Siirry sisältöön

Munkki-lehti 10.6.2024

Helsinki on sitoutunut kehittämään pyöräilyinfrastruktuuriaan erityisesti kantakaupungin alueella ja laajentamalla baanaverkkoa. Baanaverkko on suunniteltu 150 kilometrin mittaiseksi pyörätieverkostoksi, joka yhdistää asuinalueet ja työpaikkakeskittymät keskustaan.

Helsinkiin ovat lämpimästi tervetulleita nykyistä yhtenäisemmät pyöräilyreitit, mutta niitä ei pidä rakentaa piittaamatta vaikutuksista muihin liikkujiin, yrityksiin, kaupunkimme toimivuuteen, luontoarvoihin tai verorahojen järkevään käyttöön. Kaupunki on kokonaisuus, jossa eri toiminnot on kytkettävä sujuvaksi kaupunkielämäksi.

Pyöräilybaanat ovat herättäneet paljon keskustelua, ihastusta ja vihastusta. Tuorein kritiikkiä saanut suunnitelma liittyy Etu-Töölön ja Munkkiniemen välille suunnitteilla olevan pyöräliikenneväylään ns. Munkkiniemenbaanan yleissuunnitelmaan.

Reitti on suunniteltu kulkevan Humallahden kallioiden edessä merenlahden päällä rakennettavaa betonista siltaa pitkin. Ainutlaatuiselle rantakallioalueelle esitetään rakentamista siksi, että pyöräilijät välttäisivät reitillä olevalla mäellä polkemisen. Siltaa perustellaan sillä, että jyrkät mäet saattavat toimia esteenä sellaisille, jotka eivät vielä pyöräile.

Haitta olisi merkittävä kävelijöiden, ulkoilijoiden ja veneilijöiden suosimille ikikallioille ja rannalle. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys varoittanut baanan uhkaavan rannan ruovikoita, arvolehtoa ja kalliomaisemaa.

Esitettyä luontoa pilaavaa ja kallista rakennelmaa ei tule toteuttaa. Baana on järkevä pitää jo olemassa olevalla Paciuksenkadun pyörätiellä. Pyörällä pääsee kyllä ajamaan myös mäkeä ylös ja alas.

Palautetta on tullut laajemminkin. On viisasta varmistaa, ettei baanoilla suljeta katujen ylityksiä muilta liikkujilta tavalla, joka ruuhkauttaa liikennettä ja liikkumista kohtuuttomasti. Keskelle kaupunkialuetta ei pitäisi rakentaa pyöräilyn pikareittiä, jossa kävelijöitä ja muuta liikennettä ei oteta huomioon.

Aktiivisena pyöräilijänä osaan konkreettisesti arvostaa omassa arjessakin sitä, että pyöräilyn turvallisuutta ja pyöräilyreittejä kehitetään. Pyöräily on monelle helsinkiläisille mukava liikkumis- ja liikuntamuoto. Pyöräilyä on edistettävä osana kokonaisuutta, eikä irrallisena asiana. Kaupungin on oltava hyvä paikka asua ja liikkua kaikenikäisille ja eri tavoin liikkuville.

Pyöräilybaanat ovat mittava panostus kaupunkiimme ja niitä koskevat suunnitelmat on tehtävä alueiden asukkaita ja yrittäjiä sekä eri tavoilla kotikaupungissaan liikkuvia kuulemalla.

Arvoisa vastaanottaja,

kulunut istuntokausi on ollut työntäyteinen. Arkadiamäen työssä pääpainopisteet ovat talous ja turvallisuus. Niin ne ovat olleet myös työssäni valtiovarainvaliokunnassa ja ulkoasianvaliokunnassa. Lisäksi suuri määrä suomalaisille tärkeää asiaa on saatu eteenpäin. Jatkamme eduskuntatyötä heinäkuulle, kunnes maamme turvallisuuden kannalta välttämättömät esitykset on saatu käsiteltyä. 

Niin sanottua rajaturvallisuuslakia eli esitystä maahantulon välineellistämisen ja Suomeen kohdistuvan painostamisen torjumiseksi käsitellään parhaillaan eduskunnassa. Kyseessä on poikkeuslaki. Laissa säädettäisiin edellytyksistä, joiden vallitessa valtioneuvoston yleisistunto voi päättää rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista rajatulla osalla Suomen rajaa. Edellytyksenä on, että toimet olisivat välttämättömiä Suomen suvereenisuutta tai kansallista turvallisuutta vakavasti vaarantavan vaikuttamisen torjumiseksi. Päätös voitaisiin tehdä ennakoivasti ja enintään kuukaudeksi kerrallaan. 

Loppusuoralla on myös Suomen ja Yhdysvaltojen välisen puolustusyhteistyösopimuksen (DCA, Defence Cooperation Agreement) käsittely. DCA-sopimus on keskeinen Suomen turvallisuudelle ja tärkeä osa varautumista. Kysymys on siitä, mitä tukea Yhdysvallat voisi Suomelle antaa ja sopimuksella määritellään ja rajataan yhdysvaltalaisten joukkojen toimintaa Suomessa.

Työssäni on eduskuntatyön ohessa vahvasti Helsingin kaupungin asiat. Kaupunginhallitus ja valtuustotyö jäivät heinäkuuksi tauolle. Kaupunkipolitiikassa keskeinen tavoitteeni on Helsingin elinvoiman edistäminen. Kevään aikana olen tehnyt työtä erityisesti matkailun vauhdittamiseksi. Muualla Pohjoismaissa matkailu on elpynyt koronan jälkeen, mutta Helsinki ei ole päässyt samaan vauhtiin.

Matkailu tuo työtä ja elinvoimaa Helsinkiin. Matkailulla on useita positiivisia kerrannaisvaikutuksia monille aloille.  Matkailu parantaa palvelutarjontaa myös paikallisille ja vauhdittaa yrittäjyyttä. Helsingin tuoreimman kaupunkistrategian mukaisesti tavoittelemme kaupungistamme maailman kestävintä matkailukohdetta. Matkailu korostuu myös pohdittaessa keinoja ydinkeskustan elinvoiman vahvistamiseksi.

Merellisyys on kaupungin erityinen valtti, jota tulee hyödyntää aktiivisesti. Merellisten yhteyksien, rantareittien, laitureiden ja tukikohtien kehittäminen sekä merellisen yrittäjyyden edistäminen ovat keskeisiä strategisia tavoitteita.

Kesästä tuli aivan erilainen kuin olin ajatellut. Isäni kuoli aivan yllättäen. Yhteinen kovasti odotettu loma kesäpaikassamme vaihtui suruun ja huoleen, kuinka järjestämme muistisairaan äitini hyvän hoidon. Iloa kevääseen toi nuorimmaiseni ylioppilasjuhlat. Toivon, että ehdin asioiden järjestelyjen ja perheen surutyön lomassa myös hetkeksi purjehtimaan Itämeren aalloille.

Tässä kirjeessä:

  • Onnittelut uusille mepeille 
  • Oppimistulosten alamäki taittuu vain isoilla teoilla
  • Eduskunnan hoitotyön verkosto on järjestäytynyt
  • Vihdoin lakimuutos – yhdenkään tytön ei pidä elää silpomisuhan alla
  • Työni Eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmän puheenjohtajana jatkuu
  • Pyöräilybaanaa ei saa rakentaa meren päälle
  • Yrityslähestymiskieltoa kiirehdittävä – kaupoille työkalu ehkäistä toistuvia varkauksia ja häiriöitä
  • Jo joutui armas aika – Suvivirsi soikoon
  • Suomen Team Rynkeby -pyöräilyjoukkueiden lähtöjuhla


Onnittelut uusille mepeille 

Kokoomus oli jälleen eurovaalien suurin puolue. Lämpimät onnittelut uudet mepit Mika Aaltola, Aura Salla, Pekka Toveri ja Henna Virkkunen sekä koko Kokoomusjoukkue. Onnittelut myös komissaariehdokkuudesta Hennalle. Suuri kiitos menestyksellisestä vaaleista kuuluu kokoomuksen järjestötoimijoille.

Oppimistulosten alamäki taittuu vain isoilla teoilla

Mittavan talouden tasapainottamisen aikana peruskoulun kuntoon laittamiseksi eduskuntakaudella osoitettava 200 miljoonan euron lisärahoitus on merkittävä arvovalinta. Hallitusohjelman mukaisesti reistaileva oppimisen tuki remontoidaan, lasten perustaitojen oppimista ja opettajien toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan vahvistetaan. 

Hallitusohjelmatoimien lisäksi tarvitaan moninainen joukko uudistuksia. Siksi käynnissä on laaja-alainen tulevaisuustyö peruskoulun kehittämistarpeiden arvioimiseksi. Olennaista on kuulla arjessaan opetustyötä tekeviä, rehtorina toimivia ja oppilaita. Työn tueksi on perustettu parlamentaarinen seurantaryhmä, jonka varapuheenjohtajana on ilo toimia.

Lue lisää blogistani.

Eduskunnan hoitotyön verkosto on järjestäytynyt

Eduskunnan hoitotyön verkostomme on järjestäytynyt. Tavoitteenamme on vahvistaa yhteistyötä eduskunnan ja alan asiantuntijoiden välillä.

Näyttöön perustuvan hoito- ja sosiaalityön edistäminen sekä yhteistyö hoitoalan- ja sosiaalialan asiantuntijoiden kanssa on työssäni tärkeää. Tarvitsemme enemmän toimia näyttöön perustuvan koulutuksen ja hoitotyön edistämiseksi sekä ratkaisemaan sote-alan monimutkaisia ongelmia ja edistämään hoidon vaikuttavuutta. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Toimin verkoston varapuheenjohtajana.

Lue lisää tiedotteestani.

Vihdoin lakimuutos – yhdenkään tytön ei pidä elää silpomisuhan alla

Lakiesitys tyttöjen sukuelinten silpomisen sekä silpomisen valmistelun säätämiseksi rangaistavaksi erillislailla on eduskunnassa. Esityksessä naisen sukuelinten silpominen ja sen valmistelu säädettäisiin rangaistavaksi erillisin rikoslain säännöksin. Valmistelutoimiin, kuten tytön vieminen ulkomaille silpomista varten tai pakottaminen tai taivuttelu silpomiseen, voitaisiin puuttua tehokkaammin.

Lue lisää tiedotteestani.

Työni eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmän puheenjohtajana jatkuu

Eduskunnan Ulkosuomalaisten ystävyysryhmä järjestäytyi uudelle kaudelle ja jatkan ryhmän puheenjohtajana. Ulkosuomalaisten ystävyysryhmä on eri eduskuntaryhmien kansanedustajien muodostama verkosto, jonka tarkoitus on toimia eduskunnassa ulkosuomalaisten äänitorvena ja yhteistyötahona. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta ulkosuomalaisten asioista ja nostaa ulkosuomalaisten näkökulmaa esille päätöksenteossa.

Lue lisää tiedotteestani.

Pyöräilybaanaa ei saa rakentaa meren päälle

Olen tehnyt työtä, että pyöräilybaanojen rakentamiseen saataisiin lisää kaupunkilaisjärkeä. Munkkiniemenpyöräilybaanan yleissuunnitelmaa ei voi nykymuodossaan hyväksyä. Esimerkki muutostarpeesta on baanan kulkureitiksi suunniteltu Humallahden kallioiden eteen merenlahden päällä rakennettava betoninen silta. Humallahden kalliot ovat luonnonarvoiltaan ja maisemallisesti arvokkaita. Ainutlaatuiselle rantakallioalueelle esitetään rakentamista siksi, että pyöräilijät välttäisivät reitillä olevalla mäellä polkemisen. Esitys on käsittämätön.

Lue lisää kolumnistani.

Yrityslähestymiskieltoa kiirehdittävä – kaupoille työkalu ehkäistä toistuvia varkauksia ja häiriöitä

Väkivallan uhka ja häiriökäyttäytyminen ovat useissa kaupoissa arkipäivää ja monesti samat ihmiset toistavat häiriökäyttäytymistä. Kaupat ja yritykset tarvitsevat nykyistä vaikuttavampia keinoja ennaltaehkäistä ja puuttua häiriötilanteisiin ja taata asiakkaiden sekä henkilöstön turvallisuus. Ruotsissa voimassa olevan yrityslähestymiskiellon kaltainen laki toisi keinon puuttua toistuviin myymälävarkauksiin, vakavaan väkivaltaan ja sen uhkaan.

Lue lisää tiedotteestani.

Jo joutui armas aika – Suvivirsi soikoon

Monissa perheissä on juhlistettu kouluvuotensa päättäviä lapsia ja nuoria. Kevätjuhlat ovat perinteinen tapa päättää kouluvuosi. Suvivirsi on ollut pitkään osa suomalaista kevätjuhlaperinnettä. Viime vuosien varrella on aika ajoin käyty monenlaista keskustelua koulujen juhlien luonteesta ja siitäkin, voiko Suvivirren laulaa kevätjuhlassa. Lopulta asiaa on käsitelty jopa eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, jonka linjaus oli odotettu: Suvivirren laulaminen kevätjuhlassa ei ole uskonnon harjoittamista vaan osa kulttuuriperinnettämme, jota tulee vaalia.

Lue lisää blogistani.


Suomen Team Rynkeby -pyöräilyjoukkueiden lähtöjuhla

Oli ilo taas tänä vuonna olla mukana lähettämässä Suomen Team Rynkeby -hyväntekeväisyyspyöräilyjoukkueet polkemaan Pariisin pienten puolesta. Keltapaitaiset Sylvan ja Aamusäätiön tukijat keräävät pyöräilemällä varoja työlle syöpää sairastavien lasten nuorten, nuorten aikuisten sekä heidän läheistensä hyväksi.

Oli ilo tuoda terveiset aurinkoiseen lähtöjuhlaan ja toivottaa joukkueille hyvää matkaa. Kerroin ilouutisen syöpästrategian starttaamisesta. Onnistuimme valtiovarainvaliokunnassa hallituspuolueiden yhteistyössä lisäämään määrärahat lähes kaikissa muissa EU-maissa jo tehtyyn syöpästrategiaan. Strategiassa on oltava oma osio lapsille ja nuorille. Sylvan ja Aamu-säätiön on tärkeä olla valmistelussa mukana. Suuri kiitos Team Rynkebyn joukkueille, jotka tukevat Aamusäätiön ja Sylvan toimintaa.


Helsinki-päivän aamun aloituksena kävin Kauppatorilla ”vesipostikävelyllä” Helsingin nuorten viestintätoimisto Askeleen edustajien kutsumina. Tiesitkö, että Helsingistä löytyy reilu 20 vesipostia, joista kuka tahansa voi ulkoillessaan hakea vettä janoonsa?


Kokoomuksen puoluekokouksessa Tampereella oli mukava kohdata kokoomuslaisia ympäri Suomea ja maailmaa. 


Kuuloliitto ry:n paneelissa SuomiAreenalla Porissa keskustelimme siitä, miten saamme koulujen melun kuriin ja miten melu vaikuttaa oppimiseen ja opetukseen.

Toivotan sinulle ja läheisillesi hyvää ja rentouttavaa kesää. Pidetään yhteyttä.

Verkkouutiset blogi 27.6.2024

Pari vuosikymmentä jyränneen oppimistulosten alamäen kääntäminen ei tapahdu helposti. Suurin huoli on lasten luku-, kirjoitus- ja laskutaitojen rapautumisesta. Hallitusneuvotteluissa sovimme pääministeri Orpon hallituksen keskeiseksi tavoitteeksi vahvistaa perustaitojen oppimista antamalla lisää aikaa ja työrauhaa opettajille ja oppilaille. Ykkös- ja kakkosluokkalaisten äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan opetusta lisätään kumpaakin yhdellä vuosiviikkotunnilla. Vuosiluokilla 3-6 lisätään äidinkielen opetukseen vuosiviikkotunti.

Erityisesti kaiken oppimisen perustana olevat lukutaito ja lukuharrastus ovat hiipuneet. Siksi lukutaitoa ja lukemista on vauhdilla edistettävä. Hallitus on sitoutunut jatkamaan ja vakiinnuttamaan lukutaitoa parantavia toimia. Tukemalla lapsen lukemista opinpolun alkuvaiheessa voidaan tehokkaasti kitkeä eroja oppimistuloksissa. Meidän aikuisten esimerkki ja malli lukemisessa on ensiarvoisen tärkeää.

Hallitusohjelmaan kirjattu järein toimi on oppimisen tuen remontti. Tavoitteena on turvata oppimisen tuki ajoissa ja purkaa nykylain opettajille tuomaa turhaa byrokratiaa. Kyse on tukea tarvitsevasta lapsesta ja yhtä lailla luokassa olevien muiden lasten oikeudesta saada opetusta. Hallituksen esitys on luvattu antaa eduskunnalle syksyllä. Mittavan talouden tasapainottamisen aikana peruskoulun kuntoon laittamiseksi eduskuntakaudella osoitettava 200 miljoonan euron lisärahoitus on merkittävä arvovalinta.

Hallitusohjelmassa sovittua opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksien vahvistamista puuttua opetusta häiritsevään toimintaan on kiirehdittävä. Esitykset on syytä saada viipymättä voimaan, erityisesti mahdollisuus rajoittaa tarvittaessa mobiililaitteiden käyttöä oppitunneilla. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin. Lisäksi tarvitsemme yhteiskunnassamme laajemman korjausliikkeen sosiaalisen median lapsille tuomien haittojen kitkemiseksi. Älylaitteiden käyttö nakertaa muihin asioihin, kuten lukemiseen ja liikuntaan käytettyä aikaa sekä keskittymiskykyä. Älylaitteita käytetään yhä useammin kiusaamiseen tai väkivaltaiseen käytökseen. Digitaalisten laitteiden käyttöä ja niiden vuorovaikutusta vähentävää vaikutusta on perusteellisesti arvioitava. Lasten aivot tarvitsevat oppimisessa vastavuoroisuutta ja aikuisen aikaa.

Oppimistulosten lasku on moninainen ilmiö, jonka syistä tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä. Suomi ei ole yksin, vaan sama ilmiö oppimistulosten laskussa on nähtävissä useimmissa OECD-maissa. Maailma on muuttunut, oppiminen on murroksessa. Hallitusohjelmatoimien lisäksi tarvitaan moninainen joukko toimia, kouluissa ja yhteiskunnassamme. Siksi olemme käynnistäneet laaja-alaisen tulevaisuustyön peruskoulun kehittämistarpeiden arvioimiseksi. Työhön on koottu tutkijoita sekä eri alojen ja koulutuskentän asiantuntijoita arvioimaan peruskoulun kehittämistarpeita, erityisesti keinoja heikentyneisiin oppimistuloksiin tarttumiseksi. Pidän olennaisena, että työssä kuullaan arjessaan tänä päivänä opetustyötä tekeviä, rehtorina toimivia ja tietysti oppilaita. Työn tueksi on perustettu parlamentaarinen seurantaryhmä, jonka varapuheenjohtajana minulla on ilo toimia. Peruskoulun tulevaisuustyön lainsäädäntömuutosesitykset sekä muut toimenpiteet on hallitusohjelman mukaisesti valmisteltava vuoden 2025 loppuun mennessä. Työtä on tehtävä tiiviisti.

Eurovaalien myötä vaihtuvan uuden opetusministerin on syytä ottaa peruskoulun kuntoon laittaminen ykköstehtäväkseen. Lapset eivät voi odottaa. Lohdullista on se, että peruskoululaisten oppimistulokset ovat Suomessa huomattavasta laskusta huolimatta yhä varsin hyviä. Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa yhdenvertaisesti peruskoulusta riittävät tiedot ja taidot sekä oppimisen ilon, jotka kantavat toisen asteen opintoihin sekä sieltä jatko-opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan.

Tiedote 18.6.2024

Eduskunnan hoitotyön verkoston perustamiskokouksessa 17.6.2024 puheenjohtajaksi valittiin Lotta Hamari (sd) ja varapuheenjohtajaksi Sari Sarkomaa (kok). Verkoston tarkoituksena on vahvistaa hoitotyön alan dialogia ja lisätä tiedonvälitystä eduskunnan ja alan asiantuntijoiden välillä.

– Pidän merkittävänä näyttöön perustuvan hoitotyön edistämistä sekä sitä, että alan asiantuntijoiden ääni kuuluisi päättäjille etenkin nyt hyvinvointialueiden aloitettua työnsä. Tämän eteen tässä verkostossa tehdä töitä yli puolue- ja valiokuntarajojen, verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja ja terveystieteiden tohtori Hamari kertoo.

– Omassa työssäni näyttöön perustuvan hoito- ja sosiaalityön edistäminen ja yhteistyö hoitoalan- ja sosiaalialan asiantuntijoiden kanssa on hyvin tärkeää. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Tarvitsemme enemmän toimia näyttöön perustuvan koulutuksen ja hoitotyön edistämiseksi sekä ratkaisemaan sote-alan monimutkaisia ongelmia ja edistämään hoidon vaikuttavuutta. Verkostossa voimme edistää näitä vaikuttavasti yhteistyöllä yli puoluerajojen”, summaa verkoston varapuheenjohtajaksi valittu, kokoomuksen kansanedustajaterveydenhuollon maisteri Sarkomaa.

– Hoito- ja sosiaalityöllä on valtavan suuri merkitys sosiaali- ja terveysalan palvelujen vaikuttavuuden kehittämistyössä. On tärkeää, että hoito- ja sosiaalityöntekijöiden asiantuntemus otetaan käyttöön kaikessa päätöksenteossa, myös eduskunnassa, sairaanhoitajataustainen ja tohtoriksi väitellyt, nykyään eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä toimiva Paula Risikko muistuttaa.

Hoitotyön osaajat ovat aiemminkin käyneet keskustelua ja hoitotyöllä on ollut asema eduskunnassa, mutta nyt hoitotyön verkoston perustamisen myötä dialogia säännöllistetään ja tehdään strategisemmaksi. Kutsumalla hoitotyön verkosto koolle puheenjohtajisto haluaa lisätä vauhtia toimintaan ja pitää hoitotyön asemaa paremmin yllä yhteiskunnassa ja päätöksenteossa. Perustamiskokouksessa jaettiin yhteinen toive verkostosta matalan kynnyksen foorumina tuoda esille hoitotyön kuulumisia, haasteita ja kokemuksia asiakaspinnasta. 

Eduskunnan hoitotyön verkoston on tarkoitus jatkossa kokoontua noin 2–4 kertaa vuodessa. Verkostoon voi liittyä kuka tahansa kansanedustaja yli puoluerajojen.

Verkostossa ovat asiantuntijatahoina Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry, Hallintoylihoitajat ry, Hoitotieteiden tutkimusseura (HTTS), Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus), Kliiniset asiantuntijat YAMK (KLIAS ry), Kätilöliitto, Sairaanhoitajien koulutussäätiö (SHKS), Sasky koulutuskuntayhtymä, STAL ry, Suomen ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto, Suomen Ensihoitoalan liitto, Suomen Sairaanhoitajat, SuPer, Talentia, Tehy, Terveydenhoitajaliitto, Terveydenhuollon osastonjohtajat ry, Turun yliopiston hoitotieteen laitos, edustaja erikoissairaanhoidon puolelta (HUS psykiatria), Hoiverke-verkosto, edustaja perusterveydenhuollon puolelta ja Hotuksen ja Suomen JBI-keskuksen Neuvottelukunta sekä STM.

Tiedote 13.6.2024

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kiittää oikeusministeri Leena Merta ja koko hallitusta. Vihdoinkin lakiesitys naisen sukuelinten silpomisen sekä silpomisen valmistelun säätämiseksi rangaistavaksi erillislailla on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Yhdenkään tytön tai naisen ei pidä joutua elämään maassamme silpomisuhan alla.

- Muissa Pohjoismaissa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on kielletty erillislailla. Suomessa tyttöjen silpominen on rangaistavaa rikoslain pahoinpitelyä koskevien säännösten nojalla. Useat tahot ovat pitäneet säätelyä riittämättömänä, Sarkomaa toteaa.

Esityksessä naisen sukuelinten silpominen ja sen valmistelu säädettäisiin rangaistavaksi erillisin rikoslain säännöksin. Valmistelutoimiin, kuten naisen tai tytön vieminen ulkomaille silpomista varten tai pakottaminen tai taivuttelu silpomiseen, voitaisiin puuttua tehokkaammin. Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025.

- Sukuelinten silpominen on kitkettävä Suomesta ja koko maailmasta. Silpomisuhan alla elää Suomessa arvioiden mukaan jopa 3000 tyttöä ja koko maailmassa yli neljää miljoonaa tyttöä. On valtavan helpottava uutinen, että hallituksen esitys rikoslain muuttamisesta tulee vihdoin eduskuntaan, Sarkomaa toteaa.

- Tyttöjä suojellaksemme ja lakimuutosta vauhdittaaksemme teimme asiasta kansanedustaja Sofia Vikmanin kanssa syyskuussa 2019 lakialoitteet, jotka ovat olleet hallituksien käytössä. Oli suuri pettymys, että asia ei edennyt viime hallituskaudella, Sarkomaa sanoo.

THL:n arvion mukaan silpomisen kohteeksi joutuneita tyttöjä ja naisia on Suomessa noin 10 000. Silpomisesta aiheutuu monia elinikäisiä terveyshaittoja. Tyttöjen sukuelinten silpominen on järkyttävää väkivaltaa. Istanbulin sopimus velvoittaa myös tarjoamaan terveyspalveluita kuten korjausleikkauksia silpomisen läpikäyneille.

Eduskunnan käsittelyyn tuleva rikoslain muutos on myös tervetullut työkalu niille tahoille, jotka tekevät ehkäisevää työtä ja ajuri asennemuutostyölle sekä vahva viesti maahan muuttaville perheille. Lisäksi on olennaista edistää maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen, ammattilaisten ja viranomaisten yhteistyötä ja vuoropuhelua.

- Yksikin väkivallanteko on liikaa. Brutaali silpominen on lopetettava kaikkialta maailmasta. Silpominen tehdään tyypillisesti 0–15-vuotiaille tytöille. Silpominen on kivulias väkivallanteko, joka aiheuttaa vakavia kärsimyksiä, vammoja, terveysriskejä ja tyttöjen sekä naisten kuolemia. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on yksiselitteisesti törkeä pahoinpitely, rikos ja ihmisoikeusloukkaus. Yhdenkään tytön ei pidä joutua elämään silpomisuhan alla, Sarkomaa toteaa.

Tiedote 6.6.2024

Eduskunnan Ulkosuomalaisten ystävyysryhmä järjestäytyi uudelle kaudelle 4. kesäkuuta. Puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) ja varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Saku Nikkanen (sdp). Ryhmän sihteerinä toimii Suomi-Seura ry:n toiminnanjohtaja Tina Strandberg. Ajankohtaiskatsauksen piti Suomi-Seuran puheenjohtaja Pekka Sauri.

Muuttoliikkeen seurauksena maailmalla on lähes 2 miljoonaa ulkosuomalaista, joista noin 300 000 on Suomen kansalaisia.

Ulkosuomalaisten ystävyysryhmä on eri eduskuntaryhmien kansanedustajien muodostama verkosto, jonka tarkoituksena on toimia eduskunnassa ulkosuomalaisten äänitorvena ja yhteistyötahona. Tavoitteena on lisätä eduskunnassa tietoisuutta ulkosuomalaisten asioista ja nostaa ulkosuomalaisten näkökulmaa esille päätöksenteossa. 

- Ulkosuomalaiset ovat monipuolinen joukko ihmisiä, joilla on erilaisia palvelutarpeita ja joiden asiantuntemusta yhteiskuntamme on viisasta hyödyntää, Sarkomaa sanoo.

Ystävyysryhmän keskeisiä toimia kaudella tulee olemaan edistää ulkosuomalaisstrategian tavoitteita, joista yksi keskeisistä on 10 vuoden passin palauttaminen.

- Hallituspuolueiden norminpurkutyöryhmän linjaus palauttaa kymmenen vuotta voimassa olevat passit on lämpimästi tervetullut. Asia on erityisen tärkeä ulkosuomalaisille, joille passin uusiminen ulkomailla on kallista ja vaivalloista, mikäli ei asu lähetystön lähettyvillä. Linjaus on hyvä saada mahdollisimman pian käytäntöön, Sarkomaa kirittää.

- Vahva suomalainen identiteetti on suuri voimavara maailmalla. Ulkosuomalaisten myötä kansalaisyhteiskuntamme ulottuu lähes kaikkialle muodostaen maailmanlaajuisen verkoston, jonka piirissä on laajaa osaamista ja asiantuntemusta, Nikkanen sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Saku Nikkanen 044 530 8326

Muisti-lehden pääkirjoitus 5.6.2024

Järjestöjen ja vapaaehtoistyön edellytyksiä on viisasta ja välttämätöntä vaalia. Ilman järjestöjen työtä monen ihmisen arki olisi aivan toisenlainen.

Muistiliiton, sen yhdistysten, ammattilaisten sekä vapaaehtoistoimijoiden tarjoama tieto, tuki ja toiminta on elintärkeää. Vertaistuki on monelle kaikkein tärkein toivon, avun ja tuen muoto. Onneksi on Muistiliitto ja sen toimijat.

Muistiliiton ydintavoite on toimia muistisairaiden ihmisten sekä heidän läheistensä parhaaksi. Niin, että jokainen muistisairauteen sairastunut ja hänen läheisensä voisi sairaudesta huolimatta elää mahdollisimman hyvää ja omannäköistä elämää. Siinä vapaaehtoistyön merkitys on olennainen.

Järjestöillä ja sen vapaaehtoisilla toimijoilla on ollut ja on vahva vaikutus hyvinvointiyhteiskuntamme kehittymiseen. Monet nykyisin itsestäänselvyyksinä pidetyt julkisen sektorin palvelut ovat aikoinaan syntyneet vapaaehtoistoimijoiden ja järjestöjen kehittäminä ja tuottamina.

Maailmassa vallitsee liian usein desibeli-demokratia – he saavat, jotka eniten huutavat. Muistiliiton toimijat tuovat esiin muistisairaiden ja heidän läheistensä äänen.

Muistisairaudet koskettavat lähes jokaista suomalaista elämän aikana. Ei ole liioiteltua sanoa, että Muistiliiton toimijat auttavat toiminnallaan melkein ihan jokaista suomalaista tavalla tai toisella.

Vapaaehtoistyön arvo tekijöille ja vastaanottajalle on mittaamaton. Helsingin yliopiston dosentti Jukka Hoffrén on laskenut hyvinvointia lisäävän vapaaehtoistyön rahallisen arvon olevan lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain. Ilman järjestöjä eivät suomalaiset pärjäisi.

Vapaaehtoistyö on hyvinvoinnin lähde sen tekijöille ja vastaanottajille. Vapaaehtoistyö on vahvaa välittämistä. Sitä ei voi mikään muu korvata. Yhdessäolo ja yhdessä tekeminen synnyttävät iloa ja voimaa. Yhteisöllisyys on valtava voimavara. Se antaa meille voimaa, vaikka matka on välillä kovinkin haastava.

On tärkeää muistaa myös oma jaksaminen, vaikka se on vaikeaa vaativassa arjessa muistaa tai toteuttaa.

Kesän saapuessa on tärkeä muistuttaa liikunnan merkityksestä. Liikunta edistää meidän kaikkien terveyttä, myös aivoterveyttä ja ylläpitää useiden sairauksien hoitotasapainoa. Liikkuminen on myös hyvä yhteinen harrastus ja mahdollisuus vaikkapa kävelyllä tavata ystäviä. Liikkuminen tuo hyvän mielen ja on elämässä parasta lääkettä.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja, Muistiliiton hallituksen 1. varapuheenjohtaja

Uusi Suomi Puheenvuoro 29.5.2024

Kansalaisaloite eutanasiasta luovutettiin tänään eduskunnan käsiteltäväksi. Suuri kiitos aloitteen tekijöille ja sen allekirjoittaneille.

Olin mukana luovutustilaisuudesta. Toivotin omasta puolestani kansalaisaloitteen tervetulleeksi ja annan sille tukeni.

Näkemykseni perustuu pitkään punnintaan. Pitkään ajattelin, että eutanasiasta säätäminen on liian iso eettinen kysymys lainsäätäjälle ylitettäväksi. En voi kuitenkaan sulkea silmiä siltä tosiasialta, että laadukkaasta hoidosta huolimatta on sietämätöntä kärsimystä – tilanteita, joissa ei ole eettistä perustetta kieltää eutanasian mahdollisuutta.

Erittäin rajatuissa tilanteissa eutanasia on eettisesti perusteltu mahdollisuus niiden ihmisten kannalta, jotka sairastavat parantumatonta sairautta, joille ei sietämättömiin kärsimyksiin hyvästäkään hoidosta tule lievitystä ja jotka itse toivovat kuolevansa.

Saattohoidolla ja palliatiivisella hoidolla ei voida ratkaista kysymystä eutanasiasta, eivätkä nämä asiat ole keskenään vaihtoehtoisia.

Tietenkin palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat aina ensisijaisia ja niiden kehittämistä on jatkettava.

Edellinen kansalaisaloite eutanasiasta keräsi vaadittavat nimet ja eteni eduskuntaan, jossa se käsiteltiin ja hylättiin keväällä 2018. Tämän jälkeen asiantuntijaryhmä selvitti elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa sekä eutanasiaan liittyviä sääntelytarpeita, mutta ei päässyt yksimielisyyteen eutanasiakysymyksestä.

Samainen työryhmä esitti yksimielisesti lainsäädäntömuutosten olevan välttämättömiä saattohoidon kehittämiseksi. Uudessa hallitusohjelmassa on vihdoin sitouduttu saattohoidon säädösten selkeyttämiseen. Lakiesitys on saatava eduskuntaan pian.

Eutanasialainsäädännön etenemisen kannalta kansalaisaloite on välttämätön.

Kansalaisaloite  keräsi vuorokaudessa yli 10000 allekirjoitusta. Nyt tarvittavat nimet on koossa ja eduskunta voi aloittaa aloitteen käsittelyn. Aika voi olla otollisempi aloitteen läpimenolle. Uskon, että maailma on muuttunut viimeisimmän kansalaisaloitteen käsittelystä. Useat kyselyt, vaalikonevastaukset ja puolueiden tekemät linjaukset tukevat uuden kansalaisaloitteen tavoitetta säätää laki eutanasiasta.

Myös osa puolueista mukaan lukien kokoomus on tehnyt puoluekokouspäätöksen, jossa puolletaan eutanasian laillistamista hyvin tarkoin rajatuin ehdoin.

Sitten kun ja toivottavasti mahdollisimman pian ryhdytään eutanasian mahdollistavaa lainsäädäntöä laatimaan, on siinä yhteydessä välttämätöntä varmistaa, että lainsäätäjillä ja aikanaan terveydenhuollon ammattihenkilöillä on asiassa täysi omantunnon vapaus. Tällaisessa asiassa jokaisen on voitava muodostaa oma näkemyksensä oman perusteellisen eettisen harkintansa pohjalta. Olen oman harkintani tehnyt.

Uusi Suomi Puheenvuoro 31.5.2024

Monissa perheissä valmistaudutaan juhlistamaan kouluvuotensa päättäviä lapsia ja nuoria. Kevätjuhlat ovat perinteinen tapa päättää kouluvuosi. Suvivirsi on ollut pitkään osa suomalaista kevätjuhlaperinnettä.

Viime vuosien varrella on aika ajoin käyty monenlaista keskustelua koulujen juhlien luonteesta ja siitäkin, voiko Suvivirren laulaa kevätjuhlassa. Lopulta asiaa on käsitelty jopa eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, jonka linjaus oli odotettu: Suvivirren laulaminen kevätjuhlassa ei ole uskonnon harjoittamista.

Osana vilkkaimpana keskustelua Helsingin yliopiston vapaa-ajattelijayhdistys Prometheus ry:n puheenjohtaja kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle Facebook-päivityksestäni, jossa kirjoitin Suvivirren olevan osa suomalaista kevätjuhlaperinnettä eikä uskonnonharjoittamista.

Ratkaisussaan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja päätyi tukemaan näkemystäni: Suvivirsi on osa suomalaista kevätjuhlaperinnettä, eikä kevätjuhla ole uskonnollinen juhla.

Opetushallitus (OPH) on vuoden 2022 linjauksessaan muistuttanut, että kouluvuoteen kuuluu myös perinteisiä, kaikille yhteisiä juhlia, joihin lasten ja nuorten tulee osallistua. Näihin juhliin voi linjauksen mukaan sisältyä joitakin uskontoon viittaavia elementtejä, kuten Suvivirsi, jotka ovat suomalaiseen kulttuuriin liittyviä traditioita. OPH on perustuslakivaliokunnan kantaan pohjautuen linjannut, että juhlassa laulettava yksittäinen virsi ei tee juhlasta vielä uskonnollista tilaisuutta.

Tietenkin koulut ja päiväkodit itse päättävät juhlista, mutta ei ole mitään syytä siihen, että perinteitä pitäisi muuttaa. Päinvastoin globaalissa ja aina monikulttuurisemmassa maailmassa omien juurien ja perinteiden vaaliminen on vahvuus, samalla huomioiden lasten ja nuorten erilaisuus. Oman kulttuurin tunteminen sekä ymmärtäminen auttaa muiden kulttuurien ymmärtämisessä. Perinteiden säilyttäminen ja arvostaminen on osa päiväkotien ja koulujen toimintaa.

Paljon onnea uusille ylioppilaille ja ammattiin valmistuneille. Iloa kaikille kouluvuoden päättäneille kesälomalle lähteville oppilaille ja opiskelijoille. Valtavat kiitokset opettajille, koulujen ja oppilaitosten väelle tärkeästä työstä.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingistä. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Töölöläinen 30.5.2024

Etu-Töölön ja Munkkiniemen välille suunnitteilla olevan pyöräliikenneväylän ns. Munkkiniemenbaanan yleissuunnitelma on viimeisimmän tiedon mukaan menossa kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn elokuussa.

Pyöräilybaana on herättänyt paljon keskustelua ja kritiikkiä, eikä ihme. Pyöräilybaanan reitti on suunniteltu kulkevan Humallahden kallioiden edessä merenlahden päälle rakennettavaa betonista siltaa pitkin. Humallahden kalliot ovat luonnonarvoiltaan ja maisemallisesti arvokkaita. Maisemahaitta olisi merkittävä kävelijöiden, ulkoilijoiden ja veneilijöiden suosimille ikikallioille ja rannalle. Kävelijät ja ulkoilijat liikkuvat alueella ympäri vuoden.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on kannanotossaan varoittanut, että baana uhkaa Humallahden rannan ruovikoita, arvolehtoa ja kalliomaisemaa. Yhdistys myös korostaa luonnontilaisen kalliorannan arvokkuutta.

Ainutlaatuiselle rantakallioalueelle esitetään rakentamista siksi, että pyöräilijät välttäisivät reitillä olevalla mäellä polkemisen. Luontoa tuhoavaa, veronmaksajille kallista siltaa perustellaan suunnittelijoiden taholta sillä, että jyrkät mäet saattavat toimia esteenä sellaisille, jotka eivät vielä pyöräile. Betonirakennelmalla halutaan tehdä pyöräily mahdollisimman helpoksi. Esitys on suoraan sanottuna käsittämätön.

Esitettyä luontoa pilaavaa rakennelmaa ei tule missään nimessä toteuttaa. Ainoa toteuttamiskelpoinen ratkaisu on pitää baana jo olemassa olevalla Paciuksenkadun pyörätiellä. Tämä linjausvaihtoehto oli alun perin suunnitelmassa esillä ja siihen tulee nyt palata. Pyörällä pääsee kyllä ajamaan myös mäkeä ylös ja alas.

Hietaniemenkadulle, Hietakannaksentielle ja Merikannontielle suunnitellaan pyöräkatuja, joissa pyöräliikenne kulkisi ajoradalla autojen kanssa. Merikannontien osuudella autoliikennettä aiotaan yksisuuntaistaa. Huoli on, että seurauksena liikenne Mechelininkadulla ja Pohjoisella Hesperiankadulla ruuhkautuisi entisestään. Ruuhkia lisäävät jo keskusta-alueella tehdyt liikenneratkaisut. Rajasaarentien ja Paciuksenkadun väliselle osuudelle on suunniteltu rantareitille kaksisuuntainen pyörätie. 

Munkkiniemen päässä Munkkiniemenbaanan suunnitelmaehdotus on vaarassa pilata kauniin ja toimivan kaupunginosan. Keskelle kaupunkialuetta ei pitäisi rakentaa pyöräilyn pikareittiä, jossa kävelijöitä ja muuta liikennettä ei oteta huomioon. Osa suunnitelluista järjestelyistä, kuten pyöräilijöiden etuajo-oikeus ja sen tuomat suuret nopeudet, vaikeuttaisivat erityisesti jalankulkijoiden liikkumista ja lisäisivät turvattomuutta. Suunnitelmassa sivuutetaan monella tapaa alueen asukkaat ja yrittäjät. Baanasuunnitelma jyräisi esimerkiksi osin lippakioskialueen, joka on alueen asukkaiden olohuone.

Suunnitelmassa kaavaillaan Munkkiniemen Puistotien poikkikatujen, Solnantie ja Kadetintien, sulkemista autoliikenteeltä. Tämä ruuhkauttaisi liikennettä Puistotiellä ja pienemmillä asuinkaduilla, vaikeuttaen asukkaiden arkea ja liikkumista. Pienillä kaduilla on asuntojen lisäksi päiväkoteja, kouluja, urheilukenttiä ja siten paljon eri ikäisiä kävelijöitä.  Ruuhkautunut liikenne lisäisi turvattomuutta ja vähentäisi viihtyisyyttä. Pyöräilybaana halkaisisi pahimmillaan Munkkiniemen kahteen osaan. Puistotie on Munkkiniemen tärkeä keskus, jonka luonnetta ei saa baanasuunnitelmalla muuttaa eikä pilata. Puistotiellä on kivijalkaliikkeitä, joiden toimintaa on vaalittava. Puistotien liikenteen vaikeuttaminen on omiaan karkottamaan asiakkaita.

Munkkiniemen ja Töölön seudun joukkoliikenne on sujuvaa. Jos en kulje nelosen ratikalla tai kävele, pyöräilen töihin ja vapaa-ajalla. On hyvä, että pyöräilyn turvallisuutta ja pyöräilyreittejä kehitetään. Pyöräily on mukava liikkumis- ja liikuntamuoto. Pyöräilyn turvallisuus on tärkeää, mutta sitä on edistettävä osana kokonaisuutta, eikä irrallisena asiana.

Helsinkiin ovat tervetulleita nykyistä yhtenäisemmät pyöräilyreitit, mutta niitä ei pidä rakentaa piittaamatta vaikutuksista muihin liikkujiin, yrityksiin, kaupunkimme toimivuuteen, viihtyisyyteen, ja luontoarvoihin sekä verorahojen järkevästä käytöstä. Kaupunki on kokonaisuus, jossa eri toiminnot on kytkettävä sujuvaksi kaupunkielämäksi. Pyöräilybaanoja suunnitellessa on olennaista muistaa, että Helsingissä on tuore kävelyn edistämisohjelma. Sen tavoite on edistää toimia, joilla varmistetaan mahdollisuus viihtyä ja kävellä sujuvasti sekä turvallisesti kaupungissamme kaikkina vuoden aikoina, myös talvella.

Olen keskustellut pyöräilybaanan suunnitelmasta asiaa valmistelevan virkamiehen kanssa ja kertonut saamani valtavan palautteen suunnitelmasta. Pidän välttämättömänä, että suunnitelmasta annettu valtaisa palaute otetaan nykyistä paremmin huomioon, ennen kuin asia siirtyy poliittiseen päätöksentekoon. Palaute ja ajatukset asiasta ovat tervetulleita.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen