Tekijä: sari

Verkkouutisten mukaan valmistelu maakuntaveron käyttöön ottamiseksi jatkuu ennallaan.

Oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Matias Marttinen ihmettelevät hallituspuolueiden viime aikaisia ulostuloja maakuntaverosta.

”Verotusta kiristävä maakuntavero etenee täyttä häkää, vaikka osa hallituspuolueista aluevaalien alla on antanut ymmärtää aivan muuta. Aluevaaleihin ei voi mennä veroasiassa sammutetuin lyhdyin. Avoimessa demokratiassa suomalaisilla on oikeus tietää totuus. Pääministeri Sanna Marinin (sd) syytä selkeyttää hallituksen maakuntaverolinja”, Sarkomaa kirjoittaa Facebookissa.

Jupakka maakuntaveron ympärillä alkoi marraskuun lopulla, kun sdp:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen sanoi Suomen Yrittäjien aluevaalitentissä, ettei usko maakuntaveron tulevan käyttöön tällä tai ehkä seuraavallakaan hallituskaudella. Vain pari päivää myöhemmin pääministeri Sanna Marin kertoi, että hallitus on asettanut reunaehtoja maakuntaverolle.

Eilen lauantaina valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi, ettei maakuntaverolle ole tässä vaiheessa edellytyksiä.

”Nyt syntyvät alueet eivät tarvitse verotusoikeutta. Se johtaisi tässä vaiheessa suuriin eroihin ja vaatisi monimutkaisen tasausjärjestelmän. Vasta sitten voi verottaa, kun alueilla on tehtäviä, jotka tuottavat niille verotuloja”, hän sanoi puheessaan keskustan aluevaaliavauksessa.

Saarikko korosti, että keskusta suhtautuu myönteisesti maakuntien verotusoikeuteen, mutta totesi samalla, ettei tällä vaalikaudella saada aikaiseksi mallia, joka johtaa maakuntaveron käyttöönottoon.

Tilannetta hämmentää nyt se, että Verkkouutisten mukaan valmistelu maakuntaveron käyttöön ottamiseksi jatkuu ennallaan.

”Toimeksiantomme on valmistella maakuntaveroa koskevat säännökset hallituksen esityksen muotoon. Sen mukaan projekti etenee ja teemme työtä, vahvistaa maakuntaverotyöryhmän puheenjohtaja”, hallitusneuvos Panu Pykönen kertoo Verkkouutisille.

Matias Marttinen ihmettelee erityisesti pääministeripuolue sdp:n linjauksia Pykösen kommenttien jälkeen.

”Mitä ihmettä siis sdp:n kriittiset puheenvuorot viime viikoilta maakuntaverosta ovat olleet? Pelkkää vaalipuhetta aluevaalien alla ja kaksilla rattailla ajamista”, hän kysyy Facebookissa.

”Suomalaisilla on oikeus tietää, ajaako hallitus uutta haitallista veroa käyttöön Suomessa vai ei. Aluevaalien lähestyminen ei ole syy jättää asiaa kertomatta vaan päinvastoin syy kertoa rehellisesti hallituksen kanta”, Marttinen jatkaa.

Sari Sarkomaa muistuttaa, että kokoomus ei hyväksy maakuntaveroa.

”On täysin absurdi ajatus, että palvelut vaarantavan ja kaupungit ryöstävän aluehallintouudistuksen vastineeksi ihmiset laitetaan maksamaan työstään ja eläkkeestään entistä kireämpää veroa! Ei kiitos.”

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa kokoomuksen ehdotuksen ja kehottaa hallitusta viipymättä toimiin apteekkien ottamiseksi mukaan koronarokotuksiin ja pikatestien testauspisteiksi. Jarruttamisen sijaan Suomen on otettava käyttöön kaikki vaikuttavat keinot epidemian hallitsemiseksi ja julkisen terveydenhuollon kantokyvyn ylläpitämiseksi. 

”Rokotekattavuuden nostamiseksi  ja koronatartuntojen hillitsemiseksi nyt on käsillä viimeiset hetket ulottaa koronatestaus ja -rokottaminen apteekkeihin. Tämä antaisi julkisen terveydenhuollon ammattilaisille paremmat mahdollisuudet päästä kasvavan hoitovelan kimppuun. Odottelu tulee kalliiksi, ” varoittaa  Sarkomaa.

”Kansainväliset kokemukset apteekkien mukaan ottamisesta ovat olleet hyvät. Myös työterveyshuollon vahvempi valjastaminen koronarokotuksiin olisi Suomessa viisasta. Nyt maamme hallituksen on viipymättä punnittavana, aikooko se nostaa rokotekattavuutta hyödyntämällä laajemmin maamme terveydenhuollon kapasiteettiä ja osaamista vai kuormitetaanko koronatorjunnalla ideologisista syistä vain julkisen sektorin ammattilaisia,” kysyy Sarkomaa.

Apteekkeja hyödynnetään hyvin tuloksin koronatorjunnassa jo useassa Euroopan maassa. Muiden muassa Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Puolassa koronarokotteen on voinut ottaa apteekissa. Esimerkiksi Oslossa apteekit tekivät rokotusyhteistyötä kaupungin kanssa, ja apteekeissa rokotettiin noin 10 000 oslolaista. Norjassa apteekit ovat vuodesta 2018 lähtien antaneet myös influenssarokotuksia. Virossa ja monessa muussa maassa apteekit ovat viime kesästä lähtien koronapassien käyttöönoton myötä tarjonneen pika-antigeenitestejä niille, jotka tarvitsevat todistuksen negatiivisesta testituloksesta. 

Rokotuskapasiteettiä tarvitaan, kun lasten rokotukset laajenevat ja kolmas koronarokotus annetaan kaikille aikuisille. Useat asiantuntijat ovat arvioineet, että todennäköisesti tarvitsemme tulevaisuudessa useampia rokotuskierroksia, ennen kuin pandemiasta  päästään. On mahdollista, että koronarokottamistarve säilyy samalla tavalla kuin vuosittainen kausi-influenssarokotus.

Suomessa on 819 apteekkitoimipistettä, joissa työskentelee yli 5 000 farmaseuttia ja proviisoria. Ainakin 70:ssä niistä työskentelee jo nyt rokottamiseen oikeutettuja terveydenhuollon ammattilaisia. 

”Suurimmalle osalle suomalaisista apteekki on lähin terveydenhuollon toimipiste. Farmaseutit ja proviisorit voitaisiin lisäkoulutuksella pätevöittää rokottamiseen, kuten monissa maissa on tehty. Laaja apteekkiverkko mahdollistaisi pääsyn koronatestiin ja -rokotuksiin apteekkien aukioloaikoina. Apteekkien tulisi saada kirjata testaus- ja rokotetiedot Kantaan. Oireita omaavat testattaisiin jatkossakin terveydenhuollossa”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, puh. +358 50 511 3033

Elina Laavi, 040 708 2121

yhteyspäällikkö

Kokoomus rp

Tiedote 2.12.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sari Multala vaativat, että eduskunta hylkää hallituksen esityksen varhaiskasvatuslain muuttamisesta. Esityksen mukaan yksityisten varhaiskasvatustoimijoiden toiminta muuttuisi luvanvaraiseksi. Nykyään toiminnan aloittamisesta riittää ilmoitus kunnalle.

”Asiantuntijat antoivat hallituksen esitysluonnokselle täystyrmäyksen. Useissa lausunnoissa todetaan, että lakiehdotus lisää byrokratiaa eikä sillä ole lisäarvoa nykytilanteeseen. Tarpeetonta sääntelyä ei kannata tehdä. Hallituksen on syytä kuunnella asiantuntijoita tässä asiassa”, aloittavat edustajat.

Toimintaa valvovien aluehallintovirastojen näkemys on, että yksityisen varhaiskasvatuksen lupamenettely ei tuo lisäarvoa varhaiskasvatuksen laatuun tai varhaiskasvatuslain toteuttamisen varmistamiseen. Virastot toteavat kantanaan, että esityksen mukaista lakimuutosta ei tule tehdä.

”Yksityisillä toimijoilla on samat lakisääteiset velvollisuudet varhaiskasvatuksen järjestämisessä kuin julkisella. Yksityinen varhaiskasvatus lisää perheiden valinnanvapautta ja mahdollisuuksia turvata riittävä määrä varhaiskasvatuksen paikkoja lähellä kotia. Esimerkiksi palvelusetelin avulla kunnat voivat varmistaa lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua perheelle sopivimpaan varhaiskasvatukseen perheen tuloista ja perhekoosta riippumatta”, toteaa Sarkomaa.

Suomen Yrittäjät katsoo, että luvanvaraistaminen kasvattaa kohtuuttomasti pienten yksityisten toimijoiden hallinnollista taakkaa ja näin vaikeuttaa niiden toimintaa sekä siten pidemmällä aikavälillä vähentää yksityistä varhaiskasvatustuotantoa tilanteessa, jossa sen tarve kunnissa päinvastoin vain kasvaa.

”Varsinkin kasvukeskuksissa pula päiväkotipaikoista on kova. Hallituksen malli johtaa pahimmillaan siihen, että lapsille ei ole tarjolla riittävästi laadukkaita varhaiskasvatuspaikkoja. Tämä heikentää palveluiden saatavuutta eli ajatus päiväkodista lähipalveluna on vielä kauempana kuin nyt”, päättää Multala.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033
Sari Multala, p. 040 531 7104

Tiedote 24.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää ennenkuulumattomana, että pääministeripuolue SDP yrittää vesittää heti kättelyssä eduskuntapuolueiden tuoreen yhdessä yksimielisesti tekemän sovun yksityisen terveydenhuollon hoito- ja tutkimuskorvauksista.

Parlamentaarinen monikanavatyöryhmä päätyi mietinnössään (18.11.) seuraamaan sote-uudistuksen toimeenpanon edistymistä. Työryhmän mukaan yksityisen sairaanhoidon korvausjärjestelmää ja sen rahoitusta voidaan tarvittaessa uudistaa vasta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille. Tässä yhteydessä arvioidaan myös korvausten mahdollista kohdentamista.

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen totesi eilen Suomen yrittäjien aluevaalitentissä, että Kela-korvausten romuttaminen on edelleen vaihtoehto. Mäkysen mukaan Kela-korvaukset itsessään loppuisivat, mutta raha siirtyisi hyvinvointialueille, jotka voisivat päättää, miten käytetään palveluseteliä ja yksityisiä palveluita. Tämä on päinvastaista kuin se, mitä on juuri sovittu parlamentaarisessa työryhmässä. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus kertoo mitä, hallitus aikoo Kela-korvauksille tehdä. Ihmiset ovat huolissaan hoitoon pääsystä. 

”SDP:n aikeet ovat vastuuttomia, ja osoittavat piittaamattomuutta ihmisten palveluista. Demarien ideologinen vimma romuttaa Kela-korvaukset jyrää asiantuntijoiden esittämät varoitukset”, Sarkomaa sanoo.

Elinkeinoelämän keskusliitton (EK) ja palkansaajakeskusjärjestöjen Akava, STTK ja SAK mukaan korvausten poistaminen pahentaisi julkisten terveyspalvelujen saatavuusongelmia sote-uudistuksen toimeenpanolle kriittisenä ajankohtana.

”Eilisessä Suomen Yrittäjien paneelissa jäi myös täysin epäselväksi se, aikooko hallitus toteuttaa hoitajamitoituksesta puuttuvan rahoituksen kattamiseksi jo päättämänsä leikkaukset terveydenhuoltoon”, Sarkomaa toteaa. 

Hallitus päätti kehysriihessä leikata puuttuvat 140 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriön budjetista. Tämä tarkoittaa mm. lääkekorvausten 60 miljoonan ja yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksen 40 miljoonan euron leikkausta vuonna 2023.

Kokoomus esitti täydentävänä esityksenä yhdessä KD:n kanssa parlamentaarisessa työryhmässä, että yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksia korotetaan perus- ja erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuusongelmien ja koronapandemian aikaansaaman hoitovelan kasvamisen vuoksi. 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, +358 50 511 3033

Henkilöstöpula on yksi suurimpia haasteita ikääntyneiden ja muistisairaiden ihmisten ympärivuorokautisissa hoivapalveluissa. Vankka ammatillinen osaaminen on keskeinen työssä viihtymistä ja jaksamista sekä työn mielekkyyttä lisäävä tekijä. Muistiliiton liittovaltuusto toteaa, että vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus on laadukasta, muistisairauksiin liittyviä koulutussisältöjä tulee lisätä sekä toisen asteen tutkinnoissa että ammattikorkeakoulututkinnoissa ja yliopistoissa.  

Muistityöhön tarvitaan lisää erikoistumisopintoja eli vähintään 30 opintopisteen laajuista ammatillista muistityön lisä- ja täydennyskoulutusta. Lisäksi työyhteisöissä tulee olla aito mahdollisuus hoivatyön jatkuvaan kehittämiseen ja yhdessä oppimiseen.  

Ympärivuorokautisessa hoivakodissa asuvista asiakkaista kolme neljästä sairastaa muistisairautta. Hoivakotiin siirrytään usein siinä vaiheessa, kun muistisairaus on jo edennyt pitkälle ja toimintakyky on heikko. Muistisairaudet ovat eteneviä neurologisia sairauksia, jotka vaikuttavat paitsi lähimuistiin, laaja-alaisesti myös muihin tiedonkäsittelyn toimintoihin kuten puheen tuottamiseen ja ymmärtämiseen, ympäristössä orientoitumiseen ja yleiseen toiminnanohjaukseen. Muistisairas ihminen tarvitsee loppuvaiheessa paljon tukea arjessa selviytymiseen.

– Muistisairaan kohtaaminen ja vuorovaikutus hänen kanssaan vaativat henkilöstöltä erityistä osaamista, toteaa toiminnanjohtaja Katariina Suomu.

– Lisäksi yhteistyö läheisten kanssa korostuu, koska he osaavat kertoa sairastuneen henkilöhistoriasta, persoonasta ja toiveista. – Jos muistisairauteen liittyvät asiat ovat työntekijälle vieraita ja osaamista sairastuneen kanssa kommunikointiin ei ole, työ tuntuu helposti kuormittavalta, mikä vähentää hoivatyön veto- ja pitovoimaa, Suomu jatkaa. – Raskaaksi ja vaikeaksi koetusta työstä hakeudutaan pois.

Hyvää hoitoa ja samalla henkilöstön työhyvinvointia tulee edistää erikoistumiskoulutuksen lisäksi myös työyhteisöissä. Muistiliiton tuottama Hyvän hoidon kriteeristö on työkirja muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin. Työkirja ohjaa ammattilaisia muistisairaan ihmisen tarpeet ja toiveet huomioivaan hoivaan, kuntoutukseen ja hoitoon. 

– Hyvän hoidon kriteeristön pitkäjänteinen käyttäminen työn arviointiin ja kehittämiseen on vaikuttanut vahvasti hoitokulttuuriimme, kertoo Lotta Pellilä Karpalokotia ylläpitävästä Suomenselän Muisti ry:stä. – Meillä korostuvat ihmislähtöisyys sekä muistisairaiden yksilöllisyys ja osallisuus. Asukkaat viettävät päivät pääosin yhdessä Karpalokodin olohuoneessa, omassa huoneessa lähinnä nukutaan, Pellilä jatkaa.

Puolella henkilökunnasta on täydennyskoulutusta muistisairaiden ihmisten hoitamiseen liittyen. – Käytännölliset ja pieneltä tuntuvat asiat lisäävät osallisuutta ja arjen merkityksellisyyttä kuten se, että saa itse voidella leipänsä.  Hyvän hoidon perusta on kuitenkin kyky kohdata muistisairas ihminen. Hyvä kohtaaminen rauhoittaa ja tuo turvallisuutta muistisairaalle ihmiselle ja koko yhteisölle, Pellilä toteaa.

– Hyvä hoito ei synny pelkästään määrällisistä tekijöistä. Työyhteisöissä pitäisi pysähtyä miettimään, mistä esimerkiksi kiireen tunne johtuu. Onko kyse resurssien määrästä vai siitä, mihin ja miten niitä käytetään ja hoivakodin arkea eletään, Suomu sanoo. – Parhaimmillaan muistisairauksiin liittyvän osaamisen ja työn kehittäminen on hoivayksikön yhteinen tehtävä, jossa johtamisella on keskeinen rooli, Suomu toteaa.  

Muistiliiton liittovaltuusto painottaa, että jokaisella ihmisellä on oikeus elää hyvää ja omannäköistä elämää myös muistisairauden loppuvaiheessa, elämän loppuun asti. Hoivakodissa asukkaiden toimintakyky on usein jo alentunut.  Hyvän elämän varmistamiseen tarvitaan ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö, joka osaa kommunikoida muistisairaan ihmisen kanssa ja rakentaa hyvää arkea jäljellä olevan toimintakyvyn varaan.