Helsingin budjetin käsittely on kaupunginvaltuuston vuoden tärkeimpiä tehtäviä. Oli mainiota, että pormestari Vartiaisen johdolla kaikki valtuuston poliittiset ryhmät tulivat mukaan budjettisopuun. Vaikka talous on tiukilla, sisältää sopu ensi vuoden budjetista useita helsinkiläisille tervetulleita asioita.
Töölönlahden puistoalueen kehittämiseen laitetaan vauhtia. Budjettineuvotteluissa saimme sovittua siihen lisämäärärahan. Helsingin on oltava vehreä ja viihtyisä. Lähiluontoa on vaalittava.
Toimivassa kaupungissa liikenteen on oltava sujuvaa. Käyttöön otetaan tie- ja katutöiden sekä rakennus- ja korjaustöiden työmaalupaus, jolla minimoidaan kaupunkilaisille töistä aiheutuvaa haittaa. Sähköautojen latausedellytyksiin, kävely- ja pyöräilyreitteihin sekä riittävien pysäköintimahdollisuuksiin panostetaan.
Päiväkoteihin ja kouluihin suunnataan lisämäärärahoja. Määräraha kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kasvaa 680 euroa jokaista lasta kohden. Jokaisen peruskoulun päättäneen nuoren on saatava tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja siitä edelleen jatko-opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan. Se on yksi Helsingin ja nuoren oman elämän kannalta olennaisimmista asioista.
Ensi vuoden budjetin keskeinen painopiste on kaupungin henkilöstöön sekä Helsingin pito- ja vetovoimaan panostaminen. Ratkaisuja henkilöstöpulaan on tarkoitus hakea mm. erilaisilla koulutusmahdollisuuksilla. Henkilöstön palkkauksen kehittämistä jatketaan ja luodaan 7 miljoonan euron palkkakehitysohjelma. Työaikajoustoja ja henkilöstön sisäistä liikkuvuutta edistetään sekä huolehditaan kilpailukykyisestä palkasta.
Henkilöstöpula on päiväkodeissamme erityisen vakava. Siksi budjetissa on erityistoimia varhaiskasvatuksen henkilöstön turvaamiseksi. Tarvitsemme lisää lastenhoitajia, sosionomeja ja varhaiskasvatuksen opettajia. Hallitusohjelmaneuvotteluissa sitouduimme kouluttamaan yliopistoissa vuosittain vähintään 1400 varhaiskasvatuksen opettajaa. Valtaosa uusista aloituspaikoista on syytä lisätä Helsingin yliopistoon.
Ensi vuonna tehdään tehostettuja toimia hoitojonojen purkamiseksi ja vauhditetaan omatiimimallin käyttöönottoa. Omatiimi koostuu lääkäreistä, sairaanhoitajasta, fysioterapeutista, lähihoitajasta sekä muista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista. Espoossa mallin kokeilu lyhensi terveysasemalle hoitoon pääsyä 90 vuorokaudesta kolmeen vuorokauteen.
Omatiimin asiakkaan ei tarvitse aina aloittaa kertaamalla sairaushistoriaa ja omaa tilannetta, jolloin varsinaisen ongelman ratkaisuun ja hoitotoimenpiteisiin päästään nopeasti. Jonoon laittamisen sijaan asiat pyritään ratkaisemaan ensimmäisellä yhteenotolla.
Jonotilannetta ja hoitoon pääsyä helpottanee se, että Kela-korvaukset nousevat ensi vuoden alusta. Esimerkiksi yleis- ja erikoislääkärin sekä hammaslääkärin korvaustaksa nousee 30 euroon.
Korotuksen lisäksi Kela-korvausmalli uudistetaan. Kela-korvauksen piiriin on palautettava edellisen hallituksen pois leikkaama yksityinen fysioterapia ja hedelmöitymishoidot. Hedelmöityshoidoista saatu Kela-korvaus tukee lapsitoiveen toteutumista niille, joilla ei ole mahdollisuutta päästä julkisten hoitojen piiriin. Tahaton lapsettomuus koskettaa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Alhaisen syntyvyyden Suomessa on viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän.
On tärkeää, ettei Helsingissä nosteta kuntaveroa. Kokoomus piti huolen, etteivät kaupunkimme budjetista neuvoteltaessa veronkorotusehdotukset menneet läpi. Päinvastoin kuntaveroa on tarkoitus laskea hieman. Kaupunkilaisten verorasituksen täytyy pysyä kohtuullisena. Myös ansiotuloverotus kevenee ensi vuonna.
Perustuslakivaliokunta linjasi hiljattain, että veronkiristyksillä on rajansa.
Mitä enemmän verotusta kiristetään, sitä paremmin veronkorotukset täytyy tästä lähtien perustella. Liian kireä verotus voi olla lainvastaista ja rikkoa omaisuuden suojaa. Perustuslakivaliokunnan linjaus on lämpimästi tervetullut korkeiden asumisen ja elämisen kustannusten Helsinkiin.
Helsingin pitää olla hyvä ja turvallinen kaupunki asua ja elää kaiken ikäisille.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja, Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen (kok.)
Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittäminen -hankkeen (SOTEKO) tavoitteena on sosiaali- ja terveysalan tehtäviin suuntaavan, alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin johtavan koulutuksen ja niitä täydentävän korkeakoulutuksen kehittäminen, sote-uudistuksen tavoitteiden tukeminen osaamista vahvistamalla sekä sote-alan koulutuksen vetovoiman ja harjoittelun kehittäminen.
SOTEKO-hankkeen tavoitteena oli sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutustutkintojen kehittäminen, jonka päämääränä on osaava ammattilainen oikeassa paikassa oikealla osaamisella. Hankkeessa jäävät kuitenkin diagnostisten terveystieteiden alojen (kliininen laboratoriotiede ja radiografiatiede) edustajat — bioanalyytikot ja röntgenhoitajat — kokonaan huomiotta. Kuntoutuksella oli oma vastaava hanke (KunFo).
Diagnostisten terveystieteiden ammateilla — bioanalyytikko/laboratoriohoitaja ja röntgenhoitaja — on merkittävä rooli terveydenhuollossa. Vähintään 70 prosenttia hoitopäätöksistä perustuu diagnostisiin tutkimuksiin. Jos diagnostiikka pettää, sillä on välittömät vaikutukset potilaan hoitoon ja turvallisuuteen.
Bioanalyytikkojen ja röntgenhoitajien tehtäväkenttä ja osaamisalue poikkeavat merkittävästi muiden sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmien (esim. hoitotiede) osaamisvaatimuksista. Tästä syystä diagnostisten terveystieteiden (kliininen laboratoriotiede ja radiografiatiede) ammattien kehittäminen on sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuden näkökulmasta tärkeää ja välttämätöntä. Tätä tarkoitusta varten tulee käynnistää SOTEKO-hanketta vastaava oma diagnostisten terveystieteiden osaamisalueen kehittämishanke.
Diagnostisten alojen työvoiman riittävyys herättää suurta huolta. Kevan työvoimaennusteen mukaan kuntasektorille tulee kohdistumaan voimakasta työvoimapulaa, joka koskee sekä bioanalyytikkoja että kuvantamisen asiantuntijoita. Bioanalyytikkoja puuttui vuonna 2020 Kevan analyysin mukaan 593 ja kuvantamisen asiantuntijoita 313. Vastaavasti sairaanhoitajia puuttuu yli 8 288 ja fysioterapeutteja 76. Ennusteen mukaan bioanalyytikkojen ja kuvantamisen asiantuntijoiden työvoimapula tulee jatkumaan vuosina 2025 ja 2030. Ponsiosa
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin ryhdytään diagnostisten terveystieteiden kehittämishankkeen perustamiseksi?
oli mainiota, että Helsingin kaupungin budjettiesityksestä käydyissä neuvotteluissa päästiin kaikkien valtuustoryhmien kesken yhteisymmärrykseen. Seuraavaksi budjetin käsittely siirtyy kaupunginvaltuuston päätettäväksemme.
Budjettiesityksessä on vahvasti kokoomuksen tavoitteita. Tavoitteena on nopeuttaa katutöiden edistymistä. Käyttöön otetaan tie- ja katutöiden sekä rakennus- ja korjaustöiden työmaalupaus, jolla minimoidaan kaupunkilaisille töistä aiheutuvaa haittaa ja sen kestoa. Sähköautojen latausedellytyksiin, kävely- ja pyöräilyreitteihin on tarkoitus panostaa sekä varmistaa riittävät pysäköintimahdollisuudet. Työtä näissä asioissa on paljon tehtävänä.
Budjettisovussa päätettiin suunnata lisämäärärahoja päiväkodeille ja kouluille sekä erityisesti segregaation ehkäisyyn. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle ohjataan lisää 91 miljoonaa euroa. Laskennallinen määräraha kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kasvaa 680 euroa jokaista lasta kohden. Jokaisen peruskoulun päättäneen nuoren on saatava tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja siitä edelleen jatko- opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan. Se yksi tulevaisuutemme ja nuoren oman elämän kannalta olennaisimmista asioista.
Helsingin ensi vuoden budjetin yksi painopiste on kaupungin henkilöstöön panostaminen. Kaupungin on lisättävä työantajana pito- ja vetovoimaansa. Ratkaisuja työvoimapulaan on tarkoitus hakea mm erilaisilla koulutusmahdollisuuksilla. Henkilöstön palkkauksen kehittämistä jatketaan ja luodaan 7 miljoonan euron palkkakehitysohjelma. Budjettineuvotteluissa sovittiin myös erityistoimista varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuden parantamiseksi. Helsingissä tarvitaan lisää lastenhoitajia, sosionomeja ja varhaiskasvatuksen opettajia.
Terveysasemille pääsyn nopeuttamiseksi vauhditetaan omatiimimallin käyttöönottoa. Omatiimissä asiakas kohtaa aina oman tiiminsä ammattilaisen. Asioidessa ei tarvitse aina aloittaa kertaamalla sairaushistoriaa ja omaa tilannetta, jolloin varsinaisen ongelman ratkaisuun ja hoitotoimenpiteisiin päästään nopeasti. Jonoon laittamisen sijaan asiat pyritään ratkaisemaan ensimmäisellä yhteenotolla.
Omatiimi koostuu lääkäreistä, sairaanhoitajasta, fysioterapeutista, lähihoitajasta sekä muista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista. Tiimin tukena toimii tarvittaessa myös muita ammattilaisia. Espoossa mallin kokeilu lyhensi terveysasemalle hoitoon pääsyä 90 vuorokaudesta kolmeen vuorokauteen. Hoidon laatu on tutkitusti parempaa, kun hoitosuhteen jatkuvuus on kunnossa.
Hyvä uutinen on myös se, että kotitalousvähennyksen korotus jatkuu myös ensi vuonna. Hallitusneuvotteluissa sovimme ehdotuksestani, että fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottama kotikuntoutus laajennetaan kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvaksi.
On tärkeää, ettei Helsingissä nosteta kuntaveroa. Kokoomus piti huolen, etteivät kaupunkimme budjetista neuvoteltaessa veron korotusehdotukset menneet läpi. Päin vastoin helsinkiläisten ensi vuoden kuntaveroa on tarkoitus laskea hieman. On tärkeää, että helsinkiläisten ostovoimasta pidetään huolta. Kaupunkilaisten verorasituksen täytyy pysyä kohtuullisena.
Ihmettelen vihreiden linjaa eduskunnassa. He esittävät veronkorotuksia työeläkkeisiin niin, että eläkkeen verotus kiristyisi 0,52 prosenttiyksiköllä, jos työeläke on yli 1125 euroa kuukaudessa. Ehdotus on käsittämätön, varsinkin kun perustuslakivaliokunta on juuri linjannut erittäin painavasti veronkiristyksistä.
Perustuslakivaliokunta linjasi, että veronkiristyksillä on rajansa. Mitä enemmän verotusta kiristetään, sitä paremmin veronkorotukset täytyy tästä lähtien perustella. Liian kireä verotus voi olla lainvastaista ja rikkoa omaisuuden suojaa, linjasi eduskunnan perustuslakivaliokunta. Linjaus on lämpimästi tervetullut. Moni suomalainen tuskailee kysyen, eikö mikään määrä veroja riitä.
Tervetuloa tapaamaan
To 16.11. klo 17.15 Facebook-live
Ajankohtaisia politiikan kysymyksistä Arkadianmäeltä ja Helsingistä eduskunnan kyselytunnin jälkeen. Voit lähettää etukäteen kysymyksiä ja terveisiä liittyen politiikkaan ja ajankohtaisiin aiheisiin.
La 9.12. klo 12 Kokoomusyrittäjien sydänglögit, Narinkkatorilla Kampissa
Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan ajankohtaisista. Tarjolla glögiä.
Ma 18.12. klo 18.15 Facebook-live
Ajankohtaisia politiikan kysymyksistä Arkadianmäeltä ja Helsingistä eduskunnan kyselytunnin jälkeen. Voit lähettää etukäteen kysymyksiä ja terveisiä liittyen politiikkaan ja ajankohtaisiin aiheisiin.
Oli ilo olla avaamassa Munkkiniemen yhteiskoulun uudistettu koulukirjasto. Koulukirjasto tukee monella tapaa oppimista, opettamista ja koko koulun väen lukemista. Lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Hyvään lukutaitoon auttaa monenlaisten tekstien lukeminen.
Kansalaisaloite eutanasian sallimiseksi on tervetullut.
Olin eutanasian laillistamista koskevan kansalaisaloitteen julkaisutilaisuudessa kutsuttuna aloitteen puolestapuhujana. Pitkään ajattelin, että eutanasiasta säätäminen on liian iso eettinen kysymys, etten voi eikä lainsäätäjä voi sitä ylittää. Ajattelin, että palliatiivista hoitoa kehittämällä asiaan saadaan ratkaisut. Vuosien varrella on ajatukseni muuttuneet. Nykyisin ajattelen, että en voi sulkea silmiä siltä tosiasialta, että laadukkaasta hoidosta huolimatta on sietämätöntä kärsimystä ja tilanteita, joissa ei ole eettisesti kestävää perustetta kieltää eutanasian mahdollisuutta.
Olen kantanut huolta koronalääkkeen käytöstä, potilaslain noudattamisesta ja ikäsyrjinnän ehkäisemisestä hyvinvointialueilla. Oli välttämätöntä, että koronaan sairastuneiden iäkkäiden lääkehoidossa tapahtui yllätyskäänne, kun ohjeita muutettiin. Viiden yliopistosairaalaan tekemä ohje ei enää rajoita Paxlovidin käyttöä iän perusteella.
Helsingin valtuusto on linjannut vuonna 2019 kokoomuksen aloitteesta, että likaisen lumen kaatamisesta mereen on päästävä eroon. Toimien viipyminen on ikävä häpeätahra. Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäen johtamalla toimialalla ei asiassa olla edetty. Onneksi hallitusneuvotteluissa sovimme, että
saastuneen lumen kaato vesistöihin lopetetaan. Kirittääkseni hallituksen toimia tein asiasta lakialoitteen. Helsingin on vihdoin ja viimein löydettävä saastuneen lumen mereen ajolle ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto.
Sovimme hallitusneuvotteluissa viime kaudella lähes romutetun Kela-korvauksen nostosta ja uuden korvausmallin rakentamisesta. Kela-korvaukset nousevat jensi vuoden alusta. Esimerkiksi yleis- ja erikoislääkärin korvaustaksa nousee 8 eurosta 30 euroon. Hammaslääkärin perustutkimuksen korvaustaksa nostetaan 15,50 eurosta 30 euroon. Kela-korvauksen nosto on myös helpotus ruuhkautuneelle julkiselle sektorille.
Palautetaan Kela-korvaus hedelmöityshoitoihin – Suomi tarvitsee lisää lapsia.
Alhaisen syntyvyyden Suomessa on viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän. Lapsien syntymistä ei pitäisi ainakaan vaikeuttaa, kuten edellinen hallitus teki poistuessaan hedelmöitymishoidoista Kela-korvauksen. Hedelmöityshoidot ovat monille perheille tärkeä keino saavuttaa lapsihaaveensa. Tahaton lapsettomuus koskettaa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa.
Nyt monia lapsesta haaveilevia järkyttänyt leikkaus on mahdollista perua. Hallitusneuvotteluissa sovimme Kela-korvauksien nostosta sekä uuden korvausmallin luomisesta. Osana uuden mallin rakentamista on perusteltua palauttaa hedelmöityshoidot Kela-korvauksen piiriin.
Oli kunnia saada olla puhujana tilaisuudessa, jossa julkistettiin uusi kansalaisaloite eutanasian laillistamisesta. Aloitteessa esitetään eduskunnan antavan hallitukselle tehtäväksi ryhtyä lainvalmistelutoimenpiteisiin eutanasiaa koskevan lain säätämiseksi ja eutanasian laillistamiseksi Suomessa.
Aloitteen puolesta puhumassa olivat myös mm. Li Andersson, Jorma Uotinen, Sirkka Hämäläinen ja Rosa Meriläinen, Rob Jonquiere, Jerker ja Pontus Smolander. Suuri kiitos Juha Hänninen, Stefan Wallin, Pirkko Lahti, Esko Valtaoja, Minna Lindgren ja muut aloitteen tekijät. Noin viikossa aloite on kerännyt jo yli 22 000 kannatusilmoitusta.
Oma kantani asiaan on useiden vuosien lopputulos. Pitkään ajattelin, että eutanasiasta säätäminen on liian iso eettinen kysymys, etten voi eikä lainsäätäjä voi sitä ylittää. Ajattelin, että palliatiivista hoitoa kehittämällä asiaan saadaan ratkaisut. Vuosien varrella on ajatukseni muuttuneet.
Nykyisin ajattelen, että en voi sulkea silmiä siltä tosiasialta, että laadukkaasta hoidosta huolimatta on sietämätöntä kärsimystä ja tilanteita, joissa ei ole eettisesti kestävää perustetta kieltää eutanasian mahdollisuutta. Mielestäni eutanasia on eettisesti perusteltu mahdollisuus niiden ihmisten kannalta, jotka sairastavat parantumatonta sairautta, joille ei sietämättömiin kärsimyksiin hyvästäkään hoidosta tule lievitystä ja jotka itse toivovat kuolevansa.
Eutanasialaki tarvitaan, jotta ihmisellä on laillinen mahdollisuus ja oikeus elämän loppuvaiheessa saada oman vakaan harkintansa pohjalta kuolinapua toivottamaan kärsimykseensä. Korostan aikuisen yksilön oikeutta päättää itseään koskevista asioista, myös siitä kaikkein tärkeimmästä. En näe syytä, miksi tämä päätösvalta kuuluisi kenellekään tai millekään muulle taholle kuin ihmiselle itselleen. Itsemääräämisoikeus on erottamaton osa ihmiselämän arvokkuutta, joka kuuluu jokaiselle elämän viimeiseen päivään ja hetkeen asti.
Saattohoidolla ja palliatiivisella hoidolla ei voida ratkaista kysymystä eutanasiasta, eivätkä nämä asiat ole keskenään vaihtoehtoisia. Tietenkin palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat aina ehdottomasti ensisijaisia ja niiden kehittämistä on jatkettava. THL:n selvityksen mukaan kehittämistoimista huolimatta palliatiivisen hoidon laadussa ja saatavuudessa on edelleen räikeitä puutteita. Eduskunnan vuoden 2018 tahdon ilmaisun johdosta perustettu asiantuntijaryhmä esitti yksimielisesti lainsäädäntömuutosten olevan välttämättömiä. Uudessa hallitusohjelmassa on vihdoin sitouduttu saattohoidon säädösten selkeyttämiseen. Kirittääkseni asiaa jätin asiantuntijatyöryhmän pohjalta tehdyn lakialoitteen. Laki on saatava eduskuntaan pian.
Lisäksi eutanasia tulisi lainsäädännöllä sallia, ihmisen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Eutanasialainsäädännön etenemisen kannalta kansalaisaloite on välttämätön. Uskon, että maailma on muuttunut viimeisimmän kansalaisaloitteen käsittelystä. Aika on juuri oikea uudelle laajalle keskustelulle ja kansalaisaloitteelle.
Useat kyselyt, vaalikonevastaukset ja puolueiden tekemät linjaukset antavat tukea uuden kansalaisaloitteen tavoitetta säätää laki eutanasiasta. Ilta-Sanomien kevään 2023 vaalikonevastausten mukaan selkeä enemmistö eduskuntavaalien ehdokkaista kannatti eutanasian laillistamista. On merkittävää, että useiden kansalaiskyselyjen perusteella selkeä enemmistö suomalaisista kannattaa eutanasian laillistamista. Myös osa puolueista mukaan lukien kokoomus on tehnyt puoluekokouspäätöksen, jossa puolletaan eutanasian laillistamista hyvin tarkoin rajatuin ehdoin.
Toivotan kansalaisaloitteen lämpimästi tervetulleeksi eduskuntaan. Ja sitten kun ja toivottavasti mahdollisimman pian ryhdytään eutanasian mahdollistavaa lainsäädäntöä laatimaan, on siinä yhteydessä välttämätöntä varmistaa, että lainsäätäjillä ja aikanaan terveydenhuollon ammattihenkilöillä on asiassa täysi omantunnon vapaus. Tällaisessa asiassa jokaisen on voitava muodostaa oma näkemyksensä oman perusteellisen eettisen harkintansa pohjalta. Olen oman harkintani tehnyt.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingistä. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.
Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan joidenkin hyvinvointialueiden ohjeistukset koronalääkkeen käytöstä voivat rikkoa potilaan oikeusturvaa.
Kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen Paxlovid-koronalääkkeen käytöstä, potilaslain noudattamisesta ja ikäsyrjinnän ehkäisystä hyvinvointialueilla.
Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan eräiden hyvinvointialueiden ohjeistukset koronalääkkeen käytöstä saattavat rikkoa potilaan oikeusturvaa. Asiantuntijat ovat julkisuudessa todenneet potilaslain vaatimusten toteutuvan tällä hetkellä heikosti Paxlovid-koronaviruslääkkeen osalta.
Sarkomaa perää hallitukselta vastausta siihen millaisin toimin varmistetaan potilaslain noudattaminen ja ikäsyrjinnän ehkäisy hyvinvointialueilla.
- Potilaslaki kieltää yksiselitteisesti ikäsyrjinnän, Sarkomaa toteaa.
Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan hyvinvointialueiden ja HUS:n ohjeet rajaavat hoitoa lääkkeen hyväksyttyä käyttöaihetta enemmän.
Esimerkiksi Ylen uutisen mukaan monet hyvinvointialueet ovat asettaneet Paxlovid-koronalääkkeelle ikärajan. HUS:ssa Paxlovidia ei ilmeisesti pääsääntöisesti määrätä yli 80-vuotiaille ympärivuorokautisessa hoivassa tai osastoilla oleville potilaille.
Linjaukset poikkeavat Euroopan lääkeviraston antamasta ohjeistuksesta. Lääkeviraston Palxlovidille antama myyntilupa ei aseta esteitä määrätä lääkkeitä iäkkäämmille potilaille.
Huolta herättää myös arvio, että koronalääke Paxlovid uhkaa loppua Suomesta. On mahdollista, että seuraava normaalierä Paxlovidia saataneen Suomeen aikaisintaan joulukuun puolivälissä. Koronatapausten määrä on kasvanut Suomessa viime viikkoina räjähdysmäisesti ja viruslääkkeen kulutus on kasvanut valtavasti.
- Myös kansalaisilta kuuluu huolestuneita viestejä hyvinvointialueilla asetetuista ikärajoituksista Paxlovidi-koronalääkkeen käyttöön. Kaikelle ikäsyrjinnälle on oltava nollatoleranssi, alleviivaa Sarkomaa.
- Ikäsyrjintä on uhka hyvälle vanhuudelle. Asialta ei saa sulkea silmiä, eikä ilmiötä voi eikä saa kieltää. Ikäsyrjinnän kitkemisessä on myös valtiovallan hyvinvointialueita ohjaavana ja rahoittavana tahona oltava vahvasti mukana, päättää Sarkomaa.
Sarkomaan jättämä kirjallinen kysymys KK 179/2023 vp löytyy oheisesta linkistä
Kansanedustajan mukaan myös palliatiivista ja saattohoitoa pitää parantaa.
Sarkomaa kertoo Facebook-päivityksessään ajatelleensa pitkään, että eutanasia on liian iso eettinen kysymys, jota hän ei lainsäätäjänä voi ylittää.
– Ajattelin, että palliatiivista hoitoa kehittämällä asiaan saadaan ratkaisut. Vuosien varrella on ajatukseni muuttuneet. Tänään ajattelen, että en voi sulkea silmiä siltä tosiasialta, että laadukkaasta hoidosta huolimatta on sietämätöntä kärsimystä, tilanteita, joissa ei ole eettisesti kestävää perustetta kieltää eutanasian mahdollisuutta, Sarkomaa perustelee.
Sarkomaan mukaan eutanasialaki tarvitaan, jotta ihmisellä on laillinen mahdollisuus ja oikeus elämän loppuvaiheessa saada oman vakaan harkintansa pohjalta kuolinapua toivottamaan kärsimykseensä. Hän muistuttaa, että itsemääräämisoikeus on erottamaton osa ihmiselämän arvokkuutta.
Edellinen kansalaisaloite eutanasiasta keräsi vaadittavat nimet ja eteni eduskuntaan, jossa se käsiteltiin ja hylättiin keväällä 2018. Tämän jälkeen asiantuntijaryhmä selvitti elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa sekä eutanasiaan liittyviä sääntelytarpeita, mutta ei päässyt yksimielisyyteen eutanasiakysymyksestä.
Uusi kansalaisaloite on vuorokaudessa kerännyt yli 10000 allekirjoitusta. Sarkomaa uskoo, että aika voi olla otollisempi aloitteen läpimenolle nyt.
– Uskon, että maailma on muuttunut viimeisimmän kansalaisaloitteen käsittelystä. Aika on juuri oikea uudelle laajalle keskustelulle ja kansalaisaloitteelle. Useat kyselyt, vaalikonevastaukset ja puolueiden tekemät linjaukset tukevat uuden kansalaisaloitteen tavoitetta säätää laki eutanasiasta, Sarkomaa arvioi Verkkouutisille.
– Olennaista on se, että kansalaiskyselyjen perusteella selkeä enemmistö suomalaisista kannattaa eutanasian laillistamista ja osa puolueista mukaan lukien kokoomus on tehnyt puoluekokouspäätöksen, jossa vaaditaan eutanasian laillistamista.
Sarkomaan mukaan palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat tietysti ensisijaisia ja niiden kehittämistä on jatkettava. THL:n selvityksen mukaan hoidon laadussa ja saatavuudessa on edelleen räikeitä puutteita.
Saattohoidon säädöksiä pitää Sarkomaan mielestä selkeyttää lailla, kuten asiantuntijaryhmäkin aiemmin esitti.
– Uudessa hallitusohjelmassa on vihdoin sitouduttu saattohoidon säädösten selkeyttämiseen. Laki on saatava eduskuntaan pian. Kirittääkseni asia jätin asiantuntijatyöryhmän pohjalta tehdyn lakialoitteen viime viikolla.
Sarkomaa sanoo, että saattohoito ja palliatiivinen hoito eivät kuitenkaan ratkaise kysymystä eutanasiasta, eivätkä nämä asiat ole keskenään vaihtoehtoisia. Hän korostaa, että lainsäätäjillä ja aikanaan terveydenhuollon ammattihenkilöillä tulee olla asiassa täysi omantunnon vapaus.
– Tällaisessa asiassa jokaisen on voitava muodostaa oma näkemyksensä oman perusteellisen eettisen harkintansa pohjalta. Olen oman harkintani tehnyt, Sarkomaa toteaa.
Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan eräiden hyvinvointialueiden ohjeistukset koronalääkkeen käytöstä saattavat rikkoa potilaan oikeusturvaa. Asiantuntijat ovat julkisuudessa todenneet potilaslain vaatimusten toteutuvan tällä hetkellä heikosti Paxlovid-koronaviruslääkkeen osalta. Hyvinvointialueiden ja HUS:n ohjeet ilmeisesti rajaavat hoitoa lääkkeen hyväksyttyä käyttöaihetta enemmän.
Esimerkiksi Ylen uutiseen mukaan monet hyvinvointialueet ovat asettaneet Paxlovid-koronalääkkeelle ikärajan. Esimerkiksi HUS:ssa Paxlovidia ei ilmeisesti pääsääntöisesti määrätä yli 80-vuotiaille ympärivuorokautisessa hoivassa tai osastoilla oleville potilaille.
Linjaukset poikkeavat Euroopan lääkeviraston antamasta ohjeistuksesta. Lääkeviraston Palxlovidille antama myyntilupa ei aseta esteitä määrätä lääkkeitä iäkkäämmille potilaille. Potilaslaki kieltää yksiselitteisesti ikäsyrjinnän.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millaisiin toimin varmistetaan potilaslain noudattaminen ja ikäsyrjinnän ehkäisy hyvinvointialueilla?
Lakialoite LA 8/2023 vp Sari Sarkomaa kok Lakialoite laiksi ympäristönsuojelulain 18 §:n muuttamisesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Lakialoitteessa esitetään, että ympäristönsuojelulain (527/2014) 18 §:n 3 momentti muutetaan siten, että muu kuin vähäinen lumen kaataminen mereen kielletään.
PERUSTELUT
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on sitouduttu Suomen vesistöjen ja Itämeren sekä etenkin haavoittuvan Saaristomeren suojelutoimiin. Hallitusohjelmassa on sitouduttu lopettamaan lumenkaato vesistöihin. Saastuneen lumen mereenajon lopettamiseksi maassamme on sen kieltäminen laissa perusteltua.
Lumen kaataminen mereen aiheuttaa vahinkoa, kun lumen mukana mereen ja muihin vesistöihin päätyy luonnolle, ihmisille ja eläimille haitallisia aineita sekä roskia. Suomen ympäristökeskuksen teettämän tutkimuksen mukaan mereen kaadetussa lumessa on runsaasti mm. asfalttia, tiemerkintämassoja, maalin jäämiä sekä rengaspölyjätettä.
Esimerkiksi Helsingissä lumeen sekoittuu kaukolämpölaitosten ja pienpolton aiheuttamaa nokea, nastarenkaiden asfaltista irrottamaa kivipölyä ja bitumia, autonrenkaista irtoavia nastoja ja mikromuovia sekä autojen pakokaasujen palamishiukkasia. Lumen mukana mereen päätyy myös kadulle heitettyä roskaa ja eläinten jätöksiä. Hetkenkin maassa ollut lumi sisältää mm. tupakantumppeja ja muuta jätettä sekä silmällä havaitsematonta mikromuovia sekä muita saasteita ja jäämiä.
Tupakantumppi on ympäristömyrkky. Tumpit on tehty selluloosa-asetaatista, jonka hajoaminen mikromuovihiukkasiksi kestää vuosia. Tumpin sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin, maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin. Tunnettuja karsinogeenejä eli syöpävaarallisia aineita on tupakassa kymmeniä.
Helsingissä vastaanotetaan keskimääräisenä talvena noin 50 000 kuormaa lunta. Runsaslumisena talvena määrä voi olla jopa 350 000 kuormaa. Osassa lumenvastaanottopaikkoja roskat ja kiintoaines erotellaan ennen kuin sulanut lumi matkaa mereen.
Ympäristökeskuksen vuonna 2012 toteuttamassa selvityksessä todetaan, että Helsingin Hernesaaren vastaanottopaikalle syntyi noin kolmen metrin paksuinen hiekkakerros talvella 2009—2010. Lisäksi mereen kaadettiin arviolta yhteensä 755 jätekuormaa, joista noin 530 kuormaa oli hiekoitussepeliä ja 225 kuormaa muuta jätettä. Ympäristövaikutusten vähentämiseksi Hernesaaren kippauslaiturin vierustalla sijaitsevaa merenpohjaa ruopataan kiintoaineen poistamiseksi. Ruoppaamalla poistetaan pohjaan kertynyt hiekoitushiekka ja roskat. Ympäristöviranomaisten mukaan lumen merivastaanotto ei ole kuitenkaan ympäristön kannalta ongelmatonta ja veteen mahdollisesti sekoittuneisiin epäpuhtauksiin ei pystytä nykyisillä menetelmillä vaikuttamaan. Mereen lumen mukana kaadetut jätteet, roskat ja ainesosat kulkeutuvat merivirtojen mukana laajalle. Mereen joutunut jäte, kuten mikromuovi ja raskasmetallit, eivät häviä merestä ehkä koskaan.
Helsingin ympäristökeskuksen asiantuntijoiden mukaan lumi pitäisi kaataa maa-alueille. Ympäristökeskus voi vain suositella, että lumet kaadettaisiin maalle, sillä lainsäädäntö ei nykyisellään estä lumen kaatamista mereen.
Itämerta ja vesistöjämme on suojeltava vuodenajasta riippumatta. Maakaatopaikkojen löytyminen on varsin haastavaa Helsingissä, mutta se ei ole kestävä perustelu liata kotivesiämme ja merenrantojamme.
Suomessa useat kaupungit, esimerkiksi Espoo, Turku ja Oulu, ovat kieltäneet lumen kaatamisen mereen ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla annetuissa ympäristönsuojelumääräyksissä. Lumen kippaaminen mereen on kielletty Turussa, jossa asiaa on perusteltu merialueen erityisolosuhteilla. Oulu on puolestaan välttänyt ongelman kaavoittamalla riittävästi lumenkaatopaikkoja.
Ruotsissa Naturvårdsverket on kieltänyt lumen kaatamisen mereen ja järviin. Ruotsissa likaantunut lumi luokitellaan jätteeksi. Kööpenhaminassa ja Oslossa kiellot perustuvat muun muassa lumen mukana kulkeutuvista haitta-aineista tehtyihin tutkimuksiin tai selvityksiin ja kaadon aiheuttamaan roskaantumiseen.
Suomen lainsäädännössä lumen kaataminen mereen on voimassa olevan ympäristönsuojelulain (527/2014) 18 §:n 3 momentin nimenomaisella säännöksellä rajattu mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetun jätteen tai muun aineen mereen kaatamista koskevan kiellon ulkopuolelle. Aloitteessa esitetään tämän poikkeuksen kääntämistä päinvastaiseksi siten, että myös lumen kaataminen mereen tulee kielletyksi mainitun 2 momentin nojalla.
Lakialoitteessa esitetään, että vähäinen lumen kaataminen mereen jää kiellon ulkopuolelle. Rajauksella mahdollistetaan jatkossakin esimerkiksi yksityishenkilön omalla tai vapaa-ajan asunnolla lumikolan tai muun vastaavan avulla tapahtuva puhtaan lumen kaataminen mereen. Ponsiosa
Edellä olevan perusteella ehdotan,että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki ympäristönsuojelulain 18 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 18 §:n 3 momentti seuraavasti:
18 § Merta koskevat erityiset kiellot
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois Edellä 2 momentissa tarkoitettu kielto koskee myös muuta kuin vähäistä lumen kaatamista mereen. Ruoppausmassan sijoittamisesta vesialueelle säädetään vesilaissa.
Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. Lakiehdotus päättyy
Kela-korvauksen piiriin on palautettava edellisen hallituksen pois leikkaama yksityinen fysioterapia. Se on mahdollista tehdä nyt, koska hallitusneuvotteluissa sovimme Kela-korvauksiin suunnattavan määrärahan nostamisesta ja uuden korvausmallin rakentamisesta. Pääministeri Marinin hallitus leikkasi Kela-korvaukset liki olemattomiin. Se oli virhe tilanteessa, jossa maassamme on pitkät hoitojonot, mittava hoitovelka ja hyvinvointialueet vasta aloittavat toimintojen uudistamista.
Uuden korvausmallin valmisteluaikana korotetaan ensin nykyisiä Kela-korvauksia. Vuoden 2023 talousarviossa korotuksiin on esitetty 100 miljoonaa euroa vauhdittamaan hoitojonojen purkua. Nykyisten Kela-korvausten taksojen korottaminen ei vaadi lainsäädännön muutosta. Kela voi itse tehdä taksojen tarkistukset.
Seuraavaksi käynnistyy uuden Kela-korvausmallin valmistelu. Pidän välttämättömänä, että sen yhteydessä yksityinen fysioterapia palautettaisiin korvattavuuden piiriin. Uusi Kela-korvausmalli on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2025.
Uuden mallin valmistelussa on syytä tarkastella myös fysioterapeuttien suoravastaanottoja. On syytä vakavasti arvioida mallia, jossa Kela-korvaus myönnettäisiin yksityisen sektorin fysioterapiasta, joka toteutetaan sote-valvontalain määrittelemällä tavalla terveyspalveluna. Mallissa korvaus ei olisi enää sidottu lääkärin laatimaan lähetteeseen, vaan asiakas voisi hakeutua suoraan fysioterapeutille. Julkisessa terveydenhuollossa on jo luovuttu lähetekäytännöstä ja siirretty ensikontakti yleislääkäriltä fysioterapeutille. Fysioterapeutin suoravastaanotot on vakiintunut käytäntö lähes kaikilla terveysasemilla.
Suoravastaanotto on tutkimusten mukaan kustannustehokasta. Jos asiakas tarvitsee lääkärin arviota, fysioterapeutti ohjaa asiakkaan lääkärille. Fysioterapeutin suoravastaanotto nopeuttaa tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivän hoitoon pääsyä, lyhentää hoitojonoja ja vähentää lääkärikäyntien kustannuksia. Kun Kela-korvauksen saaminen fysioterapiasta ei enää edellytä lääkärin lähetettä, pienenevät Kela-korvausten kustannukset lääkärikäyntien osalta merkittävästi. Lisäksi lääkäriaikoja vapautuu lääkäripalveluja tarvitseville.
Edellinen hallitus poisti yksityisen fysioterapian Kela-korvauksen piiristä kokonaan vaikutuksista piittaamatta. Esityksen vaikutusarvioinneissa todettiin, että leikkaus osuu erityisen kipeästi pitkäaikaissairaisiin, vammaisiin ja yli 50-vuotiaisiin. Fysioterapia on tuki- ja liikuntaelinvaivojen ensisijainen ja tehokas hoitomuoto. Asiakaskunta on laaja, ja julkisen terveydenhuollon voimavarat ovat rajalliset. Suomessa työskentelee arviolta 9 500 fysioterapeuttia, joista noin 2 500 on yrittäjiä ja 2 900 yksityisen sektorin palkansaajia. Yli puolet fysioterapiasta tuotetaan yksityisellä sektorilla.
Tuki- ja liikuntaelinvaikeuksien vuoksi menetetään vuosittain kahden miljardin euron työpanos. Fysioterapian Kela-korvaus on kustannustehokas ja kannustava keino vaikuttaa etenkin yli 50-vuotiaiden työikäisten suurimpaan työkyvyn ongelmaan, eli tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. Keski-iässä tapahtuvalla tule-vaivojen kuntoutuksella on myös merkittävä vaikutus vanhuuden toimintakyvyn ylläpitoon ja siten myöhempään vanhuspalveluiden tarpeeseen.
Kela-korvattu fysioterapia on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa parhaimmillaan. Tutkimusnäyttö fysioterapian vaikuttavuudesta on vahvaa kaikissa kansansairauksissa.
Yksityisen sektorin osuus fysioterapiakäynneistä on ollut yli 50 prosenttia. Fysioterapia-alan yrittäjät ovat pääasiassa itsenäisiä ammatinharjoittajia tai pieniä yrityksiä. Uuden Kela-korvausmallin valmistelussa on tärkeää kuulla kuntoutusalan toimijoita ja tuottajia laajasti.
Hallitusneuvotteluissa sovimme ehdotuksestani, että fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottama kotikuntoutus sisällytetään kotitalousvähennyksen piiriin. Ikääntyneiden ja huonokuntoisten ihmisten kotikuntoutuksella ja kotona selviytymisen tukemisella voidaan välttää ja siirtää eteenpäin muita raskaampia palveluja ja ympärivuorokautista hoitoa.
Kaikenikäisten liikunnan lisääminen ja oikea-aikainen kuntoutus ovat vaikuttavia keinoja, kun haluamme hillintä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua ja edistää väestön työ- ja toimintakykyä.
Lakialoitteessa ehdotetaan palliatiivisen hoidon asiantuntijatyöryhmän loppuraportin suositusten mukaisia muutoksia terveydenhuoltolakiin (1326/2010). Lain 4 lukuun lisättäisiin uusi 24 a §, jossa säädettäisiin voimassa olevaa lakia laajemmin hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän velvollisuudesta järjestää palliatiivinen hoito ja saattohoito. Lisäksi ehdotetaan, että terveydenhuoltolain 6 luvun 50 §:n 1 momentti muutetaan siten, että kiireelliseen hoitoon mukaan luettavia palveluja koskevaa listaa täydennetään saattohoidolla ja psykososiaalista tukea koskeva termi korvataan laajemmalla sosiaalinen tuki -termillä.
PERUSTELUT
Palliatiivinen hoito on parantumatonta, etenevää sairautta sairastavan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa. Sen tavoitteena on vähentää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. Palliatiivinen hoito voi kestää vuosia. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe. Yhteiskunnan on turvattava jokaiselle oikeus hyvään hoitoon myös elämän loppuvaiheessa.
Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa koskeva lainsäädäntö ei ole Suomessa ajan tasalla. Sääntely on osin eri säädöstasoilla päällekkäistä, eikä sääntely esimerkiksi tue riittävällä tavalla terveydenhuoltoalan ohjaus- ja valvontakeinojen ja sanktioiden tehokasta käyttöä.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on sitouduttu varmistamaan elämän loppuvaiheen arvokkuus ilman kärsimystä ja yksilölliset tarpeet huomioiden. Hallitusohjelmassa sitoudutaan toteuttamaan tarpeelliset erityisjärjestelyt hyvälle palliatiiviselle hoidolle ja saattohoidolle hoitopaikasta riippumatta. Hallitusohjelmassa on sitouduttu selkiyttämään säädöksiin oikeus saattohoitoon sekä varmistamaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaaminen ja saatavuus sekä omaisten huomioiminen. Tarpeelliset erityisjärjestelyt hyvälle saattohoidolle ja palliatiiviselle hoidolle toteutetaan riippumatta siitä, tapahtuuko hoito kotona, palvelutalossa tai sairaalassa, kielelliset sekä kulttuuriset tarpeet huomioiden ja eriasteiset vammaisuudet huomioiden.
Voimassa olevassa terveydenhuoltolain 24 §:ssä säädetään hyvinvointialueiden velvollisuudesta järjestää alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut, joihin kuuluvat myös palliatiivinen hoito ja saattohoito. Saman pykälän 2 momentin mukaan sairaanhoito on toteutettava yhtenäisten hoidon perusteiden mukaisesti, ja niissä määritetään palliatiivisen hoidon ja saattohoidon porrastus.
Keskittämisasetuksen perustelumuistion mukaan erityisvastuualueiden yliopistosairaaloiden tulee suunnitella vaativan palliatiivisen hoidon järjestelyt alueellaan valtakunnallisesti yhtenäisten hoidon perusteiden mukaan. Keskittämisasetuksen toteuttamisen ja yhtenäisten hoidon perusteiden seuranta kuuluu asetuksen 8 §:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimivalle kansalliselle koordinaatioryhmälle.
On ilmeistä, että palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa koskevat säädökset ja määräykset olisivat tosiasiassa päällekkäisiä jo nyt voimassa olevan sääntelyn kanssa, mutta säädöstason nostaminen korostaisi sääntelyn merkitystä sekä voisi tehostaa terveydenhuoltoalan ohjaus- ja valvontakeinojen ja sanktioiden käyttöä.
Elämän loppuvaiheen asiantuntijatyöryhmä asetti säädöstyöryhmän harkitsemaan palliatiivista ja saattohoitoa koskevan erillislainsäädännön tarvetta ja luonnostelemaan mahdollisia säädösehdotuksia. Säädöstyöryhmän näkemyksen mukaan palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta ei tarvita erillistä uutta lakia, vaan lisäykset voidaan sisällyttää olemassa oleviin terveydenhuollon säädöksiin.
Elämän loppuvaiheen asiantuntijatyöryhmä kannatti säädöstyöryhmän valmistelemia säädösehdotuksia ja esittää muutoksia lainsäädäntöön yksimielisesti. Työryhmä saavutti yksimielisyyden myös siitä, että pelkästään suositusluonteinen sääntely ei ole riittävän vahvaa tai sitovaa. Tämän lakialoitteen ehdotukset perustuvat työryhmän ehdotuksiin.
Työryhmätyössä esitettiin muutoksia myös potilaslakiin ja sairausvakuutuslakiin. Raportin asiantuntijaryhmän näkemyksen mukaan "potilaslain sääntely hoitotahdosta ei ole riittävän selkeä. Ennen kuin potilaslain kokonaisuudistusta toteutetaan, on tarpeen säätää hoitotahdosta nykyistä tarkemmin osana palliatiivisen hoidon sääntelyä". Sairausvakuutuslain osalta asiantuntijatyöryhmä katsoi, että "Suomessa olisi harkittava Ruotsin mallin mukaista lainsäädäntöratkaisua, jossa turvataan tuki henkilöille, jotka hoitavat vakavasti sairasta läheistään". Esityksessä sairausvakuutuslain erityishoitoraha, joka korvaa lyhytaikaista tai tilapäistä ansionmenetystä, laajennettaisiin koskemaan myös osallistumista vakavasti sairaan läheisen saattohoitoon. Esitykset ovat perusteltuja, mutta ne eivät sisälly tähän lakialoitteeseen.
Säännöskohtaiset perustelut
24 a §
Aloitteessa ehdotetaan, että uudessa terveydenhuoltolain 24 a §:ssä säädettäisiin nykyisen sairaanhoitoa koskevan 24 §:n jälkeen erikseen palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin hyvinvointialueen velvollisuudesta järjestää palliatiivinen hoito ja saattohoito. Momentissa määriteltäisiin palliatiivinen eli oireita lievittävä hoito potilaan aktiiviseksi kokonaisvaltaiseksi elämän loppuvaiheen hoidoksi erityisesti, kun kuolemaan johtava tai henkeä uhkaava sairaus tai vamma aiheuttaa potilaalle kärsimystä ja heikentää hänen elämänlaatuaan. Saattohoito määriteltäisiin osaksi palliatiivista hoitoa ja ajoittuvaksi oletetun kuolinhetken välittömään läheisyyteen.
Lisäksi 1 momentissa säädettäisiin palliatiivinen hoito ja saattohoito järjestettäväksi porrasteisesti osaamistasojen perustason, erityistason ja vaativan erityistason laatukriteereiden mukaisesti ja siten, että valtakunnallisesti tasa-arvoinen ja tarvelähtöinen hoitoon pääsy turvataan. Hyvinvointialueilla olisi ehdotuksen mukaan oltava monipuoliset ja moniammatilliset erityistason palliatiiviset keskukset, jotka tarjoavat erityistason avo- ja vuodeosastopalveluita sekä vastaavat konsultaatio- ja päivystystuen järjestämisestä ympärivuorokautisesti. Hyvinvointialueilla tulisi myös olla koko alueen kattavat palliatiiviset kotisairaalaverkostot, joita koskevien palvelujen on oltava saatavilla ympärivuorokautisesti.
Pykälän 2 momentin mukaan yliopistollisissa sairaaloissa olisi oltava palliatiiviset keskukset, jotka vastaavat vaativan erityistason palliatiivisen hoidon palveluista koko erityisvastuualueella ja lasten ja nuorten palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toteuttamissuunnitelmien laadinnasta.
Pykälän 3 momentti sisältäisi tarkempien säännösten antamista koskevan asetuksenantovaltuuden. Momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta. Asetuksen keskeinen sisältö voisi vastata sääntelyä, joka nykyään sisältyy yhtenäisiin kiireettömän hoidon perusteisiin palliatiivisen hoidon asiantuntijatyöryhmän loppuraportin suosituksen mukaisesti.
50 §
Voimassa olevan terveydenhuoltolain 50 §:n 1 momentin 1. virkkeen mukaan kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki, on annettava sitä tarvitsevalle potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Aloitteessa ehdotetaan, että luetteloa täydennetään siten, että kiireelliseen sairaanhoitoon luetaan mukaan myös saattohoito. Lisäksi psykososiaalista tukea koskeva termi korvattaisiin laajemmalla sosiaalinen tuki -termillä. Ponsiosa
Edellä olevan perusteella ehdotan,että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 50 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1281/2022, sekä lisätään lakiin uusi 24 a § seuraavasti:
24 a § Palliatiivinen hoito ja saattohoito
Hyvinvointialueen on järjestettävä palliatiivinen hoito ja saattohoito. Palliatiivisella eli oireita lievittävällä hoidolla tarkoitetaan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista elämän loppuvaiheen hoitoa erityisesti, kun kuolemaan johtava tai henkeä uhkaava sairaus tai vamma aiheuttaa potilaalle kärsimystä ja heikentää hänen elämänlaatuaan. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, ja se ajoittuu oletetun kuolinhetken välittömään läheisyyteen. Palliatiivinen hoito ja saattohoito järjestetään porrasteisesti osaamistasojen perustason, erityistason ja vaativan erityistason laatukriteereiden mukaisesti ja siten, että valtakunnallisesti tasa-arvoinen ja tarvelähtöinen hoitoon pääsy turvataan. Hyvinvointialueilla on oltava monipuoliset ja moniammatilliset erityistason palliatiiviset keskukset, jotka tarjoavat erityistason avo- ja vuodeosastopalveluita sekä vastaavat konsultaatio- ja päivystystuen järjestämisestä ympärivuorokautisesti. Hyvinvointialueilla tulee myös olla koko alueen kattavat palliatiiviset kotisairaalaverkostot, joita koskevien palvelujen on oltava saatavilla ympärivuorokautisesti. Yliopistollisissa sairaaloissa on oltava palliatiiviset keskukset, jotka vastaavat vaativan erityistason palliatiivisen hoidon palveluista koko erityisvastuualueella ja lasten ja nuorten palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toteuttamissuunnitelmien laadinnasta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta.
50 § Kiireellinen hoito
Kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien saattohoito, kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja sosiaalinen tuki, on annettava sitä tarvitsevalle potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan myös päihteiden käytöstä johtuvaa välitöntä vieroitushoidon tarvetta. Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. Lakiehdotus päättyy Helsingissä 12.10.2023 Sari Sarkomaa kok
