Humallahden sillan ja ympäristön uusi suunnitelma on valmistunut.
Suunnitelmasta voi jättää mielipiteen verkkokyselyssä 31. toukokuuta asti. Kyselyyn tulleet mielipiteet kootaan ja viedään kaupunkiympäristölautakunnalle tiedoksi. https://kerrokantasi.hel.fi/humallahti?headless=false&fbclid=IwRlRTSARwYphleHRuA2FlbQIxMQBzcnRjBmFwcF9pZAo2NjI4NTY4Mzc5AAEeZgH_YELyTks4aLy_Aak5Z1WKdaWBKs47g401GiLIiB_6dpoJ1JNAQ7RcbfI_aem_-mV0UgYjrUc_UO10PeI8Hg
Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee hankesuunnitelmaa elokuussa. Jos lautakunta hyväksyy hankesuunnitelman, laaditaan sen pohjalta tarkemmat puisto- ja siltasuunnitelmat. Sillan ja sen ympäristön kustannusarvio on noin 7 miljoonaa euroa.
Mielestäni Humallahden kallioiden eteen merenlahden päälle suunniteltua luontoa pilaavaa, veronmaksajien rahoja tuhlaavaa ja rakennelmaa ei tule toteuttaa.
Ainutlaatuiselle rantakallioalueelle esitetään rakentamista mm. siksi, että pyöräilijät välttäisivät reitillä olevalla mäellä polkemisen. Betonisiltaa perustellaan myös sillä, että jyrkät mäet saattavat toimia esteenä sellaisille, jotka eivät vielä pyöräile.
Mielestäni perustelut ovat vastoin kaupunkilaisjärkeä. Pyörällä voi vallan hyvin ajaa myös ylä-ja alamäkeä. Mäet kuuluvat kaupunkiin, eikä niitä pidä veronmaksajien rahoilla tasoitella. Tervetulleita ovat nykyistä yhtenäisemmät ja turvallisemmat pyöräilyreitit, mutta niitä ei pidä rakentaa piittaamatta vaikutuksista kaupunginosien omaleimaisuuteen, luontoarvoihin tai verorahojen järkevään käyttöön.
Merenrannat ovat meidän helsinkiläisten rakkaus ja rikkaus. Humallahden kalliot ovat luonnonarvoiltaan ja maisemallisesti arvokkaita. Helsingissä ei ole enää montaa luonnontilassa säilynyttä kalliorantaa ja nykyisiä on suojeltava.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi
Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä. Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.
Syöpään sairastuu Suomessa vuosittain 35 000 ihmistä, ja määrä kasvaa. Silti Suomi oli pitkään harvinainen poikkeus EU-maissa vailla kansallista syöpästrategiaa. Marraskuussa julkaistu strategia korjaa tämän puutteen – nyt kokoomusedustajat Sarkomaa ja Laiho haluavat varmistaa, että työ jatkuu myös seuraavalla hallituskaudella.
Sari Sarkomaa ja Mia Laiho
”Tavoitteenamme on varmistaa, että syövän hoito onnistutaan pitämään kansainvälisesti huipputasolla. Erityisen tärkeä asia on siksi, että Suomi on jäämässä osin jälkeen muista Pohjoismaista”, kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho sanovat.
”Syöpästrategia ja valtakunnallisten laaturekistereiden rakentaminen ovat olleet työssäni keskeisiä tavoitteita. Tärkeä edistysaskel oli, kun lisäsimme valtion budjettiin määrärahan syövänhoidon laaturekistereiden kehittämiseen. Pilotti on käynnissä keuhkosyövän ja myelooman osalta, ja myös muita syöpiä on tulossa mukaan pian. Jatkossa on varmistettava rahoitus syöpätautien laaturekisterin vakinaistamiselle”, Sarkomaa sanoo.
Suomessa on toistaiseksi vähän valtakunnallisesti vertailtavaa tietoa siitä, millaista syöpähoitoa potilaat saavat ja millaisin tuloksin. Tämä vaikeuttaa hoidon kehittämistä.
”Päättäjinä ajattelemme, että meillä pitää olla parempi tietopohja hoitoon pääsystä, eri syöpien hoidoista ja hoitojen vaikuttavuudesta. Syöpästrategian avulla vahvistetaan yhdenvertaisuutta ja edistetään vaikuttavan hoidon saatavuutta”, Sarkomaa ja Laiho painottavat.
”Yliopistosairaaloissamme on vankkaa osaamista ja erinomaista tutkimusta, ja olemme tällä kaudella parantaneet tutkimuksen edellytyksiä. Kliinisiä lääketutkimuksia ja tutkimusvaiheessa olevia lääkkeitä on saatava paremmin potilaiden käyttöön, jotta sairastunut ei joudu odottamaan vuosia lääkkeen markkinoille tuloa”, Laiho jatkaa.
Kansanedustajat korostavat, että hoitoon hakeutumisen kynnyksen madaltaminen on ratkaisevan tärkeää syöpästrategian tavoitteiden saavuttamiseksi.
”Ennaltaehkäisy, vaikuttavat seulonnat sekä oikea-aikainen hoitoonpääsy ovat tärkeässä asemassa syöpien estämisessä ja varhaisessa löytämisessä. Orpon hallitus on tehnyt hyvää työtä hoitoonpääsyn nopeuttamiseksi omalääkärimallin ja Kelan valinnanvapauskokeilun avulla. Ihmisten on tärkeä uskaltautua matalalla kynnyksellä hakeutumaan terveyspalveluihin oireiden ilmaantuessa”, Laiho kuvailee.
”Syövän hoidon parantamisessa on aivan keskeistä kansallisten yhtenäisten hoitosuositusten, hoitoketjujen ja seurantamittarien kehittäminen. Seulontojen perustuminen viimeisimpään tutkimustietoon on myös strategian linjaus. Seuraava askel on viisasta olla rintasyöpäseulonnan laajentaminen 45–75-vuotiaille naisille", painottaa Sarkomaa.
”Suomen tulee olla uusien vaikuttavien hoitojen ja lääkkeiden tutkimuksessa ja käyttöönotossa edelläkävijä. Tähän linkittyy merkittävällä tavalla myös hyvinvointialueiden sekä yliopistosairaaloiden riittävän rahoituksen turvaaminen", Sarkomaa ja Laiho summaavat.
Sarkomaa on koulutukseltaan sekä röntgenhoitaja että terveydenhuollon maisteri ja toimii mm. eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtajana. Laiho on taustaltaan lääketieteen tohtori ja toimii mm. eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana.
Voin ilokseni ilmoittaa olevani ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana. Tahtotila tehdä kansanedustajan työtä täydestä sydämestäni myös tulevalla eduskuntakaudella on vahva.
Ajattelen, että tulevan eduskuntakauden keskeinen tehtävä on pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja pitää suomalaiset turvassa. Haluan, että Suomi on monien mahdollisuuksien maa kaiken ikäisille ja ihan jokaiselle.
Hyvinvointiyhteiskunta ei kehity veronkiristyksillä. Se vaatii sitä, että kaikki työ ja yrittäminen kannattaa. Elinvoimainen yrittäjyys tuo uutta työtä ja tulevaisuuden uskoa.
Talouden tasapainottamisessa on onnistuttava huolehtimaan siitä, että suomalaiset saavat verorahoilleen vastinetta toimivina terveys‑ ja vanhuspalveluina. Laadukas koulutus ja tutkimus ovat menestystekijöitämme.
Seuraava eduskuntakausi on poikkeuksellisen vaativa. Onnistumiseen tarvitaan talouden realiteettien ja hyvinvointiyhteiskunnan arjen tuntemusta, yli puoluerajojen ylittävää yhteistyötaitoa, ratkaisuja syyttelyn sijaan sekä kaupunkilaisjärkeä.
Vuosien varrella kertynyt monipuolinen osaaminen, yhteistyökyky ja sitkeys ratkaista asioita helsinkiläisten ja Suomen parhaaksi ovat vahvuuksiani. Hyvinvoivapääkaupunkiseutu on koko maan etu ja yksi kasvun edellytys.
Kansanedustajan työssäni olen saanut aina toimia vastuullisissa tehtävissä. Kuluvalla eduskuntakaudella toimin valtiovarainvaliokunnassa ja ulkoasiainvaliokunnassa. Vahvin osaamiseni on sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutuspolitiikassa.
Paras perintö tuleville sukupolville on kestävä ja turvallinen hyvinvointiyhteiskunta ja puhdas Itämeri sekä luontomme. Ajattelen, että aina on oikea hetki miettiä, miten asiat voi tehdä paremmin.
Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä: sari.sarkomaa@eduskunta.fi
Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää erittäin tervetulleena tänään lausunnolle lähtenyttä lakiesitystä, jonka hyväksymisen myötä asuntoyhteisöt voisivat enemmistöpäätöksellä kieltää häiritsevän tupakoinnin huoneistossa, parvekkeella ja huoneistojen ulkotiloissa. Jatkossa lupaa ei enää tarvitsisi hakea kunnalta.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
Nykyisin asuntoyhteisöt voivat hakea kunnalta tupakointikieltoa asuntoyhteisön huoneistoon ja siihen kuuluviin tiloihin. Prosessi on raskas ja aikaa vievä sekä epävarma, sisältäen useita vaiheita. Siitä aiheutuu taloyhtiölle kustannuksia, jotka voivat olla huomattavan suuria. Tämän vuoksi kiellon hakemiseen on ryhtynyt vain harva taloyhtiö, vaikka tupakointikielto olisi tarpeellinen ja asukkaiden toivoma.
"On kestämätöntä, että merkittävä määrä suomalaisia, myös lapsia, altistuu kotonaan tahdon vastaisesti naapuruston syöpävaaralliselle tupakansavulle. Tupakointi on jo kielletty työpaikoilla, ravintoloissa, yleisillä leikkikentillä, päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten pihoilla sekä uimarannoilla. Autossakaan ei saa polttaa, jos matkustajina on alle 15-vuotiaita lapsia. Sen sijaan naapurista tulevan tupakansavun kuriin saaminen on ollut aivan liian vaikeaa. Tilanne on ollut täysin kohtuuton ja vaarantanut monin tavoin savulle altistuneiden terveyden." sanoo Sarkomaa.
Sarkomaa kiittää aikaansaavaa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosta, joka vie eteenpäin asiaa, jota on hyvin pitkään ja hartaasti esitetty, toivottu ja vaadittu.
”Tupakansavu on syöpävaarallinen seos, eikä sen pitoisuudelle sisäilmassa ole voitu osoittaa turvallista rajaa. Passiivinen tupakointi aiheuttaa useita kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia sekä pahentaa sairauksien oireita. Kenenkään ei pitäisi altistua sille vastoin tahtoaan, etenkään omassa kodissaan. Tupakansavu on terveyshaitan lisäksi haitaksi asumisviihtyvyydelle ja laskee usein myös asunnon arvoa” , summaa Sarkomaa.
"Ihmisiä on suojeltava tupakansavulta myös heidän omissa kodeissaan. Tupakkalainsäädännön muutos on välttämätön", Sarkomaa päättää.
Hallitus päätti kehysriihessä laajentaa 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilua fysioterapiaan sekä korottaa kotitalousvähennystä. Molemmat päätökset edistävät kuntoutuspalveluiden saatavuutta ja ikäihmisten kotona pärjäämistä. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on tyytyväinen päätöksiin.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
Valinnanvapauskokeiluun lisätään fysioterapia iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn tukemiseksi ja kotona pärjäämisen edistämiseksi. Fysioterapiaa voitaisiin korvata enintään neljä käyntiä kalenterivuodessa. Sarkomaan mukaan päätös kohentaa myös pienempien kuntoutusalan yritysten toimintaedellytyksiä ja vauhdittaa yrittäjyyttä. Lisäksi kokeilua jatketaan vuodella niin, että se päättyy vuoden 2028 loppuun.
– Fysioterapia valinnanvapauskokeiluun on tervetullut uudistus ja melkoinen loikka eteenpäin senioreiden toimintakyvyn edistämisessä. Varhainen ja oikea-aikainen kuntoutus tukee kotona asumista, ehkäisee toimintakyvyn heikkenemistä ja siirtää raskaampien palveluiden tarvetta, Sarkomaa kertoo.
Lämpimästi tervetullut on myös kotitalousvähennyksen korotus, jota Sarkomaa on ajanut yhdessä yrittäjien kanssa. Vähennyksen piiriin kuuluvat myös kotona annettava toiminta- ja fysioterapia, mikä edistää arjessa selviytymistä ja toivottavasti lisää kuntoutuspalveluiden kysyntää ja saatavuutta niitä tarvitseville.
– Kun elämme yhä pidempään, sen myötä myös tarve ylläpitää ja edistää ikäihmisten toimintakykyä jatkaa kasvuaan. Varhainen ja laadukas kuntoutus lisää elämänlaatua ja on kustannusvaikuttava investointi, Sarkomaa sanoo.
Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämänlaadun.
– Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaan ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Kuntoutuksen ammattilaisten tuen avulla voidaan löytää ratkaisut arjessa selviytymiseen ja sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta, sanoo Sarkomaa.
– Kotitalousvähennyksen korotus ja valinnanvapauskokeilun laajentaminen täydentävät toisiaan hyvin. Yhdessä ne parantavat senioreiden mahdollisuuksia saada kuntoutusta ja tukea toimintakyvyn ylläpitämiseen ja iän karttuessa kotona pärjäämiseen. On tervetullutta, että kehysriihessä ymmärrettiin kuntoutuksen merkitys, Sarkomaa päättää.
Hallitus päätti kasvutoimena korottaa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 100 euroon sekä vähennysprosenttia 40 prosenttiin. Muutokset tehdään mahdollisimman nopeasti määräaikaisina vuoden 2027 loppuun. Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää päätöstä lämpimästi tervetulleena.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
Kotitalousvähennyksen korotus lisää kotitalouksien ostovoimaa ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten mahdollisuuksia ostaa itselleen apua ja palveluita. Sarkomaan mukaan korotettu vähennys on omiaan lisäämään kotimaista kysyntää ja tukemaan erityisesti paikallista pienyrittäjyyttä juuri nyt, kun talous tarvitsee kasvun eväitä.
Tällä hetkellä kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 1 600 euroa henkilöä kohti vuodessa. Kotitalousvähennystä voi saada yritykseltä ostetusta työstä 35 prosenttia työn osuudesta. Korotuksen myötä enimmäismäärä kasvaisi 2100 euroon ja korvattava osuus 40 prosenttiin.
"Korotettu kotitalousvähennys mahdollistaa remontti-, siivous- ja hoivapalveluiden sekä kotikuntoutuksen ostamisen nykyistä edullisemmin erilaisissa elämäntilanteissa. Esimerkiksi monelle lapsiperheelle tai muutoin ruuhkavuosia elävälle vähennys on suuri helpotus arkeen, monelle senioreille taas edellytys pärjätä kotona", Sarkomaa sanoo.
Suomen väestö ikääntyy nopeasti ja yhä useampi ikäihminen tarvitsee apua selviytyäkseen kodin arjessa. Sarkomaa muistuttaa, että oikea-aikainen apu on usein ratkaiseva tekijä siinä, että ikäihmisen kotona asuminen onnistuu turvallisesti ja inhimillisesti. Senioreille kotitalousvähennys lisää kevyempien kotiin hankittavien palvelujen käyttöä ja siirtää raskaampien palveluiden tarvetta, täydentäen kustannusvaikuttavasti julkisia palveluja.
Sarkomaan mukaan vähennyksen korotus voi olla monelle pienyrittäjälle pelastus. Hoiva- ja hoitoalan yritykset toimivat kapeilla marginaaleilla, ja samaan aikaan erityisesti rakennus- ja palvelualat kärsivät suhdanteista. Korkeampi vähennys tuo työtä pienille paikallisille yrityksille ja luo uusia matalan kynnyksen työpaikkoja esimerkiksi siivous- ja hoiva-aloille, mikä on hallitusohjelman työllisyystavoitteiden mukaista.
"Suomi tarvitsee kotimaista kasvua, eikä sitä synny ilman yksityisiä palvelualoja, jotka muodostavat jo 40 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kotitalousvähennyksen nosto vahvistaa palvelutalouden kasvuedellytyksiä ja luo uusia mahdollisuuksia yrittäjille. Kun palvelut ovat taloudellisesti saavutettavia, niitä hankitaan enemmän ja vaikutukset heijastuvat koko talouteen", Sarkomaa päättää.
Suomalaisten lasten ja nuorten lukutaito on heikentynyt ja eriytynyt. Joka viides peruskoulusta valmistuva jää lukutaidossa alle tyydyttävän tason. Tilanne on hälyttävä. Sujuva lukutaito on kaiken oppimisen, tasa-arvon ja elinikäisen kehittymisen perusta. Keskeinen syy lukutaidon heikkenemiseen on lukemisen väheneminen. Pikaviestit, sirpaleiset tekstipätkät ja sosiaalisen median sisällöt eivät vahvista lukutaitoa. Lukutaito karttuu vain lukemalla pitkäjänteisesti laajempia tekstikokonaisuuksia. Lukutaitoa ja lukemista on edistettävä vauhdilla.
Perusta lukutaidolle luodaan varhaislapsuudessa. Vauva-aikana aloitetut lukuhetket tukevat monin tavoin lapsen kehitystä. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä varhaisessa vuorovaikutuksessa. Lukeminen vaikuttaa lapsen kielitaidon kehittymiseen ja oppimistuloksiin. Kotien valmiudet tukea lukutaidon kehittymistä vaihtelevat huomattavasti. Tämän vuoksi vakinaistimme Lukulahja lapselle -ohjelman, jonka myötä neuvolassa valistetaan vanhempia lapselle lukemisen ja lukutaidon tärkeydestä. Ohjelma ehkäisee tehokkaasti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Se on tutkitusti lisännyt vauvaperheiden lukemista erityisesti niissä perheissä, joissa muuten luettaisiin vähän tai ei lainkaan.
Kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen asema. Tukemalla lapsen lukemista opinpolun alkuvaiheessa voidaan tehokkaasti kaventaa eroja oppimistuloksissa. Lukemisessa tärkeässä asemassa ovat vanhemmat ja lapsen arjessa läheiset aikuiset. Kodin merkitys on valtava. Myös päiväkodeissa on kaikki syyt lisätä lapsille ääneen lukemista. Kun lapselle on luettu, lukemisesta tulee ystävä, joka seuraa mukana koko elämän.
Peruskoulun tulisi taata jokaiselle riittävä lukutaito. Tämän vuoksi lisäsimme peruskoulun alaluokille tunteja perustaitojen, kuten lukemisen, oppimiseen. Myös kännykän käyttöön kouluissa säätämämme rajoitukset tuovat työrauhaa ja tukevat perustaitojen oppimista. Lisäksi eduskuntaan on juuri saatu lakiesitys osamistakuusta, jonka tarkoitus on varmistaa, ettei luokalta toiselle siirrytä ilman riittävää osaamista. Lailla luodaan kansallisesti yhtenäiset menettelyt ja vähimmäisosaamistasot. Ns. armovitosten sijaan on eri keinoin huolehdittava vähimmäisosaamisen täyttymisestä.
Vaikuttava tapa edistää lukemista on huolehtia siitä, että kouluissamme on riittävästi rahaa oppimateriaaleihin. Lapset oppivat eri tavoin, ja siksi on käytettävä monipuolisia oppimateriaaleja. Kaikenikäisille helsinkiläisille tärkeä asia on huolehtia kirjastojemme laadukkaista toimintamahdollisuuksista. Kirjastot ovat monien mahdollisuuksien paikkoja lukea jokaiselle helsinkiläiselle. Jos kirjastoa ei olisi, se pitäisi keksiä heti. Lasten lukutaito on koko yhteiskunnan asia, ja se ratkaisee monin tavoin Helsingin tulevaisuuden.
Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.
Ajatukset ja palaute liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.
Helsingin kehittämisen keskeinen tavoite on se, että kaupunkilaiset saavat verorahoilleen parempaa vastinetta sujuvana hoitoon pääsynä. Kaupungissamme on vahva tahto purkaa hoitojonot. Oikea‑aikaisen hoidon varmistamiseksi olemme varautuneet lisäämään lääkärimääriä, ja hoitajia on jo lisätty. Otamme käyttöön moniammatillista yhteistyötä vahvistavan omalääkäri‑ ja omahoitajamallin. Kun tuttu ammattilainen hoitaa, palvelun laatu paranee ja kokonaiskustannukset pienenevät. Erityisesti monisairaille ja paljon palveluja tarvitseville ihmisille tämä on suuri helpotus. Keskeinen painopiste on myös suunterveydenhuollossamme. Eniten kehitettävää on aikuisten kiireettömään hoitoon pääsyssä. Tavoitteena on, että hoitoon pääsee oikea‑aikaisesti ja että suu saadaan kuntoon mahdollisimman harvalla käynnillä. Edelleen on työtä sekä omahoidon vahvistamisessa että ennaltaehkäisevässä työssä. Lasten ja nuorten suun terveys on kansainvälisesti vertailtuna huippuluokkaa ja on viime vuosina edelleen parantunut. Taustalla on vahva ennaltaehkäisevä työ neuvola‑ ja kouluterveydenhuollossa, jossa suuhygienistit ja hammashoitajat ovat keskeisessä roolissa. Erityisiä toimia tarvitaan siihen, että osalle lapsista ja nuorista kertyy runsaasti hoidon tarvetta. Tällä eduskuntakaudella suun terveystarkastuksia täsmennettiin tehtäviksi määrättyinä ikävuosina ja asetukseen on lisätty uusi tarkastus 9‑vuotiaille lapsille.
Terve suu on olennainen osa ihmisen kokonaisterveyttä ja hyvinvointia. Hoitamattomat suun sairaudet lisäävät riskiä muun muassa sydän‑ ja verisuonisairauksiin, aivoinfarktiin sekä vakaviin infektioihin. On hyvä uutinen, että suunterveydenhuollossa myös ajanvarauksen takaisinsoitto toimii aiempaa paremmin. Kun ajanvaraukseen soitetaan, takaisinsoitto tapahtuu keskimäärin puolen tunnin kuluessa, ja soittoja tehdään kaksi. Työtä tehdään sen eteen, että palvelut olisivat entistä laajemmin saatavilla sähköisesti. Puhelinpalvelut säilyvät jatkossakin aina vaihtoehtona. Maisa‑palvelun kautta voi nykyisin varata esimerkiksi lasten suunterveydenhuollon määräaikaistarkastuksia sekä tiettyjä aikuisten päivystysaikoja. Olennaista on se, että Maisasta voi tarkistaa, perua tai siirtää jo olemassa olevia sosiaali‑ ja terveyspalveluiden vastaanottoaikoja. Aika kannattaa aina perua, jos paikalle ei pääse. Helsingissä jätettiin viime vuonna peruuttamatta noin 177 300 vastaanottoaikaa, joista merkittävä osa liittyi hammashoitoon. Peruuttamattomat ajat kasvattavat jonoja entisestään. Tämän vuoksi käytössä on tekstiviestipohjainen peruutusaikajono, jonka avulla vapautuneet ajat pyritään täyttämään nopeasti. Helsinki hyödyntää palvelujen järjestämisessä myös yrityksiä. Käytössä on palveluseteleitä sekä kiireelliseen että kiireettömään suun terveydenhuoltoon. Setelit kattavat sovitun hoidon kokonaisuudessaan ja keventävät Helsingin oman suunterveydenhuollon henkilöstön työtaakkaa. Palveluseteleitä on syytä kehittää edelleen yhdessä yrittäjien kanssa ja kaupunkilaisia kuunnellen. Eduskunnassa olemme edistäneet hoitoon pääsyä nostamalla hammashoidon Kela‑korvauksia ja uudistamalla järjestelmää siten, että suuhygienistin käynnistä saa korvauksen kaksi kertaa vuodessa. Hammashoitajien ja suuhygienistien osaaminen on otettava täysimääräisesti käyttöön. Erityistä kehittämistyötä vaatii ikäihmisten suun terveydenhuolto niin kotihoidossa kuin ympärivuorokautisessa hoidossa. Tähän tarvitaan vahvistuksia, joita parhaillaan myös valmistellaan. Kaupunkilaisten palaute ja arviot Helsingin palveluista ovat tässä työssä erittäin tervetulleita.
Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa ehdottaa pilottia, jossa luotaisiin edellytykset perustaa valtakunnallinen laaturekisteri muistisairauksien ennaltaehkäisyä, kuntoutusta ja hoitoa varten. Etenevät muistisairaudet ovat mittava kansanterveydellinen ja taloudellinen haaste.
”Suomessa ei ole saatavilla kattavaa ja valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa muistisairaiden palveluista. Sairastuneiden määrän kasvaessa sekä diagnostiikan, lääkehoidon ja muiden hoitomuotojen kehittyessä hoidon kustannusvaikuttavuus on yhä tärkeämpää”, Sarkomaa huomauttaa.
Laaturekistereiden avulla voidaan luotettavasti ja järjestelmällisesti seurata, vertailla ja arvioida sekä kehittää hoidon laatua ja vaikuttavuutta eri asiakas- ja potilasryhmissä. Tämä tukee vaikuttavan, turvallisen ja yhdenvertaisen hoidon järjestämistä koko maassa.
Kun hoitoketjuja seurataan valtakunnallisesti, voidaan havaita myös viiveet diagnosoinnissa ja tehostaa varhaisen vaiheen tukea. Tämä parantaa hoidon vaikuttavuutta sekä sairastuneen että hänen perheensä elämänlaatua.
”Olemme valtiovarainvaliokunnan mietinnössä toistuvasti korostaneet kansallisten laaturekisterien merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä. Olemme todenneet, että tiedolla johtaminen on keskeistä palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi sekä kustannusten hillitsemiseksi. Sote-uudistuksen tavoitteet saavutetaan vain tekemällä asioita vaikuttavammin. Tiedolla ei voi johtaa, jos sitä ei ole.Sekä ammattilaiset että päättäjät tarvitsevat luotettavaa tietoa päätöksenteon ja palveluiden kehittämisen pohjaksi. Tieto on tärkeää myös potilaille ja asiakkaille”, Sarkomaa muistuttaa.
Suomessa muistisairaita ihmisiä on lähes 150 000, ja diagnooseja tehdään noin 20 000 vuosittain. Osa sairastuneista on työikäisiä. Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus.
”Valtakunnallisen muistisairauksien laaturekisteripilotin aloittaminen olisi erittäin tervetullut ja ajankohtainen hanke. Se mahdollistaa hoidon nykytilan arvioinnin, kehittämisen ja seurannan tavalla, joka ei aiemmin ole ollut mahdollista”, Sarkomaa päättää.
Kevään eduskuntatyössä keskeisimpinä asioina ovat talous, turvallisuus ja terveyspalvelut. Maailmalla myllertää ja se vaikuttaa monin tavoin myös elämäämme.
Keskustan tekemä ehdotus irrottaa aikuisten suun terveydenhuolto julkisen palvelun piiristä on herättänyt paljon huolta. Ehdotus ei saa tukeani eikä kokoomuksen. Suomalaisten pitää saada vastinetta verorahoilleen toimivina peruspalveluina.
Lyhytnäköinen ehdotus lisäisi terveyseroja ja lisäten palvelutarvetta. Jokainen hoitamaton suun sairaus aiheuttaa myöhemmin moninkertaisia kustannuksia. Terve suu on osa kokonaisterveyttä. Suun sairauksilla on tutkitusti yhteys moniin kansansairauksiin.
Tutkimustulokset alleviivaavat suun sairauksien ennaltaehkäisyn tärkeyttä ja yhdenvertaisten palveluiden kehittämistä vaikuttavuusnäkökulma edellä. Helsingin kaupungin palveluissa onkin tavoite sujuvoittaa kiireettömään hoitoon pääsyä. Oikea -aikainen hoito on aina edullisinta.
Hammashoitajien ja suuhygienistien osaaminen on otettava täysimääräisesti käyttöön. Kela-korvauksen ja palveluseteleiden kehittämistä on jatkettava.
Suun terveydenhuolto on olennainen osa sote-palveluja ja sen on oltava mukana juuri nimetyn sote- parlamentaarisen työryhmämme työssä.
Kesärannassa eduskuntaryhmämme pohtimassa vaalikauden loppukirin painopisteitä. Nostin puheenvuorossani esille vahvasti mm. kotitalousvähennyksen korottamisen.
Aloitan työn sote-palveluiden parlamentaarisessa ryhmässä
Aloitan työn parlamentaarisen työryhmässä, jossa valmistellaan Helsingin, HUS-yhtymän ja hyvinvointialueiden koskevia uudistamislinjauksia. Valtioneuvosto asettaman työryhmämme toimikausi kestää 1.4.2026–18.12.2027.
Työmme keskeinen lähtökohta on palveluiden saatavuus ja julkisen talouden kestävyys. Työssä on otettava huomioon hyvinvointialuekohtaisten väestön ja taloudellisten eroavaisuuksien lisäksi myös turvallisuusympäristössä tapahtuvat muutokset.
Hallitus esitys sote- ja pelastustoimen rahoitusmalliin muutoksesta on ollut lausunnolla. Ikävä kyllä sitä ei ole riittävästi korjattu. Esitys heikentäisi Uudenmaan rahoitusta ja se osuisi erityisesti Helsinkiin. Esitystä ei voi esitetyssä muodossa hyväksyä. Otimme asiaan kantaa yhdessä Helsingin ja muun Uudenmaan johtavien virkamiesten sekä kansanedustajoukon kanssa. Rahoitusmallin on huomioitava alueemme kasvavat palvelutarpeet ja HUSin valtakunnallinen rooli. Mallia on korjattava, jotta alueita ja niiden asukkaita kohdellaan tasavertaisesti. Otimme esitykseen vahvasti kantaa Helsingin kaupunginhallituksessa.
Naisten rintasyöpäseulonnat laajennettava 46–74-vuotiaisiin
Naisten rintasyöpäseulonnat on viisasta laajentaa nykyisestä 50–69-vuotiaiden kohdeikäryhmästä 46–74-vuotiaisiin EU:n uusimpiin tutkimuksiin perustuvan suosituksen mukaisesti. Olen tehnyt asiasta toimenpidealoitteen.
Tutkimukset osoittavat, että laajentaminen parantaa rintasyövän varhaista toteamista, lisää selviytymismahdollisuuksia ja vähentää hoidon kustannuksia sekä inhimillistä kärsimystä.
Monet Euroopan maat ovat jo päivittäneet seulonnan ikärajat. Seulonnan laajentamisen arvioidaan maksavan noin 6 miljoonaa euroa lisää vuodessa – se on kustannusvaikuttava sijoitus ihmishenkiin, naisten elämänlaatuun ja samalla hoitojonojen purkuun.
Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä ja lähes joka kahdeksas nainen sairastuu siihen elämänsä aikana. Varhainen toteaminen on ratkaisevaa, sillä pitkälle edennyt rintasyöpä on hoitojen kehittymisestä huolimatta parantumaton sairaus.
Vauhdittaakseni asiaa jätin vastuuministerille myös kirjallisen kysymyksen.
Lisämahdollisuuksia ensimmäisen työpaikan saamiseksi helsinkiläisnuorille
Teimme kaupunginhallituksessa päätöksen 1,45 miljoonan euron panostuksesta Uusia alkuja ‑hankkeeseen, jolla kaupunki palkkaa 100 työtöntä korkeakoulutettua 18–29‑vuotiasta puoleksi vuodeksi. Samalla kannustamme myös yrityksiä ja kaupunkikonsernin toimijoita tarjoamaan harjoittelu- ja työpaikkoja. Haluamme vahvistaa nuorten kiinnittymistä paikalliseen työelämään ja mahdollisuutta saada ensimmäinen työpaikka, joka on monin tavoin tärkeä.
Vaikean työllisyystilanteen takia olemme lisänneet työllistämisen määrärahoja ja työllistämisen Helsinki-lisän myöntövaltuutta. Hyvä uutinen myös se, että koululaisten kesätyöseteli laajennetaan toisen asteen oppilaitosten ensimmäiselle luokalle ja nuorten yrittäjyysseteli otetaan käyttöön.
Ehdoton ei työeläkejärjestelmän romuttavalle eläkekatolle
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkosen ehdottama eläkekatto murtaisi suomalaisen työeläkejärjestelmän perusarvon, jonka mukaan työeläke perustuu ansaittuun palkkaan kaikille samojen periaatteiden mukaisesti.
Eläkekatolla olisi merkittäviä taloudellisia seurauksia. Jos kertyville eläkkeille asetettaisiin maksimimäärä, olisi myös työnantajien sekä työntekijöiden maksamille työeläkemaksuille asetettava yläraja. Eläkekatto pienentäisi työeläkemaksujen tuloa välittömästi, mutta eläkemenot pysyisivät ennallaan vielä pitkään.
Jo kertyneet eläkkeet pitäisi kustantaa entiseen tapaan, sillä niillä on perustuslain suoja.
Varat jo ansaittujen eläkkeiden kattamiseen pitäisi kerätä työeläkemaksuilla. Tämä pakottaisi nostamaan maksua, jossa on jo muutenkin korotuspainetta. Korotus lisäisi nyt työelämässä olevien ja tulevien sukupolvien maksurasitusta. Suomalaisen työeläkejärjestelmän perusperiaate on viisasta pitää koskemattomana.
Huumeongelma on otettu vakavasti Helsingissä ja koko Suomessa huumetilanne on vakava: muuntohuumeiden, amfetamiinin ja kokaiinin käyttö on lisääntynyt, ja seuraukset näkyvät rikollisuutena, väkivaltana ja arjen turvattomuutena. Jokainen huumeille menetetty ihminen on liikaa. Olemme varanneet yli 10 miljoonaa euroa nuorten huumekuolemien estämiseksi
Helsingissä vahvistamme matalan kynnyksen palveluja, olemme lisänneet liikkuvaa päihdetyötä, aikuissosiaalityötä ja vieroitushoitoa. Alfa-PVP:n kaltaisiin aineisiin ei ole korvaushoitoa – siksi toimivat psykososiaaliset hoidot pitää ottaa käyttöön ripeästi.
Valmisteilla oleva lakimuutos antaa Tullille, poliisille ja rajaviranomaisille paremmat keinot puuttua uusiin ja entistä vaarallisempiin aineisiin.
Päihdeasumisyksiköiden toimintaa on arvioitava uudelleen, jotta sekä asukkaiden että lähialueiden turvallisuus voidaan taata. Helsingin katujen, rappukäytävien, kauppojen ja julkisen liikenteen turvallisuus ihmisille on ykkösprioriteetteja.Sinisilmäinen suhtautuminen huumeisiin ei auta ketään – SARI SARKOMAA
Uuden taksilain tarkoitus palauttaa turvalliset taksit
Viime vuosina monen luottamus suomalaiseen taksijärjestelmään on horjunut, ja syystä. Se, että Helsinkiin on syntynyt erikseen naisille suunnattu taksipalvelu, kertoo karulla tavalla turvallisuuden kokemuksen heikentymisestä. Tämän tilanteen korjaamiseksi eduskunnassa käsitellään parhaillaan taksilain uudistusta, joka tuo takaisin selkeämpiä pelisääntöjä alalle.
Uudistuksen keskiössä ovat värilliset rekisterikilvet, tiukempi lupasääntely, pakollinen taksamittari sekä kuljettajien koulutus- ja nuhteettomuusvaatimusten vahvistaminen. Näillä keinoilla on tarkoitus palauttaa asiakkaiden luottamus, parantaa matkustajien turvallisuutta ja kitkeä harmaata taloutta.
Perusopetuksen tuntijaon yhtenäistäminen pysäytettiin Kokoomuksen johdolla kasvatuksen ja koulutuksen jaostossa ja asiaa valmistellaan puhtaalta pöydältä. Helsinkiläisten opettajien, oppilaiden ja vanhempien hätähuudon kuultiin.
Virkamiesesitys tuntijakouudistuksesta oli vaarassa kaventaa taito- ja taideaineiden sekä kielten tarjontaa. Koulujemme monipuolisuuden ja omintakeisuuden olivat myös vaakalaudalla. Nämä arvot on turvattava jatkovalmistelussa ja uudessa esityksessä.
Ulkosuomalaisten pankkipalveluissa on vakavia ongelmia. Pankkitilejä ja kortteja on suljettu.
Johtamani eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmämme on yhteistyössä Suomi-seuran kanssa tarttunut asiaan. Olemme tavanneet ja vieneet viestiä huolista mm. finanssialalle ja parhaillaan työnsä päättäneelle peruspankkityöryhmälle. Työryhmä on antanut raportin (VM_2026_3) jossa tunnustetaan epäkohdat.
Seuraavaksi on edettävä ripeästi ratkaisuihin. Vauhdittaakseni asiaa jätin kirjallisen kysymyksen (KK 128/2026 vp), johon vastuuministerin on vastattava kahden viikon kuluessa. Pankkipalvelut ovat välttämättömyyspalveluja, joita ilman Suomessa ei tule toimeen. https://www2.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_128+2026.aspx
Tervetuloa tapaamaan:
Ma 27.4. klo 18:00
Instagram live @sarisarkomaa
29.4. klo 15–17 Johtamani eduskunnan syöpäverkoston tilaisuus ”Kohti yhdenvertaisempaa syövän hoitoa” Kansalaisinfo, Pikkuparlamentti (Arkadiankatu 3).
Su 3.5. klo 11–12
Tavattavissa Hakaniemen markkinoilla Kokoomuksen kojulla klo 11–12.
To 7.5. klo 17:00–18:00
Pidän poliittisen tilannekatsauksen Helsingin Kansallisseuran Porvariskumppa-tilaisuudessa. Pub Peräkammari (Eerikinkatu 2)
Ke 20.5. klo 15–17 SAVE THE DATE: Johtamani eduskunnan muistiverkoston tilaisuus. Luvassa ajankohtaista muistisairauksiin liittyvää asiaa. Kansalaisinfo, Pikkuparlamentti (Arkadiankatu 3).
Ajatukset ja palaute ovat arvokkaita. Pidetään yhteyttä.
Aurinkoista kevättä toivottaen,
Sari Sarkomaa
Kaikki Suomen entiset opetusministerit koolla nykyisen kutsumina. Keskustelimme koulutuksesta, osaamisesta ja sivistyksestä.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi
