fbpx Siirry sisältöön

Kevään varma, mutta ikävä merkki on lumen alta paljastuvat tupakantumppiröykkiöt ja muut roskat. Tupakantumpit ovat yleisin roska Itämerellä ja sen rannoilla. Kaupunkiemme rannoilta löytyy keskimäärin 300 tumppia jokaista sataa metriä kohden. Tämä on järjetöntä kotimeremme ja luontomme myrkyttämistä. 

Tupakantumppi on maailman yleisin roska, joka ei häviä luonnosta eikä merestä koskaan. On arvioitu, että luontoon päätyy Suomessa yli kolme miljardia ja maailmassa 4,5 biljoonaa tumppia joka vuosi. Sateiden ja hulevesien myötä tumpit päätyvät kaduilta ja pihoilta vesistöihin ja mereen. Myrkyllisistä tupakantumpeista on monin tavoin haittaa luonnolle. Jopa kolme neljästä tupakoijasta heittää tumpin maahan. Tumppi onkin maailma yleisin muoviroska.

Tupakantumppeja heitetään usein luontoon virheellisten olettamusten vuoksi. Moni luulee, että tupakantumpit seulotaan hulevesistä. Moni ei myöskään tiedä, että tupakantumppi on muovia, eikä maadu. Monelle on yllättävä tieto myös se, että tupakantumppi on ympäristömyrkky. Tumpit on tehty selluloosa-asetaatista, jonka hajoaminen mikromuovihiukkasiksi kestää vuosia. Mikromuovi ei katoa merestä ehkä koskaan. 

Maahan ja vesistöihin heitetystä tumpista leviää ympäristöön vaarallisia kemikaaleja, kuten kadiumia, arsenikkia ja lyijyä. Tupakan tumppiosaan voi imeytyä tupakasta runsaasti erilaista kemikaaleja, joista osa on suoraan ympäristölle vaarallisia. Tunnettuja karsinogeenejä eli syöpävaarallisia aineita tupakassa on kymmeniä.

Yhden tupakantumpin hajoaminen mikromuoviksi kestää keskimäärin puolitoista vuotta makeassa vedessä ja kolme vuotta merivedessä. Tumpin sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin ja maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin. Järviin, jokiin tai meriin kulkeutuneet tumpit päätyvät helposti ruuaksi linnuille ja mereneläville, jotka voivat vahingoittua, jopa kuolla.

Tumpit ovat esimerkiksi päiväkotien ja asuinalueiden pihalle jätettynä suureksi vaaraksi pienille lapsille. Savuttomien ympäristöjen lisääminen on perusteltua myös ympäristön kannalta. Tupakointikieltoja tulisi laajentaa erityisesti alaikäisten käytössä oleviin ulkotiloihin, kuten leikkipuistoihin, uimarannoille ja niiden läheisyyteen, sekä esimerkiksi joukkoliikennepysäkeille ja asemalaitureille. 

Roskaaminen on niin yleistä, että kaupungissamme on tarve tehdä vaikuttavia toimia roskaamiseen kuriin saamiseksi.  Roskaaminen ei yksinkertaisesti ole sallittua eikä millään muotoa hyväksyttävää. Kokoomuksen kansanedustajat ovat lakialoitteella esittäneet, että roskaamiskiellon rikkomisesta määrättyä rikesakkoa korotettaisiin 100 eurosta 200 euroon. Sen on syytä olla osa niitä toimia, joilla roskaamista kitketään. Roskiksia on syytä olla kaupungissa riittävästi. Tärkein toimi roskaamisen lopettamiseksi on se, että meistä itse kukin jaksaa kantaa roskansa roskakoriin.

Tupakantumpit eivät kuuluu luontoon eivätkä niiden myrkyt ruokalautasellemme. Tumppi on roska ja se kuuluu roskakoriin.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Vasemmistovihreän hallituksen tekemä päätös koronan rokotusjärjestyksestä vastoin asiantuntijoiden näkemystä on täysin vastuutonton. THL:n pääjohtaja  Markku Tervahauta kiirehti rokotteiden kohdentamista pahimmille korona-alueille mutta hallitus päätti toisin.

Asiantuntijoiden esitys ripeästi painottaa rokotuksia pahimmille epidemia-alueille olisi ollut elintärkeä toimi koronakriisin ja sen myötä tulleiden rajoitusten kourissa kärsivälle maallemme. Se vähentäisi äärirajoilla olevien sairaaloiden, hoitohenkilöstön kuormitusta jopa viidenneksellä ja raskaiden rajoitusten tarvetta auttaen koko maata ulos kriisistä. Se nopeuttaisi myös hoitohenkilöstön sekä etulinjassa työtä tekevien kuten opettajien rokotuksia. Oli epäeettistä jyrätä aluepolitiikalla vaikuttavat koronatoimet kriisin keskellä.

Käsittämätöntä on ollut myös  pääkaupunkiseudun vihreiden ja demareiden asiasta muiden  syyttely. En ole juuri havainnut puheenvuoroa, jossa olisi pohdittu omaa vastuuta hallituspuolueena.

Avoimessa demokratiassa odottaisi koko hallitukselta perusteluja päätöksille mutta niitä ei näy eikä kuulu. Kaiken salailun jälkeen pääministeri Marinin  olisi kerrottava mikä osuus rokotusjärjestysesityksessä on asiantuntijoiden ja mikä hallituksen neuvotteluissa veivaamaa? Suomalaisilla on oikeus tietää perustuuko hallituksen esitys parhaaseen lääketieteelliseen arvioon?

Vähintään päätökseen pettyneet hallituspuolueiden edustajat voisivat muiden puolueiden syyttelyn sijaan pohtia omaa vastuutaan tai edes kertoa miksi asiantuntijoiden näkemykset rumasti sivuutettiin? Erityisen kummallista on Helsinkiläisen ministerin Ohisalon vaikeneminen samaan aikaan kun Helsingin vihreät kuorolauluna moittivat päätöstä. Vihreistä näyttää tulleen hallituksen äänetön yhtiömies.

Onneksi kansanedustajilla on mahdollisuus kysyä kirjallisesti hallitukselta. Jätin eilen hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa kysyn mm seuraavaa:

Miltä osin esityksessä rokotusjärjestyksen muutoksessa on kyse lääketieteellisestä ja terveydenhuollon asiantuntijoiden perusteista ja miltä osin muusta  harkinnasta?

Miltä osin hallitus on ottanut valtakunnallisen rokotusasiantuntijaryhmän ehdotuksen huomioon ja jos siitä on poikettu niin millä perustein?

Mihin perustuu se, että hallituksen esitys liikkumisrajoituksista  tehtiin ennen päätöksiä rokotusjärjestyksen muuttamisesta?

Hallituksen on vastattava kysymykseeni viimeistään kahden viikon päästä. Syytä olisi kertoa asiat suomalaisille heti ilman viivettä.

Vasemmistovihreä hallitus tekee surutta ja usein ilman mitään vaikutusarvioita, kuten esimerkiksi salassa valmistellut liikkumisrajoitukset, yrityksiä, kulttuuria ja ihmisten liikuntaa rajoittavia ja vaurioittavia esityksiä mutta viivyttelee yrityksille ja taloudelle vähemmän vahingollisten toimien tekemistä.

Olemme kokoomuksen eduskuntaryhmän voimin vaatineet maskivelvoitetta, kokoontumisrajoituksia, ennakollisia koronatestejä rajalle sekä rokotuksiin vauhtia. Nämä toimet puuttuvat edelleen. Miksi? Ihmiset uupuneita, työttömyys ja konkurssit runtelevat maatamme sekä ihmisten elämää.

Mitkään rajoitukset eivät riitä, jos rajat vuotavat ja rokotukset laahaavat pahimmilla epidemia-alueilla.

Olemme myös vaatineet, että hallituksen viestinnän tulee salailun sijaan olla mahdollisimman avointa. Kaikki tautia ja viranomaisten toimintatapaa koskeva tieto on julkistettava. Korona nitistetään yhteistyöllä.

Kauppalehden Olli Herrala kirjoitti blogissaan (Kauppalehti 17.3.2021) unelmoivansa yhteiskunnasta, joka mieluummin laskee kuin kiristää verotusta. Jaan Herralan unelman yhteiskunnasta, jossa työnteko kannattaa ja ihminen saa pitää reilun osan tuloistaan.

Unelma on kuitenkin vaarassa karata, kun verojen keventämisen sijaan hallitus kaavailee uusia veroja mm. maakuntaveron muodossa. Maakuntaverokomitean mietintö osoittaa, että maakuntavero johtaisi todennäköisesti työn ja eläkkeiden verotuksen kiristymiseen.

Kokoomus on ainoa puolue, joka irtisanoutui täysin uudesta verosta komitean raporttiin jättämässä eriävässä mielipiteessään.

Kireä työn verotus on jo nykyisin yksi keskeisimmistä kilpailukykyongelmistamme. Työn verotuksen kiristäminen on nimittäin myrkkyä työllisyydelle ja talouskasvulle. Suomalaisten vertailumaita heikompi ostovoima heikkenisi edelleen. Kiristämisen sijaan ansiotuloveroja on kevennettävä.

Kokoomus esitti vaihtoehtobudjetissaan, että verotuksen painopistettä siirrettäisiin työstä ja yrittäjyydestä haittojen ja päästöjen verotukseen. Ansiotulojen verotusta keventäisimme lähes miljardilla. Vastaavasti olemme valmiita hyödyntämään verotuksen ohjausvaikutusta ilmastopäästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä terveyttä ja hyvinvointia vahvistavien kulutustottumusten edistämiseksi.

Suomalaiset syövät ja juovat terveytensä kannalta liikaa sokeria. Runsaalla sokerin syönnillä on suora yhteys kansansairauksiin. Kansanterveyden näkökulmasta on tärkeää saada erityisesti lasten ja nuorten ravinto vähemmän sokeria sisältäväksi.

Verottamalla sokeria voidaan ohjata kuluttajia vähentämään liiallista sokeripitoisten tuotteiden kulutusta. Siksi veropohjan laajentaminen koskemaan virvoitusjuomien lisäksi makeisia ja jäätelöä sekä kaikkia muita lisättyä sokeria sisältäviä sokeripitoisia tuotteita on perusteltua.

Kuluttaja voi omilla ostovalinnoillaan vaikuttaa siihen, miten paljon vero vaikuttaa omaan talouteen. Terveysperusteisella verotuksella voidaan ohjata myös elintarviketeollisuutta panostamaan vähäsokerisempien vaihtoehtojen kehittämiseen. Veron perusteen tulee olla kansanterveydellinen.

Aiemmin sokeriverotyöryhmän havaitsemat esteet yhdistelmämallin kaltaisen terveysveron käyttöönottoon ovat ainakin osin poistuneet, kun EU:n kuluttajainformaatioasetuksen soveltaminen on nyt pakottavaa. Tiedot tuotteiden ravintoainepitoisuuksista ovat aiempaa helpommin saatavilla.

Verotuksen lisäksi tarvitaan tietenkin paljon muita keinoja terveellisten ruokavalintojen ja tottumusten tukemiseksi. Verotusta tulee tarkastella kokonaisuutena ja huomioida myös se, että verotus koetaan oikeudenmukaiseksi. Siksi meidän on verotettava vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän eli työtä ja yritystoimintaa. Vastaavasti voisimme verottaa enemmän sitä, mitä haluamme vähemmän eli haittoja ja päästöjä.

Sari Sarkomaa

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen

ILKKA AHTOKIVI | 25.03.2021 | 13:27

Asiantuntija-arvion mukaan nopeampi rokottaminen Uudellamaalla voisi vähentää sairaalahoidon tarvetta viidenneksellä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n asettama kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä on nostanut esille rokotusten painottamisen alueellisesti epidemian vakavuuden mukaan.

– Asiantuntija-arvion mukaan nopeampi rokottaminen Uudenmaan alueella voisi vähentää sairaalahoidon tarvetta viidenneksellä. Pidän todella tärkeänä, että asiantuntijoiden arvioiden pohjalta edetään. Rokotusohjelman on oltava osa yhdenvertaista ja vaikuttavaa terveydenhoitoa eikä se saa olla huutoäänestys eikä aluepolitiikkaa, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kirjoittaa Facebookissa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin alueella rokotettu 11,9 prosenttia väestöstä – eilen 508 tartuntaa.

– Sen sijaan alueilla, jossa tartunnat vähäisiä on rokotustahti kovempi. Tämä mietityttää kansalaisia sekä etulinjassa työskenteleviä hoitajia ja opettajia. Mitkään rajoitukset eivät riitä, jos rajojen annettaan edelleen vuotaa ja rokotustahti matelee, Sarkomaa toteaa.

Hallituspuolueiden kansanedustajat, kuten vihreiden ryhmän puheenjohtaja Emma Kari kertovat somessa hallituksen sopineen rokotusjärjestyksen muutoksista.

– Helsinki, Uusimaa, terveydenhuollon henkilöstö, opettajat, eduskunta ja Suomi odottavat. Kerrotaanko asia myös meille muille? Vaiko vain hallituspuolueille? Vaiko oliko hallitusriveistä tehdyt sometukset uutisankkoja? Selkeä tiedotus ja avoimuus vakavassa koronakriisissä olisi välttämätöntä, Sarkomaa sanoo.

Toivo Ajatuspajan tuore kyselytutkimus kertoo karulla tavalla kansan tunnot. Suurin osa vastaajista pelkää soten heikentävän palveluiden laatua ja valtaosa vastaajista vastusti maakuntaveroa. Tämä ei ole ihme!

Vasemmistovihreän hallituksen havittelemaa maakuntaveroa pohtiva parlamentaarinen komitea on päättänyt työnsä. Vastavalmistunut raportti osoitti maakuntaveron kiristävän työn ja eläkkeiden verotusta. Kokoomus on ainoa puolue, joka komitean raporttiin jättämässä eriävässä mielipiteessään irtisanoutui täysin vahingollisesta  maakuntaverosta.

Vasemmistovihreän hallituksen innostusta maakuntaveroon kuvaa se, että kesken komiteatyön hallitus kiirehti sopimaan maakuntaveron käyttöönotosta vuoteen 2026 mennessä. Komiteatyön esille tuomat maakuntaveron haittavaikutukset olisivat karmaisevia Uuden verotuksen tason valmistelu ja maakuntavero  pitäisi pysäyttää välittömästi ja pysyvästi.

Hallituspuolueet ovat havitelleet maakuntaverosta paikkaajaa maakuntasote-esityksensä vakaviin valuvikoihin. Hallituksen sote-esityksestä pitämässä tiedotustilaisuudessa viime joulukuussa kaikki läsnäolleet ministerit tarjosivat kilvan maakuntaveroa ratkaisuksi toimittajien nostamiin esityksen epäkohtiin. Usko veronkiristysten kaikkivoipaisuuteen istuu varsin vahvasti vasemmistovihreässä hallitusrintamassa.

Maakuntakomitean työhön jättivät eriävän mielipiteen myös vihreät ja vasemmistoliitto.

Komiteassa kun oli muodostunut ajatus, ettei uuteen veroon suin päin sännättäisi. Vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajien mukaan maakuntaveron valmistelun tulisi viipymättä edetä, jotta toimiva sote-järjestelmä saadaan aikaiseksi. Linjaus on karu.

Maakuntaveroraportissa itsessäänkin mainitaan, että kireä työn verotus on jo nyt verojärjestelmämme suurin ongelma. Tämä asettaa varsin erikoiseen valoon maakuntaveron puolestapuhujat.

Ensin vasemmistovihreät hyväksyvät sote-esityksen, joka leikkaa usean alueen ja aivan erityisesti Uudenmaan sekä Helsingin sote-palveluiden rahoitusta ja vie lisäksi kaupungin muun toiminnan rahoittamiseen tarkoitetun kuntaveron tuotosta järkälemäisen osan vaarantaen ihmisten palvelut varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta lähtien. Uudenmaan sairaanhoitopiirin varovainen arvio sote-rahoituksen supistumisesta Uudellamaalla on noin 400 miljoonaa euroa vuosittain uudistuksen ollessa voimassa. Vaakalaudalla on valtakunnallista vastuuta kantava HUS:n laadukas toiminta sekä yliopistollinen tutkimus sekä opetus. Tilanne on vakava.

Vasemmistovihreät tarjoavat  maakuntaveroa ratkaisuksi, jolla esimerkiksi Helsinki voisi paikata maakuntasote-uudistuksen tuomia rajuja leikkauksia. Ajatus on absurdi. Korkeiden elin- ja asumiskustannusten kanssa elävät helsinkiläiset palkansaajat ja eläkeläiset laitettaisiin maksamaan entistä kireämpää verotusta vastineeksi uudistuksesta, jonka on eduskunnassa arvioitu heikentävän palveluja sekä nujertavan kaupunkien elinvoimaa.

Hallituksen maakuntasote-esityksessä ja sen mukanaan tuomissa maakuntavaaleissa ja -verossa on kyse rahojen kaatamisesta lisähallintoon veromaksajien kustannuksella

Eduskunnan asiantuntijakuulemisissa on tullut täysin selväksi, että sote-esityksestä puuttuvat kannusteet ja keinot  parempien palveluiden järjestämiseksi sekä kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Päin vastoin esitys kiihdyttää julkisten menojen kasvua tuomatta tilalle parempia palveluja. Esitys päin vastoin vaarantaa ja heikentää palveluja monin tavoin.

Kun kasvavat sosiaali- ja terveysmenot kytkettäisiin työn verotukseen, on lopputulos tuhoisa. Kokonaisverotuksen kiristyminen olisi maakuntaveron väistämätön tulos. Veronkiristykset kohdistuisivat jo ennestään kireään työn ja eläkkeiden verotukseen, varsinkin kaupunkilaisten rahapussiin. Vasemmistovihreiltä on kadonnut rippeetkin kaupunkien puolustamisesta.

Työn verotuksen kiristäminen on myrkkyä työllisyydelle ja talouden kasvulle, sekä jo ennestään tiukoilla olevien suomalaisten ostovoimalle. Kireä työn verotus kamppaa talouden elpymistä, investointeja, työperäisten osaajien maahanmuuttoa ja Suomen kilpailukykyä. Keskituloinen suomalainen maksaa jo nyt jopa 3 prosenttia enemmän veroa vertailumaihin nähden. Moni ahkera suomalainen kysyy: Eikö mikään riitä? Maakuntavero olisi vihoviimeinen vitsaus.

Kokoomus kannattaa kohtuullista ja kannustavaa työn ja eläkkeiden verotusta, eikä hyväksy ansiotuloverotusta kiristävää maakuntaveroa eikä maakuntasotea. Työn ja eläkkeiden verotusta on kiristämisen sijaan kevennettävä.

Eduskunnan on viisainta hylätä hallituksen vahingollinen sote-esitys. Massiivisen hallintouudistuksen, uusien vaalien ja verojen sijaan on voimavarat kohdennettava koronaepidemian hallintaan ja siihen, että ihmiset saavat yhdenvertaisesti tarvitsemansa palvelut.

Koronavirus runtelee maatamme kovalla kädellä mutta virus saa vuotaa rajojen yli edelleen. Kaikissa Pohjoismaissa ja useissa Euroopan maissa edellytetään rajalla maahantulijoilta ennakollinen negatiivinen koronatestitulos muttei Suomessa. Miksi? Siksi, että pääministeri Sanna Marinin vasemmistovihreä hallitus ei ole asiaa koskevaa kunnollista lakiesitystä tuonut eduskuntaan. Ei, vaikka Kokoomus ja useat eri tahot, myös hallituspuolueista, ovat asiaa toistuvasti.

Syytä tekemättä jättämiseen on täysin mahdoton ymmärtää?

Vaatimalla pakollista ennakkotestitodistusta voitaisiin estää suuri osa koronatartuntojen maahanpääsystä. On valtava pettymys, että eduskunnan käsittelyssä oleva tartuntatautilain muutos ei tuonut kipeästi kaivattuja ratkaisuja rajojen koronatorjuntaan.  Esitys vain terävöitti aluehallintoviraston oikeutta nykylainsäädännön perusteella määrätä myös henkilöjoukkoa koskevasta terveystarkastuksesta.

Esitystä koskevava sosiaali- ja terveysvaliokunnannan uusi mietintö on eduskunnan käsittelyssä tiistaina. Siinä on valiokunnan yksimielinen vaade hallitukselle tuoda esitys, jossa rajalle säädetään velvoite maahantulijalle ennakollisesta koronatestituloksesta. On oletettavaa, että eduskunta hyväksyy mietinnön ja siinä olevat lausumat. Pian näemme noudattaako vaiko  uhmaako pääministeri Marinin hallitus  eduskunnan kantaa?

Mielestäni on täysin vastuutonta, että rajojen tilannetta ei saada kuriin ja samaan aikaan kaavaillaan ihmisten arkea ja taloutta rankasti kurittavia uusia lisärajoituksia.

Vaikuttavia, vähemmän arkielämää rajoittavia keinoja on edelleen ottamatta käyttöön epidemian hillitsemiseksi. Kokoomus on koko koronaepidemian ajan vaatinut hallitukselta esitystä, jolla voidaan säätää kasvomaskien käytöstä velvoittavasti sisätiloissa ja joukkoliikenteessä. Esitystä ei ole kuulunut.

Mitkään rajoitukset eivät riitä, jos virus saa vapaasti valua maahamme ja rokotustahti matelee. Usea etulinjassa työtään tekevä hoitaja on edelleen ilman rokotusta ja joutuu matkustamaan ruuhkabussissa henkensä kaupalla töihin, koska hallitus ei vieläkään ole aikaansaanut maskivelvoitetta. Sama huoli on monella opettajalla, poliisilla sekä suomalaisella, joiden on työnsä vuoksi kuljettava päivittäin joukkoliikenteessä.

On mahdoton ymmärtää, että hallitus väläyttelee liikkumisrajoituksia ennen kuin muut käytettävissä olevat toimet on tehty. Toimien marssijärjestys ei tunnu oikeasuhtaiselta. Lievemmät keinot on otettava käyttöön ensin, ennen kuin ulkonaliikkumiskiellon kaltaisia, ihmisten perusoikeuksia merkittävällä tavalla rajoittavia toimia edes harkitaan otettavaksi käyttöön.

Julkisuuteen on tihkunut tietoja ulkonaliikkumisrajoituksesta, siten, että vain samassa taloudessa asuvilla olisi mahdollista ulkoilla yhdessä. Mielestäni tämä olisi kova ja eriarvoistava keino. Esimerkiksi usealle yksinasuvalle seniorille ulkoilu auttajan kanssa on ainoa kontakti toiseen ihmisen, eikä sitä pidä estää. Korona ei saa nitistää inhimillisyyttä eikä tervettä järkeä.

Eikö ensin maan hallituksen tule estää virusryöpyn pääsy yli rajojen ennen kuin rajoitetaan ihmisten liikkumista ulkona?

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön viisasta ajatusta ottaa käyttöön koronatorjunnan onnistumiseksi koronanyrkki ei ole vielä liian myöhäistä noudattaa.

Hallituksen kaavailut liikkumisrajoituksista erityisesti pääkaupunkiseudulle herättävät valtavasti huolta. Moni on laittanut viestiä, että estetään ainakin ensin koronan ryöppyäminen rajan yli eikä ensin rynnätä kieltämään ihmisten liikkumista eikä ainakaan ulkoliikuntaa.

Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan liikkumisrajoitusten toteutuessa kotoaan saisi poistua vain välttämättömissä hallituksen määrittelemissä  tarkoituksissa.

Liikkumisen rajoittamisen on oltava aina aivan viimesijainen keino. Ulkoilun kielto varsinkin niin, että se sallittaisiin vain yhdessä asuville olisi todella eriarvoistava ja kova toimi.

Liikkuminen lisää ihmisen koronakestävyyttä monin tavoin. Ulkoilu, kävely, juoksu ja luonnossa liikkuminen edistävät monin tavoin ihmisten terveyttä ja henkistä hyvinvointia. Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Suomalaisista 1,2 miljoonaa asuu yksin ja yhdessä liikkumiseen on löydettävä myös yksinasuville terveysturvalliset mahdollisuudet.

Moni seniori tarvitsee ulkoiluun tueksi toisessa taloudessa asuvan ihmisen apua. Tämän vuoksi  liikkumista yhdessä ei pitäisi missään tapauksessa kategorisesti  rajoittaa samassa taloudessa asuvien oikeudeksi. Monelle esimerkiksi kerran viikossa ulkoilu kolmannen sektorin vapaaehtoisen auttajan tai ystävän kanssa saattaa olla viikon ainoa kontakti toiseen ihmisen.

Hallitus passitti epidemian alussa kategorisesti kaikki 70 vuotta täyttäneet hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevat seniorit neljän seinän sisälle. Tämä oli virhe, josta oikeuskansleri ja ihmisoikeusvaltuuskunta ovat vahvasti hallitusta moittineet. Nyt hallituksen on syytä ottaa vahvoista oikeusoppineiden  moitteista opiksi. Korona ei saa nitistää inhimillisyyttä.

Rajoitukset ovat muuttaneet kaikkien suomalaisten arkea. Erityisesti huolta on kannettu lasten ja nuorten tilanteesta sekä senioreista. Liikkumisrajoitukset ja varsinkin yhdessä ulkoilun kielto muiden kuin oman perheen kanssa osuisi taas rajulla tavalla heihin.

Moni lapsi ja nuori tapaa etäkoulun jälkeen ikätovereitaan turvallisesti ulkona liikkuen. Liikunta ja vuorovaikutus tukevat nuorten oppimista ja normaalia kasvua sekä kehitystä. Kaikille koti ei ole paras paikka. Muiden tapaaminen myös suojaa lapsia monin tavoin. Koronarajoituksissa tarvitaan ymmärrystä ihmisten arjesta ja hyvinvoinnista.

Koronaepidemia on terveyskriisin lisäksi myös mielenterveyden kriisi, joka on koetellut kaiken ikäisten suomalaisten henkistä jaksamista.

Epidemian pitkittyessä ihmisten kestävyys ja terveys ovat koetuksella. Moni seniori ja riskiryhmään kuulunut on ollut yksin kuukausikaupalla kodin seinien sisällä. Samoin on joutunut elämään  moni etäopetuksessa oleva nuori. Etätyössä olevat aikuiset ja uudenlaista arkea pyörittävät vanhemmat tarvitsevat ulkoilua. Ulkoilu on ollut kaiken ikäisille elintärkeä hengähdystauko ja voimavara josta ammennetaan henkistä jaksamista. Suomessa on moneen Euroopan maahan verrattuna mittavat mahdollisuudet pitää etäisyyttä ulkoillessa. Meillä on tilaa, metsiä ja puistoja. Tilaa löytyy hyvin myös Helsingissä.

On nähtävä, että raskaat rajoitukset ja koronan takia saamatta jäänet palvelut sekä apu voivat sairastuttaa enemmän, kuin itse korona.

Suomi on julistettu poikkeustilaan ja maan hallituksella poikkeuksellisen vahva valta toimia ja vastuu tiedottaa maan asioissa. Kaikilla rajoituksilla on myös haittavaikutuksia ja niitä on hallituksen avoimesti  punnittava ja perusteltava. Vaikutuksia on arvioitava tarkkaan varsinkin kun on kyse aivan keskeisten perusoikeuksien rajoittamisesta.

Maamme on pärjännyt koronaepidemian hallinnassa erityisesti siksi, että suomalaiset ovat noudattaneet kuuliaisesti koronaan liittyviä rajoituksia. Suomalaiset ymmärtävät rajoitustoimien kiristymisen, kun epidemiatilanne heikkenee. Jotta näin on jatkossakin, on rajoituksien oltava kohtuullisia ja ihmisiä yhdenvertaisesti sekä inhimillisesti kohtelevia.

Hallituksen on syytä ymmärtää, että mitkään rajoitteet eivät riitä, jos virusmuunnelmat saavat vapaasti vyöryä rajan yli ja jos rokotteiden saaminen viipyy. Isossa osassa Euroopan maita ja muissa Pohjoismaissa vaaditaan rajalla negatiivista koronatestiä. Suomessa hallitus ei ole vieläkään saanut asiaa kuntoon.

Raskasta työtä tekevä hoitohenkilöstö, kuten muutkin joukkoliikenteessä matkustavat joutuvat väistelemään maskittomana  matkustavia yskiviä  ihmisiä. Jäljellä on tekemättömiä toimia, joihin hallituksen on suunnattava ministeriöiden virkamiesten ja omat voimavaransa.

Ulkoilu on ihmisille henkireikä koronaepidemiassa ja sen pitää olla sallittu tietenkin terveysturvallisuutta noudattaen.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Laatimani lakialoite likaisen lumen mereen ja muihin vesistöihin kippaamisen kieltämisestä on lähetetty ympäristövaliokuntaan. Jätin lakialoitteen jo lokakuussa, mutta koronakiireiden vuoksi se pääsi eduskunnan käsittelyyn viiveellä.

Olen tyytyväinen, että aloitteeni ympäristösuojelulain muuttamisesta sai myönteisen vastaanoton lähetekeskustelussa ja toivon, että nyt asia etenee ripeästi. Itämeri on mittavista ponnisteluista huolimatta edelleen maailman saastuneimpia merialueita.

Saastuneen lumen kaataminen Itämereen on erityisesti Helsingin häpeätahra. Se aiheuttaa vahinkoa luonnolle ja ihmisille. Mereen lumen mukana kaadetut jätteet, roskat ja aineosat kulkeutuvat merivirtojen mukana laajalle. Mereen joutunut jäte, kuten mikromuovi ja raskasmetallit eivät häviä merestä ehkä koskaan. Pahimmillaan mikromuovia ja myrkyllisiä aineita päätyy ravintoketjun kautta lautasillemme.

Nykyisin lainsäädännössämme lumen kaataminen mereen on jätteen tai muun aineen mereen kaatamista koskevan kiellon ulkopuolella. Aloitteessani esitetään lumen mereen kaatamisen kieltämistä.

Lakialoitteessani esitetään, että vähäinen lumen kaataminen mereen jää kiellon ulkopuolelle. Rajauksella mahdollistetaan jatkossakin esimerkiksi yksityishenkilön omalla tai vapaa-ajan asunnolla lumikolan tai muun vastaavan välineen avulla tapahtuva puhtaan lumen kaataminen mereen.

Helsingin kaupunginvaltuusto on kokoomuksen aloitteesta linjannut jo vuonna 2019, että likaisen lumen kaatamisesta mereen on päästävä eroon. Ikävä kyllä saastuneen lumen mereen kippaaminen jatkuu.

Lakialoitteellani kiritän kaupunkia viipymättä löytämään asiaan ratkaisut. Lumen mereen kaatamisen tilalle on löydettävä ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto. Lumen maakaatopaikkojen löytyminen on varsin haastavaa Helsingissä, mutta se ei ole kestävä perustelu liata kotivesiämme ja merenrantojamme.

Lumen siirtämisen kulkuväyliltä tulee toteutua myös runsaslumisina talvina siten, ettei siitä aiheudu haittaa kaupungin asukkaille, infrastruktuurille tai luonnolle. Kansallisomaisuuttamme Itämerta ja vesistöjemme puhtautta on suojeltava kaikkina vuodenaikoina – likaisen lumen kaatamiselle mereen on saatava stoppi myös Helsingissä.

Linkki aloitteeseen: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Documents/LA_61+2020.pdf

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 5113033

On mahdotonta ymmärtää, miksi pääministeri Marin hyväksyy hallituksensa vanhusten kotihoitoa heikentävät toimet? Tämä on täysin päinvastaista mitä hallitusohjelmassa on sovittu ja luvattu.

Tuoreet uutiset kertovat karua kieltä vanhusten kotihoidon heikentyneestä tilanteesta. Olen huolissani siitä, että yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. Vaalikausi on puolessa välissä eikä luvattuja toimia ole tehty. Hallitus ei myöskään mittavasta rahojen käytöstä huolimatta ole varannut budjettikehykseensä määrärahoja kotihoidon merkittäviin parannuksiin. 

Kotihoidossa olevat vanhukset ovat yhä iäkkäämpiä ja usein muistisairaita. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja. Koronaepidemia on lisännyt entisestään uudenlaista avun tarvetta ja yksinäisyyttä.

On vakavaa, että hallitus on omilla toimillaan heikentänyt kotihoidon tilannetta. Hoitajamitoituksessa hallitus käänsi rumasti selän kotihoidon vanhuksille ja syvensi kotihoidon ahdinkoa entisestään. Sitovan mitoituksen säätäminen pelkästään ympärivuorokautiseen hoivaan heikentää kotihoidon tilannetta. Tämä vakava varoitus oli hallituksen omassa lakiesityksessä ja lähes kaikkien asiantuntijoiden lausunnoissa. Tästä piittaamatta toimet kotihoidon vaikean tilanteen helpottamiseksi ovat jääneet tekemättä. Kokoomus on edellyttänyt kaikkien ikäihmisten palveluiden parantamista ja kokonaisuudistusta vanhuspalvelulakiin. Uudistuksen valmistelu aloitettiin viime eduskuntakaudella mutta esitystä ei vielä näy eikä kuulu.

Lisäksi hallitus leikkasi kotitalousvähennystä, joka osui kipeästi senioreihin ja vaikeutti mahdollisuuksia hankkia välttämätöntä apua. Suureksi vahingoksi hallitus lakkautti valtakunnallisen Muistiohjelman, jonka tarkoitus on ollut kehittää muistisairaille ja heidän perheilleen apua ja tukea.

Valtaosa senioreista ei ole kotihoidon piirissä, vaan he hankkivat tarvitsevansa avun eri tavoin. Siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Tukea kotona asumiseen on lisättävä, eikä vähennettävä. Ihmisiä ei saa jättää yksin.

Kokoomus esitti kuluvaa vuotta koskevassa vaihtoehtobudjetissaan merkittävää lisäpanostusta vanhusten koti- ja omaishoitoon sekä muistisairaiden ihmisten palveluihin. Hallituspuolueet äänestivät esityksemme nurin ennen joulua. Esityksemme, joka olisi merkinnyt tuhatta uutta hoitajaa kotihoitoon.

Esitimme myös senioreille korotettua superkotitalousvähennystä. Asiasta tekemäni lakialoite on ollut eduskunnan käsittelyssä. Senioreiden superkotitalousvähennyksessä  verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Lue lisää aiheesta: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=8995

Kaiken lisäksi hallitus rakentaa maakuntauudistusta, jossa rahat kulutetaan hallintoon. Nämä eurot tarvittaisiin kipeästi ihmisten palveluihin ja hoitohenkilön työn pito- ja vetovoiman vahvistamiseen.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja


Saaristomeren ja koko Itämeren kannalta on elintärkeää, että ympäristöministeri Krista Mikkosta (vihr.) on hereillä ja ripeät toimet Itämeren ja erityisesti Saaristomeren pelastamiseksi ovat valmisteltu. Vesiensuojelun rahoituksen kohdentaminen on korjattava kevään kehysriihessä.

Ympäristöministeriö tiedotti joulun alla selvittävänsä vuoden 2021 aikana mahdollisuutta poistaa Saaristomeren kuormitus rehevöitymistä aiheuttavien ongelmakohteiden listalta. Moni on huolissaan, että vuosi selvitellään ja eduskuntakausi kuluu ilman uusia vaikuttavia tekoja.  Yhtälailla moni miettii, mikä ympäristöministeriä pidättelee? Keinot ja rahatkin ovat olemassa, puuttuu vain poliittinen tahto. Kevään kehysriihi on viimeisiä hetkiä nykyhallitukselta keskittää suojelutyöhön sovittu rahoitus Itämeren suojelun kannalta vaikuttavasti. Vesiensuojelun hankkeisiin on eduskuntakaudelle käytettävissä tuntuva summa, jopa 250 miljoonaa euroa.

On käsittämätöntä, miksi ympäristöministeri antaa rahoituksen valua satoihin pieniin ja siten vaikuttavuudeltaan vähäisiin hankkeisiin. Asiantuntijat aina MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ovat yhtä mieltä siitä, että voimavarat pitäisi keskittää muutamaan keskeiseen toimenpiteeseen niin, että muutos Itämeressä tapahtuu. Saaristomeren maatalous on Suomen ainoa jäljellä oleva ns. hot spot -kohde Itämeren suojelukomissio HELCOMin pahimpien kuormittajien listalla. Haasteena on erityisesti sikaloiden ja kanaloiden lannan prosessointi. Lanta on saatava kiertoon ylijäämäalueilta, mikä korvaisi osaltaan myös riippuvuutta tuontilannoitteista. 

Kokoomus on esittänyt toistuvasti toteuttavaksi ravinnekierron kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon niin vesistöjen puhtaus kuin biokaasun tuomat hyödyt. Tarvittava pohjatyö on jo valmiina, kun edellinen hallitus selvitti kokoomuksen aloitteesta keinoja orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämiseen. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka yhdistävät suomalaisen ruoantuotannon siihen, ettei ravinteita valuteta Saaristomereen. Kyse on viljelijöiden tukemisesta työssä, jonka jokainen suomalainen haluaa onnistuvan. Tahtotila on sama MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ja matkailualaan.

On yhtä yhtä tärkeää, että Saaristomeren kipsikäsittelylle saataisiin jatkorahoitus. Itämeren kestokyky on ollut koetuksella liian kauan. Ravinnekierron ohella tarvitaan kipsikäsittelyä, joka vähentää tutkitusti vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puoleen. Ympäristöministeriön hankkeessa Saaristomeren valuma-alueelle levitetään kipsiä, mutta nykyisellä vesiensuojelun tehostamisohjelmalla voidaan käsitellä vain noin kolmannes kipsikäsittelyyn soveltuvasta pinta-alasta. Peltojen kipsikäsittelylle on turvattava voimavarat koko ohjelman ajan ja myös sen jälkeen.

Maatalouden ympäristötukia on uudistettava vesiensuojelun kannalta vaikuttavimmaksi. Lantafosforin siirron ja kipsikäsittelyn tuki on sisällytettävä EU:n maatalouden tukijärjestelmään.
Itämeren puhtaus on tärkeä asia kaikille helsinkiläisille, koko Itämeren alueen hyvinvoinnille ja talousalueemme menestykselle. Yhteistyö yli maarajojen on välttämätöntä, sillä meri on yhteinen ja päästöt eivät kunnioita jäsenvaltioiden rajoja. Samalla meidän on sitkeästi jatkettava työtä, jotta löydämme kotimaassa   kustannustehokkaimmat keinot Itämeren suojeluun.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram