Siirry sisältöön

Eduskunnan puhemiehelle

Isorokkovirukselle sukua oleva apinarokko leviää tällä hetkellä poikkeuksellisella tavalla. Ihmisillä on todettu lukuisia apinarokkotapauksia Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa viime viikkoina. Uutistoimisto Reutersin mukaan tapauksia on ollut ainakin Britanniassa, Italiassa, Portugalissa, Espanjassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Lehtitietojen mukaan tautitapauksia on todettu myös Australiassa, Belgiassa, Saksassa ja Ranskassa. Aftonbladetin mukaan Britanniassa tapauksia oli todettu perjantaihin (20.5.22) mennessä 20, joista ensimmäinen 7. toukokuuta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan apinarokkotapauksia ei ole todettu tähän mennessä Suomessa.

Ruotsin yleisradio SVT uutisoi torstaina, että myös Ruotsissa on todettu ensimmäinen varmistettu apinarokkotartunta.  Maan kansanterveysvirasto ja infektiolääkärit eri puolilla maata selvittävät nyt, onko tauti levinnyt Ruotsissa laajemmin. Ruotsin sosiaaliministeri Lena Hallengren kertoi perjantaina (20.5.22) maan hallituksen tehneen päätöksen määritellä apinarokko yleisvaaralliseksi sairaudeksi maan kansanterveysviraston suosituksesta.

Maailman terveysjärjestö WHO kutsui koolle hätäkokoukseen apinarokon takia, raportoi uutistoimisto Reuters. Reutersin mukaan kokoukseen osallistui neuvonantajaryhmä, joka neuvoo WHO:ta tartuntariskeistä, jotka voivat aiheuttaa maailmanlaajuisen terveysuhan. WHO on kertonut koordinoivansa toimia taudin leviämisen tutkimiseksi muiden terveysviranomaisten kanssa.

Euroopassa apinarokko on ollut hyvin harvinainen tauti, mutta se on ollut Afrikan mantereen ongelmana hyvin pitkään jo 1970-luvulta lähtien. Viime aikoina tautitapauksia on kuitenkin todettu yli 100 Afrikan ulkopuolella. Apinarokko on terveillä aikuisilla usein lievä ja se paranee itsestään. THL:n mukaan viruksen aiheuttamaan apinarokkoon on tyypillisesti liittynyt kontakti villieläimiin, mutta Euroopassa tartuntojen on nyt arvioitu levinneen ihmisten välillä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten Suomessa on varauduttu apinarokon leviämiseen maassamme?

Millaisiin toimiin Suomessa aiotaan ryhtyä apinarokon leviämisen pysäyttämiseksi ja hoidon järjestämiseksi?

Aikooko hallitus arvioida tai selvittää apinarokon asettamista Suomessa yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi?

Helsingissä 23.05.2022

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Opiskellessani yliopistossa tein yövuoroja vanhusten ympärivuorokautisen hoivan osastolla. Valvoin viime hetkiä elävän, usein kipujen kanssa kamppailevan ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut hyvän saatto- ja palliatiivisen hoidon edistäjä. Hyvään saattohoitoon kuuluu, että on aikaa ihmiselle hänen sitä tarvitessaan.

Vaikka hoitoja on Suomessa kehitetty ja siitä on laadukkaita esimerkkejä, näemme edelleen merkittäviä alueellisia eroja ja räikeitä puutteita. Hoitojen tarvetta ei aina edes tunnisteta, ja hoitoa jää kokonaan saamatta.

Elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän raportin (2021) yksimielinen näkemys oli, että puutteiden korjaus edellyttää lakimuutoksia. Olen tehnyt tästä lakialoitteen vauhdittaakseni hallitusta tuomaan asiasta lakiesityksen eduskuntaan. Lain täytyy kantaa vastuu elämän loppuvaiheistakin. Olen huolissani siitä, että saattohoidon kehittämistä on jatkettu vain hankkeilla.

On varmistettava yhdenvertainen mahdollisuus laadukkaaseen hoitoon, jotta arvokas kuolema on mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta ja lempeää. Myös omaisten tukeminen on tärkeä osa hyvää saattohoitoa. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän ­varapuheenjohtaja
Helsinki

Eduskunnassa käsiteltiin eilen sote-uudistuksen rahoituslainsäädäntöä. Kokoomus vaatii lisää varoja yliopistosairaaloille ja kritisoi rahoituksen keskeneräisyyttä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen uudistukseen liittyvät lait hyväksyttiin viime kesänä. Hallitus on esittänyt eduskunnalle sote-uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamista.

Eduskunnan lähetekeskustelussa oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustajat kritisoivat kovalla kädellä rahoituksen puutetta yliopistosairaaloille. Ratkaisuja yliopistosairaaloiden rahoitukseen ei ole esitetty rahoituslainsäädännössä.

”Käsittelyssä oleva lakiesitys on iso pettymys, eikä se korjaa aluehallintouudistuksen rahoituksen valuvikoja eikä sitä keskeneräisyyttä”, Sari Sarkomaa (kok) sanoo.

Myös Sari Multala (kok) oli huolissaan yliopistosairaaloiden toimintaedellytyksistä.

”Miten ajattelitte huolehtia siitä, että jatkossa kuitenkin voimme huolehtia siitä, että meillä on edelleen huippututkimusta terveydenhuollossa, yliopistollisissa sairaaloissa ja toisaalta koulutusta, jota me niin kipeästi tarvitsemme, jotta voimme varmistaa myös työvoiman saatavuuden?” hän kysyy.

Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd) mukaan rahoitus on ratkaistu eduskunnassa hyväksytyssä lakipaketissa. Hänen sanoo, että on ollut tiedossa, että määritelmiin tulee tarkennuksia.

”Ensi vuosihan aloitetaan sillä rahalla, mikä kunnista siirretään, ja ilolla tervehdin sitä ajattelua, jos kaikki ovat sitä mieltä, että kehyksestä tai kehyksen ulkopuolelta löytyy lisää rahoitusta tähän yliopistosairaalalisään”, Paatero sanoo.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén lupaa, että asia käsitellään uudelleen ja yliopistosairaaloiden tehtävät määritellään.

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa virallisesti 1.7.2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kokonaisuudessaan hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen. Eduskunta hyväksyi keskeiset lait viime kesänä, jolloin myös laki hyvinvointialueiden rahoittamisesta meni läpi. Se tulee voimaan ensi vuoden alussa.

Lakia on päivitetty eduskunnassa, ja eilen käytiin lähetekeskustelu. Seuraavaksi laki menee hallintovaliokuntaan, jolle sosiaali- ja terveysvaliokunta antaa lausuntonsa.

Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa on luotettavaa, säännöllisesti jo 1970-luvulta lähtien kerättyä tietoa työikäisten aikuisten ravitsemuksesta. Vastaava tieto puuttuu täysin nuorten osalta. Meillä ei ole luotettavaa tietoa siitä, mitä nuoret syövät ja juovat ja millainen on heidän ravitsemuksensa. Tietoa tarvitaan poliittiseen päätöksentekoon, terveyden edistämistyöhön, sairauksien ehkäisyyn, ravitsemukselliseen ja toksikologiseen riskiarviointiin sekä terveyserojen kaventamiseen. Myös koulut, kunnat ja alueet tarvitsevat tietoa nuorten ravitsemuksesta päätöksenteon tueksi.

Nykyisen hallituksen ohjelmaan sisältyy kirjaus nuorten ravitsemuksen tutkimisesta ravitsemuspolitiikan tueksi: "Lisätään tutkimusta lasten ja nuorten ravitsemuksesta ravitsemuspolitiikan tueksi." Moni hallitusohjelman tavoite edellyttäisi tätä tietoa. Näitä ovat esimerkiksi virvoitusjuomavero, terveyden edistämisen vero, ilmastoystävällinen ruokapolitiikka, terveellisen, yhteisöllisen ja ekologisen kouluruokailun kehittäminen ja energiajuomien myyntikielto alle 16-vuotiaille.

Tutkimustieto erilaisten sosiaalisten, taloudellisten ja muuten haavoittavien tilanteiden, kuten esim. pandemian, lapsiperheköyhyyden, ruokaturvan heikkenemisen tai mielenterveyden haasteiden, yhteydestä lasten ja nuorten ravitsemukseen auttaa kohdentamaan toimenpiteitä väestöryhmittäin.

Heikko ravitsemus kasvuiässä altistaa useille sairauksille ja lihomiselle. Suomessa yli 12-vuotiaista pojista joka neljäs on ylipainoinen ja tytöistä joka viides. Lihavista nuorista yhdeksän kymmenestä on lihavia myös aikuisina. Toisaalta myös vaikeasti oireilevien syömishäiriöpotilaiden lukumäärä on nousussa ja ollut esimerkiksi koronapandemian aikana huomattavan suuri aiempaan verrattuna. Huonot ruokatottumukset ja elintavat on tärkeää havaita, jotta niihin voidaan vaikuttaa ajoissa. Nuorena omaksutaan arvot ja ruokatottumukset, jotka usein kestävät läpi elämän. Epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntynyt saatavuus, valikoima ja suurentuneet annos- ja pakkauskoot sekä voimakas some-markkinointi ovat muuttaneet nuorten ruokaympäristöä entistä epäterveellisemmäksi. Syömis- ja juomistavoissa korostuu napostelukulttuuri, mikä voi heikentää ruokavalion kokonaisuutta myös nuorilla. Nuoret ovat kiinnostuneita kokeilemaan erityyppisiä ilmastoystävällisiä kasvispainotteisia ruokavalioita, joten niiden ravitsemuksellinen riittävyys tulee varmistaa.

Tavoitteena on väestötasoisen tiedon kerääminen 12—18-vuotiaiden nuorten ruoankäytöstä, ravinnonsaannista, tiettyjen ravintoaineiden tilasta elimistössä, ruokakäyttäytymisestä ja sosioekonomisista eroista. On tärkeää ottaa mukaan nuoria sekä kaupungeista että maaseudulta ja erilaisilta sosioekonomisilta alueilta. Tietoa tarvitaan myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneiden nuorten ravitsemuksesta sekä maahanmuuttajanuorista. Kokonaisruokavaliota ja ravitsemustilasta kertovia veren merkkiaineita mittaamalla pystymme vertaamaan nuorten ravitsemusta suosituksiin ja tekemään riskinarviointeja esim. raskasmetallien saannista sekä arvioimaan ruokavalion kokonaisuutta terveellisyyden ja kestävyyden näkökulmasta.

Syksyllä 2021 tehtiin nuorten ravitsemuksen esitutkimus. Siitä saatujen kokemusten perusteella käytetyt tutkimusmenetelmät todettiin toimiviksi ja saatiin valmius kansallisen tutkimuksen toteuttamiseen. Rohkaisevaa oli esitutkimuksen yli 80 %:n osallistumisaktiviteetti helsinkiläisten ja tamperelaisten 15-vuotiaiden koululaisten keskuudessa. Valtakunnallisen nuorten ravitsemustutkimuksen toteuttamiseen tarvitaan 1,13 miljoonan euron rahoitus (summa ei sisällä yleiskustannuksia). Ravitsemuksen nykytilan tunteminen on avain onnistuneeseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tämän päivän haasteellisessa ruokaympäristössä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä väestötasoisen tiedon keräämiseksi 12—18-vuotiaiden lasten ja nuorten ravitsemuksesta ravitsemuspolitiikan tueksi ja

mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä vakiinnuttaakseen nuorten ravitsemuksen tutkimisen osaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintaa?


Helsingissä 26.4.2022

Sari Sarkomaa kok

Tarja Filatov sd

Eduskunnan puhemiehelle

Helsingin Sanomat uutisoi perjantaina 29.4., että Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä (YTHS) opiskelijoilla voi kestää useita kuukausia saada lääkäriaika. YTHS:n palveluiden ruuhkautuminen alkoi jo tammikuussa 2021, kun yli 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa siirtyi palveluiden piiriin. Se kaksinkertaisti YTHS:n piirissä olevien määrän. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan uudistusta varten oli varattu asianmukainen rahoitus, mutta silti YTHS:n hoitojonot kasvavat.

YTHS:n laajentumisen myötä opiskelijamäärä palveluissa kasvoi odotetusti, mutta mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut opiskelijamäärän kasvua enemmän etenkin parin viime vuoden aikana. Mielenterveyspalveluiden kysyntä kasvoi ensimmäisenä koronavuonna 2020 noin 26 %. Kasvu jatkui vuonna 2021: mielenterveyspalvelujen kysyntä on tammi–marraskuussa 2021 ollut lähes kolminkertaista vuoden 2020 vastaavaan aikaan verrattuna.

Vuonna 2022 palvelukysyntä mielenterveyden palveluihin on pysynyt samalla korkealla tasolla kuin vuonna 2021. Alueellisia eroja löytyy, mutta jatkohoitoa ensikontaktin jälkeen joutuu odottamaan monessa paikassa liian pitkään. YTHS:llä hoitotakuu toteutuu hyvin, mutta ongelmaksi nousee itse hoidon saanti hoidontarpeen arvioinnin ja tiimipuhelun jälkeen. Hoitotakuulainsäädännön mukaan välittömän yhteydensaannin tulee toteutua saman arkipäivän ja hoidontarpeen arvioinnin kolmen arkipäivän kuluessa. Ensikontaktin jälkeen jatkohoitoa voi kuitenkin joutua odottamaan hyvin pitkään.

YTHS on saanut ylimääräistä rahoitusta mielenterveyspalveluihin ja saa vielä miljoona euroa vuodessa vuosina 2023–2026. Hankerahoitus ei kuitenkaan korvaa palvelukysynnän rajusta kasvusta johtuvaa perusrahoituksen vajetta. Jos palvelukysyntä olisi vuoden 2019 tasolla, jonka mukaan henkilöstömitoitus tehtiin, olisi ammattilaisten aikoja tarpeeksi opiskelijoille. Vuonna 2019 mielenterveyspalveluja käytti 23 opiskelijaa tuhannesta, kun vastaava luku on nyt 45 opiskelijaa tuhannesta. Tänä vuonna mielenterveyssyillä asioineita opiskelijoita on tammi–maaliskuussa ollut noin 20 000. Hankala tilanne ei kuitenkaan ratkea pelkällä rahoituksella. YTHS:ää vaivaa sama kuin muuta sosiaali- ja terveysalaa, eli työpaikkoja on välillä vaikea täyttää. Korona-ajan sairauspoissaolot ovat myös näkyneet YTHS:llä. Kelan ja STM:n mukaan hoitoonpääsyn ongelmien syy on rekrytointiongelmissa ja erityisesti siinä, ettei alan ammattilaisia ole tarpeeksi. YTHS:n mukaan se tarvitsee kuitenkin lisärahoitusta ja lisää tekijöitä vastatakseen kriisiytyvään tilanteeseen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä YTHS:n hoitojonojen purkamiseksi ja opiskelijoiden hoitoon pääsyyn turvaamiseksi? 

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä YTHS:n riittävän rahoituksen turvaamiseksi?

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan työvoimapulan helpottamiseksi?

Helsingissä 09.05.2022

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok.]

Arvoisa vastaanottaja,

päällimmäisenä kaikessa eduskuntatyössä on muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanteemme. Eduskuntaan tuli tässä kuussa ajankohtainen turvallisuuspoliittinen selonteko käsittelyyn.

Maamme Natoon liittymisessä valtavin riski on jättää ratkaisu tekemättä. Eduskuntaryhmämme ehdotti, että eduskunta voisi keskeyttää muiden, ei-välttämättömien asioiden käsittelyn Nato-ratkaisun ajaksi. Maamme turvallisuus on nyt asetettava etusijalle.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on rakennettava siten, että se parhaiten varmistaa suomalaisten vapauden ja turvallisuuden. Tämä on eduskunnan perustuslaillisista tehtävistä tärkein. Siksi jokaisen kansanedustajan on aika päättää, onko suomalaisille turvallisempaa olla Naton sisäpuolella vai ulkopuolella.

Huhtikuun terveisissä:
• Tervetuloa tapaamaan
• Eduskunta käsittelee turvallisuuspoliittista selontekoa
• Valtuustoaloitteeni sote-palveluiden tuotantokustannusten määrittämisestä, avoimuudesta ja vertailtavuudesta
• Uutisaamussa keskustelemassa työterveydenhuollosta
• Kysyin kyselytunnilla pääministeriltä sotealan pito- ja vetovoiman lisäämistoimista
• Seniorifoorumi pui eläkeläisten työnteon kannattavuutta
• Lapselle lukeminen edistää lapsen lukutaitoa
• Ukrainan presidentti Zelenskyin puhe eduskunnassa

Eduskunta käsittelee turvallisuuspoliittista selontekoa

Näen Nato-jäsenyyden parhaana saatavilla olevana ratkaisuna lisätä Suomen turvallisuutta ja lähialueen vakautta. Olen, ja eduskuntaryhmämme on valmis jättämään hakemuksen välittömästi. Jäsenyyden tärkeä hyöty on sen ennaltaehkäisevä vaikutus. Natoon liittymisessä valtavin riski on jättää ratkaisu tekemättä. Suomen on aina huolehdittava uskottavasta puolustuksesta parhaalla mahdollisella tavalla.

Suomen etu on osallistua keskusteluun Naton jäsenyysmallista ja puolustussuunnittelusta täysipainoisesti ilman ennakkoehtoja ja ehdottomia rajoitteita, jotta saamme parhaan hyödyn ja turvan jäsenyydestä. On perusteltua, ettei esimerkiksi ydinaseita tarvitse sallia Suomeen. Sen sijaan Naton joukkojen tai tukikohtien osalta meidän ei tule kieltäytyä kategorisesti, vaan pitää mahdollisuudet auki. Suomi tietenkin aina päättäisi, ketä maassamme olisi.

Nato tekee päätöksensä yksimielisesti. Tällöin Suomen on käytävä etukäteen keskusteluja kaikkien jäsenmaiden kanssa ja varmistaa niiltä tuki. Nato on korostanut Suomen ja Ruotsin suuntaan avoimien ovien politiikkaa.

Yleensä hakemusprosessi kestää muutamasta kuukaudesta vuoteen. Suomen Nato-yhteensopivuuden vuoksi ja turvallisuustilanne huomioiden prosessi voi olla normaalia lyhyempi. Suomen hakemus täytyisi ratifioida kaikissa Naton jäsenmaiden parlamenteissa.

Jos kaikki Naton jäsenmaat hyväksyisivät Suomen hakemuksen, lähetettäisiin Suomelle kutsu liittyä Natoon. Ratifioimiskirja esiteltäisiin hallituksen esityksellä eduskunnan hyväksyttäväksi, minkä jälkeen sen ratifioinnista päättäisi tasavallan presidentti.

Ettei koskaan tulisi sotaa, siksi siihen on kansakuntana aina parhaalla mahdollisella tavalla varauduttava. Eduskunnan käsittelyyn saapunut turvallisuusympäristön muutosta käsittelevä selonteko piirtää vahvat perustelut Suomen Nato-jäsenyydelle. Sen mukaan meillä ei ole vaihtoehtoa Nato-jäsenyydelle turvatakuiden suhteen. Jäsenyys parantaisi Suomen pelotetta ja ennaltaehkäisisi konflikteja lähialueilla. Puolustusliitto Naton päätavoite on konfliktien ehkäiseminen, ja se on myös Suomen turvallisuuspolitiikan ydin, jota Natojäsenyys vahvistaa.

Kokoomuksen linja on johdonmukainen: Naton sisäpuolella on turvallisempaa. Kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä.

Lue ryhmäpuheemme aiheesta täältä: https://bit.ly/3xV4Wh8 

Valtuustoaloitteeni sote-palveluiden tuotantokustannusten määrittämisestä, avoimuudesta ja vertailtavuudesta

Helsingin kaupunki tavoittelee toiminnassaan aktiivisesti kaupunkilaisten laadukkaiden ja kustannusvaikuttavien palveluiden järjestämistä ja tuottamista. Tämän tavoitteen toteuttamisessa on tiedolla johtaminen aivan keskeistä. Jotta tiedolla voidaan johtaa, on vertailukelpoista kustannus- ja laatutietoa oltava avoimesti päätöksentekijöiden ja kaikkien toimijoiden saatavilla niin kaupungin itse tuottamien kuin ostopalveluina hankittujen palveluiden osalta. Tämä vastaa myös lainsäädännön vaatimuksia, sillä ulkopuolisilta hankittujen palvelujen on oltava saman tasoisia kuin vastaavat julkisesti tuotetut palvelut. Tekemällä kustannuksista ja hoidon laadusta läpinäkyviä ja vertailtavia vauhditetaan palveluiden vertaiskehittämistä ja uudistamista tietoon perustuen. Tiedolla johtaminen auttaa kehittämään toimintaa ja kohdentamaan voimavaroja sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty.

Uutisaamussa keskustelemassa työterveydenhuollosta

Jos työterveyshuoltoa ei olisi pitäisi se keksiä. Työterveyshuoltoa kehitettävä eikä romutettava. Työkyvyn ylläpitäminen on työterveyshuollon tärkeimpiä tehtäviä. Sitä erityisosaamista tarvitaan työllisyystalkoissa ja työpaikkojen työkykyjohtamisessa. Toimia on sen sijaan ripeästi tehtävä perusterveydenhuollon vahvistamiseksi ja Kela- korvauksien romuttaminen olisi viisasta perua. 

Keskustelimme MTV Uutisaamussa työterveydenhuollon merkityksestä Suomessa.

Voit katsoa koko keskustelumme täältä: https://bit.ly/3rVH0q4
Voit lukea Uuden Suomen blogini aiheesta täältä: https://bit.ly/38JLPfG

Kysyin kyselytunnilla pääministeriltä sotealan pito- ja vetovoiman lisäämistoimista

Hoitoalan ammattilaisilla on kaikki syyt pyytää parempaa palkkaa ja työoloja. Neuvottelun osapuolille on annettava työrauha. Toivon ripeää sopua, jossa on oikeasti ja aidosti keinot hoitoalan pito- ja vetovoiman kohentamiseksi. Potilasturvallisuus on tietenkin kaiken A ja O. Hoitajan koulutuksen saaneena tiedän, että potilaan paras on päällimmäisenä hoitajan mielessä aina.

Hallitus asetti marraskuussa työryhmän valmistelemaan ratkaisuja sotealan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Lupaus oli, että työryhmän esityksiä puidaan kevään kehysriihessä. Kysyin kyselytunnilla pääministeriltä, pidettiinkö lupaus? Pääministerin vastaus oli huolestuttava. Työvoiman saatavuuteen liittyviä kysymyksiä ei oltu kehysriihessä käsitelty.

Katso koko kysymykseni täältä: https://fb.watch/cEXCAeK4fi/

Seniorifoorumi pui eläkeläisten työnteon kannattavuutta

Keskustelimme kokoomuksen Seniorifoorumin tilaisuudessa, jossa toimin puheenjohtajana yhdessä ministeri Helena Pesolan kanssa siitä, miten eläkeläisten työnteosta voisi tehdä entistä kannattavampaa. Alustuksen aiheeseen piti Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola. Ansiotuloverotuksen keventäminen on viisas rakenteellinen toimi tehdä niin senioreiden kuin kaikenikäisten työstä kannattavampaa. Senioreiden työnteossa on se hyvä puoli, että he saavat sekä eläkkeensaajien että palkansaajien verovähennykset työskennellessään eläkkeellä. 

Eläkeläisistä yhä useampi haluaa tehdä töitä ja on tärkeää, että siitä tehdään yhä kannattavampaa. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen teettämän tutkimuksen mukaan jopa kaksi kolmasosaa haluaa työskennellä eläkkeellä, moni osa-aikaisesti tai uudella työnantajalla. On tärkeää, että verotuksella kannustettaisiin pieniinkin lisäansioihin. 

Seniorifoorumimme tavoitteena on tuoda ikäihmisille tärkeät asiat kokoomuslaisen politiikan keskiöön. Foorumin jäsenet pääsevät osallistumaan sekä valtakunnallisen että alueellisen toiminnan ytimeen. Toivotan kaikki kiinnostuneet, jotka eivät vielä ole Seniorifoorumin jäseniä lämpimästi tervetulleiksi toimintaamme! Lisätietoa Seniorifoorumiin liittymisestä löydät täältä: https://www.kokoomus.fi/vaikuta/ohjelmatyo/senioriverkosto/

Lapselle lukeminen edistää lapsen lukutaitoa

Huhtikuussa vietettiin lukuviikkoa. Sivistys ja koulutus ovat asioita, jotka myös Ukrainan presidentti Zelenskyi nosti toivona tulevaisuudessa puheessaan Suomen eduskunnalle. Sivistys on tärkein pääomamme.

Lapselle lukeminen on merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Lapselle lukeminen on tehokkain tapa parantaa lasten lukutaitoa ja voi antaa jopa vuoden etumatkan koulutiellä. Lapselle lukeminen lisää tasa-arvoa antaen kaikille lapsille paremmat eväät tulevaisuuteen.

Voit lukea ajatuksiani lukuviikosta täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11220

Ukrainan presidentti Zelenskyin puhe eduskunnassa

Rohkea Ukrainan presidentti Zelenskyin puhe Suomen eduskunnalle kosketti. Ukrainalle on annettava viivytyksettä lisää ase- ja humanitaarista apua. Fossiilisen energian ostot Venäjältä on katkaistava, pakotteita on kiristettävä ja Venäjä on eristettävä taloudellisesti. Brutaalit epäinhimilliset sotarikokset ovat tekoja ihmisyyttä vastaan. Me emme sulje silmiämme.
Ukrainan presidentti Zelenskyin puhe on katsottavissa täältä: https://bit.ly/37IkOct

Helsingin Kokoomuksen Naiset ry yhteistyössä Kokoomuksen Naiset Helsingin piiri ry:n kanssa:

Helsingin uusi kaupunkistrategia

Tiistaina 10.5.2022 klo 16.45 – 19.00

Paikka: Botta, Topelius-kabinetti, Töölönkatu 3 A, 3. kerros, Helsinki

Ilmoittautuminen: Tiistaihin 3.5.2022 mennessä helsinginkokoomuksennaiset@gmail.com . Ilmoita samalla mahdolliset ruoka-allergiat. Tilaisuus on kaikille aiheesta kiinnostuneille avoin.

HUOM! Kysymykset etukäteen: Tilaisuuteen osallistujat voivat lähettää Helsingin kaupunkistrategiaan liittyviä kysymyksiä 3.5. mennessä osoitteeseen helsinginkokoomuksennaiset@gmail.com.

Toimitamme kysymykset pormestari Juhana Vartiaiselle sekä tilaisuutemme panelisteille jo etukäteen, jotta he voivat valmistautua vastaamaan osallistujia kiinnostaviin kysymyksiin.

TUTUSTU strategiaan etukäteen tämän linkin kautta: https://www.hel.fi/.../paat.../strategia-ja-talous/strategia

OHJELMA:

Klo 16.45 – 17.00 Ilmoittautuminen, pientä tarjoilua

Klo 17.00 – 17.05 Tilaisuuden avaus / Sanna-Maria Pakkanen, Helsingin Kokoomuksen Naiset ry:n puheenjohtaja

Klo 17.05 – 17.30 Helsingin uusi kaupunkistrategia / Juhana Vartiainen, Helsingin pormestari

Klo 17.30 – 18.50 Kaupunkistrategia -paneelikeskustelu, panelisteina valtuutetut Jenni Pajunen, Pia Pakarinen ja Sari Sarkomaa

Klo 18.50 – 19.00 Tilaisuuden päätössanat / Sanna-Maria Pakkanen

TERVETULOA

Helsingin Kokoomuksen Naiset yhteistyössä Kokoomuksen Naisten Helsingin Piirin kanssa järjestävät arjen turvallisuutta käsittelevän tilaisuuden Turvallisuuspolitiikan turbulentti kevät.

– NATO-jäsenyys – turvaa ja vakautta vuosikymmeniksi eteenpäin
– Varautuminen hybridihäiriöihin ja -sotaan

Pikkuparlamentin Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 5.5.2022
klo 18.00-20.00

Ilmoittaudu 2.5.2022 mennessä sähköpostitse: helsinginkokoomuksennaiset@gmail.com
Tilaisuuteen otetaan 50 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

HUOM! Tule paikalle hyvissä ajoin – viimeistään klo 17.45 turvatarkastuksen takia. Varaa mukaasi henkilöllisyystodistus (ajokortti/kuvallinen henkilökortti/passi).

Mahdollisimman kevyet kantamukset nopeuttavat turvatarkastuksen läpiviemistä.

Ohjelma
18.00 Tervetuloa!
Sanna-Maria Pakkanen, Helsingin Kokoomuksen Naiset ry:n puheenjohtaja

Turvallisuuspolitiikan terveiset Eduskunnasta
Sari Sarkomaa, kansanedustaja
Kysymyksiä

Varautuminen hybridihäiriöihin ja -sotaan
Pekka Toveri, kenraalimajuri evp.
Kysymyksiä

klo 19.45 Päätössanat
Sanna-Maria Pakkanen

Tervetuloa kokoomuksen Seniorifoorumin tilaisuuteen: Eläkeläisten työnteosta entistä kannattavampaa torstaina 28.4. klo 17.15 Kansalaisinfossa (Pikkuparlamentti, Arkadiankatu 3).

Alustuksen aiheeseen pitää Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, jonka jälkeen Seurana Oy:n toimitusjohtaja Mirka Saarinen pitää kommenttipuheenvuoron. Tilaisuudessa keskustellaan tietenkin myös ajankohtaisista asioista.

Toimin tilaisuuden puheenjohtajana yhdessä ministeri Helena Pesolan kanssa.

Lämpimästi tervetuloa tapahtumaan niin paikan päälle Kansalaisinfoon kuin myös Teams-sovelluksen kautta etäyhteyksin. Tapahtumaan pääset ilmoittautumaan tämän linkin avulla: https://forms.gle/jXAncs9uQUCSFhss9  Tarkemmat ohjeet osallistumisesta sekä Microsoft Teamsin käytöstä lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse.

Seniorifoorumimme tavoitteena on tuoda ikäihmisille tärkeät asiat kokoomuslaisen politiikan keskiöön. Foorumin jäsenet pääsevät osallistumaan sekä valtakunnallisen että alueellisen toiminnan ytimeen. Seniorifoorumiin liittyminen tapahtuu kirjautumalla kokoomuksen jäsensivuille ja valitsemalla yläpalkista jäsen- ja yhdistystiedot ja sen alta omat jäsentiedot. Paina “muokkaa” ja vieritä sivua alas, kunnes löydät verkostot. Toivotan kaikki kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi toimintaamme!

Tilaisuuden ohjelma:

17.15–17.25 Alkusanat: kansanedustaja Sari Sarkomaa ja ministeri Helena Pesola

17.25–17.45 Alustuspuheenvuoro: Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola

17.45–17.55 Seurana Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Mirka Saarinen: Merkityksellinen työ kantaa - tarina kun yrityksen työntekijöiden keski-ikä on 67 vuotta

17.55–18.15 Keskustelua ja mahdollisia kysymyksiä

18.15–18.30 Loppusanat ja tilaisuuden päätös: kansanedustaja Sari Sarkomaa ja ministeri Helena Pesola

Tällä viikolla vietämme lukuviikkoa. Lukuviikko on Lukukeskuksen järjestämä vuosittainen valtakunnallinen lukutaidon teemaviikko. Lukuviikon aikana julkaistaan ajankohtaista tietoa lukutaitotilanteesta Suomessa ja maailmalla, tarjotaan näkökulmia kirjallisuuteen ja lukemiseen ja innostetaan kaikenikäiset kirjojen pariin. Lukuviikon tärkein sanoma on nostaa esille lukemisen valtava merkitys ja innostaa kaiken ikäisiä ihmisiä lukemaan

Tänä vuonna lukuviikon teemana on lukutaidon yhteiskunnallisen merkitys globaalista näkökulmasta. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna lukutaito on monelle selviytymistaito. Maailmassa on nyt ennätysmäärä sotaa pakenevia ihmisiä, ja on suuri haaste tukea lasten ja nuorten koulunkäyntiä kriisin keskellä. Suomessa me teemme parhaamme, jotta Ukrainasta sotaa paenneet lapset ja nuoret pääsisivät koulun ja varhaiskasvatuksen piiriin sekä niin normaaliin arkeen kuin vakavassa tilanteessa on mahdollista. Lukeminen voi tuoda kriisin keskellä lohtua.

Kotien valmiudet tukea lapsen lukutaidon kehittymistä vaihtelevat mittavasti. Lapset ovat kouluun tullessaan hyvin eriarvoisessa asemassa. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä varhaisessa vuorovaikutuksessa, siksi vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen lukutaitoa on lisättävä. Lukutaito-ohjaus neuvoloissa on tässä vaikuttava keino.

Pelastimme sivistys- ja tiedejaoston voimin viime vuonna käsitellessämme tämän vuoden budjettia Lukukeskuksen Lukulahja lapselle -ohjelman jatkon lisäämällä tämän vuoden budjettiin 300 000 euron määrärahan. Eduskunta hyväksyi ehdotuksemme.

Lukutaidon edistäminen on kansanedustajan työssäni ollut aina tärkeä tavoite. Valtiovarainvaliokunnassa käsitellessämme valtion budjettia vuonna 2017 pohdimme, miten edistää vaikuttavammin lasten lukutaitoa. Kuulimme Lukukeskuksen tuottamasta materiaalista, jota jaettiin vanhemmille lapselle lukemisen hyödyistä pilottina kymmenen kunnan neuvoloissa. Pilotin kokemukset olivat lupaavia.

Aloitteestani lisäsimme eduskunnassa hallituksen budjettiesitykseen pilotin laajentamiseen kaikkiin neuvoloihin neuvoloiden Lukukeskuksen määrärahaa 250 000 eurolla vuosille 2018 ja 2019. Eduskunnan lisämäärärahalla tuotettiin valistusmateriaalia.

Oli loistouutinen, kun saimme yhteisvoimin Suomen Kulttuurirahaston mukaan 1,2 miljoonan euron panostuksella Lukulahja lapselle -ohjelmaan. Se on mahdollistanut jokaiselle Suomessa vuosina 2019–2021 syntyvälle lapselle annettavan kirjalahjan sen ohessa, kun vanhemmat saavat neuvolassa tietoa lukemisen merkityksestä. Kirjalahja sisältää kaksi lastenkirjaa, jotka kustannettiin erityisesti tätä tarkoitusta varten.

Yhteishankkeen tavoitteena on varmistaa tasavertaiset mahdollisuudet varhaislukemiseen ja lapsen kielellisen kehityksen tukemiseen. Suomen- ja ruotsinkielisten kirjojen lisäksi osa tarinoista on käännetty Suomessa eniten puhutuille muille kielille.

Vanhempien merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevinta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan. Vanhempien omilla lukutottumuksilla, asenteilla ja tavalla puhua oppimisesta on merkittävä rooli lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustapojen ja -taitojen muodostumisessa ja kehityksessä. Vauva-aikana aloitetut lukuhetket tukevat lapsen kielellistä kehitystä ja perheen välistä vuorovaikutusta. Lapselle lukeminen on merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Lapselle lukeminen on tehokkain tapa parantaa lasten lukutaitoa ja voi antaa jopa vuoden etumatkan koulutiellä. Lapselle lukeminen lisää tasa-arvoa antaen kaikille lapsille paremmat eväät tulevaisuuteen.

Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu. Lukea voi yhdessä ja keskustella luetusta. Kun luemme lapselle ja kerromme hänelle tarinoita, vahvistamme lapsen kielen kehitystä ja monin tavoin lapsen tulevaa lukutaitoa sekä kiinnostusta lukemiseen. Tutkimusten mukaan lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Varhaisilla lukukokemuksilla on ratkaiseva merkitys osaamiserojen kaventamiseen ja tasa-arvon lisäämiseen yhteiskunnassa.

Iloitsen sivistys- ja tiedejaoston yhteisen ponnistelun tuloksista, yhteistyöstä asiassa sekä Lukukeskuksen ja neuvoloidemme hienosta työstä. Lukulahja lapselle-ohjelma on menestystarina. Se on lyhyessä ajassa aiheuttanut merkittäviä muutoksia perheiden lukutottumuksiin ja lisännyt tietoa lukemisen merkityksestä. Ohjelma ehkäisee tehokkaasti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Se on tutkitusti lisännyt vauvaperheiden lukemista etenkin niissä perheissä, joissa muuten luettaisiin vähän tai ei lainkaan. Lukulahja lapselle -ohjelma on onnistunut sivistyksen tasa-arvoteko, jota kannatta ehdottomasti jatkaa.

Kun lapselle luetaan, tulee lukemisesta ystävä, joka seuraa läpi elämän.

Seuraava AfterWalk-kävelylenkki järjestetään pääsiäisen jälkeisenä tiistaina 19.4. klo 17.15. Ohjelmassa on liikuntaa, ajankohtaisia aiheita ja hyvää mieltä Töölönlahden kauniissa maisemissa. Kokoonnumme Pikkuparlamentin edessä (Arkadiankatu 3) klo 17.15. Olisi mukava nähdä kasvotusten pitkästä aikaa, tervetuloa mukaan!

Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia. Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Follow by Email
Facebook
Twitter
Visit Us
Follow Me
LinkedIn
Instagram