Siirry sisältöön

Helsingin poliisin mukaan katujengien toiminta Suomessa on muuttunut radikaalisti huonompaan suuntaan. Poliisiylitarkastaja Markku Heinikarin mukaan jengirikollisuudessa on samoja piirteitä Suomessa kuin Ruotsissa. Vielä ei maassamme olla Ruotsin tasolla, mutta kehityskaari on alkanut. Kynnys väkivallan tekoihin on madaltunut. Poliisi on seurannut huolestuneena nuorten teräaseiden käytön yleistymistä. Viime vuonna huomattiin katujengeihin liittyvien henkilöiden kynnyksen käyttää myös ampua-aseita madaltuneen. Helsingin poliisin mukaan viime vuoden aikana on ollut useampia ampumistapauksia, joista on ollut sivullisillekin konkreettista vaaraa. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinteen mukaan pääkaupunkiseudulla ja Turussa toimii 11 katujengiä.

Jengiytymisen keskeisenä syynä on kasautuneet ongelmat ja syrjäytymisen tunne yhteiskunnasta, jotka saavat nuoria hakemaan jengeistä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Syrjäytymisen ja jengiytymisen juurisyitä on kitkettävä varhaisessa vaiheessa. On panostettava ennaltaehkäisevään työhön ja monialaiseen yhteistyöhön viranomaisten kesken, jotta nuoret saavat ajoissa apua. Haluamme Helsingissä tukea oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. Monet opettajat työskentelevät arjessa sellaisten koululuokkien kanssa, joissa lisääntynyt erityisen tuen tarve haastaa koko luokan työrauhaa ja oppimismahdollisuuksia.

Tilanteen korjaamiseksi on Helsingissä nostettu esiin koulupiirirajojen tarkastelu. On hyvä, että toimenpiteitä pohditaan ennakkoluulottomasti, mutta en usko ratkaisun löytyvän uusista koulupiirijaoista. Jokaisella lapsella on oikeus lähikouluun ja perheillä mahdollisuuteen ennakoida lapsen koulupolkua. Erilaista tuen tarvetta on kaikilla alueilla ja kaikissa luokissa. Eivätkä ongelmat lopu siirtämällä oppilaita koulusta toiseen. Sen sijaan kouluja on tuettava pitkäjänteisesti ja myös tarveperusteisesti.

Iloitsen siitä, että Helsingin budjettineuvotteluissa sovimme kasvatuksen ja koulutuksen määrärahoja nostettavaksi 600 eurolla lasta tai nuorta kohti. Rahoitusta lisäämällä tähtäämme henkilöstön saatavuuden parantamiseen etenkin varhaiskasvatuksessa sekä eriarvoistumiskehityksen torjumiseen. On välttämätöntä, että jatkamme kiusaamisen vastaisia toimenpiteitä tehostetusti ja tukioppilastoiminnan vahvistamista. Tulossa on toimenpidekokonaisuus, jonka tavoitteena on ehkäistä radikalisaatiota ja jengiytymistä.

Kun puhutaan lapsista ja nuorista, on aivan olennaista vanhemmuuden ja perheiden tukeminen. Useat Helsingin ensi vuoden talousarvioesityksen toimenpiteet edistävät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ehkäisemällä syrjäytymistä, vahvistamalla lasten ja nuorten mielen hyvinvointia sekä osallisuutta ja siirtämällä palveluiden painopistettä lastensuojelusta ja erikoissairaanhoidosta varhaisempaan tukeen ja hoitoon. Palvelujen kehittämisellä tähdätään myös siihen, että tarjotaan riittävä tuki niille, jotka tarvitsevat raskaampia palveluja.

Poliisin mukaan rikosten taustalla on usein ollut pitkään jatkunutta syrjäytymistä ja kasautuneita tekijöitä, kuten päihteiden käyttöä, mielenterveyden ongelmia, rikkinäisiä koteja ja laitoshoitojaksoja. Olennaista on, että tilannekuva ymmärretään ja toimia tehdään määrätietoisesti ja ennakoivasti eikä anneta tilanteen karata käsistä.

Ennaltaehkäisy on aina ensisijaista, mutta sen rinnalle tarvitaan myös korjaavia toimenpiteitä. Suomessa kasvava katujengirikollisuus on ongelma, jota on kitkettävä myös kovemmilla keinoilla. Kaupunkien rinnalla on valtakunnan tasolla tehtävä konkreettisia toimia jengirikollisuuden torjumiseksi. Poliisin riittävät voimavarat toimia ovat aivan olennaisia. Poliisin yhteistyö esimerkiksi ankkuritoiminnan avulla koulujen ja viranomaisten kanssa on tärkeää. Moniammatillisessa tiimissä toteutettavan ankkuritoiminnan tarkoituksena on varhaisen vaiheen nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja rikosten ennalta ehkäiseminen. Kun huoli nuoresta syntyy, tapaa moniammatillinen tiimi nuoren ja hänen huoltajansa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta nuorta voidaan tukea tarkoituksenmukaisesti ja tarvittaessa ohjata oikean avun tai tuen piiriin pois rikoksen poluilta.

Helsingin jengirikollisuuden kitkemisessä on olennaista, että järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa koventamisperustetta muutetaan siten, että sen soveltamiskynnys laskee kattamaan myös jengirikollisuustapaukset. Vuonna 2018 alkanut exit-toiminta on keskusrikospoliisin koordinoimaa toimintaa, jolla mahdollistetaan turvallinen irtautuminen rikollisesta ympäristöstä ja vaikutuspiiristä. Exit-toiminta on laajennettava koskemaan myös katujengien jäseniä.

Suomi on maailman turvallisimpia maita. Toimimalla ennakoivasti ja katkaisemalla huolestuttavan kehityksen voimme vielä varmistaa, että Ruotsin tie ei ole meidän. Kaikki Helsingin asuinalueet ja kadut on pidettävä turvallisina. Helsingin on oltava monien mahdollisuuksien kaupunki jokaiselle kasvaa, asua ja elää, tehdä työtä, yrittää ja opiskella.

Helsingin kaupungin ensi vuoden talousarviosta tehdään päätös keskiviikkona 23.11. Helsingin tärkeimpiä tavoitteita on, että jokainen lapsi saa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta oppimisen ilon sekä sellaiset tiedot ja taidot, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja sieltä jatko-opintoihin tai työelämään tavoittelemaan unelmiaan. Suomen menestys ja suomalaisten hyvinvointi on aina perustunut sivistykseen, koulutukseen ja osaamiseen. Niin on varmasti myös tulevaisuudessakin.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa yrityslähestymiskieltoa keinoksi puuttua toistuviin myymälävarkauksiin, vakavaan väkivaltaan ja sen uhkaan kaupoissa. Sarkomaa jättää eduskunnassa asiasta toimenpidealoitteen, jossa esitetään lainsäädännön valmistelun aloittamista. Ruotsissa yrityslähestymiskielto on ollut voimassa vuoden 2021 maaliskuusta lähtien. Ruotsin Svensk Handelin mukaan asetettu kielto on ollut tehokas, sillä 75 prosenttia kiellon saaneista henkilöistä ei ole uhmannut kieltoa ja on pysynyt poissa kaupan tiloista.

Suomessa Kaupan liitto ajaa yrityslähestymiskieltoa koskevaa lainsäädäntöä. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää vaadetta perusteltuna. Yrityslähestymiskielto koskisi tilanteita, joissa on kyse esimerkiksi toistuvasta vakavasta väkivallan uhasta, jatkuvasta ja pitkäaikaisesta häiriökäyttäytymisestä sekä toistuvista varkauksista.

”On vakava tosiasia, että väkivallan uhka ja häiriökäyttäytyminen ovat useissa kaupoissa arkipäivää ja monesti samat ihmiset toistavat häiriökäyttäytymistä. Kaupat ja yritykset tarvitsevat nykyistä vaikuttavampia keinoja ennaltaehkäistä ja puuttua häiriötilanteisiin. Yrityslähestymiskiellosta on saatu hyviä tuloksia Ruotsista. Suomessa olisi aika ottaa saman tyyppinen lainsäädäntö käyttöön hyödyntäen naapurimaassa saatuja kokemuksia”, Sarkomaa sanoo.

Suomessa yritykset eivät voi asettaa henkilöitä kohtaan lähestymiskieltoa, vaan yrityksen työntekijöiden on haettava lähestymiskieltoa henkilökohtaisesti. Sarkomaan mukaan työntekijät ovat joutuneet nykylainsäädännön vuoksi ikävään tilanteeseen joutuessaan hakemaan henkilökohtaisesti lähestymiskieltoa häiritsevästi käyttäytyviä henkilöitä kohtaan.

”On kestämätöntä jättää yksittäisten työntekijöiden vastuulle lähestymiskieltojen hakeminen. Työturvallisuudesta huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Yrityslähestymiskielto antaisi työnantajalle mahdollisuuden toteuttaa työturvallisuuslakia sellaisena kuin se on tarkoitettu”, Sarkomaa huomauttaa.

Ruotsin yrityslähestymiskieltolainsäädännön mukaan yksi varkaus ei vielä johda lähestymiskieltoon, vaan henkilön tekemien varkauksien, häirinnän ja vakavan väkivallan uhan pitää olla toistuvaa ja todellista. Ruotsissa yrityslähestymiskiellon enimmäispituus on vuosi, mutta lähestymiskiellot ovat olleet keskimäärin kuuden kuukauden mittaisia.

”On perusteltua ryhtyä valmistelemaan yrityslähestymiskieltoa Suomeenkin. Ruotsista saadut hyvät tulokset puhuvat puolestaan. Yrityslähestymiskiellolla voitaisiin parantaa työntekijöiden turvallisuutta kaupoissa sekä se antaisi yrityksille konkreettisen lisäkeinon puuttua jatkuviin varkauksiin ja väkivallan uhkaan toimitiloissaan. Kaikilla pitää olla oikeus turvalliseen työpaikkaan”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Helsingin budjettisovusta, jossa kasvatuksen ja koulutuksen rahoja esitetään nostettavaksi 600 eurolla lasta tai nuorta kohti. Haluamme Helsingissä tukea oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. Rahoitusta lisäämällä tähtäämme erityisesti henkilöstön saatavuuden parantamiseen varhaiskasvatuksessa sekä eriarvoistumiskehityksen torjumiseen tarveperustaista rahoitusta vahvistamalla. Palkkaohjelmalla lisätään kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana. Sarkomaa on tyytyväinen siihen, että Helsingin Kokoomuksen vahva tavoite investoida varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen toteutui.

Helsingissä koulut ja päiväkodit saavat lähes 70 miljoonaa lisäeuroa verrattuna kuluvaan vuoteen, eli kasvu on 5,1 prosenttia. Rahaa on määrä suunnata opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatuun sekä inkluusion toteutukseen. Lisäksi on päätetty ohjata rahaa myös varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan helpottamiseen, erityisesti ruotsinkielisissä päiväkodeissa.

Sarkomaan mukaan huoli kouluista ei ole ohi, koska Marinin hallituksen ensi vuoden budjetissa on valtava leikkaus varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvorahoitukseen.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvorahoitus leikkaantuu ensi vuonna kuluvaan vuoteen nähden 140 miljoonaa euroa. Jäljelle jää vain 15 miljoonan euron rahoitus perusopetukseen. Varhaiskasvatukseen ei jää kehittämisrahaa enää ollenkaan. Laskennallisesti tämä tarkoittaa Helsingille lähes 7,5 miljoonan euron leikkausta. Sarkomaa vetoaa erityisesti helsinkiläisiin hallituspuolueiden edustajiin pienten lasten koulutusleikkauksen perumiseksi.

”On mahdoton ymmärtää, miksi tilanteessa, jossa työrauha olisi se, mitä eniten tarvitaan, leikataan pienten lasten koulutuksesta. Leikkaus tarkoittaa vähemmän kasvattajia ja opettajia päiväkodeissa sekä kouluissa, suurempia ryhmäkokoja ja oppimisen tuen heikompaan saatavuutta” Sarkomaa alleviivaa.

Sarkomaa vaatii, että hallitus toisi täydentävässä budjetissaan lisärahaa varhaiskasvatuksen opettajien yliopistokoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseksi. Helsinki on jo nyt tilanteessa, jossa se joutuu sulkemaan päiväkoteja työvoimapulan vuoksi. Varhaiskasvatuksen työvoimapula helpottuu Sarkomaan mukaan panostamalla koulutusmäärien kasvattamiseen, ei tinkimällä varhaiskasvatuksen laadusta.

”Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta sellaiset tiedot ja taidot, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja sieltä jatko-opintoihin tai työelämään tavoittelemaan unelmiaan. Suomen menestys on aina perustunut sivistykseen, koulutukseen ja osaamiseen. Niin on täysin varmasti myös tulevaisuudessakin” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Mia Laiho, Heikki Vestman, Sari Multala ja Pihla Keto-Huovinen pelkäävät hallituksen ajaman sote-muutoksen ajavan terveydenhuollon kaaokseen Uudellamaalla.

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Mia Laiho, Heikki Vestman, Sari Multala ja Pihla Keto-Huovinen vaativat hallitukselta lisärahoitusta HUSin toiminnan turvaamiseksi.

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023 Helsingissä ja Uudellamaalla merkittävässä rahoitusvajeessa. Kokoomus on esittänyt jo lakien käsittelyn aikaan huolen sote-rahoitusmallin vakavista puutteista ja vaikutuksista Uudellamaalla ja vaatinut korjauksia rahoitukseen.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS lausui jo vuonna 2021 lain käsittelyn yhteydessä hallituksen rahoitusmallin leikkaavan Uudenmaan palveluita voimakkaasti ja että sen perusteita on muutettava merkittävästi. Rahoitusmalli ei myöskään huomioi kasvavien kaupunkien rahoitustarpeita, mikä tarkoittaa rahoituksen leikkaantumista.

HUS on eilen 28.9.2022 julkistanut leikkauslistansa merkittävän budjettivajauksen takia. Listalla esitetään esimerkiksi Malmin, Lohjan ja Porvoon yhteispäivystysten lopettamista ja Raaseporin sairaalan leikkauksia. Lisäksi HUS on esittänyt merkittäviä leikkauksia tutkimukseen, IT-kustannuksiin ja moniin muihin kohteisiin.

”Olemme todella huolissamme siitä, mihin suuntaan hallitus on ajamassa maamme terveydenhuoltoa. Huomioiden sosiaali- ja terveydenhuollon jo ennestään vaikean tilanteen, näillä leikkaustoiminnoilla olisi romahduttava vaikutus maamme terveydenhuollon mahdollisuuksiin vastata kansalaisten lakisääteisten palveluiden turvaamiseen ja korkeatasoisen lääketieteellisen tason säilymiseen Suomessa”, edustajat kommentoivat.

”Päivystykset ovat jo nyt olleet ruuhkautuneita. Mikäli HUSin ehdottamat leikkaukset toteutuisivat jo pitkään ruuhkautuneet päivystykset eivät mitenkään selviytyisi lisääntyneestä potilaskuormasta, ja tilat eivät riittäisi mitenkään suurempien potilasmäärien vastaanottamiseen, mikä johtaisi väistämättä potilasturvallisuuden vaarantumiseen. Synnyttäjiä on ohjattu myös toistuvasti Naistenklinikalta ja Jorvista Lohjan sairaalaan, joten synnytyssairaaloiden vähentäminen ei ole realistista”, kansanedustaja Mia Laiho toteaa.

Kansanedustaja Heikki Vestmanin mukaan Marinin hallituksen päättämä Uudenmaan puutteellinen sote-rahoitus uhkaa romuttaa päivystyksen. Esimerkiksi esitys Porvoon sairaalan trauma- ja yhteispäivystyksen lakkauttamisesta ja siirtämisestä ruuhkaiseen Peijakseen on edesvastuuton.

Sote-muutokseen liittyvän Uudenmaan merkittävän rahoitusvajeen takia HUS on pakotettu leikkaamaan tutkimusrahaa 17 miljoonasta 10 miljoonaan. Tällä on vaikutusta terveydenhuollon tasoon välittömästi.
Kokoomusedustajat muistuttavat maan suurimman yliopistosairaalan tekemällä tutkimuksella olevan suora vaikutus lääketieteen ja koko terveydenhuollon kehitykseen sekä laatuun koko Suomessa. Leikkaus uhkaa lisätä aivovuotoa entisestään. Tämä koskettaa erityisesti nuoria tutkijoita ja tuhoaa tutkimustoiminnan tulevaisuutta.

Edustajat muistuttavat tutkimuksissa mukanaolon olevan käytännössä välttämätöntä tehokkaampien, uusien esimerkiksi syöpälääkkeiden ja -hoitojen käyttöönotolle Suomessa.

”Näin valtava leikkaus uhkaa vaarantaa vakavasti HUSin kliinisen tutkimuksen ja potilaiden korkealaatuisen hoidon. Tutkimus on välttämätöntä yliopistosairaalan korkeatasoiselle toiminnalle ja hoidolle. Leikkaus on täysin kestämätön, eikä sitä voi hyväksyä. Päinvastoin tutkimusmäärärahojen taso on saatava kasvu uralle, jotta Suomi pysyy erikoissairaanhoidossa kansainvälisessä kärjessä. Myös hoitotyöntutkimuksen määrärahojen riittävyys on turvattava terveydenhuollon näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseksi”, kansanedustaja Sari Sarkomaa kommentoi.

”Hallituksen on kannettava vastuunsa, ettei sote-muutos vaaranna Suomen korkeatasoista erikoissairaanhoitoa ja valtakunnallisista vastuista huolehtivan HUS toimintaedellytyksiä. HUSin toimintaedellytykset on turvattava! Se on kaikkien suomalaisten etu”, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Mia Laiho, p. 050 433 6461

Pihla Keto-Huovinen, p. 09 432 3083

Sari Multala, p. 040 531 7104

Heikki Vestman, p. 09 432 3051

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Sari Sarkomaan mukaan perhe- ja peruspalveluministeri Lindén ei kyennyt välikysymysvastauksessaan vakuuttamaan, että hallitus kykenee varmistamaan hoitajien määrän riittävyyden. Sarkomaa on vanhus- ja terveyspalvelujen kriisiä koskevan välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa käytti eduskunnan vanhus- ja terveyspalveluiden kriisiä koskevassa välikysymyskeskustelussa kysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan puheenvuoron. Sarkomaa esitti puheen päätteeksi hallitukselle epäluottamusta.

”Yhä useampi, yhä heikommassa kunnossa oleva, usein yksinasuva moni- ja muistisairas ihminen jää ilman välttämätöntä huolenpitoa. Tilanne on epäinhimillinen. Kun henkilöstöpula on kaikkialla, ei hoitajia riitä hoitajamitoituksen täyttämiseen. Hoitopaikkoja joudutaan sulkemaan, kotihoidossa työskennellään yhä useammin vajaalla henkilöstöllä”, Sarkomaa sanoi.

Sarkomaa mukaan sosiaali- ja terveyspalveluissa pitäisi kehittää henkilöstön työnjakoa, tukipalveluita ja hoiva-avustajien käyttöä. Sarkomaan mukaan hallitus on poistattanut vanhuspalvelulaista teknologian käyttöä edistävät pykälät. Sarkomaa vaatii lakia korjattuna eduskuntaan. Sarkomaan mukaan teknologian hyödyntäminen vapauttaisi hoitajien työaikaa ihmisten kohtaamiseen.

”Peruisimme Kela-korvauksen romuttamisen, joka lisää entisestään julkisen sektorin jonoja, henkilöstön työtaakkaa ja jättää yhä useamman ihmisen ilman palvelua ja kuntoutusta. Kuulisimme lääkäreiden hätähuudon. Peruisimme hallituksen päätökset romuttaa hoivakotien ja saattohoidon akuuttilääkevarastot, emmekä vaikeuttaisi kaikkein hauraimpien ihmisten hyvää hoitoa”, Sarkomaa listasi.

Sarkomaa ei ollut tyytyväinen hallituksen päätöksiin hoitajapulan ratkaisemiseksi.

”Hallitus on tänään opposition välikysymyksen taivuttamana herännyt pohtimaan, miten hoitajamitoituksen kiristäminen voidaan oikeasti toteuttaa. Hallituksen päätös siirtää hoitajamitoituksen voimaantuloa ei ratkaise ongelman juurisyytä, vakavaa henkilöstöpulaa. Asiantuntijoiden mukaan se jarruttaa hoitopaikkojen sulkemiskierrettä, mutta se ei tuo lisää hoitajia eikä korjaa syntynyttä vanhuspalvelukriisiä”, Sarkomaa sanoi.

”Ilman vahvoja, konkreettisia toimia voimaantulon siirtäminen on vain vastuun pakoilua ja osoitusta hallituksen toimintakyvyttömyydestä. Hallituksen on kyettävä omalla vahtivuorollaan esittämään keinot turvata henkilöstön saatavuus ja korjata jo nyt tapahtunut palveluiden heikkeneminen. Voimaantulon siirto ostaa aikaa toimille vain vähän ja jos toimettomuus jatkuu, on pian taas edessä tilanne, jossa lisää hoivapaikkoja suljetaan ja yhä useampi vanhus jää yksin ilman palvelua”, Sarkomaa sanoi.

Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan puhe 28.9.2022 (Sari Sarkomaa)
Muutokset mahdollisia puhuttaessa

Voit kuunnella puheen täältä.

Arvoisa puhemies,

Ihmisten huoli vanhuuden päivien hoivasta ja yksin jäämisestä on hallituksen vihdoin kuultava.

Nuorena hoitajana tein yövuoroja vanhusten hoivaosastolla. Yöt olivat usein repivää riittämättömyyden tunnetta, tarve oli olla kipujen kanssa kamppailevan, läheisiään ikävöivän ihmisen rinnalla, mutta hoivaa tarvitsevia oli paljon ja osaston muut työt painoivat päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut inhimillisen vanhusten hoidon puolustaja. Hyvään hoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmiselle silloin, kun hän sitä tarvitsee.

Jos ei ole hoitajia, ei ole palveluja. Sitä ei ole hallitus vieläkään ymmärtänyt. Kaikki kilpistyy henkilöstöpulaan, jonka ratkaisemiseksi tehdyt toimet ovat aivan liian vähäisiä. Hoitoalan pito- ja vetovoiman vahvistamisen laiminlyönti on hallitukselta valtava virhe. Seuraukset ovat rujolla tavalla nähtävillä. Vanhustenhuollon ennestään vaikea tilanne ja hoitajapula ovat pääministeri Marinin hallituksen aikana vakavalla tavalla kriisiytyneet. Vaikka toisin luvattiin.

Yhä useampi, yhä heikommassa kunnossa oleva, usein yksinasuva moni- ja muistisairas ihminen jää ilman välttämätöntä huolenpitoa. Tilanne on epäinhimillinen. Kun henkilöstöpula on kaikkialla, ei hoitajia riitä hoitajamitoituksen täyttämiseen. Hoitopaikkoja joudutaan sulkemaan, kotihoidossa työskennellään yhä useammin vajaalla henkilöstöllä. Myös jonot kotihoitoon ovat pidentyneet. Hoitajat ovat yhä kuormittuneempia. Omaishoitajien tilanne on huolestuttava.

Vanhuspalvelukriisi heijastuu myös terveydenhuoltoon päivystysten ruuhkaantumisena. Kun apua tarvitsevilla vanhuksilla ei ole paikkaa, minne mennä, on syntynyt päivystysruuhkia. Sairaanhoitopiireistä kerrotaan jatkuvasti potilasturvallisuuden vaarantumisista. Koko sosiaali- ja terveydenhuolto on vakavan kriisin partaalla.

Hallitus on vastuuttomalla politiikallaan vauhdittamassa palveluiden kriisiytymistä. Huolen ovat esittäneet monet asiantuntijat. Hallitus ratkaisi hoitajapulan vain paperilla kirjaamalla sitovan mitoituksen lakiin. Moni kysyy perustellusti, onko hallitus aidosti sitoutunut ympärivuorokautisen hoivan 0,7 mitoitukseen, kun olennaiset toimet sen toteuttamiseksi jätettiin tekemättä. Puhumattakaan toimista muiden vanhuspalveluiden tilan parantamiseksi. Valtiovarainministeri Saarikkokin moitti rankasti hallituksen toimintaa julkistaessaan viimeisen budjettiesityksensä ja kysyi, miksei hoitajapulan ratkaisuun ollut vieläkään yhtään esitystä.

Rujo arvovalinta oli myös se, että runsaan rahanjaon keskellä hallitus jätti hoitajamitoituksen ilman riittävää rahoitusta. Nyt puuttuvia euroja esitetään leikattavaksi terveydenhuollosta. Holtiton velkaantuminen vaarantaa tulevaisuudenkin palvelut. Hallituksen vastuuton politiikka on tullut tiensä päähän.

Arvoisa puhemies,

Hoitajapula ja hallituksen politiikan tuomat vauriot eivät voi olla yllätys. Asiantuntijoiden varoitus henkilöstön heikon saatavuuden riskeistä oli kirjoitettu hallituksen vanhuspalvelulain muutosesityksen perusteluihin kissan korkuisilla kirjaimilla. Toimien laiminlyönti on kylmää politiikkaa. Hallitus ei välikysymysvastauksessaankaan osoittanut ymmärtävänsä tilanteen vakavuutta.

Hallitus on tänään opposition välikysymyksen taivuttamana herännyt pohtimaan, miten hoitajamitoituksen kiristäminen voidaan oikeasti toteuttaa. Hallituksen päätös siirtää hoitajamitoituksen voimaantuloa ei ratkaise ongelman juurisyytä, vakavaa henkilöstöpulaa. Asiantuntijoiden mukaan se jarruttaa hoitopaikkojen sulkemiskierrettä, mutta se ei tuo lisää hoitajia eikä korjaa syntynyttä vanhuspalvelukriisiä. Ilman vahvoja, konkreettisia toimia voimaantulon siirtäminen on vain vastuun pakoilua ja osoitusta hallituksen toimintakyvyttömyydestä. Hallituksen on kyettävä omalla vahtivuorollaan esittämään keinot turvata henkilöstön saatavuus ja korjata jo nyt tapahtunut palveluiden heikkeneminen. Voimaantulon siirto ostaa aikaa toimille vain vähän ja jos toimettomuus jatkuu, on pian taas edessä tilanne, jossa lisää hoivapaikkoja suljetaan ja yhä useampi vanhus jää yksin ilman palvelua.

Kokoomus varoittaa taas kerran hallitusta. On valtava virhe, että sote-palvelujen järjestämisvastuu on siirtymässä hyvinvointialueille kriisiytymisen syöksykierteessä. Hallituksen on katsottava totuutta silmiin. On viimeinen hetki estää se, ettei vanhustenhuolto ja koko sosiaali- ja terveydenhuolto ajaudu päin seinää.

Kyse ei ole siitä, kuka on oikeassa tai väärässä. Kyse on hallituksen vastuusta, siitä, että hallituksen on toimittava. Olemme valmiita antamaan kaiken tuen kriisitilanteen korjaamiseksi. Kunhan hallitus tekee kelpo esityksiä. Kokoomus on vahvasti sitoutunut toimiin, joilla lisätään hoitotyön houkuttelevuutta, saadaan lisää hoitajia ja osaavia tekijöitä kaikkiin sote-palveluihin.

Vanhuspalvelut on laitettava kuntoon kokonaisuutena. Kaikille ikääntyneille on turvattava hyvä hoito ja hoiva, sekä inhimillinen kohtelu. Terveyspalveluihin pääsy on varmistettava.

Palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä ja sen myötä myös henkilöstön tarve. THL:n mukaan lähivuosina tarvitaan tuhansia lisähoitajia niin ympärivuorokautisessa kuin kotihoidossakin. Jo nyt meillä arvioidaan olevan noin 10 000–15 000 hoitajan vaje. Koulutuksen lisääminen ja työntekijöiden kansainvälinen rekrytointi ovat olennaisia toimia, mutta ne vaikuttavat hitaasti. Kriisi on tässä ja nyt. Tarvitsemme viipymättä ratkaisuja ihmisten hyvän hoidon ja hoivan turvaamiseksi. Nyt on otettava kaikki voimavarat käyttöön.

Kokoomus vauhdittaisi sote- henkilöstön työnjakoa, tukipalveluiden ja hoiva-avustajien käyttöä varmistaen sairaan -ja lääkehoidollinen osaaminen. Hallituksen huonon valmistelun takia vanhuspalvelulaista poistetut teknologian käyttöä edistävät pykälät on tuotava korjattuna eduskuntaan. Monipuolinen henkilöstörakenne ja teknologia on huomioitava myös hoitajamitoituksessa. Toimiva teknologia vapauttaa hoitajia raskaasta työstä ihmisten kohtaamiseen.
Peruisimme Kela-korvauksen romuttamisen, joka lisää entisestään julkisen sektorin jonoja, henkilöstön työtaakkaa ja jättää yhä useamman ihmisen ilman palvelua ja kuntoutusta.

Kuulisimme lääkäreiden hätähuudon. Peruisimme hallituksen päätökset romuttaa hoivakotien ja saattohoidon akuuttilääkevarastot, emmekä vaikeuttaisi kaikkein hauraimpien ihmisten hyvää hoitoa.

Ottaisimme vakavasti vanhusasianvaltuutetun huolen vanhusten kuntouttavien ja terveyttä edistävien palvelujen jäämisestä aluehallintouudistuksen jyrän alle. On ymmärrettävä, että kuntoutus keventää hoitotyön kuormaa.

Ihmisen kivut pitää hoitaa, erityisesti saattohoitoon on tehtävä säädökset, ettei kenenkään tarvitse kuolla yksin kivuissaan.

Suomessa on yli 200 000 muistisairasta. Joka vuosi sairastuu lähes 15 000 ihmistä. Jatkaisimme hallituksen rumasti katkaisemaa Muisti-ohjelmaa, jotta sairastuneet ihmiset voisivat jatkaa mahdollisimman hyvää elämää. Varmistaisimme arvokasta työtä tekeville omaishoitajille aitoja mahdollisuuksia pitää vapaapäiviä palvelusetelin, kotiavustajapalvelun ja kiertävän perhehoitajan avulla.

Hoitotyön pito- ja vetovoimaa lisääviä toimia ei voi enää lykätä. Hoitotyön koulutuksen ja tutkimuksen korkea taso, osaamisen ylläpito ja kannustavat urapolut, työntekemisen edellytykset ja johtaminen on oltava kunnossa. Toivomme pikaista hoitotyön houkuttelevuutta lisäävää kestävää ratkaisua työmarkkinaneuvotteluihin.

Arvoisa puhemies,

Hallitus ei voi enää paeta vastuutaan vaan nyt on esitettävä itse ratkaisuja. Ryhdyttävä toimiin. Kokoomus on ratkaisuja esittänyt vastalauseissaan ja vaihtoehtobudjeteissaan, mutta ne ovat hallituspuolueet aina tylysti äänestäneet kumoon. Kyse ei ole siitä, etteikö ratkaisuja olisi vaan siitä, että hallitus, jolla on valta ja vastuu, viimekädessä pääministeri, osoittaa johtajuutta ratkaisujen toimeen panemiseksi. Hallitus on istunut kautensa lähes loppuun, on kohtuullista vaatia hallitukselta myös toimia.

Hyvä hallitus, te väistätte täällä monta kysymystä kääntämällä aina katseen oppositioon tai aikaisempien hallitusten toimiin. Muistakaa, että jätätte samalla vastuuttomasti vastaamatta ikääntyneiden ja heidän omaistensa hätään, jonoissa palvelua odottavien ihmisten ja kuormittuneen hoitohenkilöstön huoleen. He odottavat vastausta ja ratkaisuja.

Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa luvattiin palauttaa luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen. Tämän keskeisimmän vaalilupauksenne olette vahtivuorollanne jättäneet lunastamatta.
Yhteiskuntaa koettelee nyt moni kriisi, mutta me emme hyväksy, että vanhusten asiat jätetään hoitamatta. Vanhustenhuollossa tehdään paljon valtavan hyvää ja arvokasta työtä. Sinne jos minne tarvitaan kunnianpalautus.

Perhe- ja peruspalveluministeri Lindén ei vastauksessaan kyennyt vakuuttamaan, että hallitus korjaa vanhus- ja terveyspalvelujen kriisin ja varmistaa hoitajien riittävän määrän. Siksi esitän, että eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti enää eduskunnan luottamusta.

Sari Sarkomaa
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
p. 050 511 3033

Velkavetoinen politiikka ja lastenlapsiemmekin mahdollisuuksien ahnehtiminen on kirjoittajan mukaan ruma arvovalinta.

Nykyhallitus otti ensitöikseen, ennen tietoakaan koronasta, miljardin euron lisävelan menonlisäyksiinsä, jotka eivät mahtuneet budjettikehykseen. Koronakriisin ja Venäjän brutaalin hyökkäyssodan vuoksi otetun 30 miljardin velkataakan päälle hallitus on ottanut vielä noin 10 miljardia euroa lisävelkaa rahoittaakseen muita lisämenojaan. Valtavaa velkavuorta ei siis voi millään perustella pelkästään kriiseillä vaan se on ollut myös poliittinen valinta. Täysin holtitonta on se, että hallitus jätti tekemättä työllisyystoimet, joilla vahvistettaisiin velan ja kasvavien korkojen maksukykyä.

Hallitusohjelman mukaan hallituksen piti työllisyystoimillaan tasapainottaa julkista taloutta kahdella miljardilla. Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi kesäkuisessa raportissaan karun totuuden: hallituskauden työllisyystoimet jäävät kauaksi tavoitteistaan julkisen talouden tasapainottamisessa. Tämä ei ole hallitusta hetkauttanut lisätoimiin. Velalla ei ole väliä -asennetta kuvaa myös se, ettei hallituksella ole edes suunnitelmaa velkaantumisen taittamiseksi.

Valtavan rahanjaon keskellä hallitus teki myös ensi vuoden budjettiesityksessään lasten arkeen kohdistuvan rujon arvovalinnan. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvorahoitus leikkaantuu ensi vuonna kuluvaan vuoteen nähden 140 miljoonaa euroa. Jäljelle jää vain 15 miljoonan euron rahoitus perusopetukseen. Varhaiskasvatukseen ei jää kehittämisrahaa enää ollenkaan. Leikkaus tarkoittaa käytännössä vähemmän kasvattajia ja opettajia päiväkodeissa sekä kouluissa, suurempia ryhmäkokoja  ja oppimisen tuen heikompaan saatavuutta. Rahoitustason yhtäkkinen romahdus on iso takaisku varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadulle, lasten yhdenvertaisille mahdollisuuksille oppia sekä opettajien opettamiselle.

Monet opettajat työskentelevät arjessa sellaisten koululuokkien kanssa, joissa erityisen tuen tarve haastaa koko luokan työrauhaa ja oppimismahdollisuuksia. Kyse on yhtä lailla tukea tarvitsevien lasten tilanteesta kuin opetusryhmässä olevien kaikkien lasten oikeudesta saada opetusta ja aikuisten aikaa. Molemmista on kyettävä huolehtimaan. Sama haaste on varhaiskasvatuksessa.

Hallituksen päätökset vaarantavat koulutuksen tasa-arvon eteen tehdyn työn juuri, kun sitä tarvittaisiin eniten. Kehittämisrahat ovat jo niin vakiintuneita, että niiden raju leikkaaminen on tullut kunnille järkytyksenä. Hallituksen esittämä leikkaus lohkaisisi esimerkiksi Helsingissä perusopetuksesta noin kahdeksan miljoonaa euroa. Leikkaus on täysin väärä viesti koronan kynsistä pyristelevälle ja työvoimapulassa kärsivälle kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle. Nyt jos koskaan pitäisi tehdä toimia näiden alojen houkuttelevuuden sekä pito- ja vetovoiman lisäämiseksi.

Pienten lasten kasvatuksessa ja opetuksessa rakennetaan Suomen tulevaisuus ja sitä ei tehdä ilman osaavia opettajia ja muita tärkeitä osaajia.

Kokoomus on esittänyt jokaisessa vaihtoehtobudjetissaan vaihtoehdon, joka on merkinnyt vähemmän velkaa ja enemmän työpaikkoja. Olemme esittäneet, että varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen varatut määrärahat lisättäisiin valtion budjettiin pysyvästi, eikä jokavuotisena hankerahana. Lisäksi olemme esittäneet pysyviä määrärahoja varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien nostamiseksi ja vakinaistamiseksi. Tämän on välttämätöntä. Helsingissä suljetaan jo nyt väliaikaisesti päiväkoteja henkilöstöpulan takia.

Suomalaisten on voitava luottaa, että lähikoulu ja lähipäiväkoti ovat hyviä, eikä niitä suljeta opettaja-  tai muun henkilöstöpulan takia. Päiväkodeissa ja kouluissa tarvitaan työrauhaa eikä jatkuvaa hankepyöritystä ja epävarmuutta.

Hankeralli on pysäytettävä.

Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksessa riittävät tiedot ja taidot, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja siitä työelämään tai jatko-opintoihin sekä toteuttamaan unelmiaan.

Sari Sarkomaa

Hallituksen tasa-arvorahoituksen leikkaus syventää peruskoulujen haasteita erityisesti pääkaupunkiseudulla.

HELSINGIN SANOMISSA on nostettu esille peruskoulujen inkluusiosta syntyneitä haasteita. Monet opettajat työskentelevät arjessa sellaisten koululuokkien kanssa, joissa lisääntynyt erityisen tuen tarve haastaa koko luokan työrauhaa ja oppimismahdollisuuksia.

Suureksi huoleksemme hallitus vie läpi jo kehysriihessä hyväksymäänsä 140 miljoonan euron leikkausta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvorahoitukseen ensi vuodelle. Leikkaus tarkoittaa lukemattomien opettajien työsuhteiden päättymistä ja oppilaiden oppimisen tuen heikkenemistä entisestään. Erityisesti leikkaus tulee iskemään sosioekonomisesti haasteellisten alueiden kouluihin.

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd) ehdotti (HS 13.9.) ratkaisuksi Helsingin koulupiirirajojen tarkastelua. Se ei ole ratkaisu ongelmaan, sillä jokaisella lapsella on oikeus lähikouluun ja perheillä mahdollisuuteen ennakoida lapsen koulupolkua. Tuen tarvetta on kaikilla alueilla, eivätkä ongelmat lopu siirtämällä oppilaita koulusta toiseen. Lähikouluperiaatteesta luopumisen sijaan kouluja on tuettava pitkäjänteisesti.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen varattu rahoitus on ollut vuosien ajan määräaikaista hankerahoitusta, mikä aiheuttaa epäjatkuvuutta kunnissa ja opettajissa. Kyseiset varat tulee vakinaistaa budjettiin, jotta koulutuksen laatua voidaan tukea pitkäjänteisesti.

Hankeralli on pysäytettävä. Opettajien ja oppilaiden työrauha on turvattava.

Sari Sarkomaa

Helsinki

Sari Multala

Vantaa

kansanedustajia (kok)

Tuleva talvi huolettaa monia helsinkiläisiä. Hintojen nousu, tulevat sähkölaskut ja muut arjen kustannukset ovat monen mielessä isoina kysymyksinä. Helsingin kaupunki aloittaa ensi vuoden talousarvion valmistelun. Valmistelussa on tärkeä etsiä keinoja arjen kustannusten kurissa pitämiseksi, vaikka se ei ole helppoa. Tavallisella helsinkiläisellä pitää mahdollisuus asua ja elää kotikaupungissaan.

Joukkoliikenne on tärkeä osa helsinkiläisten arkea. Koronapandemian ensimmäinen vuosi vähensi huomattavasti Helsingin seudun liikenteen (HSL) matkustajien määrää. Toinen pandemiavuosi liikkumisrajoituksineen romahdutti HSL:n matkustamisen historian alhaisimpiin lukemiin. Matkustaminen jäi 40 prosenttia eli noin 160 miljoonaa matkaa alhaisemmaksi vuoteen 2019 verrattuna. Tasoittaakseen taloustilannettaan HSL on joutunut harkitsemaan erilaisia vaihtoehtoja, kuten lippujen hintojen korotuksia.

Helsingin kaupunginhallituksessa lausuimme asiasta ja totesimme pitkän pohdinnan jälkeen, ettei nyt tule nostaa HSL lippuhintoja. Nousevien asumisen ja elämisen kustannusten aikana ihmisten työntekoa ja työhön liikkumista ei pidä vaikeuttaa. Moni seniori on ollut rajoitusten vuoksi pääasiassa kotona ja nyt on todella tärkeää, että kaiken ikäiset ja erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset pääsevät liikkumaan kaupungissa. Liikuntapaikat, kirjastot ja kulttuuritapahtumat odottavat ihmisiä.

Joukkoliikenteen käyttöä pitää vahvistaa sisimpien vyöhykkeiden alueilla. Pidän perusteltuna yhden vyöhykkeen kertalipun käyttöönottamista HSL:n alueella. Se on erityisen tärkeää kantakaupungissa asuvien ihmisten kannalta. Ihmiset kulkevat ostoksille, teatteriin, konsertteihin ja moneen muuhun arjen välttämättömään palveluun. Lipun hinnan on oltava myös kaupungin keskustassa kulkeville kohtuullinen.

Ajatus, että lyhyet matkat käveltäisiin tai pyöräiltäisiin aina, on arjesta irtaantunutta. Ihmisten elämäntilanteet ovat erilaisia ja se on otettava huomioon kaupungin liikennepolitiikasta. Myös 12 kuukauden lipun suhteellista edullisuutta voisi parantaa.

On hyvä, että HSL:n tuleva uusi järjestelmä mahdollistaa myös pankkikortilla lähimaksamisen. Se on kasvattanut lipputuloja muualla maailmassa. Lähimaksaminen toimii samalla tavalla kuin HSL-kortti nyt: valitset kortinlukijalta oikean lipun, näytät pankki- tai luottokorttiasi lukijalle ja nouset kyytiin. Lähimaksaminen tulee käyttöön vuoden 2023 aikana.

Julkisuudessa huolia herättänyt kasvatuksen ja koulutuksen budjetti on vasta virkakunnan esitys, joka on rakennettu aikaisemmin päätetyn talousraamin puitteisiin. Minkäänlaisia päätöksiä koulutuksen leikkauksista ei siis ole tehty. Varsinainen keskustelu talousarviosta käydään vasta kun asiakirja etenee poliitikkojen käsittelyyn ensin lautakunnassa ja myöhemmin talousarvioneuvottelussa. Tällöin tehdään päätökset myös siitä, mikä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan budjetti on.

On tärkeää, ettei varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta leikata. Tulevaisuus tehdään pienten ja vähän suurempien lasten kasvatuksessa ja opetuksessa. Kaupungin uudessa strategiassa on juuri yhdessä sitouduttu tarjoamaan laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta sekä erityisesti panostamaan niihin.

Nykyisellään varhaiskasvatuksen työvoimatilanne on jo kriittinen ja heikentynyt entisestään. Perusopetuksessa on yhtä lailla opettajien tilannetta seurattava tarkkaan. Niin vakinaisiin tehtäviin kuin sijaisuuksiin on vaikea saada pätevää henkilöstöä. Tämä on olennaista ymmärtää kaupungin palkkakehitysohjelmassa. Kaupungin tulee huolehtia, että päiväkodeissa ja kouluissa työskentelyolosuhteet ovat sellaiset, jotka tukevat henkilöstön pysyvyyttä. Esimiehillä kuluu valtavan paljon aikaa sijaisten hankintaan. Päiväkodeissa Helsingin olisi viisasta lisätä omien vakisijaisten määrää. Esimiesten aikaa vapautuisi ja henkilöstön työskentelyolosuhteet paranisivat. Mikä parasta päiväkodissa tuttu aikuinen alati vaihtuvien sijaisten sijaan on monin tavoin lasten ja perheiden etu. Lähipäiväkotiperiaatteen edistämiseen on sitouduttava vahvasti.

Helsinkiläisten päättäjien tärkeä tehtävä on joka taholla edistää toimia, jotka tuovat helpotusta korkeiden asumis- ja elämiskustannusten kanssa kamppaileville helsinkiläisille. Omakotitaloasukkaat voivat vähentää kodeissaan tehdyt remontit kotitalousvähennyksessä. Olen tehnyt aloitteen kotitalousvähennyksen laajentamiseksi koskemaan vastaavasti myös asunto-osakeyhtiöissä asuvia. Verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta se olisi reilua. Hehän maksavat pääsääntöisesti taloyhtiön remonttikulut yhtiövastikkeissa. Helsingissä taloyhtiöiden remontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja monille palkansaajille, yrittäjille ja eläkeläisille. Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto-osakeyhtiöiden toteuttamiin remontteihin olisi konkreettinen keino vauhdittaa korjausrakentamista ja energian säästöä sekä uusiutuvaa energiaa edistäviä korjauksia.

Sari Sarkomaa

Sanna Marinin (sd) hallitus on saamassa syysistuntokauden alkuun kaksi välikysymystä.

Kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit jättivät perjantaina yhteisen välikysymyksen Sanna Marinin (sd) hallitukselle vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä.

Oppositioryhmät muistuttavat, että pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmassa luvattiin palauttaa luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen.

– Sen sijaan hallituksen vahtivuorolla pitkään vaivannut hoitajapula on päästetty entisestään syvenemään, mikä on johtanut vanhus- ja terveyspalveluissa yhä vaikeampaan tilanteeseen, oppositioryhmät toteavat.

”Viimeinen hetki tehdä”

Oppositioryhmien mielestä hallituksella onkin nyt ”viimeinen hetki tehdä tarvittavat toimet tilanteen korjaamiseksi”.

Kokoomus, PS ja kristillisdemokraatit katsovat, että hallitus päätti kunnianhimoisesta hoitajamitoituksesta, mutta jätti tekemättä toimet hoitajien määrän turvaamiseksi. Oppositioryhmien mielestä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus ei saa johtaa asiakaspaikkojen vähentämiseen tai kotihoidon, omaishoidon ja kuntoutuksen pahenevaan hoitajapulaan.

– Yhä useampi ikäihminen jää vaille välttämätöntä huolenpitoa, johon heillä olisi oikeus. Tilanne on epäinhimillinen, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) toteaa opposition tiedotteessa.

– Yhteiskuntaa koettelee nyt moni kriisi, mutta emme hyväksy, että ratkaisujen hakemista vanhuspalveluiden tilanteeseen lykättäisiin eteenpäin. Toimet sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi, hoitotyön pito- ja vetovoiman lisäämiseksi ja vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemiseksi on tehtävä välittömästi, sarkomaa jatkaa.

PS:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion mukaan hallitus ratkaisi hoitajapulan ainoastaan paperilla kirjaamalla lakiin sitovan hoitajamitoituksen, mutta ei tehnyt juuri mitään sote-alan työvoimapulan ratkaisemiseksi.

– Kun mitoituksen edellyttämää määrää hoitajia ei ole ollut saatavilla, vanhuksia ei ole voitu ottaa hoivapaikoille. Hoivakoteja on jouduttu jopa sulkemaan. Kynnys päästä palveluiden piiriin on noussut merkittävästi, Tavio sanoo.

KD:n kansanedustaja Päivi Räsäsen mukaan KD:n eduskuntaryhmä on koko vaalikauden ajan patistanut hallitusta ratkaisemaan hoitajapula ja tehnyt konkreettisia esityksiä sotekriisin estämiseksi.

– Hallitus on osannut tehdä vanhuspalveluiden ja terveydenhoidon pykäliä, mutta ei toimia, joilla olisi turvattu resurssit ja henkilöstö niiden toteuttamiseksi. Hallituksen asettama työryhmä ei ole saanut yhtään tomivaa esitystä aikaan. Kärjistyvä sotekriisi uhkaa jo välittömästi kansalaisten henkeä ja siksikin on välttämätöntä tarttua opposition järeimpään keinoon, välikysymykseen, Räsänen toteaa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi jo elokuun puolivälissä kokoomuksen puoluejohdon kesäkokouksessa, että puolue aikoo jättää välikysymyksen vanhus- ja terveyspalveluiden kriisistä.

Kaksi välikysymystä

Sanna Marinin (sd) hallitus on saamassa syysistuntokauden alkuun kaksi välikysymystä.

PS:n puheenjohtaja Riikka Purra kertoi torstaina eduskunnassa, että PS jättää välikysymyksen polttoaineiden ja sähkön hintojen noususta ja hallituksen kyvyttömyydestä reagoida tilanteeseen.

Välikysymys on vähintään 20 kansanedustajan valtioneuvostolle tai ministerille tämän toimialaan kuuluvasta asiasta osoittama kysymys, jonka tarkoituksena on mitata valtioneuvoston tai ministerin nauttima luottamus.

Luottamus sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen on koetuksella. Koronakriisin jättämä hoitovelka, hoitaja-pula sekä lakiin kirjatut uudet mitoitusvaatimukset ovat ajaneet sosiaali- ja terveydenhuollon suuriin vaikeuksiin. Samaan aikaan Suomessa tehdään massiivista sote-hallintouudistusta, joka sisältää valtavia toiminnallisia riskejä ja murentaa Helsingin ja Uudenmaan yliopistollisen sairaalan ja erityisesti Helsingin ja muiden Uudenmaan hyvinvointialueiden sote-rahoitusta. Sen sijaan hallituksen palveluja vaikuttavasti parantavat toimet viipyvät. Nyt on välttämätöntä vahvistaa jonojen kanssa sinnittelevää perusterveydenhuoltoa. Valtava määrä ihmisiä odottaa jonossa hoitoon pääsyä. Yhdenvertainen pääsy terveyskeskuksen palveluihin on yksi sote-uudistuksen päätavoite. Vaikuttavia toimia tavoitteen saavuttamiseksi on tehtävä.

Asiakkaan näkökulmasta oleellista on palvelujen nopea ja laadukas saanti ja hoidon jatkuvuus. Tässä terveyskeskuksen moniammatillinen tiimimalli on toimiva ratkaisu. Useissa kunnissa tiimimallin käyttö on parantanut pääsyä hoitoon, ja henkilöstö on ottanut sen myönteisesti vastaan. Tiimissä on muutamia hoitajia, lääkäreitä sekä muita sote-ammattilaisia, kuten fysioterapeutti ja mielenterveyshoitaja. Tiimimallissa asiakkaan ongelman ratkaisu aloitetaan heti ensimmäisen yhteydenoton aikana. Kroonisesti sairaille tai paljon palveluja tarvitseville nimetään oma vastuuhoitaja ja lääkäri. Tämä luo hoidolle jatkuvuutta, parantaa hoidon laatua, vahvistaa terveys-asemien palveluita ja vähentää kustannuksia. Potilaan on puolestaan helppo asioida tuttujen ammattilaisten kanssa.

Tiimimallissa työtehtävät voidaan jakaa osaamisperusteisesti ja hyödyntää moniammatillinen osaaminen potilaan parhaaksi. Myös aloittavat hoitajat ja lääkärit saavat vahvemmin tukea tiimistä, ja osaaminen karttuu. Tiimimallissa koulutukset, mahdollinen tutkimustyö ja poissaolot voidaan järjestää sujuvammin. Lisäksi terveyskeskusavustajat on palautettava töihin, jotta sote-ammattilaiset voivat keskittyä itse hoitotyöhön. Terveyskeskustyö on houkuttelevampaa, jos työn kuormittavuutta voidaan vähentää, omaan työnkuvaan voi vaikuttaa ja johtaminen on kohdallaan. Moniammatillinen tiimimalli tarjoaa siihen hyvän pohjan, mutta toimiakseen se tarvitsee vahvan tuen. Kannustammekin hyvinvointialueita ottamaan käyttöön tiimimallin tyyppisen ratkaisun ja hallitusta tarttumaan tarvittaviin toimiin mallin käyttöönoton vauhdittamiseksi valtakunnallisesti.

Sari Sarkomaa
Terveydenhuollon maisteri, kansanedustaja (kok), Helsinki

Mia Laiho
Lääketieteen tohtori, kansanedustaja (kok), Espoo