Juhlistamme tänä vuonna 150-vuotiasta Helsingin kaupunginvaltuustoa, joka on vuodesta 1875 huolehtinut helsinkiläisten asioista. Vuonna 1919 valittu valtuusto oli ensimmäinen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden voimaan tulon jälkeen valittu valtuusto. Vaalien aikaan vuonna 1918 juuri itsenäistyneen Suomen pääkaupungissa oli noin 155 000 asukasta. Tavoite oli silloin luoda moderni ja eteenpäin katsova kaupunki. Tavoite on pysynyt samana, mutta keinot ovat muuttuneet vuosien vieriessä ja Helsingin kasvaessa.
Kaupunginvaltuuston tammikuun 150-vuotisjuhlakokoussa teemana oli paikallisdemokratian vahvistaminen. Helsinkiä on kehitettävä niin, että kaupunki ei tee asioita pelkästään itse ja yksin, vaan uusin tavoin yhdessä asukkaiden, yritysten ja kolmannen sektorin sekä seurakuntien kanssa.
Kaupungin kehittäminen vaatii jatkuvaa tasapainoilua rakentamisen sekä remonttien ja toisaalta arjen sujuvuuden, ihmisten hyvinvoinnin sekä lähiluonnon turvaamisen välillä. Siinä paikallisdemokratialla on keskeinen paikka uudistua. Kaupunki ja sen erilaiset asuinalueet ovat viihtyisämpiä ja toimivampia, jos asukkaat voivat halutessaan aidosti vaikuttaa ja olla osallisena.
Töölön alueella näkyvä ja tuntuva Mannerheimintien peruskorjaus on Helsingin historian suurin katuremontti. Kun valtavaa remonttia tehdään keskellä ihmisten koteja, kouluja ja työpaikkoja, on alueen asukkailla ja muilla toimijoilla oltava mahdollisuus vaikuttaa ratkaisuihin, antaa palautetta sekä myös saada vastauksia antamaansa palautteeseen.
Loppuvuodesta 2025 valmistuvaksi luvatun katuremontin vaikutukset kaupunkilaisten arkeen ovat olleet mittavia, vaikka liikennesuunnittelu, remontin urakoitsija ja rakennuttaja ovat yhteistyössä tavoitelleet haittojen minimointia.
Saamieni viestien mukaan varsinkin kävelijöiden kulkureittien merkitsemisestä, selkeydessä ja turvallisuudessa on paljon parantamisen varaa ja vaaratilanteilta ei olla vältytty. Olen asiasta ollut yhteydessä kaupunkiympäristölautakunnan jäseniin ja asiasta vastaavaan tekniseen johtajaan. Alueella pitää remontin loppukirissä pystyä varsinkin turvallisuusasioissa ja reittien merkinnässä parempaan.
Helsingin on ponnisteltava löytääkseen ratkaisut, miten katutyöt ja rakentaminen voidaan toteuttaa paremmin – niin, että asuinalueet todella toimivat sekä rakentamisen aikana että sen jälkeen. Tämä onnistuu vain yhteistyöllä alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa.
Kun Mannerheimintien katuremontti on valmis, on se viisasta arvioida ja ottaa myös oppia. Huhtikuun kuntavaalien jälkeen laadittavaan uuteen kaupunkistrategiaan on kirjattava tavoite kaupungin katutöiden ja remonttien ripeistä, vuorovaikutteisista ja mahdollisimman vähän arkeen vaikuttavien toimintatapojen edistämisestä.
Lasten, vanhempien sekä opettajien huoli katuremontin tuomista vaaratilanteista ja reittien vaikeutumisesta tuli hyvin selväksi, kun vierailin syksyllä Töölön ala-asteella. Päättäjien ja virkamiesten on huoli kuultava. Olennaista onkin turvata ihmisten arjen turvallisuus, liikenteen sujuvuus, erityisesti lasten koulutie sekä mahdollisuus harrastaa, liikkua ja leikkiä lähiympäristössä.
Iloitsen valtuustossa tekemästämme juhlapäätöksestä. Kaupunginvaltuuston 150-juhlakokouksessa tekemämme päätös perustuu tavoitteeseen Helsingistä, jossa lasten ja nuorten sekä tietenkin kaiken ikäisten on hyvä ja turvallista asua ja elää.
Juhlapäätöksellämme helsinkiläiset 7–19-vuotiaat lapset ja nuoret pääsevät maksutta Uimastadionille ja Kumpulan maauimalaan, kulttuurikeskus Caisaan, Kanneltaloon, Malmitaloon, Stoan ja Vuotalon konsertteihin, elokuvanäytöksiin ja muihin esityksiin. Maksuttomuus alkaa 1. helmikuuta 2025.
Päätöksellämme haluamme edistää nuorten tasavertaisuutta osallistua sekä madaltaa kynnystä nauttia liikunnasta ja kulttuurista. Uskon, että juhlapäätöksemme innostaa ja kannustaa lapsia ja nuoria sekä perheitä liikuntaan ja tutustumaan kulttuuriin sekä monien mahdollisuuksien kotikaupunkiimme.