Tekijä: sari

Maailman terveysjärjestö WHO on pitkään suositellut syöpästrategian laatimista. Useimmissa länsimaissa syöpästrategia on jo ollut pitkään.

Iloitsen, että saimme hallituspuolueiden yhteistyössä lisättyä valtion budjettiin määrärahan kansallisen syöpästrategian laadintaan. Kansallinen syöpästrategia on välttämätön, jotta onnistumme yhteensovittamaan kasvavan syöpään sairastuvien määrän, yleistyvän yksilöllisen hoidon ja rajallisten resurssit.

Syöpästrategian laadinnasta on päävastuussa Kansallinen syöpäkeskus FICAN, mutta valmistelu työ on tehty laajalla yhteistyöllä. Kesän aikana lausunnolla ollut strategialuonnos kattaa koko syöpään liittyvän polun: syövän ehkäisyn, syöpäseulonnat, diagnostiikan, syöpähoidot, potilaiden kuntoutumisen tuen ja psykososiaalisen tuen, palliatiivisen ja saattohoidon sekä syöpätutkimuksen. 

Strategia on määrä valmistua tänä syksynä. Toivon että tulevaisuuden palvelut ovat vuorovaikutteisia, ihmisläheisiä ja yksilöllisiä ja että ihminen kohdataan ihmisenä eikä pelkästään syöpäpotilaan. Tämä tavoite on mielestäni hyvin sisällytetty strategialuonnokseen.

On hienoa, että strategian läpimenevä teema on yhdenvertaisuus – sekä alueellinen että eri syöpähoitojen välinen yhdenvertaisuus vastaanotolle, tutkimukseen ja hoitoon pääsyssä, tukitoimissa, kuntoutuksessa ja seurannassa.  Tämä teema on noussut vahvasti syöpää sairastaneelta ihmisiltä.

Potilaat ovat ehdottaneet yhdenvertaisuuden tukemiseksi hoitopolun ajaksi potilaalle nimettyä ammattihenkilöä, jolla olisi kokonaiskuva potilaan tilanteesta ja joka toimisi syöpään sairastuneen yhteyshenkilönä sekä auttaisi tunnistamaan yksilölliset tuki ja kuntoutus tarpeet ja ohjaisi niihin. Odotan mielenkiinnolla lausuntoyhteenvedon lukemista.

Odotan että syöpästrategian toimeenpanoon selkeästi priorisoidut askeleet eteenpäin niin, että niitä on mahdollista viedä poliittisessa päätöksenteossa eteenpäin. Odotan, että syöpästrategia on sellainen, että se vaikuttavalla tavalla ohjaa hyvinvointialueiden käynnissä olevaa palveluiden uudistamistyötä.

Yhä useampi potilas elää syövän kanssa normaalia elämää parhaassa tilanteessa palaa töihinkin. Tavoite on, että potilaiden elämän laatu paranisi syöpähoidon aikana. Tärkeä tavoite on vahvistaa potilaiden osallisuutta. Syövän hoidon lisäksi on tärkeää nähdä ihminen kokonaisuutena.

Yksi varma syksyn merkki on lähes vuosittainen keskustelu koulujen kesälomien siirrosta. Asiasta on erilaisia painavia mielipiteitä ja siksi on hyvä saada asiasta kunnollinen selvitys.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on parhaillaan käynnissä selvitys, jonka tavoitteena on kartoittaa mahdollisen kesäloman siirtämisen vaikutukset, mahdollisuudet ja haasteet. Selvityksen on määrä valmistusta syyskuun lopussa.

Aiemmin tehdyt selvitykset ovat olleet työ- ja elinkeinoministeriön toimialan näkökulmasta tehtyjä. Nyt tekeillä olevassa selvityksessä asiaa arvioidaan koulutusjärjestelmän ja oppimisen näkökulmasta. Perusopetuksen arviointiaikojen muuttamiselle on yhteys toisen asteen valintoihin, ylioppilaskirjoituksiin ja korkeakoulujen valintoihin. Lomien siirto vaikuttaisi myös monin muin tavoin koko koulutusjärjestelmäämme varhaiskasvatuksesta lähtien. On syytä saada arvio myös siitä, millaisia kustannuksia mahdollinen siirto aiheuttaisi.

Huolta on herättänyt erityisesti se, että kesälomien siirron myötä kevätlukukaudesta tulisi liian pitkä ja se, miten muutos vaikuttaisi oppimistuloksiin. Asian ratkaisuksi Opetusministeri Anders Adlercreutz (rkp) on pohdiskellut pidempää pääsiäislomaa.

Kolmen lapsen äitinä tiedän ja muistan sen, että koulujen loma-ajat vaativat aina merkittäviä järjestelyjä. Kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna saan asiasta säännöllisesti huoliviestejä. Olen ollut onnekas, että isovanhemmat ja pikkusiskoni ovat olleet aina apuna. Kaikilla ei ole tukiverkostoa, työpaikat ja – tilanteet ovat hyvin moninaisia. Pidempien uusien lomakausien luominen voi olla monelle perheille merkittävä huolenaihe. Perheet ovat tietenkin erilaisia, siksi lapsivaikutusten arviointi on asiassa olennainen. Kunnissa on joka tapauksessa syytä säännöllisesti pohtia yhdessä eri toimijoiden kanssa toimia, joilla voidaan edistää sitä, että jokaisen lapsen loma ja koulupäivä olisi turvallinen ja hyvä.

Elinkeinoelämä ja erityisesti matkailu- ja ravintola-ala ovat toistuvasti esittäneet koulujen kesälomien siirtoa kaikilla kouluasteilla. Perusteluna heillä on arviot siitä, että kesäloman ajankohdan siirrosta hyötyisivät tuhannet, erityisesti pienet, matkailuyritykset. Tehdyn selvityksen mukaan nykyistä useampi yritys voisi kesälomien siirron myötä olla auki Euroopan parhaaseen loma-aikaan. Tämän arvioidaan tuovan myös lisää kesätyöpaikkoja. Nyt monet yritykset joutuvat sulkemaan ovensa, kun koulut alkavat. Selvityksessä arvioitiin vaikutuksia siihen, että koulujen kesälomia siirrettäisiin muutamalla viikolla siten, että loma alkaisi juhannuksena ja loppuisi elokuun lopussa.

On päätös kesälomien osalta mikä tahansa, on selvää, että Suomessa tarvitaan kipeästi jo tehtyjen lisäksi lisää vaikuttavia toimia matkailu- ja ravintola-alan toimintaedellytysten kohentamiseksi sekä ylipäätään yrittäjyyden toimintaedellytysten vahvistamiseksi.

Kouluja koskevissa päätöksissä on tietenkin aina oltava ensisijalla oppimisen ja opettamisen edellytysten edistäminen sekä oppilaiden ja opettajien hyvinvointi. Odotan mielenkiinnolla pian valmistuvaa selvitystä.

Mielellään kuulen näkemyksesi ja ajatuksesi koulujen lomista.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Blogi 3.9.2025

Valtion ensivuoden budjettiesitys on valmistunut.  Seuraavaksi esitys siirtyy eduskuntaan. Budjettiratkaisun ydintavoite on edistää viriävää talouskasvua ja jatkaa vastuullista taloudenpitoa. Haluamme, että turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista kyetään myös jatkossa huolehtimaan. Raskaita sopeutuspäätöksiä on jouduttu tekemään matkan varrella lisää, kun talouskasvu on lykkääntynyt, maanpuolustuksen ja hyvinvointialueiden menopaineet ovat kasvaneet. Samalla valtionvelan korot ovat nousseet merkittävästi. Hallitus teki budjettiriihessä myös uusia sopeutuspäätöksiä, joiden myötä velkasuhde tasaantuu vuonna 2027.

Suomalaisten hyvinvointi on aina rakentunut osaamiseen ja niin on jatkossakin. Iloitsen siitä, että yliopistojen eikä ammattikorkeakoulujen indeksejä leikata eikä koulutukseen tule lisäkeikkauksia. Se oli kokoomukselle keskeinen tavoite.

Vaalimme parlamentaarista sopua TKI-rahoituksesta. Se nostaa panostukset tutkimukseen ja kehitykseen 4 % BKT:stä vuoteen 2030 mennessä.

Jatkamme kevään puoliväliriihessä päätettyjen suomalaisten osaamistason nostoon tähtäävien toimien, kuten korkeakoulujen uusien aloituspaikkojen ja uuden opintosetelin toimeenpanemista. Jotta yhä useampi nuori pääsisi korkeakouluopintoihin kiinni. Näihin kohdennetaan rahoitus täydentävässä budjettiesityksessä.

Jatkamme yhteensä 200 miljoonan euron peruskoulupanostusten toteuttamista, jotta jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on riittävät perustiedot ja -taidot toisella asteella pärjätäkseen ja tavoitellakseen unelmiaan. Se on politiikan tärkeimpiä tavoitteitani.

Hyvinvointialueille eikä järjestöille tule myöskään lisäleikkauksia. On tärkeää, että hyvinvointipalveluiden ja sen merkittävänä osana järjestöjen kehittäminen saa työrauhan. Ihmisten on päästävä jonoista hoitoon ja saatava tarvitsemansa tuki.

Kela-korvauksien leikkaukset eivät kohdistu hedelmöityshoitoihin, suun terveydenhuoltoon, gynekologin vastaanottoon, fysioterapiaan eikä juuri alkaneeseen  65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun.

Kasvuun, turvallisuuteen ja työn kannattavuuteen panostetaan vahvasti. Miljardin euron veronkevennykset parantavat ostovoimaa ja työnteon kannustimia kaikissa tuloluokissa. Suomen ylikireä veroprogressio kevenee, kun lisätulosta maksettavia ylimpiä marginaaliveroja lasketaan lähes 60 %:sta 52 %:iin. Työnteon pitää aina kannattaa.

Budjettiesitys on mittava kokonaisuus, joka sisältää paljon vaikeita kysymyksiä  mutta yhtälailla hyviä uutisia. Iloitsen siitä, että humanitääristä katastrofiapua Gazaan lisätään, äitiyspakkauksen arvoa kasvatetaan, opiskelijoiden arkea helpotetaan nostamalla ateriatuen tasoa ja turvakotien rahoitusta vahvistetaan.

Valtiovarainvaliokunnassa aloitamme budjetin käsittelyn kuulemalla asiantuntijoita. Ajatukset ja palaute on tervetullutta.

Blogi 1.9.2025

Senioreiden valinnanvapauskokeilu alkaa tänään. Tästä päivästä lähtien 65 vuotta täyttäneet voivat valita yksityisen yleislääkärin julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla.

Tavoitteena on nopeuttaa hoitoonpääsyä, lisätä valinnanvapautta, lyhentää jonoja ja helpottaa ikäihmisten arkea. Kokeilussa halutaan hyödyntää nykyistä kustannusvaikuttavammin yksityisiä terveydenhuollon toimijoita ja keventää hyvinvointialueiden työtä. Uusi mahdollisuus päästä sujuvammin lääkärin vastaanotolle on varmasti monelle lämpimästi tervetullut.

Vastaanottoaika tilataan yleislääkäriltä, joka on liittynyt mukaan kokeiluun. Lain mukaan erillisiä toimisto- ja palvelumaksuja tai muita vastaavia maksuja ei saa periä. Myös määrätyistä tutkimuksista korvataan 50 prosenttia. Kokeilu luo myös ensimmäistä kertaa hintakaton Kela-korvattaviin lääkärikäynteihin. Sillä halutaan varmistaa, ettei asiakkaiden maksut eivät valu hintoihin. Myös käyntien määrä on rajoitettu kustannusten hillitsemiseksi. Vuoden 2025 aikana voit käydä lääkärissä kaksi kertaa. 2026 ja 2027 voit käydä lääkärissä kolme kertaa kalenterivuodessa. OmaKelasta voi tarkistaa omat käynnit.

Kokeilu on suunnattu 65 vuotta täyttäneille, koska terveyspalvelujen tarve kasvaa yleensä iän myötä. Eläkkeelle siirtymisen työterveyspalvelut päätyvät. Seniorit ovat tietenkin hyvin erilaisia elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Kokeilussa mukana olevat yksityiset palveluntuottajat Kelan sivuilta osoitteesta https://www.kela.fi/valinnanvapauskokeilu. Ajan voi varata ottamalla suoraan yhteyttä palveluntuottajaan.

Kokeilua toteutetaan määräaikaisesti vuoden 2027 loppuun saakka. Kokeilun vaikutuksia arvioidaan tarkasti. Kela vastaa kokeilun toimeenpanosta, korvausten maksamisesta ja seurannan järjestämisestä. Kokeilua arvioidaan monipuolisesti ja sitä, miten vastaavia käytäntöjä voitaisiin vakiinnuttaa osaksi terveydenhuollon palvelujärjestelmää.

Valinnanvapauden ja ihmisen itsemääräämisoikeuteen laajentaminen on keino lisätä palveluja tarvitsevan ihmisen vaikutusmahdollisuuksia sekä parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Sote- palveluja pitää jatkossa kehittää nykyistä enemmän erilaisilla kokeiluilla, joissa tavoite on yhdenvertainen ja oikea-aikainen hoitoon pääsy.

Valtion ensivuoden budjettiesitys on valmistunut.  Seuraavaksi esitys siirtyy eduskuntaan. Budjettiratkaisun ydintavoite on edistää viriävää talouskasvua ja jatkaa vastuullista taloudenpitoa. Haluamme, että turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista kyetään myös jatkossa huolehtimaan. Raskaita sopeutuspäätöksiä on jouduttu tekemään matkan varrella lisää, kun talouskasvu on lykkääntynyt, maanpuolustuksen ja hyvinvointialueiden menopaineet ovat kasvaneet. Samalla valtionvelan korot ovat nousseet merkittävästi. Hallitus teki budjettiriihessä myös uusia sopeutuspäätöksiä, joiden myötä velkasuhde tasaantuu vuonna 2027.

Suomalaisten hyvinvointi on aina rakentunut osaamiseen ja niin on jatkossakin. Iloitsen siitä, että yliopistojen eikä ammattikorkeakoulujen indeksejä leikata eikä koulutukseen tule lisäkeikkauksia. Se oli kokoomukselle keskeinen tavoite.

Vaalimme parlamentaarista sopua TKI-rahoituksesta. Se nostaa panostukset tutkimukseen ja kehitykseen 4 % BKT:stä vuoteen 2030 mennessä.

Jatkamme kevään puoliväliriihessä päätettyjen suomalaisten osaamistason nostoon tähtäävien toimien, kuten korkeakoulujen uusien aloituspaikkojen ja uuden opintosetelin toimeenpanemista. Jotta yhä useampi nuori pääsisi korkeakouluopintoihin kiinni. Näihin kohdennetaan rahoitus täydentävässä budjettiesityksessä.

Jatkamme yhteensä 200 miljoonan euron peruskoulupanostusten toteuttamista, jotta jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on riittävät perustiedot ja -taidot toisella asteella pärjätäkseen ja tavoitellakseen unelmiaan. Se on politiikan tärkeimpiä tavoitteitani.

Hyvinvointialueille eikä järjestöille tule myöskään lisäleikkauksia. On tärkeää, että hyvinvointipalveluiden ja sen merkittävänä osana järjestöjen kehittäminen saa työrauhan. Ihmisten on päästävä jonoista hoitoon ja saatava tarvitsemansa tuki.

Kela-korvauksien leikkaukset eivät kohdistu hedelmöityshoitoihin, suun terveydenhuoltoon, gynekologin vastaanottoon, fysioterapiaan eikä juuri alkaneeseen  65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun.

Kasvuun, turvallisuuteen ja työn kannattavuuteen panostetaan vahvasti. Miljardin euron veronkevennykset parantavat ostovoimaa ja työnteon kannustimia kaikissa tuloluokissa. Suomen ylikireä veroprogressio kevenee, kun lisätulosta maksettavia ylimpiä marginaaliveroja lasketaan lähes 60 %:sta 52 %:iin. Työnteon pitää aina kannattaa.

Budjettiesitys on mittava kokonaisuus, joka sisältää paljon vaikeita kysymyksiä  mutta yhtälailla hyviä uutisia. Iloitsen siitä, että humanitääristä katastrofiapua Gazaan lisätään, äitiyspakkauksen arvoa kasvatetaan, opiskelijoiden arkea helpotetaan nostamalla ateriatuen tasoa ja turvakotien rahoitusta vahvistetaan.

Valtiovarainvaliokunnassa aloitamme budjetin käsittelyn kuulemalla asiantuntijoita. Ajatukset ja palaute on tervetullutta.

Väestön ikääntyessä yhä useampi tarvitsee tukea selviytyäkseen kodissaan tavallisesta arjestaan. Kotitalousvähennyksellä voidaan edistää ikäihmisten mahdollisuutta pärjätä kotona ja siirtää tarvetta raskaimpiin palveluihin.

On mainiota, että pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite tehdä selvitys mahdollisuuksista ottaa käyttöön ikäihmisten parannettu kotitalousvähennys.

Tarkasteluun ei tarvitse lähteä tyhjältä pöydältä. Sitra on valmistellut mallin senioreiden kotitalousvähennyksestä ja myös tehnyt asiasta laskelmat Kotitalousvähennys arjen tukena -julkaisussaan. Sitran raportin johtopäätökset tukevat hallitusohjelman kirjausta selvittää ja myös edistää kotitalousvähennyksen nykyistä vahvempaa käyttöä.

Seniorit ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, joista monet tarvitsevat vuosien karttuessa yksilöllisiä ratkaisuja arjen sujuvuuden turvaamiseksi. Kotitalousvähennys on ketterä tapa tuoda tukea juuri niihin asioihin, joita ikäihminen kulloinkin tarvitsee. Kotitalousvähennys mahdollistaa mm. siivous- ja hoivapalveluiden sekä nykyisen hallituksen esityksestä myös kotikuntoutuksen, eli omasta toimintakyvystä huolehtimisen, ostamisen edullisemmin.

Ikääntyneiden korotettu kotitalousvähennys keventäisi painetta moniin julkisiin palveluihin mahdollistaen avun varhaisessa vaiheessa. Kotiin saatu oikeanlainen apu on omiaan viivästyttämään raskaampien palveluiden tarvetta ja parantamaan senioreiden elämänlaatua. Kotitalousvähennyksen uudistaminen antaisi lisäksi uusia mahdollisuuksia mikro- ja pk-yrittäjille sekä lisäisi vanhusten palveluiden alueellista saavutettavuutta. 

Kotitalousvähennystä on Suomessa sopivassa kohtaa syytä tarkastella laajemminkin ja saada sille vakiintuneempi muoto. Se olisi tervetullutta niin vähennyksen käyttäjien kuin palvelua tarjoavien yrittäjien näkökulmasta. Kotitalousvähennys on tuonut maahamme kulttuurin kaiken ikäisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville ostaa palveluja arkensa helpottamiseksi.

Kotitalousvähennys on mahdollisuus tuoda lisää toimintaedellytyksiä eri alojen palveluyrityksille, uutta työtä, hyvinvointia ja reilua kilpailua samalla, kun harmaan talouden harjoittamisesta tulee vähemmän kannattavaa.