Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun erityislaatuisuutta ja tarpeita ei monista kauniista puheista huolimatta osata vieläkään riittävästi ymmärtää saati ottaa huomioon valtakunnan päätöksenteossa.

Kun on selvää, että pääkaupungin menestymisestä hyötyy koko Suomi, niin silloin myös Helsingin hyvinvoinnin edellytyksistä huolehtiminen pitäisi olla koko eduskunnan sydämen asia. Kuitenkin liian usein kaupunkien asiat tositoimissa unohdetaan.

Vakava esimerkki kaupunkivastaisesta politiikasta on valtiovarainministeri Eero Heinäluoman (sd) ensi vuoden budjettiesitys, jossa Helsinki ja muut suuret kaupungit jäivät valtion budjettiesityksessä taas kerran täysin ilman joukkoliikennetukea. Näin, vaikka tämän vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä eduskunta linjasi yksiselitteisesti, että hallituksen olisi vuoden 2007 budjetissa varauduttava tukemaan pääkaupunkiseudun sekä muiden suurten kaupunkien joukkoliikennettä.

Eduskunnan kannan sivuuttaminen ja joukkoliikennetuen epääminen suurilta kaupungeilta ei ole millään mittarilla järkevää tai oikeudenmukaista. Keskisuuret kaupungit saavat joukkoliikenteeseensä valtion tukea 20–40 prosenttia, kun taas Helsinki ja muut suuret kaupungit jätetään pelkästään maksumiehiksi.

Olisi perusteltua, että hallitus sitoutuisi kestävästi Suomen ainoan metropolialueen ja suurten kaupunkien joukkoliikenteen edistämiseen, kuten muualla Euroopassa tehdään.

Helsinki on tiukassa taloudellisessa tilanteessa tehnyt merkittävän liikennepoliittisen toimenpiteen ja nostanut joukkoliikenteen tariffitukea kahdeksan miljoonaa euroa vuodelle 2007. Silti joukkoliikenteen tuen määrä on pitkällä aikavälillä riittämätön. Valtion tulo mukaan kaupunkien joukkoliikenteen kehittämiseen olisi välttämätöntä, jotta joukkoliikenteeseen syntynyt negatiivinen kierre saataisiin katkaistua.

Etenkin pääkaupunkiseudulla on huomattavat mahdollisuudet kasvattaa joukkoliikenteellä matkustamista, jos palvelujen saavutettavuus, laatu ja hinta tarjoavat houkuttelevan vaihtoehdon yksityisautoilulle.

Sujuva liikenne, jonka tärkeä osatekijä on kilpailukykyinen joukkoliikenne, on edellytys pääkaupunkiseudun talouden ja työllisyyden myönteiselle kehitykselle ja etenkin uusien yritysten syntymiselle. Pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkien joukkoliikenteen edistäminen on tehokas toimi työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämiseksi.

Valtion osallistuminen joukkoliikenteen kustannuksiin olisi tervetullut mahdollisuus vähentää lippujen nousupaineita ja siten helpottaa pääkaupunkiseudulla korkeiden asumis- ja elämiskustannusten kanssa painivien asukkaiden tilannetta. Joukkoliikenne on Helsingille ja muille suurille kaupungeille aivan välttämätöntä niin ihmisten arjen sujuvuuden kuin ympäristön kannalta.

Hallitus linjasi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä, että suuret kaupungit ovat tärkeitä kasvun vetureita. Tämän oikean ja tärkeän tavoitteen edistäminen edellyttää myös muutoksia päätöksenteossa.

Ensi vuoden talousarvion korjaaminen niin, että pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen syrjiminen lopetetaan, olisi hyvä alku uudelle kaupunkipolitiikalle, josta hyötyisi varmasti koko Suomi.