Lasten ja nuorten psyykkisestä oireilusta ja hoidon tarpeen lisääntymisestä on viime vuosina keskusteltu valtakunnallisesti paljon. Lasten ja nuorten hyvinvointia voi verrata peiliin, josta kuvastuvat yhteiskunnassamme tapahtuneet muutokset. Monista syistä erityistä huolenpitoa, kasvatusta ja opetusta tarvitsevien lasten määrä on lisääntynyt. Hyvinvointierojen kasvu, yhteiskunnassa vallitsevien arvojen koveneminen ja työelämän vaatimusten kiristyminen heijastuvat väistämättä lasten ja nuorten hyvinvointiin ja vaikuttavat myös vanhemmuuden voimavaroihin. Samanaikaisesti perhe instituutiona on muuttunut ja perheiden ongelmat monimuotoistuneet.

Näihin haasteisiin vastaamiseen eivät koulujen voimavarat yksin riitä, vaan työhön tarvitaan koko lapsen lähiyhteisö. Ei riitä, että koulu tuottaa ainoastaan hyviä oppimistuloksia, vaan sen on entistä paremmin kyettävä edistämään lasten ja nuorten tervettä kasvua ja kehitystä. Lasten ja nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi on myös hyvien oppimistulosten kivijalka.

(Perusopetus paremmaksi)

Sinivihreän hallituksen keskeinen painopiste on perusopetuksen laadun parantaminen.

Perusopetus paremmaksi eli POP-ohjelmaan on vaalikaudeksi varattu 80 miljoonaa euroa, josta tälle vuodelle on suunnattu 18 miljoonaa euroa.

POP-ohjelman ensimmäiset avustukset on juuri myönnetty. Painopisteinä ovat tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus ja oppilaanohjaus. Tavoitteena on, että kunnat kehittävät erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta siten, että painopistettä siirretään oppilaalle annettavaan ennalta ehkäisevään ja varhaiseen tukeen. Tähän työhän on myönnetty erityistukia 7,5 miljoonaa euroa. Kehittämistoimet kohdennetaan esi- ja perusopetusikäisten oppilaiden opetukseen, opetusmenetelmien kehittämiseen, kuntien hallinnollisten käytänteiden yhdenmukaistamiseen ja eri hallintokuntien yhteistyön tiivistämiseen.

Perusopetusikäisten oppilaanohjauksen kehittämistoimilla tehostetaan oppilaanohjausta, erityisesti uravalinnan ohjausta sekä jatko-opintoihin, työhön ja ammatteihin perehtymistä. Lisäksi kuntien kehittämistyössä tullaan kiinnittämään erityistä huomiota oppilaanohjaukseen koulutuksen nivelkohdissa ja sen ulottamista nykyistä varhempaan ajankohtaan. Oppilaanohjauksen kehittämiseen myönnettiin rahaa yhteensä 4,3 miljoonaa euroa.

Perusopetuksen laadun kehittämistoimilla voidaan kouluissa keskittyä entistä enemmän niiden perustehtävään: korkeatasoiseen opetukseen ja monipuolisten tietojen, taitojen ja valmiuksien oppimiseen ja opettamiseen.

(Laatukriteerit perusopetukseen)

Osana POP-ohjelmaa olen käynnistänyt perusopetuksen laatukriteereiden valmistelun osana POP-ohjelmaa. Kansallisten laatukriteereiden tavoitteena on opetuksen korkean laadun ja monipuolisen tarjonnan turvaamisen sekä opetuksellisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien takaaminen lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä, etnisestä taustasta ja taloudellisesta asemasta riippumatta.

Osana koulutuksen laadun parantamista on tarkoitus saada ylisuuret ryhmäkoot kuriin. Opettajalla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle. Pienessä opetusryhmässä on myös helpompi puuttua erilaisiin ongelmatilanteisiin ja tarjota erityistä huomiota sitä tarvitseville sekä edistää erilaisia lahjakkuuksia. Niissä on myös helpompi toteuttaa erilaisia opetusmenetelmiä, pitää yhteyttä vanhempiin ja ehkäistä koulupudokkuutta. Samalla parannetaan opettajien työolosuhteita.

Koulujen kerhotoiminnan kehittämisen tavoitteena tällä hallituskaudella on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka myös vakiintuisi osaksi lapsen ja nuoren ohjattua iltapäivää. Koulujen kerhotoiminnan piiriin olisi tärkeää saada erityisesti niitä lapsia ja nuoria, joilla ei esimerkiksi perheen tilanteen vuoksi ole mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kuitenkin jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen perusopetuksen aikana. Erityinen tavoite on saada lisää liikunnallisia kerhoja lasten terveysliikunnan edistämiseksi.

(Oppilashuolto kuntoon)

Lukuisien selvitysten mukaan oppilashuollon palvelujen saatavuudessa on puutteita koko maassa. Erityisesti koulupsykologi- ja -kuraattoripalveluja on oppilaiden tarpeisiin nähden liian vähän. Oppilashuollollisen tuen suhteen lapset ja nuoret ovat tällä hetkellä melko epätasa-arvoisessa asemassa riippuen siitä, missä päin Suomea he asuvat.

Opetusministeriö onkin viime keväänä myöntänyt kunnille - ensimmäistä kertaa - valtionavustusta oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämiseen. Kehittämistyötä tehdään tällä hetkellä innostuneesti sadassa kunnassa eri puolilla maata. Tavoitteenamme on pikaisesti parantaa esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palvelujen saatavuutta yhdistämällä kuntien voimavaroja ja edistämällä seutukuntien yhteistyötä, mikä on tärkeää erityisesti pienten kuntien kohdalla. Kehittämistyötä on tarkoitus jatkaa ja laajentaa koskemaan toisen asteen koulutusta vuonna 2009.

(Koulukiusaamiseen nollatoleranssi)

Koulukiusattujen lasten määrä ei ole juurikaan vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämän hetkisen arvion mukaan jatkuvan kiusaamisen kohteeksi joutuu noin 5 - 10 % suomalaisista peruskoululaisista. Kouluympäristön on oltava terveellinen ja turvallinen. Koulukiusaamisen suhteen meillä on oltava ehdoton nollatoleranssi.

Opetusministeriön rahoittama KiVa Koulu on suomalainen sosiaalinen innovaatio, joka tarjoaa konkreettisia työkaluja kiusaamisen vähentämiseen ja ennaltaehkäisemiseen. Materiaali on suunnattu niin vanhemmille, opettajille kuin oppilaillekin. KiVa Koulu – ohjelma sisällytetään jatkossa myös osaksi opettajien perus- ja täydennyskoulutusta.


(Aikuisten aikaa lapsille)

Oppilaan hyvinvointi on ydin, jonka varaan kasvatus, opetus ja myöhempi elämässä eteneminen rakentuu. Tämä on kiistattomasti todistettu niin lukemattomissa tutkimuksissa kuin testattu koulujen arjessa. Lapsen ja nuoren elämässä voi olla monia tekijöitä, joiden rinnalla oppimiseen liittyvien tavoitteiden saavuttaminen tuntuu toissijaiselta. Opetusministeriön toimissa korostuvat ennalta ehkäisy ja varhainen puuttuminen.

Yhtä lailla on muistettava se, että lasten ja nuorten hyvinvoinnista ei voi puhua ilman, että puhutaan vanhemmista, jotka ovat vahvimmat vaikuttajat ja vastuunkantajat lasten elämästä.

Koululaisten hyvinvointiin vaikuttavat keskeisesti yksinkertaiset ja ajattomat perusseikat, kuten aikuisten aika ja vuorovaikutus. Myös tulevaisuudessa nämä perusseikat ovat lapsen kasvun perusta, eikä niitä voida korvata uusilla innovaatioilla.

Parasta oppilaiden hyvinvoinnista huolehtimista on aito välittäminen ja huolenpito. Arkisen koulutyön puitteissa on tärkeää antaa aikaa kuuntelemiselle, vuorovaikutukselle, ilolle ja myönteiselle palautteelle.
 

Sari Sarkomaa

Opetusministeri (kok)
Kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.net