fbpx Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu


Tilaa eduskuntaterveiset sähköpostiisi tämän linkin kautta!

Arvoisa vastaanottaja,

Suurin kiitos koronaepidemian taittumisesta kuuluu sisukkaasti ohjeita noudattaneille suomalaisille. Nyt on maan hallituksen vastuulla tuoda eduskuntaan esitykset, joilla me autamme yritykset, ihmiset ja koko Suomen tämän kriisin yli ja alamme jälleenrakentaa Suomea. 

Eduskunta käsitteli historiallisen suurta 5,5 miljardin euron lisätalousarviota. Yhteensä valtio ottaa tänä vuonna velkaa arviolta 18,8 miljardia euroa. Elvytystoimia on tehtävä, mutta vastuullisesti ja vaikuttavasti.

Eduskuntaryhmämme esitti ennen juhannusta vaihtoehdon Marinin hallituksen vastuuttomalle velanoton politiikalle, jossa ei ole ajatustakaan uhrattu laskun maksamiseen. Samoin hallituksen työllisyystoimien lykkäyslinja on kovaa ja kylmää politiikkaa, joka on vaarassa johtaa massatyöttömyyteen ja hyvinvointiyhteiskuntamme murenemiseen.

Kokoomus haluaa estää työttömyyden tuomat inhimilliset kärsimykset ja valtion talouden leikkaukset. Esitimme työlinjan, jossa on toimet 100 000 uuden työllisen saamiseksi. Esitys on hallituksen käytettävissä. 

Työllisyyspaketti pitää sisällään mm. paikallisen sopimisen laajentamisen, työn verotuksen keventämisen sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamisen. Esitämme työllisyyttä tukevaa perhevapaa- ja sosiaaliturvauudistusta, yrityssaneerausten helpottamista sekä alkoholi- ja ravintolasääntelyn uudistamista. 

Vaikka useat asiantuntijat ovat pitäneet välttämättömänä tehdä elvytystoimien ja lisävelanoton rinnalla työllisyyttä edistäviä rakenneuudistuksia, siirtää hallitus päätökset tulevaisuuteen. Selitykset tekemättömistä työllisyystoimista muuttuvat entistä kummallisemmiksi. Herää huoli aikooko Marinin hallitus lykätä työllisyyttä edistävät rakenteelliset uudistukset kokonaan seuraavalle hallitukselle ja laskun lapsille. 

Olin Politiikka radiossa keskustelemassa lisätalousarviosta yhdessä SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin ja kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtajan Päivi Räsäsen kanssa. Kokoomuksen reseptimme on se, että kaikki laskut Suomessa maksetaan tulevaisuudessakin koronasta riippumatta työllä ja yrittämisellä. 

Suuri huoli on myös maan hallituksen EU-politiikasta. Hallituksen kanta Euroopan komission esittämään valtavaan 750 miljardin euron koronaelvytyspakettiin annettiin eduskunnalle auttamatta liian myöhään eikä komission esitykseen edes yritetty vaikuttaa etukäteen. Suomi on vaarassa ajautua muiden maiden talousongelmien maksumieheksi. Koronaviruksen aiheuttama kriisi on poikkeuksellinen ja sen vaikutukset ovat niin terveydellisiä, sosiaalisia kuin taloudellisiakin. Kokoomuksen eduskuntaryhmässä jätimme eriävän mielipiteen hallituksen kantaan EU:n elpymisrahastosta. Eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana pidän välttämättömänä, että Suomella on EU-politiikassa linja, joka perustuu talouskuriin, tiukkoihin talouspolitiikan sääntöihin ja kilpailukyvyn hakemiseen. Siihen, että jokainen vastaa omasta taloudestaan.

Paikallista sopimista tarvitaan 

Vaadimme yhdessä kansanedustaja Arto Satosen kanssa, että osana työllisyystoimia paikallinen sopiminen tulee ulottaa myös järjestäytymättömien yritysten käyttöön. Tämä edellyttää työlainsäädännön muutosta. Muutosta on edellytetty myös ns. Vihriälän raportissa. Työpaikkakohtainen sopiminen lisäisi yritysten halukkuutta palkata rohkeammin lisää työvoimaa. Paikallinen sopiminen olisi nopeasti toteutettava ja vaikuttava keino työllisyyden vahvistamiseksi. 

Työtä muistisairaiden ihmisten oikeuksien ja palveluiden toteutumiseksi jatkettava 

Koronakriisi on aiheuttanut erityisen paljon huolta muistisairaille ja heidän läheisilleen. Olen tehnyt työtä, jotta monet muistisairaat ja heidän läheisensä eivät jäisi ilman palveluita koronaepidemian aikana. 

Olemme Muistiliitossa vedonneet hallitukseen ja myös kuntiin palveluiden turvaamiseksi. 

Pääministeri Marinin hallituksen päätös lakkauttaa kansallinen muistiohjelma oli monelle järkytys. Olen tehnyt työtä yhdessä Muistiliiton puheenjohtajiston kanssa päätöksen perumiseksi. Työtä on jatkettava tietoisuuden lisäämiseksi muistisairauksista ja muistiystävällisen Suomen rakentamiseksi. Oikeus elää omannäköistä elämää kuuluu kaikille iästä ja sairaudesta riippumatta. Muistiliiton puheenjohtajistossa olemme yhteisvoimin tehneet toimenpidealoitteen muistiohjelman jatkamisesta. 

On pidettävä kiinni siitä, että ihmisten oikeudet toteutuvat ja itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan myös koronaepidemian aikana. Oikeusministerin tulisi varmistaa, ettei ikäihmisten oikeuksia poljeta koronan varjolla.

Muistiliiton puheenjohtajiston Merja Mäkisalo-Ropposen ja Pasi Kivisaaren kanssa jätimme toimenpidealoitteen

Oppivelvollisuuden pidentäminen on väärä lääke 

Pääministeri Marinin hallituksen esitys oppivelvollisuuden pidentämisestä on osoittautumassa koulutusleikkaukseksi. Helsingin kaupungin virkamiesten valmistelema lausuntoehdotus on tyrmäävä. Uudistus kannattaa kuopata.

Perustietojen ja -taitojen puute on ydinsyy miksi toisen asteen tutkintoa ei suoriteta vaan opinnot keskeytyvät. Vakavia syitä toisen asteen tutkinnon keskeyttämiseen ovat myös mielenterveys- ja päihdeongelmat. Resurssit on laitettava lasten varhaiseen tukemiseen ja opetuksen voimavaroihin, jotta jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta riittävän osaamisen, joka kantaa vähintään toisen asteen tutkintoon ja sieltä korkeakouluun tai työelämään. Sivistysvaliokunnan jäsenenä urakoin tämän tavoitteen eteen.

Valtion koronakompensaatioiden kohdistuttava koronan koviten runtelemaan Helsinkiin

Koronaepidemia on koitellut koviten Helsinkiä. Koronatarunnoista noin 40 prosenttia on ollut Helsingissä. Uudenmaan liiton laskelmien mukaan alueen kuntien verotulot romahtavat maltillisimmassakin skenaariossa noin 650 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos ajautuu 600 miljoonaa euroa tappiolle. Johtamani Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta on ottanut kantaa ja tehnyt työtä sen puolesta, että kuntien ylimääräiset kustannukset ja verotulomenetykset sekä HUS:n kustannusten kasvu kompensoidaan erillisinä. Talouden pyörät on saatava turvallisesti ja ripeästi käyntiin. Olen jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen.

Itämerta ei saa tumpata!

Intohimoisena Itämeren suojelijana kannan rehevöitymisen lisäksi vahvaa huolta roskaantumisesta. Tupakan tumppi on maailman yleisin muoviroska, joka ei häviä luonnosta koskaan. On arvioitu, että luontoon päätyy Suomessa yli kolme miljardia ja maailmassa 4,5 biljoonaa tumppia. Myrkyllisistä tupakan tumpeista on monin tavoin haittaa ihmisille, eläimille ja luonnolle. Ravintoketjun kautta tupakan tumppien myrkyt päätyvät eläimiin ja ihmisten ruokalautasille. Ehdotan blogissani vaikuttavampia toimia puhtaamman luonnon ja Itämeren saavuttamiseksi.

Silpomiselle on saatava stoppi

Kouluterveyskysely nostaa esille vakavan tiedon, että Suomessa syntyneiden tyttöjen sukuelinten silpomista tapahtuu joko Suomessa tai sitten tyttöjä lähetetään ulkomaille silvottavaksi. Kouluterveydenhuollon pitää jatkossa kerätä asiasta parempaa tietoa ja ennen kaikkea tarjota tytöille tietoa sekä tukea. Silpominen on yksiselitteisesti lapsen törkeä pahoinpitely, rikos ja ihmisoikeusloukkaus. Suomen on pystyttävä suojelemaan tyttöjä. Jätimme kansanedustaja Sofia Vikman kanssa kirjallisen kysymyksen ja kehotamme hallitusta toimimaan tyttöjen suojelemiseksi ja silpomisen lopettamiseksi. Olemme tehneet asiasta myös lakialoitteen. Silpomiselle on saatava nollatoleranssi.

Kuntoutusalan yritysten toimintaedellytykset turvattava

Tein töitä ja onnistuimme yhdessä Kuntoutusyrittäjät ry:n kanssa vaikuttamaan yritysten yleisen kustannustuen valmisteluun. Pahasti myöhässä olleen tuen valmistelussa ei oltu humioitu sitä, että kuntoutusalan yrittäjien liikevaihdosta on alv 0 % terveyden- ja sairaanhoitoa. Olen iloinen siitä, että uudessa lakiesityksessä tukea saisi yrityksen kiinteiden kustannusten ja palkkakustannusten perusteella. Tämä mahdollistaa myös kuntotusalan yrittäjien kustannustuen saannin. Suomen uudelleen rakentamisessa on varmistettava, että laadukkaita terapia- ja kuntoutusalan palveluita on saatavilla jatkossakin. Jätin kirjallisen kysymyksen kuntoutusalan yrittäjien huomioimisesta yritysten yleisen kustannustuen valmistelussa ja myöntämisessä.

Ajankohtaisia kannanottoja ja valtiopäivätoimia

Kaikki ajankohtaiset asiat nettisivuillani

Heinäkuun lomailen ensin Saimaan ja sitten Itämeren aalloilla. Elokuun alussa palaan työn ääreen. 

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Julkaistu

Helsingin yliopiston terveydenhuollon maisterin koulutus lakkautettiin 1990-luvun lopussa. Jo silloin oli tiedossa, että päätös aiheuttaa ongelmia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. On välttämätöntä, että eduskunnan käsittelyssä olevan lisätalousarvion sisältämistä 2 048 lisäaloituspaikasta yliopistoihin osa suunnataan terveystieteiden koulutuksen palauttamiseksi Helsinkiin. Helsingin yliopisto on toistamiseen esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle tutkinnonanto-oikeuden myöntämistä terveystieteiden maisterintutkintoon. Vuosien varrella asian eteen on urakoinut laaja joukko eri toimijoita yhdessä Helsingin yliopiston, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Tehy:n ja Sairaanhoitajaliiton kanssa.

Helsinki ja Uusimaa kaipaavat kipeästi uusia terveystieteiden maistereita. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uhkaa pula pätevistä johtajista ja asiantuntijoista erityisesti Uudenmaan alueella. Alueen nykyisistä yli- ja osastonhoitajista iso osa on lähellä eläkeikää. Merkittävä osa Suomen terveydenhuollon yliopistollista maisterintutkintoa edellyttävistä työpaikoista sijaitsee laajalla metropolialueella, jossa työskentelee yli neljännes maan koko hoitohenkilökunnasta. 

Metropolialueen merkitys on ratkaiseva koko Suomen menestymisen kannalta, mikä tulee ottaa huomioon myös alueen terveystieteiden koulutustarjonnassa. Tällä hetkellä Suomessa HYKS:n erityisvastuualue on ainoa erityisvastuualueista, joissa ei ole tarjolla terveystieteiden maisterikoulutusta.

Laadukas toiminta sosiaali- ja terveydenhuollossa edellyttää asiantuntevia ja osaavia hoitotyön johtajia, asiantuntijoita ja opettajia, joilla on akateeminen tutkinto ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lisäksi. Terveydenhuollon johto-, asiantuntija ja koulutustehtäviin vaaditaan yhä useammin yliopistossa suoritettua terveystieteiden maisterin, lisensiaatin tai jopa tohtorin tutkintoa. Tutkijatehtävissä se on ehdoton edellytys.

Kasvaviin ja moninaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen asettaa hoitotyön johdolle ja asiantuntijoille uusia osaamisvaatimuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle asetetut tavoitteet saavutetaan vain laadukkaalla johtamisella ja asiantuntijuudella. Hyvä johtaminen ja hoitotyön urapolut ovat myös ydin edellytys sote-alan houkuttelevuuden lisäämisessä. Omat tieteenalaohjelmat ovat välttämättömiä myös kliinisen laboratoriotyön ja radiografiatyön asiantuntijoiden saatavuuden ja tieteenalojen sekä ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittymisen varmistamiseksi.

Jätin 12.5.2020 Sairaanhoitajapäivänä kirjallisen kysymyksen terveystieteiden maisterin koulutuksen käynnistämisestä Helsingin yliopistossa vauhdittaakseni terveystieteen koulutuksen uudelleen käynnistämistä Helsingin yliopistossa. Vastauksessaan ministeri Kosonen totesi, että yliopistojen koulutusvastuuesityksistä keskustellaan touko-kesäkuussa käytävissä sopimuskautta 2021-2024 koskevissa sopimusneuvotteluissa opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen kesken ja, että ratkaisut uusista koulutusvastuista perustuvat kokonaisharkintaan ja olennaisiin muutoksiin koulutustarpeessa. On välttämätöntä, että päätös terveystieteiden maisterikoulutuksen palauttamisesta Helsingin yliopistoon tehdään pikimmiten.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja 

terveydenhuollon maisteri, röntgenhoitaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja 

Julkaistu

TIEDOTE 18.6.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa vaatii, että hallituksen esittämistä korkeakoulujen lisäaloituspaikkojen määrärahoista osa suunnataan terveystieteiden tutkintokoulutuksen käynnistämiseen Helsingin yliopistossa. Hallitus esittää yliopistoihin 2 048 lisäaloituspaikkaa. Helsingin yliopisto on esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle koulutusvastuun myöntämistä terveystieteiden maisterin tutkintoon.

Helsingin yliopiston terveydenhuollon maisterin koulutus lakkautettiin 1990-luvun lopussa. Jo silloin oli tiedossa, että päätös aiheuttaa ongelmia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle.

”Helsinki ja Uusimaa kaipaavat kipeästi uusia terveystieteen maistereita. Merkittävä osa Suomen terveydenhuollon yliopistollista maisterintutkintoa edellyttävistä työpaikoista sijaitsee laajalla metropolialueella, jossa työskentelee yli neljännes maan koko hoitohenkilökunnasta. Alueen nykyisistä yli- ja osastonhoitajista iso osa on lähellä eläkeikää. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuoltoa uhkaa pula pätevistä johtajista ja asiantuntijoista erityisesti Uudenmaan alueella,” Sarkomaa toteaa.

Terveystieteiden koulutuksen uudelleen käynnistämistä Helsingin yliopistossa on yritetty useaan otteeseen. Asian eteen on urakoinut laaja joukko eri toimijoita yhdessä Helsingin yliopiston, HUS:n, Tehy:n ja Sairaanhoitajaliiton kanssa. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että koulutus uudelleen käynnistetään pikimmiten.

”On huomioitava, että laadukas toiminta sosiaali- ja terveydenhuollossa edellyttää asiantuntevia ja osaavia hoitotyön johtajia, asiantuntijoita ja opettajia, joilla on akateeminen tutkinto ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lisäksi. Kasvaviin ja moninaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen asettaa hoitotyön johdolle ja asiantuntijoille uusia osaamisvaatimuksia. Sote- uudistukselle asetetut tavoitteet saavutetaan vain laadukkaalla johtamisella ja asiantuntijuudella. Hyvä johtaminen ja hoitotyön urapolut ovat myös ydin edellytys sote-alan houkuttelevuuden lisäämisessä. Lisäksi omat tieteenalaohjelmat ovat välttämättömiä myös kliinisen laboratoriotyön ja radiografiatyön asiantuntijoiden saatavuuden ja tieteenalojen kehittymisen varmistamiseksi,” Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen terveystieteiden maisterin koulutuksen käynnistämisestä Helsingin yliopistossa Sairaanhoitajapäivänä 12.5.2020 vauhdittaakseen terveystieteen koulutuksen uudelleen käynnistämistä Helsingin yliopistossa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Julkaistu

TIEDOTE 17.6.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Paula Risikko, Sari Multala ja Sari Sarkomaa ovat huolissaan, että hallitus ei kuuntele alan parhaita asiantuntijoita. Hallituksen oppivelvollisuusmallin lausuntokierros päättyi tämän viikon maanantaina ja saatu lausuntopalaute on murskaavaa luettavaa.

”Hallituksen on viimeistään nyt kysyttävä itseltään, kannattaako esitystä enää kukaan? Lausuntopalautteiden perusteella nykyisetkään resurssit eivät riitä kattamaan välttämättömiä kustannuksia. Oppivelvollisuuden laajentaminen johtaa pahimmillaan siihen, että koulutuksen sisällöistä leikataan ja ryhmäkokoja kasvatetaan. Tämä heikentää koulutuksen laatua”, huolehtivat edustajat.

Kokoomus haluaa turvata mahdollisuuksien tasa-arvon opinpolulla. Jokaiselle nuorelle on varmistettava vähintään toisen asteen tutkinto, joka kantaa korkeakouluopintoihin ja työelämään. Hallituksen ehdotus ei tuo apua koulupudokkaille tai syrjäytymisvaarassa oleville. Meidän on etsittävä ratkaisuja, joilla puututaan muun muassa oppimisvaikeuksista, käytöshäiriöistä, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien oppilaiden tilanteeseen.

”Emme ymmärrä, miksei hallitus tee aitoja lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä uudistuksia? Näitä olisivat esimerkiksi kolmiportaisen tuen uudistaminen sekä oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden kuntoon laittaminen. Myös lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmä on uudistettava oikeudenmukaiseksi ja paremmin kustannuksia vastaavaksi”, jatkavat edustajat.

Huomionarvoista on, että esimerkiksi Opettajien Ammattijärjestö OAJ esitti 14 kohdan listan korjaustoimenpiteistä hallituksen esitykseen. On vakava huoli, että esitykseen ei todellisuudessa sisälly nuorten tukea parantavia muutoksia.

”Oppivelvollisuus on hallitukselle puhtaan ideologinen tavoite, jolle ei löydy kasvatustieteellistä tutkimusnäyttöä. Jos opettajatkaan eivät näe hankkeen olevan kannattava, kannattaako oppivelvollisuutta todella pidentää?” edustajat päättävät.

Hallituksen alkuperäisen aikataulun mukaan esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2020. Saadun lausuntopalautteen perusteella hallituksen on arvioitava esityksen antamista budjettiriihessä ja tehdä tarvittavat johtopäätökset.

Lisätietoja:

Paula Risikko, p. 050 511 3107
Sari Multala, p. 040 531 7104
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Julkaistu

On käsittämätöntä, että pääministeri Marin väisti eilisellä pääministerin haastattelutunnilla kysymyksen maan hallituksen työllisyystoimien puuttumisesta toteamalla opposition työllisyystoimien oleva sosiaaliturvaleikkauksia. Hallitukselle on vastuu esitysten tekemisestä työllisyyttä ja hyvinvointia tukevista toimista.

Kokoomus haluaa estää hyvinvointiyhteiskunnan murenemisen ja on esittänyt jo viime syksynä työlinjan, toimet 60 000 uudesta työpaikasta. Esitys on hallituksen käytettävissä. 

Kokoomus tarjoaa osana työllisyystoimia paikallisen sopimisen ulottamista myös järjestäytymättömien yritysten käyttöön. Tämä edellyttää työlainsäädännön muutosta. Muutosta on edellytetty myös ns. Vihriälän raportissa, toteavat kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Arto Satonen.

- Kokoomus haluaa edistää aitoa ja reilua paikallista sopimista työpaikoilla. Korona on kiristänyt maailmanmarkkinoiden tilannetta, mikä näkyy yhä kovempana kilpailuna tarjotusta työstä. Paikallisen sopimisen uudistus on tärkeää tehdä nyt ja kiireesti, sillä Suomi elää viennistä ja kilpailukykyisimmät kotiuttavat tällä hetkellä työtä kotimaahansa, sanoo kansanedustaja Arto Satonen.

Kokoomuksen mallissa työehtosopimukset määrittelisivät jatkossakin työsuhteen minimiehdot. Muilta osin asioista voidaan sopia paikallisesti, jos työnantajan ja työntekijän välinen luottamus on kunnossa. Jos yhteistä ymmärrystä ei löydy, noudatettaisiin työehtosopimusta. Paikallisen sopimisen edistämisen yhteydessä minimiehtojen toteutumisen valvontaa tehostettaisiin ja henkilöstön asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia työpaikoilla parannettaisiin lainsäädäntöuudistuksin, jotta neuvotteluasetelma olisi tasapainoinen. Sopiminen tulee mahdollistaa myös liittoon kuulumattoman luottamusvaltuutetun johdolla tehtäväksi.

- Työpaikkakohtainen sopiminen lisäisi yritysten halukkuutta palkata rohkeammin lisää työvoimaa. Pitkän aikavälin vaikutuksen arvioidaan olevan noin 15 000 työllistä lisää yksityiselle sektorilla. Marinin hallituksen työllisyystoimien jatkuva lykkääminen on kovaa ja vastuutonta politiikkaa. Se on vaarassa johtaa  pääministerin mainitsemien sosiaaliturvaleikkausten tielle. Paikallisen sopiminen olisi nopeasti toteutettava ja vaikuttava keino työllisyyden vahvistamiseksi. Koronaepidemia muutti maailmaa mutta ei sitä tosiasiaa , että hyvinvointiyhteiskuntamme voi perustua vain työhön ja yrittämiseen, kansanedustaja Sari Sarkomaa toteaa.

Edustajat Satonen ja Sarkomaa pitävät tärkeänä, että hallitus ei hidastele paikallisen sopimisen edistämisessä ja vaativat, että hallituksen on mahdollisimman pian päätettävä uskottavista toimista uusien työpaikkojen luomiseksi ja linjasta hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. 

***

Tällä hetkellä paikallinen sopiminen on mahdollista pääasiassa suuremmissa yrityksissä, jotka ovat järjestäytyneet. Suurten vientiyritysten kilpailukyky nojaa kuitenkin kotimaisiin alihankintaketjuihin, joissa moni yrityskumppani on pieni- tai keskisuuri järjestäytymätön yritys, joilla ei ole mahdollisuutta paikalliseen sopimiseen.

Vesa Vihriälän raportti tukee Kokoomuksen esitystä laajentaa paikallista sopimista järjestäytymättömiin yrityksiin. Vihriälän raportti tukee laajempaa paikallista sopimista. Vihriälän raportin mukaan ”on tärkeää, että samalla kun päätetään merkittävistä talouden elvyttämiseen tähtäävistä ratkaisuista, määritetään myös sopeutuksen ja työllisyyttä ja tuottavuutta vahvistavan politiikan tavoitteet. Uskottavuus vaatii myös sitä, että nämä linjaukset kyetään täsmentämään ja niiden toimeenpano aloittamaan mahdollisimman pian kuluvalla hallituskaudella.” 

Lisätietoja: 

kansanedustaja Sari Sarkomaa, 050 511 3033

kansanedustaja Arto Satonen, 050 511 3110

Julkaistu

Tiedote 11.6.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmä jätti tänään valtiovarainvaliokunnassa eriävän mielipiteen hallituksen kannaksi EU:n elpymisrahastoon.

”Koronaviruksen aiheuttama kriisi on poikkeuksellinen ja sen vaikutukset ovat niin terveydellisiä, sosiaalisia kuin taloudellisiakin. Komission esittämä 750 miljardin euron elpymisrahasto on kooltaan historiallisen suuri. Kokoomuksen eduskuntaryhmä suhtautuu rakentavan kriittisesti komission esitykseen, mutta edellyttää elpymisrahaston ehtona velkajärjestelymekanismin luomista Euroopan vakausmekanismin yhteyteen”, kokoomusedustajat toteavat.

Kokoomusedustajien mielestä velkajärjestelymekanismi tulisi rakentaa Euroopan vakausmekanismin pohjalle. Sen toiminta tulisi kytkeä valtioiden velkaantumista koskevien sääntöjen noudattamiseen. Samalla kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee Euroopan vakausmekanismin (EVM) kehittämistä Euroopan valuuttarahaston suuntaan.

”EVM:n toiminta tulee eriyttää suoraan koronakriisiin liittyvistä toimista. Sen tulee toimia jatkossakin jäsenmaiden viimesijaisena kriisirahastona, jonka tarjoama rahoitus on tiukasti ehdollista. Samalla EVM:n oikeuspohja tulee saattaa Euroopan unionin sopimuksiin”, Elina Lepomäki sanoo.

”Toistaiseksi EVM toimii valtioiden välisellä sopimuksella. Euroopan valuuttarahasto olisi tulevaisuudessa kansainväliseen valuuttarahastoon (IMF) verrannollinen toimija, joka laatisi tukea hakevasta jäsenmaasta riippumattoman velkakestävyysarvion ja vahtisi selvin kriteerein velkajärjestelyn ja siihen liitettävän talousohjelman toteutumista”, Sari Sarkomaa sanoo.

”Onnistuminen Suomen edun ajamisessa mitataan siinä, onnistutaanko elpymisrahaston lopputulokseen saamaan ehdollisuus ja selkeät kriteerit. Elpymisrahaston rinnalla on kyettävä parantamaan jäsenmaiden velkakestävyyttä ja vastuutta omista veloistaan. Koronaviruksen aiheuttama kriisi on poikkeuksellinen ja sen vaikutukset ovat niin terveydellisiä, sosiaalisia kuin taloudellisiakin”, Janne Sankelo toteaa.

Kokoomuksen mukaan toimiva valuuttaunioni edellyttää unionin tasoista tulonsiirto- ja riskintasausmekanismia ja rinnalla vahvaa markkinakuria jäsenmaiden tasolla.

”Tavoitteenamme on valuuttaunioni, johon voidaan palauttaa markkinakurin periaate – no-bailout. Silloin jokainen jäsenmaa vastaa velastaan itse, ilman tukeutumista keskuspankin mittaviin velkapapereiden osto-ohjelmiin. Markkinakurin palauttaminen edellyttää sitä, että jäsenmaiden velat ovat kestävällä tasolla”, Elina Lepomäki toteaa.

”Negatiiviset korot ja keskuspankin mittavat osto-ohjelmat ovat merkki epäterveestä kehityksestä. Tästä voidaan peruuttaa ainoastaan tervehdyttämällä unionin institutionaalinen pohja. Ilman mittavia rakenteellisia uudistuksia eurojärjestelmä voi ajautua kriisiin ennenkokemattoman löysästä keskuspankkipolitiikasta huolimatta - tai sen vuoksi”, Markku Eestilä sanoo.

Kokoomuksen mukaan euro tarvitsee tuekseen tiukat, yksinkertaiset säännöt ja toimivat rahoitusmarkkinat. Rahoitus on sidottava kilpailukyvyn parantamiseen, oikeusvaltioperiaatteeseen sekä kestäviin investointeihin. Kokoomusedustajat painottavat, että EU-tason ratkaisujen tulee kannustaa jäsenmaita rakenteellisiin uudistuksiin. Pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni on rakennettava pikimmiten.

Kokoomusedustajien mukaan komission pyrkimys kasvattaa EU:n omia varoja on kannatettava. EU:n kestävämpi rahoituspohja vähentäisi painetta kasvattaa jäsenvaltioiden jäsenmaksuja. EU:n velasta ei kuitenkaan voi sopia, ellei ole tiedossa, miten se maksetaan pois. Rahoitusratkaisujen ja erityisesti Suomen osuuden niissä tulee olla yhteensovitettavissa eduskunnan ja perustuslakivaliokunnan määrittelemiin raameihin, kokoomusedustajat painottavat.

”EU nousee koronakriisistä vain uudistumalla. Tarvitsemme lisää kilpailukykyä ja sitä tukevia rakenteellisia uudistuksia. Meidän täytyy löytää keinoja, joilla EU voi kannustaa jäsenvaltiota tekemään niitä”, Sanni Grahn-Laasonen kiteyttää.

Lisätietoja:

Kokoomuksen valtiovarainvaliokuntaryhmä:

Timo Heinonen, puh. 09 432 3164
Elina Lepomäki, puh. 09 432 3094
Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033
Janne Sankelo, puh. 09 432 3126
Markku Eestilä, puh. 09 432 3016
Sanni Grahn-Laasonen, puh. 09 432 3025
Kalle Jokinen, puh. 09 432 3199
Jukka Kopra, puh. 09 432 3082

Julkaistu

Pääministeri Marinin hallituksen päätös lakkauttaa kansallinen muistiohjelma oli monelle järkytys. Muistiohjelman avulla on lisätty tietoisuutta muistisairauksista sekä rakennettu muistiystävällistä Suomea. Maassamme sairastuu vuosittain arviolta noin 14 500 ihmistä johonkin dementoivaan sairauteen. Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta, joista 7000-10 000 on työikäisiä ihmisiä.

Muistiohjelman jatkon puolesta ministeri Kiuruun on vedottu usealta taholta toistuvasti, mutta ilman tulosta. 

Huolestuttavaa on, että merkittävä osa muistisairaista jää vaille tarvitsemaansa diagnoosia ja hoitoa. Diagnoosin viivästyminen hidastaa hoitoon pääsyä, lisää inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Erityisesti työikäisten muistisairauden oireet sekoittuvat helposti uupumus- ja masennusoireisiin. Työikäiset muistisairaat tarvitsevat erityistä, kohdennettua neuvontaa ja tukea. Muistisairauksiin liittyvät asenteet estävät edelleen hoitoon hakeutumista. 

Kansallinen muistiohjelma on toiminut muistipolitiikan perustana. Sillä on vauhditettu oikea-aikaisen hoidon aloittamista ja muistisairaiden aseman parantamista. Tarvitsemme edelleen vahvoja toimia sairauden ennaltaehkäisyyn, hoitoon, kuntoutukseen sekä sairastuneiden arjen ja oikeuksien tukemiseen. On tärkeää, että muistisairaat ja heidän läheisensä voivat elää omannäköistä ja hyvää elämää. Kansallinen muistiohjelma on tässä työssä ollut tärkeä ja vahvin työkalu.

Muistiohjelmalla on saatu paljon aikaan eri toimijoiden yhteistyössä. Pidän välttämättömänä, että tätä työtä jatketaan ja muistiohjelman jatkosta tehdään viipymättä päätös.

Tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan julkisen sektorin, järjestöjen ja yritysten kesken. Helsingin muistiyhdistys tekee kaupungissamme korvaamatonta työtä muistisairaiden ja heidän omaistensa parhaaksi. 

Muistiohjelmalla on tuettu myös kuntapäättäjien työtä. Juuri nyt tarvittaisiin tutkittuihin suosituksiin ja hyviin käytäntöihin perustuvaa valtakunnallista ohjelmaa, jolla juurrutettaisiin muistisairaiden hyvät palvelut sekä itsemääräämisoikeuden vahvistaminen koko maassa.

Jokaisella muistisairaalla ihmisellä on oikeus elää omannäköistä elämää sekä elämänlaatua ylläpitävään tukeen ja hoitoon. Hyvään elämään kuuluu aivoterveellinen ravitsemus, liikunnan edistäminen ja kuntoutus. Tutkimukset osoittavat liikunnan edistävän aivoterveyttä elämän kaikissa vaiheissa.

Kannan huolta siitä, että monet muistisairaat ja heidän läheiset ovat jääneet ilman palveluita koronaepidemian aikana. On tärkeää, että Helsingissä varmistetaan palveluiden saatavuus ja omaishoitajien palvelut, erityisesti omaishoitajien mahdollisuus pitää vapaapäiviä on turvattava. Yhtälailla intervallihoidon on toimittava. Hoitokotien toiminnan sääntöjä on arvioita niin, että ihmisten oikeuksia kunnioitetaan. Ihmiselle kuuluu iästä ja sairaudesta riippumatta oikeus tavata puolisoaan, läheisiään ja liikkua. Kaupungin on palveluiden järjestämisessä pidettävä kiinni siitä, että ihmisten oikeudet toteutuvat ja itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan myös koronaepidemian aikana.

Muistiliiton puheenjohtajistossa toimivien Merja Mäkisalo-Ropposen ja Pasi Kivisaaren kanssa olemme yhteisvoimin tehneet toimenpidealoitteen muistiohjelman jatkamisesta.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja 

Muistiliiton varapuheenjohtaja

Julkaistu

Pääministeri Marinin hallituksen päätös lakkauttaa kansallinen muistiohjelma oli monelle järkytys. Muistiohjelman avulla on lisätty tietoisuutta muistisairauksista sekä rakennettu muistiystävällistä Suomea. Maassamme sairastuu vuosittain arviolta noin 14 500 ihmistä johonkin dementoivaan sairauteen. Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta, joista 7 000-10 000 on työikäisiä ihmisiä. Olemme vedonneet muistiohjelman jatkon puolesta ministeri Kiuruun toistuvasti, mutta ilman tulosta. 

Huolestuttavaa on, että merkittävä osa muistisairaista jää vaille tarvitsemaansa diagnoosia ja hoitoa. Diagnoosin viivästyminen hidastaa hoitoon pääsyä, lisää inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Erityisesti työikäisten muistisairauden oireet sekoittuvat helposti uupumus- ja masennusoireisiin. Työikäiset muistisairaat tarvitsevat erityistä, kohdennettua tukea. Muistisairauksiin liittyvät asenteet estävät edelleen hoitoon hakeutumista. 

Kansallinen muistiohjelma on toiminut muistipolitiikan perustana. Sillä on vauhditettu oikea-aikaisen hoidon aloittamista ja muistisairaiden aseman parantamista. Tarvitsemme edelleen vahvoja toimia sairauden ennaltaehkäisyyn, hoitoon, kuntoutukseen sekä sairastuneiden arjen ja oikeuksien tukemiseen. On tärkeää, että muistisairaat ja heidän läheisensä voivat elää omannäköistä ja hyvää elämää. Kansallinen muistiohjelma on tässä työssä ollut tärkeä ja vahvin työkalu.

Muistiohjelmalla on saatu paljon aikaan eri toimijoiden yhteistyössä. Pidän tärkeänä, että tätä työtä jatketaan ja muistiohjelman jatkosta tehdään viipymättä päätös.

Tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan julkisen sektorin, järjestöjen ja yritysten kesken. Helsingin muistiyhdistys tekee kaupungissamme korvaamatonta työtä muistisairaiden ja heidän omaistensa parhaaksi. 

Muistiohjelmalla on tuettu myös kuntapäättäjien työtä. Juuri nyt tarvittaisiin tutkittuihin suosituksiin ja hyviin käytäntöihin perustuvaa valtakunnallista ohjelmaa, jolla juurrutettaisiin muistisairaiden hyvät palvelut sekä itsemääräämisoikeuden vahvistaminen koko maassa.

Jokaisella muistisairaalla ihmisellä on oikeus elää omannäköistä elämää sekä elämänlaatua ylläpitävään tukeen ja hoitoon. Hyvään elämään kuuluu aivoterveellinen ravitsemus, liikunnan edistäminen ja kuntoutus. Tutkimukset osoittavat liikunnan edistävän aivoterveyttä elämän kaikissa vaiheissa.

Kannan huolta siitä, että monet muistisairaat ja heidän läheiset ovat jääneet ilman palveluita koronaepidemian aikana. On tärkeää, että Helsingissä varmistetaan omaishoitajien mahdollisuus pitää vapaapäiviä. Yhtälailla intervallihoidon on toimittava. Hoitokotien toiminnan sääntöjä on arvioita niin, että ihmisten oikeuksia kunnioitetaan. Ihmiselle kuuluu iästä ja sairaudesta riippumatta oikeus tavata puolisoaan, läheisiään ja liikkua. Kaupungin on palveluiden järjestämisessä pidettävä kiinni siitä, että ihmisten oikeudet toteutuvat ja itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan myös koronaepidemian aikana.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja 

Muistiliiton varapuheenjohtaja

Julkaistu Töölöläisessä

Julkaistu

Tiedote 8.6.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sofia Vikman ovat vakavasti huolissaan Suomessa syntyneiden tyttöjen sukuelinten silpomisen yleisyydestä. Edustajat jättävät aiheesta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi.

Toisen asteen opiskelijoille vuonna 2019 teetetyssä kouluterveyskyselyssä 80 tyttöä tai naista kertoi, että heidän sukuelimensä on silvottu. Heistä 51 on syntynyt Suomessa. Todellisuudessa luvun on arvioitu olevan suurempi, sillä esimerkiksi lukiolaisista vain 70 prosenttia vastasi kyselyyn. Kaikki ikäluokkaan kuuluvat tytöt eivät opiskele toisella asteella, eikä silpomista koskevaa kysymystä ei sisällytetty peruskoulujen kyselyyn.

”Kouluterveyskyselyn luvut ovat järkyttäviä. Valitettavasti totuus on kuitenkin vielä tätäkin karumpi. Tyttöjen silpomisesta olisi perusteltua kysyä ensi vuonna toteutettavassa kouluterveyskyselyssä myös peruskoulun oppilailta, jotta saadaan kattavampi kuva rikoksen yleisyydestä Suomessa”, sanovat Sarkomaa ja Vikman.

Vikman ja Sarkomaa muistuttavat, että pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa on kirjaus sukuelinten silpomisen vastaisen työn resurssien turvaamisesta. He vaativat, että hallitus ryhtyy toimiin riskiryhmään kuuluvien tyttöjen suojelemiseksi ja silpomisen lopettamiseksi.

”Hallituksen on viimeistään nyt reagoitava näiden törkeiden ja epäinhimillisten rikosten torjumiseksi. Hallituksen on myös taattava resurssit silpomisen uhrien auttamiseksi ja tekoihin syyllistyneiden saattamiseksi vastuuseen rikoksistaan. Sivistysvaltion mitta on se, kuinka kykenemme suojelemaan lapsiamme väkivallalta”, sanovat Sarkomaa ja Vikman.

”Tyttöjen silpominen on vakava ihmisoikeusloukkaus. Se loukkaa tyttöjen ja naisten itsemääräämisoikeutta sekä aiheuttaa heille loppuiäksi terveydellisiä, sosiaalisia ja seksuaalisia vahinkoja. Silpomiselle on saatava stoppi”, jyrähtävät Vikman ja Sarkomaa.

Vikmanilta ja Sarkomaalta myös lakialoite silpomisen kieltämiseksi

Sarkomaa ja Vikman jättivät lakialoitteen tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen kieltämiseksi omana rikosnimikkeenään syksyllä 2019. Lakialoitteella on tarkoitus vahvistaa sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisyä, vauhdittaa tekojen viranomaisten tietoon tuloa sekä koventaa teoista määrättäviä rangaistuksia. Edustajat halusivat lakialoitteellaan tukea aiheesta tehtyä kansalaisaloitetta, joka luovutettiin eduskunnalle kesäkuussa 2019.

”Silpomisen kieltävä erillislaki olisi vahva viesti siitä, että tyttöjen silpominen on rikos Suomessa. Tekojen rangaistavuus ei ole tällä hetkellä tuotu selkeimmällä mahdollisella tavalla esiin lainsäädännössä. Silpomisen rangaistavuus ei aina ole tarpeeksi hyvin yleisessä tiedossa, vaikka teot ovat rikoslain vastaisia törkeänä pahoinpitelynä. Muissa Pohjoismaissa silpominen on kielletty erillislailla”, edustajat toteavat.

Edustajien lakialoitteessa esitetään uusia pykäliä selkeyttämään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulujen velvollisuutta ilmoittaa poliisille ja lastensuojelulle, kun havaitsevat mahdollisia silpomistapauksia tai epäilevät, että nuorella on riski joutua silpomisen uhriksi.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033
Sofia Vikman, puh. 09 432 3194

Julkaistu

Tiedote 5.6.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Anna-Kaisa Ikonen, Mia Laiho ja Sari Sarkomaa arvostelevat hallituksen ajaman sote-uudistuksen valmistelua suljetuin ovin. Hallitus kertoi tänään päässeensä ratkaisuun uudistuksen sisällöstä ja lähettävänsä kesäkuun puolivälissä 1000-sivuisen lainsäädäntökokonaisuuden kuntiin lausunnoille.

”Hallitus on nyt vuoden valmistellut sote-uudistusta, mutta se on tapahtunut suljetuin ovin. On huolestuttavaa, että näin valtavan ja laajavaikutteisen uudistuksen valmisteluun ei ole otettu mukaan kuntakenttää, edes eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa ei ole informoitu. Avoimuus ja osallisuus ovat jääneet vain korulauseiksi”, arvioi Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja pitkän linjan kuntavaikuttaja Anna-Kaisa Ikonen.

Kokoomus ottaa tarkemmin kantaa hallituksen esitykseen, kun pääsee tutustumaan yksityiskohtaisiin linjauksiin. Ikonen, Laiho ja Sarkomaa kertovat, että huolia liittyy muun muassa rahoitukseen, kuntavaikutuksiin, yritysten ja järjestöjen osaamisen hyödyntämiseen ja ihmisten vaikutusmahdollisuuksiin omiin palveluihinsa. Myös opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen siirto maakuntiin herättää huolta.

”Julkisella puolella on tärkeää olla järjestämisvastuu, mutta palvelutuotannon moninaisuutta ei pidä kaventaa ja valinnanvapautta ei saa kokonaan unohtaa. Esimerkiksi palvelusetelit ovat hyvä keino lisätä ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja purkaa jonoja”, toteavat Ikonen, Laiho ja Sarkomaa.

Hämmästystä herättää lisäksi se, että hallintoa ja järjestämisvastuita hämmennetään keskellä kriisiä. Koronakriisi ei ole oikea aika näin suurelle myllerrykselle, vaan voimavarat on suunnattava kriisin myötä syntyneen hoivavelan purkamiseen ja ihmisten hoitoon pääsyyn.

”Uusien massiivisten lainsäädäntöhankkeiden ja uuden hallinnon tason rakentamisen sijaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa on juuri nyt keskityttävä siihen, että ihmiset pääsevät nopeammin hoitoon ja hoitoketjut ovat toimivia. Soteuudistustakin tarvitaan, mutta sen lähtökohtana on oltava ihminen, ei hallinto”, Ikonen sanoo ja jatkaa: ”Hoidon oikea-aikainen saatavuus on yhä ajankohtaisempi kysymys nyt, kun koronaepidemia on viivästyttänyt suomalaisten hoitoon pääsyä ja kasvattanut hoitovelkaa entisestään. Hoidon viivästyminen pahentaa terveysongelmia ja johtaa kasvaviin terveysmenoihin. Syntynyttä hoitovelkaa ja hoitojonoja on pystyttävä purkamaan nopeasti.”

”Tarvitaan laajoja hartioita, mutta se on mahdollista tehdä ilman näin massiivia ja rahaa syövää hallintoremonttia. Koronakriisin jäljiltä kaikki resurssit on keskitettävä ihmisten palvelujen turvaamiseen ja huolehdittava henkilöstön jaksamisesta”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Laiho korostaa.

”Uskomme, että tavoite on kaikilla sama: ongelmakohdat on ratkaistava ja sote-palveluissa tarvitaan toimivampia palveluketjuja, nopeaa tiedonkulkua ja tiedon hyödyntämistä asiakkaan parhaaksi. Kannustamme hallitusta kuitenkin arvioimaan, vaatiiko tavoitteeseen pääsy näin raskasta hallinnollista uudistusta. Kokoomuksen mielestä nyt on ensisijaisesti keskityttävä sote-palvelujen nopeaan kehittämiseen vuosia kestävän hallinnollisen lainsäädäntötyön sijaan”, kansanedustajat päättävät.

Lisätietoja:

Anna-Kaisa Ikonen, p. 09 432 3062

Mia Laiho, p. 050 433 6461

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Follow by Email
Facebook
Twitter
LinkedIn
Instagram