Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 22.9.2026

Kuntoutumiseen pääsyn on perustuttava ihmisen tarpeeseen, ei asuinpaikkaan tai hyvinvointialueen taloudelliseen tilanteeseen. Eduskunnan kuntoutusverkosto EKKUVE nostaa tavoitteissaan esiin kuntoutuksen yhdenvertaisuuden, Kelan valtakunnallisen vastuun säilyttämisen sekä kuntoutuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kansallisen vertailun. Oikea-aikainen kuntoutuminen on investointi ihmisten toimintakykyyn ja kestävään julkiseen talouteen.

Eduskunnan kuntoutusverkosto EKKUVE keskusteli tulevan vaalikauden tavoitteista hyödyntäen Kuntoutusverkosto KUVEn ja muiden kuntoutuksen toimijoiden tavoitteita. Yhteisenä lähtökohtana on vahvistaa kuntoutumisen asemaa sekä varmistaa, että ihmiset pääsevät tarvitsemiinsa palveluihin oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti.

Julkisen talouden säästöpaineissa on entistä tärkeämpää tunnistaa, mistä ei kannata säästää. Vaikuttava kuntoutuminen vahvistaa ihmisten toimintakykyä, työ- ja opiskelukykyä sekä itsenäistä arkea. Samalla se voi vähentää raskaampien palvelujen tarvetta ja hillitä yhteiskunnan kustannuksia.

Kuntoutuksen yhdenvertaisuus edellyttää vahvaa valtakunnallista vastuuta

Eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Mira Nieminen painotti, että jokaisella on oltava yhdenvertainen mahdollisuus kuntoutua riippumatta asuinpaikasta, tulotasosta tai elämäntilanteesta.

Kuntoutumisen saatavuus ei saa eriytyä hyvinvointialueiden taloudellisen tilanteen tai erilaisten palvelukäytäntöjen seurauksena. Nieminen toi esiin myös Kelan tärkeän roolin.

”Kelan järjestämisvastuun säilyttäminen on keskeinen osa kuntoutuksen yhdenvertaisuuden turvaamista. Valtakunnalliset palvelut ja yhtenäiset järjestämisperiaatteet tukevat ihmisten mahdollisuuksia saada kuntoutumiseensa tukea eri puolilla Suomea”, korostaa Mira Nieminen.

Samalla Kelan, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja muiden kuntoutuksen toimijoiden välistä yhteistyötä on vahvistettava. Kuntoutumisen tarve on tunnistettava ajoissa ja palveluketjujen on toimittava saumattomasti. Ihmisen näkökulmasta kuntoutumisen tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus hallinnollisista vastuurajoista riippumatta.

Kuntoutumisen toteutumista ja vaikuttavuutta on voitava vertailla kansallisesti

Eduskunnan kuntoutusverkoston jäsen, kansanedustaja Sari Sarkomaa painotti kuntoutumisen kansallista vaikuttavuutta. Suomessa tarvitaan systemaattista ja vertailukelpoista tietoa siitä, miten kuntoutumisen tuki toteutuu eri hyvinvointialueilla ja millaisia tuloksia sillä saavutetaan.

Vertailun tulee kattaa kuntoutukseen pääsy, palvelujen saatavuus ja oikea-aikaisuus sekä kuntoutujien toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset. Lisäksi tarvitaan yhteisiä mittareita kuntoutuksen tuloksellisuuden, vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointiin.

Pelkkä tieto kuntoutuspalvelujen määristä tai kustannuksista ei riitä. On pystyttävä arvioimaan, saavatko ihmiset tarvitsemansa kuntoutuksen ja paraneeko heidän toimintakykynsä sen seurauksena.

”Kansallinen hyvinvointialueiden välinen vertailu tekisi näkyväksi alueelliset erot, auttaisi tunnistamaan vaikuttavia toimintamalleja ja loisi perustan kuntoutuksen tietoon perustuvalle johtamiselle. Vertailussa on huomioitava alueiden erilaiset väestörakenteet ja palvelutarpeet. Yhteinen kansallinen tietopohja on välttämätön, jotta kuntoutuksen yhdenvertaisuutta ja laatua voidaan arvioida ja vaikuttavia ratkaisuja levittää koko Suomeen sekä tehdä kuntoutusta koskevia päätöksiä nykyistä paremmin tiedolla”, painottaa Sarkomaa.

Kuntoutuminen on investointi ihmisiin ja kestävään talouteen

Eduskunnan kuntoutusverkosto korostaa, että kuntoutuksen hyötyjä on tarkasteltava yksittäisen palvelun kustannuksia laajemmin. Oikea-aikainen kuntoutuminen ehkäisee toimintakyvyn heikkenemistä, vähentää raskaampien palvelujen tarvetta sekä tukee työssä ja opiskelussa jatkamista.

Kuntoutumisen vaikutukset ulottuvat myös ihmisten osallisuuteen, itsenäiseen arkeen ja mahdollisuuksiin elää toimintakykyistä elämää. Erityisesti väestön pitkäikäistyessä kuntoutumisen merkitys korostuu. Kuntoutuksen kehittäminen edellyttää yhteistä suuntaa yli hallinnonalojen ja organisaatiorajojen. Järjestöjen osaaminen, vertaistuki ja kokemustieto on tunnistettava ja kytkettävä pysyväksi osaksi kuntoutumista tukevia rakenteita.

Eduskunnan kuntoutusverkosto tarjoaa jäsenilleen ajankohtaista tietoa kuntoutuksesta ja edistää sen kehitystä Suomessa. Verkosto tukee kuntoutuksen asemaa eri elämänalueilla, vaikuttaa lainsäädäntöön ja laatii kannanottoja. Se järjestää seminaareja ja keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista kuntoutusaiheista. Verkoston tavoitteet vaihtelevat vuosittain. Ne keskittyvät esimerkiksi nuorten ja työikäisten työkyvyn sekä ikääntyvien toimintakyvyn tukemiseen. SOSTE toimii ryhmän sihteerinä.

Julkaistu

Blogi 17.9.2026

On hyvä uutinen, että tänään on eduskunnassa valmistunut mietintö saattohoidon ja palliatiivisen hoidon kirjaamisesta nykyistä täsmällisemmin lakiin.

Hallituksen esityksen mukaan terveydenhuoltolakiin lisätään säännös siitä, että palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia sairaanhoitopalveluita. Hoitoa on jatkossa järjestettävä potilaan tarpeen mukaan sekä perusterveydenhuollossa että

Yliopisto-opintojen ohessa tein hoitajana yövuoroja. Valvoin usein viimehetkiä elävän ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut hyvän saattohoidon ja palliatiivisen hoidon puolestapuhuja ja edistäjä.

Saattohoitoon kehittämiseksi on Suomessa tehty paljon ja eteenpäin on menty mutta oikeus saattohoitoon ja palliatiivisen hoitoon ei toteudu yhdenvertaisesti. Saattohoidon tarvetta ei aina edes tunnisteta, jolloin hoito jää kokonaan saamatta.

Olen pitkään ajanut saattohoitoon kirjaamista vahvemmin lakiin yhteistyössä alan toimijoiden kanssa ja vauhdittanut sitä myös lakialoitteella.

Hallitusneuvotteluissa kirjasimme hallitusohjelmaan lupauksen selkeyttää säädöksiin oikeus saattohoitoon.

Lakiesityksen tärkein tavoite on varmistaa saattohoito ja palliatiivinen hoito yhdenvertaisesti sitä tarvitseville riippumatta ihmisen asuin- tai hoitopaikasta.

Laadukkaalla saatto- ja palliatiivisella hoidolla voidaan tukea ihmistä niin, että arvokas kuolema on mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Ihmiselämään on kunnioitettava sen loppuun saakka.

Mietinnössä ehdotetaan eduskunnalle kolmea lausumaa. Ensimmäinen edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimiin palliatiivisen lääketieteen oman erikoisalan perustamiseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaamisen kehittämiseksi.

Toinen lausuma edellyttää, että valtioneuvosto arvioi mahdollisuuden ottaa käyttöön palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laaturekisteri, jonka avulla palveluiden laatua, saatavuutta ja yhdenvertaisuutta voidaan seurata koko maassa yhtenäisin mittarein.

Kolmannessa lausumassa esitetään, että saattohoitovapaan ja sen ajalta maksettavan etuuden lainsäädäntötarpeita selvitetään jatkovalmistelussa. Nykyisin omaisen saattohoitoon osallistuva voi jäädä omaishoitovapaalle enintään viideksi päiväksi vuodessa, mutta vapaa on palkaton.

Mietintö oli yksimielinen. Lakimuutos lausumineen hyväksytään pian eduskunnan istunnossa.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä  sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Julkaistu

Blogi 16.9.2026

Suomessa on tällä hetkellä epäkohta, joka voi johtaa siihen, että asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittanut nuori menettää mahdollisuuden opintolainahyvitykseen hänestä itsestään riippumattomasta syystä.

Vaikka asevelvollisuus ja siviilipalvelus huomioidaan opintolainahyvityksen suoritusajoissa hyväksyttävänä viivästymisperusteena, palveluksen päättyminen ja opintojen aikataulut eivät aina kohtaa. Tämän seurauksena palveluksen suorittanut voi joutua odottamaan kuukausia ennen opintojen alkamista tai jatkumista. Esimerkiksi kuuden tai yhdeksän kuukauden palvelus voi päättyä keskellä lukuvuotta. Käytännössä tämä voi tarkoittaa useiden kuukausien odotusaikaa täysin opiskelijasta riippumattomasta syystä.

Opintotukilain ongelmallisuus koskee erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoita. Ammattikorkeakouluissa opetus etenee usein vuosikurssin mukana ennalta määrättyä tahtia, eikä opintoihin voi käytännössä hypätä mukaan kesken lukuvuoden.

Kela on pitänyt nykyistä sääntelyä ongelmallisena. Kela on perustellusti esittänyt ratkaisuksi, että opintolainahyvityksen suorittamisaika alettaisiin laskea opiskelijan ensimmäisestä läsnäololukukaudesta eikä opiskelupaikan vastaanottamisesta. Näin opiskelija ei joutuisi epäedulliseen asemaan tilanteissa, joissa opintojen aloittaminen viivästyy hänestä riippumattomista syistä.

Epäreilua tilannetta kuvaa yksinkertainen esimerkki. Kaksi opiskelijaa saa opiskelupaikan samaan aikaan. Ensimmäinen aloittaa opintonsa heti ja etenee normaalisti. Toinen suorittaa välissä yhdeksän kuukauden asepalveluksen. Palveluksen päätyttyä hän ei kuitenkaan voi aloittaa opintojaan heti, vaan joutuu odottamaan seuraavan lukukauden alkuun asti. Molemmat ovat toimineet sääntöjen mukaan. Silti jälkimmäisellä voi olla heikommat mahdollisuudet saavuttaa opintolainahyvityksen määräajat, koska hänen tutkintonsa suorittamisaika kuluu odottaessa.

Tällaista lopputulosta on mahdotonta pitää oikeudenmukaisena. Lakisääteisen kansalaisvelvollisuuden suorittamisesta ei saa seurata riskiä menettää opintolainahyvitystä.

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan lakimuutos. Kelan esittämä ratkaisu on perusteltu. Kela on esittänyt muutosta, jonka myötä opintolainahyvitykseen oikeuttava opintojen suorittamisaika tulisi laskea opiskelijan ensimmäisestä läsnäololukukaudesta eikä opiskelupaikan vastaanottamisesta. Näin palveluksen jälkeinen odotusaika ei heikentäisi opiskelijan asemaa tilanteissa, joissa opintojen aloittaminen ei ole hänen omissa käsissään.

Asevelvollisuus perustuu perustuslailliseen maanpuolustusvelvollisuuteen. Yhtä lailla siviilipalvelus on lakisääteinen kansalaisvelvollisuus. Yhteiskunnan muiden järjestelmien, myös opintotukea koskevan lainsäädännön, pitäisi tukea näiden velvollisuuksien suorittamista. Tämän vuoksi tein asiasta Kelan esityksen mukaisen toimenpidealoitteen.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä  sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Julkaistu

Kolumni 8.9.2026 (Letterbox)

Vihreiden poliitikkojen ehdotukselle ottaa omaisuus nykyistä vahvemmin huomioon ympärivuorokautisen hoivan maksuissa ja periä kustannuksia vielä jälkikäteen kuolinpesältä on sanottava ehdottomasti ei. Ehdotus on oikeustajun vastainen ja rankaisisi rumalla tavalla säästämisestä, yrittämisestä ja omistamisesta. Verojen kiristäminen näyttää olevan monelle ratkaisu lähes kaikkeen, mutta sekään ei näköjään riitä. Nyt lasku halutaan lähettää vielä kuolinpesällekin.

Eikö riitä, että maksaa veroja ja tulosidonnaisia maksuja läpi koko ikänsä? Työuran aikana tuloista on maksettu progressiivista tuloveroa ja eläkkeestä maksetaan usein vähän palkansaajaa kireämpää veroa. Kotihoidon asiakasmaksut ovat tulosidonnaisia. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asiakasmaksu vie jo nykyisin valtaosan käytettävistä olevista tuloista, vaikka maksu ei kata edes ihmisen kaikkia peruskuluja. Kaiken lisäksi maksua on tarkoitus korottaa entisestään niin, että se olisi vanhuksen tuloista 87,5 prosenttia. Jos omistaa metsää, hoivamaksu on usein suurempi kuin tulot, eikä vanhukselle jää tuloistaan euroakaan käytettäväksi.

Tämän pitäisi riittää, mutta nyt halutaan mennä vieläkin vahvemmin ikäihmisten kukkarolle. En kannata. Ihmisellä pitää olla elämän loppuun asti ikävuosista riippumatta mahdollisuus päättää edes osasta ansaitsemistaan rahoista, oikeus omistaa ilman ikärajaa sekä päättää oman työnsä hedelmistä.

Joku tolkku on oltava. Kun ihminen on tehnyt elämänsä töitä, yrittänyt, maksanut veronsa ja maksunsa, sen pitäisi riittää. Ei ole oikein, että vanhoilla päivillä hoivamaksuissa pyritään perimään lähes kaikki se, mitä ihminen on elämänsä aikana onnistunut säästämään omistaakseen kodin, mökin, yrityksen tai muuta omaisuutta. Pahimmillaan vielä niin, että maksua peritään kuoleman jälkeen kuolinpesältä.

Tällainen esitys lähettäisi suomalaisille täysin väärän viestin. Omistusoikeuden rajaaminen ja ahkeruudesta rankaiseminen elämän loppuvuosina on lyhytnäköistä. Suomi tarvitsee lisää työtä, yrittäjyyttä, yrityksiä, säästämistä, sijoittamista ja omistamista. Hyvinvointiyhteiskunnan lupaus ei voi olla se, että koko elämänsä työtä tehnyttä, yrittänyttä ja säästänyttä rangaistaan vielä kuoleman jälkeenkin. Jos tarkoituksena on, ettei pieni Suomi koskaan vaurastu, niin siinä vihreiden malli on varmasti toimiva.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä  sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Julkaistu

Blogi 11.9.2026

Tuoreet PISA-tulokset kertovat oppimistulosten alamäen jatkuvan. Aiemmin tehdyt korjaustoimet eivät ole riittäneet. Siksi nostimme hallitusneuvotteluissa peruskoulun yhdeksi hallitusohjelman painopisteistä. Olennaista oli korjata lapsille ja Suomelle tehty karhunpalvelus. Jatkossa oppilasta ei päästetä luokalta toiselle ilman riittäviä perustaitoja. Lailla luodaan kansalliset yhtenäiset menettelyt arviointiin sekä määritellään vähimmäisosaamistavoitteet. Ns. armovitosten sijaan huolehditaan, että oppilas saa tarvitsemansa tuen ja oikeasti saavuttaa peruskoulun edellyttämät taidot.

Perusopetukseen on kuluvalla eduskuntakaudella investoitu lisää 200 miljoonaa euroa. Oppimisen tuki on uudistettu ja perustaitoihin, kuten lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen, on lisätty opetustunteja. Opetusministerinä aloittamani tasa-arvorahoituksen taso vakiinnutettiin tukemaan erityisesti haastavimmilla alueilla toimivia kouluja. Kännyköiden käyttöä on rajoitettu, ja sekä liikuntaa että lukemista lisätään kouluissa. Selvää on, että oppimistulosten laskevan trendin kääntäminen edellyttää jatkossa lisätoimia peruskoulussa ja koko yhteiskunnassa sekä erityisen vahvasti varhaiskasvatuksessa. On selvää, että tänään tehtyjen toimien vaikutukset näkyvät useiden vuosien päästä. Lisäkorjaustoimia valittaessa olennaista on katsoa tutkimustietoa.

Minkä varhaiskasvatuksessa oppii, sen koulussa taitaa

Katse on laitettava lapsen varhaisiin vuosiin. Varhaiset vuodet syntymästä koulun aloittamisikään ovat ihmisen kehityksen ja oppimisen perusta. On tärkeää ymmärtää, että laadukas varhaiskasvatus ja esikoulu ovat tutkitusti vaikuttava tapa varmistaa yhdenvertainen alku koulupolulle. Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta on lisättävä ja laatua vahvistettava.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on kuvattava selkeästi lasten perustaidot sekä ohjattava niiden edistämistä ja opettamista nykyistä selkeämmin. Sama koskee esiopetusta. Suomen tai ruotsin kielen oppimista ja opettamista vieraana kielenä on vahvistettava. Tarvitsemme riittävästi koulutettuja varhaiskasvatuksen opettajia, tavoitteellisempaa pedagogiikkaa sekä vahvaa pedagogista johtamista päiväkodeissa.

Helsingissä on käynnissä pilotti, jossa neuvolassa arvioidaan lapsen kielen kehitystä ja tarvittaessa ohjataan lapsi varhaiskasvatukseen. Pilotin tuloksia on hyödynnettävä jatkossa valtakunnallisesti.

Lasten suojelemiseksi sosiaalisen median haitoilta ja vaaroilta tarvitaan suojaikäraja

Se on Kokoomuksen tavoite, jota Perussuomalaiset jarruttavat. Luulisi PISA-tulosten viimeistään herättävän kaikki puolueet. Yhä useammassa maassa tehdään lainsäädäntötoimia ja ymmärretään, että liiallinen ruutuaika ryöstää aikaa lapsen normaalille kehitykselle tärkeiltä asioilta. Sosiaalisen median käyttö on yhteydessä oppimisvaikeuksiin, mielenterveyden haasteisiin ja heikompaan keskittymiskykyyn. Sosiaalista mediaa hyödynnetään lisäksi kiusaamiseen ja väkivallan levittämiseen. Lapsuus on ainutlaatuinen elämänvaihe, jonka vaikutukset ulottuvat koko ihmisen elämään ja yhteiskuntaan. Pikaviestit ja sirpaleiset sisältövirrat eivät vahvista lukutaitoa vaan jopa päinvastoin. Tarvitsemme selkeitä rajoja ja poliittista rohkeutta turvata lasten digitaalinen kasvurauha.

Painettu kirja ja kynä on palautettava oppimisen keskiöön

Laajat oppimis- ja aivotutkimukset osoittavat yksiselitteisesti, että painetun oppimateriaalin lisääminen parantaa oppimistuloksia ja vahvistaa perustaitoja. Paperilta lukeminen syventää luetun ymmärtämistä ja muistijälkeä. Paperinen kirja tarjoaa oppilaalle keskittymisrauhan ja mahdollisuuden hahmottaa kokonaisuutta. Digitaalinen lukeminen on usein silmäilevää ja pirstaleista.

Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (UNESCO) on antanut valtioille vahvan suosituksen varmistaa, että painetut oppimateriaalit säilyttävät keskeisen asemansa opetuksessa. Monissa Pohjoismaissa on jo palattu painettujen oppikirjojen vahvaan käyttöön. Suomessa digitaalinen oppimateriaali on vallannut alaa ja erot koulujen välillä ovat suuria.

Digiloikan edelläkävijämaassa Ruotsissa on muutettu suuntaa koulutuspolitiikassa ja valtio on ryhtynyt toimeen kirjojen palauttamiseksi ruutujen sijaan luokkahuoneisiin. Suomen on syytä asiassa ottaa oppia.

Digitaalisia materiaaleja kannattaa käyttää silloin, kun ne tuovat opetukseen todellista lisäarvoa. Suomessa tarvitaan valtakunnallisia toimia edistämään sitä, että painetut oppikirjat ja oppimateriaalit olisivat saatavilla silloin, kun se on kunkin oppiaineen opettamisen ja oppimisen kannalta perusteltua. Tarvetta on myös lisätutkimukseen perusopetuksesta ja erilaisten oppimateriaalien vaikutuksista oppimistuloksiin.

Julkaistu

Kolumni 11.9.2026 (Helsingin Uutiset)

Helsingissä on viisasta ja välttämätöntä nostaa tavoitetasoa ja määrärahaa painettuun oppimateriaaliin, Sari Sarkomaa (kok.) kirjoittaa.

Pisa-tulokset kertovat oppimistulosten alamäen jatkuvan tehdyistä korjaustoimista huolimatta.

Vakavin uutinen on lukutaidon jyrkän laskun jatkuminen. Suomi on pudonnut keskikastiin. Meidän on jatkettava toimia peruskoulussa ja jatkossa laajemmin koko yhteiskunnassa. Toimia on suunnattava vahvemmin varhaisiin vuosiin ja varhaiskasvatukseen. Olennaista on katsoa tutkimustietoa.

Laajat oppimis- ja aivotutkimukset osoittavat yksiselitteisesti, että painetun oppimateriaalin lisääminen parantaa oppimistuloksia ja vahvistaa perustaitoja. Paperilta lukeminen syventää luetun ymmärtämistä ja muistijälkeä. Fyysinen kirja tarjoaa oppilaalle keskittymisrauhan ja mahdollisuuden hahmottaa kokonaisuutta. Digitaalinen lukeminen on usein silmäilevää ja pirstaleista.

Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (Unesco) on antanut valtioille vahvan suosituksen varmistaa, että painetut oppimateriaalit säilyttävät keskeisen asemansa opetuksessa.

Unesco suosittelee, että valtioiden on arvioitava teknologiaa puhtaasti sen mukaan, parantaako se todistetusti oppimistuloksia. Raportti muistuttaa, että pelkkä digilaitteiden lisääminen ei korvaa laadukasta opetusta tai fyysisiä kirjoja.

Helsingissä asiaan on tartuttu. Kirjasimme kaupunkistrategiaan tavoitteen siitä, että kaikissa kouluissa on mahdollisuus tarjota painettuja oppimateriaaleja. Kaupungin budjettiin on tähän lisätty määrärahaa.

Oppiaineiden ja oppilaiden tarpeet ovat erilaisia. Oppimistulosten nosto edellyttää, että oppikirjat voidaan valita pedagogisin perustein. Kaupunkimme ensi vuoden talousarvio on parhaillaan valmistelussa ja budjettineuvottelut edessä.

Helsingissä on viisasta ja välttämätöntä nostaa tavoitetasoa ja määrärahaa painettuun oppimateriaaliin. Tavoitteen on oltava se, että painetut oppikirjat ja oppimateriaalit ovat saatavilla kouluissamme silloin, kun se on pedagogisesti kunkin oppiaineen opettamisen sekä oppimisen kannalta perusteltua.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä  sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi


Julkaistu

Blogi 9.9.2026

Eläimiä pahoinpitelevät ja kaltoinkohtelevat ihmiset eivät ansaitse pitää eläimiä. Eläimet ovat puolustuskyvyttömiä eivätkä voi suojella itseään. Se on ihmisten tehtävä.

Iloitsen siitä, että saimme lakiesityksen eduskunnan käsittelyyn, jonka myötä eläinsuojelurikoksesta määrättäisiin lähtökohtaisesti eläintenpitokielto.

Perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta määrättävän kiellon vähimmäiskesto nousisi nykyisestä yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen. Törkeästä eläinsuojelurikoksesta eläintenpitokieltoa määrättäisiin vähintään viideksi vuodeksi.

Pidän hallituksen esitystä eläintenpitokieltojen kiristämisestä tärkeänä uudistuksena. Sivistyneessä oikeusvaltiossa eläinten kaltoinkohteluun on puututtava määrätietoisesti. Jos ihminen kohtelee eläintä julmasti, seurauksien pitää olla tuntuvia. On täysin yleisen oikeustajun vastaista, että eläintä vakavasti kaltoin kohdellut voisi pian ottaa uuden eläimen hoidettavakseen.

Uuden lain myötä myös eläintenpitokiellon rikkomiseen puututtaisiin nykyistä ankarammin. On perusteltua siirtää eläintenpitokiellon rikkomista koskeva rangaistussäännös rikoslakiin. Samalla enimmäisrangaistukseksi säädettäisiin vuosi vankeutta, kun tällä hetkellä kiellon rikkomisesta rangaistaan vain sakolla. Näin rangaistusasteikko vastaisi paremmin teon moitittavuutta ottaen huomioon eläinten hyvinvoinnin kasvaneen merkityksen ja suojelun tarpeen.

Lakia pitää noudattaa ja määrätyillä seuraamuksilla pitää olla merkitystä. Eläintenpitokielto ei voi olla muodollinen seuraamus, jonka voi sivuuttaa olankohautuksella. Jos ihminen ei kykene huolehtimaan eläimistä tai kohtelee niitä kaltoin, hänelle ei yksinkertaisesti kuulu eläintä.

Eläintenpitokiellon valvontaa vahvistetaan samalla. Jatkossa eläintenpitokiellon rikkomista epäiltäessä voitaisiin tietyissä tilanteissa tehdä kotietsintä, mikä parantaa erityisesti lemmikki- ja seuraeläimiä koskevien kieltojen valvontaa. Nykyisen järjestelmän valvonnan puutteita on kritisoitu pitkään ja aiheesta.

Eläinsuojelujärjestöt ja asiantuntijat ovat arvostelleet eläintenpitokieltoa ”paperitiikeriksi”, koska sen valvonta on pysähtynyt kotirauhan suojaan. Koska rikkomisesta on tähän asti selvinnyt vain sakolla, viranomaisilla ei ole ollut oikeutta tehdä kotietsintöjä edes perustellun epäilyn kohdalla. Tämä tehottomuus on jättänyt eläimet alttiiksi jatkuvalle kaltoinkohtelulle, minkä vuoksi nyt esitettävät tiukennukset ovat olleet pitkään odotettuja ja täysin välttämättömiä.

Vaikka kotietsinnän mahdollisuus ei yksin takaa valvonnan tehokkuutta, se varmastikin edesauttaa erityisesti seura- ja lemmikkieläimiä koskevien kieltojen valvontaa ja näiden eläinten hyvinvoinnin turvaamista. Lakimuutos on tarpeellinen: pidemmät eläintenpitokiellot, ankarammat rangaistukset ja paremmat valvontakeinot vahvistavat eläinten hyvinvointia ja auttavat ehkäisemään eläinsuojelurikoksia.

Eläinten kohtelu kertoo myös yhteiskunnan arvoista. Eläinten hyvä kohtelu on yksi sivistyneen yhteiskunnan mittareista. Eläimen pitäminen tuo mukanaan aina vastuun sen hyvinvoinnista. Eläin on täysin ihmisen armoilla. Se ei voi vaihtaa kotia, soittaa apua tai puolustaa omia oikeuksiaan. Siksi meidän velvollisuutemme on puuttua tilanteeseen silloin, kun eläintä kohdellaan väärin. Eläinten kaltoinkohtelua ei voi koskaan hyväksyä.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä  sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Julkaistu

Tiedote 8.9.2026

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää Orpon hallituksen esitystä eläintenpitokieltojen kiristämisestä tärkeänä uudistuksena. Sarkomaan mukaan sivistyneessä oikeusvaltiossa eläinten kaltoinkohteluun on puututtava määrätietoisesti ja sääntöjen rikkomisella on oltava tuntuvat seuraukset.

Jatkossa eläinsuojelurikoksesta määrättäisiin lähtökohtaisesti eläintenpitokielto. Perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta määrättävän kiellon vähimmäiskesto nousisi nykyisestä yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen ja törkeästä eläinsuojelurikoksesta eläintenpitokieltoa määrättäisiin vähintään viideksi vuodeksi.

– Jos ihminen pahoinpitelee, laiminlyö tai kohtelee eläintä muutoin julmasti, seurauksien pitää tuntuvia. On täysin oikeustajun vastaista, että eläintä vakavasti kaltoin kohdellut voisi pian ottaa uuden eläimen hoidettavakseen, Sarkomaa sanoo.

Myös eläintenpitokiellon rikkomiseen puututtaisiin nykyistä ankarammin. Jatkossa kiellon rikkomisesta voitaisiin tuomita jopa vuosi vankeutta.

– Kokoomuksen lähtökohta on selvä: lakia pitää noudattaa ja määrätyillä seuraamuksilla pitää olla merkitystä. Eläintenpitokielto ei voi olla muodollinen seuraamus, jonka voi sivuuttaa olankohautuksella. Jos ihminen ei kykene huolehtimaan eläimistä tai kohtelee niitä kaltoin, hänellä ei yksinkertaisesti kuulu olla eläintä, Sarkomaa jyrähtää.

Eläintenpitokiellon valvontaa vahvistetaan samalla. Jatkossa eläintenpitokiellon rikkomista epäiltäessä voitaisiin tietyissä tilanteissa tehdä kotietsintä, mikä parantaa erityisesti lemmikki- ja seuraeläimiä koskevien kieltojen valvontaa.

– Eläintenpitokiellolla ei ole mitään merkitystä, jos kukaan ei pysty valvomaan, noudatetaanko sitä. Siksi viranomaisilla pitää olla myös todelliset keinot puuttua kiellon rikkomiseen, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan eläinten kohtelu kertoo myös yhteiskunnan arvoista.

– Eläinten hyvä kohtelu on yksi sivistyneen yhteiskunnan mittareista. Eläimen pitäminen tuo mukanaan aina vastuun sen hyvinvoinnista. Eläin on täysin ihmisen armoilla. Se ei voi vaihtaa kotia, soittaa apua tai puolustaa omia oikeuksiaan. Siksi meidän velvollisuutemme on puuttua tilanteeseen silloin, kun eläintä kohdellaan väärin, Sarkomaa sanoo.

Julkaistu

Kolumni 21.8.2026 (Töölöläinen)

Lukutaito on kaiken oppimisen, sivistyksen ja elämässä pärjäämisen perusedellytys. On vakava tosiasia, että joka viides peruskoulun päättävä nuori ei saavuta edes tyydyttävää lukutaidon tasoa. Tämä näkyy vakavin tavoin koulujen ja kaupungin arjessa sekä nuoren elämässä. Huono lukutaito syrjäyttää, vaikeuttaa oppimista ja estää jatko-opintoja sekä työelämään siirtymistä. Nykyistä vaikuttavammat korjaustoimet ovat välttämättömiä.

Hyvä lukutaito syntyy lukemalla. Helsingissä olemmekin asettaneet tavoitteeksi rakentaa kotikaupungistamme lukemisen ja lukutaidon pääkaupungin. Lukutaitotyötä tehdään varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle saakka. Lisäämme eri toimin lukemista lasten ja nuorten arjessa. Jatkossa päiväkodeissa luetaan nykyistä enemmän ja harjoitellaan kielellisiä taitoja. Lukemista lisätään koulussa eri oppiaineiden yhteydessä, ja lisäsimme myös 5. ja 6. luokille äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunteja.

Kirjastojen rooli lukemisen innostajina on korvaamaton. Kirjastomme tuovat kirjat lähelle arkea ja madaltavat lukemisen kynnystä. Olemme Helsingissä sitoutuneet varmistamaan lähikirjastoverkoston laajuuden. On ollut välttämätöntä, että olemme lisänneet painettuja oppimateriaaleja, ja sitä työtä on jatkettava.

Eduskunnassa tekemämme päätökset tukevat myös lukutaidon edistämistä. Perusopetuksen rahoitusta on vahvistettu 200 miljoonalla eurolla. Lisärahalla on uudistettu oppimisen tukea, ja tunteja perustaitojen, kuten lukemisen, oppimiseen on lisätty. Sopimuskoulujemme valtionrahoitus on korjattu samalle tasolle kuin kaupungin koulujen. Iloitsen siitä, että työrauha on jo kohentunut, kun kännyköiden käyttöä kouluissa on rajoitettu.

Riittävän vahva suomen tai ruotsin kielen taito on oppimisen edellytys. Siksi suomi tai ruotsi toisena kielenä (S2 ja R2) -opetus täsmennetään kielitaidon tasoon perustuvaksi määräaikaiseksi tueksi kohti yleistä oppimäärää. Siirtymisen tueksi tulee mahdollisuus antaa yleisopetuksessa vielä lisäopetusta.

Erityisen tervetullut uudistus on laki osaamistakuusta: jatkossa luokalta toiselle ei siirrytä ilman riittävää osaamista, kun vähimmäisosaaminen sekä kansallisesti yhtenäiset menettelyt arviointiin määritellään. Tämä tukee opettajien entistä vaativampaa työtä. Tavoitteena on lopettaa ”armovitoset” ja kehitys, jossa taitojen heikentyminen ei ole aina näkynyt arvosanoissa. Tavoitteena ei ole lisätä luokalle jäämistä, vaan saada oppilaille ajoissa tukea ja samalla vaatia heiltä riittävää työskentelyä ja kyseisen luokan edellyttämää osaamista.

Lukemisen edistäminen on ollut kansanedustajan ja kaupunginvaltuutetun työssäni keskeistä. Iloitsen tavoitteeni toteutumisesta: saimme vakinaistettua Lukulahja lapselle -ohjelman rahoituksen. Kyse on neuvoloiden työstä, joka tutkimusten mukaan on kannustanut merkittävästi etenkin niitä vanhempia lukemaan lapsilleen vauvaiästä lähtien, jotka eivät muutoin lukisi.

Kotien valmiudet tukea lapsen lukutaidon kehittymistä ja koulutietä vaihtelevat mittavasti. Lapset ovat kouluun tullessaan hyvin eriarvoisessa asemassa. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä varhaisessa vuorovaikutuksessa. Siksi vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen lukutaitoa lisätään. Lapsille lukeminen vaikuttaa suoraan lapsen kielitaidon kehittymiseen ja oppimistuloksiin.

Lasten lukutaidon vahvistamista ja oppimistulosten nostamista ei pidä jättää yksin opettajien harteille. Kaupungissamme on hyvät opettajat, mutta myös kehittämistä riittää. Sitä on kaupungin tehtävä yhteistyössä entistäkin tiiviimmin opettajien, oppilaiden ja perheiden kanssa. Helsingin tärkeimpiä tavoitteita on se, että jokainen oppilas saa tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen opintojen suorittamiseen ja tavoittelemaan omia unelmiaan.

Julkaistu

Blogi 3.9.2026

Budjettiriihi on nyt takana. Ensi vuoden valtion talousarvion käsittely valtiovarainvaliokunnassa onkin työlistallani syksyn keskeisimpiä tehtäviä.

Suomen taloudessa näkyy kasvun merkkejä. Myönteistä kehitystä on vahvistettava ja samalla huolehdittava, että hyvinvointiyhteiskunnan perusta pysyy kunnossa. Suomalaisten on saatava vastinetta verorahoilleen toimivina terveys- ja vanhuspalveluina, minkä lisäksi laadukas koulutus ja tutkimus ovat keskeisiä menestystekijöitämme.

Budjettiriihessä päätettiin keventää pieni- ja keskituloisten työn verotusta yhteensä 230 miljoonalla eurolla. Työnteon pitää aina kannattaa. Myönteistä on myös, että korotettua kotitalousvähennystä jatketaan vuonna 2027. Näin yhä useammalla on mahdollisuus helpottaa arkeaan palveluita ostamalla, ja samalla yhä useammalla yrittäjällä riittää työtä.

Samalla jatketaan toimia, joilla vahvistetaan kasvuyritysten edellytyksiä menestyä. Startup-yrityksille tärkeää työsuhdeoptioiden verotuksen uudistusta viedään eteenpäin siten, että vero maksetaan vasta, kun optiot luovutetaan. Tämä vauhdittaa osaajien houkuttelua, yritysten kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä. Uudistamme myös yrittäjien eläkejärjestelmän niin, että eläkemaksu vastaa paremmin yrittäjän todellista tuloa.

Helsingin kannalta tärkeä päätös on juna- ja metroasemien peruskorjaukseen osoitettava rahoitus, joka parantaa joukkoliikenteen toimivuutta ja turvallisuutta. Pääkaupungin joukkoliikenteeseen investointi on viisasta.

Kiinteistöveron kaupunkilaisjärjen vastaisesta arvostusuudistuksesta luovuttiin. Se olisi osunut kovaa erityisesti Helsinkiin ja omakotitaloihin sekä johtanut monen kohdalla kohtuuttomiin veronkorotuksiin. Helsinkiläisillä pitää olla varaa asua kotikaupungissaan.

Hyvinvointialueille suunnataan 40 miljoonaa euroa hoidon jatkuvuuden, omaishoidon sekä omalääkäri-, omahoitaja- ja omatiimimallien kehittämiseen. Helsinki sai tästä potista neljä miljoonaa euroa. Tavoitteemme on saada helsinkiläisten pääsy terveysaseman palveluihin kuntoon.

Turvakotiverkoston laajentamista jatketaan, lapsiin kohdistuvien rikosepäilyjen selvittämiseen osoitetaan lisärahoitusta, ja puolustuksen sekä kokonaisturvallisuuden resursseja vahvistetaan. Rikoksen uhrien on saatava oikeutta, ja siksi lisäämme tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen resursseja. Turvallisuutta vahvistetaan myös tehostamalla laittomasti maassa oleskelevien palautuksia. Emme halua Suomeen varjoyhteiskuntaa.

Olen iloinen siitä, että Taidetestaajat-ohjelma jatkuu ja liikuntapaikkojen korjausvelkaan osoitetaan määrärahoja, jotta lasten ja nuorten mahdollisuudet osallistua harrastuksiin turvataan. Kaikki nuoret on pidettävä mukana.

Orpon hallituksen kaudella on tehty poikkeuksellisen mittavia julkista taloutta sopeuttavia toimia. Valtiovarainministeriön arvion mukaan toimet vahvistavat julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 10 miljardilla eurolla, kun puolustusmenojen kasvua ei huomioida. Valtio velkaantuu edelleen liikaa. Ensi vuonna hallituksen päätökset vahvistavat julkista taloutta yli 3 miljardilla eurolla. Päätökset ovat kaikkea muuta kuin helppoja. Käsittelen syksyn blogeissa laajemmin ensi vuoden talousarvioesitystä.

Jatkamme työtä julkisen talouden tasapainottamiseksi ja sen eteen, että talouden kasvu näkyy tavallisten suomalaisten elämässä työpaikkoina, yrittäjyyden mahdollisuuksina, vahvempana ostovoimana sekä parempana ja turvallisempana arkena – ja vapautena päättää itse omista rahoistaan ja elämästään.

Palaute ja kommentit valtion ensi vuoden talousarvioon ovat tervetulleita. Esityksen käsittely alkaa valtiovarainvaliokunnassa syyskuun puolen välin jälkeen.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.