Siirry sisältöön

Kategoria: Ei kategoriaa

Julkaistu

Kirjallinen kysymys perusterveydenhuollon sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan työnkuvien vahvistamisesta hoidon jatkuvuusmallissa

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen Sairaanhoitajat ry on kannanotossaan nostanut esille tarpeen hoidon jatkuvuusmallin edistämisessä vahvistaa terveydenhuollon  monialaista toimintaa ja yhteistyötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut perustuvat pääosin monialaiseen tiimityöhön, jossa asiakkaan ja potilaan hoidontarve määrittää tarjottavan palvelun ja siinä tarvittavan osaamisen. 

Suomen Sairaanhoitajat edellyttävät sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien työnkuvan vahvistamista hoidon jatkuvuusmallissa. Hoidon jatkuvuuden on todettu heikentyneen erityisesti perusterveydenhuollossa (THL 2022). Hoidon jatkuvuusmallilla pyritään vahvistamaan palveluita, ja se on keskeinen tekijä sote-palveluiden laadun, tehokkuuden ja kustannusten sekä väestön terveyden kannalta (Raivio 2016). Perusterveydenhuollon vastaanotoilla potilaat ja asiakkaat asioivat sairaanhoitajien ja muiden ammattihenkilöiden luona lähes kaksi kertaa enemmän kuin lääkärin vastaanotoilla (THL 2024). Tämän vuoksi sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien työnkuvien vahvistaminen ja osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen tulee ottaa huomioon hoidon jatkuvuusmallin edistämisessä. 

Omasairaanhoitajan ja -terveydenhoitajan roolissa korostuvat asiakkaan ja potilaan ohjaaminen, ennaltaehkäisevä hoito sekä moniammatillisen hoidon suunnittelu ja koordinointi. Useat asiakas- ja potilasryhmät hyötyvät hoidon jatkuvuusmallissa omahoitajina toimivista erikoisalan syväosaajista, kuten erikoissairaanhoitajista ja asiantuntijasairaanhoitajista, joilla on vahva alan osaaminen ja kokemus. Laajavastuisten asiantuntijatehtävien avulla asiakkaiden ja potilaiden on mahdollista saada sujuvaa, oikea-aikaista, kokonaisvaltaista ja näyttöön perustuvaa hoitoa silloin, kun hoidontarve ei edellytä lääketieteellistä päätöksentekoa. 

Hoitotyön osaamisessa korostuu kokonaisvaltainen asiakas- ja potilasohjaus, jolla on vahva vaikutus asiakkaan ja potilaan hoitoon sitoutumiseen (Hirsikangas 2021). Asiakas- ja potilasohjausta tehdään yhä enemmän digitaalisessa ympäristössä, mikä edellyttää ammatillista kokemusta ja osaamista, kokonaisvaltaista ajattelua ja uudenlaisten toimintamallien omaksumista ja valmiutta työkulttuurin kehittämiseen (Tepponen ym. 2024). 

Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat ovat keskeisessä roolissa perusterveydenhuollossa, ja hoitotyön ammattilaisten työnkuvien kehittäminen, osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen ja hoitotyön itsenäinen ammatillinen toiminta tulee olla tasavertaisessa asemassa lääkärien ja muiden ammattilaisten tehtävien kehittämisen rinnalla. Tämä edellyttää hoitotyön uramallien ja erikoistumisalojen vahvaa kehittämistä sekä tarvittavaa rahoitusmallia niin ammattikorkeakoulujen kuin yliopistokoulutuksen osalta.

STM:n teettämän arvion perusteella erikoissairaanhoitajia ja asiantuntijasairaanhoitajia tarvitaan erityisesti perusterveydenhuoltoon. Hoitotyön professiojohtajien ennakointiarvion perusteella erikois- ja asiantuntijasairaanhoitajien tarve tulee kasvamaan sote-palveluissa lähivuosina erityisesti mielenterveys- ja päihdehoitotyössä, gerontologisessa hoitotyössä, palliatiivisessa hoitotyössä sekä kansansairauksien hoitotyössä (STM 2024:9). 

Keskimäärin 40 %:lla hyvinvointialueiden palvelukokonaisuuksissa työskentelevillä sairaanhoitajilla tulisi olla kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutus (STM 2024:9). Tämä edellyttää hoitotyön uramallien ja erikoistumisalojen vahvaa kehittämistä ja tarvittavaa rahoitusmallia niin ammattikorkeakoulujen kuin yliopistokoulutuksen osalta (STM 2024:9). 

Sairaanhoitajan urapolulla YAMK-koulutuksen kehittäminen entistä enemmän kliinistä hoitotyötä palvelevaksi on alan veto- ja pitovoiman sekä palvelujen vaikuttavuuden ja näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämisen kannalta välttämätöntä, jotta hoidon jatkuvuusmalli saadaan toimivaksi. 

Lisäksi lääkkeenmääräämishoitajien osaamista tulee hyödyntää ja lisätä perusterveydenhuollossa. Suomessa on koulutettu lähes 800 lääkkeenmääräämishoitajaa, mutta heidän osaamistaan ei hyödynnetä hyvinvointialueilla laaja-alaisesti. Hoitotyön professiojohtajien ennakointiarvion perusteella lääkkeenmääräämishoitajien osaamista tarvitaan kiirevastaanotto- ja päivystyspalveluissa, omasairaanhoitajan ja -terveydenhoitajan vastaanottopalveluissa, etä-, puhelin- ja digivastaanotoilla, seksuaali- ja ehkäisyneuvoloissa sekä lastensuojelun yksiköissä (STM 2024:9). Hyvän työn ohjelman lääkkeenmääräämishoitajan tehtävänkuvaa koskevan pilotin lopputuotoksena pyritään saamaan kansallinen malli lääkkeenmääräämishoitajan tehtävänkuvaksi osana hoidon jatkuvuusmallia (ns. Omalääkärimalli 2.0). 

Lääkkeenmääräämishoitajien ja kliinisen asiantuntija YAMK-koulutusten tuoman osaamisen hyötyjä potilaille ovat olleet muun muassa potilastyytyväisyyden lisääntyminen, potilaiden saama kokonaisvaltaisempi hoito ja nopeampi hoitoon pääsy (Pylvänäinen 2021). Lääkkeenmääräämiseen liittyen potilaat olivat yhtä tyytyväisiä niin lääkärin kuin sairaanhoitajan vastaanottoihin (Maier 2019). Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo edistää sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien työnkuvien vahvistamista osana hoidon jatkuvuusmallia,

miten hoitotyön uramalleja ja erikoistumisalojen kehittämistä edistetään,

mihin toimiin on ryhdytty eduskunnan kuluvan vuoden valtion budjettiin hoitotyön kliinisten erikoistumisvaihtoehtojen kehittämiseksi lisäämän 400 000 euron määrärahan johdosta ja

miten hallitus aikoo varmistaa lääkkeenmääräämishoitajien osaamisen täysimääräisen hyödyntämisen ja luoda kansallisen mallin lääkkeenmääräämishoitajien tehtävänkuvasta osana hoidon jatkuvuusmallia? 

Helsingissä

6.3.2025 

Sari Sarkomaa kok  

Julkaistu

Eduskunta sai käsiteltäväkseen kulttuuripoliittinen selonteon. Kulttuuripoliittisen selonteon tarkoituksena on tuottaa kunnianhimoinen tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen. Voit lukea selonteon oheisesta linkistä.

Selonteon käsittely alkoi eduskunnassa lähetekeskustelulla, jonka jälkeen asian käsittely jatkuu sivistysvaliokunnassa.

Pidin keskustelussa puheenvuoron, joka on ohessa luettavissa. Puheenvuoron pituudet oli rajattu viiteen minuuttiin, joten mittavasta aiheesta piti tehdä tarkka rajaus. Käsittely vasta alkaa, joten keskusteluun ja asiantuntijoiden kuulemiseen on paljon aikaa.

Ajatukset ja palaute ovat tervetulleita.

Arvoisa puhemies

Suomalaisuutta ei ole olemassa ilman elinvoimaista kulttuuria. Selonteko on tervetullut keino vahvistaa kulttuurin toimintaedellytyksiä, saavutettavuutta ja koko yhteiskuntamme luovuutta. Kulttuuri kuuluu kaikille.

Kirja-alasta luvattu selvitys on tervetullut, samoin tältä pohjalta tehtävä toimenpideohjelma kirjallisuuden tukemiseksi. Yhteistyössä ministeri ja valtiovarojen sivistysjaosto saimme turvattua lainauskorvauksen tason. Työtä jatkettava kohti Pohjoismaista tasoa. Celia-kirjaston ja verkkokirjahyllyjen korvaukset on tärkeä saada kuntoon. Kirjailija, kääntäjä ja kuvittaja ovat palkkansa ansainneet.

Kirjastoja on vaalittava – ne varmistavat, että kulttuuri on kaikkien saatavilla. Kirjastojen merkitys lukemiselle ja ihmisten arkeen on valtava.

Lukutaito on kaiken sivistyksen ja oppimisen perusta. Lukutaitoa ja lukemista on edistettävä. Mainiota, että äidinkielen opetusta lisätään. Lukulahja lapselle -toiminta vakinaistettiin. Lukutaito ja -liike -ohjelmat saavat vauhditusta.

Jokaisen lapsen on päästävä taiteen ja kulttuuri ääreen. Kulttuurilla on suuri vaikutus lasten tunne- ja tulevaisuustaitoihin sekä luovuuteen. Ihmiseksi kasvamiseen. Siksi: harrastamisen Suomen mallia on kehitettävä, taidetestaajien toiminta turvattava, taiteen perusopetuksen lainsäädännön uudistuksessa on onnistuttava.

Kunnissa on viisasta vahvistaa painotettujen luokkien toimintaa. Eläköön musiikki- ja taideluokat, vaikka vasemmisto muuta ehdottaa. Kysytään lapsilta ja nuorilta sekä opettajilta mikä heitä innostaa eikä lannisteta eri asioista kiinnostuneita. Lapset ja nuoret ovat huomisen taiteen kuluttajia ja tekijöitä.

Luova ala on merkittävä kasvun veturi. Kulttuuri tuo työtä ja yrittäjyyttä. Sen harrastaminen edistää terveyttä ja hyvinvointia. Kulttuuri yhdistää ihmisiä, lisää ymmärrystä ja henkistä kriisinkestävyyttä.

Kulttuuri antaa meille paljon siksi meidän on puolestaan annettava sille tukemme. Valtion on tässä kannetta roolinsa, mutta myös kehysriihessä sovittu lahjoitusverovähennysoikeus kulttuurille on saatava voimaan.

Julkaistu

Töölöläinen 21.2.2025

Hyvinvointialueiden ja Helsingin pelastus-, terveys- ja sosiaalipalveluiden rahoitus on jo lähes kolmasosa koko valtion budjetista. Rahoitusta lisättiin kuluvana vuonna yli kahdella miljardilla eurolla. Lisämäärärahoista huolimatta hyvinvointialueet kamppailevat taloutensa kanssa.

Edellisen hallituksen tekemä aluehallintomalli oli hallinnollinen uudistus. Kuluvalla eduskuntakaudella on vihdoin keskityttävä palveluiden kehittämiseen. Vaikuttamistyössä onnistuimme siinä, että Helsinki sai erityisaseman ja järjestämme palvelumme ilman lisähallintoa.

Nyt meidän helsinkiläisten päättäjien keskeinen vaikuttamiskohde on se, että pääkaupunki saisi pitää oikeudenmukaisemman osuuden verotuloistaan.

Melkoisena yllätyksenä ministeriöstä on lähtenyt lausunnolle lakiesitys, jossa Helsingille valtiolta tulevaa pelastustoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta esitetään leikattavaksi ensi vuonna 15 ja seuraavana 20 miljoonaa euroa. Esitystä perustellaan sillä, että Helsingin kaupunki teki ainoana sote-alueena ylijäämää vuosina 2023 ja 2024. On kaupunkilaisjärjen vastaista, että Helsinkiä rangaistaisiin talouden tasapainosta.

Esitys on kestämätön, eikä sitä voi hyväksyä. Hyvästä taloudenpidosta rankaiseminen olisi täysin väärä viesti. Ministeriössä on ilmeisemmin tapahtunut asiassa työtapaturma.

Hallitus ei ole vielä lyönyt kantaansa lukkoon, ja hallituksen riveistä onkin jo antamamme vahvan palautteen johdosta esitystä luvattu korjata. Luotan siihen, että lakia ei esitetyssä muodossa tuoda eduskuntaan. Helsingin pitää voida luottaa siihen, että hyvä taloudenpito kannattaa aina ja siitä myös palkitaan.

Edellisen hallituksen rakentama rahoitusmalli on jo ennestään Helsingille ja muille suuremmille kaupungeille epäedullinen. Asukaskohtaisesti rahoituksemme on maan alimpia. Helsingistä siirtyy koko ajan rahaa muualle maahan.

Rahoitusmalli on epäonnistunut myös siksi, että se ei ota riittävästi huomioon yliopistollisten sairaaloiden kustannusrakennetta eikä opetuksen ja tutkimuksen tarpeita. Huolta herättää myös valtakunnallisesti keskitettyjen vaikeiden sairauksien hoidon rahoituksen kohdentuminen. Hallituksen on syytä epäkohta lainsäädännöllä korjata.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa nostimme esille rahoituksen kohdentamisen suoraan yliopistollisten sairaaloille. Asian selvittämisestä sovimme jo hallitusneuvotteluissa. Tämä on erityisen tärkeää HUS:lle, sen potilaille ja henkilöstölle. HUS kantaa merkittävimmän vastuun koko Suomen vaativimmasta hoidosta kuten lasten sydänkirurgiasta ja elinsiirroista.

Maan hallituksen ja eduskunnan on kaikin tavoin edistettävä sitä, että Helsinki ja muut hyvinvointialueet onnistuvat tehtävässään turvata yhdenvertaiset palvelut. Useita lakiesityksiä on asian tiimoilta eduskunnan käsittelyssä.

Palautetta on tullut paljon Helsingin takaisinsoittojärjestelmästä ja Maisasta, jossa voi sähköisesti hoitaa omia sosiaali- ja terveysasioita. Vastausajoissa on ilmennyt ongelmia sekä vaihtelua eri terveysasemien välillä.

Kaupungin digipalvelulupauksen mukaisesti Maisan viesteihin pyritään vastaamaan kahdessa arkipäivässä, mutta tämä ei toteudu kaikissa toimipisteissä. Takaisinsoiton tavoiteaika on kaksi tuntia ja soittoja tehdään kaksi.

Olen välittänyt saamaani palautetta vastuutahoille. Tilanteeseen on tartuttu ja käyttöön on otettu uusi puhelinjärjestelmä. Lisäksi resurssien jakautumista on arvioitu uudelleen ja uusia vakansseja esitetty ongelman ratkaisemiseksi. Palvelun toimintaa seurataan tarkkaan.

Kuluvan vuoden Helsingin kaupungin budjetissa yksi keskeinen tavoite on vahvistaa helsinkiläisten palveluja. Hoitoon on päästävä oikea-aikaisesti. Helsinkiläisten on saatava parempaa vastinetta verorahoilleen.

Tavoite on, että kiireettömän perusterveydenhuollon lääkäriajan saisi viimeistään 30 vuorokauden ja hoitaja-ajan 14 vuorokauden kuluessa. Työtä tehdään sen eteen, että omalääkäri- ja omahoitajamalli saadaan vihdoin toimimaan jokaisella terveysasemalla. Myös vanhuspalveluihin laatuun ja pääsyyn etsitään uusia ratkaisuja.

Ajatukset ja palaute Helsingin palveluista ovat tervetulleita.

Julkaistu

Rintasyöpäyhdistys 3.2.2025

Rintasyöpä on edelleen naisten yleisin syöpä. Useimmin rintasyöpä löytyy väestöseulonnalla, johon maassamme kutsutaan 50–69-vuotiaat naiset joka toinen vuosi. Euroopan unioni on antanut tutkimustietoon perustuvan suosituksen seuloa kaikki 45–74-vuotiaat naiset. Suomen on syytä ripeästi toimia suosituksen mukaan. Syöpäjärjestöt tekevät tiiviisti työtä asian edistämiseksi. Asiaa vauhdittaakseni olen uusinut viime eduskuntakaudella tekemäni toimenpidealoitteen.

Seulonta on kustannusvaikuttava keino varhentaa rintasyövän havaitsemista, lisätä sairastuneen mahdollisuuksia voittaa syöpä, vähentää hoidon kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä. Hoidon edistysaskeleista huolimatta rintasyöpä aiheuttaa eniten naisten syöpäkuolemia. Suomen on pystyttävä parempaan.

Seulontaikäisten naisten rintasyövistä noin kaksi kolmasosaa löydetään seulonnassa. Suomessa seulontaan osallistuu noin 80 prosenttia kutsutuista. Isoissa kaupungeissa osallistumisen tiedetään olevan alhaisempaa kuin muualla Suomessa. Matalin osallistumisaste on ollut Helsingissä, jossa seulontoihin osallistui vain 73 prosenttia kutsutuista. Myös seulonnan osallistumisasteen nostaminen on aivan olennainen tavoite.

Tuore kokemusselvitys osoittaa, että seulonnan kautta rintasyöpädiagnoosin sai enintään kolmessa viikossa 83 % vastaajista, kun taas itse oireiden perusteella tutkimuksiin hakeutuneista vain 47 % sai diagnoosin samassa ajassa. Ero hoitoon pääsyssä on valtava. Selvitys osoittaa, että perusterveydenhuoltoon pääsy ja syövän diagnostiikkaa sekä rintasyövän koko hoitopolku kuntoutukseen ja jälkiseurantaan saakka on hyvinvointialueilla laitettava kuntoon.

Rintasyövän useisiin muihin syöpiin verrattain hyvä paranemisennuste perustuu juuri varhaiseen diagnostiikkaan ja kehittyvään hoitoon. Pitkälle edenneisiin rintasyöpiin ei toistaiseksi ole parantavia hoitoja. Mitä varhaisemmassa vaiheessa rintasyöpä todetaan, sitä parempi on ennuste. Seulontojen ripeä laajentaminen nuorempiin ja iäkkäämpiin ikäryhmiin on inhimillisesti ja taloudellisesti hyvin perusteltua.

Maassamme sairastuu vuosittain noin 35 000 ihmistä syöpään, joista 5000 on naisten rintasyöpiä. Vuonna 2035 syöpiin arvioidaan sairastuvan jopa yli 46 000 suomalaista. Euroopan komissio on nimennyt syövän yhdeksi suurimmista maailmaamme vaivaavista haasteista. Syövän lisääntymisen vuoksi Maailman terveysjärjestö WHO on pitkään suositellut syöpästrategian laatimista. Syöpästrategia on laadittu mm. Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa ja Australiassa.

Iloitsen, että saimme hallituspuolueiden yhteistyössä lisättyä valtion budjettiin määrärahan kansallisen syöpästrategian laadintaan maahamme. Strategian tarkoitus on vahvistaa EU:n syöväntorjuntasuunnitelman kansallista toteuttamista, parantaa kustannustehokkaiden hoitojen yhdenvertaista saatavuutta sekä yhtenäistää syövän eri vaiheiden hoidon kansallisia suosituksia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmään.  Syöpästrategian valmistelun loppukiri on parhaillaan meneillään ja valmista on määrä olla toukokuussa. Rintasyöpäseulontojen laajentaminen on syytä olla strategian kärkeen priorisoitujen toimien joukossa.

Rintasyöpäyhdistys tekee tärkeää työtä rintasyöpään sairastuneiden hyväksi. Yhdistys on jo 20 vuoden ajan tarjonnut vertaistukea, luotettavaa tietoa ja toivoa. On ilo toimia juhlavuoden suojelijana. Rintasyöpäyhdistyksen 20-vuotinen työ on osoitus siitä, kuinka yhteisöllisyys, tietoisuuden lisääminen ja tukiverkoston vahvistaminen voivat tuoda toivoa ja parantaa elämänlaatua. Vertaistuki on monelle kaikkein tärkein toivon, avun ja tuen muoto. Kaikilla ei ole tuttuja ja läheisiä, jotka voivat tarjota vertaistukea – onneksi on Rintasyöpäyhdistys ja sen verkostot.

Lämpimät onnittelut 20-vuotiaalle Rintasyöpäyhdistykselle. Kiitos yhdistyksen henkilöstölle, jokaiselle jäsenelle, vapaaehtoiselle ja tukijalle panoksestanne ja tekemästänne tärkeästä työstä.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Terveydenhuollon maisteri

Julkaistu

Munkki-lehti 17.11.2024

Pormestari Vartiainen johti onnistuneesti usein erimieliset kaupunginvaltuuston poliittiset ryhmät sopuun Helsingin ensi vuoden budjetista. Tehtävä ei ollut helppo.

Edellisen hallituksen aluehallintouudistuksen rahoitusmalli on Helsingille epäreilu ja rokottaa kovalla kädellä kaupungin kassaa. Kaupunki ei pysty enää rahoittamaan rakentamista pelkästään omalla rahoituksella. Kasvavan kaupunkimme on kuitenkin investoitava ja samalla huolehdittava, ettei velkaantuminen karkaa käsistä. Taloudenpito on entistäkin vaativampaa.

Helsinkiläisten kukkaroille on tervetullutta, ettei kuntaveroa ensi vuonnakaan koroteta.

Osaaminen on kaupungin kestävän kasvun kulmakivi. Jatkamme panostusta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja opetukseen lähes 100 miljoonan euron lisäyksellä. Tavoite on, että jokainen päiväkoti ja koulu on hyvä. Oppimateriaalien puolen miljoonan määrärahalisäys kohdennetaan peruskoulujen ja lukion oppikirjoihin sekä muuhun painettuun oppimateriaaliin. Se on vaikuttava keino nostaa oppimistuloksia.

Panostamme sosiaali- ja terveyspalveluissa hoitoon pääsyyn ja laatuun. Tavoittelemme kiireettömässä hoidossa pääsyä hoitajalle 14 ja lääkärille 30 vuorokaudessa. Vauhditamme omatiimimallin käyttöönottoa. Saman lääkärin ja hoitajan hoitaessa laatu paranee. Paljon palveluita tarvitseville ja monisairaille nimetään omalääkäri. Erikoissairaanhoidon saatavuuden turvaamiseksi tuemme suunniteltua korkeampaa rahoitusta valtakunnallista vastuuta kantavalle yliopistosairaalallemme.

Helsinkiin tarvitaan lisää puistoja, jotka houkuttelevat kaiken ikäisiä viihtymään, liikkumaan ja leikkimään. Töölönlahden puiston remontti saa jatkoa, kun käynnistämme kahden uuden vetovoimaisen teemaleikkipuiston suunnittelun.

Useana talvena heikosti sujuneeseen katujen talvikunnossapitoon satsataan. Ajamani likaisen lumen mereen kippaamisen kieltävä laki etenee, ja siksi likaisen lumen mereen ajolle vaihtoehtoiseen lumen käsittelyyn investoidaan. Edistämme myös koiraystävällisiä katujen sulatustapoja.

Kaupunkiympäristön on tuettava Helsingin elinvoimaa ja toimivaa arkea. Teetämme perusteellisen selvityksen keskustan huoltotunnelin läpiajomahdollisuuksista. Tunnelin kunnostukseen on varattu voimavaroja. Helsingin liikenteen on oltava sujuvaa kaikilla liikkumismuodoilla ja myös pääkaupungin keskustassa. Helsingin on oltava turvallinen ja hyvä paikka liikkua, asua ja elää kaiken ikäisille.

Kaupunginvaltuusto tekee päätöksen kaupungin budjetista marraskuun lopussa.

Sari Sarkomaa

Julkaistu

Arvoisat juhlavieraat, hyvät Sairaanhoitajien Koulutussäätiön edustajat,

On ilo tuoda tervehdys eduskunnasta 80-vuotiaalle, Sairaanhoitajien Koulutussäätiölle ja koko juhlaväelle. Juhlistaa säätiön arvokasta työtä suomalaisen hoitotyön, koulutuksen ja hoitotieteen edistämisessä sekä tukemisessa.

Korkeatasoinen hoitotyö ja hyvin koulutettu hoitohenkilöstö ovat terveydenhuoltomme kulmakiviä.

Hoitotyön kehittäminen Suomessa on ollut pitkä ja monivaiheinen matka, jossa Sairaanhoitajien Koulutussäätiö on ollut merkittävä uranuurtaja 8 vuosikymmenen ajan. Vuonna 1944 perustettu koulutussäätiö syntyi aikana, jolloin sodanjälkeisessä Suomessa oli suuri tarve koulutetulle hoitohenkilöstölle. Säätiön tehtävä oli alusta alkaen tukea ja kehittää sairaanhoitajakoulutusta, jotta ammatin vaatima osaaminen saataisiin yhtenäiseksi ja korkeatasoiseksi koko maassa.

Sairaanhoitajien koulutussäätiön perustaja Venny Snellman oli Sophie Mannerheimin kouluttama sairaanhoitajia ja hoitotyön arvotettu kehittäjä.

 80 vuotta on pitkä aika mutta niin lähellä kuitenkin. Isotätini ja kummitätini Alma Sofia Stark oli myös Sophie Mannerheimin kouluttama sairaanhoitaja. Alma johti tuberkuloosiparantolaansa ensin Viipurissa ja sitten Sastamalassa. Ristiäisissä juuri ennen kastettani Alma sanoi papille, että tytöstä tulee Sari ja sairaanhoitaja. Vanhempani olivat ilmoittaneet aivan toisen nimen, mutta kastepappi teki kuten Alma-tätä käski.

Venny Snellman se vasta tahtonainen olikin. Snellman luovutti 50-vuotislahjaksi saamansa maamme sairaanhoitajien keräämän rahalahjan peruspääomaksi perustettavalle Sairaanhoitajien koulutussäätiölle. Snellmanin päämääränä oli nostaa hoitotyön koulutuksen laatua, ja tämä päämäärä on säilynyt vahvana säätiön ydintehtävänä. Hänen perintönsä näkyy niin apurahoina hoitotieteelliseen tutkimukseen kuin hoitotyön käytännön kehittämisen tukemisena. Säätiön 80 vuoden aikana antama tuki on ollut ratkaisevaa suomalaisen hoitotyön arvostuksen ja ammattitaidon kehittymiselle.

Koulutussäätiö on kiitettävällä tavalla vahvistanut hoitotyön koulutusta ja ammatillista osaamista Ja tehnyt uranuurtavaa työtä, jotta hoitotyö on korkeatasoista, inhimillistä, vaikuttavaa ja näyttöön perustuvaa.

Kansanedustajan työssäni olen nähnyt läheltä monessa tilanteessa, enkä vähiten korona-aikana hoitotyön merkityksen ja toisaalta sen, että hoitotyön asian edistämiseen tarvitaan vahvaa tahtoa. Venny Snellmanin kaltaisia rohkeita hoitotyön kehittäjiä tarvitaan jatkossakin.

Vuonna 1929 sairaanhoitajakoulutuksessa tapahtui odotettu uudistus. Koulutus siirtyi valtion vastuulle ja kestoksi vakiintui kolme vuotta. Uudistuksen yhteydessä Lääkintöhallitukseen perustettiin sairaanhoitajakoulutuksen tarkastajan virka. Tehtävään valittiin kukapa muukaan kuin Venny Snellman, joka hoiti virkaa lopulta lähes 30 vuotta.

Tarkastusmatkoillaan Venny huomasi epäkohtia: oppilaita käytettiin ilmaisena työvoimana. He tekivät pitkiä työvuoroja, eikä heillä ollut mahdollisuutta ruokailla työaikana. Asunto-olot olivat huonot. Venny kehitti opiskeluolosuhteita inhimillisemmiksi ja oppimateriaaleja laadukkaammaksi. 30-luvulla valmistui sairaanhoidon alkeiden käsikirja.

Korona-aikana Florence Nightgalen opit korostuivat edelleen ajankohtaisina periaatteina ja niin myös Venny Snellmmanin opit ja perintö ovat edelleen nykyaikaisen hoitotyön perusteita.

 Arvoisa juhlaväki,

Hoitotyötaustaiset kansanedustajat ja maamme hoitotyön edustajat ovat käyneet keskustelua ja tehneet yhteistyötä kautta vuosien.

Tällä eduskuntakaudella halusimme vahvistaa kaikille kansanedustajille avoimen verkoston roolia ja pitää hoitotyön asemaa entistä vahvemmin yllä yhteiskunnassa ja päätöksenteossa. Asiantuntijatahoina eduskunnan hoitotyön verkostossa on kymmeniä eri hoitoalaan liittyviä järjestöjä ja organisaatioita.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja hyvinvointialueiden tilanne on haastava.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä hoitotyöntekijät edustavat ylivoimaisesti suurinta ryhmää. Hoitotyön osuus potilaan kokonaishoidosta on merkittävä, ja sen merkitys on keskeinen potilaan omahoidon onnistumisen näkökulmasta sekä hoitopolkujen sujuvuuden ja jatkuvuuden kannalta.

Tarvitsemme toimia näyttöön perustuvan koulutuksen ja hoitotyön edistämiseksi sekä ratkaisemaan sote-alan monimutkaisia ongelmia ja edistämään hoidon vaikuttavuutta. Verkostossa voimme edistää tavoitteitamme yhteistyöllä. Kiitos, että SHKS:n toimijat ovat eduskunnan hoitotyön verkostossamme mukana kantavana voimana.

Eduskunnan Hoitotyön verkoston voimin olemme esittäneet huolen hoitotyön, professiojohtamisen ja etenkin hoitotyön virkojen vähentämisestä hyvinvointialueilta. Professiojohtamisen olemassaolo on avainasemassa korkealaatuisten ja ammattitaitoisten palvelujen varmistamiseksi. 

Hyvinvointialueilla johtamisen rakenteilla on varmistettava se, että alan asiantuntijat voivat toteuttaa tehtävänsä korkeatasoisten, näyttöön perustuvien hoito- ja palvelumallien mukaisesti. Tutkimusnäytön mukaan professiojohtamisella on keskeinen rooli laadunvarmistuksessa, ammatillisen kehittymisen tukemisessa ja riittävän osaamisen varmistamisessa, mikä heijastuu suoraan palveluiden laatuun ja myös alan veto- ja pitovoimaan.

Tarvitsemme laadukasta koulutusta, laajempaa työnjakoa hoitajien korkean osaamisen nykyistä paremmaksi hyödyntämiseksi sekä selkeitä urapolkuja. Näin voidaan lisätä hoitoalan houkuttelevuutta ja kehittää laadukkaampia, ihmislähtöisempiä ja saavutettavampia palveluita.

Iloitsen siitä, että saimme monen vuoden yhteistyöllä vihdoin palautettua Helsingin yliopistoon terveystieteiden tutkinnonanto-oikeuden. Helsingin yliopistossa sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriohjelma sekä terveydenhuollon kehittämisen maisteriohjelma. Tutkinto-ohjelmien tärkeydestä kertoo se, että ne ovat olleet Helsingin yliopiston suosituimpia maisterihakukohteita.

Laadukas toiminta edellyttää asiantuntevia ja osaavia hoitotyön johtajia, asiantuntijoita, tutkijoita ja opettajia, joilla on akateeminen tutkinto ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lisäksi.

On tärkeää, että sote-alojen tutkintorakenteita ja opintopolkuja sujuvoitetaan Hoitajien opintopolkujen päällekkäisyyksiä ja täydennyskouluttautumisen esteitä on purettava. On mahdollistettava yhä useammalle jatkokouluttautuminen työn ohessa.

Ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutuksen lainsäädäntötyöryhmä työskentelee parhaillaan, ja valmistelu sovitetaan yhteen terveydenhuollon ammattilainsäädännön uudistuksen kanssa. Uudistus on tehtävä tiiviissä yhteistyössä korkeakoulujen ja muiden sidosryhmien kanssa työelämän relevanssi huomioiden. Enenevissä määrin yliopistoissa esimerkiksi hoitotieteitä voi päästä opiskelemaan suoraan maisteriohjelmiin ilman erillistä kandidaatin tutkinnon suorittamista.

On välttämätöntä, että sairaanhoitajakoulutusta kehitetään jatkuvasti tulevaisuuden työelämän tarpeet huomioiden. Kannatan Suomen Sairaanhoitajien esitystä siitä, että sairaanhoitajille luodaan kansallisesti määritellyt, yhtenäiset kliiniset erikoistumiskoulutusvaihtoehdot, joiden rahoittamisesta valtio vastaisi. Asiaa vauhdittaakseni olen jättänyt tänään toimenpidealoitteen. 

 Arvoisa juhlaväki,

Suomalainen hoitotyö kehittyy vauhdilla. Olin viime perjantaina mukana juhlistamassa Syöpäkeskuksen saamaa Magneettisairaalastatusta ja sen mahdollistanutta erinomaista hoitotyötä. Syöpäkeskuksen Pohjoismaiden ensimmäisenä ja Euroopan toisena saama Magneettisairaalatunnustus tekee hienolla tavalla näkyväksi korkealaatuisen hoitotyön. Magneettisairaala on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja koko organisaatio.

Suomen hoitotyön tasoa kuvaa se, että HUS Sydän- ja keuhkokeskus on saanut Euroopan kolmantena Magneettisairaalastatuksen.

Tiedolla johtamisen, laadun ja vaikuttavuuden sekä asiakaslähtöisyyden on oltava keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämistä. Suomi on muita OECD-maita jäljessä siinä, ettei meillä ole kattavasti sote-palveluista valtakunnallisesti kerättyä ja vertailukelpoista laatu- ja vaikuttavuustietoa. 

Valtiovarainvaliokunnassa saimme aloitteestani lisättyä määrärahat, joilla käynnistettiin THL:n toimesta kansallisten laaturekistereiden pilotointi. Vuodesta 23 laaturekisterien kehittäminen on vakinaistettu ja yhdeksän laaturekisteriä, kuten diabetes- ja reumarekisterit, ovat osa pysyvää toimintaa. Työtä on vielä hyvin paljon tehtävänä, jotta rekisteritieto saadaan laajemmin käyttöön ja rekistereitä laajennettua uusille aloille.

Eduskunnassa olemme vauhdittaneet hoitotyösensitiivisten tunnuslukujen käyttöönottoa. Siinä HUS:n hoitotyön johto on ollut avaintekijä. Hoitotyön laadun valtakunnallisesti näkyväksi ja vertailtavaksi tekeminen on valtavan tärkeä toimi hoitotyölle, sen kehittämiselle ja johtamiselle.

Hoitotyön tutkimuksen saaminen valtion talousarvioesitykseen vaati vuosien työn ja oli merkittävä työvoitto. Saadessani puheenjohtajuuden valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa kutsuin hoitotyön tutkimuksen asiantuntijat kuultavaksi ja lisämme valtion budjettiin eduskunnassa määrärahan hoitotyöntutkimukseen. Määräraha kohdennettiin Hoitotyön tutkimussäätiö Hotukselle, jonka tehtävä on edistää ja vakiinnuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon näyttöön perustuvaa hoitotyötä.

Ja siitä alkoi usean vuoden kamppailu. Useana vuonna toistimme saman kuvion, kunnes valtiovarainministeriö taipui ja hoitotyön tutkimuksen määräraha vakiinnutettiin valtion budjettiin. Nyt useana vuonna olemme korottaneet talousarvioesityksessä olevaa Hotuksen määrärahaa. Työtä on tehtävänä edelleen määrärahan saamiseksi riittävälle tasolle.

 Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Hoitotyön tutkimuksen rakenteiden ja määrärahojen eteen on jatkettava työtä edelleen. Ihmisen hoidon hyvän lopputuloksen kannalta on olennaista, että vaikuttavan lääketieteellisen hoidon rinnalla muiden ammattiryhmien toiminta sekä koko hoitoketju perustuvat tutkittuun tietoon ja parhaaseen mahdolliseen näyttöön.

 Arvoisa juhlaväki,

Arvokas juhla on koonnut tänään yhteen hienon joukon hoitotyön keskeisiä edustajia, vaikuttajia ja ystäviä.  Meillä on ilo juhlia säätiön saavutuksia, kunnioittaa innovatiivista työtä Vuoden Venny -palkinnon muodossa sekä iloita huomionosoituksista hoitotyön ja sen koulutuksen kehittämiseen omistautuneille.

Venny Snellman olisi varmasti iloinen hänen työnsä jatkumisesta näin erinomaisella tavalla.

Vielä kerran sydämelliset onnittelut ja kiitos 80-vuotiaalle Sairaanhoitajien koulutussäätiölle. Suuri kiitos kaikille hoitotyön piirissä toimineille arvokkaasta työstänne. Kiitokset työstä, jota teette varmistaaksenne suomalaisen hoitotyön laadun ja entistäkin paremman tulevaisuuden.

Julkaistu

Verkkouutiset blogi 27.6.2024

Pari vuosikymmentä jyränneen oppimistulosten alamäen kääntäminen ei tapahdu helposti. Suurin huoli on lasten luku-, kirjoitus- ja laskutaitojen rapautumisesta. Hallitusneuvotteluissa sovimme pääministeri Orpon hallituksen keskeiseksi tavoitteeksi vahvistaa perustaitojen oppimista antamalla lisää aikaa ja työrauhaa opettajille ja oppilaille. Ykkös- ja kakkosluokkalaisten äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan opetusta lisätään kumpaakin yhdellä vuosiviikkotunnilla. Vuosiluokilla 3-6 lisätään äidinkielen opetukseen vuosiviikkotunti.

Erityisesti kaiken oppimisen perustana olevat lukutaito ja lukuharrastus ovat hiipuneet. Siksi lukutaitoa ja lukemista on vauhdilla edistettävä. Hallitus on sitoutunut jatkamaan ja vakiinnuttamaan lukutaitoa parantavia toimia. Tukemalla lapsen lukemista opinpolun alkuvaiheessa voidaan tehokkaasti kitkeä eroja oppimistuloksissa. Meidän aikuisten esimerkki ja malli lukemisessa on ensiarvoisen tärkeää.

Hallitusohjelmaan kirjattu järein toimi on oppimisen tuen remontti. Tavoitteena on turvata oppimisen tuki ajoissa ja purkaa nykylain opettajille tuomaa turhaa byrokratiaa. Kyse on tukea tarvitsevasta lapsesta ja yhtä lailla luokassa olevien muiden lasten oikeudesta saada opetusta. Hallituksen esitys on luvattu antaa eduskunnalle syksyllä. Mittavan talouden tasapainottamisen aikana peruskoulun kuntoon laittamiseksi eduskuntakaudella osoitettava 200 miljoonan euron lisärahoitus on merkittävä arvovalinta.

Hallitusohjelmassa sovittua opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksien vahvistamista puuttua opetusta häiritsevään toimintaan on kiirehdittävä. Esitykset on syytä saada viipymättä voimaan, erityisesti mahdollisuus rajoittaa tarvittaessa mobiililaitteiden käyttöä oppitunneilla. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin. Lisäksi tarvitsemme yhteiskunnassamme laajemman korjausliikkeen sosiaalisen median lapsille tuomien haittojen kitkemiseksi. Älylaitteiden käyttö nakertaa muihin asioihin, kuten lukemiseen ja liikuntaan käytettyä aikaa sekä keskittymiskykyä. Älylaitteita käytetään yhä useammin kiusaamiseen tai väkivaltaiseen käytökseen. Digitaalisten laitteiden käyttöä ja niiden vuorovaikutusta vähentävää vaikutusta on perusteellisesti arvioitava. Lasten aivot tarvitsevat oppimisessa vastavuoroisuutta ja aikuisen aikaa.

Oppimistulosten lasku on moninainen ilmiö, jonka syistä tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä. Suomi ei ole yksin, vaan sama ilmiö oppimistulosten laskussa on nähtävissä useimmissa OECD-maissa. Maailma on muuttunut, oppiminen on murroksessa. Hallitusohjelmatoimien lisäksi tarvitaan moninainen joukko toimia, kouluissa ja yhteiskunnassamme. Siksi olemme käynnistäneet laaja-alaisen tulevaisuustyön peruskoulun kehittämistarpeiden arvioimiseksi. Työhön on koottu tutkijoita sekä eri alojen ja koulutuskentän asiantuntijoita arvioimaan peruskoulun kehittämistarpeita, erityisesti keinoja heikentyneisiin oppimistuloksiin tarttumiseksi. Pidän olennaisena, että työssä kuullaan arjessaan tänä päivänä opetustyötä tekeviä, rehtorina toimivia ja tietysti oppilaita. Työn tueksi on perustettu parlamentaarinen seurantaryhmä, jonka varapuheenjohtajana minulla on ilo toimia. Peruskoulun tulevaisuustyön lainsäädäntömuutosesitykset sekä muut toimenpiteet on hallitusohjelman mukaisesti valmisteltava vuoden 2025 loppuun mennessä. Työtä on tehtävä tiiviisti.

Eurovaalien myötä vaihtuvan uuden opetusministerin on syytä ottaa peruskoulun kuntoon laittaminen ykköstehtäväkseen. Lapset eivät voi odottaa. Lohdullista on se, että peruskoululaisten oppimistulokset ovat Suomessa huomattavasta laskusta huolimatta yhä varsin hyviä. Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa yhdenvertaisesti peruskoulusta riittävät tiedot ja taidot sekä oppimisen ilon, jotka kantavat toisen asteen opintoihin sekä sieltä jatko-opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan.

Julkaistu

Tiedote 18.6.2024

Eduskunnan hoitotyön verkoston perustamiskokouksessa 17.6.2024 puheenjohtajaksi valittiin Lotta Hamari (sd) ja varapuheenjohtajaksi Sari Sarkomaa (kok). Verkoston tarkoituksena on vahvistaa hoitotyön alan dialogia ja lisätä tiedonvälitystä eduskunnan ja alan asiantuntijoiden välillä.

– Pidän merkittävänä näyttöön perustuvan hoitotyön edistämistä sekä sitä, että alan asiantuntijoiden ääni kuuluisi päättäjille etenkin nyt hyvinvointialueiden aloitettua työnsä. Tämän eteen tässä verkostossa tehdä töitä yli puolue- ja valiokuntarajojen, verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja ja terveystieteiden tohtori Hamari kertoo.

– Omassa työssäni näyttöön perustuvan hoito- ja sosiaalityön edistäminen ja yhteistyö hoitoalan- ja sosiaalialan asiantuntijoiden kanssa on hyvin tärkeää. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Tarvitsemme enemmän toimia näyttöön perustuvan koulutuksen ja hoitotyön edistämiseksi sekä ratkaisemaan sote-alan monimutkaisia ongelmia ja edistämään hoidon vaikuttavuutta. Verkostossa voimme edistää näitä vaikuttavasti yhteistyöllä yli puoluerajojen”, summaa verkoston varapuheenjohtajaksi valittu, kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sarkomaa.

– Hoito- ja sosiaalityöllä on valtavan suuri merkitys sosiaali- ja terveysalan palvelujen vaikuttavuuden kehittämistyössä. On tärkeää, että hoito- ja sosiaalityöntekijöiden asiantuntemus otetaan käyttöön kaikessa päätöksenteossa, myös eduskunnassa, sairaanhoitajataustainen ja tohtoriksi väitellyt, nykyään eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä toimiva Paula Risikko muistuttaa.

Hoitotyön osaajat ovat aiemminkin käyneet keskustelua ja hoitotyöllä on ollut asema eduskunnassa, mutta nyt hoitotyön verkoston perustamisen myötä dialogia säännöllistetään ja tehdään strategisemmaksi. Kutsumalla hoitotyön verkosto koolle puheenjohtajisto haluaa lisätä vauhtia toimintaan ja pitää hoitotyön asemaa paremmin yllä yhteiskunnassa ja päätöksenteossa. Perustamiskokouksessa jaettiin yhteinen toive verkostosta matalan kynnyksen foorumina tuoda esille hoitotyön kuulumisia, haasteita ja kokemuksia asiakaspinnasta. 

Eduskunnan hoitotyön verkoston on tarkoitus jatkossa kokoontua noin 2–4 kertaa vuodessa. Verkostoon voi liittyä kuka tahansa kansanedustaja yli puoluerajojen.

Verkostossa ovat asiantuntijatahoina Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry, Hallintoylihoitajat ry, Hoitotieteiden tutkimusseura (HTTS), Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus), Kliiniset asiantuntijat YAMK (KLIAS ry), Kätilöliitto, Sairaanhoitajien koulutussäätiö (SHKS), Sasky koulutuskuntayhtymä, STAL ry, Suomen ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto, Suomen Ensihoitoalan liitto, Suomen Sairaanhoitajat, SuPer, Talentia, Tehy, Terveydenhoitajaliitto, Terveydenhuollon osastonjohtajat ry, Turun yliopiston hoitotieteen laitos, edustaja erikoissairaanhoidon puolelta (HUS psykiatria), Hoiverke-verkosto, edustaja perusterveydenhuollon puolelta ja Hotuksen ja Suomen JBI-keskuksen Neuvottelukunta sekä STM.

Julkaistu

Töölöläinen 30.5.2024

Etu-Töölön ja Munkkiniemen välille suunnitteilla olevan pyöräliikenneväylän ns. Munkkiniemenbaanan yleissuunnitelma on viimeisimmän tiedon mukaan menossa kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn elokuussa.

Pyöräilybaana on herättänyt paljon keskustelua ja kritiikkiä, eikä ihme. Pyöräilybaanan reitti on suunniteltu kulkevan Humallahden kallioiden edessä merenlahden päälle rakennettavaa betonista siltaa pitkin. Humallahden kalliot ovat luonnonarvoiltaan ja maisemallisesti arvokkaita. Maisemahaitta olisi merkittävä kävelijöiden, ulkoilijoiden ja veneilijöiden suosimille ikikallioille ja rannalle. Kävelijät ja ulkoilijat liikkuvat alueella ympäri vuoden.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on kannanotossaan varoittanut, että baana uhkaa Humallahden rannan ruovikoita, arvolehtoa ja kalliomaisemaa. Yhdistys myös korostaa luonnontilaisen kalliorannan arvokkuutta.

Ainutlaatuiselle rantakallioalueelle esitetään rakentamista siksi, että pyöräilijät välttäisivät reitillä olevalla mäellä polkemisen. Luontoa tuhoavaa, veronmaksajille kallista siltaa perustellaan suunnittelijoiden taholta sillä, että jyrkät mäet saattavat toimia esteenä sellaisille, jotka eivät vielä pyöräile. Betonirakennelmalla halutaan tehdä pyöräily mahdollisimman helpoksi. Esitys on suoraan sanottuna käsittämätön.

Esitettyä luontoa pilaavaa rakennelmaa ei tule missään nimessä toteuttaa. Ainoa toteuttamiskelpoinen ratkaisu on pitää baana jo olemassa olevalla Paciuksenkadun pyörätiellä. Tämä linjausvaihtoehto oli alun perin suunnitelmassa esillä ja siihen tulee nyt palata. Pyörällä pääsee kyllä ajamaan myös mäkeä ylös ja alas.

Hietaniemenkadulle, Hietakannaksentielle ja Merikannontielle suunnitellaan pyöräkatuja, joissa pyöräliikenne kulkisi ajoradalla autojen kanssa. Merikannontien osuudella autoliikennettä aiotaan yksisuuntaistaa. Huoli on, että seurauksena liikenne Mechelininkadulla ja Pohjoisella Hesperiankadulla ruuhkautuisi entisestään. Ruuhkia lisäävät jo keskusta-alueella tehdyt liikenneratkaisut. Rajasaarentien ja Paciuksenkadun väliselle osuudelle on suunniteltu rantareitille kaksisuuntainen pyörätie. 

Munkkiniemen päässä Munkkiniemenbaanan suunnitelmaehdotus on vaarassa pilata kauniin ja toimivan kaupunginosan. Keskelle kaupunkialuetta ei pitäisi rakentaa pyöräilyn pikareittiä, jossa kävelijöitä ja muuta liikennettä ei oteta huomioon. Osa suunnitelluista järjestelyistä, kuten pyöräilijöiden etuajo-oikeus ja sen tuomat suuret nopeudet, vaikeuttaisivat erityisesti jalankulkijoiden liikkumista ja lisäisivät turvattomuutta. Suunnitelmassa sivuutetaan monella tapaa alueen asukkaat ja yrittäjät. Baanasuunnitelma jyräisi esimerkiksi osin lippakioskialueen, joka on alueen asukkaiden olohuone.

Suunnitelmassa kaavaillaan Munkkiniemen Puistotien poikkikatujen, Solnantie ja Kadetintien, sulkemista autoliikenteeltä. Tämä ruuhkauttaisi liikennettä Puistotiellä ja pienemmillä asuinkaduilla, vaikeuttaen asukkaiden arkea ja liikkumista. Pienillä kaduilla on asuntojen lisäksi päiväkoteja, kouluja, urheilukenttiä ja siten paljon eri ikäisiä kävelijöitä.  Ruuhkautunut liikenne lisäisi turvattomuutta ja vähentäisi viihtyisyyttä. Pyöräilybaana halkaisisi pahimmillaan Munkkiniemen kahteen osaan. Puistotie on Munkkiniemen tärkeä keskus, jonka luonnetta ei saa baanasuunnitelmalla muuttaa eikä pilata. Puistotiellä on kivijalkaliikkeitä, joiden toimintaa on vaalittava. Puistotien liikenteen vaikeuttaminen on omiaan karkottamaan asiakkaita.

Munkkiniemen ja Töölön seudun joukkoliikenne on sujuvaa. Jos en kulje nelosen ratikalla tai kävele, pyöräilen töihin ja vapaa-ajalla. On hyvä, että pyöräilyn turvallisuutta ja pyöräilyreittejä kehitetään. Pyöräily on mukava liikkumis- ja liikuntamuoto. Pyöräilyn turvallisuus on tärkeää, mutta sitä on edistettävä osana kokonaisuutta, eikä irrallisena asiana.

Helsinkiin ovat tervetulleita nykyistä yhtenäisemmät pyöräilyreitit, mutta niitä ei pidä rakentaa piittaamatta vaikutuksista muihin liikkujiin, yrityksiin, kaupunkimme toimivuuteen, viihtyisyyteen, ja luontoarvoihin sekä verorahojen järkevästä käytöstä. Kaupunki on kokonaisuus, jossa eri toiminnot on kytkettävä sujuvaksi kaupunkielämäksi. Pyöräilybaanoja suunnitellessa on olennaista muistaa, että Helsingissä on tuore kävelyn edistämisohjelma. Sen tavoite on edistää toimia, joilla varmistetaan mahdollisuus viihtyä ja kävellä sujuvasti sekä turvallisesti kaupungissamme kaikkina vuoden aikoina, myös talvella.

Olen keskustellut pyöräilybaanan suunnitelmasta asiaa valmistelevan virkamiehen kanssa ja kertonut saamani valtavan palautteen suunnitelmasta. Pidän välttämättömänä, että suunnitelmasta annettu valtaisa palaute otetaan nykyistä paremmin huomioon, ennen kuin asia siirtyy poliittiseen päätöksentekoon. Palaute ja ajatukset asiasta ovat tervetulleita.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen

Julkaistu

Tiedote 18.5.2024

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa kiirehtii hallitusta tuomaan eduskuntaan esityksen yrityslähestymiskiellosta. Yrityslähestymiskielto toisi esimerkiksi kaupoille keinon puuttua toistuviin myymälävarkauksiin, vakavaan väkivaltaan ja sen uhkaan.

Ruotsissa yrityslähestymiskielto on ollut voimassa vuoden 2021 lähtien. Svensk Handelin mukaan asetettu kielto on ollut tehokas.

Pääministeri Orpon hallitus on ohjelmassaan sitoutunut ottamaan käyttöön yrityslähestymiskiellon yritys- ja työturvallisuuden parantamiseksi.

Poliisille ilmoitetut myymälävarkaudet ja näpistykset ovat lisääntyneet viimeisen vuoden aikana 10 prosenttia ja vuodesta 2019 lähtien jopa 26 prosenttia. Kaupan alan yrityksiin kohdistuvat ryöstöt ovat lisääntyneet samassa ajassa 15 prosenttia. Myymälävarkaus on aina uhkatilanne, joka voi pahimmillaan kärjistyä vakavaksi väkivallaksi. Jopa 80 prosentilla kiinnijääneistä on jokin vahingoittamisen väline mukanaan, kuten nyrkkirauta, puukko tai jopa käsiase.

Nykyinen lainsäädäntö ei tarjoa riittäviä välineitä yrityksille torjua tätä trendiä. Joukko asiakkaita aiheuttaa toistuvasti vakavan turvallisuusuhan kaupan henkilökunnalle ja muille asiakkaille. Yrityslähestymiskielto koskisi tilanteita, joissa on kyse esimerkiksi toistuvasta vakavasta väkivallan uhasta, jatkuvasta ja pitkäaikaisesta häiriökäyttäytymisestä sekä toistuvista varkauksista.

”On vakava tosiasia, että väkivallan uhka ja häiriökäyttäytyminen ovat useissa kaupoissa arkipäivää ja monesti samat ihmiset toistavat häiriökäyttäytymistä. Kaupat ja yritykset tarvitsevat nykyistä vaikuttavampia keinoja ennaltaehkäistä ja puuttua häiriötilanteisiin. Yrityslähestymiskiellosta on saatu hyviä tuloksia Ruotsista. Suomessa on viipymättä otettava samantyyppinen lainsäädäntö käyttöön hyödyntäen naapurimaassa saatuja kokemuksia”, Sarkomaa sanoo.

Suomessa yritykset eivät voi asettaa henkilöitä kohtaan lähestymiskieltoa, vaan yrityksen työntekijöiden on haettava lähestymiskieltoa henkilökohtaisesti. Sarkomaan mukaan työntekijät ovat joutuneet nykylainsäädännön vuoksi ikävään tilanteeseen joutuessaan hakemaan henkilökohtaisesti lähestymiskieltoa työpaikalla häiritsevästi käyttäytyviä henkilöitä kohtaan.

”On kestämätöntä jättää yksittäisten työntekijöiden vastuulle lähestymiskieltojen hakeminen. Työturvallisuudesta huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Yrityslähestymiskielto antaisi työnantajalle mahdollisuuden toteuttaa työturvallisuuslakia sellaisena kuin se on tarkoitettu”, Sarkomaa huomauttaa. ”Yrityslähestymiskiellolla voitaisiin parantaa työntekijöiden turvallisuutta kaupoissa ja se antaisi yrityksille konkreettisen lisäkeinon puuttua jatkuviin varkauksiin ja väkivallan uhkaan toimitiloissaan. Kaikilla pitää olla oikeus turvalliseen työpaikkaan”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033