fbpx Siirry sisältöön

Ilmastomuutos ei saa jättää ketään kylmäksi

Me voimme vielä vaikuttaa. Tulevien sukupolvien mahdollisuuksien ahnehtiminen ja yli varojen eläminen on lopettava. Siksi eduskuntaryhmämme valmisteli ilmasto- ja ympäristöpolittisen ohjelman, jossa on punnittua ja painavia keinoja. Esitämme laajasti valmistellussa ilmasto- ja ympäristöohjelmassa keinoja, joilla Suomen on mahdollista jatkaa määrätietoista ilmastopolitiikkaa ja turvata luonnon monimuotoisuus sekä vahvistaa innovaatioihin ja puhtaisiin ratkaisuihin perustuvaa talouttamme.

Intohimoisena Itämeren suojelijana olen tyytyväinen, että ohjelmassa on myös vaikuttavia toimia Itämeremme pelastamiseksi. Pahimpana Itämeren uhkana on rehevöityminen ja sisäinen kuormitus. Kaikeksi kamaluudeksi ilmastonmuutos vauhdittaa tätä noidankehää. Merkittävät päästövähennykset ovat välttämättömiä. Tämä työ saa vauhtia, kun eduskunta hyväksyi osana valtiotalousarviota määrärahat kolmivuotiseen Itämeren pelastamisohjelmaan.

Olennaista on, että toimia tehdään heti ja vaikuttavasti. Suomen on mahdollista loikata kustannustehokkaasti päästölähteestä päästönieluksi määrätietoisella, järkevällä ja pitkäjänteisellä politiikalla. Fiksu Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka luo liiketoimintamahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle ja työtä koko maahan. Ilmastopolitiikan on oltava kestävää. On pidettävä huoli, että yksittäisen ihmisen tai kotitalouden kannettavaksi ei tule kohtuutonta taakkaa. Yhtälö ei ole helppo, mutta esitämme ohjelmassamme siihen ratkaisuja. Ilmastomuutokseen taklaaminen edellyttää kokonaisvaltaisia toimia.

Ohjelman kymmenen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka kokonaisuutta voisi tiivistää seuraavasti.

1) Päästöille nouseva hinta kansainvälisesti ja kansallisesti
Ajetaan päästötalkoiden nopeuttamista Euroopan unionissa ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. EU:n vuoden 2030 ilmastotavoite on nostettava 40 %:sta vähintään 55 %:iin. Saatetaan päästöhinnoittelu tasolle, jolla se on pääasiallinen ohjauskeino puhtaaseen energiaan siirtymisessä erillisten tukien sijaan. Suomessa tarvitaan sinivihreä verouudistus.

2) Kestävästi irti hiilestä, maakaasusta ja turpeesta
Korvataan kivihiilen käyttö ja puolitetaan fossiilisen öljyn käyttö 2020-luvun aikana. Energiainvestointien pitkän elinkaaren takia on aika katsoa jo pidemmälle. Kokoomuksen tavoitteena on, että fossiilisten polttoaineiden merkittävä käyttö voimalaitoksissa päättyy vuoteen 2040 mennessä ja turpeen osalta vuoteen 2035 mennessä. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen pitää tehdä enenevässä määrin muilla kun polttoon perustuvilla teknologioilla.

3) Autoilijalle helpoksi valita sähkö tai biokaasu
Sähköä tai biokaasua käyttävän auton on oltava aina fossiilista polttoainetta käyttävää autoa kilpailukykyisempi viimeistään 2030-luvulla. Uusien autojen verotus siirretään kokonaan auton hankinnan verotuksesta autoilun päästöjen verotukseen. Poistetaan käyttövoimavero kaasu- ja sähköautoilta. Auton muuntamista kaasuautoksi tuetaan määräaikaisesti konversiotuella. Lisäksi työsuhdeautojen verotusarvo porrastetaan jyrkästi päästöjen mukaan.

4) Lisätään kuluttajalle välineitä tehdä ilmastovalintoja
Epäterveellisten ja ympäristöä rasittavien tuotteiden tukemista on karsittava. Kotimaisen kasviperäisen proteiinin ja kestävästi pyydetyn kalan käytön edistämistä tutkitaan ja kehitetään. Myös ruokahävikkiä on estettävä poistamalla lainsäädännällisiä esteitä ja luomalla kannusteita. EU:n maataloustukia uudistetaan asteittain siten, että suositaan ilmastoystävällisiä tuoteryhmiä.

5) Maksimoidaan metsien arvo
Suomella on realistinen mahdollisuus tähdätä siihen, että 2040-luvun aikana Suomen metsät ja metsämaa sitovat enemmän hiiltä kuin vapautamme Suomen päästöinä taivaalle. Metsien on annettava kasvaa keskimäärin nykyistä järeämmiksi, vanhemmiksi ja tukkipuun osuus puun käytöstä on nostettava. Kannustetaan metsähakkuiden sivuvirtojen tehokasta hyödyntämistä sekä puurakentamista ja muuta käyttöä, jossa puuhun sitoutunut hiili säilyy pitkään pois ilmakehästä ja korvaa mm. tuontisementtiä. Korvataan kantojen energiakäyttö kestävämmillä ratkaisuilla vuoteen 2025 mennessä.

6) Estetään vesien rehevöityminen ja roskaantuminen
Vähennetään esimerkiksi vesistöjen maataloudesta aiheutuvaa ravinnekuormitusta huomattavasti vuoteen 2025 mennessä. Periaatteena tulee olla maatalouden kotimaahan jäävän arvonlisän kasvattaminen ja tuontipanosten vähentäminen luomalla edellytykset ravinnekierrolle ja erityisesti lannan kiertoravinteiksi prosessoinnilla niin, että se on kustannusneutraalia tiloille.

7) Suojellaan suomme
Soiden suojelualueen verkostoa laajennetaan merkittävästi lisäämällä suojelun piiriin valtakunnallisesti arvokaita suoalueita. Luodaan edellytykset sille, että uusia ojitettuja talousmetsiä ei enää synny arvokkaille suoalueille. Suopohjaisten metsien ojitusta rajataan vain välttämättömään minimiin ravinnevalumien estämiseksi. Selvitetään, missä määrin jatkuva kasvatus ja muut menetelmät voisivat toimia ratkaisuna.

8) Turvataan luonnon monimuotoisuus
Aloitetaan METSO-ohjelman vuoden 2025 jälkeisen laajentamisen mahdollisuuksien kartoittaminen seuraavalla hallituskaudella. Vapaaehtoisen METSO-ohjelman malli laajennetaan koskemaan kaikkia elinympäristöjä.

9) Kiertotaloudesta kilpailuvaltti
Kiertotalouden periaatteet on ulotettava kaikkialle yhteiskuntaan. Tarvitsemme toimia biojätteiden, tekstiilijätteen ja muovin parempaan kierrätysasteeseen. Korvataan esimerkiksi muovituotteita vähemmän haitallisilla tuotteilla.

10) Vastuuseen kasvattaminen
Kulutustottumuksemme muuttuvat väistämättä tulevaisuudessa. Siirrymme yhä enemmissä määrin kiertotalouden mukaisiin tuotteisiin ja palveluihin kuten jakamistalouteen. Ympäristö- ja kestävän kehityksen kasvatus otetaan osaksi kaikkien opettajien perustutkintoja ja täydennyskoulutusta.

Ajatukset, ideat ja palaute ilmasto- ja ympäristöohjelmastamme ovat lämpimästi tervetullutta.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

 

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram