fbpx Siirry sisältöön

Pääministeri Marinin hallituksen päätös lakkauttaa kansallinen muistiohjelma oli monelle järkytys. Muistiohjelman avulla on lisätty tietoisuutta muistisairauksista sekä rakennettu muistiystävällistä Suomea. Maassamme sairastuu vuosittain arviolta noin 14 500 ihmistä johonkin dementoivaan sairauteen. Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta, joista 7 000-10 000 on työikäisiä ihmisiä. Olemme vedonneet muistiohjelman jatkon puolesta ministeri Kiuruun toistuvasti, mutta ilman tulosta. 

Huolestuttavaa on, että merkittävä osa muistisairaista jää vaille tarvitsemaansa diagnoosia ja hoitoa. Diagnoosin viivästyminen hidastaa hoitoon pääsyä, lisää inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Erityisesti työikäisten muistisairauden oireet sekoittuvat helposti uupumus- ja masennusoireisiin. Työikäiset muistisairaat tarvitsevat erityistä, kohdennettua tukea. Muistisairauksiin liittyvät asenteet estävät edelleen hoitoon hakeutumista. 

Kansallinen muistiohjelma on toiminut muistipolitiikan perustana. Sillä on vauhditettu oikea-aikaisen hoidon aloittamista ja muistisairaiden aseman parantamista. Tarvitsemme edelleen vahvoja toimia sairauden ennaltaehkäisyyn, hoitoon, kuntoutukseen sekä sairastuneiden arjen ja oikeuksien tukemiseen. On tärkeää, että muistisairaat ja heidän läheisensä voivat elää omannäköistä ja hyvää elämää. Kansallinen muistiohjelma on tässä työssä ollut tärkeä ja vahvin työkalu.

Muistiohjelmalla on saatu paljon aikaan eri toimijoiden yhteistyössä. Pidän tärkeänä, että tätä työtä jatketaan ja muistiohjelman jatkosta tehdään viipymättä päätös.

Tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan julkisen sektorin, järjestöjen ja yritysten kesken. Helsingin muistiyhdistys tekee kaupungissamme korvaamatonta työtä muistisairaiden ja heidän omaistensa parhaaksi. 

Muistiohjelmalla on tuettu myös kuntapäättäjien työtä. Juuri nyt tarvittaisiin tutkittuihin suosituksiin ja hyviin käytäntöihin perustuvaa valtakunnallista ohjelmaa, jolla juurrutettaisiin muistisairaiden hyvät palvelut sekä itsemääräämisoikeuden vahvistaminen koko maassa.

Jokaisella muistisairaalla ihmisellä on oikeus elää omannäköistä elämää sekä elämänlaatua ylläpitävään tukeen ja hoitoon. Hyvään elämään kuuluu aivoterveellinen ravitsemus, liikunnan edistäminen ja kuntoutus. Tutkimukset osoittavat liikunnan edistävän aivoterveyttä elämän kaikissa vaiheissa.

Kannan huolta siitä, että monet muistisairaat ja heidän läheiset ovat jääneet ilman palveluita koronaepidemian aikana. On tärkeää, että Helsingissä varmistetaan omaishoitajien mahdollisuus pitää vapaapäiviä. Yhtälailla intervallihoidon on toimittava. Hoitokotien toiminnan sääntöjä on arvioita niin, että ihmisten oikeuksia kunnioitetaan. Ihmiselle kuuluu iästä ja sairaudesta riippumatta oikeus tavata puolisoaan, läheisiään ja liikkua. Kaupungin on palveluiden järjestämisessä pidettävä kiinni siitä, että ihmisten oikeudet toteutuvat ja itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan myös koronaepidemian aikana.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja 

Muistiliiton varapuheenjohtaja

Julkaistu Töölöläisessä

Oppivelvollisuuden pidentämisen kannattajat näyttävät katoavan yksi toisensa jälkeen.

Eikä ihme. Vasemmistovihreän hallituksen suurimpana sivistys- ja tasa-arvotekonaan julistama oppivelvollisuuden pidentäminen on osoittautumassa koulutusleikkaukseksi. Hallituksen lakiesitys herättää lausuntokierroksella kasvavaa huolta ja vastustusta.

Myötämielisemmästä päästä on Kuntaliiton lausunto, jossa uudistus kohteliaasti tyrmätään todeten, että oppivelvollisuusiän nostamista tulee siirtää koronatilanne ja sen vaikutukset huomioiden. Kuntaliitto toteaa myös, että mikäli hallitus ei varaa uudistuksen toteuttamiseksi riittävää rahoitusta, ei uudistusta tule toteuttaa.

Täysin mahdotonta uskoa, että kukaan Helsingin kaupungin virkamiesten valmisteleman lausuntoesityksen luettuaan enää hallituksen esitystä kannattaisi. Sen verran perusteellisesti hallituksen esityksen ongelmat on lausunnossa käsitelty. Virkamiesarvion mukaan oppivelvollisuuden pidentämisesityksen kokonaiskustannukset olisivat Helsingissä yli 40 prosenttia suuremmat, mitä hallitus esityksessään väittää. Esitys on siis täysin alibudjetoitu ja on virkamiesarvioiden mukaan vaarassa johtaa kustannusten karsimiseen opetuksen laadusta ja määrästä.

Virkamiesten arvion mukaan uudistus vaikeuttaa koronakevään aikana syntyneiden ongelmien korjaamista. Olen täysin samaa mieltä. Rahat tarvittaisiin koronakriisissä revenneiden oppimisen aukkojen ja erojen kuromiseen, lasten ja nuorten tukemiseen sekä opetuksen voimavarojen turvaamiseen. Oppivelvollisuuden venytysesitys ei vastaa näistä mihinkään. Päinvastoin ideologinen tavoite pidentää oppivelvollisuutta on jyräämässä oppimisen häiriöistä vakavimmin kärsineiden lasten oikeuden riittävään tukeen.

Virallisesta lausunnosta päättää Helsingin kaupunginhallitus, mutta on vaikea kuvitella, että se jättäisi omien virkamiesten vakavia huomioita ja asiantuntevia arvioita kuulematta.

Oppivelvollisuuden pidentämiselle on viisasta tehdä samoin kuin tehtiin silloin, kun asiaa ajoi opetusministerinä Krista Kiuru (sd.). Uudistus kuopattiin. Silloin eräs vihreä kansanedustaja totesi: Minusta sosiaalidemokraattien pitäisi kysyä itseltään, että onko se sitten erityisen sosiaalidemokraattista antaa sellaista esitystä, joka johtaa siihen, että heikoimpien oppilaiden asema kunnissa heikkenee entisestään. Toivon, että vihreät ja muut hallituspuolueet tekevät tämän kysymyksen nyt itselleen.

Oppivelvollisuuden pidentäminen ei paranna koulutuksen laatua eikä tuo lisätukea oppimiseen vaikeimmassa asemassa oleville nuorille, eikä takaa toisen asteen tutkinnon suorittamista. Hallituksen lakiesityksen mukaan oppivelvollisuus päättyisi, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta. Tämä tarkoittaa, että oppivelvollisella on edelleen mahdollisuus keskeyttää opinnot saamatta tutkintoa valmiiksi.

On huomattava, että oppivelvollisuus ei itsessään tuo lisää tukea niille nuorille, joiden elämäntilanne on vaikea ja opiskeluvalmiudet ovat heikot toisen asteen opintojen suorittamiseen.

Perustietojen ja -taitojen puute on ydinsyy, miksi toisen asteen tutkintoa ei suoriteta vaan opinnot keskeytyvät. Vakavia syitä toisen asteen tutkinnon keskeyttämiseen ovat myös mielenterveys- ja päihdeongelmat. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei vastaa näistä mihinkään.

Resurssit on laitettava lasten varhaiseen tukemiseen ja opetuksen voimavaroihin, jotta jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta riittävän osaamisen, joka kantaa vähintään toisen asteen tutkintoon. Se on Suomen tärkein tavoite.

Julkaista Verkkouutisten blogissa 31.5.20

Eduskunnan puhemiehelle

Kaikista toimialoista ravintola- ja majoitusala on koronaepidemian pahimmin taloudellisesti runtelema. Ravintola-ala on merkittävä työllistäjä suoraan ja välillisesti, ja sen kotimaisuusaste on korkea. Ravintolayritysten pääsemiseksi kannattavalle uralle olisi erityistuen yhteydessä tehtävä myös esityksiä, joilla edesautettaisiin ravintoloiden mahdollisuutta palata omilla jaloilla seisovaan kannattavaan liiketoimintaan loppuvuoden aikana, vaikka ravintoloiden toiminta tulee olemaan ainakin osin rajoitettua ja asiakkaiden paluu vanhan liiketoiminnan asiakkaiksi epävarmaa. Ravintoloiden toiminta tulee kesäkuun alusta lähtien olemaan mahdollista, mutta tavanomaista selvästi heikommin kannattavuusedellytyksin.  

Eduskunta käsitteli tiistaina 26.5.20 hallituksen esitykset laiksi ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä sekä tartuntalain väliaikaisesta muuttamisesta.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä esitti ravintoloiden ahdingon helpottamiseksi, että hallituksen tulisi tuoda viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi alkoholilain muutosesitys, jolla sallittaisiin väliaikaisesti viinien ulosmyynti ravintoloista. Kokoomus esitti myös ravintolatoimintaan kohdistuvan arvonlisäveron väliaikaista alentamista. Kokoomus on jo aikaisemmin esittänyt, että hallitus toisi eduskunnalle viipymättä esityksen pienpanimoiden etämyynnin sallimiseksi.

Lakiesitysten käsittelyn yhteydessä ei käynyt selväksi hallituksen linja näiden ravintoloille tärkeiden helpotusten osalta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä ravintoloiden alkoholijuomien ulosmyynnin sallimiseksi?

Mitä hallitus aikoo tehdä tavintolatoimintaan kohdistuvan arvonlisäveron väliaikaiseksi alentamiseksi?

Mitä hallitus aikoo tehdä pienpanimoiden etämyynnin sallimiseksi?

Helsingissä 28.5.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Pääministeri Marinin hallituksen on syytä tehdä valtiokeskeiseen toimintatapaansa muutos. Yhteistyön ohuus pääkaupunkiseudun kanssa kriisin hoidossa on ollut virhe. Käyttämätön kaupunkipolitiikka on valjastettava voimavaraksi, kun koronaepidemian vaurioita korjataan. Maan kasvun veturi on otettava kumppaniksi. Helsingissä on mittava osaaminen ja sinne globaalissa maailmassa uudet ilmiöt ensimmäisenä tulevat. 

Koronaepidemia on koitellut koviten Helsinkiä. Koronatarunnoista noin 40 prosenttia on ollut Helsingissä. Kiitos suomalaisille, jotka ovat sisukkaasti noudattaneet ohjeita, koronatartunnat ovat taittuneet. Sen sijaan rajoitteiden purkamisessa on hallitus kompastellut. Koska elinkeinorakenteemme on palveluvaltainen, ovat koronarajoitukset tuoneet paljon lomautuksia ja irtisanomisia. Hallituksen viivästyneet toimet ravintola- ja matkailualan tukemisessa ja yrittäjille nopean suoran tuen tuomisessa ovat entisestään vaikeuttaneet yrittäjien tilannetta. Hallituksen on pystyttävä parempaan. Talouden pyörät on saatava turvallisesti ja ripeästi käyntiin. 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille on tulossa koronaepidemiasta vuosien 2020-2021 osalta 200 miljoonan euron lisäkustannukset. On tärkeää, että valtio korvaa  kasvavat kustannukset suoraan HUS:lle. Myös Helsingin koronakustannukset ovat suuret.

Hallituksen on pidettävä kiinni siitä, että valtion talouden tukikokonaisuus ja kompensaatio kunnille kohdennetaan koronasta aiheutuneiden tulomenetysten ja menolisäysten mukaisessa suhteessa, eikä aluepoliittisin perustein. Tämä on erityisen tärkeää Helsingin verotulon menetysten osalta. 

Helsingin seudun uuden maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen aikaansaaminen on välttämätöntä niin, että valtio sitoutuisi suuriin ja nopeasti käynnistettäviin liikenneinvestointehin. Sopimuksella on mahdollista edistää koko maan koronakriisistä palautumista ja vauhdittaa kestävän kasvun liikennejärjestelmää, asumista ja muuta elinympäristöä. Valtiovallan toimet saisivat uudenlaista vaikuttavuutta, kun sopimuksellisuutta pääkaupunkiseudun kanssa lisättäisiin myös muissa asioissa.

Pula osaajista on kasvun ja työllisyyden jarru pääkaupunkiseudulla. Olemme johtamani Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan voimin vaatineet korkeakoulujen lisäpaikkoja pääkaupunkiseudun korkeakouluihin. Tämä on perusteltua myös alueellisen tasa-arvon kannalta. Alueellamme on alitarjonta aloituspaikoissa suhteutettuna ylioppilastutkinnon suorittaneisiin. Usea taho on yhtynyt vaateeseen lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja, enää puuttuu hallituksen kanta. Esitys määrärahoista tehtävä niin, että aloituspaikkoja voidaan lisätä jo ensi syksylle. Hallituksen pitää antaa kesäkuun lisätalousarviossa eduskuntaan myös esitykset liikenneinvestointihankkeista sekä koronakriisin Helsingille ja HUS:lle tuomien menetysten kompensaatiosta. Suomen nousu koronakriisistä ja työllisyysasteen nosto pohjoismaiselle tasolle ei onnistu ilman vahvaa metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa. 

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu Helsingin uutiset -lehdessä 23.5.2020

Suomi on aina pärjännyt korkealla osaamisella ja sivistyksellä. Se on kansakuntamme tärkein pääoma. Koronaepidemian tuomassa taantumassa on viisasta investoida koulutukseen.

Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen on vahvat perustelut. Maamme koulutustason nosto, hakijasuman purkaminen sekä alojen ja alueiden osaajapula. On vakavaa, ettei Marinin hallitus ole varannut eduskunnan käsittelyssä olevaan koko eduskuntakautta koskevaan julkisen talouden suunnitelmaan lisäaloituspaikkoihin määrärahoja. Ei vaikka asia on luvattu hallitusohjelmassa.

Ahkerasti pääsykokeisiin lukeville nuorille ja koko maamme tulevaisuudelle tervetullut puheenvuoro tuli opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäälliköltä Anita Lehikoiselta. Hän linjasi, että ensi syksyn aloituspaikkojen määrärahaa kaavaillaan kesäkuussa eduskuntaan tuotavaan lisäbudjettiin. Olemme kokoomuksen sivistysvaliokuntaryhmän voimin ajaneet aloituspaikka- ja määrärahalisäystä samoin moni muukin taho kuten maamme korkeakoulut. 

Korkeakoulujen sisäänpääsystä on tullut tulppa tai pullonkaula, jonka seuraukset näkyvät pulana osaavasta työvoimasta. Teollistuneiden maiden järjestö OECD patisti viime vuonna julkaistussa maaraportissaan Suomea korjaamaan tämän epäkohdan.

Pula osaajista on kasvun ja työllisyyden jarru erityisesti pääkaupunkiseudulla. Olemme johtamani Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan voimin vaatineet korkeakoulujen lisäpaikkoja erityisesti pääkaupunkiseudun korkeakouluihin. Tämä on perusteltua myös alueellisen tasa-arvon kannalta. Alueellamme on alitarjonta aloituspaikoissa suhteutettuna ylioppilastutkinnon suorittaneisiin. 

Kevät on poikkeuksellinen kevään ylioppilaille ja pääsykkeisiin valmistautuneille hakijoille. Varsinkin kun yliopistot muuttivat valintamenettelyä kesken yhteishaun. Oikeusasiamies tutkii päätöksen lainmukaisuutta. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisen kautta useampi nuori pääsisi korkeakouluun sisään onnellisena päätöksenä tälle raskaalle keväälle.

Usea taho on yhtynyt vaateeseen lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja, enää puuttuu hallituksen kanta. Tiedeministeri Hanna Kososen puheenvuoroa odottaa nyt koko Suomi. Tiedeministerin pitää olla osaamisen, korkeakoulujen ja nuorten puolella. Suomi nousee koronanepidemian alhosta vain osaamisella.

Lämpimästi tervetuloa mukaan järjestämilleni etäkahveille ke 11.6 klo 18-19.15. Voit ilmoittautua mukaan lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Etäkahvit järjestetään Teamisissa. Saat tarkemmat osallistumisohjeet ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen ennen tapahtumaa. Tervetuloa mukaan!

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu Munkin Seutu -lehdessä

Koronavirus on muuttanut kaikkien suomalaisten elämää. Moni on huolissaan omasta ja läheistensä terveydestä sekä siitä mitä tuleva tuo tullessaan. Eduskunnassa teen osaltani kaikkeni, että koronaviruksen tuomasta tilanteesta selvitään parhaalla mahdollisella tavalla. Käsittelemme eduskunnassa tiiviillä aikataululla poikkeusoloihin liittyviä esityksiä ja yhteistyö on aiempaakin tärkeämpää.  Olennaista on myös se, että eduskunta arvioi tarkkaan hallituksen toimia ja tekee aktiivisesti ehdotuksia.

Olen ollut siinä kansanedustajien ja asiantuntijoiden joukossa, joka kriisin alusta vaati Helsinki-Vantaan lentokentälle saapuville karanteenia ja selkeitä ohjeita. On huolestuttavaa, että tuhansien epidemia-alueelta palaavien siirtymistä kotiin karanteeniin tai terveydenhuoltoon ei ajoissa eikä riittävästi opastettu eikä valvottu. On tärkeää, että nyt lentokentillä ja satamissa on toimia, joilla pyritään estämään koronaviruksen leviäminen maahamme.

Terveydenhuollon ammattilaisena olen kriisin alusta asti tehnyt työtä sen eteen, että suojavarusteiden riittävyydestä huolehditaan. Toimin eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa, jossa saimme lisättyä hallituksen esittämää enemmän valtion budjettiin määrärahoja terveydenhuollon toimintakyvyn ylläpitämiseen, henkilöstön suojavarusteiden hankintaan ja koronavirustestien tekemiseen.

Helsinki ja useat meistä kansanedustajista olemme viikkoja varoittaneet hallitusta suojavarustepulasta. Pormestarimme Jan Vapaavuori on ollut vahvasti ja kiitettävästi johtamassa Helsingin toimia koronakriisistä selviämiseksi.

On helpottava uutinen, että perään kuuluttamamme kotimainen suojavarusteiden valmistus käynnistyy. Nyt on laitettava myös koko suomalainen osaaminen suojainten kansainvälisiin ostoihin. Helsingissä on pelkästään kotihoidon käyntejä päivässä lähes 9000. Suojavarusteita tarvitaan paljon ja nopeasti lisää. Suojavarusteet ovat täysin välttämättömiä koronaviruksen vastaisessa taistelussa.

Terveydenhuollon henkilöstö ja muut etulinjassa työtä tekevät tarvitsevat työssään kaiken tuen, viimeisempään tietoon perustuvan suojainten selkeät käyttöohjeet sekä ohjeiden mukaiset suojavarusteet.

On vakavaa, että koronavirus on tunkeutunut vanhusten hoivakoteihin. Olennaista on huolehtia, että vanhusten palveluissa on riittävät suojavarusteet. Tehostetuilla toimilla on mahdollista pelastaa henkiä ja estää epidemian ryöpsähtäminen. 

Koronavirustestaus on tuotava viipymättä laajasti ja hyvin matalalla kynnyksellä sote-henkilöstön saataville. Koronatestien määrää on merkittävästi lisättävä taudin leviämisen ehkäisemiseksi ja henkilökunnan työturvallisuuden parantamiseksi. Erityisesti testausta tarvitaan nyt riskiryhmiä hoitavan henkilöstön keskuudessa. Myös vasta-ainetestejä on käytettävä. Testit ovat tärkeitä myös ihmisten turvallisen työhön palaamisen mahdollistamiseksi ja yhteiskunnan kriisistä normaaliin elämään palaamisessa.

Asiantuntijoiden mukaan 70 vuotta täyttäneillä ja muilla riskiryhmiin kuuluvilla on kohonnut riski saada koronavirustartunnasta vakavia oireita ja siksi heidän suojaamisensa tartunnoilta on tärkeää. Suositusten mukaan vain välttämättömät terveydenhuolto-, kauppa- ja apteekkikäynnit sallittaisiin. Liikunta ja ulkoilu on myös sallittua ja mielestäni suositeltavaa, mutta kohtaamisia vältettävä.

Suomessa on yli 800 000 yli 70-vuotiasta ihmistä, joten heidän elämäntilanteensa ja myös avuntarpeet ovat kovin erilaisia. Helsingin kaupunki, seurakunnat ja yritykset ovat ryhtyneet ennennäkemättömään yhteistyöhön kotona suojassa olevien auttamistyöhön vastaamiseksi. 

Tiedottamisessa on huomioitava laajasti eri kansalaisryhmien mahdollisuudet saada tietoa. Helsinkiläisille ikäihmisille on osana Helsinki-apua avattu neuvontanumero. Helsinki-avun puhelinnumero on 09 310 10020, ja se palvelee arkisin kello 9–16.

Tiukat rajoitustoimet on tehty terveyden turvaamiseksi, mutta ne on ajoitettava ja mitoitettava oikein. On muistettava, että ne aiheuttavat myös taloudellista haittaa ja rajoittavat ihmisten ja yritysten toimintavapautta.

Valtava määrä yrittäjiä on ajautunut kriisiin kassavirran tyrehdyttyä johtuen poikkeusolojen rajoituksista.  Ongelmia on kaiken kokoisilla yrityksillä, mutta eritoten palveluyrityksillä, pienillä yksinyrittäjillä ja toiminimiyrittäjillä. Valtion on kannettava vastuuta ja tuettava pahiten rajoituksista kärsiviä yrityksiä suoraan.

Saimme eduskunnassa kasvatettua yritysten tukirahoitusta ja edellytimme, että raha kanavoitaisiin suoraviivaisesti ja ilman kuormittavaa byrokratiaa yritysten akuuttiin hätään. Lisää toimia on tehtävä koko ajan. Olemme esittäneet alkuvuonna maksettujen arvonlisäverojen palauttamista, lisäaikaa tilinpäätöksiin ja veroilmoituksiin.

Suora vuokratuki on se, mitä useimmiten kipeimmin kaivataan. Oli viisasta, että Helsingin kaupunki vapautti omissa tiloissaan vuokralla olevien yritysten yrittäjät kolmeksi kuukaudeksi maksuista. Terveitä yrityksiä ei saa päästää kaatumaan koronakriisin vuoksi.

Eduskunnassa olemme kokoomusvoimin antaneet hallitukselle tukea, mutta eduskunta on myös huolella käsitellyt ja korjannut kohtuuttomuuksia hallituksen esityksestä. Esim. ravintoloiden, kahviloiden ja baarien sulkemismääräyksestä puuttui se, miten yrittäjiä tuetaan. Eduskunnassa edellytimme, että hallituksen on valmisteltava selkeä esitys siitä, miten tarvittaessa tuetaan ravintolayrittäjien toimeentuloa poikkeustilan ja sen purkamisen aikana. Esitimme myös ulosmyyntioikeuksien laajentamista.

Näitä esityksiä toivottavasti pääsemme käsittelemään mahdollisimman pian. Eduskunta on koko ajan valmiudessa työskennellä vuorokauden ympäri, jotta kaikki esitykset saadaan tukeman kriisistä selviytymistä. Teen työtä toimien vauhdittamiseksi, että konkurssiaaltoa saadaan laannutettua.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Voimia vaativissa poikkeusoloissa elämiseen.

Julkaistu Munkin Seutu -lehdessä

Elämme poikkeuksellista aikaa. Moni on huolissaan omasta ja läheistensä terveydestä sekä siitä mitä tuleva tuo tullessaan. Eduskunnassa teen osaltani kaikkeni, että koronaviruksen tuomasta tilanteesta selvitään parhaalla mahdollisella tavalla. Olen tehnyt aktiivisesti esityksiä, jotta hallitus toimisi nopeammin ja ennakoivasti, onhan kyse viime kädessä ihmisten hengestä. 

Olemme eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa käsittelemässä lisätalousarviota, johon esitämme vielä lisää määrärahoja terveydenhuollon toimintakyvyn turvaamiseksi. Toimia tarvitaan taudin leviämisen hidastamiseksi niin, että myös tehohoito voidaan turvata varmasti kaikille epidemian ollessa suurimmillaan. 

HUS ja Helsingin perusterveydenhuolto tarvitsevat lisää voimavaroja ja tarvikkeita, jotta hoito ja tarvittavat testaukset voidaan turvata. Terveydenhuollon henkilöstön haastavan työn ja suojavarusteiden riittävyyden turvaamiseksi on tehtävä kaikki voitava. Hallituksen on laitettava myös tarkoituksenmukainen kotimainen suojainten valmistus liikkeelle yhdessä yritysten kanssa.

Olen vaatinut Helsinki-Vantaan lentokentälle saapuville karanteenia ja selkeitä ohjeita. On käsittämätöntä, että tuhansien epidemia-alueelta palaavien siirtymistä kotiin karanteeniin tai terveydenhuoltoon ei opastettu eikä valvottu, ei vaikka useat asiantuntijat ja kansanedustajat ovat sitä vaatineet. Hallituksen on viipymättä tehtävä korjaustoimet, ettei tehty virhe aiheuta enempää tartuntoja ja vahinkoja. 

Monet helsinkiläiset sinnittelevät terveyskeskusjonoissa ja hoitoon pääsy peruspalveluihin on hankalaa. Terveyspalveluiden tarve lisääntyy varmasti koronaviruksen leviämisen myötä. Helsingin on kirittävä, jotta terveysasemalle saa poikkeusoloissakin esteettä puhelimitse yhteyden ja tarvittaessa hoitoa sekä avun. Myös Laakson ja Malmin korona-asemien toiminnan määrärahat on turvattava.

Kokoomus on esittänyt palveluseteleiden laajempaa käyttöönottoa osaksi keinovalikoimaa, joilla turvataan peruspalvelut poikkeusoloissa. Palveluseteli toisi mahdollisuuden hakea palvelu yksityiseltä palveluntuottajalta, jos oma terveysasema ei kykene palvelua antamaan. Terveyspalveluiden on pelattava, etteivät sairaudet hoitamattomana pahene ja aiheuteta sairaalahoidon tarvetta.

Asiantuntijoiden mukaan 70 vuotta täyttäneillä ja muilla riskiryhmiin kuuluvilla on kohonnut riski saada koronavirustartunnasta vakavia oireita ja siksi heidän suojaamisensa tartunnoilta on tärkeää. Hallitus on määrännyt yli 70-vuotiaat suojatumaan kotiin.

Suomessa on yli 800 000 yli 70-vuotiasta ihmistä, joten heidän elämäntilanteensa ja myös avuntarpeet ovat kovin erilaisia. Hallituksen suositusten mukaan vain välttämättömät terveydenhuolto-, kauppa- ja apteekkikäynnit sallittaisiin. Liikunta on myös sallittua ja mielestäni suositeltavaa, mutta kohtaamisia vältettävä.

Eduskuntaryhmämme on esittänyt, että kotiin määrätyillä ihmisillä olisi tarvittaessa mahdollisuus saada palveluseteli, jolla voisi hankkia esimerkiksi kotiinkuljetuspalveluita lääkkeille ja ruualle. Olemme myös esittäneet kotitalousvähennyksen laajentamista. 

Tiukat rajoitustoimet on tehty terveyden turvaamiseksi, mutta ne on ajoitettava ja mitoitettava oikein. On muistettava, että ne aiheuttavat myös taloudellista haittaa ja rajoittavat ihmisten ja yritysten toimintavapautta.

Hallituksen on tultava yrityksiä vastaan. Ongelmia on kaiken kokoisilla yrityksillä, mutta eritoten pienillä, yksinyrittäjillä ja toiminimiyrittäjillä. Heillä tilanne on todella kestämätön, eikä välttämättä kestetä enää monta päivää. Sen takia suoraa tukea on saatava pian. Teen työtä toimien vauhdittamiseksi, että konkurssiaaltoa saadaan laannutettua.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Voit seurata työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, jossa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Voimia kaikille. Pysytään terveinä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Julkaistu Munkin Seutu -lehdessä

Lukijan mielipide / Julkaistu Helsingin Sanomissa 17.4.2020

Korkeakoulujen sisäänottomääriä pitää kasvattaa

Ratkaisut valintakokeiden järjestämiseksi on löydettävä nopeasti.

KORKEAKOULUJEN rehtorineuvostot Arene ja Unifi ovat ilmoittaneet, että perinteisiä valintakokeita ei tänä keväänä järjestetä koronavirustilanteen takia. Ammattikorkeakoulut järjestävät etäkokeen ja yliopistot valitsevat opiskelijat vaihtoehtoisin tavoin.

Tämän kevään ylioppilaskirjoitukset on jo toteutettu poikkeuksellisen tiiviissä aikataulussa. Vaikka kirjoituksissa olisi menestynyt kohtuullisesti, monille sisäänpääsy korkeakouluopintoihin ei aukea pelkän todistuksen perusteella. Monet ovat käyneet valmennuskursseja ja lukeneet pääsykokeisiin jo pitkään.

Olemme huolissamme opiskelijoiden paineista ja oikeusturvan toteutumisesta kevään opiskelijavalinnoissa. Moni valmistautuu nyt pääsykokeisiin epävarmuudessa. Nuoret tarvitsevat pikaisesti tiedon siitä, millä tavalla valinnat tullaan toteuttamaan.

Pelkkä todistusvalinta murskaisi ison joukon nuorten unelmia. Nuorten oikeusturvan ja oikeudenmukaisen kohtelun turvaamiseksi on välttämätöntä, että yliopistot löytävät turvalliset tavat järjestää pääsykokeet tänäkin keväänä.

Esitämme tässä poikkeuksellisessa tilanteessa korkeakoulujen sisäänottomäärien kasvattamista. Näin useampi nuori pääsisi korkeakouluun sisään onnellisena päätöksenä tälle raskaalle keväälle.

Nyt on oikea paikka lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja. Hallituksen on varattava tähän myös tarvittavat lisämäärärahat.

Pääsykokeiden järjestämiseksi ja sisäänottomäärien lisäämiseksi tarvitaan opetus- ja kulttuuriministeriön voimakasta tahtoa ja tukea tilanteessa, joka koskettaa yli 150 000 hakijaa. Ministeriön on tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk) johdolla koordinoitava kokonaisuutta ja haettava ratkaisut valintamenettelyihin yhteistyössä korkeakoulujen kanssa.

Koronakevät on ollut raskas ja täynnä epävarmuutta. Nyt on aika olla nuorten puolella.

Sari Sarkomaa

Helsinki

Sari Multala

Vantaa

kansanedustajia, eduskunnan sivistysvaliokunnan jäseniä (kok)

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Kotona asuvat muistisairaat ovat poikkeusoloissa erityisen haavoittuvassa asemassa

Suomessa arviolta 193 000 ihmistä sairastaa muistisairautta, heistä 100 000 ihmisellä sairaus on lievä ja 93 000 ihmisellä keskivaikeaa tai vaikea. Koronaviruksen takia muistisairaiden ja heidän läheistensä tilanne on kuormittava. Erityisen vaikea tilanne on kotona asuville ja heidän läheisilleen.

Muistisairaiden toimintakykyä ja elämänlaatua tukeva päivätoiminta on valtioneuvoston asettamien rajoitustoimien takia tauolla. Osa kunnista on lopettanut kokonaan palveluseteleiden ja maksusitoumusten myöntämisen toimintaa tuottaville. Vaikka fyysisiä kohtaamisia ei voida nyt järjestää, palveluntuottajat voivat innovoida muita tapoja olla yhteydessä sairastuneisiin ja läheisiin. Esimerkiksi monet järjestöt ovat ketterästi muuttaneet toimintatapojaan kohderyhmiensä tavoittamiseksi.

Päivätoiminnan evääminen muistisairailta kokonaan on lyhytnäköistä. Pitkittyessään se heikentää muistisairaan toimintakykyä ja on läheisille äärimmäisen kuormittavaa.

Osa kunnista on myös lopettanut vuorohoidon tarjoamisen kotona asuville muistisairaille. Vuorohoito tarjoaa merkittävän tuen ja hengähdystauon vaativaan omaishoitajan tehtävään. Jos omainen uupuu, seuraukset ovat paitsi inhimillisiä, myös taloudellisia.

Muistisairaat ovat omaishoidon suurin ryhmä ja osa kotona asuvista muistisairaista on käytännössä täysin riippuvaisia omaisen hoidosta. Kuntien tulisi varautua tilanteeseen, jossa epidemian edetessä omaishoitaja, esimerkiksi iäkäs puoliso, sairastuu koronavirukseen ja joutuu sairaalahoitoon. Omaisia painaa huoli omasta sairastumisesta ja muistisairautta sairastavan läheisen pärjäämisestä. Yksin jäädessään muistisairaiden perustarpeet kuten ravitsemus, hygienia ja fyysinen turvallisuus ovat äkkiä vaarassa jäädä toteutumatta.

Merja Mäkisalo-Ropponen

puheenjohtaja

Sari Sarkomaa

varapuheenjohtaja

Katariina Suomu

toiminnanjohtaja

Muistiliitto

Julkaistu Etelä-Saimaassa 10.4.2020

Kansanedustajan vaativassa ammatissa rentoutumisen hetket ovat arvokkaita. Sari Sarkomaalle ne löytyvät kotimaan kauniista luonnosta.

Tunturipurot tekivät vaikutuksen kuusivuotiaaseen

Sari Sarkomaan varhaisimmat lomamuistot sijoittuvat perheen kanssa tehtyyn Lapin-reissuun. Ikää hänellä oli tuolloin noin kuusi vuotta. Lomalla mukana oli äidin ja isän lisäksi pikkuveli.

 – Äidin mielestä olimme retkeen liian pieniä, mutta suuremmilta kommelluksilta vältyttiin. Muistan kirkkaat tunturipurot, yöt autiomaassa ja letut, joita vanhemmat paistoivat tunturissa. Lappi vei jo tuolloin sydämeni, Sarkomaa muistelee.

Kokoomuksen kansanedustajana työskentelevä Sarkomaa on pitänyt tärkeänä, että kotimaa matkakohteineen on tullut tutuksi myös hänen omille lapsilleen. Perhe on kiertänyt eri puolilla Suomea, mutta erityisesti Lapissa koko perhe käy edelleen lähes joka vuosi. Lasten tie johtaa laskettelurinteisiin, mutta Sari Sarkomaata itseään viehättävät tunturiin vievät maastohiihtoladut.

Arkielämää rytmittää ulkoilu myös kotimaisemissa Helsingissä. Lempipaikoikseen Sarkomaa nimeää Keskuspuiston ja merenrannat.

 – Myös Haltiala ja Pitkäkosken alueet ovat lähellä sydäntäni. Ulkona liikkuminen on paras tapa pitää kroppa ja pää kunnossa hektisen elämän keskellä, sanoo Sarkomaa.

Matkailun helmi tuli vastaan sattumalta työmatkalla

Joskus työmatkat tuovat eteen kiehtovia paikkoja, joihin syntyy halu palata uudelleen. Näin on käynyt myös Sarkomaalle: vieraillessaan työn merkeissä Sastamalassa hän näki kyltin, joka herätti kiinnostuksen Ritajärven luonnonsuojelualueeseen. Silloin ei ollut aikaa tutustua alueeseen tarkemmin, mutta uteliaisuus toi paikalle myöhemmin.

 – Ritajärven luonnonsuojelualueella voi kokea kerralla monia erilaisia maisemia ja luontoelämyksiä. Alue muodostuu kolmesta järvestä. Pidän patikoinnista ja ihastuin paikkaan valtavasti, Sarkomaa innostuu.

Lomailun parhainta antia on purjehdus

Intohimoisena Itämeren suojelijana tunnettu Sarkomaa lomailee kaikkein mieluiten merellä. Perhe viettää yleensä koko kesäloman merellä purjehtien miehen perheen lähes kolmekymmentä vuotta sitten hankkimalla purjevene Piraialla.

 – Meren luonto saaristoineen on paras tapa rentoutua. Purjehtien näkee ja kokee ihan eri asioita kuin maalla liikkuessa, Sarkomaa toteaa.

Purjehdus olisi Sarkomaan valinta myös unelmien lomaksi. Merellä vietetty aika tarjoaa perusteellisen tavan irrota hetkeksi arjesta.

 – Jos saisin ideoida oman unelmieni loman ilman mitään rajoituksia, viettäisin koko heinäkuun purjehtien yhdessä perheen kanssa. Säätä ei voi suunnitella, mutta sopivasti tuulta ja aurinkoa olisi hyvä yhtälö. Suomen säässä sadetta on yleensä riittävästi. Merellä voi keskittyä olennaiseen ja kaikki maailman murheet jäävät taakse. Mukavinta on herätä aamulla meren ja lokkien ääneen, syödä aamupala kannella, nostaa ankkuri ja suunnata kohti uusi seikkailuja, Sarkomaa haaveilee.

Maakravusta merenkävijäksi

Kaikkein jännittävimmät lomamuistot liittyvät aikaan, jolloin totaalisena maakrapuna elellyt Sari Sarkomaa alkoi seurustella purjehtijan, eli nykyisen miehensä kanssa. Sitä ennen hän ei ollut koskaan purjehtinut. Ennen pelottavalta tuntuneesta asiasta tuli kuitenkin pian lempiharrastus.

 – Meri on arvaamaton. Sitä en enää pelkää, mutta kunnioitan. Vene on ihastuttava nukkumapaikka.

Arjen pienet asiat ilahduttavat meriretkillä. Purjehtimassa ollaan usein pitkiä aikoja ilman kauppaa, joten hyvät huoltopisteet ja saariston palvelut ovat arvossaan.

 – Rödhamn on yksi lempipaikoistani ja perheemme yöpyy siellä usein purjehtiessamme kohti Maarianhaminaa. Rödhamnissa voi illalla tilata sämpylät ja pullat, jotka toimitetaan aamuvarhain suoraan veneelle. On mukava aloittaa aamu tuoreella leivällä ja lähteä merelle.

Kaikki merielämykset eivät ole yhtä rentouttavia.

 – Vuosien takaisen Gotlantiin suuntautuneen kesälomapurjehduksen yhden kohokohdan piti olla Nynänshamnin idylliseen vierasvenesatamaan saapuminen. Toisin kävi. Haiseva sinilevä oli valloittanut rannat. Kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet merensä, kommentoi keskimmäinen lapsistani. Aluksi nämä lapsen kommentit kaiken hajun ja harmin keskellä hymyilyttivät. Oli vaikea selittää, että meri on yhteinen ja sitä eivät ole pilanneet ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdessä.

 – Kovasta työstä huolimatta Itämeri kuuluu maailman saastuneimpiin merialueisiin. Öljynkuljetuksesta aiheutuvat riskit, rehevöityminen ja vierasperäiset lajit uhkaavat mertamme. Kaiken lisäksi roskaaminen koettelee Itämerta. Olen intohimoinen Itämeren suojelija ja toimin eduskunnan vesiensuojeluryhmässä, Sarkomaa kertoo.

Yhteistyöllä helpotusta kotimaanmatkailuun

Sari Sarkomaa on huolissaan Suomen matkailua hankaloittavasta ja ravintoloiden toimintaa jarruttavasta lainsäädännöstä.

 – Teen eduskunnassa työtä sen eteen, että saisimme ravintolakulttuuria kukoistamaan. Viime eduskuntakaudella uudistimme alkoholilain. Silloin uudistusta vastustettiin vahvasti. Urakoimme ja saimme kuin saimmekin laille enemmistön äänestyksessä. Uudistuksessa purettiin paljon esimerkiksi ravintoloiden ja pienpanimoiden toimintaa rajoittavaa normistoa. Uudistuksen myötä myös vähän vahvemmat juomat siirtyivät päivittäistavarakauppaan. Nyt työtä jatketaan ravintoloiden toimintaa jarruttavaa normistoa purkamalla. On tehtävä toimia tilan tekemiseksi laatua painottavan, vastuullisen alkoholi- ja ravintolakulttuurin kehittymiselle, linjaa Sarkomaa.

Teksti: Kati Jaakonen/Matkasuomi.fi
Kuva: Kokoomus / Kristian Tervo

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram