16.6.2012 Helsingin Sanomat / Mielipidekirjoitus
Terveydenhuoltomme uudistamisessa on rakenteiden ja hallinnon sijaan viisasta ottaa lähtökohdaksi ihmiset ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa lisääminen. Uudistusta tehtäessä on hyvä katsoa ympärilleen ja arvioida muiden Suomen kaltaisten maiden pääosin verovaroilla rahoitettujen terveydenhuoltojärjestelmien viimeaikaisia muutoksia.
Ruotsissa on käytössä niin sanotut Vård val ja Fritt val -lainsäädännöt. Tavoitteena oli siirtyä organisaatiokeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen, jolloin potilas voi vapaasti valita vakituisen lääkärin tai terveyskeskuksen.
Palveluntarjoajat, jotka täyttävät asetetut laatu- ja muut vaatimukset, voivat toimia järjestelmässä, mutta valinta on aina potilaalla. Järjestelmän toimivuuden turvaa se, että toimijoiden lainmukaisuutta ja laatua seurataan sekä valvotaan tarkasti.
Olennaista on myös, että palveluntuottajalle maksettava korvaus seuraa potilaan mukana. Korvausjärjestelmä ei myöskään erottele yksityistä ja julkista sektoria, vaan ne toimivat tasavertaisina palvelujen tuottajina.
Uudistuksen myötä perusterveydenhuollossa ja hoiva-alalla on saatu samalla rahalla enemmän. Palveluntuottajia kannustetaan hoitamaan potilas mahdollisimman korkealaatuisesti ja ehkäisevää työotetta käyttäen. Tuottavuus on kasvanut samalla, kun hoitoon pääsy, hoidon laatu ja ihmisten tyytyväisyys ovat parantuneet.
Esimerkiksi potilasvalitukset ovat vähentyneet ja yksikköjen aukioloajat ovat laajentuneet. Myös uusia alan palveluyrityksiä on syntynyt runsaasti.
Suomeen on välttämätöntä saada myös ajantasaiset laatu- ja vaikuttavuusrekisterit, joiden avulla hoidontarjoajien vertailu palvelun saatavuuden, laadun ja kustannusten osalta on mahdollista.
Terveydenhuollon kustannusten hallitsemiseksi ja tasa-arvoisen hoidon takaamiseksi on tärkeää, että rajalliset resurssit suunnataan oikein. Tavoitteena on paras terveyshyöty, ja hoitoa on priorisoitava sen mukaan. Ruotsissa julkaistaan vuosittain eri alueiden onnistuminen valittujen noin 170 kriteerin mukaan. Näin jaetaan avoimesti tietoa hoidon laadusta.
Tutustuimme toukokuussa Ruotsin terveydenhuollon uudistukseen. Kävi ilmi, että uudistus on saanut hyvien tulosten ansiosta laajan tuen.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen on ajankohtaista myös Suomessa. Meillä ei ole varaa olla arvioimatta, miten vastaava järjestelmä toimisi meillä. Suomen terveydenhuollon uudistusta valmistelevan työryhmän pitäisi ottaa selvitykseen Ruotsin lainsäädäntöjen soveltaminen.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Helsinki
Anne-Mari Virolainen
Kansanedustaja (kok)
Lieto