Kokoomuksen eduskuntaryhmä jättää tänään kirjallisen
kysymyksen ulkoministeri Haaviston toiminnasta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä
esittää ulkoministeri Pekka Haavistolle seuraavat kysymykset:
Onko hallitus
antanut ulkoministeriölle mandaatin tarvittaessa toteuttaa al-Holin leirillä
olevien suomalaisten evakuointeja aikuiset mukaan lukien ilman, että tällaisen
toimenpiteen toteuttaminen ennalta alistetaan valtioneuvoston erilliseen
harkintaan,
mikäli hallitus on tosiasiassa antanut mandaatin tai
tehnyt linjauksen evakuointiasiassa, missä kokoonpanossa päätös on tehty ja
onko päätös ollut yksimielinen,
onko todella ryhdytty toimenpiteisiin al-Holin leirillä
olevien suomalaisten kotiuttamiseksi, onko ulkoministeriön virkamies sijoitettu
Erbiliin kuukauden virkamatkalle ja mikäli näin on tehty, millä valtuutuksilla,
mikä on hallituksen linja perheenyhdistämisiin
Isis-leirillä olevien lasten Suomeen tuomisen jälkeen ja kenellä kaikilla on
oikeus tulla Suomeen joko heti tai myöhemmin, mikäli lapsi on palautettu
Suomeen,
miten mahdollisesti rikoksiin syyllistyneet Isis-leirillä
olleet äidit tulisi saattaa oikeuden eteen: nykyisessä olinpaikassaan,
kansainvälisessä tuomioistuimessa vai Suomessa ja
onko ulkoministeri antanut virkamiehelle asiassa ohjeita,
joita tämä ei ole halunnut noudattaa, mihin virkamiesten puheet ”pelon
ilmapiiristä” ulkoministeriössä perustuvat ja mitä aiotte tehdä tilanteen
korjaamiseksi?
Viime aikojen uutiset ulkoministeri Pekka Haaviston toiminnasta ovat herättäneet ihmetystä ja hämmennystä. Uutislähteiden mukaan Pekka Haavisto on yrittänyt junailla suomalaiset al-Holin pakolaisleirillä olevat lapset salaa Suomeen. Al-Holin leirillä on lähinnä Isis-terroristien perheenjäseniä. Pekka Haavisto on julkisuudessa olleiden tietojen painostanut asiassa ulkoministeriön virkamiestä.
Ulkoministeri Haavisto kiisti
asian maanantaina 2.12. pitämässään tiedotustilaisuudessa. Tilanne on kuitenkin
herättänyt kysymyksiä ulkoministerin toiminnasta sekä al-Holin leirillä olevien
suomalaisten tilanteesta.
Lasten ja äitien palauttaminen
al-Holin leiriltä on puhuttanut yhä enenevissä määrin syksyn aikana. Suomessa
poliittinen vastuu ja valvonta toteutuvat eduskunnan ja hallituksen välillä.
Hallitus on ollut aikeissaan täysin epäselvä, vaikka kokoomuksen eduskuntaryhmä
on peräänkuuluttanut hallitukselta selkeää linjausta asian ratkaisemiseksi.
27. kesäkuuta pääministeri
Rinne ja oikeusministeri Henriksson totesivat eduskunnan täysistunnossa, että
”hallitus ei lähde aktiivisesti hakemaan näitä ihmisiä pois”. Nämä kommentit
ovat ristiriidassa viimeisten uutisten kanssa, joissa todetaan, että hallitus
on siunannut al-Holin leirillä olevien naisten ja lasten tuomisen
tapauskohtaisesti takaisin Suomeen. Uutislähteiden mukaan hallitus on yhdessä
käynyt läpi toimia, joiden avulla suomalaisia voidaan hakea al-Holin pakolaisleiriltä.
Kysymys kuuluu, missä kokoonpanossa päätös on tehty ja onko päätös ollut
yksimielinen.
Lasten tuominen Suomeen
al-Holin leiriltä on monella tapaa ongelmallinen kysymys. Oikeuskansleri Pöysti
on todennut, että ”leirin vaikeat olosuhteet ja aikuisiin liittyvä
turvallisuusuhka huomioon ottaen oikeuskansleri pitää mahdollisena sitä, että
Suomen viranomaiset pyrkivät tapauskohtaisen arvion perusteella kotiuttamaan
lapsen hänen elämänsä turvaamiseksi, vaikka huoltajan suostumusta ei
saataisikaan.” (OKA 10.10.) Jos al-Holin leirillä olevat äidit tuodaan Suomeen,
he voivat suojelupoliisin mukaan tänne tultuaan aiheuttaa merkittävän
turvallisuusriskin. Suomi olisi ensimmäinen EU-maa, joka olisi poliittisesti
linjannut, että aikuiset tuodaan al-Holin leiriltä takaisin kotimaihinsa.
Sotatoimialueelle Syyriaan Isisin tueksi lähteneet naiset ovat joko tienneet
tai heidän olisi pitänyt tietää, millaisesta julmia terroritekoja tekevästä
järjestöstä on ollut kyse. Osa äideistä voi olla hyvinkin radikalisoituneita ja
vaarallisia.
Lasten tuomiseen Suomeen
liittyy äidin lisäksi laajemminkin perheenyhdistämiseen liittyviä kysymyksiä.
Asian monimutkaisuuden takia joissakin maissa on päädytty palauttamaan
kotimaahan vain orpolapsia. Pääosin lapset ovat olleet alle 10-vuotiaita.
Uutislähteiden mukaan ulkoministerin näkemys on ollut, että UM:n pitäisi sijoittaa Irakin Erbiliin virkamies valmistautumaan tilanteeseen, jossa Syyrian puolelta tulisi rajan ylitse Suomen kansalaisia. Virkamiehen tulisi linkkautua kansainvälisiin toimijoihin Erbilissä ja pysyä tilanteen tasalla.
Myös ulkoministerin johtamistapaan liittyvät kysymykset ovat nousseet keskusteluun, kuten myös puheet ulkoministeriön työilmapiiristä. Virkamiesten mukaan ulkoministeriössä on ”pieni pelon ilmapiiri”. Kyse on ollut etenkin siitä, että ulkoministeri Haaviston sanotaan painostaneen konsulipäällikkö Pasi Tuomista tuomaan lapset al-Holin leiriltä Suomeen. Ja kun Tuominen ei ole tähän suostunut, hänet on syrjäytetty tehtävästään. Ministeriön asianmukainen johtaminen edellyttää, että vähintäänkin on selvitettävä, pitävätkö väitteet paikkansa ja jos pitävät, kuinka suuresta ongelmasta ministeriössä on kyse. Ministeri toimii ministeriönsä päällikkönä ja hänen tulee huolehtia alaistensa työhyvinvoinnista
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän/esitämme asianomaisen
ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus antanut
ulkoministeriölle mandaatin tarvittaessa toteuttaa al-Holin leirillä olevien
suomalaisten evakuointeja aikuiset mukaan lukien ilman, että tällaisen
toimenpiteen toteuttaminen ennalta alistetaan valtioneuvoston erilliseen
harkintaan,
mikäli hallitus on
tosiasiassa antanut mandaatin tai tehnyt linjauksen evakuointiasiassa, missä
kokoonpanossa päätös on tehty ja onko päätös ollut yksimielinen,
onko todella ryhdytty
toimenpiteisiin al-Holin leirillä olevien suomalaisten kotiuttamiseksi, onko
ulkoministeriön virkamies sijoitettu Erbiliin kuukauden virkamatkalle ja mikäli
näin on tehty, millä valtuutuksilla,
mikä on hallituksen linja
perheenyhdistämisiin Isis-leirillä olevien lasten Suomeen tuomisen jälkeen ja
kenellä kaikilla on oikeus tulla Suomeen joko heti tai myöhemmin, mikäli lapsi
on palautettu Suomeen,
miten mahdollisesti
rikoksiin syyllistyneet Isis-leirillä olleet äidit tulisi saattaa oikeuden
eteen: nykyisessä olinpaikassaan, kansainvälisessä tuomioistuimessa vai
Suomessa ja
onko ulkoministeri antanut virkamiehelle
asiassa ohjeita, joita tämä ei ole halunnut noudattaa, mihin virkamiesten
puheet ”pelon ilmapiiristä” ulkoministeriössä perustuvat ja mitä aiotte tehdä
tilanteen korjaamiseksi?
Vielä
ennen vaaleja nykyiset hallituspuolueet vaativat nopeasti lisää hoitajia
vanhusten palveluihin. Puolueet lupasivat ympärivuorokautiseen hoivaan 4 400
hoitajaa lisää ja sen rahoittamiseksi 250 miljoonaa euroa.
”Hallitus
on tehnyt rujon arvovalinnan ja esittää ensi vuoden budjettiin lupaamiensa
satojen miljoonan sijasta vain viiden miljoonan euron lisämäärärahaa vanhusten
ympärivuorokautiseen hoivaan. Määrärahalla saisi palkattua korkeintaan sata
uutta hoitajaa. Tämä on vakava osoitus siitä, että Rinteen hallitukseen
lupauksiin ei voi luottaa. Hallituksen ensi vuodelle esittämä budjetti oli
monelle ikäihmiselle ja heidän läheisilleen järkytys”, kokoomuksen Sari
Sarkomaa ja Mia Laiho sanovat.
Kokoomusedustajien
mukaan hallitus sysäsi vanhukset syrjään, kun se alkoi jakaa budjetista rahaa
satoihin eri kohteisiin.
”Tämä
on arvovalinta, kun ikääntyneet ihmiset jätetään edelleen odottamaan. Tämä on
erityisen härskiä siksi, että vastuuministerinä on henkilö, joka vielä ennen
vaaleja lupaili, että vanhusten palveluiden kuntoon laittaminen olisi
mahdollista hetkessä. Kokoomus ei hyväksy, että vanhusten palveluiden
epäkohtien korjaamisen vastuuta vältellään”, edustajat sanovat.
Kokoomus
esittää vaihtoehtobudjetissaan ikääntyneiden parempaan hoivaan yhteensä 150
miljoonan euron pysyvää lisäystä. Määrärahasta 100 miljoonaa osoitettaisiin
hoitajan palkkaamiseen; tuhat uutta hoitajaa kotihoitoon ja tuhat uutta
hoitajaa ympärivuorokautiseen hoivaan. Loput 50 miljoonaa käytettäisiin
ikäihmisten palveluiden kehittämiseen ja esimerkiksi omaishoidon ja
saattohoidon parantamiseen.
”Vaihtoehtomme
osoittaa, että lisärahaa vanhusten hoitoon on, jos on tahtoa. Kyse on
arvovalinnoista. Rinteen hallituksen on pidettävä suomalaisille antamansa
lupaus ja turvattava riittävät voimavarat niin, että laadukas ja inhimillinen
hoito voidaan turvata ympärivuorokautisessa hoivassa ja kotihoidossa. Tämä
tarkoittaa budjettiesityksen uudelleen arviointia ja korjausta. Kokoomus tarjoaa
siihen esityksen”, edustajat sanovat.
”On
vastuutonta, että hallitus ei tartu vanhusten palveluiden hoitajapulan
korjaamiseen, vaan siirtää vastuuta tulevaan. Väestön ikääntyessä hoivan tarve
kasvaa ja ratkaisuja on etsittävä nyt”, kokoomusedustajat sanovat.
Lääkkeissä on saatavuushäiriöitä
ja tilanne on pahempi kuin koskaan. Apteekkariliiton mukaan tilannetta
voitaisiin helpottaa apteekkien nykyistä laajemmilla oikeuksilla vaihtaa
lääkkeitä.
Lääkkeiden
saatavuushäiriöitä on ollut tänä syksynä enemmän kuin koskaan aiemmin, selviää
Suomen Apteekkariliiton tekemästä kyselystä. Apteekkariliiton mielestä
tilannetta voitaisiin helpottaa apteekkien nykyistä laajemmilla oikeuksilla
vaihtaa lääkkeitä. Apteekkeja helpottaisi, jos ne voisivat vaihtaa lääkkeen
saatavilla olevaan vahvuuteen ja sovittaa annoksen sen mukaan ilman yhteydenottoa
lääkäriin.
Nykyisin apteekeilla on
mahdollista vaihtaa lääkärin määräämä lääke esimerkiksi edullisempaan
rinnakkaislääkkeeseen. Vaihto-oikeus on pakkauskohtainen, eikä lääkettä voi
vaihtaa eri vahvuiseen eikä myöskään annoskokoa saa muuttaa.
Reseptilääkkeiden lisäksi
saatavuusongelmia on ollut myös itsehoitolääkkeissä. Esimerkiksi flunssalääke
Finrexiniä ei ole saatu apteekkeihin vuoteen.
Lääkäriliiton
varatoiminnanjohtaja Hannu Halila on julkisuudessa
tukenut Apteekkariliiton esitystä. Halila on toivonut Fimean ja sosiaali- ja
terveysministeriön ohjeistavan apteekkeja asiasta.
Halila
on myös todennut, että olisi järkevää, jos esimerkiksi kahden milligramman
lääke korvattaisiin yhden milligramman lääkkeellä ja niitä otettaisiin kaksi,
kun lääke ei vaihdu.
Edellä olevan
perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme
asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:
Aikooko hallitus
varmistaa, että Apteekkariliiton ehdottama uusi ohjeistus tehdään viipymättä
Fimean ja sosiaali- ja terveysministeriön toimesta?
Mihin toimenpiteisiin hallitus
ryhtyy poikkeuksellisen lääkkeiden saatavuushäiriön helpottamiseksi ja
lääkehuollon turvaamiseksi koko maassa?
Mitä toimia hallitus on jo tehnyt
lääkkeiden saatavuuden turvaamiseksi?
Eduskuntaryhmämme on julkaissut vaihtoehdon
Antti Rinteen ensi vuoden talousarvioesitykselle. Päävastuu valmistelutyössä
oli meillä valtiovarainvaliokunnan jäsenillä.
Kokoomuksen vaihtoehtobudjetin selkein ero
hallituksen esitykseen on, että se toisi suomalaisille kaivattuja uusia
työpaikkoja.
Esitykseemme sisältyy keinot, joilla Suomeen saataisiin
vähintään 60 000 uutta työpaikkaa. Rinteen hallituksen talousarvio
heikentää ensi vuonna työllisyyttä 5 000 työllisellä. Se on surullinen
tulos. Tekemättä mitään työllisyystilanne olisi ensi vuonna parempi.
Laskelmat on tehnyt riippumaton eduskunnan tietopalvelu.
Kokoomuksella on täysin eri suunta kuin Rinteen hallituksella.
Hallituksen politiikka uhkaa vakavasti murentaa
hyvinvointiyhteiskuntamme pohjan ja Suomen kyvyn vastata aikamme
haasteisiin.
Vasemmistopuolueet ovat aloittaneet jo esityksemme
syyttelemisen. Tietopalvelun laskelmien mukaan hallituksen ja eduskuntaryhmämme
budjettiesitysten vaikutukset tuloeroihin olisivat samanlaiset.
Hallituksen budjetti pienentää tuloeroja kasvattamalla tulonsiirtoja ja
kiristämällä verotusta. Kokoomuksen ehdotus pienentäisi tuloeroja saman verran,
mutta vaikutus tulisi siitä, että ihmiset pääsisivät töihin. Olennainen ero on
myös se, että esityksemme vahvistaisi uskottavasti hyvinvointipalveluja, toisin
kuin Rinteen esitys.
Eduskuntaryhmämme ottaa
vakavasti ihmisten huolen turvallisuudesta. Vaihtoehtobudjettimme varmistaisi poliisien
määrän nostamisen asteittain yli 8 000 poliisiin, jotta poliisilla olisi
riittävät valmiudet vastata nykypäivän haasteisiin. Lisäisimme euroja
maanpuolustukseen niin, että sekä sopimussotilaiden määrää että
kertausharjoituksia lisättäisiin. Toimintakykyinen poliisi ja vahva
maanpuolustus ovat turvallisuuden selkäranka.
Esityksellämme osoitamme, että asioita voi hoitaa toisin. Verrattuna Rinteen linjaan sisältää kokoomuksen esitys enemmän työpaikkoja suomalaisille, enemmän käteen omista ansioista ja eläkkeistä, vähemmän velkaa, tärkeitä panostuksia palveluihin, turvaan ja tulevaisuuteen.
Esittelimme medialle vaihtoehtobudjettimme nelikkona, jossa oli kanssani mukana Petteri Orpo, Kai Mykkänen ja Timo Heinonen.
Tässä kirjeessä:
- Vaihtoehtomme Rinteen hallituksen talousarvoesitykselle
* Enemmän käteen palkasta ja eläkkeestä * Huolenpitoa ikäihmisten toimeentulosta ja palveluista * Lisää osaamista: enemmän euroja koulutukseen ja tutkimukseen * Terapiatakuulla varmistetaan mielenterveyden yhdenvertaiset peruspalvelut * Järkeviä ja kestäviä ilmastotoimia
- Pääministerin aikeet leikata ahkerien suomalaisten työeläkkeitä estettävä
- Korkeakouluopiskelijoiden palveluja ei saa romuttaaa
- Mukana Kokoomuksen Naisten Liiton 100-vuotisjuhlassa ja edustajakokouksessa
Tervetuloa
tapaamaan:
Munkinseudun Kokoomuksen adventtiglögit Munkkivuoren ostarilla (Raumatie 1) la 30.11. klo 11–13. Olen mukana klo 11–12.
Tehdään Terapiatakuusta totta -keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3) ti 10.12. klo 17–18:45.
Helsingin Kokoomusyrittäjien Sydänglögit Narinkkatorilla la 14.12. klo 11–14. Olen mukana klo 11–12.
Enemmän käteen palkasta ja eläkkeestä
Hallituksen budjettiesitys on kiristämässä jo ennestään kireää ansiotuloverotustamme. Veronmaksajien keskusliiton arvion mukaan tämä tarkoittaa keskituloiselle kahden palkansaajan perheelle 320 euron menetystä vuosittain. Palkansaajien ja eläkeläisten ostovoiman leikkaaminen ansiotuloveroa kiristämällä on myrkkyä ihmisten arjelle ja työllisyydelle. Progressiomme on jo nyt Pohjoismaiden kirein.
Palkasta ja eläkkeestä pitäisi jäädä sen verran käteen, että euroja riittää muuhunkin kuin aivan välttämättömään. Siksi esitämme työn ja eläkkeiden verotuksen keventämistä miljardilla.
Huolen pitoa ikäihmisten
toimeentulosta ja palveluista
Vaihtoehtobudjetissamme eläkkeiden verotusta kevennettäisiin, tyrmäämme kotitalousvähennyksen leikkaamisen ja sen sijaan ehdotamme kotona asumisen tueksi senioreiden supervähennystä. Nostaisimme vähennyksen 70 prosenttiin. Uusi vähennys hyödyttäisi kaikkia yli 75-vuotiaita eläkeläisiä, myös pienituloisia eläkeläisiä. Poistaisimme 100 euron omavastuun ja palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Uudistettu kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä.
Esitämme ikääntyneiden parempaan hoivaan 150 miljoonan euron pysyvää lisäystä, jolla voitaisiin lisätä tuhat uutta hoitajaa sekä kotihoitoon että ympärivuorokautiseen hoivaan. Tämän lisäksi rahaa jäisi vielä palveluiden kehittämiseen. Parantaisimme omaishoitajien tilannetta. Jatkaisimme valtakunnallista muistiohjelmaa, jonka hallitus aikoo katkaista.
Rinteen hallitus lupasi ennen vaaleja pelkästään ympärivuorokautiseen hoivaan viipymättä vähintään 4 400 hoitajaa. Ensi vuoden budjetissa hallitus teki rujon arvovalinnan ja esittää rahaa lupaamansa 250 miljoonan sijasta vain viisi miljoonaa euroa. Tämä on vakava osoitus siitä, että Rinteen hallitukseen ei voi luottaa.
Lisää osaamista: enemmän euroja
koulutukseen ja tutkimukseen
Me lisäisimme 320 miljoonaa euroa enemmän pysyvää
rahoitusta koulutukseen kuin hallitus. Kertaluonteisten panostusten
sijaan kokoomus tekisi osaamiseen ja sivistykseen pysyviä panostuksia varhaiskasvatuksesta
korkeakouluihin ja tutkimukseen.
Kokoomus ei kannata opetusministeri Anderssonin
mallia, jolla ammattikoulujen lisäopettajat palkataan vain pariksi
vuodeksi ja mahdollisesti irtisanotaan, kun rahat on käytetty. Me
haluamme varmistaa, että näin ei käy tekemällä rahoituksesta pysyvää.
Jatkaisimme viime eduskuntakaudella
aloitettuja varhaiskasvatusmaksujen alentamista lapsiperheiden
aseman helpottamiseksi. Sairaanhoitajan ja poliisin perheessä tämä tarkoittaisi
yli tuhannen euron säästöä vuodessa.
Korottaisimme opintotuen tulorajoja, jotta opiskelijoita ei rangaistaisi ahkeruudesta.
Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syrjäytymisen syitä.
Kaikki puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta kannattivat
Terapiatakuu-kansalaisaloitetta ennen vaaleja. Kokoomus on ainoa puolue, joka
sisällytti uudistukseen tarvittavat rahat vaihtoehtobudjettiin. Terapiatakuu rakentaisi Suomesta tällä hetkellä puuttuvan
tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Näin apu olisi saatavilla
yhdenvertaisemmin, nopeammin ja helpommin.
Järkeviä ja kestäviä ilmastotoimia
Eduskuntaryhmämme haluaa lopettaa jahkailun nopeiden
raideyhteyksien kanssa. Esitämme, että pääomittaisimme raideyhtiöitä yhteensä 2
miljardilla, jolla saisimme hankkeet liikkeelle.
Hallitus lisää budjetissaan sadalla miljoonalla eurolla ympäristölle haitallisia tukia. Me sen sijaan leikkaisimme ilmastolle ja kilpailulle haitallisia yritystukia lähes puolella miljardilla. Rahat laittaisimme energiaverotuksen uudistamiseen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä työn verotuksen keventämiseen. Ilmastopolitiikan on oltava kestävää ja tutkimukseen perustuvaa.
Kannanottoni pääministerin työeläkejärjestelmän perusperiaatteiden murentamisen estämiseksi
Tyrmäsin marraskuun alun kyselytunnilla pääministeri Antti Rinteen aikeet leikata työeläkkeitä lunastaakseen vaalilupauksensa korottaa kaikkein pienempiä työeläkkeitä. On kunnioitettava sitä periaatetta, että kun on työnsä tehnyt, on myös eläkkeensä ansainnut.
Korkeakouluopiskelijoiden palveluja ei saa romuttaa
Olen jättänyt kirjallisen kysymyksen vastuuministerille koskien Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön rahoitusta. Kun YTHS laajenee ammattikorkeakouluopiskelijoille, on riittävä rahoitus laajentumista varten turvattava. Yhteinen YTHS oli kokoomukselle tärkeä tavoite ja olemme vahvasti mukana turvaamassa uudistuvan YTHS:n laadukkaita toimintamahdollisuuksia.
Mukana Kokoomuksen Naisten Liiton 100-vuotisjuhlassa ja edustajakokouksessa
Vein kokoukseen kokoomuksen eduskuntaryhmän terveiset. Olen iloinen ja otettu saamastani juhlavuoden ansiomitalista. Kiitos Helsingin Kokoomuksen Naisten piiri ja Kokoomuksen Naisten Liitto.
Lämpimästi tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan lauantaina 14.12. Narinkkatorille Helsingin Kokoomusyrittäjien Sydänglögeille. Olen tavattavissa klo 11–12.
Lämpimästi tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan lauantaina 30.11. Munkkivuoren ostarille (Raumantie 1). Tilaisuuden järjestää Munkinseudun Kokoomus, joka tarjoaa perinteiset adventtiglögit klo 11–13. Olen tavattavissa klo 11–12.
Ehdotin eilen eduskunnassa käydyssä Terapiatakuu-kansalaisaloite
-keskustelussa, että eduskunta tekisi päätökset terapiatakuusta vielä ennen
joulua. Esitys on perusteltu, koska ennen viime eduskuntavaaleja
eduskuntapuolueista kaikki paitsi perussuomalaiset kertoivat kannattavansa
terapiatakuuta.
Minulla oli ilo olla
kutsuttuna puhujana Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa viime helmikuussa
pidetyssä Terapiatakuu-kansalaisaloitekampanjan Lähtölaukaus-tilaisuudessa
perustelemassa terapiatakuun tärkeyttä. Puheessani nostin esille huoleni
siitä, että mielenterveysongelmien kasvusta huolimatta yhä pienempi osuus
kuntien terveydenhuollon menoista ohjautuu mielenterveyspalveluihin.
Mielenterveyden häiriöt
ovat alihoidettu ja aliresursoitu kansansairaus. Vuonna 2000
mielenterveyspalvelujen osuus menoista oli 5,5 %, mutta vuonna 2015 osuus oli
enää 4,3 %. Mielenterveyspalvelut eivät ole yhdenvertaisesti saatavilla. Suurin
ongelma on viiveet palveluihin pääsyssä.
Hyvä mielenterveys kuuluu kaikille. On erinomaista, että Terapiatakuu-kansalaisaloite on kerännyt tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja saapunut eduskunnan käsittelyyn. Lämmin kiitos aloitteen tekijöille. Heidän ansiostaan mielenterveysasiat ovat nousseet historiallisella tavalla politiikan ykkösagendalle.
Terapiatakuulla taattaisiin apu erityisesti
heille, joilla on usein vähiten voimavaroja vaatia ja hakea apua.
Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syrjäytymisen syitä. Terapiatakuu
varmistaa sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa
jää yksin, ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Jos jalka on
poikki, se yleensä hoidetaan heti, kuten oikein onkin. Sen sijaan, kun ihmisen
mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa
apua.
Kun julkisen palvelut
ovat puutteelliset, moni joutuu hakemaan palveluja yksityiseltä sektorilta,
mutta kaikilla ei tähän ole mahdollisuuksia. Terapiatakuun tärkein perustelu on
mielenterveyspalvelujen yhdenvertaisuuden lisääminen. Terapiatakuu tarvitaan –
hoitoon pääsy ei saa olla kiinni lompakon paksuudesta.
Mielestäni eduskunnan olisi viipymättä tehtävä totta
mielenterveyden terapiatakuusta, joka rakentaisi
Suomesta tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason.
Eduskuntaryhmämme on tehnyt
yhteisen talousarvioaloitteen, jossa esitämme terapiatakuun toteutukseen 35 miljoonaan euron pysyvää
rahoitusta. Sama esitys
sisältyy kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin, joka osoittaa, että
määrärahat terapiatakuuseen on valtion ensi vuoden budjetista löydettävissä.
Terapiatakuun toteuttaminen on perusteltu, koska sosiaali- ja
terveysministeriön palveluvalikoimaneuvosto on hiljattain linjannut, että
tutkimusnäyttöön perustuvia vaikuttavia psykoterapian muotoja pitäisi tarjota
myös julkisessa terveydenhuollossa. Siksi vastuu on hallituksella. Ratkaisu
olisi viisasta ja välttämätöntä tehdä eli tehdä terapiatakuusta totta vielä
ennen joulua.
Nuoruus ja nuori aikuisuus ovat monien
mielenterveyshäiriöiden tyypillinen alkamisikä. On arvioitu, että kolme
neljästä elämänaikaisista mielenterveyden häiriöistä alkaa ennen 25 vuoden
ikää. Mielenterveys- ja päihdehäiriöt aiheuttavat pääosan opiskelijoiden
terveyshaitoista ja ovat merkittävä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen
työkyvyttömyyden riskitekijä.
Lasten ja nuorten hyvä
terveys on heidän oman elämän ja koko Suomen tulevaisuuden kannalta
elintärkeä asia. Esimerkiksi lukiolaisten
kokemasta uupumuksesta on keskusteltu viime aikoina paljon. Terapiatakuu on
tervetullut niin lukioiden kuin ammattikoulujen opiskelijoille
varmistamaan perustason ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset
mielenterveyspalvelut. Ketään ei saa jättää yksin.
Kokoomuksen ja opiskelijajärjestöjen yhteinen
tavoite toteutui viime hallituskaudella, kun Ylioppilaiden
Terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelut päätettiin laajentaa koskemaan vuoden
2021 alusta kaikkia korkeakouluopiskelijoita. Terapiatakuu toisi myös
korkeakouluopiskelijoille nopeamman ja yhdenvertaisen hoitoon pääsyn mielenterveyspalveluihin. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden
siirtyessä YTHS:n piiriin on eduskunnan lisättävä ensi vuoden budjettiin
hallituksen esityksestä puuttuva määräraha. Hallituksen on huolehdittava, että
vaikuttavat ja laadukkaat palvelut kyetään tarjoamaan nopeasti kaikille
korkeakouluopiskelijoille.
Mielenterveyden terapiatakuu on terveyden turvaamisen ohella vaikuttava keino työllisyysasteen nostamisessa. Se vähentäisi sairauspäiviä, työkyvyttömyyttä ja myös muiden terveyspalveluiden sekä etuuksien käyttöä. Ennen kaikkea se toteuttaisi terveyspolitiikan yhdenvertaisuustavoitetta siitä, että hyvä mielenterveys kuuluu kaikille. Varallisuus ei saa määrittää, kuka pääsee palveluiden ja avun piiriin.
Sari Sarkomaa Helsinkiläisten kansanedustaja Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja
Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että eduskunta tekisi päätökset terapiatakuusta vielä ennen joulua.
”Hyvä mielenterveys kuuluu
kaikille. On erinomaista, että Terapiatakuu-kansalaisaloite on kerännyt tarvittavat
50 000 allekirjoitusta ja saapunut eduskunnan käsittelyyn. Lämmin kiitos
aloitteen tekijöille. Heidän työnsä ansiosta mielenterveysasiat ovat nousseet
historiallisella tavalla politiikan ykkösagendalle”, kiittää Sarkomaa.
”Mielestäni eduskunnan olisi viipymättä tehtävä
totta mielenterveyden terapiatakuusta, joka rakentaisi Suomeen tehokkaan mielenterveyshoidon perustason”, sanoo
Sarkomaa.
Terapiatakuulla taattaisiin
apu erityisesti heille, joilla on vähiten voimavaroja vaatia ja hakea apua.
”Mielenterveysongelmat ovat suurimpia
syrjäytymisen syitä. Terapiatakuu varmistaa sen, etteivät
mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jää yksin, ilman apua ja
tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Jos jalka on poikki, se yleensä hoidetaan
heti, kuten oikein onkin. Sen sijaan, kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni
odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua”, Sarkomaa sanoo.
Kokoomuksen
eduskuntaryhmä on tehnyt yhteisen talousarvioaloitteen,
jossa terapiatakuun toteutukseen esitetään 35 miljoonaa euroa pysyvää
rahoitusta.
”Esitämme terapiatakuun
toteuttamista myös osana kokoomuksen
vaihtoehtobudjettia, joka osoittaa, että määrärahat terapiatakuuseen on valtion ensi
vuoden budjetista löydettävissä”, päättää Sarkomaa.
Esitämme kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa kotitalousvähennykseen yli 75-vuotiaille senioreille supervähennystä kotona asumisen tueksi. Uudistuksessa kotipalveluista tehtävää verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin 75-vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille. Samalla tyrmäämme Antti Rinteen hallituksen esityksen leikata kotitalousvähennystä. Nykyisin vähennysprosentti on 50 ja Rinteen hallitus leikkaisi sen 40 prosenttiin. Kotitalousvähennyksen leikkaus on täysin päinvastainen Rinteen hallituksen lupauksille parantaa vanhusten palveluja ja helpottaa eläkeläisien toimeentuloa.
Kokoomuksen esittämä
uudistus mahdollistaisi sen, että ikäihmisten hyvinvointia ja sujuvaa arkea
edistävät kotipalvelut voi ostaa edullisesti. Esimerkiksi 40 euron tuntitaksalla
kotipalvelun hinta olisi Rinteen mallilla 27 euroa ja kokoomuksen mallilla
seniorihinta olisi 12 euroa tunti.
Esittämämme senioreiden supervähennys hyödyttäisi kaikkia yli 75-vuotiaita eläkeläisiä, myös pienituloisia eläkeläisiä, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. Poistaisimme 100 euron omavastuun ja palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Uudistettu kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä.
Kotitalousvähennyksen uudistaminen oikeudenmukaisempaan ja ikäihmisten tarpeet paremmin huomioivaan malliin toisi lukuisia hyötyjä. Kotitalousvähennyksen korottamisella olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia kuten ihmisten kotipalveluiden ja arjen paraneminen, työpaikkojen lisääntyminen ja ikäihmisten palveluasumisen mahdollinen lykkääminen. Olennaista on ripeästi tehdä toimia, jotka lisäävät ikäihmisille mahdollisuuksia elää hyvää elämää.
Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen on tärkeää aina kun se on turvallista ja ihmisen oman tahdon mukaista. Laajennettu kotitalousvähennys tuo nykyistä paremman mahdollisuuden tukea ikäihmisten hyvää arkea ja itsemääräämisoikeutta. Kotitalousvähennyksellä ihminen voi itse valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin.
Kokoomuksen senioreiden superkotitalousvähennysmallin taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat (Kotitalousvähennys arjen tukena -raportti). Raportin laskelmien mukaan, jos 14 000 ikäihmisen tehostetun palveluasumisen tarve siirtyy puolella vuodella, kustannussäästö olisi 330 miljoonaa euroa. Valtion ja muut veronsaajat lukeutuvat myös hyötyjiin, jotka saisivat lisää verotuloja työllisyyden, palvelutuotannon ja välituotekysynnän kasvaessa samalla, kun työttömyydestä aiheutuvat menot vähenevät. Mallin nettokustannukseksi julkiselle taloudelle arvioidaan Sitran raportissa 7 miljoonaa euroa ilman, että laskelmassa huomioidaan palvelujen käytön muutoksen tuomia säästöjä.
Kannustan hallitusta kuulemaan vanhusten palveluiden kehittämisessä eläkeläisiä ja asiantuntijoita. Vastaanotin kokoomuksen ryhmän puolesta Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n eduskuntaryhmille luovuttaman kannanoton vuoden 2020 valtiontalousarvioon. Kannanotossa kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, vaativat kotitalousvähennyksen leikkaamisen perumista ja yli 75-vuotiaille korotettua vähennystä tukemaan itsenäistä selviytymistä kotona.
