Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 2.4.2026

Kokoomuksen kansanedustajat, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho pitävät keskustan kansanedustaja Markus Lohen ehdotusta (HS 29.3.) aikuisten suun terveydenhuollon siirtämisestä pois julkisen palvelun piiristä suomalaisen terveyspolitiikan tavoitteiden vastaisena.

Sari Sarkomaa ja Mia Laiho
Sari Sarkomaa ja Mia Laiho

– Keskusta on lähdössä vaarallisille vesille. Julkisen perusterveydenhuollon vahvistamisesta on ollut kansallinen konsensus, ja nyt siitä oltaisiin keskustan puolesta valmiita lipsumaan. Lohen ehdotus on hyvin lyhytnäköinen ja harkitsematon: se lisäisi terveyseroja ja heikentäisi väestön terveyttä johtaen palvelutarpeen nousuun. Jokainen hoitamaton suun sairaus lisää myöhemmin kustannuksia, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan ja Laihon mukaan kokoomus lähtee siitä, että jokaisella on ikään katsomatta lakisääteinen oikeus julkisiin palveluihin, joiden olennainen osa on suun terveydenhuolto.

– Terve suu on osa ihmisen kokonaisterveyttä ja hyvinvointia. Suun ja hampaiden sairauksilla on tutkitusti yhteys moniin kansansairauksiin. Hoitamattomat suun sairaudet lisäävät riskiä muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin, aivoinfarktiin, diabeteksen hoitotasapainon heikkenemiseen sekä vakaviin infektioihin, Sarkomaa kertoo.

Terve Suomi -tutkimuksen mukaan karies ja parodontiitti ovat edelleen merkittäviä kansansairauksia ja niiden esiintyvyydessä on huomattavia eroja sosioekonomisten ryhmien välillä.

– Tulokset alleviivaavat suun sairauksien ennaltaehkäisyn tärkeyttä ja yhdenvertaisten palveluiden kehittämistä vaikuttavuusnäkökulma edellä. Tähän suuntaan pitää mennä – ei keskustan Lohen ehdottamaan suuntaan, edustajat toteavat.

Sarkomaan ja Laihon mukaan suun terveydenhuollon kehittämisessä on hyödyntämätöntä potentiaalia. He korostavat, että Kela-korvausta ja palvelusetelijärjestelmää on kehitettävä tukemaan omahoitoa ja hoitoon hakeutumista sekä hyödyntämään koko palvelujärjestelmän kapasiteettia. Hyvinvointialueiden on vahvistettava yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa, ja hammashoitajien ja suuhygienistien osaaminen on otettava täysimääräisesti käyttöön.

Sarkomaa muistuttaa, että ikäihmisten suun terveydenhuoltoon sekä kotihoidossa että ympärivuorokautisessa hoivassa tarvitaan kipeästi vahvistusta.

– Painopiste on laitettava rakenteiden ja toimintatapojen uudistamiseen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Laadukas aikuisten suun terveydenhuolto ei missään nimessä kuulu karsittavien palveluiden joukkoon, Laiho painottaa.

Sarkomaa ja Laiho toteavat, että valtiontalouden tilanne ja kustannusten hillinnän tavoite heijastuvat myös terveydenhuollon rahoitukseen. Heidän mukaansa ennakoiva ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto sekä vaikuttava kansansairauksien hoito, johon kuuluu erottamattomasti myös suun sairaudet, on ainoa kestävä toimintatapa.

– Suun terveydenhuollon säilyttäminen julkisen sektorin järjestämis- ja rahoitusvastuulla on välttämätöntä, jotta kansalaisten yhdenvertaiset palvelut, terveyserojen kaventaminen ja väestön hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen voidaan turvata. Palvelujen toteuttamisessa on kuitenkin järkevää hyödyntää nykyisinkin käytössä olevaa monituottajamallia, Laiho toteaa.

Sarkomaa ja Laiho peräänkuuluttavat suun terveydenhuollon nostamista myös pian alkavan sote-parlamentaarisen työryhmän asialistalle. Kokoomusta työryhmässä edustavat Sarkomaa (varajäsen Maaret Castrén) ja Laiho (varajäsen Ville Väyrynen).

– Suun terveydenhuolto on olennainen osa sote-palveluja, ja sen on oltava vahvasti esillä parlamentaarisessa työssä, edustajat päättävät.

Julkaistu

Tiedote 28.3.2026

Kokoomuksen kansanedustaja ja Valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää tärkeänä, että Suomessa tehdään päätös rintasyöpäseulontojen laajentamisesta koskemaan 46–74-vuotiaita naisia Euroopan neuvoston tutkimukseen perustuvan ja vuonna 2022 annetun suosituksen mukaisesti. Useat Pohjoismaat ja maat Euroopassa ovat jo aiemmin tai viimeistään suosituksen myötä päivittäneet seulontaikärajansa. Suomen seulontaohjelma koskee nykyisin vain 50–69-vuotiaita. 

Seulontojen laajentamista on suosittanut myös Kansallinen syöpäseulontojen ohjausryhmä. (Rintasyövän seulontaohjelman vuosittaiset kustannukset ovat noin 15 miljoonaa euroa.  Ohjelman laajentaminen suosituksen mukaisesti nostaisi vuosittaisia kustannuksia noin kuudella miljoonalla eurolla.)

Suomen on syytä ripeästi toimia suosituksen mukaan. Seulontojen laajentaminen nuorempiin ja iäkkäämpiin ikäryhmiin on tutkimusten mukaan kustannusvaikuttava keino varhentaa rintasyövän havaitsemista, lisätä sairastuneen mahdollisuuksia selvitä syövästä, vähentää hoidon kustannuksia ja ennen kaikkea inhimillisiä kärsimyksiä, Sarkomaa sanoo.

- Sote-uudistuksen kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan vain tekemällä asioita uudella tavalla, Sarkomaa toteaa.

Seulonnan laajentaminen tukee pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman terveyden edistämistä, oikea-aikaista hoitoon pääsyä ja hoitojonojen purkua painottavia linjauksia. 

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Hoidon edistysaskeleista huolimatta se aiheuttaa eniten naisten syöpäkuolemia. Suomen on pystyttävä parempaan. Rintasyöpään sairastuu lähes joka kahdeksas nainen jossain vaiheessa elämäänsä. Useimmin rintasyöpä löytyy väestöseulonnalla.

- Pitkälle edenneisiin rintasyöpiin ei toistaiseksi ole parantavia hoitoja. Mitä varhaisemmassa vaiheessa rintasyöpä todetaan, sitä parempi on ennuste. Siksi seulontojen laajentaminen nuorempiin ja iäkkäämpiin ikäryhmiin on monin tavoin hyvin perusteltua ja viisasta, Sarkomaa painottaa.

Sarkomaa on aiemmin jättänyt asiaa koskevan toimenpidealoitteen (TPA 11/2023 vp).

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu

Blogi 27.3.2026

Viime vuoden viimeisessä kaupunginhallituksessa myönsimme 1 454 000 euron määrärahan Uusia alkuja -hankkeelle, jossa tarjotaan työpaikkoja korkeakoulutetuille 18−29–vuotiaille Helsingin työllisyyspalveluiden asiakkaille. Tarkoitus on palkata kaupungille 100 nuorta puoleksi vuodeksi hallinnon ja kehittämisen tehtäviin, nimikkeellä projektityöntekijä. 

Hankkeella haluamme kaupungin toimivan myös aloitteentekijänä työnantajayritysten suuntaan kannustaen kaupunkikonsernin yhtiöitä ja kaupungissa toimivia yrityksiä tutkimaan mahdollisuuksia tarjota harjoittelu- ja työpaikkoja nuorille korkeasti koulutetuille. Taloudellisena tukena kaupunki tarjoaa työnantajille työllistymiseen mm Helsinki-lisää.

Haluamme vahvistaa nuorten kiinnittymistä paikalliseen työelämään ja mahdollisuutta saada se ensimmäinen työpaikka, joka on monin tavoin tärkeä.

Vaikean työllisyystilanteen takia olemme lisänneet työllistämisen määrärahoja ja työllistämisen Helsinki-lisän myöntövaltuutta. Hyvä uutinen myös se, että koululaisten kesätyöseteli laajennetaan toisen asteen ensimmäiselle luokalle ja nuorten yrittäjyysseteli otetaan käyttöön. 

Ammatillisen koulutuksen määrän säilyttämiseen ja laadun vahvistamiseen on tehty erillispanostus. Olemme lisänneet myös lukiopaikkoja, jotta jokainen nuori löytäisi mielekkään opiskelupaikkansa. Panostamme varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja oppimisen tukeen, jotta jokainen nuori saisi riittävän osaamisen, joka kantaa tavoittelemaan unelmia.

Tämän vuoden alussa on otettu käyttöön myös eduskunnan päätöksellä valtakunnallinen työllistymisseteli, jolla tuetaan nuorten työllistymistä yksityisille työmarkkinoille alentamalla määräaikaisesti rekrytoinnin kustannuksia. Työvoimaviranomainen myöntää työllistymissetelin yritykselle, joka työllistää 18–29-vuotiaan nuoren vähintään kuuden kuukauden ajaksi. Setelin on tarkoitus kattaa 50 % palkkakuluista. Määrärahaa on varattu 30 miljoonaa euroa. Tavoite on avata nuorille ovia työelämään ja ehkäistä työttömyyden pitkittymistä.

Suomen talouden tilanne on ollut pitkään vaikea. Pieniä valon pilkahduksia on onneksi näkyvissä. Yhä useampi yritys suunnittelee palkkaavansa uusia työntekijöitä.

Uusien työpaikkojen syntymistä Helsinki vauhdittaa vaikuttavammin edistämällä yrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Kaupunkimme keskustan ja koko kaupungin elinvoiman lisääminen on keskeistä. Olennaista on, että Helsinki tekee vähemmän asioista itse ja enemmän yhteistyössä yritysten, järjestöjen, asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. 

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.

Ajatukset ja palaute liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Julkaistu

Kolumni 20.3.2026 Töölöläinen

Helsingissä olemme viime vuosina tehneet paljon uudistuksia, jotta kaupunkilaiset saisivat verorahoilleen parempaa vastinetta sujuvana hoitoon pääsynä ja laadukkaina sosiaali- ja terveyspalveluina. Myös pelastustoimessa kehittämistyö on ollut aktiivista, ja uusia pelastusasemia on perustettu kaupungin kasvaessa. Eduskunnassa olemme myös tehneet päätöksiä lakiesityksistä, joilla on uudistettu palveluja: lasten ja nuorten terapiatakuu on säädetty, hedelmöityshoitojen Kela-korvaus on palautettu ja suuhygienisti-, fysioterapeutti- ja gynekologikäyntien korotetut Kela-korvaukset ovat käytössä. Valinnanvapauskokeilu mahdollistaa 65 vuotta täyttäneille pääsyn yksityiselle yleislääkärille 30 eurolla. Keskeisimpiä uudistuksia on omalääkäri-omahoitajamallin vauhdittaminen.

Meillä on Helsingissä vahva tahto purkaa terveyskeskusjonot. Oikea-aikaisen hoidon varmistamiseksi olemme varautuneet lääkärivakanssien lisäämiseen, ja hoitajavakansseja on jo aiemmin lisätty. Otamme käyttöön moniammatillista yhteistyötä vahvistavan omalääkärimallin. Kun sama lääkäri ja hoitaja – tai muu ammattilainen – hoitaa potilasta, palvelun laatu paranee ja kokonaiskustannukset pienenevät. Erityisesti monisairaille ja paljon palveluja tarvitseville on suuri helpotus, kun palvelua antaa mahdollisimman usein tuttu ammattilainen.

Tällä hetkellä lausunnolla oleva painotetusti Helsingin sote-rahoitusta leikkaava lakiesitys tuo synkkiä pilviä Helsingin ylle. Esitys on kohtuuton myös HUSille. Olen valmisteluvaiheessa kaikin tavoin nostanut ministeriölle ja ministerille esiin lain ongelmallisuutta, tehnyt muutosesityksiä ja ilmaissut huoleni vaikutuksista. Oli valtava pettymys, että esitys lähti lausuntokierrokselle ilman sen ilmeisten valuvikojen korjaamista. Lausuntokierroksen jälkeen korjauksia on mielestäni välttämätöntä tehdä. Helsingin kaupunginhallituksessa annoimme asiasta tiukan lausunnon samoin alueemme kansanedustajien neuvottelukunta. On huolestuttavaa, että esitys muuttaisi rahoitusmallin jakoperusteita tavalla, joka rankaisisi erityisesti vastuullisesti taloutensa hoitanutta Helsinkiä ja heikentäisi kannusteita uudistuksiin, säästöihin sekä tasapainoiseen taloudenpitoon. Tämä on vaarassa kampittaa kehittämistyötä koko maassa. Esitystä perustellaan sillä, että rahoitusta vähennettäisiin eniten niiltä alueilta, joiden rahoituksen on arvioitu kasvavan tulevina vuosina. Perustelu ei kestä tarkastelua: rahoituksen kasvu tulee suhteuttaa väestön ja palvelutarpeen kasvuun. Helsingissä väestö kasvaa nopeasti ja palvelutarpeet lisääntyvät muuta maata selvästi nopeammin. Helsingin rankaiseminen olisi täysin perusteetonta myös siksi, että olemme yksi Suomen kustannustehokkaimmin palveluja tuottavista alueista.

Lausunnolla olevan lakiesityksen taustalla on tarve tukea taloudeltaan heikossa tilanteessa olevia hyvinvointialueita. Tätä tarvetta varten on kuitenkin jo olemassa välineitä, kuten lisäaikaa alijäämien kattamiseen, arviointimenettely sekä mahdollisuus lisärahoitukseen. Koko sote-järjestelmän rahoitusmallia ei tule vääristää niin, että hyvin työnsä tehneitä alueita käytännössä sakotetaan. Se ei ole lopulta kenenkään etu.

Ripeä eteneminen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamisessa ja onnistunut taloudenpito eivät saa johtaa rahoituksen vähentämiseen. Helsingissä ja muualla Uudellamaalla sijaitsee suuri osa koko maan erikoissairaanhoidosta, vaativista sosiaalipalveluista ja ympärivuorokautisista päivystyksistä. Palvelurakenteemme palvelee koko Suomea. Rahoitusmallin on huomioitava myös HUS-yhtymän erityinen rooli ja kohdeltava alueita tasapuolisesti.

Valtion rahoitus hyvinvointialueille sekä Helsingille pelastustoimen ja sote-palveluiden järjestämiseen on kasvanut kuluvalla vaalikaudella noin 4,6 miljardilla eurolla. Tänä vuonna rahoitusta on käytettävissä noin 37 miljardia euroa, mikä on yli kolmanneksen valtion noin 90 miljardin budjetista. Kyse on valtavasta rahamäärästä, joka on käytettävä viisaasti ja vaikuttavasti.

Pidän koko sote-järjestelmän ja hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden kannalta välttämättömänä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusta kehitettäessä luodaan koko maahan riittävät kannusteet järjestää palvelut suomalaisille yhdenvertaisesti, tehokkaasti ja laadukkaasti.

Julkaistu

Tiedote 24.3.2026

Sari Sarkomaan mukaan työeläkejärjestelmän ei pidä toimia verotusjärjestelmänä.

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa torjuu keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkosen esityksen eläkekatosta. Sarkomaan mukaan eläkekatto tarkoittaisi käytännössä uutta lisäveroa enemmän ansaitseville ja murtaisi suomalaisen työeläkejärjestelmän keskiössä olevat arvot.

Kaikkonen esitti aikaisemmin tällä viikolla Suomeen eläkekattoa, eli euromääräistä enimmäismäärää suuremmille eläkkeille. Muun muassa Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela on kehunut Kaikkosen esitystä. Kokoomuksen Sarkomaa ei Kaikkosen esitykselle kuitenkaan lämpene.

– Keskustan esittämä eläkekatto rikkoisi periaatteen, jonka mukaan työeläke perustuu ansaittuun palkkaan kaikille yhdenvertaisesti samojen periaatteiden mukaisesti. Jos työeläkemaksua perittäisiin myös niistä tuloista, joista ei kertyisi omaa eläkettä, olisi se siltä osin käytännössä ylimääräinen lisävero enemmän ansaitseville työntekijöille, Sarkomaa sanoo tiedotteessa.

Työeläkejärjestelmän tehtävänä ei kokoomusedustajan mukaan ole toimia verotusjärjestelmänä. Hän pitää esitystä haitallisena talouskasvulle ja työn kannustimille.

– Progressiivisen verotuksen päälle ei ole perusteltua eikä kestävää lisätä uutta tulontasausjärjestelmää. Keskustan esitys olisi myrkkyä talouskasvulle ja työn kannustimille.

Jos kertyville eläkkeille asetettaisiin maksimimäärä ja työnantajien sekä työntekijöiden maksamille työeläkemaksuille yläraja, eläkekatto pienentäisi Sarkomaan mukaan työeläkemaksujen tuloa välittömästi, eläkemenojen pysyessä ennallaan vielä pitkään. Jo kertyneet eläkkeet pitäisi kustantaa entiseen tapaan, sillä niillä on perustuslain suoja, Sarkomaa sanoo.

– Varat jo ansaittujen eläkkeiden kattamiseen pitäisi kerätä työeläkemaksuilla. Tämä pakottaisi nostamaan maksua, jossa on jo muutenkin väestön ikääntymisestä johtuvaa korotuspainetta. Korotus lisäisi nyt työelämässä olevien ja tulevien sukupolvien maksurasitusta, Sarkomaa varoittaa.

Sarkomaa korostaa, että suomalaisen työeläkejärjestelmän perusperiaate on pidettävä koskemattomana. Hän kiinnittää huomiota Vasemmistoliiton puheenjohtajan Kaikkosen esitystä tukeville kommenteille.

– Onko niin, että keskusta ja vasemmisto ovat nyt yhdessä tuumin suunnittelemassa työtä tekevän suomalaisen lisäverottamista ja koko työeläkejärjestelmän perusperiaatteiden romuttamista?

Julkaistu alun perin Verkkouutisissa: "Keskustan eläkekatto romuttaisi työeläkejärjestelmän perusperiaatteen" - Verkkouutiset

Julkaistu

Blogi 23.3.2026

Huumeiden aiheuttamiin yhä vakavampiin ongelmiin on puututtava määrätietoisesti. Helsingin poliisin mukaan muuntohuumeiden käytön kasvun lisäksi myös amfetamiinin ja kokaiinin käyttömäärät ovat mittaushistorian korkeimpia. Alfa-PVP:n ja muiden huumeiden käyttö näkyy kasvavana rikollisuutena, väkivaltana ja turvattomuutena. Huumeiden käyttäjät kuormittavat päivystyksiä, ensiapua, poliisia, vartioita ja muita palveluja.

Suomi on ollut Euroopan kärkimaa alle 25-vuotiaiden huumekuolleisuudessa, joissa yleisin syy on opioidien ja bentsodiatsepiinien sekakäytön tapaturmainen yliannostus. Vaikka nuorten huumekuolemat ovat vähentyneet, on luku yhä hälyttävä. Jokainen huumeille menetetty ihminen on valtava tragedia. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa on huumekuolemien ehkäisemiseksi lisätoimia ja niihin yli 10 miljoonaa euron lisärahoitus. Rahoituksen avulla vahvistetaan ennaltaehkäisevää työtä, matalan kynnyksen palveluita ja hoitoon pääsyä.

Valmisteilla on lakimuutos, jolla opioidiyliannostusten vastalääkkeen, naloksonin, jakelu mahdollistetaan, jotta henkiä pelastava lääke on saatuvilla ensiapuvälineenä. Reseptivapaata naloksoni-nenäsumutetta voisivat jatkossa jakaa kaduille jalkautuvat työntekijät, terveysneuvontapisteet ja päihdetyön järjestöt.

Alfa-PVP:n ja muiden huumeiden käytön ehkäisyssä ja hoidossa keskeistä ovat matalan kynnyksen päihdepalvelut. Helsingissä olemme lisänneet liikkuvaa päihdetyötä ja aikuissosiaalityötä. Vieroitushoitoa on lisätty ja hoitoon pääsee sujuvammin. Toisin kuin muihin huumeisiin Alfa-PVP:n kaltaisiin muuntohuumeisiin ei vielä ole korvaus- eikä lääkehoitoja. Toimivia psykososiaalisia hoitokeinoja on ja niitä tulee ottaa käyttöön ripeästi.

Erityisesti alaikäisten päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittämisessä on edettävä. Koska noin puolella huumeisiin menehtyneistä on ollut mielenterveyden häiriö, hoito ja tuki on kohdistettava päihdeongelmaan ja muihin sairauksiin. Valmistelussa on lakimuutos, joka tuo lisäkeinot Tullille, poliisille ja rajaviranomaisille torjua huumeiden maahantuontia ja estää entistä vaarallisempien muuntohuumeiden leviämistä. Lain myötä viranomaiset voivat puuttua nopeasti aineisiin, joita huumerikollisuus yrittää tuoda markkinoille nopeammin kuin nykyinen lainsäädäntö pystyy reagoimaan.

Huumeiden viihdekäyttöön on viisasta ottaa selkeä kielteinen kanta. Viihdekäyttö ei ole harmiton yksilövalinta, vaan se rahoittaa järjestäytynyttä rikollisuutta, hyväksikäyttöä ja huumekauppaa. Seuraukset näkyvät nuorten kuolemina ja kaiken ikäisten kasvaneena huumeongelmana. Huumemyönteisten asenteiden kitkeminen on osa kokonaisuutta, jolla pyritään katkaisemaan kysyntää huumemarkkinoilla.

Kannan huolta myös päihteiden käyttäjien asumisyksiköistä. Yksiköiden toimintaa on arvioitava siten, ovatko ne sellaisia, että niistä aiheutuvaa asukkaita ja yrittäjiä kuormittavia häiriökäyttäytymistä kyetään kohtuudella hallitsemaan. Huoli on myös yksiköiden asukkaista, onnistutaanko heille takaamaan riittävän turvalliset olot. Viihtyvyyttä ja turvallisuutta on lisättävä poliisin, kaupungin, asukkaiden ja yrittäjien yhteistyönä. Rappukäytävien, katujen, kauppojen ja julkisten kulkuneuvojen turvallisuus on oltava Helsingin ykkösprioriteetteja.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.

Ajatukset ja palaute liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Julkaistu

Tiedote 13.3.2026

Pääoppositiopuolue SDP:n linja maakuntaverosta näyttää taas olevan vankan sumun peitossa. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa penää SDP:ltä selvennystä poukkoilevaan linjaan.

Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman lupasi keskiviikkona 11.3. Veronmaksajien tilaisuudessa, ettei SDP SDP tule edistämään seuraavalla vaalikaudella maakuntaveron käyttöönottoa, jos se on hallituksessa.

Demariopiskelijat ryntäsivät joukolla tyrmäämään puolueensa puheenjohtajan kannan ja vaativat uuden veron valmistelua. Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmä puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on julkisissa julkisissa puheissaan aiemmin hellinnyt maakunta veroa.

”On pakko kysyä mikä SDP: n eduskuntaryhmän kanta? Ja mikä on lopulta SDP: n kanta? Mainiota olisi, että yleensä kaiken veroilla ja lisärahalla  asiat hoitaa haluava SDP ymmärtäisi, ettei maakuntavero ratkaisisi yhtäkään ongelmaa tai toisi parempaa hoitoa suomalaisille”, kiteyttää Sarkomaa.                                                                                                        

Maakuntaveron sijaan Sarkomaa mukaan on keskityttävä hyvinvointialueiden rakenteiden ja toimintatapojen uudistamiseen, kuten rahoitusmallin kannustavuuden ja palvelujen vaikuttavuuden kehittämiseen sekä tiedolla johtamiseen.

Maakuntavero olisi omiaan kiristämään verotusta ja heikentämään työnteon kannustimia sekä eriyttämään verotuksen tasoa eri puolilla Suomea.

”Hyvinvointialueiden menojen ja palvelutarpeen kasvaessa rahat on käytettävä entistä vaikuttavammin ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalvelut on turvattava kaikkialla Suomessa”, summaa Sarkomaa.

Sarkomaa kantaa huolta SDP:n aiemmasta myönteisestä linjasta maakuntaveroa kohtaan.

”SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tuppurainen on vuonna 2024 todennut, että ilman omaa verotusoikeutta sote-alueet ovat aika lailla kädettömiä. Lisäksi Marinin hallitus vielä väläytteli maakuntaveron säätämisellä. Ollaanko SDP:n toimesta kättä sittenkin hivuttamassa veronmaksajien taskuun?”, hämmästelee Sarkomaa.

Sarkomaa peräänkuuluttaa SDP:ltä selkeää ja uskottavaa talous- ja veropolitiikan linjaa poukkoilevan ja ympäripyöreän venkoilun sijaan.

”Tuoreeltaan SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar korosti, kuinka enemmistö tulevan vaalikauden velkajarrun edellyttämästä sopeutuksesta on tehtävä veroja kiristämällä, ei menoja sopeuttamalla", Sarkomaa sanoo. 

”Suomen ongelma ei ole liian matalat verot, vaan aivan liian korkeat menot. Onko kuitenkin niin, että todellisuudessa SDP aikoo entisestään kiristää työnteon ja yrittämisen verotusta? Sumuverhon takaa olisi hyvä tulla viimein esiin uskottavan vaihtoehdon kanssa”, päättää Sarkomaa.

Julkaistu

Blogi 10.3.2026

Sosiaali- ja terveyspalveluista käyty keskustelu pääministeri Orpon antaman ilmoituksen jälkeen oli eduskunnassa vilkas. Vihreät nostivat jälleen esiin hellimänsä maakuntaveron ratkaisuna hyvinvointialueiden ongelmiin. Torjuin ehdotuksen jyrkästi. Uusi verotuksen taso ei ratkaisisi yhtäkään ongelmaa eikä parantaisi yhdenkään potilaan hoitoa – sen sijaan se lisäisi byrokratiaa ja kasvattaisi tavallisten suomalaisten verotaakkaa.

Työn verotuksen pitäminen kohtuullisena ja kannustavana on koko hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden kannalta välttämätöntä. Hyvinvointialueet ovat kantokyvyltään hyvin erilaisia, ja maakuntavero johtaisi väistämättä moninkertaisiin tasausmekanismeihin. Lopputuloksena syntyisi lisää kustannuksia, monimutkaisuutta ja hallintoa, jonka maksajiksi joutuisivat erityisesti kasvavat kaupunkiseudut. Into luoda uusi verotuksen taso on syytä heittää roskakoriin. Suomalaiset eivät kestäisi sitä. Keskiöön on nostettava palveluja tarvitseva ihminen ja sote-uudistuksen alkuperäinen tavoite: yhdenvertaiset ja laadukkaat pelastus-, sosiaali- ja terveyspalvelut.

Hyvinvointialueiden yli 37 miljardin euron rahoitus muodostaa jo yli kolmanneksen valtion noin 90 miljardin budjetista. Rahoitus on kasvanut pääministeri Orpon hallituskaudella yli neljällä miljardilla eurolla. Kun kustannukset ja palveluntarve kasvavat, rahojen käyttöä on tehostettava. Pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusmalliin tarvitaan enemmän kannusteita toimia vaikuttavasti, ei vähemmän. Hyvästä työstä ei pidä rangaista – se veisi pohjan siltä kehitystyöltä, jota teemme palveluiden parantamiseksi ja kustannusten kasvun hillitsemiseksi.

Tiedolla johtaminen on välttämätöntä. Soten kustannus- ja laatutiedot on saatava aidosti läpinäkyviksi. Laaturekistereitä on laajennettava uusiin sairausryhmiin ja seuraavaksi vuorossa on hyvä olla muistisairaudet. Valtakunnalliset laaturekisterit ovat keskeinen väline hoidon vaikuttavuuden parantamiseksi.

Olemme eduskunnassa hyväksyneet monia palveluita parantavia ja hoitoon pääsyä edistäviä lakiesityksiä. Lasten ja nuorten terapiatakuu on säädetty ja omalääkäri on jo miljoonalla suomalaisella. Keskeisenä tavoitteena on ottaa koko maassa käyttöön moniammatillista yhteistyötä vahvistava omalääkärimalli. Kun sama lääkäri, hoitaja tai muu ammattilainen hoitaa asiakkaan tarpeita, palvelun laatu paranee ja kokonaistarve ja kustannukset pienenevät. Erityisesti paljon palveluita tarvitseville on suuri helpotus, että vastassa on mahdollisimman usein tuttu ammattilainen.

Kuluvalla eduskuntakaudella hedelmöityshoitojen Kela-korvaus on palautettu, ja valinnanvapauskokeilu mahdollistaa 65 vuotta täyttäneille pääsyn yksityiselle yleislääkärille 30 eurolla. Suuhygienisti-, fysioterapeutti- ja gynekologikäynneistä saa korotetut Kela-korvaukset.

Eduskunnan keskustelussa korostin myös tarvetta vahvistaa vanhuspalveluiden laatua, uudistaa itsemääräämislaki ja kehittää korotettu kotitalousvähennys senioreiden kotona asumisen tueksi

Sote-järjestöt ovat meille tärkeä kumppani, ja niiden toimintaedellytykset tulee turvata. Monituottajamallia vahvistamalla saamme kaikki voimavarat käyttöön. Hoitotyön johtamisen rakenteet on varmistettava säädösmuutoksin.

Työtä on paljon tehtävänä, jotta onnistumme turvaamaan yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikenikäisille suomalaisille.

Julkaistu

Blogi 28.2.2026

Tänään vietämme Kalevalan päivää – suomalaisen kulttuurin juhlaa.  Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus luoda omat tarinansa – vahvasta suomalaisesta kulttuuriperinnöstä ammentaen.

Suomalainen luova ala on rikkautemme. Sen kasvun eteen on jatkettava töitä. Luovissa aloissa on Suomen talouden kasvulle mittavaa hyödyntämätöntä potentiaalia. Tuore tekemämme luovan talouden kasvustrategia vahvistaa sitä, että suomalainen luovuus voi kasvaa, työllistää ja kansainvälistyä kestävällä tavalla.

Kirjastot ovat maan käytetyin kulttuuripalvelu, joka tarjoaa jokaiselle ilmaisen pääsyn tietoon, kulttuuriin ja taiteeseen. Oikeudenmukaisten tekijänoikeuskorvauksien maksaminen on olennaista, jotta jokainen tekijä saisi kirjastokäytössä olevien teostensa lainaamisesta ansaitsemansa korvauksen.

Ilman tekijöitä ei ole suomalaista taidetta ja kulttuuria. Kausiluonteisuus, kulttuurialalle tyypilliset työnteon ja korvausten eri muodot eivät saa rajoittaa oman ammatin harjoittamista tai tuottaa häiriöitä etuuksien maksuun. Haasteeseen tuo ratkaisua mm yhdistelmävakuutus.

Kulttuurin ja taiteen hyvinvointiulottuvuus on alettu huomioida enenevissä määrin myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja koulutusta suunniteltaessa. Lasten ja nuorten mahdollisuuksia  osallistua taiteeseen ja kulttuuriin on vaalittava. Näin kulttuuriperintö ei jää etäiseksi, vaan siitä tulee koettua ja elettyä.

Onnistunut kulttuuripolitiikka hyödyntää laajasti kulttuurin tuottaman arvon, joka ilmenee sivistyksenä ja henkisenä pääomana, luottamuksena ja vahvana demokratiana sekä hyvinvointina ja kestävänä taloutena.

Hyvää Kalevalan päivää!

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.

Ajatukset ja palaute liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Julkaistu

Blogi 27.2.2026

Lausuntokierroksella on vihdoin lakiesitys, jossa hyvinvointialueiden velvoitetta järjestää palliatiivinen hoito ja saattohoito ehdotetaan täsmennettäväksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi myös palliatiivisen hoidon ja saattohoidon määritelmät. Lakiesitykseen on tärkeä saada kommentteja, ja ne ovat lämpimästi tervetulleita.
Lausuntopyyntö: hyvinvointialueiden velvoitetta järjestää palliatiivinen hoito ja saattohoito ehdotetaan täsmennettäväksi - Sosiaali- ja terveysministeriö

Hyvän ja arvokkaan saatto- ja palliatiivisen hoidon varmistamisessa avainasemassa ovat ammattilaisten koulutus sekä sitova lainsäädäntö.

Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Kenenkään ei pitäisi joutua kuolemaan peloissaan, kivuissaan tai yksin. Laadukkaalla saatto- ja palliatiivisella hoidolla voidaan tukea ihmistä niin, että arvokas kuolema on mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman hyvää. Myös omaisten valmistautuminen lähestyvään kuolemaan on keskeinen osa saattohoitoa.

Olen pitkään ajanut lakimuutosta yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa ja vauhdittanut sitä myös lakialoitteella. Hallitusneuvotteluissa työtä vietiin eteenpäin, ja kirjasimme pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan lupauksen selkeyttää säädöksiin oikeus saattohoitoon. Tavoitteena on turvata elämän loppuvaiheen hyvä hoito riippumatta ihmisen asuinpaikasta tai hoitopaikasta.

Eduskunnan jo vuonna 2018 tekemän tahdonilmaisun johdosta asetetun asiantuntijaryhmän yksimielinen näkemys oli, että saattohoidon puutteiden korjaaminen edellyttää lakimuutoksia.

Vaikka saattohoitoa on Suomessa kehitetty ja maassamme on laadukkaita esimerkkejä, on hoidossa edelleen merkittäviä alueellisia eroja ja räikeitä puutteita. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus sekä hankerahoitus ovat edistäneet toiminnan kehittämistä, mutta palveluiden laadussa, saatavuudessa ja kivunlievityksessä esiintyy yhä eriarvoisuutta. Myöskään eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasavertaisesti. Saattohoidon tarvetta ei aina tunnisteta, jolloin hoito jää kokonaan saamatta.

On todella hyvä uutinen, että lakiesitys on nyt lausuntokierroksella. On tärkeää saada laki eduskuntaan pian, jotta se ei jämähdä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mahdollisiin ruuhkiin.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.

Ajatukset ja palaute liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.