fbpx Siirry sisältöön

Hoitoalan työvoimapula on ajanut varsinkin kotihoidon ahtaalle. Hoitajapulaa on kaikissa vanhustenhuollon palveluissa. Varsinkin äkillisiä poissaoloja paikkaamaan on monin paikoin mahdotonta löytää sijaisia. Myös pitempien pestien tekijät ovat kiven alla. Superin puheenjohtaja Silja Paavola  on kuvannut tilannetta katastrofaaliseksi.

https://www.verkkouutiset.fi/ay-johtaja-ylella-kotihoito-jopa-katastrofaalisessa-tilassa/?fbclid=IwAR23FmmoTlqPpAzo8rIjhG9nD1KwaZkJI2ackZJDlMOdpDb1eizilZanZHM#f0ba44f2

Virkkeellä ja hetkessä kuntoon. Niin lupasivat korjata vanhusten huollon epäkohdat oppositiossa nykyiset hallituspuolueet nykyisen vastuuministeri Krista Kiurun johdolla. Hallitusvastuussa on toimittu pöyristyttävästi päin vastoin jopa omilla toimilla heikentäen vanhustenhuollon ennestään vaikeaa tilannetta. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy ja kotihoidon saatavuus ovat vaikeutuneet hallituksen säätämän hoitajamitoituslain valuvikojen takia.

Kotihoidossa olevat vanhukset ovat yhä iäkkäämpiä ja usein muistisairaita. Yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja.

Ennen koronaa alkaneesta ja koko hallituskauden jatkuneesta runsaskätisestä rahanjaosta  ja vastuuttomasta velanotosta huolimatta luvattuja euroja ei vieläkään vanhusten huollon epäkohtiin ole herunut. Hallitus on tehnyt rujon arvovalinnan.

Hoitajamitoitukseen ei hallitukselta löytynyt riittävästi euroja, vaan vastuuta siirretään seuraavalle hallitukselle. Lisäksi puuttuvia euroja nyhdetään valmistelemalla leikkauksia esimerkiksi sote-palveluiden rahoituksesta ja kelakorvauksesta.

On järkyttävää, että ministeri Kiurun johdolla valmisteltu tilannetta korjaamaan odotettu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus sai juuri  lausuntokierroksella täystyrmäyksen: esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Akuuttiin hoitajapulaan ei esityksessä löydy mitään vastauksia.

Kokoomuksen vaateessa lunastaa vanhuspalvelulupaus ei ole kyse lisämenojen ehdottamisesta, vaan vaateesta hallitukselle laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.

Kokoomus ei hyväksy sitä, että vanhuspalvelulupaus rikotaan räikeästi. Eduskunta ja koko Suomi odottavat hallitukselta rehellisiä vastauksia siihen, miksi vanhusten asia sysättiin hallituksen arvovalinnoissa syrjään?


Vasemmistovihreän hallitus on tehnyt ruman arvovalinnan rikkoessaan jo ennen vaaleja ja hallitusohjelmassaan antamansa lupauksensa korjata vanhuspalvelujen epäkohdat.

Hallituksen budjettiesityksessä otetaan ripeästä talouskasvupyrähdyksestä piittaamatta lähes 7 miljardia lisävelkaa. Sama runsaskätinen rahanjako ja vastuuton velanotto on jatkunut koko hallituskauden, mutta luvattuja määrärahoja ei vieläkään vanhusten huollon epäkohtiin ole herunut.

Kokoomuksen vaateessa lunastaa vanhuspalvelulupaus ei ole kyse lisämenojen ehdottamisesta, vaan vaateesta hallitukselle laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Kokoomus ei hyväksy sitä, että vanhuspalvelulupaus rikotaan räikeästi. Eduskunta ja koko Suomi odottavat hallitukselta rehellisiä vastauksia siihen, miksi vanhusten asia sysättiin hallituksen arvovalinnoissa syrjään.

Hallitus on päin vastoin omilla toimillaan heikentänyt vanhustenhuollon ennestään vaikeaa tilannetta. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy ja kotihoidon saatavuus ovat vaikeutuneet hallituksen säätämän hoitajamitoituslain valuvikojen takia. Kotihoidossa olevat vanhukset ovat yhä iäkkäämpiä ja usein muistisairaita. Yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja.

On myös järkyttävää, että ministeri Kiurun johdolla valmisteltu tilannetta korjaamaan odotettu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus on saanut juuri päättyneellä lausuntokierroksella täystyrmäyksen: esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Akuuttiin hoitajapulaan ei esityksessä löydy mitään vastauksia.

On vakava virhe, että hoitajamitoitukseen ei hallitukselta herunut riittävästi euroja, vaan vastuuta siirretään seuraavalle hallitukselle. Puuttuvia euroja nyhdetään valmistelemalla leikkauksia esimerkiksi sote-palveluiden rahoituksesta ja kelakorvauksesta. Hoitajamitoitus tulee voimaan täysimääräisesti vasta hallituskauden lopussa, koska hallitus jätti rahanjaossaan ikäihmiset monin osin ulkopuolelle.

Tilanne on valtava järkytys ikäihmisten palveluihin korjausta luottavaisesti odottaneille suomalaisille, apua tarvitseville ikäihmisille sekä suurta työtaakkaa kantavalle henkilöstölle.

Valopilkku budjetissa on hallituksen suunnanmuutos suhtautumisessa kotitalousvähennykseen. Vasemmistovihreä hallitus leikkasi ensitöikseen kotitalousvähennystä. Ensi vuoden budjettiin esitetään aloitettavaksi kaksivuotista kokeilua, jossa vähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia nostetaan 40:stä 60:een silloin, kun kyse on kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöstä.

Eläkkeensaajien Keskusliitto on vedonnut hallitukseen, jotta kokeilun yhteydessä voitaisiin kotitalousvähennystä kokonaisuudessaan myöntää korotettuna yli 75-vuotiaille ja poistaa vähennyksestä omavastuu. Olen tehnyt asiasta eli senioreiden superkotitalousvähennyksestä marraskuussa 2020 lakialoitteen ja siihen liittyvän toimenpidealoitteen. Superkotitalousvähennyksessä senioreiden verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Senioreiden superkotitalousvähennyksellä ihminen voi valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin.

Kokoomus haluaa huolehtia siitä, että hoitajia on riittävästi niin ympärivuorokautisessa hoivassa kuin kotihoidossa ja omaishoitajien tukena. Seniorit ovat hyvin erilaisessa elämäntilanteissa ja siksi palveluihin tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Kokoomus on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan asiaan kestäviä ratkaisuja.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Useat hallituspuolueiden edustajat ovat julkisuudessa heränneet pääministeri Sanna Marinin (sdp)  hallituksen kaupunkivastaiseen politiikkaan. Moni vasemmistovihreä poliitikko on vaatinut puoluettaan hallituksessa pitämään lupauksen korvata kunnille ja kuntayhtymille koronan kulut täysimääräisenä. Virinnyt kapinahenki on tervetullutta!

Hallituksen kaupunkivastainen esitys on täysin välttämätöntä korjata. Korjausliike on kokonaisuudessaan tarpeen historiallisen kaupunkivastaisen hallituksen politiikassa. Koronakorvausesitys tarkoittaisi varsinkin suurille kaupungeille kymmenien miljoonien menetyksiä ja peruspalvelujen vaarantumista. Helsingin kassa ryöstettiin jo sote- uudistuksessa.  Samalla velka vuori kasvaa. On pakko kysyä, minne ne rahat menevät?

Hallituksen kaupunkivastaisuus tekee rumaa jälkeä. Helsingiltä korvauksia jäisi tämän hetken arvion mukaan saamatta vähintään noin 70 miljoonaa euroa. On välttämätöntä, että hallitus muuttaa esitystään niin, että koronatuki kohdennetaan oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa, eikä keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille.

Koronan kustannukset ovat erityisen korkeita Helsingissä ja suurissa kaupungeissa, sillä niissä on todettu suurin osa koronatartunnoista. Erityisesti kipeästi tarvitaan lisävoimavaroja koronan jälkeensä jättämän hoitovelan purkuun, ihmisten hoitoon pääsemiseksi ja julkisen terveydenhuollon työtaakan keventämiseksi. Tilanne peruspalveluissa on hyvin vakava. Hallituksen torso esitys lisäisi myös vakavalla tavalla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rahoitusvajetta.

Hallitus ei näytä piittaavan edes eduskunnan yksimielisestä linjauksesta, jossa edellytimme koronakorvausten kohdentamista sen mukaan, miten korona on kaupunkeja ja kuntia runnellut, eikä keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille.

Toivottavasti hallitusryhmien vaateet muuttaa omaa esitystään johtavat myös toimiin. Vasemmistovihreän hallituksen tavaramerkiksi on piintynyt omien huonojen päätöksiin korjausten vaatiminen ilman aiettakaan toimia.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Vasemmistovihreä hallitus kääntää taas kerran rumasti selkänsä Helsingille. Lupaus täysimääräisistä koronakorvauksista rikotaan räikeästi lausunnolla olevassa hallituksen esityksessä koronakorvausasetuksesta. Helsingille esitys merkitsisi jopa 70–80 miljoonan euron menetystä. Hallitukselta tämä on jääkylmää jatkoa pääkaupungin kassan ryöstävälle maakuntasoteuudistukselle, joka myös vaarantaa helsinkiläisten palvelut monin tavoin. Kalsea kaupunkivastaisuus on kestämätöntä maamme talouden veturina toimivan pääkaupungin elinvoimalle ja hoitoon pääsyä jonottaville ihmisille.

Hallitus on luvannut korvata täysimääräisesti koronapandemian aiheuttamat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kunnille ja kuntayhtymille. Toisin kuitenkin aiotaan toimia. Hallitus ei näytä piittaavan edes eduskunnan yksimielisestä linjauksesta, jossa edellytimme koronakorvausten kohdentamista sen mukaan, miten korona on kaupunkeja ja kuntia runnellut, eikä keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille. Valtionavustusasetusluonnoksen perusteella hallitus on rikkomassa lupauksensa ja korvaamassa kustannuksista vain noin puolet.

Hallituksen kaupunkivastaisuus tekee rumaa jälkeä. On välttämätöntä, että asetusta muutetaan ja koronatuki kohdennetaan oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa. Koronaviruksen aiheuttamat kustannukset ovat vaikuttaneet erityisesti Helsingin ja suurten kaupunkien talouteen, sillä niissä on todettu suurin osa koronatartunnoista. Asetus lisäisi vakavalla tavalla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rahoitusvajetta.

Suurimpien kaupunkien muodostaman kuusikon tekemä yhteinen tiukka vaade hallitukselle oli täysin välttämätön. Jos lausunnoilla oleva asetus hyväksyttäisiin, Helsingiltä korvauksia jäisi tämän hetken arvion mukaan saamatta ainakin noin 70, Espoolta noin 30, Tampereelta noin 20, Vantaalta noin 20–30, Turulta noin 10–20 ja Oululta noin 14 miljoonaa euroa.

Rahojen saamatta jääminen vaarantaa suurten kaupunkien peruspalvelut. Helsingissä erityisesti tarvitaan kipeästi lisävoimavaroja koronan jälkeensä jättämän hoitovelan purkuun, ihmisten hoitoon pääsemiseksi ja julkisen terveydenhuollon työtaakan keventämiseksi. Tilanne peruspalveluissa on hyvin vakava. Helsingissä joutui jo keväällä jonottamaan kiireettömään hoitoon keskimäärin 31 vuorokautta.

Helsingin uuden kaupunginvaltuuston on löydettävä vakavassa tilanteessa uusia keinoja  laittaa helsinkiläisten peruspalvelut kuntoon. Tehtävä on vaikea, kun myös helsinkiläiset ministerit Maria Ohisalo, Tuula Haatainen ja Timo Harakka vievät ministereinä  toistuvasti eteenpäin erityisesti kotikaupunkinsa ihmisten palveluja vakavasti vaarantavia esityksiä. Hallituksen on tehtävä korjausliike, lopetettava kaupunkien kaltoinkohtelu ja ymmärrettävä, että reilu kaupunkipolitiikka on koko maan etu.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen

sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi  tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Kokoomus haluaa avata Suomea terveysturvallisesti ja siihen tarvitaan lisää testikapasiteettia. Pikatestaus apteekeissa on mahdollisuus sujuvoittaa testiin pääsyä ja pitää testaushinnat kurissa. Pikatestit ovat käytössä useissa Euroopan maissa. Useissa maissa kuten esimerkiksi Ranskassa apteekit toimivat koronan pikatestipisteinä. Miksi ei Suomessakin?

Ehdotamme, että hallitus pikaisesti selvittäisi millä ehdoin tämä saataisiin Suomessakin käyntiin. Tämä on tärkeää maamme terveysturvallisen avaamisen mahdollistamiseksi, koronapassin vauhdittamiseksi ja tapahtuma-alan, harrastusten, urheilun ja yritysten terveysturvallisen toiminnan takaamiseksi. Puheenjohtajamme Petteri Orpo nosti asian hyvin esille päivän puheessaan kokoomuksen puolue- ja ryhmänjohdon kokouksessa Seinäjoella: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008201222.html

Lue kannanotostamme lisää: https://bit.ly/3maFnTp

Apteekki on käytetyin terveyspalvelu, vuosittain apteekkeihin tehdään noin 60 miljoonaa asiakaskäyntiä. Suomessa on 819 apteekkitoimipistettä, joissa työskentelee yli 5 000 farmaseuttia ja proviisoria. Suurimmalle osalle suomalaisista apteekki on lähin terveydenhuollon toimipiste. Apteekeissa koronatestiin pääsisi maanlaajuisesti apteekkien aukioloaikoina.

Apteekki testauspisteenä mahdollistaisi terveydenhuollon ammattihenkilöiden hyödyntämisen sekä itse testaamisen että testituloksen analysoinnin ja kirjaamisen tukena. Laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi näytteenottoon tulisi antaa asianmukainen koulutus ja laatia ohjeistus testauspisteenä toimimiselle.

Apteekit toimisivat testauskapasiteettia täydentävinä toimipisteinä. Oirearvion perusteella oireiset ja koronalle altistuneet ohjattaisiin edelleen testaukseen terveydenhuollon testauspisteisiin, jolloin minimoidaan apteekin ydintoiminnalle, alueen lääkehuollon turvaamiselle aiheutuvat riskit. On myös varmistettava, että apteekin näytteenottajilla on koronarokotus kunnossa.

Testauspisteenä toimiminen olisi apteekeille vapaaehtoista. Testauksesta tulisi maksaa apteekeille kustannuksia vastaava korvaus, joka voidaan määritellä kansallisesti kaikille apteekeille samaksi. Lisäksi apteekin näytteenottajille tulee järjestää mahdollisuus kirjata testitulos Kantaan. Vauhdittaakseni asian selvittämistä jätän asiasta kirjallisen kysymyksen: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10536

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Koulujen alkaessa ja tuhansien koululaisten palatessa koulutielle on meidän aikuisten terävöitettävä liikennekäyttäytymistämme.

Liikenneturva kysyi keväällä koululaisten kuulumisista koulutieltä. Lasten viesti aikuisille oli selvä: antakaa tietä suojatiellä ja lopettakaa kännykän käyttö. Kyselyssä nousi esille, että ratissa kännykkään tuijottavat aikuiset pelottavat lapsia. Lisäksi lapset toivoivat, että autoilijat hiljentäisivät vauhtia ja olisivat selkeitä vuorovaikutustilanteissa. Lapset harjoittelevat liikenteessä liikkumista ja tarvitsevat aikuisilta selkeitä signaaleja suojatiellä.

Meidän aikuisten on olennaista muistaa, että lasten tarkkaavaisuus liikenteessä herpaantuu helposti. Lapsi ei kykene hahmottamaan liikennettä samalla lailla kuin aikuinen.

Hyvin usein liikenteessä näkee vähältä piti–tilanteita, joissa autoilija ei pysähdy suojatien edessä. Käsittämättömän usein autoilijat painavat kaasua, vaikka viereisellä kaistalla on toinen auto pysähtynyt päästämään suojatielle astuneen jalankulkijan tien yli. Yksikin suojatiekaahari on liikaa.

Vaikka jalankulkijoiden liikennekuolemien ja loukkaantumisten määrä on puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, ovat luvut suojatietä ylittävien jalankulkijoiden onnettomuuksista edelleen korkeita. Liikenneonnettomuuksien uhreista joka viides menehtyi suojatiellä. Jalankulkijoiden loukkaantumisista jopa 60 prosenttia tapahtui suojatiellä.

Aikuisilla on vastuu siitä, että lasten koulutie on turvallinen. Suojatiekäyttäytyminen ja ajonopeuden madaltaminen ovat turvallisen koulutien mahdollistamisessa A ja O. Erityisen tärkeitä nämä ovat autoilijoiden muistaa koulujen läheisyydessä ajaessa.

Syytä on myös teroittaa yhtä lailla pyöräilijöiden ja sähköpotkulautailijoiden roolia liikenneturvallisuuden ylläpitäjänä. Moni vanhempi on laittanut viestiä siitä, kuinka sähköpotkulaudat ovat lisänneet huolta pikkukoululaisten turvallisuudesta ja tietenkin myös aikuisten. Toimia on tehtävä ripeästi holtittoman sähköpotkulautojen käytön kitkemiseksi.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on asiassa kirittänyt myös maan hallitusta. Esimerkiksi sähköpotkulaudan ajoon ei ole säädetty promillerajaa. Valtaosaan sähköpotkulaudalla tapahtuviin onnettomuuksiin liittyy humalainen kuljettaja. Tämä kuormittaa entisestään terveydenhuoltoa ja vaarantaa muiden ihmisen turvallisuuden. Olemme jättäneet asiasta lakialoitteen.

Turvallisesta kulkemisesta ja yhteisistä pelisäännöistä liikenteessä kannattaa keskustella lapsen kanssa. Yhdessä voidaan vaikkapa sopia, että puhelin pysyy repussa koulumatkan ajan.

Kolmen nuoren äitinä muistan hyvin lasten koulun aloittamiseen liittyvän ilon lisäksi myös liikenteeseen liittyvät huolet. Ei riitä, että lapset oppivat noudattamaan liikennevaloja. Yhtä tärkeää on opettaa lapsi katsomaan, tuleeko autoja, ja että auto voi tulla ja tuleekin usein, vaikka valo on jalankulkijalle vihreä. Vielä vaikeampaa on ollut lapsille opettaa, että vaikka auto pysähtyy suojatielle, voivat toisella kaistalla autoilijat vain painaa kaasua.

Asennemuutosta tarvitaan liikenteessä ja varsinkin suojateillä, jotta ne olisivat nimensä veroisia. Liikenneturvallisuus syntyy yhteistyöllä.

Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Sairaanhoitaja on yksi maamme arvostetuimmista ammateista. Silti suomalaisen terveydenhuollon toimintakykyä merkittävimmin uhkaava tekijä on kasvava pula ammattitaitoisista hoitajista. Työvoimapula on ennenkin johtanut supistuksiin terveyspalveluissa, mutta tämä kesä on ollut ennenkokematon. Henkilöstöön liittyvät vakavat haasteet tulevat jatkumaan syksyn aikana. Yli vuoden kestänyt koronaepidemia on pakottanut hoitajat venymään jaksamisen äärirajoilla. Poikkeuksellisen moni hoitaja pohtii alanvaihtoa. Mitkään muut ammattiryhmät eivät voi korvata sairaanhoitajien osaamista.

Julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan työvoimaennusteen mukaan Suomeen tarvittaisiin jo yli 8 000 sairaanhoitajaa nykyistä enemmän. Maan hallitus ei voi enää sulkea silmiään tilanteelta. Hoitoalan houkuttelevuuden, pito- ja vetovoiman lisäämiseksi on hallituksen tehtävä toimia ripeästi jo budjettiriihessä.

Aivan ensimmäiseksi tarvitaan lisävoimavaroja hoitojonojen ja koronan jälkeensä jättämän hoitovelan purkuun julkisen terveydenhuollon työtaakan keventämiseksi. Konkreettinen ja vaikuttava keino on kohentaa sairaanhoitajien koulutusmahdollisuuksia. Käytännön hoitotyön vaatimukset edellyttävät sairaanhoitajilta hoitotyön syväosaamista ja sen jatkuvaa kehittämistä, mihin tarvitaan omia erikoistumiskoulutusvaihtoehtoja.

Suomessa sairaanhoitajat ovat kouluttautumismahdollisuuksien ja urapolulla etenemisen osalta eriarvoisessa asemassa, sillä koulutuksiin pääsy ja mahdollisuudet erikoistua ovat riippuvaisia työnantajasta. Työnantajat tukevat vaihtelevasti työntekijöitään täydennys- tai lisäkoulutuksiin. Koulutustarjonta vaihtelee eikä se vastaa työelämän eikä sairaanhoitomme osaamisen kehittämistä riittävästi. Monelle erikoisalalle ei ole tarjolla lainkaan koulutusta.

Sairaanhoitajaliitto ja useat muut tahot ovat pitkään esittäneet valtakunnallisesti yhtenäistä ja kattavaa kliinisen erikoistumiskoulutuksen järjestämistä ja sen rahoituksen turvaamista. Ehdotan, että hallitus päättää budjettiriihessäkäynnistääsairaanhoitajien kattavat kliiniset erikoistumisvaihtoehdot ja valtakunnallisesti yhtenäisen erikoistumiskoulutuksen sekä valtion rahoituksesta erikoistumiskoulutukseen. On korjattava nykyinen tilanne, jossa sairaanhoitaja joutuu usein itse maksamaan koulutuksesta, jota hän tarvitsee alati kehittyvän ja yhä vaativamman työnsä hoitamiseen ja oman asiantuntijuutensa vahvistamiseen. Entisenä opetusministerinä pidän välttämättömänä, että sairaanhoitajakoulutusta kehitetään jatkuvasti huomioiden tulevaisuuden työelämän tarpeet.

Erikoistumiskoulutuksen järjestämisessä on syytä katsoa myös Ruotsin mallia. Siihen kuuluu 11 pysyvää erikoistumiskoulutusalaa ja niiden lisäksi yksi avoin malli, jossa yksittäinen yliopisto voi tarpeen mukaan tarjota edellisten lisäksi jonkin muun suppean erikoistumiskoulutuksen.

Hoitotyön erikoisosaajat, kuten esimerkiksi diabeteshoitajat, anestesiasairaanhoitajat, tehosairaanhoitajat, geriatriset sairaanhoitajat, psykiatriset sairaanhoitajat ja erikoisosaaminen tulee tunnistaa ja tunnistaa nykyistä paremmin. Nykyisessä tilanteessa tutkintonimikkeen puuttumisen myötä puuttuvat myös tunnustettu pätevyys sekä työn vaativuutta ja koulutustasoa vastaava palkkaus, ja usein myös koulutusta vastaava toimi tai työnkuva.

Hoitotyön vaativuus on lisääntynyt merkittävästi lääketieteen ja hoitomenetelmien kehittyessä sekä hoitomahdollisuuksien laajentuessa. Osa sairaanhoitajista toimii hoitajavastaanotoilla ja hoidon tarpeen arvioinnissa, joissa työ on itsenäistä.

Sairaanhoitajien valtakunnallisesti yhtenäiset urapolut sekä hoitotyön erikoisosaajien jatkokoulutusmahdollisuudet sekä niiden virallinen tunnustaminen ja rekisteröinti lisäisivät työssä jaksamista, työhön sitoutumista sekä hoitotyön ammatin veto- ja pitovoimaisuutta, kun sairaanhoitaja kokee saavansa lisävalmiuksia vaativan työnsä hoitamiseen. Kyse on yhtä lailla hoitotyön laadusta, toiminnan yhdenmukaisuudesta, läpinäkyvyydestä, sekä ennen kaikkea potilasturvallisuudesta.

Maakuntamallin eduskuntakäsittelyssä on aikataulu ollut vasemmistovihreille hallitusryhmille tärkeämpi kuin uudistuksen sisältö. Se on vaarassa tulla monin tavoin kalliiksi. Oli vakava virhe, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueet ohittivat perustuslakivaliokunnan ja asiantuntijoiden huomiot soten vaarallisen ylikireästä toimeenpanonaikataulusta. Sairaanhoitopiireille, sairaaloille ja kunnille ei jää riittävästi aikaa näin mittavan muutoksen tekemiseen annetussa ajassa, jolloin toimeenpanoon liittyy merkittäviä riskejä.

Perustuslakivaliokunta lausui (17/2021) soten aikataulusta seuraavaa (s. 19): ”…on perustuslakivaliokunnan mielestä selvää, että hyvinvointialueilla on tehtävien siirtyessä oltava riittävät toiminnalliset ja muut edellytykset järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi. Muun ohella asiakkaita koskevien tietojärjestelmien tulee olla potilasturvallisuuden takaamiseksi valmiita. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota uudistuksen aikatauluun ja tarvittaessa muutettava sääntelyä.”

Puhemiesneuvoston päättämässä eduskunnan työjärjestykseen perustuvassa valiokuntien yleisohjeessa todetaan (s. 97), että ”perustuslakivaliokunnan muilla valtiosääntöoikeudellisilla huomautuksilla on perustuslain tulkintaan liittyvinä kannanottoina vahva painoarvo.” Säännöksen mukaan ”perustuslakivaliokunnan muita kuin ponsiosassa esitettyjä valtiosääntöoikeudellisia huomautuksia ei tule ilman asianmukaisia perusteita sivuuttaa mietintövaliokunnassa.”

On vakavaa, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueet eivät tältä osin antaneet mitään arvoa perustuslakivaliokunnan lausunnolle, vaan pyyhkivät sillä pöytää. On täysin poikkeuksellista, että massiivinen hallintouudistus runnottiin eduskunnassa pikavauhtia ilman vastausta perustuslakivaliokunnan sekä asiantuntijoiden vakaviin huoliin liittyen ylikireään toimeenpanoaikatauluun.

Ylikireä aikataulu nousi vahvasti esille valiokuntakuulemisissa. Hyvinvointialueiden perustaminen ja niiden toiminnan käynnistäminen on erittäin mittava muutosprosessi, joka edellyttää huolellista valmistelua. Uudistuksella on myös moniulotteisia vaikutuksia kaikkiin 200 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiseen, tietojärjestelmien yhteensovittamiseen ja potilasturvallisuuteen. Perustuslakivaliokunnan huomio oli perusteltu ja se olisi tullut ottaa huomioon puhemiesneuvoston säätämien ohjeiden mukaisesti.

Uudistuksen voimaanpanon kokonaisaikataulua olisi pitänyt muuttaa niin, että se turvaa muutosten hallitun suunnittelun ja toteuttamisen erityisesti vaarantamatta palveluiden saatavuutta hajanaisista lähtötilanteista lähtevien alueiden osalta. Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla aikataulu on mahdoton ja isot kaupungit ja myös HUS ovat ilmaisseet tästä vahvan huolensa. Espoon perusturvajohtaja Sanna Svahn totesi HS:n haastattelussa, että Länsi-Uudellamaalla ei ole mahdollisuutta ottaa järjestämisvastuuta vastaan vuoden 2023 alussa.

Hyvinvointialueet lähtevät uudistukseen kovin erilaisista lähtökohdista. Väestöltään isoimmilla alueilla soten haasteet uudistuksen toimeenpanossa ovat merkittäviä. On päivänselvää, että aikataulut eivät tule riittämään kylliksi hallittuun siirtymään ja huoli on suuri myös potilasturvallisuudesta.

Jätimme kokoomuksen voimin eduskuntakäsittelyssä pykälämuutosesityksen, että toimeenpanoa siirrettäisiin vuodella eteenpäin nykyisestä vuoden 2023 sijasta vuoden 2024 alkuun. Pidän hyvin todennäköisenä, että tähän hallitus joutuu vielä peruuttamaan.

Hallittu muutos olisi ollut tarpeen näin mittavassa uudistuksessa. Jätimme toimeenpanon aikataulusta kaksi lausumaa. Kaiken kaikkiaan esitimme 19 lausumaa. Lausumat lukemalla saa selvän kuvan maakuntamallin valuvioista. Edessä on suuret korjaustarpeet. Esitys on puhdas hallintouudistus, joka osoittautui asiantuntijakuulemisessa monin tavoin ongelmalliseksi koko maalle ja etenkin Helsingille sekä muille suurille kaupungeille. Rahat menevät hallintoon, luvattua nopeampaa hoitoon pääsyä terveysasemalle eikä terapiatakuuta näy eikä kuulu.

Kokoomuksen maakuntasote-esitykseen esittämät lausumat:

  1. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan esityksen, jolla turvataan tekonivelsairaala Coxan, Tampereen Sydänsairaalan ja muiden sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien julkisomisteisten yhtiöiden nykymuotoinen toiminta.
  2. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan esityksen, jolla varmistetaan neuvolatoiminnan jatkuminen tilanteessa, jossa palvelut tuotetaan kiinteänä osana terveysaseman tai mahdollisen laajemman ulkoistuksen toiminnallista kokonaisuutta.
  3. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan esityksen, jolla varmistetaan, ettei kuntien ja kuntayhtymien omaisuutta siirry hyvinvointialueelle tavalla, joka on kunnan tai kuntayhtymän kannalta kohtuuton.
  4. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan esityksen, jolla turvataan Etevan, Kårkullan ja Vaalijalan erityishuollon piirien mahdollisuudet jatkaa nykymuotoista toimintaansa antaa yksilöllisiä ja elinikäisiä palveluita vammaisille ihmisille heidän yksilöllisten tarpeet huomioiden.
  5. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin palveluiden yksikköhinnat läpinäkyvästi selvittävän yhteisen kustannuslaskentamallin kehittämiseksi ja ottamiseksi käyttöön.
  6. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta asiakkaille turvataan oikeus palveluseteliin kaikissa kiireettömissä toimenpiteissä.
  7. Eduskunta edellyttää, että palveluntuottajalaki valmistellaan ja otetaan käyttöön itsenäisenä lakina edellisen vaalikauden valmistelun pohjalta.
  8. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta kasvukeskusten edellytykset tehdä elinvoimainvestointeja turvataan.
  9. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta hyvinvointialueiden investointien ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän toimivuus varmistetaan.
  10. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta asiakas- ja potilastietojen hyödyntäminen Uudenmaan erillisratkaisussa varmistetaan.
  11. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo lakiesityksen, jossa on selkeytetty julkisen hallintotehtävän sisältöä ja virkalääkärin velvoitteita.
  12. Eduskunta edellyttää, että kasvukaupunkien erityispiirteet, kuten maahanmuuton kasvu, vieraskielisyys, sosiaaliset tarpeet, päihteiden käyttö ja syrjäytyminen huomioidaan rahoituksessa.
  13. Eduskunta edellyttää, että palveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan velvoittavasti lainsäädännössä. 
  14. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo lakiesityksen palvelusetelin velvoittavuudesta kaikissa kiireettömissä toimenpiteissä hoitotakuun turvaamiseksi.
  15. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kiireellisesti esityksen asiakaslähtöisen henkilökohtaisen budjetin käyttöönottamiseksi vammaispalveluissa, erityispalveluissa sekä paljon palveluja tarvitsevilla asiakkailla.
  16. Eduskunta edellyttää, että ammatinharjoittajien mahdollisuutta tuottaa palveluja hyvinvointialueille ei heikennetä nykyisestä tilanteesta. 
  17. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kiireellisesti eduskuntaan esityksen rahoitusmallista, jossa huomioidaan yliopistosairaaloiden tehtävät ja HUSin valtakunnalliset tehtävät, kuten opetus- ja tutkimustoiminta sekä valmiuden ja varautumisen ylläpitäminen.
  18. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kiireellisesti eduskuntaan esityksen hoitotakuun tiukentamisesta ja terapiatakuun käyttöönotosta.
  19. Eduskunta edellyttää, että sosiaali- ja terveyspalveluiden valmistelutyössä turvataan kunnille, alan yksityisen ja kolmannelle sektorin toimijoille, sekä muille mahdollisille sidosryhmille mahdollisuus tulla kuulluksi lainsäädännön valmistelussa.

Eduskunta äänesti lausumistamme. Useampi hallituspuolueen edustaja jäikin äänestyksestä pois, kun ei voinut hallituksen torsoa esitystä kannattaa. Ikävä kyllä tästä huolimatta vasemmistovihreillä edustajilla oli enemmistö ja maakuntahallintouudistus hyväksyttiin.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja


Kun puhutaan senioreista, puhutaan hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevista ihmisistä. Yhä useampi suomalainen on terve ja toimintakykyinen vuosikymmeniä eläkkeelle siirtymisensä jälkeen. Ikäero juuri eläkkeelle jääneen ja hyvin ikääntyneen hoivaa tarvitsevan ihmisen välillä voi olla jopa 40 vuotta. Haluan muutoksen siihen, että senioreista puhutaan yhtenä ryhmänä.

Suomalaisista yli miljoona on yli 65-vuotiaita. Kyse on mittavasta joukosta ihmisiä. Ikäihmiset eivät todellakaan ole mikään yhtenäinen joukko. Ilman senioreiden aktiivista toimintaa kaupungit ja kunnat eivät toimisi. Seniorit ovat aktiivisia toimijoita sekä kantava voima kaupungin päätöksentekijöinä, vapaaehtoistyössä, omaishoitajina ja isovanhempia. Moni seniori jatkaa eläkeiän jälkeen yrittäjänä tai ansiotyössä. Osa taas tarvitsee apua ja tukea kotona asumiseen tai omaisen hoidossa. Osa tarvitsee apua ympäri vuorokauden hoivakodissa. Tärkeintä on, että seniorit kohdataan yksilöinä.

Ikäystävällisessä kunnassa ihmisiä arvostetaan riippumatta ikävuosien määrästä. Kaupunkiympäristö ja palvelut on suunniteltava esteettömiksi. Senioreiden mahdollisuudesta liikkua omassa kotikunnassaan eri kulkumuodoin on huolehdittava. Esteetön kohtuuhintainen joukkoliikenne ja parkkipaikat kuuluvat toimivaan kaupunkiin. 

Liikunnan ja ulkoilun on oltava mahdollista ja turvallista kaikenikäisille ja -kuntoisille. Asuinalueilla tarvitaan lähiliikuntapaikkoja, liikuntapuistoja sekä puisto- ja parvekejumppia. Puitteet monipuoliselle liikkumiselle luodaan yhteistyössä seurojen ja järjestöjen kanssa. Valaistaan lenkkipolut, hiekoitetaan ja aurataan kadut sekä huolehditaan, että penkkejä on riittävästi, jotta kesken kävelyn voi istua levähtämään. 

Kitketään kuntoutuspalveluista ikäsyrjintä. Kuntoutus kuuluu kaikille. Siirrytään makuuttamisesta toimintakyvyn aktiiviseen edistämiseen. Otetaan käyttöön ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseksi erilaisia kuntoutusmalleja, kuten lonkkamurtumapotilaiden hoidossa käytettävä välitön kuntoutus leikkauksen jälkeen eli ns. lonkkaliukumäki-toimintamalli ja kotikuntoutus. Vauhditetaan terveyttä edistävää, liikunnallista ja kuntouttavaa otetta kaikissa senioreiden palveluissa. Fysio- ja toimintaterapeutit sekä liikunnan ja kuntoutuksen ohjaajat ovat tärkeä osa senioreiden palveluja.

Ikäystävällisessä kunnassa senioria ei jätetä jonoon. Palveluiden tuottamisessa on hyödynnettävä myös ostopalveluita ja palveluseteleitä, jotta seniorit pääsevät sujuvasti tarvitsemiinsa palveluihin. Ihmisten on saatava vastinetta verorahoilleen. Helsingissä on kitkettävä terveyskeskusjonot ja huolehdittava sujuvista palveluista. Senioreiden ja omaishoitajien palveluihin on luotava inhimillisiä vaihtoehtoja. 

Vanhuspalveluiden laatua on valvottava tiukasti ja epäkohtiin kitkettävä: kotiin saatavia palveluja ei saa riittävästi, ympärivuorokautiseen hoivaan on pitkät jonot, ja ikäihmiset kokevat tulevansa syrjityksi sairauksiensa hoidossa. Vanhusasianvaltuutetulle on annettava vahvat valtuudet puuttua ikäihmisten palveluissa oleviin epäkohtiin, sekä valtuuksia ikääntyneiden oikeuksien turvaamiseen.

Kaiken ikäisten senioreiden, heidän omaistensa ja henkilöstön näkemykset sekä kokemukset ovat mukana palveluiden, kaupunkisuunnittelun sekä koko kunnan kehittämisessä. 

Johdollani valmistellut teesit ovat ohessa luettavissa. Toivon, että ne kuuluvat tulevien valtuutettujen käytössä ja vauhdittavat ikäystävällisten kotikuntien rakentamista. Teesien valmistelussa oli vahvasti mukana eduskuntaryhmämme yhdessä ministeri Helena Pesolan kanssa johtamani Kokoomuksen Seniorifoorumin kanssa. Vastaanotan mielelläni palautetta ja kommentteja siitä, kuinka sinun mielestäsi senioreiden palveluja pitäisi kaupungissamme tai kotikunnassani kehittää. Ollaan yhteydessä.

 10 teesiä ikäystävällisten kuntien rakentamiseksi:

1. Pidetään kaikki mukana

  • Ikäystävällisessä kunnassa pidetään kaikki mukana. Ihmisiä arvostetaan riippumatta kertyneiden ikävuosien määrästä.
  • Kehitetään kuntia hyviksi ja turvallisiksi paikoiksi asua ja elää omannäköistä elämää kaikenikäisille.
  • Annetaan kaikenikäisten mahdollisuus vaikuttaa, osallistua, tulla kuulluksi ja tehdä omaan elämään liittyviä ratkaisuja. 
  • Tehdään töitä sen eteen, että jokainen seniori voi luottaa saavansa tarvitsemansa laadukkaat palvelut ja inhimillisen kohtelun.
  • Turvataan kuntien palveluissa ikäihmisten tarvitsema hoiva ja tuki arjen toimiin, arvokas elämä sekä mahdollisuus yksilöllisiin valintoihin säilyttäen.

2. Edistetään mahdollisuuksia aktiiviseen arkeen

  • Ikäystävällisessä kunnassa seniorit ovat aktiivisia toimijoita. 
  • Ikäystävällisessä kunnassa työnteon pitää olla mahdollista ja siihen on kannustettava, jos seniorilla on tahtoa jatkaa työntekoa muodossa tai toisessa.
  • Seniorit ovat kantava voima vapaaehtoistyössä.  Omaishoitaja ja isovanhempi on useimmiten seniori.
  • Toteutetaan ikäihmisten harrastustakuu kulttuuri- ja liikuntaseteleillä. Senioreilla on oltava mahdollisuuksia osallistua monenlaiseen harrastus- ja virkistystoimintaan – se pitää toimintakykyä ja hyvää mieltä yllä sekä yksinäisyyttä loitolla. 
  • Huolehditaan koulutus- ja kulttuuripalvelujen saavutettavuudesta ja kulttuurilaitosten esteettömyydestä sekä sisällytetään hoiva- ja hoitokotien toimintaan taidetta ja kulttuuria.
  • Otetaan käyttöön koronatodistus palvelujen, tapahtumien ja kulttuurin nopeaksi avaamiseksi.

3. Kehitetään palveluita senioreita kuunnellen

  • Ikäystävällisessä kunnassa seniorit ovat mukana kehittämässä palveluja. Vahvistetaan vanhusneuvoston ja eläkeläisjärjestöjen vaikuttamis- ja toimintamahdollisuuksia.
  • Edistetään digitaalisia ratkaisuja ja teknologiaa senioreiden asioinnin ja yhteydenpidon helpottamiseksi sekä yksinäisyyden torjumiseksi. Asiointi kasvokkain tai puhelimitse on aina kuitenkin mahdollistettava.
  • Ikäystävällisessä kunnassa tarjotaan matalalla kynnyksellä opastusta tietotekniikan käyttämiseen. Järjestelmien on oltava esteettömiä, helppokäyttöisiä ja saavutettavia. 
  • Ikäystävällisessä kunnassa neuvoja ja ratkaisuja arjen haasteisiin saa yhdeltä luukulta, matalan kynnyksen seniori-infossa.
  • Ikäystävällisessä kunnassa toteutetaan esteettömyyden periaatetta kaupunkisuunnittelussa ja palveluiden toteuttamisessa. Senioreiden mahdollisuudesta liikkua omassa kotikunnassaan eri kulkumuodoin on huolehdittava samoin lähiparkkipaikoista.

4. Mahdollistetaan liikunta ja ulkoilu kaikenikäisille

  • Ikäystävällisessä kunnassa liikunta ja ulkoilu kuuluvat kaikille. Liikunnan ja ulkoilun on oltava mahdollista ja turvallista kaikenikäisille ja -kuntoisille.
  • Ikäystävällisessä kunnassa on lähiliikuntapaikkoja, liikuntapuistoja sekä puisto- ja parvekejumppia. Puitteet monipuoliselle liikkumiselle luodaan yhteistyössä seurojen ja järjestöjen kanssa.
  • Valaistaan lenkkipolut, hiekoitetaan ja aurataan kadut sekä huolehditaan, että penkkejä on riittävästi, jotta kesken kävelyn voi istua levähtämään. 
  • Tarjotaan senioreille terveydenhuollon tai liikunta-alan ammattilaisten liikuntaneuvontaa. Ikäystävällisessä kunnassa on käytössä on liikuntaresepti, joka sisältää terveydenhuollon ammattilaisten liikuntaneuvot.
  • Kirjataan osaksi yli 75-vuotiaiden hoitotyön suunnitelmaa liikkumissopimus, jossa on yksilölliset toimet toimintakyvyn parantamiseksi. Emme hyväksy sitä, että kotihoidon piirissä olevien ihmisten matot pääsevät useammin ulos kuin ihminen itse. 
  • Ikäystävällisessä kunnassa senioreille on käytössä liikuntaseteleitä ja maksuttomia liikuntapalveluita, kuten sporttiranneke. 
  • Toteutetaan etsivää liikuntatyötä vaikeasti tavoitettaville ja liikkumattomille ryhmille ja yksilöille, erityisesti omaishoitaja- sekä muistisairaiden perheille.

5. Huolehditaan senioreiden toimintakyvystä

  • Senioreiden fyysisen, henkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen on oltava osa kaikkia kunnan toimintoja. Se on vaikuttavin ja inhimillisin tapa edistää hyvää elämää, itsenäistä selviytymistä ja vähentää raskaampien palveluiden tarvetta.
  • Kitketään kuntoutuspalveluista ikäsyrjintä. Kuntoutus kuuluu kaikille.
  • Tarjotaan senioreille matalan kynnyksen terapiapalveluja ja ohjausta apuvälineiden käyttöönottoon.
  • Siirrytään makuuttamisesta toimintakyvyn aktiiviseen edistämiseen.
  • Otetaan käyttöön ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseksi erilaisia kuntoutusmalleja, kuten lonkkamurtumapotilaiden hoidossa käytettävä välitön kuntoutus leikkauksen jälkeen eli ns. lonkkaliukumäki-toimintamalli ja kotikuntoutus.
  • Vauhditetaan terveyttä edistävää, liikunnallista ja kuntouttavaa otetta kaikissa senioreiden palveluissa. Fysio- ja toimintaterapeutit sekä liikunnan ja kuntoutuksen ohjaajat ovat tärkeä osa senioreiden palveluja.

6. Laitetaan verot ja muut elämisen kustannukset kuriin

  • Ikäystävällisessä kunnassa verot, piiloverot, palvelumaksut ja muut elämisen kustannukset pidetään kohtuullisena. Taloudellinen pärjääminen luo edellytykset ihmisarvoiselle vanhuudelle. 
  • Otetaan käyttöön senioreiden superkotitalousvähennys. Verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin ja 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen.
  • Superkotitalousvähennys laskisi merkittävästi ostettavan palvelun hintaa tukien kotona asumista ja itsemääräämisoikeutta. Mallista voisivat hyötyä kaikki yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset.
  • Laajennetaan kotitalousvähennys koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayrityksien sekä ammatinharjoittajayrittäjien tuottamaa lääkinnällistä kotikuntoutusta sekä liikunnan ohjausta. Kotitalousvähennyksen piiriin siirretään myös senioreiden kodin turvapuhelin.

7. Turvataan senioreille tarpeellinen hoito ja hoiva

  • Ikäystävällisessä kunnassa seniorit saavat oikea-aikaisesti sellaista hoitoa ja hoivaa kuin tarvitsevat. Pidetään palvelut lähellä ihmistä ja helposti saatavilla.
  • Huolehditaan seniorit jonoista hoitoon. Hyödynnetään ostopalvelua ja palveluseteleitä palveluihin pääsyn sujuvoittamiseksi.
  • Hyödynnetään palveluseteliä myös lääkehoidon arviointiin. Kitketään lääketokkuroita, turhia lääkkeitä, lääkekustannuksia ja lääkehävikkiä.
  • Annetaan ihmisille vapaus valita palveluntuottaja. Turvataan yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-korvaus.
  • Annetaan paljon palveluita tarvitseville ikäihmisille mahdollisuus räätälöidä itselleen sopiva palvelukokonaisuus hyödyntäen henkilökohtaista budjetointia tarvittaessa yhdessä sote-ammattilaisten kanssa.
  • Otetaan käyttöön matalan kynnyksen terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn helpottamiseksi.

8. Valvotaan palveluiden laatua ja puututaan niiden epäkohtiin

  • Ikäystävällisessä kunnassa jokainen voi luottaa saavansa tarvittaessa laadukkaan ja inhimillisen hoidon, hoivan ja kuntoutuksen.
  • Valvotaan vanhuspalveluiden laatua esimerkiksi tarkastuskäynneillä niin yksityisissä kuin julkisissa hoivakodeissa ja kotihoidossa. Digitaaliset seurantajärjestelmät helpottavat laadun seurantaa ja avoimuutta. 
  • Osoitetaan vanhusten oikeuksien valvonta ja edistäminen eduskunnan oikeusasiamiehen erityistehtäväksi.
  • Otetaan käyttöön hoitotyöhön kansallinen laaturekisteri. Avoimella laatutiedolla sote-palveluja parannetaan ja kehitetään vaikuttaviksi, yhdenvertaisiksi ja turvallisiksi.
  • Kuullaan monipuolisesti senioreiden, hoivalaitoksissa asuvien ikäihmisten, omaishoitajien sekä omaisten näkemyksiä palveluiden kehittämiseksi, esimerkiksi asukaskyselyiden avulla.

9. Tarjotaan monipuolisesti asumisen vaihtoehtoja

  • Ikäystävällisessä kunnassa hoivapaikan saaminen ei ole huutokauppaa. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsee, kun sille on tarve.
  • Turvataan osaavan hoitohenkilöstön riittävyys niin ympärivuorokautiseen hoivaan kuin kotihoitoon ja omaishoitajien tueksi. Ikäystävällinen kunta on esimerkillinen työnantaja sote-alan ammattilaisille.
  • Otetaan käyttöön monimuotoisia asumisen vaihtoehtoja. Lisätään väliaikaisia asumispalveluja niille, joiden ei ole enää turvallista asua kotona. 
  • Otetaan käyttöön liikkuvia palveluita ilman apua jääneiden ikääntyneiden ambulanssirallin kitkemiseksi. Esimerkiksi Liikkuva Sairaala vähentää päivystyskäyntejä ja kotiuttamishoitajat varmistavat turvallisen kotiutumisen.
  • Lisätään kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja vapaaehtoisten välistä yhteistyötä yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Ikäystävällisessä kunnassa kukaan ei jää yksin.
  • Vahvistetaan yhteisöllisyyttä palveluasumisen suunnittelussa. Kehitetään uudenlaisia yhteisöasumisen muotoja, joissa on mukana erilaisia palveluja.

10. Turvataan toimiva arki omaishoitajille ja muistisairaille

  • Turvataan omaishoitajien asema tasa-arvoiseksi asuinpaikasta riippumatta. Omaishoitoa kehitetään osana muuta kunnan hoiva- ja palvelujärjestelmää.
  • Tuetaan omaishoitajien jaksamista ja tosiasiallista mahdollisuutta pitää vapaapäiviä palvelusetelin lisäksi kotiavustajapalveluilla, kiertävän perhehoitajan avulla ja henkilökohtaisella budjetilla.
  • Otetaan omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset laajaan käyttöön sekä huolehditaan tiiviistä yhteydenpidosta ja neuvonnasta omaistaan hoitaville.
  • Ikäystävällisessä kunnassa omaishoitajille ja kotihoidon hoitajille on puhelimitse tarjolla geriatrista tukea myös iltaisin ja viikonloppuisin. 
  • Jatketaan kansallista muistiohjelmaa. Juurrutetaan se kaikkiin kuntiin edistäen eri ikäisten muistisairaiden ja heidän läheisten hyvää arkea ja elämää.
  • Lisätään muistikoordinaattorien ja muistihoitajien määrää. Vapaaehtoisjärjestöjen asiantuntemusta ja vertaistukea ei voi muulla toiminnalla korvata.
  • Otetaan käyttöön palveluiden kehittämisessä muistisairaan ihmisen hoidon kriteeristö, joka mahdollistaa muistisairaudesta huolimatta mahdollisuuden elää omannäköistä elämää niin muistisairaalle ihmisille, kuin hänen perheelleenkin.
  • Pilotoidaan tuettua hoivavapaata oman läheisen lyhytaikaisen hoivan mahdollistamiseksi.
https://www.kokoomus.fi/wp-content/uploads/2021/06/Ika%CC%88ysta%CC%88va%CC%88llinen-kunta.pdf

Vasemmistovihreän hallituksen ideologinen vimma poistaa Kela-korvaus yksityisestä hoidosta ja tutkimuksesta on hyytävän kylmää politiikkaa, jossa on täysin unohdettu palveluja tarvitsevat ihmiset.   

Joko vasemmistovihreät puolueet eivät ymmärrä suomalaisten arkea ja sitä, mikä merkitys yrittäjien työllä ja yksityisellä palveluilla on suomalaisten mahdollisuudelle saada tarvitsemansa palveluita, tai sitten he eivät siitä piittaa.

Oli vastaus kumpi tahansa niin yhtä järkyttävää. Vasemmistovihreät sulkevat  silmänsä toimiensa vaikutuksilta ihmisten hätään ja palveluiden heikentymiseen.

Hallitus ei näytä ymmärtävän sitä, että merkittävä osa Kelan korvaamista lääkäripalveluista on sellaisia, joita kuntien terveyskeskuksissa ei ole edes tarjolla, esimerkiksi silmälääkärit, gynekologit ja lastenlääkärit. Koko suun terveydenhuoltomme on rakennettu siten, että puolet aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Yksityinen sektori on olennainen osa terveydenhuoltomme.

Yhtään puheenvuoroa ei ole kuulunut, miten aiotaan Kela-korvauksen turvin tehdyt miljoonat vuosittaiset lääkärissäkäynnit ja sadat tuhannet laboratorio- ja kuvantamistutkimukset jatkossa hoitaa. On selvää, että poisto kuormittaisi ennestään jonoutunutta julkista sektoria, johtaisi ihmisten palveluiden heikkenemiseen.

Hoidon tarve ei poistu Kela-korvauksen poistamisella. Ne, joilla on rahaa, voivat jatkossakin käydä yksityisessä terveydenhuollossa. Moni joutuu etsimään viimeiset eurot saadakseen apua. Hallituksen toimet johtavat tilanteeseen, joka on irvikuva yhdenvertaisesta terveyspolitiikasta. Pahasti ruuhkautuneet terveyskeskukset ruuhkautuvat entisestään. Hallituksen sokean ideologisista toimista kärsisi koko kansanterveys mutta eniten heikoimmassa asemassa olevat.

On myös kestämätöntä, että tavallisen palkansaajan ja eläkeläisen pitää maksaa aina enemmän heikkenevistä palveluista. Vasemmistovihreän hallituksen suunta on täysin väärä. Kaiken päälle hallitus on tuomassa verotusta entisestään kiristävää maakuntaveroa. 

Opetusministeri Saramo on sanoittanut hallituksen vimman romuttaa Kela-korvaus lausumalla, ettei ole mitään järkeä tukea yksityisiä toimijoita verovaroin. Näkemys siitä, että kyseessä olisi yritystuki on käsittämätön. Kyseessähän on korvaus, joka helpottaa ihmisten pääsyä hoitoon. 

Hallitus on jo päättänyt leikata Kela-korvausta paikatakseen hoitajamitoituksesta puuttuvia euroja. Lisäksi hallituksen ohjeistamassa virkamiesvalmistelussa kaavaillaan leikkaamaan loputkin yksityisen hoidon ja tutkimuksen kelakorvauksesta. Eduskunnan käsittelyssä olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusesityksessä on perustana sama ideologia. Maakuntamalliesityksessä mahdollisuutta hyödyntää yksityisiä palveluja, yrityksiä ja järjestöjä, esitetään rajoitettavaksi piittaamatta siitä, mitä vaikutuksia sillä on ihmisten mahdollisuuteen saada yhdenvertaiset palvelut tai mikä on veronmaksajalle edullisinta. Kaiken lisäksi maakuntamalli on valtava leikkaus Helsingin sote-palveluiden ja HUS:n rahoitukseen vaarantaen monin tavoin kaupunkimme ihmisten palvelut. 

Hallituksenihmisten palveluja heikentävä maakuntamalli on hylättävä. Samoin on pysäytettävä aie romuttaa Kela-korvaus. Verorahat on laitettava lisähallinnon sijaan ihmisten palveluihin.  Julkisen vallan on vastattava, että verorahoin voidaan turvata oikea-aikainen pääsy laadukkaisiin palveluihin jokaiselle.  Pienen maan on otettava käyttöön kaikki voimavarat. Palveluseteleiden käytön velvoittavuutta on lisättävä. Kela-korvauksen nosto olisi perusteltua ja viisasta keventämään julkisen sektorin kuormitusta ja vauhdittamaan ihmisten hoitoon pääsyä.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram