fbpx Siirry sisältöön

Koronan toinen aalto on vaarassa ryöppyä voimalla Suomeen. Nyt on tehtävä tehokkaampia toimia koronataudin leviämisen ehkäisemiseksi ja viruksen tukahduttamiseksi.

Suurta huolta lisäsi tänään Ylen aamuTV:ssä ollut sosiaali- ja terveys ministeri Pekonen, joka ei juuri luvannut vaikuttavampia toimia.

Marinin hallituksen on otettava tosissaan terveydenhuollon asiantuntijoiden ja kansalaisten hätähuudot koronatoimien viiveistä ja lepsuudesta.

Kevään epidemia-aallon inhimilliset ja taloudelliset kustannukset olivat valtavat. Suomalaisten terveyden ja hengen suojelemiseksi on tehtävä kaikki voitava. Viime keväänä tehtyjä virheitä ei saa eikä ole varaa toistaa.

🌿Lentokenttien ja satamien edelleen valloillaan olevat viruslingot on laitettava kuriin. Velvoittavuutta ja valvontaa tarvitaan lisää. Muissa maissa on tähän selvästi Suomea tiukempia toimia.

🌿Testaus on saatava toimimaan viivettä matalalla kynnyksellä. Ottaisin mallia Tanskasta, jossa myös oireettomat pääsevät omaa kanavaansa testeihin ja tekisin Suomen mallin. Laaja testaus maksaa paljon mutta on vähemmän kuin piiloon jääneet tartunnat.

🌿 Hallituksen on voitettava asenteellisuutensa yrittäjiä kohtaan ja tehtävä yhteistyötä yksityisten ja eri terveystoimijoiden kanssa. Viruksen voittamiseksi ja ihmisten sote- palveluiden turvaamiseksi tarvitsemme kaiken kapasiteetin käyttöön.

🌿 Suositus käyttää kasvomaskeja joukkoliikenteessä, kaupoissa ja ruuhkaisissa julkisissa sisätiloissa on annettava viivettä. On myös löydettävä ratkaisut, miten mahdollistetaan maskin saatavuus. Maskeihin kuluva raha on varsinkin pienituloisille perheille tuntuva kuluerä ja se voi asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan liikkumisen ja terveyden kannalta. On myös varmistettava, että mahdollisen toisen aallon huipussa terveydenhuollon ja muulle henkilöstölle riittää asianmukaisia suojavarusteita. Ensimmäisen aallon suojavaruste- gate ei saa toistua.

🌿Muutkin sairaudet kuin korona on hoidettava. Kansanterveyttä eikä toimintakykyä saa tärvellä. Kansainvälisten kokemusten mukaan on olemassa vakava riski, että koronaepidemian takia hoitamatta jättäminen ja jonot voivat sairastuttaa ja aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia jopa enemmän kuin koronavirus. Hoitopommin purkuun ei yhtä lääkettä. Palvelusetelit otettava vahvemmin käyttöön. Kela-korvauksenromuttaminen on peruttavaja. Sen sijaan on syytä tehdä tasokorotus.

🌿 Julkisessa terveydenhuollossa on tehtävä digiloikka. Esimerkiksi digivastaanotot sujuvoittavat hoitoon pääsyä ja vähentävät terveyskeskusjonoja. Digivastaanotto on vaikuttava väline taistelussa koronapandemiaa ja sen myötä syntymässä olevaa ”hoitopommia” vastaan. Palvelun piiriin pääsee nopeasti ilman lähikontakteja.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Itämeri on meidän helsinkiläisten suuri rakkaus. Sukumme yli 30 vuotta vanha purjevene on aina ollut olennainen osa perheeni kesää. Olemme purjehtineet lasten kanssa kaikki kesälomat yli 20 vuotta, kuten myös tänäkin vuonna. Pienellä veneellä purjehtiessa oppii sopuisaa yhdessäoloa ja luonnon kunnioitusta. Meri ja saaristo luontokohteineen on joka kesä aina yhtä rentouttava kokemus. Vesillä liikkuessa tulevat myös ihmisen toiminnan seuraukset luontoon lähelle. Roskaisia rantoja ja haisevia, uimisen estäviä sinilevälauttoja katsellessa tulee pakottava tarve toimia, jotta saisimme nauttia Itämeren valtavasta rikkaudesta myös tulevaisuudessa.

Intohimoisena Itämeren suojelijana iloitsin kokoomuksen työvoitosta, kun viime eduskuntakaudella teimme päätöksen mittavasta Itämeren pelastamisohjelmasta. Vakava tosiasia on, että jo päätetyn lisäksi tarvitsemme suojelutoimiin ripeästi lisää vaikuttavuutta.

Työssä meremme pelastamiseksi kaupungeista ja teollisuudesta tulevat päästöt ovat pienentyneet merkittävästi. Sen sijaan emme ole onnistuneet Saaristomeren suurimman ravinnelähteen eli maatalouden kuorman vähentämisessä.

Lounais-Suomen siipikarja- ja sikatalouden ravinnevalumat ovat nousseet koko Itämeren alueella suurimpiin leviä ruokkivan fosforin lähteisiin ja Suomen suurimmaksi huolenaiheeksi Itämeren rehevöitymisessä.

Suomen hallitus on luvannut ravinnepäästöjen vähentämishankkeisiin yhteensä 250 miljoonaa euroa hallituskauden aikana. Hallituksen on syksyn budjettiriihessä tehtävä päätökset, joilla varmistetaan määrärahojen vaikuttava käyttö. Monien hajasijoitettujen pienten hankkeiden sijaan toimia pitää suunnata suurimpiin ravinnekuormittajiin ja vaikuttavimpiin toimiin. Sovitut määrärahat on käytettävä niin, että käänne parempaan Saaristomeren tilassa saadaan aikaiseksi.

Maamme fosforiravinteiden tarve saataisiin lähes katettua kotimaisen karjatalouden lantojen sisältämällä fosforiravinteilla. Siksi eläintiloille on luotava kestävä mahdollisuus myydä ravinteiden ylijäämä lannoitemarkkinoille.

Tukea pitää suunnatta lannan fosforin siirtoon ja hintaeroon mineraalilannoitteisiin kannustamaan tehokasta lannan prosessoinnin kehittämistä. Tavoitteena on oltava kestävällä tavalla toimiva orgaanisten lannoitteiden kiertotalousmarkkina. Tästä hyötyvät maatilat ja Saaristomeri sekä koko Itämeri. Kotimaisen ruuantuotannon edistäminen on tärkeää meille kaikille suomalaisille.

Vesiensuojelun tehostamisohjelman peltojen kipsikäsittelylle on turvattava voimavarat etenkin Saaristomeren valuma-alueen peltolohkoilla, joilla on suurin eroosioherkkyys ja korkeimmat fosforipitoisuudet. Kipsikäsittelyn on tutkimuksissa todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puolella. 

Toimia tarvitaan myös mereen päätyneiden ravinteiden poistamiseksi esimerkiksi rantaruovikoiden niitolla ja kalastuksella.

Ympäristöministerin ja koko maan hallituksen on nähtävä, että vaikuttavammat toimet ovat välttämättömiä myös siksi, että ilmastonmuutos kasvattaa Itämeren vakavinta ympäristöongelmaa, rehevöitymistä usein eri tavoin.

Lisääntyvät sateet ja lumettomat talvet kasvattavat ravinnevalumia maalta. Viime talvena Itämereen valui ennätyksellinen ravinnekuorma. Suomen ympäristökeskuksen ennusteen mukaan ilmastonmuutos voi pahimmillaan kasvattaa fosforin huuhtoumaa Saaristomeren valuma-alueen pelloilta 50 prosenttia

Meremme on pelastettavissa, mutta se vaatii historiallista käännettä ravinnekuormituksessa.

Ilman ihmisen apua ja vastuullisia päätöksiä, ei pelastaminen onnistu.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Kansainvälisenä kissojen päivänä on oikea aika muistuttaa eläinsuojelusta vastaavaa ministeri Leppää kissojen tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä. On välttämätöntä, että hallitus lunastaa hallitusohjelmaan kirjatun lupauksensa huolehtia koirien ja kissojen tunnistusmerkinnöistä ja rekisteristä. Kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti säädetään laissa velvoittavaksi.

Uudistus on syytä tehdä osana eläinsuojelulain uudistamista. Hallituksen on tuotava esitys ripeästi eduskuntaan. Eläinsuojelulaista tulee uudistuksen myötä eläinten hyvinvointilaki.

Tunnistusmerkinnän säätäminen velvoittavaksi olisi merkittävä askel lemmikkien paremman terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. Rekisteröinti ehkäisee pentutehtailua, lemmikkien laitonta maahantuontia, sekä helpottaa irrallaan tavattujen lemmikkien palauttamista omistajalleen.

Lemmikkieläimen heitteille jättö on laiton ja rangaistava teko, mutta kissojen kohdalla syyllisiä saadaan todella harvoin vastuuseen. Tämä johtuu siitä, että ilman tunnistusmerkintää kissaa on käytännössä mahdotonta yhdistää sen omistajaan. Vuosittain noin 10 000 kissaa toimitetaan löytöeläiminä löytöeläintaloille. Näistä valitettavasti vain harva löytää takaisin omistajansa luo.

Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) selvityksen mukaan löytöeläimet aiheuttavat koko maassa arviolta 5,8 miljoonan euron kulut vuodessa (17 000 e/kunta). Tämän lisäksi kustannuksia syntyy hylätyistä kissoista, jotka joudutaan lopettamaan valvontaeläinlääkärien toimesta. Eläinten hyvinvoinnin edistämisen lisäksi kissojen rekisteröinti toisi helpotusta monen kunnan taloudelliseen tilanteeseen.

Maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2018 lopussa valmistuneen virallisen koira- ja kissarekisterin perustamista koskevan selvityksen myötä on päätetty koirarekisterin perustamisesta ja koirien rekisteröinti tulee pakolliseksi vuonna 2022. Vaikka selvitys puoltaa kissojen rekisteröintiä, ei päätöstä kissojen hyvinvoinnin edistämiseksi ole tehty. Tämä on vakava puute, sillä löytöeläimistä kissat ovat heikoimmassa asemassa.

SEY:n tutkimuksen mukaan löytöeläimistä koirista 91 % haettiin takaisin kotiin, kun taas kissoista 26 % palautui alkuperäiselle omistajalle. Löytökissoista lähes joka viides päätyi lopetettavaksi, kun koirista noin 0,7 % jouduttiin lopettamaan. Kissat ovat myös rekisteriinsä ansainneet.

Tänään on syytä kiittää Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen Hesyn väkeä kissamaisen hyvästä työstä kaikkien kattien ja muiden eläinten parhaaksi.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

eduskunnan eläinsuojeluryhmän ja Hesyn jäsen

Tiedote 8.8.2020

Julkaisuvapaa heti

Keskustan puheenjohtajaehdokkaan, ministeri Annika Saarikon mukaan (IS 8.8.) ”keskusta edellyttää, että budjettiriihessä on olemassa vähintään listaus, mistä asioista uudet työpaikat koostuvat”. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa mukaan keskustan vaalista näyttääkin tulevan linjavaali, sillä Saarikko lähtee ”listaus riittää” -lausunnollaan lipsumaan keskustan aikaisemmin kertomasta kannasta.

”Ministeri Saarikon tuore linjaus on paljon lähempänä työllisyystoimien lykkäyslinjaa ja mukailee läheisesti pääministeri Marinin linjausta, jonka mukaan työllisyystoimien aikataulu joustaa. Marin on sanonut, että työllisyysratkaisuihin pitää olla syyskuun budjettiriiheen mennessä "näkymä", mutta ei kaikkia päätöksiä tehtynä. Keskusta on tähän asti tiukasti vaatinut, että hallitus päättää työllisyystoimista budjettiriihessä. Keskustan nykyinen puheenjohtaja Katri Kulmuni on sanonut, että päätöksiä ei voi enää juosta karkuun. Kulmuni on vaatinut hallitukselta toimia työllisyysasteen nostamiseksi. Näyttää siltä, että Saarikko on nyt tästä linjasta karkaamassa”, Sarkomaa sanoo.

Pääministeri Marin kertoi heinäkuussa (Yle 8.7.) työllisyystoimien aikataulun joustavan niin, että päätökset pitää olla tehtynä tämän vuoden puolella. Keskustalainen valtiovarainministeri Matti Vanhanen sanoi tuolloin pysyvänsä lausunnossaan, jonka mukaan hallitus päättää työllisyystoimista syyskuussa.  

”Saarikon tuore linjaus on nyt huolestuttavasti kallellaan pääministeri Marinin löperön työllisyyspolitiikan suuntaan. Rakenteellisten työllisyystoimien lykkäyslinja on vastuuton. Mitä pidemmälle päätöksiä lykätään, sen suuremmat sopeuttamistoimet joudutaan tekemään”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa on huolissaan siitä, että yhä useampi suomalainen on työtön.

”Hallituksen olisi kuultava erityisesti tutkijoiden hätähuuto nuorten puolesta. Tekemättömyys työllisyystoimissa on aiheuttamassa kadotetun sukupolven. Yhä useampi on jäämässä yhteiskunnan ulkopuolelle. Konkreettisia toimia tarvitaan työmarkkinoiden avaamiseksi nuorille”, Sarkomaa sanoo.

”Työttömyys on ihmisen viheliäsimpiä ongelmia ja sen kitkemistä ei saa enää lykätä. Tänä vuonna ja viimeistään budjettiriihessä on tehtävä työllisyyttä vauhdittavat päätökset. Se jos mikä lisäisi ihmisten ja luottoluokittajien luottamusta. Päätösten lykkääminen vaarantaa suomalaisten hyvinvoinnin ja ihmisille arjessa tärkeiden palveluiden rahoituksen”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomus on tehnyt ehdotuksen toimista, joilla voitaisiin lisätä työllisten määrää sadalla tuhannella.  

”Kokoomuksen ehdotukset työllisyyden lisäämiseksi ovat hallituksen käytettävissä. Nyt on päätösten aika. Hallituksen toimintakyky ohenee päivä päivältä. Jos budjettiriihessä ei tehdä rakenteellisia uudistuksia, ei hallitus voi jatkaa”, Sarkomaa sanoo. 

Lisätietoja: 

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Julkaistu Verkkouutisten blogissa 4.8.2020

Intohimoisena Itämeren suojelijana iloitsin kokoomuksen työvoitosta, kun viime eduskuntakaudella teimme päätöksen mittavasta Itämeren pelastamisohjelmasta. Vakava tosiasia on, että jo päätetyn lisäksi tarvitsemme suojelutoimiin ripeästi lisää vaikuttavuutta.

Työssä meremme pelastamiseksi kaupungeista ja teollisuudesta tulevat päästöt ovat pienentyneet merkittävästi. Sen sijaan emme ole onnistuneet Saaristomeren suurimman ravinnelähteen eli maatalouden kuorman vähentämisessä.

Lounais-Suomen siipikarja- ja sikatalouden ravinnevalumat ovat nousseet koko Itämeren alueella suurimpiin leviä ruokkivan fosforin lähteisiin ja Suomen suurimmaksi huolenaiheeksi Itämeren rehevöitymisessä. Saaristomeren maatalous on Suomen ainoa jäljellä oleva ns. hot spot -kohde Itämeren suojelukomissio HELCOMin pahimpien kuormittajien listalla.

Viime vuonna tehdyn pintavesien tila-arvion mukaan Saaristomeren tila on heikentynyt edellisestä, vuonna 2013 tehdystä luokituksesta. Heikoimmassa tilassa ovat rannikon läheiset vedet ja sisäsaaristo.

Ilmiön taustalla on historiallinen ylilannoitus, mutta yhtä lailla nykyinen eläintuotannon keskittyminen. Alueilla lantaa levitetään pelloille enemmän kuin mitä kasvit tarvitsisivat.

Maamme fosforiravinteiden tarve saataisiin lähes katettua kotimaisen karjatalouden lantojen sisältämällä fosforiravinteilla. Siksi eläintiloille on luotava kestävä mahdollisuus myydä ravinteiden ylijäämä lannoitemarkkinoille.

Suomen hallitus on luvannut ravinnepäästöjen vähentämishankkeisiin yhteensä 250 miljoonaa euroa hallituskauden aikana. Hallituksen on syksyn budjettiriihessä tehtävä päätökset, joilla varmistetaan määrärahojen vaikuttava käyttö. Monien pienten hankkeiden sijaan toimia pitää suunnata suurimpiin ravinnekuormittajiin ja vaikuttavimpiin toimiin. Sovitut määrärahat on käytettävä niin, että käänne parempaan Saaristomeren tilassa saadaan aikaiseksi. Hallituksen on näytettävä, että se on Itämeren puolella.

Ehdotimme kansanedustaja Sari Multalan kanssa Helsingin Sanomien mielipidepalstalla, että tukea suunnattaisiin lannan fosforin siirtoon ja hintaeroon mineraalilannoitteisiin kannustamaan tehokasta lannan prosessoinnin kehittämistä ja luomaan dynaamisia vaikutuksia. Tavoitteena on oltava kestävällä tavalla toimiva orgaanisten lannoitteiden kiertotalousmarkkina. Tästä hyötyvät maatilat ja Saaristomeri sekä koko Itämeri. Kotimaisen ruuantuotannon edistäminen on tärkeää meille kaikille suomalaisille.

Käynnissä olevan Vesiensuojelun tehostamisohjelman peltojen kipsikäsittelylle on turvattava voimavarat koko ohjelman ajan ja myös sen jälkeen. Kipsikäsittelyä on jatkettava etenkin Saaristomeren valuma-alueen peltolohkoilla, joilla on suurin eroosioherkkyys ja korkeimmat fosforipitoisuudet. Kipsikäsittelyn on tutkimuksissa todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puolella.

Kipsistä voi tulla pelastus laajemminkin koko Itämerelle. Koko Itämeren tasolla kipsin avulla voitaisiin maatalouden fosforikuormitusta leikata jopa neljänneksellä. Jätemateriaalin hyödyntäminen ympäristönsuojelussa on kustannustehokas suomalainen innovaatio.

Toimia tarvitaan myös mereen päätyneiden ravinteiden poistamiseksi esimerkiksi rantaruovikoiden niitolla ja kalastuksella.

Maatalouden ympäristötukia on uudistettava vesiensuojelun kannalta vaikuttavammaksi. Lantafosforin siirron ja kipsikäsittelyn tuki on sisällytettävä EU:n maatalouden tukijärjestelmään.

Saaristomeren pelastamiseen ovat ottaneet kantaa myös kansanedustaja Kai Mykkänen ja Saara-Sofia Siren. Ehdotuksissamme on kyse jo päätettyjen voimavarojen vaikuttavammasta käytöstä. Kyse on poliittisesta tahdosta. Päätöksiä on tehtävä syksyn budjettiriihessä.

Ympäristöministerin ja koko hallituksen on nähtävä, että vaikuttavammat toimet ovat välttämättömiä myös siksi, että ilmastonmuutos kasvattaa Itämeren vakavinta ympäristöongelmaa, rehevöitymistä usein eri tavoin.

Lisääntyvät sateet ja lumettomat talvet kasvattavat ravinnevalumia maalta. Viime talvena Itämereen valui ennätyksellinen ravinnekuorma. Suomen ympäristökeskuksen ennusteen mukaan ilmastonmuutos voi pahimmillaan kasvattaa fosforin huuhtoumaa Saaristomeren valuma-alueen pelloilta 50 prosenttia ja typen huuhtoumaa runsaalla kolmanneksella vuoteen 2060 mennessä.

Saaristomeri on pelastettavissa, mutta se vaatii historiallista käännettä ravinnekuormituksessa. Ilman ihmisen apua ja vastuullisia päätöksiä, ei meremme pelastaminen onnistu.

Julkaistu Helsingin Uutisissa 2.8.20

Helsingin kaupungin lausunto Marinin hallituksen oppivelvollisuuden pidentämisesityksestä on tyrmäävä, vaikka hallituspuolueiden edustajat kaupunginhallituksessa äänestäen pehmensivät virkamiesten valmistelemaa lausuntoa.

Esitysluonnoksen kustannusarviot ovat Helsingin lausunnon mukaan alimitoitettu ja yli 40 prosenttia suuremmat kuin hallitus arvioi. Helsinki ei pidä esitystä mahdollisena ilman lisärahoitusta. Muutoin kustannukset jouduttaisiin leikkaamaan toisaalta. Tämä vaarantaisi toisen asteen koulutuksen ja perusopetuksen laadun.

Lausunnon mukaan esitys vaikeuttaa koronakevään aikana syntyneiden ongelmien korjaamista.

Vasemmistovihreän hallituksen suurimpana sivistystekonaan julistama oppivelvollisuuden pidentäminen osoittautui koulutusleikkaukseksi. Ei ole ihme, että lakiesitys herättää lausuntokierroksella huolta ja vastustusta.

Noin 30 % toisen asteen opiskelijoista Helsingissä on ulkopaikkakuntalaisia. Lausunnossa on vahva huoli siitä, että koulumatkojen maksuttomuus lisäisi koulutuspaikkojen kysyntää ja heikentäisi helsinkiläisten nuorten mahdollisuuksia päästä kotikaupungissaan toisen asteen koulutukseen.

Esitysluonnoksen mukaan oppivelvollisuus päättyisi, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta. Oppivelvollisuuden pidentämisestä huolimatta nuorella olisi edelleen mahdollisuus keskeyttää opinnot saamatta tutkintoa valmiiksi.

Helsingin kaupungin lausunnossa alleviivataan, että oppivelvollisuusesitys ei tuo lisää tukea niille  nuorille, joiden elämäntilanne on vaikea ja opiskeluvalmiudet ovat heikot toisen asteen opintojen suorittamiseen. Esitys ei takaa toisen asteen tutkinnon suorittamista.

Helsinki nostaa esille myös sen, että esitys syrjii erityisen tehtävän lukioita ja asettaisi lukiolaiset eriarvoiseen asemaan.

On vaara, että oppivelvollisuusesityksen varjolla heikennettäisiin erityisen tehtävän lukioiden ja sopimuskoulujen asemaa.

Helsinki kantaa vahvaa huolta luonnoksen useista valuvioista ja lähes mahdottomasta aikataulusta.

Kokoomus esitti, että kaupunginhallitus ei kannata lakiluonnosta vaan katsoo, että sen tavoitteet olisivat saavutettavissa paremmin kohdistamalla esitykseen varatut resurssit tuen tarpeessa oleville lapsille ja nuorille.

Uudistuksessa tulisi panostaa siihen, että perusopetusta, koulupolun nivelvaiheita ja opinto-ohjausta vahvistetaan niin, että kaikki saavuttavat riittävät perustaidot ja löytävät oman koulutusväylänsä. Voimavaroja tarvitaan myös toisen asteen koulutuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja oppimisen tuen vahvistamiseen sekä kohdennettuun tukeen niille, joille opintokustannukset muodostuisivat opintojen esteeksi.

Resurssit on laitettava lasten varhaiseen tukeen ja opetuksen voimavaroihin, jotta jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta riittävän osaamisen, joka kantaa vähintään toisen asteen tutkintoon. Se on Suomen tärkein tavoite.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen nuoren äiti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän vpj

TIEDOTE 1.8. 2020

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta ottamaan suomalaisten mielenterveyden vahvistamisen osaksi työllisyystoimia. Erityisen tärkeä on panostaa lapsiin ja nuoriin, sillä alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla.

”Mielenterveyden sairaudet ovat Suomessa yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja valtava syrjäytymisen syy. Suurin kansansairautemme aiheuttaa mittavan määrän menetettyjä työtunteja, pudottaa nuoria koulutuspolulta ja estää ihmisiä tekemästä työtä sekä toteuttamasta unelmiaan,” Sarkomaa huolehtii.

Mielenterveyspalveluihin panostamisen on viisasta olla osa rakenteellisia uudistuksia, joilla hallitus tavoittelee lupaamaansa 75 prosentin työllisyysastetta 2023 mennessä. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus tekee syksyn budjettiriihessä päätöksen terapiatakuun toteuttamisesta. Suomen on mahdoton saavuttaa Pohjoismaista työllisyysastetta, ellemme vaikuttavammin kitke kasvavia mielenterveysongelmia ja korjaa mielenterveyspalveluiden puutteita.

Paremmalla hoitoon pääsyllä ja ennaltaehkäisevillä toimilla on mahdollista vähentää tuhansien ihmisten vuosittaista siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle ja vähentää merkittävästi mielenterveysperustaisia työpoissaoloja sekä opintojen keskeyttymisiä. Mielenterveyspoolin arvion mukaanperuspalveluissa varhain aloitettu hoito voisi auttaa siirtämään vuosittain jopa 7500 suomalaista sosiaalietuuksien piiristä työelämään, mikä vastaa hallituskauden aikana 30 000 uutta työllistynyttä

Vuonna 2019 Kelan maksamista sairauspäivärahoista yli kolmannes myönnettiin mielenterveyden häiriön perusteella.Mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden määrä on kasvanut 25 prosenttia vuodesta 2016. Erityisesti nuorten ja lähellä eläkeikää olevien naisten masennusperusteiset eläkkeet ovat lisääntyneet. ”Tämä historiallisen suuri ja mittavia taloudellisia menetyksiä sekä inhimillistä kärsimystä aiheuttava kehitys on saatava taittumaan,” Sarkomaa vaatii.

Terapiatakuu toteuttaminen tarkoittaa sitä, että Suomeen  rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso osaksi nykyisiä terveyskeskuksia. Näin hoitoa olisi saatavilla matalla kynnyksellä yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisemmin.

Terapiatakuun tavoite on varmistaa, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jää yksin ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Ihminen saa apua, kun jalka on poikki eikä häntä laiteta jonoon odottamaan. Sen sijaan, kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni

odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomus tekee työtä terapiatakuun tavoitteiden toteutumiseksi, jotta yhdenvertaiset perustason  ielenterveyspalvelut  toteutuisivat koko maassa. Terapiatakuun toteuttamisen edellyttämät määrärahat sisältyivät kokoomuksen tämän vuoden vaihtoehtobudjettiin. 

LISÄTIEDOT

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu Talouselämässä 2.8.20

Maan hallitus julisti alkuvuodesta, että perhevapaauudistuksesta olisi päästy sopuun. Tosiasiassa perheille tärkeän uudistuksen isot kysymykset olivat ja ovat edelleen täysin auki. Ratkaisematta on, miten järjestelmä joustaa perheiden tarpeisiin, miten isiä kannustetaan jakamaan perhevapaita, miten tasataan vanhemmuuden kustannuksia ja miten parannetaan naisten työmarkkina-asemaa ja työllisyyttä.

On epäselvää, aikooko Marinin hallitus ylipäätään toteuttaa perhevapaauudistusta, sillä sen rahoitukselta puuttuu pohja. Määrärahoja on varattu 25 miljoonaa euroa vaikka uudistuksen kustannusten on arvioitu olevan vähintään 100 miljoonaa euroa. Uudistuksen vaikutuksia varhaiskasvatuksen kustannuksiin ei ole edes arvioitu.

Hallitusohjelma on pullollaan lupauksia, joiden rahoitus on työllisyystoimien puuttuessa tyhjän päällä. Koronan aiheuttama lovi talouteen ja työllisyyteen hankaloittaa tilannetta edelleen. Lisäksi hallituksen perhevapaauudistuksen perusteiden on arvioitu vähentävän työllisiä 5000:lla.

Hallitus on budjettiriihessä pakotettu tarkastelemaan kriittisesti kaikkia menolisäyksiä. Perhevapaauudistus on vaarassa pysähtyä määrärahojen puutteeseen ja hallituksen toimettomuuteen työllisyysasteen nostamisessa Kokoomuksen mielestä perhevapaauudistus on hallituskauden tärkeimpiä uudistuksia, jonka toteuttamiseen on löydettävä ratkaisut ja voimavarat.

Uudistuksen on edistettävä työ- ja perhe-elämän tasa-arvoa ja perhevapaiden jakautumista tasaisemmin vanhempien kesken. Tavoitteena on oltava, että naisten sekä miesten ja naisten yhteenlaskettu työssäkäynti lisääntyvät. Ilman näitä ratkaisuja olisi uudistus torso. Suomi on jäänyt tasa-arvossa muista pohjoismaista jälkeen. Pärjäämme, kun otamme käyttöön kaikki voimavarat. Vanhemmuudessa tarvitaan isät ja äidit, työelämässä naiset ja miehet.

Mikäli hallitus ei onnistu tekemään budjettiriihessä toistuvasti lykkäämiään päätöksiä työllisyyden lisäämiseksi, katoaa kansalaisten odottamilta uudistuksilta viimeinenkin pohja. Perheille tärkeä uudistus on saatava hyvissä ajoin eduskuntaan, jotta se ehditään käsitellä ja saattaa maaliin tämän eduskuntakauden aikana.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Eduskunnan puhemiehelle

Osana yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön sopimuskauden 2021—2024 valmisteluita Helsingin yliopisto esitti keväällä 2020 opetus- ja kulttuuriministeriölle koulutusvastuun myöntämistä terveystieteen maisterin tutkintoon, mutta esitys hylättiin.  

Helsingin yliopisto on jo vuonna 2013 esittänyt samaa koulutusvastuuta, mutta sitä ei myönnetty. Tuolloin katsottiin, että kysymys siitä, voiko jokin yliopisto tai jotkut yliopistot profiloitua vain maisterikoulutuksen tuottajana, on koulutuspoliittisesti hyvin merkittävä, eikä sitä voida ratkaista pelkästään yksittäisen yliopiston yksittäistä koulutusalaa koskevan esityksen osalta.  

Esitys olisi mahdollistanut kliinisen hoitotieteen asiantuntijatehtävissä, kehittämisessä, johtamisessa, opetuksessa ja tutkimuksessa tarvittavan yliopistotasoisen koulutuksen. Koulutusvastuun myöntäminen Helsingin yliopistolle olisi oleellisesti vahvistanut terveystieteellistä tutkimusta HYKS:n erityisvastuualueella. Vaikka HYKS:n erityisvastuualue on väestöpohjaltaan maamme suurin ja monimuotoisin, HYKS:n erityisvastuualue on ainoa, jossa ei tällä hetkellä ole esityksen mukaista terveystieteiden maisteri- ja tohtorikoulutusta. Metropolialueen merkitys on ratkaiseva koko Suomen menestymisen kannalta, mikä tulee ottaa huomioon myös alueen terveystieteiden koulutustarjonnassa.  

Helsingin yliopiston terveydenhuollon maisterin koulutus lakkautettiin 1990-luvun lopussa, vaikka jo silloin oli tiedossa, että päätös aiheuttaa ongelmia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. Helsingin yliopisto on toistamiseen esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle            tutkinnonanto-oikeuden myöntämistä terveystieteiden maisterintutkintoon. Vuosien varrella asian eteen on tehnyt työtä laaja joukko eri toimijoita yhdessä Helsingin yliopiston, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Tehy:n ja Sairaanhoitajaliiton kanssa. 

Laadukas toiminta sosiaali- ja terveydenhuollossa edellyttää osaavia hoitotyön johtajia, asiantuntijoita ja opettajia, joilla on akateeminen tutkinto ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lisäksi. Terveydenhuollon johto-, asiantuntija- ja koulutustehtäviin vaaditaan yhä useammin yliopistossa suoritettua terveystieteiden maisterin, lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa. Tutkijatehtävissä se on ehdoton edellytys. Kasvaviin ja moninaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen asettaa hoitotyön johdolle ja asiantuntijoille uusia osaamisvaatimuksia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle asetetut tavoitteet saavutetaan vain laadukkaalla johtamisella ja asiantuntijuudella. Hyvä johtaminen ja hoitotyön urapolut ovat myös ydin edellytys sote-alan houkuttelevuuden lisäämisessä.  

Omat tieteenalaohjelmat ovat välttämättömiä myös kliinisen laboratoriotyön ja radiografiatyön asiantuntijoiden saatavuuden ja tieteenalojen sekä ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittymisen varmistamiseksi. Kliinisen laboratoriotieteen ja radiografian tutkinto-ohjelmat lakkautettiin vuonna 2014 Oulun yliopiston hallituksen päätöksestä. 

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Uudellamaalla tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän osaajia, sillä väestön ja työpaikkojen määrän ennakoidaan kasvavan nopeammin kuin muualla maassa. Yliopistotasoisia terveydenhuollon osaajia tarvitaan terveydenhuollossa hoitotyön johtamiseen, mutta myös metropoliseudun ammattikorkeakouluissa opettamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että terveydenhuollon maisterin koulutusta on tärkeää saada myös metropolialueella, jossa tämän koulutuksen tarve kasvaa koko ajan. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä perusteilla Helsingin yliopiston esitys opetus- ja kulttuuriministeriölle koulutusvastuun myöntämisestä terveystieteiden maisterin ja tohtorin tutkintoon hylättiin, 

mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy terveystieteiden maisterin koulutuksen uudelleen käynnistämiseksi ja tutkinnonanto-oikeuden myöntämiseksi Helsingin yliopistolle, 

miten hallitus turvaa hoitotyön asiantuntijoiden, johtajien ja opettajien riittävyyden Helsingissä ja Uudellamaalla ja 

miten hallitus turvaa terveydenhuollon diagnostisten palveluiden asiantuntijoiden riittävyyden ja osaamisen Suomessa? 

Helsingissä 27.7.2020 

Sari Sarkomaa kok

Julkaistu Helsingin Sanomissa 26.7.20

LOUNAIS-SUOMI on viimeisimpien mittausten mukaan noussut koko Itämeren alueella suurimpiin leviä ruokkivan fosforin lähteisiin. Muiden puhdistettua valumiaan ovat erityisesti Lounais-Suomen siipikarja- ja sikatalouden ravinnevalumat nousseet Suomen suurimmaksi huolenaiheeksi Itämeren rehevöitymisessä. Lumettomat ja leudot säät pahentavat tilannetta entisestään.

VASTAKKAINASETTELUN sijaan tarvitaan ratkaisuja, jotka yhdistävät suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuuden siihen, ettei ravinteita hukata Saaristomereen. Kyse on viljelijöiden tukemisesta työssä, jonka jokainen suomalainen haluaa onnistuvan. Tahtotila oikeasta suunnasta on sama MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ja matkailualaan. Rahaakin on, mutta se pitää suunnata suurimpiin ravinnekuormittajiin ja vaikuttavimpiin toimiin, jotta saamme aikaan käänteen parempaan Saaristomeren tilassa.

HALLITUS aikoo suunnata kaudellaan yhteensä yli 250 miljoonaa euroa ravinnekiertoon liittyviin toimiin. Monien pienten hankkeiden sijaan tarvitaan alueellista ja asiallista tehokkuutta, ja resurssit on keskitettävä niin, että muutos tapahtuu.

Toimet Itämeren tilan parantamiseksi vaikuttavat hitaasti. Siksi on löydettävä mahdollisimman nopeat ja tehokkaat keinot jo pelloissa olevien ravinteiden pitämiseksi maaperässä ja toisaalta eläintiloilla syntyvän lannan ravinteiden kierrättämiseksi. Pelloille levitettävän kipsijätteen on tutkimuksissa todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Kipsikäsittelyn toimet on suunnattava Varsinais-Suomeen Saaristomeren valuma-alueelle sellaisille peltolohkoille, joilla on suurin eroosioherkkyys ja korkeimmat fosforipitoisuudet.

Käynnissä olevan Vesiensuojelun tehostamisohjelman peltojen kipsikäsittelylle on turvattava voimavarat koko ohjelman ajan ja myös sen jälkeen. Toinen tarvittava toimi on tuki lannan fosforin siirtoon ja hintaeroon mineraalilannoitteisiin. Eläinten lannan tehokas ja järkevä käyttö on tehokkain keino vesistöjen tilan paranemiseen. Tuki tulee kohdentaa nimenomaan lannan fosforin siirtoon. Silloin kannustetaan myös lannan tehokkaan prosessoinnin kehittämistä ja luodaan dynaamisia vaikutuksia. Lisäksi lantafosforin siirron ja kipsikäsittelyn tuki on sisällytettävä EU:n maatalouden tukijärjestelmään.

BUDJETTIRIIHESSÄ on asetettava selkeästi tavoitteeksi terve Saaristomeri. Rahat on kohdennettava Lounais-Suomessa lannan ravinteiden kiertoon, jo maassa olevan fosforin pitämiseksi siellä kipsikäsittelyin sekä mereen päätyneiden ravinteiden poistamiseksi esimerkiksi rantaruovikoiden niitolla. Näin voimme vauhdittaa muutosta, jolla pelastamme Itämeren.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja (kok), Helsinki

Sari Multala

kansanedustajia (kok), Vantaa

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram