fbpx Siirry sisältöön


Kun puhutaan senioreista, puhutaan hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevista ihmisistä. Yhä useampi suomalainen on terve ja toimintakykyinen vuosikymmeniä eläkkeelle siirtymisensä jälkeen. Ikäero juuri eläkkeelle jääneen ja hyvin ikääntyneen hoivaa tarvitsevan ihmisen välillä voi olla jopa 40 vuotta. Haluan muutoksen siihen, että senioreista puhutaan yhtenä ryhmänä.

Suomalaisista yli miljoona on yli 65-vuotiaita. Kyse on mittavasta joukosta ihmisiä. Ikäihmiset eivät todellakaan ole mikään yhtenäinen joukko. Ilman senioreiden aktiivista toimintaa kaupungit ja kunnat eivät toimisi. Seniorit ovat aktiivisia toimijoita sekä kantava voima kaupungin päätöksentekijöinä, vapaaehtoistyössä, omaishoitajina ja isovanhempia. Moni seniori jatkaa eläkeiän jälkeen yrittäjänä tai ansiotyössä. Osa taas tarvitsee apua ja tukea kotona asumiseen tai omaisen hoidossa. Osa tarvitsee apua ympäri vuorokauden hoivakodissa. Tärkeintä on, että seniorit kohdataan yksilöinä.

Ikäystävällisessä kunnassa ihmisiä arvostetaan riippumatta ikävuosien määrästä. Kaupunkiympäristö ja palvelut on suunniteltava esteettömiksi. Senioreiden mahdollisuudesta liikkua omassa kotikunnassaan eri kulkumuodoin on huolehdittava. Esteetön kohtuuhintainen joukkoliikenne ja parkkipaikat kuuluvat toimivaan kaupunkiin. 

Liikunnan ja ulkoilun on oltava mahdollista ja turvallista kaikenikäisille ja -kuntoisille. Asuinalueilla tarvitaan lähiliikuntapaikkoja, liikuntapuistoja sekä puisto- ja parvekejumppia. Puitteet monipuoliselle liikkumiselle luodaan yhteistyössä seurojen ja järjestöjen kanssa. Valaistaan lenkkipolut, hiekoitetaan ja aurataan kadut sekä huolehditaan, että penkkejä on riittävästi, jotta kesken kävelyn voi istua levähtämään. 

Kitketään kuntoutuspalveluista ikäsyrjintä. Kuntoutus kuuluu kaikille. Siirrytään makuuttamisesta toimintakyvyn aktiiviseen edistämiseen. Otetaan käyttöön ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseksi erilaisia kuntoutusmalleja, kuten lonkkamurtumapotilaiden hoidossa käytettävä välitön kuntoutus leikkauksen jälkeen eli ns. lonkkaliukumäki-toimintamalli ja kotikuntoutus. Vauhditetaan terveyttä edistävää, liikunnallista ja kuntouttavaa otetta kaikissa senioreiden palveluissa. Fysio- ja toimintaterapeutit sekä liikunnan ja kuntoutuksen ohjaajat ovat tärkeä osa senioreiden palveluja.

Ikäystävällisessä kunnassa senioria ei jätetä jonoon. Palveluiden tuottamisessa on hyödynnettävä myös ostopalveluita ja palveluseteleitä, jotta seniorit pääsevät sujuvasti tarvitsemiinsa palveluihin. Ihmisten on saatava vastinetta verorahoilleen. Helsingissä on kitkettävä terveyskeskusjonot ja huolehdittava sujuvista palveluista. Senioreiden ja omaishoitajien palveluihin on luotava inhimillisiä vaihtoehtoja. 

Vanhuspalveluiden laatua on valvottava tiukasti ja epäkohtiin kitkettävä: kotiin saatavia palveluja ei saa riittävästi, ympärivuorokautiseen hoivaan on pitkät jonot, ja ikäihmiset kokevat tulevansa syrjityksi sairauksiensa hoidossa. Vanhusasianvaltuutetulle on annettava vahvat valtuudet puuttua ikäihmisten palveluissa oleviin epäkohtiin, sekä valtuuksia ikääntyneiden oikeuksien turvaamiseen.

Kaiken ikäisten senioreiden, heidän omaistensa ja henkilöstön näkemykset sekä kokemukset ovat mukana palveluiden, kaupunkisuunnittelun sekä koko kunnan kehittämisessä. 

Johdollani valmistellut teesit ovat ohessa luettavissa. Toivon, että ne kuuluvat tulevien valtuutettujen käytössä ja vauhdittavat ikäystävällisten kotikuntien rakentamista. Teesien valmistelussa oli vahvasti mukana eduskuntaryhmämme yhdessä ministeri Helena Pesolan kanssa johtamani Kokoomuksen Seniorifoorumin kanssa. Vastaanotan mielelläni palautetta ja kommentteja siitä, kuinka sinun mielestäsi senioreiden palveluja pitäisi kaupungissamme tai kotikunnassani kehittää. Ollaan yhteydessä.

 10 teesiä ikäystävällisten kuntien rakentamiseksi:

1. Pidetään kaikki mukana

  • Ikäystävällisessä kunnassa pidetään kaikki mukana. Ihmisiä arvostetaan riippumatta kertyneiden ikävuosien määrästä.
  • Kehitetään kuntia hyviksi ja turvallisiksi paikoiksi asua ja elää omannäköistä elämää kaikenikäisille.
  • Annetaan kaikenikäisten mahdollisuus vaikuttaa, osallistua, tulla kuulluksi ja tehdä omaan elämään liittyviä ratkaisuja. 
  • Tehdään töitä sen eteen, että jokainen seniori voi luottaa saavansa tarvitsemansa laadukkaat palvelut ja inhimillisen kohtelun.
  • Turvataan kuntien palveluissa ikäihmisten tarvitsema hoiva ja tuki arjen toimiin, arvokas elämä sekä mahdollisuus yksilöllisiin valintoihin säilyttäen.

2. Edistetään mahdollisuuksia aktiiviseen arkeen

  • Ikäystävällisessä kunnassa seniorit ovat aktiivisia toimijoita. 
  • Ikäystävällisessä kunnassa työnteon pitää olla mahdollista ja siihen on kannustettava, jos seniorilla on tahtoa jatkaa työntekoa muodossa tai toisessa.
  • Seniorit ovat kantava voima vapaaehtoistyössä.  Omaishoitaja ja isovanhempi on useimmiten seniori.
  • Toteutetaan ikäihmisten harrastustakuu kulttuuri- ja liikuntaseteleillä. Senioreilla on oltava mahdollisuuksia osallistua monenlaiseen harrastus- ja virkistystoimintaan – se pitää toimintakykyä ja hyvää mieltä yllä sekä yksinäisyyttä loitolla. 
  • Huolehditaan koulutus- ja kulttuuripalvelujen saavutettavuudesta ja kulttuurilaitosten esteettömyydestä sekä sisällytetään hoiva- ja hoitokotien toimintaan taidetta ja kulttuuria.
  • Otetaan käyttöön koronatodistus palvelujen, tapahtumien ja kulttuurin nopeaksi avaamiseksi.

3. Kehitetään palveluita senioreita kuunnellen

  • Ikäystävällisessä kunnassa seniorit ovat mukana kehittämässä palveluja. Vahvistetaan vanhusneuvoston ja eläkeläisjärjestöjen vaikuttamis- ja toimintamahdollisuuksia.
  • Edistetään digitaalisia ratkaisuja ja teknologiaa senioreiden asioinnin ja yhteydenpidon helpottamiseksi sekä yksinäisyyden torjumiseksi. Asiointi kasvokkain tai puhelimitse on aina kuitenkin mahdollistettava.
  • Ikäystävällisessä kunnassa tarjotaan matalalla kynnyksellä opastusta tietotekniikan käyttämiseen. Järjestelmien on oltava esteettömiä, helppokäyttöisiä ja saavutettavia. 
  • Ikäystävällisessä kunnassa neuvoja ja ratkaisuja arjen haasteisiin saa yhdeltä luukulta, matalan kynnyksen seniori-infossa.
  • Ikäystävällisessä kunnassa toteutetaan esteettömyyden periaatetta kaupunkisuunnittelussa ja palveluiden toteuttamisessa. Senioreiden mahdollisuudesta liikkua omassa kotikunnassaan eri kulkumuodoin on huolehdittava samoin lähiparkkipaikoista.

4. Mahdollistetaan liikunta ja ulkoilu kaikenikäisille

  • Ikäystävällisessä kunnassa liikunta ja ulkoilu kuuluvat kaikille. Liikunnan ja ulkoilun on oltava mahdollista ja turvallista kaikenikäisille ja -kuntoisille.
  • Ikäystävällisessä kunnassa on lähiliikuntapaikkoja, liikuntapuistoja sekä puisto- ja parvekejumppia. Puitteet monipuoliselle liikkumiselle luodaan yhteistyössä seurojen ja järjestöjen kanssa.
  • Valaistaan lenkkipolut, hiekoitetaan ja aurataan kadut sekä huolehditaan, että penkkejä on riittävästi, jotta kesken kävelyn voi istua levähtämään. 
  • Tarjotaan senioreille terveydenhuollon tai liikunta-alan ammattilaisten liikuntaneuvontaa. Ikäystävällisessä kunnassa on käytössä on liikuntaresepti, joka sisältää terveydenhuollon ammattilaisten liikuntaneuvot.
  • Kirjataan osaksi yli 75-vuotiaiden hoitotyön suunnitelmaa liikkumissopimus, jossa on yksilölliset toimet toimintakyvyn parantamiseksi. Emme hyväksy sitä, että kotihoidon piirissä olevien ihmisten matot pääsevät useammin ulos kuin ihminen itse. 
  • Ikäystävällisessä kunnassa senioreille on käytössä liikuntaseteleitä ja maksuttomia liikuntapalveluita, kuten sporttiranneke. 
  • Toteutetaan etsivää liikuntatyötä vaikeasti tavoitettaville ja liikkumattomille ryhmille ja yksilöille, erityisesti omaishoitaja- sekä muistisairaiden perheille.

5. Huolehditaan senioreiden toimintakyvystä

  • Senioreiden fyysisen, henkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen on oltava osa kaikkia kunnan toimintoja. Se on vaikuttavin ja inhimillisin tapa edistää hyvää elämää, itsenäistä selviytymistä ja vähentää raskaampien palveluiden tarvetta.
  • Kitketään kuntoutuspalveluista ikäsyrjintä. Kuntoutus kuuluu kaikille.
  • Tarjotaan senioreille matalan kynnyksen terapiapalveluja ja ohjausta apuvälineiden käyttöönottoon.
  • Siirrytään makuuttamisesta toimintakyvyn aktiiviseen edistämiseen.
  • Otetaan käyttöön ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseksi erilaisia kuntoutusmalleja, kuten lonkkamurtumapotilaiden hoidossa käytettävä välitön kuntoutus leikkauksen jälkeen eli ns. lonkkaliukumäki-toimintamalli ja kotikuntoutus.
  • Vauhditetaan terveyttä edistävää, liikunnallista ja kuntouttavaa otetta kaikissa senioreiden palveluissa. Fysio- ja toimintaterapeutit sekä liikunnan ja kuntoutuksen ohjaajat ovat tärkeä osa senioreiden palveluja.

6. Laitetaan verot ja muut elämisen kustannukset kuriin

  • Ikäystävällisessä kunnassa verot, piiloverot, palvelumaksut ja muut elämisen kustannukset pidetään kohtuullisena. Taloudellinen pärjääminen luo edellytykset ihmisarvoiselle vanhuudelle. 
  • Otetaan käyttöön senioreiden superkotitalousvähennys. Verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin ja 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen.
  • Superkotitalousvähennys laskisi merkittävästi ostettavan palvelun hintaa tukien kotona asumista ja itsemääräämisoikeutta. Mallista voisivat hyötyä kaikki yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset.
  • Laajennetaan kotitalousvähennys koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayrityksien sekä ammatinharjoittajayrittäjien tuottamaa lääkinnällistä kotikuntoutusta sekä liikunnan ohjausta. Kotitalousvähennyksen piiriin siirretään myös senioreiden kodin turvapuhelin.

7. Turvataan senioreille tarpeellinen hoito ja hoiva

  • Ikäystävällisessä kunnassa seniorit saavat oikea-aikaisesti sellaista hoitoa ja hoivaa kuin tarvitsevat. Pidetään palvelut lähellä ihmistä ja helposti saatavilla.
  • Huolehditaan seniorit jonoista hoitoon. Hyödynnetään ostopalvelua ja palveluseteleitä palveluihin pääsyn sujuvoittamiseksi.
  • Hyödynnetään palveluseteliä myös lääkehoidon arviointiin. Kitketään lääketokkuroita, turhia lääkkeitä, lääkekustannuksia ja lääkehävikkiä.
  • Annetaan ihmisille vapaus valita palveluntuottaja. Turvataan yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-korvaus.
  • Annetaan paljon palveluita tarvitseville ikäihmisille mahdollisuus räätälöidä itselleen sopiva palvelukokonaisuus hyödyntäen henkilökohtaista budjetointia tarvittaessa yhdessä sote-ammattilaisten kanssa.
  • Otetaan käyttöön matalan kynnyksen terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn helpottamiseksi.

8. Valvotaan palveluiden laatua ja puututaan niiden epäkohtiin

  • Ikäystävällisessä kunnassa jokainen voi luottaa saavansa tarvittaessa laadukkaan ja inhimillisen hoidon, hoivan ja kuntoutuksen.
  • Valvotaan vanhuspalveluiden laatua esimerkiksi tarkastuskäynneillä niin yksityisissä kuin julkisissa hoivakodeissa ja kotihoidossa. Digitaaliset seurantajärjestelmät helpottavat laadun seurantaa ja avoimuutta. 
  • Osoitetaan vanhusten oikeuksien valvonta ja edistäminen eduskunnan oikeusasiamiehen erityistehtäväksi.
  • Otetaan käyttöön hoitotyöhön kansallinen laaturekisteri. Avoimella laatutiedolla sote-palveluja parannetaan ja kehitetään vaikuttaviksi, yhdenvertaisiksi ja turvallisiksi.
  • Kuullaan monipuolisesti senioreiden, hoivalaitoksissa asuvien ikäihmisten, omaishoitajien sekä omaisten näkemyksiä palveluiden kehittämiseksi, esimerkiksi asukaskyselyiden avulla.

9. Tarjotaan monipuolisesti asumisen vaihtoehtoja

  • Ikäystävällisessä kunnassa hoivapaikan saaminen ei ole huutokauppaa. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsee, kun sille on tarve.
  • Turvataan osaavan hoitohenkilöstön riittävyys niin ympärivuorokautiseen hoivaan kuin kotihoitoon ja omaishoitajien tueksi. Ikäystävällinen kunta on esimerkillinen työnantaja sote-alan ammattilaisille.
  • Otetaan käyttöön monimuotoisia asumisen vaihtoehtoja. Lisätään väliaikaisia asumispalveluja niille, joiden ei ole enää turvallista asua kotona. 
  • Otetaan käyttöön liikkuvia palveluita ilman apua jääneiden ikääntyneiden ambulanssirallin kitkemiseksi. Esimerkiksi Liikkuva Sairaala vähentää päivystyskäyntejä ja kotiuttamishoitajat varmistavat turvallisen kotiutumisen.
  • Lisätään kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja vapaaehtoisten välistä yhteistyötä yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Ikäystävällisessä kunnassa kukaan ei jää yksin.
  • Vahvistetaan yhteisöllisyyttä palveluasumisen suunnittelussa. Kehitetään uudenlaisia yhteisöasumisen muotoja, joissa on mukana erilaisia palveluja.

10. Turvataan toimiva arki omaishoitajille ja muistisairaille

  • Turvataan omaishoitajien asema tasa-arvoiseksi asuinpaikasta riippumatta. Omaishoitoa kehitetään osana muuta kunnan hoiva- ja palvelujärjestelmää.
  • Tuetaan omaishoitajien jaksamista ja tosiasiallista mahdollisuutta pitää vapaapäiviä palvelusetelin lisäksi kotiavustajapalveluilla, kiertävän perhehoitajan avulla ja henkilökohtaisella budjetilla.
  • Otetaan omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset laajaan käyttöön sekä huolehditaan tiiviistä yhteydenpidosta ja neuvonnasta omaistaan hoitaville.
  • Ikäystävällisessä kunnassa omaishoitajille ja kotihoidon hoitajille on puhelimitse tarjolla geriatrista tukea myös iltaisin ja viikonloppuisin. 
  • Jatketaan kansallista muistiohjelmaa. Juurrutetaan se kaikkiin kuntiin edistäen eri ikäisten muistisairaiden ja heidän läheisten hyvää arkea ja elämää.
  • Lisätään muistikoordinaattorien ja muistihoitajien määrää. Vapaaehtoisjärjestöjen asiantuntemusta ja vertaistukea ei voi muulla toiminnalla korvata.
  • Otetaan käyttöön palveluiden kehittämisessä muistisairaan ihmisen hoidon kriteeristö, joka mahdollistaa muistisairaudesta huolimatta mahdollisuuden elää omannäköistä elämää niin muistisairaalle ihmisille, kuin hänen perheelleenkin.
  • Pilotoidaan tuettua hoivavapaata oman läheisen lyhytaikaisen hoivan mahdollistamiseksi.
https://www.kokoomus.fi/wp-content/uploads/2021/06/Ika%CC%88ysta%CC%88va%CC%88llinen-kunta.pdf

Vasemmistovihreän hallituksen ideologinen vimma poistaa Kela-korvaus yksityisestä hoidosta ja tutkimuksesta on hyytävän kylmää politiikkaa, jossa on täysin unohdettu palveluja tarvitsevat ihmiset.   

Joko vasemmistovihreät puolueet eivät ymmärrä suomalaisten arkea ja sitä, mikä merkitys yrittäjien työllä ja yksityisellä palveluilla on suomalaisten mahdollisuudelle saada tarvitsemansa palveluita, tai sitten he eivät siitä piittaa.

Oli vastaus kumpi tahansa niin yhtä järkyttävää. Vasemmistovihreät sulkevat  silmänsä toimiensa vaikutuksilta ihmisten hätään ja palveluiden heikentymiseen.

Hallitus ei näytä ymmärtävän sitä, että merkittävä osa Kelan korvaamista lääkäripalveluista on sellaisia, joita kuntien terveyskeskuksissa ei ole edes tarjolla, esimerkiksi silmälääkärit, gynekologit ja lastenlääkärit. Koko suun terveydenhuoltomme on rakennettu siten, että puolet aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Yksityinen sektori on olennainen osa terveydenhuoltomme.

Yhtään puheenvuoroa ei ole kuulunut, miten aiotaan Kela-korvauksen turvin tehdyt miljoonat vuosittaiset lääkärissäkäynnit ja sadat tuhannet laboratorio- ja kuvantamistutkimukset jatkossa hoitaa. On selvää, että poisto kuormittaisi ennestään jonoutunutta julkista sektoria, johtaisi ihmisten palveluiden heikkenemiseen.

Hoidon tarve ei poistu Kela-korvauksen poistamisella. Ne, joilla on rahaa, voivat jatkossakin käydä yksityisessä terveydenhuollossa. Moni joutuu etsimään viimeiset eurot saadakseen apua. Hallituksen toimet johtavat tilanteeseen, joka on irvikuva yhdenvertaisesta terveyspolitiikasta. Pahasti ruuhkautuneet terveyskeskukset ruuhkautuvat entisestään. Hallituksen sokean ideologisista toimista kärsisi koko kansanterveys mutta eniten heikoimmassa asemassa olevat.

On myös kestämätöntä, että tavallisen palkansaajan ja eläkeläisen pitää maksaa aina enemmän heikkenevistä palveluista. Vasemmistovihreän hallituksen suunta on täysin väärä. Kaiken päälle hallitus on tuomassa verotusta entisestään kiristävää maakuntaveroa. 

Opetusministeri Saramo on sanoittanut hallituksen vimman romuttaa Kela-korvaus lausumalla, ettei ole mitään järkeä tukea yksityisiä toimijoita verovaroin. Näkemys siitä, että kyseessä olisi yritystuki on käsittämätön. Kyseessähän on korvaus, joka helpottaa ihmisten pääsyä hoitoon. 

Hallitus on jo päättänyt leikata Kela-korvausta paikatakseen hoitajamitoituksesta puuttuvia euroja. Lisäksi hallituksen ohjeistamassa virkamiesvalmistelussa kaavaillaan leikkaamaan loputkin yksityisen hoidon ja tutkimuksen kelakorvauksesta. Eduskunnan käsittelyssä olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusesityksessä on perustana sama ideologia. Maakuntamalliesityksessä mahdollisuutta hyödyntää yksityisiä palveluja, yrityksiä ja järjestöjä, esitetään rajoitettavaksi piittaamatta siitä, mitä vaikutuksia sillä on ihmisten mahdollisuuteen saada yhdenvertaiset palvelut tai mikä on veronmaksajalle edullisinta. Kaiken lisäksi maakuntamalli on valtava leikkaus Helsingin sote-palveluiden ja HUS:n rahoitukseen vaarantaen monin tavoin kaupunkimme ihmisten palvelut. 

Hallituksenihmisten palveluja heikentävä maakuntamalli on hylättävä. Samoin on pysäytettävä aie romuttaa Kela-korvaus. Verorahat on laitettava lisähallinnon sijaan ihmisten palveluihin.  Julkisen vallan on vastattava, että verorahoin voidaan turvata oikea-aikainen pääsy laadukkaisiin palveluihin jokaiselle.  Pienen maan on otettava käyttöön kaikki voimavarat. Palveluseteleiden käytön velvoittavuutta on lisättävä. Kela-korvauksen nosto olisi perusteltua ja viisasta keventämään julkisen sektorin kuormitusta ja vauhdittamaan ihmisten hoitoon pääsyä.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Hallituksen esitys vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustamisesta on eduskunnan käsittelyssä. Kokoomus kannattaa tehtävän perustamista, mutta niin, että tulevalla vanhusasiavaltuutetulla on valta puuttua epäkohtiin. Hallituksen esityksessä sitä ei ole. Tämä on vakava puute.

Lakiesityksen epäkohdat on viisasta ja välttämätöntä eduskunnassa korjata. Vanhusten kohtelun ja palveluiden puutteiden korjaaminen edellyttää vahvan toimivallan omaavan vanhusasiavaltuutetun.

Ikäihmisten palveluissa on paljon korjattavaa. Kotiin saatavia palveluja ei saa riittävästi, ympärivuorokautiseen hoivaan on pitkät jonot, ja ikäihmiset kokevat tulevansa syrjityksi sairauksiensa hoidossa.

Hallituksen esityksen mukaan vanhusasiavaltuutettu seuraisi ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista. Hänen tehtävänsä olisi tuoda havaintojaan sekä ikääntyneiden näkökulmaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Esitämme Paula Risikon ja Mia Laihon kanssa muutosta hallituksen esitykseen. Vanhusasiavaltuutetulla on oltava todellinen toimivalta puuttua epäkohtiin. Siksi vanhusten oikeuksien valvonta ja edistäminen on annettava eduskunnan oikeusasiamiehen erityistehtäväksi ja vanhusasiavaltuutettu on sijoitettava eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen.

Eduskunnan oikeusasiamiehellä on laaja toimivalta ja tiedonsaantioikeus, monipuoliset toimintatavat ja tehokkaat mahdollisuudet puuttua lainvastaiseen tai virheelliseen menettelyyn.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa käsitellään vanhusten oikeuksia koskevia asioita laajasti eri sektoreilla, mm. sosiaalihuoltoa, terveydenhuoltoa, vammaisten henkilöiden oikeuksia, edunvalvontaa, verotusta ja poliisin toimintaan liittyviä asioita.

Laillisuusvalvonnassa pyritään erityisesti turvaamaan, että jokainen ikääntynyt henkilö saa perustuslaissa turvatut välttämättömän hoivan ja huolenpidon sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Vuonna 2020 ratkaistuista kanteluista peräti 126 koski vanhusten oikeuksia.

Eduskunnan oikeusasiamiehen tekemien tarkastusten määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta, poikkeuksena koronavuosi. Eduskuntaryhmämme on työn ansiota oikeusasiamiehen toimintaan on lisätty voimavaroja

Kaikki hoivayksiköihin ja laitoksiin tehdyt tarkastukset toteutetaan pääosin ennalta ilmoittamatta. Tarkastuksilla pyritään kattamaan eri suuruisia kuntia ja eri tavoin organisoituja palveluja.

Eduskuntaryhmämme julkaisi viikonloppuna johdollani valmistellut kuntavaaliteesit ikäystävälliselle kunnalle. Kymmenen teesin ohjelmassa kohta 8 käsittelee vanhusten oikeuksien valvontaa.  Vaadimme myös teeseissämme senioreiden oikeuksien valvontaa ja edistämistä eduskunnan oikeusasiamiehen erityistehtäväksi. Kokoomus esittää myös vanhuspalveluiden laadun tarkkailua tarkastuskäyntejä lisäämällä.

Ikäystävällisessä kunnassa vanhuspalveluiden laatua valvotaan tiukasti ja epäkohtiin puututaan. Yksityisten että julkisten hoivakotien sekä kotihoidon laadusta huolehditaan. Senioreiden yhdenvertainen pääsy kaikkiin kunnan palveluihin varmistetaan. Palveluita kehitetään senioreiden kanssa yhdessä. Seniorit ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa, siksi palveluihin tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja ja valinnanvapautta.

Ikäystävällisessä kunnassa pidetään kaikki mukana. Ihmisiä arvostetaan riippumatta kertyneiden ikävuosien määrästä. Jokaisen on voitava luottaa saavansa tarvitsemansa laadukkaat palvelut ja inhimillisen kohtelun. Tämän takia vanhusasiavaltuutetulla tulee olla vahvat valtuudet puuttua epäkohtiin ja tämä on Eduskunnan varmistettava muuttamalla hallituksen torsoksi jäänyttä lakiesitystä.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Roskaaminen ja maahan heitetyt maskit ovat vakava ongelma ja ikävä osa Helsingin katukuvaa. Koronan ja kertakäyttöisten kasvomaskien käytön myötä roskaamisen määrä on lähes räjähtänyt kotikaupungissamme. Maskien käytön lisäksi virkistys- ja ulkoilualueiden käyttö on lisääntynyt korona-aikana, mikä on kasvattanut roskien määrää ympäristössä ja lisännyt kuntien ja kaupunkien puhtaanapidon kustannuksia.

Maahan heitetty maski on hitaasti hajoavaa muovia ja sen maatumisaika on jopa 500 vuotta. Hajotessaan maskit päätyvät mikromuoveiksi ja kulkeutuvat vesistöihin aiheuttaen haittaa ihmisille ja eläimille. Kaduilla pyörivät maskit voivat helposti kulkeutua myös viemäriverkostoon ja tukkia viemäreitä.

Helsingissä yleisten alueiden puhtaanapito maksaa yli 11 miljoonaa euroa vuodessa. Tuolle rahasummalle löytyisi varmasti  paljon parempia kohteita. Kaupunki on laatinut 50-kohtaisen toimenpideohjelman kitkemään roskaamista. Ohjelma sisältää konkreettisia ohjeita roskaamisen vähentämiseen sekä kaupunkilaisille että viranomaisille. Listasta löytyy meistä jokaiselle jotain. 

Tupakantumpit ovat maailman ja Suomen yleisin muoviroska. Uutena toimena luonnontumppaajille jaetaan  minituhkiksia erityisesti paikoissa, joissa ei ole tuhka-astioita ja jaetaan ohjeita oman minituhkiksen tekemiseen. Minituhkiksista on syytä tehdä muoti-ilmiö. 

Kaupunkiemme rannoilta löytyy keskimäärin 300 tumppia jokaista sataa metriä kohden. Tämä on järjetöntä kotimeremme ja luontomme myrkyttämistä. Sateiden ja hulevesien myötä tumpit päätyvät kaduilta ja pihoilta vesistöihin ja mereen. Myrkyllisistä tupakantumpeista on monin tavoin haittaa luonnolle. Moni ei tiedä, että tupakantumppi on muovia, eikä maadu. Monelle on yllättävä tieto myös se, että tupakantumppi on ympäristömyrkky. 

Tarkoitus on kokeilla myös läpinäkyviä ja lukitsemattomia kierrätysastioita pulloille ja tölkeille (metalli, muovi, lasi) alueilla, joilla esiintyy paljon roskia. Roskaantumisen vastaisista keinoista voit lukea lisää oheisesta linkistä: https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Roskaantumisen_lisaantyminen_on_vakava_y%2860723%29

Mitkään ohjelmat eivät riitä ratkaisuksi, jos meistä jokainen ei itse huolehdi omien roskiensa viemisestä roskakoriin. Helsingin pitäminen siistinä on meidän kaikkien yhteinen vastuu. Laitetaan käytetyt maskit ja muut jätteet roskakoriin – pidetään Helsinki siistinä, puhtaana ja viihtyisänä kotikaupunkina.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Tänään on hyvä päivä äänestää.💚

Vahva motivaatio ja tahto työskennellä toimivamman kaupungin ja helsinkiläisten eteen on syttynyt haluksi palata valtuustotyöhön kansanedustajan työn lisäksi.

Olen ollut useamman valtuustokauden tauolla valtuustotyöstä mutta nyt jälleen ehdolla. Näen, että kotikaupunkimme on nyt isojen kysymysten edessä.

Kolmen nuoren äitinä ja ikääntyviä vanhempiani arjessa tukevana ajattelen vahvasti, että kaupunkia on rakennettava kaiken ikäisille monien mahdollisuuksien kotikaupungiksi.

Helsingin on oltava turvallinen ja hyvä paikka kasvaa, oppia, asua, tehdä työtä,  yrittää ja nauttia kauniin kaupunkimme tarjoamista mahdollisuuksista ihan jokaiselle.

Olen elämässä ja politiikassa ehtinyt olla monessa. Vuodet ovat kerryttää osaamista, kykyä tehdä päätöksiä ja yhteistyötaitoa. Politiikka on yhdessä tekemistä ja sitkeyttä viedä asioita eteenpäin. Päättäjien on tunnettava tosiasiat, päätösten on oltava oikeudenmukaisia ja niiden on myös tunnuttava oikeilta. Tästä ajatuksesta on syntynyt mottoni järki ja tunteet.

Tuki kampanjassa lämpimästi tervetullut. Hyvä tapa on kannustaa tuttuja äänestämään. Mukaan kampanjan lopukiriin pääsee ottamalla minuun yhteyttä. Pieni apu, on suuri ilo.

Ennakkoäänestys on kotimaassa vauhdissa 8.6.2021 asti. Ulkomailla ennakkoon voi äänestää 2.–5.6.2021. Vaalipäivä on sunnuntai 13.6.2021.

Haluan kehittää kotikaupunkiani  ihmisten ja asuinalueiden ääntä kuullen.

💚 Vauhditan uutta työtä, palveluja ja kulttuuria luovaa yrittäjyyttä. Helsingin on oltava työnantajana edelläkävijä. Elinvoimainen Helsinki on koko Suomen hyvinvoinnin ja talouden veturi.

💚 Asumista ja elämistä Helsingissä ei saa tehdä kalliimmaksi. Asuu yksin, kaksin tai lasten kanssa, Helsingissä on oltava varaa asua.

💚 Ehdoton ei veronkorotuksille, maakuntaverolle ja -hallinnolle. Ruuhkista on päästävä sujuvaan liikenteeseen ja toimivaan joukkoliikenteeseen. Helsinkiin kuuluvat eri kulkumuodot ja myös parkkipaikat.

💚 Helsinkiläisten on saatava vastinetta verorahoilleen. Terveysasemalle on päästävä sujuvasti. Jonojen sijaan käyttöön on otettava vahvemmin myös palvelusetelit. Senioreiden ja omaishoitajien palveluihin on luotava inhimillisiä vaihtoehtoja.

💚 Tärkeä investointimme ovat lapset ja nuoret sekä laadukkaat koulut ja päiväkodit lähellä kotia. Opettajalla on oltava aikaa oppilaalle.

💚 Ihmisten valinnat ja kestävä kehitys on valjastettava muutosvoimaksi. Puhdas Itämeri ja lähiluontomme sekä terve talous ovat paras perintö lapsillemme.

Ajattelen, että aina on oikea hetki miettiä, miten asiat voi tehdä paremmin. Vastaan mielelläsi kysymyksiin. Saa olla yhteydessä.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Pääministeri Marinin ehdotus kiristyvästä progressiosta on karmaiseva. Se tarkoittaisi, että jo nyt ylikireää ansiotuloveroa maksavat suomalaiset maksaisivat entistä enemmän veroa. Vertailumaita heikompi ostovoimamme kurjistuisi edelleen.

Progression kiristys olisi erityisen kylmää kyytiä korkeiden asumis- ja elinkustannusten kanssa kamppaileville tavallisille helsinkiläisille palkansaajille, yrittäjille ja eläkeläisille. Palkasta ja eläkkeestä pitäisi jäädä käteen siten, että se riittää muuhunkin kuin aivan välttämättömään.

Sanon ehdottomasti ei pääministerin ehdotukselle. Verotus ei kaipaa lisää progressiota eikä Suomi korkeampia veroja. Verotuksen progression kiristäminen entisestään olisi myrkkyä työllisyydelle, yrittäjyydelle  ja koronasta elpymiselle. Kasvu ja hyvinvointi eivät synny kiristämällä maailman kireimpiin kuuluvaa työn verotusta. Jos jotain haluaa lisää, sitä pitää verottaa vähemmän.

Pääministeri Marin tumppasi veronkiristyspuheillaan loputkin jäänteet  työväen puolueesta ja jäljelle jäi vasemmalle valuva veronkiristyksiin ja velan varaan vastuuttomasti maatamme rakentava puolue. Vasemmistovihreä hallitus ajaa demareiden johdolla ahkeruuteen, työhön ja yrittäjyyteen perustuvaa hyvinvointiyhteiskunta päin seinää. Progression kiristäminen leikkaisi rujosti työn teon kannattavuutta ja se on täysin väärä suunta. Se kutistaisi Suomen mahdollisuuksia houkutella osaavaa työvoimaa ja investointeja.

Hiljattain julkaistun OECD:n selvityksen mukaan jäämme  muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden jalkoihin investointien houkuttelussa. Ruotsissa demarihallituksen johdolla kevennettiin verotusta koronakriisin keskellä ja vuoden alusta vielä ylimpiä veroasteita. Palkansaajan verotus on nyt länsinaapurissa jo tavallisella keskituloisella selvästi kevyempää. Miten kuvittelemme pärjäävämme naapurimaille jatkossa? Marinin hallitus pidentää takamatkaamme kasaamalla velkavuorta holtittomasti sekä tappamalla vähäisetkin ahkeruuden kannustimet.

Työn verotus ja välilliset verot ovat jo kiristyneet vaalikauden aikana. Hallitus vihjailee yritysverojen kiristämisellä sekä ajaa työn verotusta kiristävää maakuntaveroa. Tämä on käsittämätöntä. Länsimaiden kireimpiin kuuluvaa kokonaisveroastetta pitäisi enemminkin keventää kuin kiristää.

Veronmaksajien Teemu Lehtinen toteaa osuvasti, että yli 50 000 euron tulot on vain 750 000 suomalaisella, mutta he maksavat 55% kaikista tuloveroista. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi tarvitsemme siis lisää hyvätuloisia. Siksi verotukseen kaivataan kohtuutta ja kannustavuutta - ei lisää kiristyksiä.

Usko veronkiristysten kaikkivoipaisuuteen istuu varsin vahvasti vasemmistovihreässä hallitusrintamassa. Ensin vasemmistovihreät tekevät sote-esityksen, joka leikkaa usean alueen ja aivan erityisesti Uudenmaan sekä Helsingin sote-palveluiden rahoitusta ja vie lisäksi kaupungin muun toiminnan rahoittamiseen tarkoitetun kuntaveron tuotosta järkälemäisen osan vaarantaen ihmisten palvelut varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta lähtien.

Uudenmaan sairaanhoitopiirin varovainen arvio sote-rahoituksen supistumisesta Uudellamaalla on noin 400 miljoonaa euroa vuosittain uudistuksen ollessa voimassa. Vaakalaudalla on valtakunnallista vastuuta kantavan HUS:n laadukas toiminta sekä yliopistollinen tutkimus sekä opetus.

Kaiken päälle vasemmistovihreät tarjoavat maakuntaveroa ratkaisuksi, jolla esimerkiksi Helsinki voisi paikata maakuntasote-uudistuksen tuomia rajuja leikkauksia kaupungin kassaan. On täysin absurdi ajatus, että helsinkiläiset palkansaajat ja eläkeläiset laitettaisiin maksamaan entistä kireämpää verotusta vastineeksi uudistuksesta, jonka on eduskunnassa arvioitu heikentävän heidän palveluja sekä nujertavan kaupunkien elinvoimaa. Vasemmistovihreiltä on kadonnut rippeetkin kaupunkien puolustamisesta.

Pääministerin kalsea esitys työn tekijää kamppaavasta kuntaveron progression kiristämisestä on kuopattava samaan paikkaan työn verotusta kiristävän maakuntaveron kanssa. 

Lähetän kuukausittain eduskuntaterveiset, joissa käyn läpi ajankohtaisia tapahtumia Helsinkiin ja eduskuntatyöhöni liittyen. Eduskuntaterveiseni voit tilata lähettämällä sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla minulle 050 511 3033. Ajatukset ja palaute on tärkeää pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Hallituksen puoliväliriihessä on ilmiselvästi sovittu, että maakuntamalliin perustuva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus aiotaan runnoa eduskunnassa läpi hinnalla millä hyvänsä. Vasemmistovihreät kansanedustajat vievät maakuntasote-esitystä eteenpäin täysin piittaamatta asiantuntijalausunnoissa nousseesta murskakritiikistä.

Asiantuntijakuulemisessa eduskunnassa on tullut selväksi, että maakuntasote-esityksen valmistelussa on ⁦laiminlyöty sen varmistaminen, että ryöstetyt kaupungit selviävät varhaiskasvatuksen ja koulutuksen menoista. Kuitenkin hyvinvoinnin ohella sivistykselliset oikeudet on turvattu perustuslaissa. On syytä kysyä, onko maakuntasote-esitys perustuslain vastainen?

Esitys ei vain leikkaa Helsingin ja suurten kaupunkien sote-rahoja vaan se kaikeksi karmeudeksi lohkaisee suuren osan kaupunkien verotuottoja, joilla pitäisi hoitaa muita peruspalveluita sekä maksaa investoinnit ja velat. Maakuntasote-esitys murentaa kaupunkien mahdollisuuksia järjestää laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta sekä heikentää mahdollisuuksia investoida kasvavien kaupunkien uusiin päiväkoteihin ja kouluihin.

On täysin epäselvää, kykenevätkö suuret kaupungit jatkossa selviämään esimerkiksi sivistyksellisten oikeuksien turvaamisesta, joilla turvataan erityisesti lasten kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeitä palveluja, kuten varhaiskasvatusta, kouluja ja vapaa-ajan palveluita. Maakuntasotesta on vaarassa tulla historiamme suurin koulutusleikkaus.

Hallituksen sote-esitys pelottaa isoissa kaupungeissa: ”Suuri huoli on siitä riittävätkö jäljelle jäävät resurssit”

Uudistus, jonka piti parantaa palveluja, on osoittautunut vahingolliseksi koko maalle, katastrofiksi suurille kaupungeille ja hoitojonoissa odottaville ihmisille.

Hallituksen uudistuksessa Helsingille lupaama erillisasema on vääristynyt erityisleikkaukseksi. Pääkaupungin ihmisten menettävät sote-palveluiden rahoituksesta 65 miljoonaa vuodessa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin arvio rahoitusleikkauksen olevan yhteensä Uudellamaalla noin 400 miljoonaa euroa. Hallituksen maakuntamalli on kustannusten kasvua kiihdyttävä hallinnon uudistus ja siitä puuttuvat kannusteet tuottaa parempia palveluja. Yhtälö on tuhoisa.

Nykyiset kuntien terveyskeskukset ovat jo nyt länsimaiden eriarvoisempia. Osalla väestöstä on mahdollisuus saada palveluita työterveyshuollon kautta, tai sitten jonoista pääsee ketterästi hoitoon käyttämällä yksityistä palveluja tai ostamalla yksityinen terveysvakuutus. Finanssialan tietojen mukaan aikuisten itselleen ottamien terveysvakuutusten määrä on selkeässä kasvussa. Vuonna 2020 yli miljoonalla suomalaisella oli sairauskuluvakuutus.

Uudistuksen keskeinen tavoite purkaa eriarvoistavat terveyskeskusjonot ja mahdollistaa kaikille verovaroin tasavertainen hoitoon pääsy ei ole toteutumassa. Tämä tavoite on karkaamassa kiihtyvää vauhtia kauemmaksi. Maakuntamalli siirtää kitkuttaen Suomen markkinamalliin, jota ei aiemmin ole yksikään puolue kannattanut.

Korona on runnellut eniten Helsinkiä ja kasvattanut entisestään julkisen sektorin hoitojonoja sekä oppimisen vajetta. Alueemme  pula hoitajista ja varsinkin varhaiskasvatuksen opettajista on räjähtämässä käsiin. Leikkausten sijaan pitäisi alueellemme suunnata lisävoimavaroja.

Vasemmistovihreän hallituksen ratkaisu on veronkiristys. Hallitus ajaa verotusta kiristävää maakuntaveroa paikkaamaan maakuntamallin valuvikoja ja euroleikkauksia. Se on täysin epätoivoinen yritys, joka ei korjaa vaan kasvattaa maakuntamallin massiivisia vikoja.

On täysin absurdi ajatus,  että korkeiden elin- ja asumiskustannusten kanssa elävät helsinkiläiset palkansaajat ja eläkeläiset laitettaisiin maksamaan entistäkin kireämpää verotusta vastineeksi uudistuksesta, joka heikentää heidän palveluja ja nujertaa kaupungin elinvoimaa. Vasemmistovihreiltä on katoamassa rippeetkin ihmisten ja kaupunkien puolustamiseksi.

Lähetän kuukausittain eduskuntaterveiset, joissa käyn läpi ajankohtaisia tapahtumia Helsinkiin ja eduskuntatyöhöni liittyen. Eduskuntaterveiseni voit tilata lähettämällä sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla minulle 050 511 3033. Ajatukset ja palaute on tärkeää pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Hallituksen esitys lohkaisee suuren osan kaupunkien kuntaveron ja kiinteistöveron tuottoa, jolla pitäisi hoitaa peruspalveluita.

Hallituksen puoliväliriihessä on ilmiselvästi sovittu, että maakuntamalliin perustuva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus aiotaan runnoa eduskunnassa läpi hinnalla millä hyvänsä. Vasemmistovihreät kansanedustajat vievät maakuntasote-esitystä eteenpäin täysin piittaamatta asiantuntijalausunnoissa nousseesta murskakritiikistä. Uudistus, jonka piti parantaa palveluja, on osoittautunut vahingolliseksi koko maalle, katastrofiksi suurille kaupungeille ja hoitojonoissa odottaville ihmisille.

Hallituksen uudistuksessa Helsingille lupaama erillisasema on vääristynyt erityisleikkaukseksi. Pääkaupungin ihmisten menettävät sote-palveluiden rahoituksesta 65 miljoonaa vuodessa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin arvio rahoitusleikkauksen olevan yhteensä Uudellamaalla noin 400 miljoonaa euroa. Hallituksen maakuntamalli on kustannusten kasvua kiihdyttävä hallinnon uudistus ja siitä puuttuvat kannusteet tuottaa parempia palveluja. Yhtälö on tuhoisa.

Nykyiset kuntien terveyskeskukset ovat jo nyt länsimaiden eriarvoisempia. Osalla väestöstä on mahdollisuus saada palveluita työterveyshuollon kautta, tai sitten jonoista pääsee ketterästi hoitoon käyttämällä yksityistä palveluja tai ostamalla yksityinen terveysvakuutus. Finanssialan tietojen mukaan aikuisten itselleen ottamien terveysvakuutusten määrä on selkeässä kasvussa. Vuonna 2020 yli miljoonalla suomalaisella oli sairauskuluvakuutus.

Uudistuksen keskeinen tavoite purkaa eriarvoistavat terveyskeskusjonot ja mahdollistaa kaikille verovaroin tasavertainen hoitoon pääsy ei ole toteutumassa. Tämä tavoite on karkaamassa kiihtyvää vauhtia kauemmaksi. Maakuntamalli siirtää kitkuttaen Suomen markkinamalliin, jota ei aiemmin ole yksikään puolue kannattanut.

Kaikeksi karmeudeksi hallituksen esitys lohkaisee suuren osan kaupunkien kuntaveron ja kiinteistöveron tuottoa, jolla pitäisi hoitaa kaupunkimme muita peruspalveluita sekä maksaa investoinnit ja velat. Maakuntasote-esitys murentaakin kaupunkien mahdollisuuksia järjestää laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta sekä heikentää mahdollisuuksia investoida kasvavien kaupunkien uusiin päiväkoteihin ja kouluihin.

On epäselvää, kykenevätkö suuret kaupungit jatkossa selviämään esimerkiksi sivistyksellisten oikeuksien turvaamisesta, joilla turvataan erityisesti lasten kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeitä palveluja, kuten varhaiskasvatusta, kouluja ja vapaa-ajan palveluita. Maakuntasotesta on vaarassa tulla historiamme suurin koulutusleikkaus.

Korona on runnellut eniten Helsinkiä ja kasvattanut entisestään julkisen sektorin hoitojonoja sekä oppimisen vajetta. Alueemme  pula hoitajista ja varsinkin varhaiskasvatuksen opettajista on räjähtämässä käsiin. Leikkausten sijaan pitäisi alueellemme suunnata lisävoimavaroja.

Vasemmistovihreän hallituksen ratkaisu on veronkiristys. Hallitus ajaa verotusta kiristävää maakuntaveroa paikkaamaan maakuntamallin valuvikoja ja euroleikkauksia. Se on täysin epätoivoinen yritys, joka ei korjaa vaan kasvattaa maakuntamallin massiivisia vikoja.

On täysin absurdi ajatus,  että korkeiden elin- ja asumiskustannusten kanssa elävät helsinkiläiset palkansaajat ja eläkeläiset laitettaisiin maksamaan entistäkin kireämpää verotusta vastineeksi uudistuksesta, joka heikentää heidän palveluja ja nujertaa kaupungin elinvoimaa.Vasemmistovihreiltä on katoamassa rippeetkin ihmisten ja kaupunkien puolustamiseksi.

Valtiovarainministeriön uudet  laskelmat eduskunnan käsittelyssä olevan maakuntauudistuksen rahoitusmallista toivat 26 miljoonan euron lisäryöstön helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluihin tarkoitettuun rahoitukseen. Uusien lukujen myötä leikkaus pääkaupungille olisi vuosittain yli 65 miljoonaa euroa. (https://soteuudistus.fi/rahoituslaskelmat)

Jo aiemmat leikkaukset vaaransivat Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta lisäleikkaukset ovat katastrofi. Hallituksen kaupunkivastaisuudella ei näytä olevan mitään rajoja. Hallituksen pääkaupungille lupaama  erityisasema on vääristynyt massiiviseksi helsinkiläisten palveluiden heikennykseksi. 

Eduskunnassa hallituspuolueet vievät koronan varjossa voimalla eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuollon hallintouudistusta vähät välittämättä siitä, että  maakuntamalli on saanut  asiantuntijoilta  murskakritiikkiä. Viime päivinä on tullut ilmi esityksen mittavien valuvikojen maton alle lakaisua. Eduskunnan tehtävä on korjata lakiesitysten vikoja ei salailla niitä. https://twitter.com/sarisarkomaa/status/1390538651239653376

Uudistus, jonka piti parantaa palveluja, on vahingollinen koko maalle ja katastrofi Uudellemaalle ja Helsingille. Asiantuntijoiden mukaan esityksestä puuttuvat kannusteet tuottaa parempia palveluja ja samalla se kiihdyttää kustannusten kasvua. Yhtälö johtaa katastrofiin, jossa heikoimmassa asemassa olevat jäävät loppupeleissä piteneviin jonoihin. Ne joilla on mahdollisuus, ottavat kasvavassa määrin terveysvakuutuksia. Maakuntamalli siirtää kitkuttaen Suomen markkinamalliin, jota ei aiemmin ole yksikään puolue kannattanut. 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin arvio rahoitusleikkauksesta Uudellamaalla on noin 400 miljoonaa euroa vuosittain. Hallituksen esitys vaarantaisi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toiminnan ja korkeatasoisen erikoissairaanhoitomme. Maakuntamallista puuttuvat ratkaisut siitä, miten yliopistotasoinen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus rahoitetaan. Esitys johtaisi merkittäviin tutkimusmäärärahojen vähennyksiin. Hallituksen esitys vaarantaisi muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n korkeatasoisen syöpätutkimuksen ja siten potilaiden mahdollisuuden saada parasta mahdollista hoitoa.

Kaikeksi karmeudeksi kaupunkimme kuntaveron tuottoa esitetään leikattavaksi l rajusti. Helsingille jäisi alle 5 prosenttia kuntaverosta, jolla on hoidettava kaupunkimme toimintaa kuten opetus- ja kulttuuripalvelut, sekä maksettava investoinnit ja velat. Maakuntasote-esitys murentaisi kaupunkien mahdollisuuksia järjestää laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta. Esitys näivettää elinkeinopolitiikan ja globaalisti kilpailukykyisen kaupungin toimintaedellytyksiä. Turmiolliset vaikutukset ulottuisivat koko kansantalouteen. Nämä vakavat epäkohdat ovat eduskuntakäsittelyssä nostaneet kaikki kaupunkeja edustavat asiantuntijat.

Vasemmistovihreiltä puolueilta on kadonnut rippeetkin kaupunkien puolustamisesta. Me kokoomuksen eduskuntaryhmässä teemme työtä, ettei vahingollinen maakuntaesitys toteudu. Maallemme monin tavoin kalliiksi tulevan hallintouudistuksen sijaan verorahat on kohdennettava koronaepidemian jälkien korjaamiseen ja siihen, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut.

Lähetän kuukausittain eduskuntaterveiset, joissa käyn läpi ajankohtaisia tapahtumia Helsinkiin ja eduskuntatyöhöni liittyen. Eduskuntaterveiseni voit tilata lähettämällä sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla minulle 050 511 3033. Ajatukset ja palaute on tärkeää pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Vasemmistovihreän hallituksen velkariihen tulokset eivät kestä päivänvaloa. Tämä pistää näin työn juhlana ihmisen mielen matalaksi. Kymmenille tuhansille ihmisille työtä tuovat päätökset jätettiin tekemättä. Tämä on kylmää ja kovaa politiikkaa. Tulos on paljon huonompi kuin kukaan osasi pelätä.

Eilen julkaistut valtiovarainministeriön luvut paljastavat karun totuuden. VM lyttää vasemmistovihreän hallituksen kehysriihen tuloksen. VM arvioi, että työllisyysvaikutus on vain neljännes hallituksen ilmoittamasta.

VM:n antaa samalla kylmää kyytiä muissa ministeriöissä kuin VM:ssä tehdyille arviolaskelmille.

Julkisen talouden vaikutusten arvioinnissa työllisyyden arvioidaan kasvavan puoliväliriihessä esitetyillä toimilla yhteensä noin 11 000 työllisellä.

Kun huomioidaan työllisyystoimien aiheuttamat kustannukset, vahvistaisivat arvioissa mukana olevat työllisyystoimet julkista taloutta pidemmällä aikavälillä nettomääräisesti noin 150 miljoonalla eurolla. Tämä on järkyttävän vähän ja täysin vastoin hallituksen omaa ohjelmaa.

VM lyttää Marinin hallituksen työllisyyslaskelmat

Hallituksen kautensa alusta jo paljon ennen koronaa ottama työllisyystoimien lykkäyslinja jatkuu. Suomi jää entistä kauemmas jälkeen lähes kaikilla mittareilla  muista Pohjoismaista ja kymmenet tuhannet ihmiset jäävät hallituksen tekemättömyyden takia ilman työtä.

Vasemmistovihreön velkariihen tulos oli jäätävä suomalaiselle työhön ja vastuuseen perustuvalle hyvinvointiyhteiskunnalle. Vappumiljardit vilistävät, valtion talouden kehykset heitettiin romukoppaan, verotus kiristyy, velka kasvaa.  Eläminen rumasti lastemme piikkiin jatkuu.

VM:n virkamies kirjoitti eilen  julkaistussa blogissa suoraan sen, että hallituskaudella on toimeenpantu uudistuksia, joiden rahoitukseen vaalikauden alussa asetetuissa kehyksissä ei ollut varauduttu. Sama vastuulle sokea meno jatkuu. Eli hallitus on toimintansa alusta asti jakanut rahaa mutta ei edes vaivauduta pohtimaan rahoitusta. Marin hallitus siirtää surutta vastuun tuleville hallituksille ja sukupolville.

Hulvattomassa rahanjaossa kaupungit on jätetty rannalle. Päinvastoin Erimerkiksi maakuntasotemallissa ryöstetään suuret kaupungit, vaarannetaan niiden kaikki palvelut ja nististetään kaupunkien elinvoimaa. Tämä hyydyttää koko maan elpymistä. Kaupunkivastaisuus on vaaraksi koko maalle ja siksi hallituksen maakuntasote on hylättävä. On pakko kysyä, mihin hallitus toimillaan pyrkii?

Viikon ärhentelyn ja dramaattisten vastuullisuuvaateiden jälkeen ja oikeat luvut paljastuttua on ministeri Saarikon toimet entistäkin ällistyttävämpiä. Vieläkö kepun kentältä riittää tukea vai kaatuuko hallitus sittenkin? Mikä kumma on se tehty linjanmuutos, joka palautti keskustan vasemmistohallituksen syliin? Puhdasta keskustan kesäteatteriako erittäin vakavalla asialla?

Julkisia menoja, tuloja ja julkisen talouden tasapainoa sekä velkaantumista ohjaavien selkeiden sääntöjen käyttöönotolla on useita etuja. Hallitukset ilmaisevat niillä budjettipoliittisen linjansa, mikä luo vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön kansalaisille, yrityksille ja muille toimijoille. Tästä pääministeri Marin haluaa ehdottomasti luopua.

Kaikesta näkee, että valtiovarainministeri  ja ennen kaikkea valtiovarainministeriön virkamiehet oli sysätty velkariihen oven taakse. Ottaako hallitus tämän tavakseen? Tehdäänkö tulevatkin vasemmistovihreät budjettiriihet ilman kehystä, ilman valtiovarainministeriötä sen laskelmia ja ilman valtiovarainministeriä? Siltä näyttää ja pahalta tuntuu. Vastuullisten suomalaisten asioita ei tule hoitaa näin. Vasemmistovihreän hallituksen vastuuttomuudella ei ole rajoja.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei hyväksy ihmisten sysäämistä työttömyyteen eikä hyvinvointiyhteiskunnan vaarantamisesta. Työn ja yrittämisen pitää aina kannattaa. Vastuuttomalle meno on pysäytettävä. Jätämme koko pääministeri Marinin hallitukselle välikysymyksen. On suunnanmuutoksen aika.

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram