Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Kolumni 5.6.2026 (Töölöläinen)

Millainen on maa, joka varoittaa kansalaisiaan omasta kulttuuristaan? Se on tärkeä kysymys pohtia. Jokakeväinen keskustelu suvivirrestä on herättänyt helsinkiläisissä paljon tunteita ja kysymyksiä, joita on tullut runsaasti myös Arkadianmäelle asti. Suvivirsi on selvästi suomalaisille rakas ja arvostettu perinne.

Suvivirsi kuuluu olennaisesti kesään ja kevätjuhliin. Asiassa ei pitäisi olla epäselvyyttä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjaus on selvä: Suvivirren laulaminen kevätjuhlassa ei ole uskonnon harjoittamista. Suvivirsi on kulttuuriimme kuuluva perinne. Suvivirren saa laulaa, eikä sen laulamisesta tai muista kulttuuriin kuuluvista asioista tarvitse varoitella.

Helsingin kaupungilla on asiasta kouluille ohjeet. On tärkeää alleviivata, ettei kouluilla ja päiväkodeilla ole mitään syytä luopua suvivirrestä. Perinteiden vaaliminen ja siirtäminen uusille sukupolville on päinvastoin tärkeä osa varhaiskasvatusta ja perusopetusta.

Perustuslaista tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöstä ei johdu vaatimusta poistaa koulun toiminnasta kaikkea uskontoon viittaavia elementtejä sisältävää ainesta.

Opetushallitus (OPH) on vuoden 2022 linjauksessaan muistuttanut, että kouluvuoteen kuuluu myös perinteisiä, kaikille yhteisiä juhlia, joihin lasten ja nuorten tulee osallistua. Näihin juhliin voi linjauksen mukaan sisältyä joitakin uskontoon viittaavia elementtejä, kuten Suvivirsi, jotka ovat suomalaiseen kulttuuriin liittyviä traditioita. OPH on perustuslakivaliokunnan kantaan pohjautuen linjannut, että juhlassa laulettava yksittäinen virsi ei tee juhlasta vielä uskonnollista tilaisuutta.

Tietenkin koulut ja päiväkodit päättävät itse juhlistaan, mutta ei ole mitään syytä muuttaa perinteitä. Päinvastoin globaalissa ja yhä monikulttuurisemmassa maailmassa omien juurien ja perinteiden vaaliminen on vahvuus, samalla huomioiden lasten ja nuorten erilaisuuden. Oman kulttuurin tunteminen ja ymmärtäminen auttaa muiden kulttuurien ymmärtämisessä. Perinteiden säilyttäminen ja arvostaminen on luonnollinen osa päiväkotien ja koulujen toimintaa.

Julkaistu

18.6.2026

Loppukiri kohti kesätaukoa on vauhdissa.

Oli ilo osallistua Founders Housen tilaisuuteen, jossa kasvuyritykset, pääomasijoittajat ja poliittiset päättäjät kokoontuivat saman pöydän ääreen. Keskustelimme siitä, miten Suomeen rakennetaan dynaamista kasvua yhteistyöllä. Keskusteluissa nousi vahvasti esiin viesti, joka näkyi myös hallituksen kehysriihen päätöksissä: kasvun edellytyksiä on määrätietoisesti vahvistettava.

Tästä hyvä esimerkki on pitkään odotettu yrittäjien eläkejärjestelmän uudistus. Lupasimme korjata epäoikeudenmukaisen YEL-mallin ja ison työn jälkeen ratkaisu saatiin sovittua kehysriihessä. Lainvalmistelu on parhaillaan käynnissä ja pidän olennaisena, että esitys saadaan eduskuntaan mahdollisimman pian.

Olin mukana eduskuntaryhmämme työryhmässä, jossa kuulimme yrittäjiä ja yrittäjäjärjestöjä sekä valmistelimme kantaamme uudistukseen. Lämmin kiitos kaikille mukana olleille tärkeästä panoksesta. Uudistuksen ytimessä on yrittäjän valinnanvapaus. Jatkossa yrittäjä voi itse päättää, perustuvatko eläkemaksut todellisiin ansiotuloihin vai eläkeyhtiön arvioon. Päätösvalta siirtyy sinne, minne se kuuluu, eli yrittäjälle.

Samassa kokonaisuudessa tehtiin myös erittäin tärkeä päätös kasvuyritysten kannalta. Listaamattomien yritysten työsuhdeoptioiden verotusta korjataan siten, että vero maksetaan vasta silloin, kun optioista syntyy todellista tuottoa. Tämä helpottaa osaajien houkuttelua erityisesti alkuvaiheen yrityksiin ja poistaa merkittävän kasvun esteen.

Talouden tasapainottamistoimet kuitenkin jatkuvat. Järjestöjen rahoituksesta on leikattu merkittävästi osana tehtyjä miljardien sopeutustoimia. Tulossa on lisäleikkauksia, joiden kohdentamisesta on julkisuudessa keskusteltu varsin mustavalkoisesti. Pidän viisaana, että hallitus tarkastelee yhteistyössä jäljelle jääneiden avustusmäärärahojen jakokriteereitä. Järjestöt ovat tärkeä osa hyvinvointiyhteiskuntaa. Edellytämme järjestöiltä nykyistä vahvemmin vaikuttavuutta ja läpinäkyvyyttä, mutta  avustusrahoja on suunnattava erityisesti ihmisten arkeen tukea ja apua tuovien järjestöjen vaikuttavaan toimintaan.

Eduskunnassa työssäni keskeisiä ovat valtiovarainvaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta. Niissä olennaisia kesäkuussa ovat olleet verolakien ja toisen lisätalousarvion mietinnöt sekä mietintö selonteosta ulko- ja turvallisuuspoliittisen ympäristön muutoksesta. 

Hyöty irti kotitalousvähennyksestä
Kotitalousvähennyksen määräaikainen korotus vuosille 2026–2027 on tärkeä askel arjen helpottamiseksi ja talouden vauhdittamiseksi. Esityksen myötä vähennyksen enimmäismäärä nousee 2 100 euroon ja korvausprosentit kasvavat, vieläpä takautuvasti tämän vuoden alusta. Korotus parantaa kotitalouksien ostovoimaa ja mahdollisuuksia hankkia arjen palveluita, samalla tukien kotimaista kysyntää ja paikallista pienyrittäjyyttä. Tämä on konkreettinen keino lisätä työtä, hyvinvointia ja sujuvampaa arkea ihmisille eri elämäntilanteissa.

Nyt on erinomainen hetki teettää kotona remontteja, siivousta, pihatöitä, tai hankkia hoiva- ja arjen apua sitä tarvitseville. Seuraavaksi on syytä tehdä hallitusohjelmaan esityksestäni kirjattu selvitys ikäihmisten korotetusta kotitalousvähennyksestä.

Viimeistään seuraavan hallituksen olisi viisasta tehdä päätös senioreiden superkotitalousvähennyksestä.

Humallahden järjetön siltahanke on pysäytettävä 
Helsingissä työn alla olevat pyöräilybaanat ovat hanke, jossa hyvä tarkoitus uhkaa johtaa useassa paikassa kaupunkiamme ylimitoitettuihin ratkaisuihin. Humallahdelle kaavailtu, vähintään seitsemän miljoona euroa maksava massiivinen silta rakennettaisiin meren päälle yhteen Helsingin kauneimmista rantamaisemista vain siksi, että pyöräilijät välttäisivät reitillä olevan mäen.

Perustelut ovat vastoin kaupunkilaisjärkeä. Pyörällä voi vallan hyvin ajaa myös ylä- ja alamäkeä. Mäet kuuluvat Helsinkiin ja kaupunkiympäristöön, eikä niitä pidä tasoitella veronmaksajien rahoilla.
Humallahden seitsemän miljoonan järjetön siltahanke on pysäytettävä – SARI SARKOMAA

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntatyö jatkuu
Eduskuntakaudella olemme päättäneet useita naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan tähtääviä toimia. Lausuntokierroksella on lakiesitys, jossa mm ehdotetaan uutta pykälää seksuaalirikoksen tai lähisuhdeväkivallan uhrin suojelun tarpeen arvioinnista. Pykälä velvoittaisi esitutkintaviranomaista arvioimaan jatkossa aina uhrin riskin joutua uudelleen väkivallan kohteeksi sekä toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä hänen suojelemisekseen. Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta on Suomen häpeätahra ja työtä väkivallan ehkäisemiseksi ja kitkemiseksi jatketaan. 
Hyvä uutinen! Naisiin kohdistuvan väkivallan tehostettu torjuntatyö jatkuu – SARI SARKOMAA

Stoppi armofemmoille – osaamistakuu varmistaa perustaidot
On ollut valtava karhunpalvelus nuorille ja koko Suomelle, että oppilaita on päästetty peruskoulun läpi ilman vähimmäistason perustaitoja.

Tilanteen korjaamiseksi hyväksyimme lain osaamistakuusta. Sen ydin on selkeä: luokalta toiselle ei siirrytä ilman riittävää osaamista. Tarkoitus on määritellä vähimmäisosaamisen taso ja luoda kansallisesti yhtenäiset menettelyt arviointiin. Tämä tukee opettajia työssään. Armovitosten sijaan on huolehdittava siitä, että oppilas oikeasti saavuttaa ne taidot, jotka peruskoulun on tarkoitus turvata.
Stoppi armofemmoille – osaamistakuu varmistaa perustaidot – SARI SARKOMAA

Vähemmän byrokratiaa surun keskellä – kuolinpesän asioiden hoito helpottuu
Odotettu lakiesitys kuolinpesän sähköisen asioinnin mahdollistamisesta on eduskunnan käsittelyssä. Olen esitystä monin tavoin vauhdittanut. Jatkossa perunkirjoitukseen ja perintöverotukseen liittyviä asioita voisi hoitaa sähköisesti OmaVerossa. Samalla tarvittavat tiedot kuolinpesän osakkaista ja vainajan varallisuudesta olisivat saatavilla yhdestä paikasta. Sähköisen asioinnin ohella asiat voi tietenkin edelleen hoitaa myös paperilla. Myös paperilla asioivat saisivat jatkossa käyttöönsä koosteen osakasrekisterin tiedoista.Vähemmän byrokratiaa surun keskellä – kuolinpesän asioiden hoito helpottuu – SARI SARKOMAA

10 vuoden passin palautus on tervetullut
Passin ja henkilökortin voimassaolon 10 vuoteen pidentävä lakiesitys on vihdoin eduskunnassa. Lähes jokainen suomalainen tarvitsee passia tai henkilökorttia ja niiden uusimiseen liittyvä vaiva ja kustannus ovat arjessa tuttuja.

Uudistu on hyvin tärkeä myös ulkosuomalaisille, joille passin uusiminen ulkomailla on melkoisen kallista ja vaivalloista, varsinkin jos ei asu lähetystön lähettyvillä. Johtamani Ulkosuomalaisten ystävyysryhmä on aktiivisesti ajanut 10 vuoden passia ja henkilökorttia yhteistyössä Suomi Seuran kanssa.
Turhan normien purku on kaikkien etu – 10 vuoden passin palautus tervetullut – SARI SARKOMAA

Jo joutui armas aika – Suvivirsi soikoon
Kevätjuhlat ovat perinteinen tapa päättää kouluvuosi. Suvivirsi on ollut pitkään osa suomalaista kevätjuhlaperinnettä ja niin olkoon myös jatkossakin.

Viime vuosien varrella on aika ajoin käyty monenlaista keskustelua koulujen juhlien luonteesta ja siitäkin, voiko Suvivirren laulaa kevätjuhlassa.

Asiassa ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tekemä linjaus on selvä: Suvivirren laulaminen kevätjuhlassa ei ole uskonnon harjoittamista, vaan Suvivirren saa laulaa.
Jo joutui armas aika – Suvivirsi soikoon – SARI SARKOMAA

Hoitojonot ovat lyhentyneet merkitettävästi HUSissa – Suuri kiitos henkilöstölle ja johdolle
Pitkään hoitoa odottaneiden jonot puolittuivat alkuvuonna. HUSin Asiakkaista 91,2 prosenttia on päässyt erikoissairaanhoitoon hoitotakuun mukaisesti. Etenkin tuki­elin­kirurgian ja silmätautien hoitojonot ovat lyhentyneet merkittävästi.

HUS ammattilaiset ovat uudistaneet monin tavoin toimintaa hoitoon pääsyn edistämiseksi ja hoidon kehittämiseksi.  Hoitoon pääsyn nopeutuminen on kovan työn tulosta. Suuri kiitos HUSin osaavalle henkilöstölle ja johdolle. Työtä jatketaan. Helsingin kaupunginhallituksessa esitimme, että HUS yhtymäkokous myöntäisi jonon purkuun lisämäärärahan. 
Hoitojonot ovat lyhentyneet merkittävästi HUSissa – Suuri kiitos henkilöstölle ja johdolle – SARI SARKOMAA

Merellinen Helsinki -ohjelma hyväksytty – Miten vahvistaisimme Helsingin merellisyyttä?
Meri ja sen rannat ovat meille helsinkiläisille rikkaus ja rakkaus. Kaupunginhallituksessa hyväksyimme Merellinen Helsinki -ohjelman. Tavoitteenamme on vahvistaa Helsingin asemaa vetovoimaisena merikaupunkina, jossa merellisyys on luonteva osa arkea, kulttuuria, identiteettiä, kaupunkikuvaa ja elinvoimaa.

Pidän olennaisena, että Helsingin kaupunki tekee kehittämistyössä entistä parempaa yhteistyötä asukkaiden, yritysten, yhdistysten, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa.

Kuluvalla eduskuntakaudella olemme tehneet työtä Itämeren parhaaksi ja puoluekokouksessa linjasimme uusia ja välttämättömiä toimia Itämeren suojeluun. 
Miten vahvistaisimme Helsingin merellisyyttä? – SARI SARKOMAA
Ihmisen on oltava Itämeren puolella – SARI SARKOMAA

Vastaukseni Kokoomusnaisten Helsingin piirin ystäväkirjan kysymyksiin
Vastauksessani nostin esille työelämän tasa-arvon tärkeyden. Työelämässä tarvitaan tasa- arvoisesti naiset ja miehet, vanhemmuudessa isät ja äidit. Raskaussyrjinnän ja perusteettomien palkkaerojen kitkeminen, vanhempainvapaajärjestelmän uudistaminen sekä laadukkaan varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja vanhuspalveluiden rakentaminen on tärkeää työtä mahdollisuuksien tasa-arvon edistämiseksi.

Lue muutkin vastaukseni:
Kokoomuksen Naisten Helsingin piirin ystäväkirja – SARI SARKOMAA

Tervetuloa tapaamaan:

SuomiAreena – Pori
Ti 23.6.

  • klo 15:00 Paviljonki-lava: ”Sama sairaus, eri postinumero – onko lääkehoito tuurista kiinni?”

Ke 24.6.

  • klo 10:00 kauppakeskus Puuvilla: ”Kun muisti sairastuu, kestääkö sote?”
  • klo 12:00 kauppakeskus Puuvilla: ” Tekojen aika: miten lihavuuskehitys käännetään?”

3.7. klo 10:00 – 12:00
Team Rynkeby lähtöjuhla - Kansalaistori 
Olen lähettämässä pienten puolesta Pariisiin polkevat pyöräilijät matkaan. Kyseessä hyväntekeväisyyspyöräily, jolla kerätään rahaa lasten syövänhoidon tutkimukseen.

Ajatukset ja palaute ovat arvokkaita. Pidetään yhteyttä.

Aurinkoista kesää toivottaen,

Sari Sarkomaa

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Julkaistu

Blogi 17.6.2026

On mainio uutinen, että eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa ehdotuksestani ja yhdessä hallituspuolueiden kansanedustajien kanssa kuluvan vuoden valtion budjettiin lisäämillämme määrärahoilla aloitetaan kaksi uutta sairaanhoitajien erikoistumiskoulutuksen pilottia.

STM on juuri myöntänyt kyseiset määrärahat: 200 000 euroa sekä kansansairauksien hoitotyön että intraoperatiivisen hoitotyön erikoistumiskoulutuksen pilotteihin. Koulutusten tavoitteena on vastata kliinisen hoitotyön aloilla tunnistettuihin osaamistarpeisiin.
Hyvinvointialueet vastaavat pilottien koordinoinnista ja hankehallinnosta. Ne myös valitsevat osallistujat koulutuksiin esimerkiksi nykyisten tai tulevien tehtäväkuvien perusteella. Koulutus on osallistujille maksuton.

Kansansairauksien hoitotyön koulutus tukee perusterveydenhuoltoa

Kansansairauksien hoitotyön erikoistumiskoulutusta hallinnoi Pohjois-Karjalan hyvinvointialue yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattikorkeakoulun kanssa. Mukana ovat myös Kainuun, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueet sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
Koulutus vahvistaa osaamista kansansairauksien hoidossa perusterveydenhuollossa. Se tukee myös hoidon jatkuvuusmallien ja sairaanhoitajien itsenäisen vastaanottotoiminnan kehittämistä.

Intraoperatiivisen hoitotyön koulutus vahvistaa leikkaus- ja anestesiahoitotyötä

Intraoperatiivisen hoitotyön erikoistumiskoulutusta hallinnoi Pirkanmaan hyvinvointialue yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Pilotoijina toimivat Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet.
Koulutus koskee leikkaus- ja anestesiahoitajien työtä. Sen tavoitteena on vahvistaa vaativaa erikoisosaamista ja vähentää uusien sairaanhoitajien perehdytystarvetta intraoperatiivisessa työssä.

Lisäksi hoitohenkilöstölle on annettu kansallinen suositus uramallista. Hoitohenkilöstön uramalli tarjoaa yhteistä rakennetta hyvinvointialueille

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan määrittelemä uramalli on viitteellinen ja suositusluontoinen, ja hyvinvointialueet voivat hyödyntää sitä omissa organisaatioissaan.
Hoitohenkilöstön kansallista uramallia voidaan soveltaa hyvinvointialueiden erilaisiin henkilöstörakenteisiin ja eri ammattiryhmiin. Uramalli kuvaa keskeiset kliiniset hoitotyön ammatti- ja asiantuntijatehtävät sosiaali- ja terveysalalla. Tehtävän tasoa arvioidaan mallissa työnantajan määrittelemien tosiasiallisten työtehtävien ja tehtäväkuvan perusteella.
Uramallin yhtenevä rakenne tukee hoitohenkilöstön osaamisen tunnistamista ja hyödyntämistä hyvinvointialueilla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen tavoitteita ei saavuteta ilman vaikuttavuusperusteista toimintaa ja organisaatiokulttuuria.

Tätä tukevat vahvasti koulutetun hoitohenkilöstön erikoistuminen, erikoisosaamisen tunnistaminen ja sen vahva hyödyntäminen hyvinvointialueilla sekä Helsingissä ja HUSissa. Iloitsen, että asiassa otetaan taas tärkeä askel eteenpäin.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Julkaistu

Kolumni 16.6.2026 (Julkaistu Letterbox mediassa)

Helsingissä työn alla olevat pyöräilybaanat ovat hanke, jossa hyvä tarkoitus uhkaa johtaa useassa paikassa kaupunkiamme ylimitoitettuihin ratkaisuihin. Humallahdelle kaavailtu, vähintään seitsemän miljoona euroa maksava massiivinen silta rakennettaisiin meren päälle yhteen Helsingin kauneimmista rantamaisemista vain siksi, että pyöräilijät välttäisivät reitillä olevan mäen.

Perustelut ovat vastoin kaupunkilaisjärkeä. Pyörällä voi vallan hyvin ajaa myös ylä- ja alamäkeä. Mäet kuuluvat Helsinkiin ja kaupunkiympäristöön, eikä niitä pidä tasoitella veronmaksajien rahoilla. Humallahden kallioinen rantavyöhyke on osa harvinaista, pitkälti luonnontilaisena säilynyttä kaupunkimaisemaa, jota on viisasta vaalia. Merenrannat ovat meidän helsinkiläisten rakkaus ja rikkaus.  Pyörätie voisi varsin hyvin kulkea Paciuksenkatua pitkin, jolloin arvokas luonto säästyisi.

Siltaa perustellaan myös sillä, että jyrkät mäet saattavat toimia esteenä aloitteleville pyöräilijöille. Argumentti on melkoisen ristiriitainen, sillä samaan aikaan kaupunkimme on rakennettu Suomen suurin silta, Kruunuvuorensilta, jonka nousu on myös varsin jyrkkä.

Humallahden rantaan kaavailtu silta ei ole perusteltu millään mittarilla. Kevyen liikenteen sujuvuutta voidaan ja pitää kehittää ilman massiivisia, luontoa ja verorahoja tuhlaavia rakennelmia.

Olemme sopineet Helsingin kaupunkistrategian tavoitteeksi kestävien liikkumismuotojen, kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen, osuuden lisäämisen.Helsinkiin ovat lämpimästi tervetulleita nykyistä yhtenäisemmät pyöräilyreitit, mutta niitä ei pidä rakentaa piittaamatta vaikutuksista muihin liikkujiin, kaupungin viihtyisyyteen, luontoarvoihin tai verorahojen järkevään käyttöön.

Pyöräilijänä ja ahkerana kävelijänä kannan huolta siitä, että Helsingissä on edelleen monta vaarallista paikkaa korjaamatta pyörä- ja kävelyteiden osalta. Verorahat on käytettävä vaikuttavasti sujuvuuden ja turvallisuuden lisäämiseen, ei Humallahden sillan kaltaisiin kalliisiin rakenteisiin. On myös varmistettava, ettei asuinalueiden omaleimaisuutta, lähiluontoa ja turvallisuutta murenneta liian massiivisilla pyöräilybaanoilla. Helsingissä on tehtävää siinä, että asukkaiden ääni kuuluisi oman kotikaupungin kehittämisessä ja verorahojen käytössä nykyistä paremmin.

Julkaistu

Blogi 9.6.2026

Meri ja sen rannat ovat meille helsinkiläisille rikkaus ja rakkaus. Kaupunginhallituksen päätettäväksi on tulossa uusi Merellinen Helsinki -ohjelma. Tavoitteenamme on vahvistaa Helsingin asemaa vetovoimaisena merikaupunkina, jossa merellisyys on luonteva osa arkea, kulttuuria, identiteettiä, kaupunkikuvaa ja elinvoimaa.

Noin 70 prosenttia kaupunkimme pinta-alasta on merta, ja yli 300 saaren verkosto sekä pitkä, vaihteleva rantaviiva tekevät merestä olennaisen osan helsinkiläisten arkea ja kaupungin kilpailuetua.

Helsingin väestönkasvu, ilmastonmuutos, geopoliittiset jännitteet, kasvaneet ympäristövahinkojen riskit sekä muutokset vesillä liikkumisen tavoissa edellyttävät uudenlaisia toimia merellisen Helsingin kehittämiseksi.

Pidän olennaisena, että Helsingin kaupunki tekee kehittämistyössä entistä parempaa yhteistyötä asukkaiden, yritysten, yhdistysten, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa.

Ohjelmassa on mielestäni erityisen tärkeitä tavoitteita:

  • Tehdään saaristosta aidosti saavutettava kehittämällä vesiliikennettä joukkoliikennemäiseksi
  • Kehitetään rantareittiverkoston palveluja
  • Parannetaan merellisen harrastamisen ja vesillä liikkumisen edellytyksiä
  • Lisätään veneille lyhytaikaiseen rantautumiseen ja asiointiin liittyviä kiinnityspaikkoja. Tämä on erinomainen tapa parantaa kaupungin eri alueiden saavutettavuutta veneilijöille ja edistää palveluiden käyttöä
  • Selkeytetään lupaprosesseja ja palvelupolkuja. Yrittäjiä on syytä kuunnella ja sujuvoittaa heidän asiointiaan kaupungin kanssa
  • Torjutaan ympäristöriskejä ja varaudutaan toimintaympäristön muutoksiin meriympäristössä
  • Huolehditaan, että kaupungin vastuulla olevat satamien septitankkien tyhjennysasemat ovat siistejä ja kunnossa.

Ajatuksesi ja kommenttisi ovat tervetulleita.
Mitä sinä toivot merelliseltä Helsingiltä?

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Julkaistu

Blogi 8.6.2026

Kokoomuksen Naisten Helsingin piirin ystäväkirja - vastaamassa kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Sari Sarkomaa.

Kuka olet ja mistä tulet?
- Olen helsinkiläisten kansanedustaja, kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen. Toimin eduskunnassa valtiovarainvaliokunnassa ja ulkoasianvaliokunnassa. Koulutukseltani olen terveydenhuollon maisteri. Olen kolmen nuoren äiti, intohimoinen Itämeren suojelija ja luonnossa liikkuja. Asun Munkkiniemessä 30-luvulla rakennetussa kerrostalossa nelosen ratikan varrella.

Millaisia asioita haluat edistää erityisesti naisten näkökulmasta?
- Työelämän tasa-arvo on minulle erityisen tärkeää. Työelämässä tarvitaan tasa- arvoisesti naiset ja miehet, vanhemmuudessa isät ja äidit. Raskaussyrjinnän ja perusteettomien palkkaerojen kitkeminen, vanhempainvapaajärjestelmän uudistaminen sekä laadukkaan varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja vanhuspalveluiden rakentaminen on tärkeää työtä mahdollisuuksien tasa-arvon edistämiseksi.

Kuka nainen on ollut sinulle esikuva?
- Kokoomuksen piirissä on toiminut ja toimii esimerkillisiä vaikuttajanaisia. Yhden mainitakseni nostan valtioneuvos Riitta Uosukaisen, joka vaikutti ansiokkaasti opetusministerinä ja eduskunnan puhemiehenä. Hän oli minulle monessa kohdin kannustaja kansanedustajan työssä ja opetusministerikaudellani. Silloin perustettiin Aalto-yliopisto ja käynnistettiin perusopetuksen tasa-arvorahan käyttö.

Mitä neuvoja antaisit nuorelle naiselle, joka harkitsee politiikkaa?
- Kannustan lämpimästi lähtemään mukaan! Helsingin Kokoomusnaiset on monien mahdollisuuksien väylä tulla mukaan politiikkaan itselle sopivalla tavalla. Jos ehdokkuus kiinnostaa vaikkapa tulevissa kuntavaaleissa, hyvä tapa oppia vaalityötä on lähteä yhdistyksemme eduskuntavaaliehdokkaiden vaalityöhön. Olen myös ehdolla jatkaman helsinkiläisten kansanedustajana, olet lämpimästi tervetullut mukaan vaalityöhöni.

Mikä on lempipaikkasi Helsingissä, tai mitä suosittelet tekemiseksi Helsingissä?
- Itämeri on helsinkiläisten rakkaus, niin myös minun. Yksi lempipaikoistani on lenkkipolkuni varrella olevat Humallahden kalliot. Olen tehnyt työtä sen eteen, ettei lahdelle kaavailtua luontoa pilaavaa

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Julkaistu

Blogi 8.6.2026

Lausuntokierroksella on parhaillaan lakiesitys, jossa ehdotetaan uutta pykälää seksuaalirikoksen tai lähisuhdeväkivallan uhrin suojelun tarpeen arvioinnista. Pykälä velvoittaisi esitutkintaviranomaista arvioimaan jatkossa aina uhrin riskin joutua uudelleen väkivallan kohteeksi sekä toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä hänen suojelemisekseen. Rikoslakiin ehdotetaan myös uutta rangaistussäännöstä, joka koskisi henkilötiedon levittämistä toisen terveyden vahingoittamista varten. Lisäksi ehdotetaan, että terveydenhuoltolaissa säädettäisiin hyvinvointialueen ja Uudellamaalla HUS-yhtymän velvollisuudesta ylläpitää tukikeskuksia seksuaaliväkivallan uhreille.

Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta on Suomen häpeätahra. Lakiesitys on ehdottoman tervetullut ja välttämätön.

Kuluvalla eduskuntakaudella on toteutettu useita toimia naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi. Lakiesitys pakkoavioliiton rangaistavuuden selkeyttämisestä sekä naisen sukuelinten silpomisen ja silpomisen valmistelun säätämisestä rangaistavaksi tuli voimaan vuonna 2025.

Tyttöjen sukuelinten silpominen on brutaali rikos ja ihmisoikeusloukkaus. Lakiuudistuksen myötä Suomi liittyi muiden Pohjoismaiden joukkoon, joissa silpominen on kielletty nimenomaisella säädöksellä.

Tätä asiaa olin monen muun ohella pitkään ajanut. Oli hienoa, että nykyinen hallitus sai lakiesityksen tuotua eduskuntaan. Siitä suuret kiitokset. Teimme yhdessä edustaja Sofia Vikmanin kanssa lakialoitteet tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen erilliskriminalisoinnista sekä ennaltaehkäisemisen tehostamisesta. Valmistelimme aloitteet vauhdittaaksemme asian etenemistä.

Uuden lain myötä silpominen ja sen valmistelu on säädetty rangaistavaksi omina rikosnimikkeinään, kun ne aiemmin käsiteltiin törkeinä pahoinpitelyinä. Laki teki rangaistavaksi myös silpomisen valmistelun sekä lapsen viemisen ulkomaille silvottavaksi.

THL:n mukaan Suomessa silpomista harjoittavista maista lähtöisin olevia naisia ja tyttöjä arvioidaan olevan noin 38 000, ja heistä noin 10 000 arvioidaan läpikäyneen silpomisen. Suomessa silpomisvaarassa arvioidaan olevan noin 650 tyttöä, jos laskenta perustuu sille lähtökohdalle, ettei ketään Suomessa syntynyttä tyttöä enää silvota. Jos lähtökohta on, ettei silpomisperinne katkea maahanmuuton jälkeen, arvio riskissä olevien tyttöjen lukumäärästä on noin 3 080.

Silpomisen vastaisessa työssä maassamme tarvitaan yhtä lailla ennaltaehkäiseviä toimia. Maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen, ammattilaisten sekä viranomaisten yhteistyö ja vuoropuhelu on varmistettava.

Parhaillaan oikeusministeriössä selvitetään pakottavan kontrollin kriminalisoinnin tarvetta sekä lähestymiskiellon teknisen valvonnan käytön lisäämistä. Samassa yhteydessä arvioidaan myös sitä, tulisiko lähestymiskiellon rikkomisesta rikoslaissa säädettyä rangaistusasteikkoa ankaroittaa.

On merkittävää, että kuluvalla eduskuntakaudella on korotettu rikosuhrimaksua, jolla rahoitetaan rikoksen uhrien palveluja. Maksu peritään kaikilta tuomituilta vankilarangaistuksen ohessa.

On ollut perusteltua, että rikosten uhreille tukea antavien Rikosuhripäivystyksen ja Nollalinjan toiminnan rahoitusta on lisätty. Lisäksi rahoitusta on kohdennettu myös kunniaväkivallan uhrien auttamiseen. Tänä vuonna oikeusministeriö on myöntänyt valtionavustuksia yhteensä 400 000 euroa neljälle järjestölle myös väkivalta- ja seksuaalirikollisuuden torjuntaan.

Oikeusministeriössä on käynnissä hanke, jossa arvioidaan, tulisiko rikoslaissa jatkossa näkyä nykyistä selkeämmin eräitä rangaistuksen mittaamisessa huomioon otettavia erityisiä seikkoja. Tässä yhteydessä arvioidaan muun muassa tarve lisätä lähisuhdeväkivalta nimenomaiseksi rangaistuksen koventamisperusteeksi.

Lisäksi pian valmistuvan uhripoliittisen toimenpideohjelman toimenpiteillä parannetaan myös lähisuhdeväkivallan uhrien asemaa.

Kuluvalla eduskuntakaudella on lisätty turvakotien määrärahoja, ja työtä jatketaan. Turvapaikan on oltava tarvittaessa oikeasti saatavilla. Väkivalta ei ole yksityisasia – oikeus turvaan kuuluu kaikille.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Julkaistu

Kolumni 5.6.2026 (Julkaistu Helsingin Uutisissa 5.6.2026)

Nuorten lukutaito ja muut perustaidot ratkaisevat myös Helsingin tulevaisuuden, Sari Sarkomaa (kok.) kirjoittaa.

On ollut valtava karhunpalvelus nuorille ja koko Suomelle, että oppilaita on päästetty peruskoulun läpi ilman vähimmäistason perustaitoja.

Joka viides peruskoulun päättävä nuori jää lukutaidossa alle tyydyttävän tason. Tilanne on vakava. Sujuva lukutaito on kaiken oppimisen perusta, ja sen puuttuessa nuoren koko opinpolku ja elämän mahdollisuudet vaarantuvat. Perustaitojen heikkeneminen heijastuu monin hyvin haastavin tavoin koko yhteiskuntaamme.

Useista toimista huolimatta oppimistulokset ovat laskeneet 2000-luvun alusta, ja samaan aikaan kouluissa annettujen arvosanojen taso on noussut. Alimpia arvosanoja annetaan yhä harvemmin, ja kiitettävien määrä on moninkertaistunut.

Tilanteen korjaamiseksi eduskunnan käsittelyssä on laki osaamistakuusta. Lakiesityksen ydin on selkeä: luokalta toiselle ei siirrytä ilman riittävää osaamista. Tarkoitus on määritellä vähimmäisosaamisen taso ja luoda kansallisesti yhtenäiset menettelyt arviointiin. Tämä tukee opettajia työssään. Armovitosten sijaan on huolehdittava siitä, että oppilas oikeasti saavuttaa ne taidot, jotka peruskoulun on tarkoitus turvata. Arvosanan on kuvattava osaamista rehellisesti.

Luokalle jätettävien määrä on vähentynyt selvästi samaan aikaan, kun oppimistulokset ovat heikentyneet. Osaamistakuu ei tähtää luokalle jättämisen lisäämiseen, vaan varhaiseen puuttumiseen ja oikea-aikaiseen tukeen. Luokalle jättäminen on jatkossakin keinovalikoimassa ja tarvittaessa käytössä.

Kuluvalla eduskuntakaudella olemme eduskunnassa lisänneet perusopetukseen rahoitusta 200 miljoonalla. Oppimisen tuki on uudistettu, lukujärjestykseen on lisätty tunteja kirjoittamiseen, lukemiseen ja laskemiseen, ja sopimuskoulujen valtiolta saama rahoitus on palautettu samalle tasolle kuin kaupungin koulujen. Työrauhaa on parannettu kieltämällä kännyköiden käyttö oppitunneilla. Helsingissä on otettu käyttöön aktiivisesti myös kännykän käytön rajoittaminen välitunneilla. Nyt välitunneilla seurustellaan ja liikutaan taas aktiivisemmin eikä tuijoteta ruutuja. Tärkeää on myös oppia toimimaan yhdessä ja kasvaa yhteiskunnan jäseneksi.

Helsingissä täydensimme eduskunnan panostuksia peruskouluun pienentämällä alkuopetuksen laskennallista ryhmäkokoa 20 oppilaasta 18 oppilaaseen. Varmistamme oppimisen tuen uudistuksen laadukkaan toteutumisen ja kasvatamme tarveperustaista rahoitusta sekä määrärahoja painettuihin oppikirjoihin.

Näitä peruskoulua vahvistavia toimia vahvistetaan osaamistakuulla. Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen oppilas saa riittävät tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja edelleen jatko-opintoihin tai työelämään sekä mahdollistavat unelmien tavoittelemisen.

Ei ole liioiteltua sanoa, että nuorten lukutaito ja muut perustaidot ratkaisevat myös Helsingin tulevaisuuden.

Julkaistu

Blogi 5.6.2026

Omaisen kuolema on elämän vaikeimpia tilanteita ja samaan aikaan surun keskellä on kyettävä hoitamaan lukuisia käytännön asioita.

Odotettu ja tervetullut lakiesitys kuolinpesän sähköisen asioinnin mahdollistamisesta on saapunut eduskunnan käsittelyyn. Esitys on varmasti monille ihmisille todella suuri helpotus. Lakiesityksen on tarkoitus tulla voimaan helmikuussa 2027.

Lakiesityksen myötä kuolinpesän asioita voidaan jatkossa hoitaa sähköisesti yhdessä palvelussa. Perunkirjoitukseen ja perintöverotukseen liittyviä asioita voisi hoitaa sähköisesti OmaVerossa. Samalla tarvittavat tiedot kuolinpesän osakkaista ja vainajan varallisuudesta olisivat saatavilla yhdestä paikasta.

Jatkossa sukuselvitystiedot saisi keskitetysti uudesta kuolinpesän osakasrekisteristä ilman erillisiä tilauksia eri paikoista. OmaVero-palvelussa voisi esimerkiksi laatia sähköisen perukirjan valmiiksi Verohallinnolta saatavien esitäytettyjen tietojen pohjalta.

Uudistuksen myötä tieto liikkuu viranomaisten välillä automaattisesti. Uudistus helpottaa myös esimerkiksi asianajajan valtuuttamista hoitamaan kuolinpesän asioita sähköisesti.

Perunkirjoituksen määräaikaa pidennettäisiin kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen, ja toimitus voitaisiin järjestää etäyhteyksin. Lisäksi olisi mahdollista merkitä kuolinpesän yhteyshenkilö osakasrekisteriin. Tämä helpottaisi eri toimijoiden ja kuolinpesän välistä yhteydenpitoa.

Kuolinpesän asioiden hoito on ollut byrokraattinen, aikaa vievä ja raskas ponnistus. Kokemuksesta moni meistä tietää, että omaisen menettämisen järkytyksen ja surun keskellä tilanteen tuomat velvollisuudet tuntuvat raskailta ja joskus jopa ylitsepääsemättömiltä.

On tärkeää todeta, että sähköisen asioinnin ohella asiat voi tietenkin edelleen hoitaa myös paperilla. Myös paperilla asioivat saisivat jatkossa käyttöönsä koosteen osakasrekisterin tiedoista. Annan vahvan tuen esitykselle, jota olen osaltani kaikin tavoin vauhdittanut. Olin mukana hallitusneuvotteluissa, joissa kuolinpesän asioiden hoidon sujuvoittamistavoite kirjattiin hallitusohjelmaan. Työtä on kuitenkin jatkettava. Iäkkään omaisen puolesta asioinnin sujuvoittamisessa ja asiaan liittyvien tietojen saannin helpottamisessa on vielä paljon kiireellistä tehtävää.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Julkaistu

Blogi 2.6.2026

Passin ja henkilökortin voimassaolon 10 vuoteen pidentävä lakiesitys on vihdoin eduskunnassa. Esitys on tervetullut ja helpotus monen arkeen. Lähes jokainen suomalainen tarvitsee passia tai henkilökorttia ja niiden uusimiseen liittyvä vaiva ja kustannus ovat arjessa tuttuja.

Uudistu on hyvin tärkeä myös ulkosuomalaisille, joille passin uusiminen ulkomailla on melkoisen kallista ja vaivalloista, varsinkin jos ei asu lähetystön lähettyvillä.

Useissa maissa vaaditaan, että passi on voimassa vähintään puoli vuotta maahan saavuttaessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että viiden vuoden passi on neljän ja puolen vuoden passi.

Passien voimassaoloaika lyheni kymmenestä vuodesta viiteen, kun biopassit otettiin käyttöön vuonna 2006. Peruste siirtyä viiden vuoden vaihtoväliin oli tekninen ja johtui silloin käyttöön otettuun biometriikkaan ja turvallisuuteen liittyvistä epävarmuuksista. Nyt tilanne on toinen. Biometrinen tunnistus, sirutekniikka ja sähköinen asiointi ovat kehittyneet merkittävästi. Tekniikan mahdollistaessa palaamisen turvallisesti 10 vuoden uusintakäytäntöön, on se syytä tehdä. Useissa EU-maissa passit ovat jo voimassa pidempään kuin meillä.

Pidempään voimassaoloaikaan palaamisen myötä asiointikäynnit vähenevät, kustannukset pienenevät ja lupapalvelujen kuormitus kevenee.

Lakiesityksessä esitetään voimassaolon säilyttämistä alaikäisten osalta viitenä vuotena. Lasten ja nuorten kasvonpiirteet muuttuvat nopeasti, mikä heikentää tunnistettavuutta. Alaikäisten passiin merkittäisiin hänen huoltajiensa tiedot. Näin varmistettaisiin, että huoltajatiedot ovat helposti tarkistettavissa esimerkiksi lasten kanssa Suomesta ulkomaille matkustettaessa.

Sisäministeriö arvioi, että lain voimaantulo on mahdollista viimeistään vuoden 2028 alkupuolella. Olennaista on kiirehtiä asiaa ja jos mahdollista saada laki nopeammin voimaan.

Passiin tulevan kasvokuvan saisi jatkossa toimittaa vain taho, jolla on Y-tunnus tai vastaava EU/ETA-tunniste. Käytännössä tämä tarkoittaisi valokuvaajia, valokuvaliikkeitä ja muita elinkeinonharjoittajia. Hakija ei voisi enää itse toimittaa kuvaansa. Tavoitteena on parantaa asiakirjaturvallisuutta, kuten varmistaa kuvan aitous, estää digitaalinen manipulointi ja parantaa biometrisen tunnistuksen luotettavuutta. Lisäksi kuvaajasta jäisi viranomaisrekisteriin jäljitettävä tieto, mikä lisää vastuullisuutta.

Muutos kiristäisi nykykäytäntöä, jossa hakija voi vielä toimittaa kuvan itse, mutta viranomaiset ovat jo pitkään todenneet itse otettujen kuvien hylkääntyvän usein heikon laadun vuoksi.

Kansainvälisesti käytännöt vaihtelevat, eikä EU aseta yhtenäistä vaatimusta kuvan ottajalle, joten Suomen linja olisi tässä suhteessa monia maita tiukempi.

Kun asiakirja olisi voimassa 10 vuotta, asiakirjaturvallisuutta kiristetään siten, että henkilöllisyyden varmistaminen ja sormenjälkien ottaminen vaativat aina fyysisen käynnin. Tämän vuoksi jokainen hakija asioisi henkilökohtaisesti poliisiasemalla ja nykyinen niin kutsuttu kevennetty hakumenettely poistuisi. Asiakirjojen hinnat vahvistetaan erikseen sisäministeriön maksuasetuksella.

Johtamani Ulkosuomalaisten ystävyysryhmä on aktiivisesti ajanut 10 vuoden passia ja henkilökorttia yhteistyössä Suomi Seuran kanssa. Uudistusta vauhditti hallituspuolueiden turhia normeja purkava työ, jossa päätettiin viedä 10 vuoden passia eteenpäin. On mainiota, että asiassa nyt edetään.

Lakiesitys on tarkkaan arvioitava eduskunnan käsittelyssä. Palaute ja huomiot ovat tervetulleita.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.