Kategoria: Blogi

Maailman terveysjärjestö WHO on pitkään suositellut syöpästrategian laatimista. Useimmissa länsimaissa syöpästrategia on jo ollut pitkään.

Iloitsen, että saimme hallituspuolueiden yhteistyössä lisättyä valtion budjettiin määrärahan kansallisen syöpästrategian laadintaan. Kansallinen syöpästrategia on välttämätön, jotta onnistumme yhteensovittamaan kasvavan syöpään sairastuvien määrän, yleistyvän yksilöllisen hoidon ja rajallisten resurssit.

Syöpästrategian laadinnasta on päävastuussa Kansallinen syöpäkeskus FICAN, mutta valmistelu työ on tehty laajalla yhteistyöllä. Kesän aikana lausunnolla ollut strategialuonnos kattaa koko syöpään liittyvän polun: syövän ehkäisyn, syöpäseulonnat, diagnostiikan, syöpähoidot, potilaiden kuntoutumisen tuen ja psykososiaalisen tuen, palliatiivisen ja saattohoidon sekä syöpätutkimuksen. 

Strategia on määrä valmistua tänä syksynä. Toivon että tulevaisuuden palvelut ovat vuorovaikutteisia, ihmisläheisiä ja yksilöllisiä ja että ihminen kohdataan ihmisenä eikä pelkästään syöpäpotilaan. Tämä tavoite on mielestäni hyvin sisällytetty strategialuonnokseen.

On hienoa, että strategian läpimenevä teema on yhdenvertaisuus – sekä alueellinen että eri syöpähoitojen välinen yhdenvertaisuus vastaanotolle, tutkimukseen ja hoitoon pääsyssä, tukitoimissa, kuntoutuksessa ja seurannassa.  Tämä teema on noussut vahvasti syöpää sairastaneelta ihmisiltä.

Potilaat ovat ehdottaneet yhdenvertaisuuden tukemiseksi hoitopolun ajaksi potilaalle nimettyä ammattihenkilöä, jolla olisi kokonaiskuva potilaan tilanteesta ja joka toimisi syöpään sairastuneen yhteyshenkilönä sekä auttaisi tunnistamaan yksilölliset tuki ja kuntoutus tarpeet ja ohjaisi niihin. Odotan mielenkiinnolla lausuntoyhteenvedon lukemista.

Odotan että syöpästrategian toimeenpanoon selkeästi priorisoidut askeleet eteenpäin niin, että niitä on mahdollista viedä poliittisessa päätöksenteossa eteenpäin. Odotan, että syöpästrategia on sellainen, että se vaikuttavalla tavalla ohjaa hyvinvointialueiden käynnissä olevaa palveluiden uudistamistyötä.

Yhä useampi potilas elää syövän kanssa normaalia elämää parhaassa tilanteessa palaa töihinkin. Tavoite on, että potilaiden elämän laatu paranisi syöpähoidon aikana. Tärkeä tavoite on vahvistaa potilaiden osallisuutta. Syövän hoidon lisäksi on tärkeää nähdä ihminen kokonaisuutena.

Yksi varma syksyn merkki on lähes vuosittainen keskustelu koulujen kesälomien siirrosta. Asiasta on erilaisia painavia mielipiteitä ja siksi on hyvä saada asiasta kunnollinen selvitys.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on parhaillaan käynnissä selvitys, jonka tavoitteena on kartoittaa mahdollisen kesäloman siirtämisen vaikutukset, mahdollisuudet ja haasteet. Selvityksen on määrä valmistusta syyskuun lopussa.

Aiemmin tehdyt selvitykset ovat olleet työ- ja elinkeinoministeriön toimialan näkökulmasta tehtyjä. Nyt tekeillä olevassa selvityksessä asiaa arvioidaan koulutusjärjestelmän ja oppimisen näkökulmasta. Perusopetuksen arviointiaikojen muuttamiselle on yhteys toisen asteen valintoihin, ylioppilaskirjoituksiin ja korkeakoulujen valintoihin. Lomien siirto vaikuttaisi myös monin muin tavoin koko koulutusjärjestelmäämme varhaiskasvatuksesta lähtien. On syytä saada arvio myös siitä, millaisia kustannuksia mahdollinen siirto aiheuttaisi.

Huolta on herättänyt erityisesti se, että kesälomien siirron myötä kevätlukukaudesta tulisi liian pitkä ja se, miten muutos vaikuttaisi oppimistuloksiin. Asian ratkaisuksi Opetusministeri Anders Adlercreutz (rkp) on pohdiskellut pidempää pääsiäislomaa.

