Siirry sisältöön

Helsinkikierrokseni jatkuu. Tule tapaamaan ja keskustelemaan, miten Helsingistä ja Suomesta tehdään hyvä paikka asua ja elää kaiken ikäisille 💚

Olen tavattavissa tällä viikolla

🔵Ti 7.3 klo 18-20 Leijonaemojen vaalipaneeli, tule mukaan webinaariin linkin kautta: https://leijonaemot.fi/tapahtuma/vaalipaneeli2023/ #leijonaemopaneeli23 ja #leijonaemot

 🔵Ke 8.3 klo 7.30-9.00 Naistenpäivän tempaus, päärautatieaseman asema-aukiolla B-lohkolla

 🔵Ke 8.3 klo 17-18 Naistenpäivän skumpat, Scandic Helsinki Hub hotelli osoitteessa Annankatu 18, järjestäjänä toimii Kokoomuksen Naisten Helsingin piiri

 🔵To 9.3 klo 7.45-8.15 Puukioskin ratikkapysäkillä Munkassa

 🔵To 9.3 klo 9-10 Munkkaparlamentissa, Max's Cafeessa osoitteessa Munkkiniemen puistotie 7

 🔵To 9.3 klo 18-19.30 Terveysilta, Munkkiniemen yhteiskoulun auditoriossa osoitteessa Laajaladentie 21, järjestäjänä toimii Munkinseudun Kokoomus ry

 🔵Pe 10.3 klo 6.45-8 Meilahden kampuksella

Lämpimästi tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan sinulle tärkeistä aiheista 💙 

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja, eduskuntaryhmäryhmän 1. varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa on tyrmistynyt Helsingin kaupungin viranhaltijoiden aikeista esittää painotetun opetuksen lakkauttamisesta nykyisessä luokkamuodossa. Toteutuessaan esitys tarkoittaisi, että Helsingin kaupungin kouluissa kiellettäisiin esimerkiksi liikunta-, musiikki-, kieli ja matematiikkaluokat.

”Tavoite segregaation purusta on valtavan tärkeä mutta keino on täysin väärä. Alueellisen ja sosioekonomisen eriarvoisuuden kitkemiseen tarvitaan vaikuttavia keinoja kaavoituksesta ja asuntopolitiikasta lähtien. Alueellinen ja sosiaalinen segregaatio ei ole koulujen synnyttämä eivätkä koulut voi eriarvoisuuden ongelmaa yksin ratkaista”, toteaa Sarkomaa.

Sarkomaa esittää, että painotettua opetusta tulisi päinvastoin lisätä Helsingissä.

”Ehdotan, että Helsingissä luodaan puitteet sille, että  painotetun  opetuksen tarjontaa lisätään eri puolilla kaupunkia sen sijaan, että toimintaa  ajetaan alas. Lapset ja nuoret ovat erilaisia ja samanarvoisia. Kysytään lapsilta ja nuorilta sekä opettajilta mikä heitä innostaa eikä lannisteta eri asioista kiinnostuneita”, Sarkomaa jatkaa.

Helsingin on lisättävä  ohjausta ja tietoa perheille sekä lapsille painotetusta opetuksesta sekä siihen hakeutumisesta.

”Meidän on lisättävä perheille tarjottavaa neuvontaa, jotta yhä useampi oppilas voisi nähdä mahdollisuuden valita halutessaan painotettu opetus. Tiedon on saavutettava perheet yhdenvertaisesti, jotta jokaista lasta voidaan innostaa löytämään oma mielenkiinnon kohde”, päättää Sarkomaa.Lue kansanedustaja Sarkomaan kirjoitus Uuden Suomen blogissa täältä

Yhteystiedot

Sari Sarkomaa
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
(Helsingin vaalipiiri)
Puh: 050 511 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa esittää, että rintasyöpäseulonnat laajennetaan Suomessa koskemaan myös 70–74-vuotiaita naisia. Euroopan komissio suosittelee rintasyöpäseulonnan kohdistamista 45–74-vuotiaisiin naisiin. Suomessa seulontaohjelma koskee nykyisin 50–69-vuotiaita. 

”On perusteltua, että maamme seulontaohjelmat kokonaisuudessaan vastaavat uusinta tutkimusnäyttöä. Seulontaikäisten naisten rintasyövistä noin kaksi kolmasosaa löydetään seulonnassa. Loput rintasyövät todetaan seulontaan osallistumattomilta tai niiltä seulontaan osallistuneilta, joiden syöpää ei seulonnassa havaittu tai joiden syöpä ilmaantui vasta mammografiatutkimuksen jälkeen. Miesten rintasyöpä on harvinainen, tapauksia on noin 30 vuodessa”, Sarkomaa sanoo.

Seulonnan vaikutusta rintasyöpäkuolleisuuteen on tutkittu Suomessa 1990-luvulta alkaen. Vuosina 1992–2003 seulontaan kutsuttujen naisten kuolleisuus rintasyöpään oli 22 prosenttia pienempi verrattuna tilanteeseen, jossa seulontaa ei olisi järjestetty. Seulontaan osallistuneiden kuolleisuus oli vastaavasti 28 prosenttia pienempi. Tutkimuksella varmistetaan, että seulonnat ovat paitsi vaikuttavia myös kustannusvaikuttavia ja tutkimuskäyttöön perustuvia. 

”Seulonnan vaikutusta rintasyöpäkuolleisuuteen on tutkittu myös myöhemmin 2000-luvulla ja tulos on pysynyt ennallaan. Kansainvälisissä tutkimuksissa seulonnan on todettu vähentävän rintasyöpäkuolleisuutta myös 70–74-vuoden iässä. Tämä osoittaa, että palveluiden pääsyn ikärajoja on laajemminkin arvioitava ja että uutta tutkimusta tarvitaan. Yhdenvertaisten ja laadukkaiden sote- palveluiden turvaamisen edellytys on, että sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusrahoitus turvataan”, sanoo Sarkomaa. Sarkomaa on tehnyt asiasta toimenpidealoitteen. 

Sari Sarkomaa
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
(Helsingin vaalipiiri)
Puh: 050 511 3033

KANSANEDUSTAJA SARI SARKOMAAN (KOK.) lista Helsingin seudun elinvoimaa kehittävistä toimista on pitkä. Kärkeen hän nostaa osaavan työvoiman varmistamisen ja työhön kannustavan verotuksen.

– Osaaminen ratkaisee Helsingin menestymisen, sillä se vetää puoleensa myös investointeja.
Sarkomaan mukaan helsinkiläiset kansanedustajat ovat tehneet paljon töitä koulutusasioiden parantamiseksi, mutta viesti ei ole mennyt riittävästi perille.

Aloituspaikkojen määrä Helsingin seudun korkeakouluissa on alimitoitettu suhteessa ikäluokkiin. Myös ammatillista koulutusta on Sarkomaan mielestä lisättävä joustavasti aloilla, joissa työvoimatarpeet ovat suurimmat.

– Aloituspaikkojen lisäämisen ohella myös riittävä resurssointi on hänestä turvattava, jotta koulutuksen laatu säilyy.
Sarkomaa pitää tärkeänä, että kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet nostamaan tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.

– Tämän tulee näkyä myös tulevassa hallitusohjelmassa.
Sarkomaan mielestä myös elinkeinoelämän kannalta on oleellista pitää kaupungin talous kunnossa, jotta se pystyy tuottamaan palveluja ja investoimaan. Nyt tehty aluehallintouudistus näivettää Helsingin, hän varoittaa.

– Meidän pitää saada suurempi osuus veropohjasta ja ennen muuta yhteisöverokertymästä.
Mielestäni tulevan hallituksen ykkösasioita on korjata epäoikeudenmukainen rahoitusmalli, joka ei ota huomioon Helsingin erityispiirteitä.

Kasvua tukevat investoinnit edellyttävät Sarkomaan mielestä luvitus- ja kaavoitusprosessien sujuvoittamista. Tulevien vuosien investoinneista Sarkomaa nostaa kärkeen vihreää siirtymää tukevat panostukset. Myös Helsingin saavutettavuutta on parannettava.
– Keskeisellä sijalla ovat nopeat raideyhteydet.

Koko juttu luettavissa tästä linkistä: https://kauppakamarilehti.fi/millaisia-vaalilupauksia-elinvoiman-vahvistamiseen/

Uudessa lastensairaalassa hoidetaan potilaita kaikkialta Suomesta. Monien vaativien lastensairauksien hoito kuten sydänkirurgian, elinsiirrot sekä vaikeiden syöpien hoito on keskitetty Uuteen lastensairaalaan. Erinomaiset hoitotulokset, osaava henkilökunta, monipuolinen tutkimustyö sekä uudet ensiluokkaiset tilat tekevät toukokuussa 2018 avatusta Uudesta lastensairaalasta huippusairaalan. Uuden lastensairaalan rakentaminen oli kansallinen ponnistus. Maamme ainoa valtakunnallinen lastensairaala oli 40-luvulla rakennettujen tilojensa osalta ajolähtötilanteessa. Lastenklinikan ja Lastenlinnan elinkaaren käyttökelvottomat tilat olivat häpeätahra home- ja kosteusvaurioineen. Kuvaava esimerkki tilojen räikeistä puutteista on epäinhimillisen ahtaat keskosten hoitotilat. Vanhempien läsnäoloa jouduttiin jatkuvasti rajoittamaan, vaikka vanhempien läheisyys on valtavan tärkeää keskosten toipumisen kannalta. Sairaalla lapsella tulee olla oikeus vanhempiensa läsnäoloon.

Tilanne oli vakava ja toimeen ryhtyivät monet tahot. Erityisesti mainitsen Leijona Emot, erityislasten vanhempien yhdistyksen ja silloisen lastensairaalan toimijat. He tekivät valtavan työn ja näin saimme heräteltyä eduskunnan ja valtiovallan liikkeelle.

Uusi lastensairaala rakennettiin poikkeuksellisella suomalaisten yhteishengellä, julkisin ja yksityisin sekä kansalaisten lahjoittamin varoin. Eduskunnassa otimme Lasten sairaalan rakentamisen erityissuojelukseen. Valtiovarainvaliokunnassa teimme kaikkien puolueiden jäsenten yhteisvoimin lausuman, jonka eduskunta hyväksyi. Lausumalla edellytettiin, että valtiovalta poikkeuksellisesti rahoittaa Uutta lastensairaalaa. Rakennuksesta vastaavalla HUSilla ei ollut remonttisuman takia mahdollisuutta sairaalaa ajoissa remontoida. Kun valtio lähti mukaan, uskalsi HUSin hallitus tehdä rakentamispäätöksen ja loppu eli kolmannes tarvittavista määrärahoista kerättiin kansalaiskeräyksellä. Tuloksena syntyi lastensairaala, joka palvelee pääkaupunkiseutua ja koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen. 

Nyt lastensairaala tarvitsee taas eduskunnan ja koko Suomen tukea. Uuden Lastensairaalan toiminnassa on tällä hetkellä isoja ja vakavia haasteita. Suurin ongelma on vakava hoitajapula, joka on johtanut lasten tehohoidon kriisiin. Suomessa on lasten tehohoitopaikkoja kaikkiaan 150 mutta lapsia voidaan hoitaa ainoastaan 132 tehohoitopaikalla.

Lasten tehohoidon kriittisen tilanteen vuoksi HUS teki viime lokakuussa omavalvontailmoituksen aluehallintovirastolle ja Valviralle. Tämän johdosta perustettiin asiantuntijaryhmä etsimään ratkaisuja, jotka julkaistiin tammikuussa. Toimenpiteitä viedään eteenpäin mutta niissä tarvitaan laajaa yhteistyötä ja myös valtiovallan tukea. Tehohoidon vajaus on johtanut epäinhimillisiin lasten sydänkirurgian leikkausjonoihin. Maassamme on jo 50 lasta odottanut sydänleikkausta yli lakisääteisen hoitotakuun ajan. Tilanne on lainvastainen ja täysin kestämätön jonossa odottaville lapsille sekä heidän perheilleen. Toimia tarvitaan kriittisessä tilassa olevan lasten tehohoidon turvaamiseksi. Lasten tehohoidon kapasiteettia on lisättävä ja lasten epäinhimilliset sydänleikkausjonot on purettava. Sydänleikkauksen odottelu ja toistuvat peruutukset aiheuttavat valtavaa huolta ja vaikeuttavat perheiden elämää. Jonotus aiheuttaa erityisen suuren epävarmuuden lapsen terveydestä ja tulevaisuudesta. Tilanne kuormittaa entisestään Uuden lastensairaalan erittäin vaativaa työtä tekevää henkilöstöä sekä heikentää toimialan pito- ja vetovoimaa.

Paine näkyy myös Uudenmaan synnytyssairaaloissa. Suomessa syntyvistä lapsista joka kolmas syntyy Uudellamaalla. Helsinkiläisissä on herättänyt myös huolta työryhmän ehdotus siirtää riskisynnyttäjiä pois HUSin alueelta, jotta hoitajia riittäisi leikattujen lasten hoitoon. Asiantuntijat esittävät, että Husin alueen muutamien odottavien äitien, joiden on arvioitu olevan riskisynnyttäjiä, synnytys ja hoito siirrettäisiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan tai Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Tätä varten näiden sairaaloiden vastasyntyneiden tehohoitokapasiteettia aiotaan lisätä. Päätavoite toimissa on saada yhteistyöstä  eri tahojen kanssa rakennettua lastensairaalan toimintakyky kuntoon ja lyhyellä tähtäimellä löytää keinoja lasten sydänleikkauksen tekemisen. Ilman rahaa muutos ei ole toteutettavissa. Välitön rahoitustarve kohdennettaisiin hoitajien rekrytointiin ja kannustuslisiin. Myös lasten tehohoitajien koulutukseen tarvitaan rahaa. Lisäkoulutuksen tarpeeseen vastaamiseksi on luotava uusi koulutuspolku sairaanhoitajille ja erikoislääkäreille.

Uusien tehopaikkojen perustaminen muualle maahan vaatii myös kustannusten korvaamista. Lasten tehohoidon turvaamiseen tarvittava, yliopistosairaaloille kohdennettava noin viiden miljoonan euron vuosittainen rahoitustarve on asian painoarvoon nähden hyvin maltillinen. Uuden lastensairaalan yksikkö on kansallisesti kriittinen, erityisosaamista tarjoava yksikkö, jonka toimintakyvystä sairaat lapset ovat riippuvaisia. Valtiovallan on tultava vastaan. Tilanteen vakavuudesta kertoo se, että lasten sydänleikkausten ostopalvelumahdollisuutta muista pohjoismaisista ja erityisesti Tanskasta valmistellaan. Turvautuminen lasten lähettämiseen ulkomaille saamaan sydänkirurgista hoitoa tuo paljon uusia kysymyksiä, jotka ratkaistava lasten etu edellä. Ratkaisu lasten ja odottavien äitien siirtämisestä hoitoon toisaalle on oltava täysin väliaikainen. Uuden lastensairaalan tilanne on saatava kestävällä tavalla kuntoon.

Valtiovallan sote- alan henkilöstön pito ja vetovoimaa toimenpiteitä valmistelevan työryhmän esityksiä pitää viedä vauhdilla eteenpäin. Hoitotyön koulutuksen ja tutkimuksen korkea taso, osaamisen ylläpito ja kannustavat urapolut, työntekemisen edellytykset ja johtaminen on oltava kunnossa. Hoitoalalle tarvitaan kannustavaa palkkausta, jossa osaaminen huomioidaan nykyistä paremmin. HUSin rooli on merkittävä, kun hyvää henkilöstöpolitiikkaan rakennetaan. Siinä on henkilöstön ja avainasemassa olevien lähiesihenkilöiden oltava vahvasti ja jatkuvasti mukana.

Rahoituksen lisäksi tarvitaan uudelle maalle lisää ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen aloituspaikkoja. Ja aivan erityisesti kasvatus- ja sote- alalle. Nyt Uudellamaalla on suhteessa väestöön liian vähän koulutuspaikkoja. Hyvä uutinen on se, että saimme pitkän työn tuloksena vihdoin Helsingin yliopiston terveystieteiden maisterin tutkinnon anto-oikeuden.

Järjestimme eduskunnassa tapaamisen, jossa yhdessä Sydänlasten ja -aikuisten kanssa keskustelimme sosiaali- ja terveysministeriön valtiosihteerin kanssa. Välitämme hänelle perheiden valtavan huolen tilanteesta. Yhteinen tavoitteemme on kiirehtiä toimia, joilla ratkaistaan epäinhimillinen lasten sydänleikkausjono ja teho-hoidon kriisi. Leikkausta odottavien lasten ja heidän perheidensä tilanne on hyvin vaikea ja toivoa sekä ratkaisuja tarvitaan. Painotimme ministeriölle, että kyse erittäin vaativasta työstä ja sen näyttävä kunnolla, kun tehdään toimia henkilöstö pito- ja vetovoiman lisäämiseksi. Ilman hoitajia ja lääkäreitä ei ole palveluja.

Terveydenhuollon historiallisen pitkät jonot ja päivystysten kriisiytyminen ovat karua arkipäivää. Kun hoitoon pääsy venyy, ongelmat kasvat. Tilanne on kestämätön ja tulee monin tavoin kalliiksi.

On vakava laiminlyönti, ettei hallitukselta ole herunut vaikuttavia toimenpiteitä hoitovelan purkamiseksi. Päinvastoin, hallitus on toimillaan vaikeuttamassa tilannetta. Yksityisen hoidon tutkimus- ja hoitokorvaukset eli Kela-korvaukset poistuivat vuoden alussa lukuun ottamatta psykiatriaa, psykologin korvauksia sekä suun terveyden tiettyjä toimenpiteitä.

Jatkossa korvausta ei enää saa lainkaan esimerkiksi yksityisen tuottamasta fysioterapiasta, ja lääkärikäyntien korvausta leikattiin merkittävästi.

On vastuutonta jättää käyttämättä yksityisten palvelutuottajien työ tilanteessa, jossa julkinen terveydenhuolto on ylikuormittunut ja pula henkilöstöstä on valtava. Kela-korvauksen leikkauksen myötä yhä useampi siirtyy julkisen palvelun jonoon tai jää ilman apua. Seurauksena on palveluiden heikentyminen, julkisen terveydenhuollon kustannusten kasvu ja ruuhkautuminen.

Ideologinen yritysvastaisuus jyrää järkiperusteet ja jonossa apua odottavien ihmisten hädän. Muuta selitystä on vaikea keksiä sille, miksi valtavassa henkilöstöpulassa ja sote-kriisissä jätetään yrityksissä toimivien sote-ammattilaisten työpanos hyödyntämättä.

Kela-korvaus on mahdollistanut vuosittain noin 3,4 miljoonaa lääkärikäyntiä. Sitä maksetaan sosioekonomiseen asemaan katsomatta kaikille suomalaisille. Yksityistä terveydenhuoltoa käytetään monesti myös siksi, ettei julkisen sektorin palveluihin pääse.

Lisäksi merkittävää osaa Kelan korvaamista lääkäripalveluista ei ole edes saatavilla hyvinvointialueiden peruspalveluvalikoimassa, esimerkkeinä silmälääkärit ja gynekologit.

Kela-korvaus kannustaa pitämään omasta terveydestä ennaltaehkäisevästi huolta. Koko suun terveydenhuoltomme on rakennettu siten, että merkittävä määrä aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Kuntoutusjärjestelmämme on monin osin yrittäjien varassa. Vuonna 2020 kaksi miljoonaa ihmistä käytti Kela-korvattuja terveydenhuollon palveluja. Hallituspuolueiden piittaamattomuus sote-yrittäjiä ja heidän tekemää työtä kohtaan on vaarassa heikentää kansanterveyttä sekä työ- ja toimintakykyä monin tavoin.

Hallitus on antanut eduskunnan käsittelyyn lisäbudjetin, jossa hyvinvointialueiden rahoitusta lisätään vain muutama viikko niiden aloituksen jälkeen. On täysin epäselvää, miten rahat kohdentuvat, ja voidaanko lisärahoilla edes oikeasti helpottaa ihmisten hoitoonpääsyä. Lisäbudjetti onkin arvioitava perusteellisesti.

Hallitukselta olisi viisautta purkaa vahingollinen Kela-korvausleikkaus osana lisäbudjetin käsittelyä. Kela-korvaukset ovat tehokas tapa kohdentaa rahoitusta nimenomaisesti hoitoonpääsyn helpottamiseen ja julkisen sektorin kuorman helpottamiseen.

Olen tehnyt toimenpidealoitteen Kela-korvausleikkauksen perumiseksi. Se on eduskunnan käytettävissä. Hallituksen tekemien Kela-korvausleikkauksien peruutus sisältyy myös kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin. Romuttamisen sijaan korvausta olisi viisasta tulevina vuosina nostaa.

Tyttöjen ja naisten oikeuksien kannalta on valtava pettymys, ettei hallitus ole eduskunnan vaateesta huolimatta tekemässä lakiesitystä, jolla selkeytettäisiin tyttöjen silpomista koskevaa kriminalisointia. Tyttöjen sukuelinten silpominen on brutaali rikos ja ihmisoikeusloukkaus, joka on kitkettävä Suomesta ja koko maailmasta. Suomi on viimeinen Pohjoismaa, joka ei ole erilliskriminalisoinut tyttöjen ja naisten silpomista. Silpomisuhan alla elää Suomessa arvioiden mukaan jopa 3000 tyttöä.

Kansainvälistä tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista päivää vietetään tänään 6. helmikuuta.

Maailmassa yli 3 miljoonaa tyttöä kokee silpomisen joka vuosi. Yksikin on liikaa. Haluamme lopettaa haitallisen perinteen kaikkialta maailmasta.

Silpominen on haitallinen kulttuurinen perinne, joka loukkaa vakavasti tyttöjen ihmisoikeuksia. Silpominen tehdään tyypillisesti 0–15-vuotiaille tytöille. Toimenpide on kivulias ja aiheuttaa vakavia terveysriskejä. Pahimmassa tapauksessa tyttö voi kuolla silpomisen seurauksena.

Eduskunta edellytti marraskuussa vuonna 2020 tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä ehdottaneen kansalaisaloitteen pohjalta, että hallitus ryhtyy ripeästi toimiin. Kansalaisaloitteessa ehdotetaan tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävää omaa lakia, joka kattaisi kaikenikäiset tytöt ja naiset sekä ulkomailla tehdyt silpomiset.

Aloitteen perustelujen mukaan silpomisen kieltävä erillislaki vahvistaisi viestiä siitä, että käytäntöä ei virallisesti hyväksytä Suomessa. Erillislaki toimisi selkeämpänä työkaluna niille tahoille, jotka tekevät ehkäisevää työtä ja toimisi ajurina asennemuutostyölle. Silpomisen vastaisessa työssä tarvitaan vaikuttavia ennaltaehkäiseviä toimia. On olennaista edistää maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen, ammattilaisten ja viranomaisten yhteistyötä ja vuoropuhelua.

Eduskunta edellytti kansalaisaloittetta koskevassa mietinnössään, että hallitus antaa tarvittavat lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäviksi kuluvan vaalikauden aikana. On valtava pettymys, että hallitus on laiminlyönyt eduskunnan näkemyksen. Oikeusministeri Henriksson totesi juuri ennen joulua, ettei esitystä olla antamassa eduskunnalle tällä vaalikaudella.

Olemme kokoomuksen eduskuntaryhmän voimin vaatineet, että tyttöjen ja naisten suojelemisessa väkivallalta on otettava käyttöön kaikki keinot – ennaltaehkäisevien toimien lisäksi myös eduskunnan edellyttämä muutos rikoslakiin. Olemme olleet asiassa hyvin aloitteellisia . Tyttöjä suojellaksemme ja lakimuutosta vauhdittaaksemme teimme asiasta kansanedustaja Sofia Vikmanin kanssa jo syyskuussa 2019 lakialoitteet, jotka ovat olleet hallituksen käytössä. Olemme vedonneet oikeusministeri Henrikssoniin sen puolesta, että esitys voitaisiin vielä tuoda eduskuntaan. On tyrmistyttävä arvovalinta, että hallitus näin pettää silpomisuhan alla elävät tytöt eduskunnan tahdon vastaisesti.

Yhdenkään tytön ei pidä joutua elämään maassamme silpomisuhan alla. Kaikki kivet on vielä kerran käännettävä, jotta hallitus toisi viipymättä tyttöjen silpomisen kriminalisointia selkeyttävän esityksen eduskuntaan siten, että se voidaan saada maaliin vielä kuluvan vaalikauden aikana.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa asettaisi seuraavan hallituksen tehtäväksi viinien tuomisen päivittäistavarakaupan valikoimiin. 65 prosenttia suomalaisista kannattaa uudistusta.

Tänään julkaistun Taloustutkimuksen kyselytutkimuksen mukaan 65 prosenttia suomalaisista toivoo mietoja viinejä ruokakauppaan. Alkoholilain päivittämiseen suhtautuminen on myönteistä kaikissa ikäryhmissä. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kirjaisi asian hallitusohjelmaan.

”Reilu puolivuosikymmentä alkoholilain uudistamisen jälkeen voi sanoa, etteivät lakimuutoksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä nousseet varoitukset ole toteutuneet ja kuluttajat ovat ottaneet uudistuksen vastuullisesti vastaan. On mainiota, että alkoholittomien ja mietojen juomien suosio jatkaa kasvuaan”, Sarkomaa sanoo.

”Kokoomus on esittänyt viimeksi vaihtoehtobudjetissaan, että viinien myynti ruokakauppoihin sallitaan. Samalla olemme valmiita kiristämään maltillisesti alkoholiverotusta. Lisäksi laskisimme

ravintolassa anniskellun alkoholin veron ravintolaruoan tasolle 14 prosenttiin, joka ohjaisi kulutusta valvottuihin olosuhteisiin ravintoloihin”, vaatii Sarkomaa. ”Lisäksi on perusteltua vapauttaa ravintoloiden ja pienpanimoiden ulosmyynti muiden kuin väkevien juomien osalta. Kyse on paitsi luottamuksesta ihmisten omaan harkintaan myös valinnan mahdollisuuksien lisäämisestä. On viisasta tehdä tilaa laatua painottavalle, vastuulliselle alkoholi- ja ravintolakulttuurille”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Hyvää alkanutta uutta vuotta 2023.

Toivottavasti vuosi on vaihtunut hyvissä merkeissä. Eduskunnassa alkoi tällä viikolla loppukiri kohti eduskuntavaaleja, jotka järjestetään sunnuntaina 2.4.2023. Arkadianmäellä on paljon tehtävää ennen kuin eduskunta jää vaalitauolle.

Hallituksen holtiton talouspolitiikka uhkaa suomalaisille tärkeiden palveluiden tulevaisuutta. Pelkät velan korkomenot nousevat 2,4 miljardiin. Suurin maksutaakka kasautuu tulevien sukupolvien harteille.
 
Teemme välikysymyksen julkisen talouden velkaantumisesta. Näin ei voi jatkua. Lastemme piikkiin eläminen ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksien ahnehtiminen on umpivastuutonta. Tämän päivän velka on huomisen veronkorotus. Hyvinvointiyhteiskuntamme on pelastettava, välikysymys on välttämätön.

On täysin vastuutonta jättää talouden tasapainottamistoimet tulevalle hallitukselle. Hallituksen tulisi valmistella valtiontalouden tasapainottamisen toimia pitkäjänteisesti yli vaalikausien. Vastuuton velkaantuminen ja yli varojen eläminen on lopetettava

Tammikuun terveisissä:

  • Tervetuloa mukaan tukemaan työni jatkoa helsinkiläisten kansanedustajana 
  • Tervetuloa tapaamaan Helsinki-kierrokselle
  • Nato-lain käsittely on hoidettava ripeästi
  • Lasten epäinhimilliset sydänleikkausjonot purettava heikentämättä Uudenmaan riskisynnyttäjien palveluja
  • Kriisiytynyt vanhusten- ja terveydenhuolto ei voi odottaa ratkaisuja vaalien yli
  • Helsinkiä piinaavaan työvoimapulaan ja varhaiskasvatuksen ongelmiin on rakennettava kestäviä ratkaisuja 

Tervetuloa mukaan tukemaan työni jatkoa helsinkiläisten kansanedustajana 

Olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana huhtikuun eduskuntavaaleissa. Suomi ja Helsinki tarvitsevat kaupunkilaisjärkeä.  
 
Vaalityössä keskityn ison mainostamisen sijaan ihmisten tapaamiseen, mutta mainostamistakin tarvitaan. Ohessa on kokoomuksen käyttöönottama lahjoituspalvelu, jonka kautta on helppo tukea kampanjaa.
Tue vaalikampanjaani>
 
Olet lämpimästi tervetullut mukaan vaalityöhön. Vaalit tehdään yhdessä. Kaikki apu ja tuki on arvokasta. Luvassa on mukavia tapahtumia ja jokaiselle sopivia tapoja olla mukana. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä 
sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soita 050 511 3033
 
Ajattelen, että parasta vaalityötä on hyvin tehty työ kansanedustajana.
 
Arvostan suuresti tukeasi.

Tervetuloa tapaamaan Helsinki-kierrokselle

Facebook-liveen torstaina12.1. klo 17.15 https://fb.me/e/8GNSEmqVs

Kokoomuksen talviliikuntapäivään lauantaina 14.1.:
- klo 11–12 Kaivopuiston pulkkamäkeen
- klo  12–13 Töölönlahden lenkkireitille 

Keskustakirjasto Oodiin, 2.krs, tapahtumatila Kuutioon tiistaina 17.1. klo 17.30, keskustelemaan siitä, mistä tulevissa vaaleissa pitäisi puhua

Educa-messuille lauantaina 28.1.2023 Messukeskukseen (Messuaukio 1). Olen mukana:
- klo 10.45-11.45 TAHTO-lavalla OAJ:n varhaiskasvatuspaneelissa: Mikä muuttuu lapsen kasvun ja oppimisen tuessa
- klo 12-13 Eduskunnan messupaikalla 6k58
- klo 13-14 Messukeskuksen Wino Corner -ravintolassa OAJ Pääkaupunkiseudun opettajien kanssa

Kokoomuksen vaaliristeilylle 28.-29.1.
- Ohjelma ja ilmoittautuminen risteilylle: https://www.kokoomus.fi/risteily/

Nato-lain käsittely on hoidettava ripeästi

Ettei koskaan tulisi sotaa, siksi siihen on parhaalla mahdollisella tavalla varauduttava. Teen, ja koko eduskuntaryhmämme tekee töitä joka saralla, että Nato-jäsenyytemme toteutuisi ripeässä tahdissa. Kuulemme lakiesityksestä valtiovarainvaliokunnassa ensi viikolla asiantuntijoita valtion talouden näkökulmasta.

Suomen Nato-jäsenyys on vielä ratifioimatta Unkarilta sekä Turkilta. Olennaista on, että eduskunta käsittelee lain niin, että voimme Suomessa saattaa jäsenyyden maaliin mahdollisimman nopeasti ratifiointien jälkeen.

Lasten epäinhimilliset sydänleikkausjonot purettava heikentämättä Uudenmaan riskisynnyttäjien palveluja

Vakavasti sairaita lapsia ei saa jättää jonoon. Maassamme on 50 lasta odottanut sydänleikkausta yli lakisääteisen hoitotakuun ajan. Jonotus aiheuttaa suuren epävarmuuden lapsen terveydestä ja tulevaisuudesta. Tilanne kuormittaa myös Uuden lastensairaalan erittäin vaativaa työtä tekevää henkilöstöä.

Olen jättänyt lasten tehohoidon korjaustoimien vauhdittamiseksi hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa edellytän vastausta siihen, mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy lasten kriittisen tehohoidon tilanteen ratkaisemiseksi.

Ensimmäiseksi on korjattava hallituksen aluehallintouudistuksen torso rahoitusmalli, joka kurittaa kovalla kädellä HUS:in ja Helsingin sote-palveluiden rahoitusta murentaen mahdollisuuksia järjestää korkeatasoista hoitoa.

Ohessa aiheesta blogini: https://bit.ly/3jWkMTT

Kriisiytynyt vanhusten- ja terveydenhuolto ei voi odottaa ratkaisuja vaalien yli

Yhä useampi, yhä heikommassa kunnossa oleva, usein yksinasuva moni- ja muistisairas ihminen jää ilman välttämätöntä huolenpitoa. Tilanne on epäinhimillinen. Vaikka hallituksen ja koko eduskunnan työ on loppumetreillä, pitäisi hallituksen silti tuoda ratkaisuja kriisiytyvään vanhusten- ja terveydenhuollon tilanteeseen.

Vanhuspalvelukriisi heijastuu myös terveydenhuoltoon päivystysten ruuhkautumisena. Kun apua tarvitsevilla vanhuksilla ei ole paikkaa, minne mennä, on syntynyt päivystysruuhkia. Sairaanhoitopiireistä kerrotaan jatkuvasti potilasturvallisuuden vaarantumisista. Koko sosiaali- ja terveydenhuolto on vakavan kriisin partaalla. 

Teen sitkeästi esityksiä tilanteen ratkaisemiseksi. Kirittääksemme hallitusta toimimaan teimme jo syksyllä johdollani välikysymyksen vanhusten- ja terveydenhuollon palveluiden kriisiytymisestä. Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan puheeni on luettavissa täällä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11792

Helsinkiä piinaavaan työvoimapulaan ja varhaiskasvatuksen ongelmiin on rakennettava ratkaisuja 

Helsinkiä piinaava pula osaavasta henkilöstöstä tuntuu karulla tavalla kaupungin palveluissa, ja etenkin varhaiskasvatuksessa ja pienten koululaisten iltapäiväkerhoissa. Moni päiväkoti toimii hyvin ja turvallisesti, mutta samalla yhä useammassa päiväkodissa tilanne on hyvin vaikea. Vajaalla ja usein vaihtuvalla henkilöstöllä toimiminen ei voi olla näkymättä palveluiden laadussa. Helsingin on kirittävä toimia, joilla tilanne ratkaistaan.

Paljon on tehty alan  pito- ja vetovoiman lisäämiseksi sekä osaavan henkilöstön saamiseksi, mutta enemmän on vielä tehtävää. Myös eduskunnan on tehtävä osuutensa. Iloitsen siitä, että saimme valtiovarainvaliokunnassa läpi lausuman, joka edellyttää, että uusista varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikoista merkittävä määrä on suunnattava Helsingin yliopistoon.

Oli välttämätöntä, että varasimme tämän vuoden Helsingin kaupungin budjettiin henkilöstön palkankorotuksiin yhteensä 7 miljoonaa euroa. Palkkaohjelman tavoite on lisätä kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana. Nostimme kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla määrärahoja 600 eurolla lasta tai nuorta kohti. Haluamme tukea oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. 

Helsinkiä piinaava pula osaavasta henkilöstöstä tuntuu karulla tavalla lapsiperheiden arjessa, varhaiskasvatuksessa ja pienten koululaisten iltapäiväkerhoissa. Moni päiväkoti toimii hyvin ja turvallisesti, mutta samalla yhä useammassa päiväkodissa tilanne on hyvin vaikea. Vajaalla ja usein vaihtuvalla henkilöstöllä toimiminen ei voi olla näkymättä palveluiden laadussa. Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että Helsinki oli pakotettu sulkemaan leikkipuistoja, jotta henkilöstöä riittäisi päiväkoteihin turvaamaan lakisääteiset varhaiskasvatuspalvelut. Leikkipuistot ja iltapäiväkerhot ovat olennainen osa perheiden turvaverkkoa. Monella perheellä ei ole tukena isovanhempia eikä muita läheisiä arjen sujumisessa. Leikkipuistojen sulku oli viimesijainen toimi, kun toimenpiteet henkilöstöpulaan eivät ole tepsineet.

Uutena ja viisaana toimena on päätetty rakentaa leikkipuistojen ja iltapäiväkerhojen toimintaa entistä tiiviimmin järjestöjen, yritysten ja seurakuntien kanssa. Lasten kasvattamiseen tarvitaan koko kaupunki. Viimeisimmät tiedot ovat lohdullisempia. 1.–2.-luokkalaisten iltapäiväkerhot saataneen turvattua kevään ajaksi. Emme saa tinkiä tavoitteesta turvata pikkukoululaisille iltapäiväkerhopaikka, joka on useissa perheissä täysin välttämätön palvelu turvallisen arjen järjestämiseksi.

Vakava pula henkilöstöstä heikentää kaupunkimme henkilöstön työolosuhteita sekä -hyvinvointia. Koko kaupunkia piinaavan henkilöstöpulan, varhaiskasvatuksen ja iltapäiväkerhojen ongelmien ratkaisu on Helsingin kiireellisempiä ja tärkeimpiä tehtäviä. Toimia tarvitaan vielä useita jo tehtyjen toimien lisäksi.

Oli välttämätöntä, että varasimme tämän vuoden Helsingin kaupungin budjettiin henkilöstön palkankorotuksiin yhteensä 7 miljoonaa euroa. Palkkaohjelman tavoite on lisätä kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana. Nostimme kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla määrärahoja 600 eurolla lasta tai nuorta kohti. Haluamme tukea oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. 

Varhaisiin vuosiin panostamalla edistämme vaikuttavasti lasten kasvua ja kehitystä, ennaltaehkäisemme syrjäytymistä sekä turvaamme lapsille yhdenvertaisemmat mahdollisuudet pärjätä koulutiellä ja elämässä. 

Olen yhtä lailla eduskunnassa tehnyt työtä sen eteen, että Helsingin korkeakouluihin ja oppilaitoksiin lisättäisiin aloituspaikkoja helpottamaan pääsyä koulutukseen ja pulaa koulutetusta henkilöstöstä. Nykyinen tiedeministeri Honkonen on ollut asiassa vastahankaan. Ison vaikuttamistyön jälkeen maan hallitus täydensi tämän vuoden valtion budjettia ja lisäsi määrärahoja varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkojen lisäämiseen. Huoli on ollut, ettei ministeri myönnä lisäpaikkoja Helsinkiin. Onnistuimme saamaan eduskunnan hyväksymään lausuman, jossa edellytämme, että lisäaloituspaikat osoitetaan erityisesti Helsinkiin.  Linjasimme eduskunnassa myös, että monimuotokoulutuksen rahoituksesta on huolehdittava. Lisäksi on luotava joustavia koulutuspolkuja eri tehtäviin pätevöimiseksi.

Laadukas varhaiskasvatus on moniammatillista. Sen turvaamiseksi tarvitsemme Helsinkiin varhaiskasvatuksen opettajien lisäksi lisää lastenhoitajia ja sosionomeja sekä heidän työnkuvansa houkuttelevuudesta huolehtimista. Osana alan houkuttelevuutta työoloja on parannettava niin, että ammattilaiset saavat mahdollisuuden tehdä työnsä hyvin.

Helsingin on oltava monien mahdollisuuksien kotikaupunki sekä turvallinen paikka kasvaa, asua ja elää kaiken ikäisille. Helsinkiläisten perheiden luottamus palveluihin on ollut kovilla. Kevään tärkeimpiä toimia on palauttaa luottamus siihen, että päiväkodit ovat laadukkaita ja iltapäiväkerhopaikan saa, kun sitä tarvitsee. Työtä riittää myös terveyspalveluiden ja vanhusten palveluiden turvaamisessa. Teen työtä sen eteen, että yhteistyössä kaupungin henkilöstön ja muiden toimijoiden kanssa saamme kaupunkimme palvelut pelastettua.

Palaute Helsingin kaupungin ja Suomen asioista on aina tärkeää ja tervetullutta. Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Saat eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja 

Helsingin kaupunginvaltuuston ja hallituksen jäsen. Kolmen nuoren äiti.