Siirry sisältöön

Hyvää alkanutta uutta vuotta 2023.

Toivottavasti vuosi on vaihtunut hyvissä merkeissä. Eduskunnassa alkoi tällä viikolla loppukiri kohti eduskuntavaaleja, jotka järjestetään sunnuntaina 2.4.2023. Arkadianmäellä on paljon tehtävää ennen kuin eduskunta jää vaalitauolle.

Hallituksen holtiton talouspolitiikka uhkaa suomalaisille tärkeiden palveluiden tulevaisuutta. Pelkät velan korkomenot nousevat 2,4 miljardiin. Suurin maksutaakka kasautuu tulevien sukupolvien harteille.
 
Teemme välikysymyksen julkisen talouden velkaantumisesta. Näin ei voi jatkua. Lastemme piikkiin eläminen ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksien ahnehtiminen on umpivastuutonta. Tämän päivän velka on huomisen veronkorotus. Hyvinvointiyhteiskuntamme on pelastettava, välikysymys on välttämätön.

On täysin vastuutonta jättää talouden tasapainottamistoimet tulevalle hallitukselle. Hallituksen tulisi valmistella valtiontalouden tasapainottamisen toimia pitkäjänteisesti yli vaalikausien. Vastuuton velkaantuminen ja yli varojen eläminen on lopetettava

Tammikuun terveisissä:

  • Tervetuloa mukaan tukemaan työni jatkoa helsinkiläisten kansanedustajana 
  • Tervetuloa tapaamaan Helsinki-kierrokselle
  • Nato-lain käsittely on hoidettava ripeästi
  • Lasten epäinhimilliset sydänleikkausjonot purettava heikentämättä Uudenmaan riskisynnyttäjien palveluja
  • Kriisiytynyt vanhusten- ja terveydenhuolto ei voi odottaa ratkaisuja vaalien yli
  • Helsinkiä piinaavaan työvoimapulaan ja varhaiskasvatuksen ongelmiin on rakennettava kestäviä ratkaisuja 

Tervetuloa mukaan tukemaan työni jatkoa helsinkiläisten kansanedustajana 

Olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana huhtikuun eduskuntavaaleissa. Suomi ja Helsinki tarvitsevat kaupunkilaisjärkeä.  
 
Vaalityössä keskityn ison mainostamisen sijaan ihmisten tapaamiseen, mutta mainostamistakin tarvitaan. Ohessa on kokoomuksen käyttöönottama lahjoituspalvelu, jonka kautta on helppo tukea kampanjaa.
Tue vaalikampanjaani>
 
Olet lämpimästi tervetullut mukaan vaalityöhön. Vaalit tehdään yhdessä. Kaikki apu ja tuki on arvokasta. Luvassa on mukavia tapahtumia ja jokaiselle sopivia tapoja olla mukana. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä 
sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soita 050 511 3033
 
Ajattelen, että parasta vaalityötä on hyvin tehty työ kansanedustajana.
 
Arvostan suuresti tukeasi.

Tervetuloa tapaamaan Helsinki-kierrokselle

Facebook-liveen torstaina12.1. klo 17.15 https://fb.me/e/8GNSEmqVs

Kokoomuksen talviliikuntapäivään lauantaina 14.1.:
- klo 11–12 Kaivopuiston pulkkamäkeen
- klo  12–13 Töölönlahden lenkkireitille 

Keskustakirjasto Oodiin, 2.krs, tapahtumatila Kuutioon tiistaina 17.1. klo 17.30, keskustelemaan siitä, mistä tulevissa vaaleissa pitäisi puhua

Educa-messuille lauantaina 28.1.2023 Messukeskukseen (Messuaukio 1). Olen mukana:
- klo 10.45-11.45 TAHTO-lavalla OAJ:n varhaiskasvatuspaneelissa: Mikä muuttuu lapsen kasvun ja oppimisen tuessa
- klo 12-13 Eduskunnan messupaikalla 6k58
- klo 13-14 Messukeskuksen Wino Corner -ravintolassa OAJ Pääkaupunkiseudun opettajien kanssa

Kokoomuksen vaaliristeilylle 28.-29.1.
- Ohjelma ja ilmoittautuminen risteilylle: https://www.kokoomus.fi/risteily/

Nato-lain käsittely on hoidettava ripeästi

Ettei koskaan tulisi sotaa, siksi siihen on parhaalla mahdollisella tavalla varauduttava. Teen, ja koko eduskuntaryhmämme tekee töitä joka saralla, että Nato-jäsenyytemme toteutuisi ripeässä tahdissa. Kuulemme lakiesityksestä valtiovarainvaliokunnassa ensi viikolla asiantuntijoita valtion talouden näkökulmasta.

Suomen Nato-jäsenyys on vielä ratifioimatta Unkarilta sekä Turkilta. Olennaista on, että eduskunta käsittelee lain niin, että voimme Suomessa saattaa jäsenyyden maaliin mahdollisimman nopeasti ratifiointien jälkeen.

Lasten epäinhimilliset sydänleikkausjonot purettava heikentämättä Uudenmaan riskisynnyttäjien palveluja

Vakavasti sairaita lapsia ei saa jättää jonoon. Maassamme on 50 lasta odottanut sydänleikkausta yli lakisääteisen hoitotakuun ajan. Jonotus aiheuttaa suuren epävarmuuden lapsen terveydestä ja tulevaisuudesta. Tilanne kuormittaa myös Uuden lastensairaalan erittäin vaativaa työtä tekevää henkilöstöä.

Olen jättänyt lasten tehohoidon korjaustoimien vauhdittamiseksi hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa edellytän vastausta siihen, mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy lasten kriittisen tehohoidon tilanteen ratkaisemiseksi.

Ensimmäiseksi on korjattava hallituksen aluehallintouudistuksen torso rahoitusmalli, joka kurittaa kovalla kädellä HUS:in ja Helsingin sote-palveluiden rahoitusta murentaen mahdollisuuksia järjestää korkeatasoista hoitoa.

Ohessa aiheesta blogini: https://bit.ly/3jWkMTT

Kriisiytynyt vanhusten- ja terveydenhuolto ei voi odottaa ratkaisuja vaalien yli

Yhä useampi, yhä heikommassa kunnossa oleva, usein yksinasuva moni- ja muistisairas ihminen jää ilman välttämätöntä huolenpitoa. Tilanne on epäinhimillinen. Vaikka hallituksen ja koko eduskunnan työ on loppumetreillä, pitäisi hallituksen silti tuoda ratkaisuja kriisiytyvään vanhusten- ja terveydenhuollon tilanteeseen.

Vanhuspalvelukriisi heijastuu myös terveydenhuoltoon päivystysten ruuhkautumisena. Kun apua tarvitsevilla vanhuksilla ei ole paikkaa, minne mennä, on syntynyt päivystysruuhkia. Sairaanhoitopiireistä kerrotaan jatkuvasti potilasturvallisuuden vaarantumisista. Koko sosiaali- ja terveydenhuolto on vakavan kriisin partaalla. 

Teen sitkeästi esityksiä tilanteen ratkaisemiseksi. Kirittääksemme hallitusta toimimaan teimme jo syksyllä johdollani välikysymyksen vanhusten- ja terveydenhuollon palveluiden kriisiytymisestä. Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan puheeni on luettavissa täällä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11792

Helsinkiä piinaavaan työvoimapulaan ja varhaiskasvatuksen ongelmiin on rakennettava ratkaisuja 

Helsinkiä piinaava pula osaavasta henkilöstöstä tuntuu karulla tavalla kaupungin palveluissa, ja etenkin varhaiskasvatuksessa ja pienten koululaisten iltapäiväkerhoissa. Moni päiväkoti toimii hyvin ja turvallisesti, mutta samalla yhä useammassa päiväkodissa tilanne on hyvin vaikea. Vajaalla ja usein vaihtuvalla henkilöstöllä toimiminen ei voi olla näkymättä palveluiden laadussa. Helsingin on kirittävä toimia, joilla tilanne ratkaistaan.

Paljon on tehty alan  pito- ja vetovoiman lisäämiseksi sekä osaavan henkilöstön saamiseksi, mutta enemmän on vielä tehtävää. Myös eduskunnan on tehtävä osuutensa. Iloitsen siitä, että saimme valtiovarainvaliokunnassa läpi lausuman, joka edellyttää, että uusista varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikoista merkittävä määrä on suunnattava Helsingin yliopistoon.

Oli välttämätöntä, että varasimme tämän vuoden Helsingin kaupungin budjettiin henkilöstön palkankorotuksiin yhteensä 7 miljoonaa euroa. Palkkaohjelman tavoite on lisätä kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana. Nostimme kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla määrärahoja 600 eurolla lasta tai nuorta kohti. Haluamme tukea oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. 

Arvoisa puhemies,

Ihmisten huoli vanhuuden päivien hoivasta ja yksin jäämisestä on hallituksen vihdoin kuultava.

Nuorena hoitajana tein yövuoroja vanhusten hoivaosastolla. Yöt olivat usein repivää riittämättömyyden tunnetta, tarve oli olla kipujen kanssa kamppailevan, läheisiään ikävöivän ihmisen rinnalla, mutta hoivaa tarvitsevia oli paljon ja osaston muut työt painoivat päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut inhimillisen vanhusten hoidon puolustaja. Hyvään hoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmiselle silloin, kun hän sitä tarvitsee.

Jos ei ole hoitajia, ei ole palveluja. Sitä ei ole hallitus vieläkään ymmärtänyt. Kaikki kilpistyy henkilöstöpulaan, jonka ratkaisemiseksi tehdyt toimet ovat aivan liian vähäisiä. Hoitoalan pito- ja vetovoiman vahvistamisen laiminlyönti on hallitukselta valtava virhe. Seuraukset ovat rujolla tavalla nähtävillä. Vanhustenhuollon ennestään vaikea tilanne ja hoitajapula ovat pääministeri Marinin hallituksen aikana vakavalla tavalla kriisiytyneet. Vaikka toisin luvattiin.

Yhä useampi, yhä heikommassa kunnossa oleva, usein yksinasuva moni- ja muistisairas ihminen jää ilman välttämätöntä huolenpitoa. Tilanne on epäinhimillinen. Kun henkilöstöpula on kaikkialla, ei hoitajia riitä hoitajamitoituksen täyttämiseen. Hoitopaikkoja joudutaan sulkemaan, kotihoidossa työskennellään yhä useammin vajaalla henkilöstöllä. Myös jonot kotihoitoon ovat pidentyneet. Hoitajat ovat yhä kuormittuneempia. Omaishoitajien tilanne on huolestuttava.

Vanhuspalvelukriisi heijastuu myös terveydenhuoltoon päivystysten ruuhkaantumisena. Kun apua tarvitsevilla vanhuksilla ei ole paikkaa, minne mennä, on syntynyt päivystysruuhkia. Sairaanhoitopiireistä kerrotaan jatkuvasti potilasturvallisuuden vaarantumisista. Koko sosiaali- ja terveydenhuolto on vakavan kriisin partaalla.

Hallitus on vastuuttomalla politiikallaan vauhdittamassa palveluiden kriisiytymistä. Huolen ovat esittäneet monet asiantuntijat. Hallitus ratkaisi hoitajapulan vain paperilla kirjaamalla sitovan mitoituksen lakiin. Moni kysyy perustellusti, onko hallitus aidosti sitoutunut ympärivuorokautisen hoivan 0,7 mitoitukseen, kun olennaiset toimet sen toteuttamiseksi jätettiin tekemättä. Puhumattakaan toimista muiden vanhuspalveluiden tilan parantamiseksi. Valtiovarainministeri Saarikkokin moitti rankasti hallituksen toimintaa julkistaessaan viimeisen budjettiesityksensä ja kysyi, miksei hoitajapulan ratkaisuun ollut vieläkään yhtään esitystä.

Rujo arvovalinta oli myös se, että runsaan rahanjaon keskellä hallitus jätti hoitajamitoituksen ilman riittävää rahoitusta. Nyt puuttuvia euroja esitetään leikattavaksi terveydenhuollosta. Holtiton velkaantuminen vaarantaa tulevaisuudenkin palvelut. Hallituksen vastuuton politiikka on tullut tiensä päähän.

Arvoisa puhemies,

Hoitajapula ja hallituksen politiikan tuomat vauriot eivät voi olla yllätys. Asiantuntijoiden varoitus henkilöstön heikon saatavuuden riskeistä oli kirjoitettu hallituksen vanhuspalvelulain muutosesityksen perusteluihin kissan korkuisilla kirjaimilla. Toimien laiminlyönti on kylmää politiikkaa. Hallitus ei välikysymysvastauksessaankaan osoittanut ymmärtävänsä tilanteen vakavuutta.

Hallitus on tänään opposition välikysymyksen taivuttamana herännyt pohtimaan, miten hoitajamitoituksen kiristäminen voidaan oikeasti toteuttaa. Hallituksen päätös siirtää hoitajamitoituksen voimaantuloa ei ratkaise ongelman juurisyytä, vakavaa henkilöstöpulaa. Asiantuntijoiden mukaan se jarruttaa hoitopaikkojen sulkemiskierrettä, mutta se ei tuo lisää hoitajia eikä korjaa syntynyttä vanhuspalvelukriisiä. Ilman vahvoja, konkreettisia toimia voimaantulon siirtäminen on vain vastuun pakoilua ja osoitusta hallituksen toimintakyvyttömyydestä. Hallituksen on kyettävä omalla vahtivuorollaan esittämään keinot turvata henkilöstön saatavuus ja korjata jo nyt tapahtunut palveluiden heikkeneminen. Voimaantulon siirto ostaa aikaa toimille vain vähän ja jos toimettomuus jatkuu, on pian taas edessä tilanne, jossa lisää hoivapaikkoja suljetaan ja yhä useampi vanhus jää yksin ilman palvelua.

Kokoomus varoittaa taas kerran hallitusta. On valtava virhe, että sote-palvelujen järjestämisvastuu on siirtymässä hyvinvointialueille kriisiytymisen syöksykierteessä. Hallituksen on katsottava totuutta silmiin. On viimeinen hetki estää se, ettei vanhustenhuolto ja koko sosiaali- ja terveydenhuolto ajaudu päin seinää.

Kyse ei ole siitä, kuka on oikeassa tai väärässä. Kyse on hallituksen vastuusta, siitä, että hallituksen on toimittava. Olemme valmiita antamaan kaiken tuen kriisitilanteen korjaamiseksi. Kunhan hallitus tekee kelpo esityksiä. Kokoomus on vahvasti sitoutunut toimiin, joilla lisätään hoitotyön houkuttelevuutta, saadaan lisää hoitajia ja osaavia tekijöitä kaikkiin sote-palveluihin.

Vanhuspalvelut on laitettava kuntoon kokonaisuutena. Kaikille ikääntyneille on turvattava hyvä hoito ja hoiva, sekä inhimillinen kohtelu. Terveyspalveluihin pääsy on varmistettava.

Palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä ja sen myötä myös henkilöstön tarve. THL:n mukaan lähivuosina tarvitaan tuhansia lisähoitajia niin ympärivuorokautisessa kuin kotihoidossakin. Jo nyt meillä arvioidaan olevan noin 10 000–15 000 hoitajan vaje. Koulutuksen lisääminen ja työntekijöiden kansainvälinen rekrytointi ovat olennaisia toimia, mutta ne vaikuttavat hitaasti. Kriisi on tässä ja nyt. Tarvitsemme viipymättä ratkaisuja ihmisten hyvän hoidon ja hoivan turvaamiseksi. Nyt on otettava kaikki voimavarat käyttöön.

Kokoomus vauhdittaisi sote- henkilöstön työnjakoa, tukipalveluiden ja hoiva-avustajien käyttöä varmistaen sairaan -ja lääkehoidollinen osaaminen. Hallituksen huonon valmistelun takia vanhuspalvelulaista poistetut teknologian käyttöä edistävät pykälät on tuotava korjattuna eduskuntaan. Monipuolinen henkilöstörakenne ja teknologia on huomioitava myös hoitajamitoituksessa. Toimiva teknologia vapauttaa hoitajia raskaasta työstä ihmisten kohtaamiseen.
Peruisimme Kela-korvauksen romuttamisen, joka lisää entisestään julkisen sektorin jonoja, henkilöstön työtaakkaa ja jättää yhä useamman ihmisen ilman palvelua ja kuntoutusta.

Kuulisimme lääkäreiden hätähuudon. Peruisimme hallituksen päätökset romuttaa hoivakotien ja saattohoidon akuuttilääkevarastot, emmekä vaikeuttaisi kaikkein hauraimpien ihmisten hyvää hoitoa.

Ottaisimme vakavasti vanhusasianvaltuutetun huolen vanhusten kuntouttavien ja terveyttä edistävien palvelujen jäämisestä aluehallintouudistuksen jyrän alle. On ymmärrettävä, että kuntoutus keventää hoitotyön kuormaa.

Ihmisen kivut pitää hoitaa, erityisesti saattohoitoon on tehtävä säädökset, ettei kenenkään tarvitse kuolla yksin kivuissaan.

Suomessa on yli 200 000 muistisairasta. Joka vuosi sairastuu lähes 15 000 ihmistä. Jatkaisimme hallituksen rumasti katkaisemaa Muisti-ohjelmaa, jotta sairastuneet ihmiset voisivat jatkaa mahdollisimman hyvää elämää. Varmistaisimme arvokasta työtä tekeville omaishoitajille aitoja mahdollisuuksia pitää vapaapäiviä palvelusetelin, kotiavustajapalvelun ja kiertävän perhehoitajan avulla.

Hoitotyön pito- ja vetovoimaa lisääviä toimia ei voi enää lykätä. Hoitotyön koulutuksen ja tutkimuksen korkea taso, osaamisen ylläpito ja kannustavat urapolut, työntekemisen edellytykset ja johtaminen on oltava kunnossa. Toivomme pikaista hoitotyön houkuttelevuutta lisäävää kestävää ratkaisua työmarkkinaneuvotteluihin.

Arvoisa puhemies,

Hallitus ei voi enää paeta vastuutaan vaan nyt on esitettävä itse ratkaisuja. Ryhdyttävä toimiin. Kokoomus on ratkaisuja esittänyt vastalauseissaan ja vaihtoehtobudjeteissaan, mutta ne ovat hallituspuolueet aina tylysti äänestäneet kumoon. Kyse ei ole siitä, etteikö ratkaisuja olisi vaan siitä, että hallitus, jolla on valta ja vastuu, viimekädessä pääministeri, osoittaa johtajuutta ratkaisujen toimeen panemiseksi. Hallitus on istunut kautensa lähes loppuun, on kohtuullista vaatia hallitukselta myös toimia.

Hyvä hallitus, te väistätte täällä monta kysymystä kääntämällä aina katseen oppositioon tai aikaisempien hallitusten toimiin. Muistakaa, että jätätte samalla vastuuttomasti vastaamatta ikääntyneiden ja heidän omaistensa hätään, jonoissa palvelua odottavien ihmisten ja kuormittuneen hoitohenkilöstön huoleen. He odottavat vastausta ja ratkaisuja.

Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa luvattiin palauttaa luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen. Tämän keskeisimmän vaalilupauksenne olette vahtivuorollanne jättäneet lunastamatta.
Yhteiskuntaa koettelee nyt moni kriisi, mutta me emme hyväksy, että vanhusten asiat jätetään hoitamatta. Vanhustenhuollossa tehdään paljon valtavan hyvää ja arvokasta työtä. Sinne jos minne tarvitaan kunnianpalautus.

Perhe- ja peruspalveluministeri Lindén ei vastauksessaan kyennyt vakuuttamaan, että hallitus korjaa vanhus- ja terveyspalvelujen kriisin ja varmistaa hoitajien riittävän määrän. Siksi esitän, että eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti enää eduskunnan luottamusta.

Sari Sarkomaa
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
p. 050 511 3033

Ensikoti on toiminut Helsingissä vuodesta 1936 alkaen. Helsingin Ensikoti on tärkeä osa kaupunkimme historiaa ja nykypäivän palveluja.

Ensikodissa autetaan raskaana olevia, vastasyntyneitä vauvoja ja heidän perheitään. Tehtävänä on tuoda toivoa ja työkaluja, tarjota ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä vauvaperheille ja heidän läheisilleen. Asiakkaat painivat päihde- ja mielenterveysongelmien tai haasteellisten elämäntilanteiden kanssa. Nykyisin Ensikodin palveluita käyttää vuosittain noin 500 vanhempaa ja vauvaa, sekä pientä lasta.

Kun vauvaperheen arki ja vuorovaikutus ovat vauvan näkökulmasta turvattomia, ensikoti auttaa. Ensikoti tukee vanhemmuutta niin, että vauva saa tarvitsemansa huolenpidon, hoivan ja turvan. On vaikea löytää sen tärkeämpää asiaa kuin se, että jokainen lapsi saa hyvän alun elämälleen riippumatta olosuhteista, joihin syntyy.

Äiti voi tulla ensikotiin odotusaikana tai pienen vauvan kanssa ja myös isä voi asua ensikodissa. Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on yksi osa ensikodin toimintaa, jossa toivutaan vaikeasta päihdeongelmasta ympärivuorokautisella tuella sekä turvataan vauvan kasvu ja kehitys. Samalla opetellaan olemaan riittävän hyvä äiti tai isä omalle vauvalle. Kuntoutus vähentää huostaanottoja ja antaa vauvoille mahdollisuuden elää omien vanhempiensa kanssa. 

Päihdeongelmaiset odottavat äidit ja vauvaperheet ovat erityinen riskiryhmä vuosien kuluessa kasaantuneiden ongelmien vuoksi. Usein taustalla on lapsena koettu kaltoinkohtelu ja omien vanhempien päihdeongelma. Päihdeongelma vaikuttaa monin tavoin vanhemman kykyyn kiintyä vauvaan ja vastata vauvan tarpeisiin. Riski sikiövaurioon, joka on pahimmillaan vakava kehitysvamma, ja vauvan kaltoinkohteluun on suuri. 

Vuosittain  Suomessa 4000–6000 syntymättömän lapsen kehitys on vaarassa päihteiden takia. Noin 6 prosenttia odottavista äideistä on päihderiippuvaisia. Pelkästään alkoholin eriasteisesti vaurioittamia lapsia syntyy vuodessa noin 600. 

Pidä kiinni -kuntoutus on vaikuttavaa: suurin osa äideistä elää päihteetöntä elämää yhdessä lastensa kanssa. 2/3 ensikodissa olleista äideistä kuntoutuu niin, ettei lasta tarvitse ottaa huostaan. Jokainen päivä, kun äiti on päihteettömänä suojaa lapsen kehitystä. Jokainen päivä, kun lapsi saa olla äidin kanssa on kallisarvoinen. Vaikka osalle huostaanotto tehdään ja lapsi joutuu eroamaan äidistään,  on lapselle kallisarvoinen myös asia tieto ja muisto siitä, että äiti välitti, äiti yritti. Se kantaa monen nuoren pitkälle.  

Riittävän pitkä kuntoutusjakso tuottaa tuloksia ja sillä voidaan katkaista sukupolvelta toiselle siirtyvä syrjäytyminen. Ymmärrystä tähän on oltava, kun kaupunkimme palveluita järjestetään. 

Helsingissä on viisasta huolehtia, että päihteitä käyttävät odottavat ja vauvaperheet pääsevät vaikuttavaan ja asiantuntevana kuntoutukseen. Kun puhutaan vauvan elämästä ei ensimmäiseksi tule mieleen raha, mutta rahastakin on puhuttava. Lapsen huostaanotto ja pitkäaikainen sijoitus 18 vuoteen asti tarkoittaa 1–1,6 miljoonaa euroa. Avun antaminen ajoissa äidille ja vaivalle on aina edullisempi ratkaisu taloudellisesti ja inhimillisesti. Kyse ei ole tietenkään vain rahasta, vaan vauvan koko elämästä. 

Kaupungilla on päävastuu sote-palveluista mutta ilman järjestöjä tai yrityksiä sosiaali- ja terveydenhuoltomme toimisi. Helsingin on syytä tiivistää palveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä kumppanuutta järjestöjen kanssa. 

Ensikodin asiakkaat ovat kaikki erilaisia. Ensi- ja turvakoteihin hakeudutaan hyvin monista lähtökohdista. Syyt avun tarpeelle ovat hyvin moninaisia. Jokainen lapsi, jokainen äiti ja isä ovat erilaisia mutta samanarvoisia. Jokainen lapsi ansaitsee hyvä alun elämälleen.

Hyvää Joulun odotusta ja lämmintä joulumieltä toivottaen

Sari Sarkomaa 

kansanedustaja 

Terveydenhuollon maisteri

Kolmen nuoren äiti

Kotitalousvähennys tulee laajentaa koskemaan kotikuntoutusta. Ikääntyvän väestön toimintakyvyn, kaiken ikäisten liikunnan ja oikea-aikaisen kuntoutuksen edistämisen on oltava seuraavan hallituksen yksi painopiste.

Kun kerran siivous ja omasta kodista huolehtiminen ja tavanomaiset hoivapalvelut ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei sitten omasta ja vanhempien sekä isovanhempien toiminta- ja liikuntakyvystä huolehtiminen.

Kotitalousvähennyksen laajentamisella kuntoutukseen on monia myönteisiä taloudellisia vaikutuksia inhimillisen elämänlaadun edistämisen lisäksi. Liikkumattomuus tulee Suomelle monin tavoin kalliiksi. Istuva elämäntapa nakertaa suomalaisten työ- ja toimintakykyä, lisää useita kansansairauksia ja ikääntymisestä aiheutuvia haasteita.

Ikääntyneiden ja huonokuntoisten ihmisten kotona selviytymisen tukemisella voidaan siirtää muita raskaampia palveluja ja ympärivuorokautista hoitoa. Kohentuneella toimintakyvyllä ja säännöllisellä arkiliikunnalla on positiivisia vaikutuksia elämänlaatuun, mielialaan ja muistiin. Kaiken ikäisten liikunnan lisääminen ja oikea-aikaisen kuntoutus ovat vaikuttavia keinoja, kun nousevia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia halutaan taittaa.

Kotikuntoutuksella ylläpidetään ja edistetään ihmisten arjen toimintakykyä ja tuetaan turvallista kotona asumista silloin, kun kotona pärjääminen ja arjen toiminnoista suoriutuminen on heikentynyt ikääntymisen, sairastumisen, leikkauksen tai onnettomuuden seurauksena ja toimintakyky on laskenut merkittävästi. Kotikuntoutusta järjestävät nykyisin kunnat, mutta palvelut eivät riitä kaikkeen tarpeeseen.

Julkisen sektorin tarjoama kotikuntoutus on aivan liian vähäistä tarpeeseen nähden. Rinnalle tarvitaan muita keinoa ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen. Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaansa ja toimintakykynsä ylläpitämiseen. Tuen avulla voidaan löytää ratkaisut arjessa selviytymiseen ja sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta.

Kotihoidossa olevat ihmiset ovat yhä iäkkäämpiä, huonokuntoisempia ja usein muistisairaita. Kotihoidon henkilöstö on ylikuormittunutta, omaishoitajat ovat kovilla ja kaipaavat kipeästi lisätukea. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämänlaadun. Olennaista on, että avun ja tuen saa nopeasti, ettei kipu kroonistu ja ettei liikkumattomuus aiheuta peruuttamattomia vahinkoja.

Vauhdittaakseni asiaa olen tehnyt tämän vuoden helmikuussa lakialoitteen aiheesta. Lakialoitteessani esitetään tuloverolain (1535/1992) 127 a §:n 1 momentin muuttamista siten, että kotitalousvähennys laajennettaisiin koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottamaa kotikuntoutusta verovelvollisen kotona tai vapaa-ajanasunnolla. Nykyisellään kotitalousvähennys koskee tavanomaista kotitalous-, hoiva- tai hoitotyötä sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyötä. Ikääntyvälle väestölle on luotava lisäkannusteita ja -mahdollisuuksia toimintakyvyn ylläpitämiseen ja liikunnan lisäämiseen.

Olen mukana Eduskunnan Kuntoutusverkoston, Eduskunnan Tules-ryhmä ja Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n paneelissa tiistaina 22.11. klo 15–16.30. Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä Eduskunnan Pikkuparlamentin auditoriossa tai etäyhteyksin.

Keskustelemme tilaisuudessa siitä, miten vauhdilla ikääntyvässä Suomessa voimme taata riittävää hoitoa ja kuntoutusta kaikille sitä tarvitseville. Tuki- ja liikuntaelinongelmat aiheuttavat noin 2,14 miljoonaa avoterveydenhuollon käyntiä vuosittain.

Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille, mutta vaatii etukäteisilmoittautumisen.

Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautuminen tästä.

Lämpimästi tervetuloa.

Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuuston sekä -hallituksen jäsenenä eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.

Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi  Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita. Ne ovat minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa lakialoitteessaan tekemänsä esityksen kotitalousvähennyksen laajentamisesta koskemaan kotikuntoutusta. Ikääntyvän väestön toimintakyvyn, kaikenikäisten liikunnan ja oikea-aikaisen kuntoutuksen edistäminen on oltava seuraavan hallituksen yksi painopiste.

”Kun kerran siivous ja omasta kodista huolehtiminen ja tavanomaiset hoivapalvelut ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei sitten omasta ja vanhempien sekä isovanhempien toiminta- ja liikuntakyvystä huolehtiminen”, Sarkomaa kysyy.

Kotitalousvähennyksen laajentamisella kuntoutukseen on monia myönteisiä taloudellisia vaikutuksia inhimillisen elämänlaadun edistämisen lisäksi. Sarkomaa muistuttaa liikkumattomuuden käyvän Suomelle kalliiksi. Istuva elämäntapa nakertaa suomalaisten työ-ja toimintakykyä, lisää useita kansansairauksia ja ikääntymisestä aiheutuvia haasteita.

”Ikääntyneiden ja huonokuntoisten ihmisten kotona selviytymisen tukemisella voidaan siirtää muita raskaampia palveluja ja ympärivuorokautista hoitoa. Kohentuneella toimintakyvyllä ja säännöllisellä arkiliikunnalla on positiivisia vaikutuksia elämänlaatuun, mielialaan ja muistiin. Kaikenikäisten liikunnan lisääminen ja oikea-aikainen kuntoutus ovat vaikuttavia keinoja, kun nousevia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia halutaan taittaa”, Sarkomaa jatkaa.

Kotikuntoutuksella ylläpidetään ja edistetään ihmisten arjen toimintakykyä ja tuetaan turvallista kotona asumista silloin, kun kotona pärjääminen ja arjen toiminnoista suoriutuminen on heikentynyt ikääntymisen, sairastumisen, leikkauksen tai onnettomuuden seurauksena ja toimintakyky on laskenut merkittävästi. Kotikuntoutusta järjestävät nykyisin kunnat, mutta palvelut eivät riitä kaikkeen tarpeeseen.

”Julkisen sektorin tarjoama kotikuntoutus on aivan liian vähäistä tarpeeseen nähden. Rinnalle tarvitaan muita keinoja ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen. Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaansa ja toimintakykynsä ylläpitämiseen. Tuen avulla voidaan löytää ratkaisut arjessa selviytymiseen ja sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta”, Sarkomaa alleviivaa.

Sarkomaa muistuttaa, että kotihoidossa olevat ihmiset ovat yhä iäkkäämpiä, huonokuntoisempia ja usein muistisairaita. Kotihoidon henkilöstö on ylikuormittunutta, omaishoitajat ovat kovilla ja kaipaavat kipeästi lisätukea. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun.

Sarkomaan lakialoitteessa esitetään tuloverolain (1535/1992) 127 a §:n 1 momentin muuttamista siten, että kotitalousvähennys laajennettaisiin koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottamaa kotikuntoutusta verovelvollisen kotona tai vapaa-ajan asunnolla. Nykyisellään kotitalousvähennys koskee tavanomaista kotitalous-, hoiva- tai hoitotyötä sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyötä. Ikääntyvälle väestölle on Sarkomaan mukaan luotava lisäkannusteita ja -mahdollisuuksia toimintakyvyn ylläpitämiseen ja liikunnan lisäämiseen.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sari Multala vaativat hallitukselta välittömiä päätöksiä, joilla varhaiskasvatuksen opettajien pulaan vastataan. On vakava virhe, että istuva hallitus ei ole jatkanut Sipilän hallituksen viitoittamalla tiellä, jolla varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä alettiin nostaa määrätietoisesti.

”Hallitus antaa vielä täydentävän talousarvioesityksensä, jossa se voi korjata virheensä. Nyt katsotaan hallituksen poliittista tahtotilaa osoittaa riittävä rahoitus varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien kasvattamiseksi ja vakinaistamiseksi sekä sitoutuminen uuteen varhaiskasvatuslakiin”, edustajat aloittavat.

Pula varhaiskasvatuksen opettajista on huutava. Tilanne on johtanut pahimmillaan siihen, että kunnat ovat joutuneet sulkemaan päiväkoteja. Pätevän henkilöstön ja jopa sijaisten löytäminen on erittäin vaikeaa. Tämä on omiaan murentamaan alan pito- ja vetovoimaa heikentäen samalla varhaiskasvatuksen laatua. 

On vakava laiminlyönti, ettei korkeakoulu- ja tiedepolitiikasta vastaava ministeri Petri Honkonen (kesk.) ole esittänyt ministeriönsä johdolla lisäystä varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoihin ensi vuoden talousarvioon. Helsingin yliopiston järjestämä pätevöittämiskoulutus jo alalla oleville lastenhoitajille on myös jätetty ilman rahoitusta tulevina vuosina. Ministeri on tunnistanut ongelman kutsumalla kriisikokouksen kokoon, mutta ei ole edistänyt kaikkein ilmeisintä ratkaisua. Herää vahva epäilys onko tiedeministeri ja muu hallitus ylipäätään sitoutunut uuden varhaiskasvatuslain toteuttamiseen.

”Ministeriltä odotettiin vastuunkantoa tässä haastavassa tilanteessa. Esimerkiksi OAJ on laskenut, että aloituspaikkojen kasvattaminen 1400:aan olisi kustantanut ensi vuonna 2,3 miljoonaa euroa. Kaikista hallituksen menolisäyksistä huolimatta ei tähän lapsille ja perheille tärkeään asiaa ole rahaa riittänyt", hämmästelevät edustajat.

Edustajat muistuttavat, että varhaiskasvatuksen opettajapulan taustalla on se, että yliopistojen koulutusmäärät ovat olleet jo pitkään täysin riittämättömiä. Nyt tarvitaan toimenpiteitä hallitukselta.

”Varhaiskasvatuksen laadun vahvistamista on jatkettava varhaiskasvatuslain mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on varmistaa, että meillä on riittävästi varhaiskasvatuksen opettajia ja muita ammattilaisia, kun uusi henkilöstörakenne astuu voimaan vuonna 2030. Nyt on viimeinen aika toimia!” edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Sari Multala, 040 531 7104

Hallitus esittää leikkauksia yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksiin. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho pitävät tätä umpivastuuttomana.

Edustajat näkevät valtavana riskinä alasajaa korvauksia tilanteessa, jossa hoitojonot ovat ennätyksellisen pitkät ja terveydenhuolto on jo vahvasti kuormittunut. Vaarana on, että yhuseamman hoito viivästyy.

Myös Kelasta on esitetty epäilyjä, että varautuminen Kela-korvausleikkauksen johdosta julkiseen terveydenhuoltoon kohdistuvaan lisäpaineeseen voi olla riittämätöntä.

”Eduskunnan on budjettikäsittelyssä pysäytettävä hallituksen räikeän ideologinen esitys romuttaa Kela-korvaus. Palveluiden heikentäminen tilanteessa, jossa terveydenhuolto on jo kriisiytymässä ja edessä on valtava hallintouudistus , on jääkylmää politiikkaa. Kela-korvaus on monin tavoin parantanut palveluiden saatavuutta ja helpottanut julkisen sektorin painetta. Hallitus ei näytä piittaavan yritysvastaisen toimintansa vahingollisista vaikutuksista ihmisten palveluihin ja terveydenhuollon toimintaan. Koronan tuoman hoitovelan purkuun ja julkisen terveydenhuollon kuormituksen keventämiseksi olisi Kela-korvauksia päin vastoin nostettava ja otettava laajasti palvelusetelit käyttöön niin, että ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon yhdenvertaisesti ja ajoissa", Sarkomaa sanoo.

”Eriarvoisuus hoitoon ja palveluihin pääsyssä on suurimpia haasteitamme. Jotta kansalaisten lakisääteiset palvelut voitaisiin turvata, tarvitaan sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin ja järjestöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen hyödyntämistä. Ilman lisätoimia hoitojonot ja hoitovelka eivät lyhene. Hallitus ei voi sulkea silmiään ihmisten hädältä. Hoitoon pääsyn turvaamiseksi olisi järkevää mieluummin korottaa Kela-korvausta. Korvausten leikkauslinja on kylmää kyytiä hoitoa tarvitseville ihmisille”, Laiho sanoo.

Myös Kelassa on oltu korvausten leikkauksista huolissaan. Kelan asiantuntijan mukaan asiakkaita saattaa siirtyä paljonkin yksityiseltä julkiselle ja on epävarmaa, onko hallitus varautunut tähän riittävästi. Kokoomusedustajien mielestä Kela-korvausten leikkaus on ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että hoitoon tulisi päästä nykyistä nopeammin.

”Moni käyttää yksityisiä terveydenhuollon palveluita siksi, että julkisen sektorin palveluihin ei pääse. Kela-korvatuista palveluista esimerkiksi silmälääkärin ja gynekologin palveluita ei ole edes saatavilla kuntien terveyskeskuksista. Kela-korvausten alasajo on vastuuton, sillä se tulee vaikeuttamaan ihmisten hoitoon pääsyä ja lisäämään eriarvoisuutta”, edustajat sanovat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttavat koronarokotteiden tehosteannosten ja neljänsien rokotteiden laajempaa käyttöönottoa.

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho ja Sari Sarkomaa vaativat työterveyshuollon ja yksityisen sektorin mukaan ottamista rokotteiden jakeluun jo nyt hyvin kuormittuneen julkisen terveydenhuollon tilanteen helpottamiseksi ja rokotusten vauhdittamiseksi.

Laihon ja Sarkomaan mukaan koronatilanne on edelleen hankala kuormittaen sairaaloiden vuodeosastoja. Vahvistettuja tartuntoja on edellisen 14 vuorokauden aikana 37 610 henkilöllä. Neljännen koronarokoteannoksen on saanut vai 17% väestöstä ja kolmannenkin vain 55%.

”Neljännen koronarokotuksen antamista pitäisi laajentaa kaikille yli 18-vuotiaille halukkaille ja mahdollistaa sen antaminen myös työterveyshuollossa ja yksityisillä lääkäriasemilla. Työterveyshuolto ja yksityisen terveydenhuollon ammattilaiset voisivat antaa koronarokotteita siinä kuin influenssarokotteitakin. Jos asiakas haluaisi ne molemmat, niin tämä hoituisi samalla käyntikerralla. Yksityisen sektorin mukaanotto olisi järkevää myös julkisen puolen työkuorman helpottamiseksi”, Laiho sanoo.

”Moni seniori odottaa myös koronarokotteen lisäannosta. Varastossa olevat rokotteet eivät auta ketään. Jos asia tehdään liian vaikeaksi, moni tarvitseva jää ilman. Moni seniori käy tänä syksynä ottamassa influenssarokotteen yksityisellä ja olisi järkevää mahdollistaa heille koronarokoteen lisäannos samalla kertaa. Tiedottamista koronarokotuksista on tarpeen myös lisätä”, Sarkomaa huomauttaa.

”Myös sote-henkilöstölle pitäisi mahdollistaa tehosterokotus. Heidän viimeisimmistä koronarokoteannoksistaan alkaa olla jo pitkä aika ja tehosteannos olisi reilua antaa myös terveydenhuollon ammattilaisille. Heidän työpanoksensa on keskeinen palvelujen turvaamisessa. Suurin osa heistä työskentelee myös riskiryhmien parissa”, Sarkomaa sanoo.

”Tehosterokotus tulisi tarjota pikaisesti myös suomalaiselle työikäiselle aikuisväestölle. Se olisi keino vähentää sairauspoissaoloja. Työvoimapula on huutava. Lisäksi työikäisten tehosterokotukset vähentäisivät sairauspoissaoloja, haittoja ja kustannuksia kaikilla työpaikoilla”, Sarkomaa jatkaa.

”Laajalle koronaepidemialle ei saa antaa jalansijaa. Kuormittunut terveydenhuoltomme ei kestä lisäkuormitusta ja ammattitaitoisella ja osaavalla sote-henkilöstöllä on kädet jo muutenkin täynnä työtä. Rokotteiden neljännen annoksen ehtoja on lievennettävä, tiedotusta on lisättävä ja yksityinen sektori otettava mukaan rokotteiden antamiseen”, Laiho päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Helsingin budjettisovusta, jossa kasvatuksen ja koulutuksen rahoja esitetään nostettavaksi 600 eurolla lasta tai nuorta kohti. Haluamme Helsingissä tukea oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. Rahoitusta lisäämällä tähtäämme erityisesti henkilöstön saatavuuden parantamiseen varhaiskasvatuksessa sekä eriarvoistumiskehityksen torjumiseen tarveperustaista rahoitusta vahvistamalla. Palkkaohjelmalla lisätään kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana. Sarkomaa on tyytyväinen siihen, että Helsingin Kokoomuksen vahva tavoite investoida varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen toteutui.

Helsingissä koulut ja päiväkodit saavat lähes 70 miljoonaa lisäeuroa verrattuna kuluvaan vuoteen, eli kasvu on 5,1 prosenttia. Rahaa on määrä suunnata opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatuun sekä inkluusion toteutukseen. Lisäksi on päätetty ohjata rahaa myös varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan helpottamiseen, erityisesti ruotsinkielisissä päiväkodeissa.

Sarkomaan mukaan huoli kouluista ei ole ohi, koska Marinin hallituksen ensi vuoden budjetissa on valtava leikkaus varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvorahoitukseen.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvorahoitus leikkaantuu ensi vuonna kuluvaan vuoteen nähden 140 miljoonaa euroa. Jäljelle jää vain 15 miljoonan euron rahoitus perusopetukseen. Varhaiskasvatukseen ei jää kehittämisrahaa enää ollenkaan. Laskennallisesti tämä tarkoittaa Helsingille lähes 7,5 miljoonan euron leikkausta. Sarkomaa vetoaa erityisesti helsinkiläisiin hallituspuolueiden edustajiin pienten lasten koulutusleikkauksen perumiseksi.

”On mahdoton ymmärtää, miksi tilanteessa, jossa työrauha olisi se, mitä eniten tarvitaan, leikataan pienten lasten koulutuksesta. Leikkaus tarkoittaa vähemmän kasvattajia ja opettajia päiväkodeissa sekä kouluissa, suurempia ryhmäkokoja ja oppimisen tuen heikompaan saatavuutta” Sarkomaa alleviivaa.

Sarkomaa vaatii, että hallitus toisi täydentävässä budjetissaan lisärahaa varhaiskasvatuksen opettajien yliopistokoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseksi. Helsinki on jo nyt tilanteessa, jossa se joutuu sulkemaan päiväkoteja työvoimapulan vuoksi. Varhaiskasvatuksen työvoimapula helpottuu Sarkomaan mukaan panostamalla koulutusmäärien kasvattamiseen, ei tinkimällä varhaiskasvatuksen laadusta.

”Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta sellaiset tiedot ja taidot, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja sieltä jatko-opintoihin tai työelämään tavoittelemaan unelmiaan. Suomen menestys on aina perustunut sivistykseen, koulutukseen ja osaamiseen. Niin on täysin varmasti myös tulevaisuudessakin” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Hallitus vastaa tänään opposition välikysymykseen vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä. 

Perussuomalaiset, Kokoomus ja Kristillisdemokraatit jättivät alkukuusta välikysymyksen, johon hallitus vastaa tänään eduskunnan istunnossa. Oppostitiopuolueiden mukaan erityisesti vanhuspalvelut ovat kriisiytyneet, ja hallitus on laiminlyönyt kriisin ratkaisun. 

– Vanhuspalveluiden ennestään heikko tilanne on romahtanut ja kriisiytynyt tällä hallituskaudella, sanoo kansanedustaja Sari Sarkomaa oppostitiopuolue Kokoomuksesta. 

– Hallitus on laiminlyönyt toimet henkilöstöpulan lievittämiseksi. Erityisesti hoitoalan veto- ja pitovoiman toimimenpiteitä ei ole tällä hallituskaudella tehty, Sarkomaa sanoo.

Koulutuspaikkoja on lisätty, mutta riittääkö se?

Hallituspuolue sosialidemokraattien kansanedustaja Heidi Viljanen sanoo, että välikysymys on tärkeä ja ajankohtainen. 

– En allekirjoita, että mitään ei olisi tehty. Mikään muu hallitus kuin tämä ei ole yhä paljon rahoittanut kuntia ja kunnat ovat vielä tämän vuoden loppuun vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluista.  

Hän sanoo myös, hallitus on lisännyt terveydenhuoltoalan koulutuspaikkoja. 

– Vuoteen 2019 verrattuna viime vuonna aloitti 1000 lähihoitaja- ja sairaanhoitajaopiskelijaa enemmän.  

Sarkomaan mukaan koulutuspaikkojen lisääminen on tärkeää, mutta ei ratkaise ongelmaa 

– Hakijamäärät ovat romahtaneet ja hoitajat lähtevät muille aloille tai ulkomaille töihin. Vakavin virhe on se, että ne toimet, joilla hoitoalan  houkuttelevuutta lisättäisiin, on laiminlyöty, Sarkomaa sanoo.

Hallitus porrastaa hoitajamitoitusta

Työvoimapula uhkaa ensi keväänä voimaan tulevaa 0,7 hoitajamitoitusta. Viljasen mukaan hallitus ei ole valmis tinkimään hoitajamitoituksesta. 

– Tällä hetkellä on tavoite, että 0,7 tulisi voimaan huhtikuun alussa. Tiedämme, että meiltä puuttuu 3400 hoitajaa. Tästä syystä porrastamme mitoituksen voimaantuloa. 

Kokoomus ei usko, että hoitajamitoitus yksistään ratkaisisi terveys- ja vanhuspalveluiden kriisiä. 

– Hoitajia tarvitaan lisää kaikkiin palveluihin, mutta tämä mitoitus ei ole tuonut heitä lisää. Kysyn tässä, onko hallitus edes ollut sitoutunut tähän mitoitukseen?

– Jos mitoitus tulisi nyt voimaan, niin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla jouduttaisiin edelleen sulkemaan ympärivuorokautisen hoivan paikkoja, esimerkiksi Espoossa 150 ja Vantaalla sata. Tämä on entisestään heikentänyt vanhuspalveuiden tilannetta. Siksi tarvitsemme nyt ratkaisuja, Sarkomaa sanoo.

VIljanen toivoo selkeitä neuvoja tilanteen ratkaisemiseksi. Hänen mukaansa hoiva-avustajien laskeminen 0,7 mitoitukseen helpottaa jo tilannetta. 

– Toimia on jo tullut. Nyt pystymme käyttämään hoiva-avustajia enemmän kuin ennen. Tämä hoitajamitoitus yksistään on viesti hoitajille siitä, että heidän työtään arvostetaan, Viljanen sanoo.

Viljasen mukaan tilanteesta myös maalataan liian synkkää kuvaa.

– Meillä on jo nyt huomattavan paljon yksiköitä, joissa 0,7 toimii ja 0,6 pystyy suurin osa yksiköistä. TIlanne ei ole aivan niin katastrofaalinen, kuin tässä maalaillaan, Viljanen sanoo. 

Kokoomuksen mukaan hallitus ei ole ottanut oppostion vaihtoehtobudjetissaan tekemiä ehdotuksia huomioon. Näitä olisi esimerkiksi teknologisten ratkaisujen laskeminen hoitajamitoitukseen. 

Eduskunta keskustelee välikysymyksestä tänään kello 14.00 alkaen.