fbpx Siirry sisältöön

Vielä ennen eduskuntavaaleja nykyiset hallituspuolueet vaativat nopeasti lisää hoitajia vanhusten palveluihin. Puolueet lupasivat ympärivuorokautiseen hoivaan vähintään 4 400 hoitajaa lisää ja sen rahoittamiseksi ainakin 250 miljoonaa euroa.

Oli suuri pettymys, että punavihreä hallitus teki rujon arvovalinnan. Hallitus esitti tämän vuoden valtion budjettiin lupaamiensa satojen miljoonien sijasta vain viiden miljoonan euron lisämäärärahan vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan. Määrärahalla saisi palkattua korkeintaan sata uutta hoitajaa. 

Punavihreän hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys oli monelle ikäihmiselle ja heidän läheisilleen järkytys. Marinin hallitus sysäsi vanhukset syrjään, kun se alkoi jakaa budjetista rahaa satoihin eri kohteisiin. 

Tämä on erityisen vakavaa siksi, että vielä ennen vaaleja silloiset oppositiopuolueet ja nykyiset hallituspuolueet lupasivat Krista Kiurun johdolla, että vanhusten palveluiden kuntoon laittaminen olisi mahdollista hetkessä ja yhdellä virkkeellä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä me emme hyväksy sitä, että vanhusten palveluiden epäkohtien korjaamisen vastuuta vältellään. Esitimme vaihtoehtobudjetissamme ikääntyneiden parempaan hoivaan yhteensä 150 miljoonan euron pysyvää lisäystä. Määrärahasta 100 miljoonaa osoitettaisiin hoitajien palkkaamiseen; tuhat uutta hoitajaa kotihoitoon ja tuhat uutta hoitajaa ympärivuorokautiseen hoivaan. Loput 50 miljoonaa käytettäisiin ikäihmisten palveluiden kehittämiseen ja esimerkiksi omaishoidon ja saattohoidon parantamiseen.

Vaihtoehtomme osoittaa, että lisärahaa vanhusten hoitoon on, jos on tahtoa. Kyse on arvovalinnoista. Punavihreän hallituksen on pidettävä suomalaisille antamansa lupaus ja turvattava riittävät voimavarat niin, että laadukas ja inhimillinen hoito voidaan turvata ympärivuorokautisessa hoivassa ja kotihoidossa.

On huolestuttavaa, että eduskunta ei ole vielä saanut edes tietoa siitä, milloin hoitajamitoitusesitys tuodaan eduskuntaan. Asiantuntijat ovat kovin sanoin arvostelleet hallituksen lakiluonnosta. Myös ministeriön virkamiehet ovat kirjoittaneet hoitajamitoitusesitykseen, että se heikentää kotihoidon hoitajien saatavuutta ja siten kotihoitoa tarvitsevien vanhusten asemaa. Esitys on torso, koska se koskee pelkästään ympärivuorokautista hoivaa.

Eduskuntaryhmämme esittää, että hallitus valmistelisi loppuun jo viime hallituskaudella alkuun laitetun vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksen. Uudistuksen tavoitteena on turvata ikäihmisten hoito ja hoivapalveluiden laatu sekä lisätä hoitajia ympärivuorokautisen hoivan lisäksi kotihoitoon ja omaishoidon tueksi. Teemme tinkimättömästi työtä sen eteen, että vanhuspalvelulaki uudistetaan ja riittävät määrärahat suunnataan lisähoitajien palkkaamiseen. Suomalaisten on voitava luottaa, että ikääntyessään jokainen saa hyvän hoivan, hoidon sekä inhimillisen kohtelun.  

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Lainsäädännön arviointineuvosto esittää hallituksen hoitajamitoitusesityksestä antamassaan tuoreessa lausunnossa mittavan korjauslistan.

Riippumattoman ja itsenäisen arviointineuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esityksistä. Tavoitteena on lainvalmistelukulttuurin kehittäminen ja erityisesti hallituksen esitysten vaikutusarviointien laadun parantaminen.

Arviointineuvoston lausunnossaan antama kritiikki herättää kysymyksen, onko hallitus tekemässä sokkona yhteiskunnallisesti tärkeää uudistusta.

Arviointineuvoston mukaan hallituksen on syytä tehdä vielä puuttuva vertailu siitä, miten erilaisten vaihtoehtojen avulla voidaan toteuttaa uudistuksen tavoitteen mukainen vanhusten oikeus välttämättömään huolenpitoon sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä millaiset vaikutukset eri vaihtoehdoilla on.

Arviointineuvosto näpäyttää lausunnossaan hallitusta siitä, että vahva poliittinen tavoitteen asetanta ei ole syy jättää muita vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia arvioimatta.

Lainsäädännön arviointineuvosto on lausunnossa huomauttanut hallitusta teknologian mahdollisuuksien arvioinnin unohtamisesta hoitajamitoitusvalmistelussa. Myös erilaisten seuranta- ja arviointimittareiden arvioinnit on arviointineuvoston mukaan täydennettävä.

Esityksestä puuttuu lähes kokonaan kansainvälinen vertailu. Arviointineuvoston mukaan olisi pitänyt vähintään kertoa, mitä muiden maiden järjestelmistä tulisi päätellä Suomen näkökulmasta. Viisasta olisi katsoa mallia maista, joissa vanhusten palveluiden järjestämisessä ollaan onnistuttu.

Arviointineuvoston mukaan hallituksen esityksessä tulisi myös esittää taloudelliset vaikutukset erikokoisille yrityksille tai ainakin niiden suuruusluokka. Lisäksi arviointineuvosto katsoo, että viranomaisvaikutuksia on selostettu melko yleisellä tasolla. Niitä olisi syytä arvioida esitettyä seikkaperäisemmin.

Hallituksen on yhtä lailla valmisteltava lakiesitys, joka turvaa vanhuspalveluiden laadukkaan kokonaisuuden eli lisää hoitajia ympärivuorokautisen hoivan lisäksi kotihoitoon ja omaishoidon tueksi. Lausunnolla oleva hoitajamitoitusesitys jättää kylmästi syrjään sen tosiasian, että hoitajista on huutava pula myös kotipalveluissa. Hallituksen hoitajamitoitusesityksen perusteluissa myönnetäänkin esityksen heikentävän kotihoidon hoitajien saatavuutta ja siten kotihoitoa tarvitsevien vanhusten asemaa. Myös lainsäädännön arviointineuvosto on tämän huolen esille.

Arvioinnin kannalta lainsäädännön arviointineuvosto piti ongelmallisena sitä, että hallitus aikoo säätää tässä vaiheessa vain ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksesta. Tällöin vanhuspalvelulain uudistamisen kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Arviointineuvosto painottaa viisaasti, että vanhusten palveluiden kokonaisuutta olisi voitava arvioida. Hoitajamitoitusesityksen täydentämisessä on edessä iso työ, mikäli hallitus aikoo noudattaa lainsäädännön arviointineuvoston suosituksia.

Onkin tärkeää saada vastaus etenemisaikatauluista ja myös siitä, milloin valmistuu vanhuspalvelulain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän työ. Määräaika oli vuoden 2019 loppuun mennessä. Hallituksen on vastattava siihen, milloin vanhuspalveluiden kokonaisuudistus saapuu eduskunnan käsiteltäväksi. Jätän asiasta kirjallisen kysymyksen koko hallituksen vastattavaksi.

Vanhusten palveluiden epäkohdat kaipaavat ripeitä toimia. Eduskunnan on saatava käsiteltäväkseen sellainen vanhuspalvelulain kokonaisuudistus, joka turvaa jokaiselle vanhukselle hyvän hoidon sekä inhimillisen kohtelun.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Lainsäädännön arviointineuvosto on huomauttanut tuoreessa lausunnossaan hallitusta teknologian mahdollisuuksien arvioinnin unohtamisesta hoitajamitoitusvalmistelussa. Hallituksen on välttämätöntä korjata valmistelun puutteet arviointineuvoston suositusten mukaisesti.

Olisi vakava virhe ja iso uhka vanhustenhoivan tulevaisuudelle, jos teknologian mahdollisuuksia ei arvioida ja tehdään uudistus, joka estää ja jarruttaa teknologian käyttöä vanhusten hoivassa.

Pula hoitajista kasvaa samaan aikaan kun vanhuspalveluiden tarve lisääntyy. Vanhusten hoitoon tarvitaan lisää hoitajia, mutta on ilmeisen mahdotonta selvitä inhimillisen ja hyvän hoidon turvaamisesta ilman teknologian vahvaa hyödyntämistä.

Arviointineuvosto näpäyttää lausunnoissaan hallitusta siitä, että vahva poliittinen tavoitteen asetanta ei ole syy jättää muita vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia arvioimatta.

Arviointineuvoston kritiikki herättää kysymyksen, onko hallitus tekemässä sokkona yhteiskunnallisesti tärkeää uudistusta. Arviointineuvoston mukaan hallituksen on syytä tehdä vielä puuttuva vertailu siitä, miten erilaisten vaihtoehtojen avulla voidaan toteuttaa uudistuksen tavoitteen mukainen oikeus välttämättömään huolenpitoon sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä millaiset vaikutukset eri vaihtoehdoilla on.

Teknologia on mittava mahdollisuus muuttaa työnteon tapoja sekä lisätä hoidon ja hoivan laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta. Robotiikka, automatiikka ja digitalisaatio vapauttavat hoitajien aikaa hoidon laadun kannalta olennaiseen ihmisen välittömään hoitoon.

Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (Eva) julkaisemassa Robotit töihin -raportissa arvioitiin, että robotiikkaa ja automatiikkaa hyödyntämällä voitaisiin tehdä ainakin 20 prosenttia sairaaloiden sairaanhoitajien ja vanhusten pitkäaikaishoidon lähihoitajien työtehtävistä.

THL:n selvitysten mukaan hoitajapulasta huolimatta uuden teknologian ja robotiikan hyödyntäminen tehostetussa palveluasumisessa sekä muissa vanhuspalveluissa on edennyt hyvin hitaasti. Tilanne vaihtelee suuresti eri puolella Suomea.

Hallituksen on varmistettava vanhuspalvelulain uudistuksen valmistelussa, että eduskunnan käsittelyyn tuotavat lakiesitykset vauhdittavat robotiikan ja uuden teknologian käyttöä. Teknologia on mittava mahdollisuus parantaa vanhuspalveluiden saatavuutta ja laatua hoitajapulasta huolimatta. Olisi epäinhimillistä olla käyttämättä teknologian mahdollisuuksia.

Hallituksen on yhtä lailla valmisteltava lakiesitys, joka turvaa vanhuspalveluiden laadukkaan kokonaisuuden eli lisää hoitajia ympärivuorokautisen hoivan lisäksi kotihoitoon ja omaishoidon tueksi.
Lausunnolla oleva hoitajamitoitusesitys jättää kylmästi syrjään sen tosiasian, että hoitajista on huutava pula myös kotipalveluissa.

Myös lainsäädännön arviointineuvosto nostanut esille saman huolen. Arviointineuvosto huomauttaa, että hoitajamitoituksen vaikutusta vanhuspalveluiden kokonaisuuteen ei voi arvioida, koska tietoa uudistuksen muusta sisällöstä ei ole. Kiritän hallitusta tuomaan eduskuntaan vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksen, joka turvaa jokaiselle vanhukselle hyvän hoidon sekä inhimillisen kohtelun.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Saan jatkuvasti viestejä huolestuneilta kansalaisilta ongelmista saada tarvitsemiaan lääkkeitä apteekeista. Syöpä- verenpaine- ja kipulääkkeitä, e-pillereitä ja adrenaliinikyniä. Tässä muutama lääkeryhmä, joissa on ollut saatavuusongelmia. Lääkepula on pahentunut entisestään syksyn edetessä.

Vastuuministeri Aino-Kaisa Pekosen ja koko hallituksen olisi viipymättä tehtävä kaikki voitava tilanteen helpottamiseksi. Olen jättänyt viime viikolla hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen. Tiedustelin, mihin toimiin hallitus on ryhtynyt suomalaisia vaivaavan lääkepulan helpottamiseksi. 

Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat syksyn aikana lisääntyneet 65 prosentissa apteekeista, mikä ilmenee Apteekkariliiton tuoreesta apteekkikyselystä. Fimea on saanut tänä vuonna lääkeyrityksiltä enemmän saatavuushäiriöilmoituksia kuin koskaan aiemmin.

Apteekeissa tehdään päivittäin töitä, jotta asiakkaalle saataisiin sopiva lääke. On täysin selvää, että lääkkeiden saatavuuden varmistamisen on oltava aivan keskeisin tavoite lääkealan uudistamisessa. Uudistuksessa apteekkien farmaseuttinen osaaminen on saatava nykyistäkin vahvempaan käyttöön.

Apteekkariliiton mielestä tilannetta voitaisiin helpottaa apteekkien nykyistä laajemmilla oikeuksilla vaihtaa lääkkeitä. Lääkepulaa helpottaisi esimerkiksi, jos apteekit voisivat vaihtaa lääkkeen saatavilla olevaan vahvuuteen ja sovittaa annoksen sen mukaan ilman yhteydenottoa lääkäriin. Vastaava käytäntö on jo voimassa Norjassa. 

Nykyisin apteekeilla on mahdollista vaihtaa lääkärin määräämä lääke esimerkiksi edullisempaan rinnakkaislääkkeeseen. Vaihto-oikeus on pakkauskohtainen, eikä lääkettä voi vaihtaa eri vahvuiseen eikä myöskään annoskokoa saa muuttaa.

Reseptilääkkeiden lisäksi saatavuusongelmia on ollut myös itsehoitolääkkeissä. Esimerkiksi flunssalääke Finrexiniä ei ole saatu apteekkeihin vuoteen.

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila on julkisuudessa tukenut Apteekkariliiton esitystä lisätä apteekin mahdollisuuksia vaihtaa lääke saatavilla olevaan vastaavaan lääkkeeseen. Lääkäriliitto on toivonut Fimean ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistavan apteekkeja asiasta.

Kiritän hallitusta pikaisiin toimiin, jotta jokaiselle suomalaiselle voidaan turvata tarvittavat lääkkeet. 

Ihmisillä on suuri hätä ja huoli. Hallituksen pitää tehdä asiassa kaikki mitä on kotimaisin voimin mahdollista tehdä. Odotteluun ei ole enää aikaa. 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Ehdotin eilen eduskunnassa käydyssä Terapiatakuu-kansalaisaloite -keskustelussa, että eduskunta tekisi päätökset terapiatakuusta vielä ennen joulua. Esitys on perusteltu, koska ennen viime eduskuntavaaleja eduskuntapuolueista kaikki paitsi perussuomalaiset kertoivat kannattavansa terapiatakuuta.

Minulla oli ilo olla kutsuttuna puhujana Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa viime helmikuussa pidetyssä Terapiatakuu-kansalaisaloitekampanjan Lähtölaukaus-tilaisuudessa perustelemassa terapiatakuun tärkeyttä. Puheessani nostin esille huoleni siitä, että mielenterveysongelmien kasvusta huolimatta yhä pienempi osuus kuntien terveydenhuollon menoista ohjautuu mielenterveyspalveluihin. 

Mielenterveyden häiriöt ovat alihoidettu ja aliresursoitu kansansairaus. Vuonna 2000 mielenterveyspalvelujen osuus menoista oli 5,5 %, mutta vuonna 2015 osuus oli enää 4,3 %. Mielenterveyspalvelut eivät ole yhdenvertaisesti saatavilla. Suurin ongelma on viiveet palveluihin pääsyssä.

Hyvä mielenterveys kuuluu kaikille. On erinomaista, että Terapiatakuu-kansalaisaloite on kerännyt tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja saapunut eduskunnan käsittelyyn. Lämmin kiitos aloitteen tekijöille. Heidän ansiostaan mielenterveysasiat ovat nousseet historiallisella tavalla politiikan ykkösagendalle.

Terapiatakuulla taattaisiin apu erityisesti heille, joilla on usein vähiten voimavaroja vaatia ja hakea apua. Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syrjäytymisen syitä. Terapiatakuu varmistaa sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jää yksin, ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Jos jalka on poikki, se yleensä hoidetaan heti, kuten oikein onkin. Sen sijaan, kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua.

Kun julkisen palvelut ovat puutteelliset, moni joutuu hakemaan palveluja yksityiseltä sektorilta, mutta kaikilla ei tähän ole mahdollisuuksia. Terapiatakuun tärkein perustelu on mielenterveyspalvelujen yhdenvertaisuuden lisääminen. Terapiatakuu tarvitaan – hoitoon pääsy ei saa olla kiinni lompakon paksuudesta.

Mielestäni eduskunnan olisi viipymättä tehtävä totta mielenterveyden terapiatakuusta, joka rakentaisi Suomesta tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. 

Eduskuntaryhmämme on tehnyt yhteisen talousarvioaloitteen, jossa esitämme terapiatakuun toteutukseen 35 miljoonaan euron pysyvää rahoitusta. Sama esitys sisältyy kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin, joka osoittaa, että määrärahat terapiatakuuseen on valtion ensi vuoden budjetista löydettävissä.

Terapiatakuun toteuttaminen on perusteltu, koska sosiaali- ja terveysministeriön palveluvalikoimaneuvosto on hiljattain linjannut, että tutkimusnäyttöön perustuvia vaikuttavia psykoterapian muotoja pitäisi tarjota myös julkisessa terveydenhuollossa. Siksi vastuu on hallituksella. Ratkaisu olisi viisasta ja välttämätöntä tehdä eli tehdä terapiatakuusta totta vielä ennen joulua.

Nuoruus ja nuori aikuisuus ovat monien mielenterveyshäiriöiden tyypillinen alkamisikä. On arvioitu, että kolme neljästä elämänaikaisista mielenterveyden häiriöistä alkaa ennen 25 vuoden ikää. Mielenterveys- ja päihdehäiriöt aiheuttavat pääosan opiskelijoiden terveyshaitoista ja ovat merkittävä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen työkyvyttömyyden riskitekijä.

Lasten ja nuorten hyvä terveys on heidän oman elämän ja koko Suomen tulevaisuuden kannalta elintärkeä asia. Esimerkiksi lukiolaisten kokemasta uupumuksesta on keskusteltu viime aikoina paljon. Terapiatakuu on tervetullut niin lukioiden kuin ammattikoulujen opiskelijoille varmistamaan perustason ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset mielenterveyspalvelut. Ketään ei saa jättää yksin.

Kokoomuksen ja opiskelijajärjestöjen yhteinen tavoite toteutui viime hallituskaudella, kun Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelut päätettiin laajentaa koskemaan vuoden 2021 alusta kaikkia korkeakouluopiskelijoita. Terapiatakuu toisi myös korkeakouluopiskelijoille nopeamman ja yhdenvertaisen hoitoon pääsyn mielenterveyspalveluihin. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden siirtyessä YTHS:n piiriin on eduskunnan lisättävä ensi vuoden budjettiin hallituksen esityksestä puuttuva määräraha. Hallituksen on huolehdittava, että vaikuttavat ja laadukkaat palvelut kyetään tarjoamaan nopeasti kaikille korkeakouluopiskelijoille.

Mielenterveyden terapiatakuu on terveyden turvaamisen ohella vaikuttava keino työllisyysasteen nostamisessa. Se vähentäisi sairauspäiviä, työkyvyttömyyttä ja myös muiden terveyspalveluiden sekä etuuksien käyttöä. Ennen kaikkea se toteuttaisi terveyspolitiikan yhdenvertaisuustavoitetta siitä, että hyvä mielenterveys kuuluu kaikille. Varallisuus ei saa määrittää, kuka pääsee palveluiden ja avun piiriin.

Sari Sarkomaa
Helsinkiläisten kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Esitämme kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa kotitalousvähennykseen yli 75-vuotiaille senioreille supervähennystä kotona asumisen tueksi. Uudistuksessa kotipalveluista tehtävää verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin 75-vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille.  Samalla tyrmäämme Antti Rinteen hallituksen esityksen leikata kotitalousvähennystä. Nykyisin vähennysprosentti on 50 ja Rinteen hallitus leikkaisi sen 40 prosenttiin. Kotitalousvähennyksen leikkaus on täysin päinvastainen Rinteen hallituksen lupauksille parantaa vanhusten palveluja ja helpottaa eläkeläisien toimeentuloa.

Kokoomuksen esittämä uudistus mahdollistaisi sen, että ikäihmisten hyvinvointia ja sujuvaa arkea edistävät kotipalvelut voi ostaa edullisesti. Esimerkiksi 40 euron tuntitaksalla kotipalvelun hinta olisi Rinteen mallilla 27 euroa ja kokoomuksen mallilla seniorihinta olisi 12 euroa tunti.

Esittämämme senioreiden supervähennys hyödyttäisi kaikkia yli 75-vuotiai­ta eläkeläisiä, myös pienituloisia eläkeläisiä, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. Poistaisimme 100 euron omavastuun ja palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Uudistettu kotitalousvähen­nys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. 

Kotitalousvähennyksen uudis­taminen oikeudenmukaisempaan ja ikäih­misten tarpeet paremmin huomioivaan malliin toisi lukuisia hyötyjä. Kotitalousvähennyksen korottamisella olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia kuten ihmisten kotipalveluiden ja arjen paraneminen, työpaikkojen lisääntyminen ja ikäihmisten palveluasumisen mahdollinen lykkääminen. Olennaista on ripeästi tehdä toimia, jotka lisäävät ikäihmisille mahdollisuuksia elää hyvää elämää.

Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen on tärkeää aina kun se on turvallista ja ihmisen oman tahdon mukaista. Laajennettu kotitalousvähennys tuo nykyistä paremman mahdollisuuden tukea ikäihmisten hyvää arkea ja itsemääräämisoikeutta. Kotitalousvähennyksellä ihminen voi itse valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin. 

Kokoomuksen senioreiden superkotitalousvähennysmallin taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat (Kotitalousvähennys arjen tukena -raportti). Raportin laskelmien mukaan, jos 14 000 ikäihmisen tehostetun palveluasumisen tarve siirtyy puolella vuodella, kustannussäästö olisi 330 miljoonaa euroa. Valtion ja muut veronsaajat lukeutuvat myös hyötyjiin, jotka saisivat lisää verotuloja työllisyyden, palvelutuotannon ja välituoteky­synnän kasvaessa samalla, kun työttömyydestä aiheutuvat menot vähenevät. Mallin nettokustannuk­seksi julkiselle taloudelle arvioidaan Sitran raportissa 7 miljoonaa euroa ilman, että laskelmassa huomioidaan palvelujen käytön muutoksen tuomia säästöjä.

Kannustan hallitusta kuulemaan vanhusten palveluiden kehittämisessä eläkeläisiä ja asiantuntijoita. Vastaanotin kokoomuksen ryhmän puolesta Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n eduskuntaryhmille luovuttaman kannanoton vuoden 2020 valtiontalousarvioon. Kannanotossa kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, vaativat kotitalousvähennyksen leikkaamisen perumista ja yli 75-vuotiaille korotettua vähennystä tukemaan itsenäistä selviytymistä kotona.

Esityksemme sisältyy eilen julkaistuun kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Kysyin pääministeri Antti Rinteeltä (sd.) viime viikon kyselytunnilla, aikooko hallitus todellakin leikata työeläkkeitä lunastaakseen vaalilupauksensa korottaa kaikkein pienempiä työeläkkeitä.

Pääministeri Rinne vastasi kysymykseeni myöntävästi toteamalla, että työeläkejärjestelmästä voitaisiin helposti irrottaa 200–300 miljoonaa euroa.

Kysymykseni liittyi Rinteen hallitusohjelman kirjaukseen tehdä kolmikantainen selvitys alle 1 400 euron työeläkkeiden korottamisesta työeläkejärjestelmän sisällä korottamatta työeläkemaksuja. 

Hallituksen aie tarkoittaa käytännössä sitä, että pienempiä työeläkkeitä nostettaisiin vähän suurempia eläkkeitä, kuten sairaanhoitajien, poliisien ja opettajien eläkkeitä leikkaamalla. Rinteen hallituksen kaavailu murentaisi työeläkejärjestelmän oikeudenmukaisuutta, luotettavuutta ja kestävyyttä.

Tyrmäsin kyselytunnilla pääministerin työeläkkeiden leikkauskaavailut. Samoin ovat tehneet useat muut tahot. Sekä työntekijäjärjestöt SAK, STTK ja Akava että työnantajien kattojärjestö EK yhtyivät huoleeni pääministerin aikeista. 

Monet asiantuntijat, viimeksi Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, ovat pitäneet pääministerin eläkepuheita ennenkuulumattomina.

Jos vaalilupauksen rahoittamiseksi ei leikattaisi maksussa olevia eläkkeitä, niin silloin leikattaisiin lastemme ja lapsenlapsiemme eläkkeitä. Molemmat vaihtoehdot ovat mahdottomia. Vaalilupauslaskun maksattaminen tulevilla sukupolvilla on yhtä lailla kestämätön ajatus.

Työeläkejärjestelmä on rakennettu ansiosidonnaisuuden periaatteelle niin, että eläke määräytyy kaikille yhdenvertaisin säännöin työllä ansaittujen tulojen mukaan.

Työeläkejärjestelmä ei ole tarkoitettu tulontasaukseen, vaan sitä varten on progressiivisen tuloverotus.

Jos suomalaisten työeläkejärjestelmän varoista ja ahkerien suomalaisten eläkkeistä tehdään demareiden vaalilupausten rahoitusautomaatti, on pääministeri Rinne vienyt demareiden ”kädet toisten taskuissa” -politiikan aivan uudelle ulottuvuudelle. En voi uskoa, että muut hallituspuolueet olisivat valmiita romuttamaan työeläkejärjestelmämme. Vetoan hallituspuolueisiin työeläkejärjestelmän periaatteiden rikkomisen ja työeläkkeiden leikkaamisen peruuttamiseksi.

Pääministeri perusteli työeläkejärjestelmän ”ryöstöaiketaan” asiantuntijoiden näkemyksillä, mutta ei ole kyennyt nimeämään yhtään asiantuntijatahoa.

Avoimuuden ja asian merkittävyyden kannalta olisi välttämätöntä, että pääministeri kertoisi, mihin asiantuntijatahoihin hän vetosi eduskunnan edessä.

Moni taho on ihmetellyt pääministerin ehdotusta, mutta yksikään asiantuntija ei ole sitä julkisuudessa kannattanut. Päinvastoin pääministerin vastaus kysymykseeni herätti vakavaa huolta ja laajan keskustelun. 

Pääministerin nostama huoli naisten eläkeköyhyydestä on tärkeä ja kannustan hallitusta osaltaan toimimaan asiassa. Toimia ei kuitenkaan voi rahoittaa leikkaamalla muiden palkansaajien, kuten sairaanhoitajien, opettajien ja poliisien eläkkeitä. Ahkerien suomalaisten on voitava luottaa, että heidän työllään ansaitsemiaan eläkkeitä ei käytetä vaalilupauksien rahoittamiseen. On kunnioitettava sitä periaatetta, että kun on työnsä tehnyt, on myös eläkkeensä ansainnut.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja 
Valtiovarainvaliokunnan jäsen
Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Kun olen lukenut hallituksen budjettiesitystä ja valtiovarainministeriön virkamiesten jopa hätähuutoja sisältäneet tiedotteet, on sanottava: hyvä hallitus, palatkaa takaisin Säätytalolle. Budjettiriihi jäi täysin kesken. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on vakavasti uhattu.

Valtiovarainministeriö on juuri laskenut talouskasvuennustetta. Työllisyyskehitys pysähtyi jo alkuvuodesta. Vastuunkannon sijaan Rinteen hallitus piti tynkäbudjettiriihen. Merkittävät työllisyyttä edistävät toimet jätettiin tekemättä ja päätökset siirrettiin tulevaisuuteen. Vaikutusarviot budjettiriihestä salattiin. Syynkin ovat keskeiset ekonomistit julkilausuneet. Tynkäbudjettiriihen työllisyysvaikutukset valuvat pakkasen puolella. Työllisyystavoite karkaa käsistä jo alkumetreillä.

Vaikka maailman talous tuo synkkiä pilviä, on suurin uhka hyvinvointiyhteiskunnallemme Rinteen hallituksen vastuuton talouspolitiikka.

On täysin poikkeuksellista, että valtiovarainministeriön virkamiehet arvostelevat avoimesti ja kovin sanoin hallitusta todeten: ”Keinoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi on monia. Hallitus on jo päättänyt joistain, siis joistain toimista. Lisäksi hallitus on sitoutunut etsimään lisää toimia yhdessä työmarkkinaosapuolien kanssa. Niitä odotellessa.”

Valtiovarainministeriön virkamiesten mielestä työllisyystavoite ei ole toteutumassa ja rakenteellisia uudistuksia pitäisi tehdä. Työmarkkinapöytä on toiveiden varassa.

Kukaan virkamiesten varoitustekstiä lukenut ei ihmettele kokoomuksen johdolla jätettyä välikysymystä ja epäluottamusta hallitukselle. Kun valtiovarainministeriön virkamiehet yhtyvät näkemykseemme vastuuttomuudesta, pitäisi hallituksen viimeistään herätä. Hyvinvointiyhteiskuntamme murenee, jos hallitus ei muuta  politiikkansa suuntaa.

Hallituksen on syytä kuulla talouden asiantuntijoita, palata Säätytalolle pelastamaan hyvinvointiyhteiskuntamme ja tekemään oikeita toimia työllisyyden edistämiseksi.

Korjaustoimia on tehtävä myös siksi, että budjettiesityksen lisäpanostukset tehdään rahalla, jota hallituksella ei ole. Raha ryöstetään lapsiltamme ja tulevilta sukupolvilta. Hallitus myy kansallisomaisuuttamme käyttäen valtaosan budjetin tilkkeenä. Lisäksi hallitus on vääntänyt valtion velanoton kasvuun. Ei ole ihme, että suomalaiset ovat huolissaan. 

Toisin oli viime kaudella. Silloin maahamme syntyi noin 140 000 uutta työpaikkaa. Tuhansissa perheissä koettiin ilon hetkiä, kun äiti tai isä oli saanut työpaikan. Kun työttömänä ollut nuori pääsi ensimmäiseen työpaikkaan. Nuorisotyöttömyys väheni merkittävästi. Pitkäaikaistyöttömyys puolitettiin.

Ei ole ihme, että suomalaiset pohtivat, voiko hallitukseen luottaa. Lukemattomat vaalilupaukset ovat kokeneet vappusatasen kohtalon. Lukemattoman moni lupaus on petetty. Pääministeri lupasi turvata suomalaisten ostovoiman. Toisin käy. Tavallisen palkallaan elävän ahkeran työntekijän ja yrittäjän verotus kiristyy. Nuoret marssivat ilmastotekoja vaatien. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.

Opiskelijat ovat nousseet barrikadeille, koska hallituksen lupaamaa opintorahan korotusta ei tule. Ikäihmiset eivät marssi. Erityisesti heidän puolestaan on opposition puhuttava. Saan päivittäin huolestuneita viestejä, eikö vanhusten hoidon epäkohdille aiotakaan tehdä mitään.

Ennen vaaleja hallitus lupasi laittaa hoitajamitoituksen kuntoon hetkessä. Nyt tuleekin henkilöstömitoitus, ja laki tulee voimaan ei heti vaan aprillipäivänä vuonna 2023. Vasta pari viikkoa ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Hallitus sysää keskeisimmän vaalilupauksensa seuraavan hallituksen kontolle. 

Hallitus lupasi hoitajamitoitukseen 250 miljoonaa euroa, mutta ensi vuodelle esitetty summa on 5 miljoonaa. Miksi vanhuspalvelut jätettiin hallituksen mittavan rahan jaon ulkopuolelle?

Kaikeksi karmeudeksi torso esitys koskee vain ympärivuorokautista hoivaa ja jättää kylmästi syrjään yli puolet vanhuspalveluja käyttävistä ihmisistä. Hallitus on kääntämässä kylmästi selkänsä kotihoidossa oleville ikäihmisille, omaishoitajille ja heidän läheisilleen.

Kokoomus on vastavoima Rinteen hallituksen vastuuttomuudelle. Kokoomuksella on vaihtoehto hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei voi antaa tukea Rinteen hallituksen budjettiesitykselle, joka perustuu tulevien sukupolvien kustannuksella elämiseen.  Budjetille, jota leimaa työllisyystoimien lykkäys. Teemme oman vastuullisen ja välittävän vaihtoehtomme, jossa

- työn ja eläkkeiden verotus ei kiristy

- koulutukseen panostetaan

- työttömyydestä kärsiviä autetaan saamaan töitä

- mielenterveyspalveluiden terapiatakuu toteutetaan

- teemme tuloksekkaita, kaupunkilaisjärkisiä ilmasto- ja ympäristötekoja

- tulevaisuusinvestoinnit ovat todellisia

- kaikista ikäihmisistä kannetaan vastuuta. 

Ja tämä toteutetaan niin, että hyvä talouskehitys voi jatkua, työttömyys edelleen vähentyä ja työllisyys parantua.

Sari Sarkomaa
kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja 
valtiovarainvaliokunnan jäsen

Helsingin Pelastuskoulun toimintojen siirto Kuopioon on pysäytetty sisäministeriön tuoreella päätöksellä. Päätös on viisas ja ainoa oikea. Päätöksellä keskeytettiin sisäministeriön viime marraskuussa tekemän päätös Helsingin Pelastuskoulun toimintojen siirrosta Kuopiossa toimivaan Pelastusopistoon. Kuopioon siirto olisi merkinnyt loppua Helsingin Pelastuskoululle.

Jatkolupa koskee sekä pelastajatutkintoon että alipäällystötutkintoon johtavaa pelastusalan ammatillista koulutusta. Koulutuksen kustannuksista vastaa Helsinki.

Toimiluvan myöntäminen on hieno asia, mutta päätöksen määräaikaisuus ihmetyttää. Helsingin Pelastuskoulun toimilupa on myönnetty määräaikaisena kesään 2023. Pelastuskoulun on välttämätöntä saada jatkaa pysyvästi, jotta alan houkuttelevuus ja ammattilaisten saatavuus saadaan turvattua. Siirto Kuopioon sisältää suuria riskejä Helsingin ja pääkaupunkiseudun turvallisuudelle. On välttämätöntä, että alueemme turvallisuutta ei jyrätä aluepolitiikan alle. 

Päätös on kuitenkin työvoitto asian kanssa työskennellen laajalle joukolle. Eduskunnan päässä olemme vastustanut pelastuskoulumme siirtoa hartiavoimin yhdessä kansanedustajien Kari Tolvanen ja Mia Laihon kanssa. (HS 5.11.2018). Jatkoluvan lisäksi Helsingin Pelastuskoulun koulutusmääriä nostetaan jo ensi vuonna. Perusteluina ministeriöstä mainittiin pelastusalan henkilöstön riittävyyden turvaaminen, koska se on suomalaisten turvallisuuden takaamisessa yksi keskeinen haaste tulevina vuosina. Tämä kertoo päivän selvästi sen, että Helsingin Pelastuskoulun siirtäminen Kuopioon ei ole viisasta eikä perusteltua.  

On täysin selvää, että Helsingin Pelastuskoulun koulutusmääriä on välttämätöntä lisätä, sillä Uudenmaan asukasluku kasvaa koko ajan. Pelastuskoululla on pääkaupunkiseudulla tiivis yhteistyöverkosto, jonka toimivuus olisi uhattuna siirron yhteydessä. Pääkaupunkiseudulla koulutetuilla pelastajilla on mahdollisuus pätevöityä myös lähihoitajaksi sote-oppilaitoksen kanssa solmitun yhteistyösopimuksen ansiosta. Monipuolinen koulutustausta on eduksi vaativan ja ikääntyvän väestön ensihoitotehtävissä. Helsingin kaupunginhallitus on esittänyt vahvan huolen. Sen mukaan pelastuskoulun lakkauttaminen johtaisi pelastushenkilöstön ensihoitovalmiuden katoamiseen. 

Pelastuskoulun rooli täydennyskoulutuksessa, verkosto- ja viranomaisyhteistyössä ja valmiussuunnittelussa on merkittävä. Toimivaa yhteistyöverkostoa Uudellamaalla tulee edelleen jatkossakin ylläpitää ja kehittää. Metropolialueella on hyvin erilaiset turvallisuusuhat kuin muualla Suomessa, ja uhkiin pitää osata varautua. Uudellamaalla on runsaat 1,6 miljoonaa asukasta. On tärkeää, että tämän kokoisella alueella on jatkossakin oma pelastusalan koulutusyksikkö, joka huomioi metropolialueen haasteet pelastukselle ja ensihoidolle. 

Helsingin Pelastuskoulu on kouluttanut pelastushenkilöstöä 46 vuotta. On välttämätöntä meidän kaikkien turvallisuudelle, että tämä tärkeä työ saa jatkua.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja
kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. vpj

Eilinen pääministeri Antti Rinteen hallituksen ”viisikon” tiedotustilaisuus lyhyeksi jääneestä ”tynkäbudjettiriihestä” herätti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia. Miksi ihmeessä Rinteen hallitus peittelee ja salasi budjettiriihen päätösten työllisyysvaikutukset?

 En aluksi uskonut korviani. Voiko olla totta, että hallituksella ei ole tehtynä arvioita budjettiriihen päätöksien työllisyysvaikutuksista? Miksi arvioita ei kerrota? Siksikö, että budjettiriihi jäi kesken? Menopäätöksiä tehtiin kyllä mutta työllisyystoimet jäivät tyngäksi. Päätökset lykättiin tulevaisuuteen. ”Pääministeri Antti Rinne kertoikin eilen: ”vasta 2020 huhtikuussa määritellään aika iso osa konkreettisista toimenpiteistä”. Kysyn, miksi vasta silloin? Miksi tärkeimmät päätökset jäivät tekemättä?

Tynkäriihtä kannattaisi istua vielä edes päivä. Jos hallitus aikoo saavuttaa tavoitteensa 75 prosentin työllisyysasteesta ja julkisen talouden tasapainottamisesta, on Säätytalolle palattava tekemään rohkeammin työllisyyttä edistäviä toimia ja arvioimaan mitä työllisyysvaikutuksia tehdyillä päätöksillä on. 

 Yhtä käsittämättömiä ovat valtiovarainministerin ja pääministerin puheet. Että meillä toteutuisi kulut, mutta ei työllisyysaste. Se ei ole mahdollista”. Näin sanoi vielä eilen valtiovarainministeri Mika Lintilä. Kysyn, eikös lähes juuri näin budjettiriihi eilen päättänyt? Menoista kyllä päätettiin mutta työllisyystoimet jäivät tyngäksi.

Pääministeri Rinne lupasi kesäkuussa, ettei pysyviä menoja lisätä ilman tietoa pysyvistä tuloista. Eikös tämä lupaus jäänyt lunastamatta, kun hallitus ei julkaissut mitään lukuja työllisyystoimien vaikuttavuudesta, vaikka menolisäyksiä esitetään yli miljardin euron edestä. Tämä murentaa luottamusta koko hallituksen ohjelman kestävyyteen vakavalla tavalla. 

Työllisyystavoitteesta luopuminen vaarantaisi koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Takaisin Säätytalolle mars koko hallitus! Nyt on pystyttävä parempaan.

Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan jäsen

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram