Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote
Julkaisuvapaa heti
9.3.2018

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää ydinkysymyksenä sitä, että sote-uudistuksen rahoitusmalli turvaa Helsingin ja Uudenmaan rahoituksen. Keskustelua on viisainta käydä virkamiesten valmistelemien laskelmien pohjalta. Juuri julkaistujen laskelmien mukaan Uusimaa ei ole häviäjä, vaan sen saama rahoitus pysyy kutakuinkin samana. Monet muut maakunnat sen sijaan menettävät rahoitusta.

“Uudenmaan maakunnan rahoitusosuus kasvaa nykymallista yhdellä eurolla per asukas, eli leikkauksesta ei voi puhua. Helsinkiläisten veronmaksajien kannalta tehokkaasti ja hyvin hoidetut terveyspalvelut koko Suomessa näyttäytyvät pienempinä veroina”, Sarkomaa sanoo.

“Sote-uudistuksen itseisarvo on hyvät ja yhdenvertaiset palvelut. Ei se, onko Helsinki itse järjestäjä tai tuottaja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Esimerkiksi Tukholma ja Kööpenhamina menestyvät kaupunkeina ja sotepalveluilla, vaikka kaupungit eivät itse palveluista vastaa. Niin ruotsissa kuin Tanskassakin terveyspalvelut ovat uudistusten myötä säädetty leveämpien hartioiden kannettavaksi kuten Suomessa on nyt tarkoitus tehdä.”, sanoo Sarkomaa.

Missään esillä olleessa mallissa sote-palveluiden tuottaminen ei olisi säilynyt kunnalla. Suomessa on laaja yksimielisyys siitä, että kaikkien sote-palveluiden järjestämisvastuu on siirrettävä laajemmalle kokonaisuudelle. Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että pelkkä kuntayhtymä ilman demokraattisesti valittuja päättäjiä ei käy ja siksi maakuntavaalit ovat välttämättömät.

”Kaupungit ja varsinkin metropolialue ovat koko Suomen kasvun veturi, mutta vielä osin käyttämätön voimavara. Hallituksen on tartuttava esitykseeni ja annettava Kaupunki- ja metropolipoliittisen selonteko eduskunnalle. Selonteko olisi keino läpivalaista metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle, kasvulle ja hyvinvoinnille. Selonteko valaisi osaltaan rohkeutta hallitukseen panostaa ja hyödyntää etenkin pääkaupunkiseutua Suomen kehityksen vauhdittajana”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tärkeä helsinkiläisille monella tapaa. Voimavaralisäyksilläkään ei olla päästy Helsingissä eriarvoistavista perusterveydenhuollon jonoista.

“Erot terveyskeskusjonoissa kaupungin sisällä ovat kestämättömiä, ja väestö vanhenee myös Helsingissä. yli 70:llä prosentilla lapsiperheistä on vakuutus. Riippumatta siitä, järjestääkö palvelut maakunta vai kaupunki, niin palveluita on uudistettava. Valinnanvapauden laajentaminen on uudistuksen tuoma keino peruspalveluiden vahvistaminen. Esimerkit ruotsista, norjasta ja tanskasta osoittavat, että terveydenhuollon monituottajamallin avulla on mahdollista lyhentää jonotusaikoja perusterveydenhuollossa ja kehittää palveluiden asiakaslähtöisyyttä”, Sarkomaa sanoo

Lainsäädännön arviointineuvosto on todennut, että sote-uudistuksen onnistumisen ratkaisee se, miten lainsäädäntöä toimeenpannaan. Uudellamaalla on terveydenhuollossa osaava joukko ja koulutettu henkilöstö, jonka on oltava alusta asti mukana suunnittelussa. Se on onnistumisen edellytys.

“Tällä hetkellä jokaisessa Uudenmaan kunnassa on oma sote-virasto. Lisäksi on sairaanhoitopiiri, aluehallintovirastot ja ely-keskukset ja vielä Uudenmaan liitto. Nyt nämä kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi”, Sarkomaa sanoo.

”Aloitamme eduskunnassa ensi viikolla sote-lakipaketin käsittelyn, joka tehdään huolella. Eduskunta hyväksynyt lausuman, että sote-tutkimusrahoituksen riittävyys on turvattava osana sotea. Lausuma tehtiin esityksestäni. Tutkimusasiaa on ratkomassa työryhmä. Eduskunnassa on myös pureuduttava ison uudistuksen muutoskustannuksiin”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Maakuntien rahoituslaskelmat: http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4346241/Maakuntien+rahoitus+2019+taso/9509d6a5-1741-43e5-8048-f0326bc56a20.

Julkaistu

Julkaistu Iltalehden päivän poimnta osiossa 2.3.2018

Maakuntauudistus on livahtamassa voimaan huomaamatta valinnanvapauskeskustelun suojissa. Riskinä on, että uudistusta tehdään vähäväkisten miniatyyrimaakuntien ehdoilla, samalla kun metropolimaakunnnan tarpeet poljetaan kaupungistumisen pelossa kumoon. Historiallisen suuren ja jopa ongelmallisia kysymyksiä herättävän maakuntauudistuksen perusteellinen läpivalaisu on välttämätöntä.

Useissa asiantuntija-arvioissa 18 maakuntaa on pidetty liian suurena määränä suhteessa uudistuksen kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Asiantuntijat ovat pitäneet etenkin alle 200 000 asukkaan maakuntien kantokykyä riittämättömänä. Nyt vain 8 maakuntaa pääsisi ylitse kriittisen kynnyksen. Tiivistetty huomio on, että mitä enemmän on maakuntia, sitä haastavampaa on turvata yhdenvertaiset palvelut.

Osa maakunnista on jäämässä auttamatta liian pieniksi suhteessa niiltä vaadittaviin tehtäviin. Uudellamaalla asuu 1,6 miljoonaa ihmistä. Uudistuksen onnistuminen metropolimaakunnassa edellyttää lainsäädännössä ja rahoituksessa erityistä huomiota. Viimeisimpien laskelmien valossa on ilmeistä, että Uudenmaan maakunnalle kaavailtu rahoitus vuonna 2020 ja sitä seuraavina vuosina ei riitä kattamaan palvelujen tarpeen kustannuksia ja uuden organisaation käynnistämiskustannuksia.

Tarvitsemme viimeistään nyt vakuuttavat vaikutusarvioinnit maakuntien välisistä eroista, kantokyvystä ja maakuntahallinnon vaikutuksista ja kustannuksista. Tietoon pohjautuvalla päätöksenteolla varmistetaan, että kustannukset eivät kasva. Näin lisätään myös luottamusta uudistukseen. Hyötyjen on heijastuttava ihmisten arkeen. Veronmaksajan taakkaa ei ole varaa eikä lupaa lisätä.

Katsotaan asiaa mistä näkökulmasta tahansa, on selvää, että uudistuksessa on huomioitava metropolialueen tarpeet. Kaupunkien ja maakuntien roolien kirkastaminen on vielä edelleenkin tekemättä. Hallituksen on ryhdistäydyttävä kaupunkipolitiikan suhteen. Jos uudistuksen tavoitteita ei saada toimimaan Uudellamaalla, niin ei sitten missään.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Outi Mäkelä

Kansanedustaja

 

Julkaistu

Julkaistu Kirkko ja kaupunki lehdessä 1.3.2018

Saan paljon kansalaispalautetta ja huolen ilmaisuja elämän viime ajan hoidosta. Suomesta puuttuu kokonaan saattohoitoon liittyvä lainsäädäntö. Pidän huolestuttavana nykytilaa, joka on johtanut räikeään eriarvoisuuteen elämän loppuvaiheen hoidon laadussa ja saatavuudessa sekä kivunlievityksessä. Tarve sitoviin säädöksiin on huutava. Elämän loppuajan inhimillinen ja laadukas hoito sekä hyvä kuolema ovat jokaisen perusoikeuksia.

Olen tehnyt aloitteen saattohoitolain säätämiseksi. Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten kokonaisvaltaista hoitoa. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, joka tapahtuu elämän viimeisinä päivinä tai viikkoina. Tavoitteena on hoitaa ihmistä kunnioittaen niin, että jäljellä oleva elämä on mahdollisimman hyvää, ilman kipuja ja muita haittaavia oireita. Niin, että arvokas kuolema olisi mahdollista.

Oli tärkeää, että saimme valtion budjettiin määrärahan saattohoidon lisä- ja täydennyskoulutukseen. Terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen lisääminen on ydinosa laadukkaan ja yhdenvertaisen saattohoidon varmistamisessa.

Otan mielelläni vastaan palautetta ja ajatuksia saattohoitoon liittyvissä kysymyksissä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Julkaistu

Kiusaamisen kitkeminen ja ennaltaehkäisy on vihdoin selkeästi kirjattu varhaiskasvatuslakiin. Tähän asti laki ei ole velvoittanut päiväkoteja samalla tavalla puuttumaan kiusaamiseen kuten kouluja. Isompia lapsia, peruskoululaisia ja toisen asteen opiskelijoita on jo pitkään suojannut lainsäädäntö, joka edellyttää oppilaiden suojaamisen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Nyt lausunnolla olevaan uudistettuun varhaiskasvatuslakiin on kirjattu velvoite suojella lasta väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. Näin nollatoleranssi kiusaamiseen on selkeästi lainmukainen tehtävä päiväkodeissa ja kaikessa varhaiskasvatuksessa.

On ilouutinen, että asia on saanut sen vakavuuden vaativan huomion. Kyllä sen eteen on urakoitukin. Eduskunnassa olemme tehneet toistuvia kannanottoja ja kirjallisia kysymyksiä. Erityiskiitos tutkijoille, kuten Laura Revolle, joka on tutkimuksissaan nostanut esille varhaisen puuttumisen merkityksen kiusaamisen kitkemistä.

Toisin kuin on usein uskottu tai haluttu uskoa ja ajatella, kiusaaminen on tutkimusten mukaan arkipäivää jo päiväkodeissa. Kiusaaminen ilmenee päiväkodeissa mm. fyysisenä väkivaltana, haukkumisena ja vallankäyttönä. Kiusaamiseen varhainen puuttuminen ja sen ehkäisy on välttämätöntä lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille, oli kyse sitten kiusatusta, kiusaajasta tai sivusta katsojasta.

Laura Repo on tutkimuksissaan korostanut kiusaamisen olevan opittu käyttäytymismalli. Siihen on pureuduttava varhaisessa vaiheessa ja mieluusti ennaltaehkäisevästi. Näin myös ehkäistään kiusaamisen siirtymistä lapsen mukana peruskouluun. Minkä kotona ja päivähoidossa oppii, sen koulussa ja myöhemmin elämässä taitaa.

On välttämätöntä, että vanhemmat ovat mukana kiusaamisen vastaisessa työssä. Vanhemmat ovat ensisijaiset vaikuttajat ja vastuunkantajat lapsen elämässä. On tervetullutta, että varhaiskasvatuksen lakiluonnoksessa tietosuojanormit on päivitetty mahdollistamaan digitaalinen yhteydenpito kotien ja päiväkotien välillä saman tapaan kuin kouluissa.

Yksi avain kiusaamisen ehkäisyssä on myös laadukas varhaispedagogiikka, jonka edistämiseksi on lakiluonnoksessa useampiakin toimenpiteitä. Lakiluonnoksessa on myös nykyistä selkeämmin säädetty, että varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Esitys uudeksi varhaiskasvatuslaiksi on lausuntokierroksella. Eduskunnassa aloitamme lain käsittelyn vielä tänä keväänä. Palaute ja ajatukset tervetulleita sähköpostitse osoitteeseen sari.sarkomaa@eduskunta.fi.

Järjestän yhdessä kansanedustaja Sari Multalan kanssa tilaisuuden varhaiskasvatuksen uudistamisesta torstaina 22.3 klo 17- 18.15 Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3). Olet lämpimästi tervetullut mukaan kuulemaan, keskustelemaan ja vaikuttamaan.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen

Julkaistu

TIEDOTE 28.2.2018
Julkaisuvapaa heti

Eduskunta keskusteli opposition koulutusvälikysymyksestä. Tasa-arvo on koulutuspolitiikan kivijalka. Jokaisella on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua. Pääoppositiopuolue SDP:n keinot koulutuksen kehittämiseksi oli vähissä. Ja siksipä esille kaivettiin taas kerran oppivelvollisuusiän nostaminen.

”Ikävä kyllä, oppivelvollisuuden venytys ei auta itse ongelmaan vaan on  mekaaninen ja tehoton keino, joka kohdentuu huonosti, eikä auta niitä, jotka eniten apua tarvitsisivat. Tällä viikolla myös vihreät käänsi takkinsa oppivelvollisuuden suhteen, vaikka koko puolue vielä hetki sitten totesi toimen olevan kallis ja jättävän juuri ne apua tarvitsevat tyhjin käsin”, Sarkomaa toteaa.

”Oppivelvollisuusiän nostaminen ei pure tautiin ja se annetaan aivan liian myöhään. Terveydenhuollossa tällaisesta toimesta käytettäisiin sanaa: vakava hoitovirhe.”

Kokoomuksen ja hallituksen kirkas tavoite on, että jokainen nuori saa vähintään toisen asteen tutkinnon peruskoulun jälkeen.  Keskeiset syyt tavoitteen toteutumatta jäämiseen ovat peruskoulun heikot oppimistulokset ja opintojen keskeytyminen toisella asteella.

Oppivelvollisuusiän venytys ei auta mitenkään niitä peruskoulun käyneitä nuoria, jotka eivät ole saaneet peruskoulun aikana saaneet riittäviä taitoja jatkaa opintoja toisella asteella.  Sarkomaan mukaan armovitosilla peruskoulun läpikäyneillä on puutteita lukemisessa, laskemisessa ja kirjoittamisessa. Tämä on erityisesti poikien ongelma. Siksi toimia on tehtävä ja tehdään varhaiskasvatuksen laadun ja osallistumisasteen sekä peruskoulun oppimistulosten nostamiseksi.

”Koulun on oltava sellainen, että jokainen lapsi löytää oppimisen ilo ja saa riittävät osaamistaso, joka kantaa jatko-opintoihin. Oppivelvollisuuden venytys ei ole oikea lääke myöskään koulutuksen keskeyttämisten ehkäisyyn. Ei ole kenenkään etu hakea parempia tilastoja pidennytyllä pakolla vaan tehtävä toimia, jotka vaikuttavat siihen, että nuoret saavat oikeasti koulutuksen, joka kantaa työllistymiseen ja yrittäjyyteen”, Sarkomaa toteaa.

On myönteinen uutinen, että keskeyttämisprosentit ovat pienentyneet. Ammatillisen koulutuksen Uusi rahoitusmalli edellyttää, että jokaisesta nuoresta on huolehdittava. Tällä eduskuntakaudella on paikattu korjausvelkaa eli viety eteenpäin uudistuksia, jotka jäivät tekemättä ja paikattu viime kaudella tehtyjä säästöjä.

”Keskustelu oppivelvollisuuden pidentämisestä vei viime kaudella voimavaroja ja moni uudistus jäi SDP:n opetusministerien osalta lähtötelineisiin.  On haitallista takertua vain yhteen toimenpiteeseen. Niukat voimavarat on suunnattava eniten tukea tarvitseville”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa
+358 505113033

Julkaistu

Perhevapaauudistuksen valmistelun katkaiseminen kesken kaiken perheministeri Saarikon toimesta oli mittava pettymys. Kokoomus olisi ollut valmis jatkamaan työtä, etsimään yhdessä luovia ratkaisuja perheille paremman perhevapaajärjestelmän rakentamiseksi. Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia siksi tarvitaan joustoja ja vaihtoehtoja. Vanhemmuudessa tarvitaan isät ja äidit, työelämässä naiset ja miehet. Periksi ei anneta ja vaikuttamistyötä jatketaan, jotta hallitus saisi tehtyä syksyn budjettiriiheen valmiin esityksen.

Hyvä asia on, että päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen liittyvät asiat etenevät lapsen kannalta hyvään suuntaan. Vuoden alusta alennettiin varhaiskasvatuksen maksuja. Uudistuksen myötä 6700 perhettä pääsi kokonaan maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin. Sisaralennusta nostettiin 50 prosenttiin. Alennus koskee kaikkein pienituloisimpien lisäksi myös keskituloisten perheiden maksuja. Kaksilapsisen keskituloisen perheen maksut alenevat jopa 1200 euroa vuodessa.

Esitys uudeksi varhaiskasvatuslaiksi on lausuntokierroksella. Eduskunta aloittaa lain käsittelyn tänä keväänä.

Lakiluonnoksessa on nykyistä selkeämmin säädetty, että varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Myös varhaiskasvatusympäristöä koskevaa säädöstä on tarkennettu kirjaamalla, että lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. Tietosuojanormit päivitetään mahdollistamaan digitaalinen yhteydenpito kotien ja päiväkotien välillä.

Uusi laki vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua nostamalla henkilöstön koulutustasoa ja selkiyttämällä tehtävänimikkeitä. Tulevaisuudessa päiväkodeissa työskentelee moniammatillisena tiiminä varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja ja lastenhoitajia. Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että vuoteen 2030 mennessä kaksi kolmasosaa päiväkodin henkilöstöstä olisi korkeakoulututkinnon suorittaneita. Nykyään korkeakoulutus vaaditaan vain yhdeltä kolmesta. Laissa on monta muutakin muutosta. Palaute ja ajatukset tervetulleita sähköpostitse osoitteeseen sari.sarkomaa@eduskunta.fi.

Järjestän yhdessä kansanedustaja Sari Multalan kanssa tilaisuuden varhaiskasvatuksen uudistamisesta torstaina 22.3 klo 17- 18.15 Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3). Olet lämpimästi tervetullut mukaan kuulemaan, keskustelemaan ja vaikuttamaan. Tilaisuus on avoin ja maksuton eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua.
Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen

 

 

Julkaistu

TIEDOTE 25.2.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa korjausliikettä opettajia koskeviin rekisteritietoihin ja tietojen keräämiseen. Sarkomaa antaa tukensa OAJ:n ja viiden tutkimuslaitoksen ehdotukselle selvittää opettajarekisterin perustaminen. Opettajarekisteri on mittava mahdollisuus edistää opetuksen ja koulutuksemme laatua sekä tukea hyvää opettajuutta, joka on kansallisista voimavaroistamme yksi arvokkaimmista.

Sarkomaa toivoo, että opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) asettaisi selvitysmiehen selvittämään kaikkia opettajia koskevan opettajarekisterin perustamista, sen hyötyjä ja vaikuttavuutta sekä perustamisen, hallinnoinnin ja ylläpidon vaihtoehtoja ja kustannuksia. Selvityksen tulokset olisi hyvä olla käytettävissä, kun seuraavan hallituksen ohjelmasta sovitaan

Opettajarekisteri kokoaisi hajallaan olevat tiedot ja mahdollistaisi opettaja- ja täydennyskoulutustarpeen ennakoinnin. Tärkeä tavoite on varmistaa kelpoisten opettajien saatavuus ja suunnata koulutus todellisen opettajatarpeen mukaan. Esimerkiksi lastentarhanopettajista ja erityisopettajista on ollut pulaa jo pitkään. Opettajarekisteri lisää avoimuutta ja helpottaa opettajien rekrytointia.

Opettajarekisteri olisi mahdollisuus tehdä nykyistä parempaa tutkimusta oppimiseen liittyen. Suomen nuorten oppimistulokset ovat sekä kansallisten arviointien että PISA-tietojen mukaan huolestuttavalla tavalla heikentyneet jo usean vuoden ajan. Ilmiön syitä ei tunneta riittävästi, eikä niiden selvittäminen ole mahdollista nykyisen tiedonkeruun puitteissa. Ilman opetushenkilökunnan yhteen kokoavaa opettajarekisteriä luotettavat vaikutusarvioinnit opetusresurssien merkityksestä osaamisen kehittymiseen jäävät tekemättä myös tulevaisuudessa.

Opettajarekisterin selvittämistä OAJ:n kanssa yhdessä esittäneet tutkimuslaitokset ovat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi, Koulutuksen tutkimuslaitos KTL, Palkansaajien tutkimuslaitos PT ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

Valtiopäivien avajaiset olivat tänä vuonna poikkeuksellisen juhlavat. Valtiopäivät avattiin vastavalitun tasavallan presidentti Niinistön ja Kokoomuksen puhemiehen Paula Risikon voimin. On toivoa antavaa, että viimeisiin valtiopäiviin ennen vaaleja työhön ryhdyttäessä talous ja työllisyys kasvavat. Talouskasvu ei kuitenkaan korjaa rakenteita vaan uudistukset on tehtävä meidän poliitikkojen toimesta. Tavoitteemme 72 % työllisyysasteesta vaatii merkittäviä lisätoimia.

Hallituksen pitää kirittää tahtiansa, jotta saamme yhdessä sovitut uudistukset eduskuntaan ajoissa. Valiokunnilla tulee olla aikaa käsitellä lait huolella. Kaupunki- ja ympäristöpolitiikka sekä sivistyspolitiikka ovat myös asioita, joissa hallituksen tulee tehdä enemmän ja paremmin. Eduskunnan käsittelyssä on tänä keväänä merkittäviä koulutukseen liittyviä lakeja mm lukio- ja varhaiskasvatuslaki.  Sovimme eduskuntaryhmässä, että toimin jatkossa myös sivistysvaliokunnan jäsenenä.

Tässä kirjeessä:

  • Muovi ei kuulu Itämereen
  • Suomi nousee viisaalla ja vahvalla kaupunkipolitiikalla
  • Työ ja perhe jokavanhemman oikeus
  • Laadukas saattohoito turvattava kaikille
  • Eläinsuojelulakiluonnoksen kipupisteet korjattava
  • Suomesta syövän hoidon mallimaa – 2020
  • Tule kanssani juoksemaan hyvän asian puolesta!
  • Tervetuloa keskustelemaan varhaiskasvatuslain uudistamisesta

Muovi ei kuulu Itämereen

Näkyvän muoviraaka-aineita lisäksi mikromuovia on arvioitu valuvan Itämereen 40 tonnia vuosittain. Kiritän ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista ripeisiin toimiin mikromuovin valumisen estämiseksi luontoon ja ravintoketjuumme. Mikromuovia löytyy jo mm. Itämeren kaloista.

Suomi nousee viisaalla ja vahvalla kaupunkipolitiikalla

Suomen taloutta ei saada rakenteellisesti kestävälle tasolle ilman vahvaa kaupunkipolitiikkaa. Aluetaloudellisten tutkimusten perusteella tiedetään, että kaupungistumisen, talouskasvun ja tuottavuuden välillä on positiivinen yhteys. Kasvua syntyy juuri korkeakoulukaupungeissa, jotka vetävät puoleensa yrityksiä, työvoimaa ja kansainvälisiä osaajia.

Olen vaatinut hallitukselta Selontekoa metropoli- ja kaupunkipolitiikasta. Selonteko on keino läpivalaista metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle ja kasvulle sekä valaa rohkeutta hallitukseen panostaa etenkin pääkaupunkiseutuun Suomen kasvun ja hyvinvoinnin veturina. Mahdollisen maakuntauudistuksen vaikutukset kaupunkeihin tulee arvioida. Elinvoimaisuudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisesta tulevat myös verorahat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen.

 Työ ja perhe jokavanhemman oikeus

 Perhevapaauudistuksen keskeytyminen täysin kesken perheministeri Saarikon toimesta oli mittava pettymys. Kokoomus olisi ollut valmis jatkamaan työtä, etsimään yhdessä luovia ratkaisuja perheille paremman perhevapaajärjestelmän rakentamiseksi. Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia siksi tarvitaan joustoja ja vaihtoehtoja. Vanhemmuudessa tarvitaan isät ja äidit, työelämässä naiset ja miehet.

Nykyinen vanhempainvapaajärjestelmä kohtelee eriarvoisesti erilaisia perheitä. Kokoomus haluaa modernisoida perhevapaat vastaamaan monimuotoisten perheiden, kuten adoptio-, yksinhuoltaja- ja sateenkaariperheiden, tarpeisiin.

Laadukas saattohoito turvattava kaikille

Olen jättänyt toimenpidealoitteen saattohoidon kirjaamiseksi lakiin. Ihmisten huoli hoidon ja hoivan laadusta elämän viimeisillä hetkillä on lisääntynyt. Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvän elämän lisäksi myös hyvään kuolemaan. On vakava epäkohta, että Suomesta puuttuu kokonaan saattohoitoon liittyvä lainsäädäntö. Nykyinen räikeä eriarvoisuus elämän loppuvaiheen hoidon laadussa ja saatavuudessa sekä kivunlievityksessä on kestämätön.

Suomesta yksilöllisen syövänhoidon mallimaa 2020

Johmamani eduskunnan syöpäverkosto järjesti Suomesta yksilöllisen syövänhoidon mallimaa 2020 –tilaisuuden yhteistyössä hankkeen avainhenkilöiden kanssa. Verkostomme tekee työtä sen eteen, että oikea-aikainen hoitoon pääsy ja syövän varhainen tunnistaminen on yhdenvertaisesti saatavilla. Tilaisuudessa vauhditimme myös terveysalan kasvustrategiaa ja tutkimusmäärärahojen turvaamista. Suomessa tehdään huippututkimusta syövän hoidossa.

Tule kanssani juoksemaan hyvän asian puolesta!

Haastan naiset juoksemaan hyvän asian puolesta Naisten Kympille sunnuntaina 27.5. Ja miehet tietenkin kannustusjoukkoihin.

Perustamalla keräyspotin juoksu-urakkasi yhteyteen annat toivoa rintasyöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen. Kerää lahjoituksia juoksusi kirittämiseksi lähipiiriltäsi ja vaikkapa kollegoiltasi. Keräämäsi tukipotti annetaan rintasyöpätutkimukseen sekä sairastuneiden tukemiseen.

Eläinsuojelulakiluonnoksen kipupisteet korjattava 

Aikansa eläneen eläinsuojelulain uudistaminen on välttämättömyys. Eläinten hyvinvoinnin ja suojelun puutteet vaativat vaikuttavia toimenpiteitä. Lakiluonnos on lausuntokierroksella helmikuun loppuun saakka. Jo nyt on ilmiselvää, että lakiluonnokseen jääneet puutteet on maa- ja metsätalousministeri Lepän johdolla korjattava, ennen kuin se tuodaan eduskunnan käsittelyyn.

Olen eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen ja pidin Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenvuoron Eläinten ääni-mielenosoituksessa. Otan mielelläni vastaan palautetta eläinsuojelulain uudistamiseen ja eläinten hyvinvointini liittyen.

Tervetuloa keskustelemaan varhaiskasvatuslain uudistamisesta!

Järjestän yhdessä kansanedustaja Sari Multalan kanssa eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3) keskustelutilaisuuden varhaiskasvatuslain uudistuksesta torstaina 22.3 kello 17-18.15.

Tervetuloa keskustelemaan ja ideoimaan paremman varhaiskasvatuksen puolesta!

Talviterveisin

Sari Sarkomaa

 

 

 

 

Julkaistu

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan varhaiskasvatuksen uudistamisesta torstaina 22.3 klo 17- 18.30 Pikkuparlamentin Kansalaisinfoon (Arkadiankatu 3).

Varhaiskasvatuslain uudistuksessa on tavoitteena tuoda lapsen etu ja tarpeet varhaiskasvatuksen keskiöön. Uusi varhaiskasvatuslakiesitys on lausuntokierroksella 6.2-18.3. Eduskunnan on määrä aloittaa lain käsittely tänä keväänä. Tilaisuudessa käydään keskustelua laajasti varhaiskasvatuksen eri kysymyksistä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan kuulemaan, keskustelemaan ja vaikuttamaan.

Tilaisuus on avoin ja maksuton eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua.

Ohjelma:

17.00 Tilaisuuden avaus kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa ja Sari Multala

17.05 Janne Öberg, hallitusneuvos, OKM, Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto

- Uuden varhaiskasvatuslain esittely

17.25 Nina Sajaniemi, dosentti, professori HY & UEF

- Millaiset asiat ovat tärkeitä varhaiskasvatuksessa lapsen kannalta

17.40 Keskustelua

18.30 tilaisuus päättyy

Koolle kutsuen

Sari Sarkomaa ja Sari Multala

 

Julkaistu

Iloitsen lakivaliokunnan mietinnöstä, joka puoltaa hyväksyttäväksi kansalaisaloitteen mukaista äitiyslakia. Laki on ennen kaikkea lapsen aseman ja oikeuksien kannalta tärkeä. Yhtälailla turvallisuutta tuova uudistus perheille, jotka ilman lakimuutosta joutuisivat käymään raskaan perheen sisäisen adoptioprosessin.

Äitiyslaki sisältäisi säännökset siitä, että lapsen synnyttäjä on lapsen äiti ja että lapsen synnyttäneen äidin naispuolinen kumppani voidaan vahvistaa lapsen äidiksi lapsen synnyttäneen ohella silloin, kun lapsi on hankittu yhdessä hedelmöityshoidon avulla. Vanhemmuus voitaisiin tunnustaa jo ennen lapsen syntymää tapahtuvan neuvolakäynnin yhteydessä. Näin päästään raskaasta perheen sisäisestä adoptiomenettelystä ja lapsi saisi oikeuden molempiin vanhempiinsa heti syntymänsä jälkeen. Tämä on lapsen oikeusturvan kannalta välttämätö korjausliike.

Nykyisin lapsi saa oikeuden toiseen vanhempaansa vasta kun perheen sisäinen adoptio on vahvistettu. Adoptioon voi mennä useita kuukausia, jopa vuosi. Siihen asti lapsi on turvattomassa asemassa, jos toinen vanhemmista menehtyy tai vanhemmat eroavat.

Lakivaliokunta puolsi kansalaisaloitteen lakiehdotuksia muutamin muutosehdotuksin. Äitiyslaista on mitä todennäköisimmin tulossa Suomen historian toinen kansalaisaloite, joka menee läpi eduskunnassa. Kaikki suuret lapsi- ja perhejärjestöt tukevat aloitetta, koska sen nähdään olevan lapsen edun mukainen. Äitiyslain kaltainen käytäntö on voimassa kaikissa muissa Pohjoismaissa ja lukuisissa muissa Euroopan maissa kuten Maltalla ja Espanjassa.

Vilkkaana käyvässä keskustelussa on hyvä alleviivata, että laki ei estä kenenkään isyyden vahvistamista koska lakia sovelletaan ainoastaan hedelmöityshoitotilanteissa. On myös mainittava, että lakivaliokunta päätyi siihen, että naispareille voidaan antaa hedelmöityshoitoa vain sellaisilla sukusoluilla, joiden luovuttaja ei ole antanut suostumustaan isyyden vahvistamiseen. Esitys on valmisteltu huolellisesti oikeusministeriössä ja valmistelussa on otettu täysimittaisesti huomioon uuden isyyslain sisältöä.

Esitys on norminpurkutalkoissa mitä parhainta työtä. Kallis ja työteliäs adoptioprosessi korjautuu sujuvalla tunnustamisen prosessilla, joka helpottaa perheiden arkea sekä lapsen turvallista kasvua. Laki on myös tärkeä askel tiellä kohti erilaisten perheiden yhdenmukaista kohtelua.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja ja kolmen lapsen äiti