Tekijä: sari

Jokavuotista lääkehoidon päivää vietetään tänään teemalla lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä on lääkkeiden käyttäjien ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteinen valtakunnallinen teemapäivä.

Lääkkeitä käytetään aikaisempaa enemmän, sillä elämme entistä pidempään. Samalla saatamme myös sairastaa ikääntyessämme. Parhaimmillaan lääkehoito on omiaan parantamaan elämänlaatua ja toimintakykyä. Kuitenkin useita eri lääkkeitä käyttävillä henkilöillä saattaa esiintyä myös lääkkeistä johtuvia haittoja. Näitä haittoja voidaan ehkäistä paitsi omalla seurannalla, myös lääkehoito-osaamisen varmistamisella osana hoitohenkilöstön koulutusta. Turvallinen lääkehoito edellyttää koulutuksella hankittua tietoa ja osaamista.

Omaa lääketurvallisuuttaan voi jokainen hoitaa ylläpitämällä ajan tasalla olevaa lääkityslistaa. Potilaan rooli lääkehoidon onnistumisessa on aivan keskeinen ja vaikutuksia, niin hyviä kuin ei-toivottujakin, on hyvä tunnistaa. Näistä on hyvä jutella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Arvokas elämä ja toimiva lääkehoito on kaikenikäisten oikeus. Liian usein varsinkin iäkkäiden hoito on pirstaloitunutta, eikä kellään ole siitä kokonaisvastuuta. Yhteistyössä on kuitenkin voimaa, sillä hyvä hoito syntyy usean eri ammattiryhmän välisen yhteistyön tuloksena. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on rakentanut vuodesta 2012 lähtien moniammatillista verkostoa, jonka tavoitteena on hyvien käytäntöjen kehittäminen toimivan lääkehoidon edistämiseksi. Hyvät mallit palvelevat erityisesti monisairaita vanhuksia.

Moniammatillisen toiminnan tarkoituksena on varmistaa potilaan onnistunut lääkehoito kokonaisvaltaisesti. Lääkäri vastaa lääkkeiden määräämisestä mutta yhtä tärkeää on hoitohenkilökunnan työpanos hoidon vaikutusten seurannassa. Koulutetulla hoitohenkilöstöllä on merkittävä rooli turvallisen lääkehoidossa, sillä hoitohenkilökunta ohjaa ja neuvoo potilasta ja tämän omaisia lääkkeen käytössä. Lisäksi hoitohenkilöstö seuraa ja arvioi potilaan tilaa ja tarvittaessa lääkehoidon toteutumisesta raportoidaan lääkärille.

Suomalainen ammattiapteekki, farmaseutit ja proviisorit, tekevät turvallisessa lääkehoidossa tärkeää työtä. Apteekissa tehdään useita tarkistuksia ennen lääkkeen luovuttamista ja asiakkaalle neuvotaan oikeanlainen ja turvallinen käyttö. Yhdessä muun terveydenhuollon kanssa apteekit tuottavat laadukkaita lähipalveluita osana hyvää lääkehoitoa.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi

Työelämämme tasa- arvon suurin häpeätahra ja yrittäjyyden jarru pysyy. Tämä siksi, että vanhemmuudesta äidin työnantajalle aiheutuvien kustannusten tasaamistyö on edelleen kesken. On pettymys, että asia ei ole mahtunut työmarkkinajärjestöjen eikä hallituksen pöydälle. Tänään olisi hyvä päivä kerätä lupaukset, että asia vihdoin hoidetaan yhteisvoimin ensi eduskuntakaudella.

Niin kauan kuin naisista aiheutuu työnantajille enemmän kustannuksia kuin miehistä, jatkuu naisten epätasa-arvoinen kohtelu työmarkkinoilla. Epäkohta aiheuttaa naisten syrjimistä mm. vaikeuttaen naisten etenemistä uralla ja lisäämällä naisten pätkätöitä. Nykyisessä järjestelmässä äitiydestä aiheutuu työnantajalle sitä enemmän kustannuksia, mitä parempi naisen palkka on. Ei ole tätä vuosisataa eikä viisasta voimavarojen käyttöä, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista.

On epäreilua, että äitien työnantajat kantavat vanhemmuuden kustannuksista suurimman taakan. Tällä hetkellä saamme lukea uutisia, joissa kerrotaan pk-yrittäjien joutuvan turvautumaan viime hädässä lainan ottoon työntekijän jäädessä äitiyslomalle. Tilanne on täysin kestämätön. Meillä ei ole varaa ylläpitää yrittäjyyden jarruja. Vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla naisia palkkaavien ja naisvaltaisten alojen, kuten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan yritysten kannattavuutta sekä kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. Tarvitsemme kipeästi joka yrityksen ja työpaikan.

Ei ole mitään hyväksyttävää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi kantaa suurin vastuu vanhempainvapaiden kustannuksista. Olen on useasti ehdottanut itsenäistä vanhempainvakuutusta, joka toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vakuutus mahdollistaisi vanhemmuuden kustannusten jakamisen, mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Mallia asiaan hyvä käydä katsomassa Ruotsista, jossa ongelma on jo aikaa sitten hoidettu. On tärkeä todeta, että vanhemmuuden kustannusten tasauksessa ei ole kyse uudesta kustannuksesta. Vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset maksetaan tällä hetkellä perhevapaita käyttävien äitien työnantajien pussista.

Seuraava hallituksen on otettava asia vihdoin tosissaan ja aloitettava vanhemmuuden vakuutusmallin valmistelu. Pidän välttämättömänä, että tuleva hallitus kannustaa myös työmarkkinajärjestöjä ottamaan vanhempainvakuutusmallin agendalleen. On vaikea löytää yhtään syytä, miksi työmarkkinakeskusjärjestöt eivät näin keskeisesti jäseniensä työmarkkina-asemaan vaikuttavaan asiaan tarttuisi.

On rehellisesti sanottava ääneen, että isävapaiden pidentäminen ei poista äitiydestä aiheutuvia kustannuksia. On ilahduttavaa, että tasa-arvo asiat ovat nousseet vahvasti poliittisiin puheisiin ja että asiaa on selvitetty. Pelkkä retoriikka ja tasa-arvotorailu ei kuitenkaan riitä. Selvittelyt on nyt selvitelty – puheiden rinnalle tarvitaan todellisia tekoja.

Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet. Vanhemmuudessa isät ja äidit. Tätä tavoitetta pitää edistää kaikessa päätöksenteossa niin hallituksen, työmarkkinajärjestöjen kuin esimiesten kaikilla työpaikoilla.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
www.sarisarkomaa.fi

Sote-lakia ei tällä eduskuntakaudella ole enää mahdollista säätää. Se tuli täysin selväksi, kun luki perustuslakivaliokunnan lausunnon puolueiden puheenjohtajien "tilaustyönä" eduskunnassa pika-aikataululla tehdystä sote-esityksestä. Lausunnossa todetaan, että uusi malli on perustuslain mukaan parempi, kuin hallituksen esitys mutta ei vielä riittävä. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan kanssa olen samaa mieltä, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan tekemämme työ antoi hyviä eväitä jatkotyöhön. Sote otti kuperkeikan eteenpäin.

Pidän välttämättömänä, että sote-asian valmistelua jatketaan vahvasti ja vakaasti virkamiespohjalta. Työtä on jatkettava vaaleista piittaamatta. Nyt on puolueiden puheenjohtajien viisasta ja välttämätöntä linjata, että työ jatkuu perinteiseen tyyliin luisteluhiihdon sijaan. Koko Suomen on välttämätöntä saada vahva viesti, että uudistustyö jatkuu ja että aikalisästä huolimatta kiekko viedään maaliin koko joukkueen voimin. Huonoon ei ole varaa.

Prosessista on seuraavankin hallituksen ja ministereiden otettava opiksi. Lainsäädännön laatu on asia, josta ei ole lupa tinkiä. Pohdittava on, mikä on tulevaisuuden kunta, ettei kuntien roolin takia kaikki fiksut sote-mallit ole mahdottomia perustuslain kannalta. Pidän järkevänä vaihtoehtona, että sote-lain valmistelua jatketaan tavalla tai toisella parlamentaarisesti. Työ tehtävä huolella mutta ripeästi, niin, että uusi eduskunta saa ajoissa laadukkaan ja riittävät vaikutusarvioinnit sisältävän lakiesityksen käsiteltäväkseen. Valmisteluun on ehdottomasti otettava valtionosuusjärjestelmä sekä monikanavaisen sote- jäjestelmän uudistaminen. On sanomattakin selvää, että uudistuksen vaikeuskertoimet senkun kasvavat. On hyvä muistaa, että muut Pohjoismaat ovat kyenneet uudistamaan terveydenhuoltonsa niin se on Suomessakin nyt onnistuttava.

Sote-kevät on ollut vaiheikas. Ensin hallitus toi eduskunnalle sote- lakiesityksen, jossa tiedettiin varmasti olevan perustuslaillisia ongelmia. Perustuslakivaliokunta tyrmäsi esityksen ja suositteli lain palauttamista uudelleen valmisteluun ministeriöön ja hallitukselle.

Toiseksi puolueiden puheenjohtajat päättivät vastoin perustuslakivaliokunnan suositusta, että eduskunnan on tehtävä pika- aikataululla uusi malli. Sosiaali- ja terveysvaliokuntamme laitettiin puristuksiin puolueiden puheenjohtajien päättämien reunaehtojen – neljän pointin -väliin.

Puheenjohtajien linjaukset mahdollistivat käytännössä vain yksiportaisen kuntayhtymämallin jatkovalmistelun. Vaade oli, että sote-laki on ehdittävä säätää tällä eduskuntakaudella. Tämä tarkoitti lähes sietämättömän kireää aikataulua. Käytännössä aikaa jäi muutama päivä tehdä vielä ainakin kerran uusi sote -malli perustuslakivaliokunnalle uudelleen arvioitavaksi. Menettelytapa oli varsin poikkeuksellinen. Tämä työ ei kuitenkaan mennyt hukkaan - päin vastoin.

Nyt kolmas kerta toden sanokoon. Viimeistään nyt on lähdettävä viemään eteenpäin sote-mallin jatkovalmistelua ja rahoitusta rintarinnan. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ihmisten arjen kannalta aivan olennaisia ja uudistus välttämätön. Suomessa terveyskeskusjonoissa viikkotolkulla odottavat lapsiperheet, eläkeläiset ja työttömät ovat irvikuva tasa- arvoisesta terveyspolitiikasta.

Selvää on, että sote- uudistuksen tavoitteita, niin sisällöllisiä kuin taloudellisia, ei saavuteta ilman kannustavaa rahoitusratkaisua. On välttämättömänä, että osana rahoitusratkaisua päätetään rahoitusmallista, jossa julkinen raha seuraa ihmisten valintoja. Uusi rahoitusmalli tarvitaan erityisesti perusterveydenhuoltoon -ja hoivapalveluihin keinoksi vahvistaa perustason palveluja, niiden laatua, ihmisten valinnanvapautta ja kustannustehokkuutta. Uudistus on tehtävä niin, että palveluja tarvitseva ihminen on keskiössä.

Ruotsin raha seuraa potilasta – mallin pihjalta on tehtävä vieläkin toimivampi Suomen peruspalvelut paremmaksi – malli. Lisäkannusteita löytyy mm. julkisista laaturekistereistä, läpinäkyvistä palveluiden tuotantokustannuksista ja monituottajamallin käytön vauhdittamisesta esimerkiksi palvelualoitteen käyttöönotosta. Parhaita käytäntöjä ei voida vertailla, jos kustannus- ja laatutiedot eivät ole läpinäkyviä ja avoimia. Tämä on jo tehty Ruotsissa, nyt se on tehtävä Suomessa.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi

Hallituksen päätös tuoda perustuslakiongelmia omaava sote- lakiesitys eduskuntaan on johtanut entistä kimurampiin sote-solmuihin. Perustuslakivaliokunta tyrmäsi odotetusti parlamentaarisen työryhmän ja hallituksen yhdessä sommitteleman sote-lakiesityksen. Perustuslakivaliokunta suositteli lakiesityksen palauttamista hallitukselle uuteen valmisteluun. Tämä olisi ollut asian mittakaava huomioiden perusteltua. Puolueiden puheenjohtajat päättivät kuitenkin yhdessä toisin ja heittivät vuosia erilaisissa valmistelukokoonpanoissa pyörineen sote-pallon meille sosiaali - ja terveysvaliokuntaan.

Sosiaali - ja terveysvaliokuntamme laitettiin puristuksiin puolueiden puheenjohtajien päättämien reunaehtojen - neljän pointin -väliin. Puheenjohtajien linjaukset mahdollistivat käytännössä vain yksiportaisen kuntayhtymämallin jatkovalmistelun. Vaade oli, että sote-laki on ehdittävä säätää tällä eduskuntakaudella. Tämä tarkoitti lähes sietämättömän kireää aikataulua. Käytännössä aikaa jäi muutama päivä tehdä vielä ainakin kerran uusi sote- malli perustuslakivaliokunnalle uudelleen arvioitavaksi. Tällaisella aikataululla käskytetyn työn ei voi väittää vastaavan laadukasta lainvalmistelua. Yksi asiassa sotessa on kuitenkin täysin selvää: opiksi on tästä seuraavan hallituksen pakko ottaa.

Nyt lakiesitys on perustuslakivaliokunnassa ja samaan aikaan me sosiaali - ja terveysvaliokunnassa kuulemme asiantuntijoita ja työstämme lakiesityksestä mietintöä. Peruslakivaliokunta voi vielä tyrmätä esityksen. Jotta sote-laki ehdittäisiin säätää tällä eduskuntakaudella, on perustuslakivaliokunnan lausunnon ja sosiaali - ja terveysvaliokuntamme mietinnön oltava valmis tällä viikolla. Pakko sanoa, että valmistelun vauhti on huimaa ja hutiloinnin vaara on suuri. Työtä tehdään sote- uudistuksen valmistumiseksi tietenkin siksi, että onnistuisimme turvaamaan vaikuttavat ja tasavertaiset sosiaali - ja terveydenhuollon palvelut. Siksi, että vuosien valmistelu työn päätteeksi päästäisiin päätökseen. Epävarmuus terveydenhuollon kentässä syö vauhdilla kaikkien voimavaroja. Huonoon uudistukseen ei ole kuitenkaan varaa.

Selvää on ja pakko sanoa ääneen, että sote- uudistuksen tavoitteita, niin sisällöllisiä kuin taloudellisia, ei saavuteta ilman kannustavaa rahoitusratkaisua. Itsessään uusimmassa sote- mallissa, yksiportaisessa kuntayhtymämallissa, ei riittäviä kannusteita ole. On välttämättömänä, että seuraavana askeleena päätetään rahoitusmallista, jossa julkinen raha seuraa ihmisten valintoja. Uusi rahoitusmalli tarvitaan erityisesti perusterveydenhuoltoon -ja hoivapalveluihin keinoksi vahvistaa perustason palveluja, niiden laatua, ihmisten valinnanvapautta ja kustannustehokkuutta. Uudistus on tehtävä niin, että palveluja tarvitseva ihminen on keskiössä.

Vierailin johtamani eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston kanssa keväällä 2012 Ruotsissa raha seuraa potilasta - malliin tutustumassa ja eri tahojen näkemyksiä uudistuksen vaikutuksista kuulemassa. Ruotsissa puolueet ovat laajalla rintamalla uudistuksen takana. Ehdotin kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen kanssa (HS 16.6.2012), että sote-uudistusta valmistelevan työryhmän pitäisi ottaa selvitykseen Ruotsin lainsäädäntöjen soveltaminen. Viimeistään nyt on tähän ehdotukseen tartuttava. Ruotsin raha seuraa potilasta - mallista on tehtävä Suomen peruspalvelut paremmaksi - malli.

Ruotsissa ns. Vård val ja Fritt val - uudistuksien ansiosta reilu 90 prosenttia ihmisistä pääsee perusterveydenhuollossa lääkärille viikon sisällä. Suomessa terveyskeskusjonoissa viikkotolkulla odottavat lapsiperheet, eläkeläiset ja työttömät ovat irvikuva tasa- arvoisesta terveyspolitiikasta. Ideologiset syyt vastustaa valinnanvapautta on heitettävä roskakoriin.

Sote- lain loppukiidossa on sosiaali- ja terveysvaliokunnassa erityisesti katsottava, miten lakiin saadaan leivottua sisään kannusteita, jotka perustuslakivaliokunnan tyrmäämässä hallituksen esityksessä olivat vajavaisia. Eduskunnan valtiovarain- ja talousvaliokunnat ovat yksimielisesti antamissaan lausunnoissa varoittaneet sote- esityksen puutteellisista "draivereista" ja vedonneet niiden lisäämisen puolesta sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Näitä näkemyksiä ei ole varaa sivuuttaa. Kokoomus on näiden asioiden puolesta. Parlamentaarisen työn haastava puoli on, että kaikki muutokset tehdään yksimielisesti.

Kannusteita löytyy mm. julkisista laaturekistereistä, läpinäkyvistä palveluiden tuotantokustannuksista ja monituottajamallin käytön vauhdittamisesta esimerkiksi palvelualoitteen käyttöönotosta. Parhaita käytäntöjä ei voida vertailla, jos kustannus- ja laatutiedot eivät ole läpinäkyviä ja avoimia. Tämä on jo tehty Ruotsissa, nyt se on tehtävä Suomessa.

Koko uudistuksen ratkaisevat ihmiset, jotka palvelut tekevät. Uudistuksen A ja O on saada myös sosiaali - ja terveydenhuollon moniammatillinen johtaminen kuntoon.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
www.sarisarkomaa.fi