fbpx Siirry sisältöön

SUVI HAUTANEN | 13.04.2021 | 08:08 päivitetty 13.04.2021 | 09:00

Kansanedustajan mukaan sote-esitys sisältää vakavia valuvikoja, joiden korjaaminen eduskunnassa on hyvin vaikeaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kehottaa keskustalaisia olemaan hoputtamatta eduskunnan käsittelyssä olevaa sote-esitystä.

– Koputteleeko keskusta hoputuskierroksellaan jo perustuslakivaliokunnan oviakin? Maltti olisi nyt valttia, Sari Sarkomaa kirjoittaa Facebookissa.

Helsingin Sanomat kertoi, että osa eduskunnan valiokunnista haluaa odottaa perustuslaillista tulkintaa ennen omaa lausuntoaan, mikä on ärsyttänyt erityisesti keskustaa.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) sanoi HS:lle, että valiokunnan lausunnossa menee vielä 3-4 viikkoa, koska valiokunnan asiantuntijat ovat samoja kuin kriisiajan lainsäädännössä. Sote-valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) olisi halunnut valiokuntien lausunnot jo tämän viikon perjantaihin mennessä.

– Maakuntasote-esitystä ajetaan eduskunnassa kiireellä koronan varjossa. Esitys sisältää vakavia valuvikoja, joiden korjaaminen eduskunnassa on hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta, Sarkomaa kertoo.

Hän ei usko eduskunnan ehtivän hyväksyä sote-esitystä ennen kesälomia, kuten hallituksen tavoitteena on ollut.

– Vaikka eduskunta seisoisi päällään kunnollinen käsittely lienee mahdotonta tehdä valmiiksi ennen kesää. Sisällön pitäisi olla tärkeämpi kuin aikataulu! Eduskunnan on annettava käsitellä sote-esitys työjärjestyksen mukaisesti ja asiallisesti. Se on koko Suomen etu, Sarkomaa linjaa.

VILLE MÄKILÄ | 12.04.2021 | 08:50- päivitetty 12.04.2021 | 10:24

Kansanedustaja ihmettelee, miksei SDP:n puoluevaltuusto vaadi rokotuspassia.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) kysyy, voisiko pääministeri Sanna Marinin johtama SDP vaatia tuen lisäksi rokotuspassia, jotta yrittäjät, tapahtuma-ala ja kulttuurin tekijät pääisisivät tekemään työtä.

– Suomi avattaisiin ennen yleisten rajoitusten purkua. Miksi se ei demareille käy?, Sari Sarkomaa kysyy Twitterissä.

Hän viittaa Verkkouutisten artikkeliin, jonka mukaan SDP:n puoluevaltuusto vaatii pikaista tukea tapahtuma-alalle. SDP:n puoluevaltuusto vaatii, että asiasta linjataan mahdollisimman nopeasti ja että tukikokonaisuus saadaan nopeasti liikkeelle.

Kevään varma, mutta ikävä merkki on lumen alta paljastuvat tupakantumppiröykkiöt ja muut roskat. Tupakantumpit ovat yleisin roska Itämerellä ja sen rannoilla. Kaupunkiemme rannoilta löytyy keskimäärin 300 tumppia jokaista sataa metriä kohden. Tämä on järjetöntä kotimeremme ja luontomme myrkyttämistä. 

Tupakantumppi on maailman yleisin roska, joka ei häviä luonnosta eikä merestä koskaan. On arvioitu, että luontoon päätyy Suomessa yli kolme miljardia ja maailmassa 4,5 biljoonaa tumppia joka vuosi. Sateiden ja hulevesien myötä tumpit päätyvät kaduilta ja pihoilta vesistöihin ja mereen. Myrkyllisistä tupakantumpeista on monin tavoin haittaa luonnolle. Jopa kolme neljästä tupakoijasta heittää tumpin maahan. Tumppi onkin maailma yleisin muoviroska.

Tupakantumppeja heitetään usein luontoon virheellisten olettamusten vuoksi. Moni luulee, että tupakantumpit seulotaan hulevesistä. Moni ei myöskään tiedä, että tupakantumppi on muovia, eikä maadu. Monelle on yllättävä tieto myös se, että tupakantumppi on ympäristömyrkky. Tumpit on tehty selluloosa-asetaatista, jonka hajoaminen mikromuovihiukkasiksi kestää vuosia. Mikromuovi ei katoa merestä ehkä koskaan. 

Maahan ja vesistöihin heitetystä tumpista leviää ympäristöön vaarallisia kemikaaleja, kuten kadiumia, arsenikkia ja lyijyä. Tupakan tumppiosaan voi imeytyä tupakasta runsaasti erilaista kemikaaleja, joista osa on suoraan ympäristölle vaarallisia. Tunnettuja karsinogeenejä eli syöpävaarallisia aineita tupakassa on kymmeniä.

Yhden tupakantumpin hajoaminen mikromuoviksi kestää keskimäärin puolitoista vuotta makeassa vedessä ja kolme vuotta merivedessä. Tumpin sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin ja maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin. Järviin, jokiin tai meriin kulkeutuneet tumpit päätyvät helposti ruuaksi linnuille ja mereneläville, jotka voivat vahingoittua, jopa kuolla.

Tumpit ovat esimerkiksi päiväkotien ja asuinalueiden pihalle jätettynä suureksi vaaraksi pienille lapsille. Savuttomien ympäristöjen lisääminen on perusteltua myös ympäristön kannalta. Tupakointikieltoja tulisi laajentaa erityisesti alaikäisten käytössä oleviin ulkotiloihin, kuten leikkipuistoihin, uimarannoille ja niiden läheisyyteen, sekä esimerkiksi joukkoliikennepysäkeille ja asemalaitureille. 

Roskaaminen on niin yleistä, että kaupungissamme on tarve tehdä vaikuttavia toimia roskaamiseen kuriin saamiseksi.  Roskaaminen ei yksinkertaisesti ole sallittua eikä millään muotoa hyväksyttävää. Kokoomuksen kansanedustajat ovat lakialoitteella esittäneet, että roskaamiskiellon rikkomisesta määrättyä rikesakkoa korotettaisiin 100 eurosta 200 euroon. Sen on syytä olla osa niitä toimia, joilla roskaamista kitketään. Roskiksia on syytä olla kaupungissa riittävästi. Tärkein toimi roskaamisen lopettamiseksi on se, että meistä itse kukin jaksaa kantaa roskansa roskakoriin.

Tupakantumpit eivät kuuluu luontoon eivätkä niiden myrkyt ruokalautasellemme. Tumppi on roska ja se kuuluu roskakoriin.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Kokoomuksen kansanedustajat Sari SarkomaaMia Laiho ja Anna-Kaisa Ikonen vaativat hallitusta vetämään sote-esityksen pois eduskunnasta.

”Hallituksen esitykseen sisältyy niin merkittäviä korjaustarpeita, ettei esitystä ole mahdollista eduskunnassa korjata. Keskellä koronakriisiä kaikki voimavarat tarvitaan koronasta selviämiseen ja ihmisten hoidon turvaamiseen”, he linjaavat yhteisessä tiedotteessaan.

Sarkomaan, Laihon ja Ikosen mukaan hallitus on turmelemassa sote-uudistuksessa yliopistotasoisen tutkimuksen, opetuksen sekä erikoissairaanhoidon tulevaisuuden sivuuttaen täysin yliopistollisten sairaaloiden kritiikin ja hädän.

”Pidän vakavana valuvikana, että hallituksen sote-esityksestä puuttuvat säädökset ja ratkaisut siitä, miten yliopistotasoinen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus rahoitetaan. Esitys johtaisi merkittäviin tutkimusmäärärahojen vähennyksiin. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Hallituksen esitys vaarantaisi muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n korkeatasoisen syöpätutkimuksen ja siten potilaiden mahdollisuuden saada parasta mahdollista hoitoa”, Sarkomaa kommentoi.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho nostaa esille myös kokoomuksen huolen siitä, että sote-esityksen myötä terveydenhuolto siirtyy yhä juridisempaan ja hallinnollisempaan suuntaan.

”Jatkossa asiakkaan erikoissairaanhoitoon ottamisesta voisi päättää vain ns. virkalääkäri. Tämä hankaloittaisi työn järjestämistä ja virkalääkärivaatimus voisi joissain sairaaloissa uhata jopa koko sairaalan olemassaoloa. Lääkärit ja hoitajat joutuisivat myös eriarvoiseen asemaan rikosoikeudellisen vastuun edessä riippuen siitä ovatko töissä yksityisellä vai julkisella sektorilla. Tämä on epäsuotuisa kehityssuunta eikä ainakaan lisää alan houkuttelevuutta.”

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen huomauttaa, että yliopistosairaalat ovat maan suurimpia erikoissairaanhoidon yksikköjä ja niillä on avainasema vaativan hoidon tuottajina sekä uusien hoitomuotojen kehittäjinä.

”Kyse on suomalaisen erikoissairaanhoidon tulevaisuudesta. Kansainvälisestikin arvioituna hyvin toimivaa erikoissairaanhoitoa ja sen keskeistä osaa, yliopistosairaaloiden toimintaa, ei saa vaarantaa. Myöskään niiden yhtiömuotoista toimintaa ei pidä estää, sillä esimerkiksi yhtiömuotoinen Sydänsairaala on päässyt maailman parhaiden erikoistuneiden sairaaloiden listalle. Samoin Coxa tarjoaa sujuvan hoitoon pääsyn ja laadukasta ja vaikuttavaa hoitoa, johon asiakkaat ovat tyytyväisiä. Tällaista yliopistosairaaloiden osaamista tulee arvostaa jatkossakin”, tamperelainen Ikonen sanoo.

TIEDOTE 10.4.2021

Heti vapaa julkaistavaksi

Kokoomuksen kansanedustajien Sari Sarkomaan, Mia Laihon ja Anna-Kaisa Ikosen mukaan hallitus on turmelemassa sote-uudistuksessa yliopistotasoisen tutkimuksen, opetuksen sekä erikoissairaanhoidon tulevaisuuden sivuuttaen täysin yliopistollisten sairaaloiden kritiikin ja hädän.

Kokoomuksen kansanedustajat yhtyvät yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajien kannanottoon (15.3.2021), jossa he ilmaisivat vakavan huolensa eduskunnan käsittelyssä olevaan hallituksen maakuntasote-esitykseen. Edustajat jättivät Sarkomaan johdolla kannanotossa esitetyistä huolista kirjallisen kysymyksen https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_192+2021.aspx.


”Pidän vakavana valuvikana, että hallituksen sote-esityksestä puuttuvat säädökset ja ratkaisut siitä, miten yliopistotasoinen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus rahoitetaan. Esitys johtaisi merkittäviin tutkimusmäärärahojen vähennyksiin”, varoittaa kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.

”Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Hallituksen esitys vaarantaisi muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n korkeatasoisen syöpätutkimuksen ja siten potilaiden mahdollisuuden saada parasta mahdollista hoitoa”, jatkaa Sarkomaa.

Hallituksen tekemä rahoitusmalli on monin tavoin ongelmallinen. HUS:n varovaisen arvion mukaan malli on johtamassa rahoituksen supistumiseen Uudenmaan osalta noin 400 miljoona euroa vuosittain. Helsinkiläisestä kansanedustajasta Sarkomaasta ja espoolaisesta kansanedustajasta Laihosta on kestämätöntä, että uudistus, jonka piti turvata yhdenvertainen pääsy sote-palveluihin, vaarantaa valtakunnallista vastuuta kantavan HUS:n toiminnan eikä esitystä tule siksi hyväksyä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho nostaa esille myös kokoomuksen huolen siitä, että sote-esityksen myötä terveydenhuolto siirtyy yhä juridisempaan ja hallinnollisempaan suuntaan. 

”Jatkossa asiakkaan erikoissairaanhoitoon ottamisesta voisi päättää vain ns. virkalääkäri. Tämä hankaloittaisi työn järjestämistä ja virkalääkärivaatimus voisi joissain sairaaloissa uhata jopa koko sairaalan olemassaoloa. Lääkärit ja hoitajat joutuisivat myös eriarvoiseen asemaan rikosoikeudellisen vastuun edessä riippuen siitä ovatko töissä yksityisellä vai julkisella sektorilla. Tämä on epäsuotuisa kehityssuunta eikä ainakaan lisää alan houkuttelevuutta”, sanoo kansanedustaja Laiho.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen huomauttaa, että yliopistosairaalat ovat maan suurimpia erikoissairaanhoidon yksikköjä ja niillä on avainasema vaativan hoidon tuottajina sekä uusien hoitomuotojen kehittäjinä. 

”Kyse on suomalaisen erikoissairaanhoidon tulevaisuudesta. Kansainvälisestikin arvioituna hyvin toimivaa erikoissairaanhoitoa ja sen keskeistä osaa, yliopistosairaaloiden toimintaa, ei saa vaarantaa. Myöskään niiden yhtiömuotoista toimintaa ei pidä estää, sillä esimerkiksi yhtiömuotoinen Sydänsairaala on päässyt maailman parhaiden erikoistuneiden sairaaloiden listalle. Samoin Coxa tarjoaa sujuvan hoitoon pääsyn ja laadukasta ja vaikuttavaa hoitoa, johon asiakkaat ovat tyytyväisiä. Tällaista yliopistosairaaloiden osaamista tulee arvostaa jatkossakin”, painottaa tamperelainen kansanedustaja Ikonen.

”Sosiaali ja terveydenhuollon uudistamisessa on osoitettava täysimääräinen rahoitus sekä tutkimukseen että koulutukseen. Yliopistollisen sairaalan tehtävät on huomioitava sote-rahoituksessa täysimääräisesti joko tarvekriteereissä tai erillisrahoituksessa. Uudistuksessa on myös mahdollistettava investoinnit”, summaavat edustajat.

Kokoomusedustajat haluavat, että suomalaisella erikoissairaanhoidolla on laissa turvattu mahdollisuus pysyä maailman kärkimaiden joukossa.

”Hallituksen esitykseen sisältyy niin merkittäviä korjaustarpeita, ettei esitystä ole mahdollista eduskunnassa korjata. Keskellä koronakriisiä kaikki voimavarat tarvitaan koronasta selviämiseen ja ihmisten hoidon turvaamiseen”, edustajat linjaavat.

Lisätietoja:

Kansanedustaja Sari Sarkomaa 050 511 3033

Kansanedustaja Mia Laiho 050 433 6461

Kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen 09 432 3062

Tiedote 8.4.

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää vakavana virheenä sitä, että Sanna Marinin hallitus ei aio ottaa digitaalista rokotustodistusta välineeksi yhteiskunnan turvalliseen avaamiseen.

”Digitaalisen rokotustodistuksen käyttämättä jättäminen on märkä rätti syvässä pulassa oleville yrityksille ja aivan erityisesti tapahtuma- ja matkailualaloille. Se iskee samoin kovaa koronan takia eristyksissä oleviin ikäihmisiin. Eikö vuoden eristyksessä olleille ikäihmisille ja kaikille muille rokotteen saaneille pitäisi antaa mahdollisuus koronaturvallisiin käynteihin esimerkiksi kirjastoissa ja museoissa?”, Sarkomaa kysyy.

Sarkomaa on toistuvasti kirittänyt digitaalisen rokotus- ja koronatestituloskortin luomista osaksi Kelan kanta- järjestelmään ja jätti asiasta mm. kirjallisen kysymyksen tammikuussa:https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_983+2020.aspx. Esimerkiksi puhelimella näytettävä todistus on hyvä väline yhteiskunnan vaiheittaiseen avaamiseen.

Sarkomaan mukaan hallituksen pitäisi kiihdyttää, eikä jarruttaa digitaalisen rokotuskortin käyttöönottoa osana exit-strategiaa. Rokotustodistuksen valmistelun loppuunsaattamiseksi tulisi turvata riittävät voimavarat Kelalle.

”Useissa Euroopan maissa rokotuskortti on otettu käyttöön yhteiskunnan turvalliseksi avaamiseksi. Esimerkiksi Tanska avaa jo maataan rokotuskortin ja pikatestien avulla. Miten Suomella voi olla varaa olla käyttämättä näitä keinoja”, kysyy Sarkomaa.

Rokotuskortti voisi pelastaa tulevan kesän kotimaan matkailun, ravintoloiden toiminnan sekä kulttuurialan, kuten museoiden sekä kesäteattereiden edes osittaisen avaamisen.  Rokotuskortin dumppaamisella käännetään taas kerran selkä tapahtuma-alalle, kulttuuritoimijoille ja yrittäjille sekä suomalaisille, jotka kaipaavat kipeästi muiden ihmisten kohtaamista. Tuntuu täysin kohtuuttomalta tyrmätä toimi, jolla voitaisiin helpottaa yrittäjien ja ihmisten monin tavoin vaikeaa tilannetta ja osaltaan luoda ihmisten kaipaamaa näkymää yhteiskunnan turvalliselle avaamiselle.

”Yrittäjien tilanne on pitkittyneen epidemian takia kestämätön. Useilla yrityksillä alkaa olla usko loppu yrittämisen kannattavuuteen. On sydämetöntä, jos olemassa olevat keinot kuten digitaaliset rokotus- ja koronatestikortit sekä pikatestit hylätään samaan aikaan, kun ne ovat vahvasti käytössä muissa Euroopan maissa. Herää kysymys, miksi?”, Sarkomaa jatkaa. 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 30330

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Kirjallinen kysymys yliopistollisten sairaanhoitopiirien huolesta liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen

Eduskunnan puhemiehelle

Maamme kaikki yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajat jättivät 15.3.2021 yhdessä kannanoton, jossa he ilmaisivat huolensa liittyen eduskunnan käsittelyssä olevaan hallituksen esitykseen (HE 241/2020 vp) eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi.  

Kannanoton ovat allekirjoittaneet: 

Juha Tuominen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 

Tarmo Martikainen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 

Matti Bergendahl, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 

Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 

Risto Miettunen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajien kannanotossa todetaan seuraavaa:  

Nyt valmisteilla olevan uudistuksen kulmakivet ovat edelleen tärkeät — palvelujen integraation vahvistaminen sekä leveämpien hartioiden rakentaminen. Järjestäjän tulee olla vahva ja sillä tulee olla valta ja vastuu järjestää toiminta alueensa parhaaksi. 

Mielestämme palvelut tulee turvata mahdollistavalla lainsäädännöllä sen sijaan, että säädöksillä rajoitetaan toimintaa liian tiukasti. Jotta Suomi pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, tulee uudessa sote-lainsäädännössä huomioida vähintään seuraavat seikat: 

1. Tutkimus ja koulutus on turvattava ja vähintään nykytilanne säilytettävä. 

Nykyisessä lakiehdotuksessa ei näin ole. Yliopistosairaaloiden nykyrahoituksesta noin 10 prosenttia menee tutkimukseen ja koulutukseen. Uusi rahoitusmalli vähentäisi em. rahoituksesta noin puolet. Jäljelle jäisi valtion nykymuotoinen rahoitus, mutta esimerkiksi kuntien yliopistollisille sairaanhoitopiireille osoittama tutkimusrahoitus jäisi pois. Nyt lakiehdotus ei huomioi rahoituksen näkökulmasta yliopistollisten sairaaloiden roolia kansallisten erityistehtävien hoitamisessa: valmiussuunnittelussa, koulutuksessa ja innovaatiotoiminnassa, uusien menetelmien käyttöönotossa eikä tutkimuksessa. Nämä pitää ottaa huomioon rahoitusratkaisun kriteereissä täysimääräisesti. Vaihtoehtoisesti tutkimusta ja koulutusta koskeva rahoitus tulisi erottaa palvelujen rahoituksesta erilliseksi ja täysimääräisesti todellisia kustannuksia vastaavaksi rahoitukseksi.

 2. Investointien rahoitus on mahdollistettava. 

Sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee jatkossakin toiminnan jatkuvuuden turvaavia investointeja. Hyvinvointialueella tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus päättää investoinneista oman alueensa ja eri alueiden välisiin yhteisiin hankkeisiin. Investoinnit on tietysti perusteltava ministeriöille ja osoitettava takaisinmaksulaskelmat. Ehdotettu lainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollista investointien toteuttamista, koska lainanottokriteerit on muodostettu liian kireiksi. Lakiehdotuksessa investoinneilta vaaditaan 10 vuoden takaisin maksuaikaa, vaikka kyseessä olisi yli 30 vuoden poistoajan rakennusinvestointi. 

3. Hyvinvointialueen tulee saada järjestää toimintansa alueensa erikoispiirteiden mukaan. 

Esitetty lainsäädäntö ei mahdollista julkisomisteisten yhtiöiden ja osuuskuntien toimintaa kliinisissä palveluissa tarkoituksenmukaisella tavalla. Julkisomisteiset sidosyksikköasemassa olevat yhtiöt ja osuuskunnat, jotka ovat täysin hyvinvointialueen tai alueiden määräysvallassa, tulee rinnastaa hyvinvointialueen omaan tuotantoon. Osaamisen keskittyessä ja palvelutarpeiden kasvaessa hyvinvointialueiden yksin tai yhdessä omistamat julkisomisteiset osuuskunta- ja yhtiömuotoiset tuotantorakenteet ovat välttämättömiä palveluiden saatavuuden ja kansalaisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi tulevaisuudessa. 

4. Erikoissairaanhoidon virkasuhdevaatimus tulee poistaa tarpeettomana lakitekstistä. 

Sairauksien diagnostiikka ei ole julkisen vallan käyttöä. Sote-lakiesityksessä vaaditaan potilaan erikoissairaanhoitoon sisään kirjaamisessa virkalääkärin päätös tai arvio. Tämä vaatimus luo hyvin kalliin ja byrokraattisen järjestelmän, jossa myös lääkärit eriarvoistetaan. Esitetyssä laissa on jo huomioitu myös työsuhteessa olevien lääkäreiden virkavastuu (järjestämislain 20§). Suomalaisen terveydenhuollon hyvä, kansainvälisestikin tunnistettu erityispiirre on ollut pienet transaktiokustannukset eli byrokratiakustannukset muun muassa potilaiden hoitoon ottamisessa ja laskutuksessa. 

5. Terveydenhuoltoa tulee digitalisoida. 

Useissa kansainvälisissä arvioinneissa on todettu, että jo nykyteknologioita hyödyntämällä terveydenhuollon menot voisivat olla 10 prosenttia pienemmät. Suomessa tarvitaan alueellisesti integroidut asiakas- ja potilastietojärjestelmät ja mahdollisuus kehittää uudenlaisia digitaalisia ratkaisuja. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuuden integraation mahdollistaviin asiakas- ja potilastietojärjestelmiin tulee tehdä merkittäviä kansallisia investointeja ja samalla tulee mahdollistaa alueiden oma digitalisaation kehitystyö tukien myös kotimaista järjestelmien kehitystyötä. Näistä alueella kehitetyistä ratkaisuista, esimerkiksi tekoälypohjaisista digitaalisista hoitopolkuratkaisuista, on mahdollista skaalata kansallisia ratkaisuja. 

Tulevassa sote-lainsäädännössä tulee osoittaa täysimääräinen rahoitus sekä tutkimukseen että koulutukseen, mahdollistaa tarvittavat investoinnit sekä digitaalisuuteen että rakennuksiin sekä jättää hyvinvointialueille todelliset mahdollisuudet johtaa alueiden toimintaa niiden erityispiirteiden mukaan hyvinvointialueiden julkisomisteisten osuuskuntien ja osakeyhtiöiden toiminta mahdollistaen. Haluamme, että suomalaisella erikoissairaanhoidolla on laissa turvattu mahdollisuus pysyä maailman kärkimaiden joukossa. Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisiin toimin hallitus ryhtyy turvatakseen yliopistollisen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen ja koulutuksen rahoituksen, 

millaisin toimin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa hyvinvointialueille mahdollistetaan niiden jatkuvuuden turvaavien investointien rahoitus, 

miten hallitus turvaa hyvinvointialueiden yksin tai yhdessä omistamien osuuskuntien ja yhtiöiden toiminnan jatkuvuuden kliinisissä palveluissa, 

mihin toimiin hallitus ryhtyy sote-lakiesitykseen sisältyvän kustannuksia ja byrokratiaa tuovan erikoissairaanhoidon lääkärin virkasuhdevaatimuksen poistamiseksi ja 

millaisin toimin edistetään terveydenhuollon digitalisaatiota niin, että maamme terveydenhuollolla on mahdollisuus pysyä maailman kärkimaiden joukossa? 

Helsingissä 1.4.2021 

Sari Sarkomaa kok  

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat kokoontuivat puheenjohtaja Sari Sarkomaan johdolla keskustelemaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksesta sekä SOTE-uudistuksen vaikutuksista Uudenmaan kuntiin. 

Kuultuaan Uudenmaan liiton kaavoituspäällikkö Ilona Mansikkaa ja Helsingin kaupungin yleiskaavapäällikkö Pasi Rajalaa kansanedustajat päättivät käsitellä asiaa vielä uudelleen lausuntovaiheessa ja antaa tuolloin myös kannanottonsa. Asiantuntijat toivat erityisesti esiin huolensa siitä, että mikään oikeusvaikutteinen kaava ei enää ohjaisi yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. 

Sote-uudistuksen vaikutuksia olivat valottamassa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Helsingin kaupungin hallintojohtaja Tiina Mäki, sekä Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola, joka kuvaili Kuuma-kuntien näkökulmaa uudistukseen. He kertoivat, että tulevalle hyvinvointialueelle siirtyisi vastikkeetta kaupunkien ja kuntien omaisuutta ja iso siivu verotuloja, mutta kuntien lainkanta hoitokuluineen sekä investointitarpeet säilyisivät, jopa kasvaisivat. 

Kuntien edustajat kertoivat pitävänsä yhtälöä vaikeana ja pitivät välttämättömänä esityksen korjaamista. Heidän mukaansa uusi järjestelmä ei sisällä kannustinta hillitä menojen kasvua, eikä ole valtakunnallisesti siitä näkökulmasta perusteltu. Uudenmaan kaupungeista muun muassa Helsingin osalta arvioitu sote-rahoitus on kohtuuttoman niukka eikä ota huomioon väestörakennetta ja sen piirteitä. Kuntien puheenvuoroissa todettiin eduskunnan käsittelyssä olevan sote-esityksen heikentävän palvelujen laadukkaan järjestämisen edellytyksiä sekä kuntien kykyä selviytyä uudistuksen jälkeen jäljelle jäävien tehtävien hoitamisesta. 

Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Jani Pitkänen nosti esiin lakiesityksen laskelmissa esiintyvät asukasmäärään ja -tiheyteen perustuvat tekijät, jotka ovat painoarvoltaan liian vähäiset sekä pelastustoimen riskikertoimen, joka on Helsingin osalta arvioitu maan alhaisimmaksi. Nämä tulisivat johtamaan merkittävään rahoitusvajeeseen Helsingin pelastustoimessa. 

Puheenjohtaja Veikko Pullinen Espoon Palokunnat ry:stä joka kertoi sopimuspalokuntien tilanteesta. Niissä toimii 2400 uusmaalaista vapaaehtoista, mutta rahoitus ei tälläkään hetkellä kata toimintakuluja. Lakiehdotuksen heikentäessä pelastustoimen resursseja heijastuvat toiminnan haasteet myös sopimuspalokuntien puolelle. 

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat sopivat laativansa kuulemansa pohjalta kannanoton pääsiäisen jälkeen. 

Kansanedustajien neuvottelukunnan kokoukseen osallistuivat:

MRL-kokous

Sarkomaa Sari, pj (kok.)

Kaikkonen Antti (kesk.)

Vanhanen Matti (kesk.)

SOTE-kokous

Sarkomaa Sari, pj (kok.)

Adlercreutz Anders (r.)

Biaudet Eva (r.)

Elo Tiina (vihr.)

Heinäluoma Eveliina (sd.)

Holopainen Mari (vihr.)

Hopsu Inka (vihr.)

Keto-Huovinen Pihla (kok.)

Kiljunen Kimmo (sd.)

Koponen Ari (ps.)

Laukkanen Antero (kd.)

Multala Sari (kok.)

Mykkänen Kai (kok.)

Rantanen Mari (ps.)

Sjöblom Ruut (kok.)

Slunga-Poutsalo Riikka (ps.)

Läsnä olleet avustajat:

Borgenström Sudhakaran Kristiina

Flinck Jari

Haapalehto Eero

Haapaniemi Terhi

Mattila Marjukka

Puustinen Hannu

Sorja Marika

Fakta: Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta (KENK)

  • Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valitut kansanedustajat muodostavat yhteisen neuvottelukunnan.
  • Keväällä 2019 käynnistyneellä vaalikaudella edustajia on 58, mikä on yli neljännes koko eduskunnasta.
  • Puheenjohtajana toimii helsinkiläinen Sari Sarkomaa (kok.). Ensimmäinen varapuheenjohtaja on espoolainen Tiina Elo (vihr.), toinen varapuheenjohtaja helsinkiläinen Eveliina Heinäluoma (sdp) ja kolmas varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo (ps) Lohjalta.
  • Neuvottelukunta ottaa kantaa, kuulee asiantuntijoita ja vaikuttaa päätöksentekoon Uudenmaan kannalta tärkeissä asioissa.
  • Sihteerityö tehdään Uudenmaan liitossa.
  • Twitterissä: #kenk

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033
Sihteeri, viestintäjohtaja Inka Kanerva, Uudenmaan liitto,
puh. 040 541 8308 

Vasemmistovihreän hallituksen tekemä päätös koronan rokotusjärjestyksestä vastoin asiantuntijoiden näkemystä on täysin vastuutonton. THL:n pääjohtaja  Markku Tervahauta kiirehti rokotteiden kohdentamista pahimmille korona-alueille mutta hallitus päätti toisin.

Asiantuntijoiden esitys ripeästi painottaa rokotuksia pahimmille epidemia-alueille olisi ollut elintärkeä toimi koronakriisin ja sen myötä tulleiden rajoitusten kourissa kärsivälle maallemme. Se vähentäisi äärirajoilla olevien sairaaloiden, hoitohenkilöstön kuormitusta jopa viidenneksellä ja raskaiden rajoitusten tarvetta auttaen koko maata ulos kriisistä. Se nopeuttaisi myös hoitohenkilöstön sekä etulinjassa työtä tekevien kuten opettajien rokotuksia. Oli epäeettistä jyrätä aluepolitiikalla vaikuttavat koronatoimet kriisin keskellä.

Käsittämätöntä on ollut myös  pääkaupunkiseudun vihreiden ja demareiden asiasta muiden  syyttely. En ole juuri havainnut puheenvuoroa, jossa olisi pohdittu omaa vastuuta hallituspuolueena.

Avoimessa demokratiassa odottaisi koko hallitukselta perusteluja päätöksille mutta niitä ei näy eikä kuulu. Kaiken salailun jälkeen pääministeri Marinin  olisi kerrottava mikä osuus rokotusjärjestysesityksessä on asiantuntijoiden ja mikä hallituksen neuvotteluissa veivaamaa? Suomalaisilla on oikeus tietää perustuuko hallituksen esitys parhaaseen lääketieteelliseen arvioon?

Vähintään päätökseen pettyneet hallituspuolueiden edustajat voisivat muiden puolueiden syyttelyn sijaan pohtia omaa vastuutaan tai edes kertoa miksi asiantuntijoiden näkemykset rumasti sivuutettiin? Erityisen kummallista on Helsinkiläisen ministerin Ohisalon vaikeneminen samaan aikaan kun Helsingin vihreät kuorolauluna moittivat päätöstä. Vihreistä näyttää tulleen hallituksen äänetön yhtiömies.

Onneksi kansanedustajilla on mahdollisuus kysyä kirjallisesti hallitukselta. Jätin eilen hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa kysyn mm seuraavaa:

Miltä osin esityksessä rokotusjärjestyksen muutoksessa on kyse lääketieteellisestä ja terveydenhuollon asiantuntijoiden perusteista ja miltä osin muusta  harkinnasta?

Miltä osin hallitus on ottanut valtakunnallisen rokotusasiantuntijaryhmän ehdotuksen huomioon ja jos siitä on poikettu niin millä perustein?

Mihin perustuu se, että hallituksen esitys liikkumisrajoituksista  tehtiin ennen päätöksiä rokotusjärjestyksen muuttamisesta?

Hallituksen on vastattava kysymykseeni viimeistään kahden viikon päästä. Syytä olisi kertoa asiat suomalaisille heti ilman viivettä.

Vasemmistovihreä hallitus tekee surutta ja usein ilman mitään vaikutusarvioita, kuten esimerkiksi salassa valmistellut liikkumisrajoitukset, yrityksiä, kulttuuria ja ihmisten liikuntaa rajoittavia ja vaurioittavia esityksiä mutta viivyttelee yrityksille ja taloudelle vähemmän vahingollisten toimien tekemistä.

Olemme kokoomuksen eduskuntaryhmän voimin vaatineet maskivelvoitetta, kokoontumisrajoituksia, ennakollisia koronatestejä rajalle sekä rokotuksiin vauhtia. Nämä toimet puuttuvat edelleen. Miksi? Ihmiset uupuneita, työttömyys ja konkurssit runtelevat maatamme sekä ihmisten elämää.

Mitkään rajoitukset eivät riitä, jos rajat vuotavat ja rokotukset laahaavat pahimmilla epidemia-alueilla.

Olemme myös vaatineet, että hallituksen viestinnän tulee salailun sijaan olla mahdollisimman avointa. Kaikki tautia ja viranomaisten toimintatapaa koskeva tieto on julkistettava. Korona nitistetään yhteistyöllä.

SARI SARKOMAA | 19.03.2021 | 09:31

Hallituksen sote-esityksessä on kyse rahojen kaatamisesta lisähallintoon veronmaksajien kustannuksella.

Vasemmistovihreän hallituksen havittelemaa maakuntaveroa pohtiva parlamentaarinen komitea on päättänyt työnsä. Vastavalmistunut raportti osoitti maakuntaveron kiristävän työn ja eläkkeiden verotusta. Kokoomus on ainoa puolue, joka komitean raporttiin jättämässä eriävässä mielipiteessään irtisanoutui täysin vahingollisesta  maakuntaverosta.

Vasemmistovihreän hallituksen innostusta maakuntaveroon kuvaa se, että kesken komiteatyön hallitus kiirehti sopimaan maakuntaveron käyttöönotosta vuoteen 2026 mennessä. Komiteatyön esille tuomat maakuntaveron haittavaikutukset olisivat karmaisevia Uuden verotuksen tason valmistelu ja maakuntavero  pitäisi pysäyttää välittömästi ja pysyvästi.

Toivo Ajatuspajan tuore kyselytutkimus kertoo karulla tavalla kansan tunnot. Suurin osa vastaajista pelkää soten heikentävän palveluiden laatua ja valtaosa vastaajista vastusti maakuntaveroa.

Hallituspuolueet ovat havitelleet maakuntaverosta paikkaajaa maakuntasote-esityksensä vakaviin valuvikoihin. Hallituksen sote-esityksestä pitämässä tiedotustilaisuudessa viime joulukuussa kaikki läsnäolleet ministerit tarjosivat kilvan maakuntaveroa ratkaisuksi toimittajien nostamiin esityksen epäkohtiin. Usko veronkiristysten kaikkivoipaisuuteen istuu varsin vahvasti vasemmistovihreässä hallitusrintamassa.

Maakuntakomitean työhön jättivät eriävän mielipiteen myös vihreät ja vasemmistoliitto.

Komiteassa kun oli muodostunut ajatus, ettei uuteen veroon suin päin sännättäisi. Vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajien mukaan maakuntaveron valmistelun tulisi viipymättä edetä, jotta toimiva sote-järjestelmä saadaan aikaiseksi. Linjaus on karu. Maakuntaveroraportissa itsessäänkin mainitaan, että kireä työn verotus on jo nyt verojärjestelmämme suurin ongelma. Tämä asettaa varsin erikoiseen valoon maakuntaveron puolestapuhujat.

Ensin vasemmistovihreät hyväksyvät sote-esityksen, joka leikkaa usean alueen ja aivan erityisesti Uudenmaan sekä Helsingin sote-palveluiden rahoitusta ja vie lisäksi kaupungin muun toiminnan rahoittamiseen tarkoitetun kuntaveron tuotosta järkälemäisen osan vaarantaen ihmisten palvelut varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta lähtien. Uudenmaan sairaanhoitopiirin varovainen arvio sote-rahoituksen supistumisesta Uudellamaalla on noin 400 miljoonaa euroa vuosittain uudistuksen ollessa voimassa. Vaakalaudalla on valtakunnallista vastuuta kantava HUS:n laadukas toiminta sekä yliopistollinen tutkimus sekä opetus. Tilanne on vakava.

Vasemmistovihreät tarjoavat  maakuntaveroa ratkaisuksi, jolla esimerkiksi Helsinki voisi paikata maakuntasote-uudistuksen tuomia rajuja leikkauksia. Ajatus on absurdi. Korkeiden elin- ja asumiskustannusten kanssa elävät helsinkiläiset palkansaajat ja eläkeläiset laitettaisiin maksamaan entistä kireämpää verotusta vastineeksi uudistuksesta, jonka on eduskunnassa arvioitu heikentävän palveluja sekä nujertavan kaupunkien elinvoimaa.

Hallituksen maakuntasote-esityksessä ja sen mukanaan tuomissa maakuntavaaleissa ja -verossa on kyse rahojen kaatamisesta lisähallintoon veromaksajien kustannuksella

Eduskunnan asiantuntijakuulemisissa on tullut täysin selväksi, että sote-esityksestä puuttuvat kannusteet parempien palveluiden järjestämiseksi ja kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Päin vastoin esitys kiihdyttää julkisten menojen kasvua tuomatta tilalle parempia palveluja.

Kun kasvavat sosiaali- ja terveysmenot kytkettäisiin työn verotukseen, on lopputulos tuhoisa. Kokonaisverotuksen kiristyminen olisi maakuntaveron väistämätön tulos. Veronkiristykset kohdistuisivat jo ennestään kireään työn ja eläkkeiden verotukseen, varsinkin kaupunkilaisten rahapussiin. Vasemmistovihreiltä on kadonnut rippeetkin kaupunkien puolustamisesta.

Työn verotuksen kiristäminen on myrkkyä työllisyydelle ja talouden kasvulle, sekä jo ennestään tiukoilla olevien suomalaisten ostovoimalle. Kireä työn verotus kamppaa talouden elpymistä, investointeja, työperäisten osaajien maahanmuuttoa ja Suomen kilpailukykyä. Keskituloinen suomalainen maksaa jo nyt jopa 3 prosenttiyksikköä enemmän veroa vertailumaihin nähden. Moni ahkera suomalainen kysyy: Eikö mikään riitä?

Kokoomus kannattaa kohtuullista ja kannustavaa työn ja eläkkeiden verotusta, eikä hyväksy ansiotuloverotusta kiristävää maakuntaveroa eikä maakuntasotea. Työn ja eläkkeiden verotusta on kiristämisen sijaan kevennettävä.

Eduskunnan on viisainta hylätä hallituksen vahingollinen sote-esitys. Massiivisen hallintouudistuksen, uusien vaalien ja verojen sijaan on voimavarat kohdennettava koronaepidemian hallintaan ja siihen, että ihmiset saavat yhdenvertaisesti tarvitsemansa palvelut.

React & Share
Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram