Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Eduskunnan eläinsuojeluryhmän kannanotto 18.6.2025 

Eduskunnan eläinsuojeluryhmä vetoaa ministeri Sari Essayahiin, että porsaiden kastraatiokiellon perumisen valmistelu lopetettaisiin. 

Edellisellä hallituskaudella säädettiin uusi laki eläinten hyvinvoinnista. Lain merkittävimpiin uudistuksiin kuului porsaiden kirurgisten kastraatioiden kielto siirtymäajalla. 

Aiemmin Suomessa oli mahdollista poistaa porsailta kivekset kirurgisesti, jopa ilman riittävää kivunlievitystä. Eläinten hyvinvointilaissa kirurginen kastraatio on säädetty kiellettäväksi kokonaan vuoteen 2035 mennessä.

Maa- ja metsätalousministeriö kertoi huhtikuussa 2025 aikovansa avata lain eläinten hyvinvoinnista siihen kirjatun porsaiden kirurgisen kastraatiokiellon poistamiseksi. 

Suomessa kastroidaan noin miljoona pikkuporsasta vuosittain. Kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille voimakasta kipua. Uusi eläinten hyvinvointilaki velvoittaa käyttämään kastraatiossa tulehduskipulääkettä. Vuodesta 2027 alkaen kastraatiossa on käytettävä paikallispuudutusta. Kipulääkitys ei kuitenkaan riitä poistamaan porsaiden hyvinvointihaittoja, sillä toimenpiteen jälkeinen kipu jatkuu useita päiviä. 

Maa- ja metsätalousministeriö aikoo peruuttaa kastraatiokiellosta eläinteollisuuden vaatimuksesta. Kastraatiokiellon pelätään lisäävän suomalaisten tuottajien kustannuksia, mikä vähentäisi suomalaisen porsaanlihan kilpailukykyä viennissä. 

Eduskunnan eläinsuojeluryhmä toteaa, että eläinten hyvinvoinnin varmistaminen on välttämätöntä, jotta eläinteollisuus Suomessa voi olla eettisesti kestävää. Siksi eläinten hyvinvointilain heikentämiselle ei ole kestäviä perusteita.

Kannanoton allekirjoittajat:

Tiina Elo vihr. 

Mia Laiho kok. 

Mai Kivelä vas. 

Pinja Perholehto sd. 

Pihla Keto-Huovinen kok. 

Pia Viitanen sd. 

Anna Kontula vas. 

Jenni Pitko vihr. 

Sari Sarkomaa kok. 

Inka Hopsu vihr. 

Saara-Sofia Sirén kok.

Saara Hyrkkö vihr. 

Julkaistu

Kirjallinen kysymys KK 207/2025 vp Sari Sarkomaa kok ym.  

Eduskunnan puhemiehelle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkisesti esittämät suunnitelmat kansallisten terveydenhuollon laaturekisterien osittaisesta siirtämisestä hyvinvointialueiden vastuulle ovat herättäneet huolta asiantuntijoiden, terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden keskuudessa. Kansallisen laaturekisteritoiminnan tavoitteena on väestön terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kustannusvaikuttavuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen vertailukelpoiseen tietoon perustuen. Laaturekisterien avulla voidaan järjestelmällisesti ja luotettavasti seurata, vertailla ja arvioida asiakas- ja potilasryhmäkohtaisen hoidon laatua ja vaikuttavuutta. Laaturekisterien tietopohja turvaa keskeisellä tavalla vaikuttavan hoidon järjestämistä yhdenvertaisesti ja kustannustehokkaasti koko Suomessa. 

Laaturekisterien ylläpito on laissa säädetty THL:n tehtäväksi. Asetuksella on määrätty kansalliset laaturekisterit, joita ylläpidetään tällä hetkellä yhdeksästä potilasryhmäkohtaisesta sairaudesta ja sairauden hoidosta: diabetes, HIV, munuaistaudit, psykoosien hoito, selkäsairaudet, sydänsairaudet, suun ja hampaiden sairaudet, tehohoito sekä tulehdukselliset reumasairaudet. THL on kansallisena toimijana tiedon kokoaja ja käsittelijä, mikä on taannut kerättävän datan laadun, tietosuojan ja vertailtavuuden. Rekisterien hyödyntämisessä on keskeistä vertaiskehittäminen, jota THL on yhdessä hyvinvointialueiden kanssa kirittänyt systemaattisesti. Laaturekisterien kautta saatava laatu- ja vaikuttavuustieto ohjaa parhaiden käytäntöjen hyödyntämistä kansallisesti, mikä parantaa hoidon vaikuttavuutta ja potilaiden yhdenvertaisuutta erityisesti kansansairauksien hoidossa. 

Laaturekisterit tarvitsevat kansallista koordinaatiota. Siten luodaan toimiva pohja myös tulevaisuudessa mahdollisille uusille sairausryhmäkohtaisille laaturekistereille. Keskitetty tiedon tuotanto vähentää päällekkäistä työtä ja mahdollistaa yhteismitallisen arvioinnin. Hyvinvointialueiden resurssit ja kyky tuottaa ja ylläpitää kansallista tietopohjaa ovat epävarmat, mikä korostaa THL:n roolin säilyttämisen tärkeyttä. 

Eduskunta on useina vuosina budjettimietinnössä todennut laaturekisteritoiminnan keskeiseksi välineeksi sosiaali- ja terveydenhuollon laadun, vaikuttavuuden ja kustannusten hallinnan edistämisessä. Eduskunnan vuoden 2023 valtion talousarviota koskevassa budjettimietinnössä (VaVM 37/2022 vp) pidetään tärkeänä, että jo nimettyjen laaturekistereiden ylläpidon vaatimasta rahoituksesta huolehditaan. Lisäksi mietinnössä todetaan, että laaturekisteritoimintaa on tärkeä kehittää ja laajentaa uusiin asiakas- ja potilasryhmiin, sillä laaturekisterien tuottama tieto parantaa hoidon laatua, vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. Laaturekisterien tuottama tieto on tärkeää myös sote-uudistuksen toimeenpanossa, jossa keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa yhdenvertaisten ja laadukkaiden sote-palveluiden turvaaminen sekä kustannusten kasvun hillitseminen. Lisäksi kiinnitettiin huomiota sosiaalipalvelujen laadun ja vertailtavuuden kehittämiseen ja pidettiin tärkeänä, että myös sosiaalihuollon laaturekistereitä kehitetään ja niitä otetaan jatkossa mukaan laaturekisteritoimintaan. 

Eduskunnan vuoden 2024 valtion talousarviota koskevassa budjettimietinnössä (VaVM 14/2023 vp) korostetaan tiedolla johtamisen keskeistä merkitystä niin sosiaali- ja terveydenhuollon laadun kuin vaikuttavuuden ja kustannusten hillinnän näkökulmasta. Kansalliset tavoitteet hoidon vaikuttavuuden parantamiseksi eivät toteudu ilman laajaa tietoa terveydenhuollon palveluista. Tässä olennaista on systemaattinen tiedon tuotanto ja analysointi, jotta tietoa voidaan päätöksenteossa hyödyntää. Mietinnössä todetaan, että THL:n ylläpitämään laaturekisteritoimintaan tarvittava resurssi on pieni verrattuna rekisteritiedon tuomaan potentiaaliin hoidon laadun ja vaikuttavuuden lisäämisessä ja siten kustannusten säästämisessä, ja siksi on keskeistä, että olemassa olevien laaturekistereiden ylläpidon vaatimasta rahoituksesta huolehditaan. 

Lisäksi mietinnössä pidetään tärkeänä, että laaturekisteritoimintaa kehitetään ja laajennetaan myös uusiin asiakas- ja potilasryhmiin, sillä laaturekisterien tuottama tieto parantaa hoidon laatua, vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. Lisäksi mietinnössä todetaan, että hoitotyön ja hoitotieteen asiantuntemusta tulee vahvistaa laaturekisteritoiminnan tietotuotannossa ja yleisessä kehittämistyössä. Laaturekistereiden laajentamisessa on tärkeä painottaa esimerkiksi leikkaushoidon kehittämistoimintaa sekä suurimpia kansansairauksia, kuten syöpäsairauksia. 

Eduskunnan hyväksymässä vuoden 2025 valtion talousarviota koskevassa budjettimietinnössä (VaVM 25/2024 vp) pidetään laaturekisteritoimintaa erittäin tärkeänä sosiaali- ja terveydenhuollon laadun, vaikuttavuuden ja kustannusten hillinnän näkökulmasta. Rekisteritoiminnan kehittämistä ja laajentamista pidetään tärkeänä ja samoin sitä, että myös hoitotyön laadun ja vaikuttavuuden tulee olla mukana valtakunnallisessa vaikuttavuustyössä ja laaturekistereiden kehittämisessä. 

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että vaikuttavien menetelmien ja parhaiden käytäntöjen käyttöä palvelujärjestelmässä vahvistetaan sekä otetaan käyttöön yhdenmukaisesti arvioituja, vaikuttavia ja kustannusvaikuttaviksi todettuja menetelmiä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ohjelmassa on kirjattu, että sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavien menetelmien ja parhaiden käytäntöjen käyttöönoton tehostamiseksi panostetaan kansallisen arviointiosaamisen ja päätöksenteon vahvistamiseen, laatu- ja vaikuttavuustietotuotantoon, suositusten kehittämiseen sekä vakiinnuttamiseen palvelujärjestelmään. Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu, että tehostetaan systemaattista vertailukelpoisen laatu-, vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustiedon tuotantoa, tiedon analysointia ja hyödyntämistä. Ohjelmassa todetaan, että palveluvalikoiman määrittelyssä, laaturekistereissä sekä hoito- ja toimenpidesuosituksissa painotetaan väestön hyvinvoinnin ja terveyden sekä palveluiden kustannusvaikuttavuuden kannalta merkittävimpiä toimia. Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy varmistaakseen hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen tehostaa systemaattista vertailukelpoisen laatu-, vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustiedon tuotantoa, tiedon analysointia ja hyödyntämistä,

mihin toimiin hallitus ryhtyy turvatakseen terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien tiedontuotannon ja varmistaakseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa ja sen vastuulla kansallisesti toimivien laaturekisterien toiminnan ja

mihin toimiin hallitus ryhtyy varmistaakseen olemassa olevien laaturekisterien ylläpidon ja laajentamisen uusiin sairaus- ja potilasryhmiin? 

Helsingissä

13.6.2025 

Sari Sarkomaa kok  

Mia Laiho kok  

Maaret Castrén kok  

Julkaistu

Tiedote 18.6.2025
Vapaa julkaistavaksi

Kokoomuksen lääkärikansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja sekä Länsi-Uudenmaan aluehallituksen puheenjohtajana toimiva Mia Laiho on jättänyt ministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen palvelusetelin tarjoamisen velvoittavuudesta ikäihmisten hoivassa ja sen riittävästä arvosta huolehtimisesta. Kysymyksen allekirjoitti myös kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri, Helsingin kaupunginhallituksen jäsen Sari Sarkomaa.

Palveluseteli voidaan myöntää silloin, kun sosiaali- ja terveysalan ammattilainen on arvioinut palvelutarpeen ja palveluseteli on käytössä hyvinvointialueella. Palveluseteli on vaihtoehtoinen tapa hankkia palveluita oman julkisen tuottamisen tai ostopalvelun rinnalla. Palvelusetelin käyttö painottuu sosiaalipalveluihin, kuten ikääntyneiden ja vammaisten ympärivuorokautiseen palveluasumiseen sekä kotihoitoon.

”Palvelusetelin avulla asiakkaan osallisuus, itsemääräämisoikeus ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan tai omaisen hoivapaikkaan oleellisesti paranevat. Palveluseteleitä hyödyntämällä voidaan lisätä monipuolisesti alueen hoivan palvelutarjontaa ja samalla mahdollistaa pienten yritysten toimintamahdollisuuksia”, Laiho kertoo tiedotteessaan.

Laihon mukaan palvelusetelilainsäädäntö on pääosin hyvä, mutta käytännössä sen erilaiseen käyttöön eri puolilla Suomea liittyy haasteita. Erityisen huolissaan Laiho on siitä, että palveluseteleiden arvo ei kaikkialla seuraa kustannusten kasvua. Erityisesti pääkaupunkiseudulla korkeampien tila- ja elinkustannusten takia palvelusetelin arvo jää helposti liian alhaiseksi.

”Tämä johtaa palvelusetelituottajien ja asiakkaiden ahdinkoon. Mikäli palvelusetelin arvo jää liian matalaksi, asiakkaalla ei ole todellista valinnanmahdollisuutta. Kun palvelusetelin arvo ei ole riittävä, palveluiden tarjonta vähenee ja erityisesti pienempien yritysten mahdollisuudet tarjota hoivaa palvelusetelillä huononevat ja pieniä yrityksiä on jo poistunut alalta”, Laiho kuvailee.

Laiho ja Sarkomaa kertovat, että palautetta on tullut muun muassa helsinkiläisiltä palveluntuottajilta. Saadun palautteen mukaan Helsingin kaupunki on tarkistanut ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelin arvoa viimeksi 2021 ja sitä edeltävä korotus oli tehty vuonna 2015. Palvelusetelin arvo ei ole riittävä palvelun hankkimiseen Helsingissä. Vastaavasti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella palvelusetelin arvo on jopa 1000e enemmän samasta palvelusta kuukaudessa Helsinkiin verrattuna.

”Kun hyvinvointialueella ammattilaiset ovat on arvioineet, että ikäihminen tarvitsee ympärivuorokautisen hoivan paikan, hyvinvointialueelle ei pitäisi olla merkitystä järjestetäänkö paikka vanhukselle palvelusetelin kautta, ostopalveluna tai omana palveluna. Oleellista on, että hankittavan palvelun kustannukset eivät oleellisesti eroa toisistaan ja hoiva on laadukasta”, Laiho huomauttaa.

”Jos hyvinvointialue ei turvaa palvelusetelin riittävällä arvolla hoivaa, asiakkaat eivät pysty käyttämään palveluseteliä ja palvelutarjonta kapenee. Vanhuksilla tai omaishoitajilla ei ole enää mahdollisuutta valita ja myös omaishoidon vapaita jää käyttämättä, kun omalle omaiselle ei voi valita soveltuvaa hoivapaikkaa. Tämä johtaa siihen, että julkisen palvelun ulkopuolelta hankittavat hoivapalvelut keskittyvät vain suuremmille yrityksille”, Laiho täsmentää.

”Palveluseteleillä pienetkin sote-yritykset voivat tarjota osaamistaan suomalaisten palveluihin. Setelistä hyötyvät niin asiakkaat, palveluntuottajat kuin sote-alue. Palveluseteli lisää palveluvalikoimaa ja samalla asiakkaan vapautta valita. Hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet palvelusetelilainsäädännön uudistamiseksi ovat tervetulleita. Osana lainsäädäntötyötä on perusteltua harkita, millaisilla säädöksillä voitaisiin vakiinnuttaa palveluseteleiden käyttöä ja varmistaa se, että palvelusetelin arvo pysyy riittävänä niin asiakkaan kuin palveluntuottajan näkökulmasta”, painottaa Sarkomaa.

Myös eduskunnan oikeusasiamies (EOAK/5684/2020) on todennut ratkaisussaan seuraavaa: ”Palvelusetelilain 7 §:n 1 momentin mukaan kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna.”

”Arvon pitäisi olla myös mitoitettu siten, että ympärivuorokautinen hoiva on sillä mahdollista käytännössä toteuttaa. Jos palvelusetelin arvo on liian matala, on vanhuksen tili nopeasti syöty tyhjäksi ja hoivaa ei pysty enää sillä toteuttamaan. On kohtuutonta, että muistisairaus vanhus voi joutua vielä loppuaikoina muuttamaan toiseen hoivapaikkaan liian alhaisen palvelusetelin arvon takia. Palvelusetelin riittävä arvo onkin aivan kriittinen asia sekä yrityksille että asiakkaalle”, Laiho huomauttaa.


Julkaistu

Tiedote 16.6.2025

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa nostaa esiin terveydenhuollon ammattilaisten ja potilasjärjestöjen kasvavan huolen terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden tulevaisuudesta. Sarkomaa kirittää hallitusta varmistamaan laaturekisterien liittyvän tietotuotannon jatkuvuuden sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vastuun kansallisesti toimivien laaturekisterien toiminnasta ja ylläpidosta. Seuraavassa vaiheessa toimintaa tulisi laajentaa vaiheittain uusiin sairaus- ja potilasryhmiin.

Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.

THL:n julkisesti esittämät suunnitelmat kansallisten terveydenhuollon laaturekisterien osittaisesta siirtämisestä hyvinvointialueiden vastuulle ovat herättäneet laajaa huolta.

Sarkomaa painottaa, että laaturekisterit tarvitsevat jatkossakin kansallista koordinaatiota. Vain keskitetty tiedontuotanto mahdollistaa vertailukelpoisen arvioinnin, vähentää päällekkäistä työtä ja luo perustan uusien sairausryhmäkohtaisten rekisterien kehittämiselle.

"Laaturekistereiden ylläpito on lailla säädetty THL:n tehtäväksi. Laaturekistereiden avulla voidaan luotettavasti ja järjestelmällisesti seurata, vertailla ja arvioida hoidon laatua ja vaikuttavuutta eri asiakas- ja potilasryhmissä. Tämä tukee vaikuttavan ja yhdenvertaisen hoidon järjestämistä koko maassa", Sarkomaa sanoo.

Tällä hetkellä ylläpidetään yhdeksää kansallista laaturekisteriä, jotka kattavat diabeteksen, HIV:n, munuaistaudit, psykoosit, selkäsairaudet, sydänsairaudet, suun ja hampaiden sairaudet, tehohoidon sekä tulehdukselliset reumasairaudet.

"Eduskunta on toistuvasti korostanut kansallisten laaturekisterien merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä. Vuoden 2024 budjettimietinnössä todetaan, että tiedolla johtaminen on keskeistä palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi sekä kustannusten hillitsemiseksi. Kansalliset tavoitteet hoidon vaikuttavuuden parantamiseksi eivät toteudu ilman laajaa, systemaattisesti tuotettua tietopohjaa, jota voidaan hyödyntää päätöksenteossa", Sarkomaa sanoo.

Mietinnössä todetaan, että THL:n ylläpitämään laaturekisteritoimintaan tarvittava resurssi on pieni verrattuna rekisteritiedon potentiaaliin parantaa hoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä tuoda kustannussäästöjä.

"Siksi on keskeistä, että olemassa olevien laaturekistereiden ylläpidon vaatimasta rahoituksesta huolehditaan, sillä laaturekisterien tuottama tieto parantaa hoidon laatua, vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta", Sarkomaa toteaa.

Lisäksi mietinnössä todetaan, että hoitotyön ja hoitotieteen asiantuntemusta tulee vahvistaa laaturekisteritoiminnan tietotuotannossa ja yleisessä kehittämistyössä.

”Hallitusohjelmaan onkin viisaasti kirjattu tavoite tehostaa systemaattista vertailukelpoisen laatu-, vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustiedon tuotantoa, tiedon analysointia ja hyödyntämistä. Nyt pitää varmistaa, että laaturekisteritoiminta saa jatkua” ,Sarkomaa painottaa.

Kansanedustaja Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen (KK 207/2025 vp) kansallisten terveydenhuollon laaturekistereiden toiminnan jatkuvuudesta, ylläpidosta sekä laajentamisesta uusiin sairaus ja potilasryhmiin.

Julkaistu

Kolumni 11.6.2025

Maahan heitetyt tupakantumpit ovat valitettavan yleinen näky kotikaupunkimme kaduilla, luonnossa ja rannoilla. Nyt niiden rinnalle on ilmestynyt nikotiini- sekä nuuskapusseja, joita löytyy mitä kummallisimmista paikoista.

Tupakantumppi on ollut pitkään maailman yleisin roska. On arvioitu, että luontoon päätyy Suomessa jopa kolme miljardia tumppia. Vaikka tupakoinnin suosio on ollut laskusuunnassa, muiden nikotiinituotteiden käyttö on lisääntynyt. THL:n mukaan nikotiinipusseja käyttää päivittäin työikäisistä viisi prosenttia ja 20–40-vuotiaista miehistä vähintään satunnaisesti jo lähes neljännes.

Käytön yleisyys näkyy myös Suomen rantaroskaseurannassa. Nikotiini- ja nuuskapussit ovat tumppien ohella yleisimpiä roskia. Tupakantumpit ja nikotiinipussit eivät kuulu luontoon. Ne ovat molemmat ympäristömyrkkyjä.

Tumpit on tehty selluloosa-asetaatista, jonka hajoaminen mikromuovihiukkasiksi kestää vuosia. Tumpin sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin ja maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin. Järviin, jokiin tai meriin kulkeutuneet tumpit päätyvät helposti myös ruuaksi linnuille ja mereneläimille, jotka voivat vahingoittua, jopa kuolla.

Sama koskee nikotiinipusseja, jotka aiheuttavat ekosysteemeille pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Nikotiini on myrkky, joka liukenee maahan heitetyistä nikotiinipusseista maaperään. Osa nikotiinipusseista sisältää myös muovia.

Myrkytystietokeskus sai viime vuonna 444 puhelua, jotka koskivat nikotiinipussista johtunutta myrkytystä. Puheluista noin puolet koski alle 2-vuotiaita lapsia. Puhelujen määrä kaksinkertaistui edellisvuodesta.

Koirien ja muidenkin lemmikkieläinten myrkytysten lisääntyminen on havaittu myös Suomen Eläinlääkäriliitossa. Jo yhden pussin syöminen voi aiheuttaa vakavan myrkytystilan tai jopa kuoleman pienemmille lemmikeille.

Nikotiinimyrkytyksen oireet riippuvat annoksen määrästä sekä eläimen koosta. Nikotiinipussit aiheuttavat merkittäviä haittoja yhtä lailla myös luonnonvaraisille eläimille.

Nuuska ja nikotiinipussit kuuluvat sekajätteeseen, samoin tupakantumpit. Tietenkin savukkeet, tuhkat ja tumpit on oltava täysin jäähtyneitä ja kytemättöminä. Tupakantumpit on helppo pakata esimerkiksi matkakokoiseen tuhkakuppiin ennen kuin ne laitetaan sekajäteastiaan.

Roskaantuminen on haitta ympäristölle, terveydelle ja myös viihtyisyydelle. Kaiken lisäksi kaupungin puhtaanapito kuluttaa miljoonia euroja vuosittain kaupunkilaisten verorahoja, joille olisi varmasti tähdellisempää käyttöä. Viisain ja vaikuttavin tapa kitkeä roskaantumis- ja myrkytysongelmaa on laittaa tumpit ja nikotiinipussit asianmukaisesti roskikseen.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja

Julkaistu

Kolumni 11.6.2025

Jalankulun sujuvuus ja turvallisuus on aivan keskeistä kaupunkimme viihtyisyydelle ja elinvoimaisuudelle. Helsingissä uusimpana liikkumismuotona yleistyneet sähköpotkulaudat ovat aiheuttaneet paljon huolta. Saamani palautteen mukaan monen helsinkiläisen mitta alkaa olla täynnä holtittomasti kulkuväylille hylätyistä sähköpotkulaudoista ja jalankulkijoiden seassa vaarallisesti kiitävistä sähköpotkulautailijoista. Liikenneturvan kyselyssä lähes puolet vastanneista kertoi pelänneensä kovaa ajavia ja liian läheltä ohittavia sähköpotkulautailijoita ja pyöräilijöitä.

Olemme Helsingin kaupungin voimin jo pitkään esittäneet lakimuutosta, joka antaisi kaupungille enemmän valtaa säädellä sähköskuuttien käyttöä, pysäköintiä ja käyttöaikoja. On mainiota, että eduskunnassa pian hyväksyttävä laki antaa kaupungille vihdoin vahvemmat keinot sähköpotkulautojen hallintaan ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Uuden lain myötä on kaupungissamme tärkeä keskustella ja kuulla tarkkaan asukkaiden näkemyksiä siitä, kuinka jatkossa Helsingissä säätelemme sähköpotkulautailua.

On tervetullutta, että uuden lain myötä sähköpotkulaudan kuljettamiselle asetetaan 15 vuoden alaikäraja. Sähköpotkulaudan ajaminen turvallisesti vaatii sellaisia taitoja ja kokemusta, joita lapsilla ei vielä ole. Se vaatii samantyyppistä osaamista ja kokemusta liikenteestä kuin mopoilu.

Tilastokeskuksen mukaan sähköpotkulautailijoita on menehtynyt Suomessa neljä, joista kaksi on alle 15-vuotiaita lapsia. HUS tiedotti syyskuussa, että noin viiden vuoden seuranta-ajalla sähköpotkulautojen onnettomuuksissa vammautui yli 600 lasta ja nuorta, joiden keski-ikä oli 12–13 vuotta. Vammat ovat yhä vakavampia. Luvut kertovat karua sanomaa ja sen, ettei sähköpotkulauta ole lasten kulkuneuvo.

Laissa korjataan myös kaupunkilaisjärjen vastainen tilanne: Sähköskuutin ja sähköpyörän ajajille ei ole aiemmin ollut promillerajaa. Siten niiden käyttö päihtyneenä ei ole ollut kiellettyä. Olen asian korjausta ajanut pitkään ja olen todella helpottunut, että laki saadaan nyt muutettua.

Jatkossa sähköpotkulaudan ja sähköpyörän kuljettajan promilleraja on 0,5 prosenttia. Nykyisin poliisilla ei ole ollut edes oikeutta puhalluttaa epäiltyjä ilman jo aiheutunutta vaaraa tai tapaturmaa. Uuden lain myötä liikenteenvalvoja saa jatkossa puhalluttaa kuljettajan ja kieltää ajon päihtymyksen vuoksi.

Esimerkiksi HUSin päivystyksiin tulleista loukkaantuneista sähköpotkulautailijoista suuri määrä on ollut päihtyneitä. Loukkaantuneilla on usein keskivaikeita tai tätä vaikeampia vammoja ja vain hyvin harva käytti kypärää.

Sähköpotkulautaonnettomuudet tulevat inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin kalliiksi sekä kuormittavat täysin kohtuuttomasti jo äärirajoilla toimivaa terveydenhuoltoamme.

On erittäin kannatettavaa, että sähköpotkulaudalla ajajille tulee uuden lain myötä myös vastaavanlainen vahva suositus käyttää kypärää kuin pyöräilijöillä on jo pitkään ollut.

On mainiota, että Helsingissä on käynnissä useita hankkeita jalankulkijoiden turvallisuuden parantamiseksi. Tarkoitus on mm. tarkastella jalankulkijoiden teiden ylityspaikkoja ja tehdä niihin tarvittavia parannuksia. Työn alla on myös toimia talvikunnossa pidon laadun kohentamiseksi.

Helsingissä talvikuukausina käytettävät liukkaudentorjunta-aineet, kuten kalsiumkloridi, ovat aiheuttaneet huolta monille asukkaille, erityisesti koiranomistajille. Olen saanut paljon palautetta tästä aiheesta ja huolta koirien terveydestä talvella.

Kalsiumkloridi on erittäin haitallista koirille – se voi aiheuttaa kipua, ihoärsytystä ja jopa kemiallisia palovammoja. Kalsiumkloridin nielaiseminen voi puolestaan aiheuttaa vakavia vaivoja.  Ainetta päätyy koiran suuhun helposti, sillä kivistävien tassujen nuoleminen on koiralle luonnollinen reaktio.

On ilo todeta, että Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi esitykseni kalsiumkloridin ja natriumkloridin käytön vähentämisestä kaupungin talvikunnossapidossa. Tavoitteena on luopua eläimille ja luonnolle haitallisista aineista samalla, kun varmistetaan, ettei liukkaus aiheuta vaaratilanteita ihmisille. Tämä on askel koiraystävällisempään kaupunkiympäristöön.

Kuulen mielelläni ajatuksia ja palautetta siitä, miten voimme yhdessä edistää turvallisempaa ja sujuvampaa kaupunkiliikennettä sekä kotikaupunkimme viihtyisyyttä. 

Julkaistu

Verkoston pyöreän pöydän keskustelu tulkkauspalvelujen tilasta kokosi yhteen yli 40 asiantuntijaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on kertonut käynnistävänsä selvityksen tulkkauspalvelujen kokonaisarvioinnin aloittamiseksi. Tulkkauspalvelu nykyisellään on hajanainen ja monimutkainen: sitä ohjaa jopa 20 eri lakia, mikä vaikeuttaa sekä vastuunjakoa että palveluiden kehittämistä.

Eduskunnan viittomakielten verkosto iloitsee STM:n päätöksestä: kyseessä on tärkeä ja odotettu toimi palvelujen parantamiseksi. Eduskunnan viittomakielten verkosto pitää tärkeänä, että keskustelua jatketaan ja että kokonaisarviointi tehdään tiiviissä yhteistyössä järjestöjen ja asiantuntijoiden kanssa.

5. kesäkuuta 2025 järjestetty Eduskunnan viittomakielten verkoston ja järjestöjen yhteinen pyöreän pöydän keskustelu nosti vahvasti esiin tarpeen tulkkauspalvelun kokonaisarvioinnille. 

Tilaisuuteen osallistui yli 40 asiantuntijaa ja viranomaista muun muassa eri järjestöistä, ministeriöistä ja Kelasta. Tilaisuuden avasi Eduskunnan viittomakielten verkoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) ja päätti puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Harakka (sd).

Tilaisuudessa kuultiin useita puheenvuoroja kentän käytännön haasteista sekä viranomaisten näkemyksiä tilanteesta.

-Neuvonpito oli poikkeuksellisen laaja-alainen ja poikkeuksellisen yksimielinen. Kuurot ja kuulovammaiset ansaitsevat toimivat ja tasokkaat tulkkauspalvelut, jotta he tulevat ymmärretyksi elämän tärkeissä perusasioissa. Verkosto kirittää ministeriötä ripeään ja laajasti osallistavaan valmisteluun, jotta vielä näillä valtiopäivillä saadaan tulkkauksen kokonaisarvio ja parannusehdotuksia, sanoo Timo Harakka.

-Suuret kiitokset kaikille osallistujille – tulkkauspalvelun kokonaistilanteen arvioinnin selvitys oli tärkeä askel kohti selkeämpää, yhdenvertaisempaa ja toimivampaa tulkkauspalvelua. Tulkkauspalvelu on keskeinen osa perusoikeuksien toteutumista. Tarvitsemme laajapohjaisen ja konkreettisen arvioinnin nykytilasta ja sen puutteista. YK:n vammaissopimuksen mukaisesti tähän tarkastelutyöhön tulee osallistaa vammaisia henkilöitä edustavat järjestöt, toteaa Sari Sarkomaa.

Vuonna 2014 perustetun Eduskunnan viittomakielten verkoston tarkoituksena on lisätä tietoa viittomakielistä ja niiden käytöstä sekä parantaa viittomakieliä käyttävien asemaa yhteiskunnassa. Verkostoon voi liittyä kuka tahansa kansanedustaja yli puoluerajojen.

Timo Harakka

Kansanedustaja

Puh: 050 3869292

timo.harakka@eduskunta.fi

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja (kok.)

Puh: 050 511 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Julkaistu

Eduskunnan hoitotyön verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Lotta Hamari (sd.) ja varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) ovat jättäneet lakialoitteen, jossa ehdotetaan säädettäväksi hoitotyön johtajan asemasta lakiin. Tavoitteena on turvata hoitotyön ammatillinen johtaminen ja varmistaa sen asema kaikilla hyvinvointialueilla.

Hoitotyön verkosto jätti asiasta kirjallisen kysymyksen (KK 125/2025) keväällä. Ministeri vastasi, että he tulevat harkitsemaan säädösmuutostarpeita hyvinvointialueiden hallintoa koskevaan sääntelyyn.

– Iloitsemme ministerin vastauksesta kirjalliseen kysymykseemme. Meiltä on nyt lakialoite asiasta jätetty ja tuemme vahvasti ministerin työtä varmistaa hoitotyön profession johtaminen säädösperusteisesti, toteaa hoitotyön verkoston puheenjohtajisto.

Hoitotyön johtaja toimisi vastaavan lääkärin rinnalla vastaten hoitotyön ammatillisesta johtamisesta, organisoinnista sekä näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin perustuvasta kehittämisestä ja tutkimuksesta.

– Hoitotyön johtaminen ei ole hallinnollinen tukitoimi, vaan olennainen osa palveluiden sisällöllistä johtamista. Haastavassa taloudellisessa tilanteessa on erityisen tärkeä edistää hyvinvointialueiden toiminnan vaikuttavuutta. Hoitotyöntekijät ovat soten suurin ammattiryhmä ja siten ei ole yhdentekevää, miten tätä ammattiryhmää johdetaan, sanoo Lotta Hamari, Hoitotyön verkoston puheenjohtaja.

Tutkimukset osoittavat, että vahva hoitotyön johtaminen parantaa henkilöstön työhyvinvointia, palveluiden laatua ja hoidon vaikuttavuutta. Ammatillinen johtajuus tukee myös henkilöstön pysyvyyttä ja mahdollistaa resurssien tarkoituksenmukaisen käytön.

– Tarvitsemme enemmän toimia näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseksi sekä ratkaisemaan sote-alan monimutkaisia ongelmia ja edistämään hoidon vaikuttavuutta. Lakialoitteella vahvistetaan hoitotyön johtamisen asemaa ja varmistetaan, että osaamista hyödynnetään täysimääräisesti palveluiden kehittämisessä, sanoo varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Eduskunnan hoitotyön verkosto katsoo, että hoitotyön johtaminen vaatii oman tieteenalan koulutuksen saaneen ja substanssinsa tuntevan johtotehtävänsä lääketieteen ja sosiaalityön johtamisen rinnalle.

Laki korjaisi tilanteen, jossa hoitotyön johtamismallit ja -rakenteet ovat osassa alueista puutteellisia ja hyvin erilaisia eri alueilla. Hoitotyön johtamisen merkitystä palveluiden vaikuttavuudelle, laadulle ja kustannussäästöille ei kaikkialla ymmärretä.

Eduskunnan hoitotyön verkoston tarkoituksena on vahvistaa hoitotyön alan dialogia ja lisätä tiedonvälitystä eduskunnan ja alan asiantuntijoiden välillä. Verkosto edistää näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja sitä, että alan asiantuntijoiden ääni kuuluisi päättäjille. Verkostoon voi liittyä kuka tahansa kansanedustaja ja lisäksi mukana on kymmeniä hoitoalan asiantuntijatahoja.

Lotta Hamari

Kansanedustaja

Puh: 0504784414

lotta.hamari@eduskunta.fi

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Puh: 09 432 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Julkaistu

Yrittäjien kuntabarometrissa 2024 Helsinki romahti suurten kaupunkien häntäpäähän. Tähän vaikuttivat kokemukset yritysten tarpeiden sivuuttamisesta. Esille nousivat erityisesti kaupunkirakenteen ja liikenteen muutokset.

Helsingin Yrittäjät ovat oikeassa vaatiessaan tiiviimpää yhteistyötä kaupungin ja yritysten välillä. Yritysten tarpeiden ymmärtäminen ja toimiva yhteistyö ovat edellytyksiä kaupungin elinvoiman kasvulle ja kehitykselle.

Yhteistyö yritysten kanssa on myös avaintekijä siihen, että saamme kotikaupunkimme sydämen taas sykkimään. Helsingin keskustan elinvoimaa ovat koetelleet isot haasteet. Etätyön lisääntyminen, kulutustottumusten muutokset ja liikenteen ongelmat näkyvät ydinkeskustan näivettymisenä.

Olemme asettaneet Helsingin kaupungin tavoitteeksi saada keskusta-alueelle 10 000 uutta asukasta ja saman verran uusia työpaikkoja. Lisäksi ydinkeskustasta on tarkoitus tehdä kohtaamispaikka, joka houkuttelee ihmiset viihtymään. 

Kaupunki on sitoutunut edesauttamaan vetovoimaisten tapahtumien syntymistä, ja tarjontaa on tarkoitus lisätä laajemmin kesäsesongin ulkopuolelle. Elinvoiman kulmakiviä ovat myös ravintolat, kahvilat, mielenkiintoiset liikkeet ja palveluyritykset.

Liikenteen sujuvuus ja saavutettavuus ovat myös elintärkeitä. Keskustaan täytyy päästä helposti kaikilla kulkumuodoilla. Logistiikan ja asiointiliikenteen toimivuus on varmistettava. Tämä edellyttää myös maanalaisen liikenteen kehittämistä. Katutöiden aikataulutusta ja viestintää on parannettava, jotta yritysten toiminta eikä kaupunkilaisten arki kärsi kohtuuttomasti.

Matkailun edistäminen on aivan keskeisessä roolissa keskustan elinvoiman vahvistamisessa. Kun matkailijat käyvät kaupunkimme ravintoloissa, kahviloissa ja kaupoissa sekä hotelleissa, ylläpitävät he samalla moninaisempia palveluja meille helsinkiläisille. 

Helsingin on kirittävä tavoitteessaan parantaa kilpailuasetelmaansa kulttuurin, urheilun ja muiden suurtapahtumien sekä etenkin kansainvälisten kongressien ja messujen isäntäkaupunkina yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

Helsingin on ennen kaikkea kyettävä palvelemaan yrityksiä ja tapahtumajärjestäjiä yhden luukun periaatteella. Tilojen ja alueiden käyttöä tapahtumiin ja kulttuuritoimintaan on helpotettava ja turhaa sääntelyä kevennettävä.

Helsingin on tehtävä enemmän yhdessä asukkaiden, yrittäjien sekä järjestöjen kanssa ja vähemmän yksin.

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

kunnallisvaalit olivat Helsingissä poikkeuksellisen jännittävät. Kokoomusjoukkueemme selvisi muutaman tuhannen äänen erolla voittajaksi, mutta valtuustopaikkoja saimme yhtä paljon kuin Sdp, eli 21 valtuutettua. Se on kokoomukselle kaksi paikkaa vähemmän kuin viime kuntavaaleissa.

Omaan vaalitulokseeni olen hyvin tyytyväinen. Lämmin kiitos helsinkiläisille vahvasta luottamuksesta. Sain 3255 ääntä, mikä on Helsingin kokoomuksen kuntavaaliehdokkaista kolmanneksi eniten. Suuri kiitos kaikille vaalityössä tukeneille ja mainiolle vaalipäällikölleni Maria Mattilalle.

Vaalikampanjassa kysyjille jo vastasin ja vaalien jälkeen kysyttäessä, että en ollut tavoittelemassa apulaispormestarin tehtävää. Jatkan kiitollisena työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna Helsingissä.

Valtuustoryhmä valitsi minut myös jatkamaan työtä Helsingin kaupunginhallituksessa. Helsinki tarvitsee lisää kaupunkilaisjärkeä päätöksentekoon ja enemmän yhteistyötä asukkaiden, yrittäjien ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on, että Helsingissä on hyvä ja turvallista kaikenikäisten asua, elää, oppia, harrastaa, yrittää ja tehdä työtä. On olennaista vahvistaa kaupungin elinvoimaa ja huolehtia, että jokainen helsinkiläinen saa vastinetta verorahoilleen toimivina palveluina.

Tervetuloa tapaamaan:

  • MLL UP Muotia ja tähtiä 2025 -elämysiltaan to 15.5. klo 19 lippuja saatavilla. Kevään parhaita tapahtumia ja tuotto lapsille sekä nuorille supertärkeään asiaan. Ilo olla taas tänä vuonna mukana mallina ja yhdessä tekemässä hyvää ilon kautta. https://www.nettilippu.fi/fi/event/mll-up-muotia-ja-tahtia-2025
  • Instagram-livelähetys ke 21.5. klo 17. Tervetuloa kuulemaan ajankohtaisia kuulumisia eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Lähetys löytyy Instagram-profiilistani @sarisarkomaa

Tässä kirjeessä: 

  • Puoliväliriihessä tervetullut ansiotuloveron kevennys
  • Helsinkiä ei saa rangaista hyvästä taloudenpidosta
  • Merkittävä edistysaskel valtakunnalliselle sairaanhoitajien kliiniselle erikoistumiskoulutukselle
  • Jokaiselle oikeus laadukkaaseen saattohoitoon
  • Turvallisemmat kaupat yrityslähestymiskiellolla
  • Työrauha kouluihin – kännykät kuriin ja lisää liikuntaa
  • Helsinki koiraystävällisemmäksi – haitalliset suolat pois talvikunnossapidosta

Puoliväliriihessä tervetullut ansiotuloveron kevennys

Puoliväliriihessä hallitus päätti esittää eduskunnalle yli miljardin euron kevennystä työn verotukseen. Suomen talous lähtee kasvuun kestävästi vain työnteolla ja yrittämisellä. Ylikireä verotus ei ratkaise yhtä ainutta Suomen ongelmaa. Työnteon kannustavuutta edistetään keventämällä ansiotuloverotusta kaikissa tuloluokissa. Tästä 650 miljoonaa euroa kohdistuu pieni- ja keskituloisille.

Kun kotitalouksien ostovoima vahvistuu, kasvaa myös kotimainen kulutus. Tämä näkyy erityisesti palvelualoilla – kuten vähittäiskaupassa, ravintola- ja matkailualalla sekä kuljetuspalveluissa. Näillä päätöksillä parannetaan erityisesti kotimarkkinoilla toimivien yritysten kasvuedellytyksiä ja työllistämismahdollisuuksia.

Helsinkiä ei saa rangaista hyvästä taloudenpidosta

Eduskunnassa keskusteltiin lakimuutoksesta, joka sisältää esityksen leikata Helsingin pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta. Leikkausta perustellaan sillä, että Helsinki on ainoana sote-alueena tehnyt ylijäämää kahtena viime vuotena. Tämä on kuitenkin täysin väärä viesti: hyvästä taloudenpidosta rankaiseminen vaarantaa kannusteet hillitä kustannuksia kaikilla hyvinvointialueilla. Teen työtä sen eteen, että esitys uudelleenarvioitaisiin. Puheenvuoroni eduskunnan täysistunnossa.

Merkittävä edistysaskel valtakunnalliselle sairaanhoitajien kliiniselle erikoistumiskoulutukselle

On ilo jakaa mainio uutinen, joka julkaistiin eilen sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa: sairaanhoitajien valtakunnallisen kliinisen erikoistumiskoulutuksen käynnistämiseen on nyt haettavissa valtionavustuksia. Psykiatrisen ja mielenterveyden hoitotyön sekä gerontologisen hoitotyön erikoisaloille on tarjolla yhteensä 400 000 euroa käynnistysrahaa. Tämä on merkittävä edistysaskel, jonka eteen olen tehnyt määrätietoista työtä. Lue lisää.

Jokaiselle oikeus laadukkaaseen saattohoitoon

Hallitusneuvotteluissa sovimme lakimuutoksesta, joka varmistaa hyvän ja yhdenvertaisen saattohoidon riippumatta asuinpaikasta. Olen ajanut pitkään saattohoitolakia. Tämä on tärkeä askel ihmisarvoisen elämän loppuvaiheen turvaamiseksi. Puoliväliriihessä sovittiin, että esitys tuotava eduskuntaan ripeästi. Lue lisää.

Turvallisemmat kaupat yrityslähestymiskiellolla

Olen tyytyväinen, että pitkään ajamani yrityslähestymiskielto etenee. Myymälävarkauksien ja väkivallan uhan torjumiseksi valmistellaan lakia, joka antaa yrityksille mahdollisuuden hakea lähestymiskieltoa toistuvasti häiriötä aiheuttaville henkilöille. Lue lisää.

Työrauha kouluihin – kännykät kuriin ja lisää liikuntaa

Hyväksyimme eduskunnassa vihdoin lakimuutoksen, joka antaa kouluille selkeän oikeuden rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä ja lisää liikuntaa koulupäivään. Iloitsen, että lakiesitykseen tuli myös ajamani mahdollisuus rajoittaa kännyköiden käyttöä myös välitunneilla. Tämä tukee lasten oppimista ja hyvinvointia. Lue lisää.

Helsinki koiraystävällisemmäksi – haitalliset suolat pois talvikunnossapidosta

Esityksestäni kaupunginhallitus päätti, että Helsinki alkaa vähentää eläimille ja luonnolle haitallisten talvikunnossapidon aineiden, kuten kalsiumkloridin, käyttöä. Päätös parantaa koirien hyvinvointia ja ympäristön tilaa. Lue lisää.

Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa