fbpx Siirry sisältöön

Terveydenhuolto on ihmistä varten

Blogi 18.6.2012

Terveydenhuollon uudistamisessa on viisasta keskittyä rakenteiden ja hallinnon sijaan ihmisiin ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa lisäämiseen. Uudistusta tehtäessä on hyvä arvioida myös muiden Suomen kaltaisten maiden pääosin verovaroilla rahoitettujen terveydenhuoltojärjestelmien viimeaikaisia muutoksia. On syytä pohtia, mitä voimme oppia muilta ja mitä virheitä tahdomme Suomessa välttää.

Ruotsissa otettiin vuonna 2009 käyttöön ns. Vård val ja Fritt val –lainsäädännöt. Lakimuutosten tavoitteena oli siirtyä organisaatiokeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen. Tämä tarkoittaa sitä, että potilas voi valita vapaasti vakituisen lääkärin tai terveyskeskuksen.

Palveluntarjoajat, jotka täyttävät asetetut laatu- ja muut vaatimukset, voivat toimia järjestelmässä, mutta valinta on aina potilaan. Järjestelmän toimivuuden turvaa se, että toimijoiden lainmukaisuutta ja laatua seurataan sekä valvotaan tarkasti. Olennaista on myös, että palveluntuottajalle maksettava korvaus seuraa potilaan mukana. Korvausjärjestelmä ei erottele yksityistä ja julkista sektoria, vaan ne toimivat tasavertaisina palvelujen tuottajina.

Uudistuksen myötä perusterveydenhuollossa ja hoiva-alalla on saatu samalla rahalla enemmän. Palveluntuottajia kannustetaan hoitamaan potilas mahdollisimman laadukkaasti ja ehkäisevää työotetta käyttäen. Tuottavuus on kasvanut samalla, kun hoitoon pääsy, hoidon laatu ja ihmisten tyytyväisyys ovat parantuneet. Esimerkiksi potilasvalitukset ovat vähentyneet ja yksikköjen aukioloajat ovat laajentuneet. Myös uusia terveydenhuollon ja hoiva-alan palveluyrityksiä on syntynyt runsaasti.

Suomeen on välttämätöntä saada myös ajantasaiset laatu- ja vaikuttavuusrekisterit, joiden avulla hoidontarjoajien vertailu palvelun saatavuuden, laadun ja kustannusten osalta on mahdollista. Terveydenhuollon kustannusten hallitsemiseksi ja tasa-arvoisen hoidon takaamiseksi on tärkeää, että rajalliset resurssit suunnataan oikein. Tavoitteena on saada paras terveyshyöty, ja hoitoa on priorisoitava sen terveyshyödyn mukaan. Ruotsissa julkaistaan vuosittain eri alueiden onnistuminen valittujen noin 170 kriteerin mukaan. Näin jaetaan avoimesti tietoa hoidon laadusta.

Tutustuimme toukokuussa valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston vierailulla Ruotsin terveydenhuollon uudistukseen. Kansanedustajien kanssa keskusteltaessa kävi ilmi, että uudistuksen myönteiset puolet puhuttelevat sekä oppositio- että hallituspuolueita ja että uudistus on saanut hyvien tulosten ansiosta laajan tuen.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen on ajankohtaista myös Suomessa. Lisäpaineita uudistukselle tuo se, että terveydenhuoltolakimme tulee voimaan asteittain niin, että vuonna 2014 kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus valita terveyskeskuksensa ja sairaalansa. Meillä ei ole varaa olla arvioimatta, miten ruotsalaistyyppinen järjestelmä toimisi meidän oloissamme. Ehdotamme, että Suomen terveydenhuollon uudistusta valmisteleva työryhmä ottaisi selvitykseen Ruotsin Vård val ja Fritt val –lainsäädäntöjen soveltamisen Suomessa.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
Helsinki

Anne-Mari Virolainen (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston jäsen
Lieto

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram