terveellisemmistä valinnoista huolimatta.

Vero kannustaisi suomalaisia vähentämään liiallista sokerin nauttimista ja siten muokkaamaan ruokavaliotaan terveellisemmäksi. Samalla vero kirittäisi teollisuutta kehittämään kuluttajille maistuvia vähäsokerisempia tuotteita. Näille panostuksille on Suomessa tarvetta. Väestön terveyskäyttäytymisen muuttamiseksi tarvitaan monia samanaikaisia ja -suuntaisia toimia, joita yhteiskunnan eri sektorit toteuttavat. Sokeriveron käyttöönotto on niistä yksi.


Valtioneuvoston selvityksessä Ruokaympäristön osatekijät ja ohjauskeinot (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:51) todetaan, että verojen ja tukipalkkioiden kautta voidaan vaikuttaa ruoan kulutukseen ja ruokavalintoihin. Tutkimushankkeen tulokset korostavat eri ohjauskeinojen yhtäaikaista käyttöä ja seurantaa. Lisäksi tarvitaan standardeja ja säädöksiä, informatiivisten ravintosisältömerkintöjen kehittämistä ja laajempaa käyttöönottoa sekä erilaisten ruokapalvelujen ja joukkoruokailun saatavuuden parantamista. 

Maailman terveysjärjestö WHO on jo usean vuoden ajan suositellut sekä verojen että tukien käyttöä tarttumattomien sairauksien ehkäisyssä ja tehnyt asiasta sekä julkaisuja ja selvityksiä niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin. Monen tutkimuksen kohteena ovat olleet virvoitusjuomat sekä niiden yhteys erityisesti lasten lihavuuteen.

Euroopan unionin jäsenvaltioissa, kuten Unkarissa, on otettu käyttöön terveysveromalleja, joissa verotus kohdistuu yhdistelmämallin kaltaisesti valikoivasti erilaisiin terveydelle haitallisiin elintarvikkeisiin. Mallit ovat saaneet EU:n komission hyväksynnän.

On syytä huomioida valtiovarainministeriön sokeriverotyöryhmän vuonna 2013 havaitsema ongelma, joka pelkän sokerin verottamisesta aiheutuu, jos kulutus siirtyy silloin muihin epäterveellisiin tuotteisiin. Veropohjaltaan kapea terveysvero ei täytä terveyden edistämiseen liittyviä tavoitteitaan yhtä tehokkaasti kuin laajempi terveysvero. Tästä syystä terveysperusteisen valmisteveron veropohja tulisi säätää mahdollisimman laajaksi ottamalla siihen mukaan myös tuotteet, joissa on korkea suola- tai rasvapitoisuus. 

Aiemmin sokeriverotyöryhmän havaitsemat esteet yhdistelmämallin kaltaisen terveysveron käyttöönottoon ovat poistuneet. EU:n kuluttajainformaatioasetuksen soveltaminen on nyt pakottavaa, ja tiedot tuotteen ravintoainepitoisuuksista ovat helpommin saatavilla. Lisäksi valmisteverotuksen tietojärjestelmät ovat päivittyneet.

Valtiontukiarvioinnin kannalta verotuksen tavoitteilla ja tosiasiallisilla vaikutuksilla on suuri merkitys. Veron ulkopuolelle voidaan rajata tuotteita vain, jos se on objektiivisesti oikeutettua eikä vapautus rajoita tai heikennä määriteltyjen tavoitteiden toteutumista. Tämän takia on tärkeää, että Suomen terveysveron tavoitteeksi asetetaan fiskaalisten tavoitteiden lisäksi myös terveellisen ravitsemuksen edistämiseen tähtääviä tavoitteita.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Milloin hallitus käynnistää ja saa valmiiksi selvityksen mahdollisuudesta ottaa käyttöön terveysperusteinen kansanterveyttä edistävä vero, joka kohdistuisi esimerkiksi sokeriin?

Miten hallitus vaikuttaa myös EU:ssa siihen, että uudenlaisia terveyttä edistäviä veroja voidaan ottaa käyttöön?

Miten hallitus aikoo edistää sokeriveron tai laajemman terveysperusteisen veron, käyttöönottoa siten, että huomioidaan siitä saatavat kansanterveydelliset ja kansantaloudelliset hyödyt?

Onko hallituksella tarkoitus säätää terveysperusteisia veroja kuten sokerivero tai laajemmin myös rasva- ja sokeriveroja?

Helsingissä 19.10.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Tiedote 17.10.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää talousarvioaloitteenaan kotitalousvähennyksen tuntuvaa korotusta. Kotitalousvähennys kasvaisi kokoomuksen mallissa nykyisestä 2250 eurosta 5000 euroon. Kokoomus myös poistaisi kotitalousvähennyksen 100 euron omavastuuosuuden.

”Kotitalousvähennyksellä tuetaan työllisyyttä ja torjutaan harmaata taloutta. Vähennys on tärkeä tuki erityisesti ruuhkavuosiin, lapsiperheille ja ikääntyneille arkea helpottavien palveluiden hankintaan. Vähennystä käyttävät tilastojen mukaan yleisimmin tavalliset keskituloiset kotitaloudet”, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

”Vähennys alentaa kynnystä teettä kotitöitä ja korjauksia ulkopuolisella ammattilaisella sekä ehkäisee harmaata taloutta. Ruotsissa noin 5000 euron kotitalousvähennyksen käyttö on yleisempää ja se tarjoaa ruotsalaisille kotitalouksille huomattavasti parempia mahdollisuuksia. Koronatoimena vähennystä päätettiin Ruotsissa korottaa noin 7000 euroon”, Sarkomaa jatkaa.

Hallitus päätti leikata kotitalousvähennystä 1.1.2020 alkaen. Vähennyksen enimmäismäärää alennettiin 2 400 eurosta 2 250 euroon. Vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista alennettiin työkorvausten osalta 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkkojen osalta 20 prosentista 15 prosenttiin. Päätös kiristi kotitalouksien verotusta 95 miljoonalla eurolla.

Kokoomus on kritisoinut hallitusta voimakkaasti päätöksestä. Puolue kysyi aiheesta myös eduskunnan kyselytunnilla torstaina 15.10.

”Hallitus on asettanut tavoitteikseen työllisyyden nostamisen ja harmaan talouden torjumisen. Hallitus kuitenkin päätti viime syksyllä heikentää kotitalousvähennystä, mikä on vastoin näitä hallituksen päämääriä. Miksi hallitus leikkasi kotitalousvähennyksestä, vaikka se on vastoin hallituksen omia tavoitteita”, kansanedustaja Saara-Sofia Sirén kysyi eduskunnassa.

Kotitalousvähennyksen kasvattamisen lisäksi puolue ehdottaa, että kotitalousvähennyksen voisi Ruotsin tapaan hyödyntää jo suoraan palvelusta maksettaessa. Ruotsissa palveluntarjoaja voi vähentää vähennyksen suoraan laskusta ja hakea summaa takaisin verottajalta.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Saara-Sofia Sirén, puh. 09 432 3155

Julkaistu Talouselämässä 12.10.2020

Hallituksen on viisasta muuttaa kielteistä asennettaan kotitalousvähennykseen, toteaa kaksi oppositioon kuuluvaa kansanedustajaa mielipidekirjoituksessaan.

Suomi voi ottaa edistysaskeleita tasa-arvossa ja nostaa erityisesti naisten työllisyysastetta, jos vain löytyy tahtoa: aidosti tasa-arvoa lisäävä perhevapaauudistus, työn verotuksen keventäminen ja kotiin hankittavien palvelujen kotitalousvähennyksen nostaminen toimisivat tutkitusti.

Tasa-arvoistuvassa yhteiskunnassamme kotityöt kasautuvat edelleen naisille. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan naiset tekevät Suomessa päivittäin tunnin enemmän kotitöitä kuin miehet.

EVA:n tuoreen arvion mukaan kotitöiden epätasainen jakautuminen ja Suomen korkea verotus heikentävät naisten urakehitystä ja tulotasoa. Arjen helpottaminen hankkimalla kotiin palveluja on Suomessa kireän verotuksen takia kallista ja vain harvojen ulottuvilla.

Työn verotuksen keventäminen ja kotitalousvähennyksen nostaminen olisivat erinomaisia keinoja lisätä erityisesti koulutettujen naisten työn tarjontaa ja luoda uusia työpaikkoja palvelualoille.

Ruotsissa demarivetoinen hallitus toteutti juuri kolmen miljardin euron verokevennykset: pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään, minkä ohella kotitalousvähennys nousee noin 7 000 euroon.

Ruotsissa kotitalousvähennys oli jo valmiiksi paljon Suomea laajempi ja palveluja painottava: vähennys on remonttitöistä 30 prosenttia ja kotitaloustöistä 50 prosenttia työn hinnasta. Ruotsin veroviraston vuonna 2010 toteuttaman kyselyn mukaan jopa 65 prosenttia vastaajista olisi tehnyt kotityöt itse ilman kotitalouspalveluiden suurempaa vähennystä.

Vähennyksen kasvattamisen odotetaan elvyttävän Ruotsin taloutta tekemällä entistä useammasta kotitaloudesta työllistäjiä. Samaan aikaan toteutetut veronkevennykset parantavat kotitalouksien ostovoimaa ja tuovat lisää aktiivisuutta koronan runtelemaan talouteen.

Suomen vasemmistohallitus on valinnut aivan päinvastaisen tien. Marinin hallituksen leikkaus kotitalousvähennykseen vie tasa-arvokehitystä väärään suuntaan, vaikeuttaa ihmisten mahdollisuutta ostaa palveluja ja heikentää palvelualojen työllisyyttä. Ostovoimaa parantavien veronkevennysten sijaan hallitus puhuu veronkiristysten puolesta.

Esitämme, että ensimmäiseksi perutaan Marinin hallituksen leikkaus kotitalousvähennykseen. Toiseksi nostetaan ja laajennetaan kotitalousvähennystä.

Suomi voisi korottaa erityisesti kotitaloustöistä saatavaa verovähennysoikeutta Ruotsin malliin ja edistää siten tasa-arvoa ja naisten työllisyyttä.

Mikä vaikutus sillä voisikaan olla ruuhkavuosiin ja ihmisten arkeen, jos mahdollisuus hankkia kotiin palveluja olisi yhä useamman ulottuvilla! Palvelujen ostaminen tavaran sijaan on myös ilmastokestävä suunta.

Kotitalousvähennys on tuonut uusia työpaikkoja ja yrityksiä, kitkenyt tehokkaasti harmaata taloutta sekä helpottanut perheiden arkea ja ylikireää verotustamme. Hallituksen on viisasta muuttaa kielteistä asennettaan kotitalousvähennykseen. Tehdään Suomesta maa, jossa muillakin kuin hyvätuloisilla on mahdollisuus saada apua ja helpotusta arkeen eri elämäntilanteissa.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja (kok)

Sanni Grahn-Laasonen

kansanedustaja (kok)

OSANA oppivelvollisuuden laajentamista hallitus esittää muutosta ammatillista koulutusta koskevaan lainsäädäntöön, jonka myötä asetuksella voidaan säätää ammatillisen peruskoulutuksen opetustuntien määrästä. Tämä uhkaa romuttaa ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuden.

Amisreformin keskeinen tavoite oli lisätä yksilöllisiä opintopolkuja sekä vahvistaa osaamista. Opintojen yksilöllistäminen auttaa tunnistamaan opiskelijoiden tarpeet ja näin voidaan tukea heitä juuri oikeilla tavoilla. On järkyttävää, että hallitus haluaa nyt romuttaa tämän.

Jokaiselle ammatillisen koulutuksen opiskelijalle laaditaan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelma. Suunnitelman avulla varmistetaan, että opiskelijat saavat omaan tasoonsa nähden riittävästi opetusta, ohjausta ja tukea saavuttaakseen osaamistavoitteensa.

On aito uhka, että mikäli nykyiset osaamispisteet sidotaan tiettyyn tuntimäärään, tulee tästä tuntimäärästä uusi maksimi. Osaamispisteiden on jatkossakin perustuttava hankitun osaamisen tasoon ja laatuun, ei tiettyyn tuntimäärään.

Ammatillisen koulutuksen reformin ensisijaisena tavoitteena oli parantaa koulutuksen laatua, vähentää koulutuksen keskeyttämistä, nuorten syrjäytymistä sekä vahvistaa opintojen yksilöllisyyttä. Uudistus oli laajasti kentällä hyväksi havaittu. Nyt ei ole aika katsoa peruutuspeiliin. Näin hallitus on toimimassa rahoitusmallin osalta. Rahoitustaso ollaan jäädyttämässä vuoden 2020 tasolle, mikä heikentää hyvin tehtävänsä hoitaneiden koulutuksen järjestäjien rahoitusasemaa.

Vaikuttavuusrahoituksen osuudesta on pidettävä kiinni, jotta koulutuksen järjestäjiä kannustetaan laadukkaaseen opetukseen. Reformia on kehitettävä ja rahoituksesta on tehtävä ennakoitavaa. Ei ole kestävää toteuttaa merkittäviä muutoksia aina parin vuoden välein.

SARI MULTALA, KANSANEDUSTAJA (KOK), SIVISTYSVALIOKUNNAN JÄSEN, VANTAA

SARI SARKOMAA, KANSANEDUSTAJA (KOK), SIVISTYSVALIOKUNNAN JÄSEN, HELSINKI

TIEDOTE 12.10.2020

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen lääkärikansanedustaja Mia Laiho ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ovat vakavasti huolissaan dramaattisesti kasvaneista terveydenhuollon ja hammashuollon hoitojonoista. Terveydenhuoltolain mukaan hoitotakuuaika, jonka aikana potilaan tulee päästä hoitoon, on kuusi kuukautta. Edustajat kysyvätkin kirjallisessa kysymyksessä hallituksen aikeista puuttua laittoman pitkiin hoitojonoihin.

Sairaalahoitoon pääsyä jonotti elokuun lopussa yhteensä 137 000 potilasta, kun aiempina vuosina vastaava luku on ollut noin 2000. Hoitoa jonottavista 18 000 oli odottanut yli puoli vuotta pääsyä kiireettömään hoitoon. Pahiten ovat ruuhkautuneet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kirurgian ja silmätautien jonot. Kirurgisiin toimenpiteisiin jonotti elokuun lopussa lähes 18 500 potilasta. Laittomissa jonoissa oli vajaat 2 900 kirurgista potilasta. Silmätautien jonossa oli elokuun lopussa runsaat 7 200 potilasta. Heistä joka kolmas oli jonottanut yli puoli vuotta.

”Tilastoista tiedetään, että elokuun lopussa kaihileikkausta odotti runsaat 2 000 potilasta ja heistä 38 prosenttia oli odottanut toimenpidettä yli puoli vuotta. Jonotus aiheuttaa kohtuutonta inhimillistä kärsimystä ja heikentää ihmisten elämänlaatua huomattavasti. Kaihia esiintyy erityisesti ikäihmisillä ja sillä on vaikutuksia heidän toimintakykyynsä, kotona selviytymiseen ja tapaturma-alttiuteen”, sanoo Laiho.

”Terveydenhuoltolaissa on selvästi sanottu, että jos hoitoa ei pystytä järjestämään hoitotakuun sisällä, se on hankittava muualta. Monia toimenpiteitä ja tutkimuksia voidaan hankkia myös yksityiseltä puolelta muun muassa palvelusetelin avulla. Edellytän, että hallitus ryhtyy viipymättä toimiin yhdessä terveystoimijoiden kanssa hoitojonojen purkamiseksi. Tarvitsemme koko sote sektorin, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin mukaan talkoisiin”, jatkaa Sarkomaa.

Edustajien mukaan hoitovelan ja hoitojonojen kasvu aiheuttaa suuren kuormituksen terveydenhuollolle ja hoitojonojen purkamiseen menee vuosia. Yleisimpien kansansairauksien, kuten esimerkiksi sydänsairauksien osalta, hoitovelka saattaa näkyä vasta pitkällä vuosien viiveellä.

”Nyt kun koronan takia hoitojonot ovat ennätysmitoissa, niin sairaanhoidon kuin suun ja hammashoidon puolella, ihmettelen hallituksen hiljaisuutta hoitojonotilanteesta. Mitkä ovat hallituksen keinot puuttua jonoihin? Emme ole saaneet vielä viestiä, aikooko hallitus kehottaa kuntia tarvittaessa ostopalveluiden tai palvelusetelin avulla lyhentämään laittomia hoitojonojaan?”, sanoo Laiho.

Kevään koronakriisi on johtanut valtakunnallisesti myös suun ja hammashoidon puolella lähes miljoonan potilaskäynnin siirtämiseen ja merkittävään hoitovelan kasvuun. Siirretyt ja peruutetut ajat ovat johtaneet palveluiden kuormittumiseen, kun potilaat pitää kuitenkin hoitaa. Hammashoidon puolella elokuun lopussa laittomassa yli kuuden kuukauden jonossa oli 6 900 potilasta. 

”Kansanterveydellisesti on järkevää korottaa kela-korvauksia, jotta hoitosuman hoidossa voitaisiin hyödyntää paremmin yksityisen puolen voimavaroja ja ihmiset saisivat tarvitsemansa hoidon. KELA-korvauksen nostolla helpotettaisiin myös kuormittunutta julkista sektoria. Erityisen tärkeää on nostaa suunterveydenhuolon kela-korvausta. Suunterveydenhuoltomme on rakennettu niin, että lähes puolet suomalaisista käyttää yksityisen sektorin palveluja. Kela-korvauksen nosto toisi lisää oikeudenmukaisuutta hammashoitoon eri väestöryhmien välille ja kannustaisi huolehtimaan suun terveydestä, joka tärkeä osa ihmisen kokonaisterveyttä”, Laiho ja Sarkomaa muistuttavat.

Sairaanhoitopiirien kannalta tilanne on haastava, koska sekä koronapotilaat, että hoitojonot tarvitsevat sairaaloiden resursseja. Kuinka kunnat ja sairaanhoitopiirit pystyvät lyhentämään hoitovelkaa, kun uusi korona-aalto on täällä, jos hallitus ei anna niille välineitä? Ratkaisun on löydyttävä”, edustajat päättävät.

Lisätiedot

Mia Laiho. puh. 050 433 6461

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Helsingin kaupunki siirtää kouluista terveydenhoitajia jäljittämään  koronaa.  Helsinki tiedotti tänään koululaisten vanhemmille, että lähiviikkoina kouluissa ei ole terveydenhoitajaa paikalla kaikkina niinä päivinä kuin normaalitilanteessa. Tämä on todella huolestuttavaa lasten ja nuorten kannalta. Etäopetus, koronaepidemia  ja monet syyt ovat lisänneet entisestään tuen ja myös terveyden huollon tarvetta lapsille ja  nuorille.

Kouluterveydenhoitaja on tutkitusti henkilö, jolle nuoret uskaltavat kertoa vaikeitakin asioita. On tärkeää, että asioista voi kertoa ajoissa. Toimivasta kouluterveydenhuollosta on huolehdittava myös ja erityisesti koronaepidemian aikana.

Ensimmäisen aallon aikana THL varoitti syntyneistä  puutteista nuorten rokotuksissa ja terveystarkastuksen toteutumisessa. Toivottavasti samaa ei olla toistamassa. Helsinki tiedottaa, että suunnitellut rokotukset saattavat viivästyä, ja osa terveystarkastuksista voi siirtyä myöhäisempään ajankohtaan.

Vieläkin suurempi huoli on siitä, että lasten ja nuorten on jo aiemmin ollut vaikea saada aikuisen aikaa ongelmien painaessa. Nyt tilanne vaikeutuu.

Kansainväliset kokemukset osoittavat, että koronan vuoksi vaikeutunut palveluiden saanti voi sairastuttaa enemmän kuin korona itse. On välttämätöntä, että jäljitystyöhän haetaan mahdollisimman pian muita toimijoita kuin koulujen terveydenhoitajat, joita kaikki lapset ja nuoret tarvitsevat. Toimivasta kouluterveydenhuollosta on huolehdittava myös ja erityisesti koronaepidemian aikana.

Terveydenhoitajan ollessa poissa koulusta, voi oppilaan muissa kuin koronaa koskevissa terveysasioissa olla yhteydessä omalle terveysasemalle.

Jos oppilaalla ilmenee koronavirustaudille tyypillisiä oireita (kuume, yskä, päänsärky, pahoinvointi, ripuli, lihaskipu, kurkkukipu, nuha, hengenahdistus ja haju- tai makuaistin menetys), tulee hakeutua koronavirustestiin.

Alle 16-vuotiaalle voi tehdä ajanvarauspyynnön terveysasemien chatbotissa www.hel.fi/terveysasemat.

Helsinkiläiset aikuiset ja yli 16-vuotiaat nuoret, joilla on omat pankkitunnukset, voivat varata ajan koronavirustestiin tekemällä Korona-oirearvion verkossa osoitteessa omaolo.fi.

Ajan voi varata myös puhelimitse koronavirusneuvonnasta p. 09 310 10024 (päivittäin klo 8–18). 

Tiedote 9.10.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ovat huolissaan siitä, että hallitus hosuu ja jättää kiireessä huomiotta sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta koskevan lausuntopalautteen. Kokoomusedustajien mukaan ministeriön on viipymättä julkaistava lausuntokooste, jotta voidaan arvioida millä perusteella lakiluonnokseen tehdään muutoksia.

Ministeri Kiuru kertoi myöhään torstaina, että hallituksen sote-ratkaisu on valmistumassa pian. Hallitus on kiirehtinyt sote-lakiluonnoksen yksityiskohtien korjaamista. Ikonen ja Sarkomaa kysyvät, onko hallitus oikeasti ehtinyt käymään massiivisen ja ilmeisen kriittisen lausuntotulvan läpi näin nopeasti.

”Hallituksen on varattava riittävästi aikaa poikkeuksellisen laajaan ja kriittiseen lausuntopalautteeseen käsittelemiseksi. Lausuntopalaute on välttämätöntä käydä huolellisesti läpi, sillä hallitus on saanut runsaasti moitteita siitä, ettei kuntia ja sidosryhmiä kuultu lainkaan lakiesityksen valmistelussa. Lausuntoja ei saa sivuuttaa kiireeseen vedoten”, edustajat sanovat.

Lausunnolla olleeseen hallituksen esitysluonnokseen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämiseksi jätettiin yhteensä ennätykselliset 773 lausuntoa. Mittava määrä lausunnonantaja on tuonut esiin pitkän listan huolia ja ongelmia hallituksen sote-uudistuksen toteuttamiseen liittyen.

”Yhteenveto lausunnoista tulee olla avoimesti kaikkien nähtävillä mahdollisimman pian, kun hallitus on kertomassa mitä muutoksia se on tekemässä lakiluonnokseen”, edustajat vaativat.

”Kyseessä on Suomen historian merkittävin hallintouudistus, eikä sitä saa valmistella salassa. Näin merkittävän uudistuksen valmistelua ei saa viedä kansalaisten ulottumattomiin sulkemalla kunnat, järjestöt, yritykset ja muut kentän toimijat ulkopuolelle”, edustajat sanovat.

”Hallitus on omassa hallitusohjelmassaan antanut lupauksen uudenlaisesta vuorovaikutuksesta, jonka tavoitteena on tuoda yhä laajempi joukko osaksi yhteiskunnan uudistamista. Sote-uudistuksen valmistelu on henkinyt täysin vastakkaista politiikkaa. Avoimen ja osallistavan prosessin sijaan lakiesitys on valmisteltu salassa, virkamiesvetoisesti ministeriön uumenissa”, edustajat sanovat.

Lisätietoja,

Anna-Kaisa Ikonen, 09 432 3062

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Arvoisa puhemies,

Hallituksen budjettiesityksen pääviesti on hyytävä. Jo ennen koronaepidemiaa aloitettu vastuuton päätösten lykkäyslinjaa jatkuu. Hallitus jatkaa maamme jaloilleen pääsemiseen välttämättömien päätösten lykkäämistä, vaikka suomalaiset ovat kohdanneet sotien jälkeen pahimman kriisin.

Hallitus lupasi ohjelmassaan, ettei se elä tulevien sukupolvien kustannuksella. Nyt lupaus on rumasti rikottu. Hallituksen velkaviisikko kasaa 60 miljardia lisätaakkaa veronmaksajien harteille.

Ongelmamme ei ole kuluvan tai ensi vuoden velanotto. Ihmiset, yritykset ja kunnat on kannateltava kriisin yli, jotta vältymme pysyviltä vaurioilta. Siihen on hyväksyttävää ottaa velkaa. 

Koronan testaamiseen, hoitoon ja taltuttamiseen on oltava voimavarat. Tämän puolesta kokoomus on tehnyt työtä ja kirittänyt hallitusta. Vihdoin maskisuosituskin saatiin.

Ongelma on, että hallitus rakentaa koko vuosikymmenen velanoton varaan. On vastuutonta, että tulopuoli, päätökset työllisyyden ja kestävän talouskasvun vauhdittamiseksi, laiminlyödään. Miten voi luottaa sellaisen hallituksen kykyyn kantaa vastuuta, jonka mielestä tulojen ei tarvitse kattaa menoja kymmeneen vuoteen - ei mitenkään.

Hallituksen työllisyyspäätökset kokivat budjettiriihessä mahalaskun. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan työllisyys vahvistuisi noin 15 000 henkilöllä. Vaikka hallituksen tavoite edellyttäisi pitkälle yli 100 000 uutta työpaikkaa.

Laskemalla yhteen hallituksen työllisyyttä heikentävä päätökset, työllisten määrä jopa vähenee. Jääkylmää politiikkaa sadoille tuhansille työttömille ja lomautetuille ihmisille sekä heidän perheilleen.

(Kaikeksi järkytykseksi hallitus siirsi työllisyystavoitteen aikataulun vuosikymmenen loppuun. Miksi? Ihmisethän tarvitsevat työtä nyt - eikä vasta kymmenen vuoden päästä.)

Yhteiskuntavastuuta tarvitaan vaikeina aikoina kaikilta. Arvoisa pääministeri, miksi te ette edellytä sitä myös itseltänne? Miksi korona estäisi tekemästä kaikki työllisyysuudistukset, jotka helpottaisivat työpaikan saamista lähivuosina? Miksi te jätätte tekemättä? 

Hallituksen on lopetettava koronan takana kyyristely.Koronakriisi ei ole syy tehdä vähemmän vaan on tehtävä enemmän. Suomalaisilla ei ole varaa hallituksen rakentamaan menetettyyn vuosikymmeneen.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen tympeälle tekemättömyydelle on olemassa vaihtoehto. Kokoomus on esittänyt uudistuksia, joilla työtä tekevien määrä kasvaisi yli 100 000:lla. Tavoitteeksi on otettava Pohjoismainen 80 % työllisyysaste. Haluamme Suomen, jossa jokainen saa tehdä työtä ja yrittää. 

Puolet ehdotuksemme työpaikoista tulisi valtiovarainministeriön elokuisesta esityksestä. Siitä jättäisimme pois vain opiskelua vähentävät kohdat. Ansiosidonnainen on porrastettava. (Ensimmäisten kuukausien aikana turva olisi nykyistä korkeampi ja laskisi portaittain). Ikäsyrjintää on kitkettävä ja ikäihmisten syrjintään ajava eläkeputki on poistettava.

Toinen puoli ehdotuksestamme sisältää työtä ja yrittäjyyttä tukevia keinoja ulkopuolisiin arvioihin tukeutuen. Olemme esittäneet tasa-arvoa ja työllisyyttä vahvistavaa perhevapaauudistusta sekä varhaiskasvatusmaksujen alentamista. Terapiatakuun toteuttamista, jotta apua mielenterveyden ongelmiin saisi ajoissa. Tekisimme yli 75-vuotiaille superkotitalousvähennyksen. (,joka mahdollistaisi kotona pärjäämistä ja palveluyrittäjyyttä.) Korottaisimme opintotuen tulorajoja 50 prosentilla. 

Keventäisimme verotusta, jotta ponnistelusta saisi ansaitsemansa palkkion. Jokaisesta työtunnista pitää jäädä vähintään puolet tekijälle. On epäoikeudenmukaista, että suomalainen opettaja tai toimihenkilö maksaa palkastaan 4 prosenttiyksikköä enemmän kuin naapurimaa Ruotsissa. 

Vauhdittaisimme paikallista sopimista turvaten palkansaajan aseman, jotta työpaikka löytyisi yhä useammalle. Edistäisimme kansainvälisen rekrytoinnin voimakasta lisäämistä. Toivottaisimme Suomeen tervetulleeksi kaikki työn perässä muuttavat osaajat.

Talouden pyörät on saatava pyörimään terveyden kannalta turvallisesti. Valtiokeskeisyyden sijaan keinoja on luotava yhdessä työntekijöiden, yrittäjien ja kuntien kanssa.

Haitallisia normeja on purettava – edes kokeiluksi. Runsaista lupauksista ja kansanedustajien enemmistön tuesta huolimatta edes pienpanimoiden verkkomyynti ei etene. Miksi?

Hallituksen rakenneuudistuslistakin on tynkä, ja nekin vähät ovat vakavissa vaikeuksissa. Suomen osaavat rehtorit eivät syyttä vastusta oppivelvollisuuden pidentämistä, joka osoittautui koulutusleikkaukseksi eikä takaa toisen asteen tutkintoa.

Vieläkin vahvempi kritiikki vyöryy kuntataloutta romuttavaa maakunta- ja soteuudistusta kohtaan. Josko pääministeri kuuntelisi edes itse valtuutettuna sote-lausunnossa Tampereelta lähettämäänsä hätähuutoa, jossa vaaditte maakuntahallinnon sijaan etenemään kuntapohjaisesti. Ja ihmisten palvelut edellä. Kokoomus antaa sille täyden tukensa.

Arvoisa hallitus, vaihtoehtoja on.

Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin siemenet ovat koulutuksessa, osaamisessa ja sivistyksessä. Kokoomus on esittänyt korkeakoulujen pääomittamista miljardilla eurolla. Ja TKI-panostuksien nostamista vuosittain 100 miljoonalla vuosikymmenen loppuun. 

Oppivelvollisuuden pidentämiseen tarkoitetut eurot kohdistaisimme lasten varhaiseen tukemiseen ja opetukseen laatuun. Niin, että jokainen nuori saa koulupolulta riittävät tiedot ja taidot, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon. Se on Suomen tärkein tavoite.

Yhtä lailla Suomen on onnistuttava yhdistämään pienenevät päästöt ja kestävä talouskasvu. Emme halua jättää lapsillemme elinkelvotonta ympäristöä. Odotimme budjettiriihestä päätöksiä ilmastokriisin hoitoon, mutta tulokset jäivät jälleen kerran laihoiksi. Myös kokoomuksen esittämät lisätoimet Itämeren ja erityisesti Saaristomeren pelastamiseksi jäivät tekemättä. 

Hyvät suomalaiset,

Budjettiesitystä lukiessa tulee selväksi, että hallitus jatkaa vastuutonta tekemättömyyden linjaa. Se on hyvinvointiyhteiskuntamme ja ihmisten mahdollisuuksien näivettymiseen johtava tie. Meillä ei ole sama suunta.

Kokoomus haluaa tehdä Suomesta hyvinvoivan maan, jossa saa tehdä, yrittää ja toteuttaa unelmiaan. Maan, jossa jokainen pidetään mukana. Jossa ihminen on tärkein.

Haluamme turvata myös tuleville sukupolville ne edellytykset, jotka tekevät suomalaisista maailman onnellisimman kansan. Koronaepidemiasta huolimatta maamme tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Jos vain tartumme niihin. Tekemättä ei voi jättää.

TIEDOTE 4.10.2020
Julkaisuvapaa heti

Tällä viikolla eduskunnassa on käyty välikysymyskeskustelu hallituksen työllisyys- ja talouspolitiikasta. Hallituspuolueiden edustajien puheenvuorossa korostettiin oppivelvollisuuden laajentamista työllisyystoimena. Kokoomuksen Paula Risikko, Sari Multala sekä Sari Sarkomaa ovat huolissaan hallituksen todellisuudentajusta.

”Hallitus väittää työllisyystoimeksi keinoa, jonka täysimääräiset työllisyysvaikutukset näkyvät vasta vuonna 2065. Meillä ei ole lähes viittäkymmentä vuotta aikaa odotella, että työllisyyttä tässä maassa vahvistetaan. Tekojen aika on nyt!” edustajat toteavat.

Hallituksen arvion mukaan oppivelvollisuuden laajentaminen vahvistaa vuosikymmenen lopussa työllisyyttä 1600 henkilöllä. Ja viidenkymmenen vuoden päästä mahdollinen vaikutus on 15 000 työllistä. Hallituksen ehdotus oppivelvollisuusiän nostamiseksi ei takaa, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon loppuun. Sillä ei puututa myöskään toisen asteen koulutuksen keskeyttämiseen. Ehdotuksen mukaan oppivelvollisuus päättyy sinä päivänä, kun nuori täyttää 18 vuotta. Toisen asteen koulutus kuitenkin jatkuu siitä vielä noin vuoden.

”Oletukset esityksen laskelmien taustalla ovat huterat ja todella kaukana todellisuudesta. Panostukset on laitettava jo peruskouluihin, jotta jokainen peruskoulun päättänyt saa riittävät tiedot ja taidot pärjätä toisella asteella. Toinen toimien painopiste on oltava toisen asteen koulutuksen keskeyttämisuhan alla olevissa nuorissa. Hallitus näyttää unohtaneen nämä nuoret kokonaan”, jatkavat edustajat.

Eri arvioiden mukaan tulossa oleva, aliresursoitu oppivelvollisuuden laajentaminen tulee kaiken kukkuraksi johtamaan tilanteeseen, jossa kunnat joutuvat leikkaamaan varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Tämä tarkoittaa suurempia ryhmäkokoja ja vähemmän oppimisen tukea.

Hallituksen harjoittamalle koulutuspolitiikalle on vaihtoehto saavuttaa sama tavoite. On huonoa lainvalmistelua, että opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole kuunnellut alan parhaita asiantuntijoita vaan perustelee uudistusta pelkästään taloustieteellisestä näkökulmasta.

”Kokoomus panostaisi voimakkaasti varhaisiin vuosiin ja nuorten tukemiseen koko koulupolun ajan räätälöidysti. Hallitus paikkaa laastarilla avohaavaa aivan liian myöhäisessä vaiheessa. Uudistuksen resurssit eivät kohdistu niille nuorille, jotka eniten tukea tarvitsevat”, päättävät edustajat.

Lisätietoja:

Paula Risikko, p. 050 511 3107
Sari Multala, p. 040 531 7104
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Julkaistu: 23.9.2020 kokoomuksen verkostojen blogissa

Omannäköisen hyvän elämän edellytysten luominen jokaiselle ihmiselle on kokoomuslaisen hyvinvointipolitiikan perusta. Elinajan pidentyessä ja pitkäikäisyyden yleistyessä yhä useampi kansalainen on terve ja toimintakykyinen vuosikymmeniä eläkkeelle siirtymisensä jälkeen. 

Siksi hyvinvointipalveluiden kehittämisessä on oltava lähtökohtana nykyistä vahvemmin ihmisten erilaiset tarpeet.

Kotitalousvähennys on ollut monelle seniorille toimiva tuki arjessa tarvittavien palveluiden hankkimiseksi. Kotitalousvähennyksen käyttäjistä yli 40 prosenttia on eläkeläisiä. Kotitalousvähennyksellä ihminen voi itse valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin.

Eduskuntaryhmämme on esittänyt nykyisen hallituksen tekemän kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja vähennyksen tuplaamista. Lisäksi esitämme senioreille tarkoitettua korotettua kotitalousvähennystä. Olen tehnyt asiasta lakialoitteen ja nimennyt vähennyksen senioreiden superkotitalousvähennykseksi.

Senioreiden superkotitalousmallissa verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä.

Mallia on valmistellut Sitra. Heidän esityksessään supervähennys suunnattiin yli 75- vuotiaille. Mallin taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.

Esimerkiksi 40 euron tuntitaksalla kotipalvelun hinta olisi hallituksen mallilla 27 euroa ja kokoomuksen mallilla 12 euroa tunti. Senioreiden superkotitalousvähennys toisi nykyistä paremman mahdollisuuden tukea senioreiden kotona asumista, hyvää arkea ja itsemääräämisoikeutta. Mallista voisivat hyötyä kaikki yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. On selvää, että lain valmistelussa Sitran esittämää ikärajaa on syytä arvioida.

Uudistus vauhdittaisi ihmisten paremman arjen lisäksi yrittäjyyttä ja toisi uusia työpaikkoja sekä verotuloja. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen on tärkeää aina kun se on turvallista ja ihmisen oman tahdon mukaista.

Hallituksen on tärkeää kuulla myös eläkeläisjärjestöjä asiassa.

Vastaanotin viime syksynä kokoomuksen puolesta Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kaikille eduskuntaryhmille luovuttaman kannanoton. Kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, vaativat kotitalousvähennyksen leikkaamisen perumista ja yli 75-vuotiaille korotettua vähennystä tukemaan itsenäistä selviytymistä kotona.

Koronaepidemian takia etenkin ja jo pidempiaikaisen tutkimusnäytön perusteella kuntoutuksen ja liikunnan edistämiseen tarvitaan uusia keinoja. Tehokas toimenpide on laajentaa kotitalousvähennys koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayrityksien sekä ammatinharjoittajayrittäjien tuottamaa lääkinnällistä kotikuntoutusta sekä liikunnan ohjausta.

Kun kerran siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei sitten omasta kunnosta huolehtiminen. Usein sairauden tai kivun takia on hyvä saada tukea ja neuvoja sopivaan tapaan aloittaa liikunta. Liikunta on usein parasta lääkettä.

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista vain yksi kolmasosa johtuu vanhenemista ja kaksi kolmasosaa liikunnan puutteesta. Liikunta on tärkeää kaikenikäisille. Ikääntyville liikunta on elintärkeää.

Liikunta on siitä uskomaton asia, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Kaiken ikäisten voima- ja tasapaino paranevat harjoittelulla.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Seniorifoorumin puheenjohtaja, kansanedustaja, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja sekä terveydenhuollon maisteri

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram