fbpx Siirry sisältöön

Helsingin yliopiston terveydenhuollon maisterin koulutus lakkautettiin 1990-luvun lopussa. Jo silloin oli tiedossa, että päätös aiheuttaa ongelmia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. On välttämätöntä, että eduskunnan käsittelyssä olevan lisätalousarvion sisältämistä 2 048 lisäaloituspaikasta yliopistoihin osa suunnataan terveystieteiden koulutuksen palauttamiseksi Helsinkiin. Helsingin yliopisto on toistamiseen esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle tutkinnonanto-oikeuden myöntämistä terveystieteiden maisterintutkintoon. Vuosien varrella asian eteen on urakoinut laaja joukko eri toimijoita yhdessä Helsingin yliopiston, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Tehy:n ja Sairaanhoitajaliiton kanssa.

Helsinki ja Uusimaa kaipaavat kipeästi uusia terveystieteiden maistereita. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uhkaa pula pätevistä johtajista ja asiantuntijoista erityisesti Uudenmaan alueella. Alueen nykyisistä yli- ja osastonhoitajista iso osa on lähellä eläkeikää. Merkittävä osa Suomen terveydenhuollon yliopistollista maisterintutkintoa edellyttävistä työpaikoista sijaitsee laajalla metropolialueella, jossa työskentelee yli neljännes maan koko hoitohenkilökunnasta. 

Metropolialueen merkitys on ratkaiseva koko Suomen menestymisen kannalta, mikä tulee ottaa huomioon myös alueen terveystieteiden koulutustarjonnassa. Tällä hetkellä Suomessa HYKS:n erityisvastuualue on ainoa erityisvastuualueista, joissa ei ole tarjolla terveystieteiden maisterikoulutusta.

Laadukas toiminta sosiaali- ja terveydenhuollossa edellyttää asiantuntevia ja osaavia hoitotyön johtajia, asiantuntijoita ja opettajia, joilla on akateeminen tutkinto ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lisäksi. Terveydenhuollon johto-, asiantuntija ja koulutustehtäviin vaaditaan yhä useammin yliopistossa suoritettua terveystieteiden maisterin, lisensiaatin tai jopa tohtorin tutkintoa. Tutkijatehtävissä se on ehdoton edellytys.

Kasvaviin ja moninaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen asettaa hoitotyön johdolle ja asiantuntijoille uusia osaamisvaatimuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle asetetut tavoitteet saavutetaan vain laadukkaalla johtamisella ja asiantuntijuudella. Hyvä johtaminen ja hoitotyön urapolut ovat myös ydin edellytys sote-alan houkuttelevuuden lisäämisessä. Omat tieteenalaohjelmat ovat välttämättömiä myös kliinisen laboratoriotyön ja radiografiatyön asiantuntijoiden saatavuuden ja tieteenalojen sekä ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittymisen varmistamiseksi.

Jätin 12.5.2020 Sairaanhoitajapäivänä kirjallisen kysymyksen terveystieteiden maisterin koulutuksen käynnistämisestä Helsingin yliopistossa vauhdittaakseni terveystieteen koulutuksen uudelleen käynnistämistä Helsingin yliopistossa. Vastauksessaan ministeri Kosonen totesi, että yliopistojen koulutusvastuuesityksistä keskustellaan touko-kesäkuussa käytävissä sopimuskautta 2021-2024 koskevissa sopimusneuvotteluissa opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen kesken ja, että ratkaisut uusista koulutusvastuista perustuvat kokonaisharkintaan ja olennaisiin muutoksiin koulutustarpeessa. On välttämätöntä, että päätös terveystieteiden maisterikoulutuksen palauttamisesta Helsingin yliopistoon tehdään pikimmiten.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja 

terveydenhuollon maisteri, röntgenhoitaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja 

Pääministeri Marinin hallituksen päätös lakkauttaa kansallinen muistiohjelma oli monelle järkytys. Muistiohjelman avulla on lisätty tietoisuutta muistisairauksista sekä rakennettu muistiystävällistä Suomea. Maassamme sairastuu vuosittain arviolta noin 14 500 ihmistä johonkin dementoivaan sairauteen. Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta, joista 7000-10 000 on työikäisiä ihmisiä.

Muistiohjelman jatkon puolesta ministeri Kiuruun on vedottu usealta taholta toistuvasti, mutta ilman tulosta. 

Huolestuttavaa on, että merkittävä osa muistisairaista jää vaille tarvitsemaansa diagnoosia ja hoitoa. Diagnoosin viivästyminen hidastaa hoitoon pääsyä, lisää inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Erityisesti työikäisten muistisairauden oireet sekoittuvat helposti uupumus- ja masennusoireisiin. Työikäiset muistisairaat tarvitsevat erityistä, kohdennettua neuvontaa ja tukea. Muistisairauksiin liittyvät asenteet estävät edelleen hoitoon hakeutumista. 

Kansallinen muistiohjelma on toiminut muistipolitiikan perustana. Sillä on vauhditettu oikea-aikaisen hoidon aloittamista ja muistisairaiden aseman parantamista. Tarvitsemme edelleen vahvoja toimia sairauden ennaltaehkäisyyn, hoitoon, kuntoutukseen sekä sairastuneiden arjen ja oikeuksien tukemiseen. On tärkeää, että muistisairaat ja heidän läheisensä voivat elää omannäköistä ja hyvää elämää. Kansallinen muistiohjelma on tässä työssä ollut tärkeä ja vahvin työkalu.

Muistiohjelmalla on saatu paljon aikaan eri toimijoiden yhteistyössä. Pidän välttämättömänä, että tätä työtä jatketaan ja muistiohjelman jatkosta tehdään viipymättä päätös.

Tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan julkisen sektorin, järjestöjen ja yritysten kesken. Helsingin muistiyhdistys tekee kaupungissamme korvaamatonta työtä muistisairaiden ja heidän omaistensa parhaaksi. 

Muistiohjelmalla on tuettu myös kuntapäättäjien työtä. Juuri nyt tarvittaisiin tutkittuihin suosituksiin ja hyviin käytäntöihin perustuvaa valtakunnallista ohjelmaa, jolla juurrutettaisiin muistisairaiden hyvät palvelut sekä itsemääräämisoikeuden vahvistaminen koko maassa.

Jokaisella muistisairaalla ihmisellä on oikeus elää omannäköistä elämää sekä elämänlaatua ylläpitävään tukeen ja hoitoon. Hyvään elämään kuuluu aivoterveellinen ravitsemus, liikunnan edistäminen ja kuntoutus. Tutkimukset osoittavat liikunnan edistävän aivoterveyttä elämän kaikissa vaiheissa.

Kannan huolta siitä, että monet muistisairaat ja heidän läheiset ovat jääneet ilman palveluita koronaepidemian aikana. On tärkeää, että Helsingissä varmistetaan palveluiden saatavuus ja omaishoitajien palvelut, erityisesti omaishoitajien mahdollisuus pitää vapaapäiviä on turvattava. Yhtälailla intervallihoidon on toimittava. Hoitokotien toiminnan sääntöjä on arvioita niin, että ihmisten oikeuksia kunnioitetaan. Ihmiselle kuuluu iästä ja sairaudesta riippumatta oikeus tavata puolisoaan, läheisiään ja liikkua. Kaupungin on palveluiden järjestämisessä pidettävä kiinni siitä, että ihmisten oikeudet toteutuvat ja itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan myös koronaepidemian aikana.

Muistiliiton puheenjohtajistossa toimivien Merja Mäkisalo-Ropposen ja Pasi Kivisaaren kanssa olemme yhteisvoimin tehneet toimenpidealoitteen muistiohjelman jatkamisesta.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja 

Muistiliiton varapuheenjohtaja

Tupakantumppi on maailman yleisin roska, joka ei häviä luonnosta koskaan. On arvioitu, että luontoon päätyy Suomessa yli kolme miljardia ja maailmassa 4,5 biljoonaa tumppia joka vuosi. Sateiden ja hulevesien myötä tumpit päätyvät vesistöihin ja mereen. Myrkyllisistä tupakan tumpeista on monin tavoin haittaa ihmisille, eläimille ja luonnolle. Ravintoketjun kautta tupakan tumppien myrkyt päätyvät eläimiin ja ihmisten ruokalautasille.

Maailman ympäristöpäivänä on erityisen tärkeää muistuttaa tumppien haitallisuudesta ja siitä, että luontoa ei saa tumpata. Tarvitsemme vaikuttavampia toimia tumpittoman ja savuttoman Suomen saavuttamiseksi.

Jopa kolme neljästä tupakoijasta heittää tumpin maahan. Arviolta 40 prosenttia kaikesta maailman rannoilta kerätystä roskasta liittyy tavalla tai toisella tupakoimiseen. Tumppi on maailma yleisin muoviroska.

Tupakan tumppeja heitetään usein luontoon virheellisten olettamusten vuoksi. Moni tupakoitsija luulee, että tupakantumpit seulotaan hulevesistä. Moni ei myöskään tiedä, että tupakantumppi on muovia, eikä maadu. 

Monelle on yllättävä tieto myös se, että tupakantumppi on ympäristömyrkky. Tumpit on tehty selluloosa-asetaatista, jonka hajoaminen mikromuovihiukkasiksi kestää vuosia. Tumpin sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin ja maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin.

Maahan heitetystä tumpista leviää ympäristöön vaarallisia kemikaaleja, kuten kadiumia, arsenikkia ja lyijyä. Tupakan tumppiosaan voi imeytyä tupakasta peräti runsaasti erilaista kemikaaleja, joista osa on suoraan ympäristölle vaarallisia. Tunnettuja karsinogeenejä eli syöpävaarallisia aineita tupakassa on kymmeniä.

Yhden tupakantumpin hajoaminen mikromuoviksi kestää keskimäärin puolitoista vuotta makeassa vedessä ja kolme vuotta merivedessä. Järviin, jokiin tai meriin kulkeutuneet tumpit päätyvät helposti ruuaksi linnuille ja mereneläimille, jotka voivat vahingoittua, jopa kuolla.

Tumpit ovat esimerkiksi päiväkotien ja asuinalueiden pihalle jätettynä suureksi vaaraksi pienille lapsille. Tupakointi onkin monin tavoin terveys- ja ympäristöriski, jonka kitkemiseen tarvitaan nykyistä tiukempia keinoja. 

Savuttomien ympäristöjen lisääminen on perusteltua myös ympäristön kannalta. Tupakointikieltoja tulisi laajentaa erityisesti alaikäisten käytössä oleviin ulkotiloihin, kuten leikkipuistoihin, uimarannoille ja niiden läheisyyteen, sekä esimerkiksi joukkoliikennepysäkeille ja asemalaitureille. 

Terveysjärjestö Suomen ASH:n selvityksen mukaan suomalaiset olisivat valmiita sakottamaan tumppien maahan heittämisestä. Tumpittoman Suomen saavuttamiseksi esitän hallitukselle idean jatkotyöstämistä. On hyvä pohtia voisiko jätelaissa sanamuotoja päivittää siten, että tupakantumppien ympäristöön jättämisestä voitaisiin määrätä sakko. Tai toisena vaihtoehtona voisi luovasti pohtia liikennevirhemaksun kaltaista roskaamismaksua. Tämä edellyttää varmasti myös poliisin lisäresursseja, jotta kieltoa voidaan käytännössä tehokkaasti valvoa.  Paras tapa on tietenkin tietoisuuden lisääminen ja asenteiden muuttaminen. Tupakan tumpit eivät kuuluu luontoon eikä niiden myrkyt ruokalautasellemme.

Hyvää maailman ympäristö päivää kaikille!

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Vasemmistovihreän hallituksen hellimä esitys oppivelvollisuuden pidentämisestä on osoittautumassa koulutusleikkaukseksi. Esitysluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella. Helsingin kaupungin virkamiesten tuore lausuntoehdotus esitysluonnokseen on perusteellinen. On täysin mahdotonta uskoa, että kukaan lausunnon lukenut uudistusta enää kannattaisi. Niin tylysti lausuntoesitys hallituksen esityksen tyrmää. Lausunnossa nostetaan esille esityksen vakavat puutteet ja mittavat haittavaikutukset. Lausunnon lukemisen jälkeen jää yksi kysymys, miksi hallitus uudistusta ajaa? 

Helsingin virkamiesarvion mukaan esityksen kokonaiskustannukset olisivat Helsingissä yli 40 % suuremmat, mitä hallitus esityksessään väittää. Esitys on siis täysin alibudjetoitu ja on virkamiesarvioiden mukaan vaarassa johtaa kustannusten karsimiseen opetuksen laadusta ja määrästä. 

Virkamiesten arvion mukaan uudistus vaikeuttaa koronakevään aikana syntyneiden ongelmien korjaamista.  

Olen täysin samaa mieltä. Rahat tarvittaisiin koronakriisissä revenneiden oppimisen aukkojen ja erojen kuromiseen, lasten ja nuorten tukemiseen sekä opetuksen voimavarojen turvaamiseen. Oppivelvollisuuden venytysesitys ei vastaan näistä mihinkään. Päin vastoin ideologinen tavoite pidentää oppivelvollisuutta on jyräämässä oppimisen häiriöistä vakavimmin kärsineiden lasten oikeuden riittävään tukeen. Näyttää siltä, että hallitus on toistamassa 90-luvun laman kaltaisen virheen, jos se jättää kuulematta asiantuntijoita.

Lausuntoa lukemalla viimeistään valkenee, että keisarilla ei ole vaatteita, eikä lausunnosta oikein löydy yhtään perustetta hallituksen esitykselle. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei paranna koulutuksen laatua eikä tuo lisätukea oppimiseen vaikeimmassa asemassa oleville nuorille, eikä takaa toisen asteen tutkinnon suorittamista.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan oppivelvollisuus päättyisi, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta. Tämä tarkoittaa, että oppivelvollisella on edelleen mahdollisuus keskeyttää opinnot saamatta tutkintoa valmiiksi.

Helsingin virkamiesten tekemää lausuntoesitystä yritettiin pehmentää äänestyspäätöksin monin tavoin vasemmistovihreiden toimesta kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunnassa. Tosiasioita eikä myöskään lausunnon tyrmääviä pääviestejä ei tehdyt muutokset poistaneet. On pakko ihmetellä, miksi halutaan runnoa esitystä eteenpäin asiantuntijoista piittaamatta. Oheisessa Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunnan pöytäkirjassa on äänestystulos.

Lausunto menee vielä kaupunginhallitukseen ennen kuin se lähetetään opetus- ja kulttuuriministeriöön. On kaikkien helsinkiläisten kannalta tärkeää, että kaupunginhallitus kuuntelisi kaupungin omia asiantuntijoita ja esittäisi uudistuksen laittamista hyllylle.

Helsingin virkamiesten valmistelemasta lausunnosta on alla seitsemän suoraa lainausta. Lausuntoehdotus on kokonaisuudessaan luettavissa oheisesta kasvatus- ja koulutuslautakunnan pöytäkirjasta.

  • Hallituksen esitysluonnokseen sisältyvät kustannusarviot ovat Helsingin käsityksen mukaan alimitoitettuja, mikä voi johtaa kustannusten karsimiseen opetuksen laadusta ja määrästä. 
  • Helsingin laskelmien mukaan uudistuksen vuotuiset kokonaiskustannukset olisivat Helsingissä yli 40 % suuremmat hallituksen esitykseen nähden.
  • Jos uudistukseen ei pystytä osoittamaan riittävää rahoitusta, sitä ei pidä toteuttaa nykyisessä tilanteessa, jossa taloudelliset ja sosiaaliset haasteet ovat kunnissa kasvamassa.
  • Mikäli rahoitus pystytään takaamaan, tulee lakien astua voimaan aikaisintaan 1.8.2022. Esitetty aikataulu ei anna riittävästi aikaa toteuttaa lain velvoitteita, valmistella sen vaatima rahoitusta sekä huolehtia kevään 2020 poikkeustilanteen jälkihoidosta. 
  • Esityksen mukaan oppivelvollisuus päättyisi, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta. Tämä tarkoittaa, että oppivelvollisella on edelleen mahdollisuus keskeyttää opinnot saamatta tutkintoa valmiiksi. Jo nykyisellään toisen asteen koulutuksen haaste on keskeyttäminen ennen tutkinnon suorittamista. On huomattava, että oppivelvollisuus ei itsessään tuo lisää tukea niille nuorille, joiden elämäntilanne on vaikea ja opiskeluvalmiudet ovat heikot toisen asteen opintojen suorittamiseen. Esityksen mukaiset rakenteelliset uudistukset voitaisiin toteuttaa myös ilman oppivelvollisuuden laajentamista.
  • Helsingin kaupungin näkökulmasta haastavaa on se, että jo nykyisin kaupungin järjestämään lukio- ja ammatilliseen koulutukseen hakeutuu runsaasti opiskelijoita muista kunnista samaan aikaan, kun Helsingissä nuorten ikäluokat kasvavat. Koulumatkojen maksuttomuus voi entisestään lisätä Helsingin houkuttavuutta, ja koulutuspaikkojen kasvava kysyntä saattaa heikentää helsinkiläisten nuorten mahdollisuuksia päästä kotikaupungissa järjestettävään toisen asteen koulutukseen.

Vetoan hallitukseen oppivelvollisuusvalmistelun keskeyttämiseksi. Perustietojen ja -taitojen puute on ydinsyy miksi toisen asteen tutkintoa ei suoriteta vaan opinnot keskeytyvät. Vakavia syitä toisen asteen tutkinnon keskeyttämiseen ovat myös mielenterveys- ja päihdeongelmat. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei vastaa näistä mihinkään.

Resurssit on laitettava lasten varhaiseen tukemiseen ja opetuksen voimavaroihin, jotta jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta riittävän osaamisen, joka kantaa vähintään toisen asteen tutkintoon. Se on Suomen tärkein tavoite.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja


kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

sivistysvaliokunnan jäsen

Hallitus on valmistelemassa yleistä yritysten kustannustukea auttamaan koronaepidemiasta kärsiviä yrityksiä pahimman kassakriisin yli. Pahasti myöhässä olevan tuen valmistelusta valottavassa tiedotustilaisuudessa Ministeri Lintilä kertoi, että liikevaihtoa koskevat tiedot saadaan suoraan verottajalta tarkoittaen siis alv-ilmoituksia ja palkkoja. On olemassa riski, että tässä mallissa kuntoutusalan yrittäjät jäävät ikävällä tavalla väliinputoajiksi ja ilman mahdollisuutta hakea kipeästi tarvitsemaansa tukea.

Kuntoutusalan yrittäjien liikevaihdosta suurin osa on arvonlisäverotonta liikevaihtoa. Vaikka moni yrittäjistä on ALV-rekisterissä, on suurin osa liikevaihdosta alv 0 % terveyden- ja sairaanhoitoa. Tästä johtuen alv-verotettava tulot saattavat olla samat tai melkein samat kuin ennen koronavirustakin, vaikka todellisuudessa kaikesta liiketoiminnasta olisi valtaosa pudonnut pois. Jos liikevaihdon muutoksen määrittäminen tehdään verottajalle tehtyjen säännöllisten alv-ilmoitusten perusteella, jää arvonlisäverottomassa liikevaihdossa tapahtunut muutos huomioimatta nimenomaan kuntoutusalan yrityksillä. Kuntoutusalan toimijoilla liikevaihdon väheneminen on todennettava muulla tavalla, kuin verottajan alv-rekisteristä tietoja vertaamalla, esimerkiksi kuukausikohtaisilla selvityksillä kirjanpidosta. Yrityskentän erilaisuus on otettava huomioon hallituksen valmistelussa ja päätöksenteossa. Olisi kohtuutonta ja yrityksiä eriarvoistavaa, jos kuntoutusalan yritykset jäävät tukien ulkopuolelle.

Vetoan hallitukseen, että kuntoutusalan yrittäjien asema huomioidaan yleisen yritysten kustannustuen valmistelussa.

Koronaviruksen aiheuttama poikkeusolo on aiheuttanut viimeisen kahden kuukauden aikana paljon vaikeuksia kuntoutusalalla. Kuntoutusyrittäjien tekemän selvityksen mukaan kuntoutusalan yritysten liikevaihto on tippunut koronakriisin myötä jopa 50 %:a ja 75 %:a yrityksistä on joutunut sopeuttamaan toimintaansa irtisanomalla tai lomauttamalla henkilökuntaa. Kuntoutusala on kokemassa poikkeusolojen aikana ennennäkemättömän konkurssiuhkan, jolla on suuret vaikutukset ihmisten hyvinvointiin. Kuntoutusyritysten konkurssiaallon myötä kuntoutuspalveluiden saatavuus heikkenisi merkittävästi.

Suomen uudelleen rakentamisessa on varmistettava, että laadukkaita terapia- ja kuntoutusalan palveluita on saatavilla jatkossakin. Kuntoutusalan yritykset tuottavat paljon lakisääteistä kuntoutusta. Jos näitä yrityksiä ei enää koronakriisin jälkeen olisi, kuntoutuspalvelujen saatavuus romahtaisi. Kuntoutusalan ammattilaiset ovat monin tavoin vastuussa lasten, aikuisten ja ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn parantamisesta ja ylläpidosta.

Yritystoiminnan pyörien käyntiin saaminen ripeästi ja turvallisesti auttaa parhaiten ehkäisemään konkursseja. Sosiaali- ja terveysministeriön ja muiden viranomaisten moninaiset ohjeistukset ja suositukset ovat luoneet epävarmuutta. Vaikka ohjeita on yritetty korjata, edelleenkään eivät terapeutit pääse tai heitä uskalleta päästää esimerkiksi kaikkiin hoitokoteihin. Toivon erityisiä toimia vastuu ministereiltä ja terveysviranomaisilta että, sairaanhoitopiirit, asumisyksiköt, koulut ja päiväkodit avaisivat turvallisesti ovensa kuntouttajille. Viranomaisilta ja hallitukselta tarvitaan rajoitusten purun yhteydessä selkeitä viestejä siihen, että ihmiset uskaltavat lähteä liikkeelle ja monin osin pysähdyksissä oleva kuntoutus saadaan käyntiin.

Ehdotan, että osana koronaepidemian aiheuttamaa sote- palvelujen käytön vajeen ns. hoivapommi purkua aivan erityisesti vauhditetaan kuntoutusta. Nyt on aika toimia, kerätä luovia ideoita ja käyttää olemassa olevia tutkittuja kuntoutusmalleja. Se maksaa itsensä takaisin ihmisten toiminta- ja työkykynä sekä parempana elämän laatuna.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Suuri kiitos koronaepidemian taittumisesta kuuluu suomalaisille, jotka ovat tarkasti noudattaneet rajoituksia ja suosituksia. Poikkeustilan vallitessa maan hallitukselle on annettu laajat valtuudet päättää rajoitustoimista. Valta tuo myös vastuun sekä vahvan velvollisuuden kuunnella asiantuntijoita sekä kansalaisia sekä tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Erityisen tärkeää on terveysnäkökohtien ja talousnäkökohtien lisäksi ottaa huomioon rajoitustoimien sosiaaliset vaikutukset ja inhimillisyys.

Yli 70-vuotiaat ja riskiryhmiin kuuluvat ihmiset ovat eläneet lähes eristyksissä maaliskuun puolivälistä lähtien. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi tiedotustilaisuudessa, että yli 70-vuotiaiden suositellaan edelleen pitävän fyysistä etäisyyttä muihin ihmisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on luvannut päivittää ikäihmisiä koskevat toimintaohjeet, mutta ajankohdasta eikä sisällöstä ole tietoa. 

Olemme eduskunnassa kokoomuksen voimin esittäneet ja vaatineet lisätoimia. Epidemian edetessä on välttämätöntä helpottaa eristyksissä olevien ihmisten elämää. Kategorisesti kodin seinien sisälle suljetuttujen yli 70-vuotiaiden ja muiden riskiryhmiin kuuluvien ihmisten kohteluun ja suosituksiin tarvitaan inhimillisyyttä. Tarvitaan viisautta ymmärtää, että kohderyhmään kuuluvia ihmisiä on lähes 900 000 ja heidän elämäntilanteensa ovat hyvin erilaisia. Siksi suosituksissakin on tämä otettava huomioon. On myös luotettava ihmisten omaan harkintaan.

Ihmisten on poikkeusoloista huolimatta voitava elää omannäköistään elämää. Korona ei saa erottaa puolisoita toisistaan. Läheisiä on voitava tavata. Hallituksen vastuulla on hakea ratkaisut ja tehdä suositukset, jotta riskiryhmään kuuluvat voivat turvallisesti liikkua myös kodin ulkopuolella. Turvavälien pitämiseen julkisilla paikoilla on saatava vielä lisäryhtiä. Turvallisuuden tunteen palauttaminen on keskeisimpiä tekijöitä siinä, että kodista ei tule vankila kenellekään. 

Tähän tarvitaan suojavarusteita. Yleisillä paikoilla käytetyt ns. kansanmaskit ovat tärkeä osa keinoja, joilla voimme suojata riskiryhmiä. Suositus maskien käyttöön joukkoliikenteessä, kaupoissa, ja lähikontakteissa olisi inhimillisempi tapa suojata riskiryhmiä kuin eristää ihmiset kokonaan yksin neljän seinän sisälle.

Olen vahvasti kritisoinut hallituksen päätöstä teettää kasvomaskien käytöstä julkisilla paikoilla selvitys. Selvitys on luvassa vasta kesäkuun lopussa. Tietoa on jo olemassa. Saman ovat todenneet useat asiantuntijat. Hallituksen viivyttelyä on mahdoton ymmärtää. Olemassa olevan tiedon selvittelyyn tuhlataan aikaa, joka tulisi ennemmin käyttää kuluttajakäyttöön soveltuvien maskien tuotannon varmistamiseen. Hallituksen on tehtävä ripeästi päätökset, millaisia suojaimia julkisilla paikoilla käytettäisiin. Tämä tieto on välttämätön, jotta saamme kotimaisen tuotannon käyntiin. Suojaimista on suuri pula myös terveydenhuollon ammattilaisilla. Viivyttely päätöksissä johtaa entistä suurempaan suojainpulaan.

Hoivakotien tilanne vaatii erityisiä toimia. Suomen lähi- ja perushoitajia edustavan ammattiliiton Superin puheenjohtaja Silja Paavola on ilmaissut vanhusten telkeämisen huoneisiin olevan epäinhimillistä muistisairaille ja eettisesti raskasta myös hoitajille. Vahvaa huolta on nostanut esiin myös yleislääketieteen emeritaprofessori ja geriatrisen lääkehoidon dosentti Sirkka-Liisa Kivelä. Olen vahvasti samaa mieltä. Hoivakotien tilanne on vakava. Ikäihmisten sulkeminen ahtaisiin tiloihin ei ole inhimillistä ja tuottaa monenlaisia ongelmia. 

Hoivakoteihin on viipymättä annettava suositukset kuntoutuksen, ulkona liikkumisen ja läheisten tapaamisten mahdollistamiseksi. Myös riittävien terveyspalveluiden turvallinen käyttö kaikille on turvattava. Tämäkin edellyttää tarkempia ohjeita vastaanotoille ja henkilöstölle suojavarusteita suojaamaan potilaiden terveyttä.

Yksinäisyys ja liikkumattomuus ovat koronakriisin salakavalat vaarat. Kokoomuksen eduskuntaryhmässä valmistelimme hallituksen työn tueksi ja vauhdittamiseksi 20 keinoa 70 vuotta täyttäneiden ja riskiryhmään kuuluvien ihmisten arjen, terveyden ja toimintakyvyn tukemiseksi. Pääviestimme oli se, että ihmiset ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja tämä on olennaista hallituksen ottaa rajoitustoimissa ja suosituksissa huomioon. Ihmisten omalle harkinnalle ja itsemääräämisoikeudelle on oltava tilaa. 

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Voimia vaativissa poikkeusoloissa elämiseen.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Kuvan mahdollinen sisältö: taivas ja ulkoilma

Ideologinen tavoite pidentää oppivelvollisuutta on jyräämässä oppimisen häiriöistä vakavimmin kärsineiden lasten oikeuden riittävään tukeen. Näyttää siltä, että hallitus on toistamassa 90-luvun laman kaltaisen virheen, jos se jättää kuulematta kasvatustieteen asiantuntijoita.

Asiantuntijat sanovat erityisen tuen tarpeen olevan suuri, kun lapset palaavat etäopetuksesta kouluihin. Esimerkiksi kasvatustieteiden professorit Markku Jahnukainen, Kirsti Karila ja Jouni Välijärvi ovat kirjoittaneet, että resurssit tarvitaan nyt erityisesti opiskelunsa häiriöistä vakavimmin kärsineiden oppilaiden tukemiseen.

Koronakriisin jälkeen tarvitaan tehokkaita toimia ja voimavaroja, jotka kohdennetaan oppimisen ongelmiin ja heikoimmassa asemassa olevien oppilaiden tukemiseen. Erot lasten lukutaidossa ovat suuria ja Pisa-tutkimusten mukaan erittäin heikosti lukevien osuus on kasvanut 10 vuodessa 8 prosentista 14 prosenttiin. Lähes 8 000 lasta jää ilman jatko-opintoihin tarvittavaa lukutaitoa.

Vaikka kuntatalous on kriisissä ja koronakriisi heikentää tilannetta edelleen, hallitus aikoo lisätä kuntien velvollisuuksia ilman riittävää lisärahoitusta. Helsinki on lähettänyt vakavan kirjeen ministeriöön ja pyytänyt oppivelvollisuushankkeen siirtämistä. Helsinki on myös varoittanut, että hanke maksaisi huomattavasti enemmän kuin ministeriö on esittänyt.

Olen nostanut eduskunnan keskustelussa esiin huolen siitä, että hallitus vie asiantuntijoiden ja kuntakentän varoituksista piittaamatta oppivelvollisuuden pidentämistä eteenpäin.  Laskun tästä maksavat lapset ja nuoret. Silti hallitus aikoo laittaa panostukset lasten tukemisen ja opetuksen voimavarojen sijaan ideologiseen tavoitteeseen, joka ei auta niitä lapsia ja nuoria, jotka eniten apua tarvitsisivat.

Oppivelvollisuuden pidentäminen ei paranna koulutuksen laatua eikä tuo lisätukea oppimiseen. Lisärahat valuvat kirjojen kustantajille ja bussiyhtiöille. Rahat tarvittaisiin koronakriisissä revenneiden oppimisen aukkojen ja erojen kuromiseen, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen sekä opettajien voimavarojen turvaamiseen.

Juuri perustietojen ja -taitojen puute on ydinsyy miksi toisen asteen tutkintoa ei suoriteta vaan opinnot keskeytyvät. Vakavia syitä toisen asteen tutkinnon keskeyttämiseen ovat myös mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä puute aikuisen tuesta. Oppivelvollisuuden venyttäminen ei vastaa näistä mihinkään.

Vetoan hallitukseen oppivelvollisuusvalmistelun keskeyttämiseksi. Resurssit on ensin laitettava lasten varhaiseen tukemiseen ja opetuksen voimavaroihin, jotta jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta riittävän osaamisen, joka kantaa vähintään toisen asteen tutkintoon. Se on Suomen tärkein tavoite.

Eilen saatu tieto siitä, ettei koronavirusepidemian vuoksi korkeakoulujen perinteisiä pääsykokeita järjestetä, oli ahkerasti lukeville nuorille järkytys. Ammattikorkeakoulujen valintakoe järjestetään etänä. Yliopistojen kohdalla yhtenäistä korvaajaa perutuille kokeille ei ole, vaan kukin yliopisto ratkaisee tilanteen tilanteen mukaan. Toteutettavista valintatavoista on luvattu tiedottaa huhtikuun loppuun mennessä.

Nuoret tarvitsevat nyt vahvaa tukea ja viipymättä tarkkaa tietoa pääsykokeiden järjestämisestä. Moni nuori laittanut viestiä, että olo on kuin löysässä hirressä roikkuisi, kun kevään yhteishaussa hakeneet joutuvat odottamaan täydessä epätietoisuudessa jopa kolme viikkoa. Tilanne on raskas taakka nuorille, jotka ahkeroivat pääsykokeita varten, joiden toteutumisesta ei ole mitään takeita. Moni on lukenut kuukausi- ja jotkut vuositolkulla opiskelupaikan saadakseen ja nyt työ uhkaa valua hukkaan. Nuoret tarvitsevat tukea ja pian tiedon siitä mitä yliopistot aikovat tehdä.

Pelkkä todistusvalintaan siirtyminen laittaisi nuoret hakijat tilanteeseen, mihin eivät ole voineet varautua ja kovalla tavalla murskaisi ison joukon nuorten unelmia. Nuoret ovat tehneet yhteisvalinnan sen pohjalta, että pääsykokeet järjestetään. Nuorten oikeusturvan ja oikeudenmukaisen kohtelun turvaamiseksi on välttämätöntä, että korkeakoulut löytävät innovatiivisesti tavat järjestää pääsykokeet. Poikkeuksellinen tilanne edellyttää, että pääsykokeita järjestään sähköisesti. korkeakoulut tarvitsevat vahvan tuen vaativassa tilanteessa.

Tiede- ja kulttuuriministeriltä on nyt lupa odottaa johtajuutta tässä haastavassa tilanteessa, eikä piilottelua korkeakoulujen autonomian takana. Tilanne koskettaa yli 150 000 hakijaa. Ministerin pitää taistella nuorten oikeusturvan toteutumiseksi. Ministeri voisi luvata määrärahoja, ettei pääsykokeet jää voimavarapuutteen takia järjestämättä. Ministeriön on koordinoitava kokonaisuutta ja haettava ratkaisuja valintamenettelyihin yhteistyössä korkeakoulujen kanssa niin, etteivät nuoret joudu odottamaan enää yhtään pidempään.

Sivistysvsliokunnan jäsenenä saan paljon opetukseen liittyviä viestejä ja eilen niitä tuli rytinällä nuorilta mutta myös heidän vanhemmiltaan. He kokevat jäävänsä yksin suuren huolensa kanssa. Otimme pääsykoeasiaan heti eilen kantaa kokoomuksen sivistusvaliokuntaryhmän voimin. Esitimme, että nyt  tarvitaan nopeita ratkaisuja, joilla koronaviruksesta aiheutuvat haitat opiskelijavalintoihin voidaan minimoida.

Esitimme sisäänottomäärien kasvattamista, jotta yhä useampi nuori pääsee korkeakouluun sisään onnellisena päätöksenä tälle raskaalle keväälle. Tähän on hallituksen varattava myös lisämäärärahat korkeakouluille.

Kokoomus esittää korkeakoulujen sisäänottomäärien kasvattamista – SARI SARKOMAA

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut päättivät: Perinteisiä valintakokeita ei tänä keväänä järjestetä muilla kuin pienillä aloilla, kokeita siirretään verkkoon - Politiikka | HS.fi

Yliopistojen kevään valintakokeet muuttuvat – perinteiset kokeet korvataan vaihtoehtoisilla valintatavoilla - Unifi

Ammattikorkeakoulujen valintakoe järjestetään etäkokeena - Arene

Terveydenhuollon kentältä on tullut huolestuttavaa palautetta suojavarustepulasta sekä sekavista ja puutteellisista ohjeista. Henkilöstön huoli on otettava vakavasti.

Suojavarusteet ovat täysin olennainen tuki ylläpitää terveydenhuollon toimintakykyä vaativassa koronaviruksen vastaisessa työssä. Terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee työssään kaiken tuen, viimeisimpään tietoon perustuvan suojainten selkeät käyttöohjeet sekä ohjeiden mukaiset suojavarusteet.

Henkilöstön suojaamisesta ja työturvallisuudesta on huolehdittava tinkimättömästi. Kun suojavarusteiden käyttöön on koulutettu ja niiden määrä on riittävä, henkilökunta voi keskittyä vaativaan työhönsä rauhassa. Riittävällä henkilökunnan suojaamisella on suora vaikutus terveydenhuollon henkilöstön sairastumisriskiin ja tehohoitopaikkojen riittävyyteen.

Vakava esimerkki ohjeiden sekavuudesta on vanhusten kotihoito, jonne on annettu jatkuvasti muuttuvia ohjeita. Ministeri Kiuru linjasi 19.3, että kotihoidon henkilöstön asiakaskäynneillä tulee suojautua kertakäyttöisillä hengitystiesuojaimilla. Seuraavana päivänä STM julkaisi ohjeen, jonka mukaan suojautumisesta päättäisikin työnantajat.

Seuraavalla viikolla STM linjasi, että suusuojaimia pitää käyttää asiakaskäynneillä ja hengitystieinfektiopotilaiden hoidossa käsineidenkin käyttö olisi pakollista. Myöhemmin samana päivänä linjattiin, että hengityssuojaimia käytetään omakohtaisen riskiarvion perusteella ja käsihygienia riittää, jos asiakkaalla ei ole hengitystieinfektiota.

Lopulta STM:n johtaja Tuija Kumpulainen lupasi, että kotihoitoon tulee vielä uusi suositus, jossa hengityssuojaimia tulee käyttää kaikissa asiakastapaamisissa. Alkuviikosta STM tiedotti uudesta ohjeesta, jonka mukaan terveiden ja oireettomien asiakkaiden kanssa voidaan käyttää kertakäyttöistä kirurgista suu-nenäsuojusta tai kertakäyttöistä kankaista suojainta, esimerkiksi huivia. Kankaista suojainta käytetään vain kerran, ja se pestään tai hävitetään käytön jälkeen. Samalla tavalla on toimittava riskiryhmiin kuuluvien vammaisten henkilöiden henkilökohtaisessa avussa. Ohje koskee myös tehostettua palveluasumista.

Terveydenhuollon ammattilaiset ovat olleet järkyttyneitä siitä, että ministeriön tasolta ehdotetaan vaihtoehdoksi kertakäyttöisille suu-nenäsuojuksille huivia suojavarusteeksi! Moni on lähettänyt eduskuntaan kyselyjä, onko maamme suojavarusteiden tilanne jo tässä epidemian alkuvaiheessa niin epätoivoinen, ettei henkilökunnalle ole antaa riittäviä suojavarusteita työnantajan puolesta.

Ministeri Kiurun vastuuministerinä on syytä selkeyttää hallinnonalansa ohjeistus suojaimien käytön osalta. Epäselvät ja poukkoilevat ohjeet huolestuttavat ja rasittavat jo nyt kuormitettua henkilökuntaa, kun heidän pitäisi saada keskittyä hoitamaan potilaita. Tämän lisäksi on hallituksen varmistettava, että ohjeet suojavarusteiden käytöstä ovat toteuttamiskelpoiset koko sote-toimijakentälle.

Varmuusvarastossa olevat varusteet eivät riitä loputtomiin. Varmuusvarastoja käytetään ministeriön ohjeiden mukaan. Ministeriön on syytä kiireellisesti ohjeistaa varmuusvarastojen suojavarusteiden jakosuunnitelma ja jakelu niin, että suojavarusteita saadaan perille myös kuntiin sekä vanhusten ja vammaisten palveluihin. Suojavarusteita on syytä jakaa niin, että kaikissa vanhusten ja vammaisten yksiköissä voidaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeita noudattaa.

Olemme saaneet eduskuntaan paljon huolestuneita yhteydenottoja puutteellisista suojavarusteista ja kirjavista käytännöistä hoitohenkilökunnan sairauslomien suhteen. Henkilöstö pelkää kantavansa virusta oireettomana ja tartuttavansa riskiryhmässä olevia ihmisiä, joille tauti voi olla kohtalokas.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön pitää päästä koronatesteihin erittäin matalalla kynnyksellä, jotta taudin leviämistä voidaan estää sekä potilaisiin että työyhteisön sisällä. Myös oireettomia hoitohenkilökuntaan kuuluvia pitäisi testata, jos he työskentelevät riskiryhmien parissa. Tämä vähentäisi myös henkilökunnan huolta. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa lisäsimme valtion budjettiin määrärahoja suojavarusteiden hankkimiseksi ja koronavirustestauksen laajentamiseksi. Suojavarusteiden hankinta eikä koronatestaukset voi jäädä kiinni määrärahoista.

Varmuusvarastotkin ehtyvät vauhdilla, kun tartuntaepäilyjen ja sairastuneiden määrä kasvaa. Suojavarusteiden riittävyys epidemiahuipun yli täytyy turvata. On tärkeä huomata, että suojaimia tarvitaan useilla eri yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä sektoreilla.

Koko sote-kenttä odottaa poikkeustilassa maata johtavalta hallitukselta selkeitä tietoja mitä toimia suojavarusteiden turvaamiseksi on tehty niin kotimaan valmistuksen kuin ulkomailta tehtyjen hankintojen osalta. Terveydenhuollon toimijoiden ja riskiryhmässä olevien asiakkaiden huolta helpottaisi, jos hallitus avoimesti kertoisi millaisia toimia asian eteen on tehty ja mikä on suojavarusteiden riittävyyden todellinen tilanne. Kriisitilanteessa tarvitaan avointa ja riittävää tiedottamista. Myös eduskunnan ajanmukaisesta informoinnista on huolehdittava.

Kyselytunti 2.4.2020

Lääkäreitä ja hoitajia ei saa lähettää koronaviruksen vastaiseen taisteluun ilman suojaimia.

Julkaissut Sari Sarkomaa Perjantaina 3. huhtikuuta 2020

Otimme suojainpulaan ja ohjeiden ristiriitaisuuteen kantaa yhdessä kansanedustaja Mia Laihon kanssa 1.4.2020.

Pidetään hyvää huolta heistä, jotka pitävät huolta kaikista muista. Jokainen hoitaja, lääkäri ja poliisi sekä kaikki etulinjassa työtä tekevät tarvitsee kaiken tuen ja asianmukaiset suojavarusteet.

Hyvää Maailman terveyspäivää!

Suomen testauslinja poikkeaa siitä, mitä WHO suosittaa.

Suomi ja koko maailma ovat poikkeustilassa koronaviruksen levitessä nopeasti kaikilla mantereilla. Maailman terveysjärjestö WHO on korostanut laajaa testausten tekemistä pandemian taltuttamiseksi. WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus on toistuvasti korostanut, että koronaviruksen vastaisessa taistelussa ja sairausketjujen katkaisemisessa oleellista on testaaminen ja eristäminen.

Suomessa koronatestejä on tehty keskitetysti, kriteerit ovat olleet tiukat ja testien saatavuus rajoitettua. Testaaminen on rajattu lähinnä vakavasti sairaisiin ja hoitavaan henkilökuntaan. Näiden ryhmien testaaminen on tärkeää, mutta testejä pitäisi tehdä kaikkiaan enemmän.

Suomen testauslinja poikkeaa siitä, mitä WHO suosittaa. Tätä on moni ihmetellyt ja kritisoinutkin. Kun tartuntamääristä ei saada kattavaa tietoa, tilannekuva jää epäselväksi. WHO:n johtaja onkin todennut, ettemme voi taistella tulta vastaan silmät sidottuna.

Suomi on viime päivinä kirinyt nostaakseen testauksen tasoa, mutta testejä tehdään silti vähemmän kuin vaikkapa Norjassa ja Tanskassa. THL:n mukaan päivittäin kyetään tekemään 2 300 testiä. Tähän on saatava muutos.

Eduskuntaryhmämme on vaatinut testausten saatavuuden parantamista erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa, jossa ollaan ensilinjassa ottamassa infektiopotilaita vastaan.

Kokoomusjohtaja Ulf Kristersson on esittänyt Ruotsiin kansallista ohjelmaa koronatestien lisäämiseksi. Ehdotan vastaavaa ohjelmaa Suomeen. Mittava testausohjelma on välttämätön ennen kaikkea väestömme terveyden suojelemiseksi, mutta myös taloutemme pelastamiseksi. Hallituksen on syytä tehdä päätös kansallisesta testausohjelmasta seuraavan lisäbudjetin tai viimeistään huhtikuun kehysriihen yhteydessä.

Kansallisessa testausohjelmassa on saatava kaikki voimavarat käyttöön. Julkinen sektori ja yritykset yhdessä yliopistojen sekä tutkimuslaitosten kanssa on valjastettava tekemään yhteistyötä niin, että saamme Suomen nostettua pois poikkeustilasta mahdollisimman vähillä ihmisten terveyden, hengen ja työpaikkojen menetyksillä.

Testauksen lisääminen on ensiarvoista terveydenhuollon toimintakyvylle sekä potilaiden ja henkilöstön suojelemiseksi. Terveydenhuoltohenkilöstöä on testattava erityisen matalalla kynnyksellä ja testausten tulokset on saatava nopeasti, jotta tartuntojen leviäminen voidaan estää. Testien saatavuuden laajentamisella on saavutettavissa selkeitä kustannushyötyjä, kun tartunnat ja sairaalajaksot vähenevät, inhimillisistä hyödyistä puhumattakaan.

Monet sairastavat tietämättään ja näin koronavirus leviää salakavalasti. Monet ihmiset pysyvät poissa töistä tietämättä sairastavatko he todella koronaa vai eivät. Testaamisen avulla voidaan mahdollistaa turvallisempi ja aikaisempi töihin paluu.

Testit auttavat pitämään yhteiskunnan toiminnot poikkeusoloissa käynnissä ja tukevat siinä, että maan taloutta päästään mahdollisimman pian nostamaan jaloilleen. Testaus voisi estää yrityksiä menemästä konkurssiin ja työntekijöitä menettämästä työpaikkojaan.

Uusi askel koronanviruksen tuomien haittojen taklaamisessa on käyttöön tulossa olevat verinäytteestä otettavat vasta-ainetestit jo sairastetun koronavirusinfektion toteamiseksi.

Tarvitsemme testejä myös saadaksemme tietoa koronaviruksesta, sen etenemisestä ja vaikutuksista. Tiedon avulla kykenemme kehittämään parempia toimia suojellaksemme ihmisten terveyttä ja yhteiskunnan toimintakykyä myös tulevissa epidemioista. Testikapasiteetin luominen on myös vakuutus tulevaa varten, kun mahdollinen uusi virusaalto saapuu.

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram