fbpx Siirry sisältöön

Muovi ei kuulu Itämereen

Suomen oltava ympäristöasioissa edelläkävijä eikä perässätulija. Kiritän ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista ripeisiin toimiin mikromuovin kieltämiseksi kosmetiikassa, kuten Ruotsi ja moni muu Euroopan maa on jo tehnyt. Ympäristöministeri Tiilikainen on linjannut Suomen seuraavan, mitä edelläkävijämaissa tapahtuu, mutta toivovan, että asiassa saadaan nopeasti Euroopan-laajuinen ratkaisu.

EU-toimien odotteluun ei yksinkertaisesti ole varaa, sillä mikromuovia on arvioitu valuvan Itämereen 40 tonnia vuosittain. Muovi ei katoa merestä koskaan. Se sisältää myös runsaasti ympäristömyrkkyjä, jotka pahimmillaan voivat kerääntyä ensin meren eliöstöön ja muihin vesistöihin sekä sen jälkeen myös ihmisten ravintoketjuun.

Mikromuovi on paljain silmin havaitsematon muovihiukkanen. Hiukkaset voivat olla esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden kautta mereen päätyneitä vaatteiden keinokuituja, kosmetiikkateollisuuden tuotteiden jäämiä, pieneksi jauhautunutta muovia ja lumenkaatopaikalta peräisin olevia autonrengaspuruja.

Hallituksen on kiritettävä kaikkia toimia, joilla voidaan vähentää mikromuovin kulkeutumista vesistöihin ja maaperään. Muoviongelma ei hoidu yksittäisen tuotteen välttelyllä tai kiellolla.

Mikromuovia kulkeutuu ympäristöön lukuisista eri materiaaleista ilman, maan ja veden kautta. Muovituotannon lähes eksponentiaalinen kasvu 1950-luvulta lähtien kulkee käsi kädessä luonnosta löytyvän roskan kanssa. Roskaantumiseen tulisikin suhtautua ihmiskunnan yhteisenä huolenaiheena.

Mikromuovin kaikkia vaikutuksia ei tunneta vielä riittävän hyvin. Esimerkiksi ihmisaltistus ravinnon kautta saataville mikromuoveille ja sen aiheuttamat mahdolliset terveysvaikutukset ovat edelleen vain arvailujen varassa. Lisäksi muovien lisäaineina käytettyjen lukuisten haitallisten kemikaalien tai vaihtoehtoisesti meriympäristöstä muoveihin kiinnittyvien ympäristömyrkkyjen vaikutuksia ei tunneta riittävän hyvin.

Roskaantumisen kitkemiseksi kestävä ratkaisu on kiertotalous, jota kohti siirtymisen toimia on koko Suomen tiivistettävä. Kulutuksen vähentäminen, ympäristöystävällisten tuotteiden kehittäminen, tuotteiden uudelleen käyttö ja tehokas kierrätys, kertakäyttömuovien poistaminen kulutuksesta, jätteiden käyttö energiana siinä tapauksessa jos niitä ei muuten voi tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti uudelleen hyödyntää ovat kaikki tavoiteltavia toimia.

Hyvä askel on hankkia omaan taloyhtiöön tai kotitalouteen muovin erilliskeräys. Kokemuksesta voin vakuuttaa, että se on hyvä tapa tarkkailla ja vähentää oman kotitalouden muovijätteen syntyä. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) sivuilta saa asiasta mainiosti lisätietoa. Suosittelen lämpimästi.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

 

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram