Tekijä: sari

Tiedote 11.8.2026

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho ja Sari Sarkomaa muistuttavat, ettei Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tuore tutkimus yksityisen hammashoidon Kela-korvauksista anna aihetta luopua korvausjärjestelmästä. Helsingin Sanomat uutisoi 4.8. tutkimuksesta, jonka mukaan Kela-korvauksista hyötyvät keskimääräistä enemmän hyvätuloiset.

– Havainnosta ei seuraa, että Kela-korvaukset olisivat väärä ratkaisu. Niitä käyttävät tavalliset palkansaajat ja eläkeläiset, eivät vain hyvätuloiset. Hyvinvointiyhteiskunnassa verovaroin rahoitetut palvelut kuuluvat kaikille, myös heille, jotka niitä merkittävästi rahoittavat, Sarkomaa sanoo.

– Kela-korvauksien tarkoituksena ei ole tasata tuloja – sitä varten on progressiivinen ansiotuloverotus. Kela-korvauksen nimenomainen tarkoitus on alentaa sairauden hoidosta aiheutuvia kustannuksia. Korvaukset ovat osa sairausvakuutusjärjestelmää, ja niitä maksetaan kaikissa tuloluokissa, Sarkomaa muistuttaa.

Laihon ja Sarkomaan mukaan KKV:n tutkimuksessa todetaan osuvasti, että mitä myöhemmin suun terveysongelmat havaitaan, sitä kalliimmaksi ja vaativammaksi niiden hoito tulee. Tästä syystä Orpon hallitus on nostanut hammashoidon Kela-korvauksia ja laajentanut suuhygienistin käyntien korvattavuuden kahteen kertaan vuodessa.

– Suun terveys kuuluu kaikille tulotasosta riippumatta, Laiho sanoo.

Edustajat nostavat esiin myös suun terveyden yhteyden muuhun kansanterveyteen. Suun tulehduksilla ja pitkäaikaissairauksilla, kuten diabeteksella sekä sydän- ja aivosairauksilla, on todettu selkeitä yhteyksiä.

– Kun hoitoon hakeutumisen kynnystä madalletaan, voidaan ehkäistä terveysongelmia sekä välttää kipua ja huolta, joita hoitamattomat suun sairaudet aiheuttavat. Samalla säästetään kustannuksia, Laiho sanoo.

Laihon ja Sarkomaan mukaan suun terveydenhuollossa julkinen ja yksityinen sektori täydentävät toisiaan. Julkista hammashoitoa ei ole mitoitettu koko väestön tarpeisiin, minkä vuoksi hoitojonot voivat olla pitkiä ja erityisesti jatkohoitoajat venyvät usein liian pitkälle.

– Oma hammaslääkäri lieventää hammashoitoon liittyvää pelkoa, parantaa hoidon laatua ja vähentää raskaamman hoidon tarvetta. Hoidon jatkuvuus ja luottamuksellinen suhde omaan hammaslääkäriin ovat parhaita keinoja pitää suu terveenä läpi elämän. Kela-korvaus on perinteisesti mahdollistanut pitkiä hoitosuhteita, ja se vahvistaa kustannustehokkaasti hoidon jatkuvuutta. Juuri tähän suuntaan järjestelmää on syytä viedä jatkossakin, Laiho sanoo.

– Lähes puolet aikuisten hammashoidon käynneistä hoidetaan yksityisellä. Kela-korvaus onkin kustannustehokas keino tukea sellaista hammashoitoa, jota julkinen sektori ei itse pysty tuottamaan, Sarkomaa toteaa.

Edustajat kannattavat Hammaslääkäriliiton esitystä kohdentaa Kela-korvauksia nykyistä vaikuttavammin tutkimuksiin ja paikkaushoitoon, joilla voidaan ehkäistä uuden hoitovelan syntymistä.

– Talouden tasapainottamistalkoissa on välttämätöntä keskustella siitä, miten rajalliset julkiset varat kohdennetaan vaikuttavasti. Siksi olemme kehittäneet Kela-korvauksia edistämään ennaltaehkäisyä. Korvauksia on uudistettu niin, että ne kohdistuvat erityisesti ennaltaehkäisevään hoitoon ja suun terveyden pitkäjänteiseen ylläpitoon, Sarkomaa sanoo.

– Kela-korvausten ja palvelusetelien tulee kannustaa hakeutumaan hoitoon ajoissa ja tukea vaikuttavaa työtä. Tavoitteena ei pidä olla vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen välillä, vaan järjestelmä, jossa suomalaiset pääsevät oikea-aikaiseen hoitoon ja säilyttävät terveet hampaat koko elämänsä ajan, Laiho ja Sarkomaa päättävät.

Tiedote 21.7.2026

Kokoomuksen helsinkiläiskansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa, ettei Garden Helsingin ehdollisesta tuesta ole maksettu euroakaan ja että hanke olisi arvioitu uudelleen joka tapauksessa. Valtion rahoituksen kariutuminen johtui hankeen viivästymisestä ja epäselvästä rahoituksesta. Sarkomaa haastaa oppositiota kertomaan, miten se edistäisi kansainvälisen tason tapahtuma-areenan saamista Helsinkiin.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa korosti eduskunnan täysistunnossa, ettei Garden Helsingin ehdollisessa tukipäätöksessä ole mitään epämääräistä. Hanke on viivästynyt ja sen rahoitus on epäselvä, minkä vuoksi hallitus päätti luopua siitä. 

– Yhtään euroa ei ole hankkeesta maksettu ja hanketta olisi arvioitu syksyllä uudelleen joka tapauksessa, Sarkomaa sanoi.

Sarkomaa muistutti, että areenahanke on ollut laajasti yhteinen tavoite. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsinki Gardenin asemakaavan selvällä enemmistöllä yli puoluerajojen: mukana oli myös SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton valtuutettuja tukemassa yhteistä tavoitetta.

Juuri siksi Sarkomaa toivoo, että areenan edistämistä jatketaan yhdessä myös tästä eteenpäin.

– Kysyn opposition edustajilta: millä tavalla te olisitte valmiita jatkossa edistämään uuden kansainvälisen tason tapahtuma-areenan saamista Helsinkiin? Haluan katsoa tulevaisuuteen ja löytää ratkaisuja, Sarkomaa sanoi.

Sarkomaa piti tervetulleena hallituksen selvitystyötä, jossa määritellään yhdenmukainen väylä ja kriteeristö vastaavien hankkeiden valtiontuelle. Hänen mukaansa kasvun ja kansainvälisten tapahtumien tavoitteesta ei luovuta.

– Helsinki on Suomen kasvun veturi. Pidän tärkeänä, että pääkaupunkimme voisi kilpailla suurista konserteista sekä kansainvälisistä kulttuuri- ja urheilutapahtumista tasavertaisesti muiden Pohjoismaiden pääkaupunkien kanssa. Siksi Helsinki tarvitsee nykyaikaisen suuren tapahtuma-areenan, Sarkomaa sanoi.

Tiedote 9.7.2026

Kansallisen naisten terveysstrategian valmistelu on merkittävä tasa-arvoteko, joka korjaa pitkään jatkunutta vinoumaa terveyden tutkimuksessa ja hoidossa, arvioi kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa. Strategian tavoite vahvistaa naisten terveyttä ja työkykyä sekä edistää koko yhteiskunnan hyvinvointia.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on käynnistänyt kansallisen naisten terveysstrategian valmistelun. Strategia vastaa vakavaan ongelmaan: naisten terveydestä tiedetään edelleen vähemmän, sitä tutkitaan vähemmän ja hoidetaan vähemmän kuin miesten terveyttä. Tämä näkyy esimerkiksi vaihdevuosien, gynekologisten terveysongelmien ja kansansairauksien alidiagnosointina sekä siitä johtuvina viiveinä hoidon saamisessa. 

– Naisten terveysstrategia on valtava tasa-arvoloikka. Laaja-alainen strategia kokoaa yhteen tietoa naisten terveydestä ja auttaa löytämään ratkaisuja, joilla voimme vahvistaa naisten hyvinvointia, työkykyä ja terveyttä koko elämänkaaren ajan, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa huomauttaa, että lääketieteellinen tutkimus on pitkään perustunut pääosin miehillä tehtyihin tutkimuksiin, ja tämä näkyy edelleen hoidossa. Esimerkiksi naisten sydäninfarkti jää miehiä useammin tunnistamatta oireiden erilaisuuden vuoksi. 

– Naisten terveysongelmien alidiagnosointi ei ole ongelma vain terveydenhuollossa, vaan sillä on suora vaikutus työhyvinvointiin, työuriin ja koko yhteiskunnan kantokykyyn. On korkea aika, että tähän vakavaa epätasa-arvoon puututaan määrätietoisesti, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan mukaan hallitus on tehnyt vaikeasta taloustilanteesta huolimatta useita merkittäviä päätöksiä naisten terveyden edistämiseksi. Endometrioosin Käypä hoito -suosituksen laatimiseen on osoitettu rahoitus, gynekologikäyntien Kela-korvauksia on korotettu ja hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset palautettu. Lisäksi vaihdevuosioireiden hoitoa on vahvistettu työterveyshuollossa, kuukautissuojien arvonlisäveroa alennettu ja omalääkäri–omahoitajamallia edistetty hyvinvointialueilla.

– On tärkeää, että pääministeri Orpon kaudella olemme määrätietoisesti vieneet eteenpäin naisten terveyttä parantavia uudistuksia. Myös omalääkäri–omahoitajamalli vahvistaa naisten kokonaisvaltaista terveyttä mahdollistaen hoidon jatkuvuuden ja pitkäjänteisen hoitosuhteen, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan seuraava tärkeä askel on rintasyöpäseulontojen laajentaminen Euroopan neuvoston suositusten mukaisesti koskemaan 46–74-vuotiaita naisia nykyisen 50–69 vuoden ikärajan sijaan. Tutkimusten mukaan seulontojen laajentaminen on kustannusvaikuttava keino havaita syöpä aiemmin, parantaa ennustetta sekä vähentää hoitokustannuksia ja ennen kaikkea inhimillistä kärsimystä.

– Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen käynnisti ansiokkaasti tärkeän työn kansallisen naisten terveysstrategian valmistelussa. On välttämätöntä, että työ etenee suunnitellusti. Strategian on määrä valmistua vuoden 2027 alussa. Sen tulee muodostaa vahva perusta myös seuraavan hallituksen työlle. Yhdenvertainen terveydenhuolto vahvistaa kansanterveyttä, tasa-arvoa, työkykyä ja talouskasvua, Sarkomaa sanoo.

Tiedote: 27.6.2026

Orpon hallitusohjelmaan kirjattu selvitys mahdollisuuksista ottaa käyttöön ikäihmisten parannettu kotitalousvähennys on viisasta ja välttämätöntä tehdä ripeästi valmiiksi, kirittää kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa.

”Julkisten kotipalveluiden piiriin pääsee usein vasta, kun toimintakyky on merkittävästi heikentynyt. Lisäksi kotihoidon palvelujen sisältö on sellainen, että lisäapua on pääosin hankittava myös muualta. Läheiset kantavat Suomessa merkittävää vastuuta apua tarvitsevista ikäihmisistä, mutta moni seniori asuu yksin eikä kaikilla ole läheisiä tai ystäviä auttamassa”, perustelee Sarkomaa.

Sarkomaa nostaa esiin suuren tarpeen kehittää kotitalousvähennystä osana vanhuspalvelujen kokonaisuutta. Valtaosa, noin 90 prosenttia yli 75-vuotiaista, asuu kotona. Vain noin kuusi prosenttia kaikista ikäihmisistä asuu ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ja noin 13 prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa. Tuore kotitalousvähennyksen korotus oli tärkeä, mutta työtä on jatkettava.

Kotitalousvähennyksen vaikutuksista on myös tuoretta tutkimusnäyttöä, joka korostaa sen merkitystä palveluiden käytölle ja työllisyydelle.

”Verianin tuoreen kyselyn mukaan kotitalousvähennys lisää palveluiden kysyntää ja tukee työllisyyttä, sillä lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää sitä merkittävänä ostopäätökseen vaikuttajana. Iäkkäät hyödyntävät vähennystä eniten, minkä vuoksi hallitusohjelman selvitys seniorivähennyksestä on tärkeä askel kotona asumisen tukemisessa ja palveluiden saavutettavuuden parantamisessa”, Sarkomaa sanoo.

Senioreiden korotettu kotitalousvähennys keventäisi myös painetta julkisissa palveluissa

Korotetun senioreiden kotitalousvähennyksen tarkasteluun ei tarvitse lähteä tyhjältä pöydältä. Sitra on valmistellut mallin senioreiden kotitalousvähennyksestä ja tehnyt asiasta vakuuttavat laskelmat julkaisussaan "Kotitalousvähennys arjen tukena".

Sitran raportin johtopäätökset tukevat Sarkomaan mukaan vahvasti hallitusohjelman kirjausta selvittää ja ottaa käyttöön senioreiden korotettu kotitalousvähennys.

"Seniorit ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Monet heistä ovat aktiivisia toimijoita ja kantava voima yhteiskunnassamme. Osa taas tarvitsee apua ja tukea kotona asumiseen tai esimerkiksi omaisen hoitoon. Usein avun tarve kasvaa iän myötä. Yhä useampi auttaa ikääntyvää läheistään. Kotitalousvähennys on tärkeä tuki ikäihmisille sekä heitä auttaville läheisille, joista moni on mukana työelämässä", Sarkomaa sanoo.

Nykyinen palvelujärjestelmä ei kykene riittävällä tavalla vastaamaan väestön tarpeisiin. Ikärakenteen muutos edellyttää muutoksia myös palveluissa.

”Kotitalousvähennys on viisasta ottaa nykyistä vahvemmin ja uudistettuna osaksi senioreiden  palvelukokonaisuutta. Oikea-aikainen apu kotona siirtää raskaampien palveluiden tarvetta ja parantaa senioreiden sekä heitä arjessa auttavien jaksamista ja elämänlaatua. Senioreiden korotettu kotitalousvähennys keventäisi myös painetta julkisissa palveluissa", Sarkomaa painottaa.

Ikäihmisten korotettu kotitalousvähennys lisäisi vanhuspalveluiden alueellista saavutettavuutta ja loisi uusia mahdollisuuksia mikro- ja pk-yrityksille vahvistaen samalla työllisyyttä.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.