Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 3.10.2026

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa alleviivaa, että julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää priorisointia. Kokoomuksen valinta on suojata koulutusta ja nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kuntien valtionosuuksien tarkastelu ei tarkoita, että säästö pitäisi ottaa opettajista, opetuksesta tai lasten koulupäivästä.

– Julkisen talouden sopeutusta ei voida tehdä niin, että jokainen hallinnon taso rajataan sen ulkopuolelle. Myös kuntien on osallistuttava. Sopeuttamisessa on kuitenkin kyse juuri valinnoista ja tärkeysjärjestyksestä. Kokoomukselle koulutus ja lasten ja nuorten tulevaisuuden mahdollisuudet ovat niitä asioita, joista haluamme vahvasti pitää kiinni, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että kuntien valtionosuudet ovat yleiskatteista rahoitusta. Valtio päättää rahoituksen tasosta, mutta kunnat päättävät itse, miten rahat käytetään ja mistä mahdolliset säästöt tehdään.

– Valtionosuuksien tarkastelu ei ole valtion päätös vähentää opettajia tai heikentää lasten koulupäivää. Kunnilla on vastuu tehdä omat arvovalintansa ja laittaa menonsa tärkeysjärjestykseen. Meidän lähtökohtamme on, että laadukkaasta perusopetuksesta pidetään huolta myös silloin, kun julkista taloutta sopeutetaan. Olemme toimineet sen mukaisesti tällä vaalikaudella panostamalla 200 miljoonaa euroa lisää perusopetukseen. .

Sarkomaan mukaan tämän vuoksi kokoomus tavoittelee nykyistä vahvempia kuntia, joiden tehtävät ja vastuut vastaavat paremmin niiden todellista kantokykyä. Samalla puolue haluaa purkaa kuntien toimintaa sitovia normeja ja hallinnollisia velvoitteita, jotta kunnille jää enemmän liikkumatilaa kohdentaa voimavaransa tärkeimpiin tehtäviin.

– Kunnan tärkein tehtävä ei ole ylläpitää jokaista rakennetta ja hallinnollista velvoitetta ennallaan. Tärkeintä on huolehtia siitä, että lapset  saavat laadukasta varhaiskasvatusta ja  opetusta sekä hyvät eväät tulevaisuuteen. Mitä enemmän pystymme purkamaan turhia normeja ja hallintoa, sitä enemmän kunnilla on mahdollisuuksia käyttää rahat siihen, mikä ihmisille on oikeasti tärkeää.

Sarkomaa korostaa, että kokoomuksen talouslinjassa koulutus ja osaaminen ovat myös keskeisiä hyvinvointi- ja kasvupolitiikan välineitä. Kokoomus haluaa varmistaa, että jokainen suomalainen voi jatkossakin opiskella maksuttomasti tohtoriksi saakka. Puolueen Jarrua velalle -sopeutusohjelmaan sisältyy linjaus korkeakoulujen pääomittamisesta viidellä miljardilla eurolla.

– Vastuullinen taloudenpito ja koulutukseen panostaminen eivät ole toistensa vastakohtia. Sivistyksen ja koulutuksen puolustaminen ja kehittäminen on kokoomukselle arvovalinta ja välttämätön ehto Suomen ja jokaisen suomalaisen menestykselle.

Kokoomuksen esittämässä Jarrua velalle -ohjelmassa esitetään säästöjä, mutta samalla tehdään valintoja siitä, mitä suojataan ja mihin halutaan panostaa. Koulutus, osaaminen ja nuorten tulevaisuus kuuluvat näihin arvovalintoihin.

– Haluamme antaa jokaiselle lapselle vahvan alun varhaiskasvatuksessa, vahvistaa peruskoulua sekä turvata jokaiselle nuorelle tutkinnon ja mahdollisuuden tavoitella unelmiaan. Ovet on avattava korkeakouluun yhä useammalle ja Suomi on vietävä maailman huipulle tutkimuksessa ja innovaatioissa. Korkeakoulujen pääomittamisella vahvistaisimme osaamista, tutkimusta ja kasvun edellytyksiä.

Julkaistu

30.9.2026

Budjettiriihi on takana ja työ valtion ensi vuoden talousarvion parissa on eduskunnassa alkanut. Valtiovarainvaliokunnassa käsittelemme syksyn aikana budjettiesityksen huolella läpi. Tavoitteeni on selkeä: talouskasvua on vahvistettava, valtion taloutta on tasapainotettava samalla, kun pidämme huolta koulutuksesta, sosiaali- ja terveyspalveluista ja turvallisuudesta. Tehtävä ei ole helppo.

Suomen taloudessa näkyy rohkaisevia merkkejä, talous kasvaa ja sen vaikutus orastavasti työllisyydessä. Tarvitsemme politiikkaa, joka kannustaa työntekoon, yrittämiseen, omistamiseen, investointeihin ja uuden luomiseen.

Budjettiriihessä tehdyt päätökset työn verotuksen keventämisestä sekä kasvuyritysten toimintaedellytysten vahvistamisesta ovat tärkeitä. Uudet työpaikat tulevat kasvaviin yrityksiin.  Yrittäjien eläkejärjestelmää uudistetaan. Pieni- ja keskituloisten verotuksen keventäminen tukee ostovoimaa ja kannustaa työn vastaanottamiseen. Korotetun kotitalousvähennyksen jatkaminen helpottaa arkea, edistää palveluyrittäjyyttä ja työllisyyttä.


Ihmisten on saatava vastinetta verorahoilleen toimivina palveluina

Hyvinvointialueille osoitetaan lisärahoitusta omalääkäri-, omahoitaja- ja omatiimimallien kehittämiseen. Helsinki sai tuntuvan osan rahoituksesta ja kehittämistyö on vauhdissa. Tavoite on turvata oikea-aikainen pääsy palveluihin ja mahdollisimman usein tutun ammattilaisen luokse.  Vahvistamme turvallisuutta muun muassa turvakotiverkostoa laajentamalla, rikosten tutkintaa tehostamalla sekä puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden resursseista huolehtimalla.

Tervetullut päätös oli Helsingille osoitettu määräraha joukkoliikenteen asemien peruskorjauksiin. Budjettiriihessä saimme torjuttua kiinteistöveron arvostusuudistuksen, joka olisi johtanut monille helsinkiläisille kohtuuttomiin veronkorotuksiin. Helsinkiläisillä pitää jatkossakin olla varaa asua omassa kotikaupungissaan.

Työ jatkuu sen eteen, että talouskasvu näkyy tavallisten suomalaisten elämässä työpaikkoina, yrittäjyyden mahdollisuuksina, vahvempana ostovoimana sekä parempana ja turvallisempana arkena – ja vapautena päättää itse omista rahoistaan ja elämästään.

Ehdolla eduskuntavaaleissa 2027
Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana.

Kampanjapäällikkönäni toimii mainio Onni Perälä. Onnin tavoittaa eduskuntavaalikampanjaan liittyvissä asioissa: onni.perala(at)kokoomusopiskelijat.fi.

Vaalit tehdään yhdessä. Jokaiselle löytyy sopiva olla mukana. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä Onnille tai minulle sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Lue blogistani ajatuksia
Ehdolla eduskuntavaaleissa 2027 jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana – SARI SARKOMAA

Omistamiselle ikäraja ja ahkeruudesta lasku kuolinpesälle – ei kiitos!

Vihreiden esitykselle ottaa ikäihmisten omaisuus nykyistä vahvemmin huomioon hoivamaksuissa ja periä kustannuksia jopa kuolinpesältä on sanottava ehdoton ei. Kun ihminen on tehnyt elämäntyönsä, maksanut veronsa ja asiakasmaksunsa, sen pitäisi riittää.

Jo nykyisin ympärivuorokautisen hoivan maksut vievät valtaosan asiakkaan tuloista.

Suomi tarvitsee enemmän työntekoa, yrittäjyyttä, säästämistä ja omistamista, ei viestejä siitä, että elämän aikana hankittu omaisuus voidaan käytännössä käyttää hoivamaksuihin vielä kuoleman jälkeenkin. Omistusoikeudesta ja ihmisten mahdollisuudesta päättää oman työnsä hedelmistä on pidettävä kiinni myös ilman ikärajaa. Joku tolkku pitää olla.Omistamiselle ikäraja ja ahkeruudesta lasku kuolinpesälle – ei kiitos! – SARI SARKOMAA

PISA-tulosten alamäki käännetään laittamalla perusasiat kuntoon

PISA-tulokset osoittavat, että oppimistulosten lasku jatkuu. Siksi perusopetus on eduskuntakauden yksi painopiste.

Olemme lisänneet perusopetuksen rahoitusta 200 miljoonalla eurolla. Katse on suunnattava vahvemmin myös varhaisiin vuosiin. Minkä laadukkaassa päiväkodissa oppii sen koulussa taitaa. Lapsia on kyettävä

suojelemaan sosiaalisen median haitoilta. Painettuja oppimateriaaleja on lisättävä varsinkin peruskoulun alaluokilla. Tutkimustieto kertoo sen nostavan oppimistuloksia. PISA-tulosten alamäki käännetään laittamalla perusasiat kuntoon – SARI SARKOMAAPainettu oppimateriaali nostaa oppimistuloksia – Helsingin nostettava tavoitetasoa – SARI SARKOMAA
https://www.instagram.com/reel/Dd1M5AhsrWR/?utm_source=ig_web_copy_link&stkn=MzRlODBiNWFlZA==

Varusmies- tai siviilipalveluksesta johtuva viive opinnoissa ei saa viedä oikeutta opintolainahyvitykseen

On vakava epäkohta, että ase- tai siviilipalveluksen suorittanut nuori voi menettää oikeuden opintolainahyvitykseen syistä, joihin hän ei itse voi vaikuttaa. Palveluksen päättymisen ja opintojen alkamisen väliin voi jäädä kuukausien odotusaika, mikä voi vaikeuttaa opintolainahyvityksen määräaikojen saavuttamista erityisesti ammattikorkeakouluissa.

Siksi olen tehnyt toimenpidealoitteen, jolla opintolainahyvityksen suorittamisaika laskettaisiin opintojen varsinaisesta aloittamisesta eikä opiskelupaikan vastaanottamisesta.Varusmies- tai siviilipalveluksesta johtuva viive opinnoissa ei saa viedä oikeutta opintolainahyvitykseen – SARI SARKOMAA

Kenenkään ei pitäisi joutua kuolemaan peloissaan, kivuissaan tai yksin

Eduskunnan käsittelyssä oleva lakimuutos, jolla oikeus hyvään saattohoitoon kirjataan nykyistä vahvemmin lakiin. Olen ajanut asiaa pitkään ja tehnyt siitä lakialoitteita. Nyt asia etenee!  Jokaisella tulee olla oikeus arvokkaaseen, turvalliseen ja laadukkaaseen hoitoon elämänsä loppuvaiheessa asuinpaikasta riippumatta. Lakimuutoksen lisäksi pidän tärkeinä palliatiivisen lääketieteen erikoisalan vahvistamista, kansallisen laaturekisterin kehittämistä saattohoitoon sekä omaisten aseman parantamista saattohoitotilanteissa.Kenenkään ei pitäisi joutua kuolemaan peloissaan, kivuissaan tai yksin – SARI SARKOMAA

Eläinten kaltoinkohtelusta kovemmat seuraukset – eläintenpitokiellot pitenevät

Eläinten hyvä kohtelu on sivistyneen yhteiskunnan mittari. Siksi pidennämme eläintenpitokieltoja ja niiden valvontaa vahvistetaan. Eläinsuojelurikoksista seuraavien kieltojen on oltava riittävän pitkiä ja niiden rikkomisella oltava todelliset seuraamukset.

Eläin ei voi puolustaa oikeuksiaan tai hakea apua itse. Siksi meidän velvollisuutemme on puuttua määrätietoisesti eläinten kaltoinkohteluun ja varmistaa, ettei vakavasti eläintä laiminlyönyt tai pahoinpidellyt henkilö voi helposti hankkia uutta eläintä hoidettavakseen.Kokoomuksen Sarkomaa: Eläinten kaltoinkohtelusta kovemmat seuraukset – eläintenpitokiellot pitenevät – SARI SARKOMAA

Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä – laaturekisteri tukemaan ennaltaehkäisyä ja hoitoa

Jätin toimenpidealoitteen valtakunnallisen muistisairauksien laaturekisterin pilotoinnista. Laaturekisteri auttaisi seuraamaan muistisairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta sekä tukisi tutkitusti vaikuttavan suomalaisen FINGER-toimintamallin käyttöönottoa koko maassa.

Pidän tärkeänä, että hoidon ja kuntoutuksen laatua, yhdenvertaisuutta ja hoitoketjujen toimivuutta voidaan seurata nykyistä paremmin, jotta jokainen saa oikea-aikaista ja vaikuttavaa hoitoa asuinpaikastaan riippumatta.Kokoomuksen Sarkomaa: Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä – laaturekisteri tukemaan ennaltaehkäisyä ja hoitoa – SARI SARKOMAA

Tervetuloa tapaamaan:

pe 2.10. klo 17:00 Instagram live
su 4.10. klo 11:00 Hakaniemen markkinat
su 4.10. klo 12:15 Stadin Silakkamarkkinat, kauppatori
ti 6.10. klo 14.15 ”Kenen ääni kuuluu, kun sosiaali- ja terveyspolitiikkaa rakennetaan uudelleen?” -tilaisuus, Eduskunnan Kansalaisinfo
ti 6.10. klo 16:30 ”Palliatiivisen hoidon tulevaisuus Suomessa – miten turvaamme yhdenvertaisen ja laadukkaan hoidon?” -tilaisuus, Eduskunnan Kansalaisinfo
to 22.10. klo 16:30 Helsingin Kirjamessut, Hakaniemi-lava
la 24.10 klo 11:30 Helsingin Kirjamessut, Kruununhaka-lava
pe 6.11 klo 14:30 Keuhkosyöpäkuukauden seminaari, Oodi

Ajatukset ja palaute ovat arvokkaita. Pidetään yhteyttä.

Syyskuisin terveisin,

Sari Sarkomaa

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Julkaistu

Tiedote 26.9.2026

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa esittää 25.9. jättämässään toimenpidealoitteessaan pilottia valtakunnallisen muistisairauksien laaturekisterin perustamiseksi. Rekisteri vahvistaisi muistisairauksien ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen seurantaa ja antaisi samalla työkalun vaikuttavaksi osoitetun FINGER-toimintamallin systemaattiseen käyttöönottoon.

Suomalaisen FINGER-tutkimuksen (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability) tulokset osoittavat, että monipuolisilla elintapamuutoksilla voidaan pienentää muistisairauksien riskitekijöitä ja tukea aivojen toimintakykyä. Hyvällä ravinnolla, liikunnalla, sosiaalisella aktiivisuudella, verisuonitautien riskitekijöiden hallinnalla sekä aivojumpalla yli 30 prosenttia muistisairauksista on ennaltaehkäistävissä.

–  Laaturekisterin avulla voimme varmistaa, että tehokas ja kustannusvaikuttava FINGER-malli jalkautuu yhdenvertaisesti kaikille hyvinvointialueille ja että sen tuottamat terveyshyödyt saadaan täysimääräisesti käyttöön muistisairauksien kasvavan yhteiskunnallisen taakan keventämiseksi, Sarkomaa sanoo.

Suomessa muistisairaita ihmisiä on lähes 150 000 ja uusia diagnooseja tehdään noin 20 000 vuosittain. Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus. Väestön ikääntyessä muistisairauksien merkitys sosiaali- ja terveydenhuollossa kasvaa entisestään.

– Valtakunnallinen muistisairauksien laaturekisteri mahdollistaisi ensimmäistä kertaa kattavan tiedon saamisen siitä, miten muistisairauksien hoito ja kuntoutus toteutuvat eri puolilla Suomea. Kun tiedämme, mikä toimii ja missä on puutteita, voimme myös kehittää palveluja vaikuttavammiksi, Sarkomaa sanoo.

Sairastuneiden määrän kasvaessa sekä diagnostiikan, lääkehoidon ja muiden hoitomuotojen kehittyessä hoidon ja kuntoutuksen kustannusvaikuttavuus on yhä tärkeämpää.

– Hoitoketjun seuranta auttaisi havaitsemaan viiveitä esimerkiksi diagnosoinnissa. Varhainen diagnoosi on tärkeä sekä sairastuneelle että hänen läheisilleen. Se mahdollistaa oikea-aikaisen hoidon ja kuntoutuksen sekä antaa aikaa valmistautua tulevaan ja saada tarvittavaa tukea. Hoidon laatua pitää pystyä seuraamaan yhtä järjestelmällisesti kuin monissa muissakin sairauksissa, Sarkomaa toteaa.

Laaturekisteriä puoltaa se, että valtaosa ympärivuorokautisen hoivan asukkaista sairastaa muistisairautta. Myös säännöllisen kotihoidon asiakkaista jo lähes puolella on muistisairausdiagnoosi.

Julkaistu

Tiedote 22.9.2026

Kuntoutumiseen pääsyn on perustuttava ihmisen tarpeeseen, ei asuinpaikkaan tai hyvinvointialueen taloudelliseen tilanteeseen. Eduskunnan kuntoutusverkosto EKKUVE nostaa tavoitteissaan esiin kuntoutuksen yhdenvertaisuuden, Kelan valtakunnallisen vastuun säilyttämisen sekä kuntoutuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kansallisen vertailun. Oikea-aikainen kuntoutuminen on investointi ihmisten toimintakykyyn ja kestävään julkiseen talouteen.

Eduskunnan kuntoutusverkosto EKKUVE keskusteli tulevan vaalikauden tavoitteista hyödyntäen Kuntoutusverkosto KUVEn ja muiden kuntoutuksen toimijoiden tavoitteita. Yhteisenä lähtökohtana on vahvistaa kuntoutumisen asemaa sekä varmistaa, että ihmiset pääsevät tarvitsemiinsa palveluihin oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti.

Julkisen talouden säästöpaineissa on entistä tärkeämpää tunnistaa, mistä ei kannata säästää. Vaikuttava kuntoutuminen vahvistaa ihmisten toimintakykyä, työ- ja opiskelukykyä sekä itsenäistä arkea. Samalla se voi vähentää raskaampien palvelujen tarvetta ja hillitä yhteiskunnan kustannuksia.

Kuntoutuksen yhdenvertaisuus edellyttää vahvaa valtakunnallista vastuuta

Eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Mira Nieminen painotti, että jokaisella on oltava yhdenvertainen mahdollisuus kuntoutua riippumatta asuinpaikasta, tulotasosta tai elämäntilanteesta.

Kuntoutumisen saatavuus ei saa eriytyä hyvinvointialueiden taloudellisen tilanteen tai erilaisten palvelukäytäntöjen seurauksena. Nieminen toi esiin myös Kelan tärkeän roolin.

”Kelan järjestämisvastuun säilyttäminen on keskeinen osa kuntoutuksen yhdenvertaisuuden turvaamista. Valtakunnalliset palvelut ja yhtenäiset järjestämisperiaatteet tukevat ihmisten mahdollisuuksia saada kuntoutumiseensa tukea eri puolilla Suomea”, korostaa Mira Nieminen.

Samalla Kelan, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja muiden kuntoutuksen toimijoiden välistä yhteistyötä on vahvistettava. Kuntoutumisen tarve on tunnistettava ajoissa ja palveluketjujen on toimittava saumattomasti. Ihmisen näkökulmasta kuntoutumisen tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus hallinnollisista vastuurajoista riippumatta.

Kuntoutumisen toteutumista ja vaikuttavuutta on voitava vertailla kansallisesti

Eduskunnan kuntoutusverkoston jäsen, kansanedustaja Sari Sarkomaa painotti kuntoutumisen kansallista vaikuttavuutta. Suomessa tarvitaan systemaattista ja vertailukelpoista tietoa siitä, miten kuntoutumisen tuki toteutuu eri hyvinvointialueilla ja millaisia tuloksia sillä saavutetaan.

Vertailun tulee kattaa kuntoutukseen pääsy, palvelujen saatavuus ja oikea-aikaisuus sekä kuntoutujien toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset. Lisäksi tarvitaan yhteisiä mittareita kuntoutuksen tuloksellisuuden, vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointiin.

Pelkkä tieto kuntoutuspalvelujen määristä tai kustannuksista ei riitä. On pystyttävä arvioimaan, saavatko ihmiset tarvitsemansa kuntoutuksen ja paraneeko heidän toimintakykynsä sen seurauksena.

”Kansallinen hyvinvointialueiden välinen vertailu tekisi näkyväksi alueelliset erot, auttaisi tunnistamaan vaikuttavia toimintamalleja ja loisi perustan kuntoutuksen tietoon perustuvalle johtamiselle. Vertailussa on huomioitava alueiden erilaiset väestörakenteet ja palvelutarpeet. Yhteinen kansallinen tietopohja on välttämätön, jotta kuntoutuksen yhdenvertaisuutta ja laatua voidaan arvioida ja vaikuttavia ratkaisuja levittää koko Suomeen sekä tehdä kuntoutusta koskevia päätöksiä nykyistä paremmin tiedolla”, painottaa Sarkomaa.

Kuntoutuminen on investointi ihmisiin ja kestävään talouteen

Eduskunnan kuntoutusverkosto korostaa, että kuntoutuksen hyötyjä on tarkasteltava yksittäisen palvelun kustannuksia laajemmin. Oikea-aikainen kuntoutuminen ehkäisee toimintakyvyn heikkenemistä, vähentää raskaampien palvelujen tarvetta sekä tukee työssä ja opiskelussa jatkamista.

Kuntoutumisen vaikutukset ulottuvat myös ihmisten osallisuuteen, itsenäiseen arkeen ja mahdollisuuksiin elää toimintakykyistä elämää. Erityisesti väestön pitkäikäistyessä kuntoutumisen merkitys korostuu. Kuntoutuksen kehittäminen edellyttää yhteistä suuntaa yli hallinnonalojen ja organisaatiorajojen. Järjestöjen osaaminen, vertaistuki ja kokemustieto on tunnistettava ja kytkettävä pysyväksi osaksi kuntoutumista tukevia rakenteita.

Eduskunnan kuntoutusverkosto tarjoaa jäsenilleen ajankohtaista tietoa kuntoutuksesta ja edistää sen kehitystä Suomessa. Verkosto tukee kuntoutuksen asemaa eri elämänalueilla, vaikuttaa lainsäädäntöön ja laatii kannanottoja. Se järjestää seminaareja ja keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista kuntoutusaiheista. Verkoston tavoitteet vaihtelevat vuosittain. Ne keskittyvät esimerkiksi nuorten ja työikäisten työkyvyn sekä ikääntyvien toimintakyvyn tukemiseen. SOSTE toimii ryhmän sihteerinä.

Julkaistu

Blogi 17.9.2026

On hyvä uutinen, että tänään on eduskunnassa valmistunut mietintö saattohoidon ja palliatiivisen hoidon kirjaamisesta nykyistä täsmällisemmin lakiin.

Hallituksen esityksen mukaan terveydenhuoltolakiin lisätään säännös siitä, että palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia sairaanhoitopalveluita. Hoitoa on jatkossa järjestettävä potilaan tarpeen mukaan sekä perusterveydenhuollossa että

Yliopisto-opintojen ohessa tein hoitajana yövuoroja. Valvoin usein viimehetkiä elävän ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut hyvän saattohoidon ja palliatiivisen hoidon puolestapuhuja ja edistäjä.

Saattohoitoon kehittämiseksi on Suomessa tehty paljon ja eteenpäin on menty mutta oikeus saattohoitoon ja palliatiivisen hoitoon ei toteudu yhdenvertaisesti. Saattohoidon tarvetta ei aina edes tunnisteta, jolloin hoito jää kokonaan saamatta.

Olen pitkään ajanut saattohoitoon kirjaamista vahvemmin lakiin yhteistyössä alan toimijoiden kanssa ja vauhdittanut sitä myös lakialoitteella.

Hallitusneuvotteluissa kirjasimme hallitusohjelmaan lupauksen selkeyttää säädöksiin oikeus saattohoitoon.

Lakiesityksen tärkein tavoite on varmistaa saattohoito ja palliatiivinen hoito yhdenvertaisesti sitä tarvitseville riippumatta ihmisen asuin- tai hoitopaikasta.

Laadukkaalla saatto- ja palliatiivisella hoidolla voidaan tukea ihmistä niin, että arvokas kuolema on mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Ihmiselämään on kunnioitettava sen loppuun saakka.

Mietinnössä ehdotetaan eduskunnalle kolmea lausumaa. Ensimmäinen edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimiin palliatiivisen lääketieteen oman erikoisalan perustamiseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaamisen kehittämiseksi.

Toinen lausuma edellyttää, että valtioneuvosto arvioi mahdollisuuden ottaa käyttöön palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laaturekisteri, jonka avulla palveluiden laatua, saatavuutta ja yhdenvertaisuutta voidaan seurata koko maassa yhtenäisin mittarein.

Kolmannessa lausumassa esitetään, että saattohoitovapaan ja sen ajalta maksettavan etuuden lainsäädäntötarpeita selvitetään jatkovalmistelussa. Nykyisin omaisen saattohoitoon osallistuva voi jäädä omaishoitovapaalle enintään viideksi päiväksi vuodessa, mutta vapaa on palkaton.

Mietintö oli yksimielinen. Lakimuutos lausumineen hyväksytään pian eduskunnan istunnossa.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä  sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Julkaistu

Blogi 16.9.2026

Suomessa on tällä hetkellä epäkohta, joka voi johtaa siihen, että asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittanut nuori menettää mahdollisuuden opintolainahyvitykseen hänestä itsestään riippumattomasta syystä.

Vaikka asevelvollisuus ja siviilipalvelus huomioidaan opintolainahyvityksen suoritusajoissa hyväksyttävänä viivästymisperusteena, palveluksen päättyminen ja opintojen aikataulut eivät aina kohtaa. Tämän seurauksena palveluksen suorittanut voi joutua odottamaan kuukausia ennen opintojen alkamista tai jatkumista. Esimerkiksi kuuden tai yhdeksän kuukauden palvelus voi päättyä keskellä lukuvuotta. Käytännössä tämä voi tarkoittaa useiden kuukausien odotusaikaa täysin opiskelijasta riippumattomasta syystä.

Opintotukilain ongelmallisuus koskee erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoita. Ammattikorkeakouluissa opetus etenee usein vuosikurssin mukana ennalta määrättyä tahtia, eikä opintoihin voi käytännössä hypätä mukaan kesken lukuvuoden.

Kela on pitänyt nykyistä sääntelyä ongelmallisena. Kela on perustellusti esittänyt ratkaisuksi, että opintolainahyvityksen suorittamisaika alettaisiin laskea opiskelijan ensimmäisestä läsnäololukukaudesta eikä opiskelupaikan vastaanottamisesta. Näin opiskelija ei joutuisi epäedulliseen asemaan tilanteissa, joissa opintojen aloittaminen viivästyy hänestä riippumattomista syistä.

Epäreilua tilannetta kuvaa yksinkertainen esimerkki. Kaksi opiskelijaa saa opiskelupaikan samaan aikaan. Ensimmäinen aloittaa opintonsa heti ja etenee normaalisti. Toinen suorittaa välissä yhdeksän kuukauden asepalveluksen. Palveluksen päätyttyä hän ei kuitenkaan voi aloittaa opintojaan heti, vaan joutuu odottamaan seuraavan lukukauden alkuun asti. Molemmat ovat toimineet sääntöjen mukaan. Silti jälkimmäisellä voi olla heikommat mahdollisuudet saavuttaa opintolainahyvityksen määräajat, koska hänen tutkintonsa suorittamisaika kuluu odottaessa.

Tällaista lopputulosta on mahdotonta pitää oikeudenmukaisena. Lakisääteisen kansalaisvelvollisuuden suorittamisesta ei saa seurata riskiä menettää opintolainahyvitystä.

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan lakimuutos. Kelan esittämä ratkaisu on perusteltu. Kela on esittänyt muutosta, jonka myötä opintolainahyvitykseen oikeuttava opintojen suorittamisaika tulisi laskea opiskelijan ensimmäisestä läsnäololukukaudesta eikä opiskelupaikan vastaanottamisesta. Näin palveluksen jälkeinen odotusaika ei heikentäisi opiskelijan asemaa tilanteissa, joissa opintojen aloittaminen ei ole hänen omissa käsissään.

Asevelvollisuus perustuu perustuslailliseen maanpuolustusvelvollisuuteen. Yhtä lailla siviilipalvelus on lakisääteinen kansalaisvelvollisuus. Yhteiskunnan muiden järjestelmien, myös opintotukea koskevan lainsäädännön, pitäisi tukea näiden velvollisuuksien suorittamista. Tämän vuoksi tein asiasta Kelan esityksen mukaisen toimenpidealoitteen.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä  sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Julkaistu

Kolumni 8.9.2026 (Letterbox)

Vihreiden poliitikkojen ehdotukselle ottaa omaisuus nykyistä vahvemmin huomioon ympärivuorokautisen hoivan maksuissa ja periä kustannuksia vielä jälkikäteen kuolinpesältä on sanottava ehdottomasti ei. Ehdotus on oikeustajun vastainen ja rankaisisi rumalla tavalla säästämisestä, yrittämisestä ja omistamisesta. Verojen kiristäminen näyttää olevan monelle ratkaisu lähes kaikkeen, mutta sekään ei näköjään riitä. Nyt lasku halutaan lähettää vielä kuolinpesällekin.

Eikö riitä, että maksaa veroja ja tulosidonnaisia maksuja läpi koko ikänsä? Työuran aikana tuloista on maksettu progressiivista tuloveroa ja eläkkeestä maksetaan usein vähän palkansaajaa kireämpää veroa. Kotihoidon asiakasmaksut ovat tulosidonnaisia. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asiakasmaksu vie jo nykyisin valtaosan käytettävistä olevista tuloista, vaikka maksu ei kata edes ihmisen kaikkia peruskuluja. Kaiken lisäksi maksua on tarkoitus korottaa entisestään niin, että se olisi vanhuksen tuloista 87,5 prosenttia. Jos omistaa metsää, hoivamaksu on usein suurempi kuin tulot, eikä vanhukselle jää tuloistaan euroakaan käytettäväksi.

Tämän pitäisi riittää, mutta nyt halutaan mennä vieläkin vahvemmin ikäihmisten kukkarolle. En kannata. Ihmisellä pitää olla elämän loppuun asti ikävuosista riippumatta mahdollisuus päättää edes osasta ansaitsemistaan rahoista, oikeus omistaa ilman ikärajaa sekä päättää oman työnsä hedelmistä.

Joku tolkku on oltava. Kun ihminen on tehnyt elämänsä töitä, yrittänyt, maksanut veronsa ja maksunsa, sen pitäisi riittää. Ei ole oikein, että vanhoilla päivillä hoivamaksuissa pyritään perimään lähes kaikki se, mitä ihminen on elämänsä aikana onnistunut säästämään omistaakseen kodin, mökin, yrityksen tai muuta omaisuutta. Pahimmillaan vielä niin, että maksua peritään kuoleman jälkeen kuolinpesältä.

Tällainen esitys lähettäisi suomalaisille täysin väärän viestin. Omistusoikeuden rajaaminen ja ahkeruudesta rankaiseminen elämän loppuvuosina on lyhytnäköistä. Suomi tarvitsee lisää työtä, yrittäjyyttä, yrityksiä, säästämistä, sijoittamista ja omistamista. Hyvinvointiyhteiskunnan lupaus ei voi olla se, että koko elämänsä työtä tehnyttä, yrittänyttä ja säästänyttä rangaistaan vielä kuoleman jälkeenkin. Jos tarkoituksena on, ettei pieni Suomi koskaan vaurastu, niin siinä vihreiden malli on varmasti toimiva.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä  sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Julkaistu

Blogi 11.9.2026

Tuoreet PISA-tulokset kertovat oppimistulosten alamäen jatkuvan. Aiemmin tehdyt korjaustoimet eivät ole riittäneet. Siksi nostimme hallitusneuvotteluissa peruskoulun yhdeksi hallitusohjelman painopisteistä. Olennaista oli korjata lapsille ja Suomelle tehty karhunpalvelus. Jatkossa oppilasta ei päästetä luokalta toiselle ilman riittäviä perustaitoja. Lailla luodaan kansalliset yhtenäiset menettelyt arviointiin sekä määritellään vähimmäisosaamistavoitteet. Ns. armovitosten sijaan huolehditaan, että oppilas saa tarvitsemansa tuen ja oikeasti saavuttaa peruskoulun edellyttämät taidot.

Perusopetukseen on kuluvalla eduskuntakaudella investoitu lisää 200 miljoonaa euroa. Oppimisen tuki on uudistettu ja perustaitoihin, kuten lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen, on lisätty opetustunteja. Opetusministerinä aloittamani tasa-arvorahoituksen taso vakiinnutettiin tukemaan erityisesti haastavimmilla alueilla toimivia kouluja. Kännyköiden käyttöä on rajoitettu, ja sekä liikuntaa että lukemista lisätään kouluissa. Selvää on, että oppimistulosten laskevan trendin kääntäminen edellyttää jatkossa lisätoimia peruskoulussa ja koko yhteiskunnassa sekä erityisen vahvasti varhaiskasvatuksessa. On selvää, että tänään tehtyjen toimien vaikutukset näkyvät useiden vuosien päästä. Lisäkorjaustoimia valittaessa olennaista on katsoa tutkimustietoa.

Minkä varhaiskasvatuksessa oppii, sen koulussa taitaa

Katse on laitettava lapsen varhaisiin vuosiin. Varhaiset vuodet syntymästä koulun aloittamisikään ovat ihmisen kehityksen ja oppimisen perusta. On tärkeää ymmärtää, että laadukas varhaiskasvatus ja esikoulu ovat tutkitusti vaikuttava tapa varmistaa yhdenvertainen alku koulupolulle. Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta on lisättävä ja laatua vahvistettava.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on kuvattava selkeästi lasten perustaidot sekä ohjattava niiden edistämistä ja opettamista nykyistä selkeämmin. Sama koskee esiopetusta. Suomen tai ruotsin kielen oppimista ja opettamista vieraana kielenä on vahvistettava. Tarvitsemme riittävästi koulutettuja varhaiskasvatuksen opettajia, tavoitteellisempaa pedagogiikkaa sekä vahvaa pedagogista johtamista päiväkodeissa.

Helsingissä on käynnissä pilotti, jossa neuvolassa arvioidaan lapsen kielen kehitystä ja tarvittaessa ohjataan lapsi varhaiskasvatukseen. Pilotin tuloksia on hyödynnettävä jatkossa valtakunnallisesti.

Lasten suojelemiseksi sosiaalisen median haitoilta ja vaaroilta tarvitaan suojaikäraja

Se on Kokoomuksen tavoite, jota Perussuomalaiset jarruttavat. Luulisi PISA-tulosten viimeistään herättävän kaikki puolueet. Yhä useammassa maassa tehdään lainsäädäntötoimia ja ymmärretään, että liiallinen ruutuaika ryöstää aikaa lapsen normaalille kehitykselle tärkeiltä asioilta. Sosiaalisen median käyttö on yhteydessä oppimisvaikeuksiin, mielenterveyden haasteisiin ja heikompaan keskittymiskykyyn. Sosiaalista mediaa hyödynnetään lisäksi kiusaamiseen ja väkivallan levittämiseen. Lapsuus on ainutlaatuinen elämänvaihe, jonka vaikutukset ulottuvat koko ihmisen elämään ja yhteiskuntaan. Pikaviestit ja sirpaleiset sisältövirrat eivät vahvista lukutaitoa vaan jopa päinvastoin. Tarvitsemme selkeitä rajoja ja poliittista rohkeutta turvata lasten digitaalinen kasvurauha.

Painettu kirja ja kynä on palautettava oppimisen keskiöön

Laajat oppimis- ja aivotutkimukset osoittavat yksiselitteisesti, että painetun oppimateriaalin lisääminen parantaa oppimistuloksia ja vahvistaa perustaitoja. Paperilta lukeminen syventää luetun ymmärtämistä ja muistijälkeä. Paperinen kirja tarjoaa oppilaalle keskittymisrauhan ja mahdollisuuden hahmottaa kokonaisuutta. Digitaalinen lukeminen on usein silmäilevää ja pirstaleista.

Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (UNESCO) on antanut valtioille vahvan suosituksen varmistaa, että painetut oppimateriaalit säilyttävät keskeisen asemansa opetuksessa. Monissa Pohjoismaissa on jo palattu painettujen oppikirjojen vahvaan käyttöön. Suomessa digitaalinen oppimateriaali on vallannut alaa ja erot koulujen välillä ovat suuria.

Digiloikan edelläkävijämaassa Ruotsissa on muutettu suuntaa koulutuspolitiikassa ja valtio on ryhtynyt toimeen kirjojen palauttamiseksi ruutujen sijaan luokkahuoneisiin. Suomen on syytä asiassa ottaa oppia.

Digitaalisia materiaaleja kannattaa käyttää silloin, kun ne tuovat opetukseen todellista lisäarvoa. Suomessa tarvitaan valtakunnallisia toimia edistämään sitä, että painetut oppikirjat ja oppimateriaalit olisivat saatavilla silloin, kun se on kunkin oppiaineen opettamisen ja oppimisen kannalta perusteltua. Tarvetta on myös lisätutkimukseen perusopetuksesta ja erilaisten oppimateriaalien vaikutuksista oppimistuloksiin.

Julkaistu

Kolumni 11.9.2026 (Helsingin Uutiset)

Helsingissä on viisasta ja välttämätöntä nostaa tavoitetasoa ja määrärahaa painettuun oppimateriaaliin, Sari Sarkomaa (kok.) kirjoittaa.

Pisa-tulokset kertovat oppimistulosten alamäen jatkuvan tehdyistä korjaustoimista huolimatta.

Vakavin uutinen on lukutaidon jyrkän laskun jatkuminen. Suomi on pudonnut keskikastiin. Meidän on jatkettava toimia peruskoulussa ja jatkossa laajemmin koko yhteiskunnassa. Toimia on suunnattava vahvemmin varhaisiin vuosiin ja varhaiskasvatukseen. Olennaista on katsoa tutkimustietoa.

Laajat oppimis- ja aivotutkimukset osoittavat yksiselitteisesti, että painetun oppimateriaalin lisääminen parantaa oppimistuloksia ja vahvistaa perustaitoja. Paperilta lukeminen syventää luetun ymmärtämistä ja muistijälkeä. Fyysinen kirja tarjoaa oppilaalle keskittymisrauhan ja mahdollisuuden hahmottaa kokonaisuutta. Digitaalinen lukeminen on usein silmäilevää ja pirstaleista.

Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (Unesco) on antanut valtioille vahvan suosituksen varmistaa, että painetut oppimateriaalit säilyttävät keskeisen asemansa opetuksessa.

Unesco suosittelee, että valtioiden on arvioitava teknologiaa puhtaasti sen mukaan, parantaako se todistetusti oppimistuloksia. Raportti muistuttaa, että pelkkä digilaitteiden lisääminen ei korvaa laadukasta opetusta tai fyysisiä kirjoja.

Helsingissä asiaan on tartuttu. Kirjasimme kaupunkistrategiaan tavoitteen siitä, että kaikissa kouluissa on mahdollisuus tarjota painettuja oppimateriaaleja. Kaupungin budjettiin on tähän lisätty määrärahaa.

Oppiaineiden ja oppilaiden tarpeet ovat erilaisia. Oppimistulosten nosto edellyttää, että oppikirjat voidaan valita pedagogisin perustein. Kaupunkimme ensi vuoden talousarvio on parhaillaan valmistelussa ja budjettineuvottelut edessä.

Helsingissä on viisasta ja välttämätöntä nostaa tavoitetasoa ja määrärahaa painettuun oppimateriaaliin. Tavoitteen on oltava se, että painetut oppikirjat ja oppimateriaalit ovat saatavilla kouluissamme silloin, kun se on pedagogisesti kunkin oppiaineen opettamisen sekä oppimisen kannalta perusteltua.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä  sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi


Julkaistu

Blogi 9.9.2026

Eläimiä pahoinpitelevät ja kaltoinkohtelevat ihmiset eivät ansaitse pitää eläimiä. Eläimet ovat puolustuskyvyttömiä eivätkä voi suojella itseään. Se on ihmisten tehtävä.

Iloitsen siitä, että saimme lakiesityksen eduskunnan käsittelyyn, jonka myötä eläinsuojelurikoksesta määrättäisiin lähtökohtaisesti eläintenpitokielto.

Perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta määrättävän kiellon vähimmäiskesto nousisi nykyisestä yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen. Törkeästä eläinsuojelurikoksesta eläintenpitokieltoa määrättäisiin vähintään viideksi vuodeksi.

Pidän hallituksen esitystä eläintenpitokieltojen kiristämisestä tärkeänä uudistuksena. Sivistyneessä oikeusvaltiossa eläinten kaltoinkohteluun on puututtava määrätietoisesti. Jos ihminen kohtelee eläintä julmasti, seurauksien pitää olla tuntuvia. On täysin yleisen oikeustajun vastaista, että eläintä vakavasti kaltoin kohdellut voisi pian ottaa uuden eläimen hoidettavakseen.

Uuden lain myötä myös eläintenpitokiellon rikkomiseen puututtaisiin nykyistä ankarammin. On perusteltua siirtää eläintenpitokiellon rikkomista koskeva rangaistussäännös rikoslakiin. Samalla enimmäisrangaistukseksi säädettäisiin vuosi vankeutta, kun tällä hetkellä kiellon rikkomisesta rangaistaan vain sakolla. Näin rangaistusasteikko vastaisi paremmin teon moitittavuutta ottaen huomioon eläinten hyvinvoinnin kasvaneen merkityksen ja suojelun tarpeen.

Lakia pitää noudattaa ja määrätyillä seuraamuksilla pitää olla merkitystä. Eläintenpitokielto ei voi olla muodollinen seuraamus, jonka voi sivuuttaa olankohautuksella. Jos ihminen ei kykene huolehtimaan eläimistä tai kohtelee niitä kaltoin, hänelle ei yksinkertaisesti kuulu eläintä.

Eläintenpitokiellon valvontaa vahvistetaan samalla. Jatkossa eläintenpitokiellon rikkomista epäiltäessä voitaisiin tietyissä tilanteissa tehdä kotietsintä, mikä parantaa erityisesti lemmikki- ja seuraeläimiä koskevien kieltojen valvontaa. Nykyisen järjestelmän valvonnan puutteita on kritisoitu pitkään ja aiheesta.

Eläinsuojelujärjestöt ja asiantuntijat ovat arvostelleet eläintenpitokieltoa ”paperitiikeriksi”, koska sen valvonta on pysähtynyt kotirauhan suojaan. Koska rikkomisesta on tähän asti selvinnyt vain sakolla, viranomaisilla ei ole ollut oikeutta tehdä kotietsintöjä edes perustellun epäilyn kohdalla. Tämä tehottomuus on jättänyt eläimet alttiiksi jatkuvalle kaltoinkohtelulle, minkä vuoksi nyt esitettävät tiukennukset ovat olleet pitkään odotettuja ja täysin välttämättömiä.

Vaikka kotietsinnän mahdollisuus ei yksin takaa valvonnan tehokkuutta, se varmastikin edesauttaa erityisesti seura- ja lemmikkieläimiä koskevien kieltojen valvontaa ja näiden eläinten hyvinvoinnin turvaamista. Lakimuutos on tarpeellinen: pidemmät eläintenpitokiellot, ankarammat rangaistukset ja paremmat valvontakeinot vahvistavat eläinten hyvinvointia ja auttavat ehkäisemään eläinsuojelurikoksia.

Eläinten kohtelu kertoo myös yhteiskunnan arvoista. Eläinten hyvä kohtelu on yksi sivistyneen yhteiskunnan mittareista. Eläimen pitäminen tuo mukanaan aina vastuun sen hyvinvoinnista. Eläin on täysin ihmisen armoilla. Se ei voi vaihtaa kotia, soittaa apua tai puolustaa omia oikeuksiaan. Siksi meidän velvollisuutemme on puuttua tilanteeseen silloin, kun eläintä kohdellaan väärin. Eläinten kaltoinkohtelua ei voi koskaan hyväksyä.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä  sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi