Tekijä: sari

Tiedote 30.9.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sofia Vikman ovat tyytyväisiä lakivaliokunnan ottamaan kantaan, jonka mukaan tyttöjen sukuelinten silpominen on säädettävä Suomessa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin. Asiaa pitkään ajaneet Sarkomaa ja Vikman ehdottivat tyttöjen sukuelinten silpomisen erilliskriminalisointia ja ennaltaehkäisyn tehostamista lakialoitteissaan (LA 6/2019 vp, LA 4/2019 vp) syksyllä 2019. Lakialoitteillaan edustajat halusivat vauhdittaa kansalaisaloitteen tahdon toteutumista, konkretisoida tarvittavat lakimuutokset ja painottaa ennaltaehkäisyä.

”Lakivaliokunnan kanta on tärkeä askel kohti Suomea, jossa yksikään tyttö ei enää joudu silvotuksi. Tyttöjen koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta on suojeltava kaikissa tilanteissa. Silpominen on järkyttävä väkivallanteko, jonka rangaistavuus ei aina ole tarpeeksi hyvin yleisessä tiedossa, vaikka teot ovat rikoslain vastaisia törkeänä pahoinpitelynä. Lainsäädäntöä selkeyttämällä lähetämme vahvan viestin siitä, että tyttöjen silpominen on rikos Suomessa. On hienoa, että asia viimein etenee”, Sarkomaa sanoo.

Lakivaliokunta esittää eduskunnalle hyväksyttäväksi lausumaa, jonka mukaan hallituksen on mahdollisimman ripeästi ryhdyttävä toimenpiteisiin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen säätämiseksi rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin ja annettava tarvittavat lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäviksi kuluvan vaalikauden aikana. Sarkomaa ja Vikman painottavat, että lainsäädäntöön tarvittavien muutosten tekemisellä on kiire.

”Marinin hallituksen on tuotava silpomisen rangaistavuutta selkeyttävät esitykset eduskuntaan viipymättä. Emme kerta kaikkiaan voi enää odottaa, tyttöjen suojelemiseksi on toimittava nyt. THL:n arvion mukaan Suomessa on silpomisvaarassa vähintään satoja ja pahimmassa tapauksessa jopa tuhansia tyttöjä. Syksyllä jättämämme lakialoite on nopeasti toimeenpantavissa oleva tapa toteuttaa lakivaliokunnan edellyttämä muutos. Konkreettinen ehdotuksemme on hallituksen vapaasti käytettävissä”, Vikman sanoo.

Sarkomaa ja Vikman muistuttavat, että kriminalisoinnin selkeyttämisen lisäksi silpomisen vastaisessa työssä tarvitaan määrätietoisia ennaltaehkäiseviä toimia. Myös tähän kokoomusedustajat ovat esittäneet toimenpiteitä lakialoitteessaan. Silpomisuhassa olevien lasten ja nuorten tunnistamiseksi ja auttamiseksi ammattilaiset tarvitsevat lisäkoulutusta, johon on syytä panostaa. Ammattilaisten, viranomaisten ja maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen yhteistyö ja vuoropuhelu on varmistettava.

”Kriminalisoinnin selkeyttämisen lisäksi on tärkeää, ettei hallitus unohda ennaltaehkäisevien toimien merkitystä. Lakialoitteessamme esitetään tähän keinona uusia pykäliä selkeyttämään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulujen velvollisuutta ilmoittaa poliisille ja lastensuojelulle, kun havaitsevat mahdollisia silpomistapauksia tai epäilevät, että nuorella on riski joutua silpomisen uhriksi. Myös nämä esitykset ovat edelleen hallituksen käytettävissä”, Vikman sanoo.

Silpomisasia tuli eduskunnan käsittelyyn kansalaisaloitteen KAA 1/2019 pohjalta. Sarkomaa ja Vikman iloitsevat siitä, että aloitteen myötä aihe lainsäädäntöä koskevine puutteineen on noussut voimalla julkiseen keskusteluun ja on nyt johtamassa aitoihin muutoksiin.

”Haluan lämpimästi kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä pitkäjänteisestä silpomisen vastaisesta työstä ja aiheen nostamisesta eduskunnan pöydälle. On korkea aika, että Suomi ottaa vaatimuksenne todesta ja liittyy silpomisen selkeällä tavalla lainsäädännössään kieltäneiden maiden joukkoon muiden pohjoismaiden tapaan”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033
Sofia Vikman, puh. 09 432 3194

Kokoomusedustajat Sanni Grahn-Laasonen, Mia Laiho, Sari Multala ja Sari Sarkomaa kritisoivat, ettei hallituksen sote-lain esitysluonnoksen lausuntomenettely ole ollut hyvän hallintotavan ja lainvalmisteluprosessin mukaista. Kuraattorien ja psykologipalveluiden maakuntiin siirtämiseen liittyviltä keskeisiltä tahoilta ei pyydetty esityksestä lausuntoa.

“On pöyristyttävää, että näin tärkeästä asiasta ei pyydetty lausuntoja esimerkiksi psykologiliitolta tai koulukuraattorien liitolta. He ovat kuitenkin opetuksen järjestäjien ohella oppilas- ja opiskelijahuollon parhaimpia asiantuntijoita”, edustajat huomauttavat.

Opiskeluhuollon sijoittumista on arvioitu viime vuosien aikana lukuisia kertoja ja varsin perusteellisesti. Edellistä sote-ratkaisua mietittäessä päädyttiin siihen, että opiskeluhuollon on järkevää sijaita sivistystoimessa. Tämän nähtiin takaavan mahdollisuuden järjestää yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon keskeisen tärkeät palvelut lähellä oppilasta ja koulua mahdollisimman joustavasti ja sujuvasti.

”Olisi iso virhe siirtää koulupsykologit ja -kuraattorit massiiviseen maakuntahallintoon ja vaikeuttaa näin koulujen mahdollisuuksia tukea lapsia ja nuoria,” Grahn-Laasonen sanoo.

Oppilashuoltolaki on siirtänyt työn painopisteen ryhmien, luokkien ja koko kouluyhteisön kehittämiseen. Yhteisöllisen työn arvo jää hallituksen lakiesityksessä yksilötyön ja palveluketjujen kehittämisen varjoon. Yksilökohtainen ja yhteisöllinen työ kulkevat parhaimmillaan rinnakkaisesti niin että tukitoimet pystytään kohdentamaan oikea-aikaisesti ja -tasoisesti. Lasten ja nuorten oppimisen ja käytöksen haasteita voidaan ennaltaehkäistä etenkin oppilaita lähellä olevan pätevän ja moniammatillisen oppilashuollon henkilöstön avulla.

Opettajat ovat usein rajallisten resurssien varassa väkivalta-, kiusaamis- ja ilkivaltatilanteisiin puuttumisessa ja niiden käsittelyssä. “Oppilashuollon siirtyminen sotemaakuntiin vaarantaa sujuvan, moniammatillisen puuttumisen kiusaamistilanteisiin, sekä niiden ennaltaehkäisyn,” toteaa Multala. “Koulukiusaamisen ehkäisyssä ja kiusaamistilanteissa on tärkeää, että oppilashuollon henkilöstö on helposti saatavilla ja että heidän ammattitaitonsa on opettajien ja perheiden käytettävissä,” Multala jatkaa.

”Oppilaiden ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen on merkittävässä roolissa lasten ja nuorten syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien ehkäisemisessä ja hoitoon ohjauksessa. Avun pitää olla silloin lähellä ja yhteistyön opettajien kanssa mutkatonta” tähdentää sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho.

Psykologien ja kuraattorien siirtäminen osaksi maakunta-sote-hallintoa on vaarassa romuttaa oppilashuollon, joka on koulujen olennainen väline puuttua väkivaltaan ja kiusaamiseen. Kysymys ei ole vain hallinnon alan siirrosta vaan esityksen pykälissä on sivuutettu se, että oppilashuollon ydintehtävä on tukea lasten ja nuorten normaalia kasvua, kehitystä sekä koulunkäyntiä osana kouluyhteisöä ja lasten arkea. Suuri huoli on siitä, että siirrolla yritetään paikata lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden räikeitä puutteita. Psykologit ja kuraattorit on pidettävä kouluväen tukena lähellä lasta ja nuorta ja mielenterveyspalveluiden puutteet on korjattava muulla tavalla. Ensimmäisenä on säädettävä terapiatakuu” Sarkomaa jatkaa.

“Mikään ei takaa koulukuraattorien ja psykologien pysymistä kouluissa, jos heidät siirretään hallinnollisesti isoon maakuntahimmeliin. Koulukuraattorien ja psykologien ääni täytyy ottaa lainvalmistelussa huomioon”, edustajat päättävät.

Lisätiedot

Sanni Grahn-Laasonen, puh. 050 462 6614

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Sari Multala, puh. 09 432 3101

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Eduskunnan Yksi elämä -verkosto painottaa, että kansansairauksien hoitovelan ei pidä antaa kasvaa. Sen taltuttamiseksi on otettava käyttöön erilaiset keinot terveyden edistämisen tukemisesta digitalisaatioon.

”Koronaepidemian vuoksi vähentynyt sairauksien ennaltaehkäisy sekä viivästynyt hoito lisäävät hoitovelkaa pitkälle tulevaisuuteen. Kansansairauksien osalta vaikutukset ovat nähtävissä osin vasta myöhemmin. Ratkaisut eivät voi jäädä odottamaan koronapandemian talttumista. Kansainvälisten kokemusten mukaan on olemassa vakava riski, että koronaepidemian takia hoitamatta jäävät vaivat voivat sairastuttaa ja aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia jopa enemmän kuin koronavirus. On välttämätöntä, että syntynyt hoitovelka kurotaan ripeästi kiinni ja samalla tähdätään hoitotakuuajan lyhentämiseen siten, että tavoite oikea-aikaisista peruspalveluista voisi toteutua,” toteaa verkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa 23.9 kokouksessa.

Aamun aikana verkosto syventyi kansansairauksien hoitovelkaan ja digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin.

“Perusterveydenhuolto on keskeisessä roolissa terveyden edistämisessä ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Paras keino vähentää hoitovelkaa on taata perusterveydenhuollolle riittävät resurssit,” painottaa yleislääketieteen erikoislääkäri Kim Nygård.

”Hoitovelan purkamiseksi olennaista on myös tunnistaa suurimmassa riskissä olevat pitkäaikaissairaat ja kohdentaa voimavaroja heihin,” muistuttaa Tays:n osastonylilääkäri Saara Metso.

”Erikoissairaanhoidossa lähetteet vähenivät selvästi ja niitä on edelleen aiempaa vähemmän. Tämä voi tarkoittaa, että ihmiset eivät hakeudu terveydenhuoltoon yhtä herkästi oireidensa vuoksi. Potilaat myös itse peruivat vastaanottoaikojaan. Tällöin diagnoosin ja hoidon viive on mahdollinen. Toteamatta ja hoitamatta jäänyt sairaus aiheuttaa lisäkuluja,” kertoo Filhan pääsihteeri, keuhkosairauksien erikoislääkäri Tuula Vasankari.

Korona on kasvattanut psyykkisen tuen tarvetta heilläkin, jotka eivät aikaisemmin tarvinneet mielenterveyttä tukevia palveluja. “Kansalliseen kriisipuhelimeen ja nuorten Sekasin-chattiin on tullut paljon enemmän yhteydenottoja keväästä alkaen. On ennakoitu, että perustason mielenterveyspalvelujen tarve kasvaa jopa voimakkaasti epidemian pitkittyessä,” toteaa MIELI ry:n asiantuntijalääkäri Meri Larivaara.

”Pitkän ajan seurauksista meillä ei ole varmaa tietoja ja niiden vaikutus kansanterveyteen nähdään vasta viiveellä. Siksi on tärkeää, että tutkimusresursseja kohdennetaan koronan aiheuttamiin ongelmiin ja toisaalta hyväksi todettuihin ratkaisuihin,” huomauttaa verkoston varapuheenjohtaja Ritva Elomaa.

Hyvistä käytännön ratkaisuista esiin nousi digitalisaatio. Esimerkiksi tyypin 1 diabeteksen hoidossa etähoitoon siirtymiseen oli hyvä valmius, koska hoidossa käytetään mittaus- ja hoitotietoa sisältäviä pilvipalveluja.

”Terveydenhuollossa digitalisaatio on otettu hienosti avuksi tässä koronatilanteessa ja ihmiset ovat huomanneet, että monta asiaa voi hoitaa etävastaanotolla. Hoitoteknologian käytössä on kuitenkin alueellisia eroja,” sanoo kansanedustaja Mirka Soinikoski.

Toisaalta etähoito voi jäädä pinnalliseksi ja etäyhteydellä tuen tarvetta on vaikea arvioida luotettavasti. Tämä on tunnistettu niin somaattisten sairauksien kohdalla kuin mielenterveyspalveluissakin. Onkin tärkeää tunnistaa, mihin palveluihin ja kenelle digitalisaatio soveltuu ja missä tarvitaan kasvokkaista kohtaamista.

Myös järjestöjen asema on merkittävä hoitovelan purkamisessa. ”Sote-järjestöjen toiminnan ansiosta moni terveysongelma jää syntymättä eikä ihmisten tarvitse hakeutua terveyspalvelujen piiriin. Järjestöt myös auttavat jo sairastuneita antamalla tietoa ja tukea sairauden kanssa elämiseen. Siksi järjestöjen rahoituksen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää koronakriisin laskun pienentämisessä,” korostaa kansanedustaja Antero Laukkanen.

Kansanedustajien ja suurten kansanterveys- ja potilasjärjestöjen perustama eduskunnan Yksi elämä -verkosto on avoin kaikille terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja potilaiden yhdenvertaisuuden lisäämisestä kiinnostuneille kansanedustajille. Verkostossa on edustajia lähes kaikista eduskuntaryhmistä.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, eduskunnan Yksi elämä -verkoston puheenjohtaja, sari.sarkomaa@eduskunta.fi, 050 511 3033

Ritva Elomaa, kansanedustaja, eduskunnan Yksi elämä -verkoston varapuheenjohtaja, ritva.elomaa@eduskunta.fi, 09 432 3022

Mirka Soinikoski, kansanedustaja, mirka.soinikoski@eduskunta.fi, 09 432 3011

Antero Laukkanen, kansanedustaja, antero.laukkanen@eduskunta.fi, 09 432 3084

Kim Nygård, yleislääketieteen erikoislääkäri, Kalasataman terveysasema, kim.nygard@hel.fi, 040 334 2031

Saara Metso, osastonylilääkäri, dosentti, TAYS, saara.metso@pshp.fi, 040 531 0154

Tuula Vasankari, pääsihteeri, keuhkosairauksien erikoislääkäri, Filha, tuula.vasankari@filha.fi, 050 545 0589

Meri Larivaara, asiantuntijalääkäri, MIELI ry, meri.larivaara@mieli.fi, 044 534 0152

Tiedote 22.9.2020

Julkaisuvapaa heti

Ministeri Kiurun lausuntokierrokselle laittaman maakuntasote-esityksen kannatus on katoamassa. Hallituspuolueiden kansanedustajatkin ovat kunnissa heränneet suurten kaupunkien rahat ryöstävään rahoitusmalliin. Hallituspuolueista on tapahtumassa joukkopako hallituksen riveistä.

”On epäselvää, onko maakuntasotelle enää enemmistö eduskunnassa. Hallitus ei voi sulkea silmiään lausuntopalautteissa esitetyltä kritiikiltä varsinkin, kun kritiikkiä esitetään poikkeuksellisen vahvasti jopa tyrmäävästi hallituksen omista riveistä. On vastuutonta laittaa lausunnolle esitys, josta hallitusryhmissäkin on suuri erimielisyys”, sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Varsinkin suurempien kaupunkien lausunnoissa maakuntasote-esitys saa kylmää kyytiä hallituspuolueiden ja oppositiopuolueiden yhteisvoimin. Ja syystä. Kaupunkien rahat ryöstetään, vastineeksi on tulossa lisähallintoa, mutta ei juurikaan parempia palveluja. Vasemmistovihreän hallituksen esitys kuihduttaa HUS:n ja kuntien palvelut sekä kaupunkien elinvoiman. Erityinen huoli on se, miten kunnissa jää sivistykseen ja koulutuksen rahaa. Suomen käy huonosti, jos maan veturina toimiva pääkaupunkiseutu hyydytetään, varoittaa Sarkomaa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan uudistuksen myötä Uudenmaan sote-maakunnilta leikattaisiin rahoitusta noin 400 milj. euroa, josta HUS:n osuus olisi ainakin 100 milj. euroa. Lehtosen mukaan tämä tarkoittaisi noin 1500 henkilötyövuoden vähentämistä HUS alueen erikoissairaanhoidosta. Koronan runneltua pahiten juuri Helsinkiä ja Uuttamaata olisi alueelle kohdistettu sote-leikkuri täysin kohtuuton eikä sitä voi missään nimessä hyväksyä.

Hallituksen maakuntasote-esityksen suuria valuvikoja on se, että siitä puuttuvat vaikuttavat keinot vahvistaa peruspalveluja. Lupaukset ripeästä hoitoon pääsystä yritetään kuopata vaivihkaa. Korona ei ole syy jättää tekemättä, päin vastoin nyt on suurempi tarve kuin ikinä varmistaa ihmisten yhdenvertainen pääsy hoidon ja avun piiriin. Samalla on kurottava ripeästi kiinni koronan myötä syntynyt hoitovelka ja tähdätä samalla hoitotakuuajan lyhentämiseen siten, että tavoite oikea-aikaisista peruspalveluista voisi toteutua.

On päivän selvää, ettei hallitukselle jää muuta vaihtoehtoa kuin hylätä torso esitys ja korjata vakavat virheet. Eduskuntaan esityksen tuominen esitetyssä muodossa olisi suurta vastuuttomuutta ja sulaa hulluutta. Hallituksen on vihdoin viisasta kuulla terveydenhuollon asiantuntijoita, tutkijoita, kuntia ja kaupunkeja, päättää Sarkomaa.

Lisätiedot

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Tiedote 20.9.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho kiittävät hallitusta budjettiriihen päätöksistä, joilla voidaan edistää kuntoutumista ja työelämään siirtymistä. Kaikista vaikuttavin mielenterveyttä edistävä työllisyystoimi, terapiatakuu, jäi kuitenkin vielä toteuttamatta.

”Osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli sekä nuorten psykososiaalisten palveluiden vakiinnuttaminen sekä työllisyys- ja elinkeino palveluiden vahvistaminen nuorten palvelupiste Ohjaamoihin ovat hyviä asioita. Panostukset perustason mielenterveyspalveluiden vahvistamiseksi ja varhainen tuki ovat myös välttämättömiä, kun tavoitteena on taittaa mielenterveysongelmien kasvu. Terapiatakuu on toteutettava nyt”, Sarkomaa ja Laiho toteaa.

Mielenterveyden sairaudet ovat Suomessa yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja valtava syrjäytymisen syy. Mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden määrä on kasvanut 25 prosenttia vuodesta 2016.

”Suurin kansansairautemme mielenterveysongelmat aiheuttavat mittavan määrän menetettyjä työtunteja, pudottaa nuoria koulutuspolulta ja estää ihmisiä tekemästä työtä sekä toteuttamasta unelmiaan. Kehityssuunnan muuttamiseksi mielenterveyspalvelujen saatavuutta on parannettava terapiatakuun mukaisesti”, vaatii Sarkomaa.

Terapiatakuun myötä Suomeen rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso osaksi nykyisiä terveyskeskuksia. Näin hoitoa olisi saatavilla matalla kynnyksellä yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisemmin. Mielenterveyspoolin arvion mukaan peruspalveluissa varhain aloitettu hoito voisi auttaa siirtämään vuosittain jopa 7500 suomalaista sosiaalietuuksien piiristä työelämään, mikä vastaa hallituskauden aikana 30 000 uutta työllistynyttä.

”Paremmalla hoitoon pääsyllä ja ennaltaehkäisevillä toimilla olisi mahdollista vähentää tuhansien ihmisten vuosittaista syrjäytymistä, työkyvyttömyyseläkkeitä, työpoissaoloja sekä opintojen keskeytymisiä”, huomauttaa Laiho.

Terapiatakuu on kaikkien puolueiden kannattama ja se keräsi laajan kansalaisten tuen kansalaisaloitteena.

”Koronakriisin myötä mielenterveyspalvelujen tarve on entisestään kasvanut. Vastuuministeri Kiuru on eduskunnan kyselytunnilla vakuuttanut kannattavansa terapiatakuu -aloitetta. Hallitukselta odotetaan nyt konkreettisia päätöksiä ”, Sarkomaa ja Laiho päättävät.

Lisätiedot

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Tiedote 19.9.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedusajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho ovat huolissaan hallituksen aikeista romuttaa opiskeluhuolto sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Lausuntokierroksella olevassa esityksessä opiskeluhuollon järjestämisvastuun siirtyisi kunnilta sote-maakunnille. On selvää, että opiskeluhuollon eriyttäminen kouluista maakuntiin muuttaisi toimintaa enemmän oire- ja sairauskeskeiseksi eikä normaalikehitystä tukevaksi kuten nyt. Oppimisen tukemiseen liittyvät tehtävät unohtuisivat ja tämä heikentäisi kaikista heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten asemaa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Sari Sarkomaan mukaan on välttämätöntä, että kouluterveydenhuolto toimii tiivisti yhdessä oppilashuollon kanssa lähellä lasta. Kouluterveydenhuollon on oltava sellainen, että se tukee oppilashuoltotyötä ja yhteistyötä opettajien, rehtoreiden kuraattoreiden ja koulupsykologien kanssa. Opiskeluhuollon on toimittava siten, että lapset ja nuoret kokevat olevansa osa kouluyhteisöä. Olennainen osa niin koulu- kuin opiskeluterveydenhuoltoakin on oppimisympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen.

”On pysäytettävä hallituksen aie uhrata opiskeluhuolto maakuntien alttarilla. Olisi virhe siirtää koulupsykologit ja -kuraattorit massiiviseen maakuntasoteen ja entisestään vaikeuttaa koulujen mahdollisuuksia tukea oppilaita,” Sarkomaa sanoo.

”Oppilaiden ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen on merkittävässä roolissa lasten ja nuorten syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä. Jotta palvelut myös kohtaisivat niiden tarpeessa olevat lapset ja nuoret, opiskeluhuollon palvelujen tulee olla lähellä ja helposti saatavilla heidän päivittäisessä toimintaympäristössään”, tähdentää sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laihon.

Edustajien mukaan on tehtävä toimia, joilla edistettäisiin kuraattori- ja psykologipalveluiden roolia tiiviinä osana kouluyhteisöä. Tämä edellyttää oppilashuollon järjestämisvastuun säilyttämistä kunnilla. Opiskeluhuollon toimiessa tiiviinä osana kouluyhteisöä on mahdollisuus havaita nopeasti ja matalalla kynnyksellä lasten ja nuorten tuen tarve. Edustajat myös muistuttavat hallitusohjelmakirjauksesta, jonka mukaan Marinin hallitus vahvistaa oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja kaikilla koulutusasteilla sekä oppilaitosten yhteisöllistä toimintakulttuuria, oppilaiden ja opiskelijoiden roolia ja vaikutusmahdollisuuksia kouluyhteisöissä. Opiskelijahuollon siirtäminen maakuntiin olisi räikeässä ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa.

Useat eri toimijat kuten OAJ, Psykologiliitto, Mielenterveyden keskusliitto, koulutusorganisaatiot ja suuret kaupungit ovat ottaneet kantaa sen puolesta, että oppilashuolto säilytettäisiin kunnilla. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen annetussa lausuntopalautteessa hallituksen suunnitelma tyrmätään.

”Erityisesti koronakevään repimät oppimiserot vaativat nyt panostuksia opiskeluhuoltoon. Kun haluamme kaventaa terveyseroja ja vähentää eriarvoisuutta on panostettava varhaisiin vuosiin. Hyvä opiskelijahuolto on tässä työssä keskeisessä roolissa. Myöskään hallituksen esitys oppivelvollisuuden pidentämisestä ei auta näitä lapsia ja nuoria, jotka tarvitsisivat tukea jo oppipolun varhaisessa vaiheessa,” edustajat päättävät.

Sari Sarkomaa, 050 5113033

Mia Laiho, 050 4336461