Siirry sisältöön

Kokoomus tekee hallitukselle välikysymyksen vanhus- ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä. Puolueen ja eduskuntaryhmän johto on kokoontunut vuosittaiseen kesäkokoukseen Maarianhaminaan.

Kokoomus tekee hallitukselle välikysymyksen vanhus- ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä. Asiasta päätti puolueen ja eduskuntaryhmän johto, joka on kokoontunut kaksipäiväiseen kesäkokoukseen Maarianhaminaan.

Puolue on huolissaan kriisiytyneestä vanhuspalvelujen tilanteesta, jossa hoitajapulan syveneminen ja samanaikaisesti ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen kiristyminen ovat johtaneet vanhustenhoidossa yhä vaikeampiin ongelmiin.

“Kyse ei ole mahdollisista uhkakuvista, vaan palvelut ovat jo nyt kriisissä. Ikäihmiset eivät saa Suomessa ansaitsemaansa hoitoa, kun hoitajia ei riitä hoitajamitoituksen täyttämiseen ja hoitopaikkoja siksi suljetaan”, puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo.

Hyvinvointiala on arvioinut, että pelkästään kolmella suurimmalla hoivatuottajalla on yli 3000 tyhjää asiakaspaikkaa, kun hoitajia ei riitä hoitajamitoituksen täyttämiseen. Kokoomus vaatii, että hallitus tekee pikaisesti kaiken tarvittavan tilanteen korjaamiseksi.

“On vakava virhe, että hallitus on laiminlyönyt toimet hoito- ja hoiva-alan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi. Nyt näemme, miten hoitajapula vaikuttaa kaikkeen vanhus- ja terveyspalveluissa. Säädetyn hoitajamitoituksen toimeenpanossa eteneminen ilman, että voidaan turvata henkilöstön saatavuus ja korjata jo nyt tapahtunut palveluiden heikkeneminen, on hallitukselta vastuutonta politiikkaa”, kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

“On epäinhimillistä, että yhä useampi moni- ja muistisairas jää vaille palveluja, joihin heillä olisi oikeus. Hoitajamitoituksen uudelleentarkastelu ei riitä, vaan hallituksen budjettiriihessä kyettävä päättämään korjaussarjasta vanhustenhuollon ja sote-palveluiden kriisiytyneeseen tilanteeseen. Kokoomus haluaa turvata hyvän hoidon ja hoivan kaikille sitä tarvitseville ikäihmisille”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomus vaatii, että vanhuspalvelut laitetaan kuntoon kokonaisuutena: kotihoito, hoivakodit ja omaishoito. Puolueen mukaan kaikkiin vanhuspalveluihin tarvitaan lisää hoitajia. Puolue painottaa huoltaan koko terveyspalvelujen kriisistä, kun ongelmat kasaantuvat kaikille vanhus- ja terveyspalveluiden tasoille. 

“Kiristyvä hoitajamitoitus johtaa hoitajapulaan kotihoidossa. Samaan aikaan ympärivuorokautisia hoivapaikkoja suljetaan ja kotihoidon tarve vain kasvaa. Kun ikäihminen ei pääse hoivakotiin, eikä saa palveluita kotiinsa, hän suuntaa päivystykseen ja erikoissairaanhoitoon. Samalla henkilöstön kuormitus kasvaa joka tasolla. Kierre on kestämätön”, Orpo sanoo.

Kokoomus vaatii hallitukselta selvityksen siitä, mitä se aikoo tehdä parantaakseen vanhus- ja terveyspalveluiden tilannetta. Puolue edellyttää hallitukselta toimenpiteitä päivystysruuhkien helpottamiseksi sekä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi.

“Vanhukset ja heidän läheisensä ansaitsevat nämä vastaukset ja toimenpiteet hallitukselta. Hallitus lupasi hyvää hoitoa, mutta nyt yhä useampi valvoo öisin miettien, miten oma läheinen viimeiset aikansa viettää ja mistä saa avun. Hallitus, nyt on aika katsoa peiliin ja tunnistaa omat katteettomat lupaukset”, Orpo painottaa.

Ympäriinsä keskelle ihmisten kulkureittejä holtittomasti hylätyt sähköpotkulaudat ovat ikävä ongelma kaupungissa liikkujille. Varsinkin jalankulkijat ovat vakavassa vaarassa jalkakäytävillä lainvastaisesti huristelevien sähköpotkulautailijoiden keskellä. Helsingin katukuvan täyttäneet sähköpotkulaudat aiheuttavat monille pelkkää harmistusta. 

Sähköpotkulautailu on laitettava kuriin turvallisten katujen takaamiseksi. On välttämätöntä lisätä tietoisuutta sähköpotkulautailun säännöistä ja erityisesti liikennesäännöistä. Sähköpotkulautoja koskevat samat säännöt kuin polkupyörällä ajoa. Sähköpotkulaudoilla ajo ei tuo lupaa huristella missä ja miten vain.

Liikenneturvan kyselyssä 75 % tiesi, että kääntyessä tulee näyttää suuntamerkkiä. 64 % tiesi, että sähköpotkulaudalla kuuluu ajaa pääsääntöisesti pyöräväylillä. Sähköpotkulautailuun liittyviä liikennesääntöjä on tuotava esille eri tahoilla. Lasten ja nuorten osalta merkittäviä tahoja ovat vanhemmat ja koulu.

On mainiota, että poliisi on tänä kesänä tehnyt sähköpotkulautailun tehovalvontaa. Poliisi on määrännyt Helsingissä sähköpotkulautailijoille 252 liikennevirhemaksua tai sakkoa huhtikuun alusta alkaen heinäkuun loppuun mennessä. Valvonnalla ja sanktioilla pyritään muuttamaan sähköpotkulautailijoiden liikennekäyttäytymistä.

On myönteistä, että Helsingissä tekemämme sähköpotkulautailun rajoitustoimet ovat vaikuttaneet. Tänä vuonna sairaalahoitoa vaatineiden sähköpotkulautaonnettomuuksien määrä on vähentynyt huomattavasti. Kesä-heinäkuussa onnettomuuksia oli noin 60 kun vielä viime vuonna vastaava luku oli noin 200. Silti sähköpotkulautaonnettomuudet tulevat edelleen inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin kalliiksi sekä kuormittavat täysin kohtuuttomasti jo äärirajoilla toimivaa terveydenhuoltoamme. Tilanne on kestämätön.

HUSin tutkimuksen mukaan kustannukset yhteiskunnalle Helsingissä tapahtuneista sähköpotkulautaonnettomuuksista olivat vuonna 2021 peräti 1 712 400 euroa. Yksityisen sektorin kustannuksia ei ole tässä mukana. On toivottavaa, että yhä useampi sähköpotkulautailija ryhtyisi käyttämään kypärää. HUSin päivystyksiin tulleista loukkaantuneista sähköpotkulautailijoista vajaalla puolella oli keskivaikeita tai tätä vaikeampia vammoja ja vain kolme prosenttia heistä käytti kypärää. Loukkaantuneista reilu puolet oli päihtyneitä. 

Lisätoimia sähköpotkulautailun kuriin saamiseksi on välttämätöntä tehdä. Kiireellistä on säätää viipymättä sähköpotkulautojen ja -pyörien kuskeille laista puuttuva promilleraja. Promilleraja helpottaisi päihtyneenä ajamisen valvontaa. Poliisilla ei ole käytännössä oikeutta puhalluttaa epäiltyjä ilman jo aiheutunutta vaaraa tai tapaturmaa. Selvitän parhaillaan muita lakimuutostarpeita, jotta Helsinki voisi asiasta toimia vaikuttavammin. 

On perusteltua arvioida laajaa skaalaa toimia niin Helsingissä kuin koko Suomessa, joilla sähköpotkulautojen aiheuttamat ongelmat saadaan eri toimijatahojen kanssa yhteistyössä kuriin. Olemme Helsingissä toimineet viisaasti rajoittaessamme sähköpotkulautojen nopeuksia. Vuokrasähköpotkulautoja ei ole enää saatavilla viikonloppuöisin kello 00—05 ja päivisin vuokrapotkulautojen enimmäisnopeus on laskettu 25:stä 20 kilometriin tunnissa sekä öisin 15 kilometriin tunnissa. Rajoitusten tiukentaminen on edelleen perusteltua. Ympäri kaupunkia on tehty sähköpotkulaudoille parkkiruutuja. Jatkossa kaupungin pitää lisätä potkulaudoille osoitettuja selkeitä pysäköintipaikkoja ja mahdollisesti rajoittaa niillä ajoa tietyillä alueilla kuten esimerkiksi torialueilla sekä niiden liepeillä. 

Useissa Euroopan maissa sähköpotkulautoja osataan jo käyttää asianmukaisesti ajamalla pyöräkaistoilla sekä parkkeeraamalla ne jalkakäytävän sivuun tai omiin parkkiruutuihinsa. On korkea aika sille, että näin toimivat sähköpotkulautailijat Helsingissäkin.

Helsingin on oltava turvallinen, esteetön ja viihtyisä kaupunki kävellä ja liikkua eri kulkumuodoilla kaikenikäisille kaikkina vuoden aikoina.


Perustellusti paljon huolta herättänyt hallituksen esitys yrittäjän eläkelain (YEL) muuttamisesta on eduskunnan käsittelyssä.

Oli ikävää, että lakiesitystä valmistelleessa työryhmässä yrittäjien näkemys sivuutettiin. Myöskään hallitus ei yrittäjiä kuullut vaan toi esityksen yrittäjien näkemyksien vastaisesti yksimielisenä eduskuntaan.

YEL-järjestelmää on uudistettava, mutta se on tehtävä reilulla tavalla. Kaavamaisesti sovellettuna valtakunnallinen mediaanipalkka YEL-maksun perusteena kohtelisi yrittäjiä epäoikeudenmukaisesti. Monelle pienyrittäjälle eläkemaksujen kaavamainen korottaminen merkitsee pahimmillaan yrityksen kaatumista.

Eri toimialojen sisälläkin tuottavuus- ja palkkahajonta on usein erittäin suurta. Yrittäjiä on mahdotonta ja järjetöntä sovittaa yhteen muottiin. Lakiesityksen käsittelyssä on myös ymmärrettävä, ettei kukaan muu kuin yrittäjä voi tietää oman työpanoksensa määrää. Eduskunnassa on huolehdittava, että yrittäjän näkemyksellä on sille kuuluva asema tietolähteenä työtulon määrittämisessä.

Eduskunnassa on tehtävä lakiesitykseen muutokset, joilla varmistetaan, että yrittäjien eläkelaki säädetään ymmärtäen eri yrittäjien, yritysten ja toimialojen erityispiirteet. Nyt jos koskaan on edistettävä yrittäjyyttä eikä kampitettava.

Hallituspuolueilla on eduskunnassa enemmistö ja on tärkeää, että he sitoutuisivat yhteistyöhön ja tukemaan välttämättömiä muutoksia tekemäänsä yrittäjien eläkelakiesitykseen. Yrittäjyys on tärkeä kivijalka, joka kannattelee suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuuston sekä -hallituksen jäsenenä eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.

Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita. Ne ovat minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vetoaa hallitukseen, jotta se kuulisi mittavan joukon vanhustenhoitoon, geriatriaan ja palliatiiviseen hoitoon erikoistuneiden lääkäreiden hätähuudon hoivakodissa ja saattohoidossa olevien ihmisten hyvän hoidon puolesta. Lääkärit varoittavat hoivakotien akuuttilääkevarastoja rajoittavien uusien säädösten ja ohjeiden heikentävän hoidettavien elämän ja hoidon laatua sekä ruuhkauttavan entisestään päivystyksiä.

Sarkomaa pitää perusteltuna, että STM ja Valvira kuulisivat käytännön työtä tekeviä lääkäreitä ja arvioisivat säädöstä ja ohjeita viipymättä uudestaan. Sarkomaa on jättänyt lääkäreiden jättämän kannanoton pohjalta kirjallisen kysymyksen rajatun akuuttilääkevaraston sisällön rajoittamisesta sekä yhdenvertaisen lääkehoidon turvaamisesta hoivakodeissa ja saattohoidossa. 

Valtioneuvoston asetuksessa 192/2022 lääkelain muuttamisesta ja Valviran ohjeessa lain ja asetuksen soveltamisessa akuuttilääkevaraston valikoimaa on rajoitettu elokuun alusta lähtien antibioottien osalta vain silmätippoihin. Ylivoimaisesti suurin osa ikääntyneiden hoivakotiasukkaiden akuuttisairauksista on infektioita, joista valtaosa pystytään hoitamaan ilman päivystyspisteessä tehtäviä tutkimuksia.

”Akuuttilääkevaraston turvin on nyt pystytty takaamaan asukkaan hyvä ja nopea hoito niin Utsjoella kuin Helsingissäkin riippumatta apteekin aukioloajoista tai siitä, pystyykö henkilökunta tai omainen noutamaan määrätyn kuurin apteekista mahdollisesti pitkänkin matkan takaa. Lisäksi nopeasti aloitettu hoito on usein ollut riittävän tehokas estämään tulehduksen eskaloitumista sairaalahoitoiseksi ja se on vähentänyt päivystyskäyntejä. Ajoissa aloitettu hoito on ikääntyneillä tärkeää, jotta tauti ei etene vaikeammaksi sairaudeksi. Virtsatieinfektio voi edetä nopeasti munuaisinfektioksi ja hengitystieinfektio keuhkokuumeeksi. Tosiasiallisesti myös hoivakotien henkilöstöpula on usein esteenä antibiootin saamiseksi yksikköön saman päivän aikana, vaikka apteekki ei edes olisi kaukana” Sarkomaa muistuttaa. 

”Lääkärit haluaisivat jatkaa näiden hauraiden potilaidemme hyvää, potilaslähtöistä hoitoa. Pelko on, ellei tätä asetusta ja Valviran ohjetta akuuttilääkevaraston osalta tarkastella uudelleen, joudutaan potilaita lähettämään nykyistä enemmän päivystykseen, vaikka päivystyskäynnistä ei ole odotettavissa heille merkittävää hyötyä. Tämä johtaa katastrofin partaalla olevien päivystysten tarpeettomaan kuormitukseen, kustannusten kasvuun, hoidon aloituksen viivästymiseen ja hoidon sekä elämän laadun heikkenemiseen. Lisäksi hoito ei toteudu valtakunnallisesti katsoen tasavertaisesti apteekki- tai päivystysmatkojen ollessa pitkiä”, Sarkomaa toteaa.

Kannanotossaan lääkärit toteavat, ettei antibioottien akuuttilääkevarastoissa kieltämiseen ole perusteluja. Lääkäri arvioi joka tapauksessa aina oikean antibiootin ja annostuksen määräyksen antaessaan. Antibioottien kieltäminen lääkevarastosta aiheuttaa vain turhia viiveitä lääkkeen aloituksessa ja lisää hauraan potilaan kärsimystä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Saara-Sofia Sirén ovat jättäneet kirjallisen kysymyksen hallitukselle saimaannorpan suojelutoimista ja kalanpyydyskuolleisuuden ehkäisystä.

Vain Suomessa esiintyvän erittäin uhanalaisen saimaannorpan suojelua ohjaa ympäristöministeriön viimeksi tänä kesänä hyväksymä päivitetty suojelustrategia toimenpide-esityksineen.

”On valitettavaa ja erikoista, että tuoreesta strategiasta puuttuu verkkokalastuskiellon pidentämisen valmistelu. Suojelun ylimmän ohjauksen ministeriön vastuuministeri on halunnut pidentää verkkokalastuskieltoa heinäkuun yli saimaannorpan suojelemiseksi ja edellinenkin ympäristöministeri on kannattanut tiukempia rajoituksia. Ministeri Ohisalolta on syytä odottaa toimia norppien suojelun tehostamiseksi vielä tällä eduskuntakaudella”, Sari Sarkomaa edellyttää.

Rajoituksen pidentämisen puute on vakava, sillä norppia kuolee eniten vapaa-ajankalastajien verkkoihin. Verkkojen osuus kalanpyydyskuolleisuudesta on 2000-luvulla ollut noin 80 prosenttia.

”Ellei kalanpyydyskuolleisuutta tehokkaasti ehkäistä, jäävät muut suojelukeinot riittämättömiksi. Näin suojelustrategiassakin todetaan. Siksi kalanpyydyskuolleisuuden ehkäisyn kaikki keinot tulisi olla käytössä. Kalastusrajoitusalueiden laajetessa kuolleisuus onkin siirtynyt kalastuskiellottomalle heinäkuulle ja alkutalveen. Rajoitukset on pidennettävä heinäkuulle”, Saara-Sofia Sirén vaatii.

Strategiakaudella 2017–2021 puolet havaitusta kalastuskuolleisuudesta tapahtui heinäkuussa. Metsähallitus on arvioinut, että se saa tietoonsa vain noin 40 prosenttia saimaannorppien kokonaiskuolleisuudesta. Tämän vuoden heinäkuussa ei Metsähallituksen tietoon ole tullut yhtään verkkoihin tai muihin kalanpyydyksiin kuolleita norppia.

”Tämä on hieno uutinen, mutta ei missään nimessä tarkoita sitä, että nykyinen verkkokalastus olisi turvallista norpille, eikä suojelutoimia tarvitsisi kehittää edelleen”, Sarkomaa muistuttaa.

Kalaverkot ja väärän malliset katiskat ovat vaarallisimpia etenkin itsenäistä elämää aloitteleville kuuteille. Kiinni jäätyään norppa kokee pitkän ja tuskallisen tukehtumiskuoleman. Lisäksi ilmastonmuutos on saimaannorpan keskeisin kasvava riskitekijä. Poikkeukselliset sääolosuhteet ovat jo vaikuttaneet saimaannorpan pesintään ja lisännyt kuuttien kuolleisuutta.

”Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä nuorten norppaikäluokkien kuolleisuus on jo poikkeuksellisen korkea juuri sivusaaliskuolleisuuden takia”, Sirén päättää.

Kokoomuksen kansanedustajat ovat jättäneet asiasta kirjallisen kysymyksen, sillä aiemmin kansanedustaja Sirénin johdolla jättämä kalastuskiellon pidentämistä esittävä toimenpidealoite TPA 29/2019 vp ei ole edennyt.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Saara-Sofia Sirén, 09 432 3155

Kansanedustaja odottaa ratkaisuja syksyn budjettiriihessä.

Julkaistu Verkkouutisissa 11.8.2022

Kokoomuksen kansanedustajan Sari Sarkomaan mukaan koko hallituksen pitäisi nyt herätä hoitoalan kriisiin.

– Huoli on suuri ja vetoamme hallitukseen. Ensi sijassa pitäisi peruuttaa ne omat toimet, joilla heikennetään tätä tilannetta. Nyt ei enää voi odotella ja siirtää asiaa tulevalle kaudelle, Sarkomaa sanoo Verkkouutisille.

Hallituspuolue keskustan kansanedustajat esittävät, että hoitajamitoituksen nostoa pitäisi lykätä hoitajapulan takia. Sari Sarkomaan mukaan uudistuksessa ovat toteutumassa juuri ne uhat, joista hallitusta varoitettiin.

– Tässä on toteutunut se, mistä asiantuntijat lausunnoissa totesivat. Tästä varoitettiin myös hallituksen oman esityksen perusteluissa.

– Tämä on kylmää ja kovaa politiikkaa, että ei tehdä niitä toimia, joilla saataisiin lisää hoitajia alalle ja pysymään siellä, Sarkomaa sanoo.

Kansanedustajan mukaan on hyvä, että keskustassa on herätty hoitajamitoituksen ongelmiin, mutta hän korostaa, että hoitajapulan ratkaiseminen vaatii myös muita toimia.

Sarkomaan mukaan hallituksen on esimerkiksi helpotettava omaishoitajien työtä, toteutettava senioreiden superkotitalousvähennys ja varmistettava, että vanhusten hoivapaikat riittävät.

– Pelkkä hoitajamitoituksen arviointi ei nyt riitä vaan tarvitaan muita toimia. Hallituksen on tehtävä laaja paketti ratkomaan sote-alan kriisiä niin, että ihmiset saavat palvelua ja apua.

– Lisäksi on peruttava palveluita heikentävät asiat, kuten kela-korvausten romuttaminen, Sarkomaa sanoo.

Kansanedustaja odottaa hallitukselta toimia syksyn budjettiriihessä. Tärkein asia olisi varmistaa, että hoitajia on riittävästi.

– Haluamme, että hallitus istuu alas ja herää tähän hoitoalan kriisiin ja esittää toimia, joilla me saadaan lisää ihmisiä hoitoalalle.

Maan hallitus valmistelee jättimäisiä säästöjä apteekkiverkostosta hoitajamitoituksen rahoittamiseksi. Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko ja Sari Sarkomaa tyrmäävät hallituksen esityksen, joka väistämättä heikentää apteekkipalvelujen saatavuutta.

Maan hallitus valmistelee jättimäisiä säästöjä apteekkiverkostosta hoitajamitoituksen rahoittamiseksi. Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko ja Sari Sarkomaa tyrmäävät hallituksen esityksen, joka väistämättä heikentää apteekkipalvelujen saatavuutta. Edustajat ihmettelevät, miksi apteekkiverkosto ja apteekeissa tehtävä farmaseuttinen työ halutaan ajaa alas.

”Vaikuttaa siltä, ettei hallitus lainkaan ymmärrä maankattavan apteekkiverkoston merkitystä tavallisille suomalaisille”, sanoo Paula Risikko.

Ministeri Sarkkinen on julkisuudessa myöntänyt, että hallituksen suunnitelma lääkesäästöjen toteuttamisesta tulisi harventamaan apteekkiverkostoa. Säästöjä esitetään toteutettavaksi lääketaksan leikkauksella, eikä samassa yhteydessä tehtäisi minkäänlaista apteekkitalouden rakenteellista uudistamista.

”Apteekkeja koskevaa lainsäädäntöä on modernisoitava, mutta ei sitä voi tehdä niin että se heikentää ihmisten saamaa palvelua”, sanoo Sari Sarkomaa.

”Apteekkarit ovat yrittäjiä, jotka vastaavat alueensa palveluista. Suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä apteekkipalveluihin. Kuinka voidaan olettaa, että suomalaiset saavat lääkkeitä jatkossakin läheltä, jos apteekit ajetaan ahdinkoon?”, kysyvät Risikko ja Sarkomaa.

Lääkkeiden hintojen alentaminen on Kokoomuksen tärkeä tavoite, mutta se voidaan toteuttaa myös ilman, että ihmisten apteekkipalveluja heikennetään. Se vaatii apteekkitalouden uudistamista niin, että kiinnitetään huomiota kokonaisuuteen, ja mekaanisten taksaleikkausten lisäksi tarkastellaan myös apteekkiveroa. Näin voitaisiin sekä alentaa lääkkeiden hintoja että varmistaa maankattava verkosto. On hyvä myös huomata, että toisin kuin elintarvikkeiden hinnat, lääkkeiden hinnat ovat edelleen laskusuunnassa inflaatiosta huolimatta.

”Kokoomus on vahvasti apteekkitalouden rakenteellisen uudistamisen takana. Näin voitaisiin sekä laskea lääkkeiden hintoja, taittaa lääkekorvauskustannusten kasvu, että varmistaa maankattava lähipalveluverkosto. Suurimpia apteekkien katteita voitaisiin laskea, ja samalla varmistaa, että pienimmät lähipalvelua turvaavat apteekit säilyvät elinkelpoisina. Miksi hallitus ei halua tällaista uudistusta tehdä?”, ihmettelevät Sarkomaa ja Risikko.

Kokoomuksen kansanedustajat eivät hyväksy hallituksen esitystä vaan vaativat uutta valmistelua.

”Kysymme miksi hallitus esittää taas yhtä toimea, jolla heikennetään terveydenhuollon toimivuutta. Apteekit ovat olennainen osa ihmisten terveyspalveluja ja yli puolelle suomalaisista lähin terveydenhuollon toimipiste. Tämän lähipalveluverkostonko hallitus haluaa nyt ajaa alas. Täysin käsittämätöntä”, toteavat kansanedustajat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Paula Risikko, 09 432 3107

KK 408/2022 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) perusti viime syksynä työryhmän ratkomaan hoitajapulaa hallituksen budjettiriihessä tekemän päätöksen mukaisesti. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) ei osannut vastata, miksei työryhmä ole esittänyt ainuttakaan toimenpidettä, kun asiaa kysyttiin valtiovarainministeriön budjettiesityksen tiedotustilaisuudessa torstaina 4.8.2022. 

Valtiovarainministeri Saarikko moitti samaisessa tiedotustilaisuudessa sosiaali- ja terveysministeriötä ja sen ministereitä tekemättömistä toimista hoitoalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. Moittimiseen on kaikki syyt, kun työryhmä ei ole vuoteen saanut tuloksia aikaiseksi. Ihmetystä herättää myös se, eikö hallitus käy keskenään keskustelua näin tärkeistä asioista. 

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun johdolla käynnistetty koko hyvinvointiyhteiskuntamme toimivuudelle täysin välttämätön työ on kesken ja samaan aikaan sosiaali- ja terveydenhuolto on ajautumassa kriisiin. Hallituksen tekemättömyys asiassa on johtamassa sosiaali- ja terveyspalveluita kaaokseen.  

Tiedotustilaisuus herätti vahvan huolen hallituksen toiminnasta. Eduskunnan on saatava tietää, miksi hoitajapulan ratkaiseminen ei ole edennyt vuodessa käytännössä mihinkään. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työvoimapulan ratkaisemiseksi sekä hoitoalan pito- ja vetovoiman lisäämisen ratkaisemiseksi tarvitaan nopeaa valmistelua ja toimeenpanoa, jotta kaikkia ongelmia ei lykätä seuraavan hallituksen ratkottavaksi.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

  • Miksi hallituksen päättämän työryhmän työ sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstövajeen korjaamiseksi sekä alan pito- ja vetovoiman lisäämiseksi ei ole edennyt ja
  • mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä hoitajapulan korjaamiseksi sekä alan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi? 

Helsingissä 8.8.2022 

Sari Sarkomaa kok  
Pauli Kiuru kok  
Marko Kilpi kok  
Timo Heinonen kok  
Mia Laiho kok  
Sinuhe Wallinheimo kok  '
Jari Kinnunen kok  
Ville Kaunisto kok  
Ville Valkonen kok 
Paula Risikko kok  
Heikki Autto kok  
Anne-Mari Virolainen kok  
Mari-Leena Talvitie kok  

KK 406/2022 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä. Sitä ei esiinny missään muualla kuin Suomessa, joten meillä, ja vain meillä, on suuri vastuu sen kannan suojelemisesta.Saimaannorppa on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla, ja sen suojelun ylin ohjaus sekä valvonta kuuluvat ympäristöministeriölle. Saimaannorppakannan suojelua ohjaa ympäristöministeriön hyväksymä saimaannorpan suojelustrategia ja toimenpidesuunnitelma. Saimaannorpan suojelutyöryhmä päivittää strategiaa ja toimenpidesuunnitelmaa tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. 

Suojelun ylimmän ohjauksen ministeriön vastuuministeri on halunnut pidentää verkkokalastuskieltoa heinäkuun yli saimaannorpan suojelemiseksi. Kannan suojelua ohjaa ympäristöministeriön hyväksymä suojelustrategia toimenpide-esityksineen. Valitettavasti strategiasta puuttuu verkkokalastuskiellon pidentämisen valmistelu, vaikka norppia kuolee eniten vapaa-ajankalastajien verkkoihin. 

Verkkojen osuus kalanpyydyskuolleisuudesta on 2000-luvulla ollut noin 80 %. Kuten suojelustrategiassa sanotaan: ellei kalanpyydyskuolleisuutta tehokkaasti ehkäistä, jäävät muut suojelukeinot riittämättömiksi. Siksi kalanpyydyskuolleisuuden ehkäisyn kaikki keinot tulisi olla käytössä. Kalastusrajoitusalueiden laajetessa kuolleisuus on siirtynyt heinäkuulle ja alkutalveen. Strategiakaudella 2017—2021 puolet havaitusta kalastuskuolleisuudesta tapahtui heinäkuussa. 

Heinäkuussa 2022 ei Metsähallituksen tietoon ole tullut yhtään verkkoihin tai muihin kalanpyydyksiin kuolleita norppia. Tämä on hieno uutinen, mutta ei missään nimessä tarkoita sitä, että nykyinen verkkokalastus olisi turvallista norpille, eikä suojelutoimia tarvitse kehittää edelleen. Metsähallitus on myös aiemmin arvioinut, että se saa tietoonsa vain noin 40 prosenttia saimaannorppien kokonaiskuolleisuudesta. Kalaverkot ja väärän malliset katiskat ovat vaarallisimpia etenkin itsenäistä elämää aloitteleville kuuteille. Kiinni jäätyään norppa kokee pitkän ja tuskallisen tukehtumiskuoleman. 

Ilmastonmuutos on saimaannorpan keskeisin kasvava riskitekijä. Paikallisesti voimme pitkälti vain sopeutua ilmastonmuutokseen ja ehkäistä sen aiheuttamia seurauksia esim. keinopesimäkinoksia kasaamalla. Kalanpyydyskuolemien ehkäisyyn sen sijaan vaikutetaan paikallisesti ja siksikin siihen liittyvät kaikki keinot tulisi ottaa käyttöön. Poikkeukselliset sääolosuhteet ovat jo vaikuttaneet saimaannorpan pesintään lisäämällä kuuttien kuolleisuutta. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä nuorten ikäluokkien kuolleisuus on jo poikkeuksellisen korkea juuri sivusaaliskuolleisuuden takia. 

Olemme myös jättäneet eduskuntaryhmien rajat ylittävän toimenpidealoitteen (TPA 29/2019 vp), että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin eräistä kalastusrajoituksista Saimaalla annetun asetuksen (259/2016) muuttamiseksi siten, että asetuksessa säädetty kalastuskielto olisi voimassa vuosittain 31.7. asti. Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

  • Miten saimaannorpan suojelusta vastaava ministeriö edistää erityisesti kalanpyydyskuolleisuuden ehkäisyä vielä tällä kaudella, 
  • miksi ympäristöministeriön hyväksymässä suojelustrategiassa ei ole mukana verkkokalastuskiellon pidentämistä tai edes sen mahdollisen käyttöönoton arviointia, vaikka tosiasia on, että jos kalanpyydyskuolleisuutta ei tehokkaasti ehkäistä, jäävät muut suojelukeinot riittämättömiksi ja puolet havaitusta kalastuskuolleisuudesta on tapahtunut juuri heinäkuussa ja mitkä suojelustrategian toimenpide-esitykset etenevät tällä hallituskaudella ja 
  • onko ympäristöministeriö esimerkiksi jo aloittanut teetättämään arviota kannan seurannan toimivuudesta sekä strategiassa asetettujen tavoitteiden ja niistä johdettujen toimenpiteiden riittävyydestä? 

Helsingissä 8.8.2022

Sari Sarkomaa kok

Saara-Sofia Sirén kok

KK 400/2022 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaaloiden ja muiden sote-palveluiden ennennäkemätön henkilöstöpula on johtanut monien päivystysten työntekijöiden mukaan toistuvasti potilasturvallisuuden vaarantumiseen. Päivystyksen ruuhkautuminen on jäävuorenhuippu katastrofin äärellä olevien sote-palveluiden tilanteesta. Kyse on valtakunnallisesta ongelmasta, joka koskee kaikkia maamme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. 

Useat Helsingin Sanomien kyselyyn vastanneet hoitajat ja lääkärit kertovat, että resurssipulan johdosta potilaille aiheutuu vaaratilanteita jopa päivittäin eikä suurta osaa tapauksista ehditä edes kirjaamaan virallisiin tilastoihin. 

HUSin sairaaloiden päivystykset ovat ruuhkautuneita ja odotusajat ovat venyneet jopa useiden tuntien, pahimmillaan kymmenen tunnin mittaisiksi.  

Lehtitietojen mukaan potilaita joudutaan esimerkiksi sijoittamaan aulaan istumaan, vaikka vointi edellyttäisi vuodepaikkaa. Jos potilaalla epäillään koronavirustartuntaa, ei häntä pystytä välttämättä eristämään tilan ja potilaspaikkojen puutteen vuoksi. Lisäksi ihmisten voinnin heikkenemistä ei välttämättä huomata ajoissa, sillä yksittäisen hoitajan vastuulla on yksinkertaisesti liikaa potilaita. Ambulanssit ovat pahimmillaan joutuneet odottamaan jopa tunnin ennen kuin ovat pystyneet luovuttamaan potilaan päivystykseen. 

Jonot perusterveydenhuollon palveluihin ovat pitkiä. Hammaslääkäriliiton arvion mukaan suun terveyden hoitovelka on jo sillä tasolla, että nuoria on jo joutunut teho-osastolle hampaidensa vuoksi. 

Hallituspuolueiden tärkeimpiin vaalilupauksiin kuulunut hoitajamitoituksen nosto vanhuspalveluissa ei ole toteutumassa. Hoitoon pääsy on vaikeutunut niin ympärivuorokautiseen hoivaan kuin kotihoitoon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kerrotaan, että viime marraskuussa hoitajamitoituksen ollessa 0,55, yhteensä 92 yksikköä ei päässyt lakisääteiseen mitoitukseen. Useiden asiantuntija-arvioiden mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kriisin partaalla.   

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

  • Mihin toimiin hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että sosiaali- ja terveyspalveluiden lakisääteinen toiminta ja ihmisten yhdenvertainen oikeus saada hyvää hoitoa sekä hoivaa turvataan,
  • mihin toimiin hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että sairaaloiden kyky toimia mahdollisissa suuronnettomuuksissa säilyy,
  • mihin toimiin hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että aluehallintouudistus ei heikennä sote-palveluiden saatavuutta ja vaikuttavuutta,
  • millaisiin arvioihin perustuu hallituksen näkemys siitä, että hyvinvointialueet ovat valmiit ottamaan vastuun 1.1.2023 siten, että sotepe-palveluiden lainmukainen toiminta voidaan taata ja
  • millaisia toimia hallitus on tehnyt ja aikoo tehdä sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpulan sekä pito- ja vetovoiman vahvistamiseksi?   

Helsingissä 3.8.2022

Sari Sarkomaa kok

Follow by Email
Facebook
Twitter
Visit Us
Follow Me
LinkedIn
Instagram