Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen peräsi hoiva-alan pätkätöihin
muutosta. Korhonen ehdotti seuraavan hallituksen ohjelmaan kirjausta pätkätöiden
lopettamiseksi.
Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa on
Korhosen kanssa samaa mieltä siitä, että hoiva- ja hoitoalan pätkätyötilanne on
pikaisesti korjattava.
- Pätkätyöläisyys nakertaa työn houkuttelevuutta ja jo alalla työskentelevien
työssä jaksamista. Hallitus ei ole valitettavasti kyennyt tai halunnut tehdä
mitään asian korjaamiseksi, Sarkomaa sanoo.
Sarkomaan mielestä seuraavan hallituksen on pätkätöiden kitkemisen lisäksi
sitouduttava hoitoalan nostamiseen palkkakuopasta. Hallituksen ohjelmaan on
sisällytettävä sitova erillinen ohjelma, jolla pureudutaan palkkatason
nostamiseen. Asian korjaamiseksi valtion odotetaan kantavan vastuunsa,
pelkästään työmarkkinajärjestöjen voimin hoitoalan palkkausongelmaa ei saada
ratkaistua.
Hoitajien pätkätöiden vakinaistamisen ja palkkojen noston ylivoimaisesti suurin
este on kuntien heikko talous, johon nykyhallitus on ne toimillaan ajanut.
Valtiovarainministeriö ja hallitus vaikuttavat budjettilinjauksillaan suuresti
mahdollisuuksiin korjata tilanne. Kuntien verotulojen lisääminen ensi vuonna
vajaalla 200 miljoonalla on askel oikeaan suuntaan, mutta kokonaisuuden huomioon
ottaen vielä täysin riittämätön.
Suomalaisen terveydenhuollon tulevaisuuden kannalta suurin yksittäinen haaste on
hoitohenkilöstön palkkatason nostaminen kansainvälisen vertailun kestävälle
tasolle. Tällä hetkellä suomalaisen korkeatasoisesti koulutetun
hoitohenkilökunnan palkat ovat vain noin 83 prosenttia OECD:n keskitasosta.
Sarkomaa varoittaa, että pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä vaarantaa koko
terveydenhuoltojärjestelmämme, ellei korjaaviin toimiin välittömästi ryhdytä.
Hoitotakuun toteutumista hidastaa tällä hetkellä eniten se, että henkilökuntaa
ei ole riittävästi saatavilla.
Hoitohenkilöstön palkkatason korjaamiseksi tarvitaan konkreettisia tekoja myös
työmarkkinajärjestöiltä. Käyttöön on otettava järeämmät keinot kuin mitä nyt
palkkojen eteen yritetään tehdä kosmeettisilla naispalkkaerillä tupo-kierrosten
yhteydessä. Tämä onnistuu vain, jos naisvaltaisten alojen palkkakysymykset
uskalletaan nostaa työmarkkinapolitiikan ykkösagendalle. "Pelkkä naispalkkaerä
ei riitä, sillä sen avulla kestäisi vähintään 100 vuotta, että sukupuolten
perusteella syntyneet palkkaerot poistuisivat. Naisen euro on edelleen 80
senttiä ja terveydenhuoltoalalla se on vielä tätä vähemmän", Sarkomaa toteaa.
Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033
