Kategoria: Kolumnit

Kolumni 16.10.2025

Muuntohuume alfa-PVP:n tuomat ongelmat ovat kärjistyneet helsinkiläisten arjessa. Vaarallinen Ilmiö on osa muutosta, jossa huumeiden käyttö, kokeilut ja niiden myötä turvattomuus sekä sivullisiin kohdistunut väkivalta ovat yleistyneet. Huumeet ovat tragedia käyttäjille ja läheisille. Alfa-PVP aiheuttaa suuren psykoosiriskin, harhoja ja väkivaltaista käyttäytymistä. Kyseessä on poikkeuksellisen koukuttava ja tuhoisa huume. Ruotsissa siitä käytetään nimitystä zombi-huume. Niin olisi hyvä meidänkin tehdä.

Poliisi tekee kaikkensa, mutta ongelman taltuttamiseen tarvitaan koko yhteiskunnan yhteistyötä. Kyse on myös asenteista. Tarvitsemme lisää ymmärrystä huumausaineiden vaarallisuudesta. Vastuullisuutta tarvitaan myös medialta, kuinka huumeista puhutaan.

Alfa-PVP:n käytön ehkäisyssä ja hoidossa keskeisessä asemassa ovat matalan kynnyksen päihdepalvelut. Siksi Helsingissä lisäämme liikkuvaa päihdetyötä ja aikuissosiaalityötä. Kaduillamme on jatkossa enemmän osaavia auttajia, jotka ohjaavat matalan kynnyksen avun piiriin. Alaikäisten päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittämisen tarve on suuri. Koska noin puolella huumeisiin menehtyneistä on ollut mielenterveyden häiriö, on välttämätöntä, että hoito ja tuki kohdistuvat sekä päihdeongelmaan että muihin sairauksiin samanaikaisesti.

Tietoisuutta siitä, Alfa PVP:tä sekoitetaan muihin huumeisiin ja siitä, että käyttömuodot ovat laajoja mukaan lukien vapetus on lisättävä. Tiedämme, että esimerkiksi sähkötupakan kokeilua ja käyttöä on jopa alaluokkalaisten keskuudessa. Eikä kukaan tiedä, mitä nuorten ja jopa lasten pimeiltä markkinoilta hankkimassa sähkösavukkeissa on. Vanhemmille ja kouluihin on nopeasti saatava tietoa ja luotava vaikuttavia keinoja huumeiden käytön ehkäisemiseksi sekä lasten ja nuorten suojelemiseksi.

Viranomaiset on valtakunnan taholla koottu yhteistyöhön. Samaa työtä tehdään Helsingissä. Valtakunnan tasolla on käynnistetty nuorten huumekuolemien ehkäisyohjelma. Korvaus- tai lääkehoitoa ei muuntohuumeeseen ole. Toimivia psykososiaalisia hoitokeinoja sen sijaan on, ja näitä tulisi ottaa käyttöön laajasti. Helsingissä laadimme lisäksi päihdestrategian pitkän aikavälin ratkaisujen löytämiseksi.

Naapurustotyön avulla voidaan lisätä julkisten tilojen viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Tämä edellyttää poliisin, sote-toimijoiden, järjestöjen, naapureiden ja yrittäjien yhteistyötä. Kaupunkimme rappukäytävien, katujen ja julkisten kulkuneuvojen turvallisena ja viihtyisänä pitäminen on oltava ykkösprioriteetteja.

Kolumni 13.11.2025

Helsingin ensi vuoden talousarvioesityksessä on isoja panostuksista kaiken ikäisten kaupunkilaisten peruspalveluihin. Kaksi keskeistä painopistettä on perusterveydenhuolto ja peruskoulu.

Vakaa tahto on vihdoin onnistua purkamaan helsinkiläisten harmina olleet terveyskeskusjonot. Oikea-aikaisen hoidon mahdollistamiseksi on varauduttu 50 lääkärivakanssin lisäämiseen. Hoitajavakansseja on jo aiemmin lisätty.

Käyttöön otetaan moniammatillista yhteistyötä vauhdittava omalääkärimalli. Saman lääkärin ja hoitajan tai muun ammattilaisen hoitaessa palveluiden laatu paranee, kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät. Varsinkin monisairaille ja paljon palveluja tarvitseville on suuri helpotus, että palvelun antaa mahdollisimman usein tuttu ammattilainen.

Määräajaksi kiireettömään hoitoon pääsyyn olemme sopineet 14 vuorokautta. Lääkärille pääsyn vauhdittamiseksi kokeillaan myös mallia, jossa omalääkärinä voi toimia ammatinharjoittaja.

Vastaavia kokeiluja on jo muualla maassamme. Uusia elämää helpottavia digitaalisia terveydenhuollon ja hoivan palveluja otetaan käyttöön heille, jotka niitä haluavat käyttää. Digitaalisille palveluille on aina vaihtoehto. Kaupungissa kärjistyneeseen huumeongelmaan on vastattava vahvasti. Matalan kynnyksen päihdepalveluja ja jalkautuvaa työtä lisätään muiden keinojen ohella.

Helsingin tärkeimpiä tavoitteita on se, että jokainen päiväkoti ja koulu on hyvä. Opettajalla on oltava aikaa oppilaille.

Alkuopetuksen laskennallista ryhmäkokoa pienennetään 20 oppilaasta 18 oppilaaseen. Perusopetukseen lisätään kaksi vuosiviikkotuntia äidinkielen opetukseen ja lukutaidon vahvistamiseen. Varmistamme eduskunnan juuri säätämän uuden oppimisen tuen laadukkaan toteutumisen. Niin, että tukea tarvitsevat oppilaat myös sitä saavat.

Vastaamme opettajien, oppilaiden ja vanhempien toiveeseen lisäämällä määrärahoja oppikirjoihin. Se on vaikuttava keino nostaa oppimistuloksia.

Ammatillisen koulutukseen tehdään lisäpanostuksia ja lukiopaikkojen määrän lisäämisestä on jo tehty päätös.

Helsingin tärkeimpiä tavoitteita on se, että jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta oppimisen ilon, tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja sieltä jatko-opintoihin tai työelämään sekä toteuttamaan omia unelmiaan.

Helsinkiläisille on varmasti tervetullutta myös se, ettei kuntaveroa koroteta ja kaupungin velkaantuminen pidetään kurissa. Valtuusto hyväksyy budjettiesityksen marraskuussa.

Helsingin Sanomat 9.12.2025 Lukijan mielipide | Palvelusetelin arvon tulisi olla lain tarkoittamalla tavalla sellainen, että sillä saa tosiasiassa myös palvelun hankittua.

Kun ympärivuorokautisen hoivan palvelun kriteerit täyttyvät, hyvinvointialueen tulee järjestää vanhukselle hoivapaikka kolmessa kuukaudessa. Hoivapaikka voidaan järjestää julkisessa hoivakodissa, ostopalveluna tai palvelusetelin avulla. Palvelusetelin arvon tulisi olla lain tarkoittamalla tavalla sellainen, että sillä saa tosiasiassa myös palvelun hankittua. Myös oikeusasiamies on ottanut kantaa palvelusetelin arvon riittävyyteen.

Helsingissä palvelusetelin arvoa ei ole korotettu lähes viiteen vuoteen, ja se on jäänyt todellisista kustannuksista merkittävästi jälkeen. Tämä on johtanut siihen, ettei palveluseteli ole todellinen vaihtoehto ikäihmisille. Palvelusetelin liian alhaisen arvon seurauksena hoivaa tarvitsevien vanhusten tai heidän omaistensa mahdollisuudet valita sopivin hoivapaikka ovat kaventuneet.

Käsitellessään hallituksen esitystä omaishoidosta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti huomiota omaishoidon vapaapäivien järjestämisen yhteydessä myös palvelusetelin arvon riittävyyteen. Asiantuntijakuulemisessa nousi esiin, että Helsingissä palvelusetelillä ei käytännössä pystytä tarjoamaan omaishoidon lakisääteisiä vapaita, koska yritykset eivät nykyisellä hinnalla pysty tarjoamaan väliaikaisia hoivapaikkoja. Puute paikoista on merkittävä erityisesti muistisairaiden osalta. Tämä voi johtaa omaishoitajien uupumisen entisestään.

Kannustamme kaikkia hyvinvointialueita tarkistamaan palveluseteleiden arvot lain edellyttämälle kohtuulliselle tasolle. Tällä mahdollistetaan ikäihmisille tai heidän omaisilleen merkityksellisiä valinnanmahdollisuuksia hoivapaikasta. Samalla säilytämme edellytykset järjestää hoivaa myös pienemmissä hoivakodeissa. Palveluseteleillä voidaan tarjota hoivaa kaikille ikäihmisille eläkkeen tasosta tai taustasta riippumatta.

Sari Sarkomaa

terveystieteiden maisteri, kansanedustaja (kok), Helsinki

Mia Laiho

lääketieteen tohtori, kansanedustaja (kok), Espoo

Perusterveydenhuoltoamme yritetty vahvistaa pitkään laihoin tuloksin. Kun aiemmat keinot eivät ole tepsineet, on viisasta kokeilla uutta.

Syyskuun alussa astui voimaan valinnanvapauskokeilu, jossa 65-vuotta täyttäneet voivat hakeutua terveyskeskusmaksun eli 28,20 euron hinnalla kokeiluun liittyneen yksityisen yleislääkärin vastaanotolle.

Vuoden 2025 aikana voi käydä lääkärissä kaksi kertaa ja kahtena seuraavana vuonna kolme kertaa. Kokeilu päättyy vuoden 2027 lopussa. Kokeilu luo myös ensimmäistä kertaa hintakaton Kela-korvattaviin lääkärikäynteihin. Tavoite on varmistaa, ettei asiakkaiden maksut siirry hintoihin. 

Erillisiä toimisto- ja palvelumaksuja ei saa periä. Mahdollisesti määrätyistä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista asiakas maksaa puolet Kelan määrittelemästä enimmäishinnasta.

Kokeilulla tavoitellaan sujuvaa hoitoon pääsyä, laajempaa valinnanvapautta ja helpotusta senioreiden arkeen. Tarkoitus on hyödyntää yksityisiä terveydenhuollon toimijoita nykyistä kustannusvaikuttavammin ja keventää hyvinvointialueiden työtä. Kokeilun tuloksia on tarkoitus hyödyntää terveyspalveluiden kehittämisessä.

Kokeilussa ollaan senioreiden asialla. Terveyspalvelujen tarve kasvaa yleensä iän myötä eikä pääsääntöisesti silloin ole enää työterveyspalvelut saatuvilla. Kokeilu ei sovi kaikille, se on tietenkin selvä. Maassamme on yli 1,3 miljoonaa 65-vuotta täyttänyttä. He ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä.

Yhä useampi suomalainen on terve ja toimintakykyinen vuosikymmeniä eläkkeelle siirtymisensä jälkeen. Ikäero juuri eläkkeelle jääneen ja hyvin ikääntyneen hoivaa tarvitsevan ihmisen välillä voi olla jopa 40 vuotta. Uusi mahdollisuus päästä sujuvammin ja edullisemmin yksityislääkärin vastaanotolle on varmasti monelle lämpimästi tervetullut.

Hoidon jatkuvuutta edistäviä toimintatapoja, kuten omatiimi, -lääkäri ja -hoitaja malleja otetaan käyttöön hyvinvointialueilla kuten myös Helsingissä. Tavoite kaupungissamme on, että varsinkin paljon palveluita tarvitsevat saavat avun jatkossa yhä useammin omalääkäriltä ja omahoitajalta. Tutkimuksen osoittavat, että silloin hoidon laatu paranee, palveluiden kokonaistarve ja myös -kustannukset pienenevät.

Samaan aikaan hyvinvointialueilla kokeillaan myös yrittäjyyteen perustuvaa omalääkärimallia, jossa on työparina omahoitaja. Muissa Pohjoismaissa yrittäjyyteen perustuva ammatinharjoittajamalli osana julkista terveydenhuoltoa on arkipäivää.

Suomessa on uskallettava kokeilla uudenlaisia toimintatapoja ja tehdä tulosten pohjalta uudenlaisia ratkaisuja. Muuten mikään ei muutu. Jonoista on päästävä siihen, että kaiken ikäiset suomalaiset saavat terveyspalvelut oikea- aikaisesti ja yhdenvertaisesti.

Kaupunkisanomat 27-28/2025 - Lehtiluukku.fi

Elokuun myötä on Helsingissä liikenteessä taas noin 6000 uutta ekaluokkalaista. Koulujen alkaessa on välttämätöntä kaikkien tiellä liikkujien terävöittää liikennekäyttäytymistään. Erityisen tärkeä on huolehtia ja muistuttaa nopeusrajoitusten noudattamisesta.

Liikenneturvan tuore karmaiseva mittaustulos osoittaa, että piittaamattomuus nopeusrajoituksista vaarantaa lasten koulutien. Toukokuussa tehdyssä mittauksessa lähes neljä viidestä kuljettajasta ajoi ylinopeudella koulujen lähistöllä oleville suojateille. Ryhtiliike on välttämätön. 

Lasten onnettomuudet tapahtuvat usein tietä ylittäessä. Alhaisempi ajonopeus antaa enemmän aikaa havaita ja reagoida muuttuviin liikennetilanteisiin, kuten esimerkiksi suojatielle tulevaan lapseen. Suojatieonnettomuuksien seurauksien vakavuuden jalankulkijalle ratkaisee nopeus.

Siinä kohtaan, kun 30 km/h ajava on pysähtynyt, 40 km/h ajavalla jarrutus on vasta alkanut ja nopeuttakin on jäljellä reilusti yli 30 km/h. Törmäysnopeudella on suora vaikutus jalankulkijan tai pyöräilijän loukkaantumisriskiin.

Meillä aikuisilla on vastuu siitä, että lasten koulutie on turvallinen. Vastuullinen suojatiekäyttäytyminen, ajonopeuden madaltaminen rajoitusten mukaisiksi ja keskittyminen liikenteeseen ovat turvallisen koulutien mahdollistamisessa A ja O. Syytä on myös teroittaa yhtä lailla pyöräilijöiden ja sähköpotkulautailijoiden roolia liikenneturvallisuuden ylläpitäjänä.

Tarkkaamattomuus liikenteessä on valitettavan yleinen ilmiö, jonka kitkeminen on kaikkien etu. Yhä useamman autoilijan mutta myös jalankulkijoiden, lasten ja aikuisten, huomio on enemmän puhelimessa kuin liikenteessä. 

Meidän aikuisten on olennaista muistaa, että lasten tarkkaavaisuus liikenteessä herpaantuu hyvin helposti. Lapsi ei kykene hahmottamaan liikennettä samalla lailla kuin aikuinen. Lapset harjoittelevat liikenteessä liikkumista ja tarvitsevat aikuisilta selkeitä signaaleja suojatiellä. Monelle lapselle tienylitys on se hankalin paikka. Tästä syystä on tärkeää harjoitella turvallista tien ylittämistä.

Liikenteessä näkee hyvin usein vähältä piti –tilanteita, joissa autoilija ja useammin muutkin ajoneuvot kuten sähköpotkulaudat, ei pysähdy suojatien edessä. Yksikin suojatiekaahari on täysin liikaa.

Kolmen nuoren äitinä muistan hyvin lasten koulun aloittamiseen liittyvän ilon lisäksi myös liikenneturvallisuuteen liittyvät huolet. Ei riitä, että lapset oppivat noudattamaan liikennevaloja. Yhtä tärkeää on opettaa lapsi katsomaan, tuleeko autoja, ja että auto voi tulla ja tuleekin usein, vaikka valo on jalankulkijalle vihreä. Vielä vaikeampaa oli lapsille opettaa, että vaikka yksi auto pysähtyy suojatielle, voivat toisella kaistalla autoilijat vain painaa kaasua.

Asennemuutosta tarvitaan liikenteessä ja varsinkin suojateillä, jotta ne olisivat nimensä veroisia. Liikenneturvallisuus syntyy yhteistyöllä. Jokainen koululainen ansaitsee turvallisen koulutien. Liikenneturvallisuus kuuluu ihan jokaiselle kaupungissa kulkevalle. 

Toivotan hyvää ja turvallista syksyä kaikille Kaupunkisanomien lukijoille 

Sari Sarkomaa 

kansanedustaja

kaupunginvaltuuston -ja hallituksen jäsen 

Kolumni 4.7.2025

Helsingin suunta linjataan uuden kaupunginvaltuuston strategiassa. Valtuustoryhmien neuvottelema esitys hyväksytään elokuussa. Painopisteeksi asetimme sujuvan arjen mahdollistavien perusasioiden kuntoon laittamisen sekä kaupungin ja talouden kasvun edistämisen kestävällä tavalla.

Kunnallisveron ja kiinteistöverojen korotuksista pidättäydytään. Helsingin tulopohjaa ja investointikykyä kasvattavaa yrittäjyys- ja innovaatiopolitiikkaa vahvistetaan. Toimia tuottavuuden parantamiseksi ja saavuttaaksemme edelläkävijäaseman julkisen sektorin työnantajana vauhditetaan. Peruskouluun ja hoitoon pääsyyn panostetaan erityisesti.

Tarjoamme jokaiselle oppilaalle korkeatasoista ja monipuolista opetusta sekä hänen tarvitsemansa tuen. Varmistamme, että tilat palvelevat oppimista ja painettuja oppimateriaaleja on saatavilla. Teemme useita toimia, että opettajalla olisi riittävästi aikaa oppilaille. Alkuopetuksen laskennallista ryhmäkokoa pienennetään kahdestakymmenestä kahdeksaantoista oppilaaseen. Painotetun opetuksen tarjontaa laajennetaan ja lukutaitoa edistetään.

Helsinkiläisten on päästävä jonoista hoitoon. Omalääkäri- ja hoitajamallin käyttöönottoa vauhditetaan. Kiireettömään perusterveydenhoitoon on päästävä 14 vuorokaudessa. Asiakasystävällisiä ja elämää helpottavia digitaalisia terveydenhuollon ja hoivan palveluita otetaan käyttöön. Turvaamme mahdollisuuden asioida muuten kuin digitaalisesti niille jotka sitä tarvitsevat. Jatkossa palveluiden kehittämisessä otetaan vahvemmin huomioon ikääntyneet.

Kaikenikäisten liikuntamahdollisuuksia lisätään. Liikunta on paras lääke. Lenkkipolkujen, kuntoportaiden, pelikenttien, koirapuistojen ja ulkokuntosalien kunnossapidosta ja mahdollisuudesta päästä lähiluonnon äärelle pidetään kiinni. Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia edistetään. 68 vuotta täyttäneille tarjotaan arkisin kello 11–15 maksuton pääsy kaupungin uimahalleihin.

Toimia tehdään siten, että Helsingissä pääsee kulkemaan sujuvasti jalan ja eri kulkumuodoilla ympäri vuoden. Varmistamme, että myös ydinkeskusta on elinvoimainen ja saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Tavoittelemme keskustassa asioivien, asuvien, työssäkäyvien, matkailevien ja eri tavoin viihtyvien ihmisten määrän kasvua.  Helsingin pitää olla vetovoimainen ja viihtyisä ympäri vuoden. Jatkamme ilmasto- ja luontotavoitteidemme toteuttamista. Merellisuus ja Itämeren suojelu näkyvät vahvasti.

Olennaista on, ettei kaupunki tee asioita yksin, vaan entistä enemmän yhdessä asukkaiden, kaupungin henkilöstön, järjestöjen ja yrittäjien kanssa. Ajatukset ja palaute Helsingin kehittämisestä ovat tervetulleita.

Kolumni 11.6.2025

Maahan heitetyt tupakantumpit ovat valitettavan yleinen näky kotikaupunkimme kaduilla, luonnossa ja rannoilla. Nyt niiden rinnalle on ilmestynyt nikotiini- sekä nuuskapusseja, joita löytyy mitä kummallisimmista paikoista.

Tupakantumppi on ollut pitkään maailman yleisin roska. On arvioitu, että luontoon päätyy Suomessa jopa kolme miljardia tumppia. Vaikka tupakoinnin suosio on ollut laskusuunnassa, muiden nikotiinituotteiden käyttö on lisääntynyt. THL:n mukaan nikotiinipusseja käyttää päivittäin työikäisistä viisi prosenttia ja 20–40-vuotiaista miehistä vähintään satunnaisesti jo lähes neljännes.

Käytön yleisyys näkyy myös Suomen rantaroskaseurannassa. Nikotiini- ja nuuskapussit ovat tumppien ohella yleisimpiä roskia. Tupakantumpit ja nikotiinipussit eivät kuulu luontoon. Ne ovat molemmat ympäristömyrkkyjä.

Tumpit on tehty selluloosa-asetaatista, jonka hajoaminen mikromuovihiukkasiksi kestää vuosia. Tumpin sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin ja maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin. Järviin, jokiin tai meriin kulkeutuneet tumpit päätyvät helposti myös ruuaksi linnuille ja mereneläimille, jotka voivat vahingoittua, jopa kuolla.

Sama koskee nikotiinipusseja, jotka aiheuttavat ekosysteemeille pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Nikotiini on myrkky, joka liukenee maahan heitetyistä nikotiinipusseista maaperään. Osa nikotiinipusseista sisältää myös muovia.

Myrkytystietokeskus sai viime vuonna 444 puhelua, jotka koskivat nikotiinipussista johtunutta myrkytystä. Puheluista noin puolet koski alle 2-vuotiaita lapsia. Puhelujen määrä kaksinkertaistui edellisvuodesta.

Koirien ja muidenkin lemmikkieläinten myrkytysten lisääntyminen on havaittu myös Suomen Eläinlääkäriliitossa. Jo yhden pussin syöminen voi aiheuttaa vakavan myrkytystilan tai jopa kuoleman pienemmille lemmikeille.

Nikotiinimyrkytyksen oireet riippuvat annoksen määrästä sekä eläimen koosta. Nikotiinipussit aiheuttavat merkittäviä haittoja yhtä lailla myös luonnonvaraisille eläimille.

Nuuska ja nikotiinipussit kuuluvat sekajätteeseen, samoin tupakantumpit. Tietenkin savukkeet, tuhkat ja tumpit on oltava täysin jäähtyneitä ja kytemättöminä. Tupakantumpit on helppo pakata esimerkiksi matkakokoiseen tuhkakuppiin ennen kuin ne laitetaan sekajäteastiaan.

Roskaantuminen on haitta ympäristölle, terveydelle ja myös viihtyisyydelle. Kaiken lisäksi kaupungin puhtaanapito kuluttaa miljoonia euroja vuosittain kaupunkilaisten verorahoja, joille olisi varmasti tähdellisempää käyttöä. Viisain ja vaikuttavin tapa kitkeä roskaantumis- ja myrkytysongelmaa on laittaa tumpit ja nikotiinipussit asianmukaisesti roskikseen.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja

Kolumni 11.6.2025

Jalankulun sujuvuus ja turvallisuus on aivan keskeistä kaupunkimme viihtyisyydelle ja elinvoimaisuudelle. Helsingissä uusimpana liikkumismuotona yleistyneet sähköpotkulaudat ovat aiheuttaneet paljon huolta. Saamani palautteen mukaan monen helsinkiläisen mitta alkaa olla täynnä holtittomasti kulkuväylille hylätyistä sähköpotkulaudoista ja jalankulkijoiden seassa vaarallisesti kiitävistä sähköpotkulautailijoista. Liikenneturvan kyselyssä lähes puolet vastanneista kertoi pelänneensä kovaa ajavia ja liian läheltä ohittavia sähköpotkulautailijoita ja pyöräilijöitä.

Olemme Helsingin kaupungin voimin jo pitkään esittäneet lakimuutosta, joka antaisi kaupungille enemmän valtaa säädellä sähköskuuttien käyttöä, pysäköintiä ja käyttöaikoja. On mainiota, että eduskunnassa pian hyväksyttävä laki antaa kaupungille vihdoin vahvemmat keinot sähköpotkulautojen hallintaan ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Uuden lain myötä on kaupungissamme tärkeä keskustella ja kuulla tarkkaan asukkaiden näkemyksiä siitä, kuinka jatkossa Helsingissä säätelemme sähköpotkulautailua.

On tervetullutta, että uuden lain myötä sähköpotkulaudan kuljettamiselle asetetaan 15 vuoden alaikäraja. Sähköpotkulaudan ajaminen turvallisesti vaatii sellaisia taitoja ja kokemusta, joita lapsilla ei vielä ole. Se vaatii samantyyppistä osaamista ja kokemusta liikenteestä kuin mopoilu.

Tilastokeskuksen mukaan sähköpotkulautailijoita on menehtynyt Suomessa neljä, joista kaksi on alle 15-vuotiaita lapsia. HUS tiedotti syyskuussa, että noin viiden vuoden seuranta-ajalla sähköpotkulautojen onnettomuuksissa vammautui yli 600 lasta ja nuorta, joiden keski-ikä oli 12–13 vuotta. Vammat ovat yhä vakavampia. Luvut kertovat karua sanomaa ja sen, ettei sähköpotkulauta ole lasten kulkuneuvo.

Laissa korjataan myös kaupunkilaisjärjen vastainen tilanne: Sähköskuutin ja sähköpyörän ajajille ei ole aiemmin ollut promillerajaa. Siten niiden käyttö päihtyneenä ei ole ollut kiellettyä. Olen asian korjausta ajanut pitkään ja olen todella helpottunut, että laki saadaan nyt muutettua.

Jatkossa sähköpotkulaudan ja sähköpyörän kuljettajan promilleraja on 0,5 prosenttia. Nykyisin poliisilla ei ole ollut edes oikeutta puhalluttaa epäiltyjä ilman jo aiheutunutta vaaraa tai tapaturmaa. Uuden lain myötä liikenteenvalvoja saa jatkossa puhalluttaa kuljettajan ja kieltää ajon päihtymyksen vuoksi.

Esimerkiksi HUSin päivystyksiin tulleista loukkaantuneista sähköpotkulautailijoista suuri määrä on ollut päihtyneitä. Loukkaantuneilla on usein keskivaikeita tai tätä vaikeampia vammoja ja vain hyvin harva käytti kypärää.

Sähköpotkulautaonnettomuudet tulevat inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin kalliiksi sekä kuormittavat täysin kohtuuttomasti jo äärirajoilla toimivaa terveydenhuoltoamme.

On erittäin kannatettavaa, että sähköpotkulaudalla ajajille tulee uuden lain myötä myös vastaavanlainen vahva suositus käyttää kypärää kuin pyöräilijöillä on jo pitkään ollut.

On mainiota, että Helsingissä on käynnissä useita hankkeita jalankulkijoiden turvallisuuden parantamiseksi. Tarkoitus on mm. tarkastella jalankulkijoiden teiden ylityspaikkoja ja tehdä niihin tarvittavia parannuksia. Työn alla on myös toimia talvikunnossa pidon laadun kohentamiseksi.

Helsingissä talvikuukausina käytettävät liukkaudentorjunta-aineet, kuten kalsiumkloridi, ovat aiheuttaneet huolta monille asukkaille, erityisesti koiranomistajille. Olen saanut paljon palautetta tästä aiheesta ja huolta koirien terveydestä talvella.

Kalsiumkloridi on erittäin haitallista koirille – se voi aiheuttaa kipua, ihoärsytystä ja jopa kemiallisia palovammoja. Kalsiumkloridin nielaiseminen voi puolestaan aiheuttaa vakavia vaivoja.  Ainetta päätyy koiran suuhun helposti, sillä kivistävien tassujen nuoleminen on koiralle luonnollinen reaktio.

On ilo todeta, että Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi esitykseni kalsiumkloridin ja natriumkloridin käytön vähentämisestä kaupungin talvikunnossapidossa. Tavoitteena on luopua eläimille ja luonnolle haitallisista aineista samalla, kun varmistetaan, ettei liukkaus aiheuta vaaratilanteita ihmisille. Tämä on askel koiraystävällisempään kaupunkiympäristöön.

Kuulen mielelläni ajatuksia ja palautetta siitä, miten voimme yhdessä edistää turvallisempaa ja sujuvampaa kaupunkiliikennettä sekä kotikaupunkimme viihtyisyyttä. 

Yrittäjien kuntabarometrissa 2024 Helsinki romahti suurten kaupunkien häntäpäähän. Tähän vaikuttivat kokemukset yritysten tarpeiden sivuuttamisesta. Esille nousivat erityisesti kaupunkirakenteen ja liikenteen muutokset.

Helsingin Yrittäjät ovat oikeassa vaatiessaan tiiviimpää yhteistyötä kaupungin ja yritysten välillä. Yritysten tarpeiden ymmärtäminen ja toimiva yhteistyö ovat edellytyksiä kaupungin elinvoiman kasvulle ja kehitykselle.

Yhteistyö yritysten kanssa on myös avaintekijä siihen, että saamme kotikaupunkimme sydämen taas sykkimään. Helsingin keskustan elinvoimaa ovat koetelleet isot haasteet. Etätyön lisääntyminen, kulutustottumusten muutokset ja liikenteen ongelmat näkyvät ydinkeskustan näivettymisenä.

Olemme asettaneet Helsingin kaupungin tavoitteeksi saada keskusta-alueelle 10 000 uutta asukasta ja saman verran uusia työpaikkoja. Lisäksi ydinkeskustasta on tarkoitus tehdä kohtaamispaikka, joka houkuttelee ihmiset viihtymään. 

Kaupunki on sitoutunut edesauttamaan vetovoimaisten tapahtumien syntymistä, ja tarjontaa on tarkoitus lisätä laajemmin kesäsesongin ulkopuolelle. Elinvoiman kulmakiviä ovat myös ravintolat, kahvilat, mielenkiintoiset liikkeet ja palveluyritykset.

Liikenteen sujuvuus ja saavutettavuus ovat myös elintärkeitä. Keskustaan täytyy päästä helposti kaikilla kulkumuodoilla. Logistiikan ja asiointiliikenteen toimivuus on varmistettava. Tämä edellyttää myös maanalaisen liikenteen kehittämistä. Katutöiden aikataulutusta ja viestintää on parannettava, jotta yritysten toiminta eikä kaupunkilaisten arki kärsi kohtuuttomasti.

Matkailun edistäminen on aivan keskeisessä roolissa keskustan elinvoiman vahvistamisessa. Kun matkailijat käyvät kaupunkimme ravintoloissa, kahviloissa ja kaupoissa sekä hotelleissa, ylläpitävät he samalla moninaisempia palveluja meille helsinkiläisille. 

Helsingin on kirittävä tavoitteessaan parantaa kilpailuasetelmaansa kulttuurin, urheilun ja muiden suurtapahtumien sekä etenkin kansainvälisten kongressien ja messujen isäntäkaupunkina yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

Helsingin on ennen kaikkea kyettävä palvelemaan yrityksiä ja tapahtumajärjestäjiä yhden luukun periaatteella. Tilojen ja alueiden käyttöä tapahtumiin ja kulttuuritoimintaan on helpotettava ja turhaa sääntelyä kevennettävä.

Helsingin on tehtävä enemmän yhdessä asukkaiden, yrittäjien sekä järjestöjen kanssa ja vähemmän yksin.

Kolumni 7.4.2025

Helsinkiläisten on saatava parempaa vastinetta verorahoilleen. Jonot erikoissairaanhoitoon ja peruspalveluihin ovat pitkiä.

Sovimme Helsingin budjettineuvotteluissa valtuustoryhmien yhteiseksi tavoitteeksi helsinkiläisten palvelujen kehittämisen. Sovimme, että kiireettömän perusterveydenhuollon lääkäriajan saisi viimeistään 30 vuorokauden ja hoitaja-ajan 14 vuorokauden kuluessa.

Hoidon jatkuvuutta edistävä omatiimimalli otetaan koko Helsingissä käyttöön. Tavoite on, että varsinkin paljon palveluita tarvitsevat saavat avun jatkossa yhä useammin omalääkäriltä ja omahoitajalta. Silloin hoidon laatu paranee, palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät.

Helsingin ja Helsingin yliopistollisen sairaala HUS:n toimintaa vaikeuttaa merkittävästi edellisen hallituksen tekemä aluehallintouudistuksen rahoitusmalli. Lainsäädäntöä on muutettava ja korjattava torsoksi jäänyttä rahoitusmallia.

Nykyinen rahoitusmalli ei huomioi riittävästi HUS:n kustannusrakennetta eikä opetuksen ja tutkimuksen tarpeita. Erityistason sairaanhoitoon, kuten elinsiirtoihin ja lasten sydänkirurgiaan, tarvitaan suoraa valtion rahoitusta.

HUS:n henkilöstön laadukkaan työskentelyn ja erikoissairaanhoidon jonojen purkamiseksi Helsingin kaupunginhallituksessa olemme esittäneet nykyistä korkeampaa rahoitusta HUS-yhtymälle. Rahoitus tulee rahoitusmallin myötä Helsingiltä ja neljältä Uudenmaan hyvinvointialueelta. Emme valitettavasti ole saaneet ehdotuksellemme vielä riittävää kannatusta.

Kaiken lisäksi ministeriössä on ollut valmistelussa lakiesitys, joka leikkaisi Helsingin soterahoitusta kertaluontoisesti 35 miljoonalla eurolla ja rankaisisi vastuullisesta taloudenpidosta.

Olemme antaneet asiasta vahvaa palautetta, ja korjaustoimia on luvattu tehtävän. Helsingin on voitava luottaa siihen, että hyvä taloudenpito kannattaa. Edellisen hallituksen rakentama rahoitusmalli on jo ennestään Helsingille epäedullinen.

Helsinkiläisten hoitoon pääsyn turvaaminen edellyttää toiminnan kehittämistä ja kaupunkimme sote-ammattilaisten ja asukkaiden näkökulmien parempaa huomiointia. Helsingin ja HUS:n on oltava esimerkillisiä työnantajia, vaikka aluehallintomalli on ajanut pääkaupunkiseudun taloudellisesti tiukille.

Meidän helsinkiläisten päättäjien keskeinen vaikuttamiskohde on oltava se, että pääkaupunki saisi pitää oikeudenmukaisemman osuuden verotuloistaan.