fbpx Siirry sisältöön


Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajat vaativat, että harvan asutuksen erityisrahoitusta lukuun ottamatta EU:n rakennerahastovarat kohdennetaan sinne, missä niille saadaan paras vastine. Tuloksellisuudella varmistetaan Suomen saanto jatkossakin, muistuttavat puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok.) sekä varapuheenjohtajat Tiina Elo (vihr.), Eveliina Heinäluoma (sdp) ja Riikka Slunga-Poutsalo (ps).

Suomessa ollaan valmistelemassa päätöstä EU:n aluetukien käytöstä vuosina 2021–2027. Uudenmaan kestävän kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn edellytysten vahvistaminen on koko maan edun mukaista. 

Kun valtion vastinrahoitus ja hankkeiden omarahoitus lasketaan mukaan, kyse on kokonaisuudessaan 4–5 miljardista eurosta. Ei ole yhdentekevää, miten tällainen summa kansallisesti jaetaan.

Varoja kohdennettava alueille, joilla syntyy parhaat tulokset 

Komissio on todennut, että on Suomen kansallinen asia kohdentaa rahoitus alueille, joilla syntyy parhaat tulokset. Suomen on parannettava rahojen käytön vaikuttavuutta.  

Uudella ohjelmakaudella EU haluaa lisätä kasvua, työllisyyttä ja koulutusta koko unionin alueella. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat keskeisiä koheesiopolitiikan sisältöjä. 

Sekä EU:n että Suomen hallitusohjelman tavoitteisiin vastaaminen vaatii merkittävästi nykyisiä suurempaa panostusta. On välttämätöntä, että tuet kohdennetaan vaikuttaviin toimiin tasapainoisesti Suomen alueille. Uudellamaalla on valtava potentiaali koko Suomen innovaatio- ja liiketoiminnan edistämisessä. 

Lisäksi Uudellamaalla on sekä maan suurimmat ilmastopäästöt että päästöjä synnyttävät ihmisjoukot. Alueen onnistunut siirtyminen hiilineutraaliin vihreään talouteen on kansallisen päästökehityksen kannalta erittäin tärkeää. 

Tavoitteena oikeudenmukaisempi malli

Kun kansallinen kokonaisetu huomioidaan paremmin, se johtaa myös oikeudenmukaisempaan rahoitusmalliin. Tukia tulee kohdistaa nykytilannetta enemmän sinne, missä tarvitaan toimia työttömyyden vähentämiseksi ja maahanmuuton vuoksi. 

Etelä- ja Länsi-Suomessa on myös alueita, joiden kehitysluvut ovat Itä-Suomen alueiden luokkaa. Uudellamaalla eri alueiden kehitys muun muassa väestökasvun, huoltosuhteen tai yritystoiminnan kannalta on hyvin epätasaista. Aluetukia tulee siis tarkastella tarveperusteisesti, ei aluepolitiikan silmälasein. 

Kansanedustajien puheenjohtajisto vaatii varojen jakamista siten, että maahanmuuton, työttömyyden, ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen tuomiin haasteisiin kyetään vastaamaan. 

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto: 

Puheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Varapuheenjohtajat
Tiina Elo, puh. 09 432 3028
Eveliina Heinäluoma, puh. 09 432 3050
Riikka Slunga-Poutsalo, puh. 09 432 3057


Tiedote 20.9.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää mittavana puutteena sitä, ettei Suomessa bioanalyytikoilla eikä röntgenhoitajilla ole yliopistossa oman alan jatko-opintomahdollisuuksia. Sarkomaa kannattaa terveystieteen maisterikoulutuksen ja sen osana kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteenkäynnistämistä Helsingin yliopistossa.


Bioanalyytikkoliiton ja Röntgenhoitajaliiton tiedekorkeakoulutuksen työryhmä on tehnyt asiasta esityksen, jolle HUS Diagnostiikkakeskuksen johto on antanut tukensa. Asian vauhdittamiseksi on Sarkomaan johdolla eduskunnassa jätetty tiedekorkeakoulutuksen työryhmän esitykseen perustuva kirjallinen kysymys diagnostisten terveyspalveluiden henkilöstön riittävyydestä, urapolkujen mahdollistamisesta ja kyseisten alojen tiedekorkeakoulutuksen käynnistämisestä Helsingin yliopistossa.

”Suomessa ei ole, toisin kuin muissa Pohjoismaissa, kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteen koulutusohjelmia yhdessäkään yliopistossa. On vakava puute, että Bioanalyytikon (laboratoriohoitaja) ja röntgenhoitajan tutkinnon suorittaneilta puuttuvat yhdenvertaiset jatko-opintomahdollisuudet tiedekorkeakoulussa. Aloilla on suuri työvoimapula ja osasyy tähän on jatkokoulutusmahdollisuuden puute. Kansainvälisessä mittakaavassa ei ole yhtään kestävää perustelua sille, että Suomen tilanne eroaa näiden tieteenalojen tiedekorkeakouluopintojen osalta muiden Euroopan maiden koulutustarjonnasta”, Sarkomaa toteaa.  

Hoitotiedettä on mahdollisuus opiskella monissa Suomen yliopistoissa, mutta kyseiset koulutusohjelmat eivät anna bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille mahdollisuutta syventää omien alojensa substanssiosaamista. Ammattikorkeakouluissa suoritettu ylempi ammattikorkeakoulututkinto ei korvaa opintomahdollisuuksia tiedekorkeakoulussa. On suuri puute terveydenhuollon diagnostiikkapalveluiden ja alojen kehittymiselle, että kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteen yliopistotasoinen tutkimus ja koulutus puuttuvat maassamme. 

”Mahdollisuudet jatkokouluttautumiseen ja urakehitykseen ovat merkittäviä vetovoimatekijöitä peruskoulutukseen hakeutuville ja ammatissa toimiville terveydenhuollossa. Ne lisäävät henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhön sitoutumista, vaikuttavat alan vetovoimaan ja alalla pysymiseen ja siten työvoiman saatavuuteen”, Sarkomaa jatkaa.

”Koulutuksen sijoittamiselle Helsingin yliopistoon on vahvat perusteet. Suuri osa bioanalyytikkoja ja röntgenhoitajia työskentelee eteläisessä Suomessa”, Sarkomaa päättää. 

Kirjallinen kysymys KK 497/2021 vp diagnostisten terveyspalveluiden henkilöstön riittävyydestä, urapolkujen mahdollistamisesta ja tiedekorkeakoulutuksen käynnistämisestä Helsingin yliopistossa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_497+2021.aspx

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Tiedote 18.9.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää vakavana virheenä, että hallituksen ensi vuoden budjettiesityksestä puuttuvat määrärahat sosiaali- ja terveyspalveluiden arvioinnissa hyödynnettäviin terveydenhuollon kansallisiin laaturekistereihin. Sarkomaasta hallitus rikkoo tällä antamansa lupaukset sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun kehittämisestä.

Terveydenhuollon laaturekisteripilotit käynnistyivät Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) johdolla vuonna 2018 Sarkomaan aloitteesta. Laaturekisterityö mahdollistettiin eduskunnassa kahtena vuonna valtion budjettiin lisäämällä määrärahalla.

”Pilotoinnin päätyttyä THL teki esityksen laaturekistereiden vakinaistamisesta. Hallitukselta ei rahaa herunut, joten eduskunta pelasti laaturekisterit myöntämällä viime vuonna määrärahaa niiden jatkotyöhön. Ilman eduskunnan myötävaikutusta laaturekistereiden kehitystyö kansallisena toimintana olisi ollut riskissä pysähtyä kokonaan”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaasta oli suuri pettymys, että muutoin rahaa avokätisesti jakavalta hallitukselta ei eduskunnan linjauksista huolimatta tänäkään vuonna herunut paria miljoonaa euroa. 

”Kyseessä on valtion budjetissa pieni vain 1,4 miljoonan euron määräraha, mutta merkitykseltään valtava siinä, miten suomalaisten terveyspalveluja voidaan modernisti ja vaikuttavasti kehittää. Eduskunnan on tänäkin vuonna huolehdittava, että valtavalla työllä eteenpäin ponnistettua työtä ei romuteta”, sanoo Sarkomaa.

”Monelle suomalaiselle on varmasti yllättävä ja järkyttäväkin tieto, ettei maamme julkisessa terveydenhuollossa laatua seurata systemaattisesti. Suomi poikkeaa laaturekistereiden puuttumisen vuoksi muiden Pohjoismaiden ja monien EU- ja OECD-maiden käytännöistä. Laatutiedolla sote-palveluja voidaan kehittää vaikuttavaksi, yhdenvertaiseksi ja turvalliseksi. Tietoa tarvitsevat niin sote-alan ammattilaiset, virkamiehet kuin päättäjätkin. Palveluita ei voi kehittää vaikuttavasti eikä tiedolla johtaa, jos tietoa ei ole”, Sarkomaa sanoo.

Terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien kehittämisessä on ollut mukana sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita, potilasjärjestöjä ja terveydenhuollon toimijoita. Pilottihankkeen mukaan laaturekisterit ovat tehokas työkalu sosiaali- ja terveysjärjestelmän kehittämisessä. 

Sarkomaasta laaturekisterit ovat tehokas keino nostaa puutteet sekä parhaat käytännöt päivänvaloon ja vauhdittaa yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rakentamista. 

”Laaturekisterit tuovat välttämätöntä valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa sote-uudistuksen tuomien muutosten tekemiseen, arviointiin ja johtamiseen. Aiemmin päätöksiä on jouduttu tekemään osin pussi päässä. Parempien palveluiden kehittäminen ei voi onnistua, ellei ole käytettävissä tietoa hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta”, Sarkomaa sanoo.

”Erinomaisia tuloksia laaturekistereiden pilotoinnissa on saatu muun muassa diabeteksen hoidon osalta. Tiedon avulla on voitu kohdentaa toimet niin, että hoitotulokset ja hoitotasapaino ovat parantuneet eri alueilla”, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaasta hallituksen olisikin viisasta ja välttämätöntä allokoida sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen mittavista kehittämisrahoista määrärahat valtakunnallisten laaturekistereiden vakinaistamiseen.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Hoitoalan työvoimapula on ajanut varsinkin kotihoidon ahtaalle. Hoitajapulaa on kaikissa vanhustenhuollon palveluissa. Varsinkin äkillisiä poissaoloja paikkaamaan on monin paikoin mahdotonta löytää sijaisia. Myös pitempien pestien tekijät ovat kiven alla. Superin puheenjohtaja Silja Paavola  on kuvannut tilannetta katastrofaaliseksi.

https://www.verkkouutiset.fi/ay-johtaja-ylella-kotihoito-jopa-katastrofaalisessa-tilassa/?fbclid=IwAR23FmmoTlqPpAzo8rIjhG9nD1KwaZkJI2ackZJDlMOdpDb1eizilZanZHM#f0ba44f2

Virkkeellä ja hetkessä kuntoon. Niin lupasivat korjata vanhusten huollon epäkohdat oppositiossa nykyiset hallituspuolueet nykyisen vastuuministeri Krista Kiurun johdolla. Hallitusvastuussa on toimittu pöyristyttävästi päin vastoin jopa omilla toimilla heikentäen vanhustenhuollon ennestään vaikeaa tilannetta. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy ja kotihoidon saatavuus ovat vaikeutuneet hallituksen säätämän hoitajamitoituslain valuvikojen takia.

Kotihoidossa olevat vanhukset ovat yhä iäkkäämpiä ja usein muistisairaita. Yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja.

Ennen koronaa alkaneesta ja koko hallituskauden jatkuneesta runsaskätisestä rahanjaosta  ja vastuuttomasta velanotosta huolimatta luvattuja euroja ei vieläkään vanhusten huollon epäkohtiin ole herunut. Hallitus on tehnyt rujon arvovalinnan.

Hoitajamitoitukseen ei hallitukselta löytynyt riittävästi euroja, vaan vastuuta siirretään seuraavalle hallitukselle. Lisäksi puuttuvia euroja nyhdetään valmistelemalla leikkauksia esimerkiksi sote-palveluiden rahoituksesta ja kelakorvauksesta.

On järkyttävää, että ministeri Kiurun johdolla valmisteltu tilannetta korjaamaan odotettu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus sai juuri  lausuntokierroksella täystyrmäyksen: esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Akuuttiin hoitajapulaan ei esityksessä löydy mitään vastauksia.

Kokoomuksen vaateessa lunastaa vanhuspalvelulupaus ei ole kyse lisämenojen ehdottamisesta, vaan vaateesta hallitukselle laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.

Kokoomus ei hyväksy sitä, että vanhuspalvelulupaus rikotaan räikeästi. Eduskunta ja koko Suomi odottavat hallitukselta rehellisiä vastauksia siihen, miksi vanhusten asia sysättiin hallituksen arvovalinnoissa syrjään?

Tiedote 17.9.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaasta oli virhe, että eduskunnassa juuri äänestetyllä päätöksellä tartuntatautilain 58 d §:n eduskuntakäsittely jatkuu hallituksen esityksen pohjalta.

”Vaikka eilen sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi mietinnössään torson 58 d pykälän ja äänesti kumoon lakipykälän kokoavan lakialoitteemme, emme luovuttaneet. Esitimme kansanedustaja Mia Laihon kanssa uudestaan istuntosalissa pykälän kumoamista. Tänään äänestyksessä eduskunta sen hylkäsi”, Sarkomaa sanoo.

Tartuntatautilain 58 d § on jäämässä voimaan hallituksen esittämällä tavalla muutettuna sen sijaan, että pykälä oltaisiin kokoomuksen esittämällä tavalla kumottu. Kokoomus jätti 7.9. Sarkomaan johdolla tartuntatautilain 58 d §:n kumoamisesta lakialoitteen, joka sai tukea eduskunnan sivistysvaliokunnalta sekä asiantuntijoiden kuulemisista ja asiantuntijalausunnoista. Myös perustuslakivaliokunta totesi, että sosiaali- ja terveys olisi syytä tarkastella, mahdollistaisiko nopeasti muuttuva epidemiatilanne myös nyt muutettavan 58 d §:n kumoamisen.

”Eduskunnalla on valta päättää. Olisin toivonut, että sitä valtaa ja arviointia olisi käytetty. Oli suuri pettymys, ettei pykälää kumottu, vaan hallituspuolueiden enemmistö hyväksyi ongelmallisen hallituksen esityksen, joka jättää aluehallintoviranomaisille ja kunnille laajan harkintavallan ja tulkinnan rajoituksiin. Tartuntatautilaki on varsinainen tilkkutäkki - ja vielä huonompaan suuntaan mennään”, Sarkomaa sanoo.  

Kokoomuksesta terveysturvalliset yleisötilaisuudet on mahdollista varmistaa tartuntatautilain 58 c §:n sääntelyn pohjalta. Sanotun pykälän sääntelyn nojalla asiakkaille ja osallistujille on muun muassa tarjottava mahdollisuus käsien puhdistamiseen ja riittävän etäisyyden ylläpitämiseen. Myös tilojen ja pintojen puhdistamista on tehostettava tavanomaisesta. Sarkomaasta pykälän kumoamisen jälkeen olisi ollut mahdollista toteuttaa tapahtumat terveysturvallisesti.

”Erityisesti ravintola-, kulttuuri- ja tapahtuma-alat ovat kärsineet kohtuuttomasti koronarajoituksista. Ala kokee, että hallitus käänsi taas selkänsä, eikä kentän hätää kuultu”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että muutamia kuukausia sitten eduskunnan portailla hallitus lupasi kuulla tapahtuma- ja kulttuurialaa.

”On todellakin mahdoton ymmärtää, miksi näin toimittiin, kun iso osa asiantuntijoista ja oikeusoppineista nosti esiin tämän pykälän ongelmallisuuden”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mielestä pykälän kumoaminen olisi luonut ennakoitavuutta ja näkymää kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoille, kun yhteiskunta avautuu kohti normaalia. Väliaikaiseksi tarkoitetun pykälän jättäminen voimaan antaa Sarkomaan mukaan väärän signaalin.

”Onko varmasti niin, että sosiaali- ja terveysministeriö on muuttuneessa tilanteessa riittävästi arvioinut erilaisten rajoitustoimien oikeasuhtaisuutta ja välttämättömyyttä?” kysyy Sarkomaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Aino Kiven mukaan lupaukset on nyt petetty liian monesti.

Teatteriohjaaja, dramaturgi ja kirjailija Aino Kivi reagoi twitterissä tietoon, jonka mukaan hallituspuolueet ovat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa estäneet tartuntatautilain kuuluisan 58d -pykälän kumoamisen. Tämä mahdollistaa esiintyvien taiteilijoiden rajoitusten jatkamisen.

– En tule koskaan äänestämään SDP:tä. Ensi vaaleissa äänestän Sari Sarkomaata ja kokoomusta, Aino Kivi kirjoittaa.

– Ennen koronaa äänestin vihervasemmistoa. Lupaukset on nyt petetty liian monesti ja kulttuurilla pyyhitty lattiaa.

Kivi toteaa SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton päässeen hallitukseen kulttuuriväen äänillä.

– Tuhoatte alamme perusteet ettekä välitä vaikka teille kuinka siitä huudetaan. Ette enää saa luottamustamme, hän toteaa.

Aino Kivi, 37, on toiminut muun muassa ohjaajana Joensuun kaupunginteatterissa ja nykyisin helsinkiläisen vapaan teatterin Myllyteatterin taiteellisena johtajana. Hänen esikoisromaaninsa oli Into Kustannuksen julkaisema Maailman kaunein tyttö.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei esitä turvavälipykälän kumoamista.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut valmiiksi mietinnön tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta.

Valiokunta puoltaa kahden metrin turvavälistä luopumista, mutta ei esitä pykälän kumoamista.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Sari Sarkomaan mielestä valiokunnan mietintö on ”märkä rätti tapahtuma- ja kulttuuri-alan kasvoille”.

– Oli valtava pettymys, ettei pykälää kumottu vaan hyväksyttiin hallituksen malli, joka tekee tartuntatautilaista entistä sekavamman ja tulkinnanvaraisemman, Sari Sarkomaa sanoo kannanotossaan.

Kokoomus ja perussuomalaiset jättivät valiokunnan mietintöön vastalauseen.

Sarkomaa toteaa, että kulttuuri- ja tapahtuma-ala on yksi eniten korona-rajoituksista kärsineistä aloista, mutta vieläkään ei heidän ääntä ei haluttu hallitusryhmissä kuulla.

– On mahdotonta ymmärtää, miksi näin toimitaan. Suuri osa asiantuntijoista oli pykälän kumoamisen kannalla. Pykälän kumoaminen olisi luonut ennakoitavuutta ja näkymää kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoille siirtymässä kohti normaalia, Sarkomaa näkee.

Kokoomuksen aloitteet terapiatakuusta on toistuvasti tyrmätty, toteaa kansanedustaja.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toivoo, että ”vihreät ajaisivat terapiatakuuta eikä huumeiden laillistamista”.

– Ikävä kyllä he ovat äänestämällä yhdessä muiden hallituspuolueiden kanssa estäneet jopa terapiatakuuta ehdottavan kansalaisaloitteen käsittelyn. Myös kokoomuksen aloitteet terapiatakuusta on toistuvasti tyrmätty. Se on rujo teko jonossa mielenterveyspalveluja odottavia ihmisiä ja heidän omaisiaan kohtaan, hän kirjoittaa Facebookissa.

Sarkomaa huomauttaa, että kannabis vaikuttaa haitallisimmin nuoriin.

– Käyttö voi laukaista masennuksen tai psykoosin. Tutkimusten mukaan kannabiksen käyttö tekee psykoosin puhkeamisriskistä 2–4-kertaisen.

Sarkomaa toteaa, ettei hän kannata kannabiksen eikä minkään muunkaan huumeen laillistamista.

– Esitys on valtava riski huumeiden ja samalla niistä johtuvien ongelmien paisumiseen. Suomessa on jo mittava alkoholiongelma ja kasvava sekakäyttö. Kynnyksen madaltaminen huumeiden käyttöön on aivan väärän suunta, joka olisi omiaan taklaamaan muutoinkin lisävoimaa tarvitsevien esimerkiksi päihdehuollon, psykiatrian, poliisin ja lastensuojelun työtä. Toimia tarvitaan päin vastoin päihteiden käytön sekä niiden aiheuttamien ongelmien vähentämiseen.

Hänen mielestään huumeiden käytön rangaistavuuden poiston sijaan on painopiste laitettava matalan kynnyksen hoitopaikkojen tarjoamiseen.

– Suomessa ei ole näyttöä siitä, että huumeiden käytön rangaistavuus estäisi merkittävästi hoitoon hakeutumista. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa rangaistuksen tuomitsematta jättämisen vähäisissä tapauksissa tai hoitoon ohjauksen yhteydessä. Esimerkiksi ensi kertaa nuoren jäädessä kiinni on mahdollista puhutella nuori poliisin toimesta ja käydä vanhempien läsnäollessa läpi tilanteeseen johtaneita seikkoja sekä ohjata nuori tarvittaessa hoitoon.Mitä mieltä olit artikkelista?47 vastaustaLisää tällaista+1Laitan jakoon+1Hyötyjuttu+1Peruskauraa+1Ei kiinnosta+1

React & Share


Vasemmistovihreän hallitus on tehnyt ruman arvovalinnan rikkoessaan jo ennen vaaleja ja hallitusohjelmassaan antamansa lupauksensa korjata vanhuspalvelujen epäkohdat.

Hallituksen budjettiesityksessä otetaan ripeästä talouskasvupyrähdyksestä piittaamatta lähes 7 miljardia lisävelkaa. Sama runsaskätinen rahanjako ja vastuuton velanotto on jatkunut koko hallituskauden, mutta luvattuja määrärahoja ei vieläkään vanhusten huollon epäkohtiin ole herunut.

Kokoomuksen vaateessa lunastaa vanhuspalvelulupaus ei ole kyse lisämenojen ehdottamisesta, vaan vaateesta hallitukselle laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Kokoomus ei hyväksy sitä, että vanhuspalvelulupaus rikotaan räikeästi. Eduskunta ja koko Suomi odottavat hallitukselta rehellisiä vastauksia siihen, miksi vanhusten asia sysättiin hallituksen arvovalinnoissa syrjään.

Hallitus on päin vastoin omilla toimillaan heikentänyt vanhustenhuollon ennestään vaikeaa tilannetta. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy ja kotihoidon saatavuus ovat vaikeutuneet hallituksen säätämän hoitajamitoituslain valuvikojen takia. Kotihoidossa olevat vanhukset ovat yhä iäkkäämpiä ja usein muistisairaita. Yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja.

On myös järkyttävää, että ministeri Kiurun johdolla valmisteltu tilannetta korjaamaan odotettu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus on saanut juuri päättyneellä lausuntokierroksella täystyrmäyksen: esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Akuuttiin hoitajapulaan ei esityksessä löydy mitään vastauksia.

On vakava virhe, että hoitajamitoitukseen ei hallitukselta herunut riittävästi euroja, vaan vastuuta siirretään seuraavalle hallitukselle. Puuttuvia euroja nyhdetään valmistelemalla leikkauksia esimerkiksi sote-palveluiden rahoituksesta ja kelakorvauksesta. Hoitajamitoitus tulee voimaan täysimääräisesti vasta hallituskauden lopussa, koska hallitus jätti rahanjaossaan ikäihmiset monin osin ulkopuolelle.

Tilanne on valtava järkytys ikäihmisten palveluihin korjausta luottavaisesti odottaneille suomalaisille, apua tarvitseville ikäihmisille sekä suurta työtaakkaa kantavalle henkilöstölle.

Valopilkku budjetissa on hallituksen suunnanmuutos suhtautumisessa kotitalousvähennykseen. Vasemmistovihreä hallitus leikkasi ensitöikseen kotitalousvähennystä. Ensi vuoden budjettiin esitetään aloitettavaksi kaksivuotista kokeilua, jossa vähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia nostetaan 40:stä 60:een silloin, kun kyse on kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöstä.

Eläkkeensaajien Keskusliitto on vedonnut hallitukseen, jotta kokeilun yhteydessä voitaisiin kotitalousvähennystä kokonaisuudessaan myöntää korotettuna yli 75-vuotiaille ja poistaa vähennyksestä omavastuu. Olen tehnyt asiasta eli senioreiden superkotitalousvähennyksestä marraskuussa 2020 lakialoitteen ja siihen liittyvän toimenpidealoitteen. Superkotitalousvähennyksessä senioreiden verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Senioreiden superkotitalousvähennyksellä ihminen voi valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin.

Kokoomus haluaa huolehtia siitä, että hoitajia on riittävästi niin ympärivuorokautisessa hoivassa kuin kotihoidossa ja omaishoitajien tukena. Seniorit ovat hyvin erilaisessa elämäntilanteissa ja siksi palveluihin tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Kokoomus on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan asiaan kestäviä ratkaisuja.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja


Tiedote 11.9.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää kammottavana arvovalintana sitä, että vasemmistovihreä hallitus on räikeällä tavalla rikkomassa jo ennen vaaleja hallitusohjelmassa antamansa lupauksensa korjata vanhuspalvelujen epäkohdat. 

Hallituksen budjettiesityksessä otetaan ripeästä talouskasvupyrähdyksestä piittaamatta lähes 7 miljardia lisävelkaa. Kansanedustajasta Sarkomaasta sama runsaskätinen rahanjako ja vastuuton velanotto on jatkunut koko hallituskauden, mutta luvattuja määrärahoja ei vieläkään vanhusten huollon epäkohtiin ole herunut. 

”Kokoomuksen vaateessa lunastaa vanhuspalvelulupaus ei ole kyse lisämenojen ehdottamisesta vaan vaateesta hallitukselle laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Kokoomus ei hyväksy sitä, että vanhuspalvelulupaus rikotaan räikeästi. Eduskunta ja koko Suomi odottavat hallitukselta rehellisiä vastauksia siihen, miksi vanhusten asia sysättiin hallituksen arvovalinnoissa syrjään”, Sarkomaa vaatii.

”Hallitus on päin vastoin omilla toimillaan heikentänyt vanhustenhuollon ennestään vaikeaa tilannetta. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy ja kotihoidon saatavuus ovat vaikeutuneet hallituksen säätämän hoitajamitoituslain valuvikojen takia. Kotihoidossa olevat vanhukset ovat yhä iäkkäämpiä ja usein muistisairaita. Yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja”, Sarkomaa jatkaa.

”On järkyttävää myös se, että ministeri Kiurun johdolla valmisteltu tilannetta korjaamaan odotettu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus on saanut juuri päättyneellä lausuntokierroksella täystyrmäyksen: esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Akuuttiin hoitajapulaan ei esityksessä löydy mitään vastauksia”, Sarkomaa huomauttaa.

Sarkomaa pitää vakavana virheenä myös sitä, että hoitajamitoitukseen ei hallitukselta herunut riittävästi euroja, vaan vastuuta siirretään seuraavalle hallitukselle. Puuttuvia euroja nyhdetään valmistelemalla leikkauksia esimerkiksi sote-palveluiden rahoituksesta ja kelakorvauksesta.

”Tilanne on valtava järkytys ikäihmisten palveluihin korjausta luottavaisesti odottaneille suomalaisille, apua tarvitseville ikäihmisille sekä suurta työtaakkaa kantavalle henkilöstölle”, sanoo Sarkomaa.

”Kokoomus haluaa huolehtia siitä, että hoitajia on riittävästi niin ympärivuorokautisessa hoivassa kuin kotihoidossa ja omaishoitajien tukena. Seniorit ovat hyvin erilaisessa elämäntilanteissa ja siksi palveluihin tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Kokoomus on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan asiaan kestäviä ratkaisuja”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja: 

Sari Sarkomaa, puh. +358 50 511 3033, sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram