Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 10.11.2026

Orpon hallitus puuttuu sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden puutteelliseen kielitaitoon. Hallitus esittää lakimuutosta, jolla varmistetaan, että hoitajilla on työssään tarvittava kielitaito ja työnantajat kantavat vastuunsa sen varmistamisesta. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää muutosta välttämättömänä hoidon laadun ja potilasturvallisuuden kannalta. Lisäksi Sarkomaa esittää, että puutteellisesta kielitaidosta johtuvia vaaratilanteita ryhdytään seuraamaan nykyistä tarkemmin.

– Hoitoa tarvitsevan ihmisen pitää voida luottaa siihen, että hän ymmärtää hoitajaa ja hoitaja ymmärtää potilasta. Riittävä kielitaito on välttämätön osa ammattitaitoa. Potilaan turvallisuus tai hoidon laatu eivät saa vaarantua hoitajan puutteellisen kielitaidon takia, Sarkomaa sanoo.

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen selvityksessä on tullut esiin tilanteita, joissa esimerkiksi puutteellinen kielitaito on vaikeuttanut ensihoidon hälyttämistä ja hoito-ohjeiden ymmärtämistä akuuttihoitoa vaativissa tilanteissa. Seurauksena on ollut esimerkiksi hoidon viivästymistä ja potilaille aiheutuneita vaaratilanteita.

Myös SuPerin jäsenkyselyyn vastanneista 37 prosenttia piti työkaverin kielitaidottomuutta kuormittavana ja 41 prosenttia vastaajista oli osittain samaa mieltä. Sarkomaan mukaan luvut ovat vakavia.

– Olemme tunnistaneet ongelman ja ryhtyneet korjaamaan sitä. Hallituksen esitys selkeyttää työnantajien vastuuta varmistaa työntekijöiden riittävä kielitaito koko työsuhteen ajan, myös työtehtävien muuttuessa. Heikko kielitaito kuormittaa myös muita hoitajia. Vastuu sen riittävyydestä kuuluu työnantajalle, Sarkomaa painottaa.

Eduskunnassa on käsittelyssä myös lakiesitys, jossa kielitaitovaatimus kirjataan sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin, josta se on tähän asti puuttunut. Sarkomaan mukaan kyse on yhtä lailla sosiaalihuollon henkilöstön ammattitaidosta ja sosiaalihuollon asiakkaiden palveluiden laadusta ja turvallisuudesta.

Sarkomaa vaatii kielitaidon puutteista johtuvat vaaratilanteet näkyviin

Suomessa ei nykyisin tilastoida kattavasti sitä, kuinka usein puutteellinen kielitaito vaikuttaa potilaiden vaaratilanteisiin. Sarkomaa esittää, että kielitaidon puutteista johtuvat vaaratilanteet otetaan järjestelmällisesti mukaan potilasturvallisuuden seurantaan.

– Suomessa hoidon laadun pitää olla korkea, eikä potilaan pidä joutua kantamaan vastuuta henkilöstön puutteellisesta kielitaidosta. Meidän pitää tietää, kuinka usein puutteellinen kielitaito vaarantaa potilaan turvallisuuden. Vain siten ongelmiin voidaan puuttua vaikuttavasti, Sarkomaa sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä selvitetään parhaillaan myös sitä, antaako ammatillinen koulutus opiskelijoille riittävät kielelliset valmiudet työelämään, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja jatko-opintoihin.

Sarkomaan mukaan mahdollisiin puutteisiin on puututtava ripeästi.

– Kielitaito on perustaito, jota jokainen tarvitsee koulussa, työssä ja elämässä. Orpon hallituksen aloittamaa peruskoulun vahvistamista on jatkettava ja huomio on oltava vahvasti myös laadukkaassa varhaiskasvatuksessa. Suomen tärkeimpiä tavoitteita on se, että jokaisella peruskoulun päättävällä on riittävä kotimaisen kielen taito. Vain siten voimme saavuttaa tavoitteen siitä, että jokainen oppilas omaa riittävä perustiedot ja -taidot, jotka mahdollistavat jatko- opinnot ja työelämään siirtymisen, Sarkomaa sanoo.

Julkaistu

Tiedote 10.11.2026

Voisiko oma asunto tai vuosien aikana säästetty omaisuus nostaa vanhuksen hoivamaksua lähes tuhannella eurolla kuukaudessa? Tätä mahdollisuutta valtiovarainministeriön virkamiehet ovat selvittäneet osana Suomen talouden säästökeinoja. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho pitävät ajatusta kestämättömänä ja lyhytnäköisenä ja vastustavat sitä tiukasti. Heidän mukaansa Suomessa pitää kannustaa ihmisiä vaurastumaan, ei rangaista heitä siitä.

Mia Laiho ja Sari Sarkomaa
Mia Laiho ja Sari Sarkomaa

Valtiovarainministeriö on laskenut vaihtoehtoja, joissa ikäihmisten hoivamaksuihin vaikuttaisivat tulojen lisäksi myös varallisuus ja omistusasunto.

Laajimmassa mallissa ympärivuorokautisen hoivan lisämaksu olisi keskimäärin 975 euroa kuukaudessa. Myös kotihoitoon on selvitetty varallisuusperusteisia korotuksia. Lisäksi ministeriöt pohtivat, voitaisiinko oikeus osaan julkisista palveluista sitoa tuloihin tai ikään. Päätöksiä ei ole tehty.

– Jos maksat enemmän veroja tai olet säästänyt, saat vähemmän julkisia palveluja. Tällaiset ehdotukset eivät Suomea pelasta. En kannata tätä, Sarkomaa sanoo.

Laihon mukaan kyse on myös siitä, voiko suomalainen luottaa saavansa tarvitsemansa hoivan silloin, kun omat voimat eivät enää riitä.

– Kun ihminen vanhenee ja tarvitsee apua, hänen pitää saada sitä. Hoivan tarve ei saa riippua pankkitilin saldosta tai asunnon arvosta. Suomessa pitää voida sekä vaurastua että luottaa siihen, että apua saa vanhuudessa. Näitä asioita ei pidä asettaa vastakkain, Laiho sanoo.

– Työn pitää kannattaa myös niin, että veroille saa vastinetta. Se koskee yhtä lailla eläkkeitä ja hoivaa. Ei voi olla niin, että ihminen maksaa vuosikymmeniä asuntolainaa ja veroja ja joutuu vanhuudessa maksamaan hoidostaan enemmän juuri siksi, että hän on säästänyt. Ihmiset eivät elä valtiota varten, Sarkomaa jatkaa.

Laiho huomauttaa, että ikäihmiset ovat jo työllään maksaneet veronsa. Hänen mukaansa olisi kohtuutonta, jos vanhukset joutuisivat vielä luopumaan omaisuudestaan saadakseen hoivaa.

-On kohtuutonta, jos tulosidonnaisten hoitomaksujen lisäksi vanhukset joutuisivat vielä myymään kotinsa ja kesämökkinsäkin saadakseen itselleen hoivaa, Laiho toteaa.

"Julkiset hoivapalvelut kuuluvat kaikille tulotasosta riippumatta"

Sarkomaa ja Laiho korostavat, että sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen kestävyyteen on löydettävä ratkaisuja ja Suomen talous on saatava kuntoon. Omaisuuden muuttaminen uudeksi hoivamaksujen perusteeksi ei kuitenkaan ole oikea tie. Edustajien mukaan säästöjä ei pidä tehdä rankaisemalla säästäväisiä ikäihmisiä.

– Kun ihminen on tehnyt vuosikymmeniä töitä tai yrittänyt, maksanut veronsa ja säästänyt omistaakseen kodin, mökin tai muuta omaisuutta, sen pitäisi riittää. Ei ole oikein, että vanhoilla päivillä lasku kasvaa tulojen lisäksi sen mukaan, kuinka paljon ihminen on elämänsä aikana onnistunut säästämään, Laiho sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelut rahoitetaan työllä ja yrittäjyydellä, joten niistä rankaiseminen on väärä suunta.

-Meillä on jo nyt progressiivinen ja varsin kireä verotus. Nyt ei pidä jarruttaa tai rangaista, vaan kannustaa ihmisiä tekemään työtä ja yrittämään. Se on ainoa keino ylläpitää julkiset palvelut kaikille, Sarkomaa sanoo.

– Julkiset hoivapalvelut kuuluvat kaikille tulotasosta riippumatta. Se on hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Jos lähdemme murtamaan tätä periaatetta, olemme suistumassa kohti Suomea, jota emme enää tunnista. Jokaisen tulee saada vanheta turvallisin mielin, Sarkomaa ja Laiho päättävät.

Julkaistu

Blogi 3.11.2026

Humallahden haitallista siltaa ei rakenneta. Tämä on työvoitto! Sillan oli tarkoitus helpottaa pyöräilijöitä niin, ettei heidän tarvitse nousta Seurasaarentien ja Paciuksenkadun mäkiä.

Siltahankkeen hylkäämissyyksi kaupungin tiedotteessa kerrottiin valtioneuvoston kanslian esittämät turvallisuushuolet. Tosiasia on, että hanke olisi ollut vastatuulessa vihdoin ja viimein muutenkin. Upean Humallahden päälle kaavailtu vähintään seitsemän miljoonan euron silta ei ole perusteltu millään mittarilla.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa on tästä nyt syytä ottaa oppia. On syytä oikeasti pohtia millaisiin asioihin jatkossa veronmaksajien rahoja käytetään ja miten kaupunkia rakennetaan.

Kevyen liikenteen sujuvuutta voidaan ja pitää kehittää ilman massiivista veronmaksajien rahaa ja luontoa tuhlaavaa rakennelmaa. Helsinkiin ovat tervetulleita nykyistä yhtenäisemmät pyöräilyreitit, mutta niitä ei pidä rakentaa piittaamatta vaikutuksista muihin liikkujiin, kaupunkimme toimivuuteen, viihtyisyyteen, luontoarvoihin eikä verorahojen järkevään käyttöön.

Pyöräilijänä ja ahkerana kävelijänä kannan huolta siitä, että Helsingissä on edelleen monta vaarallista paikkaa korjaamatta pyörä- ja kävelyteiden osalta. Verorahat on käytettävä vaikuttavasti sujuvuuden ja turvallisuuden lisäämiseen, eikä Humallahden sillan kaltaisiin kalliisiin rakenteisiin.

On myös nykyistä paremmin varmistettava, ettei asuinalueiden omaleimaisuutta, lähiluontoa ja turvallisuutta murenneta liian massiivisilla pyöräilybaanoilla.

Helsingissä on tehtävää siinä, että asukkaiden ääni kuuluisi oman kotikaupungin ja asuinalueen kehittämisessä ja verorahojen käytössä nykyistä paremmin.

Julkisuuteen kerrotun mukaan  virkamiehet jatkavat suunnittelua niin, että baana kulkisi Humallahden sillan sijaan Paciuksenkatua pitkin. Suunnitelmat tarkentuvat vielä, ja tarkempi päätös katusuunnitelmasta tehdään ensi vuoden aikana. Seuraavaksi on katsottava, että seuraava suunnitelma on oikeasti järkevä.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä  sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Julkaistu

Blogi 2.11.2026

Ehdotan lakimuutosta, jolla varmistetaan, että jokaisessa Suomen päiväkodissa kieli toimii aidosti oppimisen, osallisuuden ja kotoutumisen perustana. Suomen tai ruotsin kielen osaaminen ei saa jäädä pelkkien suositusten varaan, vaan lainsäädännön on oltava velvoittava.

Varhaiskasvatuksella on ratkaiseva merkitys lapsen kielen kehitykselle, oppimisvalmiuksille ja myöhemmälle koulupolulle. Siksi varhaiskasvatuksen henkilöstön riittävä kielitaito on varmistettava lailla.

Henkilöstön ja kielellisten kelpoisuusvaatimusten pitävyydestä on huolehdittava sitovasti, jotta jokainen lasten kanssa työskentelevä kykenee tarjoamaan tavoitteellista, pedagogisesti vahvaa ja kielellistä kehitystä tukevaa varhaiskasvatusta. Erityisesti varhaiskasvatuksen opettajien kohdalla on kiinnitettävä huomio vahvaan kielelliseen osaamiseen. Kyse on paitsi opetuksen laadusta myös lasten oikeusturvasta ja arjen vuorovaikutuksen sujuvuudesta.

Olen jättänyt aiheesta hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa kysytään, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä säätääkseen opetuskielen kielitaitovaatimuksesta varhaiskasvatuksen henkilöstölle.

Jokaisella lapsella on oikeus tulla ymmärretyksi, saada rikasta kielellistä vuorovaikutusta ja oppia suomea tai ruotsia varhaiskasvatuksessa. Tämä ei toteudu riittävän hyvin, jos henkilöstön kielitaito ei ole tehtävän edellyttämällä tasolla.

Pidän tärkeänä ottaa käyttöön kokoomuksen ehdottama velvoittava kielitaidon arviointi 3-vuotisneuvolassa. Jatkossa jokaisen lapsen suomen tai ruotsin kielen kehitys arvioitaisiin neuvolassa, jotta mahdolliset kielenkehityksen viiveet tunnistetaan riittävän varhain. Mikäli lapsen kielitaito ei ole riittävällä tasolla, lapsi ohjattaisiin laadukkaan varhaiskasvatuksen piiriin kielen oppimisen varmistamiseksi. On hyvä, että vastaavaa mallia pilotoidaan parhaillaan Helsingissä.

Suomessa jokaisella lapsella on oikeus tasa-arvoiseen opinpolkuun taustastaan riippumatta. Vaateet kielen oppimiselle ja opettamiselle on asetettava riittävän korkealle. Se vaatii selkeää lainsäädäntöä myös lasten parissa työskentelevää varhaiskasvatuksen henkilöstöä koskien.

Vanhempien kielitaidolla on aivan keskeinen merkitys lasten kotoutumiselle ja oppimiselle. Kokoomuksessa haluamme vahvistaa maahan muuttaneiden, aivan erityisesti naisten, suomen tai ruotsin kielen oppimista, työllistymistä ja kotoutumista. 

Kielen oppiminen ja työnteko ovat avaimia itsenäiseen elämään, ja puutteellinen kielitaito vaikeuttaa sekä vanhemman että lapsen arkea. Siksi kielen oppimiseen on tarjottava mahdollisuuksia, mutta myös odotettava aktiivista osallistumista. 

Suomen tärkeimpiä tavoitteita on se, että jokainen lapsi saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta riittävät tiedot ja taidot jatko-opintoihin, työelämään ja aktiiviseen kansalaisuuteen taustastaan riippumatta.

Voin ilokseni ilmoittaa olevani ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana 2027 käytävissä eduskuntavaaleissa. Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä: sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi
Ehdolla eduskuntavaaleissa 2027 jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana – SARI SARKOMAA

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Julkaistu

Blogi 30.10.2026

Opettajat ovat nostaneet esille huolen siitä, että peruskoulussa määrättyjä jälki-istuntoja jää jatkuvasti suorittamatta. Yksi selkeä syy tilanteeseen on nykyinen lainsäädäntö, joka ei velvoita oppilasta suorittamaan hänelle määrättyä kurinpitotoimea. Oppilas voi käytännössä jättää jälki-istunnon väliin ilman tosiasiallisia seurauksia. Pahimmillaan oppilaalla voikin olla lukuvuoden päättyessä rästissä mittava määrä suorittamattomia tunteja.

Tämän epäkohdan korjaamiseksi ja opetusalan ammattilaisten huoleen vastaamiseksi olemme eduskunnassa jättäneet lakialoitteen kansanedustaja Sofia Vikmanin johdolla. Olen mukana yhtenä allekirjoittajana tässä tärkeässä aloitteessa, jonka takana on kaikkiaan 80 kansanedustajaa.

Aloitteessa ehdotetaan perusopetuslain muuttamista siten, että jälki-istuntojen suorittamisesta tehdään oppilaalle laillinen velvollisuus. Jos jälki-istuntoja on lukuvuoden päättyessä yhä suorittamatta, tieto niistä merkittäisiin suoraan lukuvuositodistukseen. Ennen merkinnän tekemistä oppilaan huoltajalle varattaisiin luonnollisesti tilaisuus tulla kuulluksi.

Lakialoite on erittäin perusteltu ja ajankohtainen, sillä opetusministeri Anders Adlercreutz ei ole ainakaan toistaiseksi luvannut edistää asiaa ministeriön toimesta.

Nykyinen tilanne ei ole kestävä. Perusopetuslaki antaa opettajalle oikeuden määrätä oppilaan jälki-istuntoon, mutta siitä puuttuu velvoite sen suorittamisesta. Ehdotettu lakimuutos tuo opettajille työhönsä selkänojan ja edistää kurinpitotoimen vaikuttavuutta.

Kasvatusalan ammattilaisena opettajan tehtävä on arvioida, milloin jälki-istuntoon määrääminen on tarpeellista. Lain on tuettava tätä työtä, ei vaikeutettava sitä. Koulun yhteisten sääntöjen rikkomisesta täytyy seurata todellisia seurauksia, jos opettaja niin parhaaksi katsoo. Opettajan määräämä jälki-istunto ei voi olla oppilaalle vapaaehtoinen valinta.

Selkeät rajat ja sääntöjen noudattaminen ovat kaikkien oppilaiden etu. Opettajilla ja rehtoreilla on oltava toimivat ja uskottavat keinot turvata koulurauha.

Hyvin toiminut ja osin vastaava esimerkki on kuluvalla eduskuntakaudella tekemämme lakimuutos peruskoulujen kännykkäkiellosta, jolla rajoitetaan oppilaiden älylaitteiden käyttöä oppitunnilla. Lakiesityksestä on tullut paljon myönteistä palautetta. Useissa Pohjoismaissa on ollut kännykkäparkit käytössä jo pitkään. Tutkimustulokset näistä maista kertovat oppimistulosten ja koulurauhan parantuneen.

Jokaisella oppilaalla on oltava työrauha oppia, ja jokaisella opettajalla vapaus opettaa.

Vanha sananlasku, että rajat ovat rakkautta, sopii tähän mainiosti.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä  sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Julkaistu

Blogi 26.10.2026

Iloitsen siitä, että ensi vuoden Helsingin budjetissa teemme miljoonan euron lisäyksen painettujen oppimateriaalien hankintamäärärahaan. Lisäyksen myötä määräraha on kasvanut tällä valtuustokaudella 45,6 prosenttia.

Näin edistämme lukutaitoa ja parempia oppimistuloksia. Digitaalisella oppimisella on paikkansa, mutta lukemisen, keskittymisen ja perustaitojen kannalta tarvitaan myös perinteisiä oppimateriaaleja. Laajat oppimis- ja aivotutkimukset osoittavat, että painetun oppimateriaalin lisääminen parantaa oppimistuloksia ja vahvistaa perustaitoja.

Helsingin tärkeimpiä tavoitteita on varmistaa, että jokainen oppilas saa peruskoulusta riittävät tiedot ja taidot jatko-opintoihin, työelämään ja omien unelmien tavoitteluun.

Budjettiesityksen myötä Helsingissä vahvistetaan myös koulukirjastoverkkoa. Jatkossa jokaisessa koulussa tulee olla vähintään käsikirjasto. Tutkimuksetkin osoittavat, että helposti saatavilla olevat kirjat innostavat lapsia ja nuoria lukemaan. Lisäksi kaupungin kirjastojen sunnuntaiaukioloaikoja lisätään, jotta yhä useammalla olisi mahdollisuus tarttua kirjaan ja käyttää kirjastopalveluja.

Lukutaito ei synny itsestään. Siksi tarvitsemme pitkäjänteisiä tekoja, jotka tukevat lukemista niin kouluissa, kirjastoissa kuin kodeissakin. Lukeminen on kaiken oppimisen ja sivistyksen perusta.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä  sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Julkaistu

Blogi 26.10.2026

Somekulttuuri saa koko ajan ihmisarvoa alentavia, julmempia ja vaarallisempia muotoja. Rappiostriimauksessa tehdään shokeeraavia, vaarallisia, nöyryyttäviä tai laittomia asioita rahan ja huomion toivossa. Kyseessä on järkyttävä ilmiö, jossa ihmisen pahoinvoinnista, nöyryyttämisestä sekä väkivallasta tehdään nettiviihdettä yleisön viihdyttämiseksi ja taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi.

Ilmiö on epäinhimillinen – ja se on vaatinut Suomessa jo traagisimmillaan ihmishengen.

Jätimme eduskunnassa rappiostriimauksen torjumisesta ja sen kriminalisointia koskevan lainsäädännön valmistelun aloittamista ehdottavan toimenpidealoitteen kansanedustaja Marko Kilven tekemän ansiokkaan valmistelun pohjalta.

Toimenpidealoitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyy viipymättä selvittämään rappiostriimauksen yleisyyden, ilmenemismuodot ja haittavaikutukset Suomessa sekä arvioimaan nykyisen lainsäädännön riittävyyttä ilmiön torjumiseksi. Selvityksen perusteella on ryhdyttävä tarvittaviin lainsäädäntötoimiin erityisesti väkivaltaa, ihmisarvoa loukkaavaa nöyryyttämistä ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden hyväksikäyttöä sisältävän, taloudellista tai muuta hyötyä tavoittelevan rappiostriimauksen kriminalisoimiseksi Puolassa toteutetun lainsäädäntöuudistuksen kokemukset huomioon ottaen.

Lisäksi esitämme, että on arvioitava digitaalisten alustojen vastuuta, mahdollisuuksia puuttua toiminnan rahoittamiseen sekä viranomaisten toimivaltuuksien riittävyyttä. Mahdollinen uusi sääntely tulee valmistella siten, että se täyttää rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vaatimukset ja turvaa perustuslaissa sekä kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa suojatun sananvapauden.

Kannan erityisen suurta huolta lapsista, joiden puhelimen ruuduille tulvii raakaa väkivaltaa, rikollisuutta ja itsetuhoista käytöstä. Meidän aikuisten on omissa tehtävissämme otettava vastuu ja suojeltava lapsia ja nuoria näiltä vaaroilta. Tähän huoleen haetaan parhaillaan laajempia ratkaisuja myös Euroopan unionin tasolla, sillä EU-komissio on antanut KIDS-asetusehdotuksen, joka esittää tiukkoja rajoituksia alaikäisten somekäyttöön.

Valmisteilla oleva EU-asetus kieltäisi sosiaalisen median kokonaan alle 13-vuotiailta ja estäisi henkilökohtaiset käyttäjätilit alle 15-vuotiailta. Ehdotuksen mukaan 13–15-vuotiaat voisivat käyttää vain vanhempien hallinnoimia ”minitilejä”, joista on karsittu koukuttavat algoritmit, loputon selaus ja tuntemattomien yhteydenotot. Lisäksi asetus siirtäisi todistustaakan someyhtiöille, joiden on etukäteen osoitettava palvelunsa lapsille turvallisiksi.

Vanhemmilla on suuri vastuu lasten netin ja somen käytöstä. Vanhempien on hyvä olla tietoisia lasten netinkäytöstä samalla tavalla kuin siitä, kenen kanssa lapset liikkuvat kodin ulkopuolella. Vastuuta digitaalisen ympäristön siivoamisesta ei voi kuitenkaan sysätä pelkästään perheille, vaan lainsäätäjien on uskallettava suojella haavoittuvassa asemassa olevia.

Lasten ja nuorten suojeleminen sosiaalisen median haitoilta on välttämätöntä ja kiireellistä. Tutkimukset osoittavat, että liiallinen sosiaalisen median käyttö ja altistuminen lapsille sopimattomalle sisällölle heikentävät lasten ja nuorten kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia. Rajoitamme lasten ja  nuorten alkoholinkäyttöä ja uhkapelaamista. Samalla tavalla on perusteltua puuttua sosiaaliseen mediaan, joka aiheuttaa riippuvuutta ja laaja-alaisia haittoja lasten ja nuorten hyvinvoinnille.

Lapsuus on ainutlaatuinen elämänvaihe, jonka vaikutukset ulottuvat koko ihmisen elämään ja yhteiskuntaan. Tarvitsemme selkeitä rajoja ja poliittista rohkeutta turvata lasten digitaalinen kasvurauha.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä  sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Julkaistu

Blogi 23.10.2026

Hyvä uutinen kaupan alan työntekijöille ja kauppiaille!

Eduskunnan käsittelyyn on saapunut pitkään odotettu lakiesitys, jolla Suomeen luotaisiin tuomioistuimen määräämä pääsykielto henkilölle, joka aiheuttaa vakavaa häiriötä myymälän henkilöstölle.

Osa asiakkaista aiheuttaa toistuvasti vakavan turvallisuusuhan kaupan henkilökunnalle ja asiakkaille. Samat henkilöt voivat palata myymälään yhä uudelleen, vaikka heidät olisi jo aiemmin poistettu sieltä. Jokainen uusi tilanne kuormittaa henkilöstöä ja voi vaarantaa myös asiakkaiden turvallisuuden.

Lakiesityksen tärkeyttä perustelee se, että häiriö-, uhka- ja väkivaltatilanteet ovat kaupoissa jopa kolminkertaistuneet vuodesta 2020. PAMin vuoden 2023 jäsenkyselyn perusteella jopa 70 % asiakaspalvelijoista on kokenut työssään häirintää. Kenenkään ei pidä joutua pelkäämään työpaikallaan eikä asiakkaana asioidessaan.

Lakiesityksen tavoitteena on parantaa myymälöiden turvallisuutta sekä ehkäistä toistuvia varkauksia ja häiriöitä. Nykyinen lainsäädäntö ei tarjoa riittäviä välineitä yritys- ja työturvallisuuden parantamiseksi. Uudistusta ovat toivoneet niin kaupan alan työntekijät kuin työnantajat.

Pääsykielto voitaisiin määrätä aikaisemman häiriökäyttäytymisen perusteella rikosten sekä muun vakavan ja toistuvan häirinnän torjumiseksi. Kielto voitaisiin määrätä myymälään, johon yleisöllä on vapaa pääsy. Apteekit rajattaisiin kuitenkin kiellon soveltamisalan ulkopuolelle. Kiellon valvonnasta vastaisi poliisi, ja sen rikkominen olisi rangaistavaa.

Ruotsissa vastaava yrityslähestymiskielto (tillträdesförbud) on ollut voimassa vuodesta 2021 lähtien, ja Svensk Handelin mukaan asetettu kielto on ollut tehokas.

Nykyisin yritykset eivät voi Suomessa hakea henkilöitä kohtaan lähestymiskieltoa, vaan yrityksen työntekijöiden on haettava sitä henkilökohtaisesti. Tilanne on kohtuuton. Työturvallisuudesta huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

Lakiesitys on perusteltu myös siksi, että myymälävarkauksista ja näpistyksistä aiheutuvat kustannukset heikentävät yrittäjyyden edellytyksiä, kasvua sekä kaupan alan työllistämismahdollisuuksia. Tappiota ei synny vain kaupalle, vaan hävikistä ja turvallisuuspalveluista syntyvät kustannukset siirtyvät suoraan hintoihin asiakkaiden maksettavaksi.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä  sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Julkaistu

Kolumni 23.10.2026 (Helsingin Uutiset)

Erityisen tärkeinä pidän panostuksia lukutaitoon, Sari Sarkomaa (kok.) kirjoittaa.

Pormestari Daniel Sazonovin (kok.) esitys Helsingin ensi vuoden talousarvioksi tuo kaupunkilaisille monta tervetullutta uutista. Esityksen keskeisiä painopisteitä ovat peruskoulu, lukutaidon edistäminen sekä terveysasemille pääsyn helpottaminen.

Helsingin tärkeimpiä tavoitteita on varmistaa, että jokainen oppilas saa peruskoulusta riittävät tiedot ja taidot jatko-opintoihin, työelämään ja omien unelmien tavoitteluun. Budjettiehdotus rahoittaa kaupunkistrategian mukaisia toimia oppimistulosten nostamiseksi. Helsingissä lisätään äidinkielen opetusta, pienennetään ensimmäisten luokkien laskennallista ryhmäkokoa 20 oppilaasta 18:aan ja kasvatetaan tarveperusteista rahoitusta.

Lisäksi kasvatuksen ja koulutuksen määrärahoihin ehdotetaan 10 miljoonan euron lisäpanostusta, josta yhdeksän miljoonaa on varattu perusrahoitukseen erikseen sovittavin kohdennuksin ja miljoona euroa painettuihin oppimateriaaleihin. Digitaalisella oppimisella on paikkansa, mutta lukemisen, keskittymisen ja perustaitojen kannalta tarvitaan myös perinteisiä oppimateriaaleja. Laajat oppimis- ja aivotutkimukset osoittavat yksiselitteisesti, että painetun oppimateriaalin lisääminen parantaa oppimistuloksia ja vahvistaa perustaitoja.

Erityisen tärkeinä pidän panostuksia lukutaitoon, joka on kaiken oppimisen perusta. Budjettiesityksen myötä Helsingissä on tarkoitus vahvistaa koulukirjastoverkkoa ja jatkossa jokaisessa koulussa on oltava vähintään käsikirjasto. Tutkimuksetkin osoittavat, että helposti saatavilla olevat kirjat innostavat oppilaita lukemaan.

Toinen keskeinen painopiste on varmistaa helsinkiläisten oikea-aikainen pääsy terveysasemille ja siksi pormestari esittää lisärahoitusta terveydenhuoltoon. Helsinki tavoittelee kiireettömään hoitoon pääsyä 14 vuorokaudessa. Tämän saavuttamiseksi kaupunki lisää ensi vuonna 25 lääkärin ja 13 hoitajan resurssit aiempien lisäysten jatkoksi.

Vuosina 25–26 lääkäreiden vakanssien lisäys oli 52 ja hoitajien 71. Keskeinen tavoite on edistää omalääkäri-, omahoitaja- ja omatiimimallin käyttöönottoa. Myös ikäihmisten palveluasumisen paikkoja lisätään, sillä hoitoon on päästävä silloin, kun kotona asuminen ei ole enää turvallista tai tarkoituksenmukaista.

Myönteistä on myös se, että kunnallisveromme pysyy 5,3 prosentissa eikä kiinteistöveroja koroteta. Monelle perheelle tämä on tärkeä viesti aikana, jolloin elinkustannukset ovat yhä korkealla.

Budjettiesitys on pohjaesitys valtuustoryhmien välisille pian alkaville neuvotteluille. Uskon, että esityksen painotukset saavat laajaa tukea yli puoluerajojen ja neuvotteluissa löydämme ratkaisuja kaupunkilaisten palveluiden kehittämiseksi sekä samalla Helsingin elinvoiman ja yrittäjyyden edistämiseksi.

Julkaistu

Blogi 20.10.2026

Matkailuveroesitys ei etene eduskuntaan! Tämä on todella hyvä uutinen. Verottaa pitäisi sitä, mitä halutaan vähemmän – eli ei matkailua. Helsingissä tarvitsemme lisää matkailijoita. Meillä on laadukkaita hotelleja, mutta hotellimajoituksessa vallitsee ylikapasiteetti suhteessa matkailijamääriin.

Olen ollut huolissani myös siitä, olisiko matkailuvero pystytty toteuttamaan aidosti tasapuolisesti. Lyhytvuokrauksen valvontaan ja rekisteröintiin liittyvät kysymykset ovat edelleen ratkaisematta. Tämä tarkoittaa sitä, että kaavailtu vero ei olisi kohdistunut yhdenvertaisesti ammattimaiseen ja satunnaiseen majoitustoimintaan. Jos hotellit kantaisivat vastuun veron keräämisestä, mutta osa majoituksesta jäisi käytännössä järjestelmän ulkopuolelle, kilpailu vääristyisi. Tämänkin vuoksi olen vastustanut veroa.

Ongelmallinen oli myös kaavailtu prosenttiperusteinen veromalli, jossa vero kasvaisi majoituksen hinnan mukana. Käytännössä se tarkoittaisi, että eniten maksaisivat juuri ne matkailijat, joita Helsingin kannattaisi houkutella enemmän: kongressivieraat, liikematkustajat ja tapahtumakävijät. He tuovat kaupunkiin merkittäviä tuloja, käyttävät palveluita laajasti ja tukevat työpaikkoja. Siksi heidän lisäverottamisensa on nurinkurista aikana, jolloin Helsinki kilpailee kansainvälisistä vierailijoista muiden pohjoismaisten kaupunkien kanssa.

Matkailuveron kannatusta voi ymmärtää kaupungeissa, joissa massaturismi on todellinen ongelma. Helsingissä haasteena on sen sijaan matkailijoiden houkuttelu. Helsinki on tehnyt pitkäjänteistä työtä, jonka ansiosta kaupunki valittiin maailman kestävimmäksi matkakohteeksi kansainvälisessä Global Destination Sustainability (GDS) -indeksissä. Tämä arvostettu ykkössija ja sen tuoma kansainvälinen maine ovat meille kilpailuetu. Meidän tulee hyödyntää tätä vetovoimaa kasvun rakentamiseen, ei kuristaa sitä uusilla maksuilla.

Suomalaiset matkailuyritykset toimivat muutenkin korkeiden kustannusten ympäristössä verrattuna moniin kilpailijamaihin. Jokainen Helsinkiin saapuva matkailija tuo mukanaan työtä, tuloja ja verotuloja. Samalla he vahvistavat helsinkiläisten itse käyttämien palveluiden, kuten ravintoloiden ja kahviloiden, kannattavuutta ja monipuolisuutta.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä  sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi