Sanapari ”välitä muista” on Muistiliiton kampanjasta, jossa heräteltiin ihmisiä välittämään toisistaan. Kampanja lähti yksittäisen henkilön ehdotuksesta. Ihmisen, joka ei halunnut, että kenellekään käy kuten hänen äidilleen. Iltapäiväruuhkan aikana ei kukaan huomannut tai puuttunut kovassa pakkasessa tunteja ulkona kulkeneeseen iäkkääseen naishenkilöön. Ulos kenenkään huomaamatta lähtenyt nainen löydettiin monen tunnin päästä mutta liian myöhään.
Muistiliitossa teemme työtä hoidon ja hoivan laadun kehittämiseksi. Muistiliiton kokoamassa työryhmässä valmistellaan hyvän hoidon kriteereitä muistisairaan ihmisen hoidon ja hoivan arvioimiseen ja kehittämiseen. On tärkeää, että elämän turvallisuus, merkityksellisyys ja arvokkuus, puolisoiden mahdollisuus asua yhdessä ja hoitojärjestelyjen pysyvyys toteutuvat. Jatkan myös tänä vuonna Muistiliiton varapuheenjohtajana. Tärkeää työtä riittää, sillä muistisairaita ihmisiä arvioidaan Suomessa olevan noin 130 000.
Monelle muistisairaalle koti on paras paikka, kun sinne saa tarvittavan tuen ja palvelut. Myös omainen tarvitsee tukea, vapaata ja taukoja. Muistisairaat jäävät liian helposti neljän seinän sisään yksinäisiksi ja laitosrutiinit siirtyvätkin kotiin, siksi mahdollisuuksia osallistua on lisättävä.
Kun muistisairas ihmisen tarvitsee lääketieteellisin syin tai turvallisuutensa vuoksi laitoshoitoa, se on hänelle järjestettävä, mutta häntä on kohdeltava VIP-potilaana, ”Vaarassa Ihastua Petiin” (lainattu geriatri Karjulalta). Hoidon ja hoivan olennaisena osana on oltava mahdollisuus ulkoiluun ja liikuntaan. Teen työtä sen eteen, että niin kodissa, yhteisökodissa kuin laitoshoidossakin oikea-aikaisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työotteen merkitystä.
Olen huolissani siitä, että tämän hetkinen virallinen vanhuspolitiikka liian usein lisää muistisairaiden ja heidän läheistensä yksinäisyyttä. Muistisairaalle on sairauden edetessä turvattava sujuva pääsy yhteisökotiin, kun omassa yksityisessä kodissa ei enää ole mahdollista elää turvallisesti. Yhteisökodissa (mm. tehostetun palveluasumisen yksikkö) muistisairaalla on edelleen oikeus elää ”oman näköistä elämää”, jolloin hänen toimintakykynsä säilyy ja kykynsä ovat käytössä.
Muistisairaille ja heidän omaisilleen on luotava mahdollisuuksia saada apua ja tukea arkeen, jotta elämä muistisairaudesta huolimatta olisi hyvää ja turvallista. Mukava uutinen olikin, että onnistuimme eduskunnassa lisäämään voimavaroja omaishoitajien tukipalveluiden kehittämiseen ja omaishoitajien terveystarkastuksiin. Omaishoitajan hyvinvoinnista huolehtiminen on kullanarvoista. Jätimme pienellä kansanedustajajoukolla puhemiehelle aloitteen, jossa ehdotimme, että koko eduskunta kävisi ajankohtaiskeskustelun omaishoitajien tilanteesta. Toivottavasti tämä toteutuu tänä keväänä.
Liikunnan ystävänä on ilahduttavaa, että Helsingin Altzheimer-yhdistys tekee hyvää työtä muistisairaiden liikuntamahdollisuuksien lisäämiseksi. Kehitettyä mallia voidaan myöhemmin hyödyntää koko Suomessa. Ajatukset ja terveiset tähän työhön ovat tervetulleita.
Järjestän eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3) 2. helmikuuta klo 14 Senioriparlamentin, avoimen keskustelufoorumin, jossa pohditaan Suomen suuntaa. Lämpimästi tervetuloa vaihtamaan ajatuksia.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Muistiliiton varapuheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi