fbpx Siirry sisältöön


Eduskunnan puhemiehelle

Hallituksen ministeriryhmä kertoi perjantaina 7.1.2022 suosittelevansa, että koronarajoituksia laajennettaisiin myös lasten ja nuorten sisäharrastuksiin. Mahdollisen päätöksen asiasta tekevät aluehallintovirastot.

Tilanteen tekee hämmentäväksi se, että terveysviranomaiset eivät katso lasten erityisesti levittävän epidemiaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahaudan mukaan lasten rajoitukset eivät ole tehokkaita. THL:n arvion mukaan lapset eivät toimi moottorina tässä pandemiassa, joten kaikki lasten rajoitukset ovat de facto hyvin vähän vaikuttavia, mutta haitat ovat välittömiä ja laajoja. THL:n mukaan perusteiden rajoituksille pitää olla vahvat ja lapsiin kohdistuvien rajoitusten tulee olla viimesijaisia. Siksi lasten ja nuorten harrastuksia ei pitäisi systemaattisesti ja ilman perusteellista paikallista harkintaa rajata. 

Harrastusten lajiliitot, seurat sekä muut järjestöt ovat vahvasti kritisoineet hallituksen aikeita rajoittaa lasten ja nuorten sisäharrastuksia. Suomen nuorisoseurat ry:n pääsihteeri Anniina Laaksonen on todennut, että harrastustoiminnassa on jo opittu elämään sisätiloissakin vallitsevan tilanteen kanssa. Hänen mukaansa toimintaa on onnistuttu toteuttamaan terveysturvallisesti todella hyvin.

Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela on esittänyt huolensa siitä, että yksi pandemian aiheuttamista jälkilaskuista tulee olemaan se, mikä maksetaan kansanterveyden näkökulmasta sen seurauksena, että lasten ja nuorten liikkuminen tulee vähenemään rajoitusten myötä. Nummelan mukaan kaikissa nuorten liikuntaharrastuksissa ollaan tilanteessa, jossa harrastajamäärät ovat alle sen, missä oltiin ennen pandemian alkua. Lapset ja nuoret eivät ole palanneet liikkumaan edellisten sulkutoimien jälkeen. Uhkana on, etteivät lapset ja nuoret enää palaa lisärajoitusten päättyessä takaisin harrastuksiinsa.

Suurin huoli lajiliittojen edustajilla on heikoimmassa asemassa olevista lapsista ja nuorista, joilla ei ole kotonaan harrastamisen kulttuuria, jossa vanhemmat järjestäisivät jotain tilalle. Kaikki perheet eivät valitettavasti kykene viemään lapsia liikkumaan ulos ja olisi äärimmäisen tärkeää, että normaalit rutiinit, mukaan lukien harrastukset jatkuisivat lapsilla ja nuorilla.

Seurojen edustajilla on erittäin suuri huoli lasten jaksamisesta ja kokonaishyvinvoinnista. Liikuntaharrastuksissakaan ei ole kyse pelkästään fyysisestä terveydestä vaan sillä on myös sosiaalinen ja psyykkinen ulottuvuus. Lapsille ja nuorille harrastaminen on keino pysyä kiinni normaalissa arjessa. Olisi tärkeää, että lapsilla ja nuorilla elämä olisi mahdollisimman normaalia koronaepidemiasta huolimatta.

Hallituksen suositukset lasten ja nuorten sisäharrastuksien rajoittamisesta aiheuttavat suurta pelkoa siitä, että menetämme yhden kokonaisen ikäpolven. On tärkeää, että lapset oppivat liikunnallisen elämäntavan ja saavat rakkauden liikkumiseen. Lajiliittojen ja seurojen edustaja pelkäävät, että tulevaisuudessa tulee isoja ongelmia kokonaishyvinvoinnin näkökulmasta, jos lapset eivät pääse harrastamaan eivätkä opi liikunnallista elämäntapaa.

Liikunnalla on useiden tutkimusten mukaan keskeinen yhteys oppimiseen, sosiaalisten taitojen vahvistumiseen, itsetuntoon sekä elämänhallintaan muutoinkin. Liikunnan vaikutus ihmisten toimintakykyyn ja hyvinvointiin on monin tavoin merkittävä. Vain viidennes suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Liikkumattomuus lisää merkittävästi riskiä sairastua elintapasairauksiin ja johtaa jopa ennenaikaisiin kuolemiin. Liikkumattomuus aiheuttaa lisäksi vuosittain yli kolmen miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle.

Erityisen huolestuttavaa on, että suomalaiset lapset ja nuoret eivät liikkuneet tarpeeksi ennen koronaakaan. Nuoret ikäluokat tulevat yhä pidempään ja hektisempään työelämään yhä huonommassa kunnossa. Liikuntatottumukset kehittyvät jo varhaislapsuudessa ja –nuoruudessa. Monipuolinen ja riittävä liikkuminen on perusedellytys lasten normaalille kasvulle ja kehitykselle sekä terveydelle ja hyvinvoinnille. Siksi rajoitukset lasten ja nuorten liikuntaan ovat erityisen vahingollista.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallituksen tekemä suositus sisäliikuntaharrastusten rajoittamisesta suhteutuu hallituksen linjaukseen lapsiin ja nuorten kohdistuvien koronarajoitusten viimesijaisuudesta? 

Mihin asiantuntijoiden näkemyksiin hallituksen tekemä suositus rajoittaa myös lasten ja nuorten sisäharrastuksia perustuu?

Miten hallitus perustelee sisäliikuntaharrastuksien rajoittamissuosituksensa välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta? 

Miten hallitus varmistaa, ettei koronarajoitusten vuoksi synny liikunnan osalta niin sanottua menetettyä sukupolvea? 

Millä toimin aiotaan edistää sitä, että lapset ja nuoret liikkuisivat koronaepidemiasta huolimatta terveytensä kannalta riittävästi?

Helsingissä 11.1.2022

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok.]

Meiltä kysytään toistuvasti, miksi olemme niin huolissamme velkaantumisesta. Yksinkertainen vastaus on sama, jonka hallitus on luvannut ohjelmassaan: haluamme lopettaa elämisen tulevien sukupolvien kustannuksella. 

Suomi on hyvä maa, jossa on laajat hyvinvointipalvelut ja maailman onnellisin kansa. Vastuuttoman ylivelkaantumisen varaan sitä ei voi rakentaa. Se romahduttaa mahdollisuutemme taata hyvinvointiyhteiskunta ja kestävä ympäristö lapsillemme. Hallitus on unohtanut, että pohjoismainen hyvinvointi on rakennettu työllä, ei velalla. Arvoisa pääministeri, te petätte lupauksenne ylisukupolvisesta oikeudenmukaisuudesta. Näin ei voi jatkua. 

Ministeri Saarikko, puheidenne perusteella olette erinomainen valtiovarainministeri, mutta ette tässä vasemmistohallituksessa. Miksi? Koska sananne ovat vain kuumaa ilmaa. Ne ovat vailla tekoja.

Olette jälleen jämäköitynyt kertomalla, että menojen kasvulle pitää laittaa piste. Se taisi olla keskustalle laskujeni mukaan viides kerta vaalikauden aikana. 

Käsillä oleva budjettinne kuitenkin paljastaa todelliset karvanne. Menokehykset on rikottu, työllisyystoimet lykätty ja säästötoimet näyttävästi peruttu esittämättä mitään muuta tilalle. Hallitus jätti tekemättä valinnat, jotka itsekin tietää välttämättömiksi. 

Hallituksen vastuuttomalle velkaantumisvauhdille on vaihtoehto.

Kokoomuksen vaihtoehdon perusta on työ, yrittäjyys ja vastuullinen taloudenpito.

Esitämme keinovalikoiman, jolla yli 100 000 suomalaista saa uusia mahdollisuuksia työhön. Haluamme, että mahdollisimman moni saa elämän rakentamisen keinot omiin käsiinsä.

Purkaisimme kannustinloukkuja, laajentaisimme paikallista sopimista, vahvistaisimme tuntuvammin kotitalousvähennystä ja työvoimapalveluja, toteuttaisimme suomalaisten kannattaman ansiosidonnaisen porrastamisen – ja lista jatkuu.

Miksi nämä eivät arvoisa hallitus teille käy? 

Työllisyysasteen reippaampi nostaminen on välttämätöntä myös kestävyysvajeen umpeen kuromisessa. Jos siinä ei onnistuta, edessä on hidas näivettyminen.

Järkyttävä esimerkki on hallituksen suunnittelemat yli sadan miljoonan euron leikkaukset tieteen rahoitukseen. 

Katson sinne salin vasempaan laitaan: tätä tieteen kurittamista ei ole pakko hyväksyä.

Kokoomus on valmis tekemään valintoja. Priorisoimalla menoja voidaan panostaa hyvinvointiin ja kestävään tulevaisuuteen. Menokehyksissä voidaan pysyä, vaikka hallitus muuta väittää.

Yhtälö on oikeastaan yksinkertainen. Kun ihmisellä on hyvän elämän eväitä, talous on kunnossa, on tilaa yrittää ja tehdä työtä, siitä kertyy hyvinvointia ja jaettavaa, jolla voimme huolehtia palveluista, ympäristöstä ja turvallisuudesta.

Me haluamme nostaa Suomen uuteen nousuun sivistys, osaaminen ja tiede edellä. Nostaisimme tutkimus- ja innovaatiopanostuksia. Toivomme, että hallitus vahvistaa sitoutuvansa tuoreesen Parlamentaarisesti päätettyyn mainioon yksimielinen sopuun nostaa vuosittain T&K panostuksia 200 miljoonalla kehyksiä kunnioittain vuodesta 23 lähtien. Vahvistaisimme kaikkia koulutusasteita reilun miljardin ohjelmalla. Pääomittaisimme korkeakouluja ja lopettaisimme koulujen hankehumpan vakinaistamalla hallituksen pian päättyvät opetuksen pätkärahat. Antaisimme opettajille ja oppilaille työrauhan. 

Vastaisimme vanhuspalveluiden kriisiin vahvistamalla voimavaroja erityisesti hallituksen pulaan ajamassa kotihoidossa sekä omaishoitajien ja muistisairaiden palveluissa. Toteuttaisimme terapiatakuun. Laajentaisimme ansiosidonnaisen työttömyysturvan kaikille. Se on oikeudenmukaista.

On maalaisjärjen vastaista, ettei Suomessa ahkeruus kannata. Keskimääräisellä lukio-opettajan palkalla tienatusta lisäsatasesta verottaja vie lähes puolet. Siksi keventäisimme työn ja eläkkeiden verotusta 800 miljoonalla eurolla.

Tässäkin asiassa hallitus kulkee pääministeri Marinin ja SDP:n työtä vieroksuvalla linjalla. Työn verotusta kiristävän maakuntaveron valmistelu jatkuu, vaikka hallituksen enemmistö väittää vastustavansa koko veroa. Ehkä tässä on jokin salattu logiikka, mutta se ei aukene meille. Voitteko selittää? 

Hyvä hallitus, kakku ei kasva viipaloimalla sitä yhä useampaan ja pienempään osaan.

Teemme valintoja kestävän talouden eteen siksi, että voimme lunastaa lupauksen pitää huolta jokaisesta. Talous ei tasapainotu itsestään. Kasvu ei synny odottelemalla. Ilmastonmuutosta ei voi mennä piiloon.

Suomi on hyvä maa ja sellaisena me aiomme sen pitää myös tuleville sukupolville. Ratkaisuja on. 

Arvoisa puhemies! Esitän hallitukselle epäluottamusta vastalauseen kaksi mukaisesti.

Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa
Talousarvion palautekeskustelun ryhmäpuhe 14.12.2021

Eduskunnan puhemiehelle

Lausuntokierroksella oleva hallituksen esitys hoitotakuulainsäädännöstä ei toteuta Terapiatakuu-kansalaisaloitteen vaatimuksia perustason mielenterveyspalvelujen parantamisesta. Mielenterveysjärjestöt ottivat tuoreeltaan kantaa, ettei esitys takaa hoitoon pääsyä psyykkisten ongelmien osalta.

Hallituspuolueiden taholta toistuvasti antanut ymmärtää, että hoitotakuulainsäädännön muutoksilla toteutetaan  Terapiatakuu-kansalaisaloitteen tavoitteet.

Terapiatakuun toteutuminen edellyttäisi lyhytpsykoterapioiden, muiden tutkimusnäyttöön perustuvien psykososiaalisten hoitomenetelmien ja lyhytinterventioiden sisällyttämistä perusterveydenhuoltoon ja hoitotakuun piiriin. Lausunnolla olevassa  hoitotakuuesityksessä nämä on rajattu seitsemän päivän takuun ulkopuolelle.

Mielenterveysjärjestöt vaativat, että mielenterveyspalvelujen osalta terveydenhuoltolakiin säädetään erillinen pykälä psykoterapeuttisen ja muun psykososiaalisen hoidon järjestämisestä neljän viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus toteuttaa Terapiatakuu- kansalaisaloitteen mukaiset tavoitteet?

Millaisin toimin hallitus aikoo varmistaa, että erityisesti lapset ja nuoret pääsisivät psykiatrisen hoidon jonoista ja että jatkossa apua tarvitsevat saisivat sitä oikea-aikaisesti ja ennaltaehkäisevästi? 

Helsingissä 17.12.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa (kok.)

Tiedote 16.12.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaasta on kestämätöntä, ettei lausuntokierroksella oleva hallituksen esitys hoitotakuulainsäädännöstä toteuta Terapiatakuu-kansalaisaloitteen vaatimuksia perustason mielenterveyspalvelujen parantamisesta. Mielenterveysjärjestöt ottivat tuoreeltaan kantaa, ettei esitys takaa hoitoon pääsyä psyykkisten ongelmien osalta.

”On ollut jo täysin poikkeuksellista, että hallituspuolueen edustajat ovat enemmistöllään estäneet eduskunnassa Terapiatakuu-kansalaisaloitteen käsittelyn. Sitä on perusteltu sillä, että asia hoidetaan hoitotakuun kiristämisellä. Ministeri Kiuru on toistuvasti vakuuttanut, että hoitotakuulainsäädäntö sisältää Terapiatakuu-kansalaisaloitteen tavoitteet. Hallituksen on syytä avoimesti kertoa, miksi hoitotakuulakiesitys onkin nyt täysin vastoin sitä mitä on luvattu”, Sarkomaa toteaa.

Terapiatakuun toteutuminen edellyttäisi lyhytpsykoterapioiden, muiden tutkimusnäyttöön perustuvien psykososiaalisten hoitomenetelmien ja lyhytinterventioiden sisällyttämistä perusterveydenhuoltoon ja hoitotakuun piiriin. Hallituksen esityksessä nämä on rajattu seitsemän päivän takuun ulkopuolelle.


Mielenterveysjärjestöt vaativat, että mielenterveyspalvelujen osalta terveydenhuoltolakiin säädetään erillinen pykälä psykoterapeuttisen ja muun psykososiaalisen hoidon järjestämisestä neljän viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Hoitotakuulain lausuntokierroksella on paljastanut, ettei lupaus terapiatakuusta osana hoitotakuun kiristämistä ole toteutumassa.

”Tämä on valtava pettymys jonossa hoitoa odottaville ihmisille ja heidän läheisilleen. Erityisesti lasten ja nuorten hoitoon pääsyn tilanne on katastrofaalinen. Osa lapsista ja nuorista on odottanut hoitoa vuosia, eikä siltikään ole saanut apua. Hätä on valtava. Jokainen odotuspäivä on vahingollinen lapsen kehitykselle vaikeuttaen opinpolkua ja lisäten syrjäytymisriskiä. Tutkimukset osoittavat, että avun saannin kanssa kamppailevat omaiset ovat myös suuressa sairastumisriskissä”, Sarkomaa sanoo.

”Onneksi esitys on vasta luonnos, jota on mahdollista muuttaa parempaan suuntaan. Kenenkään ei pitäisi joutua odottamaan hoitoon pääsyä”, Sarkomaa jatkaa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on toistamiseen vedonnut, että hallitus lupauksensa mukaisesti toteuttaisi terapiatakuun. 

”Olemme kokoomuksen voimin esittäneet vaihtoehtobudjetissamme terapiatakuun toteuttamista, mutta hallituspuolueet ovat toistuvasti äänestäneet esityksemme kumoon. On välttämätöntä, että hallituspuolueista kerrotaan rehellisesti mistä on kysymys ja miksi terapiatakuuta ei lupauksista huolimatta edistetä”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Verkkouutisten mukaan valmistelu maakuntaveron käyttöön ottamiseksi jatkuu ennallaan.

Oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Matias Marttinen ihmettelevät hallituspuolueiden viime aikaisia ulostuloja maakuntaverosta.

”Verotusta kiristävä maakuntavero etenee täyttä häkää, vaikka osa hallituspuolueista aluevaalien alla on antanut ymmärtää aivan muuta. Aluevaaleihin ei voi mennä veroasiassa sammutetuin lyhdyin. Avoimessa demokratiassa suomalaisilla on oikeus tietää totuus. Pääministeri Sanna Marinin (sd) syytä selkeyttää hallituksen maakuntaverolinja”, Sarkomaa kirjoittaa Facebookissa.

Jupakka maakuntaveron ympärillä alkoi marraskuun lopulla, kun sdp:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen sanoi Suomen Yrittäjien aluevaalitentissä, ettei usko maakuntaveron tulevan käyttöön tällä tai ehkä seuraavallakaan hallituskaudella. Vain pari päivää myöhemmin pääministeri Sanna Marin kertoi, että hallitus on asettanut reunaehtoja maakuntaverolle.

Eilen lauantaina valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi, ettei maakuntaverolle ole tässä vaiheessa edellytyksiä.

”Nyt syntyvät alueet eivät tarvitse verotusoikeutta. Se johtaisi tässä vaiheessa suuriin eroihin ja vaatisi monimutkaisen tasausjärjestelmän. Vasta sitten voi verottaa, kun alueilla on tehtäviä, jotka tuottavat niille verotuloja”, hän sanoi puheessaan keskustan aluevaaliavauksessa.

Saarikko korosti, että keskusta suhtautuu myönteisesti maakuntien verotusoikeuteen, mutta totesi samalla, ettei tällä vaalikaudella saada aikaiseksi mallia, joka johtaa maakuntaveron käyttöönottoon.

Tilannetta hämmentää nyt se, että Verkkouutisten mukaan valmistelu maakuntaveron käyttöön ottamiseksi jatkuu ennallaan.

”Toimeksiantomme on valmistella maakuntaveroa koskevat säännökset hallituksen esityksen muotoon. Sen mukaan projekti etenee ja teemme työtä, vahvistaa maakuntaverotyöryhmän puheenjohtaja”, hallitusneuvos Panu Pykönen kertoo Verkkouutisille.

Matias Marttinen ihmettelee erityisesti pääministeripuolue sdp:n linjauksia Pykösen kommenttien jälkeen.

”Mitä ihmettä siis sdp:n kriittiset puheenvuorot viime viikoilta maakuntaverosta ovat olleet? Pelkkää vaalipuhetta aluevaalien alla ja kaksilla rattailla ajamista”, hän kysyy Facebookissa.

”Suomalaisilla on oikeus tietää, ajaako hallitus uutta haitallista veroa käyttöön Suomessa vai ei. Aluevaalien lähestyminen ei ole syy jättää asiaa kertomatta vaan päinvastoin syy kertoa rehellisesti hallituksen kanta”, Marttinen jatkaa.

Sari Sarkomaa muistuttaa, että kokoomus ei hyväksy maakuntaveroa.

”On täysin absurdi ajatus, että palvelut vaarantavan ja kaupungit ryöstävän aluehallintouudistuksen vastineeksi ihmiset laitetaan maksamaan työstään ja eläkkeestään entistä kireämpää veroa! Ei kiitos.”

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa kokoomuksen ehdotuksen ja kehottaa hallitusta viipymättä toimiin apteekkien ottamiseksi mukaan koronarokotuksiin ja pikatestien testauspisteiksi. Jarruttamisen sijaan Suomen on otettava käyttöön kaikki vaikuttavat keinot epidemian hallitsemiseksi ja julkisen terveydenhuollon kantokyvyn ylläpitämiseksi. 

”Rokotekattavuuden nostamiseksi  ja koronatartuntojen hillitsemiseksi nyt on käsillä viimeiset hetket ulottaa koronatestaus ja -rokottaminen apteekkeihin. Tämä antaisi julkisen terveydenhuollon ammattilaisille paremmat mahdollisuudet päästä kasvavan hoitovelan kimppuun. Odottelu tulee kalliiksi, ” varoittaa  Sarkomaa.

”Kansainväliset kokemukset apteekkien mukaan ottamisesta ovat olleet hyvät. Myös työterveyshuollon vahvempi valjastaminen koronarokotuksiin olisi Suomessa viisasta. Nyt maamme hallituksen on viipymättä punnittavana, aikooko se nostaa rokotekattavuutta hyödyntämällä laajemmin maamme terveydenhuollon kapasiteettiä ja osaamista vai kuormitetaanko koronatorjunnalla ideologisista syistä vain julkisen sektorin ammattilaisia,” kysyy Sarkomaa.

Apteekkeja hyödynnetään hyvin tuloksin koronatorjunnassa jo useassa Euroopan maassa. Muiden muassa Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Puolassa koronarokotteen on voinut ottaa apteekissa. Esimerkiksi Oslossa apteekit tekivät rokotusyhteistyötä kaupungin kanssa, ja apteekeissa rokotettiin noin 10 000 oslolaista. Norjassa apteekit ovat vuodesta 2018 lähtien antaneet myös influenssarokotuksia. Virossa ja monessa muussa maassa apteekit ovat viime kesästä lähtien koronapassien käyttöönoton myötä tarjonneen pika-antigeenitestejä niille, jotka tarvitsevat todistuksen negatiivisesta testituloksesta. 

Rokotuskapasiteettiä tarvitaan, kun lasten rokotukset laajenevat ja kolmas koronarokotus annetaan kaikille aikuisille. Useat asiantuntijat ovat arvioineet, että todennäköisesti tarvitsemme tulevaisuudessa useampia rokotuskierroksia, ennen kuin pandemiasta  päästään. On mahdollista, että koronarokottamistarve säilyy samalla tavalla kuin vuosittainen kausi-influenssarokotus.

Suomessa on 819 apteekkitoimipistettä, joissa työskentelee yli 5 000 farmaseuttia ja proviisoria. Ainakin 70:ssä niistä työskentelee jo nyt rokottamiseen oikeutettuja terveydenhuollon ammattilaisia. 

”Suurimmalle osalle suomalaisista apteekki on lähin terveydenhuollon toimipiste. Farmaseutit ja proviisorit voitaisiin lisäkoulutuksella pätevöittää rokottamiseen, kuten monissa maissa on tehty. Laaja apteekkiverkko mahdollistaisi pääsyn koronatestiin ja -rokotuksiin apteekkien aukioloaikoina. Apteekkien tulisi saada kirjata testaus- ja rokotetiedot Kantaan. Oireita omaavat testattaisiin jatkossakin terveydenhuollossa”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, puh. +358 50 511 3033

Elina Laavi, 040 708 2121

yhteyspäällikkö

Kokoomus rp

Tiedote 2.12.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sari Multala vaativat, että eduskunta hylkää hallituksen esityksen varhaiskasvatuslain muuttamisesta. Esityksen mukaan yksityisten varhaiskasvatustoimijoiden toiminta muuttuisi luvanvaraiseksi. Nykyään toiminnan aloittamisesta riittää ilmoitus kunnalle.

”Asiantuntijat antoivat hallituksen esitysluonnokselle täystyrmäyksen. Useissa lausunnoissa todetaan, että lakiehdotus lisää byrokratiaa eikä sillä ole lisäarvoa nykytilanteeseen. Tarpeetonta sääntelyä ei kannata tehdä. Hallituksen on syytä kuunnella asiantuntijoita tässä asiassa”, aloittavat edustajat.

Toimintaa valvovien aluehallintovirastojen näkemys on, että yksityisen varhaiskasvatuksen lupamenettely ei tuo lisäarvoa varhaiskasvatuksen laatuun tai varhaiskasvatuslain toteuttamisen varmistamiseen. Virastot toteavat kantanaan, että esityksen mukaista lakimuutosta ei tule tehdä.

”Yksityisillä toimijoilla on samat lakisääteiset velvollisuudet varhaiskasvatuksen järjestämisessä kuin julkisella. Yksityinen varhaiskasvatus lisää perheiden valinnanvapautta ja mahdollisuuksia turvata riittävä määrä varhaiskasvatuksen paikkoja lähellä kotia. Esimerkiksi palvelusetelin avulla kunnat voivat varmistaa lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua perheelle sopivimpaan varhaiskasvatukseen perheen tuloista ja perhekoosta riippumatta”, toteaa Sarkomaa.

Suomen Yrittäjät katsoo, että luvanvaraistaminen kasvattaa kohtuuttomasti pienten yksityisten toimijoiden hallinnollista taakkaa ja näin vaikeuttaa niiden toimintaa sekä siten pidemmällä aikavälillä vähentää yksityistä varhaiskasvatustuotantoa tilanteessa, jossa sen tarve kunnissa päinvastoin vain kasvaa.

”Varsinkin kasvukeskuksissa pula päiväkotipaikoista on kova. Hallituksen malli johtaa pahimmillaan siihen, että lapsille ei ole tarjolla riittävästi laadukkaita varhaiskasvatuspaikkoja. Tämä heikentää palveluiden saatavuutta eli ajatus päiväkodista lähipalveluna on vielä kauempana kuin nyt”, päättää Multala.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033
Sari Multala, p. 040 531 7104



Tiedote 24.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää ennenkuulumattomana, että pääministeripuolue SDP yrittää vesittää heti kättelyssä eduskuntapuolueiden tuoreen yhdessä yksimielisesti tekemän sovun yksityisen terveydenhuollon hoito- ja tutkimuskorvauksista.

Parlamentaarinen monikanavatyöryhmä päätyi mietinnössään (18.11.) seuraamaan sote-uudistuksen toimeenpanon edistymistä. Työryhmän mukaan yksityisen sairaanhoidon korvausjärjestelmää ja sen rahoitusta voidaan tarvittaessa uudistaa vasta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille. Tässä yhteydessä arvioidaan myös korvausten mahdollista kohdentamista.


SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen totesi eilen Suomen yrittäjien aluevaalitentissä, että Kela-korvausten romuttaminen on edelleen vaihtoehto. Mäkysen mukaan Kela-korvaukset itsessään loppuisivat, mutta raha siirtyisi hyvinvointialueille, jotka voisivat päättää, miten käytetään palveluseteliä ja yksityisiä palveluita. Tämä on päinvastaista kuin se, mitä on juuri sovittu parlamentaarisessa työryhmässä. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus kertoo mitä, hallitus aikoo Kela-korvauksille tehdä. Ihmiset ovat huolissaan hoitoon pääsystä. 

”SDP:n aikeet ovat vastuuttomia, ja osoittavat piittaamattomuutta ihmisten palveluista. Demarien ideologinen vimma romuttaa Kela-korvaukset jyrää asiantuntijoiden esittämät varoitukset”, Sarkomaa sanoo.

Elinkeinoelämän keskusliitton (EK) ja palkansaajakeskusjärjestöjen Akava, STTK ja SAK mukaan korvausten poistaminen pahentaisi julkisten terveyspalvelujen saatavuusongelmia sote-uudistuksen toimeenpanolle kriittisenä ajankohtana.

”Eilisessä Suomen Yrittäjien paneelissa jäi myös täysin epäselväksi se, aikooko hallitus toteuttaa hoitajamitoituksesta puuttuvan rahoituksen kattamiseksi jo päättämänsä leikkaukset terveydenhuoltoon”, Sarkomaa toteaa. 

Hallitus päätti kehysriihessä leikata puuttuvat 140 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriön budjetista. Tämä tarkoittaa mm. lääkekorvausten 60 miljoonan ja yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksen 40 miljoonan euron leikkausta vuonna 2023.

Kokoomus esitti täydentävänä esityksenä yhdessä KD:n kanssa parlamentaarisessa työryhmässä, että yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksia korotetaan perus- ja erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuusongelmien ja koronapandemian aikaansaaman hoitovelan kasvamisen vuoksi. 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, +358 50 511 3033

Henkilöstöpula on yksi suurimpia haasteita ikääntyneiden ja muistisairaiden ihmisten ympärivuorokautisissa hoivapalveluissa. Vankka ammatillinen osaaminen on keskeinen työssä viihtymistä ja jaksamista sekä työn mielekkyyttä lisäävä tekijä. Muistiliiton liittovaltuusto toteaa, että vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus on laadukasta, muistisairauksiin liittyviä koulutussisältöjä tulee lisätä sekä toisen asteen tutkinnoissa että ammattikorkeakoulututkinnoissa ja yliopistoissa.  

Muistityöhön tarvitaan lisää erikoistumisopintoja eli vähintään 30 opintopisteen laajuista ammatillista muistityön lisä- ja täydennyskoulutusta. Lisäksi työyhteisöissä tulee olla aito mahdollisuus hoivatyön jatkuvaan kehittämiseen ja yhdessä oppimiseen.  

Ympärivuorokautisessa hoivakodissa asuvista asiakkaista kolme neljästä sairastaa muistisairautta. Hoivakotiin siirrytään usein siinä vaiheessa, kun muistisairaus on jo edennyt pitkälle ja toimintakyky on heikko. Muistisairaudet ovat eteneviä neurologisia sairauksia, jotka vaikuttavat paitsi lähimuistiin, laaja-alaisesti myös muihin tiedonkäsittelyn toimintoihin kuten puheen tuottamiseen ja ymmärtämiseen, ympäristössä orientoitumiseen ja yleiseen toiminnanohjaukseen. Muistisairas ihminen tarvitsee loppuvaiheessa paljon tukea arjessa selviytymiseen.

– Muistisairaan kohtaaminen ja vuorovaikutus hänen kanssaan vaativat henkilöstöltä erityistä osaamista, toteaa toiminnanjohtaja Katariina Suomu.

– Lisäksi yhteistyö läheisten kanssa korostuu, koska he osaavat kertoa sairastuneen henkilöhistoriasta, persoonasta ja toiveista. – Jos muistisairauteen liittyvät asiat ovat työntekijälle vieraita ja osaamista sairastuneen kanssa kommunikointiin ei ole, työ tuntuu helposti kuormittavalta, mikä vähentää hoivatyön veto- ja pitovoimaa, Suomu jatkaa. – Raskaaksi ja vaikeaksi koetusta työstä hakeudutaan pois.

Hyvää hoitoa ja samalla henkilöstön työhyvinvointia tulee edistää erikoistumiskoulutuksen lisäksi myös työyhteisöissä. Muistiliiton tuottama Hyvän hoidon kriteeristö on työkirja muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin. Työkirja ohjaa ammattilaisia muistisairaan ihmisen tarpeet ja toiveet huomioivaan hoivaan, kuntoutukseen ja hoitoon. 

– Hyvän hoidon kriteeristön pitkäjänteinen käyttäminen työn arviointiin ja kehittämiseen on vaikuttanut vahvasti hoitokulttuuriimme, kertoo Lotta Pellilä Karpalokotia ylläpitävästä Suomenselän Muisti ry:stä. – Meillä korostuvat ihmislähtöisyys sekä muistisairaiden yksilöllisyys ja osallisuus. Asukkaat viettävät päivät pääosin yhdessä Karpalokodin olohuoneessa, omassa huoneessa lähinnä nukutaan, Pellilä jatkaa.

Puolella henkilökunnasta on täydennyskoulutusta muistisairaiden ihmisten hoitamiseen liittyen. – Käytännölliset ja pieneltä tuntuvat asiat lisäävät osallisuutta ja arjen merkityksellisyyttä kuten se, että saa itse voidella leipänsä.  Hyvän hoidon perusta on kuitenkin kyky kohdata muistisairas ihminen. Hyvä kohtaaminen rauhoittaa ja tuo turvallisuutta muistisairaalle ihmiselle ja koko yhteisölle, Pellilä toteaa.

– Hyvä hoito ei synny pelkästään määrällisistä tekijöistä. Työyhteisöissä pitäisi pysähtyä miettimään, mistä esimerkiksi kiireen tunne johtuu. Onko kyse resurssien määrästä vai siitä, mihin ja miten niitä käytetään ja hoivakodin arkea eletään, Suomu sanoo. – Parhaimmillaan muistisairauksiin liittyvän osaamisen ja työn kehittäminen on hoivayksikön yhteinen tehtävä, jossa johtamisella on keskeinen rooli, Suomu toteaa.  

Muistiliiton liittovaltuusto painottaa, että jokaisella ihmisellä on oikeus elää hyvää ja omannäköistä elämää myös muistisairauden loppuvaiheessa, elämän loppuun asti. Hoivakodissa asukkaiden toimintakyky on usein jo alentunut.  Hyvän elämän varmistamiseen tarvitaan ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö, joka osaa kommunikoida muistisairaan ihmisen kanssa ja rakentaa hyvää arkea jäljellä olevan toimintakyvyn varaan.  

Korona kuormittaa edelleen sairaaloita ja muita toimenpiteitä joudutaan siirtämään tulevaisuuteen. Hoitovelka kasvaa samaan aikaan, kun influenssakausi on aivan nurkan takana. Sairaaloiden ja hoitopaikkojen kantokyky voi heiketä entisestään, jos influenssakausi on vaikea. Influenssa ei ole harmiton tauti ja yhteiskunnalle se aiheuttaa kuluja myös piilevän tautitaakan kautta.

Edessä voi olla hankala influenssakausi: immuniteettimme eli vastustuskykymme influenssaa vastaan on laskenut, kun viime influenssakaudella sairauden kiertäminen väestössä ja osalla myös rokotukset jäivät väliin.

”Rokotus on vaikuttava tapa vahvistaa terveydenhuollon ja ikääntyneiden hoivan kantokykyä, kun osa sairastamisesta ja sen kuluista sekä inhimillisesti kärsimyksestä jää pois. Tämä on erityisen tärkeää, kun koronaepidemian aiheuttamaa hoito- ja hoivavelkaa puretaan. On tärkeä ripeästi saada viranomaisten linjaus influenssa- ja koronarokotteen antamisesta yhtä aikaa sekä aloittaa toimet työterveyshuollon vahvemmin mukaan ottamiseksi koronarokotuksiin, mikä on erityisen tärkeää, kun työikäisen väestön kolmas koronarokotekierros alkaa”, sanoi kansanedustaja Sari Sarkomaa tilaisuudessa.

Eduskunnan rokoteryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Veronica Rehn-Kiven terveiset olivat seuraavat: ”Influenssalta voi suojautua rokottautumalla, aivan kuten koronaltakin. Rokottautumalla suojaat paitsi itseäsi, myös muita, ja suomalaista terveydenhuoltoa. Ei ole järkevää kuormittaa hoivaa ja sairaaloita, jos sen voi estää rokottautumalla. Rokotukset tekevät ihmeitä joka päivä.

Myös rokotusohjelman rahoituksen ja rokotteiden riittävyydestä pitää huolehtia kaikkien rokotusten osalta niin, että esim. influenssarokotteet riittävät kaikille rokotteen tarvitseville.

Influenssan tautitaakka jää osittain piiloon

Influenssa on yksi yleisimmistä infektiotaudeista ja sen taudinkuva vaihtelee lievästä vakavaan. Riskiryhmien kohdalla taudinkuva voi olla varsin hankala ja johtaa sairaala- ja tehohoitoon. Tautikuormaa voidaan vähentää rokotuksin, mikä on erityisen tärkeää riskiryhmien kohdalla,” totesi asiantuntijaylilääkäri Tuuli Heinikari Filha ry:stä omassa puheenvuorossaan.

Normaalin influenssakauden aikana kymmenet tuhannet suomalaiset sairastuvat influenssaan ja joillekin seuraukset voivat olla kohtalokkaat*. Osa influenssan tautitaakasta jää piiloon, sillä influenssa myötävaikuttaa sydän- ja verisuonitautien (akuutti sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriö) ilmaantuvuuteen.

Influenssa voi myös pahentaa perussairauksia, kuten keuhkoahtaumatautia, diabetesta, sydänsairauksia ja munuaissairauksia. Iäkkäillä ja haurailla potilailla sairaalahoito voi johtaa toimintakyvyn alenemiseen, mikä osaltaan lisää ikääntyneiden hoivan taakkaa.

Normaalioloissa kausi-influenssa kiertää maapalloa aiheuttaen paljon sairastapauksia. Viime talvena (2020-21) influenssakausi ei koskaan alkanut mm. Suomessa koronaan liittyvien rajoitusten noudattamisen takia. Influenssa ei kuitenkaan ole hävinnyt minnekään, vaan kiertää edelleen maapallolla (kts. esim. WHO:n viimeisin influenssakatsaus).

Kansanedustajat, potilasjärjestöt ja lääkeyritykset järjestivät 17. marraskuuta webinaarin, jossa muistutettiin influenssan seurauksista sekä influenssarokotteen ottamisen ja kansallisen rokotusohjelman merkityksestä.

*THL:n influenssan vuosiseurantaraportit:

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/influenssa/ajantasainen-influenssakatsaus/vuosiseurantaraportit-influenssasta

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen, STM, +358 50 361 9343, anni-riitta.virolainen-julkunen@gov.fi

Asiantuntijaylilääkäri Tuuli Heinikari, Filha ry, +358 44 901 6033, tuuli.heinikari@filha.fi

Haastattelupyynnöt muille puhujille:

Senior Consultant Karoliina Heimo, +358 40 509 0437, karoliina.heimo@kingstreetpr.fi

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram