fbpx Siirry sisältöön

Helsingin kaupunki siirtää kouluista terveydenhoitajia jäljittämään  koronaa.  Helsinki tiedotti tänään koululaisten vanhemmille, että lähiviikkoina kouluissa ei ole terveydenhoitajaa paikalla kaikkina niinä päivinä kuin normaalitilanteessa. Tämä on todella huolestuttavaa lasten ja nuorten kannalta. Etäopetus, koronaepidemia  ja monet syyt ovat lisänneet entisestään tuen ja myös terveyden huollon tarvetta lapsille ja  nuorille.

Kouluterveydenhoitaja on tutkitusti henkilö, jolle nuoret uskaltavat kertoa vaikeitakin asioita. On tärkeää, että asioista voi kertoa ajoissa. Toimivasta kouluterveydenhuollosta on huolehdittava myös ja erityisesti koronaepidemian aikana.

Ensimmäisen aallon aikana THL varoitti syntyneistä  puutteista nuorten rokotuksissa ja terveystarkastuksen toteutumisessa. Toivottavasti samaa ei olla toistamassa. Helsinki tiedottaa, että suunnitellut rokotukset saattavat viivästyä, ja osa terveystarkastuksista voi siirtyä myöhäisempään ajankohtaan.

Vieläkin suurempi huoli on siitä, että lasten ja nuorten on jo aiemmin ollut vaikea saada aikuisen aikaa ongelmien painaessa. Nyt tilanne vaikeutuu.

Kansainväliset kokemukset osoittavat, että koronan vuoksi vaikeutunut palveluiden saanti voi sairastuttaa enemmän kuin korona itse. On välttämätöntä, että jäljitystyöhän haetaan mahdollisimman pian muita toimijoita kuin koulujen terveydenhoitajat, joita kaikki lapset ja nuoret tarvitsevat. Toimivasta kouluterveydenhuollosta on huolehdittava myös ja erityisesti koronaepidemian aikana.

Terveydenhoitajan ollessa poissa koulusta, voi oppilaan muissa kuin koronaa koskevissa terveysasioissa olla yhteydessä omalle terveysasemalle.

Jos oppilaalla ilmenee koronavirustaudille tyypillisiä oireita (kuume, yskä, päänsärky, pahoinvointi, ripuli, lihaskipu, kurkkukipu, nuha, hengenahdistus ja haju- tai makuaistin menetys), tulee hakeutua koronavirustestiin.

Alle 16-vuotiaalle voi tehdä ajanvarauspyynnön terveysasemien chatbotissa www.hel.fi/terveysasemat.

Helsinkiläiset aikuiset ja yli 16-vuotiaat nuoret, joilla on omat pankkitunnukset, voivat varata ajan koronavirustestiin tekemällä Korona-oirearvion verkossa osoitteessa omaolo.fi.

Ajan voi varata myös puhelimitse koronavirusneuvonnasta p. 09 310 10024 (päivittäin klo 8–18). 

Julkaistu: 23.9.2020 kokoomuksen verkostojen blogissa

Omannäköisen hyvän elämän edellytysten luominen jokaiselle ihmiselle on kokoomuslaisen hyvinvointipolitiikan perusta. Elinajan pidentyessä ja pitkäikäisyyden yleistyessä yhä useampi kansalainen on terve ja toimintakykyinen vuosikymmeniä eläkkeelle siirtymisensä jälkeen. 

Siksi hyvinvointipalveluiden kehittämisessä on oltava lähtökohtana nykyistä vahvemmin ihmisten erilaiset tarpeet.

Kotitalousvähennys on ollut monelle seniorille toimiva tuki arjessa tarvittavien palveluiden hankkimiseksi. Kotitalousvähennyksen käyttäjistä yli 40 prosenttia on eläkeläisiä. Kotitalousvähennyksellä ihminen voi itse valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin.

Eduskuntaryhmämme on esittänyt nykyisen hallituksen tekemän kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja vähennyksen tuplaamista. Lisäksi esitämme senioreille tarkoitettua korotettua kotitalousvähennystä. Olen tehnyt asiasta lakialoitteen ja nimennyt vähennyksen senioreiden superkotitalousvähennykseksi.

Senioreiden superkotitalousmallissa verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä.

Mallia on valmistellut Sitra. Heidän esityksessään supervähennys suunnattiin yli 75- vuotiaille. Mallin taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.

Esimerkiksi 40 euron tuntitaksalla kotipalvelun hinta olisi hallituksen mallilla 27 euroa ja kokoomuksen mallilla 12 euroa tunti. Senioreiden superkotitalousvähennys toisi nykyistä paremman mahdollisuuden tukea senioreiden kotona asumista, hyvää arkea ja itsemääräämisoikeutta. Mallista voisivat hyötyä kaikki yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. On selvää, että lain valmistelussa Sitran esittämää ikärajaa on syytä arvioida.

Uudistus vauhdittaisi ihmisten paremman arjen lisäksi yrittäjyyttä ja toisi uusia työpaikkoja sekä verotuloja. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen on tärkeää aina kun se on turvallista ja ihmisen oman tahdon mukaista.

Hallituksen on tärkeää kuulla myös eläkeläisjärjestöjä asiassa.

Vastaanotin viime syksynä kokoomuksen puolesta Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kaikille eduskuntaryhmille luovuttaman kannanoton. Kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, vaativat kotitalousvähennyksen leikkaamisen perumista ja yli 75-vuotiaille korotettua vähennystä tukemaan itsenäistä selviytymistä kotona.

Koronaepidemian takia etenkin ja jo pidempiaikaisen tutkimusnäytön perusteella kuntoutuksen ja liikunnan edistämiseen tarvitaan uusia keinoja. Tehokas toimenpide on laajentaa kotitalousvähennys koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayrityksien sekä ammatinharjoittajayrittäjien tuottamaa lääkinnällistä kotikuntoutusta sekä liikunnan ohjausta.

Kun kerran siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei sitten omasta kunnosta huolehtiminen. Usein sairauden tai kivun takia on hyvä saada tukea ja neuvoja sopivaan tapaan aloittaa liikunta. Liikunta on usein parasta lääkettä.

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista vain yksi kolmasosa johtuu vanhenemista ja kaksi kolmasosaa liikunnan puutteesta. Liikunta on tärkeää kaikenikäisille. Ikääntyville liikunta on elintärkeää.

Liikunta on siitä uskomaton asia, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Kaiken ikäisten voima- ja tasapaino paranevat harjoittelulla.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Seniorifoorumin puheenjohtaja, kansanedustaja, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja sekä terveydenhuollon maisteri

Ruotsissa työllisyysaste on paljon parempi eikä ihme. Ruotsissa sosiaalidemokraatit edistävät työlinjaa päin vastoin kuin Marinin vasemmistovihreä hallitus, joka käynnisti vastuuttoman työllisyystoimien lykkäyslinjansa jo ennen koronaepidemiaa.

Ruotsi nostaa kotitalousvähennyksen 7000 euroon, sen sijaan Rinteen hallitus leikkasi sitä lähes ensitöikseen. Asiantuntijoiden mukaan se vähensi ainakin 5000 työllistä vuositasolla. Kotitalousvähennys on työllistänyt erityisesti pieniä yrityksiä ja vahvistanut kotitalouspalvelualan syntyä.

Kotitalousvähennys on muutenkin laajemmin käytössä Ruotsissa. Osana työllisyystoimia pääministeri Marinin hallituksen pitäisi edes perua tekemänsä leikkaus. Eduskuntaryhmämme on toistuvasti esittänyt nykyisen hallituksen tekemän kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja vähennyksen tuplaamista. Lisäksi esitämme senioreille tarkoitettua korotettua kotitalousvähennystä.

Lisäksi olen esittänyt kotitalousvähennyksen laajentamista kotikuntoutukseen. Kun kerran siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei sitten omasta kunnosta huolehtiminen. Usein sairauden tai kivun takia on hyvä saada tukea ja neuvoja sopivaan tapaan aloittaa liikunta. Liikunta on usein parasta lääkettä.

Kehotan pääministeri Marinia ottamaan mallia Ruotsalaista sosiaalidemokraateista. He ymmärtävät, että itseään ei voi tukastaan nostaa talouden taantumasta. Pelkkä velkarahalla julkisten menojen kasvattaminen ei pelasta Suomea. Talouden pyörien liikkeelle saamiseksi tarvitaan myös yksityistä kulutusta ja yksityisiä investointeja. Ennen kaikkea tarvitaan rakenteellisia toimia, joilla kestävästi nostetaan työllisten määrää.

Hallituksen kotitalousvähennykseen tekemä leikkaus ja vahva ideologinen kielteinen asenne on rajussa ristiriidassa pääministeri Marinin hallitusohjelman lupausten kanssa parantaa ihmisten arkea, palveluja ja ostovoimaa. Kotitalousvähennys on tuonut uusia työpaikkoja, yrityksiä ja kitkenyt harmaata taloutta, helpottanut erilaisten perheiden arkea ja ylikireätä verotustamme.

On mahdoton ymmärtää, miksi työtä ja sujuvaa arkea ihmisille tuova kotitalousvähennys on niin vastenmielinen koko vasemmistovihreälle hallitukselle?

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu Sairaanhoitajaliiton blogissa 23.9.2020

Eduskunnan työ jatkuu koronan varjossa. Syksyn tärkeimpiä asioita ovat Suomen nostaminen koronan tuomasta taantumasta ja terveyspalveluiden toimivuuden varmistaminen. Terveydenhuoltomme perusta on korkeassa osaamisessa ja osaajissa, jotka palvelut tekevät. WHO:n julistamana sairaanhoitajien ja kätilöiden vuonna on tärkeää muistuttaa siitä, että sairaanhoitajiin panostaminen on sijoitus, joka näkyy väestön parempana terveytenä. 

Tänä vuonna 95 vuotta täyttävä Sairaanhoitajaliitto on tehnyt ansiokasta työtä tekemällä näkyväksi sairaanhoitajien työn merkitystä. Kiitos Sairaanhoitajaliitolle hienosta työstä ja tiiviistä yhteistyöstä meidän hoitajataustaisten kansanedustajien kanssa.

Jotta tulevaisuudessakin Helsingissä ja Uudellamaalla olisi riittävästi ammattitaitoisia hoitotyön asiantuntijoita, johtajia ja opettajia on terveystieteen maisterin koulutus käynnistettävä uudelleen Helsingin yliopistossa. Oli karvas pettymys, että Helsingin yliopiston anomus tutkinnonanto-oikeudelle terveystieteiden maisterin tutkintoon hylättiin jälleen tänä kesänä ministeriössä.

Helsingin yliopisto on toistamiseen esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle tutkinnonanto-oikeuden myöntämistä terveystieteiden maisterintutkintoon. Vuosien varrella olemme urakoineet asian eteen yhdessä Helsingin yliopiston, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Tehy:n ja Sairaanhoitajaliiton kanssa. Jätin ministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen Helsingin yliopiston terveystieteiden koulutusvastuuesityksen hylkäämisen perusteista jatkotyöskentelymme tueksi. Periksi ei anneta.

Helsingin yliopiston terveydenhuollon maisterin koulutus lakkautettiin 1990-luvun lopussa. Jo silloin oli tiedossa, että päätös aiheuttaa ongelmia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. 

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uhkaa pula pätevistä johtajista ja asiantuntijoista erityisesti Uudenmaan alueella. Alueen nykyisistä yli- ja osastonhoitajista iso osa on lähellä eläkeikää. Merkittävä osa Suomen terveydenhuollon yliopistollista maisterintutkintoa edellyttävistä työpaikoista sijaitsee laajalla metropolialueella, jossa työskentelee yli neljännes maan koko hoitohenkilökunnasta. On sekä yhteiskunnan että opiskelijoiden voimavarojen tuhlausta, että helsinkiläiset ja uusimaalaiset terveydenhuollon ammattilaiset joutuvat hakemaan jatkokoulutusta matkojen takaa.

Metropolialueen merkitys on ratkaiseva koko Suomen menestymisen kannalta, mikä tulee ottaa huomioon myös alueen terveystieteiden koulutustarjonnassa. Tällä hetkellä Suomessa HYKS:n erityisvastuualue on ainoa erityisvastuualueista, joissa ei ole tarjolla terveystieteiden maisterikoulutusta.

Kasvaviin ja moninaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen asettaa hoitotyön johdolle ja asiantuntijoille uusia osaamisvaatimuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle asetetut tavoitteet saavutetaan vain laadukkaalla johtamisella ja asiantuntijuudella. Hyvä johtaminen ja hoitotyön urapolut ovat myös ydin edellytys sote-alan houkuttelevuuden lisäämisessä. 

Tarvitsemme enemmän tutkimusta ratkaisemaan sote-alan monimutkaisia ongelmia ja edistämään hoidon vaikuttavuutta. Yliopistotasoinen terveydenhuollon tutkimuksen rahoitus on ollut vuosikausia jatkuvassa laskussa riippumatta hallituksesta ja ministeristä. Valtiovarainvaliokunnassa olen vuosittain neuvotellut lisärahaa yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen ja parhaimmillaan olemme saavuttaneet merkittäviäkin lisäyksiä. Saimme myös hoitajataustaisten edustajien yhteistyöllä oman kohdan budjettiin Hoitotyön tutkimussäätiö Hotukselle. Haluamme yhteistyössä edistää näyttöön perustuvan toimintaa  ja kehittämistä hoitotyössä. Nyt on aika saada tutkimusrahat kasvusuuntaan.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita.

Pidetään yhteyttä!

Sari Sarkomaa, helsinkiläinen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

Uutinen inhimillistä ja osaavaa saattohoitotyötä tekevän Terhokodin yt- neuvotteluista ja epävarmasta tulevaisuudesta on vakava. Terhokodissa tehdään mittaamattoman tärkeää työtä kuolemansairaiden ihmisten ja heidän omaistensa kuoleman kohtaamisen helpottamiseksi. Niin, että arvokas kuolema olisi mahdollista. Terhokodin työn jatkuminen on varmistettava.

Vaativan erityistason saattohoidon palvelun järjestämisvastuu keskitettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille (HUS) vuonna 2015. Sen jälkeen HUS on hankkinut saattohoitopalvelut Terhokodilta pääkaupunkiseudun kuntien puolesta. Monen tekijän summa on vaikuttanut siihen, että Terhokodin käyttöaste on pienentynyt.

Terhokodin, kuntien ja HUS:n kesken on sovittu selvitettäväksi vaativan tason saattohoitopalveluiden järjestäminen HUS:n alueella ja sen osana myös Terhokodin toiminta. Selvitys valmistuu lokakuun loppuun mennessä. 

Selvityksen lopputulemana on saatava Terhokodin toiminnan kestävästi turvaavat askeleet. Ratkaisun on oltava sellainen, että Terhokoti voi jatkaa hyvää työtään edelläkävijänä, yhteistyökumppanina, itsenäisenä ja arvokkaana saattohoidon toteuttajana ja kehittäjänä. Terhokodin on voitava jatkaa inhimillisenä kodinomaisena yksikkönä, jossa myös koko perhe saa tukea.

Terhokodin olemassaolon ajan saattohoito on merkittävästi kehittynyt. Terhokoti on ollut tässä työssä keskeinen toimija. Työtä on paljon tehtävänä ja sen on jatkuttava. Ihmisarvoa kunnioittavan ja lempeän elämän loppuvaiheen saattohoidon ja kivun hoidon saatavuudessa on maassamme edelleen isoja eroja. 

Yliopistossa opiskeluaikoina tein yövuorossa työtä vanhusten pitkäaikaishoidon osastolla, jossa myös nuorena hoitajana sain ensimmäiset kosketukset kuolevan ihmisen hoitoon. Yksin jääminen ja sen tuoma turvattomuus on yksi suurimpia vanhusten ja huolenaiheita.

Monet yöt valvoin elämän viime hetkiä elävän ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut hyvän saattohoidon puolesta puhuja ja edistäjä. Hyvään saattohoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmisille silloin kun hän sitä tarvitsee.

Sain kunnian olla juhlapuhujana vuonna 2018 Terhokodin 30-vuotisjuhlissa. Silloin painotin, että saattohoitokotien perhekeskeinen toimintakulttuuri on oltava keskeinen osa vaativaa saattohoitoa nyt ja tulevaisuudessa. Pidän välttämättömänä, että saattohoitokotien asemaa vahvistetaan osana saattohoidon kehitystyötä. 

Laadukasta saattohoitoa on oltava saatavilla yhdenvertaisesti ihmisen tarpeen mukaan. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa saattohoitopaikkaan. On välttämätöntä löytää ratkaisu, jolla turvataan Terhokodin toiminta saattohoidon tarjoajana, kehittäjänä ja suunnannäyttäjänä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Terveydenhuollon maisteri 

Tänään alkaneesta hallituksen budjettiriihestä on saatava merkittäviä päätöksiä työllisyys- ja ilmastotoimista sekä suomalaisen osaamisen vahvistamisesta. Huonolta kuitenkin näyttää. On käsittämätöntä, että hallitus on jäänyt köllöttelemään keskusteluun 30 000 uuden työpaikan näkymästä, kun viimeisimpien lukujen mukaan työttömiä työnhakijoita on yli 400 000. Kyse on isosta mittakaavavirheestä. 

Keinoja työllisyyden vahvistamiseksi kyllä on, mutta hallitukselta on puuttunut tahtoa niiden toteuttamiseen. Kokoomus julkaisi elokuussa uudistuskokonaisuuden, jolla työtä tekevien määrä voisi kasvaa jopa 120 000 henkilöllä. Hallituksen tavoite 30 000 työpaikasta on täysin riittämätön ja jättää työtä vailla olevien hädän kylmästi syrjään.

Päätöksiä lykättiin jo ennen koronaa. Pääministeri Marin on jatkanut Rinteen pääministerinä luomaa lykkäyslinjaa. 

Huolta lisää se, että keskustan uusi puheenjohtaja Ministeri Saarikko on huolestuttavasti kallellaan pääministeri Marinin löperön työllisyyspolitiikan suuntaan. Keskustan aiempi puheenjohtaja Katri Kulmuni linjasi tiukasti, että päätöksiä ei voi enää juosta karkuun. Kulmuni on vaatinut jatkuvasti, tosin ilman vaikutusta, hallitukselta toimia työllisyysasteen nostamiseksi.

Rakenteellisten työllisyystoimien lykkäyslinja on vastuuton ja jäätävän kylmää politiikkaa. Mitä pidemmälle päätöksiä lykätään, sitä useampi ihminen on ilman työtä ja kuntien vaikeudet järjestää hyvinvointipalveluja rapautuvat. Hallituksen olisi kuultava erityisesti tutkijoiden hätähuuto nuorten puolesta. Tekemättömyys työllisyystoimissa on aiheuttamassa kadotetun sukupolven. Yhä useampi on jäämässä yhteiskunnan ulkopuolelle.

Me kokoomuslaiset emme puhu uusista työpaikoista vain siksi, että maassa olisi riittävästi veronmaksajia. Vaadimme työllisyyttä vahvistavia uudistuksia, koska jokainen työikäinen ja työkykyinen suomalainen ansaitsee mahdollisuuden toteuttaa unelmiaan ja tulla toimeen omalla työllään. Koronasta ei saa tehdä tekosyytä jatkaa päätösten lykkäämistä, vaan päinvastoin. Tekojen aika on nyt!

Kokoomus odottaa budjettiriihestä myös vahvoja panostuksia koulutukseen sekä tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.

Kokoomus on jo pitkään esittänyt korkeakoulujen pääomittamista miljardilla eurolla. Tämän lisäksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia on nostettava joka vuosi 100 miljoonalla eurolla vuosikymmenen loppuun. Panostuksia tarvitaan myös koko koulupolkuun aina varhaiskasvatuksesta alkaen. Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin siemenet ovat suomalaisessa osaamisessa ja innovaatioissa.

Tekemättömyys ja päätösten lykkääminen leimaavat työllisyyspäätösten lisäksi myös hallituksen ilmasto- ja ympäristötoimia. Budjettiriihessä on saatava päätökset ainakin turpeen tulevaisuudesta ja sen verotukien asteittaisesta poistamisesta. Kokoomus lopettaisi lainsäädännöllä turpeen merkittävän energiakäytön vuoteen 2032 mennessä. Toivon hallitukselta lisätoimia myös Itämeren ja etenkin Saaristomeren pelastamiseksi.

Hallitus julistaa kovaan ääneen olevansa ilmastohallitus, jolla on jopa historian ensimmäinen ilmastoministeri. Missä tämä näkyy? Hallitus on luvannut, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Se ei tapahdu itsekseen.

Suomen on onnistuttava yhdistämään pienenevät päästöt ja kestävä talouskasvu, jossa työtä on ja sitä kannattaa tehdä ja teettää. Emme voi jättää tuleville sukupolville kohtuutonta velkavuorta, romutettua hyvinvointiyhteiskuntaa emmekä elinkelvotonta ympäristöä.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

kolmen nuoren äiti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Pääministerin Marinin ( sd.) hallituksen on syytä kuulla ihmisten hätä ja etsiä budjettiriihessä kestäviä ratkaisuja turvaamaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta. Toimia tarvitaan yhtälailla muiden järjestöjen toimintamahdollisuuksien turvaamiseen.

Budjettiesityksessä olevan historiallisen suuri järjestöjen rahojen leikkausesitys on vaarassa murentaa järjestöjen toiminnan pohjaa. Valtiovarainministeriön vuoden 2021 budjettiesityksessä esitetään sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikattavaksi ensi vuonna 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia kuluvaan vuoteen verrattuna.

Järjestöt tekevät mittaamattoman arvokasta työtä, jota yhteiskunnalla ei ole varaa menettää, eikä myöskään mahdollisuutta paikata.

Toteutuessaan leikkaukset vaikuttaisivat merkittävällä tavalla monien, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai muuten tukea ja apua tarvitsevien ihmisten elämään. Koronan ensimmäisen aallon aikana julkisen sektorin palveluiden sulkeminen esimerkiksi muistisairaiden perheiden osalta jätti omaishoitajat yksin. Järjestöjen tarjoama vertaistuki oli koronakevään aikana monelle ainoa tuki.

Määrärahojen leikkaus ja mahdollinen koronan toinen aalto huolestuttaa montaa järjestöjen tarjoaman vertaustuen varassa elävää ihmistä. Nyt on aika vahvistaa tukea ja auttamisen tapoja, ei vähentää sitä.

Muistutan  hallitusta, että vielä keväällä koronakriisin aikaan sosiaali- ja terveysministeriö vetosi järjestöihin, jotta ne toimisivat ihmisten auttamiseksi miettimättä toimintansa sopeuttamista. Tähän vetoomukseen nähden esitetyt leikkaukset antavat täysin päinvastaisen viestin. Lisäksi järjestöjen rahoituksen leikkuri on räikeässä ristiriidassa Marinin hallitusohjelman kanssa, jossa tavoitellaan vahvempaa kansalaisyhteiskuntaa ja järjestöjen toiminnan autonomisuutta.

Uhka rahoituksen merkittävästä leikkaamisesta aiheuttaa järjestöjen henkilöstössä huolta työpaikoista ja toiminnan jatkuvuudesta. Koronakevään epävarmuuden jälkeen monen jaksaminen on muutenkin kovilla.

Järjestöjen kanssa on keskusteltava rahoituksen tulevaisuudesta. Siihen tarvitaan suunnitelmallisuutta, ei näin suuria äkkiliikkeitä. Erityisen huolestuttavaa on, että rahoitusleikkaukset kohdistuvat voimakkaimmin pitkäjänteiseen perusrahoitukseen.

Tein kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta ja toimintaedellytysten turvaamisestavauhdittaakseni hallitusta ottamaan budjettiriihessä huomioon järjestöjen mittaamattoman arvokas työ.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Hallituksen kotitalousvähennykseen tekemä leikkaus on rajussa ristiriidassa hallitusohjelman lupausten kanssa parantaa ihmisten arkea ja ostovoimaa, senioreiden palveluja ja helpottaa eläkeläisten toimeentuloa.

Kannustan vasemmistovihreää hallitusta perumaan kotitalousvähennykseen tekemänsä leikkauksen ja ottamaan sen kehittämisen osaksi työllisyystoimia ja parempien palveluiden kehittämistä. 

Hallituksen on tärkeää kuulla myös eläkeläisjärjestöjä asiassa. Vastaanotin viime syksynä kokoomuksen puolesta Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kaikille eduskuntaryhmille luovuttaman kannanoton. Kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, vaativat kotitalousvähennyksen leikkaamisen perumista ja yli 75-vuotiaille korotettua vähennystä tukemaan itsenäistä selviytymistä kotona.

Esitimme syksyllä 2019 kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja Sitran mallin mukaisesti yli 75-vuotiaille uutta, nykyistä parempaa kotitalousvähennystä. Mallin taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.

Senioreiden superkotitalousmallissa verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Mallista voisivat hyötyä kaikkia yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. 

Esimerkiksi 40 euron tuntitaksalla kotipalvelun hinta olisi hallituksen mallilla 27 euroa ja kokoomuksen mallilla 12 euroa tunti. Senioreiden superkotitalousvähennys toisi nykyistä paremman mahdollisuuden tukea ikäihmisten kotona asumista, hyvää arkea ja itsemääräämisoikeutta. Kotitalousvähennyksellä ihminen voi itse valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin.

Uudistuksella olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia, kuten ihmisten kotipalveluiden ja arjen paraneminen, työpaikkojen lisääntyminen ja ikäihmisten palveluasumisen mahdollinen lykkääminen.

Sitran raportin laskelmissa on arvioitu, jos 14 000 ikäihmisen tehostetun palveluasumisen tarve siirtyy puolella vuodella, kustannussäästö olisi 330 miljoonaa euroa. Kotitalousvähennyksen käyttäjistä yli 40 prosenttia on eläkeläisiä. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen on tärkeää aina kun se on turvallista ja ihmisen oman tahdon mukaista.

Kotitalousvähennys on tuonut uusia työpaikkoja, yrityksiä ja kitkenyt harmaata taloutta, helpottanut erilaisten perheiden arkea ja ylikireätä verotustamme. Hallituksen on viisasta muuttaa kielteistä asennettaan kotitalousvähennykseen. 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Koronan toinen aalto on vaarassa ryöppyä voimalla Suomeen. Nyt on tehtävä tehokkaampia toimia koronataudin leviämisen ehkäisemiseksi ja viruksen tukahduttamiseksi.

Suurta huolta lisäsi tänään Ylen aamuTV:ssä ollut sosiaali- ja terveys ministeri Pekonen, joka ei juuri luvannut vaikuttavampia toimia.

Marinin hallituksen on otettava tosissaan terveydenhuollon asiantuntijoiden ja kansalaisten hätähuudot koronatoimien viiveistä ja lepsuudesta.

Kevään epidemia-aallon inhimilliset ja taloudelliset kustannukset olivat valtavat. Suomalaisten terveyden ja hengen suojelemiseksi on tehtävä kaikki voitava. Viime keväänä tehtyjä virheitä ei saa eikä ole varaa toistaa.

🌿Lentokenttien ja satamien edelleen valloillaan olevat viruslingot on laitettava kuriin. Velvoittavuutta ja valvontaa tarvitaan lisää. Muissa maissa on tähän selvästi Suomea tiukempia toimia.

🌿Testaus on saatava toimimaan viivettä matalalla kynnyksellä. Ottaisin mallia Tanskasta, jossa myös oireettomat pääsevät omaa kanavaansa testeihin ja tekisin Suomen mallin. Laaja testaus maksaa paljon mutta on vähemmän kuin piiloon jääneet tartunnat.

🌿 Hallituksen on voitettava asenteellisuutensa yrittäjiä kohtaan ja tehtävä yhteistyötä yksityisten ja eri terveystoimijoiden kanssa. Viruksen voittamiseksi ja ihmisten sote- palveluiden turvaamiseksi tarvitsemme kaiken kapasiteetin käyttöön.

🌿 Suositus käyttää kasvomaskeja joukkoliikenteessä, kaupoissa ja ruuhkaisissa julkisissa sisätiloissa on annettava viivettä. On myös löydettävä ratkaisut, miten mahdollistetaan maskin saatavuus. Maskeihin kuluva raha on varsinkin pienituloisille perheille tuntuva kuluerä ja se voi asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan liikkumisen ja terveyden kannalta. On myös varmistettava, että mahdollisen toisen aallon huipussa terveydenhuollon ja muulle henkilöstölle riittää asianmukaisia suojavarusteita. Ensimmäisen aallon suojavaruste- gate ei saa toistua.

🌿Muutkin sairaudet kuin korona on hoidettava. Kansanterveyttä eikä toimintakykyä saa tärvellä. Kansainvälisten kokemusten mukaan on olemassa vakava riski, että koronaepidemian takia hoitamatta jättäminen ja jonot voivat sairastuttaa ja aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia jopa enemmän kuin koronavirus. Hoitopommin purkuun ei yhtä lääkettä. Palvelusetelit otettava vahvemmin käyttöön. Kela-korvauksenromuttaminen on peruttavaja. Sen sijaan on syytä tehdä tasokorotus.

🌿 Julkisessa terveydenhuollossa on tehtävä digiloikka. Esimerkiksi digivastaanotot sujuvoittavat hoitoon pääsyä ja vähentävät terveyskeskusjonoja. Digivastaanotto on vaikuttava väline taistelussa koronapandemiaa ja sen myötä syntymässä olevaa ”hoitopommia” vastaan. Palvelun piiriin pääsee nopeasti ilman lähikontakteja.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Kansainvälisenä kissojen päivänä on oikea aika muistuttaa eläinsuojelusta vastaavaa ministeri Leppää kissojen tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä. On välttämätöntä, että hallitus lunastaa hallitusohjelmaan kirjatun lupauksensa huolehtia koirien ja kissojen tunnistusmerkinnöistä ja rekisteristä. Kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti säädetään laissa velvoittavaksi.

Uudistus on syytä tehdä osana eläinsuojelulain uudistamista. Hallituksen on tuotava esitys ripeästi eduskuntaan. Eläinsuojelulaista tulee uudistuksen myötä eläinten hyvinvointilaki.

Tunnistusmerkinnän säätäminen velvoittavaksi olisi merkittävä askel lemmikkien paremman terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. Rekisteröinti ehkäisee pentutehtailua, lemmikkien laitonta maahantuontia, sekä helpottaa irrallaan tavattujen lemmikkien palauttamista omistajalleen.

Lemmikkieläimen heitteille jättö on laiton ja rangaistava teko, mutta kissojen kohdalla syyllisiä saadaan todella harvoin vastuuseen. Tämä johtuu siitä, että ilman tunnistusmerkintää kissaa on käytännössä mahdotonta yhdistää sen omistajaan. Vuosittain noin 10 000 kissaa toimitetaan löytöeläiminä löytöeläintaloille. Näistä valitettavasti vain harva löytää takaisin omistajansa luo.

Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) selvityksen mukaan löytöeläimet aiheuttavat koko maassa arviolta 5,8 miljoonan euron kulut vuodessa (17 000 e/kunta). Tämän lisäksi kustannuksia syntyy hylätyistä kissoista, jotka joudutaan lopettamaan valvontaeläinlääkärien toimesta. Eläinten hyvinvoinnin edistämisen lisäksi kissojen rekisteröinti toisi helpotusta monen kunnan taloudelliseen tilanteeseen.

Maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2018 lopussa valmistuneen virallisen koira- ja kissarekisterin perustamista koskevan selvityksen myötä on päätetty koirarekisterin perustamisesta ja koirien rekisteröinti tulee pakolliseksi vuonna 2022. Vaikka selvitys puoltaa kissojen rekisteröintiä, ei päätöstä kissojen hyvinvoinnin edistämiseksi ole tehty. Tämä on vakava puute, sillä löytöeläimistä kissat ovat heikoimmassa asemassa.

SEY:n tutkimuksen mukaan löytöeläimistä koirista 91 % haettiin takaisin kotiin, kun taas kissoista 26 % palautui alkuperäiselle omistajalle. Löytökissoista lähes joka viides päätyi lopetettavaksi, kun koirista noin 0,7 % jouduttiin lopettamaan. Kissat ovat myös rekisteriinsä ansainneet.

Tänään on syytä kiittää Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen Hesyn väkeä kissamaisen hyvästä työstä kaikkien kattien ja muiden eläinten parhaaksi.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

eduskunnan eläinsuojeluryhmän ja Hesyn jäsen

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram