Kategoria: Kolumnit

Kamppi-Eira 7.11.2024

Saan jatkuvasti viestejä Töölön seudun asukkailta ja yrittäjiltä sähköpotkulautojen aiheuttamista harmeista ja syystä. Helsinkiläisen mitta alkaa olla täynnä kulkureiteille holtittomasti jätetyistä sähköpotkulaudoista ja jalkakäytävillä lainvastaisesti kiiltävien sähköpotkulautailijoiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Onnettomuudet ja sääntörikkomukset kuormittavat myös poliisin ja terveydenhuollon toimintoja. Sähköpotkulautaonnettomuuksissa on kuollut yksi aikuinen ja kaksi lasta. Erityisen vakavaa on alle 16-vuotiaiden vaikeiden sähköpotkulautaonnettomuuksien määrän kasvu. Vakavia tuki- ja liikuntaelinten sekä pään vammoja on yhä enemmän.

Ikärajasta huolimatta moni alaikäinen käyttää yhteiskäyttöisiä sähköpotkulautoja. Lapset ja nuoret kuljettavat usein yhtä tai kahta kaveria liikennesääntöjen vastaisesti. Tämä lisää merkittävästi onnettomuusriskejä. Liikkeellä on myös sähköpotkulaudalla ajavia poikajoukkoja, jotka hyvin läheltä kävelijän ohittaessaan huitaisevat tai koskettavat epäasiallisesti. Tämä on hyvin epämiellyttävä ilmiö, jolle on oltava nollatoleranssi. Helsinkiläisillä on oltava mahdollisuus kävellä rauhassa ja turvallisesti omassa kotikaupungissaan.

Olemme kaupungin voimin pyrkineet vähentämään haittoja olemassa olevin keinoin, mutta tarvetta on järeämmille työkaluille. Siksi hallitusneuvotteluissa sovimme lainsäädännöstä, jolla annetaan kaupungeille vahvemmat oikeudet taltuttaa sähköpotkulautojen väärinkäyttöä. Lakiesitys on lausuntokierroksella ja saamme sen pian eduskunnan käsittelyyn.

Esityksessä on pitkään odotettu 0,5 promillen raja sähköpotkulautojen ja sähköpyörien kuljettajille. Alkoholilla on osuutta noin kolmasosaan Helsingin potkulautaonnettomuuksista.On täysin kaupunkilaisjärjen vastaista, ettei sähköpotkulaudan eikä sähköpyörän käyttö päihtyneenä ole ollut kielletty, eikä käytölle ole aiemmin asetettu promillerajaa.

Helsingin kaupungin toiveen mukaan lakiesityksessä esitetään, että sähköpotkulautojen vuokraustoiminta edellyttäisi jatkossa kaupungin lupaa. Kaupunki voisi lupaehdoissa säädellä potkulautojen nopeuksia, lukumäärää, pysäköintiä sekä käytön ajankohtia, käyttöpaikkoja ja käyttäjien ikärajoja.

Tukholmassa sähköpotkulautojen pysäköinti jalkakäytäville ja pyöräteille on kielletty, ja ne on pysäköitävä pyörätelineisiin tai muille osoitetuille paikoille. Pidän järkevänä, että jatkossa Helsingin keskustassa ja kantakaupunkialueella saisi potkulaudan parkkeerata vain merkittyihin paikkoihin. Helsingissä on myös katsottava alueita, kuten Töölöntorin ympäristö, jossa sähköpotkulautailu olisi kokonaan kielletty. Näkemykset uuden lain mahdollistamaan säätelyyn ovat tervetulleita.

Hyvin huolestuttava tieto on Liikenneturvan tutkimustulos, jonka mukaan vain 64 % vastanneista tiesi, että sähköpotkulautailijaa koskevat samat liikennesäännöt kuin pyöräilijää. Ajaa pitää pyörätiellä tai -kaistalla, ja tämän puuttuessa ajoradalla tai pientareella – ei jalkakäytävällä. Myös polkupyöräilyn säännöt olivat hyvin huonosti tiedossa, samoin se, että sähköpotkulaudalla on matkustajan kuljettaminen kielletty.

Sähköpotkulautailun ja monet muutkin liikenteen ongelmat vähenisivät nopeasti, jos liikennesäännöt – nykyiset ja tulossa olevat uudet – olisivat kaikkien kaupungissa liikkuvien tiedossa ja niitä noudatettaisiin. Liikenneturvallisuus tehdään yhdessä. Kodeilla ja kouluilla on keskeinen rooli. Liikennesääntöjen osaamisessa on yhtä lailla meillä aikuisilla tehtävää.

Palautetta olen saanut runsaasti myös kaupungin katuremonteista. Vierailin juuri Töölön ala-asteen koulussa. Monen lapsen huolena oli Mannerheimintien remontti. Pohdimme myös koulun lähipuistojen kunnostamista palvelemaan oppilaiden liikkumista. Kiitos opettajille ja oppilaille hyvistä keskusteluista.

Työmaat, hyvin suunniteltuinakin, aiheuttavat usein autoliikenteen osalta pidempiä matka-aikoja, joukkoliikenteen poikkeusreittejä sekä jalankulun ja pyöräliikenteen tilapäisjärjestelyitä. Asia oli toiveistamme käsittelyssä kaupunginhallituksen ylimääräisessä kokoontumisessa. Pureuduimme asiaan tavoitteenamme löytää nykyistä vaikuttavat keinot kitkeä katuremonttien haittoja helsinkiläisten arkeen ja saada lisää ripeyttä remonttien tekemiseen.

Helsingin on oltava kaupunki, jossa on turvallista ja esteetöntä kävellä sekä liikkua eri kulkumuodoilla kaikkina vuodenaikoina.

Töölöläinen 20.10.2024

Alkaneen lukuvuoden myötä on Helsingin kouluissa otettu käyttöön uusia toimia kännyköiden aiheuttamien ongelmien hillitsemiseksi. Koulujemme uudistettujen järjestyssääntöjen mukaan kännykän käyttö on kielletty, ellei opettaja toisin opasta. Toimintatapa on tervetullut ja välttämätön. Kännyköiden käyttö oppitunneilla heikentää keskittymistä, oppimistuloksia ja oppilaiden sekä opettajien hyvinvointia. Älylaitteita käytetään myös yhä useammin kiusaamiseen ja väkivaltaan. 

Peruskouluissamme on nyt myös mahdollisuus ottaa käyttöön kännykkäparkkitoiminta, jossa oppilaita pyydetään luovuttamaan kännykät pois kokon oppitunnin ajaksi. 

Tämä tapahtuu yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa.  Kännykkäparkkien käyttöä vaikeuttaa se, että apulaisoikeusasiamiehen linjauksen mukaan laitteiden luovuttamisen on oltava aina vapaaehtoista.

Nykylainsäädännön mukaan opettaja saa kerätä oppilaalta puhelimen pois vasta, kun se häiritsee opetusta tai oppimista. Tämä tarkoittaa, että puhelimien käytöstä keskustellaan oppituntien aikana, jolloin opetus ja oppiminen keskeytyy tai häiriintyy. Tavoitteena onkin, että kännykkäparkit saataisiin laajasti käyttöön kouluissamme. 

Ruotsissa kännykkäparkit ovat arkipäivää. Norjassa kännykkäparkit ovat tutkitusti edistäneet mielenterveyttä ja parempia oppimistuloksia.

Lainsäädännön muutokset ovat tarpeellisia.  Olen samaa mieltä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kanssa siitä, että opettajille tulee säätää  oikeus päättää kännyköiden käytöstä laajemmin ja tarvittaessa kerätä kaikkien oppilaiden puhelimet pois ennen koulupäivää tai oppitunnin alkua. Opetusministeriössä on valmisteilla hallitusneuvotteluissa sopimamme lakiesitys, jonka avulla kouluissa voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa älylaitteiden käyttöä koulupäivän aikana ja vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen.  Uudet säädökset on syytä saada viipymättä voimaan.

Suomessa hankitaan puhelimet lapsille hyvin varhain ja lähes kaikilta koululaisilta sellainen löytyy. Melkein jokainen älypuhelimen omistava lapsi viettää ruudulla aikaa enemmän kuin suositellaan. 

Korkean ruutuaika on iso riski aivoterveydelle, riskeinä ovat erityisesti ahdistuneisuushäiriöt, masennus ja tarkkaavaisuuden häiriöt. Päänsärky, niskan ja selän vaivat ovat usein merkkejä liiallisesta ruutuajadta.  Lisäksi sosiaalisen median riskinä ovat myös itsetunnon ja kehonkuvan ongelmat, kun itseä ja omaa elämää verrataan jatkuvasti äärimmäisen valikoituun, suodatettuun ja käsiteltyyn sisältöön.

Älylaitteiden liiallinen käyttö nakertaa muihin asioihin käytettyä aikaa. Sosiaalisia taitoja ei opita, ulkoilu ja liikkuminen jäävät, lukeminen vähenee  kun aika kuluu älylaitteen ruudulla.

Olemme Helsingissä asettaneet  tavoitteeksi edistää yhdessä oppilaiden ja kotien kanssa digilaitteiden turvallista ja terveellistä käyttöä. Jatkossa kouluissamme opetetaan oman ruutuajan seuraamista sekä vastuullista mediankäyttöä. Lapsen ja meidän aikuistenkin on opittava, että ihmisen pitää hallita teknologiaa ja puhelintaan eikä päinvastoin. 

Kännyköiden ohella huolta aiheuttavat nikotiinittomat sähkösavukkeet eli ”vapet”, joiden käyttö on yleistynyt huolestuttavasti myös kouluissa. Vape on puhekielinen sana, jolla tarkoitetaan kaikkia sähkösavukkeita, joissa höyrystetään nestettä, jota sitten hengitetään. Nikotiinittomistakin nesteistä löytyy lyijyä ja muita raskasmetalleja. Jo pelkän höyryn hengittäminen voi altistaa kasvavan lapsen monille keuhkosairauksille.

Vaikka tupakointi on vähentynyt nuorilla, on vapen käyttö huolestuttavasti lisääntynyt, jopa alakouluissa lapsilla koulupäivän aikana. Helsingin kouluissa  keväällä 2024 tehty selvitys paljasti  monissa kouluissa tupakkatuotteiden käytön siirtyneen  sisätiloihin, erityisesti koulun vessoihin. Sisätiloissa havaittiin sekä sähkösavukkeiden  että nikotiinipussien käyttöä. Selvitys osoitti, että vapejen käyttö on paljon  luultua yleisempää. Joissakin kouluissa tilanne on johtanut vessojen käytön rajoituksiin.

Eduskunnassa onkin loppusuoralla käsittelyssä uusi tupakkalaki, joka kieltää vapejen hallussapidon alaikäisiltä. Hallussapidon kieltäminen antaa pitkään odotetun työkalun oppilaitoksille ja kodeille puuttua järeästi asiaan. Lainsäädännön muutoksilla pyritään ehkäisemään nuorten altistumista haitallisille aineille ja varmistamaan oppimisympäristön turvallisuus. Koulut eivät voi yksin kantaa vastuuta lasten ja nuorten suojelemisesta.

Kodin ja koulun sekä viranomaisten on tehtävä tiivistä yhteistyötä oppilaiden hyvinvoinnin, terveyden ja koulun työrauhan turvaamiseksi. 

Munkki-lehti 17.10.2024

Sähköpotkulautojen tuomat ongelmat kotikaupungissamme liikkuville eivät ole laantuneet. Monen helsinkiläisen mitta alkaa olla täynnä ympäriinsä keskelle kulkureittejä holtittomasti hylätyistä sähköpotkulaudoista ja jalkakäytävillä lainvastaisesti huristelevien sähköpotkulautailijoiden aiheuttamista vaaratilanteista. Onnettomuudet ja sääntörikkomukset kuormittavat myös poliisin ja terveydenhuollon toimintoja.

Alle 16-vuotiaiden vakavat sähköpotkulautaonnettomuudet ovat lisääntyneet. Vakavia tuki- ja liikuntaelinten sekä pään vammoja on yhä enemmän. Kaksi lasta on menettänyt henkensä. Ikärajasta huolimatta moni alaikäinen käyttää yhteiskäyttöisiä sähköpotkulautoja. Lapset ja nuoret kuljettavat usein yhtä tai kahta kaveria liikennesääntöjen vastaisesti. Tämä lisää onnettomuusriskiä.

Olemme kaupungin voimin pyrkineet vähentämään haittoja, mutta tarvetta on järeämmille työkaluille. Siksi hallitusneuvotteluissa sovimme lainsäädännöstä, jolla annetaan kaupungeille vahvemmat oikeudet taltuttaa sähköpotkulautojen väärinkäyttöä. Lakiesitys on lausuntokierroksella ja saamme sen pian eduskunnan käsittelyyn.

Esityksessä on 0,5 promillen raja sähköpotkulautojen ja sähköpyörien kuljettajille. Promillerajaa on odotettu pitkään. Alkoholilla on osuutta noin kolmasosaan Helsingin potkulautaonnettomuuksista. On täysin kaupunkilaisjärjen vastaista, ettei sähköpotkulaudan käyttö päihtyneenä ole ollut kielletty, eikä käytölle ole aiemmin asetettu promillerajaa.

Lakiesityksen mukaan sähköpotkulautojen vuokraustoiminta edellyttäisi kaupungin lupaa. Kaupunki voisi jatkossa lupaehdoissa säädellä potkulautojen lukumäärää, pysäköintiä, käytön ajankohtia sekä paikkoja, nopeuksia ja käyttäjien ikärajoja.

Liikenneturvan tutkimuksen mukaan vain 64 % vastanneista tiesi, että sähköpotkulautailijaa koskevat samat liikennesäännöt kuin pyöräilijää. Ajaa pitää pyörätiellä tai -kaistalla, ja tämän puuttuessa ajoradalla tai pientareella – ei jalkakäytävällä. Myös polkupyöräilyn säännöt olivat huonohkosti tiedossa, samoin se, että sähköpotkulaudalla ei saa kuljettaa matkustajia.

Sähköpotkulautailun ja monet muutkin liikenteen ongelmat vähenisivät nopeasti, jos liikennesäännöt – nykyiset ja tulossa olevat uudet – tunnettaisiin ja niitä noudatettaisiin. Siinä kodeilla ja kouluilla on tärkeä rooli. Liikennesääntöjen osaamisessa on yhtä lailla aikuisilla tehtävää tavoitellessamme Helsinkiä, jossa on turvallista ja esteetöntä kävellä ja liikkua eri kulkumuodoilla kaikkina vuodenaikoina.

Kolumni 16.9.2024

Koti on meille kaikille tärkeä paikka, jossa pitäisi saada olla rauhassa. On ikävä tosiasia, että moni on kotonaan pakotettu kärsimään naapurin tupakansavusta. Tämä on täysin kohtuutonta ja terveyspolitiikkamme vastaista. Nykyinen tupakkalainsäädäntö on pahasti valuvikainen.

Tupakkalaki suojaa tupakansavulta työpaikoilla ja julkisissa tiloissa, mutta ei kotona. 

Nykyisin asuntoyhteisö voi kieltää tupakoinnin yhteisissä ulkotiloissa, mutta asukkaiden parvekkeille tai huoneistoon kiellon asettaminen on paljon vaikeampaa. Kunnan viranomainen voi taloyhtiön hakemuksesta tehdä päätöksen kiellon määräämisestä, jos tupakan savun kulkeutumista ei voida muilla keinoin estää. Tämä vaatii pitkän ja kankean hakuprosessin. Lasku kiellosta voi nousta lähes tuhanteen euroon. Vain harva taloyhtiö on prosessiin lähtenyt, vaikka tupakointikielto olisi täysin tarpeellinen ja asukkaiden hartaasti toivoma. 

Savuton koti ei ole vain mukavuuskysymys – kyse on terveydestä ja turvallisuudesta. Tupakansavu on syöpävaarallinen seos, eikä sen pitoisuudelle sisäilmassa ole voitu osoittaa turvallista rajaa. Passiivinen tupakointi aiheuttaa useita kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia sekä vahvistaa sairauksien oireita. Passiivinen tupakointi on erityisen vaarallista lapsille ja raskaana oleville naisille. Lapsilla passiivinen tupakointi lisää korva- ja hengitystieinfektioita, astmaa ja kätkytkuolemia. Aikuisille tupakansavu voi aiheuttaa astmaa, keuhkoahtaumatautia, keuhkosyöpää sekä sydän- ja verisuonisairauksia. 

Maan hallitus on sitoutunut arkea vaikeuttavien ja turhien säädösten karsimiseen. Hallituspuolueiden työryhmä on sopinut, että tupakointikiellon määräämisestä poistetaan edellytys kunnan päätöksestä ja kuulemisesta. Nostin asian esille, kun kävimme eduskuntakeskustelua nyt käsittelyssä olevasta tupakkalain muutoksesta, jossa vihdoin kielletään sähkötupakkatuotteiden ns. ”vapejen” hallussapito alaikäisiltä.

Niin sanottu ”vapetus” on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä, jopa alakoululaisilla koulupäivän aikana. Sähkötupakan hallussapidon kieltäminen antaa pitkään odotetun työkalun oppilaitoksille ja kodeille puuttua järeästi asiaan.

Keskustelussa vastuuministeri näytti vihreää valoa lakimuutokselle, jolla mahdollistettaisiin se, että taloyhtiön yhtiökokous voisi enemmistöpäätöksellä kieltää häiritsevän tupakoinnin parvekkeella ja huoneistoissa. Seuraava tupakkalain muutosesitys on tärkeä saada ripeästi eduskuntaan. Tämä on välttämätön askel kohti savutonta Suomea ja ennen kaikkea kotirauhan turvaamista.

Letterbox kolumni 15.8.2024

Koulujen alkaessa Helsingissä on otettu käyttöön tervetullut kännykkäkäytäntö. Koulujen järjestyssäännöissä on kielletty häiritsevä kännykän käyttö oppituntien aikana. Kännyköitä ei käytetä, ellei opettaja erikseen niin ohjeista. 

Peruskouluissamme on myös mahdollisuus ottaa käyttöön kännykkäparkkitoiminta. Se tapahtuu yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa, eli oppilaita pyydetään luovuttamaan kännykät pois oppitunnin ajaksi. Kännykkäparkkien käyttöä vaikeuttaa se, että apulaisoikeusasiamiehen linjauksen mukaan digilaitteiden luovuttamisen on oltava aina vapaaehtoista.

Olen samaa mieltä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kanssa siitä, että opettajille tulee antaa oikeus päättää kännyköiden käytöstä laajemmin ja tarvittaessa kerätä kaikkien oppilaiden puhelimet pois ennen koulupäivää tai oppitunnin alkua.

Opetusministeriössä on valmisteilla hallitusneuvotteluissa sopimamme lakiesitys, jonka avulla kouluissa voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa älylaitteiden käyttöä koulupäivän aikana ja vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen.

Uudet säädökset on syytä saada viipymättä voimaan. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin. Älylaitteiden käyttö heikentää keskittymiskykyä, ja nakertaa muihin asioihin käytettyä aikaa. Sosiaalisia taitoja ei opita, kun aika kuluu älylaitteen ruudulla. Älylaitteita käytetään myös yhä useammin kiusaamiseen tai väkivaltaan.

Ruotsissa kännykkäparkit ovat arkipäivää. Norjassa kännykkäparkit ovat tutkitusti edistäneet mielenterveyttä ja parempia oppimistuloksia.

Suomessa hankitaan puhelimet lapsille hyvin varhain ja lähes kaikilta koululaisilta sellainen löytyy. Melkein jokainen älypuhelimen omistava lapsi viettää ruudulla aikaa enemmän kuin suositellaan. 

Helsingissä on asetettu tavoitteeksi edistää yhdessä kotien kanssa digilaitteiden turvallista ja terveellistä käyttöä. Jatkossa kouluissamme opetetaan oman ruutuajan seuraamista sekä vastuullista mediankäyttöä. 

Selvää on, että tarvitsemme laajempia toimia yhä useamman lapsen ja nuoren elämän vallanneeseen sosiaalisen median käyttöön arjessa. Tehtävää ei saa jättää yksin koulujen harteille. Lapsen ja meidän aikuistenkin on opittava, että ihmisen pitää hallita teknologiaa ja puhelintaan eikä päinvastoin.  

Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi osuvasti opiskelijoille: "Lukekaa kirjaa yksi tunti päivässä, liikkukaa yksi tunti päivässä ja rajoittakaa sosiaalinen media yhteen tuntiin päivässä." Tämä ohje sopii hyvin kaikenikäisille. 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen

kolmen nuoren äiti

Töölöläinen 12.8.2024

Kotikaupunkimme tarvitsee uusia kasvun eväitä, joita löytyy palvelualoilta. Matkailu ja tapahtumat ovat näistä potentiaalisimpia. 

Matkailu tuo elinvoimaa ja elävyyttä Helsinkiin. Kaupunginvaltuustossa hyväksymämme kaupunkistrategian mukaisesti tavoittelemme kaupungistamme maailman kestävintä matkailukohdetta. Matkailu korostuu myös pohdittaessa keinoja ydinkeskustan elinvoiman vahvistamiseksi. 

Matkailulla on useita positiivisia kerrannaisvaikutuksia monille muille aloille. Matkailu on tärkeä työllistäjä sekä yrittäjyyden vauhdittaja. Kun matkailijat käyvät kaupunkimme ravintoloissa, kahviloissa ja kaupoissa, ylläpitävät he samalla moninaisempia palveluja meille helsinkiläisille. 

Helsingissä ei ikävä kyllä olla muiden Pohjoismaiden tavoin vielä palattu koronaepidemiaa edeltävälle tasolle matkailijoiden määrässä. Samaan aikaan kaupungissamme on avattu useita uusia hotelleja, joissa kaivataan kipeästi lisää asiakkaita. Helsingin on maamme tärkeimpänä matkailukohteena pysyttävä matkailun edistämisessä parempaan. Meillä on myös lupa odottaa, että valtiovalta vauhdittaa matkailua omilla toimillaan. 

Helsingin tavoite on parantaa kilpailuasetelmaansa kulttuurin, urheilun ja muiden suurtapahtumien sekä etenkin kansainvälisten kongressien ja messujen isäntäkaupunkina yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Onnistuaksemme on kaupungin yhdistettävä kaupunkitoimijat, yritykset ja muiden alojen toimijoiden voimavarat entistä tiiviimmin sekä löydettävä uusia tapoja toimialojen väliseen yhteistyöhön.

Kongressimatkailussa Helsinki on varsin kilpailukykyinen. Tapahtumapaikkojen suhteen haasteena on maamme merkittävämmän tapahtuma-areenan kiinniolo Venäjän hyökkäyssotaan liittyvistä pakotteista johtuen. Loistouutinen on se, että Helsinki Garden -hanke on vihdoin etenemässä.

Helsingin on kyettävä palvelemaan tapahtumajärjestäjiä, kuten yrityksiäkin, yhden luukun periaatteella. Tilojen ja alueiden käyttöä tapahtumiin ja kulttuuritoimintaan on helpotettava ja turhaa sääntelyä kevennettävä.

Hyvät liikenneyhteydet ja sujuvat vierailijoiden asiakaspolut ovat keskeisiä kilpailukyvyn perusedellytyksiä. Kaupungin keskusta-alueellekin on päästävä sujuvasti kaikilla liikennemuodoilla. Toimivat ja luotettavat liikenneyhteydet palvelevat yhtälailla kaikkia helsinkiläisiä ja alueemme yrittäjiä. 

Helsingin vahvuuksia matkailukaupunkina ovat omaleimainen kaupunkikulttuuri ja ainutlaatuinen luonto. Yleiset saunat ovat olennainen osa kaupunkiamme. Ne houkuttelevat matkailijoita tutustumaan suomalaiseen saunakulttuuriin. 

Itämeri ja meren rannat ovat helsinkiläisten suuri rikkaus ja rakkaus. Kaupunkimme erityisvaltteja, merellisyyttä ja puhdasta luontoa, tulee hyödyntää nykyistä kunnianhimoisemmin. Merellisiä yhteyksiä, rantareittejä, laitureita ja merellisen yrittäjyyden edellytyksiä on edistettävä. 

Meren luonto saaristoineen tarjoaa hienoja elämyksiä. Kestävä matkailu merellisissä ympäristöissä edellyttää luonnon monimuotoisuuden suojelua ja ympäristöystävällisten käytäntöjen edistämistä. Olen intohimoinen Itämeren suojelijana ja kotimeremme puolen pitäminen ollut aina ollut työssäni keskeistä. Palveluja suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota ainutlaatuisen Itämeren ja vesistöjemme suojeluun.

Luontoystävällisyys on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi valtti matkailussa. Yhä useampi matkailija haluaa yksilöllisiä kokemuksia ja kestävämpää matkailua massaturismin sijaan. Kaupungin maailmanlaajuisestikin kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä luo raamin myös matkailu- ja tapahtuma-aloille.

Helsingin viihtyisyyttä on syytä lisätä myös kehittämällä puistoja ja ulkoilualueita sekä niiden opasteita. Valtuustossa myöntämämme lisärahoituksen avulla Töölönlahden puistoon on hanhien likaamien nurmikenttien tilalle tuotu tänä kesänä uutta kasvillisuutta ja kukkaketoja. Puistoon on lisäksi rakennettu leikkialue ja oleskelutilaa. Oli harmillista, että kesäpuistoksi tarkoitettu uudistus valmistui varsin myöhään. Perusteellisempi puiston remontointisuunnitelma on tarkoitus valmistua syksyllä. Alueelle on toivottu koko perheelle sopivaa leikkimään ja liikkumaan innostavaa puistoa. Sellainen on varmasti mieluinen myös matkaileville perheille. Toiveita on tullut myös monipuolisesta kahvila- ja terassitoiminnasta. Moni on kysynyt miksi Töölönlahdella ei ole saunaa.

Finlandia-talo, Ooppera, Musiikkitalo ja Oodi tekevät Töölönlahdesta yhden kaupunkimme upeimmista kulttuurikeskittymistä. Töölöstä löytyy paljon potentiaalia tapahtuma- ja kulttuuritoiminnan kehittämiseen. 

Olennaista on, että kotikaupunkimme kehittämisessä näkyy ja kuuluu asukkaiden ääni.

Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaiken ikäisille helsinkiläisille.

Helsingin Uutiset mielipidekirjoitus 10.7.2024

Helsingin kaupunki on sitoutunut kehittämään pyöräilyinfrastruktuuriaan erityisesti kantakaupungin alueella ja laajentamalla baanaverkkoa. Baanaverkko on suunniteltu 150 kilometrin mittaiseksi pyörätieverkostoksi, joka yhdistää asuinalueet ja työpaikkakeskittymät keskustaan. Helsinkiin ovat tervetulleita nykyistä turvallisemmat ja yhtenäisemmät pyöräilyreitit, mutta niitä ei pidä rakentaa piittaamatta vaikutuksista muihin liikkujiin, kaupunkimme toimivuuteen, luontoarvoihin tai verorahojen järkevään käyttöön.

Pyöräilybaanat ovat herättäneet paljon keskustelua, ihastusta ja vihastusta. Tuorein kritiikkiä saanut suunnitelma liittyy Etu-Töölön ja Munkkiniemen välille suunnitteilla olevan pyöräliikenneväylään, niin sanottuun Munkkiniemenbaanan yleissuunnitelmaan. Viimeisimmän tiedon mukaan esitys on menossa kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn alkusyksystä. Reitti on suunniteltu kulkevan Humallahden kallioiden edessä merenlahden päälle rakennettavaa betonista rakennelmaa pitkin. Ainutlaatuiselle rantakallioalueelle esitetään rakentamista siksi, että pyöräilijät välttäisivät reitillä olevalla mäellä polkemisen. Betonisiltaa perustellaan sillä, että jyrkät mäet saattavat toimia esteenä sellaisille, jotka eivät vielä pyöräile.

Haitta olisi merkittävä kävelijöiden, ulkoilijoiden ja veneilijöiden suosimille ikikallioille ja rannalle. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on varoittanut baanan uhkaavan rannan ruovikoita, arvolehtoa ja kalliomaisemaa. Kalliot ovat luonnonarvoiltaan ja maisemallisesti arvokkaita. Helsingissä ei ole enää montaa luonnontilassa säilynyttä kalliorantaa ja nykyisiä on suojeltava.

Esitettyä luontoa pilaavaa ja kallista rakennelmaa ei tule toteuttaa. Baana on järkevä pitää jo olemassa olevalla Paciuksenkadun pyörätiellä. Pyörällä pääsee kyllä ajamaan myös mäkeä ylös ja alas. Humallahden kallioita on varjeltava, eikä pyöräilybaanaa tule rakentaa meren päälle.

Osaan arvostaa omassa arjessakin sitä, että pyöräilymahdollisuuksia kehitetään. Pyöräily on monelle helsinkiläiselle sopiva liikkumis- ja liikuntamuoto. Baanasuunnitelmia tehtäessä on kuultava alueiden asukkaita ja huolehdittava, ettei baanojen tieltä suljeta katujen ylityksiä muilta liikkujilta tavalla, joka ruuhkauttaa liikennettä tai vaikeuttaa kävelyä kohtuuttomasti. Kaupungin on oltava hyvä paikka asua ja liikkua kaikenikäisille ja eri tavoin.

Iltalehti Päivän Poiminta 12.7.2024

Pari vuosikymmentä jyränneen oppimistulosten alamäen kääntäminen ei tapahdu helposti. Suurin huoli on lasten luku-, kirjoitus- ja laskutaitojen rapautumisesta. Hallitusneuvotteluissa sovimme eduskuntakauden keskeiseksi tavoitteeksi vahvistaa perustaitojen oppimista antamalla lisää aikaa sekä työrauhaa opettajille ja oppilaille. Ykkös- ja kakkosluokkalaisten äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan opetusta lisätään kumpaakin yhdellä vuosiviikkotunnilla. Vuosiluokilla 3–6 lisätään äidinkielen opetukseen vuosiviikkotunti.

Erityisesti kaiken oppimisen perustana olevat lukutaito ja lukuharrastus ovat hiipuneet. Siksi lukutaitoa ja lukemista on edistettävä. Hallitusohjelmassa on sitouduttu jatkamaan ja vakiinnuttamaan lukutaitoa parantavia toimia. Tukemalla lapsen lukemista opinpolun alkuvaiheessa voidaan tehokkaasti kitkeä eroja oppimistuloksissa. Aikuisten esimerkki ja malli lukemisessa on ensiarvoisen tärkeää.

Talouden tuntuvan tasapainottamisen aikana peruskoulun kuntoon laittamiseksi eduskuntakaudella osoitettava 200 miljoonan euron lisärahoitus on merkittävä arvovalinta. Hallitusohjelman järein toimi on oppimisen tuen remontti. Tavoitteena on turvata tuki ajoissa ja purkaa nykylain turhaa byrokratiaa. Kyse on sekä tukea tarvitsevasta lapsesta että luokassa olevien muiden lasten oikeudesta saada opetusta. Hallituksen esitys asiasta on luvattu antaa eduskunnalle syksyllä.

Hallitusohjelmassa sovittua opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksien vahvistamista puuttua opetusta häiritsevään toimintaan on kiirehdittävä. Esitykset on syytä saada viipymättä voimaan, erityisesti mahdollisuus rajoittaa tarvittaessa mobiililaitteiden käyttöä oppitunneilla. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin. Tarvitsemme myös laajemman korjausliikkeen sosiaalisen median lapsille tuomien haittojen kitkemiseksi. Älylaitteiden käyttö nakertaa muihin asioihin, kuten lukemiseen ja liikuntaan, käytettyä aikaa sekä keskittymiskykyä. Älylaitteita käytetään yhä useammin kiusaamiseen ja väkivaltaiseen käytökseen.

Oppimistulosten lasku on moninainen ilmiö, jonka syistä tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä. Suomi ei ole yksin, vaan sama ilmiö oppimistulosten laskussa on nähtävissä useimmissa OECD-maissa. Maailma on muuttunut, oppiminen on murroksessa. Hallitusohjelmatoimien lisäksi tarvitaan moninainen joukko toimia kouluissa ja yhteiskunnassamme. Siksi on käynnistetty laaja-alainen tulevaisuustyön peruskoulun kehittämistarpeiden arvioimiseksi. Työhön on koottu tutkijoita sekä eri alojen ja koulutuskentän asiantuntijoita arvioimaan peruskoulun kehittämistarpeita, erityisesti keinoja heikentyneisiin oppimistuloksiin tarttumiseksi. Pidän olennaisena, että työssä kuullaan arjessaan opetustyötä tekeviä, rehtorina toimivia ja tietysti oppilaita. Työn tueksi on perustettu parlamentaarinen seurantaryhmä, jonka varapuheenjohtajana minulla on ilo toimia.

Peruskoulun tulevaisuustyön lainsäädäntömuutosesitykset sekä muut toimenpiteet on hallitusohjelman mukaisesti valmisteltava vuoden 2025 loppuun mennessä. Työtä on tehtävä tiiviisti. Eurovaalien myötä vaihtuvan uuden opetusministerin on syytä ottaa peruskoulun kuntoon laittaminen ykköstehtäväkseen. On lohdullista, että oppimistulokset ovat maassamme huomattavasta laskusta huolimatta kansainvälisesti verrattain hyviä. Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa peruskoulusta riittävät tiedot ja taidot sekä oppimisen ilon, jotka kantavat toisen asteen opintoihin sekä sieltä jatko-opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan.

Munkki-lehti 10.6.2024

Helsinki on sitoutunut kehittämään pyöräilyinfrastruktuuriaan erityisesti kantakaupungin alueella ja laajentamalla baanaverkkoa. Baanaverkko on suunniteltu 150 kilometrin mittaiseksi pyörätieverkostoksi, joka yhdistää asuinalueet ja työpaikkakeskittymät keskustaan.

Helsinkiin ovat lämpimästi tervetulleita nykyistä yhtenäisemmät pyöräilyreitit, mutta niitä ei pidä rakentaa piittaamatta vaikutuksista muihin liikkujiin, yrityksiin, kaupunkimme toimivuuteen, luontoarvoihin tai verorahojen järkevään käyttöön. Kaupunki on kokonaisuus, jossa eri toiminnot on kytkettävä sujuvaksi kaupunkielämäksi.

Pyöräilybaanat ovat herättäneet paljon keskustelua, ihastusta ja vihastusta. Tuorein kritiikkiä saanut suunnitelma liittyy Etu-Töölön ja Munkkiniemen välille suunnitteilla olevan pyöräliikenneväylään ns. Munkkiniemenbaanan yleissuunnitelmaan.

Reitti on suunniteltu kulkevan Humallahden kallioiden edessä merenlahden päällä rakennettavaa betonista siltaa pitkin. Ainutlaatuiselle rantakallioalueelle esitetään rakentamista siksi, että pyöräilijät välttäisivät reitillä olevalla mäellä polkemisen. Siltaa perustellaan sillä, että jyrkät mäet saattavat toimia esteenä sellaisille, jotka eivät vielä pyöräile.

Haitta olisi merkittävä kävelijöiden, ulkoilijoiden ja veneilijöiden suosimille ikikallioille ja rannalle. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys varoittanut baanan uhkaavan rannan ruovikoita, arvolehtoa ja kalliomaisemaa.

Esitettyä luontoa pilaavaa ja kallista rakennelmaa ei tule toteuttaa. Baana on järkevä pitää jo olemassa olevalla Paciuksenkadun pyörätiellä. Pyörällä pääsee kyllä ajamaan myös mäkeä ylös ja alas.

Palautetta on tullut laajemminkin. On viisasta varmistaa, ettei baanoilla suljeta katujen ylityksiä muilta liikkujilta tavalla, joka ruuhkauttaa liikennettä ja liikkumista kohtuuttomasti. Keskelle kaupunkialuetta ei pitäisi rakentaa pyöräilyn pikareittiä, jossa kävelijöitä ja muuta liikennettä ei oteta huomioon.

Aktiivisena pyöräilijänä osaan konkreettisesti arvostaa omassa arjessakin sitä, että pyöräilyn turvallisuutta ja pyöräilyreittejä kehitetään. Pyöräily on monelle helsinkiläisille mukava liikkumis- ja liikuntamuoto. Pyöräilyä on edistettävä osana kokonaisuutta, eikä irrallisena asiana. Kaupungin on oltava hyvä paikka asua ja liikkua kaikenikäisille ja eri tavoin liikkuville.

Pyöräilybaanat ovat mittava panostus kaupunkiimme ja niitä koskevat suunnitelmat on tehtävä alueiden asukkaita ja yrittäjiä sekä eri tavoilla kotikaupungissaan liikkuvia kuulemalla.

Muisti-lehden pääkirjoitus 5.6.2024

Järjestöjen ja vapaaehtoistyön edellytyksiä on viisasta ja välttämätöntä vaalia. Ilman järjestöjen työtä monen ihmisen arki olisi aivan toisenlainen.

Muistiliiton, sen yhdistysten, ammattilaisten sekä vapaaehtoistoimijoiden tarjoama tieto, tuki ja toiminta on elintärkeää. Vertaistuki on monelle kaikkein tärkein toivon, avun ja tuen muoto. Onneksi on Muistiliitto ja sen toimijat.

Muistiliiton ydintavoite on toimia muistisairaiden ihmisten sekä heidän läheistensä parhaaksi. Niin, että jokainen muistisairauteen sairastunut ja hänen läheisensä voisi sairaudesta huolimatta elää mahdollisimman hyvää ja omannäköistä elämää. Siinä vapaaehtoistyön merkitys on olennainen.

Järjestöillä ja sen vapaaehtoisilla toimijoilla on ollut ja on vahva vaikutus hyvinvointiyhteiskuntamme kehittymiseen. Monet nykyisin itsestäänselvyyksinä pidetyt julkisen sektorin palvelut ovat aikoinaan syntyneet vapaaehtoistoimijoiden ja järjestöjen kehittäminä ja tuottamina.

Maailmassa vallitsee liian usein desibeli-demokratia – he saavat, jotka eniten huutavat. Muistiliiton toimijat tuovat esiin muistisairaiden ja heidän läheistensä äänen.

Muistisairaudet koskettavat lähes jokaista suomalaista elämän aikana. Ei ole liioiteltua sanoa, että Muistiliiton toimijat auttavat toiminnallaan melkein ihan jokaista suomalaista tavalla tai toisella.

Vapaaehtoistyön arvo tekijöille ja vastaanottajalle on mittaamaton. Helsingin yliopiston dosentti Jukka Hoffrén on laskenut hyvinvointia lisäävän vapaaehtoistyön rahallisen arvon olevan lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain. Ilman järjestöjä eivät suomalaiset pärjäisi.

Vapaaehtoistyö on hyvinvoinnin lähde sen tekijöille ja vastaanottajille. Vapaaehtoistyö on vahvaa välittämistä. Sitä ei voi mikään muu korvata. Yhdessäolo ja yhdessä tekeminen synnyttävät iloa ja voimaa. Yhteisöllisyys on valtava voimavara. Se antaa meille voimaa, vaikka matka on välillä kovinkin haastava.

On tärkeää muistaa myös oma jaksaminen, vaikka se on vaikeaa vaativassa arjessa muistaa tai toteuttaa.

Kesän saapuessa on tärkeä muistuttaa liikunnan merkityksestä. Liikunta edistää meidän kaikkien terveyttä, myös aivoterveyttä ja ylläpitää useiden sairauksien hoitotasapainoa. Liikkuminen on myös hyvä yhteinen harrastus ja mahdollisuus vaikkapa kävelyllä tavata ystäviä. Liikkuminen tuo hyvän mielen ja on elämässä parasta lääkettä.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja, Muistiliiton hallituksen 1. varapuheenjohtaja