fbpx Siirry sisältöön

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen eduskuntaryhmä jättää tänään kirjallisen kysymyksen ulkoministeri Haaviston toiminnasta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää ulkoministeri Pekka Haavistolle seuraavat kysymykset:

Onko hallitus antanut ulkoministeriölle mandaatin tarvittaessa toteuttaa al-Holin leirillä olevien suomalaisten evakuointeja aikuiset mukaan lukien ilman, että tällaisen toimenpiteen toteuttaminen ennalta alistetaan valtioneuvoston erilliseen harkintaan,

mikäli hallitus on tosiasiassa antanut mandaatin tai tehnyt linjauksen evakuointiasiassa, missä kokoonpanossa päätös on tehty ja onko päätös ollut yksimielinen,

onko todella ryhdytty toimenpiteisiin al-Holin leirillä olevien suomalaisten kotiuttamiseksi, onko ulkoministeriön virkamies sijoitettu Erbiliin kuukauden virkamatkalle ja mikäli näin on tehty, millä valtuutuksilla,

mikä on hallituksen linja perheenyhdistämisiin Isis-leirillä olevien lasten Suomeen tuomisen jälkeen ja kenellä kaikilla on oikeus tulla Suomeen joko heti tai myöhemmin, mikäli lapsi on palautettu Suomeen,

miten mahdollisesti rikoksiin syyllistyneet Isis-leirillä olleet äidit tulisi saattaa oikeuden eteen: nykyisessä olinpaikassaan, kansainvälisessä tuomioistuimessa vai Suomessa ja

onko ulkoministeri antanut virkamiehelle asiassa ohjeita, joita tämä ei ole halunnut noudattaa, mihin virkamiesten puheet ”pelon ilmapiiristä” ulkoministeriössä perustuvat ja mitä aiotte tehdä tilanteen korjaamiseksi?

Eduskunnan puhemiehelle

Viime aikojen uutiset ulkoministeri Pekka Haaviston toiminnasta ovat herättäneet ihmetystä ja hämmennystä. Uutislähteiden mukaan Pekka Haavisto on yrittänyt junailla suomalaiset al-Holin pakolaisleirillä olevat lapset salaa Suomeen. Al-Holin leirillä on lähinnä Isis-terroristien perheenjäseniä. Pekka Haavisto on julkisuudessa olleiden tietojen painostanut asiassa ulkoministeriön virkamiestä.

Ulkoministeri Haavisto kiisti asian maanantaina 2.12. pitämässään tiedotustilaisuudessa. Tilanne on kuitenkin herättänyt kysymyksiä ulkoministerin toiminnasta sekä al-Holin leirillä olevien suomalaisten tilanteesta.

Lasten ja äitien palauttaminen al-Holin leiriltä on puhuttanut yhä enenevissä määrin syksyn aikana. Suomessa poliittinen vastuu ja valvonta toteutuvat eduskunnan ja hallituksen välillä. Hallitus on ollut aikeissaan täysin epäselvä, vaikka kokoomuksen eduskuntaryhmä on peräänkuuluttanut hallitukselta selkeää linjausta asian ratkaisemiseksi.

27. kesäkuuta pääministeri Rinne ja oikeusministeri Henriksson totesivat eduskunnan täysistunnossa, että ”hallitus ei lähde aktiivisesti hakemaan näitä ihmisiä pois”. Nämä kommentit ovat ristiriidassa viimeisten uutisten kanssa, joissa todetaan, että hallitus on siunannut al-Holin leirillä olevien naisten ja lasten tuomisen tapauskohtaisesti takaisin Suomeen. Uutislähteiden mukaan hallitus on yhdessä käynyt läpi toimia, joiden avulla suomalaisia voidaan hakea al-Holin pakolaisleiriltä. Kysymys kuuluu, missä kokoonpanossa päätös on tehty ja onko päätös ollut yksimielinen.

Lasten tuominen Suomeen al-Holin leiriltä on monella tapaa ongelmallinen kysymys. Oikeuskansleri Pöysti on todennut, että ”leirin vaikeat olosuhteet ja aikuisiin liittyvä turvallisuusuhka huomioon ottaen oikeuskansleri pitää mahdollisena sitä, että Suomen viranomaiset pyrkivät tapauskohtaisen arvion perusteella kotiuttamaan lapsen hänen elämänsä turvaamiseksi, vaikka huoltajan suostumusta ei saataisikaan.” (OKA 10.10.) Jos al-Holin leirillä olevat äidit tuodaan Suomeen, he voivat suojelupoliisin mukaan tänne tultuaan aiheuttaa merkittävän turvallisuusriskin. Suomi olisi ensimmäinen EU-maa, joka olisi poliittisesti linjannut, että aikuiset tuodaan al-Holin leiriltä takaisin kotimaihinsa. Sotatoimialueelle Syyriaan Isisin tueksi lähteneet naiset ovat joko tienneet tai heidän olisi pitänyt tietää, millaisesta julmia terroritekoja tekevästä järjestöstä on ollut kyse. Osa äideistä voi olla hyvinkin radikalisoituneita ja vaarallisia.

Lasten tuomiseen Suomeen liittyy äidin lisäksi laajemminkin perheenyhdistämiseen liittyviä kysymyksiä. Asian monimutkaisuuden takia joissakin maissa on päädytty palauttamaan kotimaahan vain orpolapsia. Pääosin lapset ovat olleet alle 10-vuotiaita.

Uutislähteiden mukaan ulkoministerin näkemys on ollut, että UM:n pitäisi sijoittaa Irakin Erbiliin virkamies valmistautumaan tilanteeseen, jossa Syyrian puolelta tulisi rajan ylitse Suomen kansalaisia. Virkamiehen tulisi linkkautua kansainvälisiin toimijoihin Erbilissä ja pysyä tilanteen tasalla.

Myös ulkoministerin johtamistapaan liittyvät kysymykset ovat nousseet keskusteluun, kuten myös puheet ulkoministeriön työilmapiiristä. Virkamiesten mukaan ulkoministeriössä on ”pieni pelon ilmapiiri”. Kyse on ollut etenkin siitä, että ulkoministeri Haaviston sanotaan painostaneen konsulipäällikkö Pasi Tuomista tuomaan lapset al-Holin leiriltä Suomeen. Ja kun Tuominen ei ole tähän suostunut, hänet on syrjäytetty tehtävästään. Ministeriön asianmukainen johtaminen edellyttää, että vähintäänkin on selvitettävä, pitävätkö väitteet paikkansa ja jos pitävät, kuinka suuresta ongelmasta ministeriössä on kyse. Ministeri toimii ministeriönsä päällikkönä ja hänen tulee huolehtia alaistensa työhyvinvoinnista

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän/esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus antanut ulkoministeriölle mandaatin tarvittaessa toteuttaa al-Holin leirillä olevien suomalaisten evakuointeja aikuiset mukaan lukien ilman, että tällaisen toimenpiteen toteuttaminen ennalta alistetaan valtioneuvoston erilliseen harkintaan,

mikäli hallitus on tosiasiassa antanut mandaatin tai tehnyt linjauksen evakuointiasiassa, missä kokoonpanossa päätös on tehty ja onko päätös ollut yksimielinen,

onko todella ryhdytty toimenpiteisiin al-Holin leirillä olevien suomalaisten kotiuttamiseksi, onko ulkoministeriön virkamies sijoitettu Erbiliin kuukauden virkamatkalle ja mikäli näin on tehty, millä valtuutuksilla,

mikä on hallituksen linja perheenyhdistämisiin Isis-leirillä olevien lasten Suomeen tuomisen jälkeen ja kenellä kaikilla on oikeus tulla Suomeen joko heti tai myöhemmin, mikäli lapsi on palautettu Suomeen,

miten mahdollisesti rikoksiin syyllistyneet Isis-leirillä olleet äidit tulisi saattaa oikeuden eteen: nykyisessä olinpaikassaan, kansainvälisessä tuomioistuimessa vai Suomessa ja

onko ulkoministeri antanut virkamiehelle asiassa ohjeita, joita tämä ei ole halunnut noudattaa, mihin virkamiesten puheet ”pelon ilmapiiristä” ulkoministeriössä perustuvat ja mitä aiotte tehdä tilanteen korjaamiseksi?

Tiedote
30.11.2019
Julkaisuvapaa heti

Vielä ennen vaaleja nykyiset hallituspuolueet vaativat nopeasti lisää hoitajia vanhusten palveluihin. Puolueet lupasivat ympärivuorokautiseen hoivaan 4 400 hoitajaa lisää ja sen rahoittamiseksi 250 miljoonaa euroa.

”Hallitus on tehnyt rujon arvovalinnan ja esittää ensi vuoden budjettiin lupaamiensa satojen miljoonan sijasta vain viiden miljoonan euron lisämäärärahaa vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan. Määrärahalla saisi palkattua korkeintaan sata uutta hoitajaa. Tämä on vakava osoitus siitä, että Rinteen hallitukseen lupauksiin ei voi luottaa. Hallituksen ensi vuodelle esittämä budjetti oli monelle ikäihmiselle ja heidän läheisilleen järkytys”, kokoomuksen Sari Sarkomaa ja Mia Laiho sanovat. 

Kokoomusedustajien mukaan hallitus sysäsi vanhukset syrjään, kun se alkoi jakaa budjetista rahaa satoihin eri kohteisiin. 

”Tämä on arvovalinta, kun ikääntyneet ihmiset jätetään edelleen odottamaan. Tämä on erityisen härskiä siksi, että vastuuministerinä on henkilö, joka vielä ennen vaaleja lupaili, että vanhusten palveluiden kuntoon laittaminen olisi mahdollista hetkessä. Kokoomus ei hyväksy, että vanhusten palveluiden epäkohtien korjaamisen vastuuta vältellään”, edustajat sanovat.

Kokoomus esittää vaihtoehtobudjetissaan ikääntyneiden parempaan hoivaan yhteensä 150 miljoonan euron pysyvää lisäystä. Määrärahasta 100 miljoonaa osoitettaisiin hoitajan palkkaamiseen; tuhat uutta hoitajaa kotihoitoon ja tuhat uutta hoitajaa ympärivuorokautiseen hoivaan. Loput 50 miljoonaa käytettäisiin ikäihmisten palveluiden kehittämiseen ja esimerkiksi omaishoidon ja saattohoidon parantamiseen.

”Vaihtoehtomme osoittaa, että lisärahaa vanhusten hoitoon on, jos on tahtoa. Kyse on arvovalinnoista. Rinteen hallituksen on pidettävä suomalaisille antamansa lupaus ja turvattava riittävät voimavarat niin, että laadukas ja inhimillinen hoito voidaan turvata ympärivuorokautisessa hoivassa ja kotihoidossa. Tämä tarkoittaa budjettiesityksen uudelleen arviointia ja korjausta. Kokoomus tarjoaa siihen esityksen”, edustajat sanovat.

”On vastuutonta, että hallitus ei tartu vanhusten palveluiden hoitajapulan korjaamiseen, vaan siirtää vastuuta tulevaan. Väestön ikääntyessä hoivan tarve kasvaa ja ratkaisuja on etsittävä nyt”, kokoomusedustajat sanovat. 

Lisätietoja:  

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461

Eduskunnan puhemiehelle

Lääkkeissä on saatavuushäiriöitä ja tilanne on pahempi kuin koskaan. Apteekkariliiton mukaan tilannetta voitaisiin helpottaa apteekkien nykyistä laajemmilla oikeuksilla vaihtaa lääkkeitä.

Lääkkeiden saatavuushäiriöitä on ollut tänä syksynä enemmän kuin koskaan aiemmin, selviää Suomen Apteekkariliiton tekemästä kyselystä. Apteekkariliiton mielestä tilannetta voitaisiin helpottaa apteekkien nykyistä laajemmilla oikeuksilla vaihtaa lääkkeitä. Apteekkeja helpottaisi, jos ne voisivat vaihtaa lääkkeen saatavilla olevaan vahvuuteen ja sovittaa annoksen sen mukaan ilman yhteydenottoa lääkäriin.

Nykyisin apteekeilla on mahdollista vaihtaa lääkärin määräämä lääke esimerkiksi edullisempaan rinnakkaislääkkeeseen. Vaihto-oikeus on pakkauskohtainen, eikä lääkettä voi vaihtaa eri vahvuiseen eikä myöskään annoskokoa saa muuttaa.

Reseptilääkkeiden lisäksi saatavuusongelmia on ollut myös itsehoitolääkkeissä. Esimerkiksi flunssalääke Finrexiniä ei ole saatu apteekkeihin vuoteen.

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila on julkisuudessa tukenut Apteekkariliiton esitystä. Halila on toivonut Fimean ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistavan apteekkeja asiasta.

Halila on myös todennut, että olisi järkevää, jos esimerkiksi kahden milligramman lääke korvattaisiin yhden milligramman lääkkeellä ja niitä otettaisiin kaksi, kun lääke ei vaihdu. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:

Aikooko hallitus varmistaa, että Apteekkariliiton ehdottama uusi ohjeistus tehdään viipymättä Fimean ja sosiaali- ja terveysministeriön toimesta?

Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy poikkeuksellisen lääkkeiden saatavuushäiriön helpottamiseksi ja lääkehuollon turvaamiseksi koko maassa?

Mitä toimia hallitus on jo tehnyt lääkkeiden saatavuuden turvaamiseksi?

Helsingissä 29.11.2019

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok

Arvoisa vastaanottaja,

Eduskuntaryhmämme on julkaissut vaihtoehdon Antti Rinteen ensi vuoden talousarvioesitykselle. Päävastuu valmistelutyössä oli meillä valtiovarainvaliokunnan jäsenillä. 

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetin selkein ero hallituksen esitykseen on, että se toisi suomalaisille kaivattuja uusia työpaikkoja.

Esitykseemme sisältyy keinot, joilla Suomeen saataisiin vähintään 60 000 uutta työpaikkaa. Rinteen hallituksen talousarvio heikentää ensi vuonna työllisyyttä 5 000 työllisellä. Se on surullinen tulos. Tekemättä mitään työllisyystilanne olisi ensi vuonna parempi.

Laskelmat on tehnyt riippumaton eduskunnan tietopalvelu. Kokoomuksella on täysin eri suunta kuin Rinteen hallituksella. 

Hallituksen politiikka uhkaa vakavasti murentaa hyvinvointiyhteiskuntamme pohjan ja Suomen kyvyn vastata aikamme haasteisiin. 

Vasemmistopuolueet ovat aloittaneet jo esityksemme syyttelemisen. Tietopalvelun laskelmien mukaan hallituksen ja eduskuntaryhmämme budjettiesitysten vaikutukset tuloeroihin olisivat samanlaiset. Hallituksen budjetti pienentää tuloeroja kasvattamalla tulonsiirtoja ja kiristämällä verotusta. Kokoomuksen ehdotus pienentäisi tuloeroja saman verran, mutta vaikutus tulisi siitä, että ihmiset pääsisivät töihin. Olennainen ero on myös se, että esityksemme vahvistaisi uskottavasti hyvinvointipalveluja, toisin kuin Rinteen esitys.

Eduskuntaryhmämme ottaa vakavasti ihmisten huolen turvallisuudesta. Vaihtoehtobudjettimme varmistaisi poliisien määrän nostamisen asteittain yli 8 000 poliisiin, jotta poliisilla olisi riittävät valmiudet vastata nykypäivän haasteisiin. Lisäisimme euroja maanpuolustukseen niin, että sekä sopimussotilaiden määrää että kertausharjoituksia lisättäisiin. Toimintakykyinen poliisi ja vahva maanpuolustus ovat turvallisuuden selkäranka. 

Esityksellämme osoitamme, että asioita voi hoitaa toisin. Verrattuna Rinteen linjaan sisältää kokoomuksen esitys enemmän työpaikkoja suomalaisille, enemmän käteen omista ansioista ja eläkkeistä, vähemmän velkaa, tärkeitä panostuksia palveluihin, turvaan ja tulevaisuuteen.

Esittelimme medialle vaihtoehtobudjettimme nelikkona, jossa oli kanssani mukana Petteri Orpo, Kai Mykkänen ja Timo Heinonen.

Tässä kirjeessä:

- Vaihtoehtomme Rinteen hallituksen talousarvoesitykselle

 *   Enemmän käteen palkasta ja eläkkeestä
 *   Huolenpitoa ikäihmisten toimeentulosta ja palveluista
 *   Lisää osaamista: enemmän euroja koulutukseen ja tutkimukseen
 *   Terapiatakuulla varmistetaan mielenterveyden yhdenvertaiset
peruspalvelut
 *  Järkeviä ja kestäviä ilmastotoimia

- Pääministerin aikeet leikata ahkerien suomalaisten työeläkkeitä estettävä 

- Korkeakouluopiskelijoiden palveluja ei saa romuttaaa

- Mukana Kokoomuksen Naisten Liiton 100-vuotisjuhlassa ja
edustajakokouksessa

Tervetuloa tapaamaan:

Munkinseudun Kokoomuksen adventtiglögit 
Munkkivuoren ostarilla (Raumatie 1) la 30.11. klo 11–13. Olen mukana klo 11–12.

Tehdään Terapiatakuusta totta -keskustelutilaisuus 
Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3) ti 10.12. klo 17–18:45.

Helsingin Kokoomusyrittäjien Sydänglögit 
Narinkkatorilla la 14.12. klo 11–14. Olen mukana klo 11–12.


Enemmän käteen palkasta ja eläkkeestä

Hallituksen budjettiesitys on kiristämässä jo ennestään kireää ansiotuloverotustamme. Veronmaksajien keskusliiton arvion mukaan tämä tarkoittaa keskituloiselle kahden palkansaajan perheelle 320 euron menetystä vuosittain. Palkansaajien ja eläkeläisten ostovoiman leikkaaminen ansiotuloveroa kiristämällä on myrkkyä ihmisten arjelle ja työllisyydelle. Progressiomme on jo nyt Pohjoismaiden kirein.

Palkasta ja eläkkeestä pitäisi jäädä sen verran käteen, että euroja riittää muuhunkin kuin aivan välttämättömään. Siksi esitämme työn ja eläkkeiden verotuksen keventämistä miljardilla.

Huolen pitoa ikäihmisten toimeentulosta ja palveluista

Vaihtoehtobudjetissamme eläkkeiden verotusta kevennettäisiin, tyrmäämme kotitalousvähennyksen leikkaamisen ja sen sijaan ehdotamme kotona asumisen tueksi senioreiden supervähennystä. Nostaisimme vähennyksen 70 prosenttiin. Uusi vähennys hyödyttäisi kaikkia yli 75-vuotiai­ta eläkeläisiä, myös pienituloisia eläkeläisiä. Poistaisimme 100 euron omavastuun ja palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Uudistettu kotitalousvähen­nys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä.



Esitämme ikääntyneiden parempaan hoivaan 150 miljoonan euron pysyvää lisäystä, jolla voitaisiin lisätä tuhat uutta hoitajaa sekä kotihoitoon että ympärivuorokautiseen hoivaan. Tämän lisäksi rahaa jäisi vielä palveluiden kehittämiseen. Parantaisimme omaishoitajien tilannetta. Jatkaisimme valtakunnallista muistiohjelmaa, jonka hallitus aikoo katkaista. 

Rinteen hallitus lupasi ennen vaaleja pelkästään ympärivuorokautiseen hoivaan viipymättä vähintään 4 400 hoitajaa. Ensi vuoden budjetissa hallitus teki rujon arvovalinnan ja esittää rahaa lupaamansa 250 miljoonan sijasta vain viisi miljoonaa euroa. Tämä on vakava osoitus siitä, että Rinteen hallitukseen ei voi luottaa.

Lisää osaamista: enemmän euroja koulutukseen ja tutkimukseen

Me lisäisimme 320 miljoonaa euroa enemmän pysyvää rahoitusta koulutukseen kuin hallitus. Kertaluonteisten panostusten sijaan kokoomus tekisi osaamiseen ja sivistykseen pysyviä panostuksia varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja tutkimukseen. 

Kokoomus ei kannata opetusministeri Anderssonin mallia, jolla ammattikoulujen lisäopettajat palkataan vain pariksi vuodeksi ja mahdollisesti irtisanotaan, kun rahat on käytetty. Me haluamme varmistaa, että näin ei käy tekemällä rahoituksesta pysyvää.

Jatkaisimme viime eduskuntakaudella aloitettuja varhaiskasvatusmaksujen alentamista lapsiperheiden aseman helpottamiseksi. Sairaanhoitajan ja poliisin perheessä tämä tarkoittaisi yli tuhannen euron säästöä vuodessa. 

Korottaisimme opintotuen tulorajoja, jotta opiskelijoita ei rangaistaisi ahkeruudesta.

Terapiatakuulla varmistetaan mielenterveyden yhdenvertaiset peruspalvelut 

Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syrjäytymisen syitä. Kaikki puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta kannattivat Terapiatakuu-kansalaisaloitetta ennen vaaleja. Kokoomus on ainoa puolue, joka sisällytti uudistukseen tarvittavat rahat vaihtoehtobudjettiin. Terapiatakuu rakentaisi Suomesta tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Näin apu olisi saatavilla yhdenvertaisemmin, nopeammin ja helpommin.

Järkeviä ja kestäviä ilmastotoimia

Eduskuntaryhmämme haluaa lopettaa jahkailun nopeiden raideyhteyksien kanssa. Esitämme, että pääomittaisimme raideyhtiöitä yhteensä 2 miljardilla, jolla saisimme hankkeet liikkeelle.

Hallitus lisää budjetissaan sadalla miljoonalla eurolla ympäristölle haitallisia tukia. Me sen sijaan leikkaisimme ilmastolle ja kilpailulle haitallisia yritystukia lähes puolella miljardilla. Rahat laittaisimme energiaverotuksen uudistamiseen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä työn verotuksen keventämiseen. Ilmastopolitiikan on oltava kestävää ja tutkimukseen perustuvaa.  

 Kannanottoni pääministerin työeläkejärjestelmän perusperiaatteiden murentamisen estämiseksi

Tyrmäsin marraskuun alun kyselytunnilla pääministeri Antti Rinteen aikeet leikata työeläkkeitä lunastaakseen vaalilupauksensa korottaa kaikkein pienempiä työeläkkeitä. On kunnioitettava sitä periaatetta, että kun on työnsä tehnyt, on myös eläkkeensä ansainnut.

Korkeakouluopiskelijoiden palveluja ei saa romuttaa  

Olen jättänyt kirjallisen kysymyksen vastuuministerille koskien Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön rahoitusta. Kun YTHS laajenee ammattikorkeakouluopiskelijoille, on riittävä rahoitus laajentumista varten turvattava. Yhteinen YTHS oli kokoomukselle tärkeä tavoite ja olemme vahvasti mukana turvaamassa uudistuvan YTHS:n laadukkaita toimintamahdollisuuksia.

Mukana Kokoomuksen Naisten Liiton 100-vuotisjuhlassa ja edustajakokouksessa

Vein kokoukseen kokoomuksen eduskuntaryhmän terveiset. Olen iloinen ja otettu saamastani juhlavuoden ansiomitalista. Kiitos Helsingin Kokoomuksen Naisten piiri ja Kokoomuksen Naisten Liitto.



Ehdotin eilen eduskunnassa käydyssä Terapiatakuu-kansalaisaloite -keskustelussa, että eduskunta tekisi päätökset terapiatakuusta vielä ennen joulua. Esitys on perusteltu, koska ennen viime eduskuntavaaleja eduskuntapuolueista kaikki paitsi perussuomalaiset kertoivat kannattavansa terapiatakuuta.

Minulla oli ilo olla kutsuttuna puhujana Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa viime helmikuussa pidetyssä Terapiatakuu-kansalaisaloitekampanjan Lähtölaukaus-tilaisuudessa perustelemassa terapiatakuun tärkeyttä. Puheessani nostin esille huoleni siitä, että mielenterveysongelmien kasvusta huolimatta yhä pienempi osuus kuntien terveydenhuollon menoista ohjautuu mielenterveyspalveluihin. 

Mielenterveyden häiriöt ovat alihoidettu ja aliresursoitu kansansairaus. Vuonna 2000 mielenterveyspalvelujen osuus menoista oli 5,5 %, mutta vuonna 2015 osuus oli enää 4,3 %. Mielenterveyspalvelut eivät ole yhdenvertaisesti saatavilla. Suurin ongelma on viiveet palveluihin pääsyssä.

Hyvä mielenterveys kuuluu kaikille. On erinomaista, että Terapiatakuu-kansalaisaloite on kerännyt tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja saapunut eduskunnan käsittelyyn. Lämmin kiitos aloitteen tekijöille. Heidän ansiostaan mielenterveysasiat ovat nousseet historiallisella tavalla politiikan ykkösagendalle.

Terapiatakuulla taattaisiin apu erityisesti heille, joilla on usein vähiten voimavaroja vaatia ja hakea apua. Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syrjäytymisen syitä. Terapiatakuu varmistaa sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jää yksin, ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Jos jalka on poikki, se yleensä hoidetaan heti, kuten oikein onkin. Sen sijaan, kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua.

Kun julkisen palvelut ovat puutteelliset, moni joutuu hakemaan palveluja yksityiseltä sektorilta, mutta kaikilla ei tähän ole mahdollisuuksia. Terapiatakuun tärkein perustelu on mielenterveyspalvelujen yhdenvertaisuuden lisääminen. Terapiatakuu tarvitaan – hoitoon pääsy ei saa olla kiinni lompakon paksuudesta.

Mielestäni eduskunnan olisi viipymättä tehtävä totta mielenterveyden terapiatakuusta, joka rakentaisi Suomesta tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. 

Eduskuntaryhmämme on tehnyt yhteisen talousarvioaloitteen, jossa esitämme terapiatakuun toteutukseen 35 miljoonaan euron pysyvää rahoitusta. Sama esitys sisältyy kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin, joka osoittaa, että määrärahat terapiatakuuseen on valtion ensi vuoden budjetista löydettävissä.

Terapiatakuun toteuttaminen on perusteltu, koska sosiaali- ja terveysministeriön palveluvalikoimaneuvosto on hiljattain linjannut, että tutkimusnäyttöön perustuvia vaikuttavia psykoterapian muotoja pitäisi tarjota myös julkisessa terveydenhuollossa. Siksi vastuu on hallituksella. Ratkaisu olisi viisasta ja välttämätöntä tehdä eli tehdä terapiatakuusta totta vielä ennen joulua.

Nuoruus ja nuori aikuisuus ovat monien mielenterveyshäiriöiden tyypillinen alkamisikä. On arvioitu, että kolme neljästä elämänaikaisista mielenterveyden häiriöistä alkaa ennen 25 vuoden ikää. Mielenterveys- ja päihdehäiriöt aiheuttavat pääosan opiskelijoiden terveyshaitoista ja ovat merkittävä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen työkyvyttömyyden riskitekijä.

Lasten ja nuorten hyvä terveys on heidän oman elämän ja koko Suomen tulevaisuuden kannalta elintärkeä asia. Esimerkiksi lukiolaisten kokemasta uupumuksesta on keskusteltu viime aikoina paljon. Terapiatakuu on tervetullut niin lukioiden kuin ammattikoulujen opiskelijoille varmistamaan perustason ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset mielenterveyspalvelut. Ketään ei saa jättää yksin.

Kokoomuksen ja opiskelijajärjestöjen yhteinen tavoite toteutui viime hallituskaudella, kun Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelut päätettiin laajentaa koskemaan vuoden 2021 alusta kaikkia korkeakouluopiskelijoita. Terapiatakuu toisi myös korkeakouluopiskelijoille nopeamman ja yhdenvertaisen hoitoon pääsyn mielenterveyspalveluihin. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden siirtyessä YTHS:n piiriin on eduskunnan lisättävä ensi vuoden budjettiin hallituksen esityksestä puuttuva määräraha. Hallituksen on huolehdittava, että vaikuttavat ja laadukkaat palvelut kyetään tarjoamaan nopeasti kaikille korkeakouluopiskelijoille.

Mielenterveyden terapiatakuu on terveyden turvaamisen ohella vaikuttava keino työllisyysasteen nostamisessa. Se vähentäisi sairauspäiviä, työkyvyttömyyttä ja myös muiden terveyspalveluiden sekä etuuksien käyttöä. Ennen kaikkea se toteuttaisi terveyspolitiikan yhdenvertaisuustavoitetta siitä, että hyvä mielenterveys kuuluu kaikille. Varallisuus ei saa määrittää, kuka pääsee palveluiden ja avun piiriin.

Sari Sarkomaa
Helsinkiläisten kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Tiedote 21.11.2019
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että eduskunta tekisi päätökset terapiatakuusta vielä ennen joulua.

”Hyvä mielenterveys kuuluu kaikille. On erinomaista, että Terapiatakuu-kansalaisaloite on kerännyt tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja saapunut eduskunnan käsittelyyn. Lämmin kiitos aloitteen tekijöille. Heidän työnsä ansiosta mielenterveysasiat ovat nousseet historiallisella tavalla politiikan ykkösagendalle”, kiittää Sarkomaa.

”Mielestäni eduskunnan olisi viipymättä tehtävä totta mielenterveyden terapiatakuusta, joka rakentaisi Suomeen tehokkaan mielenterveyshoidon perustason”, sanoo Sarkomaa.

Terapiatakuulla taattaisiin apu erityisesti heille, joilla on vähiten voimavaroja vaatia ja hakea apua.

”Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syrjäytymisen syitä. Terapiatakuu varmistaa sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jää yksin, ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Jos jalka on poikki, se yleensä hoidetaan heti, kuten oikein onkin. Sen sijaan, kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tehnyt yhteisen talousarvioaloitteen, jossa terapiatakuun toteutukseen esitetään 35 miljoonaa euroa pysyvää rahoitusta. 

”Esitämme terapiatakuun toteuttamista myös osana kokoomuksen vaihtoehtobudjettia, joka osoittaa, että määrärahat terapiatakuuseen on valtion ensi vuoden budjetista löydettävissä”, päättää Sarkomaa.

Lisätiedot: 

Sari Sarkomaa 0505113033

Esitämme kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa kotitalousvähennykseen yli 75-vuotiaille senioreille supervähennystä kotona asumisen tueksi. Uudistuksessa kotipalveluista tehtävää verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin 75-vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille.  Samalla tyrmäämme Antti Rinteen hallituksen esityksen leikata kotitalousvähennystä. Nykyisin vähennysprosentti on 50 ja Rinteen hallitus leikkaisi sen 40 prosenttiin. Kotitalousvähennyksen leikkaus on täysin päinvastainen Rinteen hallituksen lupauksille parantaa vanhusten palveluja ja helpottaa eläkeläisien toimeentuloa.

Kokoomuksen esittämä uudistus mahdollistaisi sen, että ikäihmisten hyvinvointia ja sujuvaa arkea edistävät kotipalvelut voi ostaa edullisesti. Esimerkiksi 40 euron tuntitaksalla kotipalvelun hinta olisi Rinteen mallilla 27 euroa ja kokoomuksen mallilla seniorihinta olisi 12 euroa tunti.

Esittämämme senioreiden supervähennys hyödyttäisi kaikkia yli 75-vuotiai­ta eläkeläisiä, myös pienituloisia eläkeläisiä, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. Poistaisimme 100 euron omavastuun ja palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Uudistettu kotitalousvähen­nys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. 

Kotitalousvähennyksen uudis­taminen oikeudenmukaisempaan ja ikäih­misten tarpeet paremmin huomioivaan malliin toisi lukuisia hyötyjä. Kotitalousvähennyksen korottamisella olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia kuten ihmisten kotipalveluiden ja arjen paraneminen, työpaikkojen lisääntyminen ja ikäihmisten palveluasumisen mahdollinen lykkääminen. Olennaista on ripeästi tehdä toimia, jotka lisäävät ikäihmisille mahdollisuuksia elää hyvää elämää.

Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen on tärkeää aina kun se on turvallista ja ihmisen oman tahdon mukaista. Laajennettu kotitalousvähennys tuo nykyistä paremman mahdollisuuden tukea ikäihmisten hyvää arkea ja itsemääräämisoikeutta. Kotitalousvähennyksellä ihminen voi itse valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin. 

Kokoomuksen senioreiden superkotitalousvähennysmallin taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat (Kotitalousvähennys arjen tukena -raportti). Raportin laskelmien mukaan, jos 14 000 ikäihmisen tehostetun palveluasumisen tarve siirtyy puolella vuodella, kustannussäästö olisi 330 miljoonaa euroa. Valtion ja muut veronsaajat lukeutuvat myös hyötyjiin, jotka saisivat lisää verotuloja työllisyyden, palvelutuotannon ja välituoteky­synnän kasvaessa samalla, kun työttömyydestä aiheutuvat menot vähenevät. Mallin nettokustannuk­seksi julkiselle taloudelle arvioidaan Sitran raportissa 7 miljoonaa euroa ilman, että laskelmassa huomioidaan palvelujen käytön muutoksen tuomia säästöjä.

Kannustan hallitusta kuulemaan vanhusten palveluiden kehittämisessä eläkeläisiä ja asiantuntijoita. Vastaanotin kokoomuksen ryhmän puolesta Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n eduskuntaryhmille luovuttaman kannanoton vuoden 2020 valtiontalousarvioon. Kannanotossa kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, vaativat kotitalousvähennyksen leikkaamisen perumista ja yli 75-vuotiaille korotettua vähennystä tukemaan itsenäistä selviytymistä kotona.

Esityksemme sisältyy eilen julkaistuun kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram