fbpx Siirry sisältöön

TIEDOTE 28.5.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää, että valkoposkihanhi lisättäisiin metsästettävien lajien joukkoon. Valkoposkihanhi on nykyisin luonnonsuojelulakiimme kirjattu rauhoitettu laji. Lisäksi edustajat vaativat, että hallitus ryhtyisi vaikuttamaan EU:ssa siihen, että valkoposkihanhi poistetaan lintudirektiivin rauhoitettujen lajien listalta liitteestä I. Edustajien mukaan korvaussummien kasvattaminen, karkottimien tai ruokintapeltojen lisääminen eivät tarjoa yksinään riittävää ratkaisua.

”Valkoposkihanhi voidaan siirtää hyvin metsästettävien lajien piiriin. Hallituksen on turha piiloutua direktiivin taakse, kun kyse on miljoonavahingoista paitsi maataloudelle myös puistojen ja rantojen virkistyskäytölle. Ruotsissa ja Virossa direktiivin mahdollistamaa joustoa on hyödynnetty siten, että valkoposkihanhi on metsästyslain piirissä oleva laji ja lintudirektiivin implementointi on metsästyslain kautta. Suomen ei pidä olla EU:n mallioppilas hanhensuojelussa. Hallituksen vatulointi asian kanssa on turhaa. Terve järki ja kokoomuksen ratkaisu käyttöön”, aloitteen valmistellut Vestman vaatii.

Suomeen on saapunut arvion mukaan noin 650 000 valkoposkihanhea, jotka aiheuttavat tuhoa pelloilla. Suomen riistakeskuksen mukaan kanta voi olla jopa kaksinkertainen viiden vuoden sisällä. Tällä hetkellä ei ole tiedossa mitään tekijää, joka rajoittaisi kannan kasvutahtia. Suomen kautta muuttavien lintujen määrä kasvaa noin 10 prosentin vuosivauhtia.

”Räjähtänyt kanta kestää kyllä hallitun metsästämisen. Valkoposkihanhi on ollut jo pitkään kaupunkipuistojen tuholainen, mutta tänä keväänä sietokyky on ylittynyt myös maaseudulla. Nyt on otettava käyttöön kaikki keinot, joilla haitat saadaan pidettyä kurissa eikä vain siirretä niitä paikalta toiseen”, Sari Multala toteaa. 

Maataloudelle maksettiin vuonna 2018 noin 1,1 miljoonaa euroa korvauksia valkoposkihanhien aiheuttamista vahingoista. ELY-keskusten mukaan korvaukset ovat kasvaneet koko viimeisen vuosikymmenen ajan. Todelliset hanhien aiheuttamat taloudelliset tuhot ovat kuitenkin paljon mittavammat.

Luonnonsuojelulaki mahdollistaa vain poikkeukselliset kaatoluvat osana pelotetta. Lain tulkinta on ollut tiukka, sillä luvan saamiseksi on pysyttävä osittamaan, että vahinko on päässyt tapahtumaan. Viranomaisen on todettava, että luvalla tavoitellaan vahinkojen estämistä ja että vahingon tulee olla vakava. Suomessa onkin myönnetty vasta tänä vuonna ensimmäisen kerran 375 lupaa hanhien tappamiseen.

”Kokoomuksen mielestä viljelijöille aiheutuvia mittavia tuhoja on arvioitava myös omaisuudensuojan näkökulmasta. Jokaisen omaisuus on turvattu perustuslailla. Viljelyksiä on vaikea turvata, jos tuho on jo ehtinyt tapahtumaan. Poikkeuslupia on myönnetty vain joitakin satoja syksyksi, vaikka viljelijät tarvitsisivat poikkeuslupia heti tuhatmäärin”, Markku Eestilä ja Jukka Kopra summaavat.

Toimenpidealoite liitteenä.

Toimenpidealoitteen ovat allekirjoittaneet jo: Heikki Autto, Markku Eestilä, Janne Heikkinen, Janne Sankelo, Saara-Sofia Sirén, Mari-Leena Talvitie ja Sari Multala, Heikki Vestman, Jukka Kopra, Matias Marttinen

Lisätietoja:

Sari Multala
09 432 3101

Heikki Vestman
09 432 3051

Markku Eestilä
09 432 3016

Jukka Kopra

09 432 3082

Eduskunnan puhemiehelle

Kaikista toimialoista ravintola- ja majoitusala on koronaepidemian pahimmin taloudellisesti runtelema. Ravintola-ala on merkittävä työllistäjä suoraan ja välillisesti, ja sen kotimaisuusaste on korkea. Ravintolayritysten pääsemiseksi kannattavalle uralle olisi erityistuen yhteydessä tehtävä myös esityksiä, joilla edesautettaisiin ravintoloiden mahdollisuutta palata omilla jaloilla seisovaan kannattavaan liiketoimintaan loppuvuoden aikana, vaikka ravintoloiden toiminta tulee olemaan ainakin osin rajoitettua ja asiakkaiden paluu vanhan liiketoiminnan asiakkaiksi epävarmaa. Ravintoloiden toiminta tulee kesäkuun alusta lähtien olemaan mahdollista, mutta tavanomaista selvästi heikommin kannattavuusedellytyksin.  

Eduskunta käsitteli tiistaina 26.5.20 hallituksen esitykset laiksi ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä sekä tartuntalain väliaikaisesta muuttamisesta.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä esitti ravintoloiden ahdingon helpottamiseksi, että hallituksen tulisi tuoda viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi alkoholilain muutosesitys, jolla sallittaisiin väliaikaisesti viinien ulosmyynti ravintoloista. Kokoomus esitti myös ravintolatoimintaan kohdistuvan arvonlisäveron väliaikaista alentamista. Kokoomus on jo aikaisemmin esittänyt, että hallitus toisi eduskunnalle viipymättä esityksen pienpanimoiden etämyynnin sallimiseksi.

Lakiesitysten käsittelyn yhteydessä ei käynyt selväksi hallituksen linja näiden ravintoloille tärkeiden helpotusten osalta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä ravintoloiden alkoholijuomien ulosmyynnin sallimiseksi?

Mitä hallitus aikoo tehdä tavintolatoimintaan kohdistuvan arvonlisäveron väliaikaiseksi alentamiseksi?

Mitä hallitus aikoo tehdä pienpanimoiden etämyynnin sallimiseksi?

Helsingissä 28.5.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Vasemmistovihreän hallituksen hellimä esitys oppivelvollisuuden pidentämisestä on osoittautumassa koulutusleikkaukseksi. Esitysluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella. Helsingin kaupungin virkamiesten tuore lausuntoehdotus esitysluonnokseen on perusteellinen. On täysin mahdotonta uskoa, että kukaan lausunnon lukenut uudistusta enää kannattaisi. Niin tylysti lausuntoesitys hallituksen esityksen tyrmää. Lausunnossa nostetaan esille esityksen vakavat puutteet ja mittavat haittavaikutukset. Lausunnon lukemisen jälkeen jää yksi kysymys, miksi hallitus uudistusta ajaa? 

Helsingin virkamiesarvion mukaan esityksen kokonaiskustannukset olisivat Helsingissä yli 40 % suuremmat, mitä hallitus esityksessään väittää. Esitys on siis täysin alibudjetoitu ja on virkamiesarvioiden mukaan vaarassa johtaa kustannusten karsimiseen opetuksen laadusta ja määrästä. 

Virkamiesten arvion mukaan uudistus vaikeuttaa koronakevään aikana syntyneiden ongelmien korjaamista.  

Olen täysin samaa mieltä. Rahat tarvittaisiin koronakriisissä revenneiden oppimisen aukkojen ja erojen kuromiseen, lasten ja nuorten tukemiseen sekä opetuksen voimavarojen turvaamiseen. Oppivelvollisuuden venytysesitys ei vastaan näistä mihinkään. Päin vastoin ideologinen tavoite pidentää oppivelvollisuutta on jyräämässä oppimisen häiriöistä vakavimmin kärsineiden lasten oikeuden riittävään tukeen. Näyttää siltä, että hallitus on toistamassa 90-luvun laman kaltaisen virheen, jos se jättää kuulematta asiantuntijoita.

Lausuntoa lukemalla viimeistään valkenee, että keisarilla ei ole vaatteita, eikä lausunnosta oikein löydy yhtään perustetta hallituksen esitykselle. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei paranna koulutuksen laatua eikä tuo lisätukea oppimiseen vaikeimmassa asemassa oleville nuorille, eikä takaa toisen asteen tutkinnon suorittamista.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan oppivelvollisuus päättyisi, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta. Tämä tarkoittaa, että oppivelvollisella on edelleen mahdollisuus keskeyttää opinnot saamatta tutkintoa valmiiksi.

Helsingin virkamiesten tekemää lausuntoesitystä yritettiin pehmentää äänestyspäätöksin monin tavoin vasemmistovihreiden toimesta kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunnassa. Tosiasioita eikä myöskään lausunnon tyrmääviä pääviestejä ei tehdyt muutokset poistaneet. On pakko ihmetellä, miksi halutaan runnoa esitystä eteenpäin asiantuntijoista piittaamatta. Oheisessa linkissä on äänestystulos.

Lausunto menee vielä kaupunginhallitukseen ennen kuin se lähetetään opetus- ja kulttuuriministeriöön. On kaikkien helsinkiläisten kannalta tärkeää, että kaupunginhallitus kuuntelisi kaupungin omia asiantuntijoita ja esittäisi uudistuksen laittamista hyllylle.

Helsingin virkamiesten valmistelemasta lausunnosta on alla seitsemän suoraa lainausta. Lausuntoehdotus on kokonaisuudessaan luettavissa oheisesta linkistä.

  • Hallituksen esitysluonnokseen sisältyvät kustannusarviot ovat Helsingin käsityksen mukaan alimitoitettuja, mikä voi johtaa kustannusten karsimiseen opetuksen laadusta ja määrästä. 
  • Helsingin laskelmien mukaan uudistuksen vuotuiset kokonaiskustannukset olisivat Helsingissä yli 40 % suuremmat hallituksen esitykseen nähden.
  • Jos uudistukseen ei pystytä osoittamaan riittävää rahoitusta, sitä ei pidä toteuttaa nykyisessä tilanteessa, jossa taloudelliset ja sosiaaliset haasteet ovat kunnissa kasvamassa.
  • Mikäli rahoitus pystytään takaamaan, tulee lakien astua voimaan aikaisintaan 1.8.2022. Esitetty aikataulu ei anna riittävästi aikaa toteuttaa lain velvoitteita, valmistella sen vaatima rahoitusta sekä huolehtia kevään 2020 poikkeustilanteen jälkihoidosta. 
  • Esityksen mukaan oppivelvollisuus päättyisi, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta. Tämä tarkoittaa, että oppivelvollisella on edelleen mahdollisuus keskeyttää opinnot saamatta tutkintoa valmiiksi. Jo nykyisellään toisen asteen koulutuksen haaste on keskeyttäminen ennen tutkinnon suorittamista. On huomattava, että oppivelvollisuus ei itsessään tuo lisää tukea niille nuorille, joiden elämäntilanne on vaikea ja opiskeluvalmiudet ovat heikot toisen asteen opintojen suorittamiseen. Esityksen mukaiset rakenteelliset uudistukset voitaisiin toteuttaa myös ilman oppivelvollisuuden laajentamista.
  • Helsingin kaupungin näkökulmasta haastavaa on se, että jo nykyisin kaupungin järjestämään lukio- ja ammatilliseen koulutukseen hakeutuu runsaasti opiskelijoita muista kunnista samaan aikaan, kun Helsingissä nuorten ikäluokat kasvavat. Koulumatkojen maksuttomuus voi entisestään lisätä Helsingin houkuttavuutta, ja koulutuspaikkojen kasvava kysyntä saattaa heikentää helsinkiläisten nuorten mahdollisuuksia päästä kotikaupungissa järjestettävään toisen asteen koulutukseen.

Vetoan hallitukseen oppivelvollisuusvalmistelun keskeyttämiseksi. Perustietojen ja -taitojen puute on ydinsyy miksi toisen asteen tutkintoa ei suoriteta vaan opinnot keskeytyvät. Vakavia syitä toisen asteen tutkinnon keskeyttämiseen ovat myös mielenterveys- ja päihdeongelmat. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei vastaa näistä mihinkään.

Resurssit on laitettava lasten varhaiseen tukemiseen ja opetuksen voimavaroihin, jotta jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta riittävän osaamisen, joka kantaa vähintään toisen asteen tutkintoon. Se on Suomen tärkein tavoite.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja


kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

sivistysvaliokunnan jäsen

Tiedote 28.5.

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen 22 kansanedustajaa vaatii, että ruuhkamaksujen ja auton sijainnin seurannan valmistelu tulisi lopettaa. Marinin hallitus haluaa lisätä vielä tällä hallituskaudella ruuhkamaksun, joka perustuisi auton sijaintitietoihin. Median tietojen mukaan uuden liikennemaksun valmistelu siirtyy nyt virkamiestasolla suunnitteluvaiheeseen. Kokoomusta eduskunnan liikennevaliokunnassa edustavan Kari Tolvasen mukaan liikenteen verotusta on katsottava kokonaisuutena eikä maksutaakkaa tavallisille työssäkäyville ihmisille kokonaisuutena lisätä.

- Jos ruuhkamaksut lisätään kaiken muun verotuksen päälle, maksutaakka kasvaa työssäkäyville kohtuuttomasti. HSL:n tiemaksuselvityksen mukaan ruuhkamaksujen määrä voisi olla jopa 1300 euroa vuodessa Uudenmaan alueella liikkuvalle. Kun lisäksi ruuhkamaksuja aiotaan valvoa autojen sijaintia tarkkailemalla, ei tätä voi kannattaa, Tolvanen toteaa yksiselitteisesti.

Ruuhkamaksut eivät ole ratkaisu päästöihin. Missään skenaariossa autojen määrä Suomen teillä ei laske merkittävästi eikä laajan autottomuuden varaan voi pitkien etäisyyksien Suomessa rakentaa strategiaa.  

- Avain on puhtaassa autoilussa, ei autoilun syyllistämisessä. Ruuhkamaksu verottaa ihmisen liikkumista, ei päästöjä. Kokoomus haluaa päinvastaista. Liikkumisen tulee olla vapaata, mutta päästöjä on vähennettävä, Tolvanen kiteyttää.

Kokoomuksen viikko sitten julkaisemassa ”Talous kasvuun, päästöt laskuun” ympäristö- ja ilmasto-ohjelmassa on esitetty keinoja, jolla päästöt saadaan laskuun myös liikenteessä. Tolvasen mukaan ajetun kilometrin sijaan päästövähennyskeinot tulisi kohdentaa päästöihin.

- Avain on tehdä puhtaampien autojen hankkimisesta halvempaa. Eli verojen painoa on siirrettävä auton hankinnan verosta siitä syntyviin päästöihin. Ruuhkamaksu ei määräytyisi päästöjen mukaan eikä ole tarpeellinen uusi vero ainakaan Suomen liikenteen mittakaavoilla, Tolvanen huomauttaa.

Kokoomuksen 22 kansanedustajaa vaatii hallitukselta liikenteen verotuksen kokonaistarkastelua. Pistemäinen muutos liikenteen verotukseen ei palvele vähäpäästöisen liikenteen kokonaisuutta.

- Jos halutaan aidosti vähentää päästöjä liikenteessä kaikilta osin ja samalla pitää huolta siitä, että ihmiset pääsevät vapaasti liikkumaan työpaikalle, kotiin ja vapaa-ajan viettoon, täytyy liikenteen verotusta katsoa kokonaisuutena. Tällä hetkellä Marinin hallitus valitettavasti lisää taas yhden pistemäisen palan liikenteen verotuksen kokonaisuuteen välittämättä niistä, joiden täytyy liikkua työmatkat autolla, riippumatta tiemaksuista tai niiden suuruudesta, Tolvanen päättää.

Ruuhkamaksujen ja auton sijainnin seurannan valmistelun lopettamista sekä liikenteen verotuksen kokonaistarkastelua vaatii mm. Kari Tolvanen, Pia Kauma, Mia Laiho, Jukka Kopra, Markku Eestilä, Anna-Kaisa Ikonen, Arto Satonen, Pauli Kiuru, Ville Kaunisto, Sari Multala, Marko Kilpi, Matias Marttinen, Anne-Mari Virolainen, Terhi Koulumies, Sari Sarkomaa, Pihla Keto-Huovinen, Jaana Pelkonen, Ruut Sjöblom, Heikki Vestman, Timo Heinonen, Sinuhe Wallinheimo, Sanni Grahn-Laasonen.

Lisätietoja:

Kari Tolvanen, puh. 0405835501

Tiedote 28.5.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Paula Risikko ja Anna-Kaisa Ikonen ovat huolissaan siitä, että vanhuspalvelujen uudistamistyössä on kokonaan unohdettu vanhukset itse, sekä heidän tarpeistaan lähtevät palvelut. Ministeri Kiurun asettama vanhuspalvelujen uudistamistyöryhmän loppuraportti valmistui viime viikolla, mutta sen antia on ruodittu laihaksi.

”Raportilla jälleen kerran lykätään asioita jatkovalmisteluun. Minkäänlaisia toimia palvelujen saatavuuden parantamiseksi raportissa ei ehdoteta. Kokoomus on esittänyt vanhuspalvelulain velvoittavuuden lisäämistä, jotta hyvä hoito ja inhimillinen kohtelu toteutuisi yhdenvertaisesti jokaisen vanhuksen osalta. Vaadimme vastuuministeri Kiurulta vaikuttavampia toimia vanhusten palveluiden ja kohtelun parantamiseksi”, kokoomusedustajat sanovat.

Hallituksen oli määrä valmistella raportin pohjalta esitys, joka muun muassa turvaisi ja vahvistaisi kotihoitoa. Hallituksen aikaisemmin esittämän ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen vaikutuksesta pelkona on ollut, että hoitajia vähennetään kotihoidosta.

”Kokoomuksen mielestä hoitajia on lisättävä niin ympärivuorokautiseen hoivaan kuin kotihoitoon ja omaishoitajien tueksi. Suomalaisten on voitava luottaa, että ikääntyessään jokainen saa hyvän hoivan, hoidon sekä inhimillisen kohtelun. Nyt julkaistussa raportissa ei kuitenkaan ole ratkaisuja, joilla kotihoidon hoitajakatoa voitaisiin ehkäistä. Hallitukselta tarvitaan nyt vahva viesti siitä, miten kotihoidon tilanne turvataan?”, edustajat kysyvät.

Huoli vanhuspalveluiden kestämättömästä tilanteesta on ollut laajasti keskustelussa keväällä 2019 esiin nousseiden räikeiden puutteiden jälkeen.

”Hallitus on unohtanut hoivan tarpeessa olevat vanhukset. Ikääntyneet ja heidän omaisensa odottavat edelleen parannuksia vanhusten palveluiden laatuun ja saatavuuteen. Nyt julkaistun raportin perusteella odotukset ovat heikot. On vakavaa, että Marinin hallituksen toimet vanhusten palveluiden parantamiseksi ovat vaarassa jäädä tekemättä”, edustajat sanovat.

Lisätietoja,

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Paula Risikko, 050 511 3107

Anna-Kaisa Ikonen, 09 432 3062

TIEDOTE 26.5.2020

Vuosittain Suomessa sairastuu noin 14 500 henkilöä muistisairauteen, ja tällä hetkellä meillä on lähes 200 000 muistisairasta. Suomessa on tällä hetkellä muistiohjelma vuosille 2012—2020. Kansalliselle muistiohjelmalle tarvitaan kuitenkin ehdottomasti jatkoa, jotta tutkittuihin suosituksiin ja hyviin käytäntöihin turvaavaa politiikkaa voidaan jatkossakin tehdä.

”Kansallinen muistiohjelma on meillä toiminut hyvin muistipolitiikan tukijalkana, jolla erityisesti kuntapäättäjiä on tuettu pitkäjänteiseen ja kokonaisvaltaiseen politiikkaan. Siksi olemme jättäneet hallitukselle toimenpidealoitteen muistiohjelman jatkamisesta.” sanovat kansanedustajat Merja Mäkisalo-Ropponen, Sari Sarkomaa ja Pasi Kivisaari.

”Muistisairaudet liitetään yhä virheellisesti osaksi niin sanottua normaalia ikääntymistä. Muistisairaudet eivät ole vain ikääntyneiden sairauksia. Suomessa arvioidaan olevan noin 7000 työikäistä muistisairasta. Tämä on väärinkäsitys myös johtanut tilanteisiin, joissa muistisairaita ei ole päätöksiä tehdessä katsottu vammaiseksi ja heiltä on evätty lain mukaiset palvelut.” Mäkisalo-Ropponen sanoo.

"Muistiohjelmassa tulee olla vahvasti mukana myös aivoterveellinen ravitsemus, liikunnan edistäminen ja kuntoutus. On varmistettava, että liikunta ja oikea-aikainen kuntoutus sekä kuntouttava työote ovat mukana muistisairauksien ennaltaehkäisyssä ja hyvän hoidon kehittämisessä. Tutkimukset osoittavat liikunnan edistävän aivoterveyttä elämän kaikissa vaiheissa. Erityisen tärkeää on varmistaa, että muistisairaiden kuntoutus ja muut palvelut sekä omaishoitajien tuki toimivat myös koronaepidemian aikana.” Sarkomaa muistuttaa.  

”Keskeistä tälle uudelle ohjelmalle olisi rakentaa hallintoalat ylittäen aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma vauvasta vaariin, sillä aivoterveyden edistäminen alkaa jo äitiysneuvolasta. Muistiohjelmasta tulee rakentaa myös kattava ohjenuora, jotta palveluiden, hoidon ja kuntoutuksen eheä polku voidaan turvata kaikenikäisille muistisairaille.” Kivisaari sanoo.

”Vammaispolitiikka ja ikäihmisten ihmisoikeuksien puolustaminen eivät ole puoluepolitiikkaa ja siksi olemme Muistiliiton puheenjohtajistona halunneet tehdä aloitteen muistityön asiantuntijoiden ja muistiyhdistysten toivomuksesta. Aivoterveyden ja muistiystävällisyyden vauhdittaminen on koko Suomen asia.” kansanedustajat päättävät. 

Lisätietoja

Merja Mäkisalo-Ropponen, puh. 050 357 9090

Muistiliiton puheenjohtaja, kansanedustaja (sd)  

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Muistiliiton 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja (kok)

Pasi Kivisaari, puh. 050 347 9334

Muistiliiton 2. varapuheenjohtaja kansanedustaja (kesk.)

Hallitus on valmistelemassa yleistä yritysten kustannustukea auttamaan koronaepidemiasta kärsiviä yrityksiä pahimman kassakriisin yli. Pahasti myöhässä olevan tuen valmistelusta valottavassa tiedotustilaisuudessa Ministeri Lintilä kertoi, että liikevaihtoa koskevat tiedot saadaan suoraan verottajalta tarkoittaen siis alv-ilmoituksia ja palkkoja. On olemassa riski, että tässä mallissa kuntoutusalan yrittäjät jäävät ikävällä tavalla väliinputoajiksi ja ilman mahdollisuutta hakea kipeästi tarvitsemaansa tukea.

Kuntoutusalan yrittäjien liikevaihdosta suurin osa on arvonlisäverotonta liikevaihtoa. Vaikka moni yrittäjistä on ALV-rekisterissä, on suurin osa liikevaihdosta alv 0 % terveyden- ja sairaanhoitoa. Tästä johtuen alv-verotettava tulot saattavat olla samat tai melkein samat kuin ennen koronavirustakin, vaikka todellisuudessa kaikesta liiketoiminnasta olisi valtaosa pudonnut pois. Jos liikevaihdon muutoksen määrittäminen tehdään verottajalle tehtyjen säännöllisten alv-ilmoitusten perusteella, jää arvonlisäverottomassa liikevaihdossa tapahtunut muutos huomioimatta nimenomaan kuntoutusalan yrityksillä. Kuntoutusalan toimijoilla liikevaihdon väheneminen on todennettava muulla tavalla, kuin verottajan alv-rekisteristä tietoja vertaamalla, esimerkiksi kuukausikohtaisilla selvityksillä kirjanpidosta. Yrityskentän erilaisuus on otettava huomioon hallituksen valmistelussa ja päätöksenteossa. Olisi kohtuutonta ja yrityksiä eriarvoistavaa, jos kuntoutusalan yritykset jäävät tukien ulkopuolelle.

Vetoan hallitukseen, että kuntoutusalan yrittäjien asema huomioidaan yleisen yritysten kustannustuen valmistelussa.

Koronaviruksen aiheuttama poikkeusolo on aiheuttanut viimeisen kahden kuukauden aikana paljon vaikeuksia kuntoutusalalla. Kuntoutusyrittäjien tekemän selvityksen mukaan kuntoutusalan yritysten liikevaihto on tippunut koronakriisin myötä jopa 50 %:a ja 75 %:a yrityksistä on joutunut sopeuttamaan toimintaansa irtisanomalla tai lomauttamalla henkilökuntaa. Kuntoutusala on kokemassa poikkeusolojen aikana ennennäkemättömän konkurssiuhkan, jolla on suuret vaikutukset ihmisten hyvinvointiin. Kuntoutusyritysten konkurssiaallon myötä kuntoutuspalveluiden saatavuus heikkenisi merkittävästi.

Suomen uudelleen rakentamisessa on varmistettava, että laadukkaita terapia- ja kuntoutusalan palveluita on saatavilla jatkossakin. Kuntoutusalan yritykset tuottavat paljon lakisääteistä kuntoutusta. Jos näitä yrityksiä ei enää koronakriisin jälkeen olisi, kuntoutuspalvelujen saatavuus romahtaisi. Kuntoutusalan ammattilaiset ovat monin tavoin vastuussa lasten, aikuisten ja ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn parantamisesta ja ylläpidosta.

Yritystoiminnan pyörien käyntiin saaminen ripeästi ja turvallisesti auttaa parhaiten ehkäisemään konkursseja. Sosiaali- ja terveysministeriön ja muiden viranomaisten moninaiset ohjeistukset ja suositukset ovat luoneet epävarmuutta. Vaikka ohjeita on yritetty korjata, edelleenkään eivät terapeutit pääse tai heitä uskalleta päästää esimerkiksi kaikkiin hoitokoteihin. Toivon erityisiä toimia vastuu ministereiltä ja terveysviranomaisilta että, sairaanhoitopiirit, asumisyksiköt, koulut ja päiväkodit avaisivat turvallisesti ovensa kuntouttajille. Viranomaisilta ja hallitukselta tarvitaan rajoitusten purun yhteydessä selkeitä viestejä siihen, että ihmiset uskaltavat lähteä liikkeelle ja monin osin pysähdyksissä oleva kuntoutus saadaan käyntiin.

Ehdotan, että osana koronaepidemian aiheuttamaa sote- palvelujen käytön vajeen ns. hoivapommi purkua aivan erityisesti vauhditetaan kuntoutusta. Nyt on aika toimia, kerätä luovia ideoita ja käyttää olemassa olevia tutkittuja kuntoutusmalleja. Se maksaa itsensä takaisin ihmisten toiminta- ja työkykynä sekä parempana elämän laatuna.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

25.5.2020

Diabetesuutisointi on keskittynyt viime aikoina varoittelemaan diabetesta sairastavia koronavirustaudin vakavammista tautimuodoista. Diabetesta sairastavat kuuluvat riskiryhmiin, etenkin jos hoitotasapaino on huono tai on ilmaantunut lisäsairauksia.

Diabetesliitto toteutti huhtikuussa 2020 kyselyn diabetesta sairastaville ja heidän läheisilleen koronaepidemian aiheuttamien poikkeusolojen vaikutuksista diabeetikoiden arkeen. Suurin osa diabeetikoista on sopeutunut koronavirusepidemian aiheuttamiin poikkeusoloihin hyvin. Puolet kyselyyn vastanneista koki henkisen ja fyysisen terveydentilansa hyväksi, ja arjen sujuvan ilman suuria ongelmia.

Kyselyvastauksista käyvät selvästi ilmi diabetesta sairastavien erilaiset tilanteet ja vaihtelevat voimavarat. Osa on sopeutunut hyvin uuteen arkeen, keksinyt uusia tapoja liikkua ja ylläpitää terveyttä ja ottanut sujuvasti käyttöön etäyhteydet yhteydenpidossa ystävien ja perheen kanssa.

Osa taas kokee muuttuneen arjen ja elämänrytmin hankalana. Moni kertoi hupenevista voimavaroista ja lamaantuneisuudesta, mikä saattoi näkyä epäsäännöllisinä ruokailuina, liikunnan vähentymisenä, mielialan laskuna ja heikentyneenä hoitotasapainona.

- Pitää muistaa, että hyvä hoitotasapaino ei synny itsestään. Diabetesta sairastavat tarvitsevat omahoitonsa tueksi osaavaa terveydenhuoltoa, hoitotarvikkeita ja vertaistukea, ja kaiken tämän tulee toteutua myös koronatilanteessa. Poikkeustilanteessa hoitoa on ajettu alas ja ihmiset ovat myös itse peruuttaneet aikoja. Tarttumalla pikaisesti toimiin voidaan välttää muissa maissa tehdyt virheet. Koronaepidemian takia hoitamatta jäävät sairaudet voivat sairastuttaa ja aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia jopa koronavirusta enemmän. Kannustan kuntia toimiin pitkäaikaissairaiden hoitoon pääsyn turvaamiseksi, ihmisiä ei saa jättää jonoon, painottaa eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Suurin vaikutus hyvinvointiin oli sosiaalisen kanssakäymisen vähenemisellä. Moni on kokenut eristäytymisen rankaksi. Vastaajat kertoivat kaipaavansa läheisiään, osa koki yksinäisyyttä ja ahdistusta.

- Myös neuvontapuhelimeemme on tullut yhteydenottoja. Meillä on etenkin ikääntyneitä diabetesta sairastavia nyt ihan yksin hoitonsa kanssa, kertoo Diabetesliiton toiminnanjohtaja Janne Juvakka.

Yleisin huolenaihe kyselyyn vastanneilla oli koronaan sairastuminen, sairastumisesta selviäminen ja sen vaikutus diabetekseen. Toisena suurena huolena vastaajilla oli insuliinien ja muiden lääkkeiden sekä hoitotarvikkeiden saatavuus. Huolta ja epävarmuutta aiheuttivat myös terveydenhuollon vastaanottokäynnit. Monella diabeteksen seurantakäynti oli siirtynyt eikä uutta ajankohtaa ollut tiedossa. Useat myös kokivat tarvetta terveydenhuollon avulle, mutta eivät hakeutuneet vastaanotolle koronavirukselle altistumisen pelossa. 

- Ihmisten tilanteet ovat erilaisia ja tuen tarve vaihtelee. Omahoidon tuki korostuu poikkeusoloissa, jolloin henkinen jaksaminen on muutenkin koetuksella. Hoitoon hakeutumisen ja hoitoon pääsyn kynnyksen pitäisi itse asiassa olla diabeetikoidenkin kohdalla aikaisempaa matalammalla tasolla, jotta vakavilta komplikaatioilta vältyttäisiin. Huolenaiheena ovat myös he, jotka tälläkin hetkellä sairastavat tietämättään diabetesta – jos kiireetöntä hoitoa vielä lykätään, on heidän löytämisensä ja hoitoon pääsynsä entistäkin haastavampaa. Seurantakäynnit on syytä toteuttaa, niitä ei kannata jättää välistä, kehottaa diabetesverkoston varapuheenjohtaja Katja Hänninen.

Jotakin hyvääkin koronakeväästä oli jäänyt käteen: moni kertoi arjen kiireiden rauhoittumisesta ja iloitsi siitä, että perheelle ja itselle mieluisille asioille oli jäänyt enemmän aikaa.

- Se ilahduttaa, että diabeetikot ja heidän läheisensä ovat löytäneet elämään myös uutta voimaa ja jakaneet vinkkejä arjen hyvinvointiin toisillekin. On myös hienoa, että Diabetesliitto tarjoaa tukea ja palveluita poikkeusoloissa etäyhteyksin neuvontapuhelimessa, sosiaalisessa mediassa ja verkkovertaistuen avulla. Pitää muistaa, että diabetesta sairastaa Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä, diabeetikot eivät ole yksin, Sari Sarkomaa toteaa.

Diabetesliiton kyselyyn vastasi lähes kolme tuhatta diabeetikkoa ja läheistä, joista miltei puolet oli yli 65-vuotiaita. Tutustu diabeetikoiden arjen hyvinvoinnista kertoviin kyselytuloksiin täällä.

Lisätietoja eduskunnan diabetesverkostosta.

Pääministeri Marinin hallituksen on syytä tehdä valtiokeskeiseen toimintatapaansa muutos. Yhteistyön ohuus pääkaupunkiseudun kanssa kriisin hoidossa on ollut virhe. Käyttämätön kaupunkipolitiikka on valjastettava voimavaraksi, kun koronaepidemian vaurioita korjataan. Maan kasvun veturi on otettava kumppaniksi. Helsingissä on mittava osaaminen ja sinne globaalissa maailmassa uudet ilmiöt ensimmäisenä tulevat. 

Koronaepidemia on koitellut koviten Helsinkiä. Koronatarunnoista noin 40 prosenttia on ollut Helsingissä. Kiitos suomalaisille, jotka ovat sisukkaasti noudattaneet ohjeita, koronatartunnat ovat taittuneet. Sen sijaan rajoitteiden purkamisessa on hallitus kompastellut. Koska elinkeinorakenteemme on palveluvaltainen, ovat koronarajoitukset tuoneet paljon lomautuksia ja irtisanomisia. Hallituksen viivästyneet toimet ravintola- ja matkailualan tukemisessa ja yrittäjille nopean suoran tuen tuomisessa ovat entisestään vaikeuttaneet yrittäjien tilannetta. Hallituksen on pystyttävä parempaan. Talouden pyörät on saatava turvallisesti ja ripeästi käyntiin. 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille on tulossa koronaepidemiasta vuosien 2020-2021 osalta 200 miljoonan euron lisäkustannukset. On tärkeää, että valtio korvaa  kasvavat kustannukset suoraan HUS:lle. Myös Helsingin koronakustannukset ovat suuret.

Hallituksen on pidettävä kiinni siitä, että valtion talouden tukikokonaisuus ja kompensaatio kunnille kohdennetaan koronasta aiheutuneiden tulomenetysten ja menolisäysten mukaisessa suhteessa, eikä aluepoliittisin perustein. Tämä on erityisen tärkeää Helsingin verotulon menetysten osalta. 

Helsingin seudun uuden maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen aikaansaaminen on välttämätöntä niin, että valtio sitoutuisi suuriin ja nopeasti käynnistettäviin liikenneinvestointehin. Sopimuksella on mahdollista edistää koko maan koronakriisistä palautumista ja vauhdittaa kestävän kasvun liikennejärjestelmää, asumista ja muuta elinympäristöä. Valtiovallan toimet saisivat uudenlaista vaikuttavuutta, kun sopimuksellisuutta pääkaupunkiseudun kanssa lisättäisiin myös muissa asioissa.

Pula osaajista on kasvun ja työllisyyden jarru pääkaupunkiseudulla. Olemme johtamani Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan voimin vaatineet korkeakoulujen lisäpaikkoja pääkaupunkiseudun korkeakouluihin. Tämä on perusteltua myös alueellisen tasa-arvon kannalta. Alueellamme on alitarjonta aloituspaikoissa suhteutettuna ylioppilastutkinnon suorittaneisiin. Usea taho on yhtynyt vaateeseen lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja, enää puuttuu hallituksen kanta. Esitys määrärahoista tehtävä niin, että aloituspaikkoja voidaan lisätä jo ensi syksylle. Hallituksen pitää antaa kesäkuun lisätalousarviossa eduskuntaan myös esitykset liikenneinvestointihankkeista sekä koronakriisin Helsingille ja HUS:lle tuomien menetysten kompensaatiosta. Suomen nousu koronakriisistä ja työllisyysasteen nosto pohjoismaiselle tasolle ei onnistu ilman vahvaa metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa. 

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu Helsingin uutiset -lehdessä 23.5.2020

Suomi on aina pärjännyt korkealla osaamisella ja sivistyksellä. Se on kansakuntamme tärkein pääoma. Koronaepidemian tuomassa taantumassa on viisasta investoida koulutukseen.

Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen on vahvat perustelut. Maamme koulutustason nosto, hakijasuman purkaminen sekä alojen ja alueiden osaajapula. On vakavaa, ettei Marinin hallitus ole varannut eduskunnan käsittelyssä olevaan koko eduskuntakautta koskevaan julkisen talouden suunnitelmaan lisäaloituspaikkoihin määrärahoja. Ei vaikka asia on luvattu hallitusohjelmassa.

Ahkerasti pääsykokeisiin lukeville nuorille ja koko maamme tulevaisuudelle tervetullut puheenvuoro tuli opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäälliköltä Anita Lehikoiselta. Hän linjasi, että ensi syksyn aloituspaikkojen määrärahaa kaavaillaan kesäkuussa eduskuntaan tuotavaan lisäbudjettiin. Olemme kokoomuksen sivistysvaliokuntaryhmän voimin ajaneet aloituspaikka- ja määrärahalisäystä samoin moni muukin taho kuten maamme korkeakoulut. 

Korkeakoulujen sisäänpääsystä on tullut tulppa tai pullonkaula, jonka seuraukset näkyvät pulana osaavasta työvoimasta. Teollistuneiden maiden järjestö OECD patisti viime vuonna julkaistussa maaraportissaan Suomea korjaamaan tämän epäkohdan.

Pula osaajista on kasvun ja työllisyyden jarru erityisesti pääkaupunkiseudulla. Olemme johtamani Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan voimin vaatineet korkeakoulujen lisäpaikkoja erityisesti pääkaupunkiseudun korkeakouluihin. Tämä on perusteltua myös alueellisen tasa-arvon kannalta. Alueellamme on alitarjonta aloituspaikoissa suhteutettuna ylioppilastutkinnon suorittaneisiin. 

Kevät on poikkeuksellinen kevään ylioppilaille ja pääsykkeisiin valmistautuneille hakijoille. Varsinkin kun yliopistot muuttivat valintamenettelyä kesken yhteishaun. Oikeusasiamies tutkii päätöksen lainmukaisuutta. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisen kautta useampi nuori pääsisi korkeakouluun sisään onnellisena päätöksenä tälle raskaalle keväälle.

Usea taho on yhtynyt vaateeseen lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja, enää puuttuu hallituksen kanta. Tiedeministeri Hanna Kososen puheenvuoroa odottaa nyt koko Suomi. Tiedeministerin pitää olla osaamisen, korkeakoulujen ja nuorten puolella. Suomi nousee koronanepidemian alhosta vain osaamisella.

Lämpimästi tervetuloa mukaan järjestämilleni etäkahveille ke 11.6 klo 18-19.15. Voit ilmoittautua mukaan lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Etäkahvit järjestetään Teamisissa. Saat tarkemmat osallistumisohjeet ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen ennen tapahtumaa. Tervetuloa mukaan!

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu Munkin Seutu -lehdessä

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram