Tänään 6.2. vietetään silpomisen vastaista päivää.
Sukuelinten silpominen on brutaalia väkivaltaa, joka uhkaa tyttöjen terveyttä ja elämää. Tänäkin vuonna yli neljä miljoonaa tyttöä ympäri maapalloa on vaarassa joutua silvottavaksi. Maailmassa elää arviolta 230 miljoonaa silvottua tyttöä ja naista.
Tyttöjen sukuelinten silpominen on brutaali rikos ja ihmisoikeusloukkaus. Hyväksyimme eduskunnassa marraskuussa 2024 lakiesityksen naisten sukuelinten silpomisen kieltämisestä omalla rikoslainsäännöksellään. Lakiuudistuksen myötä Suomi liittyi muiden Pohjoismaiden joukkoon, joissa silpominen on kielletty nimenomaisella säädöksellä.
Tätä asiaa olin monen muun ohella pitkään ajanut. Oli hienoa, että nykyinen hallitus sai lakiesityksen tuotua eduskuntaan. Siitä suuret kiitokset.
Teimme vaalikauden alussa yhdessä edustaja Sofia Vikman kanssa lakialoitteet tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen erilliskriminalisoinnista sekä ennaltaehkäisemisen tehostamisesta. Valmistelimme aloitteet vauhdittaaksemme asian etenemistä.
Uuden lain myötä silpominen ja sen valmistelu on säädetty rangaistavaksi omina rikosnimikkeinään, kun ne aiemmin käsiteltiin törkeinä pahoinpitelyinä.
Laki teki rangaistavaksi myös silpomisen valmistelun sekä lapsen viemisen ulkomaille silvottavaksi.
THL:n mukaan Suomessa silpomista harjoittavista maista lähtöisin olevia naisia ja tyttöjä arvioidaan olevan noin 38 000 ja heistä noin 10 000 arvioidaan läpikäyneen silpomisen. Suomessa silpomisvaarassa arvioidaan olevan noin 650 tyttöä, jos laskenta perustuu sille lähtökohdalle, ettei ketään Suomessa syntynyttä tyttöä enää silvota. Jos lähtökohta on, ettei silpomisperinne katkea maahanmuuton jälkeen, arvio riskissä olevien tyttöjen lukumäärästä on noin 3 0 80.
Silpomisen vastaisessa työssä maassamme tarvitaan yhtä lailla ennaltaehkäiseviä toimia. Maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen, ammattilaisten sekä viranomaisten yhteistyö ja vuoropuhelu on varmistettava
Eduskunnan asiantuntijakuulemisissa kävi ilmi, ettei tyttöjen sukuelinten silpomisesta tehdä poliisille rikosilmoituksia, jolloin niitä ei päästä tutkimaan rikosepäilynä. Lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuuden osalta on vuorostaan arvioitu, ettei ilmoitusvelvollisuutta tunneta riittävän hyvin, tai että viranomaiset ovat hyvin varovaisia tekemään ilmoituksia näistä asioita.
Maamme ammattilaiset tarvitsevat lisäkoulutusta silpomisuhassa olevien tyttöjen tunnistamiseksi ja auttamiseksi.
Jokaisella tytöllä ja naisella on oikeus väkivallattomaan elämään ja oikeuteen päättää kehostaan. Työtä asiassa on tehtävänä edelleen Suomessa ja ympäri maailmaa.
Saimaannorppa on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Saimaannorpan suojelua koskevia kalastusrajoituksia sisältävästä asetuksesta tuleviksi viideksi vuodeksi tehdään pian päätös. Lämpimästi tervetullut on ELY-keskuksen ehdottama verkkokalastuksen rajoitusalueen merkittävä laajentaminen.
Huolikeskustelua on käyty muikkuverkojen käytön rajoitusajoista ja ELY-keskuksen esille nostamasta mahdollisesta höllennyksestä. Sellaista ei pidä tehdä. Päin vastoin muikkuverkkojen käyttökieltoa on syytä pidentää kesäkuun loppuun samalla tavalla kun tällä hetkellä on säädetty yleisemmästä verkkokalastukiellosta.
Kuuttien suojaksi säädetty verkokalastuskielto on nykyisen asetuksen mukaan huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Rajoituksen jatkamiselle heinäkuun loppuun on vahvat perusteet ja se olisi syytä tehdä kuuttien kuolemien ehkäisemiseksi. Kuukauden lisäaika antaisi pienille kuuteille aikaa voimistua ja siten vähentää riskiä tukehtumiskuolemaan pyydyksissä.
Kalanpyydysten aiheuttama kuuttien hukkumisen estäminen ja siten kuolleisuuden vähentäminen on tutkitusti tehokkain omissa käsissämme oleva keino suojella Saimaannorppaa.
Ennen rajoituksia kuutteja hukkui kalanpyydyksiin eniten huhti-kesäkuussa. Kalastusrajoitusten tehostamisen myötä kuolleisuuden huippu on siirtynyt heinäkuulle ja aikaan, jolloin verkkojen täyskielto ei ole voimassa.
Saimaannorppa on yhä uhanalainen. Ilmaston lämpeneminen ja lumettomat talvet ovat norpille kasvava riskitekijä ja vakava uhka. Ellei kalanpyydyskuolleisuutta kyetä tehokkaasti estämään ovat muut suojelukeinot vaarassa jäädä riittämättömiksi. Ilmastomuutoksen tuomat poikkeukselliset sääolosuhteet ovat jo vaikuttaneet saimaannorpan pesintään lisäämällä kuuttien kuolleisuutta.
Olen pitkään pitänyt verkkokiellon jatkamista heinäkuun loppuun asti perusteltuna. Tätä linjaa tukee myös merkittävä osa suomalaisista. WWF:n teettämän kyselyyn mukaan 67 % kaikista suomalaisista kannattaa heinäkuun loppuun jatkuvaa verkkokalastuksen rajoitusta.
Saimaannorppa on lumesta ja jäästä riippuvainen laji, ja ilmastonmuutos on jo muuttanut Saimaan oloja. Kalastusrajoituksilla voimme vaikuttaa nopeasti ja suojella saimaannorppaa vaikuttavasti.
Nykyinen lainsäädäntö ei riittävästi turvaa ikäihmisten perus- ja ihmisoikeuksia. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho korostavat, että vanhusten itsemääräämisoikeuden vahvistamista turvaaville toimille on ollut pitkään selkeä tarve. Hallitusohjelmaan on kirjattu itsemääräämislain edistäminen, ja selvitys- ja valmistelutyötä on välttämätöntä viedä eteenpäin määrätietoisesti ja huolellisesti.
Sari Sarkomaa ja Mia Laiho.
”Vanhuspalveluissa tehdään paljon hyvää ja arvokasta työtä, mutta samaan aikaan tarvitaan vaikuttavia lisätoimia yhdenvertaisen ja inhimillisen hoivan turvaamiseksi. Esimerkiksi muistisairaus ei poista ihmisen perus- ja ihmisoikeuksia. Sairastuneella on oltava oikeus päättää omista asioistaan ja hoidostaan niin kauan kuin hän siihen kykenee”, Sarkomaa sanoo.
”Itsemääräämisoikeutta koskeva lainsäädäntö on ollut valmistelussa yli vuosikymmenen ajan, mikä kertoo siitä, että kyseessä on vaativa lakikokonaisuus. Lain valmistelu vaatii riittävästi aikaa ja huolellista valmistelua, mutta työn tulee edetä. On tärkeää tehdä valmistelutyötä vielä tällä hallituskaudella niin, että seuraavalla hallituskaudella laki voidaan tuoda eduskuntaan ja varmistaa sille myös riittävä käsittelyaika eduskunnassa”, Laiho toteaa.
Edustajat painottavat, että itsemääräämislaki on tärkeä yhtä lailla henkilöstön näkökulmasta, sillä sen avulla saataisiin ne raamit ja reunaehdot, milloin ja miten rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää.
”Itsemääräämisoikeuslakia tarvitaan myös muissa tilanteissa, niin vuodeosastoilla kuin päivystyksessä, ikään katsomatta. Tarvitsemme selkeämpiä säädöksiä siitä, miten oikeuksia voidaan tukea ja milloin niitä voidaan poikkeustapauksissa rajoittaa. Laki on tarpeellinen väline laitoismaisen toimintakulttuurin murtamiseksi kaikkialla yksilöä kunnioittavan hoivan varmistamiseksi”, Sarkomaa sanoo.
Itsemääräämisoikeuteen liittyy olennaisesti myös mahdollisuus vaikuttaa omaan hoivaan ympärivuorokautisessa hoidossa.
”Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivapaikan valinnassa vanhusten vaikutusmahdollisuudet oman hoivapaikan valintaan ovat kovin ohuet. Ja vaikka hyvinvointialueella olisi palveluseteli käytössä, useat hyvinvointialueet eivät noudata lakia siten, että palvelusetelillä saisi tosiasiallisesti tarvitsemansa hoivan. Tähän epäkohtaan myös oikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota. Palvelusetelilakia uudistettaessa tämä epäkohta on välttämätöntä korjata. Oikeus valita ja vaikuttaa ei saa jäädä kuolleeksi kirjaimeksi”, Laiho muistuttaa.
”Tämä koskee myös iäkkäiden puolisoiden oikeutta asua yhdessä, josta jo säädetään laissa, mutta joka jää usein toteutumatta”, Sarkomaa sanoo.
Sarkomaa ja Laiho katsovat, että vanhusten itsemääräämisoikeuden parantaminen edellyttää useita toimia. Heidän mukaansa itsemääräämisoikeuslain valmistelua on jatkettava, palvelusetelilakia kehitettävä vanhusten oikeuksia vahvistavaan suuntaan ja ikäihmisten kotitalousvähennystä korotettava kotona asumisen tukemiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi.
Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa nostaa esiin tarpeen kehittää kotitalousvähennystä osana vanhuspalvelujen kokonaisuutta.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
”Yhä useampi ikäihminen tarvitsee apua selviytyäkseen arjessa. Julkisten kotipalveluiden piiriin pääsee usein vasta kun toimintakyky on merkittävästi heikentynyt. Lisäksi kotihoidon palvelujen sisältö on sellainen, että lisäapua on useimmiten hankittava myös muualta. Elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Tarve kotitalousvähennyksen kehittämiselle on merkittävä”, Sarkomaa sanoo.
Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite tehdä selvitys mahdollisuuksista ottaa käyttöön ikäihmisten parannettu kotitalousvähennys. Sarkomaa pitää tärkeänä, että selvitys valmistuu niin, että nykyinen hallitus ehtii tehdä mahdollisia toimia asiaan liittyen.
Tarkasteluun ei tarvitse lähteä tyhjältä pöydältä. Sitra on valmistellut mallin senioreiden kotitalousvähennyksestä ja myös tehnyt asiasta laskelmat Kotitalousvähennys arjen tukena-julkaisussaan. Sitran raportin johtopäätökset tukevat hallitusohjelman kirjausta selvittää ja myös edistää kotitalousvähennyksen nykyistä vahvempaa käyttöä.
"Ikäero juuri eläkkeelle jääneen ja hyvin ikääntyneen ihmisen välillä voi olla jopa 40 vuotta. Monet senioreista ovat aktiivisia toimijoita ja kantava voima yhteiskunnassamme. Osa tarvitsee apua ja tukea kotona asumiseen tai esimerkiksi omaisen hoidossa. Usein avun tarve kasvaa iän myötä", Sarkomaa sanoo.
”Nykyinen palvelujärjestelmä ei kykene riittävällä tavalla vastamaan väestön yksilöllisiin tarpeisiin. Ikärakenteen muutos edellyttää muutoksia myös palveluissa. Kotitalousvähennys on viisasta ottaa nykyistä vahvemmin ja uudistettuna osaksi palvekykokonaisuutta", Sarkomaa sanoo.
Kotitalousvähennys mahdollistaa mm. siivous- ja hoivapalveluiden sekä nykyisen hallituksen esityksestä myös kotikuntoutuksen, eli omasta toimintakyvystä huolehtimisen, ostamisen edullisemmin.
”Kotiin saatu oikeanlainen apu on omiaan viivästyttämään raskaampien palveluiden tarvetta ja parantamaan senioreiden elämänlaatua. Senioreiden korotettu kotitalousvähennys keventäisi painetta moniin julkisiin palveluihin mahdollistaen avun varhaisessa vaiheessa”, Sarkomaa sanoo.
”Kotitalousvähennyksen uudistaminen lisäisi tuntuvasti vanhusten palveluiden alueellista saavutettavuutta sekä antaisi uusia mahdollisuuksia mikro- ja pk-yrittäjille vauhdittaen työllisyyttä. Kotitalousvähennys on tuonut maahamme kulttuurin kaiken ikäisille ostaa palveluja arjen helpottamiseksi. Kotitalousvähennystä on syytä tarkastella laajemminkin ja saada sille vakiintuneempi muoto”, päättää Sarkomaa.
Iloitsen kaupunginhallituksen kokouksessa eilen illalla yhdessä tehdystä viisaasta päätöksestä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin perhetalo Unikon toiminta Pukinmäessä turvataan. Ensi vuotta koskeva avustusesityksen valuvika korjattiin ja vaikuttavaa työtä tekevän MLL Uusimaan riittävä avustus pelastettiin. Samalla edistetään MLL:n toimintaa Itäkadun uudessa perhekeskuksessa.
Unikkossa on tehnyt erinomaista työtä: tänä vuonna käyntikertoja on jo lähes 15 000. Toiminta tavoittaa onnistuneesti haavoittuvassa asemassa olevia. Unikosta saa tukea vanhemmuuteen, arkeen ja elämänhallintaan, asiointiapua, aineellista apua, vertaistukea ja tukea suomen kielen oppimiseen. Jouluaattoisin Unikko on avoinna yksinäisille yhden vanhemman perheille. Toiminnassa on yli 30 yhteistyökumppania: järjestöjä, seurakunta ja kaupungin toimijoita.
Lämmin kiitos MLL:n toimijoille vaikuttavasti työstä. Kiitos koko kaupunginhallitukselle vuoden yhteistyöstä. Kaupunginhallituksessa työmme jää hetkeksi joulutauolta ja ensi vuonna työtä jatketaan. Edessä paljon tärkeitä päätöksiä.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi
Ajatukset ja palaute ovat arvokkaita. Pidetään yhteyttä.
Kulunut vuosi on ollut monin tavoin poikkeuksellinen ja toivon rakentaminen paremmasta on olennaista. Olemme saaneet valtiovarainvaliokunnassa valmiiksi ensi vuotta koskevan valtion talousarvion, joka on vielä koko eduskunnan käsiteltävä ennen joulua.
Vaikeita päätöksiä on jouduttu tekemään, jotta Suomi voi pärjätä huomenna. Velkaantumisen taittaminen, kasvun vahvistaminen ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen kulkevat käsi kädessä.
Jokainen euro, jonka otamme velkaa, on euro, jonka joku toinen maksaa huomenna. Usein se joku on lapsi, joka ei ole vielä edes syntynyt. Siksi tärkeä tehtävämme on palauttaa vastuu Suomen talouteen.
Suomen talouden tilanne on ollut pitkään erittäin vaikea. Elämme aikaa, jossa turvallisuus maksaa ja aiemmin otettu velka maksaa. Kaikista eniten maksaisi kuitenkin vaikeiden päätösten lykkääminen.
Valon pilkahduksia on onneksi näkyvissä. Yritykset uskaltavat investoida jälleen ja puhtaan siirtymän investointeja toteutuu ennätysmäärä. Teollisuuden aloilla tilaukset kasvavat. Yhä useampi pk-yritys suunnittelee palkkaavansa uusia työntekijöitä. Työllisten määrä on jo kääntynyt kasvuun ja työpaikkoja syntyy erityisesti yrityksiin – aivan kuten pitääkin. Asuntomarkkinat ovat alkaneet elpyä. Ostovoima on palautumassa ensi vuonna viimein koronaa edeltävälle tasolle, ja tavallinen suomalainen pärjää jälleen hieman paremmin arjessaan.
Ensi vuoden budjetin tavoite on varmistaa, että tämä käänne vahvistuu; yrittäjä uskaltaa investoida ja palkata, ja nuorella on mahdollisuus siihen ensimmäiseen työpaikkaan. Siksi olemme tehneet uudistuksia, joilla helpotetaan työllistämistä. Tervetullut on myös uusi työllistämisseteli, joka avaa nuorillemme oven ensimmäiseen työpaikkaan, joka on usein se kaikista tärkein.
Samalla huolehdimme siitä, että Suomi ei säästä itseään hengiltä. Vahvistamme koulutusta ja lisäämme panostuksia suomalaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen määrärahoja nostetaan miljardilla. Palveluita uudistetaan ja kehitetään, jotta ne toimivat paremmin ja ihmiset saavat hoitoa silloin, kun sitä tarvitsevat.
Tässä kirjeessä:
Iloitsen vuoden 2025 Venny- tunnustuksestani
Palvelusetelin arvon tulee olla riittävä - ikäihmisten palveluista on huolehdittava
Vauhditamme opiskelija-asuntojen rakentamista
Laaturekistereiden toimintaa tulee laajentaa eikä supistaa
Ilahduttavia uutisia Suomi-kouluille ja Etäkoulu Kulkurille
Sanaston ja kirjallisuuskummien jouluglögit
Iloitsen vuoden 2025 Venny- tunnustuksestani
Sairaanhoitajien koulutussäätiö (SHKS) on myöntänyt minulle vuoden 2025 Venny-palkinnon rohkeasta, uutta luovasta ja tuloksellisesta toiminnasta hoitotyön kehittämiseksi. Olen ihan sanaton. Kiitollinen ja iloinen. Vuoden Vennynä on valtavan upea olla. Kaikki työ on tehty yhdessä. Kiitos hoitotyön edustajat eri organisaatioissa ja omat työkaverit eduskunnassa.
Helsingissä ympärivuorokautisen hoivan palvelusetelin arvoa ei ole korotettu lähes viiteen vuoteen, ja se on jäänyt todellisista kustannuksista merkittävästi jälkeen. Tämä on johtanut siihen, ettei palveluseteli ole todellinen vaihtoehto ikäihmisille. Palvelusetelin liian alhaisen arvon seurauksena hoivaa tarvitsevien vanhusten tai heidän omaistensa mahdollisuudet valita sopivin hoivapaikka ovat kaventuneet.
Kannustan Helsinkiä ja kaikkia hyvinvointialueita tarkistamaan palveluseteleiden arvot lain edellyttämälle kohtuulliselle tasolle. Tällä mahdollistetaan ikäihmisille tai heidän omaisilleen merkityksellisiä valinnanmahdollisuuksia hoivapaikasta. Samalla säilytämme edellytykset järjestää hoivaa myös pienemmissä hoivakodeissa.
Palvelusetelin arvon tulee olla lain tarkoittamalla tavalla sellainen, että sillä saa tosiasiassa myös palvelun hankittua. Oikeusasiamies on ottanut kantaa palvelusetelin riittävyyteen. Kirjoitimme asiasta Helsingin Sanomiin kansanedustaja Mia Laihon kanssa.
Opiskelija-asuntojen rakentaminen on monessa kaupungissa pysähtynyt. Eduskunnassa on käsittelyssä lakimuutos, jonka myötä opiskelija-asuntojen rakentaminen saadaan parempaan vauhtiin ja voimme helpottaa opiskelija-asuntopulaa nopeasti.
Lakiesitys selkeyttää myös vuokrien määräytymistä. Jatkossa saman omistajan opiskelija-asuntojen vuokria voidaan tasata, vaikka osa asunnoista olisi saanut investointiavustusta ja osa ei. Vuokrien tasaaminen ehkäisee turhia vuokraeroja ja pitää asumisen kohtuuhintaisempana.
Laaturekistereiden toimintaa tulee laajentaa eikä supistaa
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa lisäsimme 400 000 euron määrärahan hallituksen budjettiesitykseen kansallisen laaturekisteritoiminnan kehittämiseen, laajentamiseen ja olemassa olevan laaturekisteritiedon hyödyntämiseen huomioiden mm. kilpirauhassairaudet ja syöpärekisteri.
Laaturekistereissä on valtakunnallisesti vertailtavaa tietoa siitä, millaista hoitoa on annettu ja millaisin tuloksin. Laajat laaturekisterit ovat käytössä muissa Pohjoismaissa. Suomessa niiden rakentaminen alkoi aloitteestani. Tieto on välttämätöntä yhdenvertaisten ja vaikuttavien palveluiden kehittämisessä ja tuottamisessa sekä tietenkin päätöksenteossa ja johtamisessa.
Ilahduttavia uutisia Suomi-kouluille ja Etäkoulu Kulkurille
Sovimme valtiovarainvaliokunnassa hallituspuolueiden kesken lisämäärärahasta Suomi-koulujen ja Etäkoulu Kulkuriin toimintaan. Suomi-koulut ovat olleet kansanedustajan työssäni sydämen asia. Samoin Etäkoulu kulkuri. Koulujen rahoituksen turvaaminen on tärkeä tavoite, jonka eteen on edelleen työtä tehtävänä.
Johtamani ulkosuomalaisten ystävyysryhmä oli koolla Pikkuparlamentissa ja etäyhteyksin oli osallistujia ympäri maailmaa. Tilaisuuden avauspuheessa kerroin ajankohtaisista ulkosuomalaisia koskevista uudistuksista.
Sanaston ja kirjallisuuskummien järjestämät jouluglögit eduskunnassa oli lämminhenkinen tilaisuus, jossa luotiin yhdessä joulumieltä ja keskusteltiin kirjoista, kirjallisuudesta ja tekijöiden toimeentulosta.
Pidin tilaisuudessa puheenvuoron, jossa kerroin terveisiä sivistys- ja tiedejaostosta. Kerroin, että olemme keskustelleet kirjallisuuden tekijöiden toimeentulosta ja kantaneet huolta lainauskorvausmäärärahasta etenkin nyt, kun kirjastoissa lainamäärät ovat kasvaneet.
Teimme valtiovarainvaliokunnassa pienen lisäyksen lainauskorvausmäärärahoihin. Linjasimme, että osana kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanoa ja osana kirja-alan erillisselvitystä, tulee arvioida lainauskorvausten kokonaisuus.
Kuvassa on kirjallisuuskummini Ville-Juhani Sutinen.
Joulu on ennen kaikkea yhdessäolon juhlaa. Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa.
Lämmintä joulumieltä ja onnellista uutta vuotta 2026
Kiitos tasavallan presidentti Alexille ja puoliso Suzannelle upeista linnanjuhlista ja ennen kaikkea tärkeästä työstä Suomen parhaaksi.
Muuntohuume alfa-PVP:n tuomat ongelmat ovat kärjistyneet helsinkiläisten arjessa. Vaarallinen Ilmiö on osa muutosta, jossa huumeiden käyttö, kokeilut ja niiden myötä turvattomuus sekä sivullisiin kohdistunut väkivalta ovat yleistyneet. Huumeet ovat tragedia käyttäjille ja läheisille. Alfa-PVP aiheuttaa suuren psykoosiriskin, harhoja ja väkivaltaista käyttäytymistä. Kyseessä on poikkeuksellisen koukuttava ja tuhoisa huume. Ruotsissa siitä käytetään nimitystä zombi-huume. Niin olisi hyvä meidänkin tehdä.
Poliisi tekee kaikkensa, mutta ongelman taltuttamiseen tarvitaan koko yhteiskunnan yhteistyötä. Kyse on myös asenteista. Tarvitsemme lisää ymmärrystä huumausaineiden vaarallisuudesta. Vastuullisuutta tarvitaan myös medialta, kuinka huumeista puhutaan.
Alfa-PVP:n käytön ehkäisyssä ja hoidossa keskeisessä asemassa ovat matalan kynnyksen päihdepalvelut. Siksi Helsingissä lisäämme liikkuvaa päihdetyötä ja aikuissosiaalityötä. Kaduillamme on jatkossa enemmän osaavia auttajia, jotka ohjaavat matalan kynnyksen avun piiriin. Alaikäisten päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittämisen tarve on suuri. Koska noin puolella huumeisiin menehtyneistä on ollut mielenterveyden häiriö, on välttämätöntä, että hoito ja tuki kohdistuvat sekä päihdeongelmaan että muihin sairauksiin samanaikaisesti.
Tietoisuutta siitä, Alfa PVP:tä sekoitetaan muihin huumeisiin ja siitä, että käyttömuodot ovat laajoja mukaan lukien vapetus on lisättävä. Tiedämme, että esimerkiksi sähkötupakan kokeilua ja käyttöä on jopa alaluokkalaisten keskuudessa. Eikä kukaan tiedä, mitä nuorten ja jopa lasten pimeiltä markkinoilta hankkimassa sähkösavukkeissa on. Vanhemmille ja kouluihin on nopeasti saatava tietoa ja luotava vaikuttavia keinoja huumeiden käytön ehkäisemiseksi sekä lasten ja nuorten suojelemiseksi.
Viranomaiset on valtakunnan taholla koottu yhteistyöhön. Samaa työtä tehdään Helsingissä. Valtakunnan tasolla on käynnistetty nuorten huumekuolemien ehkäisyohjelma. Korvaus- tai lääkehoitoa ei muuntohuumeeseen ole. Toimivia psykososiaalisia hoitokeinoja sen sijaan on, ja näitä tulisi ottaa käyttöön laajasti. Helsingissä laadimme lisäksi päihdestrategian pitkän aikavälin ratkaisujen löytämiseksi.
Naapurustotyön avulla voidaan lisätä julkisten tilojen viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Tämä edellyttää poliisin, sote-toimijoiden, järjestöjen, naapureiden ja yrittäjien yhteistyötä. Kaupunkimme rappukäytävien, katujen ja julkisten kulkuneuvojen turvallisena ja viihtyisänä pitäminen on oltava ykkösprioriteetteja.
Helsingin ensi vuoden talousarvioesityksessä on isoja panostuksista kaiken ikäisten kaupunkilaisten peruspalveluihin. Kaksi keskeistä painopistettä on perusterveydenhuolto ja peruskoulu.
Vakaa tahto on vihdoin onnistua purkamaan helsinkiläisten harmina olleet terveyskeskusjonot. Oikea-aikaisen hoidon mahdollistamiseksi on varauduttu 50 lääkärivakanssin lisäämiseen. Hoitajavakansseja on jo aiemmin lisätty.
Käyttöön otetaan moniammatillista yhteistyötä vauhdittava omalääkärimalli. Saman lääkärin ja hoitajan tai muun ammattilaisen hoitaessa palveluiden laatu paranee, kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät. Varsinkin monisairaille ja paljon palveluja tarvitseville on suuri helpotus, että palvelun antaa mahdollisimman usein tuttu ammattilainen.
Määräajaksi kiireettömään hoitoon pääsyyn olemme sopineet 14 vuorokautta. Lääkärille pääsyn vauhdittamiseksi kokeillaan myös mallia, jossa omalääkärinä voi toimia ammatinharjoittaja.
Vastaavia kokeiluja on jo muualla maassamme. Uusia elämää helpottavia digitaalisia terveydenhuollon ja hoivan palveluja otetaan käyttöön heille, jotka niitä haluavat käyttää. Digitaalisille palveluille on aina vaihtoehto. Kaupungissa kärjistyneeseen huumeongelmaan on vastattava vahvasti. Matalan kynnyksen päihdepalveluja ja jalkautuvaa työtä lisätään muiden keinojen ohella.
Helsingin tärkeimpiä tavoitteita on se, että jokainen päiväkoti ja koulu on hyvä. Opettajalla on oltava aikaa oppilaille.
Alkuopetuksen laskennallista ryhmäkokoa pienennetään 20 oppilaasta 18 oppilaaseen. Perusopetukseen lisätään kaksi vuosiviikkotuntia äidinkielen opetukseen ja lukutaidon vahvistamiseen. Varmistamme eduskunnan juuri säätämän uuden oppimisen tuen laadukkaan toteutumisen. Niin, että tukea tarvitsevat oppilaat myös sitä saavat.
Vastaamme opettajien, oppilaiden ja vanhempien toiveeseen lisäämällä määrärahoja oppikirjoihin. Se on vaikuttava keino nostaa oppimistuloksia.
Ammatillisen koulutukseen tehdään lisäpanostuksia ja lukiopaikkojen määrän lisäämisestä on jo tehty päätös.
Helsingin tärkeimpiä tavoitteita on se, että jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta oppimisen ilon, tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja sieltä jatko-opintoihin tai työelämään sekä toteuttamaan omia unelmiaan.
Helsinkiläisille on varmasti tervetullutta myös se, ettei kuntaveroa koroteta ja kaupungin velkaantuminen pidetään kurissa. Valtuusto hyväksyy budjettiesityksen marraskuussa.
Hallitus esittää lakimuutosta, jonka myötä opiskelija-asuntoja voitaisiin jatkossa rakentaa kokonaan lainarahalla. Suurin lainaosuus nousisi 95 prosentista 100 prosenttiin. Tämä helpottaa tilannetta erityisesti nyt, kun valtion investointiavustuksia on kohdennettu vammaisten ja pitkäaikaisasunnottomien asuntohankkeisiin.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
“Opiskelija-asuntojen rakentaminen on monessa kaupungissa pysähtynyt. Uudistus antaa yleishyödyllisille toimijoille mahdollisuuden käynnistää hankkeita ilman kohtuutonta oman rahan tarvetta. Esitys on hyvin tervetullut”, Sarkomaa sanoo.
Suurin osa opiskelija-asunnoista rakennetaan säätiöiden ja muiden yleishyödyllisten toimijoiden voimin. Niiden tuotto on tarkasti säädelty, eikä niillä ole käytettävissä suuria omia pääomia. Siksi täysi lainarahoitus on monelle välttämätöntä, jotta rakennustyöt saadaan käyntiin.
Lakiesitys selkeyttää myös vuokrien määräytymistä. Jatkossa saman omistajan opiskelija-asuntojen vuokria voidaan tasata, vaikka osa asunnoista olisi saanut investointiavustusta ja osa ei. Tämä pienentää vuokrien nousua hankkeissa, jotka rakennetaan pelkän korkotukilainan varassa. “Vuokrien tasaaminen on tärkeä parannus opiskelijoille. Se ehkäisee turhia vuokraeroja ja pitää asumisen kohtuuhintaisempana”, Sarkomaa korostaa.
Nopea apu käynnissä oleviin hankkeisiin
Tällä hetkellä vireillä on seitsemän uutta opiskelija-asuntokohdetta. Lisäksi kymmeneen hankkeeseen on jo myönnetty varauksia, yhteensä noin 170 miljoonan euron edestä. Kaikki nämä odottavat lakimuutosta, jotta korkotukilainojen haku voidaan aloittaa.
“Lakimuutos antaa rakentamiselle vauhtia ja helpottaa opiskelija-asuntopulaa nopeasti. Kun hankkeet saadaan liikkeelle, opiskelija-asuntopulaa voidaan helpottaa jo lyhyellä aikavälillä. Tämä on opiskelijoille tärkeää”, Sarkomaa sanoo.
Kun ympärivuorokautisen hoivan palvelun kriteerit täyttyvät, hyvinvointialueen tulee järjestää vanhukselle hoivapaikka kolmessa kuukaudessa. Hoivapaikka voidaan järjestää julkisessa hoivakodissa, ostopalveluna tai palvelusetelin avulla. Palvelusetelin arvon tulisi olla lain tarkoittamalla tavalla sellainen, että sillä saa tosiasiassa myös palvelun hankittua. Myös oikeusasiamies on ottanut kantaa palvelusetelin arvon riittävyyteen.
Helsingissä palvelusetelin arvoa ei ole korotettu lähes viiteen vuoteen, ja se on jäänyt todellisista kustannuksista merkittävästi jälkeen. Tämä on johtanut siihen, ettei palveluseteli ole todellinen vaihtoehto ikäihmisille. Palvelusetelin liian alhaisen arvon seurauksena hoivaa tarvitsevien vanhusten tai heidän omaistensa mahdollisuudet valita sopivin hoivapaikka ovat kaventuneet.
Käsitellessään hallituksen esitystä omaishoidosta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti huomiota omaishoidon vapaapäivien järjestämisen yhteydessä myös palvelusetelin arvon riittävyyteen. Asiantuntijakuulemisessa nousi esiin, että Helsingissä palvelusetelillä ei käytännössä pystytä tarjoamaan omaishoidon lakisääteisiä vapaita, koska yritykset eivät nykyisellä hinnalla pysty tarjoamaan väliaikaisia hoivapaikkoja. Puute paikoista on merkittävä erityisesti muistisairaiden osalta. Tämä voi johtaa omaishoitajien uupumisen entisestään.
Kannustamme kaikkia hyvinvointialueita tarkistamaan palveluseteleiden arvot lain edellyttämälle kohtuulliselle tasolle. Tällä mahdollistetaan ikäihmisille tai heidän omaisilleen merkityksellisiä valinnanmahdollisuuksia hoivapaikasta. Samalla säilytämme edellytykset järjestää hoivaa myös pienemmissä hoivakodeissa. Palveluseteleillä voidaan tarjota hoivaa kaikille ikäihmisille eläkkeen tasosta tai taustasta riippumatta.
Sari Sarkomaa
terveystieteiden maisteri, kansanedustaja (kok), Helsinki
