fbpx Siirry sisältöön

Julkaistu Opettaja-lehdessä

OAJ on esittänyt kolmiportaisen tuen uudistusta. Tuemme ajatusta täysin rinnoin. Nykyinen laki ei toimi, ainakaan sitä ei noudateta. Erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle ei kunnissa aina tehdä erityisen tuen päätöstä, vaikka oppilaan tarve sitä edellyttäisi. Usein päätökset tehdään muilla perusteilla kuin oppilaan tarve.  Yleensä peruste on säästösyy.  Tällöin ei noudateta perusopetuslakia.

Erityisen tuen oppilaalla tulee olla oikeus erityisluokkaopetukseen, sillä yleensä erityistuen oppilas tarvitsee vähemmän ärsykkeitä ja pienemmän ryhmän erityisopettajan ohjauksessa. Ongelma on, että kunnat ovat lakkauttaneet erityisluokkia ja –kouluja, vaikka nykyisen perusopetuslain ei ollut tarkoitus siihen kannustaa.

Nykyinen perusopetuslaki sanoo, että jotta erityisoppilas voidaan integroida luokkaan, tulee tarkastella luokan kokonaistilannetta. Sopiiko integrointi muille luokan oppilaille? Onko turvattu oppilaan oppia, jos opettajan voimavarat menevät vain osalle oppilaista?  Kuinka monessa kunnassa ja koulussa näin tosiasiassa tehdään? Miten tämä vaikuttaa oppimistuloksiin?

Koska kuntien käytännöt eivät vastaa lakia, on lakia syytä kiristää, jotta käytännöt muuttuvat. Opettajien pitää saada tarvitsemansa tuki työlleen ja oppilaiden oikeusturvan pitää toteutua. 

Erityisopettajista on huutava pula.  Pidämme välttämättömänä, että opetusministeriössä aloitetaan toimet, joilla varmistetaan riittävä tuki varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Seuraavan eduskuntakauden yksi tärkeimmistä tehtävistä on tehdä tästä päätökset. 

Oleellista on, että oppilas saa opiskella hänelle parhaiten soveltuvassa oppimisympäristössä.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen

Raija Vahasalo

kansanedustaja, opettaja, rehtori

eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen

Olin Kokoomuksen joukkueessa, kun neuvottelimme Sipilän hallitusohjelmasta. Tärkeä tavoitteemme oli järjestötyön ja vapaaehtoistoiminnan edistäminen ja järjestötyötä jarruttavien normein purku. Hallitusohjelmaan kirjasimme myös tavoitteen vertaistuen ja ihmisten osallisuuden vahvistamisesta. Olen iloinen siitä, että kuluneella eduskuntakaudella asioissa on edetty, mutta työtä on vielä paljon tehtävänä. Olemme tehneet muutoksia, jotka edistävät vapaaehtoistoimintaa ja lisäävät yhteisöllisyyttä. Toimintaa edistäviä muutoksia teimme mm rahankeräyslainsäädäntöön, arpajaislakiin ja vapaaehtoisten kulukorvauksiin.

Vapaaehtoistoimintaa ei saa liiaksi kuormittaa hankalalla byrokratialla. Vapaaehtoistyön tulee säilyä mielekkäänä tekijälleen. Pidän tärkeänä myös sitä, että järjestöt saavat kerätä varoja toiminnalleen ilman uuvuttavaa hallintoa.

Eduskuntakauden yksi hyvä teko on verohallinnon laatima ohjeistus yleishyödylliselle yhdistyksille, joka laadittiin järjestökentän toiveesta. Ohjeen tarkoituksena on auttaa järjestöjä hoitamaan ennakonpidätykseen liittyvät asiat oikein. Ohjeen mukaan vapaaehtoistyöntekijöitä voi nyt esimerkiksi muistaa tai kiittää lahjalla, joka on verovapaa 100 euroon saakka. Myös vapaaehtoisille tarjottava ruokailu yhdistyksen järjestämässä tapahtumassa on verovapaa.

Suomessa lähes 40 % väestöstä tekee vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyön merkitys hyvinvoinnin lähteenä tunnustetaan yleisesti ja siksi sitä on vahvasti vaalittava. Tutkimusten mukaan yhä useammat suomalaiset haluaisivat tehdä vapaaehtoistyötä, jos siihen ryhtyminen olisi helppoa. Yhteiskunnassamme pitää olla asianmukaiset palvelut ja tukiverkot niitä tarvitseville, mutta välittämistä emme voi ulkoistaa. Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on välittämistä, jota pidän korvaamattoman tärkeänä työnä yhteisen hyvinvointimme eteen.

Kolmannella sektorilla on vahva rooli esimerkiksi nuorten ja vanhusten asioissa. Järjestöistä voi löytyä myös uusia innovaatioita ja sellaista erikoisosaamista, joita ei muualla olekaan.

Järjestöt ovat herkkiä havaitsemaan ruohonjuuritasolla ihmisten tarpeet ja ketteriä luomaan uusia tapoja auttaa ihmisiä. Ilman järjestöjä moni hyvinvointiyhteiskunnan osa olisi jäänyt keksimättä ja kehittymättä. Kuntoutuksen vertaistuki, nuorten turvatalo ja lukuisat muut toimivat mallit parantavat suomalaisten hyvinvointia. Järjestöjä tarvitaan terveyden ja liikunnan edistämiseen, yksinäisyyden kitkemiseen ja perheiden tukemiseen. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämä tilapäinen hoitoapu on ollut monelle perheelle pelastus arjessa selviytymiseen ja siksi hoitoavun tarjoamista pitäisi vahvasti edistää. Vapaaehtoistyötä on vahvistettava. Tulevalla eduskuntakaudella on löydettävä kestävät ratkaisut järjestöjen vapaaehtoistoiminnan tukemiseksi ja vauhdittamiseksi. Keskustelen mielelläni ideoista ja ehdotuksista.


Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja (kok)

Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän jäsen

Oikeusasiamiehen toimisto on juuri antanut vastauksen (EOAK/268/2018) yksityishenkilön kanteluun Helsingin ohjeistuksesta diabeteksen hoitotarvikkeiden myöntämisen perusteista. Oikeusasiamiehen laillisuusarvioinnin mukaan Helsingin ohjeet ovat ristiriidassa lain kanssa ja niitä on muutettava. 


Helsingin kaupungin ohjeistuksen mukaan osa tyypin 2 diabetesta sairastavista henkilöistä saavat verensokeriliuskoja vain erityisperusteilla. Ohje on tuoreen päätöksen mukaan ristiriidassa potilaslain 3 §:n ja terveydenhuoltolain 24 ja 25 §:n kanssa. Oikeusasiamiehen päätöksen mukaan diabetespotilaiden hoitotarvikkeita ei voida rajoittaa alle kunkin potilaan yksilöllisesti määritellyn tarpeen. Helsingin kaupungin ohje on muotoiltu liian kategoriseksi, eikä se jätä tilaa diabetespotilaan yksilöllisen tarpeen huomioon ottamiselle. 


Isolle joukolle helsinkiläisiä päätös on helpotus. Ohjeen ongelmallisuus on ollut selvää ja oli tärkeää, että asiaan on nyt saatu oikeusasiamiehen kanslialta selkeä näkemys, jonka mukaan ohjetta on perusteltua muuttaa.

Päätös on saatettu Oikeusasiamiehen toimiston taholta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan tietoon ja esitetty, että Helsinki ryhtyisi toimenpiteisiin lainsäädännön kansa ristiriidassa olevan ohjeen muuttamiseksi. Helsingin on ilmoitettava viimeistään toukokuun lopussa korjaustoimenpiteistään.

Kannustan Helsingin sosiaali- ja terveystoimialaa arvioimaan samalla kokonaisuudessaan diabeteksen hoidon käytännöt ja erityisesti uuden teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet diabeteksen hoidossa. Maaliskuussa 2018 valmistunut uusi diabeteksen Käypä- hoito suositus kannustaa aktiivisesti hyödyntämään modernin hoidon (pumppuhoito ja sensoroinnit) tarjoamia mahdollisuuksia. Käypä hoito -suosituksen jalkauttaminen käytännön työhön erityisesti insuliinipuutosdiabeteksen osalta vaatii Diabetesliiton vuonna 2018 teettämän selvityksen perusteella vielä paljon työtä, sillä käytännöt hoitotarvikkeiden myöntämisessä vaihtelevat paljon ja alueelliset erot ovat huomattavia.

Pidän tärkeänä, että maamme pääkaupunki Helsinki toimisi suunnannäyttäjänä terveysteknologian hyödyntäjänä. Diabeteksen hoidossa teknologia on jo olemassa. Se pitäisi vain ottaa käyttöön. 

Sari Sarkomaa

Helsinkiläisten kansanedustaja (kok)

Eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja

TIEDOTE 10.4.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa iloitsee oikeusasiamiehen antamasta vastauksesta kanteluun Helsingin kaupungin ohjeistuksesta diabeteksen hoidon tarvikkeiden myöntämisen perusteista. Oikeusasiamiehen laillisuus arvioinnin mukaan Helsingin ohjeet ovat ristiriidassa lain kanssa ja niitä on muutettava. Vastaus annettiin yksityishenkilön kanteluun ja sen päätöksen numero on EOAK/268/2018.

Helsingin kaupungin ohjeistuksen mukaan osa tyypin 2 diabetesta sairastavista henkilöistä saavat verensokeriliuskoja vain erityisperusteilla. Ohje on tuoreen päätöksen mukaan ristiriidassa potilaslain ja terveydenhuoltolain kanssa. Oikeusasiamiehen päätöksen mukaan diabetespotilaiden hoitotarvikkeita ei voida rajoittaa alle kunkin potilaan yksilöllisesti määritellyn tarpeen. Helsingin kaupungin ohje on muotoiltu liian kategoriseksi, eikä se jätä tilaa diabetespotilaan yksilöllisen tarpeen huomioon ottamiselle. Tämän vuoksi ohje on ristiriidassa potilaslain 3 §:n ja terveydenhuoltolain 24 ja 25 §:n kanssa.

”Isolle joukolle helsinkiläisiä päätös on helpotus. Ohjeen ongelmallisuus on ollut selvää ja oli tärkeää, että asiaan on nyt saatu oikeusasiamiehen kanslialta selkeä näkemys, jonka mukaan ohjetta on perusteltua muuttaa,” Sarkomaa toteaa.

Päätös on saatettu Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan tietoon ja esitetty, että Helsinki ryhtyisi toimenpiteisiin lainsäädännön kansa ristiriidassa olevan ohjeen muuttamiseksi. Helsingin on ilmoitettava viimeistään toukokuun lopussa korjaustoimenpiteistään.

Sarkomaa esittää, että Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala arvioisi samalla diabeteksen hoidon käytännöt ja erityisesti uuden teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet diabeteksen hoidossa. Maaliskuussa 2018 valmistunut uusi diabeteksen Käypä- hoito suositus kannustaa aktiivisesti hyödyntämään modernin hoidon (pumppuhoito ja sensoroinnit) tarjoamiin mahdollisuuksia. Käypä hoito -suosituksen jalkauttaminen käytännön työhön erityisesti insuliinipuutosdiabeteksen osalta vaatii Diabetesliiton vuonna 2018 teettämän selvityksen perusteella vielä paljon työtä, sillä käytännöt hoitotarvikkeiden myöntämisessä vaihtelevat paljon ja alueelliset erot ovat huomattavia.

”Pidän tärkeänä, että maamme pääkaupunki Helsinki toimisi suunnan näyttäjänä terveysteknologian hyödyntäjänä. Diabeteksen hoidossa teknologia on jo olemassa. Se pitäisi vain ottaa käyttöön,” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Arvoisa vastaanottaja,

Terveisiä eduskuntavaalien loppukiristä. Työtä on edelleen tehtävä, jotta Kokoomus säilyttää paikkansa Helsingin suurimpana ja saavuttaa pääministeripuolueen paikan. Suomea ei pelasteta eikä Helsinkiä rakenneta miljardilupauksilla vaan työn tekemisellä, yrittämisellä ja osaamisella. 

Ennen vaaleja julkaistaan monenlaisia kyselytutkimuksia ja niille ei pidä antaa liian suurta painoarvoa. Helsingin Sanomien viimeisin gallup oli kuitenkin rohkaiseva. Kokoomuksen kannatus on enää virhemarginaalin päässä ykköspaikkaa pitävästä SDP:stä. Loppukiri on nyt äärimmäisen tärkeä. Ennakkoäänestys on ollut vilkasta, mutta liikkuvien äänien osuus on jopa mittava. Poikkeuksellisen moni miettii ehdokasta ja suurin osa äänestäjistä tekee äänestyspäätöksensä hyvin lähellä äänestystä. Olennaista on vaaleissa muistaa se, että vain annetut äänet ratkaisevat. Kutsun kaikki mukaan vaalien loppukiriin rakentamaan yhdessä parempaa Suomea. Oma valintani on vielä tiukan loppukirin takana. Arvostan kovasti, jos voisit harkita minun suosittelemista sopiville tutuille. Jokainen ääni ratkaisee.

Vaalityöhön ehtii vielä mainiosti mukaan, lämpimästi tervetuloa. Vaaliesitteeni on nyt saatavilla myös digitaalisessa muodossa TÄÄLTÄ. Esitettä voi jakaa oikeassa yläkulmassa sijaitsevan share painikkeen kautta somessa ja sähköpostissa. Paperista vaaliesitettä voi myös jakaa omalla kotialueellaan ja samalla saada hyötyliikuntaa. Jaettavia esitteitä voi pyytää timo.tossavainen@kiinteistoliitto.fi. Timo kertoo myös tarvittaessa minne esitteitä kannattaa jakaa. 

Olen vaalien loppukirissä tavattavissa eri puolilla Helsinkiä. Kotisivuillani on aikatauluista tarkemmin. Tervetuloa tapaamaan ja vaikkapa hakemaan muutama esite naapureille annettavaksi.

Laitathan viestiä, jos haluat vaalikampanjan tiimoilta sähköpostia Vaalipäällikkönäni toimii anniina_pylsy@hotmail.com  ja tiedotuspäällikkönä nina.sillantaka@gmail.com

Tässä kirjeessä:

  • Kotitalousvähennys tarvitaan osakkaille myös taloyhtiön teettämistä remonteista
  • Helsinkiläisten diabeteksen hoitotarvikkeiden saatavuus varmistettava
  • Fysioterapeutin suoravastaanotosta kaikkien oikeus
  • Tulevia tapahtumia

Kotitalousvähennys tarvitaan osakkaille myös taloyhtiön teettämistä remonteista

Seuraavan eduskuntakauden tärkeä tavoite on hillitä asumisen ja elämisen lähes sietämättömiä kustannuksia. Tavallisella helsinkiläisellä pitää olla mahdollisuus asua kotikaupungissaan. Olen toistuvasti esittänyt kotitalousvähennyksen laajentamista asunto-osakeyhtiön osakkaille niin, että vähennyksen voi saada yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Merkittävä määrää helsinkiläisiä asuu asunto-osakeyhtiössä. Palkansaajille ja eläkeläisille korkeiden asumiskustannusten Helsingissä remontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja. Kasvavat korjausvastuut tekevät tilanteen monille lähes sietämättömäksi. Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto- osakeyhtiöiden teettämiin remontteihin olisi hallinnollisesti tehokas ja reilu tapa tukea taloyhtiöiden asukkaita korjauksissa. 

Helsinkiläisten diabeteksen hoitotarvikkeiden saatavuus varmistettava

On vakava tosiasia, että Suomessa diabeteksen hoitovälineiden saatavuus on räikeän epätasa-arvoista. Helsingissä diabetesta sairastavien on vaikea saada kudossokerin sensorointia ja insuliinipumppuja. Tyypin 2 diabetesta sairastavien kohdalla verensokeriliuskojen jakelua on rajoitettu voimakkaasti. Toimin eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtajana. Eri eduskuntapuolueiden edustajista muodostunut ryhmämme tekee työtä diabeteksen yhdenvertaisen hoidon toteutumiseksi ja diabeteksen hoidon uusien hoitovälineiden saatavuuden turvaamiseksi. Jatkuvaan glukoosiseurantaan kehitettyjen glukoosisensoreiden saatavuuden parantaminen on tavoitteemme.

Fysioterapeutin suoravastaanotosta kaikkien oikeus

Pidän välttämättömänä, että hoitotakuun määräaikojen tarkistuksen yhteydessä tehdään fysioterapeutin suoravastaanotolle pääsystä lakisääteinen oikeus. Samoin kuin terveyskeskukseen pitää päästä tietyn määräajan sisällä, pitäisi myös säätää samoin määräajasta fysioterapeutin suoravastaanotolle pääsystä. Tutkimukset vahvistavat, että valtaosa tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuu arjen tottumuksiin liittyvistä ylikuormituksista, joiden arviointi on nimenomaan fysioterapeuttien ammattiosaamista. Fysioterapeutin suoravastaanottokäynnin jälkeen tarvitaan harvoin sairauslomaa, lääkäriaikaa tai edes uutta käyntiä fysioterapeuteille. Tarvittaessa fysioterapeutti ohjaa potilaan lääkärin vastaanotolle.

Erilaiset hoitajavastaanotot kuten fysioterapeuttien, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien vastaanotot ovat loistava esimerkki terveydenhuollossa koko henkilöstön osaamisen käyttöönotosta ja työnjaosta, jolla lisätään palveluiden vaikuttavuutta ja ihmisten toimintakykyä.

Tulevia tapahtumia:

#Helsinkikierros to 11.4

  • klo 7.15 Lauttasaaren metroasema
  • klo 8.15 Ruoholahden metroasema
  • klo 16.30-17.30 Lauttiksen Espresso House, Lauttasaarentie 28, 00200, Helsinki

#Helsinkikierros pe 12.4

  • klo 6.45-7.45 Meilahden kampus
  • klo 10-11 Ylä-Malmin tori
  • klo 15-16 Meilahden kampus
  • klo 16.30-17.30 Kolmen sepän patsaalla

#Helsinkikierros la 13.4

  • klo 10 Lauttasaaren kevätmarkkinoilla
  • klo 11-13 Munkkivuoren ostarilla
  • klo 14-15 Teurastamon pääsiäismarkkinat

Keväisin vaaliterveisin

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

TIEDOTE 9.4.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan vaatii Kansaneläkelaitosta koskevaan lainsäädäntöön mittavia muutoksia. Kelan rooli on muuttunut sen 80 vuoden toiminnan aikana merkittävästi ja samoin sen rahoitus on muuttunut. Vuonna 2017 Kela maksoi sosiaalietuuksia lähes 15 mrd. €.

”On vakava tosiasia, että Kelaa koskeva lainsäädäntö ja siinä säädetyt toimivaltasuhteet eivät vastaa nykyaikaa eivätkä hyvän hallinnon periaatteita. Pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti. Lakia on uudistettava niin, että jatkossa Kelan johtajat nimittäisi tasavallan presidentin sijaan Kelan hallitus määräajaksi. On täysin mahdoton nähdä syitä, miksi nopeasti muuttuvassa maailmassa Kelan johtajat pitäisi jatkossakin lain mukaan valita ns eläkevirkoihin. Muutos toteuttaisi hyvän hallinnon keskeisimpiä periaatteita ja selkeyttäisi Kelan monin osin aikansa eläneen johtamisjärjestelmän lisäksi hallituksen ja pääjohtajan suhdetta,” Sarkomaa linjaa.

”Kela on läsnä monin tavoin lähes jokaisen suomalaisen arjessa. Kelan laadukkaiden toimintaedellytysten turvaaminen on keskeistä ihmisten elämän ja koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta. Kelassa on osaava henkilöstö, joka tekee vaativaa työtä. Henkilö ansaitsee selkeän johtojärjestelmän,” Sarkomaa toteaa.

Kelan johtamisjärjestelmän haasteet nousivat esiin myös 2017 perustoimeentulotuen maksatuksen kunnilta Kelaan siirtymisen myötä sekä lukuisten Kelan kilpailutusten myötä. Kelan valtuutetut ovat teettäneet näistä ulkoiset arvioinnit. Sarkomaan mukaan Kelan johtamisjärjestelmä mukaan lukien riskienhallintajärjestelmät on kokonaisuudessaan uudistettava. Myös Kelan toimialalla toimivien ministeriöiden ohjausta Kelaan on vahvistettava.

Sarkomaa uudistaisi myös Kelan järjestämiin palveluihin liittyvää lainsäädäntöä. Kelan järjestämän kuntoutuksen ja vammaisten tulkkauspalvelun kilpailutukseen liittyvät moninaiset ongelmat ovat osoittaneet riipaisevalla tavalla, että hankintakilpailu ei sovi tämän tyyppisiin Kelan järjestämiin palveluihin.

”Pidän välttämättömänä muuttaa lainsäädäntöä niin, että kuntoutus- ja tulkkauspalveluiden tuottajat voidaan jatkossa valita rekisteröitymismenettelyllä julkisen tarjouskilpailun sijaan. Tämä tarkoittaa sitä, että Kelan asettamien kriteereiden mukaiset kuntoutus- ja tulkkauspalvelun tuottajat olisivat palvelun käyttäjien itsensä valittavissa. Näin laatu ja ihmisen näkökulma sekä vaikuttavuus nousisivat keskiöön, ” Sarkomaa esittää.

Sarkomaa on kannustanut Kelaa lisäämään avoimuutta ja vauhdittamaan toimia, joissa palveluja käyttävien ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia sekä asiakaslähtöisyyttä palvelujen kehittämisessä edistetään. Sarkomaan ehdotuksesta niin Kelaa valvovien valtuutettujen kuin kelan hallituksen kokousten pöytäkirjat ovat nykyisin Kelan nettisivuilla avoimesti kaikkien nähtävillä. Tämä on pieni mutta tärkeä askel Kelan avoimuuden lisäämisessä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 0505 511 3033

On vakava tosiasia, että Suomessa diabeteksen hoitovälineiden saatavuus on räikeän epätasa-arvoista. Helsingissä diabetesta sairastavien on vaikea saada kudossokerin sensorointia ja insuliinipumppuja. Tyypin 2 diabetesta sairastavien kohdalla verensokeriliuskojen jakelua on rajoitettu voimakkaasti. Hoitotarvikkeita tulisi tarjota lääketieteellisin perustein yhdenvertaisesti Käypä hoito -suositusta noudattaen.

Toimin eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtajana. Eri eduskuntapuolueissa edustajista muodostunut ryhmämme tekee työtä diabeteksen yhdenvertaisen hoidon toteutumiseksi ja diabeteksen hoidon uusien hoitovälineiden saatavuuden turvaamiseksi. Jatkuvaan glukoosiseurantaan kehitettyjen glukoosisensoreiden saatavuuden parantaminen on tavoitteemme.

Pidän hälyttävänä, että Suomessa diabeteksen hoitotulokset eivät vastaa nykyaikaisen hoidon ja tekniikan antamia mahdollisuuksia. Nykyteknologian laajemmalla hyödyntämisellä on saavutettavissa parempaa elämänlaatua ja apua omahoitoon. Sen kustannukset maksavat itsensä monin keltaisesti takaisin lisäsairauksien vähentyessä ja ihmisten hyvinvoinnin kasvaessa.

Terveydenhuollossamme on aivan erityinen tarve kehittää laajojen kansansairauksien, kuten diabeteksen hoidon laatua. Helsingin on syytä ottaa diabeteksen hoidon laadun nostaminen erityistoimenpiteeksi. Diabeteksen hoito on järjestettävä niin, että hoitotulokset paranevat. Tyypin 1 diabeteksen ja vaativan tyypin 2 diabeteksen hoito tulisi keskittää osaamiskeskuksiin ja -verkostoihin ammattilaisten riittävän osaamisen ylläpitämiseksi.

Suomessa vain 20 prosenttia tyypin 1 diabetesta sairastavista ja 70 prosenttia tyypin 2 diabetesta sairastavista pääsee hoitotavoitteeseen. Huono hoitotasapaino altistaa vähitellen syntyville lisäsairauksille. Tämä aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja toimintakyvyn menetystä, ja niiden hoitaminen tulee paljon kalliimmaksi kuin itse diabeteksen. Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston kustannustutkimuksen mukaan lisäsairauksien ehkäisyllä voitaisiin saavuttaa yli 550 miljoonan euron vuotuiset säästöt.

Monelle on varmasti hämmästyttävä tieto, että kaikki julkiset terveydenhuollon palveluntuottajat eivät seuraa hoidon laatua järjestelmällisesti. Olen iloinen siitä, että THL on aloittanut aloitteestani eduskunnan myöntämällä määrärahalla terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden pilotoinnit, jossa pilotoidaan myös diabetesrekisteriä.

Diabetesrekisteri tuo valtakunnallisesti vertailukelpoista ja läpinäkyvää tietoa hoidon laadusta, mikä vauhdittaa yhdenvertaisten ja vaikuttavien palveluiden kehittämistä. Kansainväliset kokemukset terveydenhuollon julkisten laaturekistereiden vaikutuksesta palveluiden laadun kehittymiseen ovat vakuuttavia. Kun nostetaan julkiseksi se, miten diabetesta hoidetaan, on se joka maassa laittanut vauhtia epäkohtien korjaamiseen ja parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 

Elintavat vaikuttavat useisiin sairauksiin, mutta diabeteksessa perintötekijät määräävät aika paljon. Meillä suomalaisilla se on geeneissä. Liikunta on oiva lääke pitää verensokeri tasapainossa. Diabeetikoiden säännöllinen liikunta edesauttaa sairauden hoitoa ja hyvää elämää monin tavoin. Se on olennainen osa itsehoitoa, jolla hoitotasapaino saavutetaan. Helsingissä on viisasta tehdä toimia, että mukava liikuntamahdollisuus on jokaisen ulottuvilla. 

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten diabeteksen hoidon kehittämistarpeista. Olen tavattavissa Kolmen sepän patsaalla maanantaina 8.4 kello 16-17 ja perjantaina 12.4 kello 16.30-17.30. Tervetuloa tapaamaan.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja

Tiedote 6.4.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa vaateensa kotitalousvähennyksen laajentamista asunto-osakeyhtiön osakkaille niin, että vähennyksen voi saada yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Omakotiasukkailla on jo oikeus tehdä vähennys vastaavista korjauksista. Merkittävä määrää helsinkiläisiä asuu asunto-osakeyhtiössä. Sarkomaan mukaan ei ole yhdenvertaista kohtelua, että heillä ei ole mahdollisuutta saada kotitalousvähennyksestä helpotusta remonttikustannuksiin.

”Monille palkansaajille ja eläkeläisille korkeiden asumiskustannusten Helsingissä remontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja. Kasvavat korjausvastuut tekevät tilanteen monille lähes sietämättömäksi”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto- osakeyhtiöiden teettämiin remontteihin olisi hallinnollisesti tehokas ja selvä tapa tukea taloyhtiöiden asukkaita korjauksissa. Tavallisella helsinkiläisellä pitää olla mahdollisuus asua kotikaupungissaan. Helsingissä asumista ja elämistä ei saa tehdä yhtään kalliimmaksi.

Asunto-osakeyhtiöissä osakkaat maksavat pääsääntöisesti kaikki taloyhtiön korjauskulut yhtiövastikkeina, joten heidän verotuksellinen asemansa tulee olla sama kuin omakotiasukkailla. 

”Olen ajanut vähennyksen laajentamista jo pitkään ja kirjallisiin kysymyksiini on ministeriöstä aina vastattu, että kotitalousvähennys myönnetään vain luonnolliselle henkilölle. Tämä ei ole kestävä perustelu. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä. Taloyhtiö voisi antaa vuosittain osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisivät verottajan tarvitsemat tiedot remontin työkustannuksista, remontti-yrityksen tiedot sekä osakkaan vastikeperusteinen osuus kustannuksista. Osakas ilmoittaisi tietojen perusteella vähennyksen verohallintoon”, Sarkomaa sanoo.

Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto- osakeyhtiöiden toteuttamiin remontteihin vauhdittaisi korjausrakentamista ja hidastaisi korjausvelan kasvua. Kotitalousvähennyksen uudistaminen toisi lisätyötä ja verotuloja ja vauhdittaisi siten kansantaloutta. 

”Ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttaa merkittävästi asumiskustannusten kehitykseen. Ohjauskeinot ja kannustimet on toteutettava siten, että ne kohtelevat kiinteistönomistajia tasapuolisesti eivätkä vääristä kilpailua. Taloyhtiöiden tulisi voida saada tukea energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistävien hankkeiden toteuttamiseen  kotitalousvähennyksen kautta. Tulevan eduskuntakauden  tärkeimpiä tehtäviä on hillitä  asumismenojen jatkuvaa nousua. Kiinteistöveron nostoon ei monilla tavallisilla helsinkiläisillä ole enää varaa”, päättää Sarkomaa Lisätietoja: Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Olen toistuvasti esittänyt  kotitalousvähennyksen laajentamista asunto-osakeyhtiön osakkaille niin, että vähennyksen voi saada yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Omakotitaloasukkailla on jo oikeus tehdä vähennys vastaavista korjauksista. Merkittävä määrää helsinkiläisiä asuu asunto-osakeyhtiössä. Ei ole yhdenvertaista kohtelua, että heillä ei ole mahdollisuutta saada kotitalousvähennyksestä helpotusta remonttikustannuksiinsa.

Palkansaajille ja eläkeläisille korkeiden asumiskustannusten Helsingissä remontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja. Kasvavat korjausvastuut tekevät tilanteen monille lähes sietämättömäksi. Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto- osakeyhtiöiden teettämiin remontteihin olisi hallinnollisesti tehokas ja reilu tapa tukea taloyhtiöiden asukkaita korjauksissa. 

Asunto-osakeyhtiöissä osakkaat maksavat pääsääntöisesti kaikki taloyhtiön korjauskulut yhtiövastikkeina, joten heidän verotuksellinen asemansa tulee olla sama kuin omakotiasukkailla. 

Olen ajanut vähennyksen laajentamista jo pitkään ja kirjallisiin kysymyksiini asiasta  on ministeriöstä aina vastattu, että kotitalousvähennys myönnetään vain luonnolliselle henkilölle. Tämä ei ole kestävä perustelu. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä. Taloyhtiö voisi antaa vuosittain osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisivät verottajan tarvitsemat tiedot remontin työkustannuksista, remonttiyrityksen tiedot sekä osakkaan vastikeperusteinen osuus kustannuksista. Osakas ilmoittaisi tietojen perusteella vähennyksen verohallintoon.

Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto- osakeyhtiöiden toteuttamiin remontteihin vauhdittaisi korjausrakentamista ja hidastaisi korjausvelan kasvua. Kotitalousvähennyksen uudistaminen toisi lisätyötä, verotuloja ja vauhdittaisi siten kansantaloutta. 

Ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttaa merkittävästi asumiskustannusten kehitykseen. Ohjauskeinot ja kannustimet on toteutettava siten, että ne kohtelevat kiinteistön omistajia tasapuolisesti eivätkä vääristä kilpailua. Taloyhtiöiden tulisi voida saada tukea energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistävien hankkeiden toteuttamiseen  kotitalousvähennyksen kautta. 

Tulevan eduskuntakauden tärkeä tehtävä on hillitä asumismenojen jatkuvaa nousua. Kuntien päätösvaltaa kiinteistöverotuksessa tulee lisätä poistamalla kiinteistöveroprosenttien alarajat. Kiinteistöveron nostoon ei helsinkiläisillä ole enää varaa. Helsingissä asumista ja elämistä ei saa tehdä yhtään kalliimmaksi. Tavallisella helsinkiläisellä pitää olla mahdollisuus asua kotikaupungissaan.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Merellä liikkuessa näkee ja kokee konkreettisesti Itämeren tilan. Lapsille on ollut vaikea kertoa, miten olemme päästäneet kotimeremme tähän tilaan. Mieleen on jäänyt etenkin yksi kesälomapurjehduksen hetki. Haiseva sinilevä oli valloittanut Nynäshamnin rannat. ”Kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet meren”, kommentoi lapseni. Ei ollut helppo selittää, että meri on yhteinen ja sitä ei ole pilannut ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdessä.

WWF:n selvitys paljastaa, että kaikki Itämeren rantavaltiot lipsuvat allekirjoittamistaan suojeluohjelman Baltic Sea Action Planin sitoumuksista. Myös Suomi, vaikka maamme arvioitiin Ruotsin jälkeen suojelutoimissaan parhaimmaksi. Tosiasia on, ettemme nykytoimin saavuta tavoitettamme Itämeren ekologisesti hyvästä tilasta. Kaikkien Itämeren valtioiden on kannettava vastuunsa ja myös Suomen.

Pahimpana Itämeren uhkana on rehevöityminen ja sen sisäinen kuormitus. Kesän massiiviset sinilevälautat olivat siitä vakava muistutus. Kaikeksi kamaluudeksi ilmastonmuutos vauhdittaa tätä noidankehää. Merkittävät päästövähennykset ovat välttämättömiä. 

Itämeren suojelu sai vauhtia, kun eduskunnassa päätimme joulukuussa 2018 kolmivuotisesta 45 miljoonan euron Itämeren pelastamisohjelmasta. Intohimoisena Itämeren suojelijana iloitsen työvoitosta.

Itämeren merkittävin kuormituslähde on maatalous. Kesän massiiviset sinilautat olivat siitä vakava muistutus. Pelloille levitettävän kipsijätteen on tutkimuksissa todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maataloudesta aiheutuvaa fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Itämeren pelastamisohjelman turvin kipsin käyttöön saadaan nyt vauhtiin. Kiireellisimmin kipsi on saatava Saaristomeren fosoripitoisille pelloille purkamaan lantapommia. Jätemateriaalin hyödyntäminen ympäristönsuojelussa on kustannustehokas suomalainen innovaatio ja askel kohti puhtaampaa merta.

Maatalouden ympäristötukia on uudistettava vesiensuojelun kannalta vaikuttavammaksi. Kun iso osa päästöistä tulee noin 20 prosentista maamme peltoalaa, on suojelutoimet kohdennettava riskialueille. Peltojen kipsikäsittely on saatava myös osaksi maatalouden ympäristötukiohjelmaa.

Itämerelle osoitettun ensiavun lisäksi, ryhdymme myös pidemmän tähtäimen toimiin. Suomen fosforiravinteiden tarve saataisiin jo tänä päivänä lähes katettua kotimaisen karjatalouden lantojen sisältämällä noin 20 000 tonnilla fosforiravinnetta. Tästä huolimatta Suomessa käytettiin vuonna 2016 perinteisiä epäorgaanisia fosforilannoitteita 11 000 tonnia.  Siksi eläintiloille on luotava kestävä mahdollisuus myydä ravinteiden ylijäämä lannoitemarkkinoille sen sijaan, että osa niistä päätyy lannan paikallisen liiallisen peltolevityksen kautta vesistöihin.

Eduskuntaryhmämme aloitteesta käynnistetään kokeilu siitä, miten peltojen ylijäämäravinteiden kertymistä vähennetään ja edistetään ravinteiden liikkuvuutta tiloille, joissa niille on tarvetta. Tavoitteena onkin luoda kiertotalousmarkkina orgaanisille lannoitteille. Tästä hyötyvät maatilat ja Itämeri. Kotimaisen ruuantuotannon edistäminen on tärkeää meille kaikille suomalaisille.

Rehevöitymistä aiheuttavaa ravinnekuormaa täytyy vähentää koko yhteiskunnassa. Kaupunkien jätevesien ylijuoksutuksia ei voi enää sallia. Puhdistuslaitosten on toimittava tehokkaasti ja toimintavarmasti. Monin paikoin jätevesien käsittelyn laatua on myös parannettava, jotta ravinteet saadaan tehokkaasti talteen niin varsinaisista jätevesistä kuin hulevesistäkin.

Vesistöjämme heikentää edelleen myös vastuuton myrkkyjen käsittely. Jätevesien kemikaali- ja lääkejäämiin tulee puuttua nykyistä tehokkaammin. Haja-asutusalueilla jätevesien käsittelyä tulee seurata ja erilaisia jätevesienpuhdistusmenetelmiä on vertailtava riippumattomasti. 

Pelastusohjelmalla saimme käyntiin voimavarapulaan jähmettyneen Suomenlahden sekä Saaristomeren ulkosaariston tilaa kartoittavan rannikkoseurannan. Myös tutkimusalus Aranda pääsi taas vesille. Merentutkimuksella saadaan arvokasta tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista. Se on tärkeää niin, luonnonvarojen suojelun, merenkulun turvallisuuden, kuin ilmastomme kannalta. Haluan sinilevättömän, roskattoman ja puhtaan Itämeren. Vastuumme on jättää maapallo lapsillemme sellaisessa kunnossa, että he voivat olla siitä ylpeitä.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram