Tekijä: sari

Letterbox kolumni 15.8.2024

Koulujen alkaessa Helsingissä on otettu käyttöön tervetullut kännykkäkäytäntö. Koulujen järjestyssäännöissä on kielletty häiritsevä kännykän käyttö oppituntien aikana. Kännyköitä ei käytetä, ellei opettaja erikseen niin ohjeista. 

Peruskouluissamme on myös mahdollisuus ottaa käyttöön kännykkäparkkitoiminta. Se tapahtuu yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa, eli oppilaita pyydetään luovuttamaan kännykät pois oppitunnin ajaksi. Kännykkäparkkien käyttöä vaikeuttaa se, että apulaisoikeusasiamiehen linjauksen mukaan digilaitteiden luovuttamisen on oltava aina vapaaehtoista.

Olen samaa mieltä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kanssa siitä, että opettajille tulee antaa oikeus päättää kännyköiden käytöstä laajemmin ja tarvittaessa kerätä kaikkien oppilaiden puhelimet pois ennen koulupäivää tai oppitunnin alkua.

Opetusministeriössä on valmisteilla hallitusneuvotteluissa sopimamme lakiesitys, jonka avulla kouluissa voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa älylaitteiden käyttöä koulupäivän aikana ja vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen.

Uudet säädökset on syytä saada viipymättä voimaan. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin. Älylaitteiden käyttö heikentää keskittymiskykyä, ja nakertaa muihin asioihin käytettyä aikaa. Sosiaalisia taitoja ei opita, kun aika kuluu älylaitteen ruudulla. Älylaitteita käytetään myös yhä useammin kiusaamiseen tai väkivaltaan.

Ruotsissa kännykkäparkit ovat arkipäivää. Norjassa kännykkäparkit ovat tutkitusti edistäneet mielenterveyttä ja parempia oppimistuloksia.

Suomessa hankitaan puhelimet lapsille hyvin varhain ja lähes kaikilta koululaisilta sellainen löytyy. Melkein jokainen älypuhelimen omistava lapsi viettää ruudulla aikaa enemmän kuin suositellaan. 

Helsingissä on asetettu tavoitteeksi edistää yhdessä kotien kanssa digilaitteiden turvallista ja terveellistä käyttöä. Jatkossa kouluissamme opetetaan oman ruutuajan seuraamista sekä vastuullista mediankäyttöä. 

Selvää on, että tarvitsemme laajempia toimia yhä useamman lapsen ja nuoren elämän vallanneeseen sosiaalisen median käyttöön arjessa. Tehtävää ei saa jättää yksin koulujen harteille. Lapsen ja meidän aikuistenkin on opittava, että ihmisen pitää hallita teknologiaa ja puhelintaan eikä päinvastoin.  

Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi osuvasti opiskelijoille: "Lukekaa kirjaa yksi tunti päivässä, liikkukaa yksi tunti päivässä ja rajoittakaa sosiaalinen media yhteen tuntiin päivässä." Tämä ohje sopii hyvin kaikenikäisille. 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen

kolmen nuoren äiti

Töölöläinen 12.8.2024

Kotikaupunkimme tarvitsee uusia kasvun eväitä, joita löytyy palvelualoilta. Matkailu ja tapahtumat ovat näistä potentiaalisimpia. 

Matkailu tuo elinvoimaa ja elävyyttä Helsinkiin. Kaupunginvaltuustossa hyväksymämme kaupunkistrategian mukaisesti tavoittelemme kaupungistamme maailman kestävintä matkailukohdetta. Matkailu korostuu myös pohdittaessa keinoja ydinkeskustan elinvoiman vahvistamiseksi. 

Matkailulla on useita positiivisia kerrannaisvaikutuksia monille muille aloille. Matkailu on tärkeä työllistäjä sekä yrittäjyyden vauhdittaja. Kun matkailijat käyvät kaupunkimme ravintoloissa, kahviloissa ja kaupoissa, ylläpitävät he samalla moninaisempia palveluja meille helsinkiläisille. 

Helsingissä ei ikävä kyllä olla muiden Pohjoismaiden tavoin vielä palattu koronaepidemiaa edeltävälle tasolle matkailijoiden määrässä. Samaan aikaan kaupungissamme on avattu useita uusia hotelleja, joissa kaivataan kipeästi lisää asiakkaita. Helsingin on maamme tärkeimpänä matkailukohteena pysyttävä matkailun edistämisessä parempaan. Meillä on myös lupa odottaa, että valtiovalta vauhdittaa matkailua omilla toimillaan. 

Helsingin tavoite on parantaa kilpailuasetelmaansa kulttuurin, urheilun ja muiden suurtapahtumien sekä etenkin kansainvälisten kongressien ja messujen isäntäkaupunkina yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Onnistuaksemme on kaupungin yhdistettävä kaupunkitoimijat, yritykset ja muiden alojen toimijoiden voimavarat entistä tiiviimmin sekä löydettävä uusia tapoja toimialojen väliseen yhteistyöhön.

Kongressimatkailussa Helsinki on varsin kilpailukykyinen. Tapahtumapaikkojen suhteen haasteena on maamme merkittävämmän tapahtuma-areenan kiinniolo Venäjän hyökkäyssotaan liittyvistä pakotteista johtuen. Loistouutinen on se, että Helsinki Garden -hanke on vihdoin etenemässä.

Helsingin on kyettävä palvelemaan tapahtumajärjestäjiä, kuten yrityksiäkin, yhden luukun periaatteella. Tilojen ja alueiden käyttöä tapahtumiin ja kulttuuritoimintaan on helpotettava ja turhaa sääntelyä kevennettävä.

Hyvät liikenneyhteydet ja sujuvat vierailijoiden asiakaspolut ovat keskeisiä kilpailukyvyn perusedellytyksiä. Kaupungin keskusta-alueellekin on päästävä sujuvasti kaikilla liikennemuodoilla. Toimivat ja luotettavat liikenneyhteydet palvelevat yhtälailla kaikkia helsinkiläisiä ja alueemme yrittäjiä. 

Helsingin vahvuuksia matkailukaupunkina ovat omaleimainen kaupunkikulttuuri ja ainutlaatuinen luonto. Yleiset saunat ovat olennainen osa kaupunkiamme. Ne houkuttelevat matkailijoita tutustumaan suomalaiseen saunakulttuuriin. 

Itämeri ja meren rannat ovat helsinkiläisten suuri rikkaus ja rakkaus. Kaupunkimme erityisvaltteja, merellisyyttä ja puhdasta luontoa, tulee hyödyntää nykyistä kunnianhimoisemmin. Merellisiä yhteyksiä, rantareittejä, laitureita ja merellisen yrittäjyyden edellytyksiä on edistettävä. 

Meren luonto saaristoineen tarjoaa hienoja elämyksiä. Kestävä matkailu merellisissä ympäristöissä edellyttää luonnon monimuotoisuuden suojelua ja ympäristöystävällisten käytäntöjen edistämistä. Olen intohimoinen Itämeren suojelijana ja kotimeremme puolen pitäminen ollut aina ollut työssäni keskeistä. Palveluja suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota ainutlaatuisen Itämeren ja vesistöjemme suojeluun.

Luontoystävällisyys on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi valtti matkailussa. Yhä useampi matkailija haluaa yksilöllisiä kokemuksia ja kestävämpää matkailua massaturismin sijaan. Kaupungin maailmanlaajuisestikin kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä luo raamin myös matkailu- ja tapahtuma-aloille.

Helsingin viihtyisyyttä on syytä lisätä myös kehittämällä puistoja ja ulkoilualueita sekä niiden opasteita. Valtuustossa myöntämämme lisärahoituksen avulla Töölönlahden puistoon on hanhien likaamien nurmikenttien tilalle tuotu tänä kesänä uutta kasvillisuutta ja kukkaketoja. Puistoon on lisäksi rakennettu leikkialue ja oleskelutilaa. Oli harmillista, että kesäpuistoksi tarkoitettu uudistus valmistui varsin myöhään. Perusteellisempi puiston remontointisuunnitelma on tarkoitus valmistua syksyllä. Alueelle on toivottu koko perheelle sopivaa leikkimään ja liikkumaan innostavaa puistoa. Sellainen on varmasti mieluinen myös matkaileville perheille. Toiveita on tullut myös monipuolisesta kahvila- ja terassitoiminnasta. Moni on kysynyt miksi Töölönlahdella ei ole saunaa.

Finlandia-talo, Ooppera, Musiikkitalo ja Oodi tekevät Töölönlahdesta yhden kaupunkimme upeimmista kulttuurikeskittymistä. Töölöstä löytyy paljon potentiaalia tapahtuma- ja kulttuuritoiminnan kehittämiseen. 

Olennaista on, että kotikaupunkimme kehittämisessä näkyy ja kuuluu asukkaiden ääni.

Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaiken ikäisille helsinkiläisille.

Helsingin Uutiset mielipidekirjoitus 10.7.2024

Helsingin kaupunki on sitoutunut kehittämään pyöräilyinfrastruktuuriaan erityisesti kantakaupungin alueella ja laajentamalla baanaverkkoa. Baanaverkko on suunniteltu 150 kilometrin mittaiseksi pyörätieverkostoksi, joka yhdistää asuinalueet ja työpaikkakeskittymät keskustaan. Helsinkiin ovat tervetulleita nykyistä turvallisemmat ja yhtenäisemmät pyöräilyreitit, mutta niitä ei pidä rakentaa piittaamatta vaikutuksista muihin liikkujiin, kaupunkimme toimivuuteen, luontoarvoihin tai verorahojen järkevään käyttöön.

Pyöräilybaanat ovat herättäneet paljon keskustelua, ihastusta ja vihastusta. Tuorein kritiikkiä saanut suunnitelma liittyy Etu-Töölön ja Munkkiniemen välille suunnitteilla olevan pyöräliikenneväylään, niin sanottuun Munkkiniemenbaanan yleissuunnitelmaan. Viimeisimmän tiedon mukaan esitys on menossa kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn alkusyksystä. Reitti on suunniteltu kulkevan Humallahden kallioiden edessä merenlahden päälle rakennettavaa betonista rakennelmaa pitkin. Ainutlaatuiselle rantakallioalueelle esitetään rakentamista siksi, että pyöräilijät välttäisivät reitillä olevalla mäellä polkemisen. Betonisiltaa perustellaan sillä, että jyrkät mäet saattavat toimia esteenä sellaisille, jotka eivät vielä pyöräile.

Haitta olisi merkittävä kävelijöiden, ulkoilijoiden ja veneilijöiden suosimille ikikallioille ja rannalle. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on varoittanut baanan uhkaavan rannan ruovikoita, arvolehtoa ja kalliomaisemaa. Kalliot ovat luonnonarvoiltaan ja maisemallisesti arvokkaita. Helsingissä ei ole enää montaa luonnontilassa säilynyttä kalliorantaa ja nykyisiä on suojeltava.

Esitettyä luontoa pilaavaa ja kallista rakennelmaa ei tule toteuttaa. Baana on järkevä pitää jo olemassa olevalla Paciuksenkadun pyörätiellä. Pyörällä pääsee kyllä ajamaan myös mäkeä ylös ja alas. Humallahden kallioita on varjeltava, eikä pyöräilybaanaa tule rakentaa meren päälle.

Osaan arvostaa omassa arjessakin sitä, että pyöräilymahdollisuuksia kehitetään. Pyöräily on monelle helsinkiläiselle sopiva liikkumis- ja liikuntamuoto. Baanasuunnitelmia tehtäessä on kuultava alueiden asukkaita ja huolehdittava, ettei baanojen tieltä suljeta katujen ylityksiä muilta liikkujilta tavalla, joka ruuhkauttaa liikennettä tai vaikeuttaa kävelyä kohtuuttomasti. Kaupungin on oltava hyvä paikka asua ja liikkua kaikenikäisille ja eri tavoin.

Iltalehti Päivän Poiminta 12.7.2024

Pari vuosikymmentä jyränneen oppimistulosten alamäen kääntäminen ei tapahdu helposti. Suurin huoli on lasten luku-, kirjoitus- ja laskutaitojen rapautumisesta. Hallitusneuvotteluissa sovimme eduskuntakauden keskeiseksi tavoitteeksi vahvistaa perustaitojen oppimista antamalla lisää aikaa sekä työrauhaa opettajille ja oppilaille. Ykkös- ja kakkosluokkalaisten äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan opetusta lisätään kumpaakin yhdellä vuosiviikkotunnilla. Vuosiluokilla 3–6 lisätään äidinkielen opetukseen vuosiviikkotunti.

Erityisesti kaiken oppimisen perustana olevat lukutaito ja lukuharrastus ovat hiipuneet. Siksi lukutaitoa ja lukemista on edistettävä. Hallitusohjelmassa on sitouduttu jatkamaan ja vakiinnuttamaan lukutaitoa parantavia toimia. Tukemalla lapsen lukemista opinpolun alkuvaiheessa voidaan tehokkaasti kitkeä eroja oppimistuloksissa. Aikuisten esimerkki ja malli lukemisessa on ensiarvoisen tärkeää.

Talouden tuntuvan tasapainottamisen aikana peruskoulun kuntoon laittamiseksi eduskuntakaudella osoitettava 200 miljoonan euron lisärahoitus on merkittävä arvovalinta. Hallitusohjelman järein toimi on oppimisen tuen remontti. Tavoitteena on turvata tuki ajoissa ja purkaa nykylain turhaa byrokratiaa. Kyse on sekä tukea tarvitsevasta lapsesta että luokassa olevien muiden lasten oikeudesta saada opetusta. Hallituksen esitys asiasta on luvattu antaa eduskunnalle syksyllä.

Hallitusohjelmassa sovittua opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksien vahvistamista puuttua opetusta häiritsevään toimintaan on kiirehdittävä. Esitykset on syytä saada viipymättä voimaan, erityisesti mahdollisuus rajoittaa tarvittaessa mobiililaitteiden käyttöä oppitunneilla. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin. Tarvitsemme myös laajemman korjausliikkeen sosiaalisen median lapsille tuomien haittojen kitkemiseksi. Älylaitteiden käyttö nakertaa muihin asioihin, kuten lukemiseen ja liikuntaan, käytettyä aikaa sekä keskittymiskykyä. Älylaitteita käytetään yhä useammin kiusaamiseen ja väkivaltaiseen käytökseen.

Oppimistulosten lasku on moninainen ilmiö, jonka syistä tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä. Suomi ei ole yksin, vaan sama ilmiö oppimistulosten laskussa on nähtävissä useimmissa OECD-maissa. Maailma on muuttunut, oppiminen on murroksessa. Hallitusohjelmatoimien lisäksi tarvitaan moninainen joukko toimia kouluissa ja yhteiskunnassamme. Siksi on käynnistetty laaja-alainen tulevaisuustyön peruskoulun kehittämistarpeiden arvioimiseksi. Työhön on koottu tutkijoita sekä eri alojen ja koulutuskentän asiantuntijoita arvioimaan peruskoulun kehittämistarpeita, erityisesti keinoja heikentyneisiin oppimistuloksiin tarttumiseksi. Pidän olennaisena, että työssä kuullaan arjessaan opetustyötä tekeviä, rehtorina toimivia ja tietysti oppilaita. Työn tueksi on perustettu parlamentaarinen seurantaryhmä, jonka varapuheenjohtajana minulla on ilo toimia.

Peruskoulun tulevaisuustyön lainsäädäntömuutosesitykset sekä muut toimenpiteet on hallitusohjelman mukaisesti valmisteltava vuoden 2025 loppuun mennessä. Työtä on tehtävä tiiviisti. Eurovaalien myötä vaihtuvan uuden opetusministerin on syytä ottaa peruskoulun kuntoon laittaminen ykköstehtäväkseen. On lohdullista, että oppimistulokset ovat maassamme huomattavasta laskusta huolimatta kansainvälisesti verrattain hyviä. Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa peruskoulusta riittävät tiedot ja taidot sekä oppimisen ilon, jotka kantavat toisen asteen opintoihin sekä sieltä jatko-opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan.

Munkki-lehti 10.6.2024

Helsinki on sitoutunut kehittämään pyöräilyinfrastruktuuriaan erityisesti kantakaupungin alueella ja laajentamalla baanaverkkoa. Baanaverkko on suunniteltu 150 kilometrin mittaiseksi pyörätieverkostoksi, joka yhdistää asuinalueet ja työpaikkakeskittymät keskustaan.

Helsinkiin ovat lämpimästi tervetulleita nykyistä yhtenäisemmät pyöräilyreitit, mutta niitä ei pidä rakentaa piittaamatta vaikutuksista muihin liikkujiin, yrityksiin, kaupunkimme toimivuuteen, luontoarvoihin tai verorahojen järkevään käyttöön. Kaupunki on kokonaisuus, jossa eri toiminnot on kytkettävä sujuvaksi kaupunkielämäksi.

Pyöräilybaanat ovat herättäneet paljon keskustelua, ihastusta ja vihastusta. Tuorein kritiikkiä saanut suunnitelma liittyy Etu-Töölön ja Munkkiniemen välille suunnitteilla olevan pyöräliikenneväylään ns. Munkkiniemenbaanan yleissuunnitelmaan.

Reitti on suunniteltu kulkevan Humallahden kallioiden edessä merenlahden päällä rakennettavaa betonista siltaa pitkin. Ainutlaatuiselle rantakallioalueelle esitetään rakentamista siksi, että pyöräilijät välttäisivät reitillä olevalla mäellä polkemisen. Siltaa perustellaan sillä, että jyrkät mäet saattavat toimia esteenä sellaisille, jotka eivät vielä pyöräile.

Haitta olisi merkittävä kävelijöiden, ulkoilijoiden ja veneilijöiden suosimille ikikallioille ja rannalle. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys varoittanut baanan uhkaavan rannan ruovikoita, arvolehtoa ja kalliomaisemaa.

Esitettyä luontoa pilaavaa ja kallista rakennelmaa ei tule toteuttaa. Baana on järkevä pitää jo olemassa olevalla Paciuksenkadun pyörätiellä. Pyörällä pääsee kyllä ajamaan myös mäkeä ylös ja alas.

Palautetta on tullut laajemminkin. On viisasta varmistaa, ettei baanoilla suljeta katujen ylityksiä muilta liikkujilta tavalla, joka ruuhkauttaa liikennettä ja liikkumista kohtuuttomasti. Keskelle kaupunkialuetta ei pitäisi rakentaa pyöräilyn pikareittiä, jossa kävelijöitä ja muuta liikennettä ei oteta huomioon.

Aktiivisena pyöräilijänä osaan konkreettisesti arvostaa omassa arjessakin sitä, että pyöräilyn turvallisuutta ja pyöräilyreittejä kehitetään. Pyöräily on monelle helsinkiläisille mukava liikkumis- ja liikuntamuoto. Pyöräilyä on edistettävä osana kokonaisuutta, eikä irrallisena asiana. Kaupungin on oltava hyvä paikka asua ja liikkua kaikenikäisille ja eri tavoin liikkuville.

Pyöräilybaanat ovat mittava panostus kaupunkiimme ja niitä koskevat suunnitelmat on tehtävä alueiden asukkaita ja yrittäjiä sekä eri tavoilla kotikaupungissaan liikkuvia kuulemalla.