Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa on pettynyt hallituksen budjettiesitykseen. - Budjetista puuttuivat sellaiset toimenpiteet, joilla meillä on mahdollisuus turvata hyvinvointi myös jatkossa. Hallitus tuijottaa vain tätä hetkeä ja lakaisee kaikki ongelmat tulevalle vaalikaudelle. Budjettiesitys on kaikkien vaalibudjettien äiti, sanoi Sarkomaa puhuessaan Parikkalan kokoomuksen kesätapahtumassa.

Vanhasen hallituksen budjettiesitys oli rutiininomainen ja siinä tyydyttiin virkamiesmäisesti vain jakamaan rahaa eri momenteille ilman selkeitä poliittisia näkemyksiä tulevasta. Vaikka valtion taloudessa menee nyt hyvin, meillä ei ole varaa pysähtyä paikoilleen ja hykerrellä tyytyväisyyttä. Työttömyys on edelleen korkealla tasolla ja kuntatalous kuralla. Yrittäjyyden edellytyksissä on korjattavaa. Nykyinen valtion hyvä taloudellinen tilanne on pääosin tulosta menneistä päätöksistä, joita tehtiin Lipposen ja Niinistön aikana. Tämän hallituksen vastuulla on tehdä päätöksiä siitä, että Suomella ja suomalaisilla olisi mahdollisuus pärjätä jatkossakin, vaatii Sarkomaa.

Myönteistä budjetissa ovat toimet työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämisestä. Sarkomaan mukaan toimet ovat kuitenkin riittämättömiä ajatellen tulevaisuuden haasteita. - Työllisyysasteen kasvua ja uusien työpaikkojen syntyä on tuettava kaikin keinoin. Työnteon ja teettämisen on aina, kaikissa olosuhteissa, oltava kannattavaa. Sinipunahallituksen aikana tehtiin päätöksiä tuloloukkujen purkamisesta, mutta nykyinen hallitus on tämän tavoitteen hylännyt kokonaan. Tulonsiirrot, asiakasmaksut ja verotus on yhteen sovitettava niin, että työnteko ja työn teettäminen ovat aina kannattavia.
 
- Työn verotuksen maltillista keventämistä on jatkettava. Eläkeläisten verotusta on korjattava niin, ettei se ole millään tasolla korkeampaa kuin palkkaverotus, vaatii Sarkomaa.

Syksyn kuumin aihe on budjetti, mutta yhtä tärkeää on käydä keskustelua tulevaisuuden linjauksista. - Äänestäjillä on oikeus tietää, millaista politiikkaa eri puolueet ajavat. Puolueiden on hyvissä ajoin ennen vaaleja kerrottava ohjelmansa hyvinvoinnin ja työllisyyden turvaamisesta.

Yksi keskeinen asia on lahja- ja perintöveron uudistaminen. Tavoitteena on oltava, että siitä luovutaan kokonaan, mutta poliittinen realiteetti on, että kertarysäyksellä sitä ei pystytä toteuttamaan.
 
Verotuksen yleisen periaatteen pitää olla, että kun omaisuudesta on jo kertaalleen maksettu verot, ei veroa enää tarvitse uudelleen maksaa. Sarkomaa hämmästelee niitä puheenvuoroja, joissa perintöverotusta on puolustettu oikeudenmukaisuusargumentein. - On pakko kysyä, eikö se ole ilmeisen epäoikeudenmukaista, kun esimerkiksi keskituloinen palkansaaja perii lainalla hankitun ja pitkään maksetun vanhempansa asunnon tai kesämökin, joutuu hän sen usein pakkomyymään tai ottamaan lainaa veron maksamiseen? Samoin leskeksi jääneen puolison tilanne perintöveron osalta on hyvin usein täysin kohtuuton.
 
Lahja- ja perintöveron uudistaminen on Sarkomaan mielestä perusteltua myös helpottamaan yritysten sukupolvenvaihdoksia, joita on edessä neljänneksellä perheyrityksistä. Nykyisin yrityksiä joudutaan eläkkeelle siirryttäessä lopettamaan, kun jatkajaa ei sukupolvenvaihdoksen kannattamattomuuden takia löydy. - Koko perintö- ja lahjaverosta luopuminen tai ainakin sen merkittävä kohtuullistaminen on tarpeen työllisyyden ja yritystemme tulevaisuuden kannalta. Yrityksiä ei saa päästä kuolemaan, eikä karkaamaan ulkomaille. Perintö-verouudistukselle on kiire niin oikeudenmukaisuus- ja kohtuussyistä kuin työllisyysnäkökohdistakin, painottaa Sarkomaa.