Kategoria: Blogi

Blogi 22.7.2026

Eduskunta oli koolla käsittelemässä valtioneuvoston tiedonantoa Garden Helsinki -hankkeesta.

Jokaisesta veroeurosta saa ja pitää Suomessa vaatia perustelut. Hyvä pääministeri on aina valmis vastaamaan kysymyksiin. Siksi pääministeri Orpo pyysi kutsumaan eduskunnan koolle. Hän on vastannut hanketta koskeviin kysymyksiin tiedotustilaisuuksissa ja A-studiossa sekä julkaissut asiasta kirjallisen selvityksen.

Keskustelimme asiasta yhdeksän tuntia, minkä jälkeen asiasta äänestettiin. Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 101-90.

Garden Helsinkiä koskeva ehdollinen tukipäätös tehtiin kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Siinä ei ole mitään salattavaa. Lähes 20 vuotta valmisteltua hanketta ovat tukeneet monet tahot, muun muassa valtion liikuntaneuvosto. Vastaavan suuruusluokan valtiontukea ovat aikanaan saaneet myös Hartwall Areena ja Tampereen Nokia Arena.

Koska Garden-hanke on viivästynyt ja sen rahoitus on edelleen epäselvä, hallitus päätti luopua hankkeen tukemisesta. Hankkeeseen ei ole maksettu euroakaan valtion rahaa. Tukea olisi arvioitu uudelleen syksyllä joka tapauksessa, sillä kyse oli ehdollisesta tuesta.

Kasvun ja kansainvälisten tapahtumien tavoitteesta ei luovuta. Tavoitteena on ollut ja on edelleen saada Suomeen kasvua, rakentamista, työpaikkoja ja pysyvää vetovoimaa.

Areenahanke on ollut laajasti yhteinen tavoite. Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Gardenin mahdollistavan asemakaavan selvällä enemmistöllä. Eduskuntakeskustelussa korostin, että uuden areenan edistämistä tulee jatkaa yhdessä myös valtakunnan tasolla. Kysyin keskustelussa opposition edustajilta, millä tavoin he ovat valmiita edistämään uuden kansainvälisen tason tapahtuma-areenan saamista Helsinkiin. Haluan katsoa tulevaisuuteen ja löytää ratkaisuja.

Pidin tervetulleena myös hallituksen selvitystyötä, jossa määritellään yhdenmukainen väylä ja kriteeristö vastaavien suurien hankkeiden valtiontuelle.

Helsinki on Suomen kasvun veturi. Pidän tärkeänä, että pääkaupunkimme pystyy kilpailemaan suurista konserteista sekä kansainvälisistä kulttuuri- ja urheilutapahtumista tasavertaisesti muiden Pohjoismaiden pääkaupunkien kanssa. Siksi Helsinki tarvitsee nykyaikaisen suuren tapahtuma-areenan.

Hyvä myös sanoa, että HIFK tarvitsee uuden kotihallin. Nordis on maamme toiseksi vanhin jäähalli.

Aina kun suuri tapahtuma järjestetään rajojemme ulkopuolella, menetämme samalla matkailijoita, työpaikkoja ja verotuloja. Euroopan pääkaupungit kilpailevat jatkuvasti suurista konserteista, urheilutapahtumista ja kansainvälisistä kulttuuritapahtumista.

Puolustan ja teen työtä sen eteen, että Suomeen kannattaa rakentaa ja investoida. Että Suomen ei tarvitse olla se Pohjoismaa, joka jää jälkeen. Olipa kyse työelämästä, terveyspalveluista, tapahtumista tai taloudesta.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Blogi 6.7.2026

Kirjallisuuden asemaa peruskoulun opetuksessa on viisasta vahvistaa edelleen. Olemme kuluvalla eduskuntakaudella vahvistaneet äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta peruskoulussa lisäämällä opetukseen kaksi vuosiviikkotuntia syksystä 2025 alkaen. Jatkamme tätä työtä Kokoomuksessa. Seuraava askel on varmistaa, että lisäaika ja opetussuunnitelman painotukset tukevat aidosti myös kirjallisuuden lukemista ja käsittelyä. Käytännössä tämä tarkoittaa enemmän aikaa lukemiselle, laajempaa kosketusta kotimaiseen ja kansainväliseen kirjallisuuteen, vahvempaa yhteistyötä kirjastojen kanssa sekä selkeämpää painotusta kauno- ja tietokirjallisuuden lukemiseen eri vuosiluokilla.

Maamme peruskoulun oppilaiden lukutaito on edelleen OECD:n keskiarvon yläpuolella, mutta pitkään jatkunut lukutaidon heikkeneminen vaatii toimia. Siksi hallitusneuvotteluissa sovimme useista toimenpiteistä lukutaidon vahvistamiseksi. Nykyisin joka viides peruskoulun päättävä nuori jää lukutaidossa alle tyydyttävän tason.

Suunnanmuutoksen aikaansaamiseksi hyväksyimme eduskunnassa lain osaamistakuusta. Lakiesityksen ydin on selkeä: luokalta toiselle ei siirrytä ilman riittävää osaamista. Tarkoitus on määritellä vähimmäisosaamisen taso ja luoda kansallisesti yhtenäiset menettelyt arviointiin. Tämä tukee myös opettajia työssään. Armovitosten sijaan on huolehdittava siitä, että oppilas oikeasti saavuttaa ne taidot, jotka peruskoulun on tarkoitus turvata. Osaamistakuu ei tähtää luokalle jättämisen lisäämiseen, vaan varhaiseen puuttumiseen ja oikea-aikaiseen tukeen. Luokalle jättäminen on kuitenkin jatkossakin keinovalikoimassa ja tarvittaessa käytössä.

Kuluvalla eduskuntakaudella olemme lisänneet perusopetuksen rahoitusta 200 miljoonalla eurolla. Oppimisen tuki on uudistettu, lukujärjestykseen on lisätty tunteja perustaitojen oppimiseen ja sopimuskoulujen valtiolta saama rahoitus on palautettu samalle tasolle kuin kaupungin koulujen. Myös kännykän käyttöön kouluissa säätämämme rajoitukset tuovat työrauhaa ja tukevat oppimista.

Helsingissä täydensimme eduskunnan panostuksia peruskouluun pienentämällä alkuopetuksen laskennallista ryhmäkokoa 20 oppilaasta 18 oppilaaseen. Varmistamme oppimisen tuen uudistuksen laadukkaan toteutumisen ja kasvatamme tarveperustaista rahoitusta sekä määrärahoja painettuihin oppikirjoihin.

Vanhempien ja lapsen läheisten rooli lukutaidon kehittämisessä on keskeinen. Vauva-aikana aloitetut lukuhetket tukevat monin tavoin lapsen kehitystä, sillä lukeminen vaikuttaa suoraan lapsen kielitaidon kehittymiseen ja oppimistuloksiin.

Lapselle ja lapsen kanssa on hyvä lukea sen jälkeen kun lapsi on itse oppinut lukemaan. Koska kotien valmiudet tukea lukutaidon kehittymistä vaihtelevat huomattavasti, vakinaistimme Lukulahja lapselle -ohjelman. Sen myötä neuvoloissa valistetaan vanhempia lapselle lukemisen ja lukutaidon tärkeydestä. Ohjelma ehkäisee tutkitusti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Kun lapselle luetaan, tulee kirjasta ystävä, joka seuraa läpi elämän.

Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen oppilas saa peruskoulusta riittävät tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat omien unelmien tavoittelemisen. Yhtä lailla on tärkeää, että oppilaat löytävät lukemisen ilon ja kirjallisuuden maailman.

Hyvää Eino Leinon, runon ja suven päivää!

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.

Ajatukset ja palaute liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Blogi 17.6.2026

On mainio uutinen, että eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa ehdotuksestani ja yhdessä hallituspuolueiden kansanedustajien kanssa kuluvan vuoden valtion budjettiin lisäämillämme määrärahoilla aloitetaan kaksi uutta sairaanhoitajien erikoistumiskoulutuksen pilottia.

STM on juuri myöntänyt kyseiset määrärahat: 200 000 euroa sekä kansansairauksien hoitotyön että intraoperatiivisen hoitotyön erikoistumiskoulutuksen pilotteihin. Koulutusten tavoitteena on vastata kliinisen hoitotyön aloilla tunnistettuihin osaamistarpeisiin.
Hyvinvointialueet vastaavat pilottien koordinoinnista ja hankehallinnosta. Ne myös valitsevat osallistujat koulutuksiin esimerkiksi nykyisten tai tulevien tehtäväkuvien perusteella. Koulutus on osallistujille maksuton.

Kansansairauksien hoitotyön koulutus tukee perusterveydenhuoltoa

Kansansairauksien hoitotyön erikoistumiskoulutusta hallinnoi Pohjois-Karjalan hyvinvointialue yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattikorkeakoulun kanssa. Mukana ovat myös Kainuun, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueet sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
Koulutus vahvistaa osaamista kansansairauksien hoidossa perusterveydenhuollossa. Se tukee myös hoidon jatkuvuusmallien ja sairaanhoitajien itsenäisen vastaanottotoiminnan kehittämistä.

Intraoperatiivisen hoitotyön koulutus vahvistaa leikkaus- ja anestesiahoitotyötä

Intraoperatiivisen hoitotyön erikoistumiskoulutusta hallinnoi Pirkanmaan hyvinvointialue yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Pilotoijina toimivat Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet.
Koulutus koskee leikkaus- ja anestesiahoitajien työtä. Sen tavoitteena on vahvistaa vaativaa erikoisosaamista ja vähentää uusien sairaanhoitajien perehdytystarvetta intraoperatiivisessa työssä.

Lisäksi hoitohenkilöstölle on annettu kansallinen suositus uramallista. Hoitohenkilöstön uramalli tarjoaa yhteistä rakennetta hyvinvointialueille

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan määrittelemä uramalli on viitteellinen ja suositusluontoinen, ja hyvinvointialueet voivat hyödyntää sitä omissa organisaatioissaan.
Hoitohenkilöstön kansallista uramallia voidaan soveltaa hyvinvointialueiden erilaisiin henkilöstörakenteisiin ja eri ammattiryhmiin. Uramalli kuvaa keskeiset kliiniset hoitotyön ammatti- ja asiantuntijatehtävät sosiaali- ja terveysalalla. Tehtävän tasoa arvioidaan mallissa työnantajan määrittelemien tosiasiallisten työtehtävien ja tehtäväkuvan perusteella.
Uramallin yhtenevä rakenne tukee hoitohenkilöstön osaamisen tunnistamista ja hyödyntämistä hyvinvointialueilla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen tavoitteita ei saavuteta ilman vaikuttavuusperusteista toimintaa ja organisaatiokulttuuria.

Tätä tukevat vahvasti koulutetun hoitohenkilöstön erikoistuminen, erikoisosaamisen tunnistaminen ja sen vahva hyödyntäminen hyvinvointialueilla sekä Helsingissä ja HUSissa. Iloitsen, että asiassa otetaan taas tärkeä askel eteenpäin.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Blogi 9.6.2026

Meri ja sen rannat ovat meille helsinkiläisille rikkaus ja rakkaus. Kaupunginhallituksen päätettäväksi on tulossa uusi Merellinen Helsinki -ohjelma. Tavoitteenamme on vahvistaa Helsingin asemaa vetovoimaisena merikaupunkina, jossa merellisyys on luonteva osa arkea, kulttuuria, identiteettiä, kaupunkikuvaa ja elinvoimaa.

Noin 70 prosenttia kaupunkimme pinta-alasta on merta, ja yli 300 saaren verkosto sekä pitkä, vaihteleva rantaviiva tekevät merestä olennaisen osan helsinkiläisten arkea ja kaupungin kilpailuetua.

Helsingin väestönkasvu, ilmastonmuutos, geopoliittiset jännitteet, kasvaneet ympäristövahinkojen riskit sekä muutokset vesillä liikkumisen tavoissa edellyttävät uudenlaisia toimia merellisen Helsingin kehittämiseksi.

Pidän olennaisena, että Helsingin kaupunki tekee kehittämistyössä entistä parempaa yhteistyötä asukkaiden, yritysten, yhdistysten, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa.

Ohjelmassa on mielestäni erityisen tärkeitä tavoitteita:

• Tehdään saaristosta aidosti saavutettava kehittämällä vesiliikennettä joukkoliikennemäiseksi
• Kehitetään rantareittiverkoston palveluja
• Parannetaan merellisen harrastamisen ja vesillä liikkumisen edellytyksiä
• Lisätään veneille lyhytaikaiseen rantautumiseen ja asiointiin liittyviä kiinnityspaikkoja. Tämä on erinomainen tapa parantaa kaupungin eri alueiden saavutettavuutta veneilijöille ja edistää palveluiden käyttöä
• Selkeytetään lupaprosesseja ja palvelupolkuja. Yrittäjiä on syytä kuunnella ja sujuvoittaa heidän asiointiaan kaupungin kanssa
• Torjutaan ympäristöriskejä ja varaudutaan toimintaympäristön muutoksiin meriympäristössä
• Huolehditaan, että kaupungin vastuulla olevat satamien septitankkien tyhjennysasemat ovat siistejä ja kunnossa.

Ajatuksesi ja kommenttisi ovat tervetulleita.
Mitä sinä toivot merelliseltä Helsingiltä?

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Blogi 8.6.2026

Kokoomuksen Naisten Helsingin piirin ystäväkirja - vastaamassa kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Sari Sarkomaa.

Kuka olet ja mistä tulet?
- Olen helsinkiläisten kansanedustaja, kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen. Toimin eduskunnassa valtiovarainvaliokunnassa ja ulkoasianvaliokunnassa. Koulutukseltani olen terveydenhuollon maisteri. Olen kolmen nuoren äiti, intohimoinen Itämeren suojelija ja luonnossa liikkuja. Asun Munkkiniemessä 30-luvulla rakennetussa kerrostalossa nelosen ratikan varrella.

Millaisia asioita haluat edistää erityisesti naisten näkökulmasta?
- Työelämän tasa-arvo on minulle erityisen tärkeää. Työelämässä tarvitaan tasa- arvoisesti naiset ja miehet, vanhemmuudessa isät ja äidit. Raskaussyrjinnän ja perusteettomien palkkaerojen kitkeminen, vanhempainvapaajärjestelmän uudistaminen sekä laadukkaan varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja vanhuspalveluiden rakentaminen on tärkeää työtä mahdollisuuksien tasa-arvon edistämiseksi.

Kuka nainen on ollut sinulle esikuva?
- Kokoomuksen piirissä on toiminut ja toimii esimerkillisiä vaikuttajanaisia. Yhden mainitakseni nostan valtioneuvos Riitta Uosukaisen, joka vaikutti ansiokkaasti opetusministerinä ja eduskunnan puhemiehenä. Hän oli minulle monessa kohdin kannustaja kansanedustajan työssä ja opetusministerikaudellani. Silloin perustettiin Aalto-yliopisto ja käynnistettiin perusopetuksen tasa-arvorahan käyttö.

Mitä neuvoja antaisit nuorelle naiselle, joka harkitsee politiikkaa?
- Kannustan lämpimästi lähtemään mukaan! Helsingin Kokoomusnaiset on monien mahdollisuuksien väylä tulla mukaan politiikkaan itselle sopivalla tavalla. Jos ehdokkuus kiinnostaa vaikkapa tulevissa kuntavaaleissa, hyvä tapa oppia vaalityötä on lähteä yhdistyksemme eduskuntavaaliehdokkaiden vaalityöhön. Olen myös ehdolla jatkaman helsinkiläisten kansanedustajana, olet lämpimästi tervetullut mukaan vaalityöhöni.

Mikä on lempipaikkasi Helsingissä, tai mitä suosittelet tekemiseksi Helsingissä?
- Itämeri on helsinkiläisten rakkaus, niin myös minun. Yksi lempipaikoistani on lenkkipolkuni varrella olevat Humallahden kalliot. Olen tehnyt työtä sen eteen, ettei lahdelle kaavailtua luontoa pilaavaa

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Blogi 8.6.2026

Lausuntokierroksella on parhaillaan lakiesitys, jossa ehdotetaan uutta pykälää seksuaalirikoksen tai lähisuhdeväkivallan uhrin suojelun tarpeen arvioinnista. Pykälä velvoittaisi esitutkintaviranomaista arvioimaan jatkossa aina uhrin riskin joutua uudelleen väkivallan kohteeksi sekä toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä hänen suojelemisekseen. Rikoslakiin ehdotetaan myös uutta rangaistussäännöstä, joka koskisi henkilötiedon levittämistä toisen terveyden vahingoittamista varten. Lisäksi ehdotetaan, että terveydenhuoltolaissa säädettäisiin hyvinvointialueen ja Uudellamaalla HUS-yhtymän velvollisuudesta ylläpitää tukikeskuksia seksuaaliväkivallan uhreille.

Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta on Suomen häpeätahra. Lakiesitys on ehdottoman tervetullut ja välttämätön.

Kuluvalla eduskuntakaudella on toteutettu useita toimia naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi. Lakiesitys pakkoavioliiton rangaistavuuden selkeyttämisestä sekä naisen sukuelinten silpomisen ja silpomisen valmistelun säätämisestä rangaistavaksi tuli voimaan vuonna 2025.

Tyttöjen sukuelinten silpominen on brutaali rikos ja ihmisoikeusloukkaus. Lakiuudistuksen myötä Suomi liittyi muiden Pohjoismaiden joukkoon, joissa silpominen on kielletty nimenomaisella säädöksellä.

Tätä asiaa olin monen muun ohella pitkään ajanut. Oli hienoa, että nykyinen hallitus sai lakiesityksen tuotua eduskuntaan. Siitä suuret kiitokset. Teimme yhdessä edustaja Sofia Vikmanin kanssa lakialoitteet tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen erilliskriminalisoinnista sekä ennaltaehkäisemisen tehostamisesta. Valmistelimme aloitteet vauhdittaaksemme asian etenemistä.

Uuden lain myötä silpominen ja sen valmistelu on säädetty rangaistavaksi omina rikosnimikkeinään, kun ne aiemmin käsiteltiin törkeinä pahoinpitelyinä. Laki teki rangaistavaksi myös silpomisen valmistelun sekä lapsen viemisen ulkomaille silvottavaksi.

THL:n mukaan Suomessa silpomista harjoittavista maista lähtöisin olevia naisia ja tyttöjä arvioidaan olevan noin 38 000, ja heistä noin 10 000 arvioidaan läpikäyneen silpomisen. Suomessa silpomisvaarassa arvioidaan olevan noin 650 tyttöä, jos laskenta perustuu sille lähtökohdalle, ettei ketään Suomessa syntynyttä tyttöä enää silvota. Jos lähtökohta on, ettei silpomisperinne katkea maahanmuuton jälkeen, arvio riskissä olevien tyttöjen lukumäärästä on noin 3 080.

Silpomisen vastaisessa työssä maassamme tarvitaan yhtä lailla ennaltaehkäiseviä toimia. Maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen, ammattilaisten sekä viranomaisten yhteistyö ja vuoropuhelu on varmistettava.

Parhaillaan oikeusministeriössä selvitetään pakottavan kontrollin kriminalisoinnin tarvetta sekä lähestymiskiellon teknisen valvonnan käytön lisäämistä. Samassa yhteydessä arvioidaan myös sitä, tulisiko lähestymiskiellon rikkomisesta rikoslaissa säädettyä rangaistusasteikkoa ankaroittaa.

On merkittävää, että kuluvalla eduskuntakaudella on korotettu rikosuhrimaksua, jolla rahoitetaan rikoksen uhrien palveluja. Maksu peritään kaikilta tuomituilta vankilarangaistuksen ohessa.

On ollut perusteltua, että rikosten uhreille tukea antavien Rikosuhripäivystyksen ja Nollalinjan toiminnan rahoitusta on lisätty. Lisäksi rahoitusta on kohdennettu myös kunniaväkivallan uhrien auttamiseen. Tänä vuonna oikeusministeriö on myöntänyt valtionavustuksia yhteensä 400 000 euroa neljälle järjestölle myös väkivalta- ja seksuaalirikollisuuden torjuntaan.

Oikeusministeriössä on käynnissä hanke, jossa arvioidaan, tulisiko rikoslaissa jatkossa näkyä nykyistä selkeämmin eräitä rangaistuksen mittaamisessa huomioon otettavia erityisiä seikkoja. Tässä yhteydessä arvioidaan muun muassa tarve lisätä lähisuhdeväkivalta nimenomaiseksi rangaistuksen koventamisperusteeksi.

Lisäksi pian valmistuvan uhripoliittisen toimenpideohjelman toimenpiteillä parannetaan myös lähisuhdeväkivallan uhrien asemaa.

Kuluvalla eduskuntakaudella on lisätty turvakotien määrärahoja, ja työtä jatketaan. Turvapaikan on oltava tarvittaessa oikeasti saatavilla. Väkivalta ei ole yksityisasia – oikeus turvaan kuuluu kaikille.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Blogi 2.6.2026

Passin ja henkilökortin voimassaolon 10 vuoteen pidentävä lakiesitys on vihdoin eduskunnassa. Esitys on tervetullut ja helpotus monen arkeen. Lähes jokainen suomalainen tarvitsee passia tai henkilökorttia ja niiden uusimiseen liittyvä vaiva ja kustannus ovat arjessa tuttuja.

Uudistu on hyvin tärkeä myös ulkosuomalaisille, joille passin uusiminen ulkomailla on melkoisen kallista ja vaivalloista, varsinkin jos ei asu lähetystön lähettyvillä.

Useissa maissa vaaditaan, että passi on voimassa vähintään puoli vuotta maahan saavuttaessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että viiden vuoden passi on neljän ja puolen vuoden passi.

Passien voimassaoloaika lyheni kymmenestä vuodesta viiteen, kun biopassit otettiin käyttöön vuonna 2006. Peruste siirtyä viiden vuoden vaihtoväliin oli tekninen ja johtui silloin käyttöön otettuun biometriikkaan ja turvallisuuteen liittyvistä epävarmuuksista. Nyt tilanne on toinen. Biometrinen tunnistus, sirutekniikka ja sähköinen asiointi ovat kehittyneet merkittävästi. Tekniikan mahdollistaessa palaamisen turvallisesti 10 vuoden uusintakäytäntöön, on se syytä tehdä. Useissa EU-maissa passit ovat jo voimassa pidempään kuin meillä.

Pidempään voimassaoloaikaan palaamisen myötä asiointikäynnit vähenevät, kustannukset pienenevät ja lupapalvelujen kuormitus kevenee.

Lakiesityksessä esitetään voimassaolon säilyttämistä alaikäisten osalta viitenä vuotena. Lasten ja nuorten kasvonpiirteet muuttuvat nopeasti, mikä heikentää tunnistettavuutta. Alaikäisten passiin merkittäisiin hänen huoltajiensa tiedot. Näin varmistettaisiin, että huoltajatiedot ovat helposti tarkistettavissa esimerkiksi lasten kanssa Suomesta ulkomaille matkustettaessa.

Sisäministeriö arvioi, että lain voimaantulo on mahdollista viimeistään vuoden 2028 alkupuolella. Olennaista on kiirehtiä asiaa ja jos mahdollista saada laki nopeammin voimaan.

Passiin tulevan kasvokuvan saisi jatkossa toimittaa vain taho, jolla on Y-tunnus tai vastaava EU/ETA-tunniste. Käytännössä tämä tarkoittaisi valokuvaajia, valokuvaliikkeitä ja muita elinkeinonharjoittajia. Hakija ei voisi enää itse toimittaa kuvaansa. Tavoitteena on parantaa asiakirjaturvallisuutta, kuten varmistaa kuvan aitous, estää digitaalinen manipulointi ja parantaa biometrisen tunnistuksen luotettavuutta. Lisäksi kuvaajasta jäisi viranomaisrekisteriin jäljitettävä tieto, mikä lisää vastuullisuutta.

Muutos kiristäisi nykykäytäntöä, jossa hakija voi vielä toimittaa kuvan itse, mutta viranomaiset ovat jo pitkään todenneet itse otettujen kuvien hylkääntyvän usein heikon laadun vuoksi.

Kansainvälisesti käytännöt vaihtelevat, eikä EU aseta yhtenäistä vaatimusta kuvan ottajalle, joten Suomen linja olisi tässä suhteessa monia maita tiukempi.

Kun asiakirja olisi voimassa 10 vuotta, asiakirjaturvallisuutta kiristetään siten, että henkilöllisyyden varmistaminen ja sormenjälkien ottaminen vaativat aina fyysisen käynnin. Tämän vuoksi jokainen hakija asioisi henkilökohtaisesti poliisiasemalla ja nykyinen niin kutsuttu kevennetty hakumenettely poistuisi. Asiakirjojen hinnat vahvistetaan erikseen sisäministeriön maksuasetuksella.

Johtamani Ulkosuomalaisten ystävyysryhmä on aktiivisesti ajanut 10 vuoden passia ja henkilökorttia yhteistyössä Suomi Seuran kanssa. Uudistusta vauhditti hallituspuolueiden turhia normeja purkava työ, jossa päätettiin viedä 10 vuoden passia eteenpäin. On mainiota, että asiassa nyt edetään.

Lakiesitys on tarkkaan arvioitava eduskunnan käsittelyssä. Palaute ja huomiot ovat tervetulleita.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Blogi 27.5.2026

Monissa perheissä valmistaudutaan juhlistamaan kouluvuotensa päättäviä lapsia ja nuoria. Kevätjuhlat ovat perinteinen tapa päättää kouluvuosi. Suvivirsi on ollut pitkään osa suomalaista kevätjuhlaperinnettä ja niin olkoon myös jatkossakin.

Viime vuosien varrella on aika ajoin käyty monenlaista keskustelua koulujen juhlien luonteesta ja siitäkin, voiko Suvivirren laulaa kevätjuhlassa. Keskustelu on taas vauhdissa ja päällimmäisenä Espoossa oleva tilanne, josta Iltalehti teki jutun ensimmäisenä.

Asiassa ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tekemä linjaus on selvä: Suvivirren laulaminen kevätjuhlassa ei ole uskonnon harjoittamista, vaan Suvivirren saa laulaa.

Perustuslakivaliokunta on linjannut yksiselitteisesti ja vakiintuneesti, ettei yksittäisen virren, kuten Suvivirren laulaminen tee koulun juhlasta uskonnon harjoittamiseksi katsottavaa tilaisuutta. Kyse on suomalaiseen kulttuuriin kuuluvasta juhlatraditiosta. Perustuslaista tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöstä ei johdu vaatimusta poistaa koulun toiminnasta kaikkea uskontoon viittaavia elementtejä sisältävää ainesta.

Osana vilkkainta taannoin käytyä keskustelua Helsingin yliopiston vapaa-ajattelijayhdistys Prometheus ry:n puheenjohtaja kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle Facebook-päivityksestäni, jossa kirjoitin Suvivirren olevan osa suomalaista kevätjuhlaperinnettä eikä uskonnonharjoittamista.

Ratkaisussaan silloinen apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja päätyi tukemaan näkemystäni: Suvivirsi on osa suomalaista kevätjuhlaperinnettä, eikä kevätjuhla ole uskonnollinen juhla.

Opetushallitus (OPH) on vuoden 2022 linjauksessaan muistuttanut, että kouluvuoteen kuuluu myös perinteisiä, kaikille yhteisiä juhlia, joihin lasten ja nuorten tulee osallistua. Näihin juhliin voi linjauksen mukaan sisältyä joitakin uskontoon viittaavia elementtejä, kuten Suvivirsi, jotka ovat suomalaiseen kulttuuriin liittyviä traditioita. OPH on perustuslakivaliokunnan kantaan pohjautuen linjannut, että juhlassa laulettava yksittäinen virsi ei tee juhlasta vielä uskonnollista tilaisuutta.

Tietenkin koulut ja päiväkodit itse päättävät juhlista, mutta ei ole mitään syytä siihen, että perinteitä pitäisi muuttaa. Päinvastoin globaalissa ja aina monikulttuurisemmassa maailmassa omien juurien ja perinteiden vaaliminen on vahvuus, samalla huomioiden lasten ja nuorten erilaisuus. Oman kulttuurin tunteminen sekä ymmärtäminen auttaa muiden kulttuurien ymmärtämisessä. Perinteiden säilyttäminen ja arvostaminen on osa päiväkotien ja koulujen toimintaa.

Paljon onnea uusille ylioppilaille ja ammattiin valmistuneille. Iloa kaikille kouluvuoden päättäneille kesälomalle lähteville oppilaille ja opiskelijoille. Valtavat kiitokset opettajille sekä koulujen ja oppilaitosten väelle tärkeästä työstä.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Blogi 24.5.2026

Pitkään hoitoa odottaneiden jonot puolittuivat alkuvuonna. HUSin Asiakkaista 91,2 prosenttia on päässyt erikoissairaanhoitoon hoitotakuun mukaisesti. Etenkin tuki­elin­kirurgian ja silmätautien hoitojonot ovat lyhentyneet merkittävästi.

HUS ammattilaiset ovat uudistaneet monin tavoin toimintaa hoitoon pääsyn edistämiseksi ja hoidon kehittämiseksi.  Hoitoon pääsyn nopeutuminen on kovan työn tulosta. Suuri kiitos HUSin osaavalle henkilöstölle ja johdolle.

Hoitoon pääsyä vauhdittaa jatkossa varmasti myös HUS:n perustama ja huhtikuussa  toiminnan aloittanut tekonivelsairaala. Tekonivelsairaala Orton keskittyy lonkan ja polven tekonivelleikkauksiin.

HUSissa saa vuosittain hoitoa 700 000 potilasta. HUS vastaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. HUSiin on keskitetty myös muiden alueiden potilaiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoitoa.

Työn aloittaneessa sote- parlamentaarisen työssämme on olennaista katsoa keinot, miten turvataan valtakunnallista vastuuta kantavan HUSin pitkäjänteinen rahoitus niin, että sairaalan toimintaa voi kestävällä tavalla kehittää ja niin, että myös laadukas opetus- ja tutkimustoiminta on turvattu. Se on parlamentaarisen ryhmän jäsenenä yksi työlle asettamani tavoite. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa.

Blogi 21.5.2026

Lupasimme uudistaa yrittäjien epäoikeudenmukaisen eläkemallin ja siihen saimme ison työn jälkeen sovittua ratkaisun. Hallitus teki asiasta kehysriihessä päätöksen ja lainvalmistelu on parhaillaan käynnissä. Pidän olennaisena, että saamme lain mahdollisimman pian eduskunnan käsittelyyn. 

Olin mukana eduskuntaryhmämme työryhmässä, jossa kuulimme yrittäjiä ja yrittäjäjärjestöjä sekä valmistelimme kantaamme uudistukseen. Suuri kiitos kaikille mukana olleille panoksesta. 
Uudistetun YEL:n myötä yrittäjä saa itse valita, perustuvatko eläkemaksut todellisiin ansiotuloihin vai eläkeyhtiön työtuloarvioon. Yrittäjän valinnanvapausmalli antaa päätösvallan yrittäjälle.

Järjestelmästä korjataan sen pahin vika. YEL-maksu on määrätty liikevaihdon eikä työtulon perusteella. Siinä ei ole huomioitu muita kuluja, vaan katsottu kaikki yritykselle tuleva tulo työtulona. Vaihtoehtoisesti on katsottu alan mediaaniliikevaihtoa ja mediaanipalkkaa.

Teoreettiset laskelmat ovat johtaneet varsinkin yksinyrittäjien kannalta täysin kohtuuttomiin tilanteisiin ja jopa konkursseihin. Nyt käyttöön otettava valinnanvapausmalli hyödyttää etenkin pieni- ja keskituloisia sekä yksinyrittäjiä keventäen pienituloisimpien yrittäjien eläkemaksuja. Jatkossa YEL:in voi myös tauottaa sairauspäivärahan ajaksi. Järjestelmän kehittämistä on jatkettava, valmis se ei vielä ole.

Kehysriihessä tehtiin myös tervetullut päätös korjata listaamattomien yritysten työsuhdeoptioiden vinoutunut verotus.

Hallituksen esityksen hyväksymisen myötä optioissa maksettaisiin vero vasta kun niistä saa oikeasti tuottoa ja niistä luovuttaessa. Optiot ovat alkavalle yritykselle tapa houkutella osaajia tilanteessa, jossa ei ole vielä palkanmaksuvaraa. Nykymallissa moni ei ole voinut heti maksettavan veron takia optiota vastaanottaa tai on joutunut ottamaan lainaa veron maksamiseksi. Tämä on ollut kasvun jarru.

Tämä on erittäin tärkeä päätös suomalaisille kasvuyrityksille, jotka voivat nyt houkutella osaajia mukaan rakentamaan menestystarinoita.

Kyseessä on piristysruiske kasvuyritys- ja startupkenttään. Startupit tuottavat jo prosentin bruttokansantuotteesta. Näkymät ovat valoisia ja jos kasvu jatkuu nykyisellään, on arvioitu, että vuonna 2035 ala yltäisi jopa 4 prosenttiin mikä on Nokian kultavuosien kokoluokkaa bruttokansantuotteesta. Startup-kenttä työllistää jo yhtä paljon ihmisiä kuin metsäteollisuus. 

Mainio päätös oli myös kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottamisesta 2 100 euroon sekä vähennysprosenttia 40 prosenttiin. Muutokset tehdään mahdollisimman nopeasti määräaikaisina vuoden 2027 loppuun.

Kotitalousvähennyksen korotus lisää kotitalouksien ostovoimaa ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten mahdollisuuksia ostaa itselleen apua ja palveluita. Korotettu vähennys on omiaan lisäämään kotimaista kysyntää ja tukemaan erityisesti paikallista pienyrittäjyyttä juuri nyt, kun talous tarvitsee kasvun eväitä.

Hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan yrittäjyydellä, ei vasemmiston hellimillä veronkorotuksilla.