Siirry sisältöön

Ympäriinsä keskelle ihmisten kulkureittejä holtittomasti hylätyt sähköpotkulaudat ovat ikävä ongelma kaupungissa liikkujille. Varsinkin jalankulkijat ovat vakavassa vaarassa jalkakäytävillä lainvastaisesti huristelevien sähköpotkulautailijoiden keskellä. Helsingin katukuvan täyttäneet sähköpotkulaudat aiheuttavat monille pelkkää harmistusta. 

Sähköpotkulautailu on laitettava kuriin turvallisten katujen takaamiseksi. On välttämätöntä lisätä tietoisuutta sähköpotkulautailun säännöistä ja erityisesti liikennesäännöistä. Sähköpotkulautoja koskevat samat säännöt kuin polkupyörällä ajoa. Sähköpotkulaudoilla ajo ei tuo lupaa huristella missä ja miten vain.

Liikenneturvan kyselyssä 75 % tiesi, että kääntyessä tulee näyttää suuntamerkkiä. 64 % tiesi, että sähköpotkulaudalla kuuluu ajaa pääsääntöisesti pyöräväylillä. Sähköpotkulautailuun liittyviä liikennesääntöjä on tuotava esille eri tahoilla. Lasten ja nuorten osalta merkittäviä tahoja ovat vanhemmat ja koulu.

On mainiota, että poliisi on tänä kesänä tehnyt sähköpotkulautailun tehovalvontaa. Poliisi on määrännyt Helsingissä sähköpotkulautailijoille 252 liikennevirhemaksua tai sakkoa huhtikuun alusta alkaen heinäkuun loppuun mennessä. Valvonnalla ja sanktioilla pyritään muuttamaan sähköpotkulautailijoiden liikennekäyttäytymistä.

On myönteistä, että Helsingissä tekemämme sähköpotkulautailun rajoitustoimet ovat vaikuttaneet. Tänä vuonna sairaalahoitoa vaatineiden sähköpotkulautaonnettomuuksien määrä on vähentynyt huomattavasti. Kesä-heinäkuussa onnettomuuksia oli noin 60 kun vielä viime vuonna vastaava luku oli noin 200. Silti sähköpotkulautaonnettomuudet tulevat edelleen inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin kalliiksi sekä kuormittavat täysin kohtuuttomasti jo äärirajoilla toimivaa terveydenhuoltoamme. Tilanne on kestämätön.

HUSin tutkimuksen mukaan kustannukset yhteiskunnalle Helsingissä tapahtuneista sähköpotkulautaonnettomuuksista olivat vuonna 2021 peräti 1 712 400 euroa. Yksityisen sektorin kustannuksia ei ole tässä mukana. On toivottavaa, että yhä useampi sähköpotkulautailija ryhtyisi käyttämään kypärää. HUSin päivystyksiin tulleista loukkaantuneista sähköpotkulautailijoista vajaalla puolella oli keskivaikeita tai tätä vaikeampia vammoja ja vain kolme prosenttia heistä käytti kypärää. Loukkaantuneista reilu puolet oli päihtyneitä. 

Lisätoimia sähköpotkulautailun kuriin saamiseksi on välttämätöntä tehdä. Kiireellistä on säätää viipymättä sähköpotkulautojen ja -pyörien kuskeille laista puuttuva promilleraja. Promilleraja helpottaisi päihtyneenä ajamisen valvontaa. Poliisilla ei ole käytännössä oikeutta puhalluttaa epäiltyjä ilman jo aiheutunutta vaaraa tai tapaturmaa. Selvitän parhaillaan muita lakimuutostarpeita, jotta Helsinki voisi asiasta toimia vaikuttavammin. 

On perusteltua arvioida laajaa skaalaa toimia niin Helsingissä kuin koko Suomessa, joilla sähköpotkulautojen aiheuttamat ongelmat saadaan eri toimijatahojen kanssa yhteistyössä kuriin. Olemme Helsingissä toimineet viisaasti rajoittaessamme sähköpotkulautojen nopeuksia. Vuokrasähköpotkulautoja ei ole enää saatavilla viikonloppuöisin kello 00—05 ja päivisin vuokrapotkulautojen enimmäisnopeus on laskettu 25:stä 20 kilometriin tunnissa sekä öisin 15 kilometriin tunnissa. Rajoitusten tiukentaminen on edelleen perusteltua. Ympäri kaupunkia on tehty sähköpotkulaudoille parkkiruutuja. Jatkossa kaupungin pitää lisätä potkulaudoille osoitettuja selkeitä pysäköintipaikkoja ja mahdollisesti rajoittaa niillä ajoa tietyillä alueilla kuten esimerkiksi torialueilla sekä niiden liepeillä. 

Useissa Euroopan maissa sähköpotkulautoja osataan jo käyttää asianmukaisesti ajamalla pyöräkaistoilla sekä parkkeeraamalla ne jalkakäytävän sivuun tai omiin parkkiruutuihinsa. On korkea aika sille, että näin toimivat sähköpotkulautailijat Helsingissäkin.

Helsingin on oltava turvallinen, esteetön ja viihtyisä kaupunki kävellä ja liikkua eri kulkumuodoilla kaikenikäisille kaikkina vuoden aikoina.


Helsingin kaupunki tavoittelee toiminnassaan aktiivisesti kaupunkilaisten laadukkaiden ja kustannusvaikuttavien palveluiden järjestämistä ja tuottamista. Tämän tavoitteen toteuttamisessa on tiedolla johtaminen aivan keskeistä. Jotta tiedolla voidaan johtaa, on vertailukelpoista kustannus- ja laatutietoa oltava avoimesti päätöksentekijöiden ja kaikkien toimijoiden saatuvilla niin kaupungin itse tuottamien kuin ostopalveluina hankittujen palveluiden osalta. Tämä vastaa myös lainsäädännön vaatimuksia, sillä ulkopuolisilta hankittujen palvelujen on oltava saman tasoisia kuin vastaavat julkisesti tuotetut palvelut.

Jotta Helsinki pystyy toimimaan vaikuttavasti ja tarjoamaan asukkailleen oikeantyyppisia palveluja, tarvitaan oikeaa ja ajantasaista tietoa alueen väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä tarjottavien sote-palvelujen kustannuksista ja vaikuttavuudesta.

Vertailukelpoinen kustannus- ja laatutieto tukee kaupungin tuottamien eri palveluiden, kuten kuntoutuksen, hoidon ja hoivan, henkilökohtaisen avun, suun terveydenhuollon ja monen muun palvelun asiakaslähtöistä järjestämistä ja kehittämistä.

Tekemällä kustannuksista ja hoidon laadusta läpinäkyviä ja vertailtavia vauhditetaan palveluiden vertaiskehittämistä ja uudistamista tietoon perustuen. Tiedolla johtaminen auttaa kehittämään toimintaa ja kohdentamaan voimavaroja sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty.

Kaupunki käyttää palveluita järjestäessään oman tuotannon rinnalla myös ostopalveluja ja erilaisia palveluseteleitä. Tämä on välttämätöntä palveluiden saatavuuden varmistamiseksi. Ostopalvelutoimintaa säädellään lailla julkisista hankinnoista. Palveluseteleiden käyttöä puolestaan säädellään palvelusetelilailla. Palvelusetelilain 7 §:n mukaan palvelusetelin arvon on oltava kohtuullinen ja kohtuullisuutta arvioitaessa tulee vertailukohteena käyttää esimerkiksi keskimääräistä ostopalveluhintaa tai kunnan oman tuotannon tuotantokustannuksia. Palveluseteleiden arvojen tulee vastata tasoltaan realistisia tuotantokustannuksia. Tämä on tärkeää myös kuntalaisten tasavertaisen kohtelun näkökulmasta.

Helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien ja veronmaksajien kannalta on aivan olennaista, että kaupungissa on kustannusvaikuttavat tavat toimia. Monet Helsingin järjestämisvastuulla olevista palveluista on tuotteistettu riittävän pitkälle, jotta vertailua voidaan tehdä.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsingissä ryhdytään toimeen keskeisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotteiden yksikkökohtaisten kustannusten määrittelemiseksi ja julkaisemiseksi. Se mahdollistaa palvelutuottajien ja erilaisten tuotantotapojen vertailun.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Verkkouutisten blogi 21.7.2022

Robotiikka, automatiikka ja digitalisaatio vapauttavat hoitajien aikaa välittömään hoitoon, kirjoittaja huomauttaa.

Maamme sosiaali- ja terveyspalvelut, erityisesti vanhustenhuolto ovat kriisiytymässä. Suuri ongelma on kasvava henkilöstöpula. Ripeät toimet hoitoalan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi ovat välttämättömiä.

Aluehallintouudistuksen keskeneräinen ja vakavia vaurioita aiheuttava rahoitusmalli on viipymättä korjattava. On ilmiselvää, ettemme selviä inhimillisen ja hyvän hoidon turvaamisesta ilman teknologian vahvempaa hyödyntämistä. Kroonisesta hoitajapulasta huolimatta uuden teknologian, robotiikan ja digitalisaation hyödyntäminen on pitkälti käyttämätön voimavara.

Tilanne on järjetön. Teknologiaratkaisut tarjoavat parempaa hoitoa ja palvelua ihmisille, apua ammattilaisten työhön ja osaajapulaan, vaikuttavuutta ja tuottavuutta terveydenhuollolle ja hyvinvointia Suomelle. Lisäksi terveysteknologia on kasvava vientiala, joka tuo työpaikkoja ja verotuloja.

On viisasta ja välttämätöntä nimetä sosiaali- ja terveysministeriö terveysteknologian vastuuministeriöksi. Koordinaation puute ja osin ennakoimaton päätöksenteko heikentävät yritysten asemaa, innovaatioiden markkinoille pääsyä ja samalla teknologian hyödyntämistä ihmisten palveluissa. Teknologian hyödyntämisen vauhdittamiseksi on laadittava valtakunnallinen terveysteknologiastrategia.

Erityisen tärkeää on varmistaa, että uudet hyvinvointialueet hyödyntävät teknologiaa nykyistä vaikuttavammin. Teknologian käytöltä on poistettava esteitä ja tilalle rakennettava vahvoja kannusteita. Siinä Suomessa on paljon tehtävää. Vanhuspalvelulain uudistuksen valmistelu kuvaa karulla tavalla tilannetta. Lainsäädännön arviointineuvosto moitti teknologian mahdollisuuksien arvioinnin laiminlyömistä vanhusten ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituslan valmistelussa.

Näin, vaikka teknologia on mittava mahdollisuus muuttaa työnteon tapoja sekä lisätä hoidon ja hoivan laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta. Robotiikka, automatiikka ja digitalisaatio vapauttavat hoitajien aikaa hoidon laadun kannalta olennaiseen ihmisen välittömään hoitoon.

Myös hallituksen kotihoitoa koskeva lakiesitys oli epäonnistunut. Siitäkin puuttuivat riittävät määrärahat ja luvatut ratkaisut kriisiytyvään vanhustenhuoltoon. Laki oli niin heikosti valmisteltu, että eduskunta joutui poistamaan pykälät, joilla oli tarkoitus vauhdittaa teknologisia mahdollisuuksia ja etäpalveluita vanhusten hoidossa ja hoivassa.

Tilanne on järkyttävä. Eduskunta ei saanut edes vastausta siihen, missä aikataulussa poistetut pykälät korjataan. Niiden on oltava osa vanhuspalveluiden kriisin korjaussarjaa, joka näyttää siirtyvän seuraavan hallituksen vastuulle. Muualla yhteiskunnassa teknologian käyttö on itsestäänselvyys. Niin sen on oltava myös sote-palveluissa. Suomen on pystyttävä parempaan.

Kansanedustajan mukaan sote-palveluiden tilanne on "katastrofin äärellä".

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamisesta.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaaloiden ja muiden sote-palveluiden henkilöstöpula on johtanut monien päivystysten työntekijöiden mukaan toistuvasti potilasturvallisuuden vaarantumiseen.

– Päivystyksen ruuhkautuminen on jäävuoren huippu katastrofin äärellä olevien sote-palveluiden tilanteesta. Kyse on valtakunnallisesta ongelmasta, joka koskee kaikkia maamme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, Sarkomaa toteaa.

Helsingin Sanomien kyselyyn vastanneet hoitajat ja lääkärit kertovat, että resurssipulan johdosta potilaille aiheutuu vaaratilanteita jopa päivittäin eikä suurta osaa tapauksista ehditä edes kirjaamaan virallisiin tilastoihin.

HUSin sairaaloiden päivystykset ovat ruuhkautuneita ja odotusajat ovat venyneet jopa useiden tuntien, pahimmillaan kymmenen tunnin mittaisiksi. Lehtitietojen mukaan potilaita joudutaan esimerkiksi sijoittamaan aulaan istumaan, vaikka vointi edellyttäisi vuodepaikkaa.

– Mihin toimiin hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että sosiaali- ja terveyspalveluiden lakisääteinen toiminta ja ihmisten yhdenvertainen oikeus saada hyvää hoitoa sekä hoivaa turvataan, Sarkomaa kysyy.

On hälyttävää, että lisätoimista huolimatta Helsingin kaupungin palkanmaksu kompuroi yhä. Pääsyynä on kaupungin siirtyminen uuteen palkkahallintojärjestelmä Sarastiaan. Lisäksi pidemmän aikaa on esiintynyt ongelmia mm. sijaisten palkanmaksussa.

Kaupunginhallituksen pyynnöstäni saamasta selvityksestä (20.6.) ilmeni, että virheitä syntyi nopeammin kuin vanhoja ehdittiin korjaamaan. Osa työntekijöistä on joutunut odottamaan palkkojaan kuukausia. Palkanmaksussa on ollut useanlaisia harmia aiheuttavia ja lisätyötä palkansaajalle aiheuttamia virheitä.

Kannan vakavaa huolta ihmisistä, jotka odottavat palkkaansa. Tilanne aiheuttaa kohtuuttomia ongelmia ja vie henkilökohtaisen talouden sekaisin. Ansaitun loman sijaan edessä on kiperät toimeentulohuolet. Tilanne heikentää henkilöstömme hyvinvointia, kaupunkimme veto- ja pitovoimaa työnantajana sekä kykyä turvata helsinkiläisten palvelut.

Tilanne kriisiyttää valtavaa henkilöstöpulaa. Varsinkin sote-alalla ja varhaiskasvatuksessa lähiesihenkilön aika kuluu työntekijöiden rekrytoimiseen poislähteneiden tilalle.

On välttämätöntä, että kaupunkimme hallinto priorisoi palkka-asian ensisijaiseksi. Palkkaa odottavien tuen, korvauksien sekä tiedottamisen on oltava kunnossa. Ihmisiä ei voi jättää pulaan kesäksi ilman rahaa ja tietoa siitä, milloin palkka tulee.

Helsingin maine luotettavana työnantajana on saanut valtavan lommon ja sen palauttamisessa henkilöstön kuuleminen on olennaista.

Meidän päättäjien vastuulla on huolehtia toimista, joilla Helsingistä tehdään kaupunkistrategian mukaisesti esimerkillinen työnantaja.

Pidän välttämättömänä, että kaupunginhallitus seuraa korjaustoimia. Pyynnöstäni saamme selvityksen kesätauon jälkeen ensimmäisessä kaupunginhallituksessa 8.8. Silloin on kaikki syyt odottaa asioiden olevan kunnossa. Jos ongelmia ei ole selätetty, on järeämpien toimien aika.

Kaupungin tarkastuslautakunnan on syytä tehdä prosessista arvioi, josta kaikkien on otettava opiksi. Palkanmaksu on tärkein työantajan velvollisuuksista ja sen on sujuttava. Helsingin on pystyttävä parempaan. 

Sari Sarkomaa (kok.)
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen 

On hälyttävää, että lisätoimista huolimatta Helsingin kaupungin palkanmaksu kompuroi yhä. Pääsyynä on kaupungin siirtyminen uuteen palkkahallintojärjestelmä Sarastiaan. Lisäksi pidemmän aikaa on esiintynyt ongelmia mm. sijaisten palkanmaksussa.

Kaupunginhallituksen pyynnöstäni saamasta selvityksestä (20.6.) ilmeni, että virheitä syntyi nopeammin kuin vanhoja ehdittiin korjaamaan. Osa työntekijöistä on joutunut odottamaan palkkojaan kuukausia. 

Kannan vakavaa huolta ihmisistä, jotka odottavat palkkaansa. Tilanne aiheuttaa kohtuuttomia ongelmia ja vie henkilökohtaisen talouden sekaisin. Ansaitun loman sijaan edessä on kiperät toimeentulohuolet. Tilanne heikentää henkilöstömme hyvinvointia, kaupunkimme veto- ja pitovoimaa työnantajana sekä kykyä turvata helsinkiläisten palvelut.

Tilanne kriisiyttää valtavaa henkilöstöpulaa. Varsinkin sote-alalla ja varhaiskasvatuksessa lähiesihenkilön aika kuluu työntekijöiden rekrytoimiseen poislähteneiden tilalle.

On välttämätöntä, että kaupunkimme hallinto priorisoi palkka-asian ensisijaiseksi. Palkkaa odottavien tuen, korvauksien sekä tiedottamisen on oltava kunnossa. Ihmisiä ei voi jättää pulaan kesäksi ilman rahaa ja tietoa siitä, milloin palkka tulee.

Helsingin maine luotettavana työnantajana on saanut valtavan lommon ja sen palauttamisessa henkilöstön kuuleminen on olennaista. Meidän päättäjien vastuulla on huolehtia toimista, joilla Helsingistä tehdään kaupunkistrategian mukaisesti esimerkillinen työnantaja.

Pidän välttämättömänä, että kaupunginhallitus seuraa korjaustoimia. Pyynnöstäni saamme selvityksen kesätauon jälkeen ensimmäisessä kaupunginhallituksessa 8.8. Silloin on kaikki syyt odottaa asioiden olevan kunnossa. Jos ongelmia ei ole selätetty, on järeämpien toimien aika. Kaupungin tarkastuslautakunnan on syytä tehdä prosessista arvioi, josta kaikkien on otettava opiksi. Helsingin on pystyttävä parempaan. 


Sari Sarkomaa (kok.)

Kansanedustaja

Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen 

Helsingin kaupungin palkanmaksu sakkaa pahemman kerran. Kannan vakavaa huolta ihmisistä, jotka joutuvat odottamaan palkkaansa. Se aiheuttaa paljon kohtuuttomia ongelmia ja vie henkilökohtaisen talouden sekaisin. Ansaitun loman sijaan monella on edessä kiperät toimeentulohuolet. Useampi miettii saamieni viestien perusteella, mennäkö mieluummin sellaiseen kaupunkiin töihin, jossa palkanmaksu sujuu. On päivän selvää, että asia vaikuttaa myös kaupunkimme veto- ja pitovoimaan, henkilöstömme hyvinvointiin sekä tietenkin myös siihen miten helsinkiläisten palvelut voidaan turvata.

Olen menneen kevään aikana saanut todella paljon palautetta viivästyneistä ja väärin maksetuista palkoista sekä tilanteen aiheuttamista vaikeuksista ihmisille. Ilmeisemmin etenkin sijaisilla on ollut hankaluuksia palkka-asioissa pidempään ja ennen uudistusta. Esimerkiksi opettajien sijaiset ovat saattaneet joutua odottamaan palkkojaan jopa kuukausia. Olen kokoomuksen kaupunginhallitusryhmässämme välittänyt palautteita eteenpäin ja painottanut ripeiden korjaustarpeiden välttämättömyyttä. Moitteeton palkanmaksu on työnantajalle vähimmäisvaatimus. Samoin se, että ongelmien syntyessä työntekijöille tiedotetaan asiasta. Tarkoituksenmukaiset tiedottamistavat ja korvausjärjestelmät ja on oltava toiminnassa. Näissäkin on ollut ikävää kompurointia.

Saimme maanantaina 20.6. pyynnöstäni kaupunginhallituksen kokoukseen selvityksen Helsingin kaupungin palkanmaksuongelmista. Oli hälyttävää, että kaupunkimme työntekijöiden palkanmaksu kompuroi edelleen niin pahasti. Vaikka työtä on tehty, on tilanne jopa heikentynyt. Tehostettujen toimenpiteiden johdosta virheiden korjaustahti on ollut ripeämpää, mutta virheitä ei ole pystytty vieläkään korjaamaan samassa tahdissa kuin uusia syntyy.  Ongelman taustalla on Helsingin kaupungin siirtyminen uuteen kunnille kehitettyyn Sarastia-tietojärjestelmään huhtikuussa.

Pidän täysin välttämättömänä, että kaupungin hallinnossa asia priorisoidaan ykkösagendalle ja tarvittaessa kesälomia siirtäen. Helsingin palveluksessa on yhteensä noin 38 000 eri alojen ammattilaista ja asiantuntijaa. Suomen suurimpana työnantajana Helsingin on kyettävä maksamaan työntekijöille palkat ajoissa ja oikein laskettuna.

Pidän perusteltuna, että kaupunginhallitus seuraa näin merkittävän asian korjaustoimia, kunnes asia on kunnossa. Pyynnöstäni saamme selvityksen tilanteesta kesän jälkeen ensimmäisessä kaupunginhallituksen kokoukseen maanantaina 8.8.2022. On kaikki syyt edellyttää, että silloin tietojärjestelmän virheet on viimeistään selätetty. Jos näin ei ole, on järeämpien toimenpiteiden aika.

Helsingin on nyt pystyttävä nopeasti parempaan.

Sari Sarkomaa (kok)

Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen

kansanedustaja

Saimme maanantaina 20.6. pyynnöstäni kaupunginhallituksen kokoukseen selvityksen Helsingin kaupungin palkanmaksuongelmista. On hälyttävää, että kaupunkimme työntekijöiden palkanmaksu kompuroi edelleen pahasti. Vaikka työtä on tehty, on tilanne jopa heikentynyt. Tehostettujen toimenpiteiden johdosta virheiden korjaustahti on ollut ripeämpää, mutta virheitä ei ole pystytty vieläkään korjaamaan samassa tahdissa kuin uusia syntyy.

Ongelman taustalla on Helsingin kaupungin siirtyminen uuteen kunnille kehitettyyn Sarastia-tietojärjestelmään huhtikuussa. Huolta lisää se, että palkanmaksussa on ollut erilaisia ongelmia pidempään ennen uutta järjestelmää. Esimerkiksi opettajien sijaiset ovat saattaneet joutua odottamaan palkkojaan jopa kuukausia.

Moni miettii saamieni viestien perusteella, mennäkö mieluummin sellaiseen kaupunkiin töihin, jossa palkanmaksu sujuu. Varaa odottaa palkkaa on harvalla. On päivänselvää, että asia vaikuttaa kaupunkimme veto- ja pitovoimaan sekä myös siihen miten helsinkiläisten palvelut voidaan turvata.

Pidän välttämättömänä, että kaupungissa asia priorisoidaan ykkösagendalle kesästä huolimatta. Helsingin työntekijöiden on ehdottomasti saatava palkkansa ilman viiveitä ja virheitä. Palkanmaksujärjestelmän korjausaikana palkkaa odottavien tuen ja viivästyskorvauksien on oltava kunnossa.

Saamme selvityksen tilanteesta kesän jälkeen ensimmäisessä kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina 8.8. On kaikki syyt edellyttää, että silloin tietojärjestelmän virheet on selätetty. Jos näin ei ole, on järeämpien toimenpiteiden aika. Valtuustossa päättämämme kaupunkistrategian yksi painopiste on henkilöstölle vetovoimaisen kaupungin ja henkilöstöpolitiikan rakentaminen. Peruslähtökohta yhdessä sovitun tavoitteen toteuttamisessa on se, että henkilöstö voi luottaa saavansa palkan ajoissa. Mikään yritys ei hyväksyisi sitä, että työntekijöiden palkanmaksussa on pitkäaikaisia ongelmia. Helsingin on nyt pystyttävä nopeasti parempaan.

Sari Sarkomaa (kok.),

Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen

Itämeri ja sen osana Töölönlahti ovat meille helsinkiläisille tärkeä virkistyspaikka sekä olennainen osa elämäämme ja identiteettiämme. Suurin osa kotikaupunkimme alueesta on merta, josta löytyy jopa 300 saarta. 

Aktiivisena ja intohimoisena Itämeren suojelijana tein työtä sen eteen, että Helsingin kehittämistä ohjaavassa kaupunkistrategiassa sitouduimme vahvasti vaalimaan Itämerta ja sen rantoja sekä vähentämään päästöjä Itämereen. Merellisen Helsingin kehittämistä jatketaan merellisiä yhteyksiä, rantareittejä, laitureita ja tukikohtia parantaen sekä merellistä yrittäjyyttä edistäen.

Kesän saapuessa mieleeni tulee aina vuosien takainen kesälomapurjehduksemme ja Nynäshamnin satamaan saapuminen. Haiseva sinilevä oli valloittanut rannat. "Kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet merensä", kommentoi keskimmäinen, silloin viisivuotias, lapseni.

Aluksi poikani kommentit kaiken hajun ja harmin keskellä hymyilyttivät. Ei ollut helppo lapselle selittää, että meri on yhteinen ja sitä eivät ole pilanneet ruotsalaiset tai ketkään muut vaan me kaikki yhdessä.

Järjestelmällisellä vesiensuojelutyöllä on saavutettu Itämerellä paljon. Tästä huolimatta koko meri ja omat rannikkovetemme ovat edelleen aivan liian huonossa tilassa. Itämerta uhkaavat erityisesti rehevöityminen, haitalliset aineet ja roskaantuminen, joilla on vakavia seurauksia meriluonnolle ja luonnon monimuotoisuudelle.

Töölönlahden pilaantuminen on ollut helsinkiläisten huolenaiheena jo 1800-luvulta lähtien. Lahden tila heikkeni aikanaan mittavien maantäyttöjen, rautatien rakentamisen ja jätevesien takia.

Nykyään Töölönlahdelle johdetaan merivettä Humallahdelta. Toimenpiteen ansiosta veden laatua on saatu merkittävästi kohennettua. Vaikka vesi on sameaa, on se periaatteessa jotakuinkin uimakelpoista.

Töölönlahti kamppailee edelleen hulevesien myötä valuvien ravinteiden ja niiden rehevöittävän vaikutuksen kanssa. Vuosien varrella Töölönlahdella on ollut erilaisia kokeiluja, mutta yksikään ei ole tuonut toivottavaa isoa loikkaa veden laadun kohentamiseksi ja kirkastamiseksi. Uusin toive on noussut Kalmarin alueelta, jossa on onnistuttu vastaavien sisälahtien vedenlaadun kohentamisessa.

Huolimatta ravinnekuormituksen vähenemisestä Helsingin edustan väli- ja ulkosaariston fosforipitoisuudet ovat kasvaneet 2000-luvun alusta lähtien.

Useista onnistuneista toimista huolimatta Helsinki ei ilman tehostettuja lisätoimia saavuta tavoitetta rannikkovesien hyvästä ekologisesta tilasta.

Rehevöitymisen hillitsemiseksi on välttämätöntä vähentää ravinnekuormitusta ja suosia vaihtoehtoisia menetelmiä, joilla ravinteita voidaan pidättää maaperään ja uudelleen kiertoon.

Kaupunkimme vauhdissa oleva rannoille rakentaminen on tehtävä niin, ettei se vauhdita ravinteiden ja roskien valumista mereen. Hulevesiä puhdistavia kokeiluja, kuten erilaisia viherseinä- ja hulevesihäkkikokeiluja, on vauhditettava ja parhaita niistä skaalattava ripeästi koko kaupunkiin. 

Lämpenevien talvien lisääntyvän sateisuuden vuoksi hajakuormitus ja ravinnehuuhtoutumat kasvavat. Ilmastomuutoksen hillintä on myös Itämeren suojelua.

Myös roskaantuminen on saatava kuriin. Roskista yleisin ja myrkyllisin on tupakantumppi.

Meidän on kehitettävä yhä parempia keinoja Töölönlahden puhdistamiseen sekä merialueidemme suojeluun. Puhdas Itämeri ja roskattomat rannat ovat helsinkiläisten suuri rakkaus ja rikkaus, jota pitää myös yhdessä vaalia. 

Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja vauvaperheiden vaikuttava Pidä kiinni-kuntoutusjärjestelmä on vaarassa jäädä aluehallintouudistuksen jyrän alle. Eduskunta on pelastanut palvelut useasti ja edellyttänyt, että sosiaali- ja terveysministeriö huolehtii niiden jatkuvuuden. On huolestuttavaa, että vastuuministeri Aki Lindéniltä näyttää eduskunnan tahdon unohtuneen. Tämä tuli ilmeisen selväksi, kun asiaa kysyin viime viikon kyselytunnilla.

Päihdeongelmaisia äitejä ja vauvaperheitä voi ja kannattaa hoitaa. Päihdekuntouksen ja vanhemmuuden tukeminen yhdessä on ollut vaikuttavaa. 2/3 ensikotikuntoutuksessa olleista päihderiippuvaisista äideistä kuntoutuu niin, ettei lasta tarvitse ottaa huostaan. Kuntoutus antaa vauvalle mahdollisuuden elää omien vanhempiensa kanssa turvallisesti. Vauvan tarpeet, etu ja terve kehitys ovat kuntoutuksen lähtökohtia. Vauva-aika on korvaamatonta.

Äidin käyttämät päihteet vaarantavat syntyvän vauvan kehityksen. Vauvaa ja äitiä voi ja pitää auttaa yhdessä. Sikiövaurioiden ehkäiseminen ja minimoiminen päihteettömyyttä tukemalla on olennainen osa kuntoutuksen tavoitteita. Vauvan elämän ensimmäisellä vuodella on valtava vaikutus koko hänen elämäänsä.

Kunnissa on viisasta huolehtia, että päihteitä käyttävät odottavat ja vauvaperheet pääsevät kuntoutukseen. Tulevien hyvinvointialueiden on viisasta varautua talousarvioissa ja palvelustrategioissa riittävän pitkäkestoisiin yksilöllisiin maksusitoumuksiin päihteitä käyttäville odottaville ja vauvaperheille.

Juuri valmistuneessa mietinnössä valtiovarainvaliokunnassa pidimme tärkeänä, että päihteitä käyttävien äitien ja perheiden tarvitsemat palvelut turvataan uudessa sote-rakenteessa. Toimintaa on rahoitettu muun muassa kuntien rahoituksen ja valtionavustuksen turvin, mutta uudistuksen siirtymävaiheessa on vaarana, että palvelujen saatavuus heikkenee, mikä lisää esimerkiksi sikiövaurioiden ja huostaanottojen riskiä. Mielestämme hallituksen on tarvittaessa arvioitava erillisen rahoituksen tarvetta siirtymävaiheen ajaksi. Vauva ei voi odottaa.

Noin kuusi prosenttia odottavista äideistä on päihderiippuvaisia ja vuosittain 3600–6000 lapsen kehitys on vaarassa päihteiden takia. Äidin päihteiden käyttö on yleisin syy pienten lasten huostaanottoihin. Vauvan huostaanotto 18 ikävuoteen saakka maksaa 1–1,6 milj. euroa. Kyse ei ole vain rahasta, vaan ennen kaikkea vauvan koko elämästä.

Voit seurata työtäni eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.

Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita.

Follow by Email
Facebook
Twitter
Visit Us
Follow Me
LinkedIn
Instagram