Siirry sisältöön

Julkaistu Kaupunkisanomissa 8.2.2024

Tyttöjen sukuelinten silpominen on järkyttävää väkivaltaa. Se on brutaali kulttuurinen perinne, joka loukkaa tyttöjen ihmisoikeuksia ja aiheuttaa niin fyysistä kuin henkistä kärsimystä. Pahimmillaan silpomisesta seuraa kuolema. Sukuelinten silpominen on kitkettävä Suomesta ja koko maailmasta. Silpomisuhan alla elää Suomessa arvioiden mukaan jopa 3000 tyttöä ja koko maailmassa yli neljää miljoonaa tyttöä. Muissa Pohjoismaissa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on kielletty erillislailla. Suomessa tyttöjen silpominen on rangaistavaa rikoslain pahoinpitelyä koskevien säännösten nojalla. Useat tahot ovat pitäneet säätelyä riittämättömänä.

Eduskunta käsitteli vuonna 2020 tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä koskevaa kansalaisaloitetta. Kansalaisaloitteessa ehdotettiin tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävää erillislakia, joka kattaisi kaikenikäiset tytöt ja naiset sekä ulkomailla tehdyt silpomiset. Aloitteesta tehdyssä mietinnössä eduskunta linjasi, että erillislain sijasta rikoslakia tulisi tältä osin täsmentää pikaisella aikataululla. Tyttöjen ja naisten oikeuksien kannalta oli valtava pettymys, että Marinin hallitus laiminlöi eduskunnan tahdon eikä tuonut kautensa aikana eduskuntaan lakiesitystä tyttöjen silpomisen kriminalisoinnin selkeyttämisestä. Jäi suureksi kysymykseksi, miksi asiassa sivuutettiin eduskunnan tahto. Varsinkin kun lainsäädännön muutos vahvistaisi viestiä siitä, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on maassamme rikos. Suomea velvoittaa Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Sopimuksen mukaan Suomen tulee suojella silpomisen riskissä olevia tyttöjä kriminalisoimalla silpominen.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan kirjasimme, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa nykyistä selkeämmin. Lisäksi alaikäisen tytön vieminen ulkomaille sukupuolielinten silpomista varten kriminalisoidaan. Samalla vahvistetaan viranomaisten kykyä tunnistaa tyttöjen sukuelinten silpomista ilmiönä ja vaihtaa tietoja sekä tehostetaan ennaltaehkäiseviä toimia silpomisen estämiseksi. On valtavan hyvä uutinen, että eduskunnan lainsäädäntösuunnitelmaan on kirjattu, että hallituksen esitys rikoslain muuttamisesta tulee eduskuntaan kesäkuun alussa.

Eduskunnan käsittelyyn kesäkuussa tuleva rikoslain tiukennus on tervetullut työkalu niille tahoille, jotka tekevät ehkäisevää työtä ja ajuri asennemuutostyölle sekä vahva viesti maahan muuttaville perheille. Silpomisen vastaisessa työssä tarvitaan vaikuttavia ennaltaehkäiseviä toimia. Lisäksi on olennaista edistää maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen, ammattilaisten ja viranomaisten yhteistyötä ja vuoropuhelua. Tyttöjä suojellaksemme ja lakimuutosta vauhdittaaksemme teimme asiasta kansanedustaja Sofia Vikmanin kanssa syyskuussa 2019 lakialoitteet, jotka ovat olleet hallituksien käytössä. THL:n arvion mukaan silpomisen kohteeksi joutuneita tyttöjä ja naisia on Suomessa noin 10 000. Silpomisesta aiheutuu monia elinikäisiä terveyshaittoja. Istanbulin sopimus velvoittaa myös tarjoamaan terveyspalveluita kuten korjausleikkauksia silpomisen läpikäyneille.

Maailmassa yli 3 miljoonaa tyttöä kokee silpomisen joka vuosi. Yksikin väkivallanteko on liikaa. Brutaali perinne on lopetettava kaikkialta maailmasta. Silpominen loukkaa vakavasti tyttöjen ihmisoikeuksia. Silpominen tehdään tyypillisesti 0–15-vuotiaille tytöille. Silpominen on kivulias väkivallanteko, joka aiheuttaa vakavia kärsimyksiä, vammoja, terveysriskejä ja myös tyttöjen kuolemia. Kansainvälistä tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista päivää vietettiin 6. helmikuuta. Yhdenkään tytön ei pidä joutua elämään maassamme silpomisuhan alla. Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset Arkadianmäen ja kotikaupunkini politiikan tapahtumista. Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.

Iltalehti Poimintoja 8.2.2024

Suomen julkisen talouden tila on vakava. Hallitus etsii parhaillaan välttämättömiä lisäsopeuttamistoimia. Työn verotuksen kiristäminen olisi myrkkyä työllisyydelle ja taloudelle eikä siihen pidä mennä. Sen sijaan haittaverotuksen puolella on tekemätöntä työtä.

Esitän, että hallitus valmistelisi osana valtion talouden lisäsopeuttamistoimia terveysperusteisen veron, joka alkuvaiheessa voisi kohdistua sokeriin.

Tavoitteena on ohjata kulutusta ja elintarvikkeiden sekä pakkaukseen koon tuotekehitystä kansanterveyden näkökulmasta parempaan suuntaan hilliten sote-kustannusten painetta ja samalla kerryttäen verotuloja.

Terveysperusteinen vero on monia muita esillä olevia veroja oikeudenmukaisempi, koska kuluttaja voi omilla ostovalinnoillaan vaikuttaa siihen, miten paljon vero vaikuttaa omaan talouteen.

Sokeriverolle ja muille haittaveroille on vahvat perusteet. Suomalaiset syövät ja juovat terveytensä kannalta liikaa sokeria. Runsaalla sokerin syönnillä on suora yhteys kansansairauksiin. Lasten ja nuorten liiallinen energiansaanti erilaisista sokerituotteista liian vähäisen liikunnan kanssa muodostaa aikapommin.

Tullinimikkeiden perusteella terveysperusteinen vero voidaan kohdentaa tehokkaasti tuotteisiin, jotka sisältävät merkittävän määrän epäterveellisiksi määriteltyjä ainesosia. Välillinen verotus kohdistuisi siten oikeudenmukaisemmin.

Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on oltava terveysperusteisen valmisteveron veropohjan säätäminen mahdollisimman laajaksi ottamalla siihen mukaan myös tuotteet, joissa on korkea suola- tai rasvapitoisuus. 

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on vuonna 2018 edellyttänyt terveysperusteista sokeriveroa yksimielisessä mietinnössään. Valtiovarainvaliokunta korosti samana vuonna, että tällainen vero olisi perusteltu. Sokeriveroa ovat kannattaneet myös Ravitsemusneuvottelukunta, Ruokavirasto ja THL sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE. 

Edellinen eduskunta hyväksyi viime metreillä virvoitusjuomaveron muokkauksen yhteydessä lausuman, jossa edellytettiin, että hallitus jatkaa laajemman terveysperusteisen veron valmistelua, joka ottaisi laajemmin huomioon tuotteiden terveysvaikutukset.

Valtiovarainministeriössä on nyt korkea aika aloittaa terveysperusteinen veron valmistelu. Meidän on verotettava vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän eli työtä ja yritystoimintaa. Vastaavasti voisimme verottaa enemmän sitä, mitä haluamme vähemmän eli terveys- ja ympäristöhaittoja. 

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen

Kaupunkisanomat 01-02/2023

Kouluterveyskyselyn mukaan suuri osa helsinkiläisistä lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Nuorten päihteiden käyttö ja kokeilut ovat pysyneet aiempaa alhaisemmalla tasolla. Poikkeuksena tähän on yleistynyt sähkösavukkeiden käyttö. Nuorten koulu-uupumuksen trendi on taittunut. Valtaosa oppilaista voi hyvin mutta huonosti voivien lasten tilanne on entistäkin vaikeampi ja edellyttää lisätoimia.

Mielen hyvinvoinnin haasteet ovat yleistyneet varsinkin tytöillä. Siksi pääministeri Petteri

Orpon hallitusohjelmassa sitouduimme toteuttamaan lasten ja nuorten terapiatakuun. Toinen huolestuttava ilmiö on kasvuympäristön turvallisuuden heikkeneminen. Fyysisen uhan, syrjinnän ja koulukiusaaminen kokemukset ovat yleistyneet. Kolmas kasvava ongelma on laskeneet oppimistulokset.

Korjaustoimia tehtäessä pitää kuulla opettajia ja antaa heille mahdollisuus keskittyä opettamiseen sekä oppilaille oppimiseen. Kouluihin on taattava työrauha. Peruskoulun kuntoon laittamiseksi sovimme hallitusneuvotteluissa 200 miljoonan euro lisärahoituksesta. Tarkoitus on korjata reistaileva oppimisen tuki sekä lisätä oppitunteja luku- ja laskutaidon vahvistamiseen. Lisäsimme myös kaupunginvaltuuston voimin Helsingin budjettiin 90 miljoonaa euroa varhaiskasvatukseen ja perusopetuksen laadun vahvistamiseksi. Jokaisella nuorella on peruskoulun päätyessä oltava riittävät taidot jatkaa opintoja toisella asteella. 

Kouluterveyskyselyn mukaan joka kymmenes oppilaista kokee viikoittaista koulukiusaamista. Kiusaamisesta ja väkivallasta on usein vaikea kertoa. Kun lapsi puhuu kaltoin kohtelustaan aikuiselle, pitäisi sen aina johtaa avun saamiseen. Ikävä kyllä usein tilanne jopa pahenee. Monet lapset jäävät yksin ilman apua.

Kiusaaminen ja väkivalta aiheuttavat ahdistusta ja pelkoa. Ne jättävät nopeasti jälkensä mieleen, itsetuntoon sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen. Kiusaaminen on merkittävä syy lasten ja nuorten yksinäisyyteen sekä syrjäytymiseen. Nopea avun saaminen on aina tärkeää.

Vanhempien ja koulun yhteistyötä kiusaamisen kitkemisessä on vahvistettava. Olisi viisasta, että kaikissa kouluissa tehtäisiin säännöllisesti anonyymisti vastattava kysely kiusaamisesta ja väkivallasta. Lapset ja nuoret kyllä tietävät sen, mitä aikuiset eivät aina näe.

Oppilailta on tärkeä kysyä myös sitä, miten heidän mielestään kiusaamista ja väkivaltaa saadaan tehokkaimmin kitkettyä ja millaista apua he toivovat saavansaa.

On selvää, ettei rehtoreilla ja opettajilla ei ole riittäviä keinoja keskeyttää kiusaamista ja väkivaltaa. Hallitusneuvotteluissa sovimme, että kiusaamisen uhriksi joutuneen oppilaan oikeusturvaa sekä mahdollisuutta jatkaa omassa koulussa vahvistetaan. Koulujen vastuutakaan keinoja  kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä ja kitkemisessä lisätään myös.

Mobiililaitteita käytetään yhä useammin kiusaamiseen ja väkivaltaiseen käytökseen. Opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan, erityisesti mahdollisuuteen rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä oppitunneilla on nopeasti vahvistettava. Useat Euroopan maat ovat jo vastaavan toimen tehneet.

Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa on tarkoitus ottaa laajasti käyttöön Etelä-Karjalan malli. Mallissa selkeästi lainvastaiset teot käsitellään rikosilmoituksina ja siirretään suoraan poliisin tai sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi. Alle 15-vuotiaiden lasten kohdalla tekoja ei nimetä rikoksiksi, mutta ne ohjataan erityiseen ryhmään, jossa myös poliisi osallistuu keskusteluun. Hyvin usein keskusteluun osallistunut ei ole uusinut tekoaan.

Kiusaamisen  ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja koko elämään. Kaikkeen kiusaamiseen ja väkivaltaan on oltava ehdoton nollatoleranssi.

Aikuisten yhteinen tehtävä on turvata jokaisen lapsen ja nuoren oikeus turvalliseen oppimis- ja elinympäristöön sekä koulurauhaan.

Turvallista uutta vuotta 2024 kaikille Kaunkisanomien lukijoille

Julkaistu Kaupunkisanomissa 14.12.2023

Koulun pitää olla paikka, jossa jokainen lapsi ja nuori voi tuntea olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi. Kiusaamisesta ja väkivallasta on voitava kertoa turvallisesti aikuisille. Kertomisen pitää johtaa lapsen avun saamiseen ja kiusaamisen keskeyttämiseen. Näin ikävä kyllä ei läheskään aina ole. Monet lapset jäävät yksin ilman apua. Tilanteeseen on välttämätöntä saada muutos.

Tuoreimman Kouluterveyskyselyn mukaan kiusaamiskokemukset ovat lisääntyneet. Viikoittain kiusaamista kokeneiden osuus kasvoi erityisesti tyttöjen keskuudessa. Noin kymmenes peruskoulun oppilaista kokee viikoittaista koulukiusaamista.

Nykyisin rehtoreilla ja opettajilla ei ole riittäviä keinoja keskeyttää kiusaamista ja väkivaltaa. Toimivaltuuksien vahvistaminen kiusaamiseen ja kouluaikana tapahtuvaan haitalliseen toimintaan puuttumiseksi on välttämätöntä. Hallitusneuvotteluissa sovimme laajoista toimenpiteistä koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi ja kirjasimme ne hallitusohjelmaan. Tavoitteena on turvata jokaisen lapsen oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja koulurauhaan.

Koulujen vastuuta kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä ja kitkemisessä vahvistetaan. Kiusaamisen uhriksi joutuneen oppilaan oikeusturvaa vahvistetaan sekä mahdollisuutta jatkaa omassa koulussaan.

Älylaitteita käytetään yhä useammin kiusaamiseen tai väkivaltaiseen käytökseen. Verkkokiusaaminen ilmenee nimettöminä viesteinä, nolaavina kuvina ja huhujen levittämisenä verkossa. Älylaitteet mahdollistavat kiusaamisen dokumentoinnin kuvien ja videoiden muodossa, mikä voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittoja uhreille.

Digilaitteiden käytön lisääntyminen on johtanut lasten ja nuorten arjessa myös keskittymiskyvyn heikkenemiseen ja fyysiseen passiivisuuteen. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin. Hallitusohjelmassa sitoudutaan vahvistamaan opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan, erityisesti mahdollisuuteen rajoittaa tarvittaessa mobiililaitteiden käyttöä oppitunneilla.

Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa otetaan käyttöön yhtenäiset suunnitelmat ja toimintamallit hyödyntäen olemassa olevia toimintamalleja, kuten Etelä-Karjalan mallia.

Etelä-Karjalan malli on myönteisiä tuloksia tuottanut toimintamalli koulukiusaamiseen ja väkivaltaan puuttumiseksi. Malli syntyi koulujen, poliisin, sosiaali- ja terveyspiirin sekä kuntien yhteistyössä.

Mallissa selkeästi lainvastaiset teot siirretään suoraan poliisin tai sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi. Koulussa ilmenevät lainvastaiset teot käsitellään rikosilmoituksina. Alle 15-vuotiaiden lasten kohdalla tekoja ei nimetä rikoksiksi, mutta ne ohjataan erityiseen ryhmään, jossa tekijät, uhrit, vanhemmat, poliisi ja nuorten oikeusedustaja osallistuvat keskusteluun. Tehokkaaksi todettu malli on otettu käyttöön eri puolilla Suomea. Mallin keskiössä on ystävällismielinen järkipuhe, ja sen avulla on onnistuttu vähentämään väkivaltaa kouluissa. Hyvin usein keskusteluun osallistunut ei ole uusinut tekoaan.

Kasvatuksellisestikin on välttämätöntä, että rikoksen tunnusmerkit täyttävät teot käsitellään lainvastaisina tekoina eikä kiusaamisena. Oikean ja väärän ymmärtäminen on olennaista väkivallan ja rikosten torjunnassa. Aikuisten tehtävänä on turvata jokaisen lapsen oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja koulurauhaan.

Mielenterveyshäiriöt ovat iso tekijä koulun arjessa. Siksi hallitusohjelmassa sitouduimme toteuttamaan lasten ja nuorten terapiatakuun. Lainsäädännöllä turvataan lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin. Tavoitteena on varmistaa, että apua on tarjolla oikea-aikaisesti kaikille sitä tarvitseville.

Peruskouluun sovimme lisättävän 200 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on laittaa kuntoon reistaileva oppimisen tuki, jotta apua tarvitsevat oppilaat oikeasti saisivat apua. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää laajennetaan 3 viikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa perustaitojen oppimisen vahvistamiseksi. Opettajilla on oltava aikaa opettaa, ja oppilailla on oltava aikaa oppia.

Kiusaamiseen on saatava nollatoleranssi jo varhaisessa vaiheessa. Minkä kotona ja päivähoidossa oppii, sen koulussa ja myöhemmin elämässä taitaa. Tutkimusten mukaan päiväkodissa kiusaajia ja kiusattuja koskevat prosenttiluvut vastaavat suurelta osin koulussa tehtyjen tutkimusten tuloksia. Kiusaaminen on yleisintä perusopetuksen ensimmäisinä vuosina, joten sen ehkäisemisen tulee tapahtua jo päiväkodeissa ja kodeissa.

Kiusaavilla lapsilla on lisääntynyt riski jatkaa kiusaamista aikuisena, jos kukaan ei pysäytä negatiivista käyttäytymistä. Kiusaamisen ja väkivallan vaikutukset ovat vakavia lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä kasvuun ja kehitykseen. Kiusaamisen ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja koko elämään. Kaikkeen kiusaamiseen ja väkivaltaan on oltava ehdoton nollatoleranssi.

Joulu on ennen kaikkea yhdessä olon juhlaa. Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa. Rauhallista Joulua kaikille Kaupunkisanomien lukijoille. 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kaupunginvaltuutettu

Kolmen nuoren äiti 

Kolumni julkaistu Töölöläisessa 15.12.2023

Kuluvan vuoden kouluterveyskyselyn mukaan suuri osa helsinkiläisistä lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Valtaosalla on jokin viikoittainen harrastus. Varsinkin ohjatun taiteen ja kulttuurin sekä liikunnan harrastaminen on edelliskertaa yleisempää. Nuorten päihteiden käyttö ja siihen liittyvät kokeilut ovat pysyneet aiempaa alhaisemmalla tasolla. Poikkeuksena tähän on sähkösavukkeiden käytön reipas yleistyminen. Suuri osa lapsista ja nuorista tykkää käydä koulua. Nuorten koulu-uupumuksen pitkään jatkunut yleistyvä trendi on taittunut.

Vaikka valtaosa oppilaista voi hyvin, on huonosti voivien lasten tilanne entistäkin huolestuttavampi ja edellyttää lisätoimia. Kyselystä nousi erityisesti kaksi kasvavaa ongelmaa lasten ja nuorten arjessa. Mielen hyvinvoinnin haasteet ovat yleistyneet entisestään varsinkin tytöillä. Siksi hallitusohjelmassa sitouduimme toteuttamaan lasten ja nuorten terapiatakuun. Toinen huolestuttava kehityssuuntaus on kasvuympäristön turvallisuuden heikkeneminen. Fyysisen uhan, syrjinnän ja koulukiusaaminen kokemukset ovat yleistyneet. Yli puolet nuorista tytöistä kokee häirintää. Kolmas kasvava ongelma on laskeneet oppimistulokset.

Korjaustoimia tehtäessä pitää kuulla opettajia ja antaa heille mahdollisuus keskittyä opettamiseen. Erilaisia hankkeita on merkittävästi vähennettävä ja taattava kouluihin työrauha. Peruskoulun kuntoon laittamiseksi sovimme hallitusneuvotteluissa 200 miljoonan lisärahoituksesta. Tarkoitus on mm. korjata reistaileva oppimisen tuki ja lisätä oppitunteja perustaitojen kuten luku- ja laskutaidot vahvistamiseen. Myös Helsingin budjettiin lisäsimme 90 miljoonaa varhaiskasvatukseen ja koulutukseen.

Suomen tärkeimpiä tavoitteita on se, että jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta sellaiset tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja sieltä jatko- opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan.

Kouluterveyskyselyn mukaan noin kymmenes peruskoulun oppilaista kokee viikoittaista koulukiusaamista. On selvää, ettei rehtoreilla ja opettajilla ei ole riittäviä keinoja keskeyttää kiusaamista ja väkivaltaa.

Hallitusneuvotteluissa sovimme laajoista toimenpiteistä koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi. Kiusaamisen uhriksi joutuneen oppilaan oikeusturvaa vahvistetaan sekä mahdollisuutta jatkaa omassa koulussa. Koulujen vastuuta kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä ja kitkemisessä vahvistetaan.

Älylaitteita käytetään yhä useammin kiusaamiseen tai väkivaltaiseen käytökseen.

Digilaitteiden käytön lisääntyminen on johtanut lasten ja nuorten arjessa myös keskittymiskyvyn heikkenemiseen ja fyysiseen passiivisuuteen. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin.

Hallitusohjelmassa sitoudutaan vahvistamaan opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan, erityisesti mahdollisuuteen rajoittaa tarvittaessa mobiililaitteiden käyttöä oppitunneilla.

Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa otetaan käyttöön yhtenäiset toimintatavat, kuten Etelä-Karjalan malli. Etelä-Karjalan malli on tuottanut myönteisiä tuloksia koulukiusaamiseen ja väkivaltaan puuttumiseksi.

Mallissa selkeästi lainvastaiset teot siirretään suoraan poliisin tai sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi. Koulussa ilmenevät lainvastaiset teot käsitellään rikosilmoituksina. Alle 15-vuotiaiden lasten kohdalla tekoja ei nimetä rikoksiksi, mutta ne ohjataan erityiseen ryhmään, jossa tekijät, uhrit, vanhemmat, poliisi ja nuorten oikeusedustaja osallistuvat keskusteluun. Hyvin usein keskusteluun osallistunut ei ole uusinut tekoaan. Oikean ja väärän ymmärtäminen on olennaista väkivallan ja rikosten torjunnassa.

Kiusaamiseen on saatava nollatoleranssi jo varhaisessa vaiheessa. Kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja koko elämään. Kaikkeen kiusaamiseen ja väkivaltaan on oltava ehdoton nollatoleranssi.

Aikuisten yhteinen tehtävä on turvata jokaisen lapsen ja nuoren oikeus turvalliseen oppimis- ja elinympäristöön sekä koulurauhaan.

Joulu on ennen kaikkea yhdessä olon juhlaa. Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa. Rauhallista Joulua kaikille lukijoille.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kaupunginvaltuutettu

Kolmen nuoren äiti 

Kolumni julkaistu Töölöläisessä 26.11.2023

Helsingin budjetin käsittely on kaupunginvaltuuston vuoden tärkeimpiä tehtäviä. Oli mainiota, että pormestari Vartiaisen johdolla kaikki valtuuston poliittiset ryhmät tulivat mukaan budjettisopuun. Vaikka talous on tiukilla, sisältää sopu ensi vuoden budjetista useita helsinkiläisille tervetulleita asioita.

Töölönlahden puistoalueen kehittämiseen laitetaan vauhtia. Budjettineuvotteluissa saimme sovittua siihen lisämäärärahan. Helsingin on oltava vehreä ja viihtyisä. Lähiluontoa on vaalittava.

Toimivassa kaupungissa liikenteen on oltava sujuvaa. Käyttöön otetaan tie- ja katutöiden sekä rakennus- ja korjaustöiden työmaalupaus, jolla minimoidaan kaupunkilaisille töistä aiheutuvaa haittaa. Sähköautojen latausedellytyksiin, kävely- ja pyöräilyreitteihin sekä riittävien pysäköintimahdollisuuksiin panostetaan.

Päiväkoteihin ja kouluihin suunnataan lisämäärärahoja. Määräraha kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kasvaa 680 euroa jokaista lasta kohden. Jokaisen peruskoulun päättäneen nuoren on saatava tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja siitä edelleen jatko-opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan. Se on yksi Helsingin ja nuoren oman elämän kannalta olennaisimmista asioista.

Ensi vuoden budjetin keskeinen painopiste on kaupungin henkilöstöön sekä Helsingin pito- ja vetovoimaan panostaminen. Ratkaisuja henkilöstöpulaan on tarkoitus hakea mm. erilaisilla koulutusmahdollisuuksilla. Henkilöstön palkkauksen kehittämistä jatketaan ja luodaan 7 miljoonan euron palkkakehitysohjelma. Työaikajoustoja ja henkilöstön sisäistä liikkuvuutta edistetään sekä huolehditaan kilpailukykyisestä palkasta.

Henkilöstöpula on päiväkodeissamme erityisen vakava. Siksi budjetissa on erityistoimia varhaiskasvatuksen henkilöstön turvaamiseksi. Tarvitsemme lisää lastenhoitajia, sosionomeja ja varhaiskasvatuksen opettajia. Hallitusohjelmaneuvotteluissa sitouduimme kouluttamaan yliopistoissa vuosittain vähintään 1400 varhaiskasvatuksen opettajaa. Valtaosa uusista aloituspaikoista on syytä lisätä Helsingin yliopistoon.

Ensi vuonna tehdään tehostettuja toimia hoitojonojen purkamiseksi ja vauhditetaan omatiimimallin käyttöönottoa.  Omatiimi koostuu lääkäreistä, sairaanhoitajasta, fysioterapeutista, lähihoitajasta sekä muista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista. Espoossa mallin kokeilu lyhensi terveysasemalle hoitoon pääsyä 90 vuorokaudesta kolmeen vuorokauteen.

Omatiimin asiakkaan ei tarvitse aina aloittaa kertaamalla sairaushistoriaa ja omaa tilannetta, jolloin varsinaisen ongelman ratkaisuun ja hoitotoimenpiteisiin päästään nopeasti. Jonoon laittamisen sijaan asiat pyritään ratkaisemaan ensimmäisellä yhteenotolla.

Jonotilannetta ja hoitoon pääsyä helpottanee se, että Kela-korvaukset nousevat ensi vuoden alusta. Esimerkiksi yleis- ja erikoislääkärin sekä hammaslääkärin korvaustaksa nousee 30 euroon.

Korotuksen lisäksi Kela-korvausmalli uudistetaan. Kela-korvauksen piiriin on palautettava edellisen hallituksen pois leikkaama yksityinen fysioterapia ja hedelmöitymishoidot. Hedelmöityshoidoista saatu Kela-korvaus tukee lapsitoiveen toteutumista niille, joilla ei ole mahdollisuutta päästä julkisten hoitojen piiriin. Tahaton lapsettomuus koskettaa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Alhaisen syntyvyyden Suomessa on viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän.

On tärkeää, ettei Helsingissä nosteta kuntaveroa. Kokoomus piti huolen, etteivät kaupunkimme budjetista neuvoteltaessa veronkorotusehdotukset menneet läpi. Päinvastoin kuntaveroa on tarkoitus laskea hieman. Kaupunkilaisten verorasituksen täytyy pysyä kohtuullisena. Myös ansiotuloverotus kevenee ensi vuonna.

Perustuslakivaliokunta linjasi hiljattain, että veronkiristyksillä on rajansa.

Mitä enemmän verotusta kiristetään, sitä paremmin veronkorotukset täytyy tästä lähtien perustella. Liian kireä verotus voi olla lainvastaista ja rikkoa omaisuuden suojaa. Perustuslakivaliokunnan linjaus on lämpimästi tervetullut korkeiden asumisen ja elämisen kustannusten Helsinkiin.

Helsingin pitää olla hyvä ja turvallinen kaupunki asua ja elää kaiken ikäisille.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja, Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen (kok.)

Julkaistu Töölöläisessä 1.10.2023

Lähiluonto, meri ja sen rannat sekä saaret ovat meille helsinkiläisille suuri rikkaus ja rakkaus. On elintärkeää seurata kaupunkimme toimien vaikutuksia ympäristöömme. Helsingin ympäristöraportti on tässä työssä mainio työkalu. Uusin raportti julkaistiin ja käsiteltiin kaupunginvaltuustossa syyskuussa.

Helsingin tavoitteena on edistää vesistöjemme terveyttä ja säilyttää niiden monimuotoinen luonto. Helsinki on erityisen aktiivinen Itämeren suojelija. Valitettavasti kotimeremme on edelleen yksi maailman saastuneimmista merialueista, ja meidän on vähennettävä päästöjä ja vaalittava paremmin rantojamme. Iloitsen siitä, että olemme Helsingissä käynnistäneet uuden Itämeri-toimenpideohjelman valmistelun, joka keskittyy kestävään merenkäyttöön, meriluonnon monimuotoisuuteen, tutkimusyhteistyöhön sekä rehevöitymisen, haitallisten aineiden ja roskaantumisen kitkemiseen.

Ympäristöraportin käsittelyssä valtuusto hyväksyi kokoomuksen aloitteen, jossa vaadimme selvitystä lumensulatuslaitteiden hankkimisesta lumen mereen kippaamisen sijaan. Hernesaaresta ajetaan vuosittain edelleen jopa 10 000 kuormallista saastunutta lunta mereen. Valtuusto on linjannut vuonna 2019 kokoomuksen aloitteesta, että likaisen lumen kaatamisesta mereen on päästävä eroon. Toimien viipyminen on ikävä häpeätahra. Vauhdittaakseni Helsingin toimia tein eduskunnassa lakialoitteen likaisen lumen kippaamisen kiellosta vesistöihin. Nyt tavoite on kirjattu uuteen hallitusohjelmaamme. Helsingin on vihdoin ja viimein löydettävä saastuneen lumen mereen ajolle ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto.

Vaikka Helsingin ilmanlaatu on parantunut vuosikymmenien aikana, liikenteen pakokaasupäästöt, katupöly ja pientaloalueiden puunpolton päästöt vaikuttavat edelleen negatiivisesti terveyteen ja viihtyisyyteen. Kaupunki pyrkii parantamaan ilmanlaatua monin toimenpitein. Helsingin kaupunki tekee yhtä lailla aktiivisesti toimenpiteitä meluhaittojen vähentämiseksi.

Sähköautojen ja bussien määrä Helsingissä kasvaa jatkuvasti. Helsingissä on panostettu voimakkaasti raideliikenteeseen ja pyöräverkon laajentamiseen. Joukkoliikenteen matkustajamäärät eivät ole vielä palautuneet koronapandemiaa edeltävälle tasolle.

Hiilineutraali Helsinki -ohjelman päivittäminen vastaamaan vuoteen 2030 aikaistettua hiilineutraaliustavoitetta on merkittävä askel eteenpäin. Tämä tarkoittaa jatkuvia toimenpiteitä, jotta voimme pysyä ajan tasalla teknologian kehityksen ja energian hinnan muutosten kanssa.

Kaupunkiympäristölautakunnan tuoreet linjaukset ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman periaatteista ovat herättäneet paljon kysymyksiä ja huolia. Syytä onkin olla huolissaan liikenteen sujuvuuden säilymisestä sekä keskustan elinvoimaisuudesta ja saavutettavuudesta kaikilla kulkumuodoilla, autot mukaan lukien. Liikennettä on määrä kanavoida Kaivokadulta Esplanadeille, jotka on myös hiljattain muutettu yksikaistaisiksi.

Ydinkeskustan liikennejärjestelmän muutosten vaikutuksia olisi pitänyt arvioida laajemmin myös ydinkeskustan ulkopuolella. On vakavaa, että keskustan yrittäjät ja asukkaat on sivuutettu periaatteiden suunnittelussa. Alueen yrittäjät ovat huolissaan päätöksen näivettävän entisestään keskustaa. Kantakaupungin alueella asuu mittava määrä ihmisiä, joista kymmenet tuhannet asuvat keskustan välittömällä vaikutusalueella, mukaan lukien Töölö, Kruununhaka, Katajanokka, Eira, Punavuori ja Kamppi.

Kun keskustasta vapautetaan lisää tilaa jalankulkijoille, pyörille ja palveluille, on huolehdittava keskustan asukkaiden, yrittäjien ja muiden autoilijoiden liikkumisedellytyksistä. Valtuustoryhmämme edustajat lautakunnassa esittivät asian palauttamista uudelleen valmisteluun ja lisäaikaa löytää yhdessä kaikkia kaupunkilaisia, yrityksiä ja koko kaupunkia paremmin palveleva ratkaisu. Ikävä kyllä ehdotus äänestettiin kumoon vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton vastustukseen äänin 7-6.

Toimiva joukkoliikenne, suotuisat olosuhteet kävelylle ja pyöräilijöille ovat olennainen osa viihtyisää ja elinvoimaista kaupunkia, mutta yhtä lailla keskustan saavutettavuus kaikista suunnista kaikilla kulkumuodoilla pitää varmistaa. Tässä työssä olisi jatkossa syytä huomioida Esplanadin katujen kaventamisen kokeilun vaikutuksista saadut tulokset eri vuodenaikoina sekä hyödyntää maanalaisia ratkaisuja nykyistä paremmin.

Luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi Helsingissä on tehty useita toimia, mukaan lukien osayleiskaavat ja asemakaavat, jotka ottavat paremmin huomioon luontoarvot. Lähiluonnon säilyttäminen ja katuvihreän lisääminen ovat kärjessä kaupunkilaisten toivelistalla. Kotikaupunkiimme perustettiin myös neljä uutta luonnonsuojelualuetta.

Kaupunkimme tavoitteena on vähentää roskien määrää ja roskaamista sekä lisätä Helsingin puhtautta. Se on asia, jossa jokainen meistä voi tehdä osuutensa.

Julkaistu Kaupunkisanomissa 21.9.2023

Peruskoulujen oppilaiden oppimistulosten lasku näkyy Pisa-tutkimuksissa ja muissa arvioinneissa. Kyseessä on ilmiö, jonka syistä tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä. Yhteiskunta on muuttunut, oppiminen on murroksessa. Älylaitteiden käyttö nakertaa ikävästi kaikkeen muuhun käytettävää aikaa. Vaikka lasten lukutaito ja lukuharrastus ovat hiipuneet, se tosiasia ei ole muuttunut, että lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Siksi lukutaitoa ja lukemista on vauhdilla edistettävä.

Kotien valmiudet tukea lukutaidon kehittymistä vaihtelevat huomattavasti. Lapset ovat kouluun tullessaan hyvin eriarvoisessa asemassa. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä varhaisessa vuorovaikutuksessa. Vanhempien tietoisuutta lapselle lukemisen ja lukutaidon merkityksestä sekä kodin keinoista tukea lapsen lukutaitoa on tärkeä lisätä. Vauva-aikana aloitetut lukuhetket tukevat monin tavoin lapsen kehitystä. Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu. Lukea voi yhdessä ja keskustella luetusta.

Lukutaidon edistäminen on ollut aina tärkeää kansanedustajan työssäni. Käsitellessämme valtiovarainvaliokunnassa valtion budjettia pohdimme, miten voimme edistää lasten lukutaitoa vaikuttavammin. Kuulimme Lukukeskuksen tuottamasta materiaalista, joka kertoi lapselle lukemisen hyödyistä, ja terveydenhoitajat jakoivat sitä pilottina kymmenen kunnan neuvoloissa. Pilotin kokemukset olivat niin lupaavia, että lisäsimme eduskunnassa hallituksen budjettiesitykseen määrärahat pilotin vakinaistamiseksi kaikkiin neuvoloihin.

Lisäksi saimme yhteisvoimin Suomen Kulttuurirahaston mukaan Lukulahja lapselle -ohjelmaan. Se on mahdollistanut jokaiselle Suomessa syntyvälle lapselle annettavan kirjalahjan samalla kun vanhemmat saavat neuvolassa tietoa lukemisen merkityksestä. Kirjalahja sisältää kaksi lastenkirjaa, jotka kustannettiin erityisesti tätä tarkoitusta varten.

Lukulahja lapselle -ohjelmasta tuli menestystarina. Se on lyhyessä ajassa mahdollistanut merkittäviä muutoksia perheiden lukutottumuksiin ja lisännyt tietoa lukemisen merkityksestä. Ohjelma ehkäisee tehokkaasti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Se on tutkitusti lisännyt vauvaperheiden lukemista etenkin niissä perheissä, joissa muuten luettaisiin vähän tai ei lainkaan. Lukulahja lapselle -ohjelma on onnistunut sivistyksen tasa-arvoteko, jota kannattaa ehdottomasti jatkaa.

Olemme eduskunnassa vuosittain turvanneet hankkeen rahoituksen. Iloitsen siitä, että hallitusneuvotteluissa kirjasimme hallitusohjelmaan Lukulahja lapselle -neuvolaohjelman hankkeen rahoituksen vakinaistamisen. Sovimme hallitusneuvotteluissa myös 200 miljoonan euron panostuksesta perusopetukseen. Peruskoulu on laitettava kuntoon niin, että oppilaiden perustaidot vahvistuvat. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää laajennetaan 2–3 vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Lisäyksellä tavoitellaan lisätunteja erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon vahvistamiseen. Jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on oltava riittävät perustiedot ja -taidot toisen asteen opintoihin.

Lukutaidon edistämistä ei pidä jättää pelkästään koulujen harteille. Opinpolun alussa päiväkodeissa tehdään varhaiskasvatuksen keinoin valtavan tärkeää työtä lasten perustaitojen kehittämiseksi ja oppimisen ilon edistämiseksi.

Kannustan kaikkia aikuisia lukutalkoisiin lasten lukutaidon edistämiseksi. Lapselle ääneen lukemisella on suuri vaikutus lukutaidon ja koulumyönteisyyden kehittymiseen. Yhdessä lukeminen vaikuttaa lapsen koulumenestykseen jopa enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Lapselle lukeminen on tasa-arvoteko. Kun lapselle on luettu, tulee lukemisesta ystävä, joka seuraa mukana koko elämän.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kolmen nuoren äiti

Julkaistu Kamppi-Eira-lehdessä 31.8.2023

Suomessa syöpään sairastuu vuosittain noin 35 000 ihmistä, joista 5000 on naisten rintasyöpiä. Vuonna 2035 syöpiin arvioidaan sairastuvan jopa yli 46 000 suomalaista. Maailman terveysjärjestö WHO on pitkään suositellut syöpästrategian laatimista varmistamaan yhdenvertainen ja kustannusvaikuttava hoito tilanteessa, jossa syöpäsairauksia on yhä enemmän. Myös Suomen on aika valmistella syöpästrategia. Se sopii mainiosti pääministeri Orpon hallituksen ohjelman terveyden edistämistä ja oikea-aikaista hoitoon pääsyä painottavaan sekä hoitojonoja purkavaan linjaukseen. 

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Se aiheuttaa eniten naisten syöpäkuolemia. Rintasyöpä löytyy useimmin väestöseulonnalla, joihin helsinkiläiset 50–69-vuotiaat naiset kutsutaan kahden vuoden välein. EU:n antama tutkimustietoon perustuva suositus seuloa kaikki 45–74-vuotiaat naiset on viisasta toteuttaa. Seulonta on kustannusvaikuttava keino varhentaa rintasyövän havaitsemista, lisätä sairastuneen mahdollisuuksia voittaa syöpä, vähentää hoidon kustannuksia ja inhimillisiä kärsimyksiä. Asiaa vauhdittaakseni uusin viime eduskuntakaudella asiasta tekemäni toimenpidealoitteen.

Lisäksi tarvitaan toimia seulontaan osallistumisen lisäämiseksi. Kaupungissamme on maan alhaisin rintasyövän seulontaan osallistumisaste. Seulontaan kannattaa osallistua. Seulontaikäisten naisten rintasyövistä noin kaksi kolmasosaa löydetään seulonnassa. Omakohtaisen kokemuksen syövän hoidosta sain tänä keväänä sairastuttuaan rintasyöpään. Ehdin osallistua hallitusneuvotteluihin mutta pitkien neuvotteluiden toiseksi viimeisellä viikolla pääsin leikkaukseen ja jäin sairauslomalle. Syövän hoidon kehittäminen on ollut kansanedustajan työssäni tärkeä osa. Olen johtanut eduskunnan syöpäverkostoa useamman eduskuntakauden ajan. Verkosto  on vapaamuotoinen ryhmittymä kansanedustajia eri eduskuntaryhmistä. Verkoston pyrkimyksenä on tuoda esille syöpää sairastavien ja heidän läheistensä ääntä. Toiminnan tavoitteena on turvata kansalaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä tasokkaaseen, oikea-aikaiseen hoitoon ja kuntoutukseen sekä edistää syöpätutkimusta.

Viiveet hoitoon pääsyssä ovat aina ja varsinkin vakavan sairauden kohdatessa epäinhimillisiä. Töölöläiset pääsevät terveyskeskukseensa kiireettömässä hoidossa keskimäärin 29 vuorokaudessa. Se on aika, jota helsinkiläiset joutuvat keskimäärin odottamaan jonottaessaan terveyskeskukseen. Syyskuun alusta jonotusaika saa lain mukaan olla korkeintaan 14 vuorokautta. Kevään hallitusneuvotteluissa sovimme useista toimista, joiden tarkoitus on nopeuttaa hoitoon pääsyä ja purkaa kohtuuttomia hoitojonoja. Osana hallituksen investointiohjelmaa tehdään 400 miljoonan euron kertaluonteinen panostus sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuden lisäämiseen ja hoitojonojen purkuun.

Palvelusetelilainsäädäntöä uudistetaan. Jos sairastunut ihminen ei saa tarvitsemaansa julkista palvelua hoitotakuuajan sisällä, on hänelle jatkossa tarjottava palveluseteliä. Myös hoitotakuun toteutumisen valvontaa tehostetaan. Näin kiritetään Helsinkiä ja muita hyvinvointialueita laittamaan lisävauhtia palveluiden vahvistamiseen ja oikea-aikaisen hoidon toteutumiseen. Työn alle on myös laitettu osin romutetun yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksen uudistaminen. Ydinkysymys helsinkiläisille on tietenkin se, että Helsinki ja HUS saavat oikeudenmukaisen osuuden valtion sote- rahoituksesta.

Useat kunnat ovat lyhentäneet hoitojonoja omatiimimalilla. Helsingissä asiaan on nyt tartuttu ja tuloksia pitäisi alkaa pian näkyä. Omatiimimallissa lääkäreiden ja muun terveydenhuolloin ammattihenkilöstön tiiviillä yhteistyöllä sujuvoitetaan ihmisten hoitoon pääsyä ja hoidon jatkuvuutta.

Syöpä seuraa vielä monin osin tuntemattomia polkuja.  Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Toivoa antavaa on se, että hallitusohjelmassa saimme sovittua mittavista panostuksista tutkimus-, kehittämis-  ja innovaatiotoimintaan. Se vauhdittaa myös syövän hoidon kehittymistä. Laadukkaan hoidon lisäksi on varmistettava, että potilaat saavat tarvitsemaansa psykososiaalista ja kuntoutumisen tukea. Syöpään sairastuneen ihmisen hoidon onnistumisen ja hyvän elämän kannalta liikkumaan kannustaminen on olennaisen tärkeää. Meillä ei ole inhimillisesti eikä kansantaloudellisesti varaa siihen, että potilas paranee taudistaan mutta menettää syövän ja syöpähoitojen vuoksi työ- ja toimintakykynsä. Kuntoutuksen keskeinen rooli koskee kaikkia sairauksia.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

kolmen nuoren äiti

valtiovarainvaliokunnan jäsen

MeNaisten artikkeli julkaistu 24.8.2023

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo, että sairastuminen on ollut pysäyttävää.

KANSANEDUSTAJA Sari Sarkomaalla, 57, oli ilonkyyneleet herkässä, kun hän saapui hiljattain Pienen merenneidon kutsuvierasensi-iltaan Helsingin Kaupunginteatteriin.

– Olen ensimmäistä kertaa isommin ihmisten ilmoilla, minulla on maskitkin tässä varuiksi mukana.

Sarilta löydettiin aikaisemmin keväällä rintasyöpä. Keväällä olivat myös eduskuntavaalit.

– Olin hallitusneuvotteluissa mukana siihen asti, kunnes tuli tieto leikkaukseen pääsystä.

Hallitusneuvottelut olivat tuolloin loppusuoralla, joihin Sari osallistui puolueensa Kokoomuksen mukana. Kasvain rinnasta poistettiin toukokuussa, jonka jälkeen alkoivat sädehoidot.

Kiitollinen hoidosta

Sarille sairastuminen on ollut iso pysähdys.

Hän on ollut kansanedustajana 24 vuotta. Aikanaan hän oli puolitoista vuotta Vanhasen toisen hallituksen opetusministerinä, josta erosi 2008 vedoten perhesyihin. Sarilla ja puoliso Kim Ruokosella on kolme lasta, joista enää seitsemäntoistavuotias kuopus asuu kotona.

– Sädehoidot ja syöpähoidot yleisestikin väsyttävät. Olen koittanut kävellä ja tehdä lenkkejä, vaikka aina tuntuisi, että ei jaksaisi. Minulla onneksi oli hyvä peruskunto.Nyt koin tuon hoitopolun itse ja olen kiitollinen saamastani hoidosta.

Sari on toiminut pitkään Syöpäsäätiön hallituksessa ja pyrkinyt eristämään eduskunnassa yhdenvertaista syöpähoitopolitiikkaa.

– Olin aikanaan röntgenhoitajana tekemisissä rintasyövän kanssa, kun tein myös mammografiakuvauksia. Nyt koin tuon hoitopolun itse ja olen kiitollinen saamastani hoidosta.

Paluu eduskuntaan syksyllä

Tältä erää Sarin hoidot ovat ohi.

– Olen varovaisen luottavaisin mielin. Lääkitys ja kontrollit jatkuvat viisi vuotta.Minun täytyy vielä kasailla tuntemuksiani.

Sari on osallistunut sairauslomansa aikana etäyhteyksillä kaupunginhallituksen kokouksiin.

– Tällä hetkellä näyttää, että pääsen aloittamaan eduskuntatyön syyskuussa istuntokauden alkaessa. Tämä on ollut sen verran iso asia elämässäni, että minun täytyy vielä kasailla tuntemuksiani.