Kolmen lapsen äitinä tiedän ja muistan sen, että koulujen loma-ajat vaativat aina merkittäviä järjestelyjä. Kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna saan asiasta säännöllisesti huoliviestejä. Olen ollut onnekas, että isovanhemmat ja pikkusiskoni ovat olleet aina apuna. Kaikilla ei ole tukiverkostoa, työpaikat ja – tilanteet ovat hyvin moninaisia. Pidempien uusien lomakausien luominen voi olla monelle perheille merkittävä huolenaihe. Perheet ovat tietenkin erilaisia, siksi lapsivaikutusten arviointi on asiassa olennainen. Kunnissa on joka tapauksessa syytä säännöllisesti pohtia yhdessä eri toimijoiden kanssa toimia, joilla voidaan edistää sitä, että jokaisen lapsen loma ja koulupäivä olisi turvallinen ja hyvä.

Elinkeinoelämä ja erityisesti matkailu- ja ravintola-ala ovat toistuvasti esittäneet koulujen kesälomien siirtoa kaikilla kouluasteilla. Perusteluna heillä on arviot siitä, että kesäloman ajankohdan siirrosta hyötyisivät tuhannet, erityisesti pienet, matkailuyritykset. Tehdyn selvityksen mukaan nykyistä useampi yritys voisi kesälomien siirron myötä olla auki Euroopan parhaaseen loma-aikaan. Tämän arvioidaan tuovan myös lisää kesätyöpaikkoja. Nyt monet yritykset joutuvat sulkemaan ovensa, kun koulut alkavat. Selvityksessä arvioitiin vaikutuksia siihen, että koulujen kesälomia siirrettäisiin muutamalla viikolla siten, että loma alkaisi juhannuksena ja loppuisi elokuun lopussa.

On päätös kesälomien osalta mikä tahansa, on selvää, että Suomessa tarvitaan kipeästi jo tehtyjen lisäksi lisää vaikuttavia toimia matkailu- ja ravintola-alan toimintaedellytysten kohentamiseksi sekä ylipäätään yrittäjyyden toimintaedellytysten vahvistamiseksi.

Kouluja koskevissa päätöksissä on tietenkin aina oltava ensisijalla oppimisen ja opettamisen edellytysten edistäminen sekä oppilaiden ja opettajien hyvinvointi. Odotan mielenkiinnolla pian valmistuvaa selvitystä.

Mielellään kuulen näkemyksesi ja ajatuksesi koulujen lomista.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Blogi 3.9.2025

Valtion ensivuoden budjettiesitys on valmistunut.  Seuraavaksi esitys siirtyy eduskuntaan. Budjettiratkaisun ydintavoite on edistää viriävää talouskasvua ja jatkaa vastuullista taloudenpitoa. Haluamme, että turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista kyetään myös jatkossa huolehtimaan. Raskaita sopeutuspäätöksiä on jouduttu tekemään matkan varrella lisää, kun talouskasvu on lykkääntynyt, maanpuolustuksen ja hyvinvointialueiden menopaineet ovat kasvaneet. Samalla valtionvelan korot ovat nousseet merkittävästi. Hallitus teki budjettiriihessä myös uusia sopeutuspäätöksiä, joiden myötä velkasuhde tasaantuu vuonna 2027.

Suomalaisten hyvinvointi on aina rakentunut osaamiseen ja niin on jatkossakin. Iloitsen siitä, että yliopistojen eikä ammattikorkeakoulujen indeksejä leikata eikä koulutukseen tule lisäkeikkauksia. Se oli kokoomukselle keskeinen tavoite.

Vaalimme parlamentaarista sopua TKI-rahoituksesta. Se nostaa panostukset tutkimukseen ja kehitykseen 4 % BKT:stä vuoteen 2030 mennessä.

Jatkamme kevään puoliväliriihessä päätettyjen suomalaisten osaamistason nostoon tähtäävien toimien, kuten korkeakoulujen uusien aloituspaikkojen ja uuden opintosetelin toimeenpanemista. Jotta yhä useampi nuori pääsisi korkeakouluopintoihin kiinni. Näihin kohdennetaan rahoitus täydentävässä budjettiesityksessä.

Jatkamme yhteensä 200 miljoonan euron peruskoulupanostusten toteuttamista, jotta jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on riittävät perustiedot ja -taidot toisella asteella pärjätäkseen ja tavoitellakseen unelmiaan. Se on politiikan tärkeimpiä tavoitteitani.

Hyvinvointialueille eikä järjestöille tule myöskään lisäleikkauksia. On tärkeää, että hyvinvointipalveluiden ja sen merkittävänä osana järjestöjen kehittäminen saa työrauhan. Ihmisten on päästävä jonoista hoitoon ja saatava tarvitsemansa tuki.

Kela-korvauksien leikkaukset eivät kohdistu hedelmöityshoitoihin, suun terveydenhuoltoon, gynekologin vastaanottoon, fysioterapiaan eikä juuri alkaneeseen  65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun.

Kasvuun, turvallisuuteen ja työn kannattavuuteen panostetaan vahvasti. Miljardin euron veronkevennykset parantavat ostovoimaa ja työnteon kannustimia kaikissa tuloluokissa. Suomen ylikireä veroprogressio kevenee, kun lisätulosta maksettavia ylimpiä marginaaliveroja lasketaan lähes 60 %:sta 52 %:iin. Työnteon pitää aina kannattaa.

Budjettiesitys on mittava kokonaisuus, joka sisältää paljon vaikeita kysymyksiä  mutta yhtälailla hyviä uutisia. Iloitsen siitä, että humanitääristä katastrofiapua Gazaan lisätään, äitiyspakkauksen arvoa kasvatetaan, opiskelijoiden arkea helpotetaan nostamalla ateriatuen tasoa ja turvakotien rahoitusta vahvistetaan.

Valtiovarainvaliokunnassa aloitamme budjetin käsittelyn kuulemalla asiantuntijoita. Ajatukset ja palaute on tervetullutta.

Blogi 1.9.2025

Senioreiden valinnanvapauskokeilu alkaa tänään. Tästä päivästä lähtien 65 vuotta täyttäneet voivat valita yksityisen yleislääkärin julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla.

Tavoitteena on nopeuttaa hoitoonpääsyä, lisätä valinnanvapautta, lyhentää jonoja ja helpottaa ikäihmisten arkea. Kokeilussa halutaan hyödyntää nykyistä kustannusvaikuttavammin yksityisiä terveydenhuollon toimijoita ja keventää hyvinvointialueiden työtä. Uusi mahdollisuus päästä sujuvammin lääkärin vastaanotolle on varmasti monelle lämpimästi tervetullut.

Vastaanottoaika tilataan yleislääkäriltä, joka on liittynyt mukaan kokeiluun. Lain mukaan erillisiä toimisto- ja palvelumaksuja tai muita vastaavia maksuja ei saa periä. Myös määrätyistä tutkimuksista korvataan 50 prosenttia. Kokeilu luo myös ensimmäistä kertaa hintakaton Kela-korvattaviin lääkärikäynteihin. Sillä halutaan varmistaa, ettei asiakkaiden maksut eivät valu hintoihin. Myös käyntien määrä on rajoitettu kustannusten hillitsemiseksi. Vuoden 2025 aikana voit käydä lääkärissä kaksi kertaa. 2026 ja 2027 voit käydä lääkärissä kolme kertaa kalenterivuodessa. OmaKelasta voi tarkistaa omat käynnit.

Kokeilu on suunnattu 65 vuotta täyttäneille, koska terveyspalvelujen tarve kasvaa yleensä iän myötä. Eläkkeelle siirtymisen työterveyspalvelut päätyvät. Seniorit ovat tietenkin hyvin erilaisia elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Kokeilussa mukana olevat yksityiset palveluntuottajat Kelan sivuilta osoitteesta https://www.kela.fi/valinnanvapauskokeilu. Ajan voi varata ottamalla suoraan yhteyttä palveluntuottajaan.

Kokeilua toteutetaan määräaikaisesti vuoden 2027 loppuun saakka. Kokeilun vaikutuksia arvioidaan tarkasti. Kela vastaa kokeilun toimeenpanosta, korvausten maksamisesta ja seurannan järjestämisestä. Kokeilua arvioidaan monipuolisesti ja sitä, miten vastaavia käytäntöjä voitaisiin vakiinnuttaa osaksi terveydenhuollon palvelujärjestelmää.

Valinnanvapauden ja ihmisen itsemääräämisoikeuteen laajentaminen on keino lisätä palveluja tarvitsevan ihmisen vaikutusmahdollisuuksia sekä parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Sote- palveluja pitää jatkossa kehittää nykyistä enemmän erilaisilla kokeiluilla, joissa tavoite on yhdenvertainen ja oikea-aikainen hoitoon pääsy.

Valtion ensivuoden budjettiesitys on valmistunut.  Seuraavaksi esitys siirtyy eduskuntaan. Budjettiratkaisun ydintavoite on edistää viriävää talouskasvua ja jatkaa vastuullista taloudenpitoa. Haluamme, että turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista kyetään myös jatkossa huolehtimaan. Raskaita sopeutuspäätöksiä on jouduttu tekemään matkan varrella lisää, kun talouskasvu on lykkääntynyt, maanpuolustuksen ja hyvinvointialueiden menopaineet ovat kasvaneet. Samalla valtionvelan korot ovat nousseet merkittävästi. Hallitus teki budjettiriihessä myös uusia sopeutuspäätöksiä, joiden myötä velkasuhde tasaantuu vuonna 2027.

Suomalaisten hyvinvointi on aina rakentunut osaamiseen ja niin on jatkossakin. Iloitsen siitä, että yliopistojen eikä ammattikorkeakoulujen indeksejä leikata eikä koulutukseen tule lisäkeikkauksia. Se oli kokoomukselle keskeinen tavoite.

Vaalimme parlamentaarista sopua TKI-rahoituksesta. Se nostaa panostukset tutkimukseen ja kehitykseen 4 % BKT:stä vuoteen 2030 mennessä.

Jatkamme kevään puoliväliriihessä päätettyjen suomalaisten osaamistason nostoon tähtäävien toimien, kuten korkeakoulujen uusien aloituspaikkojen ja uuden opintosetelin toimeenpanemista. Jotta yhä useampi nuori pääsisi korkeakouluopintoihin kiinni. Näihin kohdennetaan rahoitus täydentävässä budjettiesityksessä.

Jatkamme yhteensä 200 miljoonan euron peruskoulupanostusten toteuttamista, jotta jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on riittävät perustiedot ja -taidot toisella asteella pärjätäkseen ja tavoitellakseen unelmiaan. Se on politiikan tärkeimpiä tavoitteitani.

Hyvinvointialueille eikä järjestöille tule myöskään lisäleikkauksia. On tärkeää, että hyvinvointipalveluiden ja sen merkittävänä osana järjestöjen kehittäminen saa työrauhan. Ihmisten on päästävä jonoista hoitoon ja saatava tarvitsemansa tuki.

Kela-korvauksien leikkaukset eivät kohdistu hedelmöityshoitoihin, suun terveydenhuoltoon, gynekologin vastaanottoon, fysioterapiaan eikä juuri alkaneeseen  65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun.

Kasvuun, turvallisuuteen ja työn kannattavuuteen panostetaan vahvasti. Miljardin euron veronkevennykset parantavat ostovoimaa ja työnteon kannustimia kaikissa tuloluokissa. Suomen ylikireä veroprogressio kevenee, kun lisätulosta maksettavia ylimpiä marginaaliveroja lasketaan lähes 60 %:sta 52 %:iin. Työnteon pitää aina kannattaa.

Budjettiesitys on mittava kokonaisuus, joka sisältää paljon vaikeita kysymyksiä  mutta yhtälailla hyviä uutisia. Iloitsen siitä, että humanitääristä katastrofiapua Gazaan lisätään, äitiyspakkauksen arvoa kasvatetaan, opiskelijoiden arkea helpotetaan nostamalla ateriatuen tasoa ja turvakotien rahoitusta vahvistetaan.

Valtiovarainvaliokunnassa aloitamme budjetin käsittelyn kuulemalla asiantuntijoita. Ajatukset ja palaute on tervetullutta.

Väestön ikääntyessä yhä useampi tarvitsee tukea selviytyäkseen kodissaan tavallisesta arjestaan. Kotitalousvähennyksellä voidaan edistää ikäihmisten mahdollisuutta pärjätä kotona ja siirtää tarvetta raskaimpiin palveluihin.

On mainiota, että pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite tehdä selvitys mahdollisuuksista ottaa käyttöön ikäihmisten parannettu kotitalousvähennys.

Tarkasteluun ei tarvitse lähteä tyhjältä pöydältä. Sitra on valmistellut mallin senioreiden kotitalousvähennyksestä ja myös tehnyt asiasta laskelmat Kotitalousvähennys arjen tukena -julkaisussaan. Sitran raportin johtopäätökset tukevat hallitusohjelman kirjausta selvittää ja myös edistää kotitalousvähennyksen nykyistä vahvempaa käyttöä.

Seniorit ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, joista monet tarvitsevat vuosien karttuessa yksilöllisiä ratkaisuja arjen sujuvuuden turvaamiseksi. Kotitalousvähennys on ketterä tapa tuoda tukea juuri niihin asioihin, joita ikäihminen kulloinkin tarvitsee. Kotitalousvähennys mahdollistaa mm. siivous- ja hoivapalveluiden sekä nykyisen hallituksen esityksestä myös kotikuntoutuksen, eli omasta toimintakyvystä huolehtimisen, ostamisen edullisemmin.

Ikääntyneiden korotettu kotitalousvähennys keventäisi painetta moniin julkisiin palveluihin mahdollistaen avun varhaisessa vaiheessa. Kotiin saatu oikeanlainen apu on omiaan viivästyttämään raskaampien palveluiden tarvetta ja parantamaan senioreiden elämänlaatua. Kotitalousvähennyksen uudistaminen antaisi lisäksi uusia mahdollisuuksia mikro- ja pk-yrittäjille sekä lisäisi vanhusten palveluiden alueellista saavutettavuutta. 

Kotitalousvähennystä on Suomessa sopivassa kohtaa syytä tarkastella laajemminkin ja saada sille vakiintuneempi muoto. Se olisi tervetullutta niin vähennyksen käyttäjien kuin palvelua tarjoavien yrittäjien näkökulmasta. Kotitalousvähennys on tuonut maahamme kulttuurin kaiken ikäisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville ostaa palveluja arkensa helpottamiseksi.

Kotitalousvähennys on mahdollisuus tuoda lisää toimintaedellytyksiä eri alojen palveluyrityksille, uutta työtä, hyvinvointia ja reilua kilpailua samalla, kun harmaan talouden harjoittamisesta tulee vähemmän kannattavaa.

On ilo jakaa mainio uutinen, joka julkaistiin eilen sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa: sairaanhoitajien valtakunnallisen kliinisen erikoistumiskoulutuksen käynnistämiseen on nyt haettavissa valtionavustuksia.

Psykiatrisen ja mielenterveyden hoitotyön sekä gerontologisen hoitotyön erikoisaloille on tarjolla yhteensä 400 000 euroa käynnistysrahaa. Tämä on merkittävä edistysaskel, jonka eteen on tehty määrätietoista työtä sekä eduskunnassa että yhteistyössä monien tahojen kanssa.

Sote-uudistuksen tavoitteita ei voida saavuttaa ilman vahvaa panostusta hoitotyön koulutukseen, tutkimukseen ja laadun seurantaan. Erikoistumiskoulutus on tärkeä askel paitsi sairaanhoitajien osaamisen kehittämisessä myös koko hoitojärjestelmämme laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa.

On hienoa, että eduskunnan viime syksyn budjettikäsittelyssä valtiovarainvaliokunnassa hallituspuolueiden kesken sopimamme 500 000 euron lisäpanostus mahdollisti tämän tärkeän startin. Lisäksi sovimme lisäpanostuksista hoitotyön tutkimukseen ja laaturekistereiden kehittämiseen. Tämä on osa kokonaisuutta, jolla vahvistamme hoitotyön laatua, vaikuttavuutta ja alan veto- sekä pitovoimaa.

Selvitysten mukaan maassamme tarvitaan vuoteen 2028 mennessä noin 8 000 uutta erikoistunutta sairaanhoitajaa — tämä määräraha auttaa ottamaan ensimmäiset ratkaisevat askeleet tuon tavoitteen saavuttamiseksi.

Tällä hetkellä erikoistumiskoulutuksen tarjonta on vaihtelevaa eikä saatavilla oleva erikoistumiskoulutustarjonta vastaa työelämän eikä sairaanhoitomme osaamisen kehittämistä riittävästi. Monelle erikoisalalle ei ole tarjolla lainkaan koulutusta. Käytännön hoitotyön vaatimukset edellyttävät sairaanhoitajilta hoitotyön syväosaamista ja sen jatkuvaa kehittämistä, mihin tarvitaan omia erikoistumiskoulutusvaihtoehtoja.

Päätös on tärkeä askel eteenpäin työssä, jossa sairaanhoitajille luodaan kansallisesti määritellyt, yhtenäiset kliiniset erikoistumisvaihtoehdot. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia, jotka ovat olleet mukana tämän asian edistämisessä — työ jatkuu.

Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina esityksestäni kannan, jolla vauhditetaan Helsingin luopumista eläimille ja luonnolle haitallisista talvikunnossapidon aineista. Esityksestäni kaupunginhallitus edellytti, että kaupunkiympäristötoimiala selvittää, miten voidaan lopettaa tai vähentää koirien tassuille kipua aiheuttavien natriumkloridin ja kalsiumkloridin käyttö niin, että samalla huolehditaan liukkauden estosta ihmisten turvallisuus huomioiden. Esitykseni hyväksyttiin yksimielisesti.

Kuopio on luopunut suolaharjauksesta pyöräilijöiden ja koiranomistajien negatiivisten kokemusten vuoksi. Mekaaniseen lumenpoistoon luotetaan esimerkiksi Oulussa, jonka talvipyöräilyolosuhteet ovat kuulemma hyvät. Monessa  kaupungissa ei suolaharjausta  käytetä kevyenliikenteen väylillä. Saamani tiedon mukaan esimerkiksi Tukholmassa kaavaillaan luopumista kalsiumkloridista, joka on haitallista niin koirille, muille eläimille kuin luonnolle.

Moni helsinkiläinen ja kaupunginvaltuutettu on kantanut huolta kaupungin käyttämän kalsiumkloridin vaikutuksista koirien hyvinvointiin. Varsinkin kevyen liikenteen väylien suolaus on nelijalkaisten lisäksi haitallista myös ympäristölle. Kalsiumkloridi on syövyttävä aine, joka ruostuttaa myös kulkuneuvoja ja infrastruktuuria.

On tärkeää alleviivata, että eläinten hyvinvointilain yleinen periaate (6 §) on, ettei eläimille saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry ja Suomen Kennelliitto ovat aktiivisesti vaatineet kaupunkeja luopumaan kalsiumkloridin käytöstä kevyen liikenteen väylien talvikunnossapidossa.

Kalsiumkloridi on voimakkaasti ärsyttävä aine, joka aiheuttaa koirille ihoärsytystä, kipua ja jopa kemiallisia palovammoja. Se on myös myrkyllistä: nieltynä se voi polttaa koiran suun rakkuloille sekä aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua, ripulia ja kouristuskohtauksia. Ainetta päätyy koiran suuhun helposti, sillä kivistävien tassujen nuoleminen on koiralle luonnollinen reaktio.

Kaupungin on kaikki syyt ottaa päätöksenteossa huomioon myös eläinten hyvinvointi.  Monet kaupungit ovat jo luopuneet kalsiumkloridista, ja asiassa etenemisen on syytä olla myös Helsingin tavoite. Kalsiumkloridi on teiden suolauksessa käytetyistä aineista kiistattomasti koirille vahingollisin. Suoraa kieltoa ei tällä kertaa ollut yksimielisesti mahdollista saada, mutta tehty päätös on välttämätön askel eteenpäin. Työni asian edistämiseksi jatkuu – Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää myös koiraystävillemme.

Hyväksyimme viime perjantaina eduskunnassa perusopetuslakiin mainioita muutoksia, joiden myötä:

• kännyköiden ja muiden mobiililaitteiden käyttö sallitaan peruskoulussa oppitunnin aikana vain opettajan tai rehtorin luvalla oppimistarkoitukseen tai oman terveyden hoitamiseen. 
• edistämme oppilaiden ja opettajien työrauhaa. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin, ja oppilaiden sekä opettajien ja muun koulun henkilöstön hyvinvointiin.
• koulujen on määriteltävä säännöissään, miten puhelimia saa käyttää välitunneilla ja miten niitä säilytetään koulupäivän aikana. Olen sitkeästi kirittänyt kännyköiden kuriin laittamista myös välitunneilla. 
• liikunnallisen elämäntavan edistäminen tulee osaksi esi- ja perusopetuksen tavoitteita. Tämä on työvoitto. Enemmistö oppilaista ei liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Siksi koulupäivään on saatava lisää liikuntaa ja toimia, joilla jokainen löytäisi oman tavan liikkua ja mieluusti myös liikunnan ilon.

Liikuntatottumukset opitaan varhain. Vanhempien merkitys lapsen liikunnallisen elämäntavan oppimisessa on tietysti keskeinen, mutta peruskoulussa voidaan tehdä paljon.

Monipuolinen ja riittävä liikkuminen on perusedellytys lasten kasvulle ja kehitykselle. Koulupäivän aikaisen liikkumisen on havaittu vaikuttavan myönteisesti oppimistuloksiin.

Myös sosiaaliset taidot opitaan yhdessä muiden kanssa toimiessa.

On vakava tosiasia, että melkein jokainen älypuhelimen omistava lapsi viettää ruudulla aikaa enemmän kuin suositellaan. Kaiken lisäksi Suomessa lapsille hankitaan älypuhelimet kansainvälisesti vertaillen hyvin varhain. 

Korkea ruutuaika on iso riski aivoterveydelle. Riskeinä ovat erityisesti ahdistuneisuushäiriöt, masennus ja tarkkaavaisuuden häiriöt. Päänsärky, niskan ja selän vaivat ovat usein merkkejä liiallisesta ruutuajasta. Lisäksi sosiaalisen median riskinä ovat myös itsetunnon ja kehonkuvan ongelmat, kun itseä ja omaa elämää verrataan jatkuvasti äärimmäisen valikoituun, suodatettuun ja käsiteltyyn sisältöön.

Moni ihmetellyt miksi laki tarvitaan kännyköiden kuriin saamiseksi. Kyse on siitä, että  laintulkinta on ollut mutkikasta.

Ennen juuri hyväksyttyä lakia opettaja on saanut ottaa puhelimen oppilaalta pois vain siinä tapauksessa, että oppilas on jo käyttänyt sitä ja käyttö on ollut häiritsevää. Kouluilla on ollut mahdollisuus järjestyssäännöissään kieltää puhelimen käyttö oppituntien aikana, mutta kännykän käyttöä välitunneilla ei ole voinut kieltää.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies taas on päätöksessään todennut lainvastaiseksi käytännön, jossa kännykkä takavarikoidaan loppupäivän ajaksi häiritsevän käytön takia. Samassa päätöksessään apulaisoikeusasiamies totesi, että sellainen käytäntö, jossa puhelimet kerätään koulun haltuun oppitunnin ajaksi oppilaan tahdon vastaisesti, on laiton. Käytännössä siis kännykkäparkkien täytyy perustua vapaaehtoisuuteen. Uusi laki selkeyttää tilanteen ja antaa nyt oikeuden kerätä kaikilta oppilailta kännykät parkkiin.

Lapsen ja meidän aikuistenkin on opittava, että ihmisen pitää hallita teknologiaa ja puhelintaan, eikä päinvastoin.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingistä. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi. Näkemykset ja ajatukset ovat tervetulleita, pidetään yhteyttä.

Blogi 7.4.2025

Keväisessä säässä  ja kuntavaalitilaisuuksissa kotikulmilla kulkiessa on tullut paljon munkkalaisilta kysymyksiä ja pyyntöjä postata vastauksia. Ohessa joitakin. Vastaan mielelläni lisäkysymyksiin.

Tarvonsalmen kävelysillan siltavaihtoehtojen yleissuunnittelu valmistui syksyllä. Jatkosuunnitteluun valittiin ponttonisilta. Sillan rakennussuunnitelmat on tehty. Hankkeen valmistelu on siirtynyt meillä rakennuttamisen puolelle, jossa on valmisteltu urakan kilpailutuksen tarvittavia asiakirjoja. Kyselin aikataulua rakennuttamisen puolelta. Tällä hetkellä arvioivat, että rakentaminen käynnistyisi kesällä ja hanke olisi syksyllä valmis. Kun urakoitsijaa ei ole vielä valittu, tämän tarkempaa aikataulua ei vielä ole.

Härkähaan peruskorjaus  on nyt aikataulutettu vuosille 2025–2026. Siihen on varattu 420 000 euroa. Munkinpuiston remontti on viivästynyt alueelle tulevan HSY:n viivästyneen putkien siirtourakan takia. Remonttia on kaikin tavoin pyritty kiirehtimään Helsingin toimijoiden taholta. HSY:n vallassa on asiasta päätös. Vaikuttamistyötä tehty HSY:n johtoon ja päättäjiin. Viive harmittaa! Puiston peruskorjaus  jatkunee vuosina 2026-2027.  Munkinpuiston peruskorjaukseen on varattu 380 000 euroa.

Lippakioskin kivipaasi saatiin pelastettua Munkkiniemen baana alta, mutta reitin jatko ja Humallahden silta herättävät huolta. Vähemmistöön jäi  kokoomuksen esitys pitää pyöräilyreitti paciuksenkadulla – eikä rakentaa kallista ja luonnolle haitallista meren päällä kulkevaa siltaa. Suunnitelmassa ei ole onneksi Solnantien ja Kadetin tien katkaisua Puistotien kohdalla mutta ne varmastikin poksahtavat esille jatkosuunnitelmissa. Oltava tarkkana. Ajokiellot ruuhkauttaisivat alueemme pienet kadut ja hankaloittaisvat ihmisten arkea. Työtä jatketaan.  Pyöräilyn turvallisuutta ja sujuvuutta on edistettävä  järkevästi. Olennaista on saada myös jalankulku turvalliseksi. Eduskunnassa käsittelyssä oleva laki antaa vaikuttavat keinot säädellä sähköskuuttien haittoja.

Munkkiniemen terveysaseman jonot ovat kasvaneet henkilöstöongelmien takia. Uusia työntekijöitä rekrytoitu, ja tilanteen arvioidaan korjaantuvan kevään aikana. Tilanne on todella ikävä ja parempaan on jatkossa pystyttävä. Helsingin kehittävä henkilöstöpolitiikkansa niin, että henkilöstön pito- ja vetovoima vahvistuu. Valtuusto on edellyttänyt ns omatiimimallin eli hoidonjatkuvusmallin käyttöönottoa. Ajatus on, että tutun hoitotiimin, yhä useammin toivottavasti omalääkärin ja omahoitajan hoitaessa laatu paranee. Terveysaseman toiminta on saatava kestävästi kuntoon.

Samoin on  päästävä eroon takasisinsoiton ongelmista ja viivästyneistä vastauksista Maisassa. Tavoite on vastata viesteihin kahdessa arkipäivässä ja soittaa takaisin kahden tunnin sisällä.  Käyttöön on otettu uusi puhelinjärjestelmä ja henkilöstöä lisätään. Virkamiesjohtoa on luvannut asian korjautuvan keväällä. Helsingin pitää jatkossa tiedottaa paremmin palveluiden ongelmista. 

Siirtolapuutarhat kuuluvat kotikaupunkiimme. Tonttien vuokrissa oltava tolkku.  Siirtolapuutarhat tuovat vehreyttä koko kaupunkiin. Helsinkiin tarvitaan enemmän viheralueita- eikä vähemmän.

Melkoisena yllätyksenä ministeriöstä on lähtenyt lausunnolle lakiesitys, jossa Helsingille valtiolta tulevaa pelastustoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta esitetään leikattavaksi ensi vuonna 15 ja seuraavana 20 miljoonaa euroa. Esitystä perustellaan sillä, että Helsingin kaupunki teki ainoana sote-alueena ylijäämää vuosina 2023 ja 2024.

Esitys on kestämätön, eikä sitä voi hyväksyä. Hallitus ei ole vielä lyönyt kantaansa lukkoon, ja hallituksen riveistä onkin jo antamamme vahvan palautteen johdosta esitystä luvattu korjata. Luotan siihen, että lakia ei esitetyssä muodossa tuoda eduskuntaan. Helsingin pitää voida luottaa siihen, että hyvä taloudenpito kannattaa aina ja siitä myös palkitaan.

Katujen pesut voidaan aloittaa, kun yöpakkasia ei enää ole. Pesut ovat kylmistä säistä  huolimatta olleet käynnissä jo. Hiekoitushiekan nostoa on jonkin verran hidastanut hiekoitussepelin ja -hiekan välivarastoinnin tiukentuneet lupakäytännöt, joiden seurauksena materiaalit joudutaan kuljettamaan suoraan loppukäsittelypaikoille aiempien lähiläjityspaikkojen sijaan. Yöpakkasten loputtua urakoitsijoilla on 6 viikkoa aikaa hoitaa homma alueellaan, mutta työajan lyhentymisestä maksetaan bonusta niin, että maksimibonuksen saa hoitamalla homma 3 viikossa. Useampi urakoitsija on nyt ilmoittanut tavoittelevansa tuota 3 viikon läpimenoaikaa. Sitä en kuitenkaan osaa arvioida, miten paljon nyt alkava yöpakkasjakso hidastaa työtä.

KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖSTÄNI:

Kuluneella valtuustokaudella olemme Helsingissä onnistuneet ottamaan useita tärkeitä askelia eteenpäin, mutta monessa on pystyttävä paljon parempaan. Helsingin päätöksentekoon tarvitaan lisää kaupunkilaisjärkeä ja yhteistyötä. Lue lisää blogistani.

Olen helsinkiläinen kokoomuksen kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Koulutukseltani olen terveydenhuollon maisteri. Toimin eduskunnassa valtiovarainvaliokunnassa ja ulkoasianvaliokunnassa. Olen kolmen nuoren äiti, intohimoinen Itämeren suojelija ja luonnossa liikkuja. Ohessa vaalitavoitteeni. 

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.