fbpx Siirry sisältöön

Verkkouutisten mukaan valmistelu maakuntaveron käyttöön ottamiseksi jatkuu ennallaan.

Oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Matias Marttinen ihmettelevät hallituspuolueiden viime aikaisia ulostuloja maakuntaverosta.

”Verotusta kiristävä maakuntavero etenee täyttä häkää, vaikka osa hallituspuolueista aluevaalien alla on antanut ymmärtää aivan muuta. Aluevaaleihin ei voi mennä veroasiassa sammutetuin lyhdyin. Avoimessa demokratiassa suomalaisilla on oikeus tietää totuus. Pääministeri Sanna Marinin (sd) syytä selkeyttää hallituksen maakuntaverolinja”, Sarkomaa kirjoittaa Facebookissa.

Jupakka maakuntaveron ympärillä alkoi marraskuun lopulla, kun sdp:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen sanoi Suomen Yrittäjien aluevaalitentissä, ettei usko maakuntaveron tulevan käyttöön tällä tai ehkä seuraavallakaan hallituskaudella. Vain pari päivää myöhemmin pääministeri Sanna Marin kertoi, että hallitus on asettanut reunaehtoja maakuntaverolle.

Eilen lauantaina valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi, ettei maakuntaverolle ole tässä vaiheessa edellytyksiä.

”Nyt syntyvät alueet eivät tarvitse verotusoikeutta. Se johtaisi tässä vaiheessa suuriin eroihin ja vaatisi monimutkaisen tasausjärjestelmän. Vasta sitten voi verottaa, kun alueilla on tehtäviä, jotka tuottavat niille verotuloja”, hän sanoi puheessaan keskustan aluevaaliavauksessa.

Saarikko korosti, että keskusta suhtautuu myönteisesti maakuntien verotusoikeuteen, mutta totesi samalla, ettei tällä vaalikaudella saada aikaiseksi mallia, joka johtaa maakuntaveron käyttöönottoon.

Tilannetta hämmentää nyt se, että Verkkouutisten mukaan valmistelu maakuntaveron käyttöön ottamiseksi jatkuu ennallaan.

”Toimeksiantomme on valmistella maakuntaveroa koskevat säännökset hallituksen esityksen muotoon. Sen mukaan projekti etenee ja teemme työtä, vahvistaa maakuntaverotyöryhmän puheenjohtaja”, hallitusneuvos Panu Pykönen kertoo Verkkouutisille.

Matias Marttinen ihmettelee erityisesti pääministeripuolue sdp:n linjauksia Pykösen kommenttien jälkeen.

”Mitä ihmettä siis sdp:n kriittiset puheenvuorot viime viikoilta maakuntaverosta ovat olleet? Pelkkää vaalipuhetta aluevaalien alla ja kaksilla rattailla ajamista”, hän kysyy Facebookissa.

”Suomalaisilla on oikeus tietää, ajaako hallitus uutta haitallista veroa käyttöön Suomessa vai ei. Aluevaalien lähestyminen ei ole syy jättää asiaa kertomatta vaan päinvastoin syy kertoa rehellisesti hallituksen kanta”, Marttinen jatkaa.

Sari Sarkomaa muistuttaa, että kokoomus ei hyväksy maakuntaveroa.

”On täysin absurdi ajatus, että palvelut vaarantavan ja kaupungit ryöstävän aluehallintouudistuksen vastineeksi ihmiset laitetaan maksamaan työstään ja eläkkeestään entistä kireämpää veroa! Ei kiitos.”

Tiedote 4.12.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa on huolissaan jatkuvien koronarajoitusten vaikutuksista ihmisten mielenterveydelle. Mielenterveyspotilaiden hoitoon pääsy on vaikeutunut koronaepidemian aikana niin paljon, että Mielenterveyden keskusliitto pitää tilannetta katastrofaalisena.

”Olemme saaneet lukea tänä syksynä jopa 10 kuukauden jonotusajasta mielenterveyspalveluihin. Tilanne on inhimillisesti, että yhteiskunnallisesti kestämätön. Mielenterveyden sairaudet ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja myös suurimpia syrjäytymisen aiheuttajia. On mahdoton ymmärtää hallituksen arvovalintaa, jättää kaikkien puolueiden kannattama terapiatakuu toteuttamatta”, Sarkomaa sanoo.

Tuoreesta mielenterveysbarometristä selviää, että sosiaali- ja terveyspalveluiden voimavaroja pitäisi lisätä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ja aikuisille, mielenterveyskuntoutujille sekä masennuspotilaille. Koronakriisin vaikutuksesta riski mielenterveysongelmien puhkeamiselle ja pahenemiselle on kasvanut entisestään. Jonot psykiatriseen erikoishoitoon ovat tällä hetkellä liian pitkät ja resurssit eivät riitä turvaamaan riittävää hoitoa. Syitä tähän nähdään perustason hoidon heikossa saatavuudessa ja ehkäisevän työn puutteissa.

”Terapiatakuun mukainen rakenteellinen uudistus mielenterveyden palveluihin on juuri nyt ajankohtainen. Se on osa kestävää koronakriisin hoitoa sekä työllisyyden vahvistamista. Lisäksi Kela-korvaus pitäisi saada myös matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, esimerkiksi psykologin tai psykoterapeutin käynteihin. Se helpottaisi painetta julkisella puolella ja nopeuttaisi huomattavasti hoitoonpääsyä”, Sarkomaa ehdottaa.

Sarkomaasta eduskunnalla olisi ollut mahdollisuus tarttua asiaan useaan kertaan, mutta hallituspuolueen edustajat ovat enemmistöllä estäneet terapiatakuukansalaisaloitteen käsittelyn. Kokoomuksen eduskuntaryhmä esitti vaihtoehtobudjetissaan määrärahat terapiatakuun toteuttamiseen kuten aiempinakin vuosina.

”Lausunnolla olevasta hoitotakuulaista puuttuu terapiatakuun ydin. Terapiatakuuhan toisi nopeasti tällä hetkellä terveyskeskuksista puuttuvan psykososiaalisen hoidon ja kuntoutuksen. Hoidon tarve arvioitaisiin välittömästi perusterveydenhuollossa. Vetoan hallituspuolueisiin, että tällä kertaa äänestäisitte terapiatakuun puolesta. Apua tarvitsevat ihmiset ja heidän omaisensa odottavat luvattuja toimia”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa kokoomuksen ehdotuksen ja kehottaa hallitusta viipymättä toimiin apteekkien ottamiseksi mukaan koronarokotuksiin ja pikatestien testauspisteiksi. Jarruttamisen sijaan Suomen on otettava käyttöön kaikki vaikuttavat keinot epidemian hallitsemiseksi ja julkisen terveydenhuollon kantokyvyn ylläpitämiseksi. 

”Rokotekattavuuden nostamiseksi  ja koronatartuntojen hillitsemiseksi nyt on käsillä viimeiset hetket ulottaa koronatestaus ja -rokottaminen apteekkeihin. Tämä antaisi julkisen terveydenhuollon ammattilaisille paremmat mahdollisuudet päästä kasvavan hoitovelan kimppuun. Odottelu tulee kalliiksi, ” varoittaa  Sarkomaa.

”Kansainväliset kokemukset apteekkien mukaan ottamisesta ovat olleet hyvät. Myös työterveyshuollon vahvempi valjastaminen koronarokotuksiin olisi Suomessa viisasta. Nyt maamme hallituksen on viipymättä punnittavana, aikooko se nostaa rokotekattavuutta hyödyntämällä laajemmin maamme terveydenhuollon kapasiteettiä ja osaamista vai kuormitetaanko koronatorjunnalla ideologisista syistä vain julkisen sektorin ammattilaisia,” kysyy Sarkomaa.

Apteekkeja hyödynnetään hyvin tuloksin koronatorjunnassa jo useassa Euroopan maassa. Muiden muassa Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Puolassa koronarokotteen on voinut ottaa apteekissa. Esimerkiksi Oslossa apteekit tekivät rokotusyhteistyötä kaupungin kanssa, ja apteekeissa rokotettiin noin 10 000 oslolaista. Norjassa apteekit ovat vuodesta 2018 lähtien antaneet myös influenssarokotuksia. Virossa ja monessa muussa maassa apteekit ovat viime kesästä lähtien koronapassien käyttöönoton myötä tarjonneen pika-antigeenitestejä niille, jotka tarvitsevat todistuksen negatiivisesta testituloksesta. 

Rokotuskapasiteettiä tarvitaan, kun lasten rokotukset laajenevat ja kolmas koronarokotus annetaan kaikille aikuisille. Useat asiantuntijat ovat arvioineet, että todennäköisesti tarvitsemme tulevaisuudessa useampia rokotuskierroksia, ennen kuin pandemiasta  päästään. On mahdollista, että koronarokottamistarve säilyy samalla tavalla kuin vuosittainen kausi-influenssarokotus.

Suomessa on 819 apteekkitoimipistettä, joissa työskentelee yli 5 000 farmaseuttia ja proviisoria. Ainakin 70:ssä niistä työskentelee jo nyt rokottamiseen oikeutettuja terveydenhuollon ammattilaisia. 

”Suurimmalle osalle suomalaisista apteekki on lähin terveydenhuollon toimipiste. Farmaseutit ja proviisorit voitaisiin lisäkoulutuksella pätevöittää rokottamiseen, kuten monissa maissa on tehty. Laaja apteekkiverkko mahdollistaisi pääsyn koronatestiin ja -rokotuksiin apteekkien aukioloaikoina. Apteekkien tulisi saada kirjata testaus- ja rokotetiedot Kantaan. Oireita omaavat testattaisiin jatkossakin terveydenhuollossa”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, puh. +358 50 511 3033

Elina Laavi, 040 708 2121

yhteyspäällikkö

Kokoomus rp

Julkaisimme 26.11. Kestävän tulevaisuuden -vaihtoehtobudjettimme vastavoimaksi Marinin vasemmistohallituksen vastuuttomalle velkapolitiikalle. Kestävä tulevaisuus tarkoittaa kestävän taloudenpidon lisäksi ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta.

Esittelin julkistamistilaisuudessa vaihtoehtobudjettimme koulutuksen ja tutkimuksen sekä hyvinvointipalveluiden painopisteet. 

Vaihtoehtomme perustuu työhön, yrittämiseen ja vastuulliseen taloudenpitoon. Se tarkoittaa enemmän työpaikkoja suomalaisille, enemmän euroja käteen tehdystä työstä ja eläkkeestä sekä vähemmän velkaa ja vastuita tuleville sukupolville. Onnistuimme tekemään vaihtoehtobudjettimme alkuperäiseen hallituksen rikkomaan kehykseen.

Hallitus kiihdyttää velkaantumista nousukaudella. Hallitus päätti rikkoa valtiontalouden menokehykset lisäämällä menoja 900 miljoonalla vuonna 2022 ja 500 miljoonalla 2023. Menokehys on ollut lupaus siitä, kuinka paljon hallitus käyttää veronmaksajien rahoja vaalikauden aikana ja veronmaksajan turvana tuhlailevilta poliitikoilta.

Vaihtoehtobudjettimme tärkein asia on se, että esittämillämme toimilla syntyisi yli 100 000 uutta työllistä. Teimme myös erilaisia arvovalintoja kuin hallitus. Tiedotustilaisuudessa nostin hyvinvointipolitiikasta esille seuraavia vaihtoehtobudjettiimme sisältyviä ihmisten palveluja parantavia esityksiämme.

Toteuttaisimme terapiatakuun niin, että koko maahan rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso. 

Toteuttaisimme kuntoutustakuun, joka mahdollistaisi kaiken ikäisille oikea-aikaisin kuntoutuksen ja sekä mahdollisuudet liikuntaan. Emme hyväksy sitä, että useimmiten kotihoidon piirissä olevien vanhusten matot pääsevät useammin ulos kuin ihminen itse.

Vahvistaisimme valinnanvapautta ja itsemääräämisoikeutta ottamalla käyttöön velvoittavammat palvelusetelit, erityisesti vammaisten ja vanhusten palveluihin henkilökohtaisen budjetin. Korottaisimme Kela-korvausta. Selvittäisimme perhelääkärimallin käyttöönottoa perusterveydenhuollossa. 

Vahvistaisimme tutkimuksen määrärahoja. Sen avulla esimerkiksi HUSissa otetaan viikoittain uusi hoito käyttöön. Tämän päivän tutkimus on tulevaisuuden hyvää hoitoa.

Vastaisimme vanhustenhoidon hätähuutoon. Lisäisimme kotihoitoon tuhat uutta lähi- ja sairaanhoitajaa. Kehittäisimme omaishoidon ja muistisairaiden palveluja.

Toteuttaisimme universaalin ansiosidonnaisen työttömyysturvan, joka lisää yhdenvertaisuutta työmarkkinoilla

Koko esityksemme on luettavissa oheisen linkin takana: https://www.kokoomus.fi/kestavan-tulevaisuuden-vaihtoehto/

Marraskuun terveisissä

  • Tervetuloa tapaamaan
  • Opettajat ja oppilaat ansaitsevat työrauhan – vaihtoehtobudjetissa vahva panostus koulutukseen
  • Torso luovaa alaa vaurioittava tekijänoikeuslaki valmisteltava uudestaan
  • Lukulahja lapselle vauhdittaa lukutaitoa
  • Sörnäistentunnelin päätös oli helsinkiläisten etu
  • Monikanavarahoitustyöryhmässä voitti palveluja tarvitseva ihminen
  • Onko SDP romuttamassa parlamentaarisen työn linjauksen Kela-korvauksista?
  • Ei työn ja eläkkeiden verotusta kiristävälle maakuntaverolle 
  • Miksi hallitus luopui tavoitteistaan eläinsuojelulain suhteen?
  • Kehitysvammaisten ja autismikirjon lasten oikeudet ja palvelut on turvattava
  • Työterveyshuollon hyljeksimisellä koronarokotuksissa on ollut vakavia seurauksia
  • Koronapassin laajennus puuttuu lakiesityksestä - Hallitus pelaa rulettia ihmisten terveydellä

Tervetuloa tapaamaan

Helsingin Kokoomusnaiset: Miten ratkaista hoitajapula? tiistaina 7.12. klo 17:15-19:15
Tervetuloa kaikille avoimeen Helsingin kokoomusnaisten SOTE-iltaan Bottan Topelius-saliin (Töölönkatu 3A, Helsinki. 3. krs) kuulemaan, millaisin eväin riittävät hoitajaresurssit voidaan turvata terveyden- ja sairaudenhoitoon. Ilmoittaudu oheisen linkin kautta:
https://www.helsinginkokoomuksennaiset.fi/2021/10/26/miten-hoitajapula-ratkaistaan/

Helsingin Kokoomuksen Toimintalauantai 11.12 klo 11:30-12:45
Olen tavattavissa Narinkkatorilla Kampissa. Mukana myös muuta Helsingin kokoomusjoukkoa. 

Sarin Facebook-live keskiviikkona 22.12. klo 17
Tervetuloa kuulemaan jouluterveiseni ja Arkadianmäen sekä Helsingin ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä Facebook-live -glögeilleni. Voit lähettää etukäteen kysymyksiä liittyen politiikkaan ja ajankohtaisiin aiheisiin. 

Opettajat ja oppilaat ansaitsevat työrauhan – vaihtoehtobudjetissa vahva panostus koulutukseen
Suomi nousee vain parhaalla tutkitulla tiedolla ja opetuksella maailman kärkeen. Vahvistaisimme ensi vuotta koskevassa vaihtoehtobudjetissamme kaikkia koulutusasteita varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin yhteensä noin 1,3, miljardin euron ohjelmalla.
Pärjätäkseen globaalissa kilpailussa suomen on pienenä maana panostettava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI). ilman riittäviä panostuksia osaamiseen, ei synny kestävää talouskasvua. Esitämme, että TKI-panostusten tasoa vahvistetaan 200 miljoonalla eurolla tinkimättä julkisen talouden kestävyydestä.
Olemme sitoutuneet toimenpiteisiin, joilla suomen TKI-panokset nostetaan neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.
https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10819

Torso luovaa alaa vaurioittava tekijänoikeuslaki valmisteltava uudestaan

Piittaamattomuus luovan työn tekijöiden omaisuudensuojaa kohtaan on ideologinen valinta, joka näkyy kokonaisuudessaan lausuntokierroksella olleessa tekijänoikeuslakiluonnoksessa. Miksi hallitus on esittämässä tekijöiden oikeuksien polkemista ja murentamassa tekijöiden oikeutta saada toimeentulo omasta työstään? Hallituksen on syytä asiassa kuulla luovan alan valtaisaa palautetta ja valmisteltava esitys uudestaan.
https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10822

Lukulahja lapselle vauhdittaa lukutaitoa
Valtiovarainvaliokunnassa käsitellessämme valtion budjettia vuonna 2017 pohdimme, miten edistää vaikuttavammin lasten lukutaitoa. Kuulimme Lukukeskuksen tuottamasta materiaalista, jota jaettiin vanhemmille lapselle lukemisen hyödyistä pilottina kymmenen kunnan neuvoloissa. Esityksestäni lisäsimme budjettiesitykseen 250 000 euroa toiminnan laajentamiseen kaikkiin neuvoloihin.
Lukulahja lapselle-ohjelma on lisännyt lapsille lukemista. On välttämätöntä varmistaa Lukulahja lapselle –toiminnan jatko. Ensi vuoden valtion budjettiesityksestä on meidän eduskunnassa löydettävä puuttuvat 300 000 euroa. 
https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10780

Sörnäistentunnelin päätös oli helsinkiläisten etu
Sörnäistentunneli kuumensi keskustelun kaupunginvaltuustossa. Tunneli purkaa ihmisten ja yritysten arjelle sekä kotikaupunkimme houkuttelevuudelle haitallisia liikennesumppuja. Tunneli edistää kaikkien liikennemuotojen sujumista vapauttaen tilaa ja mahdollisuuksia alueen kehittämiselle kaupunkilaisille paremmaksi. Siksi äänestin tunnelin puolesta. Oli työvoitto, että saimme rakentamispäätökselle enemmistön.


Muun muassa Kela-korvauksia pohtinut parlamentaarinen monikanavatyöryhmämme sai työnsä päätökseen ja luovutimme raporttimme ministeri Sarkkiselle. 

Monikanavarahoitustyöryhmässä voitti palveluja tarvitseva ihminen
Parlamentaarinen työryhmämme sai valmiiksi työn ja luovutimme sen ministeri Sarkkiselle. Saimme yksimielisen näkemyksen siitä, ettei vasemmistovihreiden puolueiden julkisuudessa esittämästä vimmasta huolimatta Kela-korvausten romutusta toteuteta. Päätimme, että hyvinvointialueiden vakiintuessa voidaan Kela-korvausta tarvittaessa uudistaa ja kohdentaa. Esitimme kokoomuksen ja kd:n voimin myös Kela-korvauksen nostoa, mutta sitä emme saaneet läpi. Työ jatkuu. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10794

Onko SDP romuttamassa parlamentaarisen työn linjauksen Kela-korvauksista?
On ennenkuulumatonta, että pääministeripuolue SDP yrittää vesittää heti kättelyssä eduskuntapuolueiden tuoreen yhdessä yksimielisesti tekemän sovun yksityisen terveydenhuollon hoito- ja tutkimuskorvauksista. SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen totesi Suomen yrittäjien aluevaalitentissä, että Kela-korvausten romuttaminen on edelleen vaihtoehto. Tämä on päinvastaista kuin se, mitä on juuri sovittu. Olisi välttämätöntä, että hallitus kertoisi, mitä hallitus aikoo Kela-korvauksille tehdä.
https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10810

Ei työn ja eläkkeiden verotusta kiristävälle maakuntaverolle
Kokoomus ei hyväksy Marinin hallituksen valmistelemaa työn ja eläkkeen verotusta kiristävää maakuntaveroa. Maakuntavero olisi myrkkyä työllisyydelle, talouden kasvulle ja tiukoilla olevien suomalaisten ostovoimalle. Moni suomalainen kysyy: Eikö mikään verojen määrä riitä?

Miksi hallitus luopui tavoitteistaan eläinsuojelulain suhteen?
Hallitus lähetti lausunnoille esityksen, joka on hallitusohjelman sekä hallituspuolueiden enemmistön kantojen vastainen. Lakiesitys ei tule kieltämään edes 20 vuoden siirtymäajalla eläintenpitoa parsinavetoissa tai porsitushäkeissä, vaan eläimienpito niissä saa jatkua. Esityksessä on paljon muitakin puutteita. Kiritän hallitusta korjaamaan esityksen niin, että nykyinen eduskunta ehtisi sen käsittelemään.
https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10800

Työterveyshuollon hyljeksimisellä koronarokotuksissa on ollut vakavia seurauksia

Työterveydenhuollon resursseja ja osaamista ei ole juurikaan hyödynnetty koronarokotteiden antamisessa. Viivyttely ja vastahanka tulevat kalliiksi ihmisten terveydelle ja taloudelle.  Virhettä ei saa toistaa kolmannella koronarokotuskierroksella, joka pitää saada käyntiin. On viisasta, että 1,9 miljoonasta suomalaisesta huolehtiva työterveydenhuolto otetaan järjestelmällisesti mukaan koronarokottamiseen. Olen jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen KK 615/2021VP.

Koronapassin laajennus puuttuu lakiesityksestä - Hallitus pelaa rulettia ihmisten terveydellä
Hallituksen tulisi lisäksi tuoda ripeästi koronanpassin käyttöä laajentavaa esitys eduskuntaan. On vaikea ymmärtää, miksi keinot kuten maskit ja koronapassi, jotka toimivat muualla, eivät tule laajemmin ja velvoittavammin käyttöön meillä.
https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10772
https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10826


Naisten Kympin haaste vastaanotettu loistojoukossa. Lämpimästi tervetuloa mukaan 21.5.2022 juosten tai kävellen. Liikunta yhdessä tekee hyvää.

Kiitoksia hienosti onnistuneesta Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa -hankkeen ja johtamani eduskunnan syöpäverkoston tilaisuudesta asiantuntijoille Tomi Mäkelälle, Minna Anttoselle, Juha Klefströmille, Maarit Bärlundille, Mirjami Tranille ja Mika Mustoselle sekä eduskuntaryhmien kommenttipuheenvuoroista Jari Koskelalle (ps), Tuomas Kettuselle (kesk), Iiris Suomelalle (vihr), Aino-Kaisa Pekoselle(vas) ja Anders Norrback:lle (r).

Tehyn järjestämässä pyöreän pöydän keskustelussa aiheenamme oli hoitajapula ja työelämässä vaadittava osaaminen sosiaali- ja terveysalalla. Kiitos tärkeästä  keskustelusta Kirsi Sillanpää, Millariikka Rytkönen, Risto Renkonen, Marja Renholm, Birgitta Vuorinen, Päivi Nygren, JP Jääskeläinen, Katri Ojasalo ja Tuomo Puumala.

Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Hyvää itsenäisyyspäivää, adventtiaikaa ja joulun odotusta.

Sari Sarkomaa


Tiedote 2.12.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sari Multala vaativat, että eduskunta hylkää hallituksen esityksen varhaiskasvatuslain muuttamisesta. Esityksen mukaan yksityisten varhaiskasvatustoimijoiden toiminta muuttuisi luvanvaraiseksi. Nykyään toiminnan aloittamisesta riittää ilmoitus kunnalle.

”Asiantuntijat antoivat hallituksen esitysluonnokselle täystyrmäyksen. Useissa lausunnoissa todetaan, että lakiehdotus lisää byrokratiaa eikä sillä ole lisäarvoa nykytilanteeseen. Tarpeetonta sääntelyä ei kannata tehdä. Hallituksen on syytä kuunnella asiantuntijoita tässä asiassa”, aloittavat edustajat.

Toimintaa valvovien aluehallintovirastojen näkemys on, että yksityisen varhaiskasvatuksen lupamenettely ei tuo lisäarvoa varhaiskasvatuksen laatuun tai varhaiskasvatuslain toteuttamisen varmistamiseen. Virastot toteavat kantanaan, että esityksen mukaista lakimuutosta ei tule tehdä.

”Yksityisillä toimijoilla on samat lakisääteiset velvollisuudet varhaiskasvatuksen järjestämisessä kuin julkisella. Yksityinen varhaiskasvatus lisää perheiden valinnanvapautta ja mahdollisuuksia turvata riittävä määrä varhaiskasvatuksen paikkoja lähellä kotia. Esimerkiksi palvelusetelin avulla kunnat voivat varmistaa lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua perheelle sopivimpaan varhaiskasvatukseen perheen tuloista ja perhekoosta riippumatta”, toteaa Sarkomaa.

Suomen Yrittäjät katsoo, että luvanvaraistaminen kasvattaa kohtuuttomasti pienten yksityisten toimijoiden hallinnollista taakkaa ja näin vaikeuttaa niiden toimintaa sekä siten pidemmällä aikavälillä vähentää yksityistä varhaiskasvatustuotantoa tilanteessa, jossa sen tarve kunnissa päinvastoin vain kasvaa.

”Varsinkin kasvukeskuksissa pula päiväkotipaikoista on kova. Hallituksen malli johtaa pahimmillaan siihen, että lapsille ei ole tarjolla riittävästi laadukkaita varhaiskasvatuspaikkoja. Tämä heikentää palveluiden saatavuutta eli ajatus päiväkodista lähipalveluna on vielä kauempana kuin nyt”, päättää Multala.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033
Sari Multala, p. 040 531 7104



Tiedote 30.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen lääkärikansanedustaja Mia Laiho ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ovat pettyneitä hallituksen tartuntatautilakiesitykseen, joka ei tuo juurikaan muutoksia.

Edustajien mielestä lakiesityksen suurin puute on, ettei koronpassin käyttölaajuus lähene vieläkään kohti sitä, missä iso osa Eurooppaa oli jo viime kesänä. Kokoomusedustajat kysyvätkin, miksi hallitus ei esittänyt koronapassin käytön selkeää laajentamista samalla, kun antoi koronapassin voimassaolon jatkoesityksen eduskunnalle?

Edustajat vaativat hallitukselta ripeästi koronanpassin käyttöä laajentavaa esitystä eduskuntaan. Viivyttely ja vastahanka tulevat kalliiksi ihmisten terveydelle ja taloudelle.

”Kansalaisten on vaikea ymmärtää, miksi keinot kuten maskit ja koronapassi, jotka toimivat muualla, eivät tule laajemmin ja velvoittavammin käyttöön meillä. Pääministerin mukaan koronapassia on valmisteltu viime kesästä saakka”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Laiho sanoo.

Koronapassin käyttöönotto rajoitteita koskevilla alueilla on odotetusti nostanut rokotekattavuutta. THL:n raportoi, että viime perjantaina (26.11.) ensimmäisen koronarokoteannoksen saaneiden määrä kasvoi yli seitsemällätuhannella.

Kokoomus esittää koronapassin käytön laajentamista esimerkiksi kauppoihin, tilaisuuksiin ja työpaikoille ilman rajoituksia.

”Koronapassin laajentaminen mahdollistaa sen, että voimme pitää yhteiskunnan terveysturvallisesti auki sekä mahdollistaa sen, että ihmiset voivat tehdä työtään terveysturvallisesti”, Sarkomaa sanoo.

”Jos koronapassi olisi otettu laajasti käyttöön jo keväällä, kuten kokoomus esitti, rokotekattavuus olisi maassamme korkeampi. Se olisi voinut ehkäistä myös tartuntojen leviämistä rokottamattomien keskuudessa”, Sarkomaa jatkaa.

Edustajista on keskeistä, että koronarokotteeseen pääsyä helpotetaan.

”Työterveydenhuollon resursseja ja osaamista tulee hyödyntää koronarokotteiden antamisessa sekä tehdä jalkautuvaa rokotetoimintaa sinne, missä ihmiset ovat”, sanovat kokoomusedustajat.

Lisätietoja:

Mia Laiho. puh. 050 433 6461

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 29.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää lausunnolla ollutta tekijänoikeuslainsäädäntöä niin epäonnistuneena peruslähtökohdiltaan, että se on valmisteltava uudestaan. Hallituksen on syytä asiassa kuulla luovan alan valtaisaa palautetta.

”Piittaamattomuus luovan työn tekijöiden omaisuudensuojaa kohtaan on ideologinen valinta, joka näkyy kokonaisuudessaan lausuntokierroksella olleessa tekijänoikeuslakiluonnoksessa. Miksi hallitus on esittämässä tekijöiden oikeuksien polkemista ja murentamassa tekijöiden oikeutta saada toimeentulo omasta työstään”, Sarkomaa ihmettelee. 

Esitys poikkeaa EU-direktiivin vaateesta, joka lähtee siitä, että teosten käyttö alustalla edellyttää luvan hankkimista oikeudenhaltijoilta. Lakiluonnos poikkeaa yhtä lailla siitä, miten muut Pohjoismaat ovat lainsäädännöissään direktiivin ottaneet huomioon. Jäsenvaltioilla on direktiivin mukaan velvollisuus säätää tietyistä tekijöiden asemaa parantavista ja suojaavista seikoista. Tätä ei kuitenkaan ole esityksessä riittävällä tavalla huomioitu. Suomen vasemmistohallitus on jättämässä suomalaiset tekijät eurooppalaisia kollegoita heikompaan asemaan.

Lausunnolla olleen esityksen pääasiallisena tarkoituksena on saattaa voimaan EU:n vuonna 2019 hyväksymä direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla (DSM-direktiivi).

Direktiivin tavoitteena on tekijänoikeuslainsäädännön modernisointi sekä tekijänoikeuslainsäädännön yhdenmukaistaminen EU-tasolla, oikeudenhaltijoiden aseman parantaminen sekä yhdenmukaisten toimintamahdollisuuksien takaaminen digitaalisilla markkinoilla EU:ssa.

”Tekijänoikeuskorvaukset ovat luovilla aloilla työskentelevien ihmisten ansiotuloa. Tekijänoikeudet ovat luovan alan yritystoiminnan perusta. Hallituksen esitys on monin tavoin haitallinen. Se kampittaisi rajulla tavalla luovan alan vienti- kasvu-, ja työllistämismahdollisuuksia sekä alan toimijoiden mahdollisuuksia saada työstään palkka. Tämä on järjetöntä”, Sarkomaa toteaa.

”Luovaa alaa on runnottu epäoikeudenmukaisilla koronarajoituksilla. Veikkausvoittovarojen väheneminen kulttuurin rahoitukseen on iso uhka. Hallituksen on tehtävä täyskäännös ja korjattava torso tekijänoikeuslakiesitys. Huonoa esitystä ei pidä tuoda eduskuntaan”, päättää Sarkomaa.  

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Tiedote 27.11.2021
Julkaisuvapaa


Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Sari Sarkomaan mukaan kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa panostetaan vahvasti koulutukseen ja tutkimukseen. Kokoomus haluaa vahvistaa koulutuksen laatua ja tasa-arvoa aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.

”Suomen tärkein tavoite on, että jokainen lapsi ja nuori saa varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa sellaiset tiedot, taidot ja oppimisen ilon, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja omien unelmien tavoitteluun. Tämä ei kaikkien nuorten kohdalla toteudu. Esimerkiksi joka kahdeksas poika ei peruskoulun päätteeksi osaa lukea, kirjoittaa eikä laskea kunnolla. Kokoomus ei usko hallituksen laastariratkaisuun pidentää oppivelvollisuusikää 18 ikävuoteen. Ongelmiin on pystyttävä puuttumaan vaikuttavasti varhaisemmassa vaiheessa”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen ehdotuksessa panostetaan pysyvästi varhaiskasvatuksen (80 milj.)  ja perusopetuksen (60 milj.) laatu- ja tasa-arvorahoihin. Kokoomuksen vaihtoehdossa alennetaan varhaiskasvatusmaksuja (30 milj.) ja nostetaan varhaiskasvatuksen opettajien koulutuspaikkoja  yliopistoissa (15 milj.). Kokoomus haluaa varmistaa, että jokaisen lapsen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen toteutuu.  

”Tekisimme myös ammatillisen koulutuksen määräaikaisesta opettaja- ja ohjaajarahoituksesta (70 milj.) pysyvää. Lukiokoulutuksen rahoitusvajetta korjaisimme 50 miljoonan euron panostuksella. Vastaamme koulutuskentän suureen huoleen, mitä tapahtuu, kun hallituksen pätkäpanostukset päättyvät ensi vuoden lopussa. Hallituksen hankeralli on pysäytettävä. Opettajien on saatava työrauha ja mahdollisuus keskittyä työhönsä”, Sarkomaa toteaa.

Lisäksi kokoomus esittää korkeakouluille miljardin pääomitusta ja opintotuen tulorajojen nostamista 50 prosentilla. Kokoomuksen ehdotuksiin kuuluu myös TKI-toiminnan rahoitukseen 200 miljoonan euron lisäpanostusta, josta yksityisen sektorin TKI-verovähennyksen osuus olisi 100 miljoonaa.

”Laaja-alainen sivistys ja korkea osaaminen muodostavat perustan sille, että Suomi voi tulevaisuudessakin olla kestävä, hyvinvoiva ja uudistuva maa”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti on luettavissa kokonaisuudessaan täältä: https://www.kokoomus.fi/kestavan-tulevaisuuden-vaihtoehto/

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. +358 50 511 3033

Tiedote 24.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää ennenkuulumattomana, että pääministeripuolue SDP yrittää vesittää heti kättelyssä eduskuntapuolueiden tuoreen yhdessä yksimielisesti tekemän sovun yksityisen terveydenhuollon hoito- ja tutkimuskorvauksista.

Parlamentaarinen monikanavatyöryhmä päätyi mietinnössään (18.11.) seuraamaan sote-uudistuksen toimeenpanon edistymistä. Työryhmän mukaan yksityisen sairaanhoidon korvausjärjestelmää ja sen rahoitusta voidaan tarvittaessa uudistaa vasta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille. Tässä yhteydessä arvioidaan myös korvausten mahdollista kohdentamista.


SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen totesi eilen Suomen yrittäjien aluevaalitentissä, että Kela-korvausten romuttaminen on edelleen vaihtoehto. Mäkysen mukaan Kela-korvaukset itsessään loppuisivat, mutta raha siirtyisi hyvinvointialueille, jotka voisivat päättää, miten käytetään palveluseteliä ja yksityisiä palveluita. Tämä on päinvastaista kuin se, mitä on juuri sovittu parlamentaarisessa työryhmässä. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus kertoo mitä, hallitus aikoo Kela-korvauksille tehdä. Ihmiset ovat huolissaan hoitoon pääsystä. 

”SDP:n aikeet ovat vastuuttomia, ja osoittavat piittaamattomuutta ihmisten palveluista. Demarien ideologinen vimma romuttaa Kela-korvaukset jyrää asiantuntijoiden esittämät varoitukset”, Sarkomaa sanoo.

Elinkeinoelämän keskusliitton (EK) ja palkansaajakeskusjärjestöjen Akava, STTK ja SAK mukaan korvausten poistaminen pahentaisi julkisten terveyspalvelujen saatavuusongelmia sote-uudistuksen toimeenpanolle kriittisenä ajankohtana.

”Eilisessä Suomen Yrittäjien paneelissa jäi myös täysin epäselväksi se, aikooko hallitus toteuttaa hoitajamitoituksesta puuttuvan rahoituksen kattamiseksi jo päättämänsä leikkaukset terveydenhuoltoon”, Sarkomaa toteaa. 

Hallitus päätti kehysriihessä leikata puuttuvat 140 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriön budjetista. Tämä tarkoittaa mm. lääkekorvausten 60 miljoonan ja yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksen 40 miljoonan euron leikkausta vuonna 2023.

Kokoomus esitti täydentävänä esityksenä yhdessä KD:n kanssa parlamentaarisessa työryhmässä, että yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksia korotetaan perus- ja erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuusongelmien ja koronapandemian aikaansaaman hoitovelan kasvamisen vuoksi. 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, +358 50 511 3033

Henkilöstöpula on yksi suurimpia haasteita ikääntyneiden ja muistisairaiden ihmisten ympärivuorokautisissa hoivapalveluissa. Vankka ammatillinen osaaminen on keskeinen työssä viihtymistä ja jaksamista sekä työn mielekkyyttä lisäävä tekijä. Muistiliiton liittovaltuusto toteaa, että vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus on laadukasta, muistisairauksiin liittyviä koulutussisältöjä tulee lisätä sekä toisen asteen tutkinnoissa että ammattikorkeakoulututkinnoissa ja yliopistoissa.  

Muistityöhön tarvitaan lisää erikoistumisopintoja eli vähintään 30 opintopisteen laajuista ammatillista muistityön lisä- ja täydennyskoulutusta. Lisäksi työyhteisöissä tulee olla aito mahdollisuus hoivatyön jatkuvaan kehittämiseen ja yhdessä oppimiseen.  

Ympärivuorokautisessa hoivakodissa asuvista asiakkaista kolme neljästä sairastaa muistisairautta. Hoivakotiin siirrytään usein siinä vaiheessa, kun muistisairaus on jo edennyt pitkälle ja toimintakyky on heikko. Muistisairaudet ovat eteneviä neurologisia sairauksia, jotka vaikuttavat paitsi lähimuistiin, laaja-alaisesti myös muihin tiedonkäsittelyn toimintoihin kuten puheen tuottamiseen ja ymmärtämiseen, ympäristössä orientoitumiseen ja yleiseen toiminnanohjaukseen. Muistisairas ihminen tarvitsee loppuvaiheessa paljon tukea arjessa selviytymiseen.

– Muistisairaan kohtaaminen ja vuorovaikutus hänen kanssaan vaativat henkilöstöltä erityistä osaamista, toteaa toiminnanjohtaja Katariina Suomu.

– Lisäksi yhteistyö läheisten kanssa korostuu, koska he osaavat kertoa sairastuneen henkilöhistoriasta, persoonasta ja toiveista. – Jos muistisairauteen liittyvät asiat ovat työntekijälle vieraita ja osaamista sairastuneen kanssa kommunikointiin ei ole, työ tuntuu helposti kuormittavalta, mikä vähentää hoivatyön veto- ja pitovoimaa, Suomu jatkaa. – Raskaaksi ja vaikeaksi koetusta työstä hakeudutaan pois.

Hyvää hoitoa ja samalla henkilöstön työhyvinvointia tulee edistää erikoistumiskoulutuksen lisäksi myös työyhteisöissä. Muistiliiton tuottama Hyvän hoidon kriteeristö on työkirja muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin. Työkirja ohjaa ammattilaisia muistisairaan ihmisen tarpeet ja toiveet huomioivaan hoivaan, kuntoutukseen ja hoitoon. 

– Hyvän hoidon kriteeristön pitkäjänteinen käyttäminen työn arviointiin ja kehittämiseen on vaikuttanut vahvasti hoitokulttuuriimme, kertoo Lotta Pellilä Karpalokotia ylläpitävästä Suomenselän Muisti ry:stä. – Meillä korostuvat ihmislähtöisyys sekä muistisairaiden yksilöllisyys ja osallisuus. Asukkaat viettävät päivät pääosin yhdessä Karpalokodin olohuoneessa, omassa huoneessa lähinnä nukutaan, Pellilä jatkaa.

Puolella henkilökunnasta on täydennyskoulutusta muistisairaiden ihmisten hoitamiseen liittyen. – Käytännölliset ja pieneltä tuntuvat asiat lisäävät osallisuutta ja arjen merkityksellisyyttä kuten se, että saa itse voidella leipänsä.  Hyvän hoidon perusta on kuitenkin kyky kohdata muistisairas ihminen. Hyvä kohtaaminen rauhoittaa ja tuo turvallisuutta muistisairaalle ihmiselle ja koko yhteisölle, Pellilä toteaa.

– Hyvä hoito ei synny pelkästään määrällisistä tekijöistä. Työyhteisöissä pitäisi pysähtyä miettimään, mistä esimerkiksi kiireen tunne johtuu. Onko kyse resurssien määrästä vai siitä, mihin ja miten niitä käytetään ja hoivakodin arkea eletään, Suomu sanoo. – Parhaimmillaan muistisairauksiin liittyvän osaamisen ja työn kehittäminen on hoivayksikön yhteinen tehtävä, jossa johtamisella on keskeinen rooli, Suomu toteaa.  

Muistiliiton liittovaltuusto painottaa, että jokaisella ihmisellä on oikeus elää hyvää ja omannäköistä elämää myös muistisairauden loppuvaiheessa, elämän loppuun asti. Hoivakodissa asukkaiden toimintakyky on usein jo alentunut.  Hyvän elämän varmistamiseen tarvitaan ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö, joka osaa kommunikoida muistisairaan ihmisen kanssa ja rakentaa hyvää arkea jäljellä olevan toimintakyvyn varaan.  

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram