Kategoria: Kolumnit

Perusterveydenhuoltoamme yritetty vahvistaa pitkään laihoin tuloksin. Kun aiemmat keinot eivät ole tepsineet, on viisasta kokeilla uutta.

Syyskuun alussa astui voimaan valinnanvapauskokeilu, jossa 65-vuotta täyttäneet voivat hakeutua terveyskeskusmaksun eli 28,20 euron hinnalla kokeiluun liittyneen yksityisen yleislääkärin vastaanotolle.

Vuoden 2025 aikana voi käydä lääkärissä kaksi kertaa ja kahtena seuraavana vuonna kolme kertaa. Kokeilu päättyy vuoden 2027 lopussa. Kokeilu luo myös ensimmäistä kertaa hintakaton Kela-korvattaviin lääkärikäynteihin. Tavoite on varmistaa, ettei asiakkaiden maksut siirry hintoihin. 

Erillisiä toimisto- ja palvelumaksuja ei saa periä. Mahdollisesti määrätyistä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista asiakas maksaa puolet Kelan määrittelemästä enimmäishinnasta.

Kokeilulla tavoitellaan sujuvaa hoitoon pääsyä, laajempaa valinnanvapautta ja helpotusta senioreiden arkeen. Tarkoitus on hyödyntää yksityisiä terveydenhuollon toimijoita nykyistä kustannusvaikuttavammin ja keventää hyvinvointialueiden työtä. Kokeilun tuloksia on tarkoitus hyödyntää terveyspalveluiden kehittämisessä.

Kokeilussa ollaan senioreiden asialla. Terveyspalvelujen tarve kasvaa yleensä iän myötä eikä pääsääntöisesti silloin ole enää työterveyspalvelut saatuvilla. Kokeilu ei sovi kaikille, se on tietenkin selvä. Maassamme on yli 1,3 miljoonaa 65-vuotta täyttänyttä. He ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä.

Yhä useampi suomalainen on terve ja toimintakykyinen vuosikymmeniä eläkkeelle siirtymisensä jälkeen. Ikäero juuri eläkkeelle jääneen ja hyvin ikääntyneen hoivaa tarvitsevan ihmisen välillä voi olla jopa 40 vuotta. Uusi mahdollisuus päästä sujuvammin ja edullisemmin yksityislääkärin vastaanotolle on varmasti monelle lämpimästi tervetullut.

Hoidon jatkuvuutta edistäviä toimintatapoja, kuten omatiimi, -lääkäri ja -hoitaja malleja otetaan käyttöön hyvinvointialueilla kuten myös Helsingissä. Tavoite kaupungissamme on, että varsinkin paljon palveluita tarvitsevat saavat avun jatkossa yhä useammin omalääkäriltä ja omahoitajalta. Tutkimuksen osoittavat, että silloin hoidon laatu paranee, palveluiden kokonaistarve ja myös -kustannukset pienenevät.

Samaan aikaan hyvinvointialueilla kokeillaan myös yrittäjyyteen perustuvaa omalääkärimallia, jossa on työparina omahoitaja. Muissa Pohjoismaissa yrittäjyyteen perustuva ammatinharjoittajamalli osana julkista terveydenhuoltoa on arkipäivää.

Suomessa on uskallettava kokeilla uudenlaisia toimintatapoja ja tehdä tulosten pohjalta uudenlaisia ratkaisuja. Muuten mikään ei muutu. Jonoista on päästävä siihen, että kaiken ikäiset suomalaiset saavat terveyspalvelut oikea- aikaisesti ja yhdenvertaisesti.

Kaupunkisanomat 27-28/2025 - Lehtiluukku.fi

Elokuun myötä on Helsingissä liikenteessä taas noin 6000 uutta ekaluokkalaista. Koulujen alkaessa on välttämätöntä kaikkien tiellä liikkujien terävöittää liikennekäyttäytymistään. Erityisen tärkeä on huolehtia ja muistuttaa nopeusrajoitusten noudattamisesta.

Liikenneturvan tuore karmaiseva mittaustulos osoittaa, että piittaamattomuus nopeusrajoituksista vaarantaa lasten koulutien. Toukokuussa tehdyssä mittauksessa lähes neljä viidestä kuljettajasta ajoi ylinopeudella koulujen lähistöllä oleville suojateille. Ryhtiliike on välttämätön. 

Lasten onnettomuudet tapahtuvat usein tietä ylittäessä. Alhaisempi ajonopeus antaa enemmän aikaa havaita ja reagoida muuttuviin liikennetilanteisiin, kuten esimerkiksi suojatielle tulevaan lapseen. Suojatieonnettomuuksien seurauksien vakavuuden jalankulkijalle ratkaisee nopeus.

Siinä kohtaan, kun 30 km/h ajava on pysähtynyt, 40 km/h ajavalla jarrutus on vasta alkanut ja nopeuttakin on jäljellä reilusti yli 30 km/h. Törmäysnopeudella on suora vaikutus jalankulkijan tai pyöräilijän loukkaantumisriskiin.

Meillä aikuisilla on vastuu siitä, että lasten koulutie on turvallinen. Vastuullinen suojatiekäyttäytyminen, ajonopeuden madaltaminen rajoitusten mukaisiksi ja keskittyminen liikenteeseen ovat turvallisen koulutien mahdollistamisessa A ja O. Syytä on myös teroittaa yhtä lailla pyöräilijöiden ja sähköpotkulautailijoiden roolia liikenneturvallisuuden ylläpitäjänä.

Tarkkaamattomuus liikenteessä on valitettavan yleinen ilmiö, jonka kitkeminen on kaikkien etu. Yhä useamman autoilijan mutta myös jalankulkijoiden, lasten ja aikuisten, huomio on enemmän puhelimessa kuin liikenteessä. 

Meidän aikuisten on olennaista muistaa, että lasten tarkkaavaisuus liikenteessä herpaantuu hyvin helposti. Lapsi ei kykene hahmottamaan liikennettä samalla lailla kuin aikuinen. Lapset harjoittelevat liikenteessä liikkumista ja tarvitsevat aikuisilta selkeitä signaaleja suojatiellä. Monelle lapselle tienylitys on se hankalin paikka. Tästä syystä on tärkeää harjoitella turvallista tien ylittämistä.

Liikenteessä näkee hyvin usein vähältä piti –tilanteita, joissa autoilija ja useammin muutkin ajoneuvot kuten sähköpotkulaudat, ei pysähdy suojatien edessä. Yksikin suojatiekaahari on täysin liikaa.

Kolmen nuoren äitinä muistan hyvin lasten koulun aloittamiseen liittyvän ilon lisäksi myös liikenneturvallisuuteen liittyvät huolet. Ei riitä, että lapset oppivat noudattamaan liikennevaloja. Yhtä tärkeää on opettaa lapsi katsomaan, tuleeko autoja, ja että auto voi tulla ja tuleekin usein, vaikka valo on jalankulkijalle vihreä. Vielä vaikeampaa oli lapsille opettaa, että vaikka yksi auto pysähtyy suojatielle, voivat toisella kaistalla autoilijat vain painaa kaasua.

Asennemuutosta tarvitaan liikenteessä ja varsinkin suojateillä, jotta ne olisivat nimensä veroisia. Liikenneturvallisuus syntyy yhteistyöllä. Jokainen koululainen ansaitsee turvallisen koulutien. Liikenneturvallisuus kuuluu ihan jokaiselle kaupungissa kulkevalle. 

Toivotan hyvää ja turvallista syksyä kaikille Kaupunkisanomien lukijoille 

Sari Sarkomaa 

kansanedustaja

kaupunginvaltuuston -ja hallituksen jäsen 

Kolumni 4.7.2025

Helsingin suunta linjataan uuden kaupunginvaltuuston strategiassa. Valtuustoryhmien neuvottelema esitys hyväksytään elokuussa. Painopisteeksi asetimme sujuvan arjen mahdollistavien perusasioiden kuntoon laittamisen sekä kaupungin ja talouden kasvun edistämisen kestävällä tavalla.

Kunnallisveron ja kiinteistöverojen korotuksista pidättäydytään. Helsingin tulopohjaa ja investointikykyä kasvattavaa yrittäjyys- ja innovaatiopolitiikkaa vahvistetaan. Toimia tuottavuuden parantamiseksi ja saavuttaaksemme edelläkävijäaseman julkisen sektorin työnantajana vauhditetaan. Peruskouluun ja hoitoon pääsyyn panostetaan erityisesti.

Tarjoamme jokaiselle oppilaalle korkeatasoista ja monipuolista opetusta sekä hänen tarvitsemansa tuen. Varmistamme, että tilat palvelevat oppimista ja painettuja oppimateriaaleja on saatavilla. Teemme useita toimia, että opettajalla olisi riittävästi aikaa oppilaille. Alkuopetuksen laskennallista ryhmäkokoa pienennetään kahdestakymmenestä kahdeksaantoista oppilaaseen. Painotetun opetuksen tarjontaa laajennetaan ja lukutaitoa edistetään.

Helsinkiläisten on päästävä jonoista hoitoon. Omalääkäri- ja hoitajamallin käyttöönottoa vauhditetaan. Kiireettömään perusterveydenhoitoon on päästävä 14 vuorokaudessa. Asiakasystävällisiä ja elämää helpottavia digitaalisia terveydenhuollon ja hoivan palveluita otetaan käyttöön. Turvaamme mahdollisuuden asioida muuten kuin digitaalisesti niille jotka sitä tarvitsevat. Jatkossa palveluiden kehittämisessä otetaan vahvemmin huomioon ikääntyneet.

Kaikenikäisten liikuntamahdollisuuksia lisätään. Liikunta on paras lääke. Lenkkipolkujen, kuntoportaiden, pelikenttien, koirapuistojen ja ulkokuntosalien kunnossapidosta ja mahdollisuudesta päästä lähiluonnon äärelle pidetään kiinni. Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia edistetään. 68 vuotta täyttäneille tarjotaan arkisin kello 11–15 maksuton pääsy kaupungin uimahalleihin.

Toimia tehdään siten, että Helsingissä pääsee kulkemaan sujuvasti jalan ja eri kulkumuodoilla ympäri vuoden. Varmistamme, että myös ydinkeskusta on elinvoimainen ja saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Tavoittelemme keskustassa asioivien, asuvien, työssäkäyvien, matkailevien ja eri tavoin viihtyvien ihmisten määrän kasvua.  Helsingin pitää olla vetovoimainen ja viihtyisä ympäri vuoden. Jatkamme ilmasto- ja luontotavoitteidemme toteuttamista. Merellisuus ja Itämeren suojelu näkyvät vahvasti.

Olennaista on, ettei kaupunki tee asioita yksin, vaan entistä enemmän yhdessä asukkaiden, kaupungin henkilöstön, järjestöjen ja yrittäjien kanssa. Ajatukset ja palaute Helsingin kehittämisestä ovat tervetulleita.

Kolumni 11.6.2025

Maahan heitetyt tupakantumpit ovat valitettavan yleinen näky kotikaupunkimme kaduilla, luonnossa ja rannoilla. Nyt niiden rinnalle on ilmestynyt nikotiini- sekä nuuskapusseja, joita löytyy mitä kummallisimmista paikoista.

Tupakantumppi on ollut pitkään maailman yleisin roska. On arvioitu, että luontoon päätyy Suomessa jopa kolme miljardia tumppia. Vaikka tupakoinnin suosio on ollut laskusuunnassa, muiden nikotiinituotteiden käyttö on lisääntynyt. THL:n mukaan nikotiinipusseja käyttää päivittäin työikäisistä viisi prosenttia ja 20–40-vuotiaista miehistä vähintään satunnaisesti jo lähes neljännes.

Käytön yleisyys näkyy myös Suomen rantaroskaseurannassa. Nikotiini- ja nuuskapussit ovat tumppien ohella yleisimpiä roskia. Tupakantumpit ja nikotiinipussit eivät kuulu luontoon. Ne ovat molemmat ympäristömyrkkyjä.

Tumpit on tehty selluloosa-asetaatista, jonka hajoaminen mikromuovihiukkasiksi kestää vuosia. Tumpin sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin ja maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin. Järviin, jokiin tai meriin kulkeutuneet tumpit päätyvät helposti myös ruuaksi linnuille ja mereneläimille, jotka voivat vahingoittua, jopa kuolla.

Sama koskee nikotiinipusseja, jotka aiheuttavat ekosysteemeille pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Nikotiini on myrkky, joka liukenee maahan heitetyistä nikotiinipusseista maaperään. Osa nikotiinipusseista sisältää myös muovia.

Myrkytystietokeskus sai viime vuonna 444 puhelua, jotka koskivat nikotiinipussista johtunutta myrkytystä. Puheluista noin puolet koski alle 2-vuotiaita lapsia. Puhelujen määrä kaksinkertaistui edellisvuodesta.

Koirien ja muidenkin lemmikkieläinten myrkytysten lisääntyminen on havaittu myös Suomen Eläinlääkäriliitossa. Jo yhden pussin syöminen voi aiheuttaa vakavan myrkytystilan tai jopa kuoleman pienemmille lemmikeille.

Nikotiinimyrkytyksen oireet riippuvat annoksen määrästä sekä eläimen koosta. Nikotiinipussit aiheuttavat merkittäviä haittoja yhtä lailla myös luonnonvaraisille eläimille.

Nuuska ja nikotiinipussit kuuluvat sekajätteeseen, samoin tupakantumpit. Tietenkin savukkeet, tuhkat ja tumpit on oltava täysin jäähtyneitä ja kytemättöminä. Tupakantumpit on helppo pakata esimerkiksi matkakokoiseen tuhkakuppiin ennen kuin ne laitetaan sekajäteastiaan.

Roskaantuminen on haitta ympäristölle, terveydelle ja myös viihtyisyydelle. Kaiken lisäksi kaupungin puhtaanapito kuluttaa miljoonia euroja vuosittain kaupunkilaisten verorahoja, joille olisi varmasti tähdellisempää käyttöä. Viisain ja vaikuttavin tapa kitkeä roskaantumis- ja myrkytysongelmaa on laittaa tumpit ja nikotiinipussit asianmukaisesti roskikseen.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja

Kolumni 11.6.2025

Jalankulun sujuvuus ja turvallisuus on aivan keskeistä kaupunkimme viihtyisyydelle ja elinvoimaisuudelle. Helsingissä uusimpana liikkumismuotona yleistyneet sähköpotkulaudat ovat aiheuttaneet paljon huolta. Saamani palautteen mukaan monen helsinkiläisen mitta alkaa olla täynnä holtittomasti kulkuväylille hylätyistä sähköpotkulaudoista ja jalankulkijoiden seassa vaarallisesti kiitävistä sähköpotkulautailijoista. Liikenneturvan kyselyssä lähes puolet vastanneista kertoi pelänneensä kovaa ajavia ja liian läheltä ohittavia sähköpotkulautailijoita ja pyöräilijöitä.

Olemme Helsingin kaupungin voimin jo pitkään esittäneet lakimuutosta, joka antaisi kaupungille enemmän valtaa säädellä sähköskuuttien käyttöä, pysäköintiä ja käyttöaikoja. On mainiota, että eduskunnassa pian hyväksyttävä laki antaa kaupungille vihdoin vahvemmat keinot sähköpotkulautojen hallintaan ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Uuden lain myötä on kaupungissamme tärkeä keskustella ja kuulla tarkkaan asukkaiden näkemyksiä siitä, kuinka jatkossa Helsingissä säätelemme sähköpotkulautailua.

On tervetullutta, että uuden lain myötä sähköpotkulaudan kuljettamiselle asetetaan 15 vuoden alaikäraja. Sähköpotkulaudan ajaminen turvallisesti vaatii sellaisia taitoja ja kokemusta, joita lapsilla ei vielä ole. Se vaatii samantyyppistä osaamista ja kokemusta liikenteestä kuin mopoilu.

Tilastokeskuksen mukaan sähköpotkulautailijoita on menehtynyt Suomessa neljä, joista kaksi on alle 15-vuotiaita lapsia. HUS tiedotti syyskuussa, että noin viiden vuoden seuranta-ajalla sähköpotkulautojen onnettomuuksissa vammautui yli 600 lasta ja nuorta, joiden keski-ikä oli 12–13 vuotta. Vammat ovat yhä vakavampia. Luvut kertovat karua sanomaa ja sen, ettei sähköpotkulauta ole lasten kulkuneuvo.

Laissa korjataan myös kaupunkilaisjärjen vastainen tilanne: Sähköskuutin ja sähköpyörän ajajille ei ole aiemmin ollut promillerajaa. Siten niiden käyttö päihtyneenä ei ole ollut kiellettyä. Olen asian korjausta ajanut pitkään ja olen todella helpottunut, että laki saadaan nyt muutettua.

Jatkossa sähköpotkulaudan ja sähköpyörän kuljettajan promilleraja on 0,5 prosenttia. Nykyisin poliisilla ei ole ollut edes oikeutta puhalluttaa epäiltyjä ilman jo aiheutunutta vaaraa tai tapaturmaa. Uuden lain myötä liikenteenvalvoja saa jatkossa puhalluttaa kuljettajan ja kieltää ajon päihtymyksen vuoksi.

Esimerkiksi HUSin päivystyksiin tulleista loukkaantuneista sähköpotkulautailijoista suuri määrä on ollut päihtyneitä. Loukkaantuneilla on usein keskivaikeita tai tätä vaikeampia vammoja ja vain hyvin harva käytti kypärää.

Sähköpotkulautaonnettomuudet tulevat inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin kalliiksi sekä kuormittavat täysin kohtuuttomasti jo äärirajoilla toimivaa terveydenhuoltoamme.

On erittäin kannatettavaa, että sähköpotkulaudalla ajajille tulee uuden lain myötä myös vastaavanlainen vahva suositus käyttää kypärää kuin pyöräilijöillä on jo pitkään ollut.

On mainiota, että Helsingissä on käynnissä useita hankkeita jalankulkijoiden turvallisuuden parantamiseksi. Tarkoitus on mm. tarkastella jalankulkijoiden teiden ylityspaikkoja ja tehdä niihin tarvittavia parannuksia. Työn alla on myös toimia talvikunnossa pidon laadun kohentamiseksi.

Helsingissä talvikuukausina käytettävät liukkaudentorjunta-aineet, kuten kalsiumkloridi, ovat aiheuttaneet huolta monille asukkaille, erityisesti koiranomistajille. Olen saanut paljon palautetta tästä aiheesta ja huolta koirien terveydestä talvella.

Kalsiumkloridi on erittäin haitallista koirille – se voi aiheuttaa kipua, ihoärsytystä ja jopa kemiallisia palovammoja. Kalsiumkloridin nielaiseminen voi puolestaan aiheuttaa vakavia vaivoja.  Ainetta päätyy koiran suuhun helposti, sillä kivistävien tassujen nuoleminen on koiralle luonnollinen reaktio.

On ilo todeta, että Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi esitykseni kalsiumkloridin ja natriumkloridin käytön vähentämisestä kaupungin talvikunnossapidossa. Tavoitteena on luopua eläimille ja luonnolle haitallisista aineista samalla, kun varmistetaan, ettei liukkaus aiheuta vaaratilanteita ihmisille. Tämä on askel koiraystävällisempään kaupunkiympäristöön.

Kuulen mielelläni ajatuksia ja palautetta siitä, miten voimme yhdessä edistää turvallisempaa ja sujuvampaa kaupunkiliikennettä sekä kotikaupunkimme viihtyisyyttä. 

Yrittäjien kuntabarometrissa 2024 Helsinki romahti suurten kaupunkien häntäpäähän. Tähän vaikuttivat kokemukset yritysten tarpeiden sivuuttamisesta. Esille nousivat erityisesti kaupunkirakenteen ja liikenteen muutokset.

Helsingin Yrittäjät ovat oikeassa vaatiessaan tiiviimpää yhteistyötä kaupungin ja yritysten välillä. Yritysten tarpeiden ymmärtäminen ja toimiva yhteistyö ovat edellytyksiä kaupungin elinvoiman kasvulle ja kehitykselle.

Yhteistyö yritysten kanssa on myös avaintekijä siihen, että saamme kotikaupunkimme sydämen taas sykkimään. Helsingin keskustan elinvoimaa ovat koetelleet isot haasteet. Etätyön lisääntyminen, kulutustottumusten muutokset ja liikenteen ongelmat näkyvät ydinkeskustan näivettymisenä.

Olemme asettaneet Helsingin kaupungin tavoitteeksi saada keskusta-alueelle 10 000 uutta asukasta ja saman verran uusia työpaikkoja. Lisäksi ydinkeskustasta on tarkoitus tehdä kohtaamispaikka, joka houkuttelee ihmiset viihtymään. 

Kaupunki on sitoutunut edesauttamaan vetovoimaisten tapahtumien syntymistä, ja tarjontaa on tarkoitus lisätä laajemmin kesäsesongin ulkopuolelle. Elinvoiman kulmakiviä ovat myös ravintolat, kahvilat, mielenkiintoiset liikkeet ja palveluyritykset.

Liikenteen sujuvuus ja saavutettavuus ovat myös elintärkeitä. Keskustaan täytyy päästä helposti kaikilla kulkumuodoilla. Logistiikan ja asiointiliikenteen toimivuus on varmistettava. Tämä edellyttää myös maanalaisen liikenteen kehittämistä. Katutöiden aikataulutusta ja viestintää on parannettava, jotta yritysten toiminta eikä kaupunkilaisten arki kärsi kohtuuttomasti.

Matkailun edistäminen on aivan keskeisessä roolissa keskustan elinvoiman vahvistamisessa. Kun matkailijat käyvät kaupunkimme ravintoloissa, kahviloissa ja kaupoissa sekä hotelleissa, ylläpitävät he samalla moninaisempia palveluja meille helsinkiläisille. 

Helsingin on kirittävä tavoitteessaan parantaa kilpailuasetelmaansa kulttuurin, urheilun ja muiden suurtapahtumien sekä etenkin kansainvälisten kongressien ja messujen isäntäkaupunkina yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

Helsingin on ennen kaikkea kyettävä palvelemaan yrityksiä ja tapahtumajärjestäjiä yhden luukun periaatteella. Tilojen ja alueiden käyttöä tapahtumiin ja kulttuuritoimintaan on helpotettava ja turhaa sääntelyä kevennettävä.

Helsingin on tehtävä enemmän yhdessä asukkaiden, yrittäjien sekä järjestöjen kanssa ja vähemmän yksin.

Kolumni 7.4.2025

Helsinkiläisten on saatava parempaa vastinetta verorahoilleen. Jonot erikoissairaanhoitoon ja peruspalveluihin ovat pitkiä.

Sovimme Helsingin budjettineuvotteluissa valtuustoryhmien yhteiseksi tavoitteeksi helsinkiläisten palvelujen kehittämisen. Sovimme, että kiireettömän perusterveydenhuollon lääkäriajan saisi viimeistään 30 vuorokauden ja hoitaja-ajan 14 vuorokauden kuluessa.

Hoidon jatkuvuutta edistävä omatiimimalli otetaan koko Helsingissä käyttöön. Tavoite on, että varsinkin paljon palveluita tarvitsevat saavat avun jatkossa yhä useammin omalääkäriltä ja omahoitajalta. Silloin hoidon laatu paranee, palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät.

Helsingin ja Helsingin yliopistollisen sairaala HUS:n toimintaa vaikeuttaa merkittävästi edellisen hallituksen tekemä aluehallintouudistuksen rahoitusmalli. Lainsäädäntöä on muutettava ja korjattava torsoksi jäänyttä rahoitusmallia.

Nykyinen rahoitusmalli ei huomioi riittävästi HUS:n kustannusrakennetta eikä opetuksen ja tutkimuksen tarpeita. Erityistason sairaanhoitoon, kuten elinsiirtoihin ja lasten sydänkirurgiaan, tarvitaan suoraa valtion rahoitusta.

HUS:n henkilöstön laadukkaan työskentelyn ja erikoissairaanhoidon jonojen purkamiseksi Helsingin kaupunginhallituksessa olemme esittäneet nykyistä korkeampaa rahoitusta HUS-yhtymälle. Rahoitus tulee rahoitusmallin myötä Helsingiltä ja neljältä Uudenmaan hyvinvointialueelta. Emme valitettavasti ole saaneet ehdotuksellemme vielä riittävää kannatusta.

Kaiken lisäksi ministeriössä on ollut valmistelussa lakiesitys, joka leikkaisi Helsingin soterahoitusta kertaluontoisesti 35 miljoonalla eurolla ja rankaisisi vastuullisesta taloudenpidosta.

Olemme antaneet asiasta vahvaa palautetta, ja korjaustoimia on luvattu tehtävän. Helsingin on voitava luottaa siihen, että hyvä taloudenpito kannattaa. Edellisen hallituksen rakentama rahoitusmalli on jo ennestään Helsingille epäedullinen.

Helsinkiläisten hoitoon pääsyn turvaaminen edellyttää toiminnan kehittämistä ja kaupunkimme sote-ammattilaisten ja asukkaiden näkökulmien parempaa huomiointia. Helsingin ja HUS:n on oltava esimerkillisiä työnantajia, vaikka aluehallintomalli on ajanut pääkaupunkiseudun taloudellisesti tiukille.

Meidän helsinkiläisten päättäjien keskeinen vaikuttamiskohde on oltava se, että pääkaupunki saisi pitää oikeudenmukaisemman osuuden verotuloistaan.

Kotitalousvähennys on tuonut maahamme kulttuurin ostaa palveluja oman arjen sujumisen ja kotona pärjäämisen tueksi. Vähennys on tuonut lisää eri alojen palveluyrityksiä, uutta työtä ja reilua kilpailua samalla, kun se on tehnyt harmaan talouden harjoittamisesta vähemmän kannattavaa.

Kotitalousvähennystä on pienennetty valtion valtavan velan tasapainottamistalkoissa. Nyt esimerkiksi remontointi- tai siivouspalvelun verovähennys on merkittävästi pienempi kuin viime vuonna.

Hallitusohjelmaan on viisaasti kirjattu: vahvistetaan palvelutalouden kasvuedellytyksiä. Parhaillaan valmistellaan hallituksen puoliväliriihtä, jossa on tarkoitus päättää erityisesti kasvutoimista.

Puoliväliriihessä on perusteltua arvioida kotitalousvähennyksen mahdollista korottamista ja kehittämistä. Kotitalousvähennys lisää kotitalouksien ostovoimaa, kaikenikäisten ihmisten mahdollisuuksia ostaa itselleen apua ja palveluita.

Suomi tarvitsee kotimaista kasvua, eikä sitä synny ilman yksityisiä palvelualoja, jotka muodostavat jo yli puolet bruttokansantuotteesta. Vähennys on mahdollistanut mm. siivous- ja hoivapalveluiden sekä nyt myös kotikuntoutuksen ostamisen eli omasta toimintakyvystä huolehtimisen edullisemmin.

Kotitalousvähennys on tärkeä tuki senioreille, jotka tarvitsevat säännöllistä apua kotona pärjäämiseen. Se on monelle olennainen kotona asumisen mahdollistaja, joka siirtää tarvetta raskaimpiin palveluihin. Kotitalousvähennyksen korottaminen ja kehittäminen tuo useammalle suomalaiselle, lapsiperheistä ikäihmisiin, mahdollisuuden sen hyödyntämiseen.

Arvioinnin paikka on myös siinä, että asunto-osakeyhtiön osakkailla ei ole oikeutta kotitalousvähennykseen yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Omakotiasukkailla sen sijaan on oikeus tehdä vähennys vastaavista korjauksista.

Tilanne on eriarvoinen, koska osakas joutuu maksamaan osuutensa aivan samalla tavalla. Asia on perusteltua arvioida myös ympäristön ja energiatehokkuuden näkökulmasta. Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöiden asukkaille vahvistaisi Suomen asuinrakennuskannan keskimääräistä energiatehokkuutta.

Monille palkansaajille ja eläkeläisille korkeiden asumiskustannusten Helsingissä taloyhtiöissä tehdyt remontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja.

Hallituksen kokoontuessa arvioimaan työtään huhtikuun puoliväliriiheen, on se kotitalousvähennyksen kehittämisen tarkasteluun oikein sopiva paikka.

Munkki-lehti 20.2.2025

Keskusrikospoliisin selvitykset paljastavat rujon todellisuuden, jossa maamme lapsia elää. Entistä nuorempien tekemien vakavien rikosten määrä kasvaa vauhdilla. Rikosten uhrit ovat yhä nuorempia. Jengi pahoinpitelee lapsen bussissa varastaakseen kengät lapsen jaloista. Katujemme turvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan vaikuttavampia keinoja.

Kovassa rikoskierteessä olevat lapset on useimmin sijoitettu lastensuojelulaitoksiin, joista karkaa vuosittain lähes 4000 lasta. Karanneet lapset, ns. hatkalaiset, jatkavat rikosten tekemistä lähes keskeytyksettä.

Hatkalaiset ovat nykyajan katulapsia, jotka elävät järkyttävissä oloissa. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen ehdotuksen pohjalta on valmistelussa suljetumpaa hoitoa antavia lastensuojelulaitoksia. Tavoite on saada lapset pois kadulta, rikoskierre katkaistua ja tarjota kokonaisvaltaisesti apua.

Lasten rikosten taustalla on usein syrjäytymistä, kasautuneita ongelmia ja rikkinäisiä koteja. Moni on jäänyt ilman aikuisen apua ja aikaa. Turvattomuus jättää nopeasti jälkensä mieleen sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen.

Tällä eduskuntakaudella tehdyt päätökset lisävoimavaroista nuorisotyöhön, mielenterveyden chattipalveluihin, ensi- ja turvakodeille sekä nuoriso- ja jengirikollisuuden ja koulukiusaamisen kitkemiseen ovat tarpeen.

Lisäksi lastensuojelulaki uudistetaan, lasten ja nuorten terapiatakuu toteutuu, koulujen valtuuksia puuttua kiusaamiseen ja mobiililaitteiden käyttöön lisätään. Kiusatun lapsen oikeusturvaa vahvistetaan. Peruskoulun oppimisen tuki on uudistettu. Laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen panostamisella on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten elämään.

Ennaltaehkäisy on aina ensisijaista, mutta sen rinnalle tarvitaan myös kovempia toimenpiteitä. Eduskunnassa käsittelemme esitystä jengirikollisuuden kitkemiseksi. Uhrin nöyryyttämisestä esimerkiksi kuvaamalla ja levittämällä tekoa eteenpäin tulee jatkossa ankarampi rangaistus. Alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena rikoksen tekemisessä säädetään rangaistavaksi erillisenä rikoksena.

Helsingin kaupunginhallituksessa saimme juuri pyynnöstäni katsaukseen toimista, joita kouluissamme tehdään. Erityisen tärkeää saada perheiden ja koulun, mutta myös poliisin yhteistyö sujumaan varhaisen puuttumisen mahdollistamiseksi. Kun puhutaan lapsista ja nuorista, on vanhempien ja perheen tukeminen kasvatusvastuussa olennaista.

Helsingin on oltava turvallinen paikka asua ja elää kaikenikäisille.

Kaupunkisanomat 20.2.2025

Iloitsen merkittävästä työvoitosta: eduskunnassa on valmistunut mietintö lakimuutoksesta, jonka myötä lumen kaataminen mereen kielletään. Lakimuutos astuu voimaan, kun se on käsitelty täysistunnossa.

Hallitusohjelmaneuvotteluissa sitouduimme lopettamaan saastuneen lumen kaadon vesistöihimme. Kirittääkseni asiaa jätin uudestaan viime kaudella eduskunnassa tekemäni lakialoitteen. Nyt eduskunta on viimein hyväksymässä lakimuutoksen. Itämerta on suojeltava talvellakin.

Kun aurattua lunta kaadetaan mereen, sinne päätyy samalla huomattava määrä roskaa ja muita vahingollisia aineita. Roskasta valtaosa on erilaisia muoveja ja tupakantumppeja, jotka jauhautuvat edelleen pienemmäksi mikromuoviksi. Kielto ei poista yksin rannikkovesien roskaantumisongelmaa, mutta on osa ratkaisua.

Itämeri ja sen rannat ovat meille helsinkiläisille tärkeitä. Ikävä kyllä kaupunkimme rannat ovat hyvin roskaantuneita ja roskia löytyy lähes kaikkialta. Kotimeremme pelastamiseksi tarvitaan lisätoimia. Viime kesänä rannoiltamme kerättiin lähes 100 kuutiometriä roskaa. Roskien siivoaminen kuluttaa valtavasti kaupungin veroeuroja.

Roskaantuminen aiheuttaa haittaa ympäristölle, eläimille ja ihmisten terveydelle sekä vähentää kaupunkimme viihtyisyyttä. Meressä jäte on haitallista. Esimerkiksi muovi jauhautuu mikromuoviksi, joka ei häviä merestä ehkä koskaan. Tupakantumpeista ja muista jätteistä liukenee veteen myrkkyjä. Runsasluminen talvi on Itämerelle erityinen rasitus. Keskivertotalvena kaduilta auratun ja mereen kipatun lumen mukana valuu useita tuhansia kiloja roskaa ja kymmeniä miljoonia mikromuovipartikkeleita Itämereen. Helsinki ajaa lunta mereen, vaikka valtuusto on toisin vaatinut.

Kaupunginvaltuusto on kokoomuksen aloitteesta linjannut, että likaisen lumen kaatamiselle mereen on löydettävä ympäristön kannalta kestävämpi vaihtoehto. Tehtävä ei ole helppo, mutta se ei ole perustelu syy liata vesistöjemme. Helsingin on asia vihdoin laitettava kuntoon, koska likaisen lumen vesistöihin kaatamisen kieltävä lakiesitys hyväksytään pian.

Me helsinkiläiset voimme vaikuttaa kaupunkimme ja vesistöjen roskaantumiseen hyvin helpolla tavalla: huolehtimalla omat roskat roskiksiin.

Ilman ihmisen apua ja vastuullisia päätöksiä, ei Itämeren pelastaminen onnistu. Ihmisen on oltava Itämeren puolella.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.