fbpx Siirry sisältöön

Ehdotin eilen eduskunnassa käydyssä Terapiatakuu-kansalaisaloite -keskustelussa, että eduskunta tekisi päätökset terapiatakuusta vielä ennen joulua. Esitys on perusteltu, koska ennen viime eduskuntavaaleja eduskuntapuolueista kaikki paitsi perussuomalaiset kertoivat kannattavansa terapiatakuuta.

Minulla oli ilo olla kutsuttuna puhujana Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa viime helmikuussa pidetyssä Terapiatakuu-kansalaisaloitekampanjan Lähtölaukaus-tilaisuudessa perustelemassa terapiatakuun tärkeyttä. Puheessani nostin esille huoleni siitä, että mielenterveysongelmien kasvusta huolimatta yhä pienempi osuus kuntien terveydenhuollon menoista ohjautuu mielenterveyspalveluihin. 

Mielenterveyden häiriöt ovat alihoidettu ja aliresursoitu kansansairaus. Vuonna 2000 mielenterveyspalvelujen osuus menoista oli 5,5 %, mutta vuonna 2015 osuus oli enää 4,3 %. Mielenterveyspalvelut eivät ole yhdenvertaisesti saatavilla. Suurin ongelma on viiveet palveluihin pääsyssä.

Hyvä mielenterveys kuuluu kaikille. On erinomaista, että Terapiatakuu-kansalaisaloite on kerännyt tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja saapunut eduskunnan käsittelyyn. Lämmin kiitos aloitteen tekijöille. Heidän ansiostaan mielenterveysasiat ovat nousseet historiallisella tavalla politiikan ykkösagendalle.

Terapiatakuulla taattaisiin apu erityisesti heille, joilla on usein vähiten voimavaroja vaatia ja hakea apua. Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syrjäytymisen syitä. Terapiatakuu varmistaa sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jää yksin, ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Jos jalka on poikki, se yleensä hoidetaan heti, kuten oikein onkin. Sen sijaan, kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua.

Kun julkisen palvelut ovat puutteelliset, moni joutuu hakemaan palveluja yksityiseltä sektorilta, mutta kaikilla ei tähän ole mahdollisuuksia. Terapiatakuun tärkein perustelu on mielenterveyspalvelujen yhdenvertaisuuden lisääminen. Terapiatakuu tarvitaan – hoitoon pääsy ei saa olla kiinni lompakon paksuudesta.

Mielestäni eduskunnan olisi viipymättä tehtävä totta mielenterveyden terapiatakuusta, joka rakentaisi Suomesta tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. 

Eduskuntaryhmämme on tehnyt yhteisen talousarvioaloitteen, jossa esitämme terapiatakuun toteutukseen 35 miljoonaan euron pysyvää rahoitusta. Sama esitys sisältyy kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin, joka osoittaa, että määrärahat terapiatakuuseen on valtion ensi vuoden budjetista löydettävissä.

Terapiatakuun toteuttaminen on perusteltu, koska sosiaali- ja terveysministeriön palveluvalikoimaneuvosto on hiljattain linjannut, että tutkimusnäyttöön perustuvia vaikuttavia psykoterapian muotoja pitäisi tarjota myös julkisessa terveydenhuollossa. Siksi vastuu on hallituksella. Ratkaisu olisi viisasta ja välttämätöntä tehdä eli tehdä terapiatakuusta totta vielä ennen joulua.

Nuoruus ja nuori aikuisuus ovat monien mielenterveyshäiriöiden tyypillinen alkamisikä. On arvioitu, että kolme neljästä elämänaikaisista mielenterveyden häiriöistä alkaa ennen 25 vuoden ikää. Mielenterveys- ja päihdehäiriöt aiheuttavat pääosan opiskelijoiden terveyshaitoista ja ovat merkittävä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen työkyvyttömyyden riskitekijä.

Lasten ja nuorten hyvä terveys on heidän oman elämän ja koko Suomen tulevaisuuden kannalta elintärkeä asia. Esimerkiksi lukiolaisten kokemasta uupumuksesta on keskusteltu viime aikoina paljon. Terapiatakuu on tervetullut niin lukioiden kuin ammattikoulujen opiskelijoille varmistamaan perustason ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset mielenterveyspalvelut. Ketään ei saa jättää yksin.

Kokoomuksen ja opiskelijajärjestöjen yhteinen tavoite toteutui viime hallituskaudella, kun Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelut päätettiin laajentaa koskemaan vuoden 2021 alusta kaikkia korkeakouluopiskelijoita. Terapiatakuu toisi myös korkeakouluopiskelijoille nopeamman ja yhdenvertaisen hoitoon pääsyn mielenterveyspalveluihin. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden siirtyessä YTHS:n piiriin on eduskunnan lisättävä ensi vuoden budjettiin hallituksen esityksestä puuttuva määräraha. Hallituksen on huolehdittava, että vaikuttavat ja laadukkaat palvelut kyetään tarjoamaan nopeasti kaikille korkeakouluopiskelijoille.

Mielenterveyden terapiatakuu on terveyden turvaamisen ohella vaikuttava keino työllisyysasteen nostamisessa. Se vähentäisi sairauspäiviä, työkyvyttömyyttä ja myös muiden terveyspalveluiden sekä etuuksien käyttöä. Ennen kaikkea se toteuttaisi terveyspolitiikan yhdenvertaisuustavoitetta siitä, että hyvä mielenterveys kuuluu kaikille. Varallisuus ei saa määrittää, kuka pääsee palveluiden ja avun piiriin.

Sari Sarkomaa
Helsinkiläisten kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Esitämme kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa kotitalousvähennykseen yli 75-vuotiaille senioreille supervähennystä kotona asumisen tueksi. Uudistuksessa kotipalveluista tehtävää verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin 75-vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille.  Samalla tyrmäämme Antti Rinteen hallituksen esityksen leikata kotitalousvähennystä. Nykyisin vähennysprosentti on 50 ja Rinteen hallitus leikkaisi sen 40 prosenttiin. Kotitalousvähennyksen leikkaus on täysin päinvastainen Rinteen hallituksen lupauksille parantaa vanhusten palveluja ja helpottaa eläkeläisien toimeentuloa.

Kokoomuksen esittämä uudistus mahdollistaisi sen, että ikäihmisten hyvinvointia ja sujuvaa arkea edistävät kotipalvelut voi ostaa edullisesti. Esimerkiksi 40 euron tuntitaksalla kotipalvelun hinta olisi Rinteen mallilla 27 euroa ja kokoomuksen mallilla seniorihinta olisi 12 euroa tunti.

Esittämämme senioreiden supervähennys hyödyttäisi kaikkia yli 75-vuotiai­ta eläkeläisiä, myös pienituloisia eläkeläisiä, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. Poistaisimme 100 euron omavastuun ja palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Uudistettu kotitalousvähen­nys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. 

Kotitalousvähennyksen uudis­taminen oikeudenmukaisempaan ja ikäih­misten tarpeet paremmin huomioivaan malliin toisi lukuisia hyötyjä. Kotitalousvähennyksen korottamisella olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia kuten ihmisten kotipalveluiden ja arjen paraneminen, työpaikkojen lisääntyminen ja ikäihmisten palveluasumisen mahdollinen lykkääminen. Olennaista on ripeästi tehdä toimia, jotka lisäävät ikäihmisille mahdollisuuksia elää hyvää elämää.

Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen on tärkeää aina kun se on turvallista ja ihmisen oman tahdon mukaista. Laajennettu kotitalousvähennys tuo nykyistä paremman mahdollisuuden tukea ikäihmisten hyvää arkea ja itsemääräämisoikeutta. Kotitalousvähennyksellä ihminen voi itse valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin. 

Kokoomuksen senioreiden superkotitalousvähennysmallin taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat (Kotitalousvähennys arjen tukena -raportti). Raportin laskelmien mukaan, jos 14 000 ikäihmisen tehostetun palveluasumisen tarve siirtyy puolella vuodella, kustannussäästö olisi 330 miljoonaa euroa. Valtion ja muut veronsaajat lukeutuvat myös hyötyjiin, jotka saisivat lisää verotuloja työllisyyden, palvelutuotannon ja välituoteky­synnän kasvaessa samalla, kun työttömyydestä aiheutuvat menot vähenevät. Mallin nettokustannuk­seksi julkiselle taloudelle arvioidaan Sitran raportissa 7 miljoonaa euroa ilman, että laskelmassa huomioidaan palvelujen käytön muutoksen tuomia säästöjä.

Kannustan hallitusta kuulemaan vanhusten palveluiden kehittämisessä eläkeläisiä ja asiantuntijoita. Vastaanotin kokoomuksen ryhmän puolesta Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n eduskuntaryhmille luovuttaman kannanoton vuoden 2020 valtiontalousarvioon. Kannanotossa kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, vaativat kotitalousvähennyksen leikkaamisen perumista ja yli 75-vuotiaille korotettua vähennystä tukemaan itsenäistä selviytymistä kotona.

Esityksemme sisältyy eilen julkaistuun kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Kysyin pääministeri Antti Rinteeltä (sd.) viime viikon kyselytunnilla, aikooko hallitus todellakin leikata työeläkkeitä lunastaakseen vaalilupauksensa korottaa kaikkein pienempiä työeläkkeitä.

Pääministeri Rinne vastasi kysymykseeni myöntävästi toteamalla, että työeläkejärjestelmästä voitaisiin helposti irrottaa 200–300 miljoonaa euroa.

Kysymykseni liittyi Rinteen hallitusohjelman kirjaukseen tehdä kolmikantainen selvitys alle 1 400 euron työeläkkeiden korottamisesta työeläkejärjestelmän sisällä korottamatta työeläkemaksuja. 

Hallituksen aie tarkoittaa käytännössä sitä, että pienempiä työeläkkeitä nostettaisiin vähän suurempia eläkkeitä, kuten sairaanhoitajien, poliisien ja opettajien eläkkeitä leikkaamalla. Rinteen hallituksen kaavailu murentaisi työeläkejärjestelmän oikeudenmukaisuutta, luotettavuutta ja kestävyyttä.

Tyrmäsin kyselytunnilla pääministerin työeläkkeiden leikkauskaavailut. Samoin ovat tehneet useat muut tahot. Sekä työntekijäjärjestöt SAK, STTK ja Akava että työnantajien kattojärjestö EK yhtyivät huoleeni pääministerin aikeista. 

Monet asiantuntijat, viimeksi Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, ovat pitäneet pääministerin eläkepuheita ennenkuulumattomina.

Jos vaalilupauksen rahoittamiseksi ei leikattaisi maksussa olevia eläkkeitä, niin silloin leikattaisiin lastemme ja lapsenlapsiemme eläkkeitä. Molemmat vaihtoehdot ovat mahdottomia. Vaalilupauslaskun maksattaminen tulevilla sukupolvilla on yhtä lailla kestämätön ajatus.

Työeläkejärjestelmä on rakennettu ansiosidonnaisuuden periaatteelle niin, että eläke määräytyy kaikille yhdenvertaisin säännöin työllä ansaittujen tulojen mukaan.

Työeläkejärjestelmä ei ole tarkoitettu tulontasaukseen, vaan sitä varten on progressiivisen tuloverotus.

Jos suomalaisten työeläkejärjestelmän varoista ja ahkerien suomalaisten eläkkeistä tehdään demareiden vaalilupausten rahoitusautomaatti, on pääministeri Rinne vienyt demareiden ”kädet toisten taskuissa” -politiikan aivan uudelle ulottuvuudelle. En voi uskoa, että muut hallituspuolueet olisivat valmiita romuttamaan työeläkejärjestelmämme. Vetoan hallituspuolueisiin työeläkejärjestelmän periaatteiden rikkomisen ja työeläkkeiden leikkaamisen peruuttamiseksi.

Pääministeri perusteli työeläkejärjestelmän ”ryöstöaiketaan” asiantuntijoiden näkemyksillä, mutta ei ole kyennyt nimeämään yhtään asiantuntijatahoa.

Avoimuuden ja asian merkittävyyden kannalta olisi välttämätöntä, että pääministeri kertoisi, mihin asiantuntijatahoihin hän vetosi eduskunnan edessä.

Moni taho on ihmetellyt pääministerin ehdotusta, mutta yksikään asiantuntija ei ole sitä julkisuudessa kannattanut. Päinvastoin pääministerin vastaus kysymykseeni herätti vakavaa huolta ja laajan keskustelun. 

Pääministerin nostama huoli naisten eläkeköyhyydestä on tärkeä ja kannustan hallitusta osaltaan toimimaan asiassa. Toimia ei kuitenkaan voi rahoittaa leikkaamalla muiden palkansaajien, kuten sairaanhoitajien, opettajien ja poliisien eläkkeitä. Ahkerien suomalaisten on voitava luottaa, että heidän työllään ansaitsemiaan eläkkeitä ei käytetä vaalilupauksien rahoittamiseen. On kunnioitettava sitä periaatetta, että kun on työnsä tehnyt, on myös eläkkeensä ansainnut.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja 
Valtiovarainvaliokunnan jäsen
Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Kun olen lukenut hallituksen budjettiesitystä ja valtiovarainministeriön virkamiesten jopa hätähuutoja sisältäneet tiedotteet, on sanottava: hyvä hallitus, palatkaa takaisin Säätytalolle. Budjettiriihi jäi täysin kesken. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on vakavasti uhattu.

Valtiovarainministeriö on juuri laskenut talouskasvuennustetta. Työllisyyskehitys pysähtyi jo alkuvuodesta. Vastuunkannon sijaan Rinteen hallitus piti tynkäbudjettiriihen. Merkittävät työllisyyttä edistävät toimet jätettiin tekemättä ja päätökset siirrettiin tulevaisuuteen. Vaikutusarviot budjettiriihestä salattiin. Syynkin ovat keskeiset ekonomistit julkilausuneet. Tynkäbudjettiriihen työllisyysvaikutukset valuvat pakkasen puolella. Työllisyystavoite karkaa käsistä jo alkumetreillä.

Vaikka maailman talous tuo synkkiä pilviä, on suurin uhka hyvinvointiyhteiskunnallemme Rinteen hallituksen vastuuton talouspolitiikka.

On täysin poikkeuksellista, että valtiovarainministeriön virkamiehet arvostelevat avoimesti ja kovin sanoin hallitusta todeten: ”Keinoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi on monia. Hallitus on jo päättänyt joistain, siis joistain toimista. Lisäksi hallitus on sitoutunut etsimään lisää toimia yhdessä työmarkkinaosapuolien kanssa. Niitä odotellessa.”

Valtiovarainministeriön virkamiesten mielestä työllisyystavoite ei ole toteutumassa ja rakenteellisia uudistuksia pitäisi tehdä. Työmarkkinapöytä on toiveiden varassa.

Kukaan virkamiesten varoitustekstiä lukenut ei ihmettele kokoomuksen johdolla jätettyä välikysymystä ja epäluottamusta hallitukselle. Kun valtiovarainministeriön virkamiehet yhtyvät näkemykseemme vastuuttomuudesta, pitäisi hallituksen viimeistään herätä. Hyvinvointiyhteiskuntamme murenee, jos hallitus ei muuta  politiikkansa suuntaa.

Hallituksen on syytä kuulla talouden asiantuntijoita, palata Säätytalolle pelastamaan hyvinvointiyhteiskuntamme ja tekemään oikeita toimia työllisyyden edistämiseksi.

Korjaustoimia on tehtävä myös siksi, että budjettiesityksen lisäpanostukset tehdään rahalla, jota hallituksella ei ole. Raha ryöstetään lapsiltamme ja tulevilta sukupolvilta. Hallitus myy kansallisomaisuuttamme käyttäen valtaosan budjetin tilkkeenä. Lisäksi hallitus on vääntänyt valtion velanoton kasvuun. Ei ole ihme, että suomalaiset ovat huolissaan. 

Toisin oli viime kaudella. Silloin maahamme syntyi noin 140 000 uutta työpaikkaa. Tuhansissa perheissä koettiin ilon hetkiä, kun äiti tai isä oli saanut työpaikan. Kun työttömänä ollut nuori pääsi ensimmäiseen työpaikkaan. Nuorisotyöttömyys väheni merkittävästi. Pitkäaikaistyöttömyys puolitettiin.

Ei ole ihme, että suomalaiset pohtivat, voiko hallitukseen luottaa. Lukemattomat vaalilupaukset ovat kokeneet vappusatasen kohtalon. Lukemattoman moni lupaus on petetty. Pääministeri lupasi turvata suomalaisten ostovoiman. Toisin käy. Tavallisen palkallaan elävän ahkeran työntekijän ja yrittäjän verotus kiristyy. Nuoret marssivat ilmastotekoja vaatien. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.

Opiskelijat ovat nousseet barrikadeille, koska hallituksen lupaamaa opintorahan korotusta ei tule. Ikäihmiset eivät marssi. Erityisesti heidän puolestaan on opposition puhuttava. Saan päivittäin huolestuneita viestejä, eikö vanhusten hoidon epäkohdille aiotakaan tehdä mitään.

Ennen vaaleja hallitus lupasi laittaa hoitajamitoituksen kuntoon hetkessä. Nyt tuleekin henkilöstömitoitus, ja laki tulee voimaan ei heti vaan aprillipäivänä vuonna 2023. Vasta pari viikkoa ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Hallitus sysää keskeisimmän vaalilupauksensa seuraavan hallituksen kontolle. 

Hallitus lupasi hoitajamitoitukseen 250 miljoonaa euroa, mutta ensi vuodelle esitetty summa on 5 miljoonaa. Miksi vanhuspalvelut jätettiin hallituksen mittavan rahan jaon ulkopuolelle?

Kaikeksi karmeudeksi torso esitys koskee vain ympärivuorokautista hoivaa ja jättää kylmästi syrjään yli puolet vanhuspalveluja käyttävistä ihmisistä. Hallitus on kääntämässä kylmästi selkänsä kotihoidossa oleville ikäihmisille, omaishoitajille ja heidän läheisilleen.

Kokoomus on vastavoima Rinteen hallituksen vastuuttomuudelle. Kokoomuksella on vaihtoehto hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei voi antaa tukea Rinteen hallituksen budjettiesitykselle, joka perustuu tulevien sukupolvien kustannuksella elämiseen.  Budjetille, jota leimaa työllisyystoimien lykkäys. Teemme oman vastuullisen ja välittävän vaihtoehtomme, jossa

- työn ja eläkkeiden verotus ei kiristy

- koulutukseen panostetaan

- työttömyydestä kärsiviä autetaan saamaan töitä

- mielenterveyspalveluiden terapiatakuu toteutetaan

- teemme tuloksekkaita, kaupunkilaisjärkisiä ilmasto- ja ympäristötekoja

- tulevaisuusinvestoinnit ovat todellisia

- kaikista ikäihmisistä kannetaan vastuuta. 

Ja tämä toteutetaan niin, että hyvä talouskehitys voi jatkua, työttömyys edelleen vähentyä ja työllisyys parantua.

Sari Sarkomaa
kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja 
valtiovarainvaliokunnan jäsen

Helsingin Pelastuskoulun toimintojen siirto Kuopioon on pysäytetty sisäministeriön tuoreella päätöksellä. Päätös on viisas ja ainoa oikea. Päätöksellä keskeytettiin sisäministeriön viime marraskuussa tekemän päätös Helsingin Pelastuskoulun toimintojen siirrosta Kuopiossa toimivaan Pelastusopistoon. Kuopioon siirto olisi merkinnyt loppua Helsingin Pelastuskoululle.

Jatkolupa koskee sekä pelastajatutkintoon että alipäällystötutkintoon johtavaa pelastusalan ammatillista koulutusta. Koulutuksen kustannuksista vastaa Helsinki.

Toimiluvan myöntäminen on hieno asia, mutta päätöksen määräaikaisuus ihmetyttää. Helsingin Pelastuskoulun toimilupa on myönnetty määräaikaisena kesään 2023. Pelastuskoulun on välttämätöntä saada jatkaa pysyvästi, jotta alan houkuttelevuus ja ammattilaisten saatavuus saadaan turvattua. Siirto Kuopioon sisältää suuria riskejä Helsingin ja pääkaupunkiseudun turvallisuudelle. On välttämätöntä, että alueemme turvallisuutta ei jyrätä aluepolitiikan alle. 

Päätös on kuitenkin työvoitto asian kanssa työskennellen laajalle joukolle. Eduskunnan päässä olemme vastustanut pelastuskoulumme siirtoa hartiavoimin yhdessä kansanedustajien Kari Tolvanen ja Mia Laihon kanssa. (HS 5.11.2018). Jatkoluvan lisäksi Helsingin Pelastuskoulun koulutusmääriä nostetaan jo ensi vuonna. Perusteluina ministeriöstä mainittiin pelastusalan henkilöstön riittävyyden turvaaminen, koska se on suomalaisten turvallisuuden takaamisessa yksi keskeinen haaste tulevina vuosina. Tämä kertoo päivän selvästi sen, että Helsingin Pelastuskoulun siirtäminen Kuopioon ei ole viisasta eikä perusteltua.  

On täysin selvää, että Helsingin Pelastuskoulun koulutusmääriä on välttämätöntä lisätä, sillä Uudenmaan asukasluku kasvaa koko ajan. Pelastuskoululla on pääkaupunkiseudulla tiivis yhteistyöverkosto, jonka toimivuus olisi uhattuna siirron yhteydessä. Pääkaupunkiseudulla koulutetuilla pelastajilla on mahdollisuus pätevöityä myös lähihoitajaksi sote-oppilaitoksen kanssa solmitun yhteistyösopimuksen ansiosta. Monipuolinen koulutustausta on eduksi vaativan ja ikääntyvän väestön ensihoitotehtävissä. Helsingin kaupunginhallitus on esittänyt vahvan huolen. Sen mukaan pelastuskoulun lakkauttaminen johtaisi pelastushenkilöstön ensihoitovalmiuden katoamiseen. 

Pelastuskoulun rooli täydennyskoulutuksessa, verkosto- ja viranomaisyhteistyössä ja valmiussuunnittelussa on merkittävä. Toimivaa yhteistyöverkostoa Uudellamaalla tulee edelleen jatkossakin ylläpitää ja kehittää. Metropolialueella on hyvin erilaiset turvallisuusuhat kuin muualla Suomessa, ja uhkiin pitää osata varautua. Uudellamaalla on runsaat 1,6 miljoonaa asukasta. On tärkeää, että tämän kokoisella alueella on jatkossakin oma pelastusalan koulutusyksikkö, joka huomioi metropolialueen haasteet pelastukselle ja ensihoidolle. 

Helsingin Pelastuskoulu on kouluttanut pelastushenkilöstöä 46 vuotta. On välttämätöntä meidän kaikkien turvallisuudelle, että tämä tärkeä työ saa jatkua.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja
kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. vpj

Eilinen pääministeri Antti Rinteen hallituksen ”viisikon” tiedotustilaisuus lyhyeksi jääneestä ”tynkäbudjettiriihestä” herätti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia. Miksi ihmeessä Rinteen hallitus peittelee ja salasi budjettiriihen päätösten työllisyysvaikutukset?

 En aluksi uskonut korviani. Voiko olla totta, että hallituksella ei ole tehtynä arvioita budjettiriihen päätöksien työllisyysvaikutuksista? Miksi arvioita ei kerrota? Siksikö, että budjettiriihi jäi kesken? Menopäätöksiä tehtiin kyllä mutta työllisyystoimet jäivät tyngäksi. Päätökset lykättiin tulevaisuuteen. ”Pääministeri Antti Rinne kertoikin eilen: ”vasta 2020 huhtikuussa määritellään aika iso osa konkreettisista toimenpiteistä”. Kysyn, miksi vasta silloin? Miksi tärkeimmät päätökset jäivät tekemättä?

Tynkäriihtä kannattaisi istua vielä edes päivä. Jos hallitus aikoo saavuttaa tavoitteensa 75 prosentin työllisyysasteesta ja julkisen talouden tasapainottamisesta, on Säätytalolle palattava tekemään rohkeammin työllisyyttä edistäviä toimia ja arvioimaan mitä työllisyysvaikutuksia tehdyillä päätöksillä on. 

 Yhtä käsittämättömiä ovat valtiovarainministerin ja pääministerin puheet. Että meillä toteutuisi kulut, mutta ei työllisyysaste. Se ei ole mahdollista”. Näin sanoi vielä eilen valtiovarainministeri Mika Lintilä. Kysyn, eikös lähes juuri näin budjettiriihi eilen päättänyt? Menoista kyllä päätettiin mutta työllisyystoimet jäivät tyngäksi.

Pääministeri Rinne lupasi kesäkuussa, ettei pysyviä menoja lisätä ilman tietoa pysyvistä tuloista. Eikös tämä lupaus jäänyt lunastamatta, kun hallitus ei julkaissut mitään lukuja työllisyystoimien vaikuttavuudesta, vaikka menolisäyksiä esitetään yli miljardin euron edestä. Tämä murentaa luottamusta koko hallituksen ohjelman kestävyyteen vakavalla tavalla. 

Työllisyystavoitteesta luopuminen vaarantaisi koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Takaisin Säätytalolle mars koko hallitus! Nyt on pystyttävä parempaan.

Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan jäsen

Mielenterveys kuuluu kaikille. On vakava tosiasia, että mielenterveyden häiriöt ovat alihoidettu ja -resursoitu kansansairaus. Kansanedustajana olen tehnyt työtä mielenterveyspalveluiden vahvistamiseksi. Olin ilahtunut saatuani kutsun puhujaksi Helsingin Yliopiston Tiedekulmaan viime helmikuussa pidettyyn terapiatakuu – kansalaisaloitekampanjan julkistamistilaisuuteen perustelemaan terapiatakuun tärkeyttä.

Puheessani nostin esille huoleni siitä, että mielenterveysongelmien kasvusta huolimatta yhä pienempi osuus kuntien terveydenhuollon menoista ohjautuu mielenterveyspalveluihin. Vuonna 2000 mielenterveyspalvelujen osuus menoista oli 5,5 %, mutta vuonna 2015 osuus oli enää 4,3 %. Mielenterveyspalvelut eivät ole yhdenvertaisesti saatavilla. Suurin ongelma on viiveet palveluihin pääsyssä. Terveydenhuollon ammattilaisena tiedän, että kun asiat pitkittyvät ne myös mutkistuvat.

Mielenterveysongelmat ovat keskeisimpiä syitä syrjäytymiseen. Joka neljäs sairauslomapäivä ja puolet työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden ongelmista.

Terapiatakuu -kansalaisaloitteessa ehdotetaan lakimuutosta, jolla taataan nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Hoidon tarve tulisi arvioida apua haettaessa, ja hoito aloittaa kuukauden sisällä tästä. Kansalaisaloitteen ehdottama lakimuutos rakentaisi Suomeen tehokkaan mielenterveyshoidon perustason.

Kokoomus kannattaa terapiatakuun tavoitteiden edistämistä. Haluamme terapiatakuun, joka varmistaa mielenterveyspalvelujen nopean ja yhdenvertaisen saatavuuden.

Kansalaisaloitteen terapiatakuun edistämisestä allekirjoitti 53 060 kansalaista. Kun asialla on näin vahva kansalaisten tuki, sekä eduskuntapuolueiden laaja kannatus, tulisi hallituksen varmistaa myös terapiatakuun rahoitus.

Helsingin tarkastuslautakunnan huomautus puutteista lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden hoidossa kotikaupungissamme on todella huolestuttava. Palvelut ovat pirstoutuneet kouluterveydenhuoltoon, Helsingin nuorisoasemalle ja terveyskeskuksiin, joissa ei ole tarpeeksi asiantuntemusta. Helsingin kouluterveydenhuoltoa vaivaa krooninen lääkäripula ja perusterveydenhuolto takkuaa.

Eduskuntaryhmämme teki jo viime keväänä oman esityksen hoitotakuuajan huomattavasta lyhentämisestä ja peruspalveluiden vahvistamisesta, sisältäen esityksen nopeammasta mielenterveyspalveluihin pääsystä etenkin lapsille ja nuorille. Lapset eivät kuulu syrjäytymään hoitojonoihin, vaan heille on annettava ajoissa apua ja tuki normaaliin elämään. 

Hoitotakuun tiukentaminen yhdessä terapiatakuun kanssa ovat välttämättömiä velvoittamaan Helsinkiä ja koko Suomea yhdenvertaisten palveluiden vahvistamiseen. Myös järjestöjen on oltava vahvasti mukana matalan kynnyksen vertaistuen ja muun tärkeän tuen takaajana mielenterveyskuntoutujille ja heidän läheisilleen. Sairastuneiden vanhempien lapset on nähtävä ja heitä on autettava.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja
kolmen lapsen äiti

Pääministeri Rinne on luvannut, että hallitus ei päästä ostovoimaa heikkenemään. Vahva tuki pääministerille! Lupaus on viisasta toteuttaa. Palkansaajien ja eläkeläisten ostovoiman leikkaaminen ansiotuloveroa kiristämällä olisi myrkkyä ihmisten arjelle ja työllisyydelle. Ikävä kyllä valtiovarainministeri Mika Lintilä tyrmäsi heti ja kovin sanoin pääministerin ostovoimalupauksen. Tulevassa budjettiriihessä nähdään kumpi ministereistä hallituksen talouslinjan määrittää. 

On helpottava uutinen, jos pääministerin puheenvuoro todella tarkoittaa sitä, että Rinteen hallitukselta löytyy armoa keskituloisten kurittamiseen ja malttia olla tiukentamatta jo nyt ylikireää ansiotuloverotusta. Hallituksen on syyskuun budjettiriihessä syytä purkaa ansiotuloverotuksen korotukset, kuten kokoomus on esittänyt.

Keskituloisen palkansaajan ansioita verotetaan Suomessa noin viisi prosenttiyksikköä Ruotsia ankarammin. Progressiomme on Pohjoismaiden kirein. Pienten palkkojen verotus on Suomessa hieman eurooppalaista keskitasoa kevyempää. Sen sijaan verotus kiristyy hyvin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa. Myös eläkeläisen verotus on maassamme länsinaapuriamme monin tavoin kovempaa.

Esimerkiksi 2 720 euroa kuukaudessa ansaitsevan tienatusta lisäeurosta noin 47 senttiä vie verokarhu. Yli 50 prosentin marginaaliveroaste nousee jo 3 920 euron kuukausipalkalla. Karmaisevat luvut kertovat, että veropolitiikan painotuksen pitäisi olla keskituloisissa ja progression kohtuullistamisessa. 

Toisin näyttää ikävä kyllä käyvän. Veronmaksajien keskusliitto on arvioinut, että valtiovarainministeri Mika Lintilän esitys ensi vuoden valtion talousarvioksi kiristäisi ansiotuloverotusta 250 miljoonalla eurolla – keskituloisen lompakosta lähtisi 160 euroa vuodessa. Kiristykset osuisivat kovasti myös eläkeläisten rahapussiin. Myös muita veron kiristyksiä on luvassa, kuten kotitalousvähennyksen leikkaus.

Valtiovarainministerin tyrmäyksen lisäksi eivät muidenkaan hallituspuolueiden puheet tiedä mitään hyvää eikä helpotusta keskituloisten verokurimukseen. Keskusta on painottanut, että mahdolliset veronalennukset on joka tapauksessa ohjattava pienituloisille. Vihreiden ja muun vasemmiston käsi on aina ollut kärkijoukoissa ja kyynärpäitä myöten keskituloisten taskuissa.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari on juuri väittänyt, että Suomessakin olisi hyvä puuttua jo nyt erityisesti verotuksella omaisuuden keskittymiseen pienelle vähemmistölle. Avoimuuden nimissä on tärkeä tietää, mitä veroja vihreät vielä haluavat korottaa.

Niin vihreiden kuin koko hallituksen on syytä muistaa, että tavallisen ahkeran keskituloisen ansioita verotetaan Suomessa jo ankarasti ja lisätuloja vieläkin ankarammin. Keskimääräisen keskituloisen palkansaajan, yrittäjän tai ansioistaan työeläkettä kerryttäneen suurin omaisuus lienee lainalla ostettu oma koti. Suomi on varallisuuden ja tulojen jakautumisen osalta maailman kärkipäätä.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalon tuore linjaus reilusta muutoksesta on se, että pienituloisten verotus keventyy ja etuudet paranevat, kun bensan hinta nousee. Ei pihaustakaan keskituloisista? Vasemmistoliitto kulkee samalla keskituloista ahkeraa suomalaista rokottavalla linjalla. 

Keskituloisten verokurimuksen helpottamisen sijaan hallituspuolueet tuntuvat etsivän lähes kilvan uusia tapoja työntää käsi vieläkin syvemmälle keskituloisen taskuun. Rinteen hallitusohjelman mukaan selvitetään työeläkejärjestelmän sisällä tehtäviä muutoksia, joilla leikattaisiin vähän parempia, käytännössä keskituloisten eläkkeitä ja pyrittäisiin lunastamaan työeläkkeiden osalta Rinteen lupaus ”vappusatasesta” korottamalla pienimpiä työeläkkeitä. Eläkkeiden ostovoimasta on huolehdittava mutta ei työeläkejärjestelmää romuttamalla.

Vihervasemmisto ja ainakin osa keskustaakin ajavat perustuloa, vaikka valtiovarainministeriön tuore selvitys vahvisti, ettei perustulo paranna työllisyyttä. Perustulo kiristäisi keskituloisten ja yrittäjien tuloverotusta. Perustulon rahoittaminen edellyttäisi myös pienituloisten verotuksen kiristämistä.

Työn vastainen verolinja on vaarassa musertaa koko hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Meidän tulee verottaa vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän eli työtä ja ahkeruutta sekä enemmän sitä, mitä haluamme vähemmän eli haittoja ja päästöjä. Yhtä lailla tulee keventää eläkkeiden verotusta. Niin palkansaajien ja eläkeläisten ostovoiman turvaaminen on viisasta ja välttämätöntä.

Kokoomuksen kynnyskysymys hallitukseen menolle oli työ- ja eläketulon verotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa keskituloisia painottaen. Nyt keskituloisten verotus on kiristymässä. Tulemme esittämään oppositiossa keinoja, joilla erityisesti keskituloisten verotaakkaa voidaan helpottaa.

Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskunnan selkäranka eikä heillä voi maksattaa ihan kaikkea. Kysymys on oikeudenmukaisuudesta mutta myös työhön kannustamisesta sekä ahkeruuden arvostamisesta. 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan jäsen

Suomalaisten yrittäjien ja yritysten toimintaedellytykset on viisasta pitää kunnossa nyt ja tulevaisuudessa. Viime eduskuntakaudella Suomeen syntyi enemmän kuin Lahden kaupungin asukasmäärän verran uusia työpaikkoja. Nyt Tilastokeskuksen mukaan työllisyyskehitys on pysähtynyt. Uudet työpaikat syntyvät valtaosin pk-yrityksiin. Menestyvät yrittäjät ja yritykset ovatkin koko hyvinvointimme perusta. Hallituksen tärkein tehtävä syksyn budjettiriihessä on tehdä eduskunnalle esityksiä työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävistä toimista.

Me kokoomuksen eduskuntaryhmän kansanedustajat kiersimme yrityksissä ja tapasimme yrittäjiä. Kokosimme yrittäjäkiertueeltamme 10 kohdan ohjelman, jota viemme sitkeästi eteenpäin. 

Uusimmalla kiertueella keskeisimmäksi yrittäjien huoleksi paljastui pula osaavasta työvoimasta. Myös epävarmuus tulevaisuuden kiristyvästä sääntelystä ja veronkiristyksistä herätti huolta. 

Jotta suomalaiset yrittäjät voivat jatkossakin tarjota töitä, toimeentuloa ja hyvinvointia, tekoja yrittäjyyden puolesta tarvitaan lisää – ei vähemmän. Verojen korotukset ja kotitalousvähennyksen heikennys iskevät tuntuvasti tavallisten pienyrittäjien arkeen. 

Paikallista sopimista toivottiin laajennettavaksi koskemaan kaikkia yrityksiä ja työntekijöitä. Myös epäonnistumisten varalle toivottiin edes pientä turvaa sekä nykyistä parempia mahdollisuuksia uuteen alkuun. Kaikkiin näihin asioihin esitetään kokoomuksen ohjelmassa ratkaisuja.

1) Edistetään reilua paikallista sopimista
Kun luottamus on kunnossa, yrittäjä ja työntekijä ovat samalla puolella. Paikallista sopimista on laajennettava ja sopiminen on mahdollistettava myös liittoon kuulumattoman luottamusvaltuutetun johdolla tehtäväksi. Luottamusvaltuutetulla on oltava tuki ja osaaminen paikalliseen sopimiseen saatavilla.

2) Ei veronkorotuksille! - Turvataan hyvät yrittämisen edellytykset
Yrittämisen ja omistamisen verotusta ei pidä kiristää ensi vaalikaudella. Talouskasvua ei saa vaarantaa kokonaisveroastetta kiristämällä. Verotuksen painopistettä on siirrettävä työstä ja yrittämisestä haittoihin ja päästöihin.

3) Huolehditaan osaavan työvoiman saatavuudesta lisäämällä työpaikkaoppimista
Tuetaan koulutussopimuksen käyttöä huolehtimalla ammatillisen koulutuksen riittävistä tuki- ja ohjausresursseista. Tehdään oppisopimuksesta yrittäjille houkuttelevampi vaihtoehto sallimalla palkan kehittyminen joustavammin osaamisen kertyessä. Vahvistetaan palkkatuella työnteon merkitystä maahanmuuttajien kotoutumisessa.

4) Työhön kannustava sosiaaliturva
Uudistetaan perusturvaa kokoomuksen yleistukimallin pohjalta kannustavampaan ja velvoittavampaan suuntaan. Parannetaan yritysten työvoiman saatavuutta tekemällä lyhyempienkin työkeikkojen vastaanottaminen työttömällä houkuttelevammaksi. Töitä on tehtävä, jos töitä on tarjolla.

5) Helpotetaan ulkomaisen työvoiman saatavuutta
Luovutaan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta. Vahvistetaan reilujen työehtojen noudattamisen valvontaa. Edistetään osaavan työvoiman saantia myöntämällä ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille valmistumisen jälkeen automaattisesti vähintään kahden vuoden oleskelulupa. Oleskelulupakäytäntöjä tulee edelleen sujuvoittaa. Tavoite on, että työluvan saa viikossa.

6) Poliittisia lakkoja kohtuullistettava
Pk-yrittäjä ei ole vastuussa eduskunnan tai hallituksen päätöksistä. On kohtuutonta, että kustannus pitkittyneestä poliittisesta lakosta työrauhan voimassa ollessa kuitenkin lankeaa yrittäjän maksettavaksi. Työmarkkinajärjestöjen on päivitettävä poliittisiin lakkoihin liittyviä pelisääntöjä. Jos järjestöt eivät pääse sopuun, on eduskunnan arvioitava lainsäädännön päivittämistä muiden Pohjoismaiden linjalle.

7) Parannetaan yrittäjän sosiaaliturvaa ja tasataan vanhemmuuden kustannuksia
Kokoomuksen yleistukimallissa joustavaan ja kannustavaan perusturvaan olisivat oikeutettuja myös itsensä työllistäjät sekä pienet yksinyrittäjät. Yrittäjille räätälöitäisiin oma malli aktiivisuuden seurantaan. Lisäksi vanhemmuuden kustannuksia tasataan siirtämällä vastuuta yksittäiseltä työnantajalta koko yhteiskunnan vastuulle.

8) Mahdollisuus uuteen alkuun
Haluamme, että rehellinen yrittäjä pääsee myös konkurssin jälkeen nopeasti uuteen alkuun. Esimerkiksi viranomaisprosesseja tulee uudistaa niin, että konkurssi ei estä viranomaisrekistereihin pääsyä tai elinkeinoluvan saamista. Vanhan liiketoiminnan velat eivät saa estää uuden liiketoiminnan aloittamista. Erilaisia maksukyvyttömyystilanteita koskevia menettelyjä tulee kehittää edelleen yhä joustavammiksi

9) Jatketaan norminpurkua
Jatketaan norminpurkutyötä, lupaprosessien sujuvoittamista ja toteutetaan yhden luukun periaate elinkeinotoiminnan, työpaikkojen luomisen ja alkutuotannon toimintaedellytysten edistämiseksi. Tempoilevaa lainsäädäntöä ja kansallista ylisääntelyä elinkeinotoiminnassa pitää välttää.

10) Lisätään rehtiä kilpailua
Poistetaan yritysten välisen kilpailun esteitä, avataan markkinoita ja helpotetaan markkinoille pääsyä. Vahvistetaan EU:n sisämarkkinoita ja edistetään uusien kauppasopimusten solmimista. Vahvistetaan kilpailuviranomaisten resursseja valvoa rehdin kilpailun toteutumista. Edellytetään julkisilta tilaajilta vastuuta hankintojen yhteydessä huolehtia myös markkinoiden toimivuudesta. Kuntaomisteiset yhtiöt eivät saa vääristää kilpailua markkinoilla. Tarjoamme kymmenen kohdan ohjelmaa Antti Rinteen työn vauhdittamiseksi ja tulevan budjettiriihen tueksi. 

Aikaisemman vuonna 2014 tehdyn yrittäjyyskiertueen pohjalta asetetut tavoitteet toteutuivat mainiosti.

Kehotan kaikkia yrittäjiä olemaan aktiivisesti yhteydessä kansanedustajiimme ja muihin vaikuttajiin aina, kun yrittäjyyteen liittyvät asiat askarruttavat mieltä. Luotamme asiantuntemukseenne!

Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja
kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Euroopan Neuvoston tarkastusryhmä ns. GREVIO-ryhmä (Group of Experts on Action against Violence against Women and Domestic Violence) antoi Suomelle vahvoja ehdotuksia perheväkivallan ja erityisesti naisiin sekä lapsiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi maastamme. https://yle.fi/uutiset/3-10944915

Suomi sai työstään kiitostakin, mutta myös pitkän listan suosituksia muuttaa lainsäädäntöä ja esimerkiksi kouluttaa viranomaisia havaitsemaan eri väkivallan muodot kuten vainoaminen, pakkoavioliitot, sukuelinten silpominen ja kunniaväkivalta.

Asiantuntijat kannustavat Suomea kriminalisoimaan tyttöjen ympärileikkaukset eli sukuelinten silpomisen. Rikoksia olisivat itse silpomisen lisäksi muun muassa siihen yllyttäminen ja tekijän rekrytoiminen. Muissa Pohjoismaissa tyttöjen sukuelinten silpominen on selkeästi kielletty erillislailla. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen täyttää rikoslaissamme pahoinpitelyn tunnusmerkit. Se ei riitä tyttöjen suojelemiseksi. Suomessa ei asiassa tiettävästi ole nostettu yhtään syytettä.

Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävä erillislaki olisi tärkeä, sillä se antaisi selkeän ja vahvan signaalin, että silpominen on rangaistava teko Suomessa. Oikeusministerin on syytä tuoda laki viipymättä eduskunnan käsittelyyn. Olen tehnyt viime eduskuntakaudella asiaa vauhdittaakseni myös toimenpidealoitteen. Jokaisella tytöllä ja naisella on oikeus päättää omasta kehostaan ja tulevaisuudestaan. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=7852

Rinteen hallituksen ja oikeusministeri Henrikssonin on syytä jatkaa kansanedustaja Häkkäsen oikeusministerinä tekemää kiitettävää työtä.

Edellisellä hallituskaudella oikeusministeri Häkkänen edisti useita toimia väkivalta- ja seksuaalirikosten torjumiseksi ja rangaistusten kiristämiseksi. Kuvaava esimerkki on se, että Häkkäsen esityksestä eduskunta päätti vihdoin kieltää lapsiavioliitot. Lisäksi laadittiin toimintaohjelma estämään tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomista.


Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram