Tekijä: sari

Usein kuulen kysyttävän, miksi Suomen hyvä ja toimiva palvelujärjestelmä halutaan romuttaa soten myötä. Suomi oli ensimmäinen maa, joka vahvisti potillaan asemaa säästämällä potilaslain vuonna 1993. Sittemmin Suomi on jäänyt jälkeen Euroopan maiden uudistettua sote-palvelujaan ja lisättyään ihmisten valinnanvapautta. OECD:n vertailuissa pidämme joukon perää yhdessä mm. Yhdysvaltojen kanssa, mitä tulee terveydenhuollon eriarvoisuuteen. Työlliset ja työttömät ovat eriytyneet ja rahalla voi ostaa vapauden nopeampaan hoitoon. Eriarvoinen pääsy peruspalveluihin on asia, joka vahvistaa terveyden ja hyvinvoinnin eroja. Valinnanvapauslailla ja koko sote-uudistuksella on tarkoitus palauttaa Suomi hyvinvointipolitiikan kärkimaaksi.

Jokaiselle suomalaisille tärkeä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on eduskunnan käsittelyssä. Sote-lakipaketti on valmisteltu vuorovedoin eri hallitusten ja kaikkien puolueiden voimin ja nyt pitäisi urakka saada maaliin.

Valmistautuminen uudistukseen on käynnissä myös joka maakunnassa. Tätä työtä on tärkeä tehdä yhdessä niin, että mukana henkilöstö, palveluja tuottavat yritykset ja järjestöt. Yhdessä sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden vastuukansanedustajien kanssa olemme vahvasti kannustaneet maakuntia ottamaan henkilöstön mukaan sote-valmisteluun. Monilla alueilla näin on tehtykin.

Uudellamaalla valmistellaan 1,6 miljoonaa asukasta koskevaa uudistusta ja 60 000 työntekijää koskevaa henkilöstön siirtoa erittäin kiireisellä aikataululla. Uudenmaan valmistelu on eronnut muista maakunnista erityisesti henkilöstön syrjään jättämisellä. Henkilöstön mukaan saamiseksi olen vedonnut maakunnan johtaviin toimijoihin.

Viedessäni pari viikkoa sitten eduskunnasta sote-terveiset koolla olleelle Uudenmaan Tehyn ja hoitohenkilöstön joukoille, kuulin myös tiedon kulun ongelmista liittyen sote-uudistukseen. Lähetimme kokouksesta vahvan vetoomuksen Uudenmaan maakuntajohdolle ottaa henkilöstön edustus mukaan sote-uudistusta valmistelevien työryhmiin. Viestiin vastauksena tuli vihdoin lupaus kutsua henkilöstö mukaan. Tämä korjausliike oli välttämätön uudistuksen onnistumiseksi. On olennaista varmistaa, että suurimman henkilöstöryhmät, hoitotyön ja sen johdon edustus on mukana. Hoitotyön johtajat vastaavat siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, asiakaslähtöisesti ja näyttöön perustuen. Uudellamaalla on sote-yhteistyöryhmiä nimettynä kuusi. Työryhmissä kartoitetaan aluksi Uudenmaan 26 kunnan terveydenhuollon erityispiirteet ja parhaita käytäntöjä, joiden pohjalta valmistaudutaan yhteisiin kriteereihin ja toimintaan. Henkilöstönäkökulman vahvistaminen työryhmätyöskentelyssä on tulevana syksynä välttämätöntä, kun valmistelua suunnataan kohti palvelustrategian laadintaa ja turvallisen muutoksen varmistamista. Uudellamaalla jatketaan myös henkilöstöfoorumin säännöllisiä kokoontumisia. Foorumissa työstetään uudistuksen henkilöstön näkökulmia ja uudistuksen henkilöstövaikutuksia.

Eduskunta urakoi sote-lakipaketin äärellä valiokunnissa näillä näkymin koko kesän.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

Paranneltu valinnanvapausmalli on eduskunnan käsittelyssä. Mittava urakka on tehtävä huolella. Oli välttämätöntä, että hallitus huomioi lausuntokierroksen laajan palautteen. Nyt on eduskunnan vuoro varmistaa, että esitys tukee tehokkaasti koko sote-uudistuksen tavoitteita. Ihmisten kannalta tervetullutta on peruspalveluiden vahvistaminen ja mahdollisuus saada yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti vaikuttavat sote-palvelut.

Valinnanvapaus tuo kipeästi kaivatun kannusteen kustannusvaikuttavaan toimintaan, jatkuvaan kehittämiseen ja innovaatioihin. Aiemmista sote-yrityksistä on tämä olennainen pala puuttunut.

Onnistuminen edellyttää tietojärjestelmien yhteensovittamista, täysin uudistunutta moniammatillista johtamista, koko henkilöstön vahvaa mukanaoloa sekä huolellista yhdessä tekemistä. Lait luovat puitteet. Onnistumisessa avain asemassa on maakuntien osaaminen ja kyky. Johtamisen on uudistuttava.

Lausuntokierroksen pohjalta esityksessä tarkennettiin sote-keskuksien palvelutarjonta, kaikkia koskeva palveluohjauksen ja palvelujen yhteensovittamisen vaade. Tärkeää on, tarkennettu velvoite yksityisen, kolmannen sektorin ja julkisen sektorin tuottajille taata sujuvat palveluketjut. Nykyisestä ihmisten pallottelusta on päästävä sujuviin hoitoketjuihin, jossa ihminen on se tärkein eikä järjestelmä.

Muutoksia tehtiin tuottajakorvauksiin siten, että ihmisen henkilökohtainen hyvinvointi- ja terveysriski, hoitoisuus, huomioidaan. VATT on korostanut, että onnistuneella korvausjärjestelmällä voidaan saavuttaa tavoitteet kustannuksien hillinnästä ja eriarvoisuuden kaventamisesta.

Muokatulla korvauksella on mahdollista kitkeä vääränlaisia kannusteita kuten ns kerman kuorintaa ja kannustaa hoitamaan erilaiset ihmiset heidän tarpeidensa mukaisesti. Korvauksen mitoitus on uudistuksen onnistumisen kannalta keskeinen. Sitä on seurattava ja tarpeen mukaan ripeästi muovattava, kun vaikutuksista saadaan tietoa. Sama pätee koko sote- ja maakuntauudistukseen.

Valinnanvapauslain vaikutusarviointien mukaan uudistetulla suomalaisella valinnanvapausmallilla voidaan kannustaa tuottajia toteuttamaan asiakkaiden palvelut kokonaisuuksina ja siten, että niihin liitetään tarpeen mukaan ennaltaehkäiseviä toimia. Mallilla voidaan parantaa palveluiden tarjontaa heikommassa sosioekonomisessa asemassa oleville ja luoda edellytyksiä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiselle.

Sote-keskukseen pääsyn nopeutuminen ehkäisee ongelmien kasautumista ja vähentää erityistason palveluiden tarvetta. Sosiaalihuollon ohjauksen ja neuvonnan sijoittuminen osaksi suoran valinnan palveluja mahdollistaa ihmisten ohjaamisen myös esimerkiksi järjestöjen vertaistukeen.

Järjestöjen toimintamahdollisuudet ja rahoitus on turvattava. Sote-pykäliin on lisättävä eduskunnassa niistä puuttunut maakunnan velvoite tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa.

Valinnanvapauden piiriin tulevat palvelut ovat aloilla, joilla jo nyt on yksityisiä toimijoita. Pienten ja keskisuurten yritysten määrä on lain vaikutusarvioinneissa todettu pysyvän ennallaan tai lisääntyvän jonkin verran mm. asiakasseteleiden ja henkilökohtaisen budjetin ansiosta. Suoran valinnan palvelun tuottajilta edellytetty palvelukokonaisuuden laajuus johtanee siihen, että toimijoina on vain suurehkot yritykset. Asiaan vaikuttaa myös se, kuinka korkeaksi maakunnat määrittelevät kapitaatiorahoituksen. Eduskunnan on varmistettava, ettei kynnys perustaa sote-keskusta tai uuden yrittäjän tai järjestön tulo valinnanvapaustuottajaksi ole liian korkea. Suurten yritysten temmellyskenttää eikä oligopoleja emme saa päästää muodostumaan.

Markkinoiden muodostumisessa käynnistymisvaihe on kriittisin. Valinnanvapauden toimeenpanon osalta maakunnat voivat päättää niille parhaiten sopivasta aikataulusta.  Maakuntien mittavat kokoerot eivät saa johtaa päätöksiin, joilla kampataan Uudenmaan uudistumista. Uudenmaan sote-rahoituksen on vastattava sen asukas määrää ja saamia erityistehtäviä.

Sote-aikataulu on poikkeuksellisen kireä. Julkinen tuotanto joutuu sopeutumaan uudenlaiseen toimintaympäristöön. Nopeat muutokset ovat haasteellisia mm. erityisesti henkilöstösiirtojen ja mahdollisen sopeuttamistarpeen takia. Ydinasia ei muutu: ihmisten palvelujen tuottamista varten julkinen sote- sektori on olemassa. Se on osattava kääntää vahvaksi kilpailueduksi. Uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia henkilöstöön, koska se voi johtaa työtehtävien, työnantajan ja työpaikan sijainnin vaihtumiseen. Henkilöstön on oltava mukana uudistuksen suunnittelussa ja toimeenpanossa. Henkilöstöstä hyvä huolenpito on koko uudistuksen onnistumisen edellytys. Hehän palvelut tekevät.

Haitallisten vaikutusten minimoimiseksi on tärkeää seurata ja verrata maakuntien tekemiä ratkaisuja läpinäkyvästi ja yhteisesti. Muiden maiden kokemukset osoittavat tuottajan vaihtamisen olevan vähäistä, joten uudistuksen käynnistymisvaiheessa muodostuvat markkinaosuudet saattavat jäädä pitkäaikaisiksi. Vuoden aikaraja palvelun tuottajan vaihtamisessa on verrattain pitkä ja ilman muuta yksi eduskunnassa pohdittava asia.

Valinnanvapausmalli tarjoaa huolellisesti toteutettuna mahdollisuuksia menokehityksen hillitsemiseen. Kustannusten hillinnän tavoitteet ovat kuitenkin erittäin vaativat. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii maakunnilta jatkuvaa ohjausta ja tavoitteiden saavuttamista tukevien toimintaedellytysten rakentamista. Digitalisaatioon liittyvien sekä taloudellisten että toiminnallisten hyötyjen saaminen ajoittunee 2020-luvun jälkimmäiselle puoliskolle.

Ohjauksen edellyttämän tietopohjan luominen ja tietojärjestelmien laajat kehittämistarpeet muodostavat riskin valinnanvapausmallin nopealle toteuttamiselle. Valinnanvapausjärjestelmän edellyttämien ict-hankkeiden toteuttaminen vaatii investointeja, kansallista ohjausta, toteutukseen liittyvien vastuiden nopeaa selkeyttämistä sekä hallittua etenemistä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa:

09 432 3033

Professori Heikki Hiilamo esitti Ylen kolumnissaan väitteen, että sote- ja valinnanvapausuudistuksella ei yritettäisi parantaa ihmisten palveluja vaan motiivit olisivat toiset. Poikkeuksellisen kova väite on puhtaasti mielipide, joka on ilmeisen selvästi enemmän entisen Ylen toimittaja Hiilamon kynästä kuin tutkijan. Perusteluja ei väitteelle kolumnissa juuri ollut.

Valinnanvapauslain tavoite on lisätä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia sekä parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Ihmisten mahdollisuus vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ei ole Kokoomuksen eikä edes hallituksen keksintö, vaan yleinen kehityssuunta Länsi-Euroopassa.

Kansainvälinen vertailu osoittaa, että valinnanvapauden laajentamisella on onnistuttu tekemään uudistuksia palveluita käyttävien ihmisten parhaaksi. Kansainväliset tutkimustulokset valinnanvapaudesta osoittavat myös sen, että valinnanvapauden toteutumista on tarkkaan seurattava ja kokemuksen kertyessä on tarvittaessa tehtävä muutoksia ripeästi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen pitäisi olla jatkuvaa eikä nykyisen kaltainen usean vuosikymmenen patoutunut kertarysäys. Valinnanvapaus on aiemmista sote-uudistuksista puuttunut moottori, joka pitää uudistuksen liikkeessä ja ihmisen ensisijaisena.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos esitti ensimmäisen kerran jo vuonna 2013 raha seuraa potilasta mallia peruspalveluiden vahvistamiseen. THL:n Jonotta hoitoon malli perustui asiakkaan valinnanvapauden muodostamalle ajurille ja syntyi mm. Pohjoismaisten esimerkkien pohjalta. Työssä oli laajasti asiantuntijoita mukana, myös itse professori Hiilamo. Keväällä 2015 ajatus valinnanvapauden laajentamisesta kirjattiin hallitusohjelmaan, jota nyt toimeenpannaan. Lukuisien valmistelutyötuntien jälkeen on syntymässä Suomen oma malli, jossa valinnanvapaus on se tekijä, jonka tavoite on valtavassa uudistuksessa turvata yhdenvertaisuus sekä lähipalvelut kukkaron sisällöstä riippumatta.

Viimeksi tiistaina uutisoitiin siitä, että OECD:n vertailuissa pidämme joukon perää yhdessä mm. Yhdysvaltojen kanssa mitä tulee terveydenhuollon eriarvoisuuteen. Työlliset ja työttömät ovat eriytyneet ja rahalla voi ostaa vapauden nopeampaan hoitoon. Eriarvoinen pääsy peruspalveluihin on asia, joka vahvistaa terveyden ja hyvinvoinnin eroja. Valinnanvapauslain vaikutusarvioiden mukaan jonot peruspalveluissa tulevat lyhenemään, joka tarkoittaa  kaikille varallisuudesta riippumatta yhdenvertaisesta ja ripeämpää pääsyä hoidon piiriin.

Valinnanvapauslain vaikutusarvioinnissa todetaan, että lausuntokierroksen jälkeen uudistetulla suomalaisella valinnanvapausmallilla voidaan parantaa palveluiden tarjontaa heikommassa sosioekonomisessa asemassa oleville. Uudistetulla tuottajille maksetulla korvauksella on mahdollista kitkeä vääränlaisia kannusteita, kuten kerman kuorintaa ja kannustaa hoitamaan erilaiset ihmiset heidän tarpeidensa mukaisesti.

Olemme aloittaneet eduskunnassa valinnanvapauslain käsittelyn. Työ on tehtävä huolella ja asiantuntijoita tarkkaan kuunnellen. Kaikille suomalaisille merkittävän uudistuksen onnistumiseksi on tärkeää, että maamme keskeiset tutkijat ovat vahvasti mukana asiantuntijoina lain käsittelyssä ja uudistuksen toimeenpanon seurannassa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033