Tiedote 7.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Hallituspuolueiden sosiaali- ja terveysvaliokunnan vastuukansanedustajat: Yksinhuoltajaisien asemaan merkittävä parannus

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituksen valiokuntavastaavat Arja Juvonen (PS), Hannakaisa Heikkinen (Kesk.) ja Sari Sarkomaa (Kok.) pitävät välttämättömänä korjata pitkään epäkohdaksi tiedetyn isiä eriarvoistavan lain kohdan.

Valiokunta korjaa sosiaaliturvassa olleen epäkohdan, joka on jättänyt tietyn ryhmän yksinhuoltajiksi päätyneistä vauvaikäisten lasten isistä ilman vanhempainrahaa. Kyse on isistä, jotka eivät ole asuneet tai olleet aviossa lapsen äidin kanssa missään vaiheessa. Se on ollut peruste tuen epäämiselle.

”Vuosittain kymmenkunta isää saa vauvan heti syntymän jälkeen hoidettavakseen ilman että on ollut vakituista suhdetta äitiin. Vaikka ei ole kysymys suuresta joukosta isiä, on jokainen tällainen tilanne taloudellisesti mahdoton ja vaikeuttaa merkittävällä tavalla pienestä vauvasta huolehtimista."

”Uudistus on tärkeä ennen kaikkea lapsen näkökulmasta. Yksinhuoltajavanhempi ansaitsee kaiken saatavissa olevan tuen, jotta lapsi saa parhaan mahdollisen alun elämälle.”

”Uuden lain myötä lapsen biologinen isä on vauvaa kotona hoitaessaan aina oikeutettu niin vanhempain- kuin isyysvapaaseen normaaleine korvauksineen. Tämä on tärkeä parannus.”

”Lakiuudistus tuo kaikki yksinhuoltajat sosiaaliturvan näkökulmasta samalle viivalle. Tällaisten epäkohtien tunnistaminen on tärkeää. Tämä myös osoittaa, kuinka vaikeaa lakien säätäminen on.”

Perheitä on erilaisia, mutta perheet ovat samanarvoisia. Valiokunnan mielestä lainsäädännön muutostarpeita tulee arvioida myös jatkossa niin, että perheiden erilaiset elämäntilanteet huomioitaisiin yhdenvertaisella tavalla. Perhe-etuusjärjestelmän muutostarpeiden selvittämiseen valiokunta esittää mietinnössä myös seuraavaa lausumaa: Sosiaali- ja terveysvaliokunta edellyttää, että hallitus jatkaa sosiaali- ja terveysministeriössä tehdyn selvitystyön pohjalta erilaisten perheiden perhevapaajärjestelmän ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittämistä, jotta perheiden erilaiset elämäntilanteet huomioitaisiin yhdenvertaisella tavalla.
Lisätietoja:

Kansanedustaja Arja Juvonen (PS)

050-531 1108

Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (Kesk.)

050-512 2886

Kansanedustaja Sari Sarkomaa (Kok.)

050-511 3033

Tiedote 2.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Robotiikalle raivattava tilaa sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa kirittää hallitusta valmistelemaan ripeästi toimia, joilla vauhditetaan teknologian ja robotiikan käyttöönottoa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sarkomaa tukee ehdotusta valmistella sosiaali- ja terveysalan strategia robotiikalle ja digitalisaatiolle.

- Tämä on välttämätöntä valtioneuvoston kesällä tekemän periaatepäätöksen toimeenpanoksi älykkäästä robotiikasta ja automaatiosta. Suomessa on erinomaiset edellytykset robotisaatiokehityksen kärkimaaksi, mutta olemme tällä hetkellä jäämässä muista edelläkävijämaista jälkeen, sanoo Sarkomaa.

- Hallituksen on kiireesti arvioitava, mitkä säädökset ja rakenteet estävät robotiikan ja uuden teknologian käyttöä, jatkaa Sarkomaa.

Kansanedustaja pitää tärkeänä, että vanhustenhuollon laatusuosituksien uudistamisessa vauhditetaan teknologian hyödyntämistä vanhustenhoidon hoivan ja kuntoutuksen laadun varmistamisessa. Teknologia on mittava mahdollisuus muuttaa työnteon tapoja ja sisältöä sekä lisätä hoidon laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta. Robotiikka, automatiikka ja digitalisaatio mahdollistavat hoitajien työajan käyttämisen ihmisen välittömään hoitoon.

Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (Eva) julkaisemassa Robotit töihin -raportissa arvioitiin, että robotiikkaa ja automatiikkaa hyödyntämällä voitaisiin tehdä ainakin 20 prosenttia sairaaloiden sairaanhoitajien ja vanhusten pitkäaikaishoidon lähihoitajien työtehtävistä. Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä varsinkin hoiva-ala on yksi robotiikan suurimpia lähitulevaisuuden sovellusalueita.

- Koulutetun hoitohenkilöstön tarpeen vähenemistä ei ole näköpiirissä vaan päinvastoin. Väestön ikääntyessä hoidon, hoivan sekä kuntoutuksen tarve kasvaa. Vuoteen 2026 mennessä esimerkiksi vanhusten hoivapalvelujen on arvioitu kasvavan jopa 20 prosenttia, muistuttaa Sarkomaa.

Sarkomaa nostaa esille, että teknologinen kehitys ei ole pelkästään ihmistyötä korvaavaa, vaan sen aikana ihmisille syntyy uusia töitä ja työtehtäviä. Jo nyt robotit jakavat mm. lääkkeitä, annostelevat ruokaa ja osallistuvat potilassiirtoihin. Lisäksi on olemassa kuntoutusrobotteja ja robotteja, jotka pitävät seuraa muistisairaille ja muistuttavat arjen toimintojen huolehtimisessa. Terveysteknologian ja robotiikan kehitys on myös huomioitava alan koulutuksessa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa jätti 1.12.2016 kirjallisen kysymyksen robotiikan hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033

Muistiliiton liittovaltuusto vahvisti vuoden 2017 hallituksen

Muistiliiton syysliittovaltuuston kokous pidettiin lauantaina 26.11.2016 Helsingissä.

– Edessä olivat vuoden 2017 haasteet, toiminta ja talous. Liittohallituksen ja toimiston valmistelu oli erinomaista ja liittovaltuuston keskustelu innostavaa. Kokous oli aktiivinen. Kiitos jäsenistölle,kertaa liittovaltuuston puheenjohtaja Pirkko Lahti.

– Toimintasuunnitelmasta 2017 syntyi innostunut keskustelu. Koko muistijärjestö on innokkaana tekemässä yhteistä työtä ja puhaltamassa yhteiseen hiileen. Muistijärjestö on nyt kehittymässä kiinteäksi osaksi palveluketjuja ja mukana esimerkiksi Suomen hallituksen koti- ja omaishoidon kärkihankkeissa, kertoo toiminnanjohtaja Eila Okkonen.

Liittovaltuusto vahvisti liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2017. Liittovaltuuston puheenjohtajiksi vuodelle 2017 valittiin jatkamaan Pirkko Lahti ja varapuheenjohtajaksi Sirpa Pietikäinen.

Liittovaltuuston valitsi yksimielisesti kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen jatkamaan liiton hallituksen puheenjohtajana vuosille 2017-2019. Liiton toiseksi varapuheenjohtajaksi valtuusto valitsi niin ikään yksimielisesti kansanedustaja, terveystieteiden maisteri Hannakaisa Heikkisen. Varapuheenjohtajana jatkaa kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa.

Sekä liittovaltuuston että hallituksen puheenjohtajat Lahti ja Mäkisalo-Ropponen totesivat, että muistityössä on tapahtunut paljon hyvää ja muistijärjestössäkin on koettu suuria onnistumisia, mutta työtä on paljon myös edessä.

– Liittovaltuuston kokouksessa kartoitimme yhteistyökumppaneita, paneudumme liiton monimuotoiseen toimintaan ja hahmottelimme muistiystävällisen Suomen aikaansaamista. Hyvän hoidon kriteerit ovat yksi monin tavoin vaikuttavista tämän vuoden aikaansaannoksista, kertaa Lahti.

– Ennaltaehkäisyn, oikea-aikaisen hoidon ja kuntoutuksen merkitys ollaan ymmärtämässä. Olemassa olevaa tietoa hyödynnetään eri kunnissa ja alueilla vielä kovin vaihtelevasti. Tavoitteenamme on muistiystävällinen Suomi, ja ensi kevään kuntavaaleissa Muistiliitto kampanjoi teemalla muistiystävällisten kotikuntien puolesta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on  kuntien perustehtävä sote-uudistuksen jälkeenkin ja silloin aivoterveyden edistämisestä tulee kuntien keskeisiä tehtäviä, kuvaa puheenjohtaja Mäkisalo-Ropponen.

Muistiliiton hallitus v. 2017

Puheenjohtaja: kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen
I varapuheenjohtaja: kansanedustaja Sari Sarkomaa
II varapuheenjohtaja: kansanedustaja Hanna-Kaisa Heikkinen

• varapuheenjohtaja Ulla Korpela, Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry
  • varajäsen: puheenjohtaja Kirsti Santamäki, Porin seudun Muistiyhdistys ry
• puheenjohtaja Nyky Vanhanen, Etelä-Karjalan Muisti ry
  • varajäsen: Aira Autio, Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
• puheenjohtaja Jukka Tikanmäki, Suomen Dementiayhdistys ry
  • varajäsen: puheenjohtaja Aila Tartia-Jalonen, Kainuun Muistiyhdistys ry
• projektipäällikkö Merja Riikonen, Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry
  • varajäsen: varapuheenjohtaja Arja Jämsén, Pohjois-Karjalan Muistiyhdistys ry
• varapuheenjohtaja Pekka Matala, Oulun seuduin Muistiyhdistys ry
  • varajäsen: puheenjohtaja Sirkka Koskela, Lapin Muistiyhdistys ry
• Elina Jaakowlev-Markus, Espoon ja Kauniaisten Muistiyhdistys ry
  • varajäsen: Heimo Keskitalo, Kouvolan seudun Muisti ry
• Jorma Lukkarinen, Keski-Suomen Muistiyhdistys ry
  • varajäsen: puheenjohtaja Markku Wulff, Pohjois-Savon Muisti ry

Tiedote 1.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa ja Mäkelä odottavat hallituksen selvityksiä terveysperusteisesta valmisteverosta

Kokoomuksen kansanedustajat ja valtiovarainvaliokunnan jäsenet Outi Mäkelä ja Sari Sarkomaa pitävät tärkeänä sitä, että valtiovarainministeriössä seurataan mahdollisuuksia terveysperusteiseen valmisteveroon.

Makeisten ja jäätelön valmisteverosta ollaan luopumassa vuoden 2017 alussa. Makeisveron arvioitiin olevan EU-valtiontukisäädösten vastainen ja kokoomusedustajat pitävät tärkeänä, että sen tilalle säädettäisiin terveysperusteinen valmistevero.

Valtiovarainvaliokunta kirjasi makeisveron poistamista käsittelevässä mietinnössään, että valtiovarainministeriö selvittää mahdollisuudet sokeriveroa vastaavan valmisteveron säätämiselle. Myös sosiaali- ja terveysvaliokunta on makeisverosta antamassaan lausunnossa katsonut, että terveysperusteisen valmisteverotuksen kehittäminen tulisi aloittaa pikaisesti.

”Terveysperusteisella valmisteverolla voisi vaikuttaa erityisesti lasten ja nuorten ravitsemustottumuksiin. Nykyisin joka kymmenes leikki-ikäinen ja joka viides lapsi on ylipainoinen. Hallituksen tavoitteena on kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja, mutta valistuksen rinnalle tarvitaan myös taloudellisia ohjausmenetelmiä. Suomessa on jo tapahtunut hyvää kehitystä sen suhteen, miten kuluttajat kiinnittävät huomiota elintarvikkeiden terveysvaikutuksiin”, Sarkomaa sanoo.

”Terveysperusteinen verotus kannustaisi toivottavasti kehittämään terveellisempiä tuotteita, mikä voisi luoda uusia vientivaltteja kotimaiselle elintarviketeollisuudelle. Tavoitteena tulee olla muuttaa verotuksen rakenteita niin, että ne tukevat Suomen kilpailukykyä ja työnteon kannusteita”, Mäkelä sanoo.

Edustajat toivovat, että hallituksen tekemä selvitystyö tuodaan valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisesti eduskunnalle, ja keskusteluun saadaan konkretiaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Outi Mäkelä

puh. 050 512 2877

Tiedote 26.11.2016
Julkaisuvapaa heti

Valinnanvapaus on inhimillinen vaihtoehto uudistaa sote

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan vastaava Sari Sarkomaa muistuttaa, että työn alla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lähtökohta on ihmisten palvelutarpeet. Asiakas- ja potilaslähtöisyys ja valinnanvapaus ovat keino päästä nykyisestä asiakasta pompottelevasta järjestelmästä sujuviin hoito- ja palveluketjuihin. Valinnanvapaus parantaa ihmisten osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin yhdenvertaisesti riippumatta rahapussin paksuudesta.

- Ihmisen oma valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa laadukkaampia ja kustannustehokkaita palveluja. Nykytila, jossa terveyskeskusjonoissa viikkotolkulla odottavat eläkeläiset, lapsiperheet ja työttömät on irvikuva tasavertaisesti terveyspolitiikasta. Tämä on korjattava, Sarkomaa kertoo.

Ihmisten itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden vahvistamiseen on suomalaisten vankka tuki. Tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä sote-palveluiden valinnanvapautta. Keskustelu valinnanvapaudesta on kuitenkin saanut käsittämättömiä muotoja. Opposition vastenmielisyys ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen käyttämiinsä sosiaali- ja terveyspalveluihin on lähes käsin kosketeltavaa.

- On mahdotonta käsittää, että valinnanvapauden laajentaminen on syy, jonka takia oppositio uhkaa jopa kaataa koko uudistuksen. Usean vaalikauden viipyneet uudistuksen kamppaaminen on kylmää ja vastuutonta politiikkaa, jossa on täysin unohtunut ihminen ja inhimillisyys, Sarkomaa suitsii oppositiota.

Hallituksen sote-uudistukseen sisältyvä valinnanvapaulain säätäminen tarkoittaa sitä, että julkinen valta määrittelee valittavissa olevat palvelut, ehdot ja laatukriteerit, joita noudattavat julkiset, yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat voivat toimia yhdenvertaisesti palveluntuottajana. Korvausten taso ja sitä kautta kustannusten kokonaismäärä ovat maksajan eli julkisen vallan, päätettävissä ja säädettävissä.

Valinnan palveluntuottajista tekee palveluja käyttävä ihminen ja julkinen veroraha seuraa ihmisen mukana. Palvelun käyttäjän asiakasmaksut ja siten ihmiselle palvelun hinta ovat sama riippumatta palveluntuottajasta. Näin kilpailutekijäksi muodostuu hinnan sijaan hoidon laatu ja hoitoon pääsy.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
Puh. 050 5113033

Tiedote 18.11.2016

Julkaistavissa heti

Hallituspuolueiden soster-vastaavat iloitsevat hoitajamitoituksen säilymisestä

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden valiokuntavastaavat, kansanedustajat Hannakaisa Heikkinen (kesk.), Arja Juvonen (ps.) ja Sari Sarkomaa (kok.) iloitsevat, että vanhustenhuollon hoitajamitoitus on päätetty säilyttää ennallaan.

Päätös on arvostuksen osoitus hoitotyöntekijöiden tekemää tärkeää työtä kohtaan ja korostaa ikääntyneiden hyvän hoivan tärkeyttä. Päätös on myös positiivinen viesti hoitotyön koulutukseen hakeutumista pohtiville nuorille.

Henkilöstön tarpeen arviointi on kiinteä osa hoitotyön kokonaissuunnittelua ja johtamista. Sopiva henkilöstömitoituksen taso vaihtelee muun muassa hoidettavien toimintakyvyn ja hoitoisuuden, henkilöstön koulutuksen ja osaamisen ja hoitoympäristön fyysisten tilojen mukaan, joten yksi luku ei sovi suoraan kaikkiin hoitoa tarjoaviin yksiköihin.

Sovituille säästöille etsitään vaihtoehtoisia toteutustapoja, jotka varmistavat hallituksen sovitun talouslinjan ja valtion talouden kehyksissä pysymisen.

Lisätietoja:

Hannakaisa Heikkinen p. 050 5122886

Arja Juvonen p. 050 5311108

Sari Sarkomaa p. 050 5113033

Tiedote 17.11.2016

Julkaisuvapaa heti

Kansanedustajat Sarkomaa, Saarikko ja Elomaa kiirehtivät apteekkitoiminnan kehittämisehdotuksia

Kaikissa hallituspuolueissa on parhaillaan käynnissä laajempi valmistelu apteekkitoimintaa tai lääkehuoltoa kehittävistä toimenpiteistä.

Hallituspuolueiden kansanedustajien ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenten Sari Sarkomaan (kok.), Annika Saarikon (kesk.) ja Ritva Elomaan (ps.) mielestä suomalaista ammattiapteekkia tulee kehittää osana terveydenhuoltoa. Kiireellisempänä on toimeenpantava vuonna 2015 julkaistu Apteekkitoiminnan ja muun lääkehuollon kehittämistyöryhmän ehdotukset. Työryhmä luovutti mietintönsä edellisen vaalikauden lopussa, tammikuussa 2015, ja se oli yksimielinen.

- Kyseisten uudistusten toimeenpanon tulee ehdottomasti kuulua hallituksen rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman työhön, johon on tärkeä saada vauhtia. Työryhmä on tehnyt merkittävän työn pohtiessaan lääkehuollon uudistamistarpeita, eikä tehtyä työtä kannata heittää roskakoriin, sanovat edustajat.

Kansanedustajat painottavat, että lääkehuollon keskeisenä tavoitteena pitää olla tarkoituksenmukainen lääkkeenkäyttö. Työryhmän tekemät kehittämisehdotukset antavat hyvän pohjan lääkehuollon uudistamistoimille.

- Erityisesti kausi-influenssarokotusten antamista apteekissa kannattaa lähteä edistämään nopealla aikataululla, toteavat edustajat.

Apteekkeja kannattaa integroida syvemmälle terveydenhuoltoon, ja lisätä apteekkien ja muun terveydenhuollon välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua. Kanta- järjestelmä toimii tässä hyvänä pohjana. Eräs lääkehoidon onnistumisen kulmakivistä ja haastekohdista liittyy sairaalasta kotiutuvan potilaan lääkehoidon jatkuvuuteen. Edustajat esittävät, että sivuapteekkilupa pitäisi voida myöntää nykyistä joustavammin, esimerkiksi sairaalan yhteyteen.

- Apteekkien lukumäärää kannattaa muutenkin lisätä, mutta varmistaen apteekkiverkoston alueellinen kattavuus jatkossakin. Fimean tulee kiirehtiä uusien apteekkilupien myöntämistä. Myös apteekkilupien myöntämisperusteiden tulee olla nykyistä läpinäkyvämpiä, sanovat edustajat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa puh. 050 511 3033

Annika Saarikko puh. 040 744 6770

Ritva Elomaa puh. 0400 824 774

Tiedote 13.11.2016

Julkaisuvapaa heti

Sarkomaa: SDP:n uhkaus kaataa sote-uudistus on vastuutonta puhetta

SDP:n puheenjohtaja Rinne on tänään kertonut demareiden laittavan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen uusiksi, jos demarit ovat seuraava pääministeripuolue.

- On vastuutonta, että vuosikausia ja lukemattomissa eri kokoonpanoissa valmisteltu jokaisen suomalaisen arkea helpottava uudistus halutaan palauttaan lähtöruutuun ilman, että on esittää todellista vaihtoehtoa, paheksuu kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa.

SDP:n tähän asti esittämistä linjauksista puuttuu vastaus, millä palvelut saataisiin ihmisen näköiseksi ja peruspalvelut vahvemmaksi, sekä ihmiset pois peruspalvelujonoista. Vastausta ei ole kuulunut siihenkään, miten sote-järjestelmän uudistumista kannustettaisiin ja tuottavuutta lisättäisiin tai miten kestävyysvajeen umpeen kuromiseen vastattaisiin.

Sarkomaa muistuttaa, että sote-uudistus tehdään siksi, että jokainen suomalainen saisi yhdenvertaisesti tarvitsemansa palvelut. Usean vaalikauden viipyneet uudistuksen kamppaaminen olisi kylmää kyytiä terveyskeskusjonoissa oleville eläkeläisille, lapsiperheille ja työttömille.

- Olisi todella tylyä sanoa uudistusta odottaville suomalaisille, että uudistusta ei vieläkään tule, vaan asian valmistelu aloitetaan taas kerran uudestaan. Hyvinvointiyhteiskuntamme ei kestä sitä, että seuraavakin vaalikausi jatkettaisiin sote-uudistuksen vatvomista ja loputonta valmistelua. Sote-uudistus on nyt saatava maaliin, sanoo Sarkomaa.

Valinnanvapaus on hallituksen mallissa yksi keskeinen ajuri yhdenvertaisiin sote-palveluihin. Mikä SDP:n linjassa saisi muutoksen aikaan, jää täysin avoimeksi. SDP:n linjaukset ovat järjestelmäkeskeisiä ja niissä ihminen nähdään enemminkin hallintoalamaisena.

Sarkomaa kannustaa SDP:tä irrottautumaan valinnanvapauden vastustamisesta ja vastenmielisyyden tunteista sitä kohtaan, että ihmiset saisivat yhdenvertaisesti vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin. Ihmisten itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden vahvistamiseen on suomalaisten vankka tuki. Tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä sote-palveluiden valinnanvapautta.

On päästävä pois ajattelutavasta, jossa viranomainen tietää parhaiten, ja ettei esimerkiksi vaikeasti kehitysvammainen voisi olla oman elämänsä vaikuttaja. Esimerkiksi vammaisille tarkoitettu sote-uudistukseen sisältyvä henkilökohtainen budjetointi on saanut laajan tuen. Kun valinnan palveluiden tuottajasta tekee käyttäjä, hankintalakia ja kilpailutusta ei tarvitse soveltaa. Tästä on kansainvälisesti hyviä kokemuksia. Näin palveluiden käyttäjän ja hänen läheisten osallisuus ja itsemääräämisoikeus vahvistuisi ja palveluiden pitkäjänteisyys turvataan.

- Sote-uudistusta on vietävä määrätietoisesti eteenpäin. Kaikki suomalaiset, puolueet, kansalaisjärjestöt ja asiantuntijat ovat tervetulleita kertomaan parannusehdotuksiaan lakiesitykseen, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Puh. 050 5113033

 

 

Tiedote 12.11.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa ja Lauslahti: Hoitajamitoituksen alentamisesta luovuttava

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti muistuttavat hallitusta, että hoitajamitoituksen pienentämisestä on luovuttava ja tilalle on etsittävä vaihtoehtoisia säästöjä. Hallituksen on löydettävä ratkaisu, joka varmistaa hallituksen sovitun talouslinjan ja valtion talouden kehyksissä pysymisen. On tärkeää, että ratkaisu löydetään nopeasti.

Kokoomuskaksikko alleviivaa Valviran lausuntoa, jossa todetaan vähimmäismitoituksen laskemisen tarkoittavan, että oikeus hyvään hoitoon ei toteudu. Valviran lausunto perustuu siihen, että ikääntyneet ihmiset asuvat kotona entistä pitempään ja tehostettuun palveluasumiseen siirtyvien asukkaiden hoivan tarve on suuri. Suurimmalla osalla asukkaista on vähintään keskivaikea muistisairaus ja näin ollen tehostetun palveluasumisen asukkaat tarvitsevat nykyisin runsaasti hoitoa ja hoivaa. Valviran kantaa ei voi sivuuttaa, painottavat edustajat.

Kaksikko muistuttaa, että hoitajamitoituksen nykyisellään pitämisen puolesta ovat ottaneet vahvasti kantaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden ryhmävastaavat Hannakaisa Heikkinen (kesk.), Arja Juvonen (ps.) ja Sari Sarkomaa (kok.).

Kokoomusedustajat vauhdittavat valtakunnallisen hoitoisuusmittarin käyttöönottoa. Ikäihmisten hoidon ja hoitajien tarvetta ei voida määrittää yhdellä annetulla luvulla, sillä jokaisen vanhuksen hoidon tarve on erilainen.

- Meidän tulisi kehittää ja ottaa käyttöön osana meneillään olevaa laatusuositusten päivitystä valtakunnallinen vanhusten hoidon, hoivan ja kuntoutuksen yksilöllinen mittarointi. Siinä henkilöstön määrä ja osaaminen voidaan kohdentaa joustavasti ja yksilöllisesti ihmisen hoitoisuuden mukaan, ehdottavat kokoomusedustajat.

Esimerkiksi Tehy on esittänyt, että hoitotyön johtamisen välineeksi tulisi ottaa valtakunnallinen hoitoisuusmittari, jonka perusteella henkilöstön määrä ja osaaminen voidaan kohdentaa reaaliaikaisesti.

- Ikääntyneet ansaitsevat hyvän hoidon ja hoitohenkilöstö mahdollisuuden tehdä työnsä hyvin, muistuttavat edustajat.

Kokoomusedustajat jättivät 10.11. kirjallisen kysymyksen hoitajamitoituksesta vanhustenhoidossa. Kirjallisessa kysymyksessä viitattiin Valviran lausuntoon sosiaali- ja terveysministeriölle.

Hallitusohjelmassa esitetään vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen tarkistamista. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi tarkistetaan siten, että tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa henkilöstön vähimmäismäärä olisi 0,40–0,50 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa suositus säilyisi tasolla 0,60–0,70 hoitotyöntekijää asiakasta kohden.

Nykyinen laatusuositus vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa on 0,50 ja terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa 0,60–0,70 hoitotyöntekijää asiakasta kohden.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Sanna Lauslahti

puh. 050 512 2380