Kategoria: Blogi

Uusi Suomi Puheenvuoro 29.5.2024

Kansalaisaloite eutanasiasta luovutettiin tänään eduskunnan käsiteltäväksi. Suuri kiitos aloitteen tekijöille ja sen allekirjoittaneille.

Olin mukana luovutustilaisuudesta. Toivotin omasta puolestani kansalaisaloitteen tervetulleeksi ja annan sille tukeni.

Näkemykseni perustuu pitkään punnintaan. Pitkään ajattelin, että eutanasiasta säätäminen on liian iso eettinen kysymys lainsäätäjälle ylitettäväksi. En voi kuitenkaan sulkea silmiä siltä tosiasialta, että laadukkaasta hoidosta huolimatta on sietämätöntä kärsimystä – tilanteita, joissa ei ole eettistä perustetta kieltää eutanasian mahdollisuutta.

Erittäin rajatuissa tilanteissa eutanasia on eettisesti perusteltu mahdollisuus niiden ihmisten kannalta, jotka sairastavat parantumatonta sairautta, joille ei sietämättömiin kärsimyksiin hyvästäkään hoidosta tule lievitystä ja jotka itse toivovat kuolevansa.

Saattohoidolla ja palliatiivisella hoidolla ei voida ratkaista kysymystä eutanasiasta, eivätkä nämä asiat ole keskenään vaihtoehtoisia.

Tietenkin palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat aina ensisijaisia ja niiden kehittämistä on jatkettava.

Edellinen kansalaisaloite eutanasiasta keräsi vaadittavat nimet ja eteni eduskuntaan, jossa se käsiteltiin ja hylättiin keväällä 2018. Tämän jälkeen asiantuntijaryhmä selvitti elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa sekä eutanasiaan liittyviä sääntelytarpeita, mutta ei päässyt yksimielisyyteen eutanasiakysymyksestä.

Samainen työryhmä esitti yksimielisesti lainsäädäntömuutosten olevan välttämättömiä saattohoidon kehittämiseksi. Uudessa hallitusohjelmassa on vihdoin sitouduttu saattohoidon säädösten selkeyttämiseen. Lakiesitys on saatava eduskuntaan pian.

Eutanasialainsäädännön etenemisen kannalta kansalaisaloite on välttämätön.

Kansalaisaloite  keräsi vuorokaudessa yli 10000 allekirjoitusta. Nyt tarvittavat nimet on koossa ja eduskunta voi aloittaa aloitteen käsittelyn. Aika voi olla otollisempi aloitteen läpimenolle. Uskon, että maailma on muuttunut viimeisimmän kansalaisaloitteen käsittelystä. Useat kyselyt, vaalikonevastaukset ja puolueiden tekemät linjaukset tukevat uuden kansalaisaloitteen tavoitetta säätää laki eutanasiasta.

Myös osa puolueista mukaan lukien kokoomus on tehnyt puoluekokouspäätöksen, jossa puolletaan eutanasian laillistamista hyvin tarkoin rajatuin ehdoin.

Sitten kun ja toivottavasti mahdollisimman pian ryhdytään eutanasian mahdollistavaa lainsäädäntöä laatimaan, on siinä yhteydessä välttämätöntä varmistaa, että lainsäätäjillä ja aikanaan terveydenhuollon ammattihenkilöillä on asiassa täysi omantunnon vapaus. Tällaisessa asiassa jokaisen on voitava muodostaa oma näkemyksensä oman perusteellisen eettisen harkintansa pohjalta. Olen oman harkintani tehnyt.

Uusi Suomi Puheenvuoro 31.5.2024

Monissa perheissä valmistaudutaan juhlistamaan kouluvuotensa päättäviä lapsia ja nuoria. Kevätjuhlat ovat perinteinen tapa päättää kouluvuosi. Suvivirsi on ollut pitkään osa suomalaista kevätjuhlaperinnettä.

Viime vuosien varrella on aika ajoin käyty monenlaista keskustelua koulujen juhlien luonteesta ja siitäkin, voiko Suvivirren laulaa kevätjuhlassa. Lopulta asiaa on käsitelty jopa eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, jonka linjaus oli odotettu: Suvivirren laulaminen kevätjuhlassa ei ole uskonnon harjoittamista.

Osana vilkkaimpana keskustelua Helsingin yliopiston vapaa-ajattelijayhdistys Prometheus ry:n puheenjohtaja kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle Facebook-päivityksestäni, jossa kirjoitin Suvivirren olevan osa suomalaista kevätjuhlaperinnettä eikä uskonnonharjoittamista.

Ratkaisussaan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja päätyi tukemaan näkemystäni: Suvivirsi on osa suomalaista kevätjuhlaperinnettä, eikä kevätjuhla ole uskonnollinen juhla.

Opetushallitus (OPH) on vuoden 2022 linjauksessaan muistuttanut, että kouluvuoteen kuuluu myös perinteisiä, kaikille yhteisiä juhlia, joihin lasten ja nuorten tulee osallistua. Näihin juhliin voi linjauksen mukaan sisältyä joitakin uskontoon viittaavia elementtejä, kuten Suvivirsi, jotka ovat suomalaiseen kulttuuriin liittyviä traditioita. OPH on perustuslakivaliokunnan kantaan pohjautuen linjannut, että juhlassa laulettava yksittäinen virsi ei tee juhlasta vielä uskonnollista tilaisuutta.

Tietenkin koulut ja päiväkodit itse päättävät juhlista, mutta ei ole mitään syytä siihen, että perinteitä pitäisi muuttaa. Päinvastoin globaalissa ja aina monikulttuurisemmassa maailmassa omien juurien ja perinteiden vaaliminen on vahvuus, samalla huomioiden lasten ja nuorten erilaisuus. Oman kulttuurin tunteminen sekä ymmärtäminen auttaa muiden kulttuurien ymmärtämisessä. Perinteiden säilyttäminen ja arvostaminen on osa päiväkotien ja koulujen toimintaa.

Paljon onnea uusille ylioppilaille ja ammattiin valmistuneille. Iloa kaikille kouluvuoden päättäneille kesälomalle lähteville oppilaille ja opiskelijoille. Valtavat kiitokset opettajille, koulujen ja oppilaitosten väelle tärkeästä työstä.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingistä. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Uusi Suomi Puheenvuoro 4.5.2024

Hallituspuolueiden norminpurkutyöryhmän linjaus palauttaa kymmenen vuotta voimassa olevat passit on tervetullut. Voimassaolon pidennys toisi helpotusta poliisin lupapalveluiden pitkiin odotusaikoihin ja kansalaisten arkeen.

Asia on hyvin tärkeä myös ulkosuomalaisille, joille passin uusiminen ulkomailla on kallista ja vaivalloista, mikäli ei asu lähetystön lähettyvillä.

Passien voimassaoloaika lyheni kymmenestä vuodesta viiteen, kun biopassit otettiin käyttöön vuonna 2006. Peruste siirtyä viiden vuoden vaihtoväliin oli tekninen ja silloin käyttöön otettuun biometriikkaan liittyvä. Tekniikan kehittyessä on syytä palata 10 vuoden uusintakäytäntöön. Samalla on tietenkin varmistettava, että muutos voidaan tehdä passien turvallisuudesta tinkimättä.

Useissa maissa vaaditaan, että passi on voimassa vähintään puoli vuotta maahan saavuttaessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että viiden vuoden passi on neljän ja puolen vuoden passi. Se on hyvin lyhyt aika ja aiheuttaa turhaa byrokratiaa kaikille.

EU:n passiasetuksessa säädetään passien turvatekijöistä, kuten kasvokuvasta ja sormenjäljistä, mutta voimassaoloajan päättää kukin jäsenvaltio itse. Voimassaolon lyhentäminen viiteen vuoteen on aiheuttanut harmia monille suomalaisille.

Turhan byrokratian purkaminen on kaikkien etu. Useissa EU-maissa passit ovat voimassa pidempään kuin meillä. Passin voimassaolon pidennys olisi kansalaisille tervetullut uudistus.

Kymmenen vuoden passin palauttamisesta on sovittu hallituspuolueiden eduskuntaryhmien norminpurkutyöryhmässä. Nyt on tavoitteen toteuttamiseen löydettävä keinot ja tuotava lakiesitys eduskunnan.

Uusi Suomi Puheenvuoro 24.4.2024

Eduskunnassa tänään esitelty uusi tupakkalakiesitys on tärkeä harppaus kohti savutonta Suomea. Esityksessä kiellettäisiin nikotiinittomien sähkösavukkeiden eli ”vapen” hallussapito alaikäisiltä. Hallussapitokielto koskisi myös muita tupakan vastikkeita kuten energianuuskaa tai yrttisavukkeita. Lisäksi savuttomien nikotiinituotteiden sallittuja tuoksuja ja makuja rajoitettaisiin.

Pidän esitystä tervetulleena ja erittäin tärkeänä lasten ja nuorten terveyden suojelun kannalta. Vape on puhekielinen sana, jolla tarkoitetaan kaikkia sähkösavukkeita, joissa höyrystetään nestettä, jota hengitetään. Nikotiinittomissakin nesteestä löytyy lyijyä ja muita raskasmetalleja. Höyryn hengittäminen voi altistaa monille keuhkosairauksille. On tärkeää, että sosiaali-ja terveysvaliokunta paneutuu vapen terveyshaittoihin lain käsittelyssä.

Vaikka tupakointi on vähentynyt nuorilla, vapen käyttö on huolestuttavasti yleistynyt – jopa alakoulussa lapsilla koulupäivänkin aikana. Kouluterveyskyselyn mukaan sähkösavukkeita päivittäin käyttävien osuus on kasvanut kaikissa ikäryhmissä. Hallussapidon kieltäminen antaa pitkään odotetun työkalun oppilaitoksille ja kodeille puuttua järeästi asiaan.

Esityksen ehdotus ottaa nikotiinipussit kattavammin tupakkalain piiriin, terveysvaroitusten lisääminen pakkauksiin, pakkausten ulkoasun yhdenmukaistaminen ja etämyynnin kieltäminen ovat kannatettavia. Tärkeä tavoite on ehkäistä nuorisokäyttöä sekä harmaata ja laitonta kauppaa.

Kannatan lämpimästi sitä, että savuttomien nikotiinituotteiden käyttö kielletään päiväkodeissa, kouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja leikkikentillä. Ja että kaikkien tupakan vastikkeiden hallussapito kielletään alle 18-vuotiailta.

On aivan keskeistä terveyspolitiikkaa ja terveyden edistämistyötä huolehtia, etteivät lapset ja nuoret altistu tupakka- ja nikotiinituotteille ja aloita tuotteiden käyttöä.

Tupakkalakiin jää nyt käsittelyssä olevan lain hyväksymisen jälkeen vakavia epäkohtia. Uudistamistyötä on jatkettava.

Tupakkalaki suojaa tupakansavulta työpaikoilla ja julkisissa tiloissa, mutta moni lapsi ja aikuinen joutuu omassa kodissaan kärsimään naapurin tupakoinnista. Tupakkalainsäädäntöä on välttämätöntä muuttaa niin, että taloyhtiön yhtiökokous voisi kieltää häiritsevän tupakoinnin parvekkeella ja huoneistoissa. Nyt kielto jää useimmiten hakematta, koska hakuprosessi kunnalta on hankala ja kallis.

Tupakointikieltojen oikeudenmukaisuutta tulee tarkastella terveyden- ja työsuojelun näkökulmasta. Tupakansavu on syöpävaarallinen seos, eikä sen pitoisuudelle sisäilmassa ole voitu osoittaa turvallista rajaa. On vahvaa näyttöä siitä, että passiivinen tupakointi aiheuttaa useita kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia sekä lisää niiden pahenemista. Passiivinen tupakointi on erityisen vaarallista lapsille.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien norminpurkutyöryhmä on myös hiljattain kannattanut tupakkalain uudistamista turvaamaan savuton koti ja parveke. Esitin eduskunnassa pitämässä puheessa, että sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyisi valmistelemaan seuraavaa tupakkalain muutosta. Tupakan savulle altistumiselta on suojeltava kotonakin.

Verkkouutiset 24.4.2024

Nykyinen tupakkalainsäädäntö on pahasti valuvikainen. Laki suojaa tupakansavulta työpaikoilla ja julkisissa tiloissa, mutta moni joutuu omassa kodissaan kärsimään naapurin tupakoinnista. 

Tämä on täysin kohtuutonta ja terveyspolitiikkamme vastaista. Tupakkalainsäädäntöä on välttämätöntä muuttaa ripeästi niin, että taloyhtiön yhtiökokous voisi enemmistöpäätöksellä kieltää häiritsevän tupakoinnin parvekkeella ja huoneistoissa.

Viimeisimmän vuonna 2022 voimaan tulleen tupakkalain mukaan tupakointi on jo kielletty asuntoyhteisön yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa, kuten rappukäytävissä, pesutuvissa, kerhohuoneissa ja yhteisissä saunatiloissa.

Asuntoyhteisö voi nykylain mukaan kieltää tupakoinnin yhteisissä ulkotiloissa, mutta asukkaiden parvekkeille tai huoneistoon kiellon asettaminen on paljon vaikeampaa. Kunnan viranomainen voi taloyhtiön hakemuksesta tehdä päätöksen kiellon määräämisestä, mikä vaatii pitkän ja kankean hakuprosessin. Vain harva on prosessiin lähtenyt, vaikka tupakointikielto olisi tarpeellinen ja asukkaiden toivoma. Kaiken päälle lasku kiellosta voi nousta lähes tuhanteen euroon. Tupakointikiellon haku kunnalta koetaan raskaaksi ja hankalaksi niin asuntoyhteisöissä kuin kunnissakin.

Tupakointikieltojen oikeudenmukaisuutta tulee tarkastella terveyden- ja työsuojelun näkökulmasta. Tupakansavu on syöpävaarallinen seos, eikä sen pitoisuudelle sisäilmassa ole voitu osoittaa turvallista rajaa. On vahvaa näyttöä siitä, että passiivinen tupakointi aiheuttaa useita kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia sekä lisää niiden pahenemista. Lapsilla passiivinen tupakointi lisää keskikorvainfektioita, alempia hengitystieinfektioita, astmaa ja kätkytkuolemia; aikuisilla astmaa, keuhkoahtaumatautia, keuhkosyöpää sekä sydän- ja verisuonisairauksia.  Passiivinen tupakointi on erityisen vaarallista lapsille ja raskaana oleville naisille.

Tupakansavun haitat koskettavat erityisesti kerrostaloja. Vuoden 2020 lopussa Suomen asunnoista 47 prosenttia oli kerrostaloasuntoja, ja niissä asui noin kaksi miljoonaa henkilöä.

Suomen ASH:n (Action on Smoking and Health) vuonna 2020 tekemän mielipidekyselyn mukaan 49 prosenttia kerrostaloasukkaista raportoi asuntoon tai parvekkeelle kulkeutuvasta tupakansavusta. Heistä 82 prosenttia koki sen häiritseväksi – tupakoivistakin 40 prosenttia.

Ehdotus asuntoyhteisöjen yhtiökokouksen oikeudesta kieltää tupakointi asunnoissa ja parvekkeilla määräenemmistöllä sisältyi sosiaali- ja terveysministeriön viime vuonna julkaisemaan tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän raporttiin.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien norminpurkutyöryhmä on myös hiljattain kannattanut tupakkalain uudistamista turvaamaan savuton koti ja parveke. STM:n on viivytyksettä ryhdyttävä valmistelemaan seuraavaa tupakkalain muutosta. Tupakan savulle altistumiselta on suojeltava kotonakin.

Uusi Suomi Puheenvuoro 6.4.2024

Kiritän ministeri Kaisa Juusoa hallitusneuvotteluissa sovittujen lakimuutosten valmisteluun yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamiseksi. Hyvä saattohoito turvaa sen, ettei kenenkään tarvitse kuolla kivuissa yksin.

Valtavan aluehallintouudistuksen tuomassa myllerryksessä ja hyvinvointialueiden kamppaillessa palveluiden uudistamisen kanssa on maassamme oltava selkeä lainsäädäntö, joka vauhdittaa yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon rakentamista. On varmistettava, ettei saattohoito ja palliatiivinen hoito jää uudistuksen jalkoihin.

Kirjasimme hallitusneuvotteluissa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan lupauksen selkeyttää säädöksiin oikeus saattohoitoon, joka turvaa hyvän elämän loppuvaiheen hoidon riippumatta ihmisen asuinpaikasta tai hoitopaikasta.

Eduskunnan vuonna 2018 tekemän tahdonilmaisun johdosta elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittämään asetetun asiantuntijaryhmän yksimielinen näkemys oli, että saattohoidon puutteiden korjaus edellyttää lakimuutoksia.

Työryhmän tekemät konkreettiset pykäläehdotukset perusteluineen ovat odottaneet jo reilu viisi vuotta toimeenpanoa. Nyt on korkea aika tuoda esitykset eduskuntaan.

Ehdotan, että vastuuministeri Kaisa Juuso kokoaisi alan toimijoista ryhmän arvioimaan vuonna 2018 tehtyä esitystä sekä tekemään mahdollisesti tarvittavat päivitykset.

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus ja hankerahoitus ovat edistäneet palveluiden kehittämistä, mutta palveluiden laadussa, saatavuudessa ja kivunlievityksessä on edelleen eriarvoisuutta. Eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasa-arvoisesti. Saattohoidon tarvetta ei aina edes havaita, jolloin hoito jää kokonaan saamatta.

Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää.

Ihmisten huoli elämän loppuvaiheen hoidon ja hoivan laadusta on kuultava. Jokaisella on oikeus hyvän elämän lisäksi myös hyvään kuolemaan.

Tänään 4. maaliskuuta vietetään kansainvälistä HPV-tietoisuuspäivää. Tietoisuuden lisääminen on tärkeää, sillä ihmisen papilloomaviruksen eli HPV:n aiheuttama yhteiskunnallinen sekä inhimillinen tautitaakka on merkittävä. HPV aiheuttaa naisilla ja miehillä useita eri syöpiä sekä kondyloomia ja papilloomia. Yleisin HPV:n aiheuttama syöpä on kohdunkaulan syöpä.

Eduskunnan Syöpäverkoston varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Elorannan kanssa otimme asiaan tänään kantaa. Kannanotossa painotin Syöpäverkoston puheenjohtajana erityisesti sitä, että HPV:n aiheuttamat taudit vaikuttavat lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen, aiheuttavat työ- ja opintopoissaoloja sekä kuormittavat terveydenhuoltoa. Suomalaisten lapsitoiveiden täyttymisen ja Pohjoismaiden matalimman syntyvyyden näkökulmasta on erityisen tärkeää ehkäistä ja hävittää lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen vaikuttavat sairaudet.

Eloranta muistutti, että inhimillisen ja terveyden edistämisen näkökulmien lisäksi myös terveydenhuollon kantokyvyn parantamiseksi kaikki vältettävissä oleva terveydenhuollon kuormitus tulisi ehkäistä. HPV:n aiheuttamien elämää uhkaavien syöpien sekä seksuaaliterveyteen ja nuorten hyvinvointiin kielteisesti vaikuttavien kondyloomien hävittäminen rokottamalla on kansanterveydellisesti, taloudellisesti ja inhimillisesti perusteltua

Terveydenhuollon ammattilaisten mukaan HPV:n aiheuttamat taudit näkyvät vastaanotolla päivittäin. Pahimmillaan HPV:n aiheuttamat syövät uhkaavat elämää. Lisäksi muut HPV:n aiheuttamat taudit aiheuttavat usein pitkäaikaista terveys- ja hyvinvointihaittaa, joka koskettaa erityisesti nuoria.

Suomen tulee sitoutua Euroopan unionin ja WHO:n tavoitteisiin hävittää HPV:n aiheuttamat syövät, kondyloomat ja papilloomat.

Euroopan unionin vuonna 2021 julkaiseman syöväntorjuntasuunnitelman yksi kärkihankkeista on HPV:n aiheuttamien syöpien eliminointi EU:n jäsenmaista vuoteen 2030 mennessä nostamalla tyttöjen rokotuskattavuus yli 90 prosenttiin ja merkittävästi nostamalla poikien rokotuskattavuutta. Maailman terveysjärjestö WHO:n tavoitteena on hävittää rokottamalla HPV:n aiheuttama kohdunkaulan syöpä sekä kondyloomat.

Euroopan komission tuore suositus kannustaa jäsenvaltiota lisätoimiin rokotteilla ehkäistävien syöpien hävittämiseksi. Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtajisto pitää välttämättömänä, että komission suosituksen mukaisesti HPV-eliminaatiotavoite sisällytetään myös tulevaan kansalliseen syöpästrategiaan.

Valmistelimme Elorannan kanssa kansanedustajien allekirjoitettavaksi kirjallisen kysymyksen Suomen sitoutumisesta HPV:n aiheuttamien syöpien, kondyloomien ja papilloomien hävittämiseen rokottamalla EU:n ja WHO:n tavoitteiden mukaisesti. Vastuuministerin on vastattava kysymykseen kolmen viikon kuluessa kysymyksen jättämisestä.

Pisa-tutkimuksissa ja muissa arvioinneissa ilmennyt peruskoulujen oppilaiden oppimistulosten lasku on vakava ilmiö, joka näkyy karulla tavalla nuorten elämässä. Lähes 15 % ikäluokasta ei saavuta minimitason osaamista päättäessään peruskoulun. Samankokoinen joukko keskeyttää ammattiopintonsa toisella asteella.

Ilmiön syistä tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä. Yhteiskunta on muuttunut, oppiminen on murroksessa. Älylaitteiden käyttö nakertaa muihin asioihin käytettyä aikaa. Lukuharrastus ja kaiken oppimisen perustana oleva lukutaito ovat hiipuneet.

Helsingin lähivuosien tärkeimpiä toimia on kääntää oppimistulokset nousuun ja varmistaa, että kaikki kaupunkimme lapset saavat riittävät perustiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon, edelleen työelämään tai jatko-opintoihin ja tavoittelemaan omia unelmia. Tavoitteemme on monin toimin tukea oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen koulu on hyvä koulu.  Lisäsimme kaupunginvaltuustossa tämän vuoden budjettiin päiväkodeille ja kouluille määrärahoja 680 euroa jokaista lasta kohden.

Monissa kouluissamme on aloitettu käytäntö, jossa opettaja kerää kännykät tunnin alussa laatikkoon Tavoite on, että vastaavia toimia tehdään kaikissa Helsingin kouluissa. Opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua kännyköiden käyttöön, muuhun opetusta häiritsevään toimintaan, kiusaamiseen ja kouluväkivaltaan lisätään myös lakimuutoksin. Kiusaamisen uhriksi joutuneen oppilaan oikeusturvaa vahvistetaan sekä mahdollisuutta jatkaa omassa koulussaan. 

Oppimistulosten nostamiseen tulee vahvaa valtakunnallista vetoapua, kun myös maan hallitus lisää perusopetuksen rahoitusta 200 miljoonalla. Erityisesti matematiikan ja lukemisen oppimista vahvistetaan. Oppimisen tukea korjataan niin, että oppilaat saavat paremmin tarvitsemansa avun. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden on jatkossa tarvittaessa mahdollista saada kaksi vuotta valmistavaa perusopetusta.

Korjaustoimia tehtäessä on kuultava opettajia ja annettava mahdollisuus keskittyä opettamiseen sekä oppilaille oppimiseen. Ensimmäiseksi on haudattava esitykset painotettujen luokkien lakkauttamisesta. Liikunta-, musiikki-, kieli ja matematiikkaluokat ovat tärkeitä oppilaille ja opettajille. Painotetun opetuksen tarjontaa ja tiedotusta on viisasta lisätä eri puolilla kaupunkia.  Kysytään lapsilta, nuorilta ja opettajilta mikä heitä innostaa eikä lannisteta eri asioista kiinnostuneita.

Olen eri mieltä pormestarimme Juhana Vartiaisen 7.2.2024 Helsingin Sanomissa esittämien pohdintojen kanssa painotetun opetuksen lakkauttamisesta nykyisessä luokkamuodossa. Toteutuessaan esitys tarkoittaisi, että Helsingin kaupungin kouluissa kiellettäisiin esimerkiksi liikunta-, musiikki-, kieli- ja matematiikkaluokat.

Tavoite segregaation purusta on valtavan tärkeä, mutta keino on väärä. On varsin todennäköistä, että painotetun luokkamuotoisen opetuksen lopettaminen ja painotetun opetuksen edellytysten heikentäminen vauhdittaisi entisestään segregaatiota, koska asuinpaikan merkitys tulisi korostumaan jatkossa entistä enemmän.

Ehdotan, että Helsingissä luodaan puitteet sille, että painotetun  luokkamuotoisen opetuksen tarjontaa lisätään eri puolilla kaupunkia sen sijaan, että toiminta ajetaan alas. Lapset ja nuoret ovat erilaisia ja samanarvoisia. Kysytään lapsilta ja nuorilta sekä opettajilta mikä heitä innostaa eikä lannisteta eri asioista kiinnostuneita.

Helsingin on lisättävä  ohjausta ja tietoa perheille sekä lapsille painotetusta opetuksesta sekä siihen hakeutumisesta. Tiedon on saavutettava perheet  ja oppilaat, jotta jokaista lasta voidaan innostaa löytämään oma mielenkiinnon kohde. 

Helsingissä on tuettava lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. Painotettu luokkamuotoinen opetus on hyvä lisä kaupunkimme koulujen toimintaan ja sitä on lakkauttamisen sijaan kehitettävä. Saamani palautteen ja kokemukseni mukaan painotettu opetus on erittäin tärkeää oppilaille ja opettajille. Painotettu opetus on usein vuosien tai jopa vuosikymmenten kehittelyn tulosta.

Alueellisen ja sosio-ekonominen eriarvoisuuden kitkemiseen tarvitaan vaikuttavia keinoja kaavoituksesta ja asuntopolitiikasta lähtien. Alueellinen ja sosiaalinen segregaatio ei ole koulujen synnyttämä eivätkä koulut voi eriarvoisuuden ongelmaa yksin ratkaista.

Tyttöjen sukuelinten silpominen on järkyttävää väkivaltaa. Se on brutaali kulttuurinen perinne, joka loukkaa tyttöjen ihmisoikeuksia ja aiheuttaa niin fyysistä kuin henkistä kärsimystä. Pahimmillaan silpomisesta seuraa kuolema.

Sukuelinten silpominen on kitkettävä Suomesta ja koko maailmasta. Silpomisuhan alla elää Suomessa arvioiden mukaan jopa 3000 tyttöä ja koko maailmassa yli neljää miljoonaa tyttöä.

Muissa Pohjoismaissa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on kielletty erillislailla. Suomessa tyttöjen silpominen on rangaistavaa rikoslain pahoinpitelyä koskevien säännösten nojalla. Useat tahot ovat pitäneet säätelyä riittämättömänä.

Eduskunta käsitteli vuonna 2020 tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä koskevaa kansalaisaloitetta. Kansalaisaloitteessa ehdotettiin tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävää erillislakia, joka kattaisi kaikenikäiset tytöt ja naiset sekä ulkomailla tehdyt silpomiset. Aloitteesta tehdyssä mietinnössä eduskunta linjasi, että erillislain sijasta rikoslakia tulisi tältä osin täsmentää pikaisella aikataululla.

Tyttöjen ja naisten oikeuksien kannalta oli valtava pettymys, että Marinin hallitus laiminlöi eduskunnan tahdon eikä tuonut kautensa aikana eduskuntaan lakiesitystä tyttöjen silpomisen kriminalisoinnin selkeyttämisestä. Jäi suureksi kysymykseksi, miksi asiassa sivuutettiin eduskunnan tahto. Varsinkin kun lainsäädännön muutos vahvistaisi viestiä siitä, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on maassamme rikos.

Suomea velvoittaa Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Sopimuksen mukaan Suomen tulee suojella silpomisen riskissä olevia tyttöjä kriminalisoimalla silpominen.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan kirjasimme, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa nykyistä selkeämmin. Lisäksi alaikäisen tytön vieminen ulkomaille sukupuolielinten silpomista varten kriminalisoidaan. Samalla vahvistetaan viranomaisten kykyä tunnistaa tyttöjen sukuelinten silpomista ilmiönä ja vaihtaa tietoja sekä tehostetaan ennaltaehkäiseviä toimia silpomisen estämiseksi.

On valtavan hyvä uutinen, että eduskunnan lainsäädäntösuunnitelmaan on kirjattu, että hallituksen esitys rikoslain muuttamisesta tulee eduskuntaan kesäkuun alussa.

Eduskunnan käsittelyyn kesäkuussa tuleva rikoslain tiukennus on tervetullut työkalu niille tahoille, jotka tekevät ehkäisevää työtä ja ajuri asennemuutostyölle sekä vahva viesti maahan muuttaville perheille. Silpomisen vastaisessa työssä tarvitaan vaikuttavia ennaltaehkäiseviä toimia. Lisäksi on olennaista edistää maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen, ammattilaisten ja viranomaisten yhteistyötä ja vuoropuhelua.

Tyttöjä suojellaksemme ja lakimuutosta vauhdittaaksemme teimme asiasta kansanedustaja Sofia Vikmanin kanssa syyskuussa 2019 lakialoitteet, jotka ovat olleet hallituksien käytössä.

THL:n arvion mukaan silpomisen kohteeksi joutuneita tyttöjä ja naisia on Suomessa noin 10 000. Silpomisesta aiheutuu monia elinikäisiä terveyshaittoja. Istanbulin sopimus velvoittaa myös tarjoamaan terveyspalveluita kuten korjausleikkauksia silpomisen läpikäyneille.

Maailmassa yli 3 miljoonaa tyttöä kokee silpomisen joka vuosi. Yksikin väkivallanteko on liikaa. Brutaali perinne on lopetettava kaikkialta maailmasta. Silpominen loukkaa vakavasti tyttöjen ihmisoikeuksia. Silpominen tehdään tyypillisesti 0–15-vuotiaille tytöille. Silpominen on kivulias väkivallanteko, joka aiheuttaa vakavia kärsimyksiä, vammoja, terveysriskejä ja myös tyttöjen kuolemia.

Yhdenkään tytön ei pidä joutua elämään maassamme silpomisuhan alla.

Kansainvälistä tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista päivää vietetään tänään 6. helmikuuta.