Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa kannattaa Tehyn puheenjohtajan Jaana Laitinen-Pesolan esitystä sitovasta erillisestä ohjelmasta, jolla pureuduttaisiin hoitohenkilöstön palkkatason korjaamiseen, pätkätöihin ja raskaisiin työoloihin. Tehy on täysin oikeassa siinä, että hallituksen on heti ryhdyttävä konkreettisiin toimiin sen sijaan, että se tapansa mukaan piiloutuu erilaisten työryhmien ja selvitysten selän taakse. Hallituksella on mahdollisuus ryhtyä sanoista tekoihin jo kesän budjettiriihessä.

Viimeksi toukokuussa valtiovarainministeri Heinäluoma vastasi hallituksen kyselytunnilla Kokoomuksen tiedusteluihin yliolkaisesti toteamalla hoitohenkilöstön palkoista "tämä ei ole valtion asia vaan tämä kuuluu kunnille ja niitä edustavalle työmarkkinalaitokselle". Heinäluoman käsienpesu kuntatyöntekijöiden palkoista on vastuunpakoilua, sillä istuva hallitus on omilla toimillaan heikentänyt kuntatalouden tilannetta ja vienyt tätä kautta pohjan myös hoitoalan työolojen kohentamiselta. Hoitajien pätkätöiden vakinaistamisen ja palkkojen noston ylivoimaisesti suurin este on kuntien heikko talous. Valtiovarainministeriö ja hallitus vaikuttavat budjettilinjauksillaan suuresti mahdollisuuksiin korjata tilanne. Hoitohenkilöstön asemaa voitaisiin erikseen tarkastella esimerkiksi osana peruspalvelubudjettia.

Suomalaisen terveydenhuollon tulevaisuuden kannalta suurin yksittäinen haaste on hoitohenkilöstön palkkatason nostaminen edes kansainvälisen vertailun kestävälle tasolle. Tällä hetkellä suomalaisen korkeatasoisesti koulutetun hoitohenkilökunnan palkat ovat vain noin 83 prosenttia OECD:n keskitasosta. Sarkomaa varoittaa, että pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä vaarantaa koko terveydenhuoltojärjestelmämme, ellei korjaaviin toimiin välittömästi ryhdytä. Hoitotakuun toteutumista hidastaa tällä hetkellä eniten se, että henkilökuntaa ei ole riittävästi saatavilla.

Hoitohenkilöstön palkkatason korjaamiseksi tarvitaan konkreettisia tekoja myös työmarkkinajärjestöiltä. Käyttöön on otettava järeämmät keinot kuin mitä nyt palkkojen eteen yritetään tehdä kosmeettisilla naispalkkaerillä tupo-kierrosten yhteydessä. Tämä onnistuu vain, jos naisvaltaisten alojen palkkakysymykset uskalletaan nostaa työmarkkinapolitiikan ykkösagendalle. "Pelkkä naispalkkaerä ei riitä, sillä sen avulla kestäisi vähintään 100 vuotta, että sukupuolten perusteella syntyneet palkkaerot poistuisivat. Naisen euro on edelleen 80 senttiä ja terveydenhuoltoalalla se on vielä tätä vähemmän", Sarkomaa toteaa.