Siirry sisältöön

Kategoria: Ei kategoriaa

Julkaistu

Verkkouutiset blogi 27.6.2024

Pari vuosikymmentä jyränneen oppimistulosten alamäen kääntäminen ei tapahdu helposti. Suurin huoli on lasten luku-, kirjoitus- ja laskutaitojen rapautumisesta. Hallitusneuvotteluissa sovimme pääministeri Orpon hallituksen keskeiseksi tavoitteeksi vahvistaa perustaitojen oppimista antamalla lisää aikaa ja työrauhaa opettajille ja oppilaille. Ykkös- ja kakkosluokkalaisten äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan opetusta lisätään kumpaakin yhdellä vuosiviikkotunnilla. Vuosiluokilla 3-6 lisätään äidinkielen opetukseen vuosiviikkotunti.

Erityisesti kaiken oppimisen perustana olevat lukutaito ja lukuharrastus ovat hiipuneet. Siksi lukutaitoa ja lukemista on vauhdilla edistettävä. Hallitus on sitoutunut jatkamaan ja vakiinnuttamaan lukutaitoa parantavia toimia. Tukemalla lapsen lukemista opinpolun alkuvaiheessa voidaan tehokkaasti kitkeä eroja oppimistuloksissa. Meidän aikuisten esimerkki ja malli lukemisessa on ensiarvoisen tärkeää.

Hallitusohjelmaan kirjattu järein toimi on oppimisen tuen remontti. Tavoitteena on turvata oppimisen tuki ajoissa ja purkaa nykylain opettajille tuomaa turhaa byrokratiaa. Kyse on tukea tarvitsevasta lapsesta ja yhtä lailla luokassa olevien muiden lasten oikeudesta saada opetusta. Hallituksen esitys on luvattu antaa eduskunnalle syksyllä. Mittavan talouden tasapainottamisen aikana peruskoulun kuntoon laittamiseksi eduskuntakaudella osoitettava 200 miljoonan euron lisärahoitus on merkittävä arvovalinta.

Hallitusohjelmassa sovittua opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksien vahvistamista puuttua opetusta häiritsevään toimintaan on kiirehdittävä. Esitykset on syytä saada viipymättä voimaan, erityisesti mahdollisuus rajoittaa tarvittaessa mobiililaitteiden käyttöä oppitunneilla. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin. Lisäksi tarvitsemme yhteiskunnassamme laajemman korjausliikkeen sosiaalisen median lapsille tuomien haittojen kitkemiseksi. Älylaitteiden käyttö nakertaa muihin asioihin, kuten lukemiseen ja liikuntaan käytettyä aikaa sekä keskittymiskykyä. Älylaitteita käytetään yhä useammin kiusaamiseen tai väkivaltaiseen käytökseen. Digitaalisten laitteiden käyttöä ja niiden vuorovaikutusta vähentävää vaikutusta on perusteellisesti arvioitava. Lasten aivot tarvitsevat oppimisessa vastavuoroisuutta ja aikuisen aikaa.

Oppimistulosten lasku on moninainen ilmiö, jonka syistä tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä. Suomi ei ole yksin, vaan sama ilmiö oppimistulosten laskussa on nähtävissä useimmissa OECD-maissa. Maailma on muuttunut, oppiminen on murroksessa. Hallitusohjelmatoimien lisäksi tarvitaan moninainen joukko toimia, kouluissa ja yhteiskunnassamme. Siksi olemme käynnistäneet laaja-alaisen tulevaisuustyön peruskoulun kehittämistarpeiden arvioimiseksi. Työhön on koottu tutkijoita sekä eri alojen ja koulutuskentän asiantuntijoita arvioimaan peruskoulun kehittämistarpeita, erityisesti keinoja heikentyneisiin oppimistuloksiin tarttumiseksi. Pidän olennaisena, että työssä kuullaan arjessaan tänä päivänä opetustyötä tekeviä, rehtorina toimivia ja tietysti oppilaita. Työn tueksi on perustettu parlamentaarinen seurantaryhmä, jonka varapuheenjohtajana minulla on ilo toimia. Peruskoulun tulevaisuustyön lainsäädäntömuutosesitykset sekä muut toimenpiteet on hallitusohjelman mukaisesti valmisteltava vuoden 2025 loppuun mennessä. Työtä on tehtävä tiiviisti.

Eurovaalien myötä vaihtuvan uuden opetusministerin on syytä ottaa peruskoulun kuntoon laittaminen ykköstehtäväkseen. Lapset eivät voi odottaa. Lohdullista on se, että peruskoululaisten oppimistulokset ovat Suomessa huomattavasta laskusta huolimatta yhä varsin hyviä. Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa yhdenvertaisesti peruskoulusta riittävät tiedot ja taidot sekä oppimisen ilon, jotka kantavat toisen asteen opintoihin sekä sieltä jatko-opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan.

Julkaistu

Tiedote 18.6.2024

Eduskunnan hoitotyön verkoston perustamiskokouksessa 17.6.2024 puheenjohtajaksi valittiin Lotta Hamari (sd) ja varapuheenjohtajaksi Sari Sarkomaa (kok). Verkoston tarkoituksena on vahvistaa hoitotyön alan dialogia ja lisätä tiedonvälitystä eduskunnan ja alan asiantuntijoiden välillä.

– Pidän merkittävänä näyttöön perustuvan hoitotyön edistämistä sekä sitä, että alan asiantuntijoiden ääni kuuluisi päättäjille etenkin nyt hyvinvointialueiden aloitettua työnsä. Tämän eteen tässä verkostossa tehdä töitä yli puolue- ja valiokuntarajojen, verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja ja terveystieteiden tohtori Hamari kertoo.

– Omassa työssäni näyttöön perustuvan hoito- ja sosiaalityön edistäminen ja yhteistyö hoitoalan- ja sosiaalialan asiantuntijoiden kanssa on hyvin tärkeää. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Tarvitsemme enemmän toimia näyttöön perustuvan koulutuksen ja hoitotyön edistämiseksi sekä ratkaisemaan sote-alan monimutkaisia ongelmia ja edistämään hoidon vaikuttavuutta. Verkostossa voimme edistää näitä vaikuttavasti yhteistyöllä yli puoluerajojen”, summaa verkoston varapuheenjohtajaksi valittu, kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sarkomaa.

– Hoito- ja sosiaalityöllä on valtavan suuri merkitys sosiaali- ja terveysalan palvelujen vaikuttavuuden kehittämistyössä. On tärkeää, että hoito- ja sosiaalityöntekijöiden asiantuntemus otetaan käyttöön kaikessa päätöksenteossa, myös eduskunnassa, sairaanhoitajataustainen ja tohtoriksi väitellyt, nykyään eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä toimiva Paula Risikko muistuttaa.

Hoitotyön osaajat ovat aiemminkin käyneet keskustelua ja hoitotyöllä on ollut asema eduskunnassa, mutta nyt hoitotyön verkoston perustamisen myötä dialogia säännöllistetään ja tehdään strategisemmaksi. Kutsumalla hoitotyön verkosto koolle puheenjohtajisto haluaa lisätä vauhtia toimintaan ja pitää hoitotyön asemaa paremmin yllä yhteiskunnassa ja päätöksenteossa. Perustamiskokouksessa jaettiin yhteinen toive verkostosta matalan kynnyksen foorumina tuoda esille hoitotyön kuulumisia, haasteita ja kokemuksia asiakaspinnasta. 

Eduskunnan hoitotyön verkoston on tarkoitus jatkossa kokoontua noin 2–4 kertaa vuodessa. Verkostoon voi liittyä kuka tahansa kansanedustaja yli puoluerajojen.

Verkostossa ovat asiantuntijatahoina Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry, Hallintoylihoitajat ry, Hoitotieteiden tutkimusseura (HTTS), Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus), Kliiniset asiantuntijat YAMK (KLIAS ry), Kätilöliitto, Sairaanhoitajien koulutussäätiö (SHKS), Sasky koulutuskuntayhtymä, STAL ry, Suomen ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto, Suomen Ensihoitoalan liitto, Suomen Sairaanhoitajat, SuPer, Talentia, Tehy, Terveydenhoitajaliitto, Terveydenhuollon osastonjohtajat ry, Turun yliopiston hoitotieteen laitos, edustaja erikoissairaanhoidon puolelta (HUS psykiatria), Hoiverke-verkosto, edustaja perusterveydenhuollon puolelta ja Hotuksen ja Suomen JBI-keskuksen Neuvottelukunta sekä STM.

Julkaistu

Töölöläinen 30.5.2024

Etu-Töölön ja Munkkiniemen välille suunnitteilla olevan pyöräliikenneväylän ns. Munkkiniemenbaanan yleissuunnitelma on viimeisimmän tiedon mukaan menossa kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn elokuussa.

Pyöräilybaana on herättänyt paljon keskustelua ja kritiikkiä, eikä ihme. Pyöräilybaanan reitti on suunniteltu kulkevan Humallahden kallioiden edessä merenlahden päälle rakennettavaa betonista siltaa pitkin. Humallahden kalliot ovat luonnonarvoiltaan ja maisemallisesti arvokkaita. Maisemahaitta olisi merkittävä kävelijöiden, ulkoilijoiden ja veneilijöiden suosimille ikikallioille ja rannalle. Kävelijät ja ulkoilijat liikkuvat alueella ympäri vuoden.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on kannanotossaan varoittanut, että baana uhkaa Humallahden rannan ruovikoita, arvolehtoa ja kalliomaisemaa. Yhdistys myös korostaa luonnontilaisen kalliorannan arvokkuutta.

Ainutlaatuiselle rantakallioalueelle esitetään rakentamista siksi, että pyöräilijät välttäisivät reitillä olevalla mäellä polkemisen. Luontoa tuhoavaa, veronmaksajille kallista siltaa perustellaan suunnittelijoiden taholta sillä, että jyrkät mäet saattavat toimia esteenä sellaisille, jotka eivät vielä pyöräile. Betonirakennelmalla halutaan tehdä pyöräily mahdollisimman helpoksi. Esitys on suoraan sanottuna käsittämätön.

Esitettyä luontoa pilaavaa rakennelmaa ei tule missään nimessä toteuttaa. Ainoa toteuttamiskelpoinen ratkaisu on pitää baana jo olemassa olevalla Paciuksenkadun pyörätiellä. Tämä linjausvaihtoehto oli alun perin suunnitelmassa esillä ja siihen tulee nyt palata. Pyörällä pääsee kyllä ajamaan myös mäkeä ylös ja alas.

Hietaniemenkadulle, Hietakannaksentielle ja Merikannontielle suunnitellaan pyöräkatuja, joissa pyöräliikenne kulkisi ajoradalla autojen kanssa. Merikannontien osuudella autoliikennettä aiotaan yksisuuntaistaa. Huoli on, että seurauksena liikenne Mechelininkadulla ja Pohjoisella Hesperiankadulla ruuhkautuisi entisestään. Ruuhkia lisäävät jo keskusta-alueella tehdyt liikenneratkaisut. Rajasaarentien ja Paciuksenkadun väliselle osuudelle on suunniteltu rantareitille kaksisuuntainen pyörätie. 

Munkkiniemen päässä Munkkiniemenbaanan suunnitelmaehdotus on vaarassa pilata kauniin ja toimivan kaupunginosan. Keskelle kaupunkialuetta ei pitäisi rakentaa pyöräilyn pikareittiä, jossa kävelijöitä ja muuta liikennettä ei oteta huomioon. Osa suunnitelluista järjestelyistä, kuten pyöräilijöiden etuajo-oikeus ja sen tuomat suuret nopeudet, vaikeuttaisivat erityisesti jalankulkijoiden liikkumista ja lisäisivät turvattomuutta. Suunnitelmassa sivuutetaan monella tapaa alueen asukkaat ja yrittäjät. Baanasuunnitelma jyräisi esimerkiksi osin lippakioskialueen, joka on alueen asukkaiden olohuone.

Suunnitelmassa kaavaillaan Munkkiniemen Puistotien poikkikatujen, Solnantie ja Kadetintien, sulkemista autoliikenteeltä. Tämä ruuhkauttaisi liikennettä Puistotiellä ja pienemmillä asuinkaduilla, vaikeuttaen asukkaiden arkea ja liikkumista. Pienillä kaduilla on asuntojen lisäksi päiväkoteja, kouluja, urheilukenttiä ja siten paljon eri ikäisiä kävelijöitä.  Ruuhkautunut liikenne lisäisi turvattomuutta ja vähentäisi viihtyisyyttä. Pyöräilybaana halkaisisi pahimmillaan Munkkiniemen kahteen osaan. Puistotie on Munkkiniemen tärkeä keskus, jonka luonnetta ei saa baanasuunnitelmalla muuttaa eikä pilata. Puistotiellä on kivijalkaliikkeitä, joiden toimintaa on vaalittava. Puistotien liikenteen vaikeuttaminen on omiaan karkottamaan asiakkaita.

Munkkiniemen ja Töölön seudun joukkoliikenne on sujuvaa. Jos en kulje nelosen ratikalla tai kävele, pyöräilen töihin ja vapaa-ajalla. On hyvä, että pyöräilyn turvallisuutta ja pyöräilyreittejä kehitetään. Pyöräily on mukava liikkumis- ja liikuntamuoto. Pyöräilyn turvallisuus on tärkeää, mutta sitä on edistettävä osana kokonaisuutta, eikä irrallisena asiana.

Helsinkiin ovat tervetulleita nykyistä yhtenäisemmät pyöräilyreitit, mutta niitä ei pidä rakentaa piittaamatta vaikutuksista muihin liikkujiin, yrityksiin, kaupunkimme toimivuuteen, viihtyisyyteen, ja luontoarvoihin sekä verorahojen järkevästä käytöstä. Kaupunki on kokonaisuus, jossa eri toiminnot on kytkettävä sujuvaksi kaupunkielämäksi. Pyöräilybaanoja suunnitellessa on olennaista muistaa, että Helsingissä on tuore kävelyn edistämisohjelma. Sen tavoite on edistää toimia, joilla varmistetaan mahdollisuus viihtyä ja kävellä sujuvasti sekä turvallisesti kaupungissamme kaikkina vuoden aikoina, myös talvella.

Olen keskustellut pyöräilybaanan suunnitelmasta asiaa valmistelevan virkamiehen kanssa ja kertonut saamani valtavan palautteen suunnitelmasta. Pidän välttämättömänä, että suunnitelmasta annettu valtaisa palaute otetaan nykyistä paremmin huomioon, ennen kuin asia siirtyy poliittiseen päätöksentekoon. Palaute ja ajatukset asiasta ovat tervetulleita.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen

Julkaistu

Tiedote 18.5.2024

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa kiirehtii hallitusta tuomaan eduskuntaan esityksen yrityslähestymiskiellosta. Yrityslähestymiskielto toisi esimerkiksi kaupoille keinon puuttua toistuviin myymälävarkauksiin, vakavaan väkivaltaan ja sen uhkaan.

Ruotsissa yrityslähestymiskielto on ollut voimassa vuoden 2021 lähtien. Svensk Handelin mukaan asetettu kielto on ollut tehokas.

Pääministeri Orpon hallitus on ohjelmassaan sitoutunut ottamaan käyttöön yrityslähestymiskiellon yritys- ja työturvallisuuden parantamiseksi.

Poliisille ilmoitetut myymälävarkaudet ja näpistykset ovat lisääntyneet viimeisen vuoden aikana 10 prosenttia ja vuodesta 2019 lähtien jopa 26 prosenttia. Kaupan alan yrityksiin kohdistuvat ryöstöt ovat lisääntyneet samassa ajassa 15 prosenttia. Myymälävarkaus on aina uhkatilanne, joka voi pahimmillaan kärjistyä vakavaksi väkivallaksi. Jopa 80 prosentilla kiinnijääneistä on jokin vahingoittamisen väline mukanaan, kuten nyrkkirauta, puukko tai jopa käsiase.

Nykyinen lainsäädäntö ei tarjoa riittäviä välineitä yrityksille torjua tätä trendiä. Joukko asiakkaita aiheuttaa toistuvasti vakavan turvallisuusuhan kaupan henkilökunnalle ja muille asiakkaille. Yrityslähestymiskielto koskisi tilanteita, joissa on kyse esimerkiksi toistuvasta vakavasta väkivallan uhasta, jatkuvasta ja pitkäaikaisesta häiriökäyttäytymisestä sekä toistuvista varkauksista.

”On vakava tosiasia, että väkivallan uhka ja häiriökäyttäytyminen ovat useissa kaupoissa arkipäivää ja monesti samat ihmiset toistavat häiriökäyttäytymistä. Kaupat ja yritykset tarvitsevat nykyistä vaikuttavampia keinoja ennaltaehkäistä ja puuttua häiriötilanteisiin. Yrityslähestymiskiellosta on saatu hyviä tuloksia Ruotsista. Suomessa on viipymättä otettava samantyyppinen lainsäädäntö käyttöön hyödyntäen naapurimaassa saatuja kokemuksia”, Sarkomaa sanoo.

Suomessa yritykset eivät voi asettaa henkilöitä kohtaan lähestymiskieltoa, vaan yrityksen työntekijöiden on haettava lähestymiskieltoa henkilökohtaisesti. Sarkomaan mukaan työntekijät ovat joutuneet nykylainsäädännön vuoksi ikävään tilanteeseen joutuessaan hakemaan henkilökohtaisesti lähestymiskieltoa työpaikalla häiritsevästi käyttäytyviä henkilöitä kohtaan.

”On kestämätöntä jättää yksittäisten työntekijöiden vastuulle lähestymiskieltojen hakeminen. Työturvallisuudesta huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Yrityslähestymiskielto antaisi työnantajalle mahdollisuuden toteuttaa työturvallisuuslakia sellaisena kuin se on tarkoitettu”, Sarkomaa huomauttaa. ”Yrityslähestymiskiellolla voitaisiin parantaa työntekijöiden turvallisuutta kaupoissa ja se antaisi yrityksille konkreettisen lisäkeinon puuttua jatkuviin varkauksiin ja väkivallan uhkaan toimitiloissaan. Kaikilla pitää olla oikeus turvalliseen työpaikkaan”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu

Töölöläinen 3.5.2024

Kaiken ikäisten helsinkiläisten päivittäisen liikunnan edistäminen on kaupunkimme kärkihankkeita. Uusimmassa Helsingin kaupunkistrategiassa asetimme tavoitteeksi olla kaupunki, jossa edellytykset liikunnalliseen elämään kohenevat. Liikuntapaikat ja liikkumisen mahdollistava viihtyisä kaupunkiympäristö ovat helsinkiläisten vahvoja toiveita.

Kaupungin tavoite on panostaa liikuntapalveluihin niin, että ne ovat saatavilla kaikille matalalla kynnyksellä. Kaupunkipyörät ovat jälleen kesän lähestyessä kaupunkilaisten käytössä, samoin kuin kasvava määrä ulkokuntosaleja, kuntoportaita sekä laitureita. Ilo uutinen on se, Töölönlahden puistoon on tulossa uusi ulkokuntosali. Pitkään odotettu Töölönlahden puiston kehittäminen sai vauhtia, kun kaupunginvaltuustossa myönsimme työhön lisärahoituksen. 

Kaupunkilaisten toivovat lisää puita ja kasvillisuutta. Hanhien likaamien nurmikenttien tilalle on saatava monimuotoinen ja viihtyisä puistoalue. On ilouutinen, että puiston viihtyisyyttä ja vehreyttä on tarkoitus lisätä isomman kunnostuksen suunnittelun lomassa nopeassa tahdissa monimuotoisella kasvillisuudella.

Varsinkin kantakaupungin asukkaille oli tervetullut ohjelma kävelyn edistämisestä. Ohjelman tarkoituksena on taata kävelijöille ja kaupungissa asioiville nykyistä  mukavammat  ja turvallisemmat olosuhteet kaikkina vuodenaikoina. Kyse on talvikunnossapidosta, katupölyn vähentämisestä, kaupunkisuunnittelusta, liikennejärjestelyistä ja sähköpotkulautojen sääntelystä sekä paljosta muutosta mutta etenkin arkiliikuntaan kannustamisesta. 

Enemmistö suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta aivan liian vähän. Liikkumattomuus on yhteydessä moniin kansansairauksiin. Liikunta sen sijaan edistää monin tavoin hyvinvointia ja työ- ja toimintakykyä.

Liikunta edistää kokonaisterveyttä ja myös aivoterveyttä kaikissa elämän vaiheissa. Liikkuessa aivojen verenkierto paranee ja aivosolujen väliset yhteydet vahvistuvat parantaen muistia. Lisäksi liikunta voi laskea verenpainetta ja parantaa unen laatua. Liikunta vähentää tutkitusti riskiä sairastua kaikkiin kansansairauksiin, myös eteneviin muistisairauksiin. 

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun.

Tuen ja neuvojen avulla on mahdollista saada ratkaisut sopivaan liikkumiseen mahdollisesta sairaudesta tai kivuista huolimatta. Olennaista on se, että avun saa nopeasti, ettei kipu kroonistu ja liikkumattomuus aiheuta peruuttamattomia vahinkoja.

Hallitusneuvotteluissa sovimmekin ehdotuksestani, että fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten kotikuntoutus sisällytetään kotitalousvähennyksen piiriin. Laki on nyt voimassa.

Parhaillaan valmistellaan yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten nostoa ja uutta korvausmallia. Tavoite on helpottaa palveluiden saamista ja julkisen sektorin työkuormaa.

Painopiste Kela-korvauksen nostamisella on yleislääkärikäynneissä, joiden vastaanotoille on terveysasemilla jonoja. Valmistelussa on myös Kela-korvauksen palautus fysioterapiaan. Uudessa mallissa Kela-korvaus ei olisi enää sidottu lääkärin laatimaan lähetteeseen, vaan asiakas voisi hakeutua suoraan fysioterapeutille.

Fysioterapeutin suoravastaanotto nopeuttaa tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivän hoitoon pääsyä, lyhentää hoitojonoja ja vähentää lääkärikäyntien kustannuksia.

Kela-korvattu fysioterapia on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa parhaimmillaan. Tutkimusnäyttö fysioterapian suoravastaanottojen vaikuttavuudesta on vahvaa.

Kaikenikäisten liikunnan lisääminen ja oikea-aikainen kuntoutus ovat vaikuttavia keinoja, kun haluamme hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua ja ennen kaikkea  edistää ihmisten terveyttä sekä  työ- ja toimintakykyä. Liikunta on paras lääke kaikenikäisten ihmisten hyvään elämään. 

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä eli niin sanotun toisiolain voimaantulo vuonna 2019 on tuonut sosiaali- ja terveysalan tutkimuksen sekä kehittämistyön tekemiseen merkittävästi lisää kustannuksia sekä hidasteita. Kyselytutkimuksen mukaan merkittävä määrä tutkimushankkeita jää kokonaan tekemättä, koska kliinikkotutkijoilla ei ole erillistä rahoitusta toisiolain tuomien uusien kustannusten kattamiseen. Myös hyvinvointialueiden omaa kehittämistä hidastaa se, että erilaisten selvitysten teettäminen esimerkiksi Kelan rekistereitä hyödyntäen on Findatan lupaprosessin vuoksi hidasta ja kallista. Koko prosessia ja Findatan resursointia on välttämätöntä tarkastella, jottei tutkimukselle ja kehittämiselle aiheudu tarpeetonta viivytystä ja lisäkustannusta. Samanaikaisesti terveystietojen tietosuojan on tietenkin toteuduttava.


Suomi kuuluu niiden harvojen maiden joukkoon, joilla ilman nykyisen toisiolain tuomia esteitä olisi mahdollisuus hyödyntää ainutlaatuista kansallista dataa ja aikaansaada globaalisti vaikuttavia ratkaisuja. Toisiolain vaikutukset ovat sitä voimakkaampia mitä harvinaisemmasta sairaudesta tai hoidosta on kysymys. Rekisteritutkimuksessa pitkäaikaisen, voimakkaasti pseudonymisoidun tiedon jakaminen kansainvälisestikin on sitä välttämättömämpää mitä harvinaisemmasta ilmiöstä on kyse. Pääsy potilastietoihin on välttämätön edellytys erikoissairaanhoidon, yliopistosairaaloiden ja yliopistojen lääketieteelliselle tutkimustoiminnalle. Tutkimuslainsäädännön (toisiolaki, biopankkilaki, genomilaki) puutteet ovat este myös kansainväliselle ja kilpailukykyiselle tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle.

Toisiolain ongelmat haittaavat eri tavoin kaikkia toisiokäytön muotoja, siis tilastointia, tieteellistä tutkimusta, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, opetusta, tietojohtamista, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisohjausta ja -valvontaa sekä viranomaisten suunnittelutehtäviä, Suomen sisällä ja kansainvälisesti. Haitta ulottuu myös terveydenhuollon vertaisjohtamiseen (engl. benchmarking), joka on täysin välttämätöntä terveydenhuoltomme tasalaatuisuudelle.

Toisiolain korjaaminen hallitusohjelman mukaisesti edistäisi nopeasti myös hallitusohjelman terveys- ja hyvinvointialan kasvua ja uudistumista vauhdittavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmaa. Lisäksi se edistäisi terveysteknologian kehittämistä ja vauhdittaisi alan vientiä. Toisiolain ripeä korjaaminen on välttämätöntä ja monin tavoin suomalaisten potilaiden etu. Sääntelymuutoksia tulisi kiirehtiä, myös sen varmistamiseksi, ettei kansallinen lainsäädäntö tai sen tulkinta ole EU:n asettamia vaatimuksia tiukempaa.

Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomioita henkilötietojen käsittelyä koskevan sääntelyn raskauteen ja monimutkaisuuteen ja totesi, että GDPR:n soveltamisen alkamisen johdosta on jatkossa syytä välttää yksityiskohtaista erityislainsäädäntöä (muun muassa PeVL 14/2018 vp, s. 3–4). Kesällä 2021 perustuslakivaliokunta totesi toisiolain muutoksia käsitellessään, että ”toisiolaki on osoittautunut käytännössä vaikeasti sovellettavaksi ja aiheuttanut usein epäselvyyttä suhteesta muuhun lainsäädäntöön” (PeVL 25/2021 vp., kohdat 11 ja 12) ja edellytti, että toisiolain uudistamistarvetta pitää tarkastella erityisesti tieteellisen tutkimuksen kannalta:

”Perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan toisiolain sääntely on merkinnyt tietosuoja-asetuksen sääntelyä huomattavasti pidemmälle meneviä tieteelliseen tutkimukseen kohdistuvia vaikutuksia. Ottaen huomioon tietosuoja-asetuksen suoraan soveltuva riskiperustainen sääntely valiokunnan mielestä perustuslaista ei johdu lähtökohtaisesti velvollisuutta säädellä tietosuoja-asetuksen 9 artiklan tarkoittamia erityisiä henkilötietoryhmiä koskevaa käsittelyä 6 (7) tieteellisessä tutkimuksessa tietosuoja-asetuksen edellyttämää sisällöllisesti enemmän rajoittavin säännöksin.”

Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyi perustuslakivaliokunnan näkemykseen ja painotti lainsäädännön päivittämisen tarvetta ilman aiheetonta viivästystä todeten, että ”asiakas- ja potilastietojen käsittelyä koskevien lakien suhde toisiinsa on epäselvä ja erityisesti toisiolain suhde muuhun sääntelyyn on osoittautunut haasteelliseksi”. Valiokunta totesi, että mahdolliset epäselvyydet tulee viipymättä selvittää ja tehdä tarvittavat lainsäädännölliset muutokset (StVM 17/2021 vp). Myös lainsäädännön arviointineuvosto on kiinnittänyt toisiolain odottamattomiin vaikutuksiin huomiota.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite ratkaista toisiolain haasteet niin, että voidaan edistää Suomessa tehtävää tutkimusta ja mahdollisuutta hyödyntää tietoa. Tavoite on myös arvioida Findatan rooli.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitusohjelman mukainen toisiolain uudistamisen valmistelu aloitettu ja milloin lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle?

Onko harkinnassa nimetä valmistelun vauhdittamiseksi selvityshenkilö?

Helsingissä 22.3.2024

Sari Sarkomaa 

Julkaistu

Letterbox 19.3.2024

Helsingin kouluverkko eroaa merkittävästi muista Suomen kaupungeista ja kunnista. Kotikaupungissamme toimii 12 yksityistä sopimuskoulua sekä 15 yksityistä ja valtion peruskoulua.
Sopimuskoulut eivät ole kaupungin ylläpitämiä, mutta toimivat pääosin lähikouluina ja saavat rahoituksensa valtiolta. Sopimuskouluja ovat esimerkiksi Herttoniemen, Lauttasaaren, Maunulan, Munkkiniemen, Oulunkylän ja Pohjois-Haagan yhteiskoulut.

Sopimuskoulut ovat tehneet Helsingin kaupungin kanssa sopimuksen perusopetuksen järjestämisestä. Monet vanhemmat ja oppilaat eivät tule välttämättä edes ajatelleeksi, onko heidän lähikoulunsa kaupungin ylläpitämä koulu vai yksityinen sopimuskoulu.

Jos oppilas käy muun perusopetuksen järjestäjän kuin Helsingin kaupungin koulua, rahoitus koululle maksetaan kotikuntakorvauksena. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuksista annetussa laissa on pykälä, jonka mukaan muu opetuksen järjestäjä, esimerkiksi sopimuskoulu, saa vain 94 prosenttia kotikuntakorvauksista.

Merkittävä osa kaupungissamme olevista peruskouluista kouluista saa siis toimintaansa vähemmän rahaa kuin Helsingin ylläpitämät koulut. Helsingissä tuhansia oppilaita käy perusopetuksessa lähikoulussa, joka on sopimuskoulu, eli heidät osoitetaan asuinpaikkansa perusteella kouluun, jonka rahoitukseen kohdentuu leikkaus. Lisäksi kaupungissamme toimii muita valtion ja yksityisen ylläpitämiä kouluja kuten Englantilainen ja Saksalainen koulu sekä esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien lasten Marjatta-koulu. Muita peruskouluja pienempi rahoitus on iso epäkohta perustuslain yhdenvertaisuusvaateen näkökulmasta.

On työvoitto, että saimme hallitusneuvotteluissa sovittua tämän räikeän epäkohdan korjaamisesta. Olen ajanut epäkohdan korjausta yhdessä Helsingin toimijoiden kanssa. Kirjasimme hallitusohjelmaan tavoitteen nostaa yksityisten koulutuksen järjestäjien kotikuntakorvaus 100 prosenttiin ja samalla yhdenmukaistaa järjestäjien velvollisuudet. Asia on erityisen tärkeä helsinkiläisille oppilaille ja opettajille. Noin 10 000 helsinkiläistä oppilasta käy peruskoulua yksityisessä sopimuskoulussa tai muussa yksityisessä koulussa. Yhteensä yksityisissä peruskouluissa Suomessa koulua käy 23 000 oppilasta.

Oppilaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi on välttämätöntä, että saamme lakiesityksen eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian.

Koulut ja oppilaat ovat erilaisia mutta yhdenvertaisia.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen

Kolmen nuoren äiti

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

OECD:n osaamistuloksia mittaavan PISA-tutkimuksen mukaan 15-vuotiaden suomalaisnuorten osaaminen on jälleen heikentynyt. Voidaan puhua jopa romahduksesta. Syistä tähän ilmiöön eivät ole tutkijatkaan yksimielisiä.

Selvää kuitenkin on, että varhaiskasvatuksen kehittämistä tulee voimakkaasti jatkaa. Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus on ollut, että jokainen lapsi saa yhdenvertaiset mahdollisuudet koulupolullaan ja kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Varhaiskasvatuksella on tämän turvaamisessa keskeinen rooli. Panostukset lasten varhaisiin vuosiin ovat vaikuttavia lasten kasvun ja kehityksen edistämiseksi, syrjäytymisen ennaltaehkäisyksi sekä yhdenvertaisempien koulutuspolkujen varmistamiseksi. Varhaiskasvatusta on syystä kehitetty viime vuosina.

Tämä edellyttää lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Siksi Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite lasten osallistumisasteen nostamiseksi erityisesti yli 3-vuotiaiden lasten osalta ja erityisiä toimia suunnataan maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumisasteen nostamiseksi varhaiskasvatuksessa. Tämä vahvistaa maahanmuuttajataustaisten lasten suomen ja ruotsin kielen osaamista sekä integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Hallitus vakiinnuttaa varhaiskasvatuksen tasa-arvorahoituksen määrärahatason. Näin vahvistetaan varhaiskasvatuksen laatua, tasoitetaan oppimiseroja sekä ehkäistään segregaatiota.

Vaikuttavan varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyy haasteita, jotka liittyvät kelpoisen henkilöstön saatavuuteen, erityisesti varhaiskasvatuksen opettajien, erityisopettajien ja kasvatustieteiden maistereiden osalta. Varhaiskasvatuksen askelmerkit asetettiin vuonna 2018 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain myötä. Sillä haluttiin vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua selkeyttämällä tehtävänimikkeitä ja nostamalla henkilöstön koulutustasoa vuoteen 2030 mennessä. Tämä vahvistaa pedagogiikkaa ja siten varhaiskasvatuksen laatua sekä lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia koulupolulle.

Hallitusohjelmaan on kirjattu varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen aloituspaikkamäärän nosto 1400 paikkaan vuodessa. Viimeisimpänä on tehty päätös 875 uudesta varhaiskasvatuksen opettajan paikasta. Varhaiskasvatusjärjestelmä ja opettajakoulutuksen rahoitus tarvitsee pitkäjänteistä kehittämistä, jotta vuoden 2030 henkilöstörakenne saavutetaan ja turvataan lasten yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutuspolulla.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo osaltaan varmistaa varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen saavuttamisen vuoteen 2030 mennessä?

Helsingissä 15.3.2024

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­

Sari Sarkomaa [kok]

Julkaistu

Tiedote 13.3.2024

Helsinkiläinen kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Sari Sarkomaa (kok.) kirittää opetusministeri Anna-Maja Henrikssonia (RKP) tuomaan hallitusohjelmassa sovitun yksityisen koulutuksen järjestäjien kotikuntakorvauksen porrastuksen poistamista koskevan lakiesityksen eduskuntaan. Sarkomaa jätti asiasta kirjallisen kysymyksen. 

Asia on erityisen tärkeä helsinkiläisille perheille ja kouluille. Noin 10 000 helsinkiläistä oppilasta käy peruskoulua yksityisessä sopimuskoulussa tai muussa yksityisessä koulussa. Yhteensä yksityisissä peruskouluissa Suomessa koulua käy 23 000 oppilasta.

Jos oppilas käy muun perusopetuksen järjestäjän kuin kunnan koulua, rahoitus koululle maksetaan kotikuntakorvauksena. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuksista annetun lain 38 §:ssä säädetään, että muu opetuksen järjestäjä kuin kunta saa 94 prosenttia kotikuntakorvauksista. Tämä on iso yhdenvertaisuusongelma. 

”Tämä on hyvin ongelmallista monesta syystä ja myös perustuslain yhdenvertaisuusvaateen näkökulmasta”, painottaa Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa myös, että Helsingissä tuhansia oppilaita käy perusopetuksessa lähikoulussa, joka on sopimuskoulu, eli heidät osoitetaan asuinpaikkansa perusteella kouluun, jonka rahoitukseen kohdentuu leikkaus. Näiden koulujen oppilaiden, opettajien ja perheiden näkökulmasta on suuri epäkohta, että oman alueen lähikoulun rahoitus on porrastuksen vuoksi heikompi kuin naapurialueella.

Helsingin kouluverkko eroaa muiden kaupunkien ja kuntien kouluverkosta. Helsingissä toimii 12 yksityistä sopimuskoulua sekä 15 yksityistä ja valtion peruskoulua. Sopimuskoulut ovat yksityisen tahon eivätkä Helsingin kaupungin ylläpitämiä, mutta toimivat pääosin lähikouluina ja saavat rahoituksen valtiolta. Sopimuskoulut ovat tehneet Helsingin kaupungin kanssa sopimuksen perusopetuksen järjestämisestä.

Monet vanhemmat ja oppilaat eivät tule edes ajatelleeksi, onko heidän lähikoulunsa kaupungin ylläpitämä koulu tai yksityisen ylläpitämä sopimuskoulu.

Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite nostaa yksityisten koulutuksen järjestäjien kotikuntakorvaus 100 prosenttiin ja samalla yhdenmukaistaa järjestäjien velvollisuudet. ”Ei ole mitään kestävää syytä miksi esimerkiksi Pohjois-Haagan, Munkkiniemen, Maunulan ja Herttoniemen yhteiskoulut saavat vähemmän rahaa toimintansa kuin kaupunkimme peruskoulut. Oppilaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi on välttämätöntä, että saamme lakiesityksen eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu

Arvoisa Vastaanottaja,

uusien valtiopäivien kaksi tärkeintä asiaa ovat kansalaisten turvallisuus ja valtion talouden kuntoon laittaminen eli hyvinvointiyhteiskuntamme pelastaminen. Toimin eduskunnassa valtiovarainvaliokunnassa ja ulkoasiainvaliokunnassa, joten nämä asiat ovat aivan keskeisiä eduskuntatyössäni.

Olin hallitusneuvottelijana talousryhmässä, jossa saimme aikaan hyvin vaikeita mutta välttämättömiä linjauksia. Vakavasta taloustilanteesta huolimatta panostukset sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen ovat mittavia. Haluamme, että suomalaiset ovat maailman myllertäessä turvassa.

Venäjän käynnistämä julma hyökkäyssota Ukrainaan jatkuu kolmatta vuotta. Viestimme on selvä: Suomi tukee urheaa Ukrainaa niin kauan kuin on tarve.

Ukraina tarvitsee modernimpaa kalustoa, enemmän ja nopeammin. Lännen on nostettava omaa puolustusteollisuuden kapasiteettiaan, ja tätä kapasiteettia on käytettävä Ukrainan tukemiseen. Samalla vahvistamme Suomen ja Naton puolustuskykyä.

Suomi tukee Ukrainan tietä kohti EU- ja Nato-jäsenyyttä. Kansainvälisillä areenoilla Suomi ajaa Venäjä-pakotteiden tiukentamista ja pakotteiden kiertämisen ehkäisemistä.

Tunnen, kuten varmasti me kaikki tunnemme, suurta kiitollisuutta siitä, että saimme vietyä Suomen Naton jäseneksi. Adolf Ehrnroothin sanoin: ”Ei koskaan enää yksin.” 

Turvallisuuspoliittinen tilanne lähialueillamme ja maailmassa on arvaamaton. Jatkamme työtä maamme turvaverkon vahvistamiseksi.  Parhaillaan käsittelemme selontekoa osallistumisestamme Naton rauhan ajan tehtäviin. Itärajan tilanne ja erilaiset modernimmat turvallisuusuhat ovat arkipäivää, joiden kanssa Suomen on pärjättävä ja me pärjäämme. Kokonaisturvallisuus on moninainen asia. Olemme vahvasti varautuneita.

Valtiopäivien avajaisissa eduskunnassa.

Tässä kirjeessä:

  • Tervetuloa tapaamaan
  • Onnittelut uudelle ja kiitokset tehtävän jättävälle tasavallan presidentille
  • Ehdotukseni tarttua kasvavaan katulapsi-ilmiöön
  • Vastaehdotukseni pormestarin ajatukseen lakkauttaa musiikki- ja matematiikkaluokat
  • Terveysperusteinen vero nousi aloitteestani hallituksen työlistalle
  • Ajamani tyttöjen silpomisen kieltäminen erillislailla pian eduskunnassa
  • Useita toimia tekeillä työrauhan palauttamiseksi kouluihimme
  • Syöpästrategian valmistelu starttaa neuvottelemillamme määrärahoilla

Tervetuloa tapaamaan:

To 14.3. klo 17.15 AfterWalk

AfterWalk kävellään taas Töölönlahdella samalla vaihtaen kuulumisia. Otathan mukaan myös ystäväsi. Kokoontuminen Pikkuparlamentin (Arkadiankatu 3) edustalla.

To 18.4. klo 17.15 Sarin vartti Arkadianmäeltä Facebook-livessä

Kerron Facebook-livessä politiikan ajankohtaisista eduskunnan kyselytunnin jälkeen. Facebook-liven löydät Facebook-sivultani facebook.com/sarkomaasari. Voit lähettää etukäteen kysymyksiä sähköpostitse sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Onnittelut uudelle ja kiitokset tehtävän jättävälle tasavallan presidentille

Vallan vaihto ja uuden presidentin viralliset virkaanastujaiset ovat eduskunnassa tulevana perjantaina. Sauli Niinistö uudisti presidentin ja eduskunnan yhteydenpidon tiiviiksi. Sen linjan jatkamisessa tulevana perjantaina virkaan astuva uusi presidentti Alex tekee varmasti mainiota työtä. Turvallisuutta rakennetaan yhdessä.

Välitän Alexin kiitokset: ”Meillä on ollut huikea joukkue tätä tekemässä. Haluan kiittää teitä jokaista siitä, että olette olleet mukana tukemassa ja tekemässä tätä kampanjaa. On se ollut äänestämällä, puhumalla hyvää, osallistumalla tapahtumiin, tekemällä vuoroja Stubbiloissa, jakamalla esitteitä tai tukemalla kampanjaa taloudellisesti. Ilman teitä tämä ei olisi ollut mahdollista.”

Ehdotukseni tarttua kasvavaan katulapsi-ilmiöön

Lastensuojelulaitoksista karkaa vuosittain noin 3800 lasta. Hatkaan lähteneet lapset ovat nykyajan katulapsia, jotka ajautuvat useimmiten vahingollisen elämän syövereihin, jossa ei yhdenkään lapsen pitäisi elää. Esitän, että osana hallituksen valmistelemia toimia jengi- ja nuorisorikollisuuden torjuntaan rakennettaisiin lapsiasiainvaltuutetun ehdottamia hoitolaitoksia, jotka antaisivat suljetumpaa hoitoa lasten ja nuorten auttamiseksi ja rikoskierteen katkaisemiseksi. Lue lisää blogistani

Vastaehdotukseni pormestarin ajatukseen lakkauttaa musiikki- ja matematiikkaluokat

Olen eri mieltä Vartiaisen esittämien pohdintojen kanssa painotetun opetuksen lakkauttamisesta nykyisessä luokkamuodossa. Luopuminen toisi vain suurta vahinkoa. Tavoite segregaation purusta on tärkeä, mutta keino on väärä. Painotetun opetuksen lakkauttaminen vauhdittaisi entisestään segregaatiota, koska asuinpaikan merkitys korostuisi. Painotettua opetusta pitää lisätä ja tietoa siihen hakeutumisesta. Lapset ovat kaikki erilaisia mutta saman arvoisia. Kysytään oppilailta ja opettajilta mikä heitä innostaa eikä lannisteta eri asioista kiinnostuneita. Lue lisää blogistani

Terveysperusteinen vero nousi aloitteestani hallituksen työlistalle

Suomen julkisen talouden tila on vakava. Hallitus etsii parhaillaan välttämättömiä lisäsopeuttamistoimia. Talouden tasapainottamisessa työn verotuksen kiristäminen on myrkkyä, mutta haittaverotuksen puolella on tekemätöntä. Hallituksen on syytä valmistella terveysperusteinen vero, joka alkuvaiheessa voisi kohdistua sokeriin. Vero ohjaisi kulutusta ja elintarvikkeiden sekä pakkaukseen koon tuotekehitystä kansanterveyden näkökulmasta parempaan suuntaan. Lue lisää

Ajamani tyttöjen silpomisen kieltäminen erillislailla pian eduskunnassa

Tyttöjen sukuelinten silpominen on brutaalia väkivaltaa. Hallitusohjelmaan on kirjattu pitkään ajamani tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen kriminalisointi erillislailla nykyistä säätelyä selkeämmin. Tein asiasta lakialoitteen viime kaudella. Iloitsen, että lakiesitys on tulossa eduskunnan käsittelyyn kesäkuussa. Lue lisää kolumnistani.

Useita toimia tekeillä työrauhan palauttamiseksi kouluihimme

Helsingin lähivuosien tärkeimpiä toimia on kääntää oppimistulokset nousuun. Hallitusohjelmassa ja Helsingin kaupunkistrategiassa on poikkeuksellisen paljon lisämäärärahoja ja toimia, joiden tavoite on varmistaa se, että opettajat voivat keskittyä opettamiseen ja oppilaat oppimiseen. Lue lisää kolumnistani.

Syöpästrategian valmistelu starttaa neuvottelemillamme määrärahoilla

Syöpästrategia on askel kohti yhdenvertaisempaa ja yksilöllisempää syövän hoitoa, tukea ja kuntoutusta sekä liikunnan edistämistä unohtamatta. Syöpästrategian teon mahdollistaa määräraha, jonka saimme sovittua valtiovarainvaliokunnassa hallituspuolueiden jäsenten kanssa yhdessä osana budjettikäsittelyä. Strategian valmistelua koordinoi Kansallinen Syöpäkeskus.

Ministeri Helena Pesolan kanssa johtamamme Kokoomuksen Seniorifoorumi kokoontui Pikkuparlamenttiin ajankohtaisten turvallisuuspoliittisten kysymysten parissa. Turvallisuuspolitikan ajankohtaisista asioista kanssani tilaisuudessa puhuivat kollegat Pekka Toveri ja Jarno Limnéll .

Ajatukset ja palaute ovat aina lämpimästi tervetulleita, pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja, kaupunginvaltuuston- ja hallituksen jäsen