julkaisuvapaa heti
Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsen Sari Sarkomaa kirittää ja kiittää opetusministeri Kiurua lausunnolla olevasta lakiesityksestä, jossa säädettäisiin maksuista korkeakoulututkintoon johtavissa vieraskielisissa ohjelmissa. Maksuja esitetään Euroopan talousalueeseen kuulumattomien maiden kansalaisille.
Kansanedustaja tyrmää täysin perättöminä varsinkin vihreiden väitteet, että lakiesityksen kannattaminen tarkoittaa maksuja myös suomalaisille:
"Maamme menestyksen perusta on ollut koulutuksellinen tasa-arvo. Esityksen hyväksymisen jälkeen suomalaisille ja EU:n kansalaisille koulutus olisi maksutonta. Sen on oltava kiveen hakattu periaate nyt ja tulevaisuudessa. Siitä kokoomus menee takuuseen."
Sarkomaan mukaan ei ole mitään järkevää syytä, miksi tämän eduskuntakauden aikana ei tällaista lakia säädettäisi. "Hyvä olisi, jos korkeakoulut voisivat itse määritellä maksun suuruuden. Korkeakouluilla olisi syytä olla myös apurahajärjestelmä. Lisäksi kehitysyhteistyövarojen käyttöä on tässä yhteydessä pohdittava. Ruotsissa on tästä hyviä esimerkkejä. Myös tilauskoulutuksen esteitä tulisi purkaa ja ripeästi", Sarkomaa toteaa.
Suomalaiselle koulutukselle on kysyntää erityisesti kehittyvissä ja nousevissa maissa, joisei ole riittävää omaa koulutuskapasiteettia. Nykyisin jo kaksi kolmasosaa maassamme olevista ulkomaalaisista opiskelijoista tulee EU/ETA-alueen ulkopuolelta.
Kansanedustaja sanoo, että kv-opiskelijoiden määrän kasvuun suomalaiset korkeakoulut eivät pysty vastaamaan maksutonta koulutustarjontaa kasvattamalla varsinkaan, kun koulutussektoriin on kohdistettu mittavia leikkauksia.
Nykylainsäädännön mukaan tutkintoon johtavan koulutuksen on oltava aina maksutonta.
"Suomalaiset korkeakoulut suhtautuvat koulutusviennin mahdollisuuksiin myönteisesti ja uskovat voivansa tarjota laadukkaan koulutuksen kysyntään kunhan lainsäädännölliset esteet saadaan purettua. Kansainvälisen koulutusviennin tuloista leijonanosa tulee opiskelijoilta perittävistä lukukausimaksuista, joita Suomella ei ole lupa periä", Sarkomaa toteaa.
Koulutusviennin edistämistä puoltaa kansainvälistymisen, vientitulojen ja uusien työpaikkojen ohella useat muut tärkeät tavoitteet. Koulutusviennillä Suomi voi tukea myös koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, ja yhteistyön vahvistamista keskeisiin kumppanimaihin sekä nouseviin talouksiin.
Lisätietoja
Sari Sarkomaa
050 511 3033