fbpx Siirry sisältöön

Olen huolissani opettajilta saamastani palautteesta, jonka mukaan heidän arvionsa mukainen tuen tarve ei useinkaan johda toimenpiteisiin. Tilastot vahvistavat tämän vakavan tosiasian. Osa-aikaisen erityisopetuksen määrä on pysynyt entisellään, vaikka tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrä on merkittävästi kasvanut.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuella on keskeinen tehtävä ja siksi sen on oikeasti toimittava. Remontti on välttämätön. Vain näin voidaan varmistaa, että jokainen peruskoulu on hyvä paikka oppia ja opettaa.

Vaikka oppimistuloksemme ovat kansainvälisesti vertailtuina edelleen huippuluokkaa, on heikosti osaavien määrä kasvanut nopeasti. Myös alueiden väliset erot ovat kasvamassa. 

Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ohella oppilaanohjausta ja riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan. On valitettava tosiasia, että selvitykset ja opettajien viestit sekä heikentyneet oppimistulokset osoittavat, että peruskouluissa oppilaille tarjottava oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki ei toimi lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Perusopetuksen oppilaille lailla turvatuissa oppimisen tukitoimissa on suuria puutteita. Siksi lainsäädännöllä on tiukemmin säädeltävä erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeudesta tukeen. On välttämätöntä, että seuraavan eduskuntakauden alussa laitetaan peruskoulun oppimisen tuki kuntoon. 

Kyse on paitsi tukea tarvitsevan lapsen tilanteesta, myös luokassa olevien kaikkien lasten oikeudesta saada opetusta. Molemmista on kyettävä huolehtimaan. Pahimmassa tapauksessa erityistä tukea tarvitseva oppilas vie kaiken opettajan huomion, eikä muu luokka saa opetusta. Tilanne vaarantaa monin tavoin peruskoulujemme opetuksen laadun ja on vaarassa uuvuttaa ja karkottaa opettajat muille aloille.

Koulutuksen riittävät voimavarat on turvattava ja niiden ohjautuminen lapsen parhaaksi on varmistettava. Remontissa on löydettävä keino, jolla valtionosuusrahoitus seuraa tuen tarpeessa olevaa oppilasta ja rahoitus määräytyy nykyistä selkeämmin annetun tuen perusteella.  

OAJ:n opettajille tekemän kyselyn mukaan oppilaiden tuen tarvetta ei ole huomioitu opetusryhmän koossa. Vain kolme viidestä erityisen tuen oppilaasta saa opiskella pienemmässä ryhmässä silloin, kun tarve siihen on havaittu. Edellytän, että uudistuksessa on otettava käyttöön uusi tukimuoto, osa-aikainen pienryhmäopetus, niin, että pienryhmä voidaan taata sitä tarvitseville. Riittävän pieni opetusryhmä takaa työrauhan kaikille. Erityiskouluja ja -luokkia tarvitaan edelleen silloin kun se on lapsen etu.

Toistan vaateeni vahvemmasta kaupunkipolitiikasta. Jo viidesosa Suomen lapsista on pääkaupunkiseudun kouluissa. Metropolialueen erityispiirteet, kuten kielelliset ja sosiaaliset ongelmat edellyttävät, että opetusministeriön perusopetuksen tasa-arvorahaa on kasvatettava, kunnes pysyvä rahoitusratkaisu saadaan aikaan.  

Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa yhdenvertaisesti peruskoulusta riittävät tiedot ja taidot sekä oppimisen ilon joka kantaa vähintään toisen asteen opintojen suorittamiseen siten, että se kantaa työelämään. Lapset ovat kaikki erilaisia mutta saman arvoisia. 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Niin kauan, kun naisista aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilta. Tämä näkyy ja tuntuu kovalla tavalla naisten palkassa sekä työsuhteissa pätkätöinä ja esteinä edetä uralla. Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva ”äitiriski” näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa ja työllistämismahdollisuuksissa. Tähän ei Suomella ole varaa. Tarvitsemme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen sekä työmarkkinoilla naisten osaamisen täysimääräisesti käyttöön.

Suomessa naisten palkkakehitys laahaa edelleen miesten perässä. Samasta työstä ei makseta naisille samaa palkkaa kuin miehille. Pelkkä perhevapaauudistus ei riitä vaan tarvitaan myös muita vaikuttavia toimia työelämän tasa-arvon vahvistamiseksi. Toistan vaateeni vanhempainvakuutuksesta. Vanhempainvakuutus korvaisi vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset yhteisestä potista ja näin edistäisi mittavasti naisten tasa-arvoista asemaa työmarkkinoilla. Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista ja naisten syrjintää työmarkkinoilla. Vanhempainvakuutus poistaisi sen epäkohdan, että naisten työnantajat kantavat yksin suurimman vastuun vanhempainvapaiden kustannuksista. Vastuu on kannettava yhdessä. Esimerkiksi Ruotsissa vanhempainvakuutuksella vanhemmuuden kustannuksia jaetaan osapuolten kesken. 

Nykyisin työnantajalle kustannukset ovat sitä suurempia, mitä parempi palkka äitiyslomalle jääneelle työntekijällä on. Tällaiset epätasa-arvoiset rakenteet on purettava. Pelkkä perhevapaauudistus ei poista äitiriskiä eli sitä, että työnantajalle naisen palkkaaminen on riski saada lisäkustannuksia. On tasa-arvon irvikuva, että edelleen työmarkkinoilta sukupuoli on miehelle bonus ja naisille riski. 

Useissa työehtosopimuksissa on säädetty työnantajan velvollisuus maksaa täyttä palkkaa äidille äitiysrahakauden ensimmäisen kolmen kuukauden ajan. Niin kauan kuin työnantaja ei saa tästä täyttä korvausta, naisen palkanneen työnantajan asema on heikompi suhteessa miehen palkanneeseen. 

Itsenäinen vanhempainvakuutus parantaa korvausjärjestelmän läpinäkyvyyttä: sen myötä tulisi selkeästi esiin se, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee.

Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Vanhempainetuuksista tulee muodostaa itsenäinen vanhempainvakuutus.

Vanhempainvakuutus myös mahdollistaa vanhempainetuuksien itsenäisen kehittämisen, kuten rahoitusosuuksien muutokset. Kaikki työnantajat, työntekijät ja yrittäjät osallistuvat yhdenvertaisesti edelleen vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Vähimmäisetuudet kustannetaan valtion rahoituksella.

Viisas työnantaja ottaa käyttöön tasa-arvoisen johtamiskulttuurin, johon kuuluvat kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja perhevapaisiin. Fiksu työnantaja huolehtii, ettei perhevapaista ole turhaa haittaa urakehitykselle käyttää niitä sitten isä tai äiti. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet vanhemmuudessa isät ja äidit. 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Lapsia on Helsingissä tällä hetkellä enemmän kuin kertaakaan 1970-luvun puolenvälin jälkeen. Merkittävä osa lasten lukumäärän kasvusta tulee vanhasta talokannasta sekä täydennysrakentamisalueilta. Lasten määrän kasvu ei ole ollut yllätys mutta siitä huolimatta kaupunki ei ole kyennyt riittävästi vastaamaan perheiden päivähoitotarpeisiin. Koko Helsinkiä vaivaa krooninen päiväkotipula, johon on nykyistä ponnekkaammin löydettävä ratkaisuja varsinkin, kun lasten määrän kasvu jatkuu. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on arvioitu olevan 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta enemmän kuin tänä päivänä. Tämä edellyttää kaupungilta mittavia lisäpanostuksia kouluihin ja päiväkoteihin. Helsingin löydettävä keinot ketterämmin rakentaa ja ottaa kiinteistöjä päiväkotien käyttöön. Perheelle on puoli vuotta pitkä aika odottaa sopivaa päivähoitopaikkaan. Pitkät matkat päivähoitoon ovat raskaita lapselle ja hankalia koko perheen arjelle. 

Päiväkoteja on oltava siellä missä on lapsia. Juuri säädetyssä varhaiskasvatuslaissa on suositus kaupungeille tarjota palveluja perheille lähipalveluina. Kun sivistysvaliokunnassa lakia käsittelimme, pidin tärkeänä lähipalveluperiaatteen nostamista vahvasti esille. Helsingissä selvitetäänkin, mitä tämä tarkoittaa kaupungin palveluiden kehittämisessä. Yksinkertaistettuna päivähoidossa pitäisi olla sama periaate kuin peruskoulussa, jossa on oppilaaksiottoalueet. Näin varmistetaan, että alueen lapset pääsevät halutessaan lähialueen päiväkotiin.  

Helsinki pyrkii jo lähitulevaisuudessa tarjoamaan kaikille lapsille päiväkotipaikan entistä lähempää kotia. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla valmistellaan mallia, jonka yhtenä tavoitteena on saada päiväkodissa tiiviiksi hitsautunut lapsiryhmä siirtymään aikanaan samalle luokalle lähikouluun. 

Viimeisimmissä kunnallisvaaleissa en ollut ehdolla, sillä olen keskittynyt eduskuntatyöhön. Teen kuitenkin jatkuvasti vaikuttamistyötä Helsingin varhaiskasvatuksen ja perheiden palveluiden parhaaksi. Keskustelin juuri Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallaksen kanssa. Viime vuonna Helsinki rakensi lisää päivähoitopaikkoja noin 1027 ja tänä vuonna noin 1600. Rakentamistahti ei ole ollut riittävä. On ikävää, että esimerkiksi uudelle päiväkodille ei ole löytynyt Munkkiniemestä paikkaa. Ei vaikka yritystä on ollut vuosikaudet. Sama tilanne on useilla alueilla.  

Helsingissä valtaosa varhaiskasvatuksessa olevista lapsista on kunnallisissa päiväkodeissa. Yksityisissä päiväkodeissa lapsista on 13 prosenttia, kun Espoossa osuus on joka neljäs. Yksityinen päivähoito on kotikaupungissamme iso poliittinen kysymys. Perheille on varmasti olennaisinta, että päiväkodit ovat laadukkaita ja sijainti sopii perheen arkeen. Jos Helsinki ei kykene itse päiväkoteja rakentamaan riittävästi, on viisasta löytää vastuulliset tavat lisätä yksityisiä päiväkoteja. Jo kerran keskustelussa ollut palveluseteli on syytä ottaa uudestaan harkintaan. Apulaispormestari Pia Pakarinen ehdotti varhaiskasvatukseen palveluseteliä, koska nyt yksityinen ei ole yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Tavoite oli helpottaa päivähoitotilannetta ja torjua segregaatiota.

Mielestäni palvelusetelillä tarjottavien päiväkotien pitäisi sitoutua samoihin pelisääntöihin kuin julkisten. Uuteen varhaiskasvatuslakiin lisäsimme eduskunnassa tiukat pykälät yksityisten päiväkotien valvontaan. Yksityiset päiväkodit voisivat tuoda kaivattua joustoa ja helsinkiläiseen varhaiskasvatusverkostoon. 

Olennaisinta on, että Helsinki varaa riittävät määrärahat päiväkotien rakentamiseen suhteessa lapsimäärän kasvuennusteisiin ja että rakentamisen turhat esteet poistettaisiin. Helsingin on oltava ketterämpi päiväkotien rakentamisessa ja lapsiystävällisen kaupungin luomisessa. 

Kaupunkimme toinen iso ongelma on lastentarhanopettajapula. Osin uusien päiväkotien avaaminen on viivästynyt, kun henkilöstöä ei ole saatu palkattua. Olen useana vuonna eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa budjettineuvotteluissa saanut lisättyä koulutuspaikkojen lisäämiseen. Tällä eduskuntakaudella saimme jo hallitusneuvotteluissa sovittua 28 miljoonan euron panostuksen lastentarhanopettajien koulutukseen. Määrärahan myötä vuosina 2018-2021 saamme tuhat uutta varhaiskasvatuskoulutuksen aloituspaikkaa yliopistoihin. Helsingin on syytä tehdä vaikuttavia toimia, että se on houkutteleva ja hyvä työnantaja. Se on lasten ja perheiden parhaaksi. Otan vastaan mielelläni palautetta Helsingin päivähoidon tilanteesta.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Lasten yhdenvertaista koulupolkua viitoittava kaksivuotinen esiopetus on lähempänä kuin koskaan. Viime viikolla opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen tekemä päätös jatkaa ja laajentaa elokuussa 2018 alkanutta maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua tuo 18 600 viisivuotiasta lasta kokeilun piiriin.

On mainiota, että Helsinki jatkaa maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilussa. Se on mittava loikka lapsiystävällisen kaupungin rakentamissa. Iloitsen helsinkiläisten perheiden puolesta.

Tuore päätös tuo kokeiluun mukaan kokonaisuudessaan 31 prosenttia kaikista viisivuotiaista. Vuonna 2018 alkanut kokeilu jatkuu heinäkuun 2020 loppuun. Askel maaliin on otettava seuraavalla eduskuntakaudella ja velvoittavasta esiopetuksesta on tehtävä kaksivuotinen. Näin kaikki 5-6 –vuotiaat pääsisivät maksuttomaan esiopetukseen 20 tunniksi viikossa. Tämä on kirjattava seuraavan hallituksen ohjelmaan.

Tutkimustieto vahvistaa sen, että varhaiskasvatukseen panostaminen on vaikuttava tapa ehkäistä syrjäytymistä ja edistää kaikkien lasten kasvua, kehitystä sekä oppimista. Laadukas varhaiskasvatus tukee erityisesti heikommista lähtökohdista ponnistavia lapsia varhaisessa vaiheessa hyvissä ajoin jo ennen koulun aloittamista. Varhaiskasvatus on suomalaisen koulutusjärjestelmän vahva kivijalka. Maksuttomuuskokeilu on mittava askel oikeaan suuntaan. Se vahvistaa mahdollisuuksien tasa-arvoa. Kaikille lapsille pitää olla mahdollista osallistua, eivätkä maksut saa muodostua esteeksi. 

Lasten kasvun ja kehityksen lisäksi varhaiskasvatus vauhdittaa erityisesti naisten työllistymismahdollisuuksia, uralla etenemistä ja eläkekertymiä. Laadukas varhaiskasvatus ja päiväkotien riittävää määrä lähellä perheitä on työelämän tasa-arvoteko. 

Helsingissä lasten määrä kasvaa. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta enemmän. Tämä edellyttää lisäpanostuksia kouluihin ja päiväkoteihin. On välttämätöntä, että kasvupaineesta huolimatta varhaiskasvatuksen laatu pidetään korkeana ja osallistumisaste nousee. Helsingin on kirittävä uusien päiväkotien saamiseksi. Päiväkoteja on oltava siellä missä on lapsia.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Lähes jokainen meistä saa papilloomavirustartunnan elämänsä aikana. Tartunnat paranevat useimmiten itsestään, mutta edetessään erityisesti korkean riskin papilloomavirustyyppien (HPV) aiheuttamat infektiot aiheuttavat mm. kohdunkaulansyöpää, pään- ja kaulanalueen syöpiä sekä kondyloomaa.

HPV:n aiheuttamia vaikeita ja inhimillistä kärsimystä aiheuttavia sairauksia voidaan ehkäistä tehokkaasti rokottamalla. Rokotuksen turvallisuus on osoitettu tutkimuksissa. Olen tehnyt työtä HPV-rokotteen saamiseksi kansalliseen rokoteohjelmaan. Suomessa rokotuskattavuus on kuitenkin toistaiseksi jäänyt matalaksi ja HPV-rokote on tarjolla kansallisessa rokotusohjelmassa vain tytöille.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi tammikuussa suosituksen kansallisen HPV-rokotusohjelman laajentamisesta myös pojille. HPV:n aiheuttama tautitaakka on merkittävä myös miehille. HPV-rokote tulisi ottaa osaksi myös poikien kansallista rokoteohjelmaa, jotta voidaan ehkäistä papilloomaviruksen aiheuttamia syöpiä myös miesten keskuudessa. Lisäksi poikien rokottaminen edistää laumaimmuniteetin saavuttamista.

THL:n laskelmien mukaan rokotusohjelmalla voidaan saavuttaa tuhansia terveitä elinvuosia. Tyttöjen rokottamisella on mahdollista säästää vuosittain noin 11 miljoonaa euroa syövän- ja syövän esiasteiden hoitokuluja. Poikien rokottaminen kansallisessa rokotusohjelmassa toisi lisäksi noin 4 miljoonan euron säästöt.

Tyttöjen ja poikien rokottamisella on THL:n arvion mukaan mahdollista ehkäistä arviolta 300 syöpää vuosittain. Syöpäsairauksien ehkäiseminen rokottamalla on inhimillisesti perusteltuna, mutta myös kansantaloudellisesti.

Muissa Pohjoismaissa on jo käynnistetty tai ollaan käynnistämässä sukupuolineutraali HPV-rokotusohjelma. Nykyinen HPV-rokotusohjelmamme asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan sukupuolen perusteella. Mahdollisuus terveeseen elämään kuuluu kaikille. Suomessa tulee tarjota HPV-rokote yhdenvertaisesti sukupuolesta riippumatta.

Rokottamisen rinnalla on tarpeen jatkaa ja kehittää kansallista kohdunkaulan syöpäseulontaa. Seulonta on helppo tapa löytää solumuutokset ennen kuin niistä kehittyy syöpää.  Seulonnalla on saatu suomessa vähennettyä kohdunkaulan syövän esiintymistä 80 prosentilla. Matalan syntyvyyden aikana on erityisen tärkeää pyrkiä ennaltaehkäisemään lisääntymisterveyteen vaikuttavat sairauksia.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Eduskunnan eläinsuojeluryhmämme pitkäaikainen tavoite on täyttymässä, kun maa- ja metsätalousministeriö on saanut valmiiksi selvityksen virallisen koira- ja kissarekisterin perustamisesta. Rekisteri tullaan perustamaan ja koirien rekisteröinti tulee pakolliseksi vuonna 2022. Olen tyytyväinen siitä, että rekisterin edellyttämä lainsäädäntötyö käynnistetään jo tämän vuoden aikana.

Rekisteröinnin myötä eläimelle asetetaan mikrosiru, jonka tiedot on kirjattu rekisteriin yhdessä omistajatietojen kanssa. Tunnistusmerkinnän säätäminen pakolliseksi on merkittävä askel lemmikeiden paremman terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. Uudistuksella haluamme erityisesti ehkäistä pentutehtailua, lemmikeiden laitonta maahantuontia, sekä helpottaa irrallaan tavattujen lemmikeiden palauttamista omistajalleen.

Tärkeä tavoitteeni on ollut, että rekisteröinti tulee pakolliseksi myös kissojen osalta. Lemmikkieläimen heitteille jättö on laiton ja rangaistava teko, mutta kissojen kohdalla syyllisiä saadaan todella harvoin vastuuseen teoistaan. Tämä johtuu siitä, että ilman tunnistusmerkintää kissaa on käytännössä mahdotonta yhdistää sen omistajaan. Ongelmallista kissojen vapaana kulkeminen ei ole pelkästään kissojen oman turvallisuuden vuoksi mutta myös luonnon monimuotoisuuden kannalta luonnonvaraisten eläinten pesimäaikaan. Luonnonvaraisten eläinten pesimärauha turvataan koirien ja kissojen kiinnipitämisellä erityisesti kiinnipitoaikana. On huomion arvoista, että vapaana olevat kissat ja koirat saattavat tappaa myös uhanalaisia eläinlajeja.

Vuosittain noin 10 000 kissaa toimitetaan löytöeläiminä löytöeläintaloille. Näistä valitettavasti vain harva löytää takaisin omistajansa luo. Nämä eläimet sijoitetaan uuteen kotiin tai joudutaan lopettamaan. Eläinten kärsimyksen lisäksi heitteille jätöstä aiheutuu merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Eläinsuojeluyhdistykset ja vapaaehtoiset tekevät mittaamattoman arvokasta työtä löytöeläinten hyväksi. Irrallaan kulkevien eläinten on tutkimuksissa havaittu palautuvan omistajilleen paremmin, jos niillä on näkyvä tunnistusmerkki, esimerkiksi kaulapanta, jossa on omistajan yhteystiedot.

Koirien rekisteröinti on säädetty pakolliseksi jo lähes kaikissa muissa EU-maissa ja tunnistemerkinnän vaatimuksesta on säädetty vielä kattavammin. Kissoilla rekisteröinnistä on säädetty useassa eri maassa, Ranskassa on toiminut koko maan kattava kissojen rekisteri vuodesta 2012. Suomen on syytä pikimmiten päivittää lainsäädäntönsä eläinten tunnistusmerkinnän osalta eurooppalaiselle tasolle.

Eduskunnassa käsittelemme hallituksen esitystä eläinten hyvinvointilaiksi. Uudistuksessa modernisoidaan vuodelta 1996 oleva laki vastaamaan eläintenpidolle ja lainsäädännölle nykypäivänä asetettavia vaatimuksia. Eduskunnassa olevan lakiesityksen puutteet on korjattava. Olen tyytyväinen siitä, että uudistuksen myötä otetaan huomioon uusin tutkimustieto eläinten tarpeista ja hyvinvoinnin vaatimuksista.

Valtakunnallisena löytöeläinpäivänä lauantaina 2.3 klo 12.30-13.30 olen mukana Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen HESY:n avoimissa ovissa (Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki). Tervetuloa tutustumaan HESY:n tekemään tärkeään työhön sekä löytöeläimiin.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

Eduskunnan eläinsuojeluryhmän ja Hesyn jäsen

Tupakan vaarat eivät pääty savukkeen tumppaamiseen. Tupakan tumpit aiheuttavat luontoon joutuessaan monia haittoja niin ihmisille kuin luonnollisille. Luontoon heitetyt tumpit eivät maadu, sillä ne on tehty selluloosa-asetaatista. Selluloosa-asetaatti on muovia, jonka hajoaminenkin kestää vuosia. Tumppien sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin ja maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin.

WHO:n viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan tupakan tumppiosaan voi imeytyä tupakasta peräti 7000 erilaista kemikaalia, joista osa on suoraan ympäristölle vaarallisia, kuten raskasmetalli, nikotiini, lyijy ja arsenikki. Tunnettuja karsinogeenejä eli syöpävaarallisia aineita tupakassa on 50.

Jopa kolme neljästä tupakoijasta heittää tumpin maahan. Suomessa ympäristöön päätyy noin neljä miljardia tumppia vuosittain ja siitä muodostuu jopa 680 000 kiloa vaarallista jätettä. Rannikoiden ja kaupunkialueiden roskista jopa 30-40 % on tupakantumppeja. Tässä määrässä ei ole huomioitu muita tupakkajätteitä, kuten tupakkapakkauksia.

Tumpit ovat esimerkiksi päiväkotien pihalle jätettynä suureksi vaaraksi pienille lapsille. Tupakointi onkin monin tavoin terveys- ja ympäristöriski, jonka kitkemiseen tarvitaan nykyistä tiukempia keinoja. 

Suomen on tehtävä vaikuttavampia toimia savuttoman Suomen saavuttamiseksi. Kenenkään ei tulisi tahtomattaan joutua altistumaan tupakan savulle ja sen myötä myrkyllisille aineille. Savuttomien ympäristöjen lisääminen on siksi perusteltua. Tupakointikieltoja tulisi laajentaa erityisesti alaikäisten käytössä oleviin ulkotiloihin, kuten leikkipuistoihin, uimarannoille ja niiden läheisyyteen, sekä esimerkiksi joukkoliikennepysäkeille ja asemalaitureille. Lasten ja nuorten suojaaminen tupakan haitoilta kaupunkiympäristössä ja julkisessa tilassa on meidän aikuisten tehtävä. 

Pidän yhtälailla kohtuullisena, että ihmiset saisivat asua omassa kodissaan ilman muista asunnoista tulevaa tupakansavua. Parveketupakointi altistaa monia tahtomattaan tupakansavulle. Asunto-osakeyhtiölakia on muutettava siltä osin, että enemmistöpäätöksellä voidaan päättää tupakointikiellosta parvekkeilla tai asukkaiden hallinnassa olevissa sisätiloissa. Kun on kyse ihmisten kodeista, tarvitsemme kestävät ratkaisut.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan tupakointi aiheuttaa joka vuosi noin 700 työkyvyttömyyseläkejaksoa ja noin 340 000 vuodeosastohoitopäivää. Tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee vuosittain noin 4300-4500 suomalaista. Viisain tapa hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousua on lisätä ennaltaehkäisevien toimien vaikuttavuutta. Parhaassa sote-mallissa suurimmat investoinnit ja painavimmat toimet suunnataan terveydenedistämiseen. 

Tupakka on merkittävä sairauksien aiheuttaja. Tupakoinnista sairastuminen on tietysti aina inhimillinen tragedia, mutta tupakoinnin taakka on raskas myös yhteiskunnalle. Tupakoinnin lopettamisen tukea, sekä tietoa tupakoinnin haitoista on edelleen lisättävä. Terveydenhuollon toimijat perus- ja erityispalveluissa on saatava vahvasti mukaan tupakasta vieroituksen hoitopolkuun. Myös työpaikoilla ja työterveyshuollossa on paljon käyttämätöntä voimavaraa savuttomuuden tukemisessa. Samoin nuorten kanssa tehtävässä työssä urheilusta muuhun nuorisotyöhön on huomioitava kannustus päihteettömään elämäntapaan.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Eduskunta on hyväksynyt yksimielisesti esityksen, jolla poistetaan Suomen lainsäädännöstä alaikäisten avioliitot mahdollistava poikkeuslupamenettely. Tämä on tärkeä askel eteenpäin lasten ja erityisesti tyttöjen oikeuksien turvaamisessa. 

Avioliitto kuuluu kahdelle aikuiselle, jotka vapaasta tahdostaan haluavat sen solmia. Lainsäädäntö, joka antaa mahdollisuuden alaikäisenä avioitumiseen ei kuulu osaksi yhteiskuntaamme. Lapsien on saatava olla lapsia ja kasvaa turvallisesti täysi-ikäisyyteen. Lainsäädäntömme on turvattava se, että lapsi voi vasta täysi-ikäisenä puhtaasta omasta tahdostaan solmia avioliiton. 

On erikseen kiitettävä oikeusministeri Antti Häkkästä, joka toi eduskuntaan pitkään vaaditun esityksen. Sivistysvaltiossa on täysin välttämättömänä, että avioliiton solmimisen edellytyksenä on täysi-ikäisyys. Kansallisen alaikäisten avioliittomahdollisuuden poistaminen on ensimmäinen vaihe lasten ja erityisesti tyttöjen oikeuksien parantamisessa. 

Hyväksyessämme lakimuutoksen edellytimme, että oikeusministeriö jatkaa valmistelua. Seuraavaksi on tuotava esitykset, joilla kitketään ulkomailla alaikäisenä solmittujen avioliittojen tunnustaminen ja tehostetaan pakottamalla solmittujen avioliittojen päättämistä. Suomi ei saa hyväksyä mitään kulttuurista tai uskonnollista syytä polkea lasten, tyttöjen tai naisten oikeuksia. On hieno uutinen, että valmistelu näissä asioissa oikeusministeriössä on jo käynnissä.

Lapsiavioliittojen kieltämisellä annetaan kansainvälisesti tärkeä signaali siitä, että alaikäisenä avioituminen ei ole Suomessa hyväksyttävää. Ruotsi ja Tanska ja Norja ovat luopuneet poikkeusmenettelystä ja edellyttävät 18 vuoden alaikärajaa avioliiton solmimiselle. YK:n ihmisoikeusneuvosto on kehottanut päätöslauselmassaan jäsenmaita toimenpiteisiin lapsiavioliittojen kieltämiseksi. Lapsiavioliiton määritelmän lähtökohtana on YK:n lasten oikeuksia koskevan yleissopimuksen ensimmäinen artikla, jonka mukaan alle 18-vuotias on lapsi.

Naisjärjestöjen Keskusliitto on viisaasti muistuttanut, että kysymys alaikäisten avioliitoista on vahvasti sukupuolittunut ja koskee erityisesti tyttöjen oikeuksia. Vuosina 2010–2016 Suomessa on haettu 147 ja myönnetty 119 poikkeuslupaa avioliiton solmimiselle alaikäisenä. Noin 80 prosenttia poikkeusluvan saaneista on ollut tyttöjä. Vain kymmenessä myönnetyssä poikkeuslupapäätöksessä molemmat puolisot ovat olleet alaikäisiä ja kahdessatoista tapauksessa hakijoista ainoa alaikäinen on ollut poika.

Maailmanlaajuisesti 12 miljoonaa tyttöä vuodessa päätyy naimisiin alle 18-vuotiaana, osa jopa alle 10-vuotiaana. Suomen on tehtävä osaltaan tinkimättömästi työtä sen eteen, että saamme lopetettua lapsiavioliitot kaikkialla maailmassa. Suomen kehityspolitiikan painopiste on ollut ja on oltava jatkossakin koulutus sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien edistäminen.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Julkaistu Radiografia lehdessä 1/2019

On helpottava uutinen, että 110 000 uuden työpaikan tavoite on täyttymässä. Pohjoismainen työllisyysaste on ainoa tapa turvata hyvinvointimme. Olen eduskuntatyössäni pyrkinyt edistämään terveydenhuollon laatua ja vaikuttavuutta sekä hyvää työelämää. Olen toiminut valtiovarainvaliokunnassa ryhmäni neuvottelijana. Onnistuimme lisäämään yliopistollisen terveystutkimuksen rahoitusta. Aloitteestani on vakiinnutettu rahoitus hoitotyön tutkimukselle ja lisätty määräraha kansallisten laaturekistereiden pilotille. Saamme vihdoin ehdotuksen siitä, miten kansalliset laaturekisterit Suomessa organisoidaan. On tärkeää, että terveydenhuollon laaturekistereissä mitattaisiin myös diagnostisten palveluiden laatua. Muissa Pohjoismaissa pitkään käytössä olleiden laaturekisterien tarkoitus on lisätä hoidosta syntyvää terveyshyötyä ja potilasturvallisuutta. Myös terveydenhuollon ammattihenkilöt tarvitsevat ajantasaista laatutietoa voidakseen kehittää toimintaa. 

Uusi säteilylaki nostaa röntgenhoitajan roolin tutkimuksen oikeutuksen arviojana korkealle. Uudistuksen myötä röntgenhoitajalla on mahdollisuus toimia peruskuvantamisessa säteilyturvallisuudesta vastaavana. Se tuo uusia mahdollisuuksia röntgenhoitajien ammatilliselle kehittymiselle. Loppuvuodesta saimme yhteistyössä Röntgenhoitajaliiton kanssa välttämättömiä korjauksia asetukseen. Toivottavasti ministeriössä opittiin, että alan ammattilaiset kannattaa ottaa aina mukaan valmistelutyöhön.

Korkeakoululakien muutokset tuovat uusia mahdollisuuksia vastata yhteiskunnan ja työelämän muuttuviin tarpeisiin. Jatkuva oppiminen tulee korkeakoulujen tehtäväksi. jatkossa tehtävänä on röntgenhoitajien koulutuksen ja täydennyskoulutuksen päivittäminen. Jatkan työtä myös sen eteen, että radiografiatieteen opiskelu Suomessa mahdollistuisi.

Yhteistyö Röntgenhoitajaliiton kanssa on tärkeää, jotta voin toimia röntgenhoitajien vaikuttavana äänenä eduskunnassa. Yhteydenotot ja palaute ovat lämpimästi tervetullutta.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

THM, röntgenhoitaja

 Kolmen lapsen äiti

On mainiota, että Helsingin kaupunki on vuosien varrella parantanut käytäntöjään lumen käsittelyssä. Selkeä parannus on tehty myös Hernesaaren lumenkaatopaikan suhteen. Ennen Hernesaaren nokasta saattoi löytää jopa polkupyöriä.

Mereen likaisen ja jätteitä sekä roskia sisältävän lumen ajamista on kitketty mutta ongelma ei ole kokonaan poistunut eikä mereen kaadettu lumi ole puhdasta. Helsingin kaupunkiympäristöviranomaiset ovat juuri todenneet, että lumen kaataminen mereen ei ympäristön kannalta ole edelleenkään ongelmatonta. 

Ympäristövaikutusten vähentämiseksi Hernesaaren kippauspaikan kohdalla oleva merenpohja ruopataan nykyisin vuosittain. Ruoppaamalla yritetään poistaa pohjaan kertynyt hiekoitushiekkaa ja roskat. Näin Helsingin kaupunkiympäristön toimiala twiittasi. Ongelmana on, että mereen päätyneet roskat kulkeutuvat merivirtauksen myötä laajalle alueelle. Muovi on monin tavoin luonnolle haitallista ja mikromuovi ei katoa merestä koskaan. 

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Outi Setälä on todennut, että lumen puhdistamiseen ei ole mahdollisuutta. Lumet kerätään suoraan kaivurilla kuormureihin ja kipataan niistä suoraan mereen.

Hetkenkin maassa ollut lumi sisältää mm. tupakantumppeja ja muuta jätettä sekä silmällä havaitsematonta mikromuovia sekä muita saasteita ja jäämiä. 

Pormestari Vapaavuori on MTV:n haastattelussa 13.2. todennut, ettei tilanne ole ongelmaton kuten myös Helsingin ympäristöviranomaiset ovat näin sanoneet julkisuudessa.

Ruotsissa Naturvårdsverket on kieltänyt lumen kaatamisen mereen tai järviin. Suomessa useat kaupungit kuten esimerkiksi Espoo, Turku, ja Oulu ovat kieltäneet lumen kaatamisen mereen ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla annetuissa ympäristönsuojelumääräyksissä.

Kannustan kotikaupunkiani jatkamaan toimia Itämeren parhaaksi. Itämerta on suojeltava talvellakin. 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram