Kategoria: Blogi

Blogi 11.9.2026

Tuoreet PISA-tulokset kertovat oppimistulosten alamäen jatkuvan. Aiemmin tehdyt korjaustoimet eivät ole riittäneet. Siksi nostimme hallitusneuvotteluissa peruskoulun yhdeksi hallitusohjelman painopisteistä. Olennaista oli korjata lapsille ja Suomelle tehty karhunpalvelus. Jatkossa oppilasta ei päästetä luokalta toiselle ilman riittäviä perustaitoja. Lailla luodaan kansalliset yhtenäiset menettelyt arviointiin sekä määritellään vähimmäisosaamistavoitteet. Ns. armovitosten sijaan huolehditaan, että oppilas saa tarvitsemansa tuen ja oikeasti saavuttaa peruskoulun edellyttämät taidot.

Perusopetukseen on kuluvalla eduskuntakaudella investoitu lisää 200 miljoonaa euroa. Oppimisen tuki on uudistettu ja perustaitoihin, kuten lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen, on lisätty opetustunteja. Opetusministerinä aloittamani tasa-arvorahoituksen taso vakiinnutettiin tukemaan erityisesti haastavimmilla alueilla toimivia kouluja. Kännyköiden käyttöä on rajoitettu, ja sekä liikuntaa että lukemista lisätään kouluissa. Selvää on, että oppimistulosten laskevan trendin kääntäminen edellyttää jatkossa lisätoimia peruskoulussa ja koko yhteiskunnassa sekä erityisen vahvasti varhaiskasvatuksessa. On selvää, että tänään tehtyjen toimien vaikutukset näkyvät useiden vuosien päästä. Lisäkorjaustoimia valittaessa olennaista on katsoa tutkimustietoa.

Minkä varhaiskasvatuksessa oppii, sen koulussa taitaa

Katse on laitettava lapsen varhaisiin vuosiin. Varhaiset vuodet syntymästä koulun aloittamisikään ovat ihmisen kehityksen ja oppimisen perusta. On tärkeää ymmärtää, että laadukas varhaiskasvatus ja esikoulu ovat tutkitusti vaikuttava tapa varmistaa yhdenvertainen alku koulupolulle. Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta on lisättävä ja laatua vahvistettava.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on kuvattava selkeästi lasten perustaidot sekä ohjattava niiden edistämistä ja opettamista nykyistä selkeämmin. Sama koskee esiopetusta. Suomen tai ruotsin kielen oppimista ja opettamista vieraana kielenä on vahvistettava. Tarvitsemme riittävästi koulutettuja varhaiskasvatuksen opettajia, tavoitteellisempaa pedagogiikkaa sekä vahvaa pedagogista johtamista päiväkodeissa.

Helsingissä on käynnissä pilotti, jossa neuvolassa arvioidaan lapsen kielen kehitystä ja tarvittaessa ohjataan lapsi varhaiskasvatukseen. Pilotin tuloksia on hyödynnettävä jatkossa valtakunnallisesti.

Lasten suojelemiseksi sosiaalisen median haitoilta ja vaaroilta tarvitaan suojaikäraja

Se on Kokoomuksen tavoite, jota Perussuomalaiset jarruttavat. Luulisi PISA-tulosten viimeistään herättävän kaikki puolueet. Yhä useammassa maassa tehdään lainsäädäntötoimia ja ymmärretään, että liiallinen ruutuaika ryöstää aikaa lapsen normaalille kehitykselle tärkeiltä asioilta. Sosiaalisen median käyttö on yhteydessä oppimisvaikeuksiin, mielenterveyden haasteisiin ja heikompaan keskittymiskykyyn. Sosiaalista mediaa hyödynnetään lisäksi kiusaamiseen ja väkivallan levittämiseen. Lapsuus on ainutlaatuinen elämänvaihe, jonka vaikutukset ulottuvat koko ihmisen elämään ja yhteiskuntaan. Pikaviestit ja sirpaleiset sisältövirrat eivät vahvista lukutaitoa vaan jopa päinvastoin. Tarvitsemme selkeitä rajoja ja poliittista rohkeutta turvata lasten digitaalinen kasvurauha.

Painettu kirja ja kynä on palautettava oppimisen keskiöön

Laajat oppimis- ja aivotutkimukset osoittavat yksiselitteisesti, että painetun oppimateriaalin lisääminen parantaa oppimistuloksia ja vahvistaa perustaitoja. Paperilta lukeminen syventää luetun ymmärtämistä ja muistijälkeä. Paperinen kirja tarjoaa oppilaalle keskittymisrauhan ja mahdollisuuden hahmottaa kokonaisuutta. Digitaalinen lukeminen on usein silmäilevää ja pirstaleista.

Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (UNESCO) on antanut valtioille vahvan suosituksen varmistaa, että painetut oppimateriaalit säilyttävät keskeisen asemansa opetuksessa. Monissa Pohjoismaissa on jo palattu painettujen oppikirjojen vahvaan käyttöön. Suomessa digitaalinen oppimateriaali on vallannut alaa ja erot koulujen välillä ovat suuria.

Digiloikan edelläkävijämaassa Ruotsissa on muutettu suuntaa koulutuspolitiikassa ja valtio on ryhtynyt toimeen kirjojen palauttamiseksi ruutujen sijaan luokkahuoneisiin. Suomen on syytä asiassa ottaa oppia.

Digitaalisia materiaaleja kannattaa käyttää silloin, kun ne tuovat opetukseen todellista lisäarvoa. Suomessa tarvitaan valtakunnallisia toimia edistämään sitä, että painetut oppikirjat ja oppimateriaalit olisivat saatavilla silloin, kun se on kunkin oppiaineen opettamisen ja oppimisen kannalta perusteltua. Tarvetta on myös lisätutkimukseen perusopetuksesta ja erilaisten oppimateriaalien vaikutuksista oppimistuloksiin.

Blogi 9.9.2026

Eläimiä pahoinpitelevät ja kaltoinkohtelevat ihmiset eivät ansaitse pitää eläimiä. Eläimet ovat puolustuskyvyttömiä eivätkä voi suojella itseään. Se on ihmisten tehtävä.

Iloitsen siitä, että saimme lakiesityksen eduskunnan käsittelyyn, jonka myötä eläinsuojelurikoksesta määrättäisiin lähtökohtaisesti eläintenpitokielto.

Perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta määrättävän kiellon vähimmäiskesto nousisi nykyisestä yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen. Törkeästä eläinsuojelurikoksesta eläintenpitokieltoa määrättäisiin vähintään viideksi vuodeksi.

Pidän hallituksen esitystä eläintenpitokieltojen kiristämisestä tärkeänä uudistuksena. Sivistyneessä oikeusvaltiossa eläinten kaltoinkohteluun on puututtava määrätietoisesti. Jos ihminen kohtelee eläintä julmasti, seurauksien pitää olla tuntuvia. On täysin yleisen oikeustajun vastaista, että eläintä vakavasti kaltoin kohdellut voisi pian ottaa uuden eläimen hoidettavakseen.

Uuden lain myötä myös eläintenpitokiellon rikkomiseen puututtaisiin nykyistä ankarammin. On perusteltua siirtää eläintenpitokiellon rikkomista koskeva rangaistussäännös rikoslakiin. Samalla enimmäisrangaistukseksi säädettäisiin vuosi vankeutta, kun tällä hetkellä kiellon rikkomisesta rangaistaan vain sakolla. Näin rangaistusasteikko vastaisi paremmin teon moitittavuutta ottaen huomioon eläinten hyvinvoinnin kasvaneen merkityksen ja suojelun tarpeen.

Lakia pitää noudattaa ja määrätyillä seuraamuksilla pitää olla merkitystä. Eläintenpitokielto ei voi olla muodollinen seuraamus, jonka voi sivuuttaa olankohautuksella. Jos ihminen ei kykene huolehtimaan eläimistä tai kohtelee niitä kaltoin, hänelle ei yksinkertaisesti kuulu eläintä.

Eläintenpitokiellon valvontaa vahvistetaan samalla. Jatkossa eläintenpitokiellon rikkomista epäiltäessä voitaisiin tietyissä tilanteissa tehdä kotietsintä, mikä parantaa erityisesti lemmikki- ja seuraeläimiä koskevien kieltojen valvontaa. Nykyisen järjestelmän valvonnan puutteita on kritisoitu pitkään ja aiheesta.

Eläinsuojelujärjestöt ja asiantuntijat ovat arvostelleet eläintenpitokieltoa ”paperitiikeriksi”, koska sen valvonta on pysähtynyt kotirauhan suojaan. Koska rikkomisesta on tähän asti selvinnyt vain sakolla, viranomaisilla ei ole ollut oikeutta tehdä kotietsintöjä edes perustellun epäilyn kohdalla. Tämä tehottomuus on jättänyt eläimet alttiiksi jatkuvalle kaltoinkohtelulle, minkä vuoksi nyt esitettävät tiukennukset ovat olleet pitkään odotettuja ja täysin välttämättömiä.

Vaikka kotietsinnän mahdollisuus ei yksin takaa valvonnan tehokkuutta, se varmastikin edesauttaa erityisesti seura- ja lemmikkieläimiä koskevien kieltojen valvontaa ja näiden eläinten hyvinvoinnin turvaamista. Lakimuutos on tarpeellinen: pidemmät eläintenpitokiellot, ankarammat rangaistukset ja paremmat valvontakeinot vahvistavat eläinten hyvinvointia ja auttavat ehkäisemään eläinsuojelurikoksia.

Eläinten kohtelu kertoo myös yhteiskunnan arvoista. Eläinten hyvä kohtelu on yksi sivistyneen yhteiskunnan mittareista. Eläimen pitäminen tuo mukanaan aina vastuun sen hyvinvoinnista. Eläin on täysin ihmisen armoilla. Se ei voi vaihtaa kotia, soittaa apua tai puolustaa omia oikeuksiaan. Siksi meidän velvollisuutemme on puuttua tilanteeseen silloin, kun eläintä kohdellaan väärin. Eläinten kaltoinkohtelua ei voi koskaan hyväksyä.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä  sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Blogi 3.9.2026

Budjettiriihi on nyt takana. Ensi vuoden valtion talousarvion käsittely valtiovarainvaliokunnassa onkin työlistallani syksyn keskeisimpiä tehtäviä.

Suomen taloudessa näkyy kasvun merkkejä. Myönteistä kehitystä on vahvistettava ja samalla huolehdittava, että hyvinvointiyhteiskunnan perusta pysyy kunnossa. Suomalaisten on saatava vastinetta verorahoilleen toimivina terveys- ja vanhuspalveluina, minkä lisäksi laadukas koulutus ja tutkimus ovat keskeisiä menestystekijöitämme.

Budjettiriihessä päätettiin keventää pieni- ja keskituloisten työn verotusta yhteensä 230 miljoonalla eurolla. Työnteon pitää aina kannattaa. Myönteistä on myös, että korotettua kotitalousvähennystä jatketaan vuonna 2027. Näin yhä useammalla on mahdollisuus helpottaa arkeaan palveluita ostamalla, ja samalla yhä useammalla yrittäjällä riittää työtä.

Samalla jatketaan toimia, joilla vahvistetaan kasvuyritysten edellytyksiä menestyä. Startup-yrityksille tärkeää työsuhdeoptioiden verotuksen uudistusta viedään eteenpäin siten, että vero maksetaan vasta, kun optiot luovutetaan. Tämä vauhdittaa osaajien houkuttelua, yritysten kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä. Uudistamme myös yrittäjien eläkejärjestelmän niin, että eläkemaksu vastaa paremmin yrittäjän todellista tuloa.

Helsingin kannalta tärkeä päätös on juna- ja metroasemien peruskorjaukseen osoitettava rahoitus, joka parantaa joukkoliikenteen toimivuutta ja turvallisuutta. Pääkaupungin joukkoliikenteeseen investointi on viisasta.

Kiinteistöveron kaupunkilaisjärjen vastaisesta arvostusuudistuksesta luovuttiin. Se olisi osunut kovaa erityisesti Helsinkiin ja omakotitaloihin sekä johtanut monen kohdalla kohtuuttomiin veronkorotuksiin. Helsinkiläisillä pitää olla varaa asua kotikaupungissaan.

Hyvinvointialueille suunnataan 40 miljoonaa euroa hoidon jatkuvuuden, omaishoidon sekä omalääkäri-, omahoitaja- ja omatiimimallien kehittämiseen. Helsinki sai tästä potista neljä miljoonaa euroa. Tavoitteemme on saada helsinkiläisten pääsy terveysaseman palveluihin kuntoon.

Turvakotiverkoston laajentamista jatketaan, lapsiin kohdistuvien rikosepäilyjen selvittämiseen osoitetaan lisärahoitusta, ja puolustuksen sekä kokonaisturvallisuuden resursseja vahvistetaan. Rikoksen uhrien on saatava oikeutta, ja siksi lisäämme tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen resursseja. Turvallisuutta vahvistetaan myös tehostamalla laittomasti maassa oleskelevien palautuksia. Emme halua Suomeen varjoyhteiskuntaa.

Olen iloinen siitä, että Taidetestaajat-ohjelma jatkuu ja liikuntapaikkojen korjausvelkaan osoitetaan määrärahoja, jotta lasten ja nuorten mahdollisuudet osallistua harrastuksiin turvataan. Kaikki nuoret on pidettävä mukana.

Orpon hallituksen kaudella on tehty poikkeuksellisen mittavia julkista taloutta sopeuttavia toimia. Valtiovarainministeriön arvion mukaan toimet vahvistavat julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 10 miljardilla eurolla, kun puolustusmenojen kasvua ei huomioida. Valtio velkaantuu edelleen liikaa. Ensi vuonna hallituksen päätökset vahvistavat julkista taloutta yli 3 miljardilla eurolla. Päätökset ovat kaikkea muuta kuin helppoja. Käsittelen syksyn blogeissa laajemmin ensi vuoden talousarvioesitystä.

Jatkamme työtä julkisen talouden tasapainottamiseksi ja sen eteen, että talouden kasvu näkyy tavallisten suomalaisten elämässä työpaikkoina, yrittäjyyden mahdollisuuksina, vahvempana ostovoimana sekä parempana ja turvallisempana arkena – ja vapautena päättää itse omista rahoistaan ja elämästään.

Palaute ja kommentit valtion ensi vuoden talousarvioon ovat tervetulleita. Esityksen käsittely alkaa valtiovarainvaliokunnassa syyskuun puolen välin jälkeen.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Blogi 1.9.2026

Suomi on jäljessä muista Pohjoismaista, joissa terveydenhuollon valtakunnalliset laaturekisterit ovat olleet pitkään arkipäivää.

Syövän laaturekisteripilotti on viisasta ja välttämätöntä vakiinnuttaa. Laaturekisteri auttaa arvioimaan, miten potilaiden hoitosuositukset ja -ketjut toteutuvat. Emme saavuta pohjoismaista tasoa syövänhoidossa, ellei meillä ole parempaa tietoa hoitoon pääsystä, eri syöpien hoidoista ja hoitojen vaikuttavuudesta.

Tämän vuoksi lisäsimme valtiovarainvaliokunnassa hallituspuolueen edustajien voimin kuluvan vuoden budjettiin 400 000 euron määrärahan kansallisen laaturekisteritoiminnan kehittämiseksi.

Määrärahan korotus mahdollisti Syöpäyhdistyksen, THL:n ja Ficanin tutkimushankkeen syövän laaturekistereiden käynnistämiseksi. Pilotteja on ollut keuhkosyövän ja myelooman osalta, ja myös muita syöpiä on mukana. Ensimmäiset tulokset ovat osoittaneet, miksi vertailutietoa tarvitaan. Esimerkiksi keuhkosyövän diagnostiikassa on havaittu alueellisia eroja. Suomessa kuolleisuus keuhkosyöpään on korkeampaa kuin muissa Pohjoismaissa.

Laaturekistereiden tuoma tieto mahdollistaa tiedolla johtamisen, mahdollisten puutteiden ja alueellisten erojen tunnistamisen sekä tiedon pohjalta tehtävät vaikuttavat korjaustoimet.

Syöpästrategia ja valtakunnallisten laaturekistereiden rakentaminen ovat olleet työssäni keskeisiä tavoitteita. Syövän vastainen taistelu on EU:n ykkösprioriteetti terveyspolitiikassa. EU-maista syöpästrategia löytyy miltei jokaisesta, ja myös EU-tasolla on oma syöpästrategiansa. Syöpästrategian valmistelu Suomessa starttasi, kun saimme vuonna 2023 valtiovarainvaliokunnassa hallituspuolueiden yhteistyössä lisättyä valtion budjettiin lisämäärärahan kansallisen syöpästrategian laadintaan. Suuri kiitos yhteistyöstä kuuluu muun muassa syöpäjärjestöille ja muille asiantuntijoille.

Syöpästrategia on nyt valmis, ja samoin sen toimeenpanon tiekartta.

On toimeenpanon vuoro. Pidän olennaisena, että sosiaali- ja terveysministeriö ottaisi päävastuun toimeenpanosta.  Kansallinen syöpästrategia luo vahvan perustan sille, että voimme vastata kasvavaan syöpätaakkaan ja olla kansainvälinen edelläkävijä syövän ehkäisyssä, hoidossa ja tutkimuksessa sekä syöpään sairastuneen ihmisen ja hänen läheistensä tukemisessa.

Suomessa todetaan vuosittain noin 35 000 uutta syöpätapausta. Vuonna 2040 sairastuneiden määrän arvioidaan kasvavan jopa 49 000 ihmiseen vuodessa. Syöpäriski kasvaa huomattavasti vanhemmissa ikäryhmissä, ja koska suomalaiset elävät yhä vanhemmiksi, myös syöpätapauksia todetaan Suomessa enemmän. Positiivista kehityksessä on se, että diagnostiikka ja hoidot kehittyvät jatkuvasti, jolloin yhä useampi syövän sairastanut paranee tai elää pitkään laadukasta elämää sairauden kanssa.

Syöpästrategian tarkoitus on ohjata palveluiden kehittämistä niin, että voimme turvata kustannusvaikuttavan ja yhdenvertaisen hoidon jokaiselle sairastuneelle. Ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen ovat aina inhimillisesti ja taloudellisesti edullisinta.

Olen tehnyt toimenpidealoitteen naisten rintasyöpäseulontojen laajentamiseksi koskemaan 45–74-vuotiaita naisia. Seulontojen ripeä laajentaminen on viisasta. Rintasyöpä on eniten naisten kuolemia aiheuttava syöpä, ja noin joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana johonkin syöpään. Seulontojen laajentaminen nuorempiin ja iäkkäämpiin ikäryhmiin on tutkimusten mukaan kustannusvaikuttava keino varhentaa rintasyövän havaitsemista, lisätä sairastuneen mahdollisuuksia selvitä syövästä, vähentää hoidon kustannuksia ja ennen kaikkea inhimillisiä kärsimyksiä.

Sote-uudistuksen kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan vain tekemällä asioita vaikuttavammin ja uudella tavalla.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Blogi 26.8.2026

Alle 15-vuotiaiden sosiaalisen median käyttörajoitukset ovat viisas ratkaisu. Ne ovat vaikuttava keino vahvistaa lasten ja nuorten kasvurauhaa ja hyvinvointia.

Lasten ja nuorten suojeleminen sosiaalisen median haitoilta on välttämätöntä ja kiireellistä. Tutkimukset osoittavat, että liiallinen sosiaalisen median käyttö ja altistuminen lapsille sopimattomalle sisällölle heikentävät lasten ja nuorten kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia.

Rajoitamme nuorten alkoholinkäyttöä ja uhkapelaamista. Samalla tavalla on perusteltua puuttua sosiaaliseen mediaan, joka aiheuttaa riippuvuutta ja laaja-alaisia haittoja lasten ja nuorten hyvinvoinnille.

Liiallinen ruutuaika on merkittävä riski aivojen kehitykselle ja mielenterveydelle. Sen on todettu lisäävän masennusta, ahdistuneisuutta ja tarkkaavaisuushäiriöitä. Älylaitteiden liikakäyttö vie myös aikaa lapsen normaalille kehitykselle tärkeiltä asioilta.

Lukeminen vähenee, sosiaalisten taitojen oppiminen heikkenee ja ulkoilu sekä liikkuminen jäävät vähemmälle, kun yhä suurempi osa ajasta kuluu ruudun äärellä. Sosiaalista mediaa hyödynnetään lisäksi kiusaamiseen ja väkivallan levittämiseen.

Olen huolissani netissä toimivista väkivaltaisista ja hyväksikäyttöön liittyvistä verkostoista, joiden kohteena ovat usein lapset ja nuoret. Sosiaalinen media on lisännyt myös seksuaalisen ahdistelun riskiä tarjoamalla tekijöille suoran ja usein valvomattoman pääsyn lasten ja nuorten arkeen. Tämän vuoksi useissa maissa valmistellaan parhaillaan tiukempia ikärajoja sosiaalisen median käyttöön.

Pidän erittäin hyvänä, että pääministeri Orpon hallitus on käynnistänyt selvityksen sosiaalisen median ikärajasta ja alle 15-vuotiaita koskevista käyttörajoituksista. Työ on saatava valmiiksi ja eduskunnan käsiteltäväksi.

Myös Euroopan parlamentti on ilmaissut vakavan huolensa alaikäisten verkossa kohtaamista riskeistä ja ehdottanut 16 vuoden ikärajaa sosiaalisen median käyttöön koko EU:ssa.

Lapsuus on ainutlaatuinen elämänvaihe, jonka vaikutukset ulottuvat koko ihmisen elämään ja yhteiskuntaan. Tarvitsemme selkeitä rajoja ja poliittista rohkeutta turvata lasten digitaalinen kasvurauha.

Olen ehdottanut, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun lasten ja nuorten sosiaalisen median käytön rajoittamisesta ja digitaalisen kasvurauhan turvaamisesta. Jätin aiheesta ajankohtaiskeskustelualoitteen jo helmikuussa 2026.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Blogi 21.8.2026

Viime vuonna Suomeen tuotiin EU:n ulkopuolelta yli 40 miljoonaa pikkupakettia. Heinäkuussa halpojen ”Kiina-pakettien” määrä romahti lähes 80 prosenttia vuoden takaisesta.

Tämä tarkoittaa reilumpaa kilpailua kotimaiselle kaupalle, enemmän työpaikkoja ja verotuloja, vähemmän ympäristökuormitusta ja krääsää.

Halpa Kiina-krääsä on tullut kalliiksi Suomelle. Maahamme vyöryvä pakettitsunami on vääristänyt yritysten välistä kilpailua, vaarantanut kuluttajien turvallisuutta ja vaikeuttanut kiertotalouden toteutumista. Ongelman vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan, sillä halpatuonti heikentää veropohjaa ja vaikuttaa työllisyyteen.

Tullin uusimpien tilastojen mukaan EU:n ulkopuolelta tulevien, alle 150 euron arvoisten verkkokaupan tavaraerien määrä romahti heinäkuussa lähes 80 prosenttia viime vuodesta. Tämä on valtavan hyvä uutinen!

Pelkästään viime vuonna Suomeen tuotiin EU:n ulkopuolelta 40,5 miljoonaa pikkupakettia, joista 99 prosenttia saapui Kiinasta. Koko EU-alueelle saapui viime vuonna jo 4,6 miljardia pienlähetystä. Siksi me Suomessa halusimme kirittää asiaan puuttumista ja siksi myös EU ryhtyi toimiin.

Kaupan liiton selvityksen mukaan myös suomalaisten verkkovierailut kiinalaisille kauppapaikoille ovat vähentyneet. Heinäkuussa kävijämäärä putosi 39 prosenttia.

Myönteisen muutoksen taustalla on alle 150 euron lähetysten tullittomuuden poistaminen. Jatkossa kaikki EU:n ulkopuolelta verkkokaupan kautta tilatut tavarat kuuluvat tullimaksujen piiriin riippumatta lähetyksen arvosta.

Uudistuksen myötä halpatuontilähetyksille, kuten Temu- ja Shein-tilauksille, määrättiin kiinteä kolmen euron tullimaksu jokaisesta lähetyksen tavaraerästä. Tämä lisää erityisesti useita eri tuotteita sisältävien pienlähetysten kustannuksia.

Pakettimäärien romahdus on erittäin tervetullut kehitys mutta työ ei ole vielä valmis. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä voimaan astunut muutos on osa laajempaa ja vaiheittain toteutuvaa EU:n tulliuudistusta.

Pakettitsunami on viisasta ja välttämätöntä pysäyttää. Kiinalaiset verkkokaupat ovat rapauttaneet suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia. Vähittäiskaupasta katosi Suomessa vuosien 2024–2026 välillä 8 000 työpaikkaa. Syitä on useita, mutta halpatuonnilla on ollut oma ikävä vaikutuksensa kehitykseen.

Maamme tulevaisuudelle on elintärkeää, että omat yrityksemme pärjäävät. On kohtuutonta, että kotimainen kauppias maksaa tuoteturvallisuudesta, kierrätysmaksuista ja veroista, kun sääntöjä kiertävä krääsälähetys toimii täysin toisin.

Reilujen pelisääntöjen lisäksi kyse on tuoteturvallisuudesta, ihmisten terveydestä ja ympäristöstä. Kiinalainen verkkokauppa tuottaa valtavan määrän jätettä, kantamatta siitä vastuuta. Kyse on halpatuonin vaikutuksista verotuloihin, työllisyyteen ja kestävään kuluttamiseen.
Tavoitteena on palauttaa reilut pelisäännöt, varmistaa lainsäädännön noudattaminen sekä turvata Euroopan ja suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyky.

Toivottavasti tervetullut kehityssuunta auttaa kotimaista kaupanalaa ja myös kivijalkayrityksiä.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Blogi 13.8.2026

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman arvosteli keskiviikkona eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa hallituksen turvallisuuspolitiikkaa ja arvioi hallituksen kompuroivan. Väite on jäi ilman kunnollisia perusteita. Tosiasia on, että pääministeri Petteri Orpon hallitus on tehnyt merkittäviä päätöksiä suomalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi.  Linja on ollut kirkas. Päätöksiä mm. rajaturvallisuudesta, jalkaväkimiinoista ja ydinenergialaista on viety päämäärätietoisesti eteenpäin.

Puheenjohtaja Lindtmanin puheenvuoro sai pohtimaan SDP:n turvallisuuspoliittista linjaa.

Puheenjohtaja Antti Lindtmanin joukot ovat revenneet kannoissaan puoluejohtoa myöten suomalaisten turvallisuudelle elintärkeissä asioissa.

Kun päätimme Suomen rajaturvallisuudesta, SDP:n rivit hajosivat. SDP:n eduskuntaryhmän kuusi kansanedustajaa äänesti rajaturvallisuuslain jatkamista vastaan. SDP:n vastustusta on mahdoton ymmärtää, kun kyse on laista, joka on keskeinen keino Venäjän välineellistämän maahantulon torjumiseksi.

Koko SDP:n eduskuntaryhmä asettui poikkiteloin vastustamaan puolustushallinnon valmistelemaa ydinaselainsäädännön päivitystä. Demariryhmä ei hyväksynyt aikansa eläneiden esteiden poistamista, jotta Suomi voisi hyödyntää täysimääräisesti Naton yhteistä puolustusta ja pelotetta. Äänestyspäätös oli käsittämätön. Liityimme kansakuntana Natoon, jotta saisimme täyden turvan liittokunnasta. Siksi myös lainsäädäntömme on vastattava nykyistä turvallisuusympäristöä ja Nato-jäsenyyttä. Tässäkin oli lupa odottaa SDP:ltä enemmän, mutta toisin kävi. SDP tyrmäsi hallituksen esityksen heti kättelyssä vedoten tyytymättömyyteensä esityksen valmisteluprosessiin.

Yhteistä linjaa ei löytynyt SDP:n ryhmästä myöskään Ottawan sopimukseen eli kansainväliseen jalkaväkimiinojen käyttöön koskevaan sopimukseen.

Rajalain jatkaminen tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Ei ole luottamusta herättävää, että maamme turvallisuudelle näin tärkeässä ja kohtalokkaassa asiassa SDP:n tukea voi vain arvailla. Suomi ansaitsee parempaa.

Syksy näyttää, kuinka käy rajalakia koskevassa äänestyksessä. Toivottavaa on, että Puheenjohtaja Lindtman ja ryhmyri Tuppuraisen  kykenisivät kokoamaan eriseuraisen  joukkonsa asioissa, joissa on keskeisestä kyse suomalaisten turvallisuudesta.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Blogi 6.8.2026

Koulut alkavat eri puolilla Suomea tällä ja ensi viikolla. Helsingissä syyslukukausi alkaa keskiviikkona 12. elokuuta. Tänä syksynä Helsingissä koulunsa aloittaa noin 6 000 ekaluokkalaista, ja kaupungin peruskouluissa opiskelee yhteensä yli 48 000 lasta ja nuorta. Kaikkien tiellä liikkujien on syytä terävöittää liikennekäyttäytymistään. Erityisen tärkeää on noudattaa nopeusrajoituksia ja kunnioittaa suojateitä.

Vaikka kuolemantapaukset ovat nykyisin onneksi erittäin harvinaisia, koulumatkojen vakavat vaaratilanteet ja loukkaantumiset painottuvat vahvasti juuri kadun ylityksiin. Näistä kaksi kolmesta tapahtuu suojateillä. Jokainen meistä voi tehdä suojateistä turvallisempia omilla päätöksillään ja omalla käyttäytymisellään liikenteessä.

Alhaisempi ajonopeus antaa enemmän aikaa havaita ja reagoida muuttuviin liikennetilanteisiin, kuten esimerkiksi suojatielle tulevaan lapseen. Suojatieonnettomuuksien seurauksien vakavuuden ratkaisee pitkälti nopeus. Siinä vaiheessa, kun 30 km/h ajava auto on jo pysähtynyt, 40 km/h ajavan auton jarrutus on vasta alkanut ja nopeutta on edelleen jäljellä reilusti yli 30 km/h. Törmäysnopeudella on suora vaikutus jalankulkijan tai pyöräilijän loukkaantumisriskiin.

Iloitsen siitä, että Helsingissä olemme määrätietoisesti parantaneet koulureittien turvallisuutta. Päätimme viime vuonna laajasta kokonaisuudesta, jossa koulujen läheisyydessä olevien keskeisten suojateiden ja risteysten nopeusrajoituksia alennetaan. Muutoksia on toteutettu ja toteutetaan noin 50 kadulla eri puolilla kaupunkia. Tavoitteenamme on vähentää onnettomuuksia ja lisätä lasten turvallisuuden tunnetta koulumatkoilla.

Pelkät liikennemerkit eivät kuitenkaan riitä. Turvallisuus paranee vain, jos nopeusrajoituksia ja liikennesääntöjä myös noudatetaan.

Turvallinen koulumatka ei synny itsestään. Yhdessä harjoiteltu reitti, liikennetilanteiden läpikäynti ja puhelimen käytöstä sopiminen auttavat lasta oppimaan taitavaksi liikkujaksi. Koulujen alkaessa on hyvä harjoitella tulevaa koulumatkaa yhdessä aikuisen kanssa. Erityisen tärkeää on opetella turvalliset tienylitykset. Vanhempi näyttää esimerkillään, kuinka ennen ylitystä pysähdytään ja katsotaan huolellisesti molempiin suuntiin. Kännykkä on syytä pitää taskussa koulumatkan ajan. Samoin autoa ajaessa.

Meillä aikuisilla ja kaikilla tiellä liikkujilla on vastuu lasten koulutien turvallisuudesta. Vastuu koskee autoilijoiden lisäksi pyöräilijöitä ja sähköpotkulautailijoita.

Liikenteessä näkee edelleen liian usein läheltä piti -tilanteita, joissa ajoneuvo ei pysähdy suojatien eteen. Yksikin suojatiekaahari on liikaa. Kolmen nuoren äitinä muistan hyvin lasten koulun aloittamiseen liittyvän ilon, mutta myös liikenneturvallisuuteen liittyvät huolet. Ei riitä, että lapset oppivat noudattamaan liikennevaloja. Yhtä tärkeää on opettaa lapsi katsomaan, tuleeko autoja, ja ymmärtämään, että auto voi tulla myös silloin, kun jalankulkijalle palaa vihreä valo. Vielä vaikeampaa oli opettaa, että vaikka yksi auto pysähtyy suojatien eteen, toinen voi toisella kaistalla jatkaa pysähtymättä.

Asennemuutosta tarvitaan liikenteessä ja erityisesti suojateillä, jotta ne olisivat nimensä veroisia. Jokainen koulutielle lähtevä lapsi ansaitsee turvallisen koulumatkan. Turvallinen kaupunki kuuluu meille kaikille, ja liikenneturvallisuus on jokaisen yhteinen asia.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Blogi 22.7.2026

Eduskunta oli koolla käsittelemässä valtioneuvoston tiedonantoa Garden Helsinki -hankkeesta.

Jokaisesta veroeurosta saa ja pitää Suomessa vaatia perustelut. Hyvä pääministeri on aina valmis vastaamaan kysymyksiin. Siksi pääministeri Orpo pyysi kutsumaan eduskunnan koolle. Hän on vastannut hanketta koskeviin kysymyksiin tiedotustilaisuuksissa ja A-studiossa sekä julkaissut asiasta kirjallisen selvityksen.

Keskustelimme asiasta yhdeksän tuntia, minkä jälkeen asiasta äänestettiin. Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 101-90.

Garden Helsinkiä koskeva ehdollinen tukipäätös tehtiin kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Siinä ei ole mitään salattavaa. Lähes 20 vuotta valmisteltua hanketta ovat tukeneet monet tahot, muun muassa valtion liikuntaneuvosto. Vastaavan suuruusluokan valtiontukea ovat aikanaan saaneet myös Hartwall Areena ja Tampereen Nokia Arena.

Koska Garden-hanke on viivästynyt ja sen rahoitus on edelleen epäselvä, hallitus päätti luopua hankkeen tukemisesta. Hankkeeseen ei ole maksettu euroakaan valtion rahaa. Tukea olisi arvioitu uudelleen syksyllä joka tapauksessa, sillä kyse oli ehdollisesta tuesta.

Kasvun ja kansainvälisten tapahtumien tavoitteesta ei luovuta. Tavoitteena on ollut ja on edelleen saada Suomeen kasvua, rakentamista, työpaikkoja ja pysyvää vetovoimaa.

Areenahanke on ollut laajasti yhteinen tavoite. Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Gardenin mahdollistavan asemakaavan selvällä enemmistöllä. Eduskuntakeskustelussa korostin, että uuden areenan edistämistä tulee jatkaa yhdessä myös valtakunnan tasolla. Kysyin keskustelussa opposition edustajilta, millä tavoin he ovat valmiita edistämään uuden kansainvälisen tason tapahtuma-areenan saamista Helsinkiin. Haluan katsoa tulevaisuuteen ja löytää ratkaisuja.

Pidin tervetulleena myös hallituksen selvitystyötä, jossa määritellään yhdenmukainen väylä ja kriteeristö vastaavien suurien hankkeiden valtiontuelle.

Helsinki on Suomen kasvun veturi. Pidän tärkeänä, että pääkaupunkimme pystyy kilpailemaan suurista konserteista sekä kansainvälisistä kulttuuri- ja urheilutapahtumista tasavertaisesti muiden Pohjoismaiden pääkaupunkien kanssa. Siksi Helsinki tarvitsee nykyaikaisen suuren tapahtuma-areenan.

Hyvä myös sanoa, että HIFK tarvitsee uuden kotihallin. Nordis on maamme toiseksi vanhin jäähalli.

Aina kun suuri tapahtuma järjestetään rajojemme ulkopuolella, menetämme samalla matkailijoita, työpaikkoja ja verotuloja. Euroopan pääkaupungit kilpailevat jatkuvasti suurista konserteista, urheilutapahtumista ja kansainvälisistä kulttuuritapahtumista.

Puolustan ja teen työtä sen eteen, että Suomeen kannattaa rakentaa ja investoida. Että Suomen ei tarvitse olla se Pohjoismaa, joka jää jälkeen. Olipa kyse työelämästä, terveyspalveluista, tapahtumista tai taloudesta.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Blogi 6.7.2026

Kirjallisuuden asemaa peruskoulun opetuksessa on viisasta vahvistaa edelleen. Olemme kuluvalla eduskuntakaudella vahvistaneet äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta peruskoulussa lisäämällä opetukseen kaksi vuosiviikkotuntia syksystä 2025 alkaen. Jatkamme tätä työtä Kokoomuksessa. Seuraava askel on varmistaa, että lisäaika ja opetussuunnitelman painotukset tukevat aidosti myös kirjallisuuden lukemista ja käsittelyä. Käytännössä tämä tarkoittaa enemmän aikaa lukemiselle, laajempaa kosketusta kotimaiseen ja kansainväliseen kirjallisuuteen, vahvempaa yhteistyötä kirjastojen kanssa sekä selkeämpää painotusta kauno- ja tietokirjallisuuden lukemiseen eri vuosiluokilla.

Maamme peruskoulun oppilaiden lukutaito on edelleen OECD:n keskiarvon yläpuolella, mutta pitkään jatkunut lukutaidon heikkeneminen vaatii toimia. Siksi hallitusneuvotteluissa sovimme useista toimenpiteistä lukutaidon vahvistamiseksi. Nykyisin joka viides peruskoulun päättävä nuori jää lukutaidossa alle tyydyttävän tason.

Suunnanmuutoksen aikaansaamiseksi hyväksyimme eduskunnassa lain osaamistakuusta. Lakiesityksen ydin on selkeä: luokalta toiselle ei siirrytä ilman riittävää osaamista. Tarkoitus on määritellä vähimmäisosaamisen taso ja luoda kansallisesti yhtenäiset menettelyt arviointiin. Tämä tukee myös opettajia työssään. Armovitosten sijaan on huolehdittava siitä, että oppilas oikeasti saavuttaa ne taidot, jotka peruskoulun on tarkoitus turvata. Osaamistakuu ei tähtää luokalle jättämisen lisäämiseen, vaan varhaiseen puuttumiseen ja oikea-aikaiseen tukeen. Luokalle jättäminen on kuitenkin jatkossakin keinovalikoimassa ja tarvittaessa käytössä.

Kuluvalla eduskuntakaudella olemme lisänneet perusopetuksen rahoitusta 200 miljoonalla eurolla. Oppimisen tuki on uudistettu, lukujärjestykseen on lisätty tunteja perustaitojen oppimiseen ja sopimuskoulujen valtiolta saama rahoitus on palautettu samalle tasolle kuin kaupungin koulujen. Myös kännykän käyttöön kouluissa säätämämme rajoitukset tuovat työrauhaa ja tukevat oppimista.

Helsingissä täydensimme eduskunnan panostuksia peruskouluun pienentämällä alkuopetuksen laskennallista ryhmäkokoa 20 oppilaasta 18 oppilaaseen. Varmistamme oppimisen tuen uudistuksen laadukkaan toteutumisen ja kasvatamme tarveperustaista rahoitusta sekä määrärahoja painettuihin oppikirjoihin.

Vanhempien ja lapsen läheisten rooli lukutaidon kehittämisessä on keskeinen. Vauva-aikana aloitetut lukuhetket tukevat monin tavoin lapsen kehitystä, sillä lukeminen vaikuttaa suoraan lapsen kielitaidon kehittymiseen ja oppimistuloksiin.

Lapselle ja lapsen kanssa on hyvä lukea sen jälkeen kun lapsi on itse oppinut lukemaan. Koska kotien valmiudet tukea lukutaidon kehittymistä vaihtelevat huomattavasti, vakinaistimme Lukulahja lapselle -ohjelman. Sen myötä neuvoloissa valistetaan vanhempia lapselle lukemisen ja lukutaidon tärkeydestä. Ohjelma ehkäisee tutkitusti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Kun lapselle luetaan, tulee kirjasta ystävä, joka seuraa läpi elämän.

Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen oppilas saa peruskoulusta riittävät tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat omien unelmien tavoittelemisen. Yhtä lailla on tärkeää, että oppilaat löytävät lukemisen ilon ja kirjallisuuden maailman.

Hyvää Eino Leinon, runon ja suven päivää!

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.

Ajatukset ja palaute liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.