Järjestöjen ja vapaaehtoistyön edellytyksiä on viisasta ja välttämätöntä vaalia. Ilman järjestöjen työtä monen ihmisen arki olisi aivan toisenlainen.
Muistiliiton, sen yhdistysten, ammattilaisten sekä vapaaehtoistoimijoiden tarjoama tieto, tuki ja toiminta on elintärkeää. Vertaistuki on monelle kaikkein tärkein toivon, avun ja tuen muoto. Onneksi on Muistiliitto ja sen toimijat.
Muistiliiton ydintavoite on toimia muistisairaiden ihmisten sekä heidän läheistensä parhaaksi. Niin, että jokainen muistisairauteen sairastunut ja hänen läheisensä voisi sairaudesta huolimatta elää mahdollisimman hyvää ja omannäköistä elämää. Siinä vapaaehtoistyön merkitys on olennainen.
Järjestöillä ja sen vapaaehtoisilla toimijoilla on ollut ja on vahva vaikutus hyvinvointiyhteiskuntamme kehittymiseen. Monet nykyisin itsestäänselvyyksinä pidetyt julkisen sektorin palvelut ovat aikoinaan syntyneet vapaaehtoistoimijoiden ja järjestöjen kehittäminä ja tuottamina.
Maailmassa vallitsee liian usein desibeli-demokratia – he saavat, jotka eniten huutavat. Muistiliiton toimijat tuovat esiin muistisairaiden ja heidän läheistensä äänen.
Muistisairaudet koskettavat lähes jokaista suomalaista elämän aikana. Ei ole liioiteltua sanoa, että Muistiliiton toimijat auttavat toiminnallaan melkein ihan jokaista suomalaista tavalla tai toisella.
Vapaaehtoistyön arvo tekijöille ja vastaanottajalle on mittaamaton. Helsingin yliopiston dosentti Jukka Hoffrén on laskenut hyvinvointia lisäävän vapaaehtoistyön rahallisen arvon olevan lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain. Ilman järjestöjä eivät suomalaiset pärjäisi.
Vapaaehtoistyö on hyvinvoinnin lähde sen tekijöille ja vastaanottajille. Vapaaehtoistyö on vahvaa välittämistä. Sitä ei voi mikään muu korvata. Yhdessäolo ja yhdessä tekeminen synnyttävät iloa ja voimaa. Yhteisöllisyys on valtava voimavara. Se antaa meille voimaa, vaikka matka on välillä kovinkin haastava.
On tärkeää muistaa myös oma jaksaminen, vaikka se on vaikeaa vaativassa arjessa muistaa tai toteuttaa.
Kesän saapuessa on tärkeä muistuttaa liikunnan merkityksestä. Liikunta edistää meidän kaikkien terveyttä, myös aivoterveyttä ja ylläpitää useiden sairauksien hoitotasapainoa. Liikkuminen on myös hyvä yhteinen harrastus ja mahdollisuus vaikkapa kävelyllä tavata ystäviä. Liikkuminen tuo hyvän mielen ja on elämässä parasta lääkettä.
Sari Sarkomaa kansanedustaja, Muistiliiton hallituksen 1. varapuheenjohtaja
Kansalaisaloite eutanasiasta luovutettiin tänään eduskunnan käsiteltäväksi. Suuri kiitos aloitteen tekijöille ja sen allekirjoittaneille.
Olin mukana luovutustilaisuudesta. Toivotin omasta puolestani kansalaisaloitteen tervetulleeksