fbpx Siirry sisältöön

ILKKA AHTOKIVI | 30.03.2021 | 06:49- päivitetty 30.03.2021 | 07:00

Hallitus vakuuttanut noudattavansa koronatoimissaan asiantuntijanäkemyksiä, muistuttaa kansanedustaja.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mukaan julki tullut rokoteasiantuntijatyöryhmän raportti heittää vakavan varjon hallituksen toimille.

– On herännyt kysymys: ohjaako aluepolitiikka vaiko paras lääketieteellinen näkemys hallituksen koronarokotetoimia, hän kirjoittaa Facebookissa?

Sarkomaa vaatii, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus kertoo avoimesti, mistä on kyse.

– Kyselytunnilla kysyessäni sopimuksesta rokotusten painottamisesta vaikeimmille epidemia-alueille, sivuutti pääministerin sijaisena toiminut Annika Saarikko (kesk.) kysymykseni rumasti jättäen vastaamatta eduskunnalle.

– Pääministeri Marinin syytä kertoa, mistä kyse? Eduskunnalla ja suomalaisilla oikeus tietää? Kyse ihmisten hengistä? Kyse koko Suomen tulevaisuudesta, Sarkomaa kirjoittaa.

Hän huomauttaa, että hallitus on myös jättänyt kertomatta sen, mihin asiantuntijanäkemykseen perustuu se, ettei hallitus ole vieläkään tehnyt eduskunnan edellyttämiä toimia ennakollisen korontestituloksen vaateesta rajoillemme.

– Samalla salassa valmisteltua ja hyvin sekavaa liikkumisrajoitusesitystä viedään eteenpäin. Demokratiaan kuuluu avoimuus, eikä sitä tule koronan varjossa polkea. Mitkään rajoitteet ei riitä, jos rajojen yli valuu virusvariantit ja rokotukset laahaavat pahimmilla epidemia-alueilla, Sarkomaa toteaa.

Kauppalehden Olli Herrala kirjoitti blogissaan (Kauppalehti 17.3.2021) unelmoivansa yhteiskunnasta, joka mieluummin laskee kuin kiristää verotusta. Jaan Herralan unelman yhteiskunnasta, jossa työnteko kannattaa ja ihminen saa pitää reilun osan tuloistaan.

Unelma on kuitenkin vaarassa karata, kun verojen keventämisen sijaan hallitus kaavailee uusia veroja mm. maakuntaveron muodossa. Maakuntaverokomitean mietintö osoittaa, että maakuntavero johtaisi todennäköisesti työn ja eläkkeiden verotuksen kiristymiseen.

Kokoomus on ainoa puolue, joka irtisanoutui täysin uudesta verosta komitean raporttiin jättämässä eriävässä mielipiteessään.

Kireä työn verotus on jo nykyisin yksi keskeisimmistä kilpailukykyongelmistamme. Työn verotuksen kiristäminen on nimittäin myrkkyä työllisyydelle ja talouskasvulle. Suomalaisten vertailumaita heikompi ostovoima heikkenisi edelleen. Kiristämisen sijaan ansiotuloveroja on kevennettävä.

Kokoomus esitti vaihtoehtobudjetissaan, että verotuksen painopistettä siirrettäisiin työstä ja yrittäjyydestä haittojen ja päästöjen verotukseen. Ansiotulojen verotusta keventäisimme lähes miljardilla. Vastaavasti olemme valmiita hyödyntämään verotuksen ohjausvaikutusta ilmastopäästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä terveyttä ja hyvinvointia vahvistavien kulutustottumusten edistämiseksi.

Suomalaiset syövät ja juovat terveytensä kannalta liikaa sokeria. Runsaalla sokerin syönnillä on suora yhteys kansansairauksiin. Kansanterveyden näkökulmasta on tärkeää saada erityisesti lasten ja nuorten ravinto vähemmän sokeria sisältäväksi.

Verottamalla sokeria voidaan ohjata kuluttajia vähentämään liiallista sokeripitoisten tuotteiden kulutusta. Siksi veropohjan laajentaminen koskemaan virvoitusjuomien lisäksi makeisia ja jäätelöä sekä kaikkia muita lisättyä sokeria sisältäviä sokeripitoisia tuotteita on perusteltua.

Kuluttaja voi omilla ostovalinnoillaan vaikuttaa siihen, miten paljon vero vaikuttaa omaan talouteen. Terveysperusteisella verotuksella voidaan ohjata myös elintarviketeollisuutta panostamaan vähäsokerisempien vaihtoehtojen kehittämiseen. Veron perusteen tulee olla kansanterveydellinen.

Aiemmin sokeriverotyöryhmän havaitsemat esteet yhdistelmämallin kaltaisen terveysveron käyttöönottoon ovat ainakin osin poistuneet, kun EU:n kuluttajainformaatioasetuksen soveltaminen on nyt pakottavaa. Tiedot tuotteiden ravintoainepitoisuuksista ovat aiempaa helpommin saatavilla.

Verotuksen lisäksi tarvitaan tietenkin paljon muita keinoja terveellisten ruokavalintojen ja tottumusten tukemiseksi. Verotusta tulee tarkastella kokonaisuutena ja huomioida myös se, että verotus koetaan oikeudenmukaiseksi. Siksi meidän on verotettava vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän eli työtä ja yritystoimintaa. Vastaavasti voisimme verottaa enemmän sitä, mitä haluamme vähemmän eli haittoja ja päästöjä.

Sari Sarkomaa

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen

(Helsingin Uutiset 24.2.2021)

Tuoreet tiedot kertovat karua kieltä vanhusten kotihoidon heikentyneestä tilanteesta. Olen huolissani siitä, että yhä useampi ihminen jää yksin ilman apua. Kunnan kotihoidon piirissä olevat ihmiset ovat yhä iäkkääm-piä ja usein muistisairaita. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja. Viime vaalikaudella aloitimme van-huspalvelulain uudistuksen, jossa piti vahvistaa kaikkia ikäihmisten palveluja. Esitys piti tuoda eduskuntaan heti vaalien jälkeen, mutta hallitus ei ole tehnyt luvattuja kotihoitoa vahvistavia toimia.

On vakava tosiasia, että hallitus on parannusten sijaan omilla toimillaan heikentänyt kotihoidon tilannetta.

Toinen heikennys oli hal-lituksen tekemä leikkaus kotitalousvähennykseen. Yli 40 prosenttia vähennyksen käyttäjistä on senioreita, joi-hin leikkaus osui kipeästi.

Olen tehnyt lakialoitteen senioreiden superkotitalous-vähennystä, jossa verovähen-nys nostettaisiin 70 prosenttiin ja omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähen-nyksen tekemiseen.

Olen saanut paljon palautetta munkkalaisilta terveyden-huollon palveluista. Koronan takia jonot erikoissairaanhoitoon ovat moninkertaistuneet ja jo ennestään pitkät jonot vaikeuttavat peruspalveluiden saantia. Munkkiniemen terveysasemalle jonot kiireettö-mään hoitoon ovat jo 42 päivää.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on Helsingissä paljon parantamisen varaa. Olennaista on keskittyä perusasioiden kuntoon laittamiseen sekä siihen, että peruspalvelut toimivat ja terveysasemalle pääsee.

Eduskunnan käsittelyssä oleva sote-uudistus on puhdas hallinnon uudistus eikä se tuo Helsingin palveluihin mitään uutta. Päinvastoin uudistus leikkaa mittavasti Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin tarkoitettuja rahoja.

En kannata kotikaupunkimme palveluita monin tavoin heikentävä uudistusta. Lisähallinnon sijaan verorahamme on käytettävä palveluiden parantamiseen. Terveysasemalle ja suunterveydenhuoltoon on päästävä ja vanhusten kotihoitoon sekä omaishoitajien tarvitse-maa tukea vahvistettava.

Sari Sarkomaa

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

(Julkaistu Muistiliiton Synapsi-lehdessä)

Helsingin Muistiyhdistys ja Muistiliitto tekevät monin tavoin mainiota työtä sen eteen, että oikeus elää omannäköistä elämää, liikkua ja ulkoilla toteutuvat. Liikuntaan ja mahdollisuuteen ulkoilla ei saa olla ikärajaa. Monet seniorit ja heidän omaishoitajansa pääsevät liikkumaan aivan liian vähän. Tämän asian korjaaminen on itselleni sydämen asia. On sietämätöntä, että usein hoivapalveluiden piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään ulos useammin kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan. Kaikilla pitäisi olla halutessaan mahdollisuus liikkua ja elää omannäköistä elämää. 

Liikunta on aivoille superlääkettä, joka edistää fyysistä kuntoa sekä toimintakykyä kaikissa elämän vaiheissa. Liikkuessa aivojen verenkierto paranee ja aivosolujen väliset yhteydet vahvistuvat parantaen muistia. Ulkoilu ja liikkuminen ovat parasta terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisevää lääkettä. Arjen asioista selviytyminen sujuvoituu ja omaishoitajankin työ kevenee, kun muistisairas ihminen ja hänen omaisensa liikkuvat arjessa säännöllisesti. Liikkujat myös nukkuvat yönsä paremmin. Jotta liikkuminen olisi mielekästä, on hyvä liikkua tavalla, josta itse pitää. Liikunta tuo myös hyvän mielen. Liikunta on osa hyvää hoitoa ja elämää. Muistisairaat hyötyvät säännöllisestä liikunnasta monin tavoin. 

Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun. Kävely on tehokasta liikuntaa. Musiikki ja tanssi tehoavat kuin lääke, kun mieli maalaa musiikista muistoja. Liikunta ulkoilmassa koronasuosituksia noudattaen on hyvä tapa hoitaa sosiaalisia suhteita ja tavata ystäviä, varsinkin näin korona-aikana.

Helsingissä on jatkettava työtä, että joka asuinalueella on sopivia liikuntamahdollisuuksia seniori-ikäisille. Ja myös riittävästi kunnollisia penkkejä lepoa varten. Varsinkin talvella jalkakäytävien kunnossapito on elintärkeää.

Korona-aika aiheuttaa uusia ja vaikeitakin tilanteita ja tunteita. Muistiliitossa olemme keränneet muistisairaiden ja heidän perheidensä kokemuksia. Erityinen huoli on ollut omaishoitoperheiden palveluiden puutteet. Toimitamme korjausvaateita palveluiden järjestämisestä vastaaville tahoille. Ihmisoikeusvaltuutettu on todennut, että koronarajoitustoimilla ei saa estää muistisairasta ihmistä tapaamasta omaisiaan vaan on etsittävä turvalliset tavat taata ihmisoikeudet. Tämä on Helsingin huomioitava. 

Ihmiselle kuuluu iästä, sairaudesta ja epidemiasta riippumatta oikeus olla yhdessä puolisonsa kanssa, tavata läheisiään ja liikkua. Palveluiden on pelattava koronasta huolimatta. Uusia tapoja auttaa ja tukea on yhdessä kehitettävä. Helsingin Muistiyhdistys tekee mainiota työtä, ettei kukaan jäisi yksin. Yhteydenpito on kansanedustajan työssäni tärkeää. Ajatukset ja terveiset ovat tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Terveyttä ja iloa toivottaen

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

Muistiliiton ja eduskunnan muistiverkoston varapuheenjohtaja

Eduskunnan puhemiehelle

Julkisessa terveydenhuollossa rokote ja rokottaminen ovat maksuttomia palveluita. Rokotus annetaan siten julkisessa terveydenhuollossa maksutta, kuten hallitus on viime vuonna päättänyt. On eriarvoistavaa, että yksityisellä sektorilla Kela-korvaus rokottamisesta on määritelty maksimissaan 60 prosentiksi. Esimerkiksi työterveyshuollossa tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja joutuu maksamaan loppuosan kustannuksista.

On perusteltua, että valtio sitoutuisi korvaamaan koronarokotusohjelman täysimääräisesti. Tällöin rokotuksen Kela-korvauksen pitäisi olla 100 prosenttinen. Silloin kansalaisia kohdeltaisiin tasa-arvoisesti.

Asiantuntijat ovat arvioineet, että hyvällä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä riittävä rokotuskattavuus on saavutettavissa jopa kesän aikana, jos rokotteiden saatavuus ei muodostu ongelmaksi.    

Palkansaajaväestön tehokas rokottaminen edellyttää työterveyshuollon täysimääräistä mukanaoloa koronarokottamisen käytännön toteutuksessa.

Valtioneuvosto antoi 22.12.2020 tartuntatautilain nojalla asetuksen vapaaehtoisista koronarokotuksista. Asetuksen kanssa julkaistiin siihen liittyvä muistio asetuksen toimeenpanon tueksi. Asetuksen toimeenpanoon liittyvässä STM:n muistiossa on merkittäviä epäkohtia. Muistion mukaan Kela-korvaus työnantajalle olisi korkeimmillaan 60 % rokottamisen kustannuksista. Itse rokote on maksuton. Koska yrityskohtainen kelakorvaus on 423,60 euroa työntekijää kohden, ei rokottamisesta maksettaisi usein ollenkaan korvausta, koska yrityksen työterveyshuollon vuosittainen kelakorvaus on jo täyttynyt. STM:n kaavailun mukaan vain työterveyshoitajat voisivat antaa rokotteen niin, että Kela voisi sen korvata. Tämän seurauksena rokottamisprosessi saattaisi hidastua merkittävästi.

Edellä esitettyjen ongelmien vuoksi työmarkkinajärjestöt (SAK, Akava, STTK ja EK) ovat esittäneet toimia koronarokotusten vauhdittamiseksi työterveyshuollossa. Järjestöt esittävät korvauksen toteuttamista nykyisestä työterveyshuollosta teknisesti erillisenä järjestelynä, kuten vuoden 2021 alussa voimaan tuleva koronatestien Kela-korvaus toteutettiin. Kelan maksama korvaus pitäisi rahoittaa valtion toimesta. Järjestöjen esityksen mukaan korvausprosentin pitää olla koronarokottamisen osalta 100 % siten, että rokottamisen kustannus ei kerryttäisi työterveyshuollon vuosittaista menokattoa. Korvaustaksa pitää määritellä vastaamaan kohtuullista, todellista rokottamisen hintaa. Nykyisestä työterveyshuollosta erillinen korvausjärjestelmä mahdollistaa rokottamisen toteuttamisen kaikkien niiden terveydenhuollon ammattilaisten toimesta, jotka ylipäätään rokottamiseen ovat oikeutettuja.

Työmarkkinajärjestöjen tekemä esitys edellyttää lakimuutoksia. Tämän vuoksi asialla on todella kova kiire. Viranomaisten arvion mukaan perusterveen työikäisen väestön rokottaminen tapahtuisi maalis-huhtikuussa 2021. Ennen tätä pitäisi lakimuutosten tulla voimaan. 

Suomen koronarokotestrategian mukaan ensimmäisenä rokotusta tarjotaan niille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka hoitavat todettuja tai perustellusti epäiltyjä COVID-19 –potilaita ja niille, jotka työskentelevät hoitokodeissa. Valtioneuvoston asetuksessa vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista todetaan, että työntekijän ammattinimike tai työnantaja, julkinen tai yksityinen, ei vaikuttaisi priorisointiin rokottamisjärjestyksessä. Suomessa kunnat vastaavat rokotusten antamisesta ja rokotusvuorossa olevien informoinnista omalla alueellaan. Tästä on seurannut, että eri kunnissa on kirjavia tulkintoja siitä, miten yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä rokotetaan suhteessa julkisen sektorin henkilöstöön.

Huomioitavaa on myös se, että terveydenhuollossa työskentelee yksinyrittäjiä ja freelancereita, jotka osallistuvat koronapotilaiden hoitoon lähikontaktissa vastaanottotoiminnassa, koronanäytteiden otossa ja muissa terveydenhuollon tehtävissä. Näiden etulinjassa työskentelevien toimijoiden rokottamisessa on edelleen epäselvyyttä. Useat sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat, kuten yksinyrittäjät ja freelancerit kaipaavat kipeästi yhtenevää ja selkeää toimintaohjetta siitä, miltä taholta voivat rokotteen saada ja millä aikataululla suojatakseen itsensä ja potilaat.

THL:n suosituksessa rokotusjärjestyksestä ei ole mainintaa suun terveydenhuollosta. Osassa kunnista on huomioitu suun terveydenhuollon ammattilaisten työn luonteeseen liittyvä rokottamisen tarve, mutta osassa taas ei. Ilman riittävää paikallista tietämystä suun terveydenhuollosta on olemassa riski, että rokotusjärjestyksessä ei tule huomioiduksi suun terveydenhuollon erityispiirteet. On välttämätöntä, että myös suun terveydenhuollon henkilökunnan osalta noudatetaan koko maassa rokottamisessa työtehtävänkohtaista järjestystä, sillä joukossa on paljon niitä, jotka tekevät muun muassa päivystystyötä ja hoitavat mahdollisia koronapotilaita. Sama pätee muihin henkilöstöryhmiin. On myös huomioitava, että koko suun terveydenhuollonhenkilökunta tekee koko ajan riskialtista työtä.

Suun terveydenhuollon varotoimet ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja niitä on noudatettu huolellisesti, sillä potilastyössä tapahtuneita tartuntoja Suomessa tai kansainvälisesti ei ole raportoitu. Näin siitäkin huolimatta, että tiedossa on Suomessakin useita tapauksia, joissa terveeksi oletettu potilas on alkanut oireilla ja todettu koronapositiiviseksi pian hammashoitokäynnin jälkeen. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus varmistaa, etteivät kansalaiset ole eriarvoisessa asemassa koronarokotusten suhteen?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy koronarokotusten 100 prosenttisen Kela-korvattavuuden toteutumiseksi?

Miten varmistetaan, että koronapotilaiden hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat yhdenvertaisessa asemassa koronarokotteen saamisessa työnantajasta riippumatta?

Miten varmistetaan koronapotilaiden hoitoon ja näytteenottoon osallistuvien yksinyrittäjinä ja freelancereina toimivien terveydenhuollon ammattilaisten rokottaminen THL:n suosituksen mukaisessa rokottamisjärjestyksessä?

Millaisin toimin turvataan suun terveyden huollon ammattilaisten yhdenvertainen asema rokotusjärjestyksessä?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että työterveyshuolto on täysimääräisesti mukana koronarokotusten toteuttamisessa?

Mihin perustuu hallituksen linjaus koronarokottamisen Kela-korvauksen 60 prosentin tasosta?

Helsingissä 20.1.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Eduskunnan puhemiehelle

Henkilöstöpula ja työuupumus painavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Korona on lisännyt monen kuormitusta jo ennestään vaikeassa tilanteessa. Sairaalahoidon ja tehohoidon tarve lisääntyvät varsinkin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella joulun aikaan. Julkisen terveydenhuollon kuormitus on valtava koronan toisen aallon hyökyessä maahamme.

Terveydenhuollon ammattilaiset ovat venyneet paljon koronan hoitamiseksi ja poikkeuksellisissa oloissa on tehty paljon ylitöitä. Moni on myös joutunut karsimaan vapaa-ajaltaan sosiaalisia kontakteja suojatakseen potilaita.

Koronan myötä muodostunut henkilöstövaje, pitkään jatkuneet ylityöt, menetetyt lomat ja jatkuva kiire ovat saaneet monet sote ammattilaiset uupumaan ja alanvaihtoajatuksiin. Tehyn kyselyn mukaan hoitajista jopa yhdeksän kymmenestä on harkinnut alanvaihtoa viime kuukausina. 

Paine työpaikoilla näkyy myös Etelä-Suomen aluehallintovirastossa (avi). Virastoon on tullut useita valvontapyyntöjä liittyen henkilöstömitoitukseen.

Henkilöstöpulan osalta tilanne on kehittymässä paikoin todella vaikeaksi. Jo ennen koronaa terveydenhuollossa valitsi henkilöstöpula. Valmiuslain nojalla hoitajat voidaan määrätä töihin ja ylitöihin myös vapaalta. Myös heidän vuosilomansa voidaan perua. Tämä epävarmuus kuormittuneessa tilanteessa on vaarassa heikentää jaksamista ja työtyytyväisyyttä entisestään. Henkilöstö tarvitsee nyt ”porkkanaa eikä keppiä”. Tilanteen korjaamiseksi sote-alan järjestöt ovat pyytäneet apua maan hallitukselta. 

Hoitajien ja muiden julkisella sektorilla työskentelevien mahdollinen koronakorvaus on noussut julkiseen keskusteluun. Suomessa koronakorvausta on maksettu eri sairaanhoitopiireissä vaihtelevin käytäntein. Osassa on maksettu tietty kertakorvaus, korotettu hälytysraha, lisävuorokorvaus tai loman perumisesta maksettu korvaus.

Koronakorvausten maksaminen on vaihdellut alueellisesti. On välttämätöntä, että sairaanhoitopiireillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet henkilöstön korvauksien maksamiseen ja toimintaansa.

Hallitus on luvannut korvata kunnille täysimääräisesti koronavirukseen liittyvät välittömät kustannukset niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät. Eduskunta kiinnitti valtion vuoden 2021 käsittelevässä talousarviomietinnössä huomiota siihen, että valtionosuusmenettelyn kautta myönnetty koronatuki on laskennallista, eikä sen kautta pystytä ottamaan kovin tarkasti huomioon kuntien todellisia epidemiaan liittyviä kustannuksia. Näin valtionosuuden lisäykset ovat olleet joidenkin kuntien kohdalla suurempia kuin epidemian aiheuttamat lisäkustannukset. Valiokunta painottaa, että koronaan liittyvien tukien myöntöperusteissa on otettava aiempaa selkeämmin huomioon kuntien todelliset kustannukset. Kuntatalouden kannalta on myös tärkeää, että hallituksen linjauksen mukaisesti kunnille ja sairaanhoitopiireille korvataan täysimääräisesti koronavirukseen liittyvät välittömät kustannukset niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät.

Koronatartunnoista suuri osa on olut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella, ja koronasta aiheutuneet kustannukset ovat olleet muuta maata merkittävästi suuremmat.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtajan Juha Tuomisen mukaan HUSin talouden alijäämä tulee olemaan kuluvan vuoden osalta kymmeniä miljoonia euroja. HUSin ja sen jäsenkuntien taloustilanne on kriittinen. HUS on aiemmin tänä vuonna saanut 71 miljoonan euron avustuksen ja valtion seitsemännessä lisätalousarviossa HUSille tulee 17 miljoonaa euroa lisää. HUSin toimitusjohtajan Juha Tuomisen mukaan tämä ei riitä sillä HUS on arviolta 40 miljoonaa euroa miinuksella.

On välttämätöntä ryhtyä toimiin ja löytää yhdessä kestävät ratkaisut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työtaakan pitämiseksi kohtuullisena. 

Koronan aiheuttamat hoitoonpääsyn ongelmat ja hoitoaikojen perumiset ovat vaarassa sairastuttaa ja aiheuttaa enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin koronaepidemia. Hoitovelan purku on iso haaste julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvylle ja henkilöstön riittävyydelle sekä jaksamiselle. Hoitovelan purkamiseen on arvioitu kuluvan jopa vuosia. Hoitovaje on purettava siten, että sote henkilöstön hyvinvointi ei vaarannu. Työhön tarvitaan kaikki sote-toimijat, julkisen sektorin lisäksi yritykset ja kolmannen sektorin mukaan. Näin voidaan osaltaan helpottaa julkisen sektorin henkilöstön työtaakkaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisin toimin hallitus tukee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työssä jaksamista koronakriisin aikana?

Miten hallitus varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden koronaepidemian aikana?

Miten hallitus varmistaa kunnille ja sairaanhoitopiireille riittävät ja yhdenvertaiset voimavarat ja mahdollisuudet toimintaansa ja myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön palkitsemiseen?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että koronaepidemian aiheuttama hoitovelka saadaan purettua siten, että henkilöstön kuormittumista ei lisätä entisestään ja miten työhön turvataan riittävät voimavarat?

Helsingissä 22.12.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Palkasta ja eläkkeestä pitäisi jäädä käteen niin, että se riittää muuhunkin kuin aivan välttämättömään. Suomalaisen keskituloisen palkansaajan ja eläkeläisen verotus on paljon kireämpää kuin esimerkiksi Ruotsissa tai muualla Euroopassa. Myös elinkustannukset ovat maassamme ja varsinkin Helsingissä korkeat. 

Veronkevennykset toisivat kotitalouksille lisää ostovoimaa. Niin, että ihmiset saavat enemmän mahdollisuuksia, kun palkasta ja eläkkeestä jäisi enemmän käteen. Se on hyvä tapa elvyttää, niin Ruotsissa tehdään ja muualla Euroopassa. On vakava virhe, että Suomen vasemmistovihreä hallitus tekee toisin. Veronmaksajien keskusliiton mukaan ensi vuoden valtion budjetti kiristää ansiotuloverotusta. 

Myös Suomen Pankki on nostanut esille veronalennukset ja todennut niiden myönteisten vaikutusten elvytystoimena olevan pitkäkestoisia. Jotta selviämme koronan aiheuttamasta talouden taantumasta, on hallituksen syytä kuulla asiantuntijoita. 

Hallituksen linjaa on mahdoton ymmärtää. Velkaa otetaan mittavasti ja julkisia menoja lisätään, mutta ihmisten, palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten tuloja leikataan.

Työn ja eläkkeiden veronkiritys vaikeuttaa entisestään varsinkin kasvavien asumis- ja elinkustannusten kanssa kamppailevien helsinkiläisten arkea. Veronkiristys on myrkkyä työllisyyden ja talouden kasvulle. Se on vakava virhe.

On täysin kaupunkilaisjärjellä vastaista, että lisätulojen tai paremmin palkatun työn hankkimisesta rangaistaan. Työn verotuksen keventäminen on täysin välttämätöntä, jotta voimme saavuttaa pohjoismaisen työllisyysasteen. 

Meidän tulisi verottaa vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän, eli työtä ja enemmän sitä mitä haluamme vähemmän, eli haittoja ja päästöjä. Yhtä lailla on kevennettävä eläkkeiden verotusta.

Kokoomuksen mielestä valtion ei tarvitse päättää kaikista elvytyseuroista ihmisten puolesta. Esitimme vaihtoehtobudjetissamme tuloveron kevennyksiä, joilla palkansaajille ja yrittäjille jäisi rahaa keskimäärin 500 euroa ja lapsiperheille lähes 700 euroa enemmän kuin hallituksen budjettiesityksessä.

Eläkkeen saajat hyötyisivät kokoomuksen vaihtoehdosta yhtä lailla useampi sata euroa vuodessa hallituksen esitykseen verrattuna. Lisäksi eläkeläisiin epäoikeudenmukaisesti kohdistuvaan raippaveroon on löydettävä ratkaisu.

Korona on muuttanut paljon asioita mutta ei sitä, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu työhön ja yrittäjyyteen. Työllä maksetaan myös koronan takia otettavat velat. Yritykset, kunnat ja ihmiset on autettava yli koronaepidemian, mutta velkaan ja tukiin ei voi tulevaisuutta rakentaa. Suomi ei pelastu velkarahalla julkisia menoja nostamalla vaan hyvinvointi tulee siitä, että maassamme on elinvoimaisia ja työpaikkoja luovia yrityksiä. Siksi yksityinen toiminta ja ihmisten ostovoiman vahvistaminen on kestävää ja reilua politiikkaa. 

Kotitalousvähennyksen korotuksella senioreiden kotona asumista ja ostovoimaa voitaisiin tukea. Olen tehnyt lakialoitteen senioreiden superkotitalousvähennyksestä, jossa verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa. Mallista voisivat hyötyä kaikkia yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. 

Matkailu- ja ravintola-ala ovat kärsineet rajusti koronasta. Kokoomus laskisi ravintola-anniskelun arvonlisävero 14 prosenttiin. Näin voitaisiin tukea työpaikkojen säilymistä alalla. Matkailu- ja ravintola-ala työllistää noin 90 000 työntekijää ja näitä työpaikkoja meillä ei ole varaa menettää.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Joulu on ennen kaikkea yhdessäolon juhlaa. Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa.

Lämmintä joulumieltä ja onnellista uuttavuotta 2021 Sinulle ja läheisillesi!

Sari Sarkomaa

munkkalainen kansanedustaja

kolmen nuoren äiti

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Eduskunnan puhemiehelle

Kelan kuntoutuspsykoterapiat vastaavat tällä hetkellä valtaosaa Suomessa annettavasta psykoterapiasta. Vuonna 2019 Kelan kuntoutuspsykoterapiaa sai Kelan tilastojen mukaan 50 392 ihmistä, joista nuoria 16-26-vuotiaita oli 12 595. Kustannukset olivat 87,3 miljoonaa euroa. Päätökset tehtiin samoilla kriteereillä keskitetysti Kelan määräämällä tavalla lääkärin lähetteellä ja Kelan asiaan erittäin hyvin perehtyneen Kelan kuntoutusryhmän toimesta. 

Kelan kuntoutuspsykoterapiat on lakisääteistetty vuonna 2011 Kelan kuntoutusta koskevan lain muutoksella. Sitä ennen ne olivat harkinnanvaraisia. Lisäksi kuntoutuspsykoterapian korvaustasoja on nostettu vuoden 2016 alusta sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. 

Kelan kuntoutuspsykoterapian kehittämisestä on sovittu hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen vuoden 2017 eläkeratkaisua koskevan, syksyllä 2014 tehdyn sopimuksen liitteessä, joka koskee työkykyä ylläpitäviä ja työuria pidentäviä kuntoutustoimia. 

Kelan kuntoutus on erittäin tuloksellista. Kelan rekisteriseurannan mukaan noin 80 prosenttia kuntoutujista on täysin työ- tai opiskelukykyisiä kuntoutuksen päättyessä. Suurin osa kuntoutukseen osallistujista jatkaa työtä ja opiskelua myös kuntoutuksen aikana.  

Sote-uudistuksen suunnittelun yhteydessä on esitetty Kelan kuntoutuspsykoterapian lakkauttamista ja sen järjestämisvastuun siirtoa jatkossa sote-maakuntien tai ns. hyvinvointialueiden vastuulle.

Kuntoutuspsykoterapian järjestämisen lopetus ja resurssien hajottaminen 21 osaan ei vastaisi psykoterapian tarvitsijoiden ja terveys- ja kuntoutuspalvelujärjestelmän kehittämistarpeita. Yhdenvertaisuusperiaate vaarantuu, jos kuntoutuspäätöksiä ryhdytään tekemään 21 eri perusteella 21 eri hallinnossa. 

Vuonna 2017 kuntoutuksen uudistamiskomitea yksimielisessä mietinnössään totesi, että Kelan kuntoutuspsykoterapiaa ei pidä lakkauttaa ennen kuin sote-uudistuksesta, monikanavaisen rahoitusjärjestelmän muuttamisesta, kuntoutuksen muutoksenhausta ja kuntoutuspalvelujen asiakasmaksuista on eduskunnassa päätetty ja järjestämisvastuun siirtoon liittyvät kysymykset on selvitetty ja ratkaistu sekä maakuntien on todettu järjestävän riittävässä laajuudessa järjestämisvastuullaan olevat psykoterapiaa koskevat palvelut. Marinin hallitusohjelmassa kuntoutusjärjestelmää aiotaan kehittää kuntoutuksen uudistamiskomitean linjausten perusteella.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo järjestää kuntoutuspsykoterapian osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta?

Miten hallitus aikoo varmistaa kuntoutuspsykoterapian yhdenvertaisen saatavuuden ja kriteeristön toteutumisen koko maassa?

Miten hallitus varmistaa, että kuntoutuksen uudistamiskomitean linjaus Kelan kuntoutuspsykoterapiasta toteutuu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa?

Aikooko hallitus toteuttaa terapiatakuun tavoitteita? 

Helsingissä 22.12.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Eduskunnalle

Oikea-aikainen kuntoutus ja liikuntaan kannustaminen ovat vaikuttavia toimia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hoitoon pääsyn pitkittyminen ja liian myöhään aloitettava kuntoutus heikentävät huomattavasti elämänlaatua, työ ja toimintakykyä. Kuntoutuksen ja liikuntapalveluiden tiivis kytkeminen hoitoketjun osaksi on sekä inhimillisen kärsimyksen vähentämisen että kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta oikea suunta. Kuntoutuksella ylläpidetään mm. kansansairauksiin, kuten diabetekseen, sairastuneiden hoitotasapainoa ja ehkäistään sairauden etenemistä.

Kuntoutustakuulla turvataan kaiken ikäisten kuntoutusta tarvitsevien ihmisten kuntoutukseen pääsy, annetaan määräajat kuntoutusprosessin oikea-aikaiselle käynnistämiselle ja liikuntaan ohjaamiselle. Kuntoutustakuulla kuntoutus nivotaan osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä toimivaa ja vaikuttavaa hoitoketjua. Oikea-aikaisella kuntoutuksella varmistetaan, että ihminen toipuu eikä siirry uudelleen hoitojonoon. 

Katkeamattomalla kuntoutuspolulla edistetään terveyttä ja toimintakykyä sekä vältytään ennenaikaisilta eläköitymisiltä ja ehkäistään ikääntyneiden ihmisten toimintakyvyn heikkenemistä. Kuntoutustakuu on parhaimmillaan täsmätoimi työurien pidentämiseen ja sekä työ- ja toimintakyvyn että elämänlaadun edistämiseen. Kuntoutustakuulla saavutettavat säästöt ovat miljardiluokkaa. 

Maassamme vuosittain tapahtuvien reilun 7000 lonkkamurtuman hoito on kuvaava esimerkki kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Kotona ennen murtumaa ja leikkausta asuneista päätyy lähes 30 % vuoden kuluessa pysyvään laitoshoitoon. Espoon Jorvissa toteutettu Lonkkaliukumäki -mallin avulla on voitu lyhentää merkittävästi sairaalahoitoaikaa, vähentää ikäihmisten joutumista pitkäaikaishoitoon ja siten pienentää kustannuksia sekä lisätä ihmisten elämän laatua. Toimintamallissa taataan ikäihmisille kuntoutus ja riittävä kotiapu. Lonkkaleikkauksessa olleet potilaat kotiutuvat aiempaa nopeammin, toimintakykyisempinä ja tyytyväisempinä matalan kynnyksen ja oikea-aikaisen kuntoutuksen takia.

Liikkumattomuus on kansansairauksien keskeisin riskitekijä, jonka vuosittaiset kustannukset ovat useita miljardeja euroja. Työikäisillä liikkumattomuus ja työn kuormitus ovat yhteydessä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin, joiden hintalappu on 3–4 miljardia euroa vuodessa. Ikääntyneillä liikkumattomuus heikentää toimintakykyä, elämänlaatua ja lyhentää elinajan odotetta. Panostusten lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen on todettu olevan yhteydessä korkeampaan koulutustasoon ja vahvempaan työelämässä menestymiseen. Samalla se edesauttaa ehkäisemään kansansairauksia ja työkyvyn ongelmia.

Suomessa laitoshoidon osuus vanhusten hoidossa on kansainvälisesti vertaillen korkealla. Laitoshoidon osuuden vähentäminen on tärkeä tavoite. Kuntoutukseen ja kotona pärjäämisen tukemiseen panostamalla voidaan vähentää laitoshoidon tarvetta, edistää elämänlaadun merkittävää kohentumista sekä saavuttaa suuria kustannussäästöjä. Kuntoutustakuun avulla tuetaan ikäihmisten kotona asumista ja vältetään laitoshoitoon siirtymistä niin pitkään, kuin se inhimillisesti on perusteltua.

Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaan ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Tuen avulla voidaan löytää ratkaisut sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta. Liikuntaneuvontaa ja -palveluita on tarjottava terveysasemilla ja palvelukeskuksissa. Liikuntaryhmiä ja -palveluita tulee järjestää riittävästi myös kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille.

Kotikuntoutustoimintamalli on juurrutettava osaksi kotihoitoa tukemaan ikääntyneiden toimintakykyä ja mahdollisuutta asua arvokkaasti omassa kodissaan mahdollisimman pitkään viime hallituskaudella toteutetun I&O-kärkihankkeen suositusten mukaisesti. Koko sote-henkilöstö tulee saada nykyistä vahvemmin mukaan liikunnan edistämiseen.

Kuntoutuksen oikea-aikaisuuden ja ketterien palvelupolkujen mahdollistamiseksi fysioterapeutin suoravastaanotot tulee lisätä osaksi terveyskeskusten palveluvalikoimaa. Tutkimusten mukaan fysioterapeutin suoravastaanottokäynnin jälkeen potilaat tarvitsevat harvoin sairauslomaa, lääkäriaikaa tai edes uutta käyntiä fysioterapeuteille. Tarvittaessa fysioterapeutti ohjaa potilaan lääkärin vastaanotolle. Fysioterapeuttien työskentely kouluissa tukee erityisesti vähän liikkuvia lapsia. Fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnalla on saavutettavissa huomattavat säästöt sekä vaikuttavat, nopeat ja paremmat palvelut. Kaikkien kuntoutusalan ammattilaisten erikoisosaamisen hyödyntäminen kuntoutusjärjestelmässä säästää voimavaroja samalla kun se tarjoaa iäkkäille mahdollisuuden tehokkaaseen, kotona tai lähellä kotia toteutettavaan tulokselliseen kuntoutukseen.

Kuntoutus on laaja käsite ja lisäksi erilaisia kuntoutuspalveluja tarjoaa moninainen joukko toimijoita. Tilannetta ratkoi vuonna 2017 kuntoutuksen uudistamiskomitea, joka esitti muun muassa tiedonkulun parantamista tietojärjestelmiä kehittämällä, yhtä yhteistä asiakassuunnitelmaa useita palveluja tarvitseville sekä nimettyä vastuuhenkilöä, joka vastaa eri palvelujen yhteensovittamisesta. Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset on vietävä eteenpäin. Kuntoutusprosessissa tulee hyödyntää kaikki terveydenhuollon osaamisresurssit nykyistä tehokkaammin, jotta ihmisten ei tarvitsisi jonottaa päästäkseen kuntoutukseen tuki- ja liikuntaelinvaivoissaan. Jonoissa vaivat kroonistuvat, sairauslomat pitenevät ja hoitokulut kasvavat.

Koronaviruspandemia syvensi Suomessa pitkään kertynyttä kuntoutusvelkaa. Koululaisten liikuntamäärät romahtivat, työmatkaliikunta väheni ja ikääntyneiden elinpiiri kaventui. Etätyö lisäsi työn fyysistä ja psyykkistä kuormitusta. Laitoshoidossa olevien kuntoutuspalvelut keskeytyivät ja sosiaaliset kontaktit loppuivat. Kuntoutusvelan kuittaamiseksi tarvitaan nyt tehokkaita toimia, esimerkiksi kuntoutuksen palveluseteli sekä kuntoutukseen kohdennettu lisärahoitus kunnille.

Jo voimassa olevan palvelusetelilain avulla voidaan varmistaa katkeamattomat kuntoutuspolut hyödyntämällä palveluseteliä nykyistä tehokkaammin. Palveluseteli on myös väline vielä tehokkaampaan fysioterapeutin suoravastaanottotoiminnan hyödyntämiseen. On tärkeää tunnistaa yksityisten tuottamien kuntoutuspalvelujen kustannustehokkuus ja korkea kuntoutusalan ammattitaito. Hyödyntämällä palvelusetelin avulla kaikkien sektoreiden kuntoutusalan ammattilaisten osaamista päästään kohti saumatonta hoitojärjestelmää, joka pystyy parhaiten tukemaan ja parantamaan ihmisen toimintakykyä.

Edellä olevan perusteella ehdotan / ehdotamme,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kuntoutustakuun toteuttamiseksi.

Helsingissä 15.12.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Eduskunnan puhemiehelle

Joka kolmas suomalainen sairastuu elinaikanaan syöpään. Vaikka syöpätapausten määrä kasvaa, yhä useampi syöpään sairastunut paranee tai elää kroonisen sairauden kanssa. Uusien lääkehoitojen kehittäminen syöpäsairauksien hoitoon on määrällisesti mitattuna keskeisin lääkekehityksen kohde maailmanlaajuisesti.

Suomessa lääkkeiden rahoitus ja arviointi jakaantuu kahteen kanavaan niiden annostelutavan perusteella. Sairaalassa suonensisäisesti annettavien lääkehoitojen kuluista vastaavat kunnat, jotka rahoittavat sairaanhoitopiirejä. Sairaalalääkkeiden arvioinnista vastaa Fimea. Terveydenhuollon Palveluvalikoimaneuvosto Palko antaa lisäksi suositukset uusien lääkkeiden sisällyttämisestä kansalliseen palveluvalikoimaan. Jos hoidosta ei ole kansallista arviointia tai suositusta, arviointi tehdään sairaanhoitopiireissä. Avohoidon osalta reseptilääkkeiden korvattavuudesta päätetään Lääkkeiden hintalautakunnassa Hilassa, jonka päätösten toimeenpanosta vastaa Kela ja sairausvakuutuksesta maksettavista lääkekorvauksista valtio. Kaksikanavajärjestelmäämme perustuva jako sairaala- ja avoterveydenhuollon lääkkeisiin on keinotekoinen eikä enää vastaa lääkekehityksen ja uusien hoitomuotojen myötä muuttuneisiin tarpeisiin.

Suomen Syöpäpotilaat ry on kannanotossaan nostanut esiin Suomen kaksikanavaisesta lääkkeiden rahoitusjärjestelmästä johtuvat jäykkyydet, jotka eivät mahdollista useiden yhdistelmähoitojen arviointia eikä käyttöönottoa syöpien hoidossa. Suomen Syöpäpotilaat ry:n mukaan rahoitusjärjestelmä on luonut väliinputoajatilanteen: potilaat eivät saa yhdistelmähoitoa, jos vain toinen lääkkeistä kuuluu sairaalan vastuulle ja toiseen ei ole puolestaan mahdollista saada sairausvakuutuskorvausta. Ongelma olisi mahdollista korjata lainmuutoksella.

Vallitseva lainsäädäntö ja lääkkeiden kaksikanavarahoitusjärjestelmä asettaa potilaat eriarvoiseen asemaan. Suomen Syöpäpotilaat ry:n ja munuaissyöpää hoitavien lääkärien mukaan nykyinen lainsäädäntö estää levinnyttä munuaissyöpää sairastavia potilaita saamasta tehokkaaksi todettua immunologisen, suonensisäisesti annosteltavan hoidon ja tablettimuotoisen lääkkeen yhdistelmähoitoa, jolle Euroopan Komissio myönsi 2019 myyntiluvan pitkälle edenneen munuaissolukarsinooman ensilinjan hoitoon.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 26.11 monikanavarahoituksen purkamisen selvittämistä varten neljä valmisteluryhmää, mukaan lukien lääkekorvausjärjestelmän valmisteluryhmän myöhemmin käynnistettävän parlamentaarisen valmistelun tueksi. Ministeriö asetti lisäksi lokakuun alussa Lääkeasioiden tiekartan toimeenpanon koordinaatioryhmän, jonka toimikausi kestää 30.4.2023 saakka. Potilaiden näkökulmasta uudistustarve on kiireellinen. Vakavasti sairailla syöpäpotilailla, ei ole mahdollisuutta odottaa tehokkaaksi todetun, muualla Euroopassa saatavilla olevan hoidon mahdollistavaa lainsäädäntöä vaalikauden loppuun. Erilaiset syövän yhdistelmähoidot yleistyvät syöpätyyppien hoidossa ja niiden käyttö tulisi mahdollistaa Suomessa lakimuutoksella kiireellisesti.

Suomen Syöpäinstituutin Säätiön aloitteesta Jyrki Kataisen hallituksen käynnistämän arviointityön pohjalta edennyt hanke Kansallisen Syöpäkeskuksen ja koordinoivan yksikön perustamiseksi eteni lokakuussa 2019 perustamissopimuksen allekirjoitukseen. Kansallinen syöpäkeskus koostuu jo perustetuista alueellisista keskuksista sekä erillisestä koordinoivasta yksiköstä, joka oli ministeriön määritelmän mukaan määrä perustaa HUSin yhteyteen mahdollisimman pian perustamissopimuksen allekirjoituksen jälkeen. On vakavaa, että Kansallisen syöpäkeskuksen toiminnan käynnistymisen edellytyksenä olevan koordinoivan yksikön rahoitus ja perustaminen on viivästynyt.  

Kansallinen syöpäkeskuksen tavoitteina on muun muassa turvata yhdenvertaista hoitoa ja edistää tutkimusta ja sen toiminnan täysimääräistä käynnistymistä tulisi kiirehtiä.

Suuntaamalla voimavaroja osaamiskeskuksiin, kuten syöpäkeskukseen voidaan panostaa parempaan hoitoon sekä suomessa tehtävään tutkimukseen. Samalla rakennamme yrityksille houkuttelevaa toimintaympäristöä, joka tuo tutkimusinvestointeja suomeen. panostus maksaa itsensä takaisin parempana hoitona ja kasvavina tutkimusinvestointeina. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy yhdistelmähoitojen käyttöönoton mahdollistamiseksi syöpäpotilaiden hoidossa?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy Kansallisen syöpäkeskuksen toiminnan käynnistymisen edellytyksenä olevan koordinoivan yksikön perustamiseksi?

Helsingissä 08.12.2020

Sari Sarkomaa /kok

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram