Siirry sisältöön

Uusi Suomi Puheenvuoro 24.4.2024

Eduskunnassa tänään esitelty uusi tupakkalakiesitys on tärkeä harppaus kohti savutonta Suomea. Esityksessä kiellettäisiin nikotiinittomien sähkösavukkeiden eli ”vapen” hallussapito alaikäisiltä. Hallussapitokielto koskisi myös muita tupakan vastikkeita kuten energianuuskaa tai yrttisavukkeita. Lisäksi savuttomien nikotiinituotteiden sallittuja tuoksuja ja makuja rajoitettaisiin.

Pidän esitystä tervetulleena ja erittäin tärkeänä lasten ja nuorten terveyden suojelun kannalta. Vape on puhekielinen sana, jolla tarkoitetaan kaikkia sähkösavukkeita, joissa höyrystetään nestettä, jota hengitetään. Nikotiinittomissakin nesteestä löytyy lyijyä ja muita raskasmetalleja. Höyryn hengittäminen voi altistaa monille keuhkosairauksille. On tärkeää, että sosiaali-ja terveysvaliokunta paneutuu vapen terveyshaittoihin lain käsittelyssä.

Vaikka tupakointi on vähentynyt nuorilla, vapen käyttö on huolestuttavasti yleistynyt – jopa alakoulussa lapsilla koulupäivänkin aikana. Kouluterveyskyselyn mukaan sähkösavukkeita päivittäin käyttävien osuus on kasvanut kaikissa ikäryhmissä. Hallussapidon kieltäminen antaa pitkään odotetun työkalun oppilaitoksille ja kodeille puuttua järeästi asiaan.

Esityksen ehdotus ottaa nikotiinipussit kattavammin tupakkalain piiriin, terveysvaroitusten lisääminen pakkauksiin, pakkausten ulkoasun yhdenmukaistaminen ja etämyynnin kieltäminen ovat kannatettavia. Tärkeä tavoite on ehkäistä nuorisokäyttöä sekä harmaata ja laitonta kauppaa.

Kannatan lämpimästi sitä, että savuttomien nikotiinituotteiden käyttö kielletään päiväkodeissa, kouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja leikkikentillä. Ja että kaikkien tupakan vastikkeiden hallussapito kielletään alle 18-vuotiailta.

On aivan keskeistä terveyspolitiikkaa ja terveyden edistämistyötä huolehtia, etteivät lapset ja nuoret altistu tupakka- ja nikotiinituotteille ja aloita tuotteiden käyttöä.

Tupakkalakiin jää nyt käsittelyssä olevan lain hyväksymisen jälkeen vakavia epäkohtia. Uudistamistyötä on jatkettava.

Tupakkalaki suojaa tupakansavulta työpaikoilla ja julkisissa tiloissa, mutta moni lapsi ja aikuinen joutuu omassa kodissaan kärsimään naapurin tupakoinnista. Tupakkalainsäädäntöä on välttämätöntä muuttaa niin, että taloyhtiön yhtiökokous voisi kieltää häiritsevän tupakoinnin parvekkeella ja huoneistoissa. Nyt kielto jää useimmiten hakematta, koska hakuprosessi kunnalta on hankala ja kallis.

Tupakointikieltojen oikeudenmukaisuutta tulee tarkastella terveyden- ja työsuojelun näkökulmasta. Tupakansavu on syöpävaarallinen seos, eikä sen pitoisuudelle sisäilmassa ole voitu osoittaa turvallista rajaa. On vahvaa näyttöä siitä, että passiivinen tupakointi aiheuttaa useita kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia sekä lisää niiden pahenemista. Passiivinen tupakointi on erityisen vaarallista lapsille.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien norminpurkutyöryhmä on myös hiljattain kannattanut tupakkalain uudistamista turvaamaan savuton koti ja parveke. Esitin eduskunnassa pitämässä puheessa, että sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyisi valmistelemaan seuraavaa tupakkalain muutosta. Tupakan savulle altistumiselta on suojeltava kotonakin.

Tiedote 24.4.2024

Kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että tupakkalakia uudistetaan niin, että taloyhtiöille annetaan päätösvalta oman asuinyhteisön asuntojen ja parvekkeiden savuttomuudesta.

Sarkomaa nosti asian esiin Verkkouutisten blogissa 24. huhtikuuta.  

"Nykyinen tupakkalainsäädäntö on pahasti valuvikainen. On mainiota, että vastuuministeri Sanni Grahn-Laasonen on jo tarttunut tupakkalain puutteisiin. Eduskunta aloittaa tänään tupakkalain käsittelyn, jossa esitetään muun muassa pitkään odotettua sähkötupakan, eli ”vapen” hallussapidon kieltämistä alaikäisiltä," Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan mukaan seuraavaksi tupakkalainsäädäntöä tulisi päivittää niin, että taloyhtiön yhtiökokous voisi enemmistöpäätöksellä kieltää häiritsevän tupakoinnin parvekkeella ja huoneistoissa.

"Tupakkalaki suojaa tupakansavulta työpaikoilla ja julkisissa tiloissa, mutta moni joutuu omassa kodissaan kärsimään naapurin tupakoinnista," Sarkomaa sanoo.

Asuntoyhteisö voi nykylain mukaan kieltää tupakoinnin yhteisissä ulkotiloissa, mutta asukkaiden parvekkeille tai huoneistoon kiellon asettaminen on paljon vaikeampaa. Kunnan viranomainen voi taloyhtiön hakemuksesta tehdä päätöksen kiellon määräämisestä, mikä vaatii pitkän ja kankean hakuprosessin. Vain harva on prosessiin lähtenyt, vaikka tupakointikielto olisi tarpeellinen ja asukkaiden toivoma. Lasku kiellosta voi nousta lähes tuhanteen euroon.

"Tämä on täysin kohtuutonta ja terveyspolitiikkamme vastaista. Ihmisiä on suojeltava tupakansavulta heidän omissa kodeissaan. Tupakkalainsäädäntöä on välttämätöntä muuttaa tältä osin ripeästi," Sarkomaa sanoo.

Ehdotus asuntoyhteisöjen yhtiökokouksen oikeudesta kieltää tupakointi asunnoissa ja parvekkeilla määräenemmistöllä sisältyi sosiaali- ja terveysministeriön viime vuonna julkaisemaan tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän raporttiin.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien norminpurkutyöryhmä on myös hiljattain kannattanut tupakkalain uudistamista turvaamaan savuton koti ja parveke.

"Sosiaali- ja terveysministeriön on ryhdyttävä valmistelemaan seuraavaa tupakkalain muutosta. Tupakan savulle altistumiselta on suojeltava kotonakin," Sarkomaa päättää.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 5113033

Verkkouutiset 24.4.2024

Nykyinen tupakkalainsäädäntö on pahasti valuvikainen. Laki suojaa tupakansavulta työpaikoilla ja julkisissa tiloissa, mutta moni joutuu omassa kodissaan kärsimään naapurin tupakoinnista. 

Tämä on täysin kohtuutonta ja terveyspolitiikkamme vastaista. Tupakkalainsäädäntöä on välttämätöntä muuttaa ripeästi niin, että taloyhtiön yhtiökokous voisi enemmistöpäätöksellä kieltää häiritsevän tupakoinnin parvekkeella ja huoneistoissa.

Viimeisimmän vuonna 2022 voimaan tulleen tupakkalain mukaan tupakointi on jo kielletty asuntoyhteisön yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa, kuten rappukäytävissä, pesutuvissa, kerhohuoneissa ja yhteisissä saunatiloissa.

Asuntoyhteisö voi nykylain mukaan kieltää tupakoinnin yhteisissä ulkotiloissa, mutta asukkaiden parvekkeille tai huoneistoon kiellon asettaminen on paljon vaikeampaa. Kunnan viranomainen voi taloyhtiön hakemuksesta tehdä päätöksen kiellon määräämisestä, mikä vaatii pitkän ja kankean hakuprosessin. Vain harva on prosessiin lähtenyt, vaikka tupakointikielto olisi tarpeellinen ja asukkaiden toivoma. Kaiken päälle lasku kiellosta voi nousta lähes tuhanteen euroon. Tupakointikiellon haku kunnalta koetaan raskaaksi ja hankalaksi niin asuntoyhteisöissä kuin kunnissakin.

Tupakointikieltojen oikeudenmukaisuutta tulee tarkastella terveyden- ja työsuojelun näkökulmasta. Tupakansavu on syöpävaarallinen seos, eikä sen pitoisuudelle sisäilmassa ole voitu osoittaa turvallista rajaa. On vahvaa näyttöä siitä, että passiivinen tupakointi aiheuttaa useita kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia sekä lisää niiden pahenemista. Lapsilla passiivinen tupakointi lisää keskikorvainfektioita, alempia hengitystieinfektioita, astmaa ja kätkytkuolemia; aikuisilla astmaa, keuhkoahtaumatautia, keuhkosyöpää sekä sydän- ja verisuonisairauksia.  Passiivinen tupakointi on erityisen vaarallista lapsille ja raskaana oleville naisille.

Tupakansavun haitat koskettavat erityisesti kerrostaloja. Vuoden 2020 lopussa Suomen asunnoista 47 prosenttia oli kerrostaloasuntoja, ja niissä asui noin kaksi miljoonaa henkilöä.

Suomen ASH:n (Action on Smoking and Health) vuonna 2020 tekemän mielipidekyselyn mukaan 49 prosenttia kerrostaloasukkaista raportoi asuntoon tai parvekkeelle kulkeutuvasta tupakansavusta. Heistä 82 prosenttia koki sen häiritseväksi – tupakoivistakin 40 prosenttia.

Ehdotus asuntoyhteisöjen yhtiökokouksen oikeudesta kieltää tupakointi asunnoissa ja parvekkeilla määräenemmistöllä sisältyi sosiaali- ja terveysministeriön viime vuonna julkaisemaan tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän raporttiin.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien norminpurkutyöryhmä on myös hiljattain kannattanut tupakkalain uudistamista turvaamaan savuton koti ja parveke. STM:n on viivytyksettä ryhdyttävä valmistelemaan seuraavaa tupakkalain muutosta. Tupakan savulle altistumiselta on suojeltava kotonakin.

Tiedote 17.4.2024

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii työrauhaa ja turvaa kouluihin pitäessään Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa kouluturvallisuudesta ja koulurauhasta.

"Koulurauha ja lastemme hyvinvointi on meidän aikuisten vastuulla. Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin mutta huonosti voivien tilanne on entistä vaikeampi. Moni jää ilman aikuisen apua ja aikaa. Siksi Kokoomus on sitoutunut tekemään tarvittavat toimenpiteet koulurauhan ja kouluturvallisuuden varmistamiseksi, ” Sarkomaa aloittaa.

Sarkomaan mukaan apua ja tukea on saatava nopeammin. Sarkomaa nostaa esille myös kehysriihessä tehdyt tärkeät uudet päätökset.

”Kehysriihessä tehty päätös lapsiin ja nuoriin liittyvästä toimenpidepaketista on merkittävä. Lisäraha lastensuojelun hybridimalliin, nuorisotyöhön, mielenterveydenchattipalveluihin, ensi- ja turvakodeille, nuoriso- ja jengirikollisuuden sekä koulukiusaamisen kitkemiseen ovat erittäin tervetulleita tässä tilanteessa,” Sarkomaa sanoo.

”Toteutamme useita hallitusohjelman mukaisia toimia lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseksi. Lastensuojelulaki uudistetaan, lasten ja nuorten terapiatakuu toteutetaan, lasten oikeutta jatkaa omassa koulussa vahvistetaan, koulujen valtuuksia kiusaamiseen ja mobiililaitteiden käyttöön puuttumiseen lisätään ja kiusatun lapsen oikeusturvaa vahvistetaan,” Sarkomaa listaa.

Tarvitsemme myös laajemman korjausliikkeen sosiaalisen median tuomien haittojen kitkemiseksi. Sarkomaa nostaa tärkeänä huomiona esiin lasten ja nuorten säännöllisen kuulemisen.

”Lapsilta on useammin kysyttävä millaista apua he tarvitsevat. Kouluissa pitäisi tehdä säännöllisesti anonyymisti vastattava kysely kiusaamisesta ja väkivallasta. Lapset ja nuoret kyllä tietävät sen, mitä aikuiset eivät aina näe,” Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaan mukaan kouluissa on taattava työrauha ja tuki oppimiseen ja opettamiseen
”Uudistamme oppimisen tuen, vahvistamme perustaitoja ja lisäämme opettajien aikaa oppilaille. Koulurauhaan, laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen panostamisella on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja koko elämään, ” Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa painottaa lopuksi vanhemmuuden tuen merkittävyyttä.

”Jokaisella lapsella pitää olla luotettava aikuinen, joka kantaa päävastuun ja jonka tukeen lapsi ja nuori voi luottaa,” Sarkomaa päättää.

Alla kokonaisuudessa kansanedustaja Sari Sarkomaan pitämä Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa kouluturvallisuudesta ja koulurauhasta.

(Muutokset puhuttaessa mahdollisia)

Arvoisa puhemies,

Koulurauha ja lastemme hyvinvointi on meidän aikuisten vastuulla.
Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin mutta huonosti voivien tilanne on entistä vaikeampi.
Moni jää ilman aikuisen apua ja aikaa. Turvattomuus jättää nopeasti jälkensä mieleen sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen.

Meidän on pystyttävä parempaan.

Kokoomus on sitoutunut tekemään tarvittavat toimenpiteet koulurauhan ja kouluturvallisuuden varmistamiseksi.

Kouluista ja lapsen arjesta on tehtävä kaikille turvallista. Apua ja tukea on saatava nopeammin. Siksi lastensuojelulaki uudistetaan. Lasten ja nuorten terapiatakuu toteutetaan.

Kiusatun lapsen oikeusturvaa ja mahdollisuutta jatkaa omassa koulussa vahvistetaan. Koulujen valtuuksia puuttua kiusaamiseen ja mobiililaitteiden käyttöön lisätään. Tarvitsemme myös laajemman korjausliikkeen sosiaalisen media tuomien haittojen kitkemiseksi.

Arvoisa puhemies,

Opetusministeriaikanani valtakunnallistimme kiusaamista kitkevän KiVa koulu -toiminnon. Paljon on sen jälkeen tehty mutta meidän on kyettävä parempaan.

Lapsilta on useammin kysyttävä millaista apua he tarvitsevat. Kouluissa pitäisi tehdä säännöllisesti anonyymisti vastattava kysely kiusaamisesta ja väkivallasta. Lapset ja nuoret kyllä tietävät sen, mitä aikuiset eivät aina näe.

Kaikkeen kiusaamiseen ja väkivaltaan on oltava nollatoleranssi.

Jaamme lapsiasiavaltuutetun näkemyksen. Tarvitsemme yhdenmukaiset mallit väkivaltaan ja kiusaamiseen puuttumiseksi, hybridiyksiköt väkivaltaisimmille lapsille, viranomaisten tiedonvaihdon selkeämpää sääntelyä, opettajia ankkuritiimeihin ja enemmän tukea perheille.

Lasten arjen tärkeät ammattilaiset ja järjestöt eivät voi korvata vanhempien merkitystä ja kasvatusta.

Jokaisella lapsella pitää olla luotettava aikuinen, joka kantaa kokonaisvastuun ja jonka tukeen voi luottaa.

Arvoisa puhemies,

Kouluissa on oltava työrauha oppimiseen ja opettamiseen.

Siksi uudistamme oppimisen tuen, vahvistamme perustaitoja ja lisäämme opettajien aikaa oppilaille.

Koulurauhaan, laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen panostamisella on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja koko elämään.

Rakennamme tulevaisuuden peruskoulua vastataksemme maailman suuriin muutoksiin.

Yksi asia ei kuitenkaan muutu: lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten aikaa kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Rajat ja rakkaus ovat asioita, joita mikään innovaatio ei voi koskaan korvata.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa 050 511 3033

Letterbox.fi kolumni 16.4.2024

Itämeri ja sen rannat ovat meille helsinkiläisille tärkeä virkistyspaikka sekä olennainen osa elämäämme ja identiteettiämme. Rehevöityminen on lukuisista toimista huolimatta Itämerelle merkittävin uhka. Roskaantuminen muodostaa myös todellisen ongelman. Erityisesti kaupunkien läheisyydessä olevat rannat ovat hyvin roskaantuneita, mutta roskia löytyy lähes kaikkialta. Kotimeremme pelastamiseksi tarvitaan lisätoimia.

Helsingissä on huhtikuussa aloitettu rantavesien siivous – roskaa merestä kauhovan Lippo-aluksen voi bongata vaikkapa Kauppatorin satama-alueelta. Vaikka siivottujen roskin määrä on viime vuosina laskenut, kerättiin viime kesänä rannoiltamme lähes 100 kuutiometriä roskaa. Helsingissä meri- ja saaristoaluepalveluissa on käytössä viisi venettä ja luontopalveluissa kolme venettä. Tavoitteenamme on, että rantavedet pysyvät mahdollisimman puhtaina. Roskien siivoaminen kuluttaa valtavasti kaupungin veroeuroja.

Varma mutta ikävä kevään merkki on edelleen lumen alta paljastuvat roskat ja tupakantumpit. Kaupunkiemme rannoilta löytyy keskimäärin 300 tumppia jokaista sataa metriä kohden. Sateiden ja hulevesien myötä kaduille ja pihoille heitetyt tumpit sekä muut roskat päätyvät usein vesistöihin ja mereen. Roskaantuminen aiheuttaa haittaa ympäristölle, eläimille ja ihmisten terveydelle sekä vähentää kaupunkimme viihtyisyyttä. Meressä jäte on haitallista. Esimerkiksi muovi jauhautuu mikromuoviksi, joka ei häviä merestä ehkä koskaan. Tupakantumpeista ja muista jätteistä liukenee veteen myrkkyjä.

Runsasluminen talvi on Itämerelle erityinen rasitus. Keskivertotalvena kaduilta auratun ja mereen kipatun lumen mukana valuu useita tuhansia kiloja roskaa ja kymmeniä miljoonia mikromuovipartikkeleita Itämereen. Helsinki ajaa lunta mereen, vaikka valtuusto on toisin vaatinut.

Kaupunginvaltuusto on kokoomuksen aloitteesta linjannut, että likaisen lumen kaatamiselle mereen on löydettävä ympäristön kannalta kestävämpi vaihtoehto. Tehtävä ei ole helppo, mutta se ei ole perustelu syy liata vesistöjemme. Helsingin on asia vihdoin laitettava kuntoon, koska likaisen lumen vesistöihin kaatamisen kieltävä laki on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Itämerta on suojeltava talvellakin.

Kaupunki on päättänyt myös erillisestä roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelmasta. Roskiksia on luvassa lisää ja niiden tyhjentämistä tehostetaan. Me helsinkiläiset voimme vaikuttaa kaupunkimme ja vesistöjen roskaantumiseen hyvin helpolla tavalla: huolehtimalla omat roskat roskiksiin.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja
Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen
Kolmen nuoren äiti

Syöpä-lehti 1/2024

Toiveena hyviä paluita työelämään

Sari Sarkomaa on helsinkiläinen kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu ja Syöpäsäätiön hallituksen jäsen.

"Olen pitkäaikainen parlamentaarikko. Koulutukseltani olen röntgenhoitaja ja terveydenhuollon maisteri. Haluan edistää sitä, että hyvä hoito, kuntoutus ja tuki ovat yhdenvertaisesti saatavilla ihmisten sairastuessa.

Kun tein röntgenhoitajan opintoja, olin harjoittelussa syöpätautien klinikalla. Sitä kautta syöpään liittyvät asiat nousivat sydämen asiaksi. Olen vetänyt pitkään eduskunnan syöpäverkostoa, ja olen Syöpäsäätiön hallituksessa.

Liikunta, luonto ja lukeminen ovat harrastuksiani. Pyrin kävelemään tai pyöräilemään töihin, ja vapaa-ajalla liikun mielelläni luonnossa ja meren äärellä. Olen Itämeren intohimoinen suojelija. Perhe on minulle tärkeä. Kaksi lastani opiskelee jo yliopistossa, kolmas täytti nyt alkuvuodesta 18. Vuodet vierivät ja elämäntilanteet muuttuvat, mutta vietämme paljon aikaa yhdessä."

Kolme toivomusta:

1. Saamme kehitettyä työelämää sellaiseksi, että vakavan sairauden jälkeen työhön voi palata yhdenvertaisena ihmisenä. Ruotsin rintasyöpäyhdistyksen tutkimuksessa oli järkyttäviä tuloksia. 40 prosenttia vastanneista oli kokenut, että sairastuminen oli vaikeuttanut heidän uramahdollisuuksiaan ja lähes yhtä moni oli kokenut sen vaikuttaneen negatiivisesti palkkaansa. Työelämässä tarvitaan tutkimusta, tietoa ja osaamista kohdata ihminen sairastumisen jälkeen ilman, että hänet nähdään vain potilaana.

2. Nyt on viimeisiä hetkiä saada syöpästrategia Suomeen. Iloitsen siitä, että saimme valtiovarainvaliokunnassa lisättyä valtion budjettiin rahat sen laatimiseksi. Mitä nopeammin se valmistuu, sitä nopeammin se ohjaa hyvinvointialueiden työtä - jotta syöpään sairastuneet pääsevät nopeasti hoitoon ja kehittyneet hoidot ja psykososiaalinen tuki ovat yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla.

3. Toivon terveyttä. Sairastuin viime keväänä rintasyöpään kesken hallitusneuvotteluiden. Halusin olla loppuun asti mukana, mutta jouduin jättämään ne kesken. Kaikki, mitä teki, pysähtyi kuin seinään. Olen iloinen, että olen päässyt takaisin töihin. Jännittää keväällä tuleva vuositarkastus ja toivon, että kaikki olisi hyvin.

Uusi Suomi Puheenvuoro 6.4.2024

Kiritän ministeri Kaisa Juusoa hallitusneuvotteluissa sovittujen lakimuutosten valmisteluun yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamiseksi. Hyvä saattohoito turvaa sen, ettei kenenkään tarvitse kuolla kivuissa yksin.

Valtavan aluehallintouudistuksen tuomassa myllerryksessä ja hyvinvointialueiden kamppaillessa palveluiden uudistamisen kanssa on maassamme oltava selkeä lainsäädäntö, joka vauhdittaa yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon rakentamista. On varmistettava, ettei saattohoito ja palliatiivinen hoito jää uudistuksen jalkoihin.

Kirjasimme hallitusneuvotteluissa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan lupauksen selkeyttää säädöksiin oikeus saattohoitoon, joka turvaa hyvän elämän loppuvaiheen hoidon riippumatta ihmisen asuinpaikasta tai hoitopaikasta.

Eduskunnan vuonna 2018 tekemän tahdonilmaisun johdosta elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittämään asetetun asiantuntijaryhmän yksimielinen näkemys oli, että saattohoidon puutteiden korjaus edellyttää lakimuutoksia.

Työryhmän tekemät konkreettiset pykäläehdotukset perusteluineen ovat odottaneet jo reilu viisi vuotta toimeenpanoa. Nyt on korkea aika tuoda esitykset eduskuntaan.

Ehdotan, että vastuuministeri Kaisa Juuso kokoaisi alan toimijoista ryhmän arvioimaan vuonna 2018 tehtyä esitystä sekä tekemään mahdollisesti tarvittavat päivitykset.

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus ja hankerahoitus ovat edistäneet palveluiden kehittämistä, mutta palveluiden laadussa, saatavuudessa ja kivunlievityksessä on edelleen eriarvoisuutta. Eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasa-arvoisesti. Saattohoidon tarvetta ei aina edes havaita, jolloin hoito jää kokonaan saamatta.

Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää.

Ihmisten huoli elämän loppuvaiheen hoidon ja hoivan laadusta on kuultava. Jokaisella on oikeus hyvän elämän lisäksi myös hyvään kuolemaan.

Tiedote 6.4.2024

Kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa kirittää hallitusneuvotteluissa sovittujen lakimuutosten valmistelua yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamiseksi. Hyvä saattohoito turvaa sen, ettei kenenkään tarvitse kuolla kivuissa yksin.

Kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa kirittää hallitusneuvotteluissa sovittujen lakimuutosten valmistelua yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamiseksi. Hyvä saattohoito turvaa sen, ettei kenenkään tarvitse kuolla kivuissa yksin.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus selkeyttää säädöksiin oikeus saattohoitoon, joka turvaa hyvän elämän loppuvaiheen hoidon riippumatta ihmisen asuinpaikasta tai hoitopaikasta.

”Valtavan aluehallintouudistuksen tuomassa myllerryksessä ja hyvinvointialueiden kamppaillessa palveluiden uudistamisen kanssa on maassamme oltava selkeä lainsäädäntö, joka vauhdittaa yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon rakentamista. On varmistettava, ettei saattohoito ja palliatiivinen hoito jää uudistuksen jalkoihin”, Sarkomaa toteaa.

Eduskunnan vuonna 2018 tekemän tahdonilmaisun johdosta elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittämään asetetun asiantuntijaryhmän yksimielinen näkemys oli, että saattohoidon puutteiden korjaus edellyttää lakimuutoksia.

”Työryhmän tekemät konkreettiset pykäläehdotukset perusteluineen ovat odottaneet jo reilu viisi vuotta toimeenpanoa. Nyt on korkea aika tuoda esitykset eduskuntaan,” Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa ehdottaa, että vastuuministeri Kaisa Juuso kokoaisi alan toimijoista ryhmän arvioimaan vuonna 2018 tehtyä esitystä sekä tekemään mahdollisesti tarvittavat päivitykset.

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus ja hankerahoitus ovat edistäneet palveluiden kehittämistä, mutta palveluiden laadussa, saatavuudessa ja kivunlievityksessä on edelleen eriarvoisuutta. Eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasa-arvoisesti. Saattohoidon tarvetta ei aina edes havaita, jolloin hoito jää kokonaan saamatta.

”Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille”, Sarkomaa sanoo.

”Ihmisten huoli elämän loppuvaiheen hoidon ja hoivan laadusta on kuultava. Jokaisella on oikeus hyvän elämän lisäksi myös hyvään kuolemaan”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu Töölöläisessä 4.4.2024

Peruskoulujemme oppimistulokset ovat pitkään heikentyneet, eivätkä aiempien hallitusten tekemät toimet ole pysäyttäneet alamäkeä. Tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä laskun syistä. Olemme aloittaneet korjaavien toimien perusteellisen pohdinnan parlamentaarisessa Peruskoulun tulevaisuus -työryhmässä. Työtä johtaa opetusministeri Anna-Maja Henriksson ja minulla on ilo toimia ryhmän varapuheenjohtajana. Työn onnistumisen kannalta olennaista on tiivis yhteistyö kaupunkimme opettajien kanssa. Yhtä lailla oppilaiden ja vanhempien ajatukset ovat lämpimästi tervetulleita.

Yhteiskunta on muuttunut, oppiminen on murroksessa. Lukuharrastus ja kaiken oppimisen perustana oleva lukutaito ovat hiipuneet. Selvää on, että älylaitteiden käyttö nakertaa muihin asioihin käytettyä aikaa. PISA-tutkimuksen mukaan yli 41 prosenttia nuoristamme kokee kännyköiden käytön häiritseväksi.

Monissa Helsingin kouluissa on aloitettu käytäntö, jossa opettaja kerää pois oppilaiden kännykät. Kouluja on kannustettu järjestyssäännöillä säätelemään puhelinten käyttöä oppitunneilla. Oikeusasiamiehen mukaan kännykän luovuttaminen on oltava aina vapaaehtoista.

Hallitusneuvotteluissa sovimme lakimuutoksista, joilla vahvistetaan opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan, erityisesti kännyköiden käyttöön oppitunneilla. Useat Euroopan maat ovat jo vastaavia toimia tehneet eikä ihme: koulutyöhön keskittymisellä ja työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin.

Oppimistulosten nostotoimissa on ymmärrettävä, että lapset ovat erilaisia mutta samanarvoisia. Pormestari Juhana Vartiainen on esittänyt ajatuksen lakkauttaa Helsingistä luokkamuotoinen painotettu opetus, mikä lopettaisi esimerkiksi liikunta-, musiikki-, kieli- ja matematiikkaluokat.

Esitystä ei pidä toteuttaa. Lakkauttamisen sijaan on viisasta lisätä eri puolilla kaupunkiamme painotetun luokkamuotoisen opetuksen tarjontaa. Ohjausta ja tietoa on lisättävä perheille ja lapsille, jotta he voivat paremmin hyödyntää painotettua opetusta. Kysytään lapsilta ja nuorilta sekä opettajilta mikä heitä innostaa, eikä lannisteta eri asioista kiinnostuneita.

Helsingin kouluverkko eroaa muista kaupungeista. Helsingissä noin 13 000 oppilasta käy koulua sopimuskouluissa. Sopimuskoulut ovat yksityisen tahon eivätkä Helsingin ylläpitämiä, mutta toimivat pääosin lähikouluina ja saavat rahoituksen valtiolta. Yksityiset sopimuskoulut ovat tehneet kaupungin kanssa sopimuksen perusopetuksen järjestämisestä. Sopimuskoulujen osuus helsinkiläisten yläasteikäisten opetuksesta on noin kolmannes.

Sopimuskoulujen opettajille, oppilaille ja perheille on ilouutinen, että saimme hallitusneuvotteluissa sovittua huutavan epäkohdan korjaamisesta. Sopimuskoulujen määrärahat ovat olleet heikommat kuin kaupungin ylläpitämien koulujen. Sopimuskoulujen valtion maksamaa kotikuntakorvausta on täysin perusteettomasti leikattu 6 prosenttiyksikköä. Nyt oppilaat eriarvoiseen asemaan asettanut leikkaus on sovittu poistettavan. Asiaa koskeva lakiesitys pitää saada eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian. Ei ole mitään syytä miksi sopimuskoulut kuten esimerkiksi Munkkiniemen, Töölön tai Pohjois-Haagan yhteiskoulut saavat vähemmän rahaa toimintansa kuin muut kaupunkimme peruskoulut.

Koulujen kunto on tärkeä asia, viettäväthän lapset ison osan päivästään koulussa. Olen tehnyt kaupunginvaltuutettuna työtä varmistaakseni koulujen remonttien sujuvuuden, oppilaiden turvallisen ympäristön ja koulun pihan säilymisen. Siinä Helsingillä on vielä paljon kehitettävää. Koulujamme on viime vuosina remontoitu peräjälkeen, viimeisimpänä Munkkiniemen yhteiskoulu, jossa on remontin lisäksi tekeillä laajennus. Remontin myötä Mykkiin tuli tilavampi ruokala ja viihtyisämpi kirjasto. Oli suuri ilo saada avata uusi kirjasto. Erityiskiitos oppilaille ja koko koulun väelle upeasta tilaisuudesta. Paras kirjasto on sellainen, että sieltä voi käydä vapaasti lainaamassa haluamiansa kirjoja. Se oli oppilaiden toive uudelle kirjastolle. Kirjojen näkyvyys ja saatavuus tukee lukuharrastuksen kehittymistä ja lukutaidon vahvistumista.

Tiedote 22.3.2024

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta toteuttamaan viipymättä hallitusohjelman tavoite korjata sosiaali- ja terveystietojen toissijaisen käytön eli niin sanotun toisiolain epäkohdat.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta toteuttamaan viipymättä hallitusohjelman tavoitteen korjata sosiaali- ja terveystietojen toissijaisen käytön eli niin sanotun toisiolain epäkohdat. Toisiolain suuria ongelmia aiheuttamat perusteettomat esteet tutkimuksen tekoon ja tiedon hyödyntämiseen on purettava. 

”Sote-uudistuksen eikä useata muutakaan hallitusohjelman tavoitetta saavuteta, ellei hyvinvointialueiden ja Kelan toimintojen kehittämistä estävää, sote-tiedon hyötykäyttöä ja tutkimusta jarruttavaa toisiolakia uudisteta”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa ehdottaa, että asian nopean valmistelun varmistamiseksi nimettäisiin selvityshenkilö. Lakiesitys on tärkeä saada viipymättä eduskunnan käsittelyyn. Sarkomaa on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen.

”Selvityshenkilöstä olisi perusteltua tehdä päätös viimeistään huhtikuun kehysriihessä. Toisiolain korjaaminen tuo kustannustehokuutta, kestäviä säästöjä ja mittavia hyötyjä”, Sarkomaa sanoo.

Lain uudistamista ovat esittäneet lukuisat tahot, kuten Helsingin yliopisto, HUS, Kela ja Lääketeollisuus. Hallitusneuvotteluissa sovimme uudistuksen käynnistämisestä. 

”On mainiota, että pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite ratkaista toisiolain haasteet niin, että voimme edistää Suomessa tehtävää tutkimusta ja mahdollisuutta hyödyntää tietoa. Tavoite on myös arvioida Findatan rooli”, Sarkomaa sanoo.

Toisiolain ongelmat haittaavat kaikkia toisiokäytön muotoja mukaan lukien tilastointia, tieteellistä tutkimusta, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, opetusta, tietojohtamista, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisohjausta ja -valvontaa sekä viranomaisten suunnittelutehtäviä Suomen sisällä ja kansainvälisesti. Haitta ulottuu myös terveydenhuollon vertaisjohtamiseen (engl. benchmarking), joka on täysin välttämätöntä terveydenhuoltomme tasalaatuisuudelle.

”Toisiolain korjaaminen hallitusohjelman mukaisesti edistäisi nopeasti myös hallitusohjelman terveys- ja hyvinvointialan kasvua ja uudistumista vauhdittavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmaa. Lisäksi se edistäisi terveysteknologian kehittämistä ja vauhdittaisi alan vientiä. Toisiolain ripeä korjaaminen on välttämätöntä ja monin tavoin suomalaisten potilaiden etu”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033