Siirry sisältöön

Vesirokkorokote budjettiriihessä mukaan rokotusohjelmaan

Tiedote 1.7.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa kirittää vesirokkorokotteen lisäämistä osaksi kansallista rokotusohjelmaa syksyn budjettiriihessä. Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä ovat toistuvasti esittäneet vesirokkorokotuksen lisäämistä kansalliseen rokotusohjelmaan, mutta rahoitusta ei ole toistaiseksi hallituksen budjettineuvotteluissa löydetty.

- Olen huolissani rokotusohjelman jälkeen jäämisestä sekä sen vaikutuksista lasten terveyserojen ja lasten sairastamisesta aiheutuvista kustannusten kasvuun. Rokotusohjelma on pidettävä ajan tasalla ja tavoitteena on oltava, että se on maailman paras myös jatkossa. Rokotukset ovat keskeinen tartuntatautien torjunnan keino ja kansallisella rokotusohjelmalla on saatu aikaan mittavia tuloksia. Nyt on vihdoin aika päivittää ohjelmaa. On arvioitu, että vesirokkorokotukset hävittäisivät nyt lähes kaikkien sairastaman vesirokon Suomesta 2-3 vuodessa rokotusohjelman aloittamisesta, Sarkomaa sanoo.

On arvioitu, että vesirokkorokotteen liittäminen rokotusohjelmaan maksaisi aluksi noin 4,4 miljoonaa euroa vuodessa. Arvioiden mukaan rokotusohjelma säästäisi hoitokustannuksia noin kaksi miljoonaa ja vanhempien työstä poissaolokustannuksia noin 12 miljoonaa euroa vuodessa.

- Vaikka kyseessä on lisäpanostus, niin kyse on kokonaistaloudellisesti järkevästä ja kansanterveydellisesti viisaasta ja välttämättömästä ratkaisusta. Lähes kaikki lapset sairastavat vesirokon ja tartuttavassa vaiheessa olevat lapset eivät voi mennä kouluun tai päivähoitoon. Pelkkä vanhempien työpoissaolojen vähentäminen tekisi lisäpanostuksesta kannattavan, Sarkomaa arvioi.

Vesirokko on hengenvaarallinen muun muassa leukemiaa sairastaville lapsille. Vesirokkoon liittyy myös paljon jälkitauteja ja vesirokko voi aiheuttaa huomattavia oireita myös perusterveelle, etenkin yli 12-vuotiaalle lapselle tai nuorelle aikuiselle.

- Nykyisin apteekeissa myynnissä olevan rokotteen käyttö on ollut todella vähäistä. Hyväosaiset ja valistuneet vanhemmat rokotuttavat lapsensa, mutta kaikilla ei ole tähän mahdollisuutta, joten nykyinen tilanne aiheuttaa eriarvoisuutta ja terveyserojen lisääntymistä lasten välillä. Rokotteen lisääminen rokotusohjelmaan kaventaisi lasten terveyseroja, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaa muistutti, että myös OECD Suomen maa- arviossa varoittanut väestöryhmien välisten terveyserojen kasvusta, vaikka eriarvoisuuden vähentäminen on ollut terveyspolitiikkamme peruspilari. Terveyserojen vähentäminen vaatii nykyistä enemmän investointeja sairauksien ehkäisyyn erityisesti lapsilla ja nuorilla. Kattava rokotusohjelma on olennainen osa tasa- arvoista terveyspolitiikkaamme.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 5113033