Kokoomuksen Sarkomaa: Meren tutkimusvoimavarat ja Arandan toimintamahdollisuudet  turvattava

Tiedote 2.6.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja aktiivinen Itämeren suojelija Sari Sarkomaa kannustaa ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista toimiin, joilla turvataan Itämeren tilan seurannan ja tutkimuksen voimavarat.

Sarkomaa on huolissaan Itämeren tilasta ja Suomen merentutkimuksen tulevaisuudesta. Tutkijoiden mukaan merentutkimus on vaakalaudalla ja esimerkiksi Suomenlahden sekä Saaristomeren ulkosaariston tilaa kartoittava rannikkoseuranta on jo päätetty lopettaa. Lisäksi Itämeri-tutkimuksen merentutkimusalus Arandan käyttömahdollisuuksista mittavan remontin jälkeen ei ole tällä hetkellä takuita.

”Merentutkimuksella saadaan arvokasta tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista. Se on tärkeää niin ilmaston, luonnonvarojen suojelun kuin merenkulun turvallisuudenkin kannalta. Asia on monin tavoin merkittävä. Sen vuoksi esimerkiksi Arandan käyttömahdollisuudet on välttämätöntä turvata”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että hallitus on panostanut useisiin toimiin, joiden avulla pyritään saavuttamaan Itämeren alueen hyvä tila. Esimerkiksi ravinteiden kierrätystä on tehostettu, jätevesien puhdistukseen on panostettu entisestään pilottihankkeiden myötä ja arvioiden mukaan Suomi on suoriutunut Itämeren suojelun toimenpideohjelman toimeenpanossa Itämeren maista toiseksi parhaiten.

”Olemme ehdottomasti ottaneet oikeansuuntaisia askeleita, sillä merkkejä elpymisestä on havaittavissa. Työ on kuitenkin vasta alussa ja aktiivisista suojelun toimenpiteistä huolimatta Itämeren sekä Suomen meri- ja rannikkoalueiden hyvää tilaa ei ole kaikilta osin vielä saavutettu”, Sarkomaa muistuttaa.

Sarkomaan mukaan nyt olisi syytä panostaa enemmän erityisesti meren ja vesien tilan parantamiseen vaikuttaviin toimenpiteisiin, vesi- ja meriympäristön luotettavaan tietopohjaan sekä vahvistaa Suomen osallistumista maailmanlaajuiseen meriensuojeluun.

”Kärkihankerahoitusta on ehdottomasti jatkettava. Jotta voimme saavuttaa merenhoidon ympäristötavoitteet ja kansainvälisten merensuojelusopimusten sekä YK:n Agenda 2030 tavoitteet, on Itämeren ja kansainvälisten merialueiden tutkimusta ja seurantaa lisättävä. Ei myöskään tule unohtaa, että maailman meriä koettelevat niin ilmastonmuutos kuin roskaantuminenkin. Kansainvälisen yhteistyön avulla meidän on mahdollista tehostaa Itämeren suojelua ja toisaalta se avaa mahdollisuuksia myös Suomen meriosaamisen ja ympäristöteknologian viennille”, Sarkomaa sanoo.

Suomi toimii Itämeren suojelukomission (HELCOM) puheenjohtajana vuosina 2018-2020 ja Sarkomaan mukaan Itämeren alueella yksi tärkeimpiä kansainvälisiä tavoitteita on Itämeren suojelun toimenpideohjelman päivitys. Sarkomaa myös esittää, että menetelmä pelloille levitettävästä kipsistä otettaisiin käyttöön koko Itämeren alueella, sillä sen vaikutuksista fosforipäästöjen vähentämisessä on selvää näyttöä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, +358 50 511 3033

Kategoria(t): Tiedotteet. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.