Kategoria: Blogi

Blogi 22.4.2026

Suomalaisten lasten ja nuorten lukutaito on heikentynyt ja eriytynyt. Joka viides peruskoulusta valmistuva jää lukutaidossa alle tyydyttävän tason. Tilanne on hälyttävä. Sujuva lukutaito on kaiken oppimisen, tasa-arvon ja elinikäisen kehittymisen perusta. Keskeinen syy lukutaidon heikkenemiseen on lukemisen väheneminen. Pikaviestit, sirpaleiset tekstipätkät ja sosiaalisen median sisällöt eivät vahvista lukutaitoa. Lukutaito karttuu vain lukemalla pitkäjänteisesti laajempia tekstikokonaisuuksia. Lukutaitoa ja lukemista on edistettävä vauhdilla.

Perusta lukutaidolle luodaan varhaislapsuudessa. Vauva-aikana aloitetut lukuhetket tukevat monin tavoin lapsen kehitystä. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä varhaisessa vuorovaikutuksessa. Lukeminen vaikuttaa lapsen kielitaidon kehittymiseen ja oppimistuloksiin. Kotien valmiudet tukea lukutaidon kehittymistä vaihtelevat huomattavasti. Tämän vuoksi vakinaistimme Lukulahja lapselle -ohjelman, jonka myötä neuvolassa valistetaan vanhempia  lapselle lukemisen ja lukutaidon tärkeydestä. Ohjelma ehkäisee tehokkaasti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Se on tutkitusti lisännyt vauvaperheiden lukemista erityisesti niissä perheissä, joissa muuten luettaisiin vähän tai ei lainkaan.

Kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen asema. Tukemalla lapsen lukemista opinpolun alkuvaiheessa voidaan tehokkaasti kaventaa eroja oppimistuloksissa. Lukemisessa tärkeässä asemassa ovat vanhemmat ja lapsen arjessa läheiset aikuiset. Kodin merkitys on valtava. Myös päiväkodeissa on kaikki syyt lisätä lapsille ääneen lukemista. Kun lapselle on luettu, lukemisesta tulee ystävä, joka seuraa mukana koko elämän.

Peruskoulun tulisi taata jokaiselle riittävä lukutaito. Tämän vuoksi lisäsimme peruskoulun alaluokille tunteja perustaitojen, kuten lukemisen, oppimiseen. Myös kännykän käyttöön kouluissa säätämämme rajoitukset tuovat työrauhaa ja tukevat perustaitojen oppimista. Lisäksi eduskuntaan on juuri saatu lakiesitys osamistakuusta, jonka tarkoitus on varmistaa, ettei luokalta toiselle siirrytä ilman riittävää osaamista. Lailla luodaan kansallisesti yhtenäiset menettelyt ja vähimmäisosaamistasot. Ns. armovitosten sijaan on eri keinoin huolehdittava vähimmäisosaamisen täyttymisestä.

Vaikuttava tapa edistää lukemista on huolehtia siitä, että kouluissamme on riittävästi rahaa oppimateriaaleihin. Lapset oppivat eri tavoin, ja siksi on käytettävä monipuolisia oppimateriaaleja. Kaikenikäisille helsinkiläisille tärkeä asia on huolehtia kirjastojemme laadukkaista toimintamahdollisuuksista. Kirjastot ovat monien mahdollisuuksien paikkoja lukea jokaiselle helsinkiläiselle. Jos kirjastoa ei olisi, se pitäisi keksiä heti. Lasten lukutaito on koko yhteiskunnan asia, ja se ratkaisee monin tavoin Helsingin tulevaisuuden.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.

Ajatukset ja palaute liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Blogi 27.3.2026

Viime vuoden viimeisessä kaupunginhallituksessa myönsimme 1 454 000 euron määrärahan Uusia alkuja -hankkeelle, jossa tarjotaan työpaikkoja korkeakoulutetuille 18−29–vuotiaille Helsingin työllisyyspalveluiden asiakkaille. Tarkoitus on palkata kaupungille 100 nuorta puoleksi vuodeksi hallinnon ja kehittämisen tehtäviin, nimikkeellä projektityöntekijä. 

Hankkeella haluamme kaupungin toimivan myös aloitteentekijänä työnantajayritysten suuntaan kannustaen kaupunkikonsernin yhtiöitä ja kaupungissa toimivia yrityksiä tutkimaan mahdollisuuksia tarjota harjoittelu- ja työpaikkoja nuorille korkeasti koulutetuille. Taloudellisena tukena kaupunki tarjoaa työnantajille työllistymiseen mm Helsinki-lisää.

Haluamme vahvistaa nuorten kiinnittymistä paikalliseen työelämään ja mahdollisuutta saada se ensimmäinen työpaikka, joka on monin tavoin tärkeä.

Vaikean työllisyystilanteen takia olemme lisänneet työllistämisen määrärahoja ja työllistämisen Helsinki-lisän myöntövaltuutta. Hyvä uutinen myös se, että koululaisten kesätyöseteli laajennetaan toisen asteen ensimmäiselle luokalle ja nuorten yrittäjyysseteli otetaan käyttöön. 

Ammatillisen koulutuksen määrän säilyttämiseen ja laadun vahvistamiseen on tehty erillispanostus. Olemme lisänneet myös lukiopaikkoja, jotta jokainen nuori löytäisi mielekkään opiskelupaikkansa. Panostamme varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja oppimisen tukeen, jotta jokainen nuori saisi riittävän osaamisen, joka kantaa tavoittelemaan unelmia.

Tämän vuoden alussa on otettu käyttöön myös eduskunnan päätöksellä valtakunnallinen työllistymisseteli, jolla tuetaan nuorten työllistymistä yksityisille työmarkkinoille alentamalla määräaikaisesti rekrytoinnin kustannuksia. Työvoimaviranomainen myöntää työllistymissetelin yritykselle, joka työllistää 18–29-vuotiaan nuoren vähintään kuuden kuukauden ajaksi. Setelin on tarkoitus kattaa 50 % palkkakuluista. Määrärahaa on varattu 30 miljoonaa euroa. Tavoite on avata nuorille ovia työelämään ja ehkäistä työttömyyden pitkittymistä.

Suomen talouden tilanne on ollut pitkään vaikea. Pieniä valon pilkahduksia on onneksi näkyvissä. Yhä useampi yritys suunnittelee palkkaavansa uusia työntekijöitä.

Uusien työpaikkojen syntymistä Helsinki vauhdittaa vaikuttavammin edistämällä yrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Kaupunkimme keskustan ja koko kaupungin elinvoiman lisääminen on keskeistä. Olennaista on, että Helsinki tekee vähemmän asioista itse ja enemmän yhteistyössä yritysten, järjestöjen, asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. 

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.

Ajatukset ja palaute liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Blogi 23.3.2026

Huumeiden aiheuttamiin yhä vakavampiin ongelmiin on puututtava määrätietoisesti. Helsingin poliisin mukaan muuntohuumeiden käytön kasvun lisäksi myös amfetamiinin ja kokaiinin käyttömäärät ovat mittaushistorian korkeimpia. Alfa-PVP:n ja muiden huumeiden käyttö näkyy kasvavana rikollisuutena, väkivaltana ja turvattomuutena. Huumeiden käyttäjät kuormittavat päivystyksiä, ensiapua, poliisia, vartioita ja muita palveluja.

Suomi on ollut Euroopan kärkimaa alle 25-vuotiaiden huumekuolleisuudessa, joissa yleisin syy on opioidien ja bentsodiatsepiinien sekakäytön tapaturmainen yliannostus. Vaikka nuorten huumekuolemat ovat vähentyneet, on luku yhä hälyttävä. Jokainen huumeille menetetty ihminen on valtava tragedia. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa on huumekuolemien ehkäisemiseksi lisätoimia ja niihin yli 10 miljoonaa euron lisärahoitus. Rahoituksen avulla vahvistetaan ennaltaehkäisevää työtä, matalan kynnyksen palveluita ja hoitoon pääsyä.

Valmisteilla on lakimuutos, jolla opioidiyliannostusten vastalääkkeen, naloksonin, jakelu mahdollistetaan, jotta henkiä pelastava lääke on saatuvilla ensiapuvälineenä. Reseptivapaata naloksoni-nenäsumutetta voisivat jatkossa jakaa kaduille jalkautuvat työntekijät, terveysneuvontapisteet ja päihdetyön järjestöt.

Alfa-PVP:n ja muiden huumeiden käytön ehkäisyssä ja hoidossa keskeistä ovat matalan kynnyksen päihdepalvelut. Helsingissä olemme lisänneet liikkuvaa päihdetyötä ja aikuissosiaalityötä. Vieroitushoitoa on lisätty ja hoitoon pääsee sujuvammin. Toisin kuin muihin huumeisiin Alfa-PVP:n kaltaisiin muuntohuumeisiin ei vielä ole korvaus- eikä lääkehoitoja. Toimivia psykososiaalisia hoitokeinoja on ja niitä tulee ottaa käyttöön ripeästi.

Erityisesti alaikäisten päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittämisessä on edettävä. Koska noin puolella huumeisiin menehtyneistä on ollut mielenterveyden häiriö, hoito ja tuki on kohdistettava päihdeongelmaan ja muihin sairauksiin. Valmistelussa on lakimuutos, joka tuo lisäkeinot Tullille, poliisille ja rajaviranomaisille torjua huumeiden maahantuontia ja estää entistä vaarallisempien muuntohuumeiden leviämistä. Lain myötä viranomaiset voivat puuttua nopeasti aineisiin, joita huumerikollisuus yrittää tuoda markkinoille nopeammin kuin nykyinen lainsäädäntö pystyy reagoimaan.

Huumeiden viihdekäyttöön on viisasta ottaa selkeä kielteinen kanta. Viihdekäyttö ei ole harmiton yksilövalinta, vaan se rahoittaa järjestäytynyttä rikollisuutta, hyväksikäyttöä ja huumekauppaa. Seuraukset näkyvät nuorten kuolemina ja kaiken ikäisten kasvaneena huumeongelmana. Huumemyönteisten asenteiden kitkeminen on osa kokonaisuutta, jolla pyritään katkaisemaan kysyntää huumemarkkinoilla.

Kannan huolta myös päihteiden käyttäjien asumisyksiköistä. Yksiköiden toimintaa on arvioitava siten, ovatko ne sellaisia, että niistä aiheutuvaa asukkaita ja yrittäjiä kuormittavia häiriökäyttäytymistä kyetään kohtuudella hallitsemaan. Huoli on myös yksiköiden asukkaista, onnistutaanko heille takaamaan riittävän turvalliset olot. Viihtyvyyttä ja turvallisuutta on lisättävä poliisin, kaupungin, asukkaiden ja yrittäjien yhteistyönä. Rappukäytävien, katujen, kauppojen ja julkisten kulkuneuvojen turvallisuus on oltava Helsingin ykkösprioriteetteja.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.

Ajatukset ja palaute liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Blogi 20.3.2026

Asiakkaiden luottamus suomalaiseen taksijärjestelmään on osin rapautunut. Moni kokee, ettei taksilla liikkuminen ole enää yhtä turvallista kuin ennen. Se, että Helsinkiin on perustettu erikseen naisille tarkoitettu taksipalvelu, kertoo ilmiön vakavuudesta enemmän kuin yksikään tilasto. Taksipalvelujen luotettavuuden ja turvallisuuden palauttamiseksi eduskuntaan on tuotu taksilain uudistava lakiesitys.

Uudistuksen näkyvin muutos on taksiautoihin asennettavat värilliset rekisterikilvet. Ne helpottavat valvontaa ja ennen kaikkea oikean taksin tunnistamista niin asiakkaalle kuin viranomaisille. Monelle tämä on tervetullut parannus, sillä viime vuosien pimeä taksiliikenne on sekoittanut kenttää ja luonut liikaa harmaata aluetta.

Jatkossa taksiauto ja taksiliikennelupa olisivat kiinteämmin sidottuja toisiinsa. Tämä tehostaa poliisin mahdollisuuksia valvoa taksiliikennettä ja erottaa pimeät taksit luvanvaraisesta toiminnasta. Luvanhaltijan tiedot olisivat julkisesti saatavilla rekisteritunnuksen perusteella.

Myös taksamittarin pakollisuus vahvistaa asiakkaan asemaa. Virallinen mittari ja kuljettajan velvollisuus ilmoittaa hinta tai sen perusteet ennen matkan alkua ovat keskeisiä keinoja ehkäistä epäselvyyksiä ja väärinkäytöksiä. Vaikka hinnoittelu säilyy vapaana, sen ei tule olla villiä. Tärkeänä tavoitteena on myös harmaan talouden kitkeminen ja sääntöjä noudattavan yritystoiminnan edellytysten parantaminen.

Muutoksilla pyritään myös parantamaan kuljettajien ammattitaitoa, tehostamaan valvontaa ja ehkäisemään väärinkäytöksiä. Taksiliikenneluvan ehtoihin esitetään tiukennuksia, jotta matkustaja voi luottaa kuljettajan nuhteettomuuteen. Rikostaustan vaikutusta laajennettaisiin lupien myöntämisessä: taksiliikenneluvan hyvämaineisuusvaatimus ei täyttyisi, mikäli hakija on syyllistynyt henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin, seksuaalirikoksiin tai petos- ja maksuvälinerikoksiin.

Nuhteettomuuden esteeksi lisättäisiin myös eräitä vapauteen kohdistuvia rikoksia, veropetoksia sekä ampuma-aserikoksia. On perusteltua, ettei näihin rikoksiin syyllistyneillä henkilöillä ole mahdollisuutta toimia taksinkuljettajina. Vaatimusten tulee olla voimassa paitsi lupaa haettaessa myös koko lupakauden ajan. Tämä tekee selkeän pesäeron menneiden vuosien tilanteeseen.

Pakollinen taksinkuljettajakoulutus palautetaan ajoluvan edellytykseksi, ja koulutuksen sekä kokeiden valvontaa tehostetaan. Tällä hetkellä taksia voi käytännössä alkaa ajaa ilman kunnollista koulutusta, vaikka kuljettaja toimii sekä tien päällä että asiakaspalvelijana, avustajana ja turvallisuuden takaajana. Uusille kuljettajille asetettaisiin 21 tunnin koulutusvaatimus ja jo alalla toimiville tulisi pakollinen 7 tunnin täydennyskoulutus ajoluvan uusimisen yhteydessä. Lisäksi taksinkuljettajankokeen suoritus voidaan jatkossa hylätä myös kokeen jälkeen, jos vilppiä havaitaan.

On totta, että uudistus nostaa alalle tulon kynnystä ja saattaa vaikuttaa myös hintoihin. Näitä vaikutuksia arvioidaan eduskunnassa asiantuntijakuulemisten avulla. Takseja käyttävät hyvin erilaiset ihmiset eri elämäntilanteissa ja monelle – esimerkiksi koulukyydin, vammaisuuden, liikuntaesteisyyden tai sairauden vuoksi – taksi on välttämätön liikkumisen väline. Taksin tulee olla turvallinen ja luotettava vaihtoehto kaikille.

Taksilain uudistus on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain, ja ensimmäiset uudistukset on arvioitu voimaan syyskuussa 2026.

Mitä mieltä sinä olet taksiuudistuksesta? Palaute ja ajatukset ovat tervetulleita.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.

Ajatukset ja palaute liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Blogi 10.3.2026

Sosiaali- ja terveyspalveluista käyty keskustelu pääministeri Orpon antaman ilmoituksen jälkeen oli eduskunnassa vilkas. Vihreät nostivat jälleen esiin hellimänsä maakuntaveron ratkaisuna hyvinvointialueiden ongelmiin. Torjuin ehdotuksen jyrkästi. Uusi verotuksen taso ei ratkaisisi yhtäkään ongelmaa eikä parantaisi yhdenkään potilaan hoitoa – sen sijaan se lisäisi byrokratiaa ja kasvattaisi tavallisten suomalaisten verotaakkaa.

Työn verotuksen pitäminen kohtuullisena ja kannustavana on koko hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden kannalta välttämätöntä. Hyvinvointialueet ovat kantokyvyltään hyvin erilaisia, ja maakuntavero johtaisi väistämättä moninkertaisiin tasausmekanismeihin. Lopputuloksena syntyisi lisää kustannuksia, monimutkaisuutta ja hallintoa, jonka maksajiksi joutuisivat erityisesti kasvavat kaupunkiseudut. Into luoda uusi verotuksen taso on syytä heittää roskakoriin. Suomalaiset eivät kestäisi sitä. Keskiöön on nostettava palveluja tarvitseva ihminen ja sote-uudistuksen alkuperäinen tavoite: yhdenvertaiset ja laadukkaat pelastus-, sosiaali- ja terveyspalvelut.

Hyvinvointialueiden yli 37 miljardin euron rahoitus muodostaa jo yli kolmanneksen valtion noin 90 miljardin budjetista. Rahoitus on kasvanut pääministeri Orpon hallituskaudella yli neljällä miljardilla eurolla. Kun kustannukset ja palveluntarve kasvavat, rahojen käyttöä on tehostettava. Pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusmalliin tarvitaan enemmän kannusteita toimia vaikuttavasti, ei vähemmän. Hyvästä työstä ei pidä rangaista – se veisi pohjan siltä kehitystyöltä, jota teemme palveluiden parantamiseksi ja kustannusten kasvun hillitsemiseksi.

Tiedolla johtaminen on välttämätöntä. Soten kustannus- ja laatutiedot on saatava aidosti läpinäkyviksi. Laaturekistereitä on laajennettava uusiin sairausryhmiin ja seuraavaksi vuorossa on hyvä olla muistisairaudet. Valtakunnalliset laaturekisterit ovat keskeinen väline hoidon vaikuttavuuden parantamiseksi.

Olemme eduskunnassa hyväksyneet monia palveluita parantavia ja hoitoon pääsyä edistäviä lakiesityksiä. Lasten ja nuorten terapiatakuu on säädetty ja omalääkäri on jo miljoonalla suomalaisella. Keskeisenä tavoitteena on ottaa koko maassa käyttöön moniammatillista yhteistyötä vahvistava omalääkärimalli. Kun sama lääkäri, hoitaja tai muu ammattilainen hoitaa asiakkaan tarpeita, palvelun laatu paranee ja kokonaistarve ja kustannukset pienenevät. Erityisesti paljon palveluita tarvitseville on suuri helpotus, että vastassa on mahdollisimman usein tuttu ammattilainen.

Kuluvalla eduskuntakaudella hedelmöityshoitojen Kela-korvaus on palautettu, ja valinnanvapauskokeilu mahdollistaa 65 vuotta täyttäneille pääsyn yksityiselle yleislääkärille 30 eurolla. Suuhygienisti-, fysioterapeutti- ja gynekologikäynneistä saa korotetut Kela-korvaukset.

Eduskunnan keskustelussa korostin myös tarvetta vahvistaa vanhuspalveluiden laatua, uudistaa itsemääräämislaki ja kehittää korotettu kotitalousvähennys senioreiden kotona asumisen tueksi

Sote-järjestöt ovat meille tärkeä kumppani, ja niiden toimintaedellytykset tulee turvata. Monituottajamallia vahvistamalla saamme kaikki voimavarat käyttöön. Hoitotyön johtamisen rakenteet on varmistettava säädösmuutoksin.

Työtä on paljon tehtävänä, jotta onnistumme turvaamaan yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikenikäisille suomalaisille.

Blogi 28.2.2026

Tänään vietämme Kalevalan päivää – suomalaisen kulttuurin juhlaa.  Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus luoda omat tarinansa – vahvasta suomalaisesta kulttuuriperinnöstä ammentaen.

Suomalainen luova ala on rikkautemme. Sen kasvun eteen on jatkettava töitä. Luovissa aloissa on Suomen talouden kasvulle mittavaa hyödyntämätöntä potentiaalia. Tuore tekemämme luovan talouden kasvustrategia vahvistaa sitä, että suomalainen luovuus voi kasvaa, työllistää ja kansainvälistyä kestävällä tavalla.

Kirjastot ovat maan käytetyin kulttuuripalvelu, joka tarjoaa jokaiselle ilmaisen pääsyn tietoon, kulttuuriin ja taiteeseen. Oikeudenmukaisten tekijänoikeuskorvauksien maksaminen on olennaista, jotta jokainen tekijä saisi kirjastokäytössä olevien teostensa lainaamisesta ansaitsemansa korvauksen.

Ilman tekijöitä ei ole suomalaista taidetta ja kulttuuria. Kausiluonteisuus, kulttuurialalle tyypilliset työnteon ja korvausten eri muodot eivät saa rajoittaa oman ammatin harjoittamista tai tuottaa häiriöitä etuuksien maksuun. Haasteeseen tuo ratkaisua mm yhdistelmävakuutus.

Kulttuurin ja taiteen hyvinvointiulottuvuus on alettu huomioida enenevissä määrin myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja koulutusta suunniteltaessa. Lasten ja nuorten mahdollisuuksia  osallistua taiteeseen ja kulttuuriin on vaalittava. Näin kulttuuriperintö ei jää etäiseksi, vaan siitä tulee koettua ja elettyä.

Onnistunut kulttuuripolitiikka hyödyntää laajasti kulttuurin tuottaman arvon, joka ilmenee sivistyksenä ja henkisenä pääomana, luottamuksena ja vahvana demokratiana sekä hyvinvointina ja kestävänä taloutena.

Hyvää Kalevalan päivää!

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.

Ajatukset ja palaute liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Blogi 27.2.2026

Lausuntokierroksella on vihdoin lakiesitys, jossa hyvinvointialueiden velvoitetta järjestää palliatiivinen hoito ja saattohoito ehdotetaan täsmennettäväksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi myös palliatiivisen hoidon ja saattohoidon määritelmät. Lakiesitykseen on tärkeä saada kommentteja, ja ne ovat lämpimästi tervetulleita.
Lausuntopyyntö: hyvinvointialueiden velvoitetta järjestää palliatiivinen hoito ja saattohoito ehdotetaan täsmennettäväksi - Sosiaali- ja terveysministeriö

Hyvän ja arvokkaan saatto- ja palliatiivisen hoidon varmistamisessa avainasemassa ovat ammattilaisten koulutus sekä sitova lainsäädäntö.

Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Kenenkään ei pitäisi joutua kuolemaan peloissaan, kivuissaan tai yksin. Laadukkaalla saatto- ja palliatiivisella hoidolla voidaan tukea ihmistä niin, että arvokas kuolema on mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman hyvää. Myös omaisten valmistautuminen lähestyvään kuolemaan on keskeinen osa saattohoitoa.

Olen pitkään ajanut lakimuutosta yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa ja vauhdittanut sitä myös lakialoitteella. Hallitusneuvotteluissa työtä vietiin eteenpäin, ja kirjasimme pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan lupauksen selkeyttää säädöksiin oikeus saattohoitoon. Tavoitteena on turvata elämän loppuvaiheen hyvä hoito riippumatta ihmisen asuinpaikasta tai hoitopaikasta.

Eduskunnan jo vuonna 2018 tekemän tahdonilmaisun johdosta asetetun asiantuntijaryhmän yksimielinen näkemys oli, että saattohoidon puutteiden korjaaminen edellyttää lakimuutoksia.

Vaikka saattohoitoa on Suomessa kehitetty ja maassamme on laadukkaita esimerkkejä, on hoidossa edelleen merkittäviä alueellisia eroja ja räikeitä puutteita. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus sekä hankerahoitus ovat edistäneet toiminnan kehittämistä, mutta palveluiden laadussa, saatavuudessa ja kivunlievityksessä esiintyy yhä eriarvoisuutta. Myöskään eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasavertaisesti. Saattohoidon tarvetta ei aina tunnisteta, jolloin hoito jää kokonaan saamatta.

On todella hyvä uutinen, että lakiesitys on nyt lausuntokierroksella. On tärkeää saada laki eduskuntaan pian, jotta se ei jämähdä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mahdollisiin ruuhkiin.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.

Ajatukset ja palaute liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Blogi 19.2.2026

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille asetuksen, jossa Saimaan kalastusrajoitusaluetta esitetään laajennettavaksi 336 neliökilometrillä. Laajennus on selkeä parannus, mutta ei vielä riittävä. Asetus on osin suuri pettymys ja sitä on syytä muuttaa. Tarvitsemme lisää kunnianhimoa ainutlaatuisen saimaannorpan suojelemiseksi. Verkkokalastusrajoitusta on viisasta ja välttämätöntä pidentää heinäkuulle ehkäisemään kuuttien hukkumiskuolemia. Uteliaiden pienten kuuttien keväiset uintiretket voivat olla kohtalokkaita – lainsuojattomat kuutit on pelastettava verkkoihin hukkumiselta.

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Metsähallitus ovat pitäneet nykyistä verkkokalastusrajoitusta riittämättömänä. Verkkokalastuskiellolla suojellaan saimaannorppia, sillä verkot ovat erityisen vaarallisia kuuteille. Pidennys antaisi kuuteille aikaa kasvaa ja vahvistua. Nykyisen asetuksen mukaan verkkokalastuskielto päättyy huhtikuun puolivälissä.

Asetusluonnoksen esittämä kalastusrajoitusalueen laajentaminen parantaa saimaannorpan suojelua ja on tärkeä askel eteenpäin. Rajoitusalue laajenee yli 10 prosenttia, ja näillä alueilla kielletään ympärivuotisesti norpalle vaarallisimpien kalanpyydysten ja kalastustapojen käyttö. Myönteistä on myös se, että saimaannorpan tilanne on parantunut: kanta on kasvanut 2000-luvun noin 240 yksilöstä noin 530 yksilöön.

Saimaannorppa on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen laji, joka elää vain Suomessa. Ilmaston lämpeneminen ja lumettomat talvet lisäävät riskejä ja vaarantavat suojelutyön tuloksia. Ellei kalanpyydyskuolleisuutta kyetä tehokkaasti estämään, muut suojelutoimet jäävät riittämättömiksi.

Siksi lausuntokierroksella olevaa asetusta on korjattava. Suojelutyön onnistuminen edellyttää lisätoimia ja verkkokalastuskiellon pidentämistä nykyisestä kesäkuun lopusta heinäkuun loppuun. Kokoomus esittää ja kannattaa tätä muutosta.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Blogi 18.2.2026

Savuton koti ei ole vain mukavuuskysymys, vaan kyse on terveydestä, turvallisuudesta ja pahimmillaan elämästä ja kuolemasta. Tupakansavun pitoisuudelle sisäilmassa ei ole voitu osoittaa turvallista rajaa. Ympäristön tupakansavulle altistumisen terveysriskit ovat samoja kuin tupakoinnista aiheutuvat riskit. Passiivinen altistuminen lisää keuhkosyövän vaaraa ja useiden muiden syöpien riskin arvioidaan olevan kohonnut.

Passiivinen tupakointi aiheuttaa useita kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia ja pahentaa olemassa olevien sairauksien oireita. Erityisen vaarallista tupakansavu on lapsille ja raskaana oleville.

Silti merkittävä määrä suomalaisia, myös lapsia, altistuu kotonaan tahdonvastaisesti naapurin tupakansavulle. Tupakointi on jo kielletty työpaikoilla, ravintoloissa, yleisillä leikkikentillä, koulujen ja päiväkotien pihoilla sekä uimarannoilla. Autossakaan ei saa polttaa, jos matkustajina on alle 15‑vuotiaita lapsia. Sen sijaan naapurin tupakansavun saaminen kuriin omassa kodissa on edelleen hyvin vaikeaa.

Olen pitkään ajanut lakimuutosta, joka antaisi asuntoyhteisöille oikeuden kieltää häiritsevän tupakoinnin huoneistoissa ja parvekkeilla enemmistöpäätöksellä. Myös tupakka‑ ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmä on esittänyt vastaavaa ja tutkimusten mukaan lähes kaksi kolmesta suomalaisesta kannattaa muutosta.

Parasta on aina ensin keskustella tupakoivan naapurin kanssa ja pyrkiä ratkaisemaan ongelma yhdessä. Taloyhtiö voi myös tehdä rakenteellisia muutoksia savun kulkeutumisen estämiseksi, mutta nämä keinot eivät aina riitä.

Nykyisen lain mukaan asuntoyhteisö voi kieltää tupakoinnin yhteisissä ulkotiloissa, mutta kiellon ulottaminen parvekkeille tai huoneistoihin edellyttää monivaiheisen hakuprosessin kunnalle. Prosessin lopputulos on epävarma, hidas ja voi maksaa taloyhtiölle lähes tuhat euroa. Siksi vain harvat taloyhtiöt ryhtyvät siihen, vaikka kiellolle olisi selkeä tarve.

Tupakkalakia on välttämätöntä uudistaa niin, että asuinyhteisön yhtiökokous voisi määritellyin reunaehdoin päättää kiellosta enemmistöllä silloin, kun muut keinot eivät ole tuottaneet tulosta.

Tätä olen vuosien varrella toistuvasti esittänyt ja edistänyt. Eduskunnassa käsitellessämme viimeisintä tupakkalain muutosta peräänkuulutin jälleen asuntoyhteisöjen päätösvallan vahvistamista. Ilokseni ministeri Sanni Grahn‑Laasonen lupasi tarttua asiaan. Hyvä uutinen on, että lakimuutosta voidaan odottaa eduskunnan käsittelyyn kevään aikana.

Tupakkalain uudistaminen suojaamaan ihmisiä tupakansavulta omassa kodissa on lämpimästi tervetullut. Koti on meille kaikille tärkeä paikka, jossa tulee voida elää rauhassa ja turvassa.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Blogi 17.2.2026

Hyvä uutinen! Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoiden vakavaan harjoittelupaikkapulaan valmistellaan ratkaisuja.

Asiasta jättämääni kirjalliseen kysymykseen (KKV 484/2025 vp) on tullut tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie mainio vastaus, jossa hän kertoo kutsuvansa koolle pyöreän pöydän keskustelun
keskeisille vastuutahoille harjoittelupaikkojen saatavuuden parantamiseksi. Tämä
on tervetullut uutinen. Opiskelijoiden pelastamiseksi vaikeasta pinteestä tarvitaan yhteistyötä.

Harjoittelupaikkojen saatavuus on niukkaa ja aivan erityisen vakava tilanne on yliopistosairaaloiden ympäristössä ja pääkaupunkiseudulla. Tilanne tuntuu opiskelijoiden arjessa opintojen vaikeutumisena ja viivästymisinä. Tilanne kuormittaa opiskelijoiden lisäksi mm ammattikorkeakouluja ja sote-palveluita tuottavia organisaatioita.

Lisäksi osana STM:n Hyvän työn- ohjelmassa selvitetään keinoja eri alojen harjoittelupaikkojen saatavuusongelmien ratkaisemiseksi. Asia on otettu nyt työn yhdeksi painopisteeksi. Työtä tehdään yhteistyössä hyvinvointialueiden ja alan oppilaitosten kanssa. Tarkoitus on myös muun muassa koota ja levittää hyviä käytäntöjä. Toimeen on tartuttu, ratkaisuja tarvitaan ripeästi.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.