Tekijä: sari

Perjantaina valmistunut perustuslakivaliokunnan lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta antaa uudistukselle luvan edetä, mutta edellyttää useita muutoksia. Lausunnon myötä eduskunta pääsee työssään eteenpäin. Aloitamme sosiaali-ja terveysvaliokunnassa välittömästi paneutumisen perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Ensi lukemalta nostan esille muutamia huomiota.

1) On hyvä, että perustuslakivaliokunnan muutosvaateet eivät ole niin suuria, etteikö niitä eduskunnassa voitaisi yhteistyössä ministeriöiden kanssa tehdä.

2) Näyttää siltä, että muutokset eivät murra eivätkä nakerra sote- rahoituskehystä eikä ihmisten yhdenvertaisten palveluiden saatavuuden kannalta tärkeän valinnanvapauden laajentamista. Sotelle asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

3) Lausunnossa ei tule muutosta siihen, mitä perustuslakivaliokunta on aiemmin todennut koko sote-uudistuksesta. Perustuslakivaliokunta näytti jo aiemmin vihreää valoa uudistuksen perusperiaatteille ja sen osana valinnanvapaudelle. Perustuslakivaliokunta näki valinnanvapauden tärkeänä ihmisten itsemääräämisoikeuden vahvistajana.

4) Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta on mittavan uudistuksen ja erityisesti valinnanvapauden laajentamisessa katsottava vielä rytmitystä niin valinnanvapauspalveluittain kuin alueittain. Tämä on sosiaali- ja terveysvaliokunnan tehtävä huolella. Onhan valinnanvapaus juuri se osa, jolla vauhditetaan peruspalveluiden vahvistumista. Lisäaika on tervetullut erityisesti metropolimaakunta Uudellemaalle, joka on alueista mittavammin toivonut lisäaikaa uudistukseen valmistautumiseen.

5) Valinnanvapauspilottien käyntiin saaminen on tärkeä osa uudistusta. Tähän perustuslakivaliokunta edellytti lainsäädännöllisiä tarkennuksia, jotka on tehtävä niin, että pilotoinnit saadaan heti lakien hyväksymisen jälkeen liikkeelle. Pilotti on erityisen tärkeä Helsingille ja Uudenmaan kunnille, joiden pilottihakemus on jo hyväksytty. Piloteilla voidaan hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta. pilottien myötä ihmiset pääsevät valinnanvapauden piiriin. Tämä on palveluja käyttävän ihmisen suuri etu. Valinnanvapauden laajentamisen ydintavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja turvata oikea-aikainen sekä tasa-arvoinen pääsy verovaroin järjestettyihin palveluihin.

6) Perustuslakivaliokunta edellytti, että sosiaali-ja terveysvaliokunnan on viettävä ensimmäisen käsittelyn käynyt mietintöluonnos niin maakuntalaista kuin valinnanvapauslaista yhdessä vielä kerran perustuslaillisen tarkasteluun. Tämä tuo aikatauluun yhden lisähaasteen muiden joukossa.

7) On sanottava, että soten uudistava lainsäädäntö on viisasta ja täysin välttämätöntä viedä maaliin tällä eduskuntakaudella. Seuraavakin hallitus tekee kyllä takuu varmasti uudistuksen, jossa sote saa leveämmät hartiat. Maakunnat tulevat ja niitä voi olla SDP:n mielestä jopa enemmän, kuin nyt esitetään. Vihreätkin vannovat maakuntamallin, verojen ja vaalien nimeen, mutta valinnanvapautta he eivät antaisi ihmisille vaan maakunnille. Näyttää ilmeiseltä, että muissa kuin nykyisessä hallituskokoonpanossa uudistuksesta jäisi puuttumaan aivan olennaiset elementit kuten järjestäjän ja tuottaja erottaminen ja ihmisen valinnanvapauden laajentaminen. Nämä ovat juuri ne uudistuksen elementit, joilla päästään pois nykyisestä järjestelmä- ja tuottajakeskeisyydestä miettimään, millaiset palvelut ovat oikeasti vaikuttavia ja ihmisille hyviä. Siksi tämän hallituksen ja eduskunnan on uudistus nyt tehtävä.

8) Työaikaa tarvitaan niin ministeriössä ja varsinkin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jossa meillä on edessä poikkeuksellisen mittava ja vaativa tehtävä. Perustuslakivaliokunnan muutokset edellyttävät ministeriöiden virkamiehiltä vaativaa valmistelua ja ministereiltä malttia sekä huolellisuutta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut lausuntoja perustuslakivaliokunnan lisäksi myös muilta valiokunnilta ja asiantuntiajoukolta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on synnytettävä kokonaisuus, joka solahtaa perustuslakivaliokunnan seulan läpi ja joka ennen kaikkea antaa koko Suomelle puitteet saavuttaa sote-uudistuksen tavoitteet yhdenvertaisista ja vaikuttavista palveluista sekä kustannusten kasvun hillinnästä. Sote-palvelut ovat tärkeitä kaikille suomalaisille mutta yhtä tärkeää on huolehtia, että suomalaisten sivistykselliset oikeudet toteutuvat ja raha riittää myös laadukkaaseen koulutukseen sekä tutkimukseen.

9) Aikataulusta on todettava, että se on äärimmäisen tiukka. Työtä tehdään ripeästi mutta huolella ja lainsäädännön laatu edellä. Hallituksen tavoite on saada kokonaisuus istuntosaliin vielä heinäkuun alussa. Realismia kuitenkin on, että siihen pääseminen edellyttää vähintäänkin pieniä ihmeitä. Ja niitä tietenkin tavoitellaan mutta ei työn laadun kustannuksella. Sote-uudistuksen onnistumisen edellytys on taata sosiaali- ja terveysvaliokunnalle ja eduskunnalle työrauha.

10) Hallituksen ja kaupunkien on tehtävä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Kaupunkipolitiikan vahvistaminen on koko suomen etu. Hallituksen on kirittävä ja saatava valmiiksi työnalla oleva kaupunkipoliittinen ohjelma, jossa on löydettävä ratkaisuja kaupunkien kestävään kasvuun. Hallituksen on myös tuotava eduskunnalle kaupunkipoliittinen selonteko. Kaupunkipolitiikka on jäänyt vielä osin hallitukselta hyödyntämättömäksi voimavaraksi ja selonteko olisikin keino läpivalaista metropolialueen sekä suurimpien kaupunkien merkitys. Vaikka sote muuttuu ja uudistuu kaupungit pysyvät koko maan hyvinvoinnin ja kasvun vetureina.

Itämeri on meidän helsinkiläisten rikkaus ja rakkaus. Useista suojelutoimista huolimatta kotimeremme on edelleen maailman saastuneimpia merialueita. Erityisen haastavaa on ollut löytää vaikuttavia keinoja maatalouden päästöjen kuriin saamiseksi.

Pelloille levitettävän kipsijätteen on todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maataloudesta aiheutuvaa fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Jätemateriaalin hyödyntäminen ympäristönsuojelussa on upea ja kustannustehokas suomalainen innovaatio ja askel kohti puhtaampaa merta. Kipsin käyttöä on kokeiltu Varsinais-Suomessa ja nyt siitä on saatu ilahduttavat tutkimustulokset. Kipsistä voi tulla pelastus pahoin rehevöityneelle Saaristomerelle ja laajemminkin koko Itämerelle. Fosforikuormituksen vähentäminen on keskeisessä asemassa Itämeren kirkastamisessa.

Kipsi muuttaa maa-ainesta estäen fosforin liukenemisen valumavesiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan kipsikäsittelyllä voitaisiin vähentää maatalouden fosforivalumaa Suomessa 200–300 tonnia vuodessa. Määrä vastaa Itämeren suojelukomissio Helcomin Suomelle asettamaa fosforikuormituksen vähennystavoitetta lähes kokonaisuudessaan. Koko Itämeren tasolla kipsin avulla maatalouden fosforikuormitusta voitaisiin leikata jopa neljänneksellä eli noin 1 500–2 000 tonnia vuodessa.

Kipsikäsittelyyn sopivia peltoja on Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren rannikkoalueilla noin 540 000 hehtaaria. Samanlaisia peltoja on myös muualla Euroopassa. Peltojen kipsikäsittely ei ideana ole uusi, vaan siitä on puhuttu 1930-luvulta saakka. Helsingin yliopiston emeritus professori Erkki Auraa pidetään idean isänä Suomessa. Näytöt ovat nyt kiistattomat.

Ideaan on tarttunut myös John Nurmisen säätiö, joka on tähänkin saakka tehnyt ansioitunutta työtä Itämeren hyväksi. Kipsikäsittely laajenee syksyllä Uudellemaalle, kun John Nurmisen Säätiö aloittaa kipsinlevitysprojektin Vantaanjoella.

Nykyinen maatalouden ympäristötuki on aiempaa parempi mutta ei valitettavasti vieläkään kohdenna tukea vesiensuojelun kannalta tehokkaimmalla tavalla. Kun iso osa päästöistä tulee noin 20 prosentista peltoalaa, olisi suojelutoimet kohdennettava myös täsmällisemmin riskialueille. Kipsikäsittely on täsmätoimena tehokas ja nopea fosforivaluman vähentäjä. Kipsikäsittely vähentää fosforin lisäksi torjunta-aineiden huuhtoutumaa ja eroosiota sekä kirkastaa jokivesiä. Näin lisäämme myös jokiemme virkistysarvoa.

Olen jo usean vuoden ajan toistuvasti ehdottanut, että peltojen kipsikäsittely on otettava yhdeksi maatalouden ympäristötuen toimeksi seuraavalla tukikaudella. Nyt tässä on vauhdilla toimittava. Suomi aloittaa heinäkuussa Helcomin puheenjohtajamaana ja silloin on saatava sisällytettyä kipsin käyttö myös Helcomin suosituksiin.

Itämeren puhtaus on tärkeä asia kaikille helsinkiläisille, koko Itämeren alueen hyvinvoinnille ja talousalueen menestykselle. Yhteistyö yli maarajojen on välttämätöntä, sillä meri on yhteinen ja päästöt eivät kunnioita jäsenvaltioiden rajoja. Samalla meidän on sitkeästi jatkettava työtä, jotta löydämme kotimaassa   kustannustehokkaimmat keinot Itämeren suojeluun.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

Huoli Kelan järjestämän kuntoutuksen tulevaisuudesta on noussut vahvana eri tahoilla, eikä syyttä. Hallituksen ei pidä hätiköiden siirtää Kelan järjestämää kuntoutusta maakuntiin ennen kuin vielä perustumattomien maakuntien toimintakyky, kuntoutusosaaminen ja tuoreet kuntoutuskomitean asettamat reunaehdot sekä siirron tarkoituksenmukaisuus on tutkittu. On myös arvioitava, millainen kuntoutus on järkevä järjestää valtakunnallisesti. Maltti on nyt valttia ja kuntoutuspalveluita käyttävän ihmisen etu.

Sosiaali- ja terveysministeriö näyttää linjauksissaan kaavailevan etunojassa Kelan järjestämän vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian siirtoa maakuntiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on tiedotteessaan todennu, että kokeilut alkaisivat jo vuoden 2020 aikana ja varsinainen siirto vuonna 2022 tai kokeilulain kokemusten valossa myöhemmin. Kuntoutuksen siirtoon ei pidä mennä suoraa päätä vaan on maltettava edetä komitean linjausten mukaan.

Kuntoutuksen uudistamiskomitean yksimielinen esitys oli, ettei Kelan järjestämää kuntoutusta siirretä maakuntiin ennen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoitusjärjestelmän muuttamisesta, kuntoutuksen muutoksenhausta ja kuntoutuspalveluiden asiakasmaksuista on eduskunnassa päätetty ja järjestämisvastuun siirtoon liittyvät kysymykset on selvitetty ja ratkaistu. Ehdoksi linjattiin myös se, että maakuntien on todettu järjestävän riittävässä laajuudessa järjestämisvastuullaan olevat lääkinnällisen kuntoutuksen ja psykoterapiaa koskevat palvelut. Näiden edellytysten täyttymistä edellytettiin arvioitavan sosiaali- ja terveysministeriön johdolla aikaisintaan vuonna 2025. Lisäksi on arvioitava erikseen tarve keskittää valtakunnallisesti harvinaisten sairauksien kuntoutuspalvelut.

Kuntoutuksen uudistamiskomitea linjasi myös, että Kelan vastuulla olevien kuntoutuksen järjestämisvastuiden siirtoa maakuntiin kokeillaan riittävässä laajuudessa muutamassa erikokoisessa maakunnassa.

Kela on toiminut vahvana kuntoutuksen kehittäjänä valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla. Tällä hetkellä kuitenkin kelan kuntoutusprosessiin pääsy on osin jäykkää ja saumattomat hoitopolut eivät aina toteudu. Kelalla on meneillään asian korjaamiseen tähtääviä kokeiluja, joita on tärkeää edistää.

Selvää on, että kuntoutus on nivottava osaksi kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Portaittain eteneminen historiallisen mittavassa sote-uudistuksessa on tosin viisasta ja välttämätöntä. Myös maakuntien kantokyvystä ja kuntoutusosaamisesta tulee olla varmuus, jotta kuntoutukseen pääsy ei vaarannu.

Minulla oli ilo olla mukana sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa kuntoutuksen uudistamiskomiteassa, jonka tarkoituksena oli valmistella kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus. Tavoitteena työllemme oli yhdenvertainen, kustannustehokas ja ohjattava järjestelmä, jolla vahvistetaan kuntoutujaa pärjäämään omissa toimintaympäristöissään. Komiteamme teki 55 ehdotusta kuntoutuksen kokonaisuuden uudistamiseksi. Ehdotustemme lähtökohtana on, että kuntoutus on osa hyvinvointipalvelukokonaisuutta. Portaittain eteneminen historiallisen mittavassa sote-uudistuksessa on viisasta ja välttämätöntä.

Toistan ehdotukseni kuntoutustakuusta, jossa asetettaisiin määräajat kuntoutukseen pääsystä. Hyvä ensiaskel olisi asettaa nuorten psykoterapiatakuu hoitoon pääsemiseksi kuukauden sisällä. Määräaikaa ehdotimme yhdessä mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kanssa. Kuntoutustakuun tavoite on varmistaa kuntouttavien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden viivytyksetön aloittaminen. Kuntoutuksen kytkeminen hoitoketjun osaksi on sekä ihmisen elämänlaadun, että palveluiden järjestämisen kustannustehokkuuden näkökulmasta viisasta.

Oikea-aikaiselle kuntoutukselle on huutava tarve kaikenikäisille. Kun haluamme pidentää työuria ja lyhentää sairauspäiväjaksoja alusta, keskeltä ja lopusta on ihmisten saatava apua ja tukea sekä kuntoutusta ajoissa.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen