fbpx Siirry sisältöön

Kansanedustajan vaativassa ammatissa rentoutumisen hetket ovat arvokkaita. Sari Sarkomaalle ne löytyvät kotimaan kauniista luonnosta.

Tunturipurot tekivät vaikutuksen kuusivuotiaaseen

Sari Sarkomaan varhaisimmat lomamuistot sijoittuvat perheen kanssa tehtyyn Lapin-reissuun. Ikää hänellä oli tuolloin noin kuusi vuotta. Lomalla mukana oli äidin ja isän lisäksi pikkuveli.

 – Äidin mielestä olimme retkeen liian pieniä, mutta suuremmilta kommelluksilta vältyttiin. Muistan kirkkaat tunturipurot, yöt autiomaassa ja letut, joita vanhemmat paistoivat tunturissa. Lappi vei jo tuolloin sydämeni, Sarkomaa muistelee.

Kokoomuksen kansanedustajana työskentelevä Sarkomaa on pitänyt tärkeänä, että kotimaa matkakohteineen on tullut tutuksi myös hänen omille lapsilleen. Perhe on kiertänyt eri puolilla Suomea, mutta erityisesti Lapissa koko perhe käy edelleen lähes joka vuosi. Lasten tie johtaa laskettelurinteisiin, mutta Sari Sarkomaata itseään viehättävät tunturiin vievät maastohiihtoladut.

Arkielämää rytmittää ulkoilu myös kotimaisemissa Helsingissä. Lempipaikoikseen Sarkomaa nimeää Keskuspuiston ja merenrannat.

 – Myös Haltiala ja Pitkäkosken alueet ovat lähellä sydäntäni. Ulkona liikkuminen on paras tapa pitää kroppa ja pää kunnossa hektisen elämän keskellä, sanoo Sarkomaa.

Matkailun helmi tuli vastaan sattumalta työmatkalla

Joskus työmatkat tuovat eteen kiehtovia paikkoja, joihin syntyy halu palata uudelleen. Näin on käynyt myös Sarkomaalle: vieraillessaan työn merkeissä Sastamalassa hän näki kyltin, joka herätti kiinnostuksen Ritajärven luonnonsuojelualueeseen. Silloin ei ollut aikaa tutustua alueeseen tarkemmin, mutta uteliaisuus toi paikalle myöhemmin.

 – Ritajärven luonnonsuojelualueella voi kokea kerralla monia erilaisia maisemia ja luontoelämyksiä. Alue muodostuu kolmesta järvestä. Pidän patikoinnista ja ihastuin paikkaan valtavasti, Sarkomaa innostuu.

Lomailun parhainta antia on purjehdus

Intohimoisena Itämeren suojelijana tunnettu Sarkomaa lomailee kaikkein mieluiten merellä. Perhe viettää yleensä koko kesäloman merellä purjehtien miehen perheen lähes kolmekymmentä vuotta sitten hankkimalla purjevene Piraialla.

 – Meren luonto saaristoineen on paras tapa rentoutua. Purjehtien näkee ja kokee ihan eri asioita kuin maalla liikkuessa, Sarkomaa toteaa.

Purjehdus olisi Sarkomaan valinta myös unelmien lomaksi. Merellä vietetty aika tarjoaa perusteellisen tavan irrota hetkeksi arjesta.

 – Jos saisin ideoida oman unelmieni loman ilman mitään rajoituksia, viettäisin koko heinäkuun purjehtien yhdessä perheen kanssa. Säätä ei voi suunnitella, mutta sopivasti tuulta ja aurinkoa olisi hyvä yhtälö. Suomen säässä sadetta on yleensä riittävästi. Merellä voi keskittyä olennaiseen ja kaikki maailman murheet jäävät taakse. Mukavinta on herätä aamulla meren ja lokkien ääneen, syödä aamupala kannella, nostaa ankkuri ja suunnata kohti uusi seikkailuja, Sarkomaa haaveilee.

Maakravusta merenkävijäksi

Kaikkein jännittävimmät lomamuistot liittyvät aikaan, jolloin totaalisena maakrapuna elellyt Sari Sarkomaa alkoi seurustella purjehtijan, eli nykyisen miehensä kanssa. Sitä ennen hän ei ollut koskaan purjehtinut. Ennen pelottavalta tuntuneesta asiasta tuli kuitenkin pian lempiharrastus.

 – Meri on arvaamaton. Sitä en enää pelkää, mutta kunnioitan. Vene on ihastuttava nukkumapaikka.

Arjen pienet asiat ilahduttavat meriretkillä. Purjehtimassa ollaan usein pitkiä aikoja ilman kauppaa, joten hyvät huoltopisteet ja saariston palvelut ovat arvossaan.

 – Rödhamn on yksi lempipaikoistani ja perheemme yöpyy siellä usein purjehtiessamme kohti Maarianhaminaa. Rödhamnissa voi illalla tilata sämpylät ja pullat, jotka toimitetaan aamuvarhain suoraan veneelle. On mukava aloittaa aamu tuoreella leivällä ja lähteä merelle.

Kaikki merielämykset eivät ole yhtä rentouttavia.

 – Vuosien takaisen Gotlantiin suuntautuneen kesälomapurjehduksen yhden kohokohdan piti olla Nynänshamnin idylliseen vierasvenesatamaan saapuminen. Toisin kävi. Haiseva sinilevä oli valloittanut rannat. Kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet merensä, kommentoi keskimmäinen lapsistani. Aluksi nämä lapsen kommentit kaiken hajun ja harmin keskellä hymyilyttivät. Oli vaikea selittää, että meri on yhteinen ja sitä eivät ole pilanneet ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdessä.

 – Kovasta työstä huolimatta Itämeri kuuluu maailman saastuneimpiin merialueisiin. Öljynkuljetuksesta aiheutuvat riskit, rehevöityminen ja vierasperäiset lajit uhkaavat mertamme. Kaiken lisäksi roskaaminen koettelee Itämerta. Olen intohimoinen Itämeren suojelija ja toimin eduskunnan vesiensuojeluryhmässä, Sarkomaa kertoo.

Yhteistyöllä helpotusta kotimaanmatkailuun

Sari Sarkomaa on huolissaan Suomen matkailua hankaloittavasta ja ravintoloiden toimintaa jarruttavasta lainsäädännöstä.

 – Teen eduskunnassa työtä sen eteen, että saisimme ravintolakulttuuria kukoistamaan. Viime eduskuntakaudella uudistimme alkoholilain. Silloin uudistusta vastustettiin vahvasti. Urakoimme ja saimme kuin saimmekin laille enemmistön äänestyksessä. Uudistuksessa purettiin paljon esimerkiksi ravintoloiden ja pienpanimoiden toimintaa rajoittavaa normistoa. Uudistuksen myötä myös vähän vahvemmat juomat siirtyivät päivittäistavarakauppaan. Nyt työtä jatketaan ravintoloiden toimintaa jarruttavaa normistoa purkamalla. On tehtävä toimia tilan tekemiseksi laatua painottavan, vastuullisen alkoholi- ja ravintolakulttuurin kehittymiselle, linjaa Sarkomaa.

Teksti: Kati Jaakonen/Matkasuomi.fi
Kuva: Kokoomus / Kristian Tervo

Liikunta on aivoille superlääkettä, joka edistää aivoterveyttä kaikissa elämän vaiheissa. Liikkuessa aivojen verenkierto paranee ja aivosolujen väliset yhteydet vahvistuvat parantaen muistia. Lisäksi liikunta voi laskea verenpainetta ja parantaa unen laatua. Liikunta vähentää tutkitusti riskiä sairastua kaikkiin kansansairauksiin, myös eteneviin muistisairauksiin.

Jotta liikkuminen olisi mielekästä, on hyvä liikkua tavalla, josta itse pitää. Liikunta tuo myös hyvän mielen. Liikunta on osa hyvää hoitoa ja elämää. Muistisairaat hyötyvät säännöllisestä liikunnasta monin tavoin.

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun. Liikuntaan ja mahdollisuuteen ulkoilla ei saa olla ikärajaa.

Tutkimukset osoittavat, että ikääntyvät ja heidän omaishoitajansa pääsevät liikkumaan aivan liian vähän. On sietämätöntä, että usein hoivapalveluiden piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään ulos useammin kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan. Makuuttavasta hoitokulttuurista on siirryttävä kuntouttavaan toimintatapaan, jossa kaikilla on mahdollisuudet halutessaan liikkua ja elää omannäköistä elämää. Muistisairaan ja hänen läheisensä hyvinvoinnin lähtökohta on oikeus tulla kuulluksi ja päättää omista asioistaan.

Vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksen valmistelu aloitettiin viime eduskuntakaudella, jotta jokainen suomalainen voisi ikääntyessään luottaa saavansa inhimillisen kohtelun ja hyvän hoidon sekä mahdollisuuden elää oman näköistä elämää. Osana lakiuudistusta on tarkoitus juurruttaa toimintakyvyn edistäminen, kuntoutus ja arjen liikunta osaksi kaikkia ikäihmisten palveluja ja arkea. Tässä työssä Muistiliiton tekemä Hyvän hoidon kriteeristö on viisas ohjenuora. Muistiliiton tärkeä tehtävä on huolehtia, että vanhuspalvelulaki uudistetaan muistisairaiden ja heidän omaistensa osalta parhaalla mahdollisella tavalla. Myös vuonna 2020 päättyvän Kansallisen muistiohjelman jatko on saatava liikkeelle ja siinä on oltava vahvasti mukana liikunnan edistäminen. Aivoterveyden ja muistiystävällisyyden edistäminen on kaikkien suomalaisten yhteinen asia.

Sari Sarkomaa 
Kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri
Muistiliiton varapuheenjohtaja

Julkaistu Muisti-lehdessä 1/2020

Kokoomuksen eduskuntaryhmä järjestäytyi vaalien jälkeen valitsemalla ryhmällemme uuden johdon. Oli ilo ja kunnia tulla valituksi eduskuntaryhmämme ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. 

Kokoomus suuntaa oppositioon ensimmäistä kertaa 12 vuoteen. Kokoomuksen on tehtävä rakentavaa uuden ajan oppositiopolitiikkaa. 

Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa on paljon hyviä asioita. Lähempi tarkastelu osoittaa, että monesta hyvästä tavoitteesta puuttuu uskottava ratkaisu ja rahoitus. Hallitusohjelma on ennemminkin toiveiden tynnyri kuin strateginen ohjelma. Lopputuloksena on epätietoisuus mitä tavoitteista ylipäätään aiotaan toteuttaa ja miten rahoittaa. 

Hallitusohjelman suurin kysymysmerkki on se, miten työllisyystavoite aiotaan saavuttaa. Ohjelmassa ei ole juurikaan keinoja vaan pallo on heitetty työmarkkinajärjestöille. Työllisyystavoite ratkaisee niin hallituksen onnistumisen kuin maamme hyvinvoinnin. Edellisellä eduskuntakaudella uusia työpaikkoja syntyi Lahden kaupungin asukasmäärän verran. Jatkamme kokoomusvoimin oppositiosta työtä yrittäjyyden ja työllisyyden vauhdittamiseksi.

On virhe, että uuden hallituksen veropolitiikka lisää ahkerien suomalaisten verotaakkaa. Työn verotuksen keventäminen on välttämätöntä työllisyyden ja kannustimien vahvistamiseksi. Meidän tulisi verottaa vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän eli työtä ja enemmän sitä mitä haluamme vähemmän eli haittoja ja päästöjä. Yhtä lailla on kevennettävä eläkkeiden verotusta. Ostovoiman turvaaminen on erityisen tärkeää suurten elinkustannusten Helsingissä. 

Viime eduskuntakaudella oli iso pettymys, että perheministeri Annika Saarikko pysäytti yksipuolisesti tekeillä olleen perhevapaauudistuksen. Suomalaisten perheiden kannalta on tärkeää, ettei tämä toistu. Hallitusohjelman reunaehdot perhevapaauudistukselle herättävät huolta. Hyvä perhe­va­paa­uu­dis­tus huomioi lapsilähtöisesti perhei­den moni­nai­set ti­lan­teet, kohte­lee erilaisia perheitä tasa­puo­li­sesti sekä vahvistaa työl­li­syyttä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä jatkaa tinkimättömästi työtä sen eteen, että lapsille ja perheille paras mahdollinen perhevapaauudistus saadaan vihdoinkin tehtyä.

Viime eduskuntakaudella oppositio väitti kansanedustaja Krista Kiurun (SDP) äänekkäällä johdolla, että hoitajamitoitus on laitettavissa kuntoon heti ja yhdellä virkkeellä. Nyt kun Kiuru on vanhusten palveluista vastaava ministeri, on puheet muuttuneet. Myös Rinteen hallituksen ohjelmassa on kirjattu se, mitä kokoomus ennen vaaleja hoitajamitoituksesta linjasi. Hoitajamitoituksen määrittely on tehtävä huolellisesti, samalla kun uudistetaan vanhuspalvelulakia. Mitoituksen on perustuttava ensisijaisesti ihmisen tarvitsemaan hoitoon. Kotihoito on otettava huomioon ja on myös katsottava mistä hoitajat tulevat. SDP ja koko hallitus pyörsivät oppositiopolitiikan esityksensä, joka jätti kylmästi syrjään sen, että myös kotihoidossa on huutava pula hoitajista. Huolestuttavaa on, että eduskunta ei ole toistuvasti kysymälläkään saanut yhtään selvää vastausta, miten ja millä aikataululla Kiuru ministerinä ikäihmisten palveluiden epäkohtia aikoo korjata.

Kokoomus jatkaa työtään oppositiossa sen eteen, että vanhuspalvelulakia tiukennetaan niin, että inhimillinen ja hyvä hoito voidaan turvata kaikille ikäihmisille. Ikäihmisten palveluiden sietämättömät puutteet on korjattava viipymättä. Myös hoiva-alan houkuttelevuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan ripeitä toimia.

Olen saanut paljon kyselyitä tulevan syksyn vierailuista eduskuntaan. Otan mielelläni vastaan ryhmiä tutustumaan eduskuntaan sekä keskustelemaan ajankohtaisista Helsingin ja politiikan kuulumisista. Vierailun varausta ja järjestelyitä varten olethan yhteydessä sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai 050 511 3033. Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisista. Voit laittaa minulle terveisiä tai tilata eduskuntakirjeeni laittamalla minulle osoitteesi sähköpostitse sari.sarkomaa@eduskunta.fi.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Julkaistu Verkkouutisten blogissa 8.7.19

Onhan tämä uskomatonta. Vaalien alla oppositikansanedustaja Krista Kiuru (SDP) julisti sitovan hoitajamitoituksen olevan tehtävissä heti ja yhdellä virkkellä. Vaalien jälkeen oli täysin eri ääni kellossa. Kiurun toimiessa vastuuministerinä eduskunta ei ole saanut edes selvää vastausta mitä ja milloin asiassa aiotaan tehdä. Eduskunnan kesätaukoa edeltävällä kyselytunnilla ministeri Kiurun polveilevat vastaukset laittoivat asian jo lähes umpisolmuun. 

Syy kierteleviin vastauksiin paljastuu hallitusohjelmasta, sillä sieltä ei vaalipuheissa luvattua hoitajamitoitusta löydy. Sen sijaan on kirjaus hoivahenkilöstä. Hallitusohjelman mukaan on tarkoitus säätää hoivahenkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on ilmaisut vakavan huolen Antti Rinteen hallituksen linjauksesta, josta ei ilmene lasketaanko mukaan muutakin kuin koulutettu hoitohenkilöstö. Kirjaus ei vastaa Kiurun eikä muun silloisen opposition vaalien aikaisia puheita eikä lupauksia. 

Ihmetystä lisää se, että Rinteen hallitus ei ole myöskään rahanjaossa hoitajamitoitusasiaa priorisoinut. Ennen vaaleja sosiaalidemokraatit ilmoittivat 0,7:n hoitajamitoituksen maksavan 250 miljoonaa euroa. Kuntaliitto päätyi samaan arvioon. Hallitusohjelmassa mitoituksen toteuttamiseen on varattu vain 70 miljoonaa euroa. Ei ihme, että on herännyt perusteltu epäilys siitä, aikooko hallitus perua tai ainakin puolittaa tämänkin vaalilupauksen.

Vaalien alla opposition tekemä ”virkkeellä kuntoon” hoitajamitoitusehdotus olisi jättänyt kylmästi syrjään kotihoidossa olevat ikäihmiset sekä omaishoidon. Tämä vakava virhe on onneksi jo myönnetty ja hallitusohjelmaan on kirjattu mitoituksessa olevan kyse ensisijaisesti apua tarvitsevan ikäihmisen hoidon tarpeesta. Ohjelman mukaan kotihoidon hoitajatarve  on otettava huomioon ja on myös katsottava mistä lisää hoitajia saadaan.  

Ministeri Kiurun ja Rinteen hallituksen onkin syytä lopettaa kaartelevat selitykset ja kannettava vastuun vanhusten palveluiden räikeiden epäkohtien korjaamisesta. Hallituksen on viisasta vihdoin kuulla asiantuntijoita ja jatkaa ripeästi viime eduskuntakaudella Kokoomuksen aloitteesta käynnistettyä vanhuspalvelulain uudistustyötä. Aikaa ei ole hukattavaksi.

Syksyn budjettiriihessä on hallituksen  kerrottava, miten ja millä rahalla vanhusten palveluiden laatua ja hoitajien määrää lisätään. Myös hoiva-alan houkuttelevuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan ripeitä toimia. Jokaisen ikäihmisen on voitava luottaa siihen, että hän saa laadukasta hoivaa ja inhimillisen kohtelun. 

Sari Sarkomaa

KansanedustajaKokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja 

Eduskuntatyö on käynnistynyt järjestäytymisellä ja hallitustunnusteluilla. Osa valiokunnista kokoontuu, mutta varsinainen työ käynnistyy hallituksen nimeämisen jälkeen. Valiokuntapaikat jaettiin aakkosten mukaan siihen asti, kunnes hallitusneuvottelut ovat ohi onnistuneesti. Olen kiitollinen, että saan jatkaa työtäni helsinkiläisten kansanedustajana. 

Eduskuntaryhmämme oli valmis hallitusvastuuseen, mutta vastuullisilla nuoteilla. Olin vahvasti mukana kirjoittamassa Kokoomuksen vastauksia hallitustunnustelijan Rinteen kysymyksiin päävastuuna koulutus ja tutkimus. Olimme myös valmistautuneet hyvin mahdollisiin hallitusneuvotteluihin. Emme kuitenkaan päässeet tunnusteluja pidemmälle. SDP oli selvästi ja ajoissa tehnyt valintansa. Niukin naukin suurimmaksi puolueeksi vaaleissa sinnitellyt SDP halusi ehdottomasti tukijalakseen historiallisen rökäletappion kärsineen Keskustan. 

Uusien työpaikkojen synnyn tukeminen ja yrittäjyyden vahvistaminen on kestävin tapa turvata rahoitus jokaiselle suomalaiselle tärkeille palveluille. Siksi Kokoomus ei linjastaan tinkinyt. Hallitustunnusteluissa jäi epäselväksi SDP:n talouslinja ja se millä keinoin puheenjohtaja Rinne aikoo työllisyysastetta nostaa. Sydän on rauhallisin mielin siitä, että eduskuntaryhmänä suoraselkäisinä pidimme tavoitteitamme kiinni suomalaisten parhaaksi. On tärkeä alleviivata, että Kokoomuksella oli esittää vastuullisia tapoja investoida osaamiseen, sivistykseen ja yhdenvertaisuuteen perustuvan hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen. Suomalaisten kannalta on tärkeää, että maahan saadaan ripeästi toimintakykyinen hallitus, jolla on vastuullisesti maatamme eteenpäin vievä ohjelma. 

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta järjestyi myös tällä viikolla. Johdan neuvottelukuntaa, jossa on neljännes eduskunnan kansanedustajista. Helsingin ja Uudenmaan asioiden painoarvo on eduskunnassa entistäkin merkittävämpi. Kun Helsinki ja Uusimaa kasvun ja luovuuden vetureina menestyvät, hyötyy siitä koko Suomi. Kaupungistuminen ja sen tuomat ilmiöt edellyttävät tulevalta hallitukselta vaikuttavaa kaupunkipolitiikkaa. Olennaisia asioita ovat koulutukseen ja osaamiseen panostaminen, yrittäjyyden edellytysten edistäminen, ilmastopolitiikka ja suuret raidehankkeet. Vahva kaupunkipolitiikka on edellytys työllisyysasteen nostamiselle Pohjoismaiselle tasolla.

Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisista. Voit laittaa minulle terveisiä tai tilata eduskuntakirjeeni laittamalla minulle osoitteesi sähköpostitse sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Sari Sarkomaa

Munkkalainen kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Team Rynkeby - God Morgonin järjestämän KOULUJUOKSU-tapahtuman suojelijaksi on lupautunut eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Vapun jälkeisenä perjantaina yli 30 000 lasta ympäri Suomen juoksee syöpään sairastuneiden lasten hyväksi, jotta heillä olisi mahdollisuus saada maailman parasta hoitoa.

Tässä on Sari Sarkomaan tervehdys:

On ilo ja kunnia toimia Koulujuoksu-tapahtuman suojelijana. Ulkoilu ja liikkuminen ovat vaikuttavaa terveyden edistämistä, mutta myös mitä parhainta yhdessäoloa. Leikkiminen ja säännöllinen liikunta tukevat oppimista ja ovat aivan perusedellytyksiä lasten kasvulle, kehitykselle, terveydelle ja hyvinvoinnille. Koulujuoksu-tapahtuma on hienoa tapa yhdistää liikkumisen ja auttamisen ilo. Aamu Suomen Lasten Syöpäsäätiön tutkimukseen voimavarojen kerääminen on mitä parhain tapa auttaa syöpään sairastuneita lapsia. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Syöpä seuraa vielä monin osin tuntemattomia polkuja ja sen voittamiseksi tarvitaan tutkimusta.

Koulujuoksu-tapahtuma on mainio mahdollisuus lisätä yhteisöllisyyttä, kun kouluilla ja oppilailla on mahdollisuus kutsua mukaan alueen toimijoita mukaan auttamaan. Ilahduttavaa on myös tapahtuman pohjoismainen yhteistyö. Yhteistyössä toisiltamme oppien saamme enemmän ja uutta hyvää aikaiseksi.

On tärkeää, että jokainen lapsi löytää liikunnan ilon ja oman tavan liikkua. Opetusministerinä aloitin liikunnan lisäämisen lasten koulupäivässä ja liikkuvakoulu on nyt levinnyt valtakunnalliseksi toimintamalliksi. Tarkoitus on, että liikunnallisuus ja yhdessä tekeminen koulun ja myös kodin kanssa jää pysyväksi toimintatavaksi. Olennaista on kannustaa lapsia terveellisiin elämäntapoihin jo pienestä pitäen, sillä liikuntatottumukset opitaan varhain. Tärkeässä roolissa ovat tietenkin vanhemmat. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeä voimavara. Meillä vanhemmilla on tietenkin päävastuu siitä, että autamme lapsia löytämään liikunnan ilon ja ottamaan sen tärkeäksi osaksi jokapäiväistä elämää.

Liikunta tarjoaa ilon, leikin ja riemun lähteen lapsille ja tukee monin tavoin koko perheen arkea ja hyvää elämänlaatua. Kannusta lämpimästi kaikkia oppilaiden perheenjäseniä, sukulaisia, tuttavia, yrityksiä sekä paikallisia toimijoita lähtemään mukaan tukemaan tärkeitä juoksuaskeleita.

Liikunnan iloa kevääseen 2019!

Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja
kolmen lapsen äiti

Julkaistu Opettaja-lehdessä

OAJ on esittänyt kolmiportaisen tuen uudistusta. Tuemme ajatusta täysin rinnoin. Nykyinen laki ei toimi, ainakaan sitä ei noudateta. Erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle ei kunnissa aina tehdä erityisen tuen päätöstä, vaikka oppilaan tarve sitä edellyttäisi. Usein päätökset tehdään muilla perusteilla kuin oppilaan tarve.  Yleensä peruste on säästösyy.  Tällöin ei noudateta perusopetuslakia.

Erityisen tuen oppilaalla tulee olla oikeus erityisluokkaopetukseen, sillä yleensä erityistuen oppilas tarvitsee vähemmän ärsykkeitä ja pienemmän ryhmän erityisopettajan ohjauksessa. Ongelma on, että kunnat ovat lakkauttaneet erityisluokkia ja –kouluja, vaikka nykyisen perusopetuslain ei ollut tarkoitus siihen kannustaa.

Nykyinen perusopetuslaki sanoo, että jotta erityisoppilas voidaan integroida luokkaan, tulee tarkastella luokan kokonaistilannetta. Sopiiko integrointi muille luokan oppilaille? Onko turvattu oppilaan oppia, jos opettajan voimavarat menevät vain osalle oppilaista?  Kuinka monessa kunnassa ja koulussa näin tosiasiassa tehdään? Miten tämä vaikuttaa oppimistuloksiin?

Koska kuntien käytännöt eivät vastaa lakia, on lakia syytä kiristää, jotta käytännöt muuttuvat. Opettajien pitää saada tarvitsemansa tuki työlleen ja oppilaiden oikeusturvan pitää toteutua. 

Erityisopettajista on huutava pula.  Pidämme välttämättömänä, että opetusministeriössä aloitetaan toimet, joilla varmistetaan riittävä tuki varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Seuraavan eduskuntakauden yksi tärkeimmistä tehtävistä on tehdä tästä päätökset. 

Oleellista on, että oppilas saa opiskella hänelle parhaiten soveltuvassa oppimisympäristössä.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen

Raija Vahasalo

kansanedustaja, opettaja, rehtori

eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen

Julkaistu Apteekkarilehden verkkojulkaisussa 2.4.2019

Keskustelu apteekeista on kuluneella eduskuntakaudella ollut värikästä. Asioita on yksinkertaistettu ja virheelliset väittämät ovat eläneet osin omaa elämäänsä. On välttämätöntä, että tulevaa hallitusta muodostettaessa linjataan selvästi apteekin tulevaisuudesta.

Kiivaan apteekkikeskustelun luomia paineita purkamaan perustettu hallituspuolueiden apteekkiryhmä linjasi kolme kivijalkaa apteekin kehittämiselle. Suomalaista ammattiapteekkia kehitetään proviisoriomisteisena, luvanvaraisena ja osana terveydenhuoltoa.

Työryhmä, jossa olin myös jäsenenä, linjasi, että apteekkilupien määriä lisätään ja että apteekkilupien myöntämisestä tehdään läpinäkyvämpää. Mielestäni lupajärjestelmän uudistaminen on tehtävä huolehtien lääkitysturvallisuudesta ja lääkkeiden hyvästä saatavuudesta.

Tulevaisuuden apteekin tulee olla monipuolinen lääkehoidon tukija, terveyden- ja itsehoidon edistäjä sekä digitalisaation vauhdittaja. Terveydenhuollossa potilaan lääkehoidon toteutuminen otetaan usein liian itsestään selvänä. Lääkehoidon aloituspalvelut pitäisi ottaa valtakunnallisesti käyttöön. Apteekkeja tarvitaan entistä monipuolisemmin tukemaan onnistunutta lääkehoitoa ja potilaan sitoutumista. Ikäihmisten, moni- ja pitkäaikaissairaiden hoidon sitoutumiseen ja onnistumiseen tarvitaan erityisen vahvaa tukea.

Terveydenhuollon menot ovat kasvaneet samaan aikaan perusterveydenhuolto on rapautunut. Apteekkia tarvitaan monin tavoin rinnalle yhteistyökumppaniksi.

Lääkehoitoihin sitoutouttaminen on terveydenhuollolle merkittävä haaste, kun alle puolet pitkäaikaisista lääkehoidoista toteutuu suunnitellusti. Myös lääkehoidon arviointipalvelun on tärkeä olla kiinteä osa apteekin toimintaa. Iloitsen siitä, että jatkossa kaikilla Suomessa valmistuvilla farmaseuteilla on valmiudet tehdä lääkehoitojen arviointeja.

Koneellinen annosjakelupalvelu on saatava kattavasti käyttöön. Se on oiva tapa vähentää lääkehävikkiä, säästää hoitajan työtä sekä lisätä lääketurvallisuutta. Uudistaisin korvaus- ja palkkioperusteet, jotta tämä tavoite toteutuisi. Apteekkien toiminta on palvelutyötä. Siksi tulonmuodostuksen tulee tulla enemmän työstä ja olla vähemmän riippuvainen lääkkeen hinnasta.

Viisas kunta ottaa käyttöön vaikkapa asiakassetelin, jolla mahdollistettaisiin lääkehoidon arviointi tai annosjakelupalvelu varallisuudesta riippumatta. Säästöhän tulee niin kunnalle, veronmaksajalle kuin ihmisille itselleen, kun turhat lääkkeet karsitaan ja usein myös ihmisen toimintakyky kohenee.

Reseptikeskukseen pohjautuva lääkityslista ja valtakunnallisesti yhtenäiset toimintamallit ovat innostava tavoite ja esimerkki siitä, mitä hyötyjä digitalisaatio voi tuoda hoitoon ja moniammatilliseen työhön. Apteekit voisivat kirjata tietoa lääkehoidon vaikuttavuuteen liittyen sekä välittää tietoa lääkärille Kanta-palveluiden kautta.

Toivotan kaikille aurinkoista kevättä ja työn iloa tärkeään työhönne!

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

terveydenhuollon maisteri

Julkaistu pääkaupunkiseudun omaistajien Oma jäsenlehdessä 2/2019

Omaishoitajaviikon kunniaksi järjestimme Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n kanssa tilaisuuden eduskunnassa. Ensiesityksessä oli Maailman tärkein työpaikka -video, jossa toimittaja Kimmo Ohtonen tutustui omaishoitoperheiden arkeen. Yhteinen tarkoituksemme oli viedä omaishoitajien asia kaikkien kansanedustajien tietoisuuteen. Esille nousi toive päättäjille ymmärtää, että omaishoidossa on eri ikäisiä ja erilaisia ihmisiä. Ja että toimia tarvitaan myös mahdollistamaan ansiotyön ja omaishoitajan vaativan tehtävän yhdistäminen. Työyhteisöt ja -tehtävät mutta myös perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Tarvitsemme erilaisia vaihtoehtoja.

Kannatusta sai läheistään hoitaville tarkoitettu tuettu hoivavapaa. Siinä työntekijän olisi mahdollista tuetusti jäädä hoitamaan läheistään ja saada sairausvakuutuksesta määräaikaista korvausta. Näin yllättävissä tai haastavimmista vaiheissa voisi olla työstä tuetusti pois.

Olen saanut palautetta, että moni pelkää töissä puhua hoivavastuusta, jottei tulisi kuvaa, ettei ole sitoutunut työhönsä. Perheasioista on saatava puhua työpaikoilla. Se on kaikkien etu. Monet päätökset työn järjestämisestä on mahdollista sopia vain työpaikkakohtaisesti.


Omaishoito on läheisestään huolehtivalle aina sydämen asia. Omaiset ovat korvaamattomassa asemassa apua tarvitseville läheisilleen. 

Eduskunnan omaishoitoryhmämme urakoi omaishoitajien asioiden edistämiseksi. Eduskuntakauden kärkihanke omaishoidon kehittämiseksi oli askel eteenpäin. Hankkeessa on luotu toimintamalleja omais- ja perhehoitoon sekä kehitetty digitaalisia ratkaisuja omaishoidon tueksi. Osana kärkihanketta on lisätty kuntien valtionosuutta omais- ja perhehoidon kehittämiseen 95 milj. euroa. Valinnanvapauskokeiluissa on havaittu, että henkilökohtainen budjetti ja palveluneuvonta tuovat helpotusta erityisesti omaishoitajan arkeen.

Otan mielelläni vastaan palautetta omaishoitoon liittyvissä asioissa. Ollaan yhteydessä.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

eduskunnan omaishoitoryhmän jäsen

Julkaistu Helsingin Alzheimer-yhdistyksen Synapsi jäsenledessä 1/2019

Muistiystävällisen Suomen rakentamiseen tarvitaan kaikkia suomalaisia. Myös Arkadianmäellä on tärkeää olla asiasta tietämystä. Koen olevani kansanedustajan työni kannalta varsin oikeassa tehtävässä, kun toimin Muistiliiton varapuheenjohtajana. Meillä on Arkadiamäellä kansanedustajien muistiverkosto, joka pitää vahvasti esillä muistisairaiden ihmisten ja heidän omaistensa asiaa. Järjestimme eduskunnassa kaikille avoimen muistisparlamentin yhteistyössä Muistiliiton ja Muistiaktiivien kanssa

Keskustelua käytiin erityisesti vanhuspalveluiden laadusta. Julki tulleet vanhusten laiminlyönnit ovat tuomittavia ja ne on kitkettävä juurineen. Jokaisen ikäihmisen on voitava luottaa siihen, että hän saa laadukasta hoivaa ja inhimillisen kohtelun.

Pidän tärkeänä, että ikäihmisiä ja heidän läheisiään autetaan löytämään ja kehittämään olemassa olevia voimavaroja niin, että kotona asuminen onnistuu sairauksista tai alentuneesta toimintakyvystä huolimatta. Erityisen tärkeää on toimintakyvyn edistämisen ja liikkumiseen mahdollistavien ratkaisujen löytyminen

Vanhusten hoidossa hoitajana työskennelleenä tiedän, että vanhusten palveluihin tarvitaan lisää hoitajia. Hyvässä hoidossa koulutettujen hoitajien määrä on mitoitettu hoidettavien ihmisten hoidon tarpeeseen eikä yhteen lukuun. Jo kaupunkilaisjärkikin sanoo, että jokaisen ikäihmisen hoidon tarve on erilainen. 

Kotona asumisen on oltava mahdollista niin kauan kuin se on inhimillistä ja turvallista. Kotona asumisesta ja hoitamisesta ei saa tulla pakkoa. Vanhuspalvelulain uudistamisen yhteydessä on säädettävä hoivatakuu, joka turvaisi nykyistä säädöstä vahvemmin ikäihmiselle pääsy sopivien ja laadukkaiden palveluiden piiriin oikea-aikaisesti. Esimerkiksi liian moni muistisairas vanhus joutuu sinnittelemään kotihoidossa, vaikka kotona ei enää ole turvallista eikä mielekästä yksin asua. Terveydenhuollossa meillä on jo käytössä hoitotakuu. Viiveet palveluun pääsyssä ikäihmisillä on nyt aivan liian pitkiä. Kodista ulos pääseminen, omien asioiden hoitaminen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen ovat yksilön hyvän elämän kannalta merkittäviä. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus elää omannäköistä elämää iästä ja sairaudesta riippumatta. Siksi vanhuspalvelulain remontti on käynnistetty.

Muistiliiton jäsenyhdistykset tekevät ansiokasta ja vaikuttavaa työtä muistisairaiden ihmisten sekä heidän omaistensa hyväksi. Muistiliiton jäsenyhdistyksenä Helsingin Alzheimer-yhdistys on ollut erityisen aktiivinen ja ansiokas edistämään monia muistisairaiden ja heidän omaistensa asioita.

Päivittäinen liikunta on välttämätöntä terveyttämme ja toimintakykyämme ylläpitämiseksi. Liikunta parantaa verenkiertoa aivoissa ja vaikuttaa positiivisesti hermojärjestelmään. Liikunta ja ulkoilu ovat olennaisia sairastuneen hyvälle elämälle mutta yhtälailla omaishoitajan hyvinvoinnille. Liikkuja myös nukkuu yönsä paremmin ja edistää näin aivoterveyttään.

Kävely on tehokasta liikuntaa. Musiikki ja tanssi tehoavat kuin lääke, kun mieli maalaa musiikista muistoja. Liikunta on tapa hoitaa sosiaalisia suhteita ja tavata ystäviä. 

Lämpimästi tervetuloa mukaan järjestämääni after walk - kävelylle keskiviikkona 3.4. Kävelyn tarkoitus on liikkua yhdessä ja vaihtaa kuulumisia Muistiliiton ja Helsingin asioista. Kello 17.00 lähdemme yhdessä kävelylle Töölönlahden maisemiin. Kokoonnumme pikkuparlamentin edustalla (Arkadiankatu 3.) Tule mukaan ja tuo myös ystäväsi.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Muistiliiton varapuheenjohtaja

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram