fbpx Siirry sisältöön

Nostin kyselytunnilla esille vahvan huoleni. Helsinki joutuu sote-uudistuksessa ryöstön kohteeksi. Helsingille luvattu erityisasema vääristyy sote-rahoituksen erityisleikkaukseksi. Tilalle saamme uutta hallintoa, uudet vaalit, maakuntaveron ja ison riskin palveluiden heikkenemiseen. Hallituksen sote on vaarassa kurjistaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä helsinkiläisten palvelut.

Koronan myötä on kaupungissamme entistäkin pidemmät jonot terveyskeskuksiin ja suun terveydenhuoltoon. HUS:n erikoissairaanhoidossa jonot ovat kuusinkertaistuneet. Ihmisten hoitoon pääsyn turvaamiseksi tarvitaan lisätoimia, mutta hallitus esittää helsinkiläisille leikkauksia. Kyselytunnilla kysyin miksi? Kysyin kuinka hallitus, kuinka helsinkiläiset ministerit ja kansanedustajat selittävät tämän jonossa odottaville kotikaupunkimme ihmisille?

Keskustelussa ministeri Kiuru antoi ymmärtää, että kaikki saavat lisää rahaa. Istuntosali kohahti. Tosiasiassa Helsingin rahoitusta leikataan mittavasti. Hallituksen maakuntauudistus pakottaa leikkaamaan helsinkiläisten palveluista yli 40 miljoonaa euroa. Esitys vastaa kokoluokaltaan 700 sote-ammattilaisen työmäärää.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Helsingin ei tarvitse liittyä osaksi muita maakuntia tai sote-alueita. Helsinki saa itse tuottaa palvelut. Tosin kaupunginvaltuutetut eivät saa enää päättää sote-palveluista. Tilalle tulee maakuntavaalit, joissa valitaan maakuntavaltuutetut, jotka päättävät sote-palveluista. Perusteluita sille, että tämä parantaisi palveluja ei ole.

Ikävä kyllä erityisasema näyttää tarkoittavan vain erityisasemaa maksaa enemmän. Samaa tarkoittaa tuleva maakuntavero: lisää veronkiristyksiä. Helsinkiläisten palveluihin tarkoitettua rahaa esitetään leikattavaksi kaksin käsin ja rajusti. Ensinnäkin Helsingissä sote-palveluissa asukaskohtainen rahoitus vähenisi jopa 13,5 prosenttia.

Toiseksi leikattaisiin Helsingin kaupungin toimintaan tarkoitettua muuta rahoitusta. Helsingille jäisi alle 5 prosenttia kuntaveron tuotosta, jolla on hoidettava mm. kaupunkimme toiminta, opetus-, kulttuuri-, vapaa-aika- ja liikuntapalvelut sekä maksettava investoinnit ja velat.

Kuultuamme asiantuntijoita johtamani Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan voimin teimme aloitteestani kirjallisen kysymyksen soten rahoituksen valuvioista. Valtavan kritiikkivyöryn myötä hallitus teki pienen korjausliikkeen, mutta ongelmat säilyivät.

On päivän selvää, että sote-uudistus heikentää toteutuessaan Helsingin elinkeinopolitiikan edellytyksiä, kilpailukykyä sekä mahdollisuuksia investoida kestävään kasvuun. Turmiolliset vaikutukset ulottuvat tätä kautta merkittävästi koko kansantalouteen.

Helsingiltä ja Uudeltamaalta yhteensä on edelleen lähdössä sote- rahoitusta yli 300 miljoonaa euroa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Leikkauksesta HUS:n osuus olisi ainakin 100 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi noin 1500 henkilötyövuoden vähentämistä HUS:n erikoissairaanhoidosta. On päivän selvää, että esitys on kestämätön. Rahoituksen rapautuminen olisi isku yhdenvertaiselle erikoissairaanhoidolle. Leikkaus näkyisi välittömästi potilaille hoitojonoina.

Yhä useampi ottaa terveysvakuutuksen, kun julkiseen terveydenhoitoon ei pääse. Moni joutuu turvautumaan yksityiseen terveydenhuoltoon. Kaikilla siihen ei ole mahdollisuutta. Tämä on yhdenvertaisen terveyspolitiikan irvikuva.

Maan hallituksen, eduskunnan ja Helsingin on kaikin tavoin tehtävä toimia, etteivät ihmiset jää ilman palveluja. Hallituksen on syytä ottaa opiksi kaatuneista sote-esityksistä ja keskittyä maakuntahallinnon, -veron ja -vaalien sijaan toimiin, joilla turvataan verovaroin järjestetyt yhdenvertaiset palvelut.

Julkaisimme tänään Jonoista hoitoon! Kokoomuksen keskustelualoitteen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi. Siinä vastataan, miten ihmisten näkökulmasta saadaan nykyistä paremmat palvelut. Mallin, joka ei romuta kuntia eikä kurjista kaupunkeja. Turvaisimme vahvat järjestäjät ilman maakuntia. Antaisimme ihmisten vaikuttaa omiin palveluihin. Pitäisimme huolta sote-ammattilaisten osaamisesta ja hyvinvoinnista.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Palkasta ja eläkkeestä pitäisi jäädä ihmisille käteen euroja niin, että siitä riittää muuhunkin kuin aivan välttämättömään. Kotitalousvähennys lisää ihmisten ostovoimaa. Sen avulla useammalla suomalaisella on varaa ostaa arkea helpottavia palveluja.

Kotitalousvähennys tuo perheiden arkeen sujuvuutta, lisää työtä, yrittäjyyttä ja verotuloja sekä kitkee harmaata taloutta. Hallituksen tekemä leikkaus kotitalousvähennykseen oli iso virhe, joka kutisti ostovoimaa entisestään. Leikkaus kiristää kotitalouksien verotusta lähes 100 miljoonalla eurolla.

On vakavaa, että maan hallitus, ei näytä täysin ymmärtävän, että Suomeen on luotava uutta työtä ja yrittäjyyttä. Koronaepidemian kutistaessa taloutta ja kuormittaessa ihmisten arkea on kotitalousvähennyksen korottaminen ja uudistaminen viisas täsmätoimi.

Eduskuntaryhmämme ehdottaa, että kotitalousvähennystä nostetaan nykyisestä 40 prosentista 60 prosenttiin, 100 euron omavastuurajasta luovutaan ja vähennyksen kattoa korotetaan 5 000 euroon saakka. Näin yhä useampi suomalainen voisi hankkia arkeansa helpottavia palveluja.

Kotitalousvähennyksen käyttäjistä 40 prosenttia on senioreita. Hallituksen tekemä leikkaus kolahti erityisen kipeästi eläkeläisten kukkaroon ja arkeen. Eläkeläisten mahdollisuutta saada apua kotiin on lisättävä, ei vähennettävä.

Ikäihmisten asumista omassa kodissaan on tuettava niin pitkään kuin se on ihmisen oma toive ja turvallista. Esitämme senioreiden superkotitalousvähennystä, yli 75-vuotiaille 70 prosentin kotitalousvähennystä arjen tueksi.

Palvelujen ostoon esitämme enintään 1 200 euron vuosittaista tukea eläkeläisille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Pienituloisille eläkeläisille supervähennys olisi suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä, joka loisi nykyistä paremman mahdollisuuden tulotasosta riippumatta hankkia palveluita tukemaan itsenäistä asumista ja omannäköistä elämää.

Supervähennys olisi lisäturva myös omaishoitajalle, joista moni on jäänyt koronan myötä yksin ilman apua. Ikäsyrjinnän kitkemisessä on kyse myös siitä, että palveluiden kehittämisessä ymmärretään, että seniorit ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa oleva joukko ihmisiä.

Superkotitalousvähennys perustuu Sitran vuonna 2015 julkaisemaan Kotitalousvähennys arjen tukena – raporttiin. Malli on Sitran laskelmien mukaan kustannusneutraali valtiontaloudelle sen tuomien lisäverotulojen takia. Lisäksi kotiin ostetut, itsevalitut palvelut vähentävät ja siirtävät useimmiten muiden raskaimpien palveluiden käyttöä.

Esittelin viime viikolla eduskunnassa kotitalousvähennystä uudistavan lakialoitteeni. Esitys on hallituksen käytettävissä. Nostin kotitalousvähennyksen esille taas kerran myös kyselytunnilla. 

Viime torstaina kyselytunnilla kysyin pääministeri Marinilta, miksi hallitus on leikannut kotitalousvähennystä? Olen samaa kysynyt toistuvasti. Tähän asti vastaukset ovat olleet hyvin kielteisiä, mitä ei voi kuin ihmetellä. 

Työn verotuksen keventäminen ja kotitalousvähennyksen nostaminen olisivat erinomaisia keinoja lisätä erityisesti koulutettujen naisten työn tarjontaa ja luoda uusia työpaikkoja palvelualoille.

Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan naiset tekevät Suomessa päivittäin tunnin enemmän kotitöitä kuin miehet. EVA:n tuoreen arvion mukaan kotitöiden epätasainen jakautuminen ja Suomen korkea verotus heikentävät naisten urakehitystä ja tulotasoa. Arjen helpottaminen hankkimalla kotiin palveluja on Suomessa kireän verotuksen takia kallista ja vain harvojen ulottuvilla.

Ruotsissa demarivetoinen hallitus toteutti juuri kolmen miljardin euron verokevennykset. Lisäksi kotitalousvähennys nostetaan noin 7 000 euroon.

Vähennyksen kasvattamisen odotetaan elvyttävän Ruotsin taloutta tekemällä entistä useammasta kotitaloudesta työllistäjiä. Samaan aikaan toteutetut veronkevennykset parantavat kotitalouksien ostovoimaa ja tuovat lisää aktiivisuutta koronan runtelemaan talouteen.

Mikä vaikutus sillä voisikaan olla ruuhkavuosiin ja ihmisten arkeen, jos mahdollisuus hankkia kotiin palveluja olisi yhä useamman ulottuvilla! Palvelujen ostaminen tavaran sijaan on myös ilmastokestävä suunta ja viisas koronaelvytystoimi.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033. 

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

kolmen nuoren äiti

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

STänään oli ilon päivä. Vihdoin saimme eduskunnan keskusteluun lakivaliokunnan mietinnön kansalaisaloitteesta tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämisestä.

Lämmin kiitos kansalaisaloitteen tekijöille ja tukijoille. Kiitos lakiavaliokunnan ansiokkaalle työlle.

Kansalaisaloitteessa ehdotetaan tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävää omaa lakia, joka kattaisi kaikenikäiset tytöt ja naiset sekä ulkomailla tehdyt silpomiset. Aloitteen perustelujen mukaan silpomisen kieltävä erillislaki vahvistaisi viestiä siitä, että käytäntöä ei virallisesti hyväksytä Suomessa. Erillislaki toimisi selkeämpänä työkaluna niille tahoille, jotka tekevät ehkäisevää työtä ja toimisi ajurina asennemuutostyölle.

Mikäli eduskunta hyväksyy lausuman, tarkoittaa se käytännössä kansalaisaloitteen tavoitteen hyväksymistä: silpominen säädetään rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin.

Tyttöjen sukuelinten silpominen on brutaali rikos ja ihmisoikeusloukkaus. Suomi on  viimeinen Pohjoismaa, joka ei ole erilliskriminalisoinut tyttöjen ja naisten silpomista. Kannatan vahvasti lakivaliokunnan esitystä, että hallitus tuo tämän eduskuntakauden aikana käsiteltäväksemme esityksen rikoslain muutoksesta.

THL:n mukaan Suomessa silpomista harjoittavista maista lähtöisin olevia naisia ja tyttöjä arvioidaan olevan noin 38 000 ja heistä noin 10 000 arvioidaan läpikäyneen silpomisen. Suomessa silpomisvaarassa arvioidaan olevan noin 650 tyttöä, jos laskenta perustuu sille lähtökohdalle, ettei ketään Suomessa syntynyttä tyttöä enää silvota. Jos lähtökohta on, ettei silpomisperinne katkea maahanmuuton jälkeen, arvio riskissä olevien tyttöjen lukumäärästä on noin 3 0 80.

Silpomisen vastaisessa työssä tarvitaan yhtä lailla ennaltaehkäiseviä toimia. Maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen, ammattilaiset sekä viranomaisten yhteistyö ja vuoropuhelu on varmistettava.

Lakivaliokunnan kuulemisissa kävi ilmi, että nyt ongelmana on, ettei tyttöjen sukuelinten silpomisesta tehdä poliisille rikosilmoituksia, jolloin niitä ei päästä tutkimaan rikosepäilynä. Lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuuden osalta on vuorostaan arvioitu, ettei ilmoitusvelvollisuutta tunneta riittävän hyvin tai että viranomaiset ovat hyvin varovaisia tekemään ilmoituksia näistä asioita.

Ammattilaiset tarvitsevat lisäkoulutusta silpomisuhassa olevien tyttöjen tunnistamiseksi ja auttamiseksi. Ehdotin eduskuntapuheessani, että eduskunta hyväksyisi yhdessä lakivaliokunnan ehdotuksen ja otettaisi askeleen kohti maailmaa, jossa jokaisen tytön ja naisen oikeus päättää omasta kehostaan ja tulevaisuudestaan toteutuu.

Teimme viime syksynä yhdessä edustaja Sofia Vikman kanssa lakialoitteet tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen erilliskriminalisoinnista sekä ennaltaehkäisemisen tehostamisesta. Valmistelimme aloitteet vauhdittaaksemme asian etenemistä.

Lakialoitteet ovat nopeasti toimeenpantavissa oleva tapa toteuttaa lakivaliokunnan edellyttämä muutos.

Lakialoitteessa ehdotetaan uusia pykäliä selkeyttämään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulujen velvollisuutta ilmoittaa poliisille ja lastensuojelulle, kun havaitsevat mahdollisia silpomistapauksia tai epäilevät, että nuorella on riski joutua silpomisen uhriksi. Nämä aloitteet ovat hallituksen käytettävissä.

Tutkimusten mukaan tyttöjen sukuelinten silpomista koskeva erillissääntely ei ole toiminut vain pelotteena, vaan myös yllykkeenä väkivaltaisen perinteen lopettamiselle.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Helsingin kaupunki siirtää kouluista terveydenhoitajia jäljittämään  koronaa.  Helsinki tiedotti tänään koululaisten vanhemmille, että lähiviikkoina kouluissa ei ole terveydenhoitajaa paikalla kaikkina niinä päivinä kuin normaalitilanteessa. Tämä on todella huolestuttavaa lasten ja nuorten kannalta. Etäopetus, koronaepidemia  ja monet syyt ovat lisänneet entisestään tuen ja myös terveyden huollon tarvetta lapsille ja  nuorille.

Kouluterveydenhoitaja on tutkitusti henkilö, jolle nuoret uskaltavat kertoa vaikeitakin asioita. On tärkeää, että asioista voi kertoa ajoissa. Toimivasta kouluterveydenhuollosta on huolehdittava myös ja erityisesti koronaepidemian aikana.

Ensimmäisen aallon aikana THL varoitti syntyneistä  puutteista nuorten rokotuksissa ja terveystarkastuksen toteutumisessa. Toivottavasti samaa ei olla toistamassa. Helsinki tiedottaa, että suunnitellut rokotukset saattavat viivästyä, ja osa terveystarkastuksista voi siirtyä myöhäisempään ajankohtaan.

Vieläkin suurempi huoli on siitä, että lasten ja nuorten on jo aiemmin ollut vaikea saada aikuisen aikaa ongelmien painaessa. Nyt tilanne vaikeutuu.

Kansainväliset kokemukset osoittavat, että koronan vuoksi vaikeutunut palveluiden saanti voi sairastuttaa enemmän kuin korona itse. On välttämätöntä, että jäljitystyöhän haetaan mahdollisimman pian muita toimijoita kuin koulujen terveydenhoitajat, joita kaikki lapset ja nuoret tarvitsevat. Toimivasta kouluterveydenhuollosta on huolehdittava myös ja erityisesti koronaepidemian aikana.

Terveydenhoitajan ollessa poissa koulusta, voi oppilaan muissa kuin koronaa koskevissa terveysasioissa olla yhteydessä omalle terveysasemalle.

Jos oppilaalla ilmenee koronavirustaudille tyypillisiä oireita (kuume, yskä, päänsärky, pahoinvointi, ripuli, lihaskipu, kurkkukipu, nuha, hengenahdistus ja haju- tai makuaistin menetys), tulee hakeutua koronavirustestiin.

Alle 16-vuotiaalle voi tehdä ajanvarauspyynnön terveysasemien chatbotissa www.hel.fi/terveysasemat.

Helsinkiläiset aikuiset ja yli 16-vuotiaat nuoret, joilla on omat pankkitunnukset, voivat varata ajan koronavirustestiin tekemällä Korona-oirearvion verkossa osoitteessa omaolo.fi.

Ajan voi varata myös puhelimitse koronavirusneuvonnasta p. 09 310 10024 (päivittäin klo 8–18). 

Julkaistu: 23.9.2020 kokoomuksen verkostojen blogissa

Omannäköisen hyvän elämän edellytysten luominen jokaiselle ihmiselle on kokoomuslaisen hyvinvointipolitiikan perusta. Elinajan pidentyessä ja pitkäikäisyyden yleistyessä yhä useampi kansalainen on terve ja toimintakykyinen vuosikymmeniä eläkkeelle siirtymisensä jälkeen. 

Siksi hyvinvointipalveluiden kehittämisessä on oltava lähtökohtana nykyistä vahvemmin ihmisten erilaiset tarpeet.

Kotitalousvähennys on ollut monelle seniorille toimiva tuki arjessa tarvittavien palveluiden hankkimiseksi. Kotitalousvähennyksen käyttäjistä yli 40 prosenttia on eläkeläisiä. Kotitalousvähennyksellä ihminen voi itse valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin.

Eduskuntaryhmämme on esittänyt nykyisen hallituksen tekemän kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja vähennyksen tuplaamista. Lisäksi esitämme senioreille tarkoitettua korotettua kotitalousvähennystä. Olen tehnyt asiasta lakialoitteen ja nimennyt vähennyksen senioreiden superkotitalousvähennykseksi.

Senioreiden superkotitalousmallissa verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä.

Mallia on valmistellut Sitra. Heidän esityksessään supervähennys suunnattiin yli 75- vuotiaille. Mallin taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.

Esimerkiksi 40 euron tuntitaksalla kotipalvelun hinta olisi hallituksen mallilla 27 euroa ja kokoomuksen mallilla 12 euroa tunti. Senioreiden superkotitalousvähennys toisi nykyistä paremman mahdollisuuden tukea senioreiden kotona asumista, hyvää arkea ja itsemääräämisoikeutta. Mallista voisivat hyötyä kaikki yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. On selvää, että lain valmistelussa Sitran esittämää ikärajaa on syytä arvioida.

Uudistus vauhdittaisi ihmisten paremman arjen lisäksi yrittäjyyttä ja toisi uusia työpaikkoja sekä verotuloja. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen on tärkeää aina kun se on turvallista ja ihmisen oman tahdon mukaista.

Hallituksen on tärkeää kuulla myös eläkeläisjärjestöjä asiassa.

Vastaanotin viime syksynä kokoomuksen puolesta Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kaikille eduskuntaryhmille luovuttaman kannanoton. Kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, vaativat kotitalousvähennyksen leikkaamisen perumista ja yli 75-vuotiaille korotettua vähennystä tukemaan itsenäistä selviytymistä kotona.

Koronaepidemian takia etenkin ja jo pidempiaikaisen tutkimusnäytön perusteella kuntoutuksen ja liikunnan edistämiseen tarvitaan uusia keinoja. Tehokas toimenpide on laajentaa kotitalousvähennys koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayrityksien sekä ammatinharjoittajayrittäjien tuottamaa lääkinnällistä kotikuntoutusta sekä liikunnan ohjausta.

Kun kerran siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei sitten omasta kunnosta huolehtiminen. Usein sairauden tai kivun takia on hyvä saada tukea ja neuvoja sopivaan tapaan aloittaa liikunta. Liikunta on usein parasta lääkettä.

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista vain yksi kolmasosa johtuu vanhenemista ja kaksi kolmasosaa liikunnan puutteesta. Liikunta on tärkeää kaikenikäisille. Ikääntyville liikunta on elintärkeää.

Liikunta on siitä uskomaton asia, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Kaiken ikäisten voima- ja tasapaino paranevat harjoittelulla.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Seniorifoorumin puheenjohtaja, kansanedustaja, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja sekä terveydenhuollon maisteri

Ruotsissa työllisyysaste on paljon parempi eikä ihme. Ruotsissa sosiaalidemokraatit edistävät työlinjaa päin vastoin kuin Marinin vasemmistovihreä hallitus, joka käynnisti vastuuttoman työllisyystoimien lykkäyslinjansa jo ennen koronaepidemiaa.

Ruotsi nostaa kotitalousvähennyksen 7000 euroon, sen sijaan Rinteen hallitus leikkasi sitä lähes ensitöikseen. Asiantuntijoiden mukaan se vähensi ainakin 5000 työllistä vuositasolla. Kotitalousvähennys on työllistänyt erityisesti pieniä yrityksiä ja vahvistanut kotitalouspalvelualan syntyä.

Kotitalousvähennys on muutenkin laajemmin käytössä Ruotsissa. Osana työllisyystoimia pääministeri Marinin hallituksen pitäisi edes perua tekemänsä leikkaus. Eduskuntaryhmämme on toistuvasti esittänyt nykyisen hallituksen tekemän kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja vähennyksen tuplaamista. Lisäksi esitämme senioreille tarkoitettua korotettua kotitalousvähennystä.

Lisäksi olen esittänyt kotitalousvähennyksen laajentamista kotikuntoutukseen. Kun kerran siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei sitten omasta kunnosta huolehtiminen. Usein sairauden tai kivun takia on hyvä saada tukea ja neuvoja sopivaan tapaan aloittaa liikunta. Liikunta on usein parasta lääkettä.

Kehotan pääministeri Marinia ottamaan mallia Ruotsalaista sosiaalidemokraateista. He ymmärtävät, että itseään ei voi tukastaan nostaa talouden taantumasta. Pelkkä velkarahalla julkisten menojen kasvattaminen ei pelasta Suomea. Talouden pyörien liikkeelle saamiseksi tarvitaan myös yksityistä kulutusta ja yksityisiä investointeja. Ennen kaikkea tarvitaan rakenteellisia toimia, joilla kestävästi nostetaan työllisten määrää.

Hallituksen kotitalousvähennykseen tekemä leikkaus ja vahva ideologinen kielteinen asenne on rajussa ristiriidassa pääministeri Marinin hallitusohjelman lupausten kanssa parantaa ihmisten arkea, palveluja ja ostovoimaa. Kotitalousvähennys on tuonut uusia työpaikkoja, yrityksiä ja kitkenyt harmaata taloutta, helpottanut erilaisten perheiden arkea ja ylikireätä verotustamme.

On mahdoton ymmärtää, miksi työtä ja sujuvaa arkea ihmisille tuova kotitalousvähennys on niin vastenmielinen koko vasemmistovihreälle hallitukselle?

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu Sairaanhoitajaliiton blogissa 23.9.2020

Eduskunnan työ jatkuu koronan varjossa. Syksyn tärkeimpiä asioita ovat Suomen nostaminen koronan tuomasta taantumasta ja terveyspalveluiden toimivuuden varmistaminen. Terveydenhuoltomme perusta on korkeassa osaamisessa ja osaajissa, jotka palvelut tekevät. WHO:n julistamana sairaanhoitajien ja kätilöiden vuonna on tärkeää muistuttaa siitä, että sairaanhoitajiin panostaminen on sijoitus, joka näkyy väestön parempana terveytenä. 

Tänä vuonna 95 vuotta täyttävä Sairaanhoitajaliitto on tehnyt ansiokasta työtä tekemällä näkyväksi sairaanhoitajien työn merkitystä. Kiitos Sairaanhoitajaliitolle hienosta työstä ja tiiviistä yhteistyöstä meidän hoitajataustaisten kansanedustajien kanssa.

Jotta tulevaisuudessakin Helsingissä ja Uudellamaalla olisi riittävästi ammattitaitoisia hoitotyön asiantuntijoita, johtajia ja opettajia on terveystieteen maisterin koulutus käynnistettävä uudelleen Helsingin yliopistossa. Oli karvas pettymys, että Helsingin yliopiston anomus tutkinnonanto-oikeudelle terveystieteiden maisterin tutkintoon hylättiin jälleen tänä kesänä ministeriössä.

Helsingin yliopisto on toistamiseen esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle tutkinnonanto-oikeuden myöntämistä terveystieteiden maisterintutkintoon. Vuosien varrella olemme urakoineet asian eteen yhdessä Helsingin yliopiston, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Tehy:n ja Sairaanhoitajaliiton kanssa. Jätin ministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen Helsingin yliopiston terveystieteiden koulutusvastuuesityksen hylkäämisen perusteista jatkotyöskentelymme tueksi. Periksi ei anneta.

Helsingin yliopiston terveydenhuollon maisterin koulutus lakkautettiin 1990-luvun lopussa. Jo silloin oli tiedossa, että päätös aiheuttaa ongelmia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. 

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uhkaa pula pätevistä johtajista ja asiantuntijoista erityisesti Uudenmaan alueella. Alueen nykyisistä yli- ja osastonhoitajista iso osa on lähellä eläkeikää. Merkittävä osa Suomen terveydenhuollon yliopistollista maisterintutkintoa edellyttävistä työpaikoista sijaitsee laajalla metropolialueella, jossa työskentelee yli neljännes maan koko hoitohenkilökunnasta. On sekä yhteiskunnan että opiskelijoiden voimavarojen tuhlausta, että helsinkiläiset ja uusimaalaiset terveydenhuollon ammattilaiset joutuvat hakemaan jatkokoulutusta matkojen takaa.

Metropolialueen merkitys on ratkaiseva koko Suomen menestymisen kannalta, mikä tulee ottaa huomioon myös alueen terveystieteiden koulutustarjonnassa. Tällä hetkellä Suomessa HYKS:n erityisvastuualue on ainoa erityisvastuualueista, joissa ei ole tarjolla terveystieteiden maisterikoulutusta.

Kasvaviin ja moninaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen asettaa hoitotyön johdolle ja asiantuntijoille uusia osaamisvaatimuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle asetetut tavoitteet saavutetaan vain laadukkaalla johtamisella ja asiantuntijuudella. Hyvä johtaminen ja hoitotyön urapolut ovat myös ydin edellytys sote-alan houkuttelevuuden lisäämisessä. 

Tarvitsemme enemmän tutkimusta ratkaisemaan sote-alan monimutkaisia ongelmia ja edistämään hoidon vaikuttavuutta. Yliopistotasoinen terveydenhuollon tutkimuksen rahoitus on ollut vuosikausia jatkuvassa laskussa riippumatta hallituksesta ja ministeristä. Valtiovarainvaliokunnassa olen vuosittain neuvotellut lisärahaa yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen ja parhaimmillaan olemme saavuttaneet merkittäviäkin lisäyksiä. Saimme myös hoitajataustaisten edustajien yhteistyöllä oman kohdan budjettiin Hoitotyön tutkimussäätiö Hotukselle. Haluamme yhteistyössä edistää näyttöön perustuvan toimintaa  ja kehittämistä hoitotyössä. Nyt on aika saada tutkimusrahat kasvusuuntaan.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita.

Pidetään yhteyttä!

Sari Sarkomaa, helsinkiläinen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

Uutinen inhimillistä ja osaavaa saattohoitotyötä tekevän Terhokodin yt- neuvotteluista ja epävarmasta tulevaisuudesta on vakava. Terhokodissa tehdään mittaamattoman tärkeää työtä kuolemansairaiden ihmisten ja heidän omaistensa kuoleman kohtaamisen helpottamiseksi. Niin, että arvokas kuolema olisi mahdollista. Terhokodin työn jatkuminen on varmistettava.

Vaativan erityistason saattohoidon palvelun järjestämisvastuu keskitettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille (HUS) vuonna 2015. Sen jälkeen HUS on hankkinut saattohoitopalvelut Terhokodilta pääkaupunkiseudun kuntien puolesta. Monen tekijän summa on vaikuttanut siihen, että Terhokodin käyttöaste on pienentynyt.

Terhokodin, kuntien ja HUS:n kesken on sovittu selvitettäväksi vaativan tason saattohoitopalveluiden järjestäminen HUS:n alueella ja sen osana myös Terhokodin toiminta. Selvitys valmistuu lokakuun loppuun mennessä. 

Selvityksen lopputulemana on saatava Terhokodin toiminnan kestävästi turvaavat askeleet. Ratkaisun on oltava sellainen, että Terhokoti voi jatkaa hyvää työtään edelläkävijänä, yhteistyökumppanina, itsenäisenä ja arvokkaana saattohoidon toteuttajana ja kehittäjänä. Terhokodin on voitava jatkaa inhimillisenä kodinomaisena yksikkönä, jossa myös koko perhe saa tukea.

Terhokodin olemassaolon ajan saattohoito on merkittävästi kehittynyt. Terhokoti on ollut tässä työssä keskeinen toimija. Työtä on paljon tehtävänä ja sen on jatkuttava. Ihmisarvoa kunnioittavan ja lempeän elämän loppuvaiheen saattohoidon ja kivun hoidon saatavuudessa on maassamme edelleen isoja eroja. 

Yliopistossa opiskeluaikoina tein yövuorossa työtä vanhusten pitkäaikaishoidon osastolla, jossa myös nuorena hoitajana sain ensimmäiset kosketukset kuolevan ihmisen hoitoon. Yksin jääminen ja sen tuoma turvattomuus on yksi suurimpia vanhusten ja huolenaiheita.

Monet yöt valvoin elämän viime hetkiä elävän ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut hyvän saattohoidon puolesta puhuja ja edistäjä. Hyvään saattohoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmisille silloin kun hän sitä tarvitsee.

Sain kunnian olla juhlapuhujana vuonna 2018 Terhokodin 30-vuotisjuhlissa. Silloin painotin, että saattohoitokotien perhekeskeinen toimintakulttuuri on oltava keskeinen osa vaativaa saattohoitoa nyt ja tulevaisuudessa. Pidän välttämättömänä, että saattohoitokotien asemaa vahvistetaan osana saattohoidon kehitystyötä. 

Laadukasta saattohoitoa on oltava saatavilla yhdenvertaisesti ihmisen tarpeen mukaan. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa saattohoitopaikkaan. On välttämätöntä löytää ratkaisu, jolla turvataan Terhokodin toiminta saattohoidon tarjoajana, kehittäjänä ja suunnannäyttäjänä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Terveydenhuollon maisteri 

Tänään alkaneesta hallituksen budjettiriihestä on saatava merkittäviä päätöksiä työllisyys- ja ilmastotoimista sekä suomalaisen osaamisen vahvistamisesta. Huonolta kuitenkin näyttää. On käsittämätöntä, että hallitus on jäänyt köllöttelemään keskusteluun 30 000 uuden työpaikan näkymästä, kun viimeisimpien lukujen mukaan työttömiä työnhakijoita on yli 400 000. Kyse on isosta mittakaavavirheestä. 

Keinoja työllisyyden vahvistamiseksi kyllä on, mutta hallitukselta on puuttunut tahtoa niiden toteuttamiseen. Kokoomus julkaisi elokuussa uudistuskokonaisuuden, jolla työtä tekevien määrä voisi kasvaa jopa 120 000 henkilöllä. Hallituksen tavoite 30 000 työpaikasta on täysin riittämätön ja jättää työtä vailla olevien hädän kylmästi syrjään.

Päätöksiä lykättiin jo ennen koronaa. Pääministeri Marin on jatkanut Rinteen pääministerinä luomaa lykkäyslinjaa. 

Huolta lisää se, että keskustan uusi puheenjohtaja Ministeri Saarikko on huolestuttavasti kallellaan pääministeri Marinin löperön työllisyyspolitiikan suuntaan. Keskustan aiempi puheenjohtaja Katri Kulmuni linjasi tiukasti, että päätöksiä ei voi enää juosta karkuun. Kulmuni on vaatinut jatkuvasti, tosin ilman vaikutusta, hallitukselta toimia työllisyysasteen nostamiseksi.

Rakenteellisten työllisyystoimien lykkäyslinja on vastuuton ja jäätävän kylmää politiikkaa. Mitä pidemmälle päätöksiä lykätään, sitä useampi ihminen on ilman työtä ja kuntien vaikeudet järjestää hyvinvointipalveluja rapautuvat. Hallituksen olisi kuultava erityisesti tutkijoiden hätähuuto nuorten puolesta. Tekemättömyys työllisyystoimissa on aiheuttamassa kadotetun sukupolven. Yhä useampi on jäämässä yhteiskunnan ulkopuolelle.

Me kokoomuslaiset emme puhu uusista työpaikoista vain siksi, että maassa olisi riittävästi veronmaksajia. Vaadimme työllisyyttä vahvistavia uudistuksia, koska jokainen työikäinen ja työkykyinen suomalainen ansaitsee mahdollisuuden toteuttaa unelmiaan ja tulla toimeen omalla työllään. Koronasta ei saa tehdä tekosyytä jatkaa päätösten lykkäämistä, vaan päinvastoin. Tekojen aika on nyt!

Kokoomus odottaa budjettiriihestä myös vahvoja panostuksia koulutukseen sekä tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.

Kokoomus on jo pitkään esittänyt korkeakoulujen pääomittamista miljardilla eurolla. Tämän lisäksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia on nostettava joka vuosi 100 miljoonalla eurolla vuosikymmenen loppuun. Panostuksia tarvitaan myös koko koulupolkuun aina varhaiskasvatuksesta alkaen. Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin siemenet ovat suomalaisessa osaamisessa ja innovaatioissa.

Tekemättömyys ja päätösten lykkääminen leimaavat työllisyyspäätösten lisäksi myös hallituksen ilmasto- ja ympäristötoimia. Budjettiriihessä on saatava päätökset ainakin turpeen tulevaisuudesta ja sen verotukien asteittaisesta poistamisesta. Kokoomus lopettaisi lainsäädännöllä turpeen merkittävän energiakäytön vuoteen 2032 mennessä. Toivon hallitukselta lisätoimia myös Itämeren ja etenkin Saaristomeren pelastamiseksi.

Hallitus julistaa kovaan ääneen olevansa ilmastohallitus, jolla on jopa historian ensimmäinen ilmastoministeri. Missä tämä näkyy? Hallitus on luvannut, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Se ei tapahdu itsekseen.

Suomen on onnistuttava yhdistämään pienenevät päästöt ja kestävä talouskasvu, jossa työtä on ja sitä kannattaa tehdä ja teettää. Emme voi jättää tuleville sukupolville kohtuutonta velkavuorta, romutettua hyvinvointiyhteiskuntaa emmekä elinkelvotonta ympäristöä.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

kolmen nuoren äiti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Pääministerin Marinin ( sd.) hallituksen on syytä kuulla ihmisten hätä ja etsiä budjettiriihessä kestäviä ratkaisuja turvaamaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta. Toimia tarvitaan yhtälailla muiden järjestöjen toimintamahdollisuuksien turvaamiseen.

Budjettiesityksessä olevan historiallisen suuri järjestöjen rahojen leikkausesitys on vaarassa murentaa järjestöjen toiminnan pohjaa. Valtiovarainministeriön vuoden 2021 budjettiesityksessä esitetään sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikattavaksi ensi vuonna 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia kuluvaan vuoteen verrattuna.

Järjestöt tekevät mittaamattoman arvokasta työtä, jota yhteiskunnalla ei ole varaa menettää, eikä myöskään mahdollisuutta paikata.

Toteutuessaan leikkaukset vaikuttaisivat merkittävällä tavalla monien, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai muuten tukea ja apua tarvitsevien ihmisten elämään. Koronan ensimmäisen aallon aikana julkisen sektorin palveluiden sulkeminen esimerkiksi muistisairaiden perheiden osalta jätti omaishoitajat yksin. Järjestöjen tarjoama vertaistuki oli koronakevään aikana monelle ainoa tuki.

Määrärahojen leikkaus ja mahdollinen koronan toinen aalto huolestuttaa montaa järjestöjen tarjoaman vertaustuen varassa elävää ihmistä. Nyt on aika vahvistaa tukea ja auttamisen tapoja, ei vähentää sitä.

Muistutan  hallitusta, että vielä keväällä koronakriisin aikaan sosiaali- ja terveysministeriö vetosi järjestöihin, jotta ne toimisivat ihmisten auttamiseksi miettimättä toimintansa sopeuttamista. Tähän vetoomukseen nähden esitetyt leikkaukset antavat täysin päinvastaisen viestin. Lisäksi järjestöjen rahoituksen leikkuri on räikeässä ristiriidassa Marinin hallitusohjelman kanssa, jossa tavoitellaan vahvempaa kansalaisyhteiskuntaa ja järjestöjen toiminnan autonomisuutta.

Uhka rahoituksen merkittävästä leikkaamisesta aiheuttaa järjestöjen henkilöstössä huolta työpaikoista ja toiminnan jatkuvuudesta. Koronakevään epävarmuuden jälkeen monen jaksaminen on muutenkin kovilla.

Järjestöjen kanssa on keskusteltava rahoituksen tulevaisuudesta. Siihen tarvitaan suunnitelmallisuutta, ei näin suuria äkkiliikkeitä. Erityisen huolestuttavaa on, että rahoitusleikkaukset kohdistuvat voimakkaimmin pitkäjänteiseen perusrahoitukseen.

Tein kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta ja toimintaedellytysten turvaamisestavauhdittaakseni hallitusta ottamaan budjettiriihessä huomioon järjestöjen mittaamattoman arvokas työ.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram