Siirry sisältöön

Töölöläinen 3.5.2024

Kaiken ikäisten helsinkiläisten päivittäisen liikunnan edistäminen on kaupunkimme kärkihankkeita. Uusimmassa Helsingin kaupunkistrategiassa asetimme tavoitteeksi olla kaupunki, jossa edellytykset liikunnalliseen elämään kohenevat. Liikuntapaikat ja liikkumisen mahdollistava viihtyisä kaupunkiympäristö ovat helsinkiläisten vahvoja toiveita.

Kaupungin tavoite on panostaa liikuntapalveluihin niin, että ne ovat saatavilla kaikille matalalla kynnyksellä. Kaupunkipyörät ovat jälleen kesän lähestyessä kaupunkilaisten käytössä, samoin kuin kasvava määrä ulkokuntosaleja, kuntoportaita sekä laitureita. Ilo uutinen on se, Töölönlahden puistoon on tulossa uusi ulkokuntosali. Pitkään odotettu Töölönlahden puiston kehittäminen sai vauhtia, kun kaupunginvaltuustossa myönsimme työhön lisärahoituksen. 

Kaupunkilaisten toivovat lisää puita ja kasvillisuutta. Hanhien likaamien nurmikenttien tilalle on saatava monimuotoinen ja viihtyisä puistoalue. On ilouutinen, että puiston viihtyisyyttä ja vehreyttä on tarkoitus lisätä isomman kunnostuksen suunnittelun lomassa nopeassa tahdissa monimuotoisella kasvillisuudella.

Varsinkin kantakaupungin asukkaille oli tervetullut ohjelma kävelyn edistämisestä. Ohjelman tarkoituksena on taata kävelijöille ja kaupungissa asioiville nykyistä  mukavammat  ja turvallisemmat olosuhteet kaikkina vuodenaikoina. Kyse on talvikunnossapidosta, katupölyn vähentämisestä, kaupunkisuunnittelusta, liikennejärjestelyistä ja sähköpotkulautojen sääntelystä sekä paljosta muutosta mutta etenkin arkiliikuntaan kannustamisesta. 

Enemmistö suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta aivan liian vähän. Liikkumattomuus on yhteydessä moniin kansansairauksiin. Liikunta sen sijaan edistää monin tavoin hyvinvointia ja työ- ja toimintakykyä.

Liikunta edistää kokonaisterveyttä ja myös aivoterveyttä kaikissa elämän vaiheissa. Liikkuessa aivojen verenkierto paranee ja aivosolujen väliset yhteydet vahvistuvat parantaen muistia. Lisäksi liikunta voi laskea verenpainetta ja parantaa unen laatua. Liikunta vähentää tutkitusti riskiä sairastua kaikkiin kansansairauksiin, myös eteneviin muistisairauksiin. 

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun.

Tuen ja neuvojen avulla on mahdollista saada ratkaisut sopivaan liikkumiseen mahdollisesta sairaudesta tai kivuista huolimatta. Olennaista on se, että avun saa nopeasti, ettei kipu kroonistu ja liikkumattomuus aiheuta peruuttamattomia vahinkoja.

Hallitusneuvotteluissa sovimmekin ehdotuksestani, että fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten kotikuntoutus sisällytetään kotitalousvähennyksen piiriin. Laki on nyt voimassa.

Parhaillaan valmistellaan yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten nostoa ja uutta korvausmallia. Tavoite on helpottaa palveluiden saamista ja julkisen sektorin työkuormaa.

Painopiste Kela-korvauksen nostamisella on yleislääkärikäynneissä, joiden vastaanotoille on terveysasemilla jonoja. Valmistelussa on myös Kela-korvauksen palautus fysioterapiaan. Uudessa mallissa Kela-korvaus ei olisi enää sidottu lääkärin laatimaan lähetteeseen, vaan asiakas voisi hakeutua suoraan fysioterapeutille.

Fysioterapeutin suoravastaanotto nopeuttaa tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivän hoitoon pääsyä, lyhentää hoitojonoja ja vähentää lääkärikäyntien kustannuksia.

Kela-korvattu fysioterapia on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa parhaimmillaan. Tutkimusnäyttö fysioterapian suoravastaanottojen vaikuttavuudesta on vahvaa.

Kaikenikäisten liikunnan lisääminen ja oikea-aikainen kuntoutus ovat vaikuttavia keinoja, kun haluamme hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua ja ennen kaikkea  edistää ihmisten terveyttä sekä  työ- ja toimintakykyä. Liikunta on paras lääke kaikenikäisten ihmisten hyvään elämään. 

Letterbox.fi kolumni 16.4.2024

Itämeri ja sen rannat ovat meille helsinkiläisille tärkeä virkistyspaikka sekä olennainen osa elämäämme ja identiteettiämme. Rehevöityminen on lukuisista toimista huolimatta Itämerelle merkittävin uhka. Roskaantuminen muodostaa myös todellisen ongelman. Erityisesti kaupunkien läheisyydessä olevat rannat ovat hyvin roskaantuneita, mutta roskia löytyy lähes kaikkialta. Kotimeremme pelastamiseksi tarvitaan lisätoimia.

Helsingissä on huhtikuussa aloitettu rantavesien siivous – roskaa merestä kauhovan Lippo-aluksen voi bongata vaikkapa Kauppatorin satama-alueelta. Vaikka siivottujen roskin määrä on viime vuosina laskenut, kerättiin viime kesänä rannoiltamme lähes 100 kuutiometriä roskaa. Helsingissä meri- ja saaristoaluepalveluissa on käytössä viisi venettä ja luontopalveluissa kolme venettä. Tavoitteenamme on, että rantavedet pysyvät mahdollisimman puhtaina. Roskien siivoaminen kuluttaa valtavasti kaupungin veroeuroja.

Varma mutta ikävä kevään merkki on edelleen lumen alta paljastuvat roskat ja tupakantumpit. Kaupunkiemme rannoilta löytyy keskimäärin 300 tumppia jokaista sataa metriä kohden. Sateiden ja hulevesien myötä kaduille ja pihoille heitetyt tumpit sekä muut roskat päätyvät usein vesistöihin ja mereen. Roskaantuminen aiheuttaa haittaa ympäristölle, eläimille ja ihmisten terveydelle sekä vähentää kaupunkimme viihtyisyyttä. Meressä jäte on haitallista. Esimerkiksi muovi jauhautuu mikromuoviksi, joka ei häviä merestä ehkä koskaan. Tupakantumpeista ja muista jätteistä liukenee veteen myrkkyjä.

Runsasluminen talvi on Itämerelle erityinen rasitus. Keskivertotalvena kaduilta auratun ja mereen kipatun lumen mukana valuu useita tuhansia kiloja roskaa ja kymmeniä miljoonia mikromuovipartikkeleita Itämereen. Helsinki ajaa lunta mereen, vaikka valtuusto on toisin vaatinut.

Kaupunginvaltuusto on kokoomuksen aloitteesta linjannut, että likaisen lumen kaatamiselle mereen on löydettävä ympäristön kannalta kestävämpi vaihtoehto. Tehtävä ei ole helppo, mutta se ei ole perustelu syy liata vesistöjemme. Helsingin on asia vihdoin laitettava kuntoon, koska likaisen lumen vesistöihin kaatamisen kieltävä laki on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Itämerta on suojeltava talvellakin.

Kaupunki on päättänyt myös erillisestä roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelmasta. Roskiksia on luvassa lisää ja niiden tyhjentämistä tehostetaan. Me helsinkiläiset voimme vaikuttaa kaupunkimme ja vesistöjen roskaantumiseen hyvin helpolla tavalla: huolehtimalla omat roskat roskiksiin.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja
Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen
Kolmen nuoren äiti

Syöpä-lehti 1/2024

Toiveena hyviä paluita työelämään

Sari Sarkomaa on helsinkiläinen kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu ja Syöpäsäätiön hallituksen jäsen.

"Olen pitkäaikainen parlamentaarikko. Koulutukseltani olen röntgenhoitaja ja terveydenhuollon maisteri. Haluan edistää sitä, että hyvä hoito, kuntoutus ja tuki ovat yhdenvertaisesti saatavilla ihmisten sairastuessa.

Kun tein röntgenhoitajan opintoja, olin harjoittelussa syöpätautien klinikalla. Sitä kautta syöpään liittyvät asiat nousivat sydämen asiaksi. Olen vetänyt pitkään eduskunnan syöpäverkostoa, ja olen Syöpäsäätiön hallituksessa.

Liikunta, luonto ja lukeminen ovat harrastuksiani. Pyrin kävelemään tai pyöräilemään töihin, ja vapaa-ajalla liikun mielelläni luonnossa ja meren äärellä. Olen Itämeren intohimoinen suojelija. Perhe on minulle tärkeä. Kaksi lastani opiskelee jo yliopistossa, kolmas täytti nyt alkuvuodesta 18. Vuodet vierivät ja elämäntilanteet muuttuvat, mutta vietämme paljon aikaa yhdessä."

Kolme toivomusta:

1. Saamme kehitettyä työelämää sellaiseksi, että vakavan sairauden jälkeen työhön voi palata yhdenvertaisena ihmisenä. Ruotsin rintasyöpäyhdistyksen tutkimuksessa oli järkyttäviä tuloksia. 40 prosenttia vastanneista oli kokenut, että sairastuminen oli vaikeuttanut heidän uramahdollisuuksiaan ja lähes yhtä moni oli kokenut sen vaikuttaneen negatiivisesti palkkaansa. Työelämässä tarvitaan tutkimusta, tietoa ja osaamista kohdata ihminen sairastumisen jälkeen ilman, että hänet nähdään vain potilaana.

2. Nyt on viimeisiä hetkiä saada syöpästrategia Suomeen. Iloitsen siitä, että saimme valtiovarainvaliokunnassa lisättyä valtion budjettiin rahat sen laatimiseksi. Mitä nopeammin se valmistuu, sitä nopeammin se ohjaa hyvinvointialueiden työtä - jotta syöpään sairastuneet pääsevät nopeasti hoitoon ja kehittyneet hoidot ja psykososiaalinen tuki ovat yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla.

3. Toivon terveyttä. Sairastuin viime keväänä rintasyöpään kesken hallitusneuvotteluiden. Halusin olla loppuun asti mukana, mutta jouduin jättämään ne kesken. Kaikki, mitä teki, pysähtyi kuin seinään. Olen iloinen, että olen päässyt takaisin töihin. Jännittää keväällä tuleva vuositarkastus ja toivon, että kaikki olisi hyvin.

Julkaistu Töölöläisessä 4.4.2024

Peruskoulujemme oppimistulokset ovat pitkään heikentyneet, eivätkä aiempien hallitusten tekemät toimet ole pysäyttäneet alamäkeä. Tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä laskun syistä. Olemme aloittaneet korjaavien toimien perusteellisen pohdinnan parlamentaarisessa Peruskoulun tulevaisuus -työryhmässä. Työtä johtaa opetusministeri Anna-Maja Henriksson ja minulla on ilo toimia ryhmän varapuheenjohtajana. Työn onnistumisen kannalta olennaista on tiivis yhteistyö kaupunkimme opettajien kanssa. Yhtä lailla oppilaiden ja vanhempien ajatukset ovat lämpimästi tervetulleita.

Yhteiskunta on muuttunut, oppiminen on murroksessa. Lukuharrastus ja kaiken oppimisen perustana oleva lukutaito ovat hiipuneet. Selvää on, että älylaitteiden käyttö nakertaa muihin asioihin käytettyä aikaa. PISA-tutkimuksen mukaan yli 41 prosenttia nuoristamme kokee kännyköiden käytön häiritseväksi.

Monissa Helsingin kouluissa on aloitettu käytäntö, jossa opettaja kerää pois oppilaiden kännykät. Kouluja on kannustettu järjestyssäännöillä säätelemään puhelinten käyttöä oppitunneilla. Oikeusasiamiehen mukaan kännykän luovuttaminen on oltava aina vapaaehtoista.

Hallitusneuvotteluissa sovimme lakimuutoksista, joilla vahvistetaan opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan, erityisesti kännyköiden käyttöön oppitunneilla. Useat Euroopan maat ovat jo vastaavia toimia tehneet eikä ihme: koulutyöhön keskittymisellä ja työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin.

Oppimistulosten nostotoimissa on ymmärrettävä, että lapset ovat erilaisia mutta samanarvoisia. Pormestari Juhana Vartiainen on esittänyt ajatuksen lakkauttaa Helsingistä luokkamuotoinen painotettu opetus, mikä lopettaisi esimerkiksi liikunta-, musiikki-, kieli- ja matematiikkaluokat.

Esitystä ei pidä toteuttaa. Lakkauttamisen sijaan on viisasta lisätä eri puolilla kaupunkiamme painotetun luokkamuotoisen opetuksen tarjontaa. Ohjausta ja tietoa on lisättävä perheille ja lapsille, jotta he voivat paremmin hyödyntää painotettua opetusta. Kysytään lapsilta ja nuorilta sekä opettajilta mikä heitä innostaa, eikä lannisteta eri asioista kiinnostuneita.

Helsingin kouluverkko eroaa muista kaupungeista. Helsingissä noin 13 000 oppilasta käy koulua sopimuskouluissa. Sopimuskoulut ovat yksityisen tahon eivätkä Helsingin ylläpitämiä, mutta toimivat pääosin lähikouluina ja saavat rahoituksen valtiolta. Yksityiset sopimuskoulut ovat tehneet kaupungin kanssa sopimuksen perusopetuksen järjestämisestä. Sopimuskoulujen osuus helsinkiläisten yläasteikäisten opetuksesta on noin kolmannes.

Sopimuskoulujen opettajille, oppilaille ja perheille on ilouutinen, että saimme hallitusneuvotteluissa sovittua huutavan epäkohdan korjaamisesta. Sopimuskoulujen määrärahat ovat olleet heikommat kuin kaupungin ylläpitämien koulujen. Sopimuskoulujen valtion maksamaa kotikuntakorvausta on täysin perusteettomasti leikattu 6 prosenttiyksikköä. Nyt oppilaat eriarvoiseen asemaan asettanut leikkaus on sovittu poistettavan. Asiaa koskeva lakiesitys pitää saada eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian. Ei ole mitään syytä miksi sopimuskoulut kuten esimerkiksi Munkkiniemen, Töölön tai Pohjois-Haagan yhteiskoulut saavat vähemmän rahaa toimintansa kuin muut kaupunkimme peruskoulut.

Koulujen kunto on tärkeä asia, viettäväthän lapset ison osan päivästään koulussa. Olen tehnyt kaupunginvaltuutettuna työtä varmistaakseni koulujen remonttien sujuvuuden, oppilaiden turvallisen ympäristön ja koulun pihan säilymisen. Siinä Helsingillä on vielä paljon kehitettävää. Koulujamme on viime vuosina remontoitu peräjälkeen, viimeisimpänä Munkkiniemen yhteiskoulu, jossa on remontin lisäksi tekeillä laajennus. Remontin myötä Mykkiin tuli tilavampi ruokala ja viihtyisämpi kirjasto. Oli suuri ilo saada avata uusi kirjasto. Erityiskiitos oppilaille ja koko koulun väelle upeasta tilaisuudesta. Paras kirjasto on sellainen, että sieltä voi käydä vapaasti lainaamassa haluamiansa kirjoja. Se oli oppilaiden toive uudelle kirjastolle. Kirjojen näkyvyys ja saatavuus tukee lukuharrastuksen kehittymistä ja lukutaidon vahvistumista.

Julkaistu Kaupunkisanomissa 8.2.2024

Tyttöjen sukuelinten silpominen on järkyttävää väkivaltaa. Se on brutaali kulttuurinen perinne, joka loukkaa tyttöjen ihmisoikeuksia ja aiheuttaa niin fyysistä kuin henkistä kärsimystä. Pahimmillaan silpomisesta seuraa kuolema. Sukuelinten silpominen on kitkettävä Suomesta ja koko maailmasta. Silpomisuhan alla elää Suomessa arvioiden mukaan jopa 3000 tyttöä ja koko maailmassa yli neljää miljoonaa tyttöä. Muissa Pohjoismaissa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on kielletty erillislailla. Suomessa tyttöjen silpominen on rangaistavaa rikoslain pahoinpitelyä koskevien säännösten nojalla. Useat tahot ovat pitäneet säätelyä riittämättömänä.

Eduskunta käsitteli vuonna 2020 tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä koskevaa kansalaisaloitetta. Kansalaisaloitteessa ehdotettiin tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävää erillislakia, joka kattaisi kaikenikäiset tytöt ja naiset sekä ulkomailla tehdyt silpomiset. Aloitteesta tehdyssä mietinnössä eduskunta linjasi, että erillislain sijasta rikoslakia tulisi tältä osin täsmentää pikaisella aikataululla. Tyttöjen ja naisten oikeuksien kannalta oli valtava pettymys, että Marinin hallitus laiminlöi eduskunnan tahdon eikä tuonut kautensa aikana eduskuntaan lakiesitystä tyttöjen silpomisen kriminalisoinnin selkeyttämisestä. Jäi suureksi kysymykseksi, miksi asiassa sivuutettiin eduskunnan tahto. Varsinkin kun lainsäädännön muutos vahvistaisi viestiä siitä, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on maassamme rikos. Suomea velvoittaa Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Sopimuksen mukaan Suomen tulee suojella silpomisen riskissä olevia tyttöjä kriminalisoimalla silpominen.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan kirjasimme, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa nykyistä selkeämmin. Lisäksi alaikäisen tytön vieminen ulkomaille sukupuolielinten silpomista varten kriminalisoidaan. Samalla vahvistetaan viranomaisten kykyä tunnistaa tyttöjen sukuelinten silpomista ilmiönä ja vaihtaa tietoja sekä tehostetaan ennaltaehkäiseviä toimia silpomisen estämiseksi. On valtavan hyvä uutinen, että eduskunnan lainsäädäntösuunnitelmaan on kirjattu, että hallituksen esitys rikoslain muuttamisesta tulee eduskuntaan kesäkuun alussa.

Eduskunnan käsittelyyn kesäkuussa tuleva rikoslain tiukennus on tervetullut työkalu niille tahoille, jotka tekevät ehkäisevää työtä ja ajuri asennemuutostyölle sekä vahva viesti maahan muuttaville perheille. Silpomisen vastaisessa työssä tarvitaan vaikuttavia ennaltaehkäiseviä toimia. Lisäksi on olennaista edistää maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen, ammattilaisten ja viranomaisten yhteistyötä ja vuoropuhelua. Tyttöjä suojellaksemme ja lakimuutosta vauhdittaaksemme teimme asiasta kansanedustaja Sofia Vikmanin kanssa syyskuussa 2019 lakialoitteet, jotka ovat olleet hallituksien käytössä. THL:n arvion mukaan silpomisen kohteeksi joutuneita tyttöjä ja naisia on Suomessa noin 10 000. Silpomisesta aiheutuu monia elinikäisiä terveyshaittoja. Istanbulin sopimus velvoittaa myös tarjoamaan terveyspalveluita kuten korjausleikkauksia silpomisen läpikäyneille.

Maailmassa yli 3 miljoonaa tyttöä kokee silpomisen joka vuosi. Yksikin väkivallanteko on liikaa. Brutaali perinne on lopetettava kaikkialta maailmasta. Silpominen loukkaa vakavasti tyttöjen ihmisoikeuksia. Silpominen tehdään tyypillisesti 0–15-vuotiaille tytöille. Silpominen on kivulias väkivallanteko, joka aiheuttaa vakavia kärsimyksiä, vammoja, terveysriskejä ja myös tyttöjen kuolemia. Kansainvälistä tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista päivää vietettiin 6. helmikuuta. Yhdenkään tytön ei pidä joutua elämään maassamme silpomisuhan alla. Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset Arkadianmäen ja kotikaupunkini politiikan tapahtumista. Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.

Iltalehti Poimintoja 8.2.2024

Suomen julkisen talouden tila on vakava. Hallitus etsii parhaillaan välttämättömiä lisäsopeuttamistoimia. Työn verotuksen kiristäminen olisi myrkkyä työllisyydelle ja taloudelle eikä siihen pidä mennä. Sen sijaan haittaverotuksen puolella on tekemätöntä työtä.

Esitän, että hallitus valmistelisi osana valtion talouden lisäsopeuttamistoimia terveysperusteisen veron, joka alkuvaiheessa voisi kohdistua sokeriin.

Tavoitteena on ohjata kulutusta ja elintarvikkeiden sekä pakkaukseen koon tuotekehitystä kansanterveyden näkökulmasta parempaan suuntaan hilliten sote-kustannusten painetta ja samalla kerryttäen verotuloja.

Terveysperusteinen vero on monia muita esillä olevia veroja oikeudenmukaisempi, koska kuluttaja voi omilla ostovalinnoillaan vaikuttaa siihen, miten paljon vero vaikuttaa omaan talouteen.

Sokeriverolle ja muille haittaveroille on vahvat perusteet. Suomalaiset syövät ja juovat terveytensä kannalta liikaa sokeria. Runsaalla sokerin syönnillä on suora yhteys kansansairauksiin. Lasten ja nuorten liiallinen energiansaanti erilaisista sokerituotteista liian vähäisen liikunnan kanssa muodostaa aikapommin.

Tullinimikkeiden perusteella terveysperusteinen vero voidaan kohdentaa tehokkaasti tuotteisiin, jotka sisältävät merkittävän määrän epäterveellisiksi määriteltyjä ainesosia. Välillinen verotus kohdistuisi siten oikeudenmukaisemmin.

Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on oltava terveysperusteisen valmisteveron veropohjan säätäminen mahdollisimman laajaksi ottamalla siihen mukaan myös tuotteet, joissa on korkea suola- tai rasvapitoisuus. 

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on vuonna 2018 edellyttänyt terveysperusteista sokeriveroa yksimielisessä mietinnössään. Valtiovarainvaliokunta korosti samana vuonna, että tällainen vero olisi perusteltu. Sokeriveroa ovat kannattaneet myös Ravitsemusneuvottelukunta, Ruokavirasto ja THL sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE. 

Edellinen eduskunta hyväksyi viime metreillä virvoitusjuomaveron muokkauksen yhteydessä lausuman, jossa edellytettiin, että hallitus jatkaa laajemman terveysperusteisen veron valmistelua, joka ottaisi laajemmin huomioon tuotteiden terveysvaikutukset.

Valtiovarainministeriössä on nyt korkea aika aloittaa terveysperusteinen veron valmistelu. Meidän on verotettava vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän eli työtä ja yritystoimintaa. Vastaavasti voisimme verottaa enemmän sitä, mitä haluamme vähemmän eli terveys- ja ympäristöhaittoja. 

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen

Kaupunkisanomat 01-02/2023

Kouluterveyskyselyn mukaan suuri osa helsinkiläisistä lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Nuorten päihteiden käyttö ja kokeilut ovat pysyneet aiempaa alhaisemmalla tasolla. Poikkeuksena tähän on yleistynyt sähkösavukkeiden käyttö. Nuorten koulu-uupumuksen trendi on taittunut. Valtaosa oppilaista voi hyvin mutta huonosti voivien lasten tilanne on entistäkin vaikeampi ja edellyttää lisätoimia.

Mielen hyvinvoinnin haasteet ovat yleistyneet varsinkin tytöillä. Siksi pääministeri Petteri

Orpon hallitusohjelmassa sitouduimme toteuttamaan lasten ja nuorten terapiatakuun. Toinen huolestuttava ilmiö on kasvuympäristön turvallisuuden heikkeneminen. Fyysisen uhan, syrjinnän ja koulukiusaaminen kokemukset ovat yleistyneet. Kolmas kasvava ongelma on laskeneet oppimistulokset.

Korjaustoimia tehtäessä pitää kuulla opettajia ja antaa heille mahdollisuus keskittyä opettamiseen sekä oppilaille oppimiseen. Kouluihin on taattava työrauha. Peruskoulun kuntoon laittamiseksi sovimme hallitusneuvotteluissa 200 miljoonan euro lisärahoituksesta. Tarkoitus on korjata reistaileva oppimisen tuki sekä lisätä oppitunteja luku- ja laskutaidon vahvistamiseen. Lisäsimme myös kaupunginvaltuuston voimin Helsingin budjettiin 90 miljoonaa euroa varhaiskasvatukseen ja perusopetuksen laadun vahvistamiseksi. Jokaisella nuorella on peruskoulun päätyessä oltava riittävät taidot jatkaa opintoja toisella asteella. 

Kouluterveyskyselyn mukaan joka kymmenes oppilaista kokee viikoittaista koulukiusaamista. Kiusaamisesta ja väkivallasta on usein vaikea kertoa. Kun lapsi puhuu kaltoin kohtelustaan aikuiselle, pitäisi sen aina johtaa avun saamiseen. Ikävä kyllä usein tilanne jopa pahenee. Monet lapset jäävät yksin ilman apua.

Kiusaaminen ja väkivalta aiheuttavat ahdistusta ja pelkoa. Ne jättävät nopeasti jälkensä mieleen, itsetuntoon sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen. Kiusaaminen on merkittävä syy lasten ja nuorten yksinäisyyteen sekä syrjäytymiseen. Nopea avun saaminen on aina tärkeää.

Vanhempien ja koulun yhteistyötä kiusaamisen kitkemisessä on vahvistettava. Olisi viisasta, että kaikissa kouluissa tehtäisiin säännöllisesti anonyymisti vastattava kysely kiusaamisesta ja väkivallasta. Lapset ja nuoret kyllä tietävät sen, mitä aikuiset eivät aina näe.

Oppilailta on tärkeä kysyä myös sitä, miten heidän mielestään kiusaamista ja väkivaltaa saadaan tehokkaimmin kitkettyä ja millaista apua he toivovat saavansaa.

On selvää, ettei rehtoreilla ja opettajilla ei ole riittäviä keinoja keskeyttää kiusaamista ja väkivaltaa. Hallitusneuvotteluissa sovimme, että kiusaamisen uhriksi joutuneen oppilaan oikeusturvaa sekä mahdollisuutta jatkaa omassa koulussa vahvistetaan. Koulujen vastuutakaan keinoja  kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä ja kitkemisessä lisätään myös.

Mobiililaitteita käytetään yhä useammin kiusaamiseen ja väkivaltaiseen käytökseen. Opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan, erityisesti mahdollisuuteen rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä oppitunneilla on nopeasti vahvistettava. Useat Euroopan maat ovat jo vastaavan toimen tehneet.

Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa on tarkoitus ottaa laajasti käyttöön Etelä-Karjalan malli. Mallissa selkeästi lainvastaiset teot käsitellään rikosilmoituksina ja siirretään suoraan poliisin tai sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi. Alle 15-vuotiaiden lasten kohdalla tekoja ei nimetä rikoksiksi, mutta ne ohjataan erityiseen ryhmään, jossa myös poliisi osallistuu keskusteluun. Hyvin usein keskusteluun osallistunut ei ole uusinut tekoaan.

Kiusaamisen  ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja koko elämään. Kaikkeen kiusaamiseen ja väkivaltaan on oltava ehdoton nollatoleranssi.

Aikuisten yhteinen tehtävä on turvata jokaisen lapsen ja nuoren oikeus turvalliseen oppimis- ja elinympäristöön sekä koulurauhaan.

Turvallista uutta vuotta 2024 kaikille Kaunkisanomien lukijoille

Julkaistu Kaupunkisanomissa 14.12.2023

Koulun pitää olla paikka, jossa jokainen lapsi ja nuori voi tuntea olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi. Kiusaamisesta ja väkivallasta on voitava kertoa turvallisesti aikuisille. Kertomisen pitää johtaa lapsen avun saamiseen ja kiusaamisen keskeyttämiseen. Näin ikävä kyllä ei läheskään aina ole. Monet lapset jäävät yksin ilman apua. Tilanteeseen on välttämätöntä saada muutos.

Tuoreimman Kouluterveyskyselyn mukaan kiusaamiskokemukset ovat lisääntyneet. Viikoittain kiusaamista kokeneiden osuus kasvoi erityisesti tyttöjen keskuudessa. Noin kymmenes peruskoulun oppilaista kokee viikoittaista koulukiusaamista.

Nykyisin rehtoreilla ja opettajilla ei ole riittäviä keinoja keskeyttää kiusaamista ja väkivaltaa. Toimivaltuuksien vahvistaminen kiusaamiseen ja kouluaikana tapahtuvaan haitalliseen toimintaan puuttumiseksi on välttämätöntä. Hallitusneuvotteluissa sovimme laajoista toimenpiteistä koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi ja kirjasimme ne hallitusohjelmaan. Tavoitteena on turvata jokaisen lapsen oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja koulurauhaan.

Koulujen vastuuta kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä ja kitkemisessä vahvistetaan. Kiusaamisen uhriksi joutuneen oppilaan oikeusturvaa vahvistetaan sekä mahdollisuutta jatkaa omassa koulussaan.

Älylaitteita käytetään yhä useammin kiusaamiseen tai väkivaltaiseen käytökseen. Verkkokiusaaminen ilmenee nimettöminä viesteinä, nolaavina kuvina ja huhujen levittämisenä verkossa. Älylaitteet mahdollistavat kiusaamisen dokumentoinnin kuvien ja videoiden muodossa, mikä voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittoja uhreille.

Digilaitteiden käytön lisääntyminen on johtanut lasten ja nuorten arjessa myös keskittymiskyvyn heikkenemiseen ja fyysiseen passiivisuuteen. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin. Hallitusohjelmassa sitoudutaan vahvistamaan opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan, erityisesti mahdollisuuteen rajoittaa tarvittaessa mobiililaitteiden käyttöä oppitunneilla.

Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa otetaan käyttöön yhtenäiset suunnitelmat ja toimintamallit hyödyntäen olemassa olevia toimintamalleja, kuten Etelä-Karjalan mallia.

Etelä-Karjalan malli on myönteisiä tuloksia tuottanut toimintamalli koulukiusaamiseen ja väkivaltaan puuttumiseksi. Malli syntyi koulujen, poliisin, sosiaali- ja terveyspiirin sekä kuntien yhteistyössä.

Mallissa selkeästi lainvastaiset teot siirretään suoraan poliisin tai sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi. Koulussa ilmenevät lainvastaiset teot käsitellään rikosilmoituksina. Alle 15-vuotiaiden lasten kohdalla tekoja ei nimetä rikoksiksi, mutta ne ohjataan erityiseen ryhmään, jossa tekijät, uhrit, vanhemmat, poliisi ja nuorten oikeusedustaja osallistuvat keskusteluun. Tehokkaaksi todettu malli on otettu käyttöön eri puolilla Suomea. Mallin keskiössä on ystävällismielinen järkipuhe, ja sen avulla on onnistuttu vähentämään väkivaltaa kouluissa. Hyvin usein keskusteluun osallistunut ei ole uusinut tekoaan.

Kasvatuksellisestikin on välttämätöntä, että rikoksen tunnusmerkit täyttävät teot käsitellään lainvastaisina tekoina eikä kiusaamisena. Oikean ja väärän ymmärtäminen on olennaista väkivallan ja rikosten torjunnassa. Aikuisten tehtävänä on turvata jokaisen lapsen oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja koulurauhaan.

Mielenterveyshäiriöt ovat iso tekijä koulun arjessa. Siksi hallitusohjelmassa sitouduimme toteuttamaan lasten ja nuorten terapiatakuun. Lainsäädännöllä turvataan lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin. Tavoitteena on varmistaa, että apua on tarjolla oikea-aikaisesti kaikille sitä tarvitseville.

Peruskouluun sovimme lisättävän 200 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on laittaa kuntoon reistaileva oppimisen tuki, jotta apua tarvitsevat oppilaat oikeasti saisivat apua. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää laajennetaan 3 viikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa perustaitojen oppimisen vahvistamiseksi. Opettajilla on oltava aikaa opettaa, ja oppilailla on oltava aikaa oppia.

Kiusaamiseen on saatava nollatoleranssi jo varhaisessa vaiheessa. Minkä kotona ja päivähoidossa oppii, sen koulussa ja myöhemmin elämässä taitaa. Tutkimusten mukaan päiväkodissa kiusaajia ja kiusattuja koskevat prosenttiluvut vastaavat suurelta osin koulussa tehtyjen tutkimusten tuloksia. Kiusaaminen on yleisintä perusopetuksen ensimmäisinä vuosina, joten sen ehkäisemisen tulee tapahtua jo päiväkodeissa ja kodeissa.

Kiusaavilla lapsilla on lisääntynyt riski jatkaa kiusaamista aikuisena, jos kukaan ei pysäytä negatiivista käyttäytymistä. Kiusaamisen ja väkivallan vaikutukset ovat vakavia lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä kasvuun ja kehitykseen. Kiusaamisen ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja koko elämään. Kaikkeen kiusaamiseen ja väkivaltaan on oltava ehdoton nollatoleranssi.

Joulu on ennen kaikkea yhdessä olon juhlaa. Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa. Rauhallista Joulua kaikille Kaupunkisanomien lukijoille. 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kaupunginvaltuutettu

Kolmen nuoren äiti 

Kolumni julkaistu Töölöläisessa 15.12.2023

Kuluvan vuoden kouluterveyskyselyn mukaan suuri osa helsinkiläisistä lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Valtaosalla on jokin viikoittainen harrastus. Varsinkin ohjatun taiteen ja kulttuurin sekä liikunnan harrastaminen on edelliskertaa yleisempää. Nuorten päihteiden käyttö ja siihen liittyvät kokeilut ovat pysyneet aiempaa alhaisemmalla tasolla. Poikkeuksena tähän on sähkösavukkeiden käytön reipas yleistyminen. Suuri osa lapsista ja nuorista tykkää käydä koulua. Nuorten koulu-uupumuksen pitkään jatkunut yleistyvä trendi on taittunut.

Vaikka valtaosa oppilaista voi hyvin, on huonosti voivien lasten tilanne entistäkin huolestuttavampi ja edellyttää lisätoimia. Kyselystä nousi erityisesti kaksi kasvavaa ongelmaa lasten ja nuorten arjessa. Mielen hyvinvoinnin haasteet ovat yleistyneet entisestään varsinkin tytöillä. Siksi hallitusohjelmassa sitouduimme toteuttamaan lasten ja nuorten terapiatakuun. Toinen huolestuttava kehityssuuntaus on kasvuympäristön turvallisuuden heikkeneminen. Fyysisen uhan, syrjinnän ja koulukiusaaminen kokemukset ovat yleistyneet. Yli puolet nuorista tytöistä kokee häirintää. Kolmas kasvava ongelma on laskeneet oppimistulokset.

Korjaustoimia tehtäessä pitää kuulla opettajia ja antaa heille mahdollisuus keskittyä opettamiseen. Erilaisia hankkeita on merkittävästi vähennettävä ja taattava kouluihin työrauha. Peruskoulun kuntoon laittamiseksi sovimme hallitusneuvotteluissa 200 miljoonan lisärahoituksesta. Tarkoitus on mm. korjata reistaileva oppimisen tuki ja lisätä oppitunteja perustaitojen kuten luku- ja laskutaidot vahvistamiseen. Myös Helsingin budjettiin lisäsimme 90 miljoonaa varhaiskasvatukseen ja koulutukseen.

Suomen tärkeimpiä tavoitteita on se, että jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta sellaiset tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja sieltä jatko- opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan.

Kouluterveyskyselyn mukaan noin kymmenes peruskoulun oppilaista kokee viikoittaista koulukiusaamista. On selvää, ettei rehtoreilla ja opettajilla ei ole riittäviä keinoja keskeyttää kiusaamista ja väkivaltaa.

Hallitusneuvotteluissa sovimme laajoista toimenpiteistä koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi. Kiusaamisen uhriksi joutuneen oppilaan oikeusturvaa vahvistetaan sekä mahdollisuutta jatkaa omassa koulussa. Koulujen vastuuta kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä ja kitkemisessä vahvistetaan.

Älylaitteita käytetään yhä useammin kiusaamiseen tai väkivaltaiseen käytökseen.

Digilaitteiden käytön lisääntyminen on johtanut lasten ja nuorten arjessa myös keskittymiskyvyn heikkenemiseen ja fyysiseen passiivisuuteen. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin.

Hallitusohjelmassa sitoudutaan vahvistamaan opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan, erityisesti mahdollisuuteen rajoittaa tarvittaessa mobiililaitteiden käyttöä oppitunneilla.

Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa otetaan käyttöön yhtenäiset toimintatavat, kuten Etelä-Karjalan malli. Etelä-Karjalan malli on tuottanut myönteisiä tuloksia koulukiusaamiseen ja väkivaltaan puuttumiseksi.

Mallissa selkeästi lainvastaiset teot siirretään suoraan poliisin tai sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi. Koulussa ilmenevät lainvastaiset teot käsitellään rikosilmoituksina. Alle 15-vuotiaiden lasten kohdalla tekoja ei nimetä rikoksiksi, mutta ne ohjataan erityiseen ryhmään, jossa tekijät, uhrit, vanhemmat, poliisi ja nuorten oikeusedustaja osallistuvat keskusteluun. Hyvin usein keskusteluun osallistunut ei ole uusinut tekoaan. Oikean ja väärän ymmärtäminen on olennaista väkivallan ja rikosten torjunnassa.

Kiusaamiseen on saatava nollatoleranssi jo varhaisessa vaiheessa. Kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja koko elämään. Kaikkeen kiusaamiseen ja väkivaltaan on oltava ehdoton nollatoleranssi.

Aikuisten yhteinen tehtävä on turvata jokaisen lapsen ja nuoren oikeus turvalliseen oppimis- ja elinympäristöön sekä koulurauhaan.

Joulu on ennen kaikkea yhdessä olon juhlaa. Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa. Rauhallista Joulua kaikille lukijoille.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kaupunginvaltuutettu

Kolmen nuoren äiti 

Kolumni julkaistu Töölöläisessä 26.11.2023

Helsingin budjetin käsittely on kaupunginvaltuuston vuoden tärkeimpiä tehtäviä. Oli mainiota, että pormestari Vartiaisen johdolla kaikki valtuuston poliittiset ryhmät tulivat mukaan budjettisopuun. Vaikka talous on tiukilla, sisältää sopu ensi vuoden budjetista useita helsinkiläisille tervetulleita asioita.

Töölönlahden puistoalueen kehittämiseen laitetaan vauhtia. Budjettineuvotteluissa saimme sovittua siihen lisämäärärahan. Helsingin on oltava vehreä ja viihtyisä. Lähiluontoa on vaalittava.

Toimivassa kaupungissa liikenteen on oltava sujuvaa. Käyttöön otetaan tie- ja katutöiden sekä rakennus- ja korjaustöiden työmaalupaus, jolla minimoidaan kaupunkilaisille töistä aiheutuvaa haittaa. Sähköautojen latausedellytyksiin, kävely- ja pyöräilyreitteihin sekä riittävien pysäköintimahdollisuuksiin panostetaan.

Päiväkoteihin ja kouluihin suunnataan lisämäärärahoja. Määräraha kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kasvaa 680 euroa jokaista lasta kohden. Jokaisen peruskoulun päättäneen nuoren on saatava tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja siitä edelleen jatko-opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan. Se on yksi Helsingin ja nuoren oman elämän kannalta olennaisimmista asioista.

Ensi vuoden budjetin keskeinen painopiste on kaupungin henkilöstöön sekä Helsingin pito- ja vetovoimaan panostaminen. Ratkaisuja henkilöstöpulaan on tarkoitus hakea mm. erilaisilla koulutusmahdollisuuksilla. Henkilöstön palkkauksen kehittämistä jatketaan ja luodaan 7 miljoonan euron palkkakehitysohjelma. Työaikajoustoja ja henkilöstön sisäistä liikkuvuutta edistetään sekä huolehditaan kilpailukykyisestä palkasta.

Henkilöstöpula on päiväkodeissamme erityisen vakava. Siksi budjetissa on erityistoimia varhaiskasvatuksen henkilöstön turvaamiseksi. Tarvitsemme lisää lastenhoitajia, sosionomeja ja varhaiskasvatuksen opettajia. Hallitusohjelmaneuvotteluissa sitouduimme kouluttamaan yliopistoissa vuosittain vähintään 1400 varhaiskasvatuksen opettajaa. Valtaosa uusista aloituspaikoista on syytä lisätä Helsingin yliopistoon.

Ensi vuonna tehdään tehostettuja toimia hoitojonojen purkamiseksi ja vauhditetaan omatiimimallin käyttöönottoa.  Omatiimi koostuu lääkäreistä, sairaanhoitajasta, fysioterapeutista, lähihoitajasta sekä muista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista. Espoossa mallin kokeilu lyhensi terveysasemalle hoitoon pääsyä 90 vuorokaudesta kolmeen vuorokauteen.

Omatiimin asiakkaan ei tarvitse aina aloittaa kertaamalla sairaushistoriaa ja omaa tilannetta, jolloin varsinaisen ongelman ratkaisuun ja hoitotoimenpiteisiin päästään nopeasti. Jonoon laittamisen sijaan asiat pyritään ratkaisemaan ensimmäisellä yhteenotolla.

Jonotilannetta ja hoitoon pääsyä helpottanee se, että Kela-korvaukset nousevat ensi vuoden alusta. Esimerkiksi yleis- ja erikoislääkärin sekä hammaslääkärin korvaustaksa nousee 30 euroon.

Korotuksen lisäksi Kela-korvausmalli uudistetaan. Kela-korvauksen piiriin on palautettava edellisen hallituksen pois leikkaama yksityinen fysioterapia ja hedelmöitymishoidot. Hedelmöityshoidoista saatu Kela-korvaus tukee lapsitoiveen toteutumista niille, joilla ei ole mahdollisuutta päästä julkisten hoitojen piiriin. Tahaton lapsettomuus koskettaa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Alhaisen syntyvyyden Suomessa on viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän.

On tärkeää, ettei Helsingissä nosteta kuntaveroa. Kokoomus piti huolen, etteivät kaupunkimme budjetista neuvoteltaessa veronkorotusehdotukset menneet läpi. Päinvastoin kuntaveroa on tarkoitus laskea hieman. Kaupunkilaisten verorasituksen täytyy pysyä kohtuullisena. Myös ansiotuloverotus kevenee ensi vuonna.

Perustuslakivaliokunta linjasi hiljattain, että veronkiristyksillä on rajansa.

Mitä enemmän verotusta kiristetään, sitä paremmin veronkorotukset täytyy tästä lähtien perustella. Liian kireä verotus voi olla lainvastaista ja rikkoa omaisuuden suojaa. Perustuslakivaliokunnan linjaus on lämpimästi tervetullut korkeiden asumisen ja elämisen kustannusten Helsinkiin.

Helsingin pitää olla hyvä ja turvallinen kaupunki asua ja elää kaiken ikäisille.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja, Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen (kok.)