Tekijä: sari

Tiedote 25.6.2019.
Julkaisuvapaa heti

Hallitusohjelman mukaan pääministeri Rinteen hallitus aikoo korottaa alle tuhannen euron eläkkeitä nettomääräisesti noin 50 euroa. Korotus tehdään hallitusohjelman mukaan Kelan kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin. Rahaa tähän on varattu 183 miljoonaa euroa. Sarkomaan mukaan hallituksen laskelmissa on kuitenkin ongelmia.

”Kokoomus pitää tärkeänä eduskuntakauden aikana löytää keinoja turvata eläkeläisten ostovoima ja turvata kaikille ikäihmisille laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut”, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Eläkejärjestelmän rakenne on sellainen, että jos korotetaan alle tuhannen euron eläkkeitä, korotus koskee myös suurempia eläkkeitä. Sarkomaan mukaan tämä nostaa korotuksen tuomia kustannuksia. Kelan päämatemaatikko Isolankilan (HS 24.6.2019) mukaan hallituksella on kolme vaihtoehtoa toteuttaa hallitusohjelman lupaus. Joko rikkoa nykyinen eläkejärjestelmä ja luoda uusi eläkemuoto, lisätä rahaa tai tinkiä korotuksen suuruudesta.

”On pakko kysyä, onko edessä taas luvatun eläkekorotuksen leikkaus? Nyt on täysin epäselvää, toteutuuko pienempien eläkkeiden 50 euron korotus. Ennemminkin näyttää siltä, että korotus kutistuu entisestään. Näyttää siltä, että eläkkeiden korotusta on valmisteltu hallitusneuvotteluissa ilman asiantuntijoiden kuulemista”, Sarkomaa ihmettelee.

Lisätalousarviossa hallitus esittää Kelalle 5,5, miljoonan euroa pienten eläkkeiden ja muiden etuuksien korotuksen toimeenpanon valmisteluun. Sarkomaa huomauttaa, että eduskunta ei ole kuitenkaan saanut vielä tarkempia esityksiä eläkelupauksen toteuttamisen vaatimista muutoksista eikä niiden toimeenpanon vaatimista rahatarpeista.

”Hallituksen esittämistä lisämäärärahoista kaikki kuluvat etuushallintoon ja -byrokratiaan. Euroakaan ei esitetä suoraan avuntarvitsijoille”, Sarkomaa huomauttaa.

”Ennen eduskuntavaaleja ja vielä hallitustunnustelijana Rinne lupasi sadan euron nettomääräisen korotuksen alle 1400 euron eläkkeisiin. Hallitusneuvotteluissa lupauksesta tingittiin. Hallituksen olisi nyt syytä suoraselkäisesti kertoa, miten asian laita todellisuudessa on”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Tiedote 20.6.2019

Julkaisuvapaa heti

Perhe- ja peruspalveluministerin Krista Kiurun (SDP) puheet hoitajamitoituksesta kuulostavat kokoomuksen kansanedustajan, Sari Sarkomaan mielestä päivä päivältä kummallisemmilta, melkeinpä ”kalajutuilta”. Ministeri Kiuru esiintyi Huomenta Suomessa keskiviikkona 19.6. ja jatkoi selityksiään hoitajamitoituksesta.

”Ministeri Kiurun on syytä lopettaa monipolviset selitykset ja kannettava vastuunsa ministerinä. Peruspalveluministerinä Kiurun on keskityttävä vanhuspalveluiden epäkohtien korjaamiseen. Kokoomus kannustaa hallitusta pitämään vanhusten palveluiden epäkohtien kitkemisen ja laadun nostamisen ykkösagendalla”, Sarkomaa sanoo.

”Ministerin olisi nyt uskottavuuden nimissä aika myöntää tosiasiat. Kiurun väite viime eduskuntakaudella siitä, että hoitajamitoitus on laitettavissa kuntoon heti ja yhdellä virkkeellä, ei ole todellisuutta”, Sarkomaa tähdentää.

Sarkomaa pitää hyvänä, että Antti Rinteen (SDP) hallitusohjelmassa on vahvasti Kokoomuksen linjan mukaisia näkemyksiä hoitoisuuden ensisijaisuudesta ja kotihoidon huomioimisesta. Samaa mieltä ovat olleet useat asiantuntijat.

”Suomalaisten ikäihmisten hoidon laadun ja turvallisuuden kannalta oli välttämätöntä, että SDP ja koko vasemmistovihreä hallitus pyörsivät keväällä oppositiosta tekemänsä esityksen, joka jätti kylmästi syrjään vakavan tosiasian, että myös kotihoidossa on huutava pula hoitajista”, Sarkomaa sanoo. 

Omaishoitajien ja heidän omaistensa tilanne vaatii Sarkomaan mielestä erityistä huomioita.

”On vakavia kysymyksiä herättävää, että lähes 200 sivuisessa Rinteen hallitusohjelmassa arvokasta, mutta usein hyvin vaativaa työtä tekevät omaishoitajat on sivuutettu yhdellä virkkeellä. Ministeri Kiurun on syytä avoimesti kertoa, miten omaishoitajien tilannetta aiotaan helpottaa”, Sarkomaa penää.

Sarkomaan mukaan Kokoomus tulee jatkamaan työtään oppositiossa sen eteen, että vanhuspalvelulakia tiukennetaan niin, että inhimillinen ja hyvä hoito voidaan turvata kaikille ikäihmisille oikea-aikaisesti.

”Vastuuta on kannettava kaikista ikäihmisistä riippumatta siitä, millaisten palveluiden piirissä he ovat. Myös hoiva-alan houkuttelevuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan ripeitä toimia. Koulutusmääriä on niin ikään arvioitava uudelleen”, Sarkomaa sanoo.

”Jokaisen ikäihmisen on voitava luottaa siihen, että hän saa laadukasta hoivaa ja inhimillisen kohtelun”, Sarkomaa päättää. 

Lisätietoja: 

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

TIEDOTE 19.6.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaan pitää välttämättömänä Kansaneläkelaitosta koskevan aikansa eläneen lainsäädännön päivittämistä 2020-luvulle.

”On hyvä, että hallitusohjelma sisältää kirjauksen Kelan hallinnon ja sen järjestämien palveluiden toimivuuden selvittämisestä. Selvittely ei riitä vaan Kela- lain uudistaminen on ministeriössä laitettava viipymättä käyntiin.”, Sarkomaa toteaa.

Kelan valtuutetut ovat aktiivisesti ajaneet Kelan hallinnon uudistamista ja teettäneet pohjatyötä lain uudistamiseksi. Kelan valtuutettujen selvityshenkilöryhmällä teettämän raportin yksimieliset esitykset toimenpiteistä Kelaa koskevan lainsäädännön ajantasaisuuden edistämiseksi on otettava valmistelun pohjaksi. Kelan valtuutettujen esittämä parlamentaarinen työryhmä on viisasta nimetä Kelan hallintouudistusta vauhdittamaan, niin että nykyinen eduskunta ehtii tarvittavat lait käsitellä.

”On vakava tosiasia, että Kelaa koskeva lainsäädäntö ja siinä säädetyt toimivaltasuhteet eivät vastaa nykyaikaa eivätkä hyvän hallinnon periaatteita. Lakia on uudistettava niin, että jatkossa Kelan johtajat nimittäisi tasavallan presidentin sijaan Kelan hallitus määräajaksi. Muutos toteuttaisi hyvän hallinnon keskeisimpiä periaatteita ja selkeyttäisi Kelan monin osin aikansa eläneen johtamisjärjestelmän lisäksi hallituksen ja pääjohtajan nykypäivään täysin vierasta toimivaltasuhdetta,” Sarkomaa toteaa.

”Uudistus on välttämätön myös siksi, että Kelan lainsäädäntö ja toiminta vastaisivat kattavasti valtion hallinnon periaatteita. Ei esimerkiksi ole mitään syytä, miksi Kelan johtajat nimetään eläkevirkoihin. Myös Kelan hallituksen kokoonpanoa ja tehtäviä on syytä uudelleenarvioida sekä Kelan toimialalla toimivien ministeriöiden ohjausta suhteessa Kelaan,” Sarkomaa linjaa.

Sarkomaa muistuttaa, että Kelan johto sai valtuutetuilta pyynnön valmistella Kela-lain kiireellisimmät muutostarve-esitykset. Tämä pykälämuutoslista meni valtuutettujen toimesta ministeriöön jo vuonna 2017. Listassa oli mm pykälämuutosehdotuksia, jotta laki vastaisi jo Kelan tekemiä uudistuksia.

”Kela on läsnä monin tavoin lähes jokaisen suomalaisen arjessa. Kelan laadukkaiden toimintaedellytysten turvaaminen on keskeistä ihmisten elämän ja koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta. Kelassa on osaava henkilöstö, joka tekee vaativaa työtä. Henkilöstö ansaitsee selkeän johtojärjestelmän. Kansaneläkelaitoksesta annettua laki on kokonaisuudessaan remontoitava, jotta se mahdollistaa Kelan toiminnan kehittämisen ja toimimisen nykypäivän vaateita vastaavasti,” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 0505 511 3033

Tiedote 8.6.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on tyytyväinen, että kansalaisaloite tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämiseksi erillislailla on saapunut eduskuntaan. Sarkomaa on toistuvasti esittänyt tyttöjen ja naisten sukupuolielin silpomisen kieltämistä erillislailla. Viime syksynä hän jätti aiheesta toimenpidealoitteen.

”Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen täyttää rikoslaissamme pahoinpitelyn tunnusmerkit. Se ei riitä tyttöjen suojelemiseksi. Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävä laki on tärkeä, sillä se antaa selkeän signaalin, ettei käytäntöä virallisesti hyväksytä Suomessa,” Sarkomaa toteaa.

Muissa Pohjoismaissa tyttöjen sukuelinten silpominen on selkeästi kielletty erillislailla. Vanhemmat eivät välttämättä näe tyttöjen ihmisoikeuksia loukkaavaa ja terveyttä vaarantavaa silpomista räikeänä pahoinpitelynä vaan osana perinnettä ja lapsensa suojelua. Silpomisen uhan alla olevat tytöt eivät aina osaa hakea apua tai tehdä rikosilmoitusta toiminnasta, jota ei ole erikseen laissa kielletty. Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävä erillislaki toimisi tukena terveydenhoitohenkilökunnalle ja viranomaisille, joiden tehtävä on suojella lapsia. Erillislailla olisi mahdollista määritellä nykyistä selkeämmin silpomisen uhrin asemaa, esimerkiksi voitaisiin määritellä terveydenhoitohenkilökunnalle selvä velvollisuus teoista ilmoittamiseen, jotta teot saadaan varmasti tutkittavaksi. Jokaisella tytöllä ja naisella on oikeus päättää omasta kehostaan ja tulevaisuudestaan.

Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea ja päättäjiä nykyistä tiukempiin toimiin tyttöjen suojelemiseksi. Myös nopeasti yli 60 000 allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite kertoo kansan olevan vahvasti erillislain puolella.

Sarkomaa on tyytyväinen siitä, että edellisellä hallituskaudella oikeusministeri Häkkänen edisti useita toimia lasten väkivalta- ja seksuaalirikosten torjumiseksi ja rangaistusten kiristämiseksi. Häkkäsen aloitteesta eduskunta päätti vihdoin kieltää lapsiavioliitot ja laadittiin myös toimintaohjelma estämään tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomista. Sarkomaa esittää, että Rinteen hallitus jatkaa Häkkäsen aloittamaa kiitettävää työtä lasten koskemattomuuden turvaamiseksi.

”Toivoa antavaa on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan hallitus turvaa resurssit sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön. Osana tätä työtä edellytän, että tyttöjen sukuelinten silpomisen kielletään erillislailla pikimmiten,” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Tiedote 3.6.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mielestä sosiaali- ja terveyspalveluiden sisällön kehittäminen on vaarassa jäädä maakuntahallinnon jalkoihin. On valtava pettymys ja vaaran paikka, että hallitusneuvotteluissa ei kyetty selkeästi päättämään kumpi on tärkeämpää hallinto vai ihmisten palvelut. Sarkomaa vetoaa hallitukseen, että se keskittyisi ihmisten palveluiden vahvistamiseen.

”Kokoomus on esittänyt, että sosiaali- ja terveyspalveluita tulisi kehittää kaupunkien ja kuntien kanssa yhteistyössä nykyisen lainsäädännön pohjalta. Näin päästäisiin välittömästi parantamaan ihmisten palveluita ja voitaisiin kohdentaa voimavaroja nimenomaan palveluiden saatavuuden parantamiseen uuden sote-hallinnon ja verotuksen valmistelun sijaan”, Sarkomaa sanoo.

”Esitimme kokoomuksen mallissa palveluiden saatavuuden parantamista hoitotakuun määräaikoja tiukentamalla ja palvelusetelilainsäädäntöä uudistamalla. Hienoa, että nämä tavoitteet ovat mukana myös Rinteen hallitusohjelmassa”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa alleviivaa, että yhdenvertainen itsemääräämisoikeus ja sujuvat palveluketjut voidaan turvata koko maassa tekemällä palvelusetelin myöntämisestä velvoittavampaa ja valtakunnallisesti yhdenmukaista. Tämä on tärkeää etenkin vanhusten ja vammaisten asumispalveluissa ja kotihoidon palveluissa. Myös henkilökohtainen budjetti on viisasta ottaa kattavasti ja sitovasti käyttöön paljon palveluita tarvitsevien turvaksi.

”Olen tyytyväinen, että kokoomuksen avaamaa tietä ihmisten itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden vahvistamiseksi on luvattu jatkaa”, Sarkomaa sanoo. 

”Huolena on hoitotakuun tiukentamiseen varatun määrärahan riittävyys ja miten hallitus on valmis hyödyntämään palvelutuottajien monipuolisuuden laadukkaaseen hoitoon pääsyn varmistamiseksi. Palveluiden asiakaslähtöisyyden kehittymiseksi on tärkeää, että palveluntarjoajina ovat myös yksityinen ja kolmassektori julkisen rinnalla”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa pitää perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden sisällön sekä maakuntahallintorakenteen yhtäaikaista kehittämistä haastavana yhtälönä. Kaatuneista sote- yrityksistä pitäisi osata ottaa oppia. Kärsijöinä ovat sote-palveluita tarvitsevat ihmiset ympäri Suomen.

”Olemme jo nähneet, kuinka massiivisen hallintouudistuksen valmistelu työllistää ja syö voimavaroja laadukkaalta lainsäädännön valmistelulta. Huolena on, että tarpeellisia uudistuksia ihmisten palveluihin ei saada samaan aikaan toteutettua. On myös kysyttävä, mitä kannustimia kunnilla tai kuntayhtymillä on kehittää toimintaansa, kun samaan aikaan ne odottavat palveluiden järjestämisvastuun siirtymistä maakunnille”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Tiedote 23.5.19

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho, Sari Sarkomaa ja Anna-Kaisa Ikonen ovat pettyneitä, että hallitusneuvotteluissa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus näyttää jäävän maakuntamallin jalkoihin. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kommentoi torstaina, että Säätytalolla on päästy yhteisymmärrykseen 18 maakunnan sote-mallista.

”Koko Suomi on odottanut Säätytalolta linjauksia ihmisten yhdenvertaisten palveluiden turvaamiseksi, peruspalveluiden vahvistamiseksi ja hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi. Hartaiden neuvotteluiden tuloksena on 18 maakuntaa. Mihin unohtuivat linjaukset sote-palvelujen uudistuksista?”, edustajat ihmettelevät.

”Ihmetystä herättää myös se, miksi kaupunkien ja kuntien roolia sote-palveluiden kehittämisessä ei tunnisteta vahvemmin. Kuusi suurinta kaupunkia ovat esittäneet kuntapohjaista mallia, jonka myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen voitaisiin toteuttaa vaiheittain”, edustajat sanovat.

”Maakuntahallinnon rakentamisella ei tuoda mitään uutta ihmisten palveluihin. Tulevan hallituksen tulisi ensisijaisesti uudistaa sote-palveluiden toimintatapoja ja suunnata resursseja ihmisten palveluiden parantamiseen sen sijaan, että käytetään vuosia uuden hallintomallin rakentamiseen”, edustajat sanovat.

Kokoomus on vaatinut omassa sote-ratkaisussaan, että palveluiden uudistamisen lähtökohtana on oltava ihminen, ei hallinto.

”Nopeampi hoitoon pääsy on otettava selkeäksi tavoitteeksi palveluiden kehittämisessä. Palveluiden on lähdettävä ihmisten tarpeista, oltava laadultaan vaikuttavia, sekä ennaltaehkäiseviä. Väestömme ikääntyy nopeasti ja samalla palveluiden tarve kasvaa. Palveluiden uudistamisella onkin jo kiire, eikä aikaa tulisi tuhrata maakuntahallinnon rakentamiseen”, edustajat sanovat.

Kansanedustajat antavat kritiikkiä myös maakuntien määrälle.

”Säätytalolla ei selvästi ole kuunneltu asiantuntijoita, sillä 18 maakuntaa on liikaa sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavan järjestämisen kannalta. Tämä tuli selväksi jo viime eduskuntakaudella”, edustajat muistuttavat.

Lisätietoja:

Mia Laiho, 050 433 6461

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Anna-Kaisa Ikonen, 09 4323 062

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat pitivät kauden ensimmäisen kokouksensa yhteisenä neuvottelukuntana ja valitsivat puheenjohtajiston. Puheenjohtajana jatkaa helsinkiläinen Sari Sarkomaa (kok.). Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin espoolainen Tiina Elo (vihr.), toiseksi varapuheenjohtajaksi helsinkiläinen Eveliina Heinäluoma (sdp) ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Riikka Slunga-Poutsalo (ps) Lohjalta.

Kuvassa vasemmalta: Riikka Slunga-Poutsalo, Sari Sarkomaa, Tiina Elo ja Eveliina Heinäluoma.

Hallitusohjelmatavoitteissa kilpailukyky ykkösenä

Maakuntajohtaja Ossi Savolainen esitteli Uudenmaan liiton hallitusohjelmatavoitteet. Uudenmaan tulee Savolaisen mukaan keskittyä kilpailukyvyn parantamiseen. Siinä hyviä verrokkialueita ovat eurooppalaiset kaupunkiseudut kuten Tukholma ja Kööpenhamina.

Uudenmaan kannalta tärkeitä tavoitteita ovat myös työllisyysasteen nostaminen 78 prosenttiin, koulutus- ja tutkimusmäärärahoista huolehtiminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä. 

Tuki suurille liikennehankkeille

Savolainen pyysi kansanedustajilta tukea Uudenmaan suurille liikennehankkeille. Niistä ensisijaisia ovat Espoon kaupunkirata, Pisararata sekä pääradan välityskyvyn parantaminen, johon liittyy Pasilan–Riihimäen kakkosvaiheen loppuunsaattaminen.

Suuret liikennehankkeet ovat edellytys alueen muiden hankkeiden toteutukselle. Savolainen muistutti, että hankkeiden suunnitelmat ovat valmiina, mutta rahoitus puuttuu, ja että toteutus hyödyttäisi koko Suomea. Lisäksi tärkeänä yksittäisenä hankkeena hän mainitsi Hanko–Hyvinkää-radan sähköistämisen.

Savolainen kertoi lisäksi, että Uudenmaan liitto ajaa sote- ja maakuntavalmistelun koneiston hallitusti alas kesäkuun loppuun mennessä ministeriöiden ohjeiden mukaisesti.

Neuvottelukunta on yli neljännes eduskunnasta

Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valittiin eduskuntavaaleissa yhteensä 58 kansanedustajaa, mikä on yli neljännes koko eduskunnasta. Kansanedustajien neuvottelukunta päätti, että eduskuntakauden aikana kokoonnutaan säännöllisesti keskustelemaan uusmaalaisten kannalta ajankohtaisista edunvalvontakysymyksistä.

Uudenmaan liitto toimii neuvottelukunnan sihteeriorganisaationa ja kokousten valmistelijana.

Lisätietoja:

Neuvottelukunnan sihteeri, erityisasiantuntija Janne Tamminen,
puh. 050 558 6303

Haussa eduskunta-avustaja, joka on täynnä innostusta ja aatetta. Nykyisen avustajani Sinan siirtyessä viimeistelemään maisteriopintojaan haen kansanedustajan työparina työskentelemisestä innostunutta, nopeasti oppivaa ja työtä pelkäämätöntä avustajaa. Työsuhde alkaa syyskuun alussa. Työ on opintovapaan sijaisuus, jota on mahdollista jatkaa sijaisuuden päättymisen jälkeen eduskuntakauden loppuun saakka.

Avustaja on tärkeä työpari kansanedustajalle. Orientaatio politiikkaan sekä kirjalliset viestintä- ja tietotekniset taidot ovat välttämättömiä. Tärkeitä ominaisuuksia ovat aikaansaavuus ja oma-aloitteisuus. Tehtäviin kuuluu mm. eduskuntatyössä avustamista, kalenterin ylläpitoa, sidosryhmäyhteistyötä, tilaisuuksien järjestämistä sekä kirjoitustyötä. Työ on ajoittain kiireistä ja vaatii joustavuutta sekä kykyä reagoida nopeasti muuttuviin aikatauluihin.

Eduskunta-avustajan kuukausipalkka on 2552 €. Avustajan etuisuuksiin kuuluvat lounasetu, työterveyshuolto, työmatkasetelit, hammashoitokorvaus ja liikuntapalvelut. Toivon, että hakemukset lähetetään 31.5. mennessä sähköpostitse osoitteeseen sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Lisätietoja tehtävästä antaa mielellään avustajani Sina Nordman, sina.nordman@eduskunta.fi puh 050 574 0818.