fbpx Siirry sisältöön

Haluan olla mukana varmistamassa, että kotikaupunkiani kehitetään helsinkiläisiä ja sen eri asuinalueiden ääntä kuunnellen. Helsingin valtuustossa tarvitaan enemmän kuin koskaan vahvaa osaamista ja monipuolista kokemusta. Tarvitsemme yhteistyötaitoa, kykyä tehdä päätöksiä sekä sitkeyttä toimia helsinkiläisten parhaaksi. 

Helsingin on oltava kaiken ikäisille ihmisille turvallinen ja hyvä paikka asua ja elää, tehdä työtä, yrittää ja opiskella. Helsingin on oltava aivan jokaiselle monien mahdollisuuksien kaupunki.

Olen saanut poliitikon työni aikana tehdä paljon ja olla monessa mukana. Kun tulin valituksi ensimmäistä kertaa eduskuntaan vuonna 1999 toimin myös kaupunginvaltuutettuna ja Helsingin ympäristölautakunnan puheenjohtajana. Tuoreena kansanedustajana minut valittiin myös kokoomuksen varapuheenjohtajaksi varsinaisen puheenjohtajan ollessa Sauli Niinistö. Toimin varapuheenjohtajana useamman kauden ajan, jonka jälkeen johdin kaksi seuraavaa kautta kokoomuksen puoluevaltuustoa.  Eduskuntatyössä olen saanut työskennellä monessa tehtävässä ja myös opetusministerinä. Tällä hetkellä olen valtiovarainvaliokunnan jäsen ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

Sen minkä teen, haluan aina tehdä täydellä sydämellä ja asioihin paneutuen. Elämä on täynnä asioita, joissa olisi innostavaa ja tärkeää olla mukana, mutta kaikkeen ei ole mahdollista osallistua samaan aikaan. On viisautta osata priorisoida.

Elämäni kaikkein kiireisempinä vuosina päätin olla hakeutumatta kuntavaaliehdokkaaksi. Valtuustotyön tauon aikana olen tukenut Helsingin kokoomuksen kuntavaaliehdokkaita heidän työssään ja vaikuttanut Helsingin asioihin vahvasti eduskunnasta käsin. 

Rakas kotikaupunkini Helsinki ja me helsinkiläiset olemme poikkeuksellisen isojen kysymysten edessä. Emmekä toki vähiten koronaepidemian vuoksi. Näen, että Helsingissä on edessä monin tavoin uudelleen rakentamista.

Vahva motivaatio ja tahto työskennellä toimivamman kaupungin ja helsinkiläisten eteen on syttynyt haluksi palata valtuustotyöhön kansanedustaja työn lisäksi. Lupauduin kuntavaaliehdokkaaksi kokoomuksen mainioon ehdokasjoukkoon.

Olet lämpimästi tervetullut mukaan tukemaan ehdokkuuttani ja kampanjatyöhöni sinulle sopivalla tavalla. Pienikin apu on suuri ilo. Lähetän säännöllisesti viestiä vaalien tiimoilta. Mukaan pääset laittamalla sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla minulle 050 511 3033.

Tärkeää on palaute, näkemykset ja toiveet, miten Helsinkiä haluaisit kehittää. Mikä on hyvää, mihin toivot korjauksia? Järjestän kuntavaalien tiimoilta Teams-etätapahtumia, joihin olet myös lämpimästi tervetullut.

Ollaan yhteydessä!

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Tiedote 19.1.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vauhdittaa hallitusta tekemään päätöksen digitaalisen rokotuskortin ripeäksi rakentamiseksi. Useat Euroopan maat ovat yhtyneet tavoitteeseen saada yhteinen rokotuspassi tai -kortti, jolla voi osoittaa koronarokotuksen saamisen.

Ministeri Tytti Tuppurainen (HS 19.1.) linjasi, että rokotuspassin on oltava kaikkien saatuvilla yhtäläisesti. Kehitys on Suomessa vaarassa mennä päinvastaiseen suuntaan, koska hallitukselta puuttuu linja, millainen rokotuspassin tai kortin tulisi olla. Muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä on kerrottu valmisteltavan toiminta-alueelleen koronatestitulosten toimittamisen automatisointia. 

”On välttämätöntä, että hallitus tekee asiassa päätöksen ja käynnistää valtakunnallisen työn digitaalisen rokotus- ja laboratoriotuloskortin ripeäksi rakentamiseksi. Asiassa ei ole varaa aikailla. Rokotuskortti on tarkoituksenmukaista rakentaa Kelan toimesta Omakantaan, jonne potilastiedot jo lakisääteisesti kirjataan. Työssä tarvitaan tietenkin eri toimijoiden yhteistyötä,” Sarkomaa toteaa.

Digitaaliseen rokotuskorttiin on huutava tarve. Testituloksista annettavat todistukset ja pian rokotustodistukset ruuhkauttavat entisestään kuormittunutta terveydenhuoltomme. Moni joutuu hakemaan todistuksia yksityiseltä sektorilta: kustannuksia kertyy ja aikaa kuluu. Yhtenäinen kansallinen digitaalinen järjestelmä olisi viisas investointi veronmaksajien näkökulmasta.

Useissa maissa työ on jo täydessä vauhdissa. Tanskassa hallitus on aktiivinen toimija ja luvannut käyttöön jo tämän vuoden alkupuolella digitaalisen rokotuspassin, jolla virallisesti osoitetaan otettu koronarokotus. Suomen on syytä ottaa asiassa mallia Tanskasta. https://www.thelocal.dk/20210108/denmark-to-roll-out-covid-19-vaccine-passport

Rokotuspassin vauhdittamisella Tanskan hallitus haluaa varmistaa, että yhteiskunta saadaan mahdollisimman pian turvallisesti avattua jaesimerkiksikulttuuri- ja urheilutapahtumat liikkeelle. Koronatestien tulokset ja annettu rokotus ovat todennäköisesti osa turvallisempaa matkustamisessa lähitulevaisuudessa.

Omakantaan luotu applikaatio tukisi rokotesuojan ajan tasalla pitämisen lisäksi myös terveydenhuollon ammattilaisten työtä. Rokotuskortti voisi myös muistuttaa tehosterokotteesta. Maamme on syytä olla edelläkävijä digitaalisen rokotuskortin kansallisessa ja EU-tasoisessa toiminnassa.

Rokotuskortin perustamisessa tarvitaan hallituksen tahtotila. Kansalaisilla se jo on. Digitaalista rokotuskorttia kannatti lähes 90 prosenttia suomalaisista lääketietokeskuksen teettämässä kyselyssä," muistuttaa Sarkomaa.

Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen digitaalisen kansallisen rokotuskortin käyttöönotosta ja toimista EU:n yhteisen rokotuskortin edistämiseksi vauhdittaakseen hallitusta toimiin asian edistämiseksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, p. 0505113033

Tiedote 15.1.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii hallitusta toimiin koronarokottamisen yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. EU-maihin verraten hidas rokottamistahti on saanut monet huolestumaan rokotestrategian toteutumisesta ja toimivuudesta.

”Asiantuntijat ovat arvioineet, että hyvällä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä riittävä rokotuskattavuus on saavutettavissa kesän aikana, jos rokotteita on saatuvilla. Palkansaajaväestön tehokas rokottaminen edellyttää työterveyshuollon täysimääräistä mukanaoloa rokottamisessa,” Sarkomaa toteaa.

Työmarkkinajärjestöt ovat esittäneet toimia koronarokotusten vauhdittamiseksi työterveyshuollossa. Järjestöjen mukaan Kela-korvaus pitäisi rahoittaa valtion toimesta ja korvausprosentin pitäisi olla 100 % siten, että rokottamisen kustannus ei kerryttäisi työterveyshuollon vuosittaista menokattoa. Korvaustaksa pitää määritellä vastaamaan kohtuullista, todellista rokottamisen hintaa.

Sarkomaa kirittää hallitusta tekemään työterveyshuollon täysimääräisen mukana olon mahdollistavat muutokset pikimmiten, sillä työikäisen väestön rokottamisen on määrä alkaa maalis-huhtikuussa. Muutoin on olemassa vakava riski, että väestön rokotustahti ei ole riittävän nopea ja koronakriisi ryöstäytyy käsistä. Nopea ja kattava rokottaminen onnistuu vain ottamalla käyttöön kaikki voimavarat ja osaaminen. Se on ainoa vaikuttava keino päästä ulos maatamme kaikin tavoin kurittavasta koronakriisistä,” Sarkomaa vaatii.

Koronarokotestrategian mukaan rokotusjärjestyksessä ensimmäisinä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka ovat tekemisessä koronan kanssa ja heille, jotka työskentelevät hoitokodeissa. Suomessa kunnat vastaavat rokotusten antamisesta ja rokotusvuorossa olevien informoinnista omalla alueellaan. Tästä on seurannut, että eri kunnissa on kirjavia tulkintoja siitä, miten yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä rokotetaan suhteessa julkisen sektorin henkilöstöön.

”Kentältä kantautuu vakava huoli sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Erityinen huoli on yksityisen sektorin työntekijöistä, ja erityisesti yksinyrittäjistä ja freelancereista. Näiden etulinjassa työskentelevien toimijoiden rokottamisessa on edelleen epäselvyyttä. Useat sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat kaipaavat kipeästi yhtenevää ja selkeää toimintaohjetta siitä, miltä taholta voivat rokotteen saada ja millä aikataululla suojatakseen itsensä ja potilaat,” Sarkomaa toteaa.

”Huolta herättää myös puute, että rokotusjärjestyksessä ei ole huomioitu suun terveydenhuoltoa lainkaan. Ilman riittävää tietämystä kunnissa suun terveydenhuollosta on olemassa riski, että rokotusjärjestyksessä ei tule huomioiduksi suun terveydenhuollon erityispiirteet. On välttämätöntä, että myös suun terveydenhuollon henkilökunnan osalta noudatetaan koko maassa rokottamisessa työtehtävänkohtaista järjestystä, sillä joukossa on paljon niitä, jotka tekevät muun muassa päivystystyötä ja hoitavat mahdollisia koronapotilaita,” Sarkomaa muistuttaa.

Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen koronarokotusten korvaamisesta sairausvakuutuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja alan yrittäjien sekä suun terveydenhuollon ammattilaisten yhdenvertaisesta rokottamisesta vauhdittaakseen maan hallitusta toimiin koronarokottamisessa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, p. 0505113033

Eduskunnan puhemiehelle

Julkisessa terveydenhuollossa rokote ja rokottaminen ovat maksuttomia palveluita. Rokotus annetaan siten julkisessa terveydenhuollossa maksutta, kuten hallitus on viime vuonna päättänyt. On eriarvoistavaa, että yksityisellä sektorilla Kela-korvaus rokottamisesta on määritelty maksimissaan 60 prosentiksi. Esimerkiksi työterveyshuollossa tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja joutuu maksamaan loppuosan kustannuksista.

On perusteltua, että valtio sitoutuisi korvaamaan koronarokotusohjelman täysimääräisesti. Tällöin rokotuksen Kela-korvauksen pitäisi olla 100 prosenttinen. Silloin kansalaisia kohdeltaisiin tasa-arvoisesti.

Asiantuntijat ovat arvioineet, että hyvällä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä riittävä rokotuskattavuus on saavutettavissa jopa kesän aikana, jos rokotteiden saatavuus ei muodostu ongelmaksi.    

Palkansaajaväestön tehokas rokottaminen edellyttää työterveyshuollon täysimääräistä mukanaoloa koronarokottamisen käytännön toteutuksessa.

Valtioneuvosto antoi 22.12.2020 tartuntatautilain nojalla asetuksen vapaaehtoisista koronarokotuksista. Asetuksen kanssa julkaistiin siihen liittyvä muistio asetuksen toimeenpanon tueksi. Asetuksen toimeenpanoon liittyvässä STM:n muistiossa on merkittäviä epäkohtia. Muistion mukaan Kela-korvaus työnantajalle olisi korkeimmillaan 60 % rokottamisen kustannuksista. Itse rokote on maksuton. Koska yrityskohtainen kelakorvaus on 423,60 euroa työntekijää kohden, ei rokottamisesta maksettaisi usein ollenkaan korvausta, koska yrityksen työterveyshuollon vuosittainen kelakorvaus on jo täyttynyt. STM:n kaavailun mukaan vain työterveyshoitajat voisivat antaa rokotteen niin, että Kela voisi sen korvata. Tämän seurauksena rokottamisprosessi saattaisi hidastua merkittävästi.

Edellä esitettyjen ongelmien vuoksi työmarkkinajärjestöt (SAK, Akava, STTK ja EK) ovat esittäneet toimia koronarokotusten vauhdittamiseksi työterveyshuollossa. Järjestöt esittävät korvauksen toteuttamista nykyisestä työterveyshuollosta teknisesti erillisenä järjestelynä, kuten vuoden 2021 alussa voimaan tuleva koronatestien Kela-korvaus toteutettiin. Kelan maksama korvaus pitäisi rahoittaa valtion toimesta. Järjestöjen esityksen mukaan korvausprosentin pitää olla koronarokottamisen osalta 100 % siten, että rokottamisen kustannus ei kerryttäisi työterveyshuollon vuosittaista menokattoa. Korvaustaksa pitää määritellä vastaamaan kohtuullista, todellista rokottamisen hintaa. Nykyisestä työterveyshuollosta erillinen korvausjärjestelmä mahdollistaa rokottamisen toteuttamisen kaikkien niiden terveydenhuollon ammattilaisten toimesta, jotka ylipäätään rokottamiseen ovat oikeutettuja.

Työmarkkinajärjestöjen tekemä esitys edellyttää lakimuutoksia. Tämän vuoksi asialla on todella kova kiire. Viranomaisten arvion mukaan perusterveen työikäisen väestön rokottaminen tapahtuisi maalis-huhtikuussa 2021. Ennen tätä pitäisi lakimuutosten tulla voimaan. 

Suomen koronarokotestrategian mukaan ensimmäisenä rokotusta tarjotaan niille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka hoitavat todettuja tai perustellusti epäiltyjä COVID-19 –potilaita ja niille, jotka työskentelevät hoitokodeissa. Valtioneuvoston asetuksessa vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista todetaan, että työntekijän ammattinimike tai työnantaja, julkinen tai yksityinen, ei vaikuttaisi priorisointiin rokottamisjärjestyksessä. Suomessa kunnat vastaavat rokotusten antamisesta ja rokotusvuorossa olevien informoinnista omalla alueellaan. Tästä on seurannut, että eri kunnissa on kirjavia tulkintoja siitä, miten yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä rokotetaan suhteessa julkisen sektorin henkilöstöön.

Huomioitavaa on myös se, että terveydenhuollossa työskentelee yksinyrittäjiä ja freelancereita, jotka osallistuvat koronapotilaiden hoitoon lähikontaktissa vastaanottotoiminnassa, koronanäytteiden otossa ja muissa terveydenhuollon tehtävissä. Näiden etulinjassa työskentelevien toimijoiden rokottamisessa on edelleen epäselvyyttä. Useat sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat, kuten yksinyrittäjät ja freelancerit kaipaavat kipeästi yhtenevää ja selkeää toimintaohjetta siitä, miltä taholta voivat rokotteen saada ja millä aikataululla suojatakseen itsensä ja potilaat.

THL:n suosituksessa rokotusjärjestyksestä ei ole mainintaa suun terveydenhuollosta. Osassa kunnista on huomioitu suun terveydenhuollon ammattilaisten työn luonteeseen liittyvä rokottamisen tarve, mutta osassa taas ei. Ilman riittävää paikallista tietämystä suun terveydenhuollosta on olemassa riski, että rokotusjärjestyksessä ei tule huomioiduksi suun terveydenhuollon erityispiirteet. On välttämätöntä, että myös suun terveydenhuollon henkilökunnan osalta noudatetaan koko maassa rokottamisessa työtehtävänkohtaista järjestystä, sillä joukossa on paljon niitä, jotka tekevät muun muassa päivystystyötä ja hoitavat mahdollisia koronapotilaita. Sama pätee muihin henkilöstöryhmiin. On myös huomioitava, että koko suun terveydenhuollonhenkilökunta tekee koko ajan riskialtista työtä.

Suun terveydenhuollon varotoimet ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja niitä on noudatettu huolellisesti, sillä potilastyössä tapahtuneita tartuntoja Suomessa tai kansainvälisesti ei ole raportoitu. Näin siitäkin huolimatta, että tiedossa on Suomessakin useita tapauksia, joissa terveeksi oletettu potilas on alkanut oireilla ja todettu koronapositiiviseksi pian hammashoitokäynnin jälkeen. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus varmistaa, etteivät kansalaiset ole eriarvoisessa asemassa koronarokotusten suhteen?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy koronarokotusten 100 prosenttisen Kela-korvattavuuden toteutumiseksi?

Miten varmistetaan, että koronapotilaiden hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat yhdenvertaisessa asemassa koronarokotteen saamisessa työnantajasta riippumatta?

Miten varmistetaan koronapotilaiden hoitoon ja näytteenottoon osallistuvien yksinyrittäjinä ja freelancereina toimivien terveydenhuollon ammattilaisten rokottaminen THL:n suosituksen mukaisessa rokottamisjärjestyksessä?

Millaisin toimin turvataan suun terveyden huollon ammattilaisten yhdenvertainen asema rokotusjärjestyksessä?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että työterveyshuolto on täysimääräisesti mukana koronarokotusten toteuttamisessa?

Mihin perustuu hallituksen linjaus koronarokottamisen Kela-korvauksen 60 prosentin tasosta?

Helsingissä 20.1.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

STuore Lääketietokeskuksen kysely paljasti, että vain puolella suomalaisista on rokotustiedot tallessa. Kolmannes suomalaisista ei tiedä, mistä omat ajantasaiset rokotustiedot on mahdollista tarkistaa.

 Moni joutuu helposti tekemään useita aikaa vieviä yhteydenottoja, ennen kuin saa tarvitsemansa rokotustiedon, jos saa silloinkaan. 

Ihmisillä itsellään pitäisi olla vaivatta saatuvilla oikeat rokotustiedot. Ajantasaiset rokotustiedot terveydenhuollon henkilöstöllä voivat pelastaa ihmishenkiä monin tavoin. 

 Vanhentuneen paperisen rokotekortin ja muistikuvien sijaan digitaalinen rokotuskortti on fiksu kansanterveysteko. Rokotuskortista voisi tarkistaa omat tai lastensa rokotteet. Palvelulla voisi myös todentaa saadut rokotukset digitaalisesti. Rokotuskortti voisi muistuttaisi myös tehosterokotteesta, joka monilta jää ottamatta. Se on olennainen esimerkiksi jäykkäkouristusrokotteissa kuten on myös koronarokotteessa.  

Rokotuskortin perustamisessa tarvitaan hallituksen tahtotila. Kansalaisilla se jo on. Lääketietokeskuksen teettämässä kyselyssä Digitaalista rokotuskorttia kannatti lähes 90 prosenttia suomalaisista.

Tein eilen hallitukselle kirjallisen kysymyksen kirittääkseni päätöstä rokotuskortin vaatimasta digiloikasta ja sen edellyttämistä määrärahoista.  Rokotuskorttia ovat vuosien varrella ehdottanut useampi taho. Toivon, että koronarokote toimisi lähtölaukauksena toimiin ryhtymiselle.

Rokotustietojen digitalisointi helpottaisi omien rokotustietojen tarkistamisen ja rokotesuojan ajan tasalla pitämisen lisäksi myös terveydenhuollon ammattilaisten työtä sekä rokotussuojan todentamista matkaillessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työhönotossa. Aivan tyhjästä ei rokotekorttia tarvitse lähteä tekemään. Uusimpia rokotustietoja löytyy jo Omakannasta.

Digitaalisen rokotekortin rakentamisen lisäksi tarvitaan toimia, että terveydenhuollon ammattilaiset kirjaisivat rokotuksia koskevat tiedot potilastietojärjestelmiin yhtenäisellä tavalla. Haasteena ovat myös rokotetiedon kokoaminen eri potilastietojärjestelmistä ja eri tahoilla annetuista rokotteista, kuten punkkibussien rokotekirjauksista. Omien vanhojen rokotetietojen kirjaaminen järjestelmään on myös mahdollistettava. 

Ensi vuonna ministerinä aloittava eduskunnan rokoteryhmään kuuluva kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.) on vahvasti kannattanut digitaalista rokotuskorttia. Toivon, että hän ensitöikseen laittaa asiaan vauhtia. 

Rokotukset ovat vaikuttaneet ihmisten terveyteen käänteentekevällä tavalla. Tulevaisuudessa niiden merkitys voi olla vieläkin suurempi.

Asiantuntijoiden mukaan rokotteet monipuolistuvat lähitulevaisuudessa ja uusia rokotteita on tulossa muun muassa influenssaan, pneumokokkiin, vyöruusuun sekä moneen muuhun. Samoin rokotteille on tulossa erilaisia kohderyhmiä. Rokotuskortti olisi monelle suuri helpotus, koska aikuisten rokotukset ovat täysin jokaisen omalla vastuulla.

EU:n yhteinen, sähköisesti jaettava rokotuskortti olisi vaikuttava keino tehostaa niin koronan kuin muiden epidemioiden, sairauksien kuten tuhkarokon kurissa pitämistä ja ihmisten turvallisempaa liikkumista.

Euroopan neuvosto on hyväksynyt vuonna 2018 rokotussuositukset, joiden tavoitteena on parantaa EU-maiden rokotuskattavuutta ja rokotteiden saatavuutta. Päätöksen johdosta valmistellussa “rokotustiekartassa” (EU Roadmap on Vaccination 2018) on toimenpiteinä mm kansallisten rokotusrekisterien yhdenmukaistaminen ja EU:n yhteinen digitaalisesti jaettava rokotuskortti.

Myös Maailman terveysjärjestö WHO selvittelee parhaillaan kansainvälistä elektronista rokotuskorttia. Sellainen saatetaan jatkossa asettaa kriteeriksi esimerkiksi matkustaessa.

Suomen ei pidä jäädä odottelemaan vaan maamme on oltava digitaalisen rokotuskortin kansallisessa ja EU-tasoisessa toiminnassa aloitteellinen ja edelläkävijä.

Tulevana uutena vuotena 2021 kaikkein eniten kiristyy pienituloisten verotus. Kiristyksiä on luvassa yhtälailla muiden palkansaajien ja eläkeläisten verotukseen. Tämä paljastuu Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n verokoneen laskelmista.

Moni elää paljon tiukemmalla kuin vuosi sitten. Ennestään piinaavan korkean verotuksen lisäkiristys leikkaa niin palkansaajien kuin eläkkeensaajien käteen jäävää tuloa. Moni suomalainen tuskailee kysyen, eikö mikään määrä veroja riitä?

Vasemmistovihreän hallituksen hellimät veronkiristykset ovat vakava virhe, myrkkyä uusien työpaikkojen syntymiselle sekä talouden elpymiselle.

Suomalaisten keskituloiset maksavat jo nyt monta prosenttiyksikköä enemmän veroa kuin keskimäärin muissa Euroopan maissa. Lisäansioista rangaistaan vieläkin ankarammin. Tästä piittaamatta hallitus laittaa kotitaloudet entistä tiukemmalle keskellä koronakriisiä ja talouden taantumaa.

Verotuksessa viisas periaate on, että verotetaan vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän ja enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän. Tehdystä työstä  ja ahkeruudesta rankaiseminen on terveen järjen vastaista – erityisesti nyt, kun talous on koronakuopan pohjalla. 

Esitimme Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa 800 miljoonan euron veronkevennyksiä. Esityksemme myötä palkansaajille ja eläkeläisille jäisi satoja euroa enemmän käteen verojen jälkeen.

Esitimme myös hallituksen leikkauksen sijaan kotitalousvähennyksen kaksinkertaistamista, senioreiden superkotitalousvähennystä sekä kotitalousvähennyksen omavastuuosuuksien poistamista.

Matkailu- ja ravintola-ala ovat kärsineet rajusti koronasta. Kokoomus laskisi ravintola-anniskelun arvonlisävero 14 prosenttiin. Näin voitaisiin tukea työpaikkojen säilymistä alalla.

Vaihtoehtobudjetissamme oli myös esitykset 120 000 uuden työllisen saamiseksi ja miljardin vähemmän velkaantumista. Toivon polku: kokoomuksen vaihtoehtobudjetti 2021

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä emme pelkää antaa ihmisille enemmän mahdollisuuksia päättää ansaitsemistaan euroista. Taloudelle on annettava tilaa toipua. Valtion ei todellakaan tarvitse päättää kaikkea ihmisten puolesta.

Vasemmistovihreä hallitus elvyttää taloutta poikkeuksellisen vasemmistolaisesti. Velkaa otetaan mittavasti ja julkisia menoja lisätään, mutta ihmisten, palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten tuloja leikataan.

Veronkevennykset toisivat kotitalouksille lisää ostovoimaa. Niin, että ihmiset saisivat enemmän mahdollisuuksia, kun palkasta ja eläkkeestä jäisi enemmän käteen. Se on hyvä tapa elvyttää, niin Ruotsissa tehdään ja muualla Euroopassa. Myös Suomen Pankki on nostanut esille veronalennukset ja todennut niiden myönteisten vaikutusten elvytystoimena olevan pitkäkestoisempia ja kestävämpiä kuin menoelvytys. 

Useissa Eurooopan maissa veronkevennykset on todettu toimivaksi talouden elvytyskeinoksi. Veroelvytys on nostettu menoelvytyksen rinnalle. Molempia tarvitaan myös Suomessa.

Esimerkiksi Saksassa ravintoloiden arvonlisäveroa laskettiin jo heinäkuussa vuodeksi. Ruotsissa puolestaan toteutettiin ympäristöpuolueen, sosiaalidemokraattien ja keskustapuolueen yhteistyöllä miljardien pysyvät työn verotuksen kevennykset. Kotitalousvähennystä nostettiin merkittävästi ja lisättiin myös siten ihmisten ostovoimaa sekä uusia työpaikkoja. Ilmeisen ideologisista syistä hallitus ajaa Suomea täysin toiseen ja aivan väärään suuntaan.

Suunnan muutosta tarvitaan. Palkasta ja eläkkeestä pitäisi jäädä käteen niin, että se riittää muuhunkin kuin aivan välttämättömään.

Koronaepidemia on mullistanut maailmaa mutta se ei muutu, että hyvinvointiyhteiskuntamme tärkeät palvelut ja sosiaaliturva rahoitetaan työllä. Eikä se, että työttömyys on ihmiselle yksi elämän viheliäisimpiä ongelmia. Ensi vuodelle toivon hyvää yhteistyötä sen eteen, että suomalaisilla olisi työtä.

Työtäni kansanedustajana voi seurata vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Tasavallan presidentti sanoi uuden vuoden puheessaan viisaasti: ”Rokotteista on apua vain rokotukset ottamalla”.

Kansalaisilta tulvii huolestuneita kysymyksiä rokotusten etenemisestä ja koronarokotteiden odotettua vähäisemmästä toimittamisesta Suomeen. Valtiovallan avoin ja oikea-aikainen tiedotus on nyt ensiarvoista.

Hallituksen aiemmin aktiivisen ja kiitetyn tiedottamislinjan on tärkeä jatkua eikä se saisi nyt lurpahtaa.

Suomalaisten on saatava tietoa toimista, joilla hallitus rokottamisen onnistumisen aikoo varmistaa. Nykyistä nopeampi rokotustahti on välttämätöntä ihmisten terveyden kuin maamme talouden kannalta. Päivittäin on rokotettava useita kymmeniä tuhansia, jotta urakka on kesään mennessä tehty. Kansalaisten henkisen kantokyvyn kannalta  tietoa tarvitaan  lisää. Myös eduskunnan aktiivinen informointi on olennaista.

Euroopan tasolla Suomessa on varsin vahva infra rokottaa. Meillä on neuvolat, kouluterveydenhuolto, opiskelijaterveydenhuolto, terveyskeskukset, sairaalat, kotisairaanhoito ja työterveyshuolto. Voimavarat on viisasta ja välttämätöntä valjastaa täysimääräisesti käyttöön. Ideologinen yritysten hylkiminen ei koronan torjumisessa ole varaa. Myös terveydenhuoltohenkilöstön kasvavassa rokotusurakassa on taakkaa hyvä jakaa.

Maamme rokotusstrategian ja ohjeistuksen on oltava toimiva ja avoimesti julki kerrottu. Tietoa rokotteiden saapumisesta maahamme,  Euroopan yhteishankinnan onnistumisesta ja muista rokotteiden saatavuuteen vaikuttavista toimista tarvitaan myös. Pitkittyneessä ja monille hyvin raskaassa epidemiatilanteessa on tärkeää, että kansalaiset saavat selkeät perustelut tehdyille päätöksille.

Erityisesti riskiryhmiin kuuluvien  epävarma odotus saada koronarokotus on raskasta. Jokaisessa päivässä voi olla kysymys elämästä ja kuolemasta. Tietoa rokotusten etenemisestä tarvitaan myös alueilla helposti saatuville. Rokotukset ripeästi annettuna ovat ainoa tie ulos koronakurimuksesta. Koko kansan rokottaminen on iso urakka, joka vaatii hyvää johtamista.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu Verkkouutisissa 9.1

Kansanedustaja tukee ehdotusta operaatiivisen ”nyrkin” käyttämisestä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa tukee presidentti Sauli Niinistön ehdotusta erillisen kriisiryhmän perustamisesta koronakriisin hoitoa varten.

– Suomen koronarokotusten EU-tasolla varsin hidas eteneminen ja julkisuuteen purskahtaneet epäselvyydet johtovastuista sekä koronarokottamisen edellyttämistä toimista ovat vakava asia.  Suomessa on mittava rokotusinfra ja osaaminen, kun se vain käyttöön otetaan, Sarkomaa toteaa Facebook-päivityksessään.

Sarkomaa korostaa, että viimeistään nyt pääministeri Sanna Marinin (sd.) on otettava presidentin ehdotus käyttöön.

Presidentti Sauli Niinistö lähestyi Marinin hallitusta viime maaliskuussa kirjeellä, jossa hän nosti esille kriisiryhmän perustamisen tukemaan Suomen onnistumista koronapandemian taltuttamisessa.

– Presidentimme totesi kirjeessään mm seuraavaa: ”Toteamus, että viranomaiset virkavastuulla hoitavat päätösten tavoitteet toteen, ei riitä. Operatiivinen puoli vaatii ennakkotyötä, jotta jo päätöstä tehtäessä tiedetään mihin käytännön toimiin koneisto ryhtyy. Toistan moneen kertaan esitetyn ajatuksen operatiivisen ”nyrkin” käyttämisestä. Hyvin koottu kriisiryhmä kartoittaa ongelmat, hankkii tiedot, kerää julkisen ja yksityisen osaamisen ja esittää sitten maan hallitukselle tilannekuvaa ja ehdottaa toimenpiteitä. Ryhmä siis omistautuisi kokonaan koronan käsittelyyn. Tämä ajattelu ei ole mitenkään hallitukselta pois, vaan lisää. Operatiiviset toimet etenevät nopeasti ja hallitusti sitten kun hallitus on linjannut saamistaan punnituista vaihtoehdoista, Sarkomaa kirjoittaa.

Tiedote 29.12.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa ripeitä toimia digitaalisen rokotuskortin käyttöönottamiseksi. Luotettavien ja helposti saatavilla olevien rokotetietojen merkitys korostuu edustajan mukaan koronavirusta vastaan taisteltaessa.

"Digitalisaation edistysaskelista huolimatta rokotustietojen ensisijainen lähde on yhä käsin täytetty rokotuskortti tai muistikuva," harmittelee Sarkomaa.

Sarkomaan kirittämästä digitaalisesta Omakantaan luodusta rokotuskortista näkisi vaivatta, mitä rokotteita henkilö on saanut. Palvelulla voisi myös todentaa saadut rokotukset digitaalisesti. Rokotuskortti voisi muistuttaa myös tehosterokotteen ottamisen ajankohdasta. Nykyisintehosterokotus jää monilta ottamatta, vaikka se on olennainen esimerkiksi jäykkäkouristusrokotteissa rokotussuojan ylläpitämiseksi. 

"Rokotuskortin perustamisessa tarvitaan hallituksen tahtotila. Kansalaisilla se jo on. Digitaalista rokotuskorttia kannatti lähes 90 prosenttia suomalaisista lääketietokeskuksen teettämässä kyselyssä," huomauttaa Sarkomaa.

Sarkomaa kirittää hallitusta tekemään päätöksen rokotuskortin perustamisen vaativasta digiloikasta ja sen edellyttämistä määrärahoista. Hän toivoo, että koronarokote toimisi lähtölaukauksena digitaaliselle rokotuskortille.

"Rokotustietojen digitalisointi helpottaisi omien rokotustietojen tarkistamisen ja ajan tasalla pitämisen lisäksi myös terveydenhuollon ammattilaisten työtä sekä rokotussuojan todentamista matkaillessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työhönotosssa. Aivan tyhjästä ei rokotekorttia tarvitse lähteä tekemään. Uusimpia rokotustietoja löytyy jo ainakin terveyskeskusten antamista rokotuksista Omakannasta," toteaa Sarkomaa.

Lääketietokeskuksen kyselyn mukaan vain puolella suomalaisista on omat rokotustiedot tallessa. Kolmannes suomalaisista ei tiedä, mistä omat ajantasaiset rokotustiedot on mahdollista tarkistaa.

"Rokotukset ovat vaikuttaneet ihmisten terveyteen käänteentekevällä tavalla. Tulevaisuudessa niiden merkitys voi olla vieläkin suurempi. On viisasta ja välttämätöntä että ihmisellä itsellään on oikea tieto rokotuksista ja tieto terveydenhuollon henkilöstöllä voi myös pelastaa ihmisten henkiä monin tavoin," toteaa Sarkomaa.

Euroopan neuvosto on hyväksynyt vuonna 2018 rokotussuositukset, joiden tavoitteena on parantaa EU-maiden rokotuskattavuutta ja rokotteiden saatavuutta. Päätöksen johdosta valmistellussa “rokotustiekartassa” (EU Roadmap on Vaccination 2018) on toimenpiteinä kansallisten rokotusrekisterien yhdenmukaistaminen ja EU:n yhteinen digitaalisesti jaettava rokotuskortti. Myös maailman terveysjärjestö WHO selvittelee parhaillaan kansainvälistä elektronista rokotuskorttia. Sellainen saatetaan jatkossa asettaa kriteeriksi esimerkiksi matkustaessa.

"Suomen ei pidä jäädä odottelemaan vaan maamme on oltava digitaalisen rokotekortin kansallisessa ja EU-tasoisessa toiminnassa aloitteellinen ja edelläkävijä," Sarkomaa päättää.

Sarkomaa on tänään jättämässä sähköisestä rokotuskortista  kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa

p. 0505113033

Tiedote 22.12.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee, miksi hallitus heittää hiekkaa talouden rattaisiin kiristämällä palkansaajien ja eläkeläisten verotusta. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n verokoneen mukaan ensi vuonna eniten kiristyy pienituloisten verotus.

”Hallituksen veropolitiikan linja kiristää eniten pienituloisten verotusta. Yhtä lailla keskituloiset kotitaloudet laitetaan entistä tiukemmalle – keskellä koronakriisiä ja talouden taantumaa. Veronkiristykset ovat vakava virhe ja myrkkyä uusien työpaikkojen syntymiselle sekä talouden elpymiselle”, Sarkomaa sanoo.

“Monissa perheissä eletään paljon tiukemmalla kuin vuosi sitten. On uskomatonta, että hallitus vaatii ihmisiltä tässä tilanteessa yhä enemmän. Kiristyvä verotus leikkaa niin palkansaajien kuin eläkkeensaajien käteen jäävää tuloa. Eikö mikään määrä veroja riitä?” Sarkomaa ihmettelee.

Kokoomus esitti vaihtoehtobudjetissaan 800 miljoonan euron veronkevennyksiä. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa palkansaajille ja eläkeläisille jäisi satoja euroa enemmän käteen verojen jälkeen. Kokoomus on esittänyt myös kotitalousvähennyksen kaksinkertaistamista, senioreiden superkotitalousvähennystä sekä omavastuuosuuksien poistamista.

“Kokoomus ei pelkää antaa ihmisille enemmän mahdollisuuksia päättää ansaitsemistaan euroista. Emme pelkää antaa taloudelle tilaa toipua. Valtion ei tarvitse päättää kaikkea ihmisten puolesta”, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaan mukaan hallitus elvyttää taloutta poikkeuksellisen vasemmistolaisesti lisäämällä vain julkisen sektorin menoja. Sarkomaan mukaan useissa maissa veronkevennykset on todettu toimivaksi talouden elvytyskeinoksi. 

“Esimerkiksi Saksassa ravintoloiden arvonlisäveroa laskettiin jo heinäkuussa vuodeksi. Ruotsissa puolestaan toteutettiin ympäristöpuolueen, sosiaalidemokraattien ja keskustapuolueen yhteistyöllä miljardien pysyvät työn verotuksen kevennykset. Jostain syystä hallituksen mielestä Suomi on maailman ainoa maa, jossa veroelvytys ei toimi”, Sarkomaa ihmettelee.

“Verotuksessa viisas periaate on, että verotetaan vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän ja enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän. Punavihreän hallituksen veronkorotukset ovat jatkoa ponnettomalle työllisyyspolitiikalle. Työstä ja ahkeruudesta rankaiseminen on terveen järjenvastaista – erityisesti nyt, kun talous on koronakuopan pohjalla”, Sarkomaa sanoo.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram