Siirry sisältöön

Valinnanvapaudella laatua sote-uudistukseen

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamistyö on monen mutkan kautta saatu oikeille raiteille. Tarkoitus on, että sote-palveluiden järjestämisestä vastaa viisi vahvaa alueellista järjestäjää, jotka rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Edessä on mittava valmistelutyö, johon myös oppositiopuolueet ovat sitoutuneet. Järjestelmä- ja hallintokeskeisyyden sijaan lähtökohdaksi on otettava ihminen. Valinnanvapaus on valjastettava käyttövoimaksi edistää laatua, kustannustehokkuutta sekä terveys- ja hyvinvointihyötyjä. Raha seuraa ihmistä -mallista on säädettävä uudella valinnanvapauslainsäädännöllä.

Valinnanvapautta on laajennettava terveydenhuollossa mutta myös muissa palveluissa, kuten esimerkiksi vanhustenhuollossa, vammaispalveluissa ja kuntoutuksessa. Valinnanvapaus on toteutettava niin, että siirrymme aitoon monituottajamalliin, jossa palveluita tuottavat kunnat, yritykset ja kolmas sektori samoilla pelisäännöillä. Toimintaympäristön on oltava sellainen, että suomalaiset mikro- ja pk-yritykset voivat osallistua tasavertaisesti hyvinvointipalveluiden tuottamiseen.

Ruotsissa valinnanvapaus on perusterveydenhuollossa ja hoivapalveluissa valtakunnallisesti käytössä (Vård val ja Fritt val –lainsäädännöt). Palveluntarjoajat, julkiset ja yksityiset, jotka täyttävät asetetut laatu- ja muut vaatimukset, voivat tarjota palveluja, mutta valinta on aina potilaalla. Julkisen vallan palveluntuottajalle maksettava korvaus seuraa palvelun valitsevan ihmisen mukana.

Uudistuksen myötä on saatu samalla rahalla enemmän. Tuottavuus on kasvanut samalla, kun hoitoon pääsy, hoidon laatu ja ihmisten tyytyväisyys ovat parantuneet. Esimerkiksi potilasvalitukset ovat vähentyneet ja yksikköjen aukioloajat ovat pidentyneet. Uusia alan palveluyrityksiä on syntynyt runsaasti. Painavin perustelu mallille on se, että se on lisännyt hoitoon pääsyn tasa-arvoa ja vähentänyt terveyseroja.

Ehdotimmekin kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen kanssa (HS 16.6.2012), että sote-uudistusta valmistelevan työryhmän pitäisi ottaa selvitykseen Ruotsin lainsäädäntöjen soveltaminen. Viimeistään nyt on tähän ehdotukseen tartuttava. Vastaavaa mallia on ehdottanut myös Terveyden – ja hyvinvoinninlaitos (THL) omilla muokkauksillaan. Raha seuraa potilasta – malli on saanut tukea myös useilta muilta tahoilta. Ruotsin malli ei ole täydellinen, mutta siitä on mahdollista muokata toimiva malli Suomeen.

Ruotsin mallin parhaiden palojen tuominen Suomeen on otettava juuri työnsä aloittaneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä ja monikanavarahoitusta työstävien työryhmien työhön. Raha seuraa ihmistä– mallista on mahdollista rakentaa se puuttuva elementti, jolla perusterveydenhuolto saadaan toimimaan, terveysasemien hoitojonot purettua sekä painopiste ennaltaehkäisyn vahvistamiseen.

Maahamme on luotava osana sote-uudistusta ajantasainen järjestelmä, jossa tehdään läpinäkyväksi vertailukelpoiset palveluntuottajien palvelun saatavuutta, laatua ja kustannuksia koskevat tiedot. Tästä hyötyvät kaikki - niin valintoja tekevät ihmiset, sote-alan ammattilaiset, päätöksentekijät kuin veronmaksajatkin. Ilman ajankohtaista ja avoimesti saatavilla olevaa seurantatietoa emme onnistu ohjaamaan sote-palvelujamme haluttuun suuntaan. Kustannusten hallitsemiseksi ja tasa-arvoisten palvelujen takaamiseksi on tärkeää, että rajalliset resurssimme suunnataan oikein. Seurantatiedot on myös tärkeä pohja tutkimukselle.

Seuranta- ja laaturekisterien kehittäminen on hyvien käytäntöjen levittämisen sekä koko sote-uudistuksen onnistumisen kannalta viisasta ja välttämätöntä.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja