Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Opiskellessani yliopistossa terveydenhuollon maisteriksi tein kahtena kesänä hoitajana yövuoroja vanhusten ympärivuorokautisen hoivan osastolla. Valvoin viime hetkiä elävän, usein kipujen kanssa kamppailevan, ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut hyvän saattohoidon ja palliatiivisen hoidon puolestapuhuja ja edistäjä. Hyvään saattohoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmiselle silloin, kun hän sitä tarvitsee.

Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Kenenkään ei pitäisi joutua kuolemaan peloissaan eikä kivuissaan tai yksin. Laadukkaalla saattohoidolla ja palliatiivisella hoidolla on mahdollista hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman hyvää. Myös omaisten valmistautuminen lähestyvään kuolemaan on tärkeä osa saattohoitoa.

Vaikka saattohoitoamme on Suomessa kehitetty ja maassamme on laadukkaita esimerkkejä, on hoidossa merkittäviä alueellisia eroja ja räikeitä puutteita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreiden tutkimustulosten mukaan eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasa-arvoisesti, eikä hoidon tarvetta aina edes tunnisteta, jolloin hoitoa jää myös kokonaan saamatta.

Hyvän ja arvokkaan saatto- ja palliatiivisen hoidon varmistamisessa avainasemassa ovat ammattilaisten koulutus sekä sitova lainsäädäntö.

Eduskunnassa vuonna 2018 tekemämme tahdonilmaisun johdosta sosiaali- ja terveysministeriö asetti asiantuntijaryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa. Ryhmän yksimielinen näkemys oli, että saattohoidon puutteiden korjaus edellyttää lakimuutoksia. Olen huolissani siitä, että saattohoidon kehittämistä on jatkettu vain hankkeilla. Olen tehnyt lakialoitteen terveydenhuoltolain muutoksista pohjautuen asiantuntijoiden esitykseen vauhdittaakseni hallitusta tuomaan lakiesityksen eduskuntaan.

Lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi nykyistä laajemmin velvollisuudesta järjestää saatto- ja palliatiivinen hoito.

Lainsäädännön ja riittävien voimavarojen lisäksi maassamme on panostettava henkilökunnan koulutukseen ja tiedon lisäämiseen. Viime kädessä laadukkaan saattohoidon tasa-arvoisen toteutumisen turvaa osaava terveydenhuollon henkilökunta.

Viime vuosina on tapahtunut edistystä ja myönteiselle kehitykselle on yhdessä laitettava vauhtia. Tavoitteeksi asetettava, että jokaiseen sairaanhoitajien perusopetusta antavaan ammattikorkeakouluun saataisiin palliatiivisen hoidon opetuksesta vastaava opettaja ja koulutusohjelma kuntoon sekä kokoaikaisten professuurien ja kliinisten opettajien saaminen kaikkiin lääketieteellisiin tiedekuntiin, jotta myös tutkimus saadaan kunnolla vauhtiin.

Iloitsen siitä, että Terhokodin toiminta on saatu pelastettua yhteisillä ponnisteluilla. HUSista Terhokotiin ohjataan potilaita aiempaa enemmän. Terhokodissa on koko sen olemassaoloajan tehty mittaamattoman arvokasta työtä saattohoidon kehittämiseksi. Terhokoti on ollut tässä työssä edelläkävijä. Pidän tärkeänä, että saattohoitokotien asemaa vahvistetaan osana saattohoidon kehitystyötä. Myös omaisten valmistautuminen lähestymään kuolemaan on tärkeä osa saattohoitoa.  Terhokoti on aina toiminnassaan antanut tukea koko perheelle, pieniä lapsia unohtamatta.

Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa aluevaltuustoja toimiin, joilla estetään senioreiden terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävien palvelujen jääminen aluehallintouudistuksen jalkoihin.

Viime viikolla julkaistussa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa sekä palveluiden ajankohtaista tilaa tarkastelevassa Sosiaalibarometrissa nousi suurimpana huolena esiin se, ettei ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa eikä palveluita ole huomioitu riittävästi hyvinvointialueiden valmistelussa.

”On elintärkeää estää negatiivisen kierteen synty, jossa ikäihmisten ennaltaehkäisevät palvelut rapautuvat ja hoitoon pääsy palvelutarpeen kasvun vuoksi vaikeutuu entisestään. Sosiaalibarometrin viesti on hälyttävä ja siihen reagoitava ripeästi”, Sarkomaa sanoo.

Tuoreet aluevaltuustot valmistelevat parhaillaan sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtoa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Sarkomaan mukaan uudistuksessa on varmistettava, etteivät senioreille tärkeät ennaltaehkäisevät palvelut jää hallintouudistuksen jalkoihin.

”Liikunnan, soten, sivistystoimen ja järjestöjen yhteistyöhön pitää panostaa ja liikunnan edistäminen sekä kuntoutus pitää nostaa senioreiden palveluiden keskiöön. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun. Aluevaltuutettujen on nostettava ikäihmisten ennaltaehkäisevät palvelut hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyöhön ykkösagendalle”, Sarkomaa muistuttaa.

Barometriin vastanneet olivat huolissaan myös siitä, häviävätkö aluehallintouudistuksen myötä aiemmin sosiaali- ja terveystoimen rahoittamat ei-lakisääteiset hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut.

Vastanneilla oli erityinen huoli pitkäaikaissairaiden kotihoitoa tarvitsevien, haja-asutusalueilla asuvien ja digipalveluita taitamattomista. Heidän palveluiden epäiltiin jäävän katveeseen, kun hyvinvointialueiden työ käynnistyy. Seniorit on tavoitettu kunnissa tähän asti sosiaali- ja terveyspalveluissa, mutta sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille yhteys oman kunnan ikääntyneiden tilaan ja tarpeisiin pelätään katkeavan.

”Aluevaltuutettujen on välttämätöntä kerätä ikääntyneille onnistuneiksi koetut käytännöt yhteen ja huolehtia palveluiden jatkumisesta. Seniorit on myös otettava vahvasti mukaan palveluiden suunnitteluun”, Sarkomaa sanoo.

”On myös iso riski, että hyvinvointialueiden palveluihin tarkoitetut rahat valuvat muutoskustannuksiin ja hallintoon. Aluevaltuustojen ratkaisuista riippuu, pääsevätkö ihmiset jatkossa hoitoon sujuvasti ja nopeasti, ja pysyvätkö palveluiden kustannukset hallinnassa. Sote-uudistusta ei ole vielä tehty. Työ on vasta alussa”, Sarkomaa muistuttaa.

Sarkomaa puhui keskiviikkona Kansallisen Senioriliiton juhlaristeilyllä senioreiden palveluista uusilla hyvinvointialueilla.

Julkaistu

Opiskellessani yliopistossa tein yövuoroja vanhusten ympärivuorokautisen hoivan osastolla. Valvoin viime hetkiä elävän, usein kipujen kanssa kamppailevan ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut hyvän saatto- ja palliatiivisen hoidon edistäjä. Hyvään saattohoitoon kuuluu, että on aikaa ihmiselle hänen sitä tarvitessaan.

Vaikka hoitoja on Suomessa kehitetty ja siitä on laadukkaita esimerkkejä, näemme edelleen merkittäviä alueellisia eroja ja räikeitä puutteita. Hoitojen tarvetta ei aina edes tunnisteta, ja hoitoa jää kokonaan saamatta.

Elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän raportin (2021) yksimielinen näkemys oli, että puutteiden korjaus edellyttää lakimuutoksia. Olen tehnyt tästä lakialoitteen vauhdittaakseni hallitusta tuomaan asiasta lakiesityksen eduskuntaan. Lain täytyy kantaa vastuu elämän loppuvaiheistakin. Olen huolissani siitä, että saattohoidon kehittämistä on jatkettu vain hankkeilla.

On varmistettava yhdenvertainen mahdollisuus laadukkaaseen hoitoon, jotta arvokas kuolema on mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta ja lempeää. Myös omaisten tukeminen on tärkeä osa hyvää saattohoitoa. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän ­varapuheenjohtaja
Helsinki

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Paula Risikko ja Mia Laiho nostavat esiin, että hoitotakuusta uupuvat konkreettiset keinot hoitoon pääsyn parantamiseksi. Edustajien mukaan näyttää siltä, että sotepalveluiden uudistus jää sittenkin seuraavalle hallitukselle.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén esitteli torstaina hallituksen esityksen seitsemän päivän hoitotakuusta perusterveydenhuollossa. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Paula Risikko ja Mia Laiho nostavat esiin, että hoitotakuusta uupuvat konkreettiset keinot hoitoon pääsyn parantamiseksi. Edustajien mukaan näyttää siltä, että sotepalveluiden uudistus jää sittenkin seuraavalle hallitukselle.

”Tavoitteen kirjaaminen lakiin ei riitä, jos henkilöstöä ei ole ja keinot uupuvat. Samaan aikaan hallitus on leikkaamassa Kela-korvausta, mikä tulee lisäämään entisestään julkisen perusterveydenhuollon kuormaa. Miten hallitus aikoo varmistaa, että tulevilla hyvinvointialueilla on keinot ja resurssit purkaa hoitojonot ja yltää hoitotakuun vaatimukseen? Tämä näyttää nyt jäävän seuraavan hallituksen päänvaivaksi”, edustajat sanovat.

Hoitotakuuesitys ei myöskään sisällä Terapiatakuu -kansalaisaloitteessa ehdotettua esitystä, jonka mukaan psykoterapia tai muu psykososiaalinen hoito on toteutettava neljässä viikossa hoidon tarpeen arvioinnista. Kokoomusedustajat vaativat Terapiatakuuta kannattaneilta hallituspuolueilta korjausliikkeitä asiassa.

”Nykyiset hallituspuolueet lupasivat tukensa Terapiatakuu -kansalaisaloitteelle jo ennen eduskuntavaaleja 2019. Kansalaisaloitteen käsittely on kuitenkin jumittunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jossa hallituspuolueiden äänillä päätettiin yhdistää asia hoitotakuun käsittelyyn. Onkin valtaisa pettymys, että hoitotakuu -esitys ei lupauksista huolimatta pitänyt sisällään Terapiatakuun mukaista muutosta”, edustajat sanovat. ”Koronan myötä mielenterveyspalveluihin pääsy on heikentynyt samaan aikaan kun palveluiden tarve on lisääntynyt. Tilanne on sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti kestämätön. Eduskunnan on nyt aika käsitellä kansalaisaloite Terapiatakuusta ja siinä punnitaan hallituspuolueiden puheet lopullisesti”, edustajat sanovat.

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Paula Risikko 09 432 3107

Mia Laiho 050 433 6461

Julkaistu

Eduskunnassa käsiteltiin eilen sote-uudistuksen rahoituslainsäädäntöä. Kokoomus vaatii lisää varoja yliopistosairaaloille ja kritisoi rahoituksen keskeneräisyyttä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen uudistukseen liittyvät lait hyväksyttiin viime kesänä. Hallitus on esittänyt eduskunnalle sote-uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamista.

Eduskunnan lähetekeskustelussa oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustajat kritisoivat kovalla kädellä rahoituksen puutetta yliopistosairaaloille. Ratkaisuja yliopistosairaaloiden rahoitukseen ei ole esitetty rahoituslainsäädännössä.

”Käsittelyssä oleva lakiesitys on iso pettymys, eikä se korjaa aluehallintouudistuksen rahoituksen valuvikoja eikä sitä keskeneräisyyttä”, Sari Sarkomaa (kok) sanoo.

Myös Sari Multala (kok) oli huolissaan yliopistosairaaloiden toimintaedellytyksistä.

”Miten ajattelitte huolehtia siitä, että jatkossa kuitenkin voimme huolehtia siitä, että meillä on edelleen huippututkimusta terveydenhuollossa, yliopistollisissa sairaaloissa ja toisaalta koulutusta, jota me niin kipeästi tarvitsemme, jotta voimme varmistaa myös työvoiman saatavuuden?” hän kysyy.

Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd) mukaan rahoitus on ratkaistu eduskunnassa hyväksytyssä lakipaketissa. Hänen sanoo, että on ollut tiedossa, että määritelmiin tulee tarkennuksia.

”Ensi vuosihan aloitetaan sillä rahalla, mikä kunnista siirretään, ja ilolla tervehdin sitä ajattelua, jos kaikki ovat sitä mieltä, että kehyksestä tai kehyksen ulkopuolelta löytyy lisää rahoitusta tähän yliopistosairaalalisään”, Paatero sanoo.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén lupaa, että asia käsitellään uudelleen ja yliopistosairaaloiden tehtävät määritellään.

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa virallisesti 1.7.2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kokonaisuudessaan hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen. Eduskunta hyväksyi keskeiset lait viime kesänä, jolloin myös laki hyvinvointialueiden rahoittamisesta meni läpi. Se tulee voimaan ensi vuoden alussa.

Lakia on päivitetty eduskunnassa, ja eilen käytiin lähetekeskustelu. Seuraavaksi laki menee hallintovaliokuntaan, jolle sosiaali- ja terveysvaliokunta antaa lausuntonsa.

Julkaistu

Suomen Sairaanhoitajat ry 12.5.2022, 06:00

Jos haluamme terveydenhuoltomme toimivan ja sairaanhoitajapulan ratkeavan, järjestelmän rakenteissa olevat viat tulee viipymättä korjata. 
Ellei näin tehdä, vaadimme että se kerrotaan avoimesti ja suoraan. Haluamme, että kaikki osapuolet, niin päättäjät kuin kansalaisetkin, ovat hyvin vahvasti tietoisia päätösten tai päättämättä jättämisen seurauksista. 

—  Me Suomen Sairaanhoitajissa näemme, että rakenteissa olevat valuviat heikentävät merkittävästi terveydenhuollon kriisin, erityisesti sairaanhoitajapulan ratkaisemista. Olemme osoittaneet kuusi tärkeintä epäkohtaa, joiden ratkaiseminen vaatii valtionjohtotasoista havaitsemista, puuttumista ja päättämistä. Korjaaminen vaatii niin ikään budjettirahoituksen ohjaamista näiden rakenteellisten epäkohtien korjaamiseen. Näihin asioihin vaikuttamisen aika on nyt, sanoo Suomen Sairaanhoitajien puheenjohtaja Nina Hahtela. 

— Sairaanhoitajapula on vakava. Nyt emme enää ole tässä varoittelemassa tilanteen pahenemisesta. Tilanne on kriittinen ja edelleen eskaloitumassa, tiivistää asiantuntija Anna Suutarla Suomen Sairaanhoitajista. 

Jos sairaanhoitajapulaa ei ratkaista, sote-palveluja ei voida toteuttaa suunnitellulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Sillä on väistämättömät, yhä pahenevat seuraukset väestön terveyspalveluiden saatavuuteen ja hyvinvointiin sekä huoltovarmuuteemme kriisiaikoina. 

Suomen Sairaanhoitajien listaamat kuusi rakenteissa olevaa epäkohtaa liittyvät seuraaviin isoihin kokonaisuuksiin: 

 • Palkka on nostettava asianmukaiselle tasolle.
• Hoitotyön koulutuksen korkea taso ja tasalaatuisuus on turvattava.
• Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli on uudistettava. 
• Osaamisen ylläpitäminen ja systemaattiset urapolut on turvattava.
• Työn tekemisen edellytysten on oltava kunnossa.
• Hoitotyön johtaminen on turvattava.

Suomen Sairaanhoitajat tapasi hoitotyötaustaisia kansanedustajia toukokuussa. Meidän viestimme oli, että näiden rakenteellisten epäkohtien korjauksien tulee näkyä puolueiden hallitusohjelmatavoitteissa. 

Merja Mäkisalo-Ropposen (Sdp) mukaan sairaanhoitajan osaamisen ylläpitäminen ja systemaattiset urapolut ovat elinehto sille, että motivaatio työssä säilyy. 

—  Sairaanhoitajilla tulee olla systemaattisia mahdollisuuksia uralla kehittymiseen ja etenemiseen, joko vertikaalisesti tai horisontaalisesti. Kliinisesti erikoistuneille tulee olla työelämässä vakansseja. Ylempien korkeakoulututkintojen myötä tulee avautua myös kliinisiä urapolkuja. Kliinisten urapolkujen lisäksi tarvitaan polkuja opettajaksi, johtotehtäviin tai tutkimus- ja kehittämistyöhön, unohtamatta digiosaamista. Tällainen kokonaisuus edistää niin hoitotyön ja terveyspalveluiden laatua kuin hoitoalan veto- ja pitovoimaa, sanoo Mäkisalo-Ropponen.

Piritta Rantanen (Sdp) pitää resursointia ja ennakointia tärkeinä edellytyksinä sille, että yksittäinen sairaanhoitaja voi onnistua ja jaksaa työssään. 

—  Sairaanhoitajalla on oikeus tehdä työnsä hyvin ja turvallisesti, se tulee turvata, Rantanen korostaa. 

Suomen Sairaanhoitajat muistuttaa, että jos työn tekemisen edellytykset halutaan saada kuntoon, se tarkoittaa henkilöstömitoituksen ja -rakenteen turvaamista budjettirahoituksella. Poissaolojen ennakointiin ja kriisitilanteisiin on niin ikään varauduttava budjettitasolla. 

Paula Risikko (Kok.) on samoilla linjoilla monista Suomen Sairaanhoitajien esittämistä sairaanhoitajapulaa ylläpitävistä rakenteista. Hän painottaa ison mittakaavan rakenteiden korjaamisen tärkeyttä.  Sairaanhoitajien koulutustason laskeminen on uhka, joka pitää torjua.

— Koulutustason laskemisesta seuraavaa ammattitaidon ja pätevyyden romahtamista ei pidä päästää tapahtumaan. Se olisi hyvin lyhytjänteinen ratkaisu, Risikko varoittaa.

Risikko myös toteaa sen tosiasian, jota on liian harvoin valtaa pitävien suusta kuultu: 

—  Sairaanhoitajan palkka on jäänyt jälkeen työn vaativuudesta.

Hoitajataustaiset kansanedustajat korostivat myös hoitotyön johtajuuden merkitystä.

—  On oleellista, että hoitotyön johtaminen turvataan sote-palveluissa joka tasolla, siitä tulee huolehtia myös tulevilla hyvinvointialueilla, Risikko painottaa. 

Sari Sarkomaan (Kok.) mielestä nyt on oikea aika vaikuttaa Suomen Sairaanhoitajien esiin nostamiin asioihin. 

—  Pidän välttämättömänä, että sairaanhoitajakoulutusta kehitetään tulevaisuuden työelämän tarpeet huomioiden.  Kannatan Suomen Sairaanhoitajien esitystä siitä, että sairaanhoitajille luodaan kansallisesti määritellyt, yhtenäiset kliiniset erikoistumiskoulutusvaihtoehdot, joiden rahoittamisesta valtio vastaisi, Sarkomaa sanoo. 

Sarkomaan mukaan on myös huolehdittava siitä, että ammattikorkeakouluissa laadukas perusopetus mahdollistetaan riittävällä resursoinnilla. Pienryhmä- ja simulaatio-opetus on niin ikään mahdollistettava. Suomen Sairaanhoitajien esittämiin rakenteiden epäkohtiin tulee Sarkomaan mukaan saada konkreetit ratkaisut. Ne vaativat taakseen selkeän päätöksen.

—  Jos nämä sairaanhoitajapulaa ylläpitävät rakenteissa olevat virheet halutaan korjata, niitä varten on osoitettava kehysriihitasolla rahaa, jatkaa Sarkomaa. 

Suomen Sairaanhoitajat tulee nostamaan nämä asiat esiin lukuisien vaikuttajatahojen kanssa uudelleen ja uudelleen.

— Tulemme myös seuraamaan kuinka asiat etenevät: syntyykö päätöksiä ja ohjataanko budjettirahaa sairaanhoitajapulaa tukevien rakenteiden korjaamiseen. Meillä on edessä pelottava tilanne, jos näin ei tehdä, Nina Hahtela toteaa.  

Lisätiedot: Suomen Sairaanhoitajien puheenjohtaja Nina Hahtela, 010 321 3331

Haastattelupyynnöt: Suomen Sairaanhoitajien viestintäpäällikkö, Eva Agge, 044 529 0042

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa on luotettavaa, säännöllisesti jo 1970-luvulta lähtien kerättyä tietoa työikäisten aikuisten ravitsemuksesta. Vastaava tieto puuttuu täysin nuorten osalta. Meillä ei ole luotettavaa tietoa siitä, mitä nuoret syövät ja juovat ja millainen on heidän ravitsemuksensa. Tietoa tarvitaan poliittiseen päätöksentekoon, terveyden edistämistyöhön, sairauksien ehkäisyyn, ravitsemukselliseen ja toksikologiseen riskiarviointiin sekä terveyserojen kaventamiseen. Myös koulut, kunnat ja alueet tarvitsevat tietoa nuorten ravitsemuksesta päätöksenteon tueksi.

Nykyisen hallituksen ohjelmaan sisältyy kirjaus nuorten ravitsemuksen tutkimisesta ravitsemuspolitiikan tueksi: "Lisätään tutkimusta lasten ja nuorten ravitsemuksesta ravitsemuspolitiikan tueksi." Moni hallitusohjelman tavoite edellyttäisi tätä tietoa. Näitä ovat esimerkiksi virvoitusjuomavero, terveyden edistämisen vero, ilmastoystävällinen ruokapolitiikka, terveellisen, yhteisöllisen ja ekologisen kouluruokailun kehittäminen ja energiajuomien myyntikielto alle 16-vuotiaille.

Tutkimustieto erilaisten sosiaalisten, taloudellisten ja muuten haavoittavien tilanteiden, kuten esim. pandemian, lapsiperheköyhyyden, ruokaturvan heikkenemisen tai mielenterveyden haasteiden, yhteydestä lasten ja nuorten ravitsemukseen auttaa kohdentamaan toimenpiteitä väestöryhmittäin.

Heikko ravitsemus kasvuiässä altistaa useille sairauksille ja lihomiselle. Suomessa yli 12-vuotiaista pojista joka neljäs on ylipainoinen ja tytöistä joka viides. Lihavista nuorista yhdeksän kymmenestä on lihavia myös aikuisina. Toisaalta myös vaikeasti oireilevien syömishäiriöpotilaiden lukumäärä on nousussa ja ollut esimerkiksi koronapandemian aikana huomattavan suuri aiempaan verrattuna. Huonot ruokatottumukset ja elintavat on tärkeää havaita, jotta niihin voidaan vaikuttaa ajoissa. Nuorena omaksutaan arvot ja ruokatottumukset, jotka usein kestävät läpi elämän. Epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntynyt saatavuus, valikoima ja suurentuneet annos- ja pakkauskoot sekä voimakas some-markkinointi ovat muuttaneet nuorten ruokaympäristöä entistä epäterveellisemmäksi. Syömis- ja juomistavoissa korostuu napostelukulttuuri, mikä voi heikentää ruokavalion kokonaisuutta myös nuorilla. Nuoret ovat kiinnostuneita kokeilemaan erityyppisiä ilmastoystävällisiä kasvispainotteisia ruokavalioita, joten niiden ravitsemuksellinen riittävyys tulee varmistaa.

Tavoitteena on väestötasoisen tiedon kerääminen 12—18-vuotiaiden nuorten ruoankäytöstä, ravinnonsaannista, tiettyjen ravintoaineiden tilasta elimistössä, ruokakäyttäytymisestä ja sosioekonomisista eroista. On tärkeää ottaa mukaan nuoria sekä kaupungeista että maaseudulta ja erilaisilta sosioekonomisilta alueilta. Tietoa tarvitaan myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneiden nuorten ravitsemuksesta sekä maahanmuuttajanuorista. Kokonaisruokavaliota ja ravitsemustilasta kertovia veren merkkiaineita mittaamalla pystymme vertaamaan nuorten ravitsemusta suosituksiin ja tekemään riskinarviointeja esim. raskasmetallien saannista sekä arvioimaan ruokavalion kokonaisuutta terveellisyyden ja kestävyyden näkökulmasta.

Syksyllä 2021 tehtiin nuorten ravitsemuksen esitutkimus. Siitä saatujen kokemusten perusteella käytetyt tutkimusmenetelmät todettiin toimiviksi ja saatiin valmius kansallisen tutkimuksen toteuttamiseen. Rohkaisevaa oli esitutkimuksen yli 80 %:n osallistumisaktiviteetti helsinkiläisten ja tamperelaisten 15-vuotiaiden koululaisten keskuudessa. Valtakunnallisen nuorten ravitsemustutkimuksen toteuttamiseen tarvitaan 1,13 miljoonan euron rahoitus (summa ei sisällä yleiskustannuksia). Ravitsemuksen nykytilan tunteminen on avain onnistuneeseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tämän päivän haasteellisessa ruokaympäristössä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä väestötasoisen tiedon keräämiseksi 12—18-vuotiaiden lasten ja nuorten ravitsemuksesta ravitsemuspolitiikan tueksi ja

mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä vakiinnuttaakseen nuorten ravitsemuksen tutkimisen osaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintaa?


Helsingissä 26.4.2022

Sari Sarkomaa kok

Tarja Filatov sd

Julkaistu

Katujen kevätsiivous on varma kevään merkki. Kaupungissamme on käynnissä iso urakka poistaa hiekoitushiekka ja pestä kadut kesäkuntoon. Kantakaupungin kaduista on noin 90 prosenttia pesty ja muualla kaupungissamme kolmasosa hiekotushiekasta on saatu puhdistettua. Helsinkiläisten terveyden ja kaupunkimme viihtyvyyden kannalta on aivan olennaista, että kevätsiivous tehdään mahdollisimman ripeästi.

Runsasluminen talvi vaati valtavan määrän hiekoitusta, joka näkyy runsaana katupölynä. Ongelmaa kärjisti se, että kaupungin hankkima laadukas hiekoitushiekka loppui, ja käyttöön jouduttiin ottamaan huonolaatuisempaa ja pölyävämpää hiekkaa. 

Katujen kevätsiivouksen alkamisajankohta on pääsääntöisesti yöpakkasten hellitettyä. Tämä siksi, että hiekan poistaminen edellyttää katujen kastelua, mikä tuo liukastumisvaaran. Tänä vuonna työt saatiin säiden takia alkuun myöhässä. Töölön seutu on ensimmäisten alueiden joukossa katujen kevätsiivousjonossa, ja työt ovat siksi pidemmällä kuin muualla. 

Katupöly on pitkään ollut yksi pahimmista Helsingin ilmansuojeluongelmista. Valtaosa leijuvasta pölystä koostuu liukkaudentorjuntaan käytetystä hiekasta, mutta mukana on myös nastarenkaiden irrottamaa ainesta tien päällysteestä sekä renkaista irronneita hiukkasia. Kaikkialle tunkeutuva katupöly tekee ulkona olon ajoittain varsin tukalaksi. Ilmassa leijuva pöly ei ole vain viihtyvyysongelma vaan myös vakavasti otettava riski kaupunkilaisten terveydelle.

Korkeat katupölypitoisuudet voivat aiheuttaa perusterveellekin ihmiselle ärsytysoireita, kuten nuhaa, yskää, kurkun karheutta sekä silmien kutinaa ja kirvelyä. Pahimmillaan katupöly voi pahentaa perussairautta kuten astmaa jopa niin paljon, että tarvitaan sairaalahoitoa. Erityyppisille ärsytysoireille herkimpiä ovat hengityselinsairaat ja pienet lapset. Katupölyn lisäksi samaan aikaan ilmaantuvat siitepölyn kaukolaskeumat pahentavat allergisten hengitystieoireita.

Pöly myös likaa ikkunoita ja haittaa tuuletusta. Kevätpäivinä olisi mukavaa avata parvekkeen ovi tai ikkuna ja antaa lempeän kevätilman virrata kodin läpi.

Varsinkin korkeiden talojen väliin syntyy katukuiluja, joihin pöly jää pyörimään. Ilmanlaatu voi ajoittain olla erittäin heikko. Pienhiukkaset ja katupöly kulkeutuvat myös sisätiloihin. Suositus on kuitenkin pitää ikkunat kiinni pölyisinä päivinä. Myös ikkunoiden ja ovien tiivisteistä on hyvä huolehtia ja asuntoon kannattaa hankkia tehokkaat tuloilmansuodattimet sekä vaihtaa suodattimet keväisin ja syksyisin. 

Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) seuraa kaupunkimme ilmanlaatua jatkuvasti ja sitä, miten ilmanlaatu pysyy sallituissa raja-arvoissa. Käytössä on myös niin kutsuttu nuuskija-auto, joka mittaa kokonaisten katujen pölypitoisuuksia. 

Ilmanladun parantamiseksi katuja on kasteltu laimealla suolaliuoksella, jolla sidotaan pöly kadun pintaan. Katujen kastelemisesta huolimatta raja-arvot ovat rikkoutuneet. Hiukkaspitoisuudet ovat ylittäneet raja-arvon tänä vuonna jo useita kertoja. Sallittu hengitettävien hiukkasten raja-arvojen ylitysmäärä on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin mukaan 35 kertaa vuodessa. HSY:n mittausten mukaan katupöly heikensi ilmanlaadun ajoittain huonoksi jo maaliskuun alussa.

Helsingin on kokeilujen ja tutkimuksen pohjalta jatkuvasti kehitettävä nopeampia ja vaikuttavampia keinoja kitkeä katupölyongelmaa. Helsinki on vuodesta 2005 lähtien teettänyt Suomen ympäristökeskuksella tutkimusta kaupungissamme tehtyjen katupölytoimien vaikutuksista ilmanlaatuun. Paljon on tapahtunut kehitystä, mutta työtä riittää edelleen.

Ensi talvena on tulossa kokeilu, jossa nastarenkaiden käyttö kielletään Lönnrotinkadulla vajaan kilometrin matkalta. Kokeilussa tutkitaan kiellon vaikutusta katupölyn muodostumiseen. Tukholmasta saatujen kokemusten perusteella katukohtaisten nastarengaskieltojen oletetaan vaikuttavan yleisesti nastarenkaiden vähenemiseen. Tämä heijastuu myönteisinä ilmanlaatuvaikutuksina koko katuverkolle ja sitä myötä helsinkiläisten terveydelle.

Viimeisin kehitysaskel on tuore Helsingin kävelyn edistämisohjelma. Käveltävän Helsingin vision 2030 mukaan kävelyn edistäminen vie kohti kestävän kehityksen mukaista, hiilineutraalia, terveellistä ja kilpailukykyistä Helsinkiä. Tarkoitus on edistää kävelyä suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa sekä huomioida viihtyvyys, turvallisuus, viheralueet, riittävä penkkien määrä ja palveluiden saavutettavuus kävellen. Myös katujen oikea-aikaisen puhdistamisen varmistaminen runsaslumisina talvina ja keväisin on osa ohjelmaa. Kyse on kaupunkimme viihtyvyydestä ja kaupunkilaisten terveydestä. Kantakaupungissa asuville ripeä ja tehokas lumi- ja hiekoitustyö sekä kevätsiivous on aivan olennaisen tärkeää. 

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Helsingin Sanomat uutisoi perjantaina 29.4., että Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä (YTHS) opiskelijoilla voi kestää useita kuukausia saada lääkäriaika. YTHS:n palveluiden ruuhkautuminen alkoi jo tammikuussa 2021, kun yli 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa siirtyi palveluiden piiriin. Se kaksinkertaisti YTHS:n piirissä olevien määrän. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan uudistusta varten oli varattu asianmukainen rahoitus, mutta silti YTHS:n hoitojonot kasvavat.

YTHS:n laajentumisen myötä opiskelijamäärä palveluissa kasvoi odotetusti, mutta mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut opiskelijamäärän kasvua enemmän etenkin parin viime vuoden aikana. Mielenterveyspalveluiden kysyntä kasvoi ensimmäisenä koronavuonna 2020 noin 26 %. Kasvu jatkui vuonna 2021: mielenterveyspalvelujen kysyntä on tammi–marraskuussa 2021 ollut lähes kolminkertaista vuoden 2020 vastaavaan aikaan verrattuna.

Vuonna 2022 palvelukysyntä mielenterveyden palveluihin on pysynyt samalla korkealla tasolla kuin vuonna 2021. Alueellisia eroja löytyy, mutta jatkohoitoa ensikontaktin jälkeen joutuu odottamaan monessa paikassa liian pitkään. YTHS:llä hoitotakuu toteutuu hyvin, mutta ongelmaksi nousee itse hoidon saanti hoidontarpeen arvioinnin ja tiimipuhelun jälkeen. Hoitotakuulainsäädännön mukaan välittömän yhteydensaannin tulee toteutua saman arkipäivän ja hoidontarpeen arvioinnin kolmen arkipäivän kuluessa. Ensikontaktin jälkeen jatkohoitoa voi kuitenkin joutua odottamaan hyvin pitkään.

YTHS on saanut ylimääräistä rahoitusta mielenterveyspalveluihin ja saa vielä miljoona euroa vuodessa vuosina 2023–2026. Hankerahoitus ei kuitenkaan korvaa palvelukysynnän rajusta kasvusta johtuvaa perusrahoituksen vajetta. Jos palvelukysyntä olisi vuoden 2019 tasolla, jonka mukaan henkilöstömitoitus tehtiin, olisi ammattilaisten aikoja tarpeeksi opiskelijoille. Vuonna 2019 mielenterveyspalveluja käytti 23 opiskelijaa tuhannesta, kun vastaava luku on nyt 45 opiskelijaa tuhannesta. Tänä vuonna mielenterveyssyillä asioineita opiskelijoita on tammi–maaliskuussa ollut noin 20 000. Hankala tilanne ei kuitenkaan ratkea pelkällä rahoituksella. YTHS:ää vaivaa sama kuin muuta sosiaali- ja terveysalaa, eli työpaikkoja on välillä vaikea täyttää. Korona-ajan sairauspoissaolot ovat myös näkyneet YTHS:llä. Kelan ja STM:n mukaan hoitoonpääsyn ongelmien syy on rekrytointiongelmissa ja erityisesti siinä, ettei alan ammattilaisia ole tarpeeksi. YTHS:n mukaan se tarvitsee kuitenkin lisärahoitusta ja lisää tekijöitä vastatakseen kriisiytyvään tilanteeseen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä YTHS:n hoitojonojen purkamiseksi ja opiskelijoiden hoitoon pääsyyn turvaamiseksi? 

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä YTHS:n riittävän rahoituksen turvaamiseksi?

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan työvoimapulan helpottamiseksi?

Helsingissä 09.05.2022

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok.]

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää tärkeänä, että keskustelu työterveyshuollosta käydään perusteellisesti ilman ideologisia silmälaseja. Keskustelu työterveyshuollosta ryöpsähti, kun THL:n johtaja Mika Salminen totesi Ylen dokumenttiohjelmassa työterveydenhuollon olevan ”hyvin typerä järjestelmä”.

Kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan työterveyshuollon heikentäminen ei kohentaisi perusterveydenhuoltoa vaan entisestään kuormittaisi julkista palvelua. Sarkomaa pelkää, että se voisi pahimmillaan ajaa koko terveydenhuollon kriisiin.

”Itse ajattelen että, jos työterveyshuoltoa ei olisi, pitäisi se keksiä. Mika Salminen oli enemmän kuin oikeassa siinä, että perusterveydenhuollon ongelmat ovat vakavia. Ajatusta siitä, että perusterveydenhuollon epäkohtien korjaamiseen ryhdyttäisiin työterveyshuoltoa heikentämällä, on mahdoton ymmärtää. Toimenpiteen vaikutus olisi täysin päin vastainen”, Sarkomaa sanoo.

”On hyvä muistaa, että työterveyshuollon rahoittavat työnantajat ja työntekijät. Valtion suora osuus työterveyshuollon kustannuksista (0,3 % vuonna 2017) on hyvin pieni ”, Sarkomaa lisää.

Sarkomaa muistuttaa, että työllisyysasteen nostaminen Pohjoismaiselle tasolle on välttämätöntä julkisten terveyspalveluiden ja koko hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi. Hänen mukaansa työterveyshuollolla on oltava siinä nykyistäkin vahvempi rooli.

”Työterveyshuollon erityisosaamista tarvitaan kipeästi työllisyystalkoissa ja työpaikkojen työkykyjohtamisessa edistämään työntekijöiden työturvallisuutta, työkykyä ja terveyttä muuttuvassa työelämässä. Työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyössä on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Työterveyshuoltoa on jatkuvasti kehitettävä pitäen painopiste ennaltaehkäisyssä”, Sarkomaa sanoo.

Terveyspalvelujen saatavuutta parantavia ratkaisuja on kiirehdittävä
Sarkomaan mielestä hallituksen olisi nyt hoitoon pääsyä heikentävien toimien sijaan kiirehdittävä terveyspalveluiden saatavuutta parantavia ratkaisuja.

”Hallitus aikoo toteuttaa valtavan leikkauksen yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksiin, vaikka tiedossa on, että se johtaa julkisten palveluiden kuormittumiseen yhä useamman siirtyessä yksityisestä palvelusta julkisen palvelun jonoon. Seurauksena on palveluiden heikentyminen, julkisen terveydenhuollon kustannusten kasvu, henkilöstön lisäkuormitus ja ruuhkautuminen”, Sarkomaa sanoo.

”Terveydenhuoltoa heikentävien toimien sijaan on ripeästi saatava ratkaisuja perusterveydenhuollon vahvistamiseksi ja koronan paisuttamien hoitojonojen sekä hoitovelan purkamiseksi. Hallituksen lupaama hoitotakuuesitys on edelleen tuomatta eduskuntaan. On epäselvää onko sen toteuttamiseksi löydetty keinoja saatikka riittävää rahoitusta”, Sarkomaa sanoo.

”Mielenterveyden häiriöt ovat merkittävin syy syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Hallituspuolueet ovat luvanneet toteuttaa perustason mielenterveyspalveluja vahvistavan terapiatakuun, mutta estäneet eduskunnassa jopa asiaa koskevan kansalaisaloitteen käsittelyn. Eduskunnan on saatava käsitellä kansalaisaloite terapiatakuusta ennen kuluvan kauden päättymistä, jolloin aloite raukeaisi”, Sarkomaa vaatii.

Follow by Email
Facebook
Twitter
Visit Us
Follow Me
LinkedIn
Instagram