Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

uusi vuosi 2016 on lähtenyt käyntiin vahvasti työn merkeissä. Kun tammikuussa ei ole muulloin päivät täyttäviä istuntoja eikä valiokuntia, on se pakkaantunut täyteen muita kokouksia ja tulevan istuntokauden valmistelua. Ensi viikolla pyörähtävät käyntiin jälleen istunnot ja valiokuntatyö.

Turvapaikanhakijatulva on pysäytettävä

Kotimaan politiikassa kiireellisintä on varmistaa rajayhteistyön ja vuoropuhelun toimivuus Venäjän kanssa. EU:lla on ratkaisun hetket löytää tiukat ja pitävät pelisäännöt turvapaikkakysymyksiin. Työtä on tehtävä laajassa rintamassa mittavien joukkojen liikkeelle lähdön ennaltaehkäisemiseksi ja ihmisten auttamiseksi paikan päällä.

Eduskuntaryhmämme valmisteli toimenpide-ehdotukset, joilla vauhditamme hallituksen työtä. Kokosimme toimia, joilla sujuvoitetaan turvapaikan hakemuskäsittelyä. Kielteisen päätöksen saaneet henkilöt tulee palauttaa mahdollisimman nopeasti kansainvälisten
sopimusten puitteissa.

Voimavaroja on saatava suunnattua siihen, että myönteisen päätöksen saaneet henkilöt pääsevät nopeasti kotoutumistoimenpiteiden piiriin. Turvapaikansaajien kotoutumistyön tavoitteena tulee olla mahdollisimman hyvä työllistyminen. Työn tekeminen on paras keino kotoutua Suomeen.

Sote-uudistuksen valmistelu etenee

Olemme johtamani kokoomuksen sote-sisältöryhmän voimin työstäneet kantojamme valinnanvapaus- ja rahoitusmalliin. Emme ole kopiomassa minkään muun maan mallia mutta oppia on hyvä ottaa muista Euroopan maista. Tavoite on tehdä Suomen malli, joka on Pohjoismaiden edistyksellisin paitsi palvelua tarvitsevan ihmisen, myös sote-alan henkilöstön näkökulmasta. Sote ei synny ilman työreformia, jossa hyödynnetään nykyistä paremmin koulutetun sote-henkilöstön osaaminen ja fiksu työnjako.

On kannustavaa, että vuodesta 2012 aktiivisesti ajamani ja Ruotsin matkalta tuliaisena kokoomukseen tuomani valinnanvapausmalli on nyt Suomen tavoite.

Saimaannorpan suojelussa ratkaisun hetket

Saimaannorpan suojelun mahdollistavat määräaikaiset asetukset ovat umpeutumassa ja uusia valmistellaan. Useat asiantuntijatahot, kuten Metsähallitus ja yliopiston tutkijat, puoltavat verkkokalastuskiellon laajentamista heinäkuulle. Näin kuutit saisivat lisäaikaa kasvaa ja vahvistua. Asiasta vastaava ministeri Tiilikainen empii asiaa ja olen osaltani kannustanut häntä kuulemaan tutkijoiden ja norpan suojelijoiden näkemyksiä. Jätin asiasta myös kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Vapaaehtoistyön viikosta vauhtia vanhuspalveluiden uudistamiseen

Työskentelin viikon aamuvuorossa Oulunkylässä vanhusten kotihoidossa. Minulle oli tärkeää nähdä, mikä kotihoidon tilanne käytännössä Helsingissä on. Yhä huonomassa kunnossa ja useimmiten muistisairaiden ikäihmisten kotihoito on vaativaa työtä ja edellyttää hoitajilta laajaa osaamista. Pienessä ajassa on ehdittävä hoitaa monta asiaa. Lääke- ja haavahoidon sekä perushoidon lisäksi hoidetaan vanhusten moninaisia arjen asioita. Kotihoito työskentelee laadukkaasti olemassa olevilla voimavaroilla mutta on äärirajoilla. Työhön tarvitaan lisää tukea ja uudistamista. Tapaan säännöllisesti Helsingin toimijoita, jotta saamme näkemykset valtakunnalliseen kotihoidon kehittämiseen. Se on eduskuntakauden kärkihanke minun ja varapuhemies Paula Risikon hallitusneuvottelutyön tuloksena.

Kotihoidossa näkyi omaishoitajien arvokas työ. Hoitajan ja hoidettavan ikääntyessä tarvitaan myös lisää tukea. Tämä ei aina suju, kuten pitäisi. Kotona asumisesta ja hoitamisesta ei saa tulla pakkoa. Kotihoidon rinnalle on rakennettava lisää paikkoja, joihin pääsee nopeastikin hoitoon, jos kotona ei pärjää. Puute kotonasumista tukevista ja tuetun palveluasumisen hoitopaikoista on nyt huutava.

Omaishoitajien työn tukemiseen lisävoimavaroja

Omaishoitajille on luvassa lisää tukea. Hallitusneuvotteluissa saimme sovittua 75 mil. euron vuosittaisesta lisäyksestä omaishoitajien tuen ja jaksamisen vahvistamiseen. Asiaa koskeva laki on työn nyt alla ja tulee kevään aikana eduskuntaan.

Helsinki-kierrokset jatkuvat

Kierrän tuttuun tapaan tiiviisti Helsingissä ja eri tahoilla puhumassa. Tämän vuoden aloitin vierailemalla Töölön kansallisten senioreiden kokouksessa. Sain hyviä näkemyksiä alkavan vuoden työhön. Käyn mielelläni vierailemassa ja tuomassa eduskuntaterveisiä. Puhujapyynnön voi lähettää suoraan sähköpostiini tai soittaa minulle tai avustajalleni, joka vastaa kalenteristani.

Maria Mattila aloittaa uutena avustajanani

Kiitokset avustajalleni Laura Heinoselle, joka siirtyy helmikuun alussa uusiin tehtäviin. Uutena avustajana aloittaa 1.2. Maria Mattila. Maria on opiskellut sosiaali- ja terveyshallintotieteitä ja viimeistelee parhaillaan hyvinvointijohtamista käsittelevää graduaan. Aikaisemmalta koulutukseltaan Maria on sairaan- ja terveydenhoitaja (AMK). Marian tavoittaa helmikuun alusta osoitteesta maria.mattila(at)eduskunta.fi ja puhelinnumerosta 050 574 0818.

Talvisin terveisin,

Sari Sarkomaa

 

 

Julkaistu

tiedote 22.1.16
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen Sari Sarkomaa alleviivaa, että sote-uudistuksen onnistumisen edellytys on koko sote-henkilöstön työjaon uudistaminen, osaamisen hyödyntäminen ja ammatillisten raja-aitojen ylittäminen. ”Ilman moniammatillisen työotteen vakiinnuttamista ei uudistuksen tavoitteita ole mahdollista saavuttaa. Työnjaossa sote-alalla ollaan ikävä kyllä vasta alkumetreillä ja mittava käyttämätön voimavara hukataan. Parempia palveluja ei tule koulutuksesta tinkimällä vaan koulutetun henkilöstön osaamista hyödyntämällä.”

Sarkomaa kirittää sosiaali- ja terveysministeriötä ohjaamaan työnjakoa nykyistä vahvemmin. Edustaja pitää tärkeänä, että ohjauselementit ovat sellaisia, että ne mahdollistavat työn kehittämisen ja joustavat työtavat.

”Sote-uudistuksessa on nopeasti päästävä hallinto- ja rakennekeskustelusta toiminnan ja hoitoketjujen uudistamiseen. Siinä on se uudistuksen pihvi, mistä löytyy kustannustehokkuutta mutta myös ihmisten kannalta vaikuttavampia ja parempia palveluja”, edustaja toteaa.

Sarkomaa muistuttaa Valtiontalouden tarkastusviraston (VTT) tuoreesta raportista ”Työnjaon kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa”, jossa jälleen kerran todetaan se tosiasia, että tehtävärakenteita kehittämällä on mahdollista tehostaa palveluja ja varmistaa henkilöstön riittävyys väestön ikääntyessä. Soten 3 mrd. kestävyysvajeen umpeenkuromisen saavuttaminen edellyttää suuria ja nopeita muutoksia työnjaossa ja erityisesti terveydenhuollossa.

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että koulutetun sote- henkilöstön osaaminen otetaan täyteen käyttöön. "Työnjako on jäänyt jälkeen esim. henkilöstön koulutuksesta ja osaamisesta. Osaavalle henkilöstölle on annettava nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön. Samoin on turvattava riittävät voimavarat tutkimukseen ja kehittämiseen vaikuttavien hoitokäytäntöjen löytämiseksi. Tämä kaikki edellyttää moniammatillista johtamista ja valmiutta muuttaa työkulttuuria”, Sarkomaa toteaa.

Tämä edellyttää esimerkiksi sairaanhoitajien, sosiaalityöntekijöiden, fysioterapeuttien, terveydenhoitajien, päihde- ja mielenterveyshoitajien, suuhygienistien ja optikkojen  matalan kynnyksen vastaanottoja. Muun muassa fysioterapeuttien suoravastaanotot ovat tutkitusti nopeuttaneet hoitoon pääsyä, työn tuottavuutta, vaikuttavuutta ja mielekkyyttä mutta ovat vielä vähän käytössä oleva toimintatapa. Sairaanhoitajien vastaanottotoiminnasta on hyviä kokemuksia eri puolilla Suomea terveysasemilla ja erikoissairaanhoidon poliklinikoilla. Myös optikkojen osaaminen on otettava tiiviimmäksi osaksi sote-palvelutuotantoa. Optikkojen osaamista on hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin esimerkiksi koululaisten näönhuollossa ja ikääntyvän väestön silmävaikutteisten sairauksien varhaisessa havaitsemisessa ja seurannassa.”

 

 

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Julkaistu

Tiedote 22.1.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaalle on valittu uusi eduskunta-avustaja. Nykyinen avustaja Laura Heinonen siirtyy uusiin tehtäviin ja helmikuun alusta Sarkomaan avustajana aloittaa Maria Mattila. Mattila on opiskellut sosiaali- ja terveyshallintotieteitä Vaasan yliopistossa ja viimeistelee hyvinvointijohtamista käsittelevää graduaan. Hän on tehnyt tutkielmansa yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa. Mattila on ollut aktiivinen opiskelijapolitiikassa ja toiminut muun muassa Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittisena vastaavana. Aikaisemmalta koulutukseltaan Mattila on sairaan- ja terveydenhoitaja (AMK).

”On todella mielenkiintoista päästä työskentelemään päätöksenteon aitiopaikalle Kokoomuksen eduskuntaryhmässä sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaavan Sarkomaan kanssa”, Mattila toteaa.

Lisätietoja:

Maria Mattila
maria.mattila@eduskunta.fi
050 574 0818

 

 

 

 

 

Julkaistu

Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hylje. Norppaamme uhkaavat kalanpyydyskuolleisuus, ilmaston lämpeneminen sekä kannan pieni koko ja pirstoutuneisuus. Tehokkain tapa auttaa norppaa on puuttua kalanpyydysten aiheuttamaan uhkaan vapaaehtoisin ja lakisääteisin rajoituksin. Kiireellisintä on laajentaa Saimaan keväistä verkkokalastuskieltoa heinäkuulle ja laajentaa suojelualue kattamaan yhtenäisesti norpan pesintäalueet.

Saimaannorpan suojelustrategian mukainen välitavoite on, että vuoteen 2020 mennessä Saimaassa elää vähintään 400 norppaa. Tästä vain neljän vuoden päässä olevasta tavoitteesta ollaan vielä varsin kaukana, ja voimistuva talvien lämpeneminen muodostaa yhä suuremman epävarmuustekijän ja konkreettisemman uhan kuuttien selviytymiselle.

Uhanalaista saimaannorppaa suojellaksemme on verkkokalastuskiellon pidentämiselle heinäkuun loppuun selkeät perusteet. Kuuttien kalanpyydyskuolleisuus on siirtynyt heinäkuulle, eikä kuuttien kokonaiskuolleisuus kalanpyydyksiin suhteessa kannan kokoon ole oleellisesti vähentynyt. Verkkokalastuskiellon ja suojelualueiden laajentaminen kattamaan kaikki saimaannorpan pesimisalueet antaisi kuuteille elintärkeää lisäaikaa kasvaa ja vahvistua.

Laajennusta on ehdotettu ennen joulua julkaistun Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmän raportin useissa eriävässä mielipiteissä kuten Metsähallituksen ja Itä- Suomen yliopiston ja luonnonsuojelujärjestöjen edustajat. Raportin toimenpide-esityksistä verkkokalastuskiellon laajentaminen heinäkuulle puuttui. On toivoa herättävää, että ministeri Tiilikainen on luvannut raportin eriävistä mielipiteistä johtuen vielä katsoa, toimitaanko nyt annettavan asetuksen osalta piirulleen raportin mukaan. Asia on ajankohtainen, koska nyt voimassa olevat ”norppa-asetukset” umpeutuvat keväällä ja uusien valmistelu on käynnissä.

Tuore raportti sisältää myös kannatettavia esityksiä, kuten erillisten asetusalueiden yhdistäminen, valvonnan tehostaminen ja kalastusrajoitusalueen laajeneminen nykyisestä.

On tärkeää, että ministerin ja ministeriön jatkotyössä tuoreita ehdotuksia vielä arvioidaan, että ne ovat biologisesti perusteltuja. Itä-Suomen yliopisto ja Metsähallitus, joilla on paras tutkimustieto norpan esiintymisestä ja yksilöiden liikkumisessa, esittivät työryhmälle rajausehdotuksen, jossa poikaspesien ympärillä sovellettava turvasäde olisi raportin esitystä laajempi. Tavoitteena on estää kuuttien verkkokuolemat norpan lisääntymisalueella, joten jo olemassa olevien pesäpaikkojen jättämistä rajauksen ulkopuolelle ei pitäisi hyväksyä.

Hallitusohjelmaan kirjattiin, että saimaannorpan suojelu varmistetaan yhdessä paikallisen väestön ja tahojen kanssa. Suomalaisille ja Saimaan alueen asukkaille osoitetut kyselyt osoittavat, että selvä enemmistö haluaa tehostaa saimaannorpan suojelua ja tiukentaa kalastusrajoituksia. On valitettavaa, ettei kansalaismielipidettä huomioitu vahvemmin raportin toimenpide-esityksissä.

Ministeri Tiilikaisella onkin nyt kullanarvoinen mahdollisuus huolehtia norppakannan tulevaisuudesta ja ottaa toimenpide-esitykset vielä tarkasteluun. Olen kannustanut ministeri Tiilikaista tehokkaampiin toimiin norpan pelastamiseksi sukupuutolta ja jätin asiasta myös kirjallisen kysymyksen (KK 396/2015 vp).

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

On pakko sanoa, että en lämpene ajatukselle listavaalista. Miksi muutenkin ääriään myöten täynnä mahdollisia kompastuskiviä olevaan uudistukseen pitää lisätä vielä historiallinen vaalitapauudistuskin? Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen rinnalla on hallitus jo sopinut aluehallintouudistuksesta. Mm. sote-palveluista päättävän, vaaleilla valittavan maakuntavaltuuston valinta on myös jo itsessään uusi asia suomalaisille. Lisäksi tämä kokonaisuus edellyttää myös verotuksen uudistamista.

Ajatus listavaalista on pompannut esiin tällä kertaa uusien maakuntavaalien valmistelun yhteydessä. Suomeen tulee uudet vaalit, koska nykyisten maakuntien pohjalle on sovittu perustettavaksi uudet itsehallintoalueet, joiden pitäisi aloittaa toimintansa vuonna 2019.

Kun sote-uudistuksella halutaan ihmisille antaa aidosti valinnanvapautta, on ristiriitaista, että vaalitapauudistuksessa mentäisiin täysin päinvastaiseen suuntaan. Listavaalit aliarvioivat niin äänestäjien kyvykkyyttä tehdä päätöksiä kuin koko suomalaisen demokratian perusteita. Listavaaliin siirtyminen etäännyttäisi kansalaisia entisestään politiikasta. Se myös veisi kansalaisilta mahdollisuuden valita edustajansa, koska käytännössä puolueet valitsisivat läpipääsijät. Puoluetoimiston vallan kasvattaminen yksittäisen äänestäjän kustannuksella ei ole tältä vuosituhannelta.

Asiantuntijatahot, kuten oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen on todennut, ettei suljettua listavaalia voida ottaa käyttöön pelkästään itsehallintoaluevaalissa. Jääskeläisen mukaan suomalaisen vaalijärjestelmän vahvuuksiin kuuluu vaalimenettelyjen samankaltaisuus (HS 8.1.2016). Tästä olen täysin samaa mieltä.

En ole kuullut suljetulle listavaalille yhtään kestävää perustelua, joten on pakko kysyä, miksi koko asia on otettu hallituksen täpötäydelle agendalle. Ministeri Vehviläinenkin säilyttäisi henkilövaalin kunta- ja eduskuntavaaleissa ja ottaisi sen käyttöön myös uusissa maakuntavaaleissa (Suomenmaa 2.1.2016).

Viisasta on nyt keskittyä olennaiseen – sotessa riittää savottaa ilman vaalitapauudistustakin, kuten viime kaudella sote- ja kuntauudistuskytkykompuroinnissa nähtiin. Sote- uudistus on saatava huolellisesti valmisteltuna maaliin siten, että tuloksena olisivat laadukkaat ja vaikuttavat tasa-arvoiset palvelut.

 

Julkaistu

tiedote 8.1.
julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen kansanedustaja ja sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen Sari Sarkomaa ei lämpene ajatukselle listavaalista. ”Miksi muutenkin ääriään myöten täynnä mahdollisia kompastuskiviä olevaan uudistukseen pitää lisätä vielä historiallinen vaalitapauudistuskin? Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen rinnalla on hallitus jo sopinut aluehallintouudistuksesta. Mm. sote-palveluista päättävän, vaaleilla valittavan maakuntavaltuuston valinta on myös jo itsessään uusi asia suomalaisille. Lisäksi tämä kokonaisuus edellyttää myös verotuksen uudistamista”, Sarkomaa muistuttaa.

Kokoomusedustaja pitää tärkeänä, että nyt keskityttäisiin siihen, että sote-uudistus saadaan huolellisesti valmisteltuna maaliin siten, että tuloksena olisivat laadukkaat ja kustannustehokkaat tasa-arvoiset sote-palvelut.

”Kun sote-uudistuksella halutaan ihmisille antaa aidosti valinnanvapautta, on ristiriitaista, että vaalitapauudistuksessa mentäisiin täysin päinvastaiseen suuntaan. Listavaalit aliarvioivat niin äänestäjien kyvykkyyttä tehdä päätöksiä kuin koko suomalaisen demokratian perusteita. Listavaaliin siirtyminen etäännyttäisi kansalaisia entisestään politiikasta. Se myös veisi kansalaisilta mahdollisuuden valita edustajansa, koska käytännössä puolueet valitsisivat läpipääsijät. Puoluetoimiston vallan kasvattaminen yksittäisen äänestäjän kustannuksella ei ole tältä vuosituhannelta”, Sarkomaa sanoo.

Kansanedustaja muistuttaa asiantuntijoiden, kuten oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläisen näkemyksestä, ettei suljettua listavaalia voida ottaa käyttöön pelkästään itsehallintoaluevaalissa. Jääskeläisen mukaan suomalaisen vaalijärjestelmän vahvuuksiin kuuluu vaalimenettelyjen samankaltaisuus (HS 8.1.2016).

”En ole kuullut suljetulle listavaalille yhtään kestävää perustelua, joten on pakko kysyä, miksi koko asia on otettu hallituksen täpötäydelle agendalle. Ministeri Vehviläinenkin säilyttäisi henkilövaalin kunta- ja edus¬kun-ta¬vaa¬leissa ja ottaisi sen käyttöön myös uusissa maakun¬ta¬vaa¬leissa (Suomenmaa 2.1.2016).

”Viisasta on nyt keskittyä olennaiseen – sotessa riittää savottaa ilman vaalitapauudistustakin, kuten viime kaudella kuntauudistuskompuroinnissa nähtiin”, Sarkomaa linjaa.

Kokoomusedustaja pitää pohdinnan arvoisena ajatuksena sitä, että ensimmäiset itsehallintoaluevaalit järjestetään samanaikaisesti presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä vuonna 2018.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

tiedote 7.1.2016
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaa kirittää ministeri Tiilikaista (kesk.) tehokkaampiin toimiin saimaannorpan pelastamiseksi sukupuutolta. Sarkomaa kannattaa verkkokalastuskiellon laajentamista heinäkuun loppuun ja suojelualueiden laajentamista kattamaan kaikki saimaannorpan pesimisalueet. Tämä antaa kuuteille elintärkeää lisäaikaa kasvaa ja vahvistua.

”Verkkokalastuskiellon pidentämiselle heinäkuun loppuun on selkeät perusteet. Kuuttien kalanpyydyskuolleisuus on siirtynyt heinäkuulle, ja kuuttien kokonaiskuolleisuus kalanpyydyksiin suhteessa kannan kokoon ei ole oleellisesti vähentynyt”, edustaja toteaa.

Sarkomaan kannustamaa laajennusta on ehdotettu ennen joulua julkaistun Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmän raportin useissa eriävässä mielipiteissä (mm. Metsähallituksen ja Itä- Suomen yliopiston ja luonnonsuojelujärjestöjen edustajat). Raportin toimenpide-esityksistä verkkokalastuskiellon laajentaminen heinäkuulle puuttui. Kansanedustaja kiittää ministeri Tiilikaista siitä, että tämä on luvannut raportin eriävistä mielipiteistä johtuen vielä katsoa, toimitaanko nyt annettavan asetuksen osalta piirulleen raportin mukaan.

Asia on ajankohtainen, koska nyt voimassa olevat "norppa-asetukset" umpeutuvat keväällä ja uusien valmistelu on käynnissä. Sarkomaa vetoaa vastuuministeriin: ”Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hylje. Norppaamme uhkaavat kalanpyydyskuolleisuus, ilmaston lämpeneminen sekä kannan pieni koko ja pirstoutuneisuus. Tehokkainta on puuttua kalanpyydysten aiheuttamaan uhkaan vapaaehtoisin ja lakisääteisin rajoituksin.”

Tuore raportti sisältää Sarkomaan mukaan myös kannatettavia esityksiä. Hän pitää kannatettavana esitettyä ratkaisua, jossa erilliset asetusalueet yhdistetään ja valvontaa tehostetaan. Samoin kokoomusedustaja kannattaa esitystä kalastusrajoitusalueen laajenemisesta nykyisestä. Sarkomaa pitää tärkeänä, että ministerin ja ministeriön jatkotyössä tuoreita ehdotuksia vielä arvioidaan, että ne ovat biologisesti perusteltuja. ”Itä-Suomen yliopisto ja Metsähallitus, joilla on paras tutkimustieto norpan esiintymisestä ja yksilöiden liikkumisessa, esittivät työryhmälle rajausehdotuksen, jossa poikaspesien ympärillä sovellettava turvasäde olisi raportin esitystä laajempi. Tavoitteena on estää kuuttien verkkokuolemat norpan lisääntymisalueella, joten jo olemassa olevien pesäpaikkojen jättämistä rajauksen ulkopuolelle ei pitäisi hyväksyä, sanoo Sarkomaa.

”Hallitusohjelmaan kirjattiin, että saimaannorpan suojelu varmistetaan yhdessä paikallisen väestön ja tahojen kanssa. Suomalaisille ja Saimaan alueen asukkaille osoitetut kyselyt osoittavat, että selvä enemmistö haluaa tehostaa saimaannorpan suojelua ja tiukentaa kalastusrajoituksia”, kansanedustaja päättää.

Sarkomaa jätti tänään ministerille kirjallisen kysymyksen norppakannan turvaamisesta ja verkkokalastuskiellon laajentamisesta.

 
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Julkaistu

Tervehdys eduskunnasta!

Eduskunnassa on meneillään ensi vuoden valtion budjetin käsittelyn loppukiri. Viimeiset viikot urakoimme budjettia perinteiseen tapaan ympärivuorokauden. Historiallisen vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa tehtävä ei ole helppo.

Rakenneuudistusten toteuttaminen on välttämätöntä, jotta leikkausten kierteestä päästään eroon. Olennaisin on työlinja: veromuutoksin, paikallisen sopimisen vahvistamisella ja kilpailukyvystä huolehtimalla pyrimme luomaan Suomeen lisää työpaikkoja ja työllistämisen mahdollisuuksia. Vaikeita päätöksiä joudutaan tekemään, jotta maan tulevaisuus olisi valoisampi ja jotta meillä olisi hyvinvointiyhteiskunta vastaisuudessakin.

Koko eduskunta käsittelee budjettia valtiovarainvaliokunnassa hallituksen esitykseen tekemiemme muutosten pohjalta. Hallituspuolueiden hyvällä yhteistyöllä teimme budjettiin joukko tarkoin harkittuja muutoksia. Vastasin neuvotteluissa opetus - ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan määrärahoista.

Aikuisen aika on lapsen oppimiselle ja hyvinvoinnille kullanarvoista

Vaikeassakaan taloustilanteessa emme saa ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Toimet, joita teemme lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja sivistyksellisen tasa- arvon edistämiseksi, ovat kullanarvoisia. Koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvat säästöt ovat valtavia ja edellytimme valtiovarainvaliokunnan lausumalla hallitusta arvioimaan toimiaan, että koulutuksen ja tutkimuksen laatu voidaan turvata.

Hallituksen budjettiesityksessä oli leikattu kokonaan opetusministerinä aloittamani perusopetuksen ylisuurten ryhmäkokojen kitkemisen hankeraha. Ehdotuksestani yhdistimme ensi vuoden budjettiesityksen perusopetuksen jäljellä olevat sirpaleiset laadun kehittämisrahat yhdeksi kokonaisuudeksi, johon lisäsimme vielä 2 me. Muutimme hankerahojen käyttötarkoitusta, että niitä voi käyttää myös opettajien palkkaamiseen. Näin kunnat ja koulut voivat käyttää voimavaroja noin vaikuttavammin esi- ja perusopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvään ryhmäkokojen pienentämiseen.

Pelastimme ehdotuksestani toistamiseen koulujen kerhotoiminnan kohdentamalla siihen lisävoimavaroja. Kerhotoiminnalla lisätään turvallista ja mielekästä tekemistä ja erityisesti liikuntaa koululaisten arkipäivään sekä taataan harrastus jokaiselle lapselle.

Tämän päivän tutkimus huomisen laadukasta ja kustannustehokasta hoitoa

Olen tyytyväinen, että hallituspuolueiden budjettineuvotteluissa sain läpi kokoomuksen tavoitteen vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä tehtävän tutkimuksen voimavaroja. Lisäsimme ensi vuodelle yliopistotasoisen terveydenhuollon tutkimuksen määrärahoja 3 me eurolla ja kohdensimme resursseja myös hoitotieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen edellytyksistä huolehtimalla varmistumme siitä, että palveluja tai hoitoa tarvitsevan suomalaisen hyväksi saadaan uusin tieto ja taito tulevaisuudessakin.

Päihteetön vauvaperheen arki on tukemisen arvoista

Olemme eduskunnassa useana vuonna pelastaneet päihdeäitien palvelut. Näin meidän oli tehtävä myös ensi vuoden osalta, sillä Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä hoitojärjestelmän määrärahoja ei ollut sisällytetty hallituksen budjettiesitykseen. Moitin vahvasti hallitusta ja edellytin, että tässä asiassa on noudatettava eduskunnan tahtoa. Hoitojärjestelmän tukemisella vähennetään paitsi mittaamaton määrä inhimillistä kärsimystä, myös yhteiskunnalle esimerkiksi huostaanotoista aiheutuvia kustannuksia.

Sotaveteraanit ovat kuntoutuksensa ansainneet

Neljän miljoonan euron lisäys sotaveteraanien kuntoutukseen on kaikkien puolueiden yhteisesti sopima arvostuksen osoitus Suomen puolesta taistelleelle sukupolvelle. Sotaveteraanien uhraukset itsenäisyyden säilyttämiseksi ovat kunnioitettavia, mutta samalla mahdottomia korvata rahalla. Heidän tarvitsemistaan avusta ja tuesta huolehtiminen on vähintä, mitä voimme tehdä.

 
Eduskunta jää pian joulutauolle. Tammikuussa työt jatkuvat mm. sote-uudistukseen liittyvän valmistelun merkeissä. Johdan eduskuntaryhmämme sote-uudistuksen sisältötyöryhmää. Myös paljon muuta valmistelutyötä edessä mutta myös kotikaupunkini Helsingin asioihin paneutumista Helsinki-kierroksen merkeissä. Tammikuussa on myös tiedossa vapaaehtoistyön viikko vanhusten parissa.

 
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2016!

Joulu on ennen kaikkea yhdessäolon juhlaa. Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa.
Tänä vuonna tein lahjoituksen Syöpäsäätiön Roosa Nauha –kampanjaan.

Lämmintä joulumieltä Sinulle ja läheisillesi toivottaen,
Sari Sarkomaa

Julkaistu

Tiedote
12.12.2015

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa oikoo julkisuudessa levinneitä tietoja yrittäjämääritelmän muutoksesta. Sarkomaa muistuttaa asiantuntijalausuntoihin vedoten, että yrittäjämääritelmän muutos ei huononna pienyrittäjän asemaa.
”Työttömyysturvalain säännöksiä on sovellettu jo ennen tätä lainmuutosta omaa työtä tekevään ja yrittäjään. Tässä esityksessä ei puututa työttömyysturvan saamisen edellytyksiin. Eli johtopäätöksenä: mikään ei muutu, vaikka aiemmin omaksi työksi määritelty toiminta muuttuu yritystoiminnaksi”, Sarkomaa muistuttaa.

Keskustelu liittyy työttömyysvakuutusmaksuja koskevaan uudistukseen, jossa maksuvelvollisuuden soveltamisala määritellään itsenäisesti työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa. Uusi lainsäädäntö on edellyttänyt myös aiempaa tarkempaa yrittäjämääritelmää. Yrittäjänä tehdystä työstä ei makseta työttömyysvakuutusmaksuja.

Yrittäjämääritelmä muuttuu vuoden alussa siten, että kaikkia niitä, joita pidetään yrittäjien eläkelaissa tai maatalousyrittäjien eläkelaissa yrittäjinä, pidetään myös työttömyysturvan myöntämisen näkökulmasta yrittäjinä. Heitä pidetään yrittäjinä riippumatta siitä, onko heillä velvollisuus ottaa eläkevakuutus.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sarkomaa korostaa, että muutos tuo helpotusta sellaisille keikkatyöntekijöille, joiden toimeksiantotyö on mahdollista tulkita palkansaajatyöhön rinnastettavaksi.
”Omaa työtä tekevillä tilanne on usein sellainen, että ammattiasema vaihtelee ja työ tehdään pätkittäin välillä palkansaajana ja välillä yrittäjänä. Siten lakimuutos helpottaa tällä tavoin työskentelevien osalta työttömyysturvan piiriin pääsemistä.”

Sarkomaa myöntää, että muutokseen sisältyy edelleen ongelmakohtia sen suhteen, että ei ole olemassa yksiselitteisiä säännöksiä siitä, milloin oma työ tai yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi.
”On kuitenkin tärkeä huomata, että yrittäjämääritelmän muutos ei liity tähän ongelmaan millään tavalla, sillä yrittäjään ja omaa työtä tekevään sovelletaan samaa säännöstä.”

TE-toimistojen soveltamiskäytännöissä on esiintynyt rajanveto-ongelmia ja niiden tulkinnat yrittäjyyden pää- tai sivutoimisuudesta eivät ole aina olleet yhdenmukaisia.
Tämän johdosta Sarkomaa huomauttaa, että sosiaali- ja terveysvaliokunta on tehnyt lausumaehdotuksen, jossa edellytetään tarkentamaan TE-toimistojen ohjeistusta ja sitä kautta toimintakäytäntöjä.
”Yhdenmukaisen ratkaisukäytännön saamiseksi parannus on myös eduskunnan käsittelyssä samanaikaisesti olevassa hallituksen esityksessä.”

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Eduskunnan käsittelyssä oleva lakiesitys (HE 94/2015 vp) yhtenäistää lainsäädännön määritelmät yrittäjyydestä. Työttömyysturvan saamisedellytyksiä koskeviin pykäliin ei tässä esityksessä tehdä tiukennuksia. Lakimuutoksella kevennetään yritystoiminnan päättymiseen liittyvää byrokratiaa työttömyysturvaa myönnettäessä.

Julkisuudessa käyty huolestunut keskustelu on koskenut voimassa olevan työttömyysturvalain soveltamiskäytäntöä ja siihen liittyvää byrokratiataakkaa TE-toimistoissa. On hyvä, että ensi vuoden alusta työ- ja elinkeinotoimistojen oikeudellinen ohjaus ja neuvonta keskitetään Uudenmaan ELY-keskukseen, jolloin ratkaisujen pitäisi tulla yhdenmukaisemmiksi.

Huolta ja epäselvyyttä asiasta lisäsi osaltaan se, että ministeriössä sidosryhmien kuuleminen oli jäänyt vajavaiseksi. Tätä paikkasimme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, kun kuulimme lain käsittelyn aikana useita asiantuntijoita.

Tilannetta kuvaa hyvin Suomen journalistiliiton lakimies Jussi Salonkankaan kommentti valiokunnan mietinnöstä Kansan Uutisissa (8.12.): ”Tämän kanssa voidaan elää. Se ei freelance-journalistien asemaa heikennä, joskaan ei parannakaan”, kommentoi Suomen journalistiliiton lakimies Jussi Salokangas valiokuntamietintöä. Tärkeänä hän pitää valiokunnan mietintöönsä liittämiä lausumia. Ne voivat Salokankaan mukaan viedä asioita oikeaan suuntaan.

TE-toimistojen soveltamiskäytännöt ja tulkinnat voimassa olevasta työttömyysturvalaista ovat mittava ongelma, joka kaipaa kiireellisesti ratkaisua. Erityisesti soveltamiskäytäntöjen rajanveto-ongelmat ja niiden tulkinnat yrittäjyyden pää- ja sivutoimisuudesta eivät ole olleet yhdenmukaisia. Näin on tapahtunut erityisesti silloin, kun vähäistäkin toimintaa on pidetty päätoimisena. Työttömyysturvaa hakevien oikeusturvan kannalta on tärkeää, että ratkaisutoiminnan ennustettavuutta voidaan parantaa. Siksi teimme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa lausumat, jotka Salokangaskin esille nosti:

Eduskunta edellyttää, että TE -toimistojen osaamista, ohjeistusta ja toimintakäytäntöjä pikaisesti tarkennetaan omassa työssä työllistyvien ja yrittäjien työttömyysturvan osalta ja työvoimahallinnon ratkaisukäytäntöä seurataan yhdenmukaisen ratkaisukäytännön ja työttömyysturvaa hakevien oikeusturvan varmistamiseksi. Tarkennukset tulee tehdä erityisesti toiminnan sivu- ja päätoimisuuden sekä toiminnan lopettamisen osalta.

Eduskunta edellyttää, että epätyypillisissä työsuhteissa ja toimeksiantosuhteissa työskentelevien sosiaaliturvan kehittämistarpeet selvitetään ja selvityksen perusteella tarvittaessa valmistellaan lainsäädännön muutosehdotukset.

Eduskunnan kyselytunnilla 10.12. puheenvuorossani edellytin, että asiasta vastaava ministeri Lindström ryhtyy ripeästi toimenpiteisiin, jotta TE-keskusten ohjeet saadaan siihen kuntoon, että ihmisten kohtelu on oikeudenmukaista ja tasapuolista. Ministeri vakuutti vastatessaan kysymykseeni, että ohjeistus tehdään ja että ”kokoonnumme vaikka yhteisen lukulampun ja suurennuslasin kanssa katsomaan nämä lausunnot, ja sitten ohjeistetaan, ja tällä mennään eteenpäin.”

Ohessa kyseiseen työttömyysturvalain (StVM 16/2015 vp) muutoksesta nousseista kysymyksistä vastauksia. Muistion on koonnut sosiaali- ja terveysvaliokunnan valiokuntaneuvos Eila Mäkipää.
Kysymyksiä ja vastauksia yrittäjien ja omassa työssä työllistyvien työttömyysturvaa koskevaan hallituksen esitykseen

Miten yrittäjämääritelmä muuttuu?
Voimassa olevassa laissa yrittäjänä pidetään henkilöä, joka on velvollinen ottamaan toimintaansa varten YEL- tai MYEL-vakuutuksen. Niitä yrittäjiä, jotka eivät eläkelaissa olevien rajoitusten vuoksi ole velvollisia ottamaan eläkevakuutusta, kutsutaan omassa työssä työllistyviksi. Useimmiten syynä eläkevakuutuksen puuttumiseen on tulojen vähäisyys eli vuositulot jäävät alle vakuuttamisrajan, joka on YEL-vakuutuksessa 7 502,14 euroa.
Yrittäjämääritelmä muuttuu niin, että kaikkia niitä, joita pidetään yrittäjien eläkelaissa tai maatalousyrittäjien eläkelaissa yrittäjinä, pidetään myös työttömyysturvassa yrittäjinä riippumatta siitä, onko heillä velvollisuutta ottaa eläkevakuutus.

Miksi määritelmää muutetaan?
Uudistus liittyy työttömyysvakuutusmaksuja koskeva uudistukseen, jossa maksuvelvollisuuden soveltamisala määritellään itsenäisesti työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa. Uusi lainsäädäntö on edellyttänyt myös aiempaa tarkempaa yrittäjämääritelmää. Yrittäjänä tehdystä työstä ei makseta työttömyysvakuutusmaksuja.
Samalla on haluttu selkeyttää lainsäädäntöä, koska ei työlainsäädännössä eikä muussa sosiaalivakuutuslainsäädännössä ole oman työn –käsitettä, vaan työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä.

Heikentääkö muutos omassa työssä työllistyvien asemaa?
Ei heikennä. Omaa työtä tekevään ja yrittäjään on sovellettu samoja työttömyysturvalain säännöksiä jo ennen lainmuutosta. Työttömyysturvan saamisedellytyksiä koskeviin pykäliin ei tässä esityksessä puututa.
Voimassa olevan lain mukaan henkilöllä, joka työllistyy päätoimisesti omassa työssä tai yritystoiminnassa, ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Jos hän työllistyy omassa työssä tai yritystoiminnassa sivutoimisesti, työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa.
Eli jos oma työ on voimassa olevan lain mukaan katsottu sivutoimiseksi, on sama työ yrittäjänä tehtynä myös sivutoimista. Mikään ei siis muutu, vaikka aiemmin omaksi työksi määritelty toiminta muuttuu yritystoiminnaksi.

Jos omassa työssä työllistyvän asema ei heikkene, niin miksi muutosta on vastustettu?
On sanottu, että yksikin työkorvaus tekee henkilöstä yrittäjän, jonka jälkeen henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysturvaan. Väite on perustunut siihen virheelliseen käsitykseen, että jos henkilön tekemää työtä kutsutaan yritystoiminnaksi, hänelle ei makseta työttömyyspäivärahaa.
Yrittäjällä ja omassa työssä työllistyvällä on oikeus päivärahaan, jos hän ei työllisty yritystoiminnassa päätoimisesti. Työnhakijalle, jolla on tuloja omasta työstä tai yritystoiminnasta, voidaan maksaa soviteltua päivärahaa.

Yrittäjän on vaikea tietää ennakkoon, säilyttääkö hän työttömyyspäivärahaoikeuden?
On totta, että ei ole yksiselitteisiä säännöksiä siitä, milloin oma työ tai yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi. Tämä johtuu siitä, että sellaisia säännöksiä on mahdoton säätää. Tärkeää on kuitenkin huomata, että yrittäjämääritelmän muutos ei liity tähän ongelmaan mitenkään. Yrittäjään ja omaa työtä tekevään sovelletaan samaa säännöstä, joten muutos ei lisää tai vähennä ongelmia tältä osin.

Omassa työssä työllistyvä katsotaan helpommin sivutoimiseksi
Totta, koska omassa työllistyvät on pääosin niitä, joiden vuosiansiot jäävät alle eläkevakuuttamisen rajan. Koska ansiot ovat vähäiset, myös työllistyminen on todennäköisesti vähäistä. Se, että toimintaa kutsutaan jatkossa yrittämiseksi, ei lisää toiminnan työllistävyyttä, eikä tee sivutoimisesta toiminnan päätoimista.

Laskutusyritysten palveluita käyttäviltä viedään työttömyysturva?
Näin on kirjoittanut erään laskutusosuuskunnan omistaja blogissaan. Tämä väite on yksinkertaisesti väärä, eikä perustu tosiasioihin.
Laskutusyrityksen kautta toimiva yrittäjä on yrittäjä. Vakuutusoikeus on tämän vahvistanut ratkaisuillaan. Hänelle ei kerry tekemästään työstä palkansaajan työttömyysturvaa nyt eikä jatkossa, koska hän ei ole työsuhteessa laskutusyritykseen, vaan toimii yrittäjänä. Hänen työllistymistään arvioidaan nyt ja jatkossa aivan samalla tavalla. Jos hän nyt on oikeutettu työttömyyspäivärahaan ja toiminta jatkuu samanlaisena, hän on jatkossakin oikeutettu työttömyyspäivärahaan.

Toiminimiyrittäjän asema paranee
Kun oma työ määritellään yritystoiminnaksi, on samalla muutettu yritystoiminnan päättymistä koskevia edellytyksiä lievemmiksi, jotta omassa työllistyneiden asema ei muutu. Muutoksen jälkeen yksityisen elinkeinonharjoittajan ei tarvitse enää poistaa Verohallinnon rekistereistä Y-tunnusta osoittaakseen yritystoiminnan päättyneen, mikä helpottaa toiminnan uudelleen käynnistämistä, jos työtilaisuuksia tulee tarjolle.

Uskaltaako nyt ottaa keikkoja vastaan?
Tältäkään osin ei mikään muutu huonommaksi. Kun omassa työssä työllistyvää jatkossa pidetään yrittäjänä, häneen aletaan soveltaa myös pykälää, joka koskee Palkansaajaan rinnastettavaa yrittäjää. Pykälän mukaan yksinyrittäjä, joka itse osallistuu työsuoritukseen toimeksiantajan määräämällä tavalla ja on toimeksiantosuhteessa harvalukuisiin toimeksiantajiin ja ilman kiinteää toimipaikkaa, pääsee työttömyysturvalle myös toimeksiantosuhteiden välillä ilman erillisiä lopetustoimia.

Pitääkö taiteilijan myydä pelit ja pensselit osoittaakseen ettei toiminta jatku?
Ei tarvitse. Omassa työssä työllistyvän on jatkossa helpompi näyttää toiminnan päättyneen, kuten edellä on todettu (Y-tunnusta koskeva helpotus). Samoin on helpompi päästä toimeksiantojen välillä työttömyysturvalle, kuten edellä on kuvattu. Muilta osin säännökset eivät muutu nykyisestä.

Miten TE –toimiston ratkaisut olisivat ennustettavampia?
Ohjeita ja toimintakäytäntöjä voidaan tarkentaa, samoin osaamista TE-toimistoissa. Vuoden 2016 alusta TE-toimistojen oikeudellinen ohjaus ja neuvonta keskitetään Uudenmaan ELY-keskukseen, jolloin ratkaisujen pitäisi tulla yhdenmukaisemmiksi. Valiokunta ehdottaa mietinnössään asiasta lausumaa.