Kategoria: Blogi

Blogi 30.10.2026

Opettajat ovat nostaneet esille huolen siitä, että peruskoulussa määrättyjä jälki-istuntoja jää jatkuvasti suorittamatta. Yksi selkeä syy tilanteeseen on nykyinen lainsäädäntö, joka ei velvoita oppilasta suorittamaan hänelle määrättyä kurinpitotoimea. Oppilas voi käytännössä jättää jälki-istunnon väliin ilman tosiasiallisia seurauksia. Pahimmillaan oppilaalla voikin olla lukuvuoden päättyessä rästissä mittava määrä suorittamattomia tunteja.

Tämän epäkohdan korjaamiseksi ja opetusalan ammattilaisten huoleen vastaamiseksi olemme eduskunnassa jättäneet lakialoitteen kansanedustaja Sofia Vikmanin johdolla. Olen mukana yhtenä allekirjoittajana tässä tärkeässä aloitteessa, jonka takana on kaikkiaan 80 kansanedustajaa.

Aloitteessa ehdotetaan perusopetuslain muuttamista siten, että jälki-istuntojen suorittamisesta tehdään oppilaalle laillinen velvollisuus. Jos jälki-istuntoja on lukuvuoden päättyessä yhä suorittamatta, tieto niistä merkittäisiin suoraan lukuvuositodistukseen. Ennen merkinnän tekemistä oppilaan huoltajalle varattaisiin luonnollisesti tilaisuus tulla kuulluksi.

Lakialoite on erittäin perusteltu ja ajankohtainen, sillä opetusministeri Anders Adlercreutz ei ole ainakaan toistaiseksi luvannut edistää asiaa ministeriön toimesta.

Nykyinen tilanne ei ole kestävä. Perusopetuslaki antaa opettajalle oikeuden määrätä oppilaan jälki-istuntoon, mutta siitä puuttuu velvoite sen suorittamisesta. Ehdotettu lakimuutos tuo opettajille työhönsä selkänojan ja edistää kurinpitotoimen vaikuttavuutta.

Kasvatusalan ammattilaisena opettajan tehtävä on arvioida, milloin jälki-istuntoon määrääminen on tarpeellista. Lain on tuettava tätä työtä, ei vaikeutettava sitä. Koulun yhteisten sääntöjen rikkomisesta täytyy seurata todellisia seurauksia, jos opettaja niin parhaaksi katsoo. Opettajan määräämä jälki-istunto ei voi olla oppilaalle vapaaehtoinen valinta.

Selkeät rajat ja sääntöjen noudattaminen ovat kaikkien oppilaiden etu. Opettajilla ja rehtoreilla on oltava toimivat ja uskottavat keinot turvata koulurauha.

Hyvin toiminut ja osin vastaava esimerkki on kuluvalla eduskuntakaudella tekemämme lakimuutos peruskoulujen kännykkäkiellosta, jolla rajoitetaan oppilaiden älylaitteiden käyttöä oppitunnilla. Lakiesityksestä on tullut paljon myönteistä palautetta. Useissa Pohjoismaissa on ollut kännykkäparkit käytössä jo pitkään. Tutkimustulokset näistä maista kertovat oppimistulosten ja koulurauhan parantuneen.

Jokaisella oppilaalla on oltava työrauha oppia, ja jokaisella opettajalla vapaus opettaa.

Vanha sananlasku, että rajat ovat rakkautta, sopii tähän mainiosti.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä  sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Blogi 26.10.2026

Iloitsen siitä, että ensi vuoden Helsingin budjetissa teemme miljoonan euron lisäyksen painettujen oppimateriaalien hankintamäärärahaan. Lisäyksen myötä määräraha on kasvanut tällä valtuustokaudella 45,6 prosenttia.

Näin edistämme lukutaitoa ja parempia oppimistuloksia. Digitaalisella oppimisella on paikkansa, mutta lukemisen, keskittymisen ja perustaitojen kannalta tarvitaan myös perinteisiä oppimateriaaleja. Laajat oppimis- ja aivotutkimukset osoittavat, että painetun oppimateriaalin lisääminen parantaa oppimistuloksia ja vahvistaa perustaitoja.

Helsingin tärkeimpiä tavoitteita on varmistaa, että jokainen oppilas saa peruskoulusta riittävät tiedot ja taidot jatko-opintoihin, työelämään ja omien unelmien tavoitteluun.

Budjettiesityksen myötä Helsingissä vahvistetaan myös koulukirjastoverkkoa. Jatkossa jokaisessa koulussa tulee olla vähintään käsikirjasto. Tutkimuksetkin osoittavat, että helposti saatavilla olevat kirjat innostavat lapsia ja nuoria lukemaan. Lisäksi kaupungin kirjastojen sunnuntaiaukioloaikoja lisätään, jotta yhä useammalla olisi mahdollisuus tarttua kirjaan ja käyttää kirjastopalveluja.

Lukutaito ei synny itsestään. Siksi tarvitsemme pitkäjänteisiä tekoja, jotka tukevat lukemista niin kouluissa, kirjastoissa kuin kodeissakin. Lukeminen on kaiken oppimisen ja sivistyksen perusta.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä  sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Blogi 26.10.2026

Somekulttuuri saa koko ajan ihmisarvoa alentavia, julmempia ja vaarallisempia muotoja. Rappiostriimauksessa tehdään shokeeraavia, vaarallisia, nöyryyttäviä tai laittomia asioita rahan ja huomion toivossa. Kyseessä on järkyttävä ilmiö, jossa ihmisen pahoinvoinnista, nöyryyttämisestä sekä väkivallasta tehdään nettiviihdettä yleisön viihdyttämiseksi ja taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi.

Ilmiö on epäinhimillinen – ja se on vaatinut Suomessa jo traagisimmillaan ihmishengen.

Jätimme eduskunnassa rappiostriimauksen torjumisesta ja sen kriminalisointia koskevan lainsäädännön valmistelun aloittamista ehdottavan toimenpidealoitteen kansanedustaja Marko Kilven tekemän ansiokkaan valmistelun pohjalta.

Toimenpidealoitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyy viipymättä selvittämään rappiostriimauksen yleisyyden, ilmenemismuodot ja haittavaikutukset Suomessa sekä arvioimaan nykyisen lainsäädännön riittävyyttä ilmiön torjumiseksi. Selvityksen perusteella on ryhdyttävä tarvittaviin lainsäädäntötoimiin erityisesti väkivaltaa, ihmisarvoa loukkaavaa nöyryyttämistä ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden hyväksikäyttöä sisältävän, taloudellista tai muuta hyötyä tavoittelevan rappiostriimauksen kriminalisoimiseksi Puolassa toteutetun lainsäädäntöuudistuksen kokemukset huomioon ottaen.

Lisäksi esitämme, että on arvioitava digitaalisten alustojen vastuuta, mahdollisuuksia puuttua toiminnan rahoittamiseen sekä viranomaisten toimivaltuuksien riittävyyttä. Mahdollinen uusi sääntely tulee valmistella siten, että se täyttää rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vaatimukset ja turvaa perustuslaissa sekä kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa suojatun sananvapauden.

Kannan erityisen suurta huolta lapsista, joiden puhelimen ruuduille tulvii raakaa väkivaltaa, rikollisuutta ja itsetuhoista käytöstä. Meidän aikuisten on omissa tehtävissämme otettava vastuu ja suojeltava lapsia ja nuoria näiltä vaaroilta. Tähän huoleen haetaan parhaillaan laajempia ratkaisuja myös Euroopan unionin tasolla, sillä EU-komissio on antanut KIDS-asetusehdotuksen, joka esittää tiukkoja rajoituksia alaikäisten somekäyttöön.

Valmisteilla oleva EU-asetus kieltäisi sosiaalisen median kokonaan alle 13-vuotiailta ja estäisi henkilökohtaiset käyttäjätilit alle 15-vuotiailta. Ehdotuksen mukaan 13–15-vuotiaat voisivat käyttää vain vanhempien hallinnoimia ”minitilejä”, joista on karsittu koukuttavat algoritmit, loputon selaus ja tuntemattomien yhteydenotot. Lisäksi asetus siirtäisi todistustaakan someyhtiöille, joiden on etukäteen osoitettava palvelunsa lapsille turvallisiksi.

Vanhemmilla on suuri vastuu lasten netin ja somen käytöstä. Vanhempien on hyvä olla tietoisia lasten netinkäytöstä samalla tavalla kuin siitä, kenen kanssa lapset liikkuvat kodin ulkopuolella. Vastuuta digitaalisen ympäristön siivoamisesta ei voi kuitenkaan sysätä pelkästään perheille, vaan lainsäätäjien on uskallettava suojella haavoittuvassa asemassa olevia.

Lasten ja nuorten suojeleminen sosiaalisen median haitoilta on välttämätöntä ja kiireellistä. Tutkimukset osoittavat, että liiallinen sosiaalisen median käyttö ja altistuminen lapsille sopimattomalle sisällölle heikentävät lasten ja nuorten kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia. Rajoitamme lasten ja  nuorten alkoholinkäyttöä ja uhkapelaamista. Samalla tavalla on perusteltua puuttua sosiaaliseen mediaan, joka aiheuttaa riippuvuutta ja laaja-alaisia haittoja lasten ja nuorten hyvinvoinnille.

Lapsuus on ainutlaatuinen elämänvaihe, jonka vaikutukset ulottuvat koko ihmisen elämään ja yhteiskuntaan. Tarvitsemme selkeitä rajoja ja poliittista rohkeutta turvata lasten digitaalinen kasvurauha.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä  sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Blogi 23.10.2026

Hyvä uutinen kaupan alan työntekijöille ja kauppiaille!

Eduskunnan käsittelyyn on saapunut pitkään odotettu lakiesitys, jolla Suomeen luotaisiin tuomioistuimen määräämä pääsykielto henkilölle, joka aiheuttaa vakavaa häiriötä myymälän henkilöstölle.

Osa asiakkaista aiheuttaa toistuvasti vakavan turvallisuusuhan kaupan henkilökunnalle ja asiakkaille. Samat henkilöt voivat palata myymälään yhä uudelleen, vaikka heidät olisi jo aiemmin poistettu sieltä. Jokainen uusi tilanne kuormittaa henkilöstöä ja voi vaarantaa myös asiakkaiden turvallisuuden.

Lakiesityksen tärkeyttä perustelee se, että häiriö-, uhka- ja väkivaltatilanteet ovat kaupoissa jopa kolminkertaistuneet vuodesta 2020. PAMin vuoden 2023 jäsenkyselyn perusteella jopa 70 % asiakaspalvelijoista on kokenut työssään häirintää. Kenenkään ei pidä joutua pelkäämään työpaikallaan eikä asiakkaana asioidessaan.

Lakiesityksen tavoitteena on parantaa myymälöiden turvallisuutta sekä ehkäistä toistuvia varkauksia ja häiriöitä. Nykyinen lainsäädäntö ei tarjoa riittäviä välineitä yritys- ja työturvallisuuden parantamiseksi. Uudistusta ovat toivoneet niin kaupan alan työntekijät kuin työnantajat.

Pääsykielto voitaisiin määrätä aikaisemman häiriökäyttäytymisen perusteella rikosten sekä muun vakavan ja toistuvan häirinnän torjumiseksi. Kielto voitaisiin määrätä myymälään, johon yleisöllä on vapaa pääsy. Apteekit rajattaisiin kuitenkin kiellon soveltamisalan ulkopuolelle. Kiellon valvonnasta vastaisi poliisi, ja sen rikkominen olisi rangaistavaa.

Ruotsissa vastaava yrityslähestymiskielto (tillträdesförbud) on ollut voimassa vuodesta 2021 lähtien, ja Svensk Handelin mukaan asetettu kielto on ollut tehokas.

Nykyisin yritykset eivät voi Suomessa hakea henkilöitä kohtaan lähestymiskieltoa, vaan yrityksen työntekijöiden on haettava sitä henkilökohtaisesti. Tilanne on kohtuuton. Työturvallisuudesta huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

Lakiesitys on perusteltu myös siksi, että myymälävarkauksista ja näpistyksistä aiheutuvat kustannukset heikentävät yrittäjyyden edellytyksiä, kasvua sekä kaupan alan työllistämismahdollisuuksia. Tappiota ei synny vain kaupalle, vaan hävikistä ja turvallisuuspalveluista syntyvät kustannukset siirtyvät suoraan hintoihin asiakkaiden maksettavaksi.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä  sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Blogi 20.10.2026

Matkailuveroesitys ei etene eduskuntaan! Tämä on todella hyvä uutinen. Verottaa pitäisi sitä, mitä halutaan vähemmän – eli ei matkailua. Helsingissä tarvitsemme lisää matkailijoita. Meillä on laadukkaita hotelleja, mutta hotellimajoituksessa vallitsee ylikapasiteetti suhteessa matkailijamääriin.

Olen ollut huolissani myös siitä, olisiko matkailuvero pystytty toteuttamaan aidosti tasapuolisesti. Lyhytvuokrauksen valvontaan ja rekisteröintiin liittyvät kysymykset ovat edelleen ratkaisematta. Tämä tarkoittaa sitä, että kaavailtu vero ei olisi kohdistunut yhdenvertaisesti ammattimaiseen ja satunnaiseen majoitustoimintaan. Jos hotellit kantaisivat vastuun veron keräämisestä, mutta osa majoituksesta jäisi käytännössä järjestelmän ulkopuolelle, kilpailu vääristyisi. Tämänkin vuoksi olen vastustanut veroa.

Ongelmallinen oli myös kaavailtu prosenttiperusteinen veromalli, jossa vero kasvaisi majoituksen hinnan mukana. Käytännössä se tarkoittaisi, että eniten maksaisivat juuri ne matkailijat, joita Helsingin kannattaisi houkutella enemmän: kongressivieraat, liikematkustajat ja tapahtumakävijät. He tuovat kaupunkiin merkittäviä tuloja, käyttävät palveluita laajasti ja tukevat työpaikkoja. Siksi heidän lisäverottamisensa on nurinkurista aikana, jolloin Helsinki kilpailee kansainvälisistä vierailijoista muiden pohjoismaisten kaupunkien kanssa.

Matkailuveron kannatusta voi ymmärtää kaupungeissa, joissa massaturismi on todellinen ongelma. Helsingissä haasteena on sen sijaan matkailijoiden houkuttelu. Helsinki on tehnyt pitkäjänteistä työtä, jonka ansiosta kaupunki valittiin maailman kestävimmäksi matkakohteeksi kansainvälisessä Global Destination Sustainability (GDS) -indeksissä. Tämä arvostettu ykkössija ja sen tuoma kansainvälinen maine ovat meille kilpailuetu. Meidän tulee hyödyntää tätä vetovoimaa kasvun rakentamiseen, ei kuristaa sitä uusilla maksuilla.

Suomalaiset matkailuyritykset toimivat muutenkin korkeiden kustannusten ympäristössä verrattuna moniin kilpailijamaihin. Jokainen Helsinkiin saapuva matkailija tuo mukanaan työtä, tuloja ja verotuloja. Samalla he vahvistavat helsinkiläisten itse käyttämien palveluiden, kuten ravintoloiden ja kahviloiden, kannattavuutta ja monipuolisuutta.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä  sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Blogi 16.10.2026

On täysin kestämätöntä, että Euroopassa myönnetään yhä suuria määriä turistiviisumeja venäläisille. Schengen-maat myönsivät pelkästään viime vuonna venäläisille lähes puoli miljoonaa turistiviisumia. Suomen luku on nolla. Kannatan vahvasti venäläisturistien Schengen-viisumien täyskieltoa EU:ssa.

Viisumit ovat esillä EU:n huippukokouksessa, joka jatkuu tänään perjantaina, ja jonka asialistalla on Ukraina. Kokoukseen osallistuu pääministeri Orpo. Suomi tavoittelee huippukokouksen päätöslauselmiin kirjausta venäläisten turistiviisumien rajoittamisen valmistelusta.

Ulkoministeri Valtonen on lähestynyt EU:n jäsenmaita ja pyytänyt niitä mukaan yhteiseen kirjeeseen Euroopan komissiolle. Kirjeessä vaaditaan venäläisten turistiviisumien täyskieltoa koko EU:ssa niin kauan kuin Venäjä jatkaa hyökkäyssotaansa.

Suomi vaatii myös Schengen-viisumien kieltoa Putinin lähipiirille, viisumirajoituksia venäläisille urheilijoille sekä venäläisten taistelijoiden viisumikieltoa koskevan pakotteen tehokasta toimeenpanoa. Annan vaatimukselle täyden tukeni.

On täysin väärin, että venäläiset matkustavat Eurooppaan lomailemaan samaan aikaan, kun heidän maansa jatkaa brutaalia hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Suomessa kiellettiin viisumien myöntäminen venäläisille ei-välttämätöntä matkustusta varten jo vuonna 2022. Sama tulee vihdoin tehdä EU-tasolla. EU:n on toimittava yhdessä. Euroopan on näytettävä, että hyökkäyssodalla on tuntuvia seurauksia Venäjälle.

Niin kauan kuin Venäjä jatkaa tuhon kylvämistä ja pommittaa ukrainalaisia lapsia sekä koteja, viisumeita ei pidä myöntää!

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä  sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Blogi 17.9.2026

On hyvä uutinen, että tänään on eduskunnassa valmistunut mietintö saattohoidon ja palliatiivisen hoidon kirjaamisesta nykyistä täsmällisemmin lakiin.

Hallituksen esityksen mukaan terveydenhuoltolakiin lisätään säännös siitä, että palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia sairaanhoitopalveluita. Hoitoa on jatkossa järjestettävä potilaan tarpeen mukaan sekä perusterveydenhuollossa että

Yliopisto-opintojen ohessa tein hoitajana yövuoroja. Valvoin usein viimehetkiä elävän ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut hyvän saattohoidon ja palliatiivisen hoidon puolestapuhuja ja edistäjä.

Saattohoitoon kehittämiseksi on Suomessa tehty paljon ja eteenpäin on menty mutta oikeus saattohoitoon ja palliatiivisen hoitoon ei toteudu yhdenvertaisesti. Saattohoidon tarvetta ei aina edes tunnisteta, jolloin hoito jää kokonaan saamatta.

Olen pitkään ajanut saattohoitoon kirjaamista vahvemmin lakiin yhteistyössä alan toimijoiden kanssa ja vauhdittanut sitä myös lakialoitteella.

Hallitusneuvotteluissa kirjasimme hallitusohjelmaan lupauksen selkeyttää säädöksiin oikeus saattohoitoon.

Lakiesityksen tärkein tavoite on varmistaa saattohoito ja palliatiivinen hoito yhdenvertaisesti sitä tarvitseville riippumatta ihmisen asuin- tai hoitopaikasta.

Laadukkaalla saatto- ja palliatiivisella hoidolla voidaan tukea ihmistä niin, että arvokas kuolema on mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Ihmiselämään on kunnioitettava sen loppuun saakka.

Mietinnössä ehdotetaan eduskunnalle kolmea lausumaa. Ensimmäinen edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimiin palliatiivisen lääketieteen oman erikoisalan perustamiseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaamisen kehittämiseksi.

Toinen lausuma edellyttää, että valtioneuvosto arvioi mahdollisuuden ottaa käyttöön palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laaturekisteri, jonka avulla palveluiden laatua, saatavuutta ja yhdenvertaisuutta voidaan seurata koko maassa yhtenäisin mittarein.

Kolmannessa lausumassa esitetään, että saattohoitovapaan ja sen ajalta maksettavan etuuden lainsäädäntötarpeita selvitetään jatkovalmistelussa. Nykyisin omaisen saattohoitoon osallistuva voi jäädä omaishoitovapaalle enintään viideksi päiväksi vuodessa, mutta vapaa on palkaton.

Mietintö oli yksimielinen. Lakimuutos lausumineen hyväksytään pian eduskunnan istunnossa.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä  sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Blogi 16.9.2026

Suomessa on tällä hetkellä epäkohta, joka voi johtaa siihen, että asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittanut nuori menettää mahdollisuuden opintolainahyvitykseen hänestä itsestään riippumattomasta syystä.

Vaikka asevelvollisuus ja siviilipalvelus huomioidaan opintolainahyvityksen suoritusajoissa hyväksyttävänä viivästymisperusteena, palveluksen päättyminen ja opintojen aikataulut eivät aina kohtaa. Tämän seurauksena palveluksen suorittanut voi joutua odottamaan kuukausia ennen opintojen alkamista tai jatkumista. Esimerkiksi kuuden tai yhdeksän kuukauden palvelus voi päättyä keskellä lukuvuotta. Käytännössä tämä voi tarkoittaa useiden kuukausien odotusaikaa täysin opiskelijasta riippumattomasta syystä.

Opintotukilain ongelmallisuus koskee erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoita. Ammattikorkeakouluissa opetus etenee usein vuosikurssin mukana ennalta määrättyä tahtia, eikä opintoihin voi käytännössä hypätä mukaan kesken lukuvuoden.

Kela on pitänyt nykyistä sääntelyä ongelmallisena. Kela on perustellusti esittänyt ratkaisuksi, että opintolainahyvityksen suorittamisaika alettaisiin laskea opiskelijan ensimmäisestä läsnäololukukaudesta eikä opiskelupaikan vastaanottamisesta. Näin opiskelija ei joutuisi epäedulliseen asemaan tilanteissa, joissa opintojen aloittaminen viivästyy hänestä riippumattomista syistä.

Epäreilua tilannetta kuvaa yksinkertainen esimerkki. Kaksi opiskelijaa saa opiskelupaikan samaan aikaan. Ensimmäinen aloittaa opintonsa heti ja etenee normaalisti. Toinen suorittaa välissä yhdeksän kuukauden asepalveluksen. Palveluksen päätyttyä hän ei kuitenkaan voi aloittaa opintojaan heti, vaan joutuu odottamaan seuraavan lukukauden alkuun asti. Molemmat ovat toimineet sääntöjen mukaan. Silti jälkimmäisellä voi olla heikommat mahdollisuudet saavuttaa opintolainahyvityksen määräajat, koska hänen tutkintonsa suorittamisaika kuluu odottaessa.

Tällaista lopputulosta on mahdotonta pitää oikeudenmukaisena. Lakisääteisen kansalaisvelvollisuuden suorittamisesta ei saa seurata riskiä menettää opintolainahyvitystä.

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan lakimuutos. Kelan esittämä ratkaisu on perusteltu. Kela on esittänyt muutosta, jonka myötä opintolainahyvitykseen oikeuttava opintojen suorittamisaika tulisi laskea opiskelijan ensimmäisestä läsnäololukukaudesta eikä opiskelupaikan vastaanottamisesta. Näin palveluksen jälkeinen odotusaika ei heikentäisi opiskelijan asemaa tilanteissa, joissa opintojen aloittaminen ei ole hänen omissa käsissään.

Asevelvollisuus perustuu perustuslailliseen maanpuolustusvelvollisuuteen. Yhtä lailla siviilipalvelus on lakisääteinen kansalaisvelvollisuus. Yhteiskunnan muiden järjestelmien, myös opintotukea koskevan lainsäädännön, pitäisi tukea näiden velvollisuuksien suorittamista. Tämän vuoksi tein asiasta Kelan esityksen mukaisen toimenpidealoitteen.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä  sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Blogi 11.9.2026

Tuoreet PISA-tulokset kertovat oppimistulosten alamäen jatkuvan. Aiemmin tehdyt korjaustoimet eivät ole riittäneet. Siksi nostimme hallitusneuvotteluissa peruskoulun yhdeksi hallitusohjelman painopisteistä. Olennaista oli korjata lapsille ja Suomelle tehty karhunpalvelus. Jatkossa oppilasta ei päästetä luokalta toiselle ilman riittäviä perustaitoja. Lailla luodaan kansalliset yhtenäiset menettelyt arviointiin sekä määritellään vähimmäisosaamistavoitteet. Ns. armovitosten sijaan huolehditaan, että oppilas saa tarvitsemansa tuen ja oikeasti saavuttaa peruskoulun edellyttämät taidot.

Perusopetukseen on kuluvalla eduskuntakaudella investoitu lisää 200 miljoonaa euroa. Oppimisen tuki on uudistettu ja perustaitoihin, kuten lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen, on lisätty opetustunteja. Opetusministerinä aloittamani tasa-arvorahoituksen taso vakiinnutettiin tukemaan erityisesti haastavimmilla alueilla toimivia kouluja. Kännyköiden käyttöä on rajoitettu, ja sekä liikuntaa että lukemista lisätään kouluissa. Selvää on, että oppimistulosten laskevan trendin kääntäminen edellyttää jatkossa lisätoimia peruskoulussa ja koko yhteiskunnassa sekä erityisen vahvasti varhaiskasvatuksessa. On selvää, että tänään tehtyjen toimien vaikutukset näkyvät useiden vuosien päästä. Lisäkorjaustoimia valittaessa olennaista on katsoa tutkimustietoa.

Minkä varhaiskasvatuksessa oppii, sen koulussa taitaa

Katse on laitettava lapsen varhaisiin vuosiin. Varhaiset vuodet syntymästä koulun aloittamisikään ovat ihmisen kehityksen ja oppimisen perusta. On tärkeää ymmärtää, että laadukas varhaiskasvatus ja esikoulu ovat tutkitusti vaikuttava tapa varmistaa yhdenvertainen alku koulupolulle. Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta on lisättävä ja laatua vahvistettava.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on kuvattava selkeästi lasten perustaidot sekä ohjattava niiden edistämistä ja opettamista nykyistä selkeämmin. Sama koskee esiopetusta. Suomen tai ruotsin kielen oppimista ja opettamista vieraana kielenä on vahvistettava. Tarvitsemme riittävästi koulutettuja varhaiskasvatuksen opettajia, tavoitteellisempaa pedagogiikkaa sekä vahvaa pedagogista johtamista päiväkodeissa.

Helsingissä on käynnissä pilotti, jossa neuvolassa arvioidaan lapsen kielen kehitystä ja tarvittaessa ohjataan lapsi varhaiskasvatukseen. Pilotin tuloksia on hyödynnettävä jatkossa valtakunnallisesti.

Lasten suojelemiseksi sosiaalisen median haitoilta ja vaaroilta tarvitaan suojaikäraja

Se on Kokoomuksen tavoite, jota Perussuomalaiset jarruttavat. Luulisi PISA-tulosten viimeistään herättävän kaikki puolueet. Yhä useammassa maassa tehdään lainsäädäntötoimia ja ymmärretään, että liiallinen ruutuaika ryöstää aikaa lapsen normaalille kehitykselle tärkeiltä asioilta. Sosiaalisen median käyttö on yhteydessä oppimisvaikeuksiin, mielenterveyden haasteisiin ja heikompaan keskittymiskykyyn. Sosiaalista mediaa hyödynnetään lisäksi kiusaamiseen ja väkivallan levittämiseen. Lapsuus on ainutlaatuinen elämänvaihe, jonka vaikutukset ulottuvat koko ihmisen elämään ja yhteiskuntaan. Pikaviestit ja sirpaleiset sisältövirrat eivät vahvista lukutaitoa vaan jopa päinvastoin. Tarvitsemme selkeitä rajoja ja poliittista rohkeutta turvata lasten digitaalinen kasvurauha.

Painettu kirja ja kynä on palautettava oppimisen keskiöön

Laajat oppimis- ja aivotutkimukset osoittavat yksiselitteisesti, että painetun oppimateriaalin lisääminen parantaa oppimistuloksia ja vahvistaa perustaitoja. Paperilta lukeminen syventää luetun ymmärtämistä ja muistijälkeä. Paperinen kirja tarjoaa oppilaalle keskittymisrauhan ja mahdollisuuden hahmottaa kokonaisuutta. Digitaalinen lukeminen on usein silmäilevää ja pirstaleista.

Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (UNESCO) on antanut valtioille vahvan suosituksen varmistaa, että painetut oppimateriaalit säilyttävät keskeisen asemansa opetuksessa. Monissa Pohjoismaissa on jo palattu painettujen oppikirjojen vahvaan käyttöön. Suomessa digitaalinen oppimateriaali on vallannut alaa ja erot koulujen välillä ovat suuria.

Digiloikan edelläkävijämaassa Ruotsissa on muutettu suuntaa koulutuspolitiikassa ja valtio on ryhtynyt toimeen kirjojen palauttamiseksi ruutujen sijaan luokkahuoneisiin. Suomen on syytä asiassa ottaa oppia.

Digitaalisia materiaaleja kannattaa käyttää silloin, kun ne tuovat opetukseen todellista lisäarvoa. Suomessa tarvitaan valtakunnallisia toimia edistämään sitä, että painetut oppikirjat ja oppimateriaalit olisivat saatavilla silloin, kun se on kunkin oppiaineen opettamisen ja oppimisen kannalta perusteltua. Tarvetta on myös lisätutkimukseen perusopetuksesta ja erilaisten oppimateriaalien vaikutuksista oppimistuloksiin.