Siirry sisältöön

Peruskoulun tulevaisuustyö –hankkeen osana on avattu kaikille avoin verkkoaivoriihi. Kysely on avoinna 30.9. asti osoitteessa http://www.fountainpark.fi/tulevaisuudenperusopetus

Peruskoulun tulevaisuustyö on osa pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaa. Taustalla on huoli 2000-luvun ajan heikentyneistä oppimistuloksista, sekä tulosten erojen kasvusta oppilaiden ja koulujen välillä.

Tulevaisuustyön tueksi on perustettu parlamentaarinen seurantaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii opetusministeri ja minulla on ilo toimia varapuheenjohtajana. Kansainvälisenä yhteistyötahona on OECD.

Hankkeen tulokset ja ehdotukset koostava visioraportti valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä.

Ajatukset peruskoulun muutostarpeista ja vahvuuksista ovat tervetulleita.

Tiedote 7.9.2024

Kuuttikuolemien ehkäisemiseksi kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Saara-Sofia Siren kannustavat hallitusta aloittamaan valmistelun Saimaan kesäisen verkkokalastuskiellon laajentamiseksi.

Metsähallituksen tietoon on tullut jo 36 tänä vuonna kuollutta saimaannorppaa. Näistä 22 on tänä vuonna syntyneitä kuutteja. Pyydyksiin on kuollut ainakin viisi norppaa, joista kolme viimeisen viikon aikana kuolleita tämänvuotisia kuutteja. Metsähallitus on arvioinut, että se saa tietoonsa noin 40 prosenttia saimaannorppien kokonaiskuolleisuudesta. Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä, eikä sitä esiinny missään muualla kuin Suomessa.

”Vastuu uhanalaisen saimaannorpan suojelusta on yksinomaan meillä suomalaisilla. Emme saa sulkea silmiämme uusilta kuuttikuolemilta. Tarvitsemme nykyistä mittavampia norpan suojelutoimia”, Sarkomaa vaatii.

Kalastus on pitkään ollut suurin yksittäinen saimaannorpan kuolemia aiheuttava tekijä. Kalaverkot ja vääränlaiset katiskat ovat vaarallisimpia etenkin itsenäistä elämää aloitteleville kuuteille.

”Tämä näyttää koituneen tuoreeltaan peräti kolmen kuutin kohtaloksi. On kauhistuttavaa ajatella, miten pyydykseen kiinni jäätyään norppa kokee pitkän ja tuskallisen tukehtumiskuoleman”, Siren kuvaa.

Tällä viikolla löytyneet kuolleet kuutit löytyivät kuhaverkoista, jotka sijaitsivat kalastusrajoitusalueella, jolla saimaannorpan suojelun takia verkkokalastus on kiellettyä 15.4.–30.6. välisenä aikana ja norpille kaikista vaarallisimpien pyydystyyppien käyttö on kielletty ympäri vuoden. Heinäkuusta eteenpäin verkkokalastus on alueella taas sallittua. 

”Norppien tukehtuminen verkkoihin olisi vältettävissä. Syksyllä tapahtuvien kuuttikuolemien välttäminen vaatisi merkittävästi nykyistä tiukempia verkkokalastusrajoituksia. Ellei kalanpyydyskuolleisuutta kyetä tehokkaasti estämään, jäävät muut suojelukeinot riittämättömäksi. Ilmastomuutoksen tuomat poikkeukselliset sääolosuhteet ovat jo vaikuttaneet saimaannorpan pesintään lisäämällä kuuttien kuolleisuutta. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä nuorten norppaikäluokkien kuolleisuus on jo poikkeuksellisen korkea sivusaaliskuolleisuuden takia”, Sarkomaa sanoo.

Metsähallituksen tuorein arviolaskelma on, että talvikannan koko on 480 norppaa. Aiempi suojelun välitavoite on ollut 400 norpan talvikanta vuoteen 2025 mennessä.

”On lohduttavaa, että Saimaannorppakanta on kuolemista huolimatta ylittänyt kasvutavoitteet. Hyvään kehitykseen ei silti pidä tuudittautua. Saimaannorppa on yhä uhanalainen. Ilmaston lämpeneminen ja lumettomat talvet ovat norpille kasvava riskitekijä ja vakava uhka. Paikallisesti voimme vain sopeutua ilmastonmuutokseen ja ehkäistä sen aiheuttamia muutoksia esimerkiksi kasaamalla keinopesimiskinoksia. Myös kalanpyydyskuolemiin vaikutetaan paikallisesti ja siksi siihen liittyvät keinot on perusteltua ottaa nykyistä vahvemmin käyttöön” Siren sanoo.

Sarkomaa ja Siren pitävät tärkeänä, että hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti saimaannorppakannan kasvun edellytykset turvataan.

”Hallitusohjelmakirjauksen toteutuminen edellyttää lajin tehokkaampaa suojelua. Pyydyskuolemat uhkaavat vaarantaa hyvän kehityksen. Käytännössä tarvitaan myös entistä tiukempia rajoituksia verkkokalastukseen, tarvittaessa myös heinäkuuta pidemmälle”, Sarkomaa ja Siren vaativat. 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Saara-Sofia Siren 09 432 3155

Kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa toivottaa eutanasiaa koskevan kansalaisaloitteen tervetulleeksi eduskunnan käsittelyyn ja antaa sille tukensa. 

Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.

”Mielestäni eutanasia on eettisesti perusteltu mahdollisuus niiden ihmisten kannalta, jotka sairastavat parantumatonta sairautta, joille ei sietämättömiin kärsimyksiin hyvästäkään hoidosta tule lievitystä ja jotka itse toivovat kuolevansa.”

”Pitkään ajattelin, että eutanasiasta säätäminen on liian iso eettinen kysymys, etten voi eikä lainsäätäjä voi sitä ylittää. Ajattelin, ennen kaikkea, että palliatiivista hoitoa kehittämällä asiaan saadaan ratkaisut.”

”Tänään ajattelen, että en voi sulkea silmiä siltä tosiasialta, että laadukkaasta hoidosta huolimatta on sietämätöntä kärsimystä, tilanteita, joissa ei ole eettistä perustetta kieltää eutanasian mahdollisuutta.”

Olen täysin samaa mieltä palliatiivisen lääketieteen professoreiden kannanoton kanssa, että olisi kestämätön tilanne, että meillä olisi laki eutanasiasta muttei riittäviä säädöksiä palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidossa.

Sarkomaa pitää arvokkaana, että pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus selkeyttää säädöksiin oikeus saattohoitoon, joka turvaa hyvän elämän loppuvaiheen hoidon riippumatta ihmisen asuinpaikasta tai hoitopaikasta. Sarkomaa kirittää hallitusohjelman mukaisen lakiesityksen eduskuntaan mahdollisimman pian yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamiseksi.

”Saattohoidolla ja palliatiivisella hoidolla ei voida ratkaista kysymystä eutanasiasta, eivätkä nämä asiat ole keskenään vaihtoehtoisia. Tietenkin palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat aina ensisijaisia. Ihmisten huoli elämän loppuvaiheen hoidon ja hoivan laadusta on kuultava. Jokaisella on oikeus hyvän elämän lisäksi myös hyvään kuolemaan”, Sarkomaa päättää.

Tiedote 5.9.20245

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Petteri Orpon hallituksen päätöksestä ryhtyä toimenpiteisiin koulujen yhdenvertaisen rahoituksen turvaamiseksi. 

Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.

Monet vanhemmat ja oppilaat eivät tule välttämättä edes ajatelleeksi, onko heidän lähikoulunsa kaupungin ylläpitämä koulu vai yksityinen sopimuskoulu. Myös se jää usein vanhemmilta pimentoon, että näiden peruskoulujen rahoitus on kuusi prosenttia muita kouluja pienempi. Orpon hallitus on luvannut korjata asian ja tiedotti budjettiriihessä korottavansa koulujen kotikuntakorvauksen 100 prosenttiin 1.8.2025 alkaen. 

Sarkomaan mukaan asia on erityisen tärkeä helsinkiläisille perheille ja kouluille. Noin 10 000 helsinkiläistä oppilasta käy peruskoulua lähikouluna toimivassa yksityisessä sopimuskoulussa tai muussa yksityisessä koulussa. Helsingissä sopimuskoulujen osuus yläasteikäisten opetuksesta on noin kolmannes.

”Päätös vahvistaa opetuksen järjestämistä ja jokaisen lapsen oikeutta yhdenvertaiseen koulutukseen on erittäin arvokas. Muutos koskee yli 20 000 lasta ja nuorta, jotka opiskelevat yksityisen järjestäjän ylläpitämässä peruskoulussa. Monelle lapselle ja perheelle kyseessä on oma lähikoulu.” Sarkomaa sanoo.

”Tämä on tärkeä tasa-arvokysymys. Kaikille perusopetuksen järjestäjille on taattava yhdenvertaiset resurssit tuottaa laadukasta perusopetusta siitä, onko koulutuksen järjestäjä kunta vai yksityinen.” Sarkomaa lisää.

Sarkomaa muistuttaa myös, että oppilaiden, opettajien ja perheiden näkökulmasta on ollut suuri epäkohta, että oman alueen lähikoulun rahoitus voi olla porrastuksen vuoksi heikompi kuin naapurialueella. Oppilaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi on välttämätöntä, että asia nyt vihdoin korjataan.

Muutos on osa Orpon hallitusohjelman toimia peruskoulun kuntoon laittamiseksi. Eduskuntakauden aikana perusopetusta vahvistetaan yhteensä 200 miljoonalla eurolla.

Oppimistulosten heikkenemiseen puututaan muun muassa lisäämällä opetustunteja perustaitojen oppimisen vahvistamiseksi. Tänä syksynä uudistetaan vihdoin myös oppimisen tuki. Kun yksityiskoulujen kotikuntakorvaus nostetaan luvatusti 100 prosenttiin, myös oppimisen tuen uudistuksessa voidaan säätää näiden koulujen oppilaille oikeus oppilaskohtaisiin tukitoimiin.

”Ei ole mitään kestävää syytä miksi usein lähikouluina toimivat yksityiskoulut saavat vähemmän rahaa toimintansa kuin kuntien peruskoulut. Oppilaiden yhdenvertaisuuden turvaamisen kannalta on hienoa, että asia vihdoin korjaantuu”, Sarkomaa lopettaa.

Verkkouutiset blogi 5.9.2024

Lasten ja nuorten elämän vallanneet sosiaalinen media ja älylaitteet eivät ole vain kotikutoinen ongelma. Lähes neljäsosa maailman maista on kieltänyt kokonaan puhelimen käytön kouluissa. Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon tuoreen raportin mukaan älypuhelimien käyttö aiheuttaa keskittymishäiriöitä ja heikentää oppimistuloksia. Valtioita suositellaan säätelemään digiteknologian käyttöä kouluissa nykyistä tarkemmin.

Unesco varoittaa teknologian liiallisesta käytöstä koulutuksessa ja siitä, että digitaaliset materiaalit voivat kääntyä haitaksi. Suositus on, että teknologian käytön tulee olla harkittua ja pedagogisesti perusteltua. Myös OECD on katsonut, että digilaitteilla vietetty liika aika voi heikentää oppimista ja hyvinvointia. Unescon varoitus on syytä ottaa tosissaan. Tarvitsemme laajempia toimia luotsaamaan lasten ja nuorten digiarkea. Tehtävää ei saa jättää yksin koulujen ja varhaiskasvatuksen harteille. Kodin rooli on asiassa on  merkittävä.

Haaste on se, että digiteknologian lisäarvosta koulutuksessa on vähän vankkaa näyttöä ja tutkimustulokset ovat osin ristiriitaista. Tarkastelussa on syytä katsoa erikseen laajemmin digioppimista ja toisaalta älylaitteiden käyttöä sekä ruutuaikaa.

Digitaalisilla oppimateriaaleilla on monia hyvä puolia, kuten opetuksen eriyttäminen, mahdollisuus yksilölliseen ja aktiiviseen oppimiseen. Tulokset ovat riippuvaisia materiaalien laadusta ja opetuksen toteutuksesta. Teknologian hyödyt ja haitat vaihtelevat myös oppiaineesta ja oppimistavoitteista riippuen. Kaikissa oppiaineissa digitaaliset materiaalit eivät välttämättä tue oppimista yhtä hyvin kuin perinteiset menetelmät. Tutkimukset ovat osoittaneet, että perinteiset painetut materiaalit, kuten kirjat, voivat tukea syvällisempää luetun ymmärtämistä ja oppimista.

Pelkkä innostus teknologian hyödyntämiseen voi johtaa pedagogisten tavoitteiden sivuuttamiseen. Monissa maamme kouluissa on päädytty tekemään loikka taaksepäin ja osin palattu perinteisiin oppimateriaaleihin liian nopean ja huonosti suunnitellun digiloikan jälkeen.

Ihmiset oppivat eri tavoilla ja siksi on käytettävä monipuolisia oppimateriaaleja. Peruskoulussa tarvitaan riittävästi oppikirjoja tehtäväkirjoineen, mutta yhtä lailla nykyaikaista sähköistä oppimateriaalia. Opettajien on saatava tehdä arvio pedagogisin perustein ja valita kulloinkin opetettavalle aineelle tarvitsemansa oppimateriaali. Panostus oppimateriaaleihin on vaikuttava keino nostaa oppimistuloksia. Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus ovat korkeasti koulutetut opettajat ja laaja pedagoginen vapaus toteuttaa opetusta.

Rehtorien ja opettajien yhtälailla välttämätöntä saada riittävästi koulutusta ja tukea, jotta he pystyvät käyttämään digitaalisia oppimateriaaleja pedagogisesti järkevällä tavalla. Tämä mahdollistaa myös sen, että oppilaat oppivat käyttämään teknologiaa turvallisesti ja vastuullisesti. Turvallinen ja kriittinen digitaalinen lukutaito on nykyään tärkeä osa oppimista ja työelämäntaitoja.

Useimmissa luokissa on havaittu, että oppilaat käyttävät digilaitteita väärin, kuten katsomalla videoita tai pelaamalla pelejä oppituntien aikana. Tämä heikentää oppimistuloksia ja lisää oppilaiden ruudulla olemisesta aiheutuvaa kokonaiskuormitusta.

Liika ruutuaika on iso riski aivoterveydelle. Riskeinä ovat erityisesti ahdistuneisuushäiriöt, masennus ja tarkkaavaisuuden häiriöt. Päänsärky, niskan ja selän vaivat ovat usein merkkejä liiallisesta ruutuajasta. Pienillä lapsilla liiallinen ruutuaika voi aiheuttaa myös silmien kehityksen häiriöitä.  Lisäksi sosiaalisen median riskinä ovat myös itsetunnon ja kehonkuvan ongelmat, kun itseä, omaa kehoa ja elämää verrataan jatkuvasti äärimmäisen valikoituun, suodatettuun ja käsiteltyyn sisältöön.

Älylaitteiden liiallinen käyttö nakertaa muihin asioihin käytettyä aikaa. Sosiaalisia taitoja ei opita, ulkoilu ja liikkuminen jäävät, kun aika kuluu älylaitteen ruudulla. Älylaitteita käytetään myös yhä useammin kiusaamiseen ja väkivaltaan.

Oppilaat tarvitsevat myös koulussa ruudutonta aikaa ja mahdollisuuden keskittyä ilman ympärillä häiritseviä laitteita. Olen samaa mieltä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kanssa siitä, että opettajille tulee antaa oikeus päättää älylaitteiden käytöstä laajemmin ja tarvittaessa kerätä kaikkien oppilaiden puhelimet pois ennen koulupäivää tai oppitunnin alkua.

Opetusministeriössä on valmisteilla hallitusneuvotteluissa sopimamme lakiesitys, jonka avulla kouluissa voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa älylaitteiden käyttöä koulupäivän aikana ja vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen. Uudet säädökset on syytä saada viipymättä eduskunnan käsittelyyn. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin ja oppilaiden sekä opettajien hyvinvointiin.

Tarve on myös laajemmalle kansalliselle keskustelulle ja tarvittaessa lisälinjauksille pedagogisesti laadukkaan oppimisen ja hyvinvoinnin varmistamiseksi digitalisaation edessä. Tähän keskusteluun tarvitaan mukaan kaikki asianosaiset, myös lapset ja nuoret.

Teknologia ei voi koskaan täysin korvata vuorovaikutteista, ammattitaitoisen opettajan johtamaa opetusta. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten aikaa ja vuorovaikutusta oppiakseen, kehittyäkseen ja kasvaakseen turvallisesti.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on sanoi puhuessaan opiskelijoille osuvasti: ”Lukekaa kirjaa yksi tunti päivässä, liikkukaa yksi tunti päivässä ja rajoittakaa sosiaalinen media yhteen tuntiin päivässä.” Tämä ohje sopii hyvin kaikenikäisille.

Munkkiniemenbaanan eli Etu-Töölön ja Munkkiniemen välille suunnitteilla olevan pyöräliikenneväylän yleissuunnitelman käsittely on aloitettu kaupunkiympäristölautakunnassa. Suunnitelma on herättänyt valtavasti keskustelua, eikä ihme.

Tervetuloa keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia kokoomuslaisten kaupunginvaltuutettujen ja kaupunkiympäristölautakunnan jäsenten kanssa Munkkiniemen baanan yleissuunnitelmasta Munkkiniemen Puukioskille Laajalahdenaukiolle lauantaina 31.8. klo 15.

Olen tavattavissa yhdessä kokoomuksen kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Risto Rautavan sekä monen muun kokoomustoimijan kanssa.

Olen lauantaina menossa mukana myös Lauttasaari-päivillä ja tavattavissa Lauttasaaren Kasinonrannassa kokoomuksen ständillä klo 13-14.

Lämpimästi tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan sinulle tärkeistä aiheista.

Munkkiniemenbaanan reitti on suunniteltu kulkevan Humallahden kallioiden edessä merenlahden päälle rakennettavaa betonista rakennelmaa pitkin. Ainutlaatuiselle rantakallioalueelle esitetään rakentamista mm siksi, että pyöräilijät välttäisivät reitillä olevalla mäellä polkemisen. Betonisiltaa perustellaan myös sillä, että jyrkät mäet saattavat toimia esteenä sellaisille, jotka eivät vielä pyöräile.

Esitettyä luontoa pilaavaa, kallista ja täysin turhaa rakennelmaa ei tule toteuttaa. Järkevä toteuttamiskelpoinen ratkaisu on pitää baana jo olemassa olevalla Paciuksenkadun pyörätiellä. Tämä linjausvaihtoehto oli alun perin suunnitelmassa esillä ja siihen olisi viisasta palata.

Humallahden kalliot ovat luonnonarvoiltaan ja maisemallisesti arvokkaita. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on kannanotossaan varoittanut, että baana uhkaa Humallahden rannan ruovikoita, arvolehtoa ja kalliomaisemaa. Helsingissä ei ole enää montaa luonnontilassa säilynyttä kalliorantaa ja nykyisiä on suojeltava.

Suunnitelma on herättänyt paljon muitakin huolia. Suunnitelman pelätään ruuhkauttavan liikennettä Mechelininkadulla ja Pohjoisella Hesperiankadulla entisestään. Ruuhkia lisäävät jo keskusta-alueella tehdyt liikenneratkaisut.

Aiemmissa suunnitelmaluonnoksissa on kaavailtu Munkkiniemen Puistotien poikkikatujen, Solnantie ja Kadetintien, sulkemista Puistotien ylityksen kohdalta autoliikenteeltä. Tämä ruuhkauttaisi liikennettä Puistotiellä ja pienemmillä asuinkaduilla, vaikeuttaen asukkaiden arkea ja liikkumista. Pienillä kaduilla on asuntojen lisäksi päiväkoteja, kouluja, urheilukenttiä ja siten paljon eri ikäisiä kävelijöitä.  Ruuhkautunut liikenne lisäisi turvattomuutta ja vähentäisi viihtyisyyttä. Uusimmassa suunnitelmaesityksessä teiden sulkua siirretään tuonnemmaksi muttei hylätä.

Puistotie on Munkkiniemen tärkeä keskus, jonka luonnetta ei saa baanasuunnitelmalla pilata. Suuri huoli on lippakioskialueesta, joka on alueen asukkaiden olohuone. Laajalahden aukio on säilytettävä turvallisena, riittävän väljänä sekä viihtyisänä tapaamis- ja kulkualueena, graniittikoroke on pidettävä jatkossakin koskemattomana paikallaan

Pahimpiin riskikohtiin Munkkiniemen puistotien itä- ja länsipään ongelmallisin kohtiin on saatava turvalliset liikenneratkaisut. Nykyinen Munkkiniemen puistotien pyörätie on muutoin vallan toimiva sellaisenaan.

Helsingin kaupunki on sitoutunut kehittämään pyöräilyinfrastruktuuriaan erityisesti kantakaupungin alueella ja laajentamalla baanaverkkoa.  On tärkeää, että pyöräilyn edellytyksiä ja pyöräilyreittejä kehitetään. Pyöräily on monelle mukava liikkumis- ja liikuntamuoto.  Helsinkiin ovat lämpimästi tervetulleita nykyistä yhtenäisemmät ja turvallisemmat pyöräilyreitit, mutta niitä ei pidä rakentaa piittaamatta vaikutuksista muihin liikkujiin, turvallisuuteen, asuinalueiden omaleimaisuuteen, luontoarvoihin tai verorahojen järkevään käyttöön.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingistä. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi. Näkemykset ja ajatukset Helsingin kehittämiseksi ovat tervetulleita, pidetään yhteyttä.

Uusi Suomi Puheenvuoro 27.8.2024

Päivän paras uutinen: Ministeri Juuson johdolla käynnistetään pikaiset lainsäädäntötoimet ruuhkautuneen Soteri-rekisterin ongelmien ratkaisemiseksi.

Lainvalmistelun tavoitteena on mm. mahdollistaa se, että sote-alan itsenäiset ammatinharjoittajat voisivat vuoden 2025 loppuun saakka käynnistää toimintansa välittömästi jätettyään hakemuksen virastolle. Tilapäinen laki on määrä valmistella pikimmiten. Tällöin toiminnan aloittaminen ei viivästyisi kohtuuttomasti hakemuskäsittelyn ruuhkien seurauksena. Rekisteröintimenettelyn laajentamista julkisiin palveluihin myös lykätään vuoteen 2027.

Olen saanut kesän aikana paljon yhteydenottoja yrittäjiltä Soteri-rekisterin ruuhkautumisesta. Viime kaudella säädetyn ja vuoden alussa voimaan astuneen sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain mukaisen Soteri-rekisterin jonotilanne johtaa suoriin tulonmenetyksiin sekä elinkeinotoiminnassa syntyvien verotulon menetyksiin.

Yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen palveluntuottajat, sekä yksityiset elinkeinonharjoittajat, ovat velvoitettuja odottamaan rekisteröintipäätöstä ennen kuin voivat aloittaa toimintansa.

Viimeaikaiset tiedot Soteri-rekisterin tilanteesta ovat olleet huolestuttavia. Heinäkuussa julkaistun avin tiedotteen mukaan terveydenhuollon rekisteröintihakemusten käsittelyaika on venynyt joissain tapauksissa jopa kuuteen kuukauteen. Tämä on täysin kohtuuton tilanne monille yrittäjille ja yrityksille, joiden toiminta on rekisteröintipäätöksestä riippuvaista.

Ruuhkat aiheuttavat merkittäviä tulonmenetyksiä ja heikentävät palvelujen saatavuutta. Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n tekemään kyselyyn vastanneet yrittäjät kertoivat menettäneensä keskimäärin 17 000 euroa tai 3,5 kuukauden palkan estyneen työnteon seurauksena.

Vaikea jonotilanne ei vaikuta ainoastaan uusiin toimijoihin, vaan se jarruttaa myös niiden yritysten toimintaa, jotka ovat jo rekisterissä. Ammatinharjoittajien palkkaaminen, sijaisuudet ja rekrytointi viivästyvät. Kuntoutuspalveluiden saaminen ajoissa on elintärkeää ihmisten työ- ja toimintakyvyn kannalta, ja nykyinen tilanne hidastaa kuntoutujien hoitoon pääsyä.

Nykyisin monet hakemukset palautetaan täydennettäväksi puuttuvien tietojen vuoksi, mikä hidastaa prosessia entisestään. Jos lupaviranomainen voisi hyväksyä hakemuksen ehdollisena, tämä nopeuttaisi käsittelyä ja purkaisi jonoja merkittävästi.

On erinomainen uutinen, että ministeriössä valmistellaan uusia keinoja, joilla vältetään turha byrokratia ja varmistetaan, ettei elinkeinonharjoittajien toimintaa viivytetä tarpeettomasti. On kohtuutonta, että esimerkiksi hakemuksessa yhden päivämäärätiedon puuttuminen voi estää yrittäjää aloittamasta toimintaansa.

Nostin aiemmin esille Kuntoutusyrittäjät ry:n ehdotuksen muuttaa asetusta käsittelyaikojen lyhentämiseksi ja jätin kirjallisen kysymyksen palvelutuottajarekisteri Soterin käsittelyaikojen saattamisesta valvontalain mukaiselle tasolle, sekä palveluntuottajien oikeuden elinkeinoon ja työhön turvaamisesta Soteri-rekisteriä koskevalla säädösmuutoksella.

Teen osaltani töitä, että asia etenee nopeasti, jotta helpotamme yrittäjien tilannetta ja parannamme palveluiden saatavuutta Suomessa.

Tiedote 22.8.2024

Kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa ehdottaa lisätoimia edelleen ruuhkautuneen Soteri-rekisterin jonojen purkamiseksi. Soteri-hakemusten käsittelyjono on avin heinäkuun tiedotteen mukaan (https://avi.fi/tiedote/-/tiedote/70353414) terveydenhuollossa 3-6 kuukautta.

- Lisäkorjaustoimet ovat tarpeen tilanteen lukuisille yrittäjille sekä yrityksille aiheuttaman ahdingon helpottamiseksi, ja oikeuden elinkeinoon sekä työhön turvaamiseksi, Sarkomaa toteaa.

Asiaa vauhdittaakseen Sarkomaa jättää kirjallisen kysymyksen, jossa nostetaan esiin Soteri-rekisteriä koskeva säädösmuutosehdotus.

Vuoden 2024 alussa käyttöön otettu Soteri-rekisteri on tehdyistä korjaustoimista huolimatta edelleen vakavasti ruuhkautunut. Yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen palveluntuottajat sekä uuden sote-valvontalain mukaan nyt myös yksityiset elinkeinonharjoittajat, joutuvat odottamaan rekisteröintipäätöstä ennen kuin pääsevät aloittamaan toimintansa. Jonotilanne johtaa suoriin tulonmenetyksiin sekä elinkeinotoiminnassa syntyvien verotulon menetyksiin. 

- Tilanne vaikuttaa myös niihin toimijoihin, jotka ovat jo rekisterissä jarruttaen ammatinharjoittajien palkkaamista, sijaisuuksia sekä rekrytointia, Sarkomaa sanoo. 

Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n elokuussa 2024 tekemään kyselyyn vastanneet olivat keskimäärin menettäneet tuloja estyneen työnteon seurauksena noin 17 000 euroa tai 3,5 kuukauden palkan edestä. Soteri-rekisterin jonotilanne heikentää entisestään palvelujen saatavuutta tilanteessa, jossa terveydenhuoltomme on suurissa vaikeuksissa. Tilanne on mm. hidastanut kuntoutujien hoitoon pääsyä. Kuntoutuspalvelut ovat elintärkeitä ihmisten työ- ja toimintakyvyn kannalta.

Sarkomaa nostaa esiin Kuntoutusyrittäjät ry:n ehdotuksen käsittelyaikojen lyhentämiseksi, jonka mukaan sosiaali- ja terveysministeriö voisi antaa uuden asetuksen valvontalain 16 § nojalla. 

Ehdotuksessa 16 §:n sisällytetyn STM:n asetuksenantovaltuutuksen perusteella voitaisiin antaa uusi sosiaali- ja terveysministeriön asetus, joka oikeuttaisi lupaviranomaisen (avin tai Valviran) riskiperusteisen harkintansa mukaan käsittelemään, hyväksymään ja tallentamaan Soteri-rekisteriin hyväksytty hakemus ehdollisena tai muuten ilman tiettyä puuttuvaa tietoa, kuten yksittäisen suunnitelman päivämäärätietoa. Ehtona olisi, että tieto lisättäisiin Soteriin esimerkiksi lain 17 §:n mukaisesti maaliskuussa 2025.

- Tällä hetkellä monet hakemukset joutuvat takaisin täydennettäväksi puuttuvien tietojen vuoksi, mikä hidastaa käsittelyä entisestään. Jos lupaviranomainen voisi hyväksyä hakemuksen ehdollisena, tämä nopeuttaisi prosessia ja purkaisi jonoja, Sarkomaa sanoo.

Riskiperusteinen harkinta säilyisi edelleen viranomaisilla: valvontaviranomainen voisi tilanteesta riippuen hyväksyä hakemuksen puutteellisena ja myöhemmin täydennettävänä tai riskiarvionsa mukaan myös vaatia täydennettävää tietoa heti.

- Potilasturvallisuus on ehdottoman tärkeää, mutta se ei tarkoita, että byrokratian vuoksi pitäisi viivyttää sellaisten hakemusten hyväksymistä, joista puuttuu esimerkiksi vain yksittäinen päivämäärätieto, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 0505113033

Letterbox kolumni 15.8.2024

Koulujen alkaessa Helsingissä on otettu käyttöön tervetullut kännykkäkäytäntö. Koulujen järjestyssäännöissä on kielletty häiritsevä kännykän käyttö oppituntien aikana. Kännyköitä ei käytetä, ellei opettaja erikseen niin ohjeista. 

Peruskouluissamme on myös mahdollisuus ottaa käyttöön kännykkäparkkitoiminta. Se tapahtuu yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa, eli oppilaita pyydetään luovuttamaan kännykät pois oppitunnin ajaksi. Kännykkäparkkien käyttöä vaikeuttaa se, että apulaisoikeusasiamiehen linjauksen mukaan digilaitteiden luovuttamisen on oltava aina vapaaehtoista.

Olen samaa mieltä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kanssa siitä, että opettajille tulee antaa oikeus päättää kännyköiden käytöstä laajemmin ja tarvittaessa kerätä kaikkien oppilaiden puhelimet pois ennen koulupäivää tai oppitunnin alkua.

Opetusministeriössä on valmisteilla hallitusneuvotteluissa sopimamme lakiesitys, jonka avulla kouluissa voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa älylaitteiden käyttöä koulupäivän aikana ja vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen.

Uudet säädökset on syytä saada viipymättä voimaan. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin. Älylaitteiden käyttö heikentää keskittymiskykyä, ja nakertaa muihin asioihin käytettyä aikaa. Sosiaalisia taitoja ei opita, kun aika kuluu älylaitteen ruudulla. Älylaitteita käytetään myös yhä useammin kiusaamiseen tai väkivaltaan.

Ruotsissa kännykkäparkit ovat arkipäivää. Norjassa kännykkäparkit ovat tutkitusti edistäneet mielenterveyttä ja parempia oppimistuloksia.

Suomessa hankitaan puhelimet lapsille hyvin varhain ja lähes kaikilta koululaisilta sellainen löytyy. Melkein jokainen älypuhelimen omistava lapsi viettää ruudulla aikaa enemmän kuin suositellaan. 

Helsingissä on asetettu tavoitteeksi edistää yhdessä kotien kanssa digilaitteiden turvallista ja terveellistä käyttöä. Jatkossa kouluissamme opetetaan oman ruutuajan seuraamista sekä vastuullista mediankäyttöä. 

Selvää on, että tarvitsemme laajempia toimia yhä useamman lapsen ja nuoren elämän vallanneeseen sosiaalisen median käyttöön arjessa. Tehtävää ei saa jättää yksin koulujen harteille. Lapsen ja meidän aikuistenkin on opittava, että ihmisen pitää hallita teknologiaa ja puhelintaan eikä päinvastoin.  

Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi osuvasti opiskelijoille: "Lukekaa kirjaa yksi tunti päivässä, liikkukaa yksi tunti päivässä ja rajoittakaa sosiaalinen media yhteen tuntiin päivässä." Tämä ohje sopii hyvin kaikenikäisille. 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen

kolmen nuoren äiti

Töölöläinen 12.8.2024

Kotikaupunkimme tarvitsee uusia kasvun eväitä, joita löytyy palvelualoilta. Matkailu ja tapahtumat ovat näistä potentiaalisimpia. 

Matkailu tuo elinvoimaa ja elävyyttä Helsinkiin. Kaupunginvaltuustossa hyväksymämme kaupunkistrategian mukaisesti tavoittelemme kaupungistamme maailman kestävintä matkailukohdetta. Matkailu korostuu myös pohdittaessa keinoja ydinkeskustan elinvoiman vahvistamiseksi. 

Matkailulla on useita positiivisia kerrannaisvaikutuksia monille muille aloille. Matkailu on tärkeä työllistäjä sekä yrittäjyyden vauhdittaja. Kun matkailijat käyvät kaupunkimme ravintoloissa, kahviloissa ja kaupoissa, ylläpitävät he samalla moninaisempia palveluja meille helsinkiläisille. 

Helsingissä ei ikävä kyllä olla muiden Pohjoismaiden tavoin vielä palattu koronaepidemiaa edeltävälle tasolle matkailijoiden määrässä. Samaan aikaan kaupungissamme on avattu useita uusia hotelleja, joissa kaivataan kipeästi lisää asiakkaita. Helsingin on maamme tärkeimpänä matkailukohteena pysyttävä matkailun edistämisessä parempaan. Meillä on myös lupa odottaa, että valtiovalta vauhdittaa matkailua omilla toimillaan. 

Helsingin tavoite on parantaa kilpailuasetelmaansa kulttuurin, urheilun ja muiden suurtapahtumien sekä etenkin kansainvälisten kongressien ja messujen isäntäkaupunkina yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Onnistuaksemme on kaupungin yhdistettävä kaupunkitoimijat, yritykset ja muiden alojen toimijoiden voimavarat entistä tiiviimmin sekä löydettävä uusia tapoja toimialojen väliseen yhteistyöhön.

Kongressimatkailussa Helsinki on varsin kilpailukykyinen. Tapahtumapaikkojen suhteen haasteena on maamme merkittävämmän tapahtuma-areenan kiinniolo Venäjän hyökkäyssotaan liittyvistä pakotteista johtuen. Loistouutinen on se, että Helsinki Garden -hanke on vihdoin etenemässä.

Helsingin on kyettävä palvelemaan tapahtumajärjestäjiä, kuten yrityksiäkin, yhden luukun periaatteella. Tilojen ja alueiden käyttöä tapahtumiin ja kulttuuritoimintaan on helpotettava ja turhaa sääntelyä kevennettävä.

Hyvät liikenneyhteydet ja sujuvat vierailijoiden asiakaspolut ovat keskeisiä kilpailukyvyn perusedellytyksiä. Kaupungin keskusta-alueellekin on päästävä sujuvasti kaikilla liikennemuodoilla. Toimivat ja luotettavat liikenneyhteydet palvelevat yhtälailla kaikkia helsinkiläisiä ja alueemme yrittäjiä. 

Helsingin vahvuuksia matkailukaupunkina ovat omaleimainen kaupunkikulttuuri ja ainutlaatuinen luonto. Yleiset saunat ovat olennainen osa kaupunkiamme. Ne houkuttelevat matkailijoita tutustumaan suomalaiseen saunakulttuuriin. 

Itämeri ja meren rannat ovat helsinkiläisten suuri rikkaus ja rakkaus. Kaupunkimme erityisvaltteja, merellisyyttä ja puhdasta luontoa, tulee hyödyntää nykyistä kunnianhimoisemmin. Merellisiä yhteyksiä, rantareittejä, laitureita ja merellisen yrittäjyyden edellytyksiä on edistettävä. 

Meren luonto saaristoineen tarjoaa hienoja elämyksiä. Kestävä matkailu merellisissä ympäristöissä edellyttää luonnon monimuotoisuuden suojelua ja ympäristöystävällisten käytäntöjen edistämistä. Olen intohimoinen Itämeren suojelijana ja kotimeremme puolen pitäminen ollut aina ollut työssäni keskeistä. Palveluja suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota ainutlaatuisen Itämeren ja vesistöjemme suojeluun.

Luontoystävällisyys on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi valtti matkailussa. Yhä useampi matkailija haluaa yksilöllisiä kokemuksia ja kestävämpää matkailua massaturismin sijaan. Kaupungin maailmanlaajuisestikin kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä luo raamin myös matkailu- ja tapahtuma-aloille.

Helsingin viihtyisyyttä on syytä lisätä myös kehittämällä puistoja ja ulkoilualueita sekä niiden opasteita. Valtuustossa myöntämämme lisärahoituksen avulla Töölönlahden puistoon on hanhien likaamien nurmikenttien tilalle tuotu tänä kesänä uutta kasvillisuutta ja kukkaketoja. Puistoon on lisäksi rakennettu leikkialue ja oleskelutilaa. Oli harmillista, että kesäpuistoksi tarkoitettu uudistus valmistui varsin myöhään. Perusteellisempi puiston remontointisuunnitelma on tarkoitus valmistua syksyllä. Alueelle on toivottu koko perheelle sopivaa leikkimään ja liikkumaan innostavaa puistoa. Sellainen on varmasti mieluinen myös matkaileville perheille. Toiveita on tullut myös monipuolisesta kahvila- ja terassitoiminnasta. Moni on kysynyt miksi Töölönlahdella ei ole saunaa.

Finlandia-talo, Ooppera, Musiikkitalo ja Oodi tekevät Töölönlahdesta yhden kaupunkimme upeimmista kulttuurikeskittymistä. Töölöstä löytyy paljon potentiaalia tapahtuma- ja kulttuuritoiminnan kehittämiseen. 

Olennaista on, että kotikaupunkimme kehittämisessä näkyy ja kuuluu asukkaiden ääni.

Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaiken ikäisille helsinkiläisille.