Tekijä: sari

TIEDOTE 6.10.2017

Julkaisuvapaa heti

Hallitus esittää muutoksia toimeentuloturvan muutoksenhakulautakuntia koskevaan lainsäädäntöön. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli hallituksen esityksen ja esittää mietinnössään kokoomuksen Sanna Lauslahden, Sari Sarkomaan ja Sari Raassinan aloitteesta muutosta muutoksenhakulautakuntien jäsenten sidonnaisuuksista ilmoittamiseen. Kokoomusedustajien ehdotuksesta valiokunta esittää toimeentuloturvan muutoksenhakulautakunnan jäsenten on ilmoitettava sidonnaisuuksistaan.

-Muutoksenhakulautakunta päättää ihmisten sosiaaliturvaa, työeläkkeitä ja tapaturmia koskevista asioista. Lautakuntien jäsenten sidonnaisuudet arvioidaan nykyiselläänkin ennen näiden nimittämistä, mutta päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden tähden sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuus on tärkeä kirjata myös lakiin, Sanna Lauslahti toteaa.

Sosiaali- ja terveysministeriössä vakuutuslääkärijärjestelmää kehittäneen työryhmän muistion mukaan näiden lautakuntien riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen kohdistuu epäilyksiä. Työryhmän mukaan epäselviä tilanteita vältettäisiin, mikäli näissä päätöksentekoprosesseissa mukana olevien lautakuntien lääkäreiden ja muiden jäsenten sidonnaisuudet ilmoitettaisiin avoimemmin.

-Koko vakuutuslääkäreitä ja muutoksenhakulautakuntia koskeva järjestelmä ja prosessit on arvioitava alusta loppuun. Ihmisen on voitava luottaa siihen, että hänen asiaansa käsitellään oikeudenmukaisesti aina hoitavan lääkärin ensimmäisestä toimintakykyarviosta lopulliseen korvauspäätökseen saakka. Näihin prosesseihin me tarvitsemme avoimuutta ja läpinäkysyyttä edustajat toteavat.

Vakuutuslääkärijärjestelmän ja sen läpinäkyvyyteen on tehty useita muutoksia viime vuosina. Eri etuuslakeihin, kuten tapaturma- ja ammattitautilakiin, työntekijän eläkelakiin sekä lakiin kansaneläkelaitoksesta on lisätty säännökset asiantuntijalääkärin velvollisuudesta kirjata perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Säännöksillä on parannettu vakuutuslaitosten päätösten lääketieteellisiä perusteluita.

-On ensiarvoisen tärkeää, että asioiden oikeudenmukaiseen ja oikea-aikaiseen käsittelyyn panostetaan. Järjestelmää on lähdettävä uudistamaan avoimin mielin. Se, ettei ongelmalliselle ja selvitystenkin mukaan ristiriitaiselle asialle tehdä mitään, ei ole ratkaisu, Sari Sarkomaa päättää.

 

Lisätietoja

Sanna Lauslahti

+358 505122380

Sari Raassina

+358 505232808

Sari Sarkomaa

+358 505232808

Kela tiedottaa 4.10.2017

Valtuutetut käsittelevät raportin kokouksessaan 17.10.

Kelan valtuutettujen tehtäviin kuuluu Kelan hallinnon ja toiminnan valvominen. Valtuutetut ovat seuranneet perustoimeentulotuen tilannetta tiiviisti. Tänään julkaistu ulkoinen arvio tehtiin Kelan valtuutettujen toimeksiannosta.

Kela teki perustoimeentulotuen siirrosta keväällä sisäisen arvion. Sen laati Kelan sisäinen tarkastus.

Kesäkuussa Kelan valtuutetut käsittelevät sisäisen arvion ja totesivat sen kattavaksi. He kuitenkin pitivät perustoimeentulotuen siirtoa Kelaan niin merkittävä asiana, että siitä oli tärkeää saada myös ulkoinen arvio ja näkemys.

Ulkoisessa arvioinnissa on keskitytty erityisesti perustoimeentulotuen siirron suunnittelun, toimeenpanon ja Kelan prosessien arviointiin. Lisäksi tavoitteena on ollut saada kehittämisehdotuksia siitä, miten Kela voi parantaa tulevien uudistusten suunnittelua ja mahdollisiin uusiin tehtäviin valmistautumista.

Ulkoisen arvioinnin on tehnyt Kelan valvontatilintarkastuksesta vastaava BDO Audiator Oy, joka luovutti arvioinnin Kelan valtuutetuille 4.10. Valtuutetut käsittelevät raportin yleiskokouksessaan 17.10.

Lisätietoja: Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Kelan valtuutetut valvovat Kelan hallintoa ja toimintaa, vahvistavat Kelan hallituksen esityksestä tilinpäätöksen perusteet ja tilinpäätöksen sekä myöntävät vastuuvapauden hallitukselle. Lisäksi valtuutetut antavat vuosittain eduskunnalle kertomuksen omasta toiminnastaan.

Lue lisää:

Toimeentulotuen siirron ulkoinen arviointi (loppuraportti)

Kelan valtuutetut 13.6.2017: ulkoinen arvio perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan

Kelan valtuutetut 2015–2019

Puheenjohtaja

Sari Sarkomaa, kok.

Varapuheenjohtaja

Niilo Keränen, kesk.

Valtuutetut

Outi Alanko-Kahiluoto, vihr.

Ritva Elomaa, ps.

Hannakaisa Heikkinen, kesk.

Anneli Kiljunen, sd.

Jaana Laitinen-Pesola, kok.

Anne Louhelainen, ps.

Leena Meri, ps.

Kristiina Salonen, sd.

Eero Suutari, kok.

Martti Talja, kesk.

 

Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle p. 040 733 5221, arkisin klo 9-16 viestinta@kela.fi

Kelan tilasto- ja tietovarastoryhmän puhelinpäivystys medialle p. 050 5517 960, arkisin klo 9-16

tilastot@kela.fi

 

Mediainfo on Kelan taustoittava uutiskirje medialle.

Tilaa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä mediainfo osoitteessa www.kela.fi/uutiskirje

Viestinnän yhteystiedot verkossa

www.kela.fi/viestinta

 

 

TIEDOTE 28.9.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Outi Mäkelä ja Sari Sarkomaa kiittävät työ- ja elinkeinoministeriön ministerien nopeaa linjausta kaupunkipolitiikan merkityksestä. Ministerit Lintilä, Lindström ja Tiilikainen vannovat yhteisessä blogissaan kaupunkien olevan merkittäviä talouskasvun ja työllisyyden vetureita. Ministerit toteavat pitävänsä kokoomusedustajien ajatusta kaupunkipoliittisesta selonteosta vähintäänkin harkinnan arvoisena ajatuksena.   Mäkelä ja Sarkomaa ovat aikaisemmin vaatineet, että hallitus selventäisi kaupunkipolitiikan roolia maakuntien rinnalla. Kokoomusedustajat ovat ehdottaneet, että hallituksen tulisi antaa eduskunnalle kaupunkipoliittinen selonteko, jolla läpivalaistaan metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys. Edustajat ovat olleet huolissaan kaupungistumisen jarruttamista koskevista puheenvuoroista, joita on esiintynyt keskustelussa viime aikoina.  “On hienoa, että ministerit tunnustavat kaupunkien roolin maamme kasvun moottoreina. Kaupungistuminen ja kaupunkipolitiikka on todellakin otettava Suomen voimavaraksi”, kokoomusedustajat toteavat.  Kokoomusedustajat katsovat, että selonteon työstämisen tulisi alkaa mahdollisimman pian.

“Puheet on käännettävä nyt teoiksi. Kaupunkipoliittinen selonteon työstäminen on käynnistettävä mahdollisimman pian. Emme kilpaile keskenämme liiketoiminnasta, osaamisesta ja uusista menestystarinoista, vaan Euroopan ja muun maailman kanssa. Kaupungistuminen etenee, tahdomme sitä tai emme. Meillä ei ole aikaa jäädä kilpajuoksusta jälkeen”, edustajat summaavat.  TEMatiikkaa-blogi:

http://tem.fi/blogi/-/blogs/kaupunkien-merkitys-kasvulle-kiistaton

Hallituksen on annettava eduskunnalle kaupunkipoliittinen selonteko

https://www.hs.fi/paivanlehti/24092017/art-2000005380252.html

Lisätietoa:

Outi Mäkelä

050 512 2877

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

***

TIEDOTE 13.9.2017
Vapaa julkaistavaksi heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja Suomi-Seuran johtokunnan jäsen Sari Sarkomaa iloitsee ulkosuomalaisten pitkäaikaisen tavoitteen etenemisestä. Eduskunta alkaa tänään käsitellä hallituksen esitystä, joka tuo ulkomailla asuville ja tilapäisesti oleskeleville äänioikeutetuille oikeuden kirjeäänestykseen kaikissa yleisissä vaaleissa.

”Kirjeäänestyksen tarkoituksena on parantaa ulkomailla pysyvästi asuvien ja tilapäisesti oleskelevien äänioikeutettujen äänestysmahdollisuuksia. Nykyisin ulkosuomalaiset pääsevät äänestämään Suomen edustustoissa. Usein äänestämisen esteenä ovat pitkät, kalliit ja aikaa vievät matkat äänestyspaikalle. Käytännön syyt voivat estää äänestämisen, vaikka äänestystahtoa olisi.”, Sarkomaa toteaa.

Kirjeäänestysmahdollisuuden luominen turvaa ulkosuomalaisille nykyistä tasavertaisemmat mahdollisuudet käyttää äänioikeuttaan ja vaikuttaa kotimaansa asioihin. Myönteistä on myös se, että kirjeäänestämisen on arvioitu vähentävän kustannuksia ulkomaan edustajistoissa.

”Mahdollisuus kirjeäänestykseen on useissa Euroopan maissa. Ruotsissa sen on nähty nostavan äänestysaktiivisuutta. Demokratian toteutumisen kannalta kyseessä on tärkeä uudistus, kun kirjeäänestys saadaan vihdoin myös suomalaisten ulottuville. Ulkosuomalaisten määrän on odotettu kasvavan jatkossakin, jolloin entistä useampi hyötyy uudistuksesta.”, pohtii Sarkomaa.

Suomi-Seuran johtokunnan jäsenenä Sarkomaa on ollut aktiivisesti asiaa ajavien kansanedustajien joukossa ja yhteistyössä Suomi-Seuran ja ulkosuomalaisparlamentin kanssa. Yhteistyössä kirjeäänestysmahdollisuutta ulkosuomalaisille on ajettu 17 vuotta. Asia on ollut ulkosuomalaisparlamentin päätöslauselmissa istunnosta toiseen.

Lakiesityksen mukaan kirjeäänestystä haluava äänioikeutettu tilaisi kirjeäänestysasiakirjat Suomesta ulkomaiseen osoitteeseen. Ne saatuaan hän äänestäisi ja palauttaisi äänensä postitse oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle.

Voimassa olevan lain mukainen mahdollisuus äänestää ennakkoon tietyissä ulkomaan edustustoissa säilyisi jatkossakin. Ulkomailla oleva äänioikeutettu voisi vapaasti päättää, äänestääkö hän kirjeitse vai menemällä ennakkoäänestyspaikkaan.

Esityksen mukaan kirjeäänestystä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033

Kokoomuksen kansanedustajat Outi Mäkelä ja Sari Sarkomaa vastaavat Kaikkosen esitykseen ja ehdottavat, että hallitus selventää kaupunkipolitiikan roolia maakuntien rinnalla. Keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen ilmoitti budjettikäsittelyn yhteydessä, että Keskusta olisi valmis kutsumaan neuvonantajaryhmän pohtimaan tasapainoisemman Suomen rakentamista. Kokoomusedustajat toteavat, että keskustan ehdottama tasapainoisempi Suomi ei voi tarkoittaa kaupungistumisen vastustamista eikä siltarumpupolitiikkaa.

Kokoomusedustajat näkevät, että kaupungistumisen faktat on tunnistettava ja että kaupunkipolitiikka on otettava voimavaraksi. Edustajat muistuttavat, että työllisyys- ja elinkeinopolitiikka nivoutuvat yhteen. On katteetonta luvata ja kansantaloudellisesti kestämätöntä tavoitella yhtä tasaista kehitystä kaikkialle. Vastuun on oltava suurilla kaupungeilla, joissa tuottavuus sijaitsee.

“Hallituksen olisi viisasta antaa eduskunnalle selonteko metropoli- ja kaupunkipolitiikasta. Selonteko olisi keino läpivalaista metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle ja kasvulle sekä valaa rohkeutta hallitukseen panostaa etenkin pääkaupunkiseutuun Suomen kasvun ja hyvinvoinnin veturina. Maakuntien rooli kaupunkien rinnalla selkeytettävä. Elinvoimaisuudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisesta tulevat myös verorahat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen”, edustajat toteavat.

Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus ja pääkaupunkiseudun kunnat tekevät sopimuksen siitä, miten edistetään metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä, elinkeinopolitiikkaa, aluekehitystä sekä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa ja segregaation ehkäisyä. Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvaa kilpailukyvyn parantamista kehitetään.

”Meidän ei tule kilpailla keskenämme, vaan Euroopan ja muun maailman metropolien kanssa liiketoiminnasta, osaamisesta ja uusista menestystarinoista. Kasvukeskukset ja etenkin Uusimaa toimii maan kehityksen vauhdittajana ja jatkuvan luovuuden lähteenä”, edustajat summaavat.

Outi Mäkelä

050 512 2877

Sari Sarkomaa

050 511 3033

TIEDOTE 13.9.2017
Vapaa julkaistavaksi heti

Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmä (VAMYT) ja Kehitysvammaliitto haastavat kansanedustajat ja eduskuntaryhmät ottamaan kehitysvammaisia nuoria TET-harjoitteluun marraskuussa viikolla 45. Keskiviikkona 13.9. eduskunnan kansalaisinfossa julkistettu kampanja on osa Kehitysvammaliiton Palkkaa mut -hanketta, jonka tarkoituksena on edistää kehitysvammaisten henkilöiden työllisyyttä.

Vammaisten henkilöiden työllistymisen tiellä on useita lainsäädännön, palveluiden ja tukimuotojen aiheuttamia esteitä, jotka on syytä purkaa, jotta myös vammaisten henkilöiden työpanos saadaan Suomessa käyttöön. Työ on väylä osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen sekä oman taloudellisen tilanteen parantamiseen.

Monet työnantajat eivät tiedä kehitysvammaisten henkilöiden työvoimapotentiaalista tai siitä, että kehitysvammaiset henkilöt ovat työkykyisiä. Tiedon välittäminen työnantajille on tärkeä osa työllistymisen mahdollisuuksien lisäämisessä. Kehitysvammaliiton tutkimuksen mukaan kehitysvammaisia ihmisiä joskus palkanneet työnantajat suhtautuvat heidän työllistämiseensä jatkossakin myönteisesti.

- Työelämään tutustuminen on nuorelle tärkeä ensiaskel polulla kohti työelämää, minkä takia on tärkeää, että kehitysvammainen nuori pääsee tutustumaan työelämään jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toivottavasti mahdollisimman moni kansanedustaja ottaa haasteen vastaan ja avaa oven kehitysvammaiselle nuorelle työelämään, toteaa VAMYT-ryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Johanna Karimäki (vihr).

Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmä on vuodesta 1999 saakka toiminut puoluerajat ylittävä ryhmä, joka toimii vammaisten osallisuuden, työllisyyden, vammaispalvelujen sekä esteettömän ympäristön puolesta. Sen hallituksessa toimivat Johanna Karimäki pj. (vihr), Satu Taavitsainen vpj. (sdp), Niilo Keränen (kesk), Sari Sarkomaa (kok), Ritva Elomaa (ps), Li Andersson (vas), Mikaela Nylander (rkp) ja Sari Tanus (kd).

Lisätietoja: Johanna Karimäki p. 050 512 1948

 

Kelan valtuutetut pitävät välttämättömänä, että hallitus tuo ripeästi eduskunnan käsiteltäväksi esityksen Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) muutoksista. Laki on syytä päivittää ajan tasalle. Valtuutetut hyväksyivät asiasta lausuman kokouksessaan 12.9.2017.

Muutoksia ehdotetaan esimerkiksi Kelan tehtäviin, hallintoon ja organisaatiorakenteeseen. Valtuutetut ehdottavat esimerkiksi sitä, että jatkossa Kelan pääjohtaja ja johtajat valittaisiin 5 vuoden määräajaksi. Pykälämuutoksissa on useita Kelan uudistamista vauhdittavia esityksiä.

Muutosten eteenpäin vieminen edellyttää sitä, että valmistelua jatketaan STM:ssä.

Myös valtuutetut päättivät jatkaa Kela-lain selvitystyötä.

– Pidän viisaana asettaa Kelan ulkopuolinen asiantuntijaryhmä arvioimaan Kela-lakia sekä Kelan valvontaa ja asemaa. Selvitystyö on tehtävä niin, että ehdotukset ovat valmiina hyvissä ajoin ennen kuluvan eduskuntakauden loppua. Toimintaympäristön muuttumista arvioidaan myös Kelassa, valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

Valtuutettujen puheenjohtaja kutsuu myös eduskuntaryhmien puheenjohtajat koolle keskustelemaan Kelan tulevaisuudesta.

Lue lisää: Esitys Kela-lain muutostarpeista 12.9.2017

Lisätietoja medialle: Lisätietoja valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa, 050-5113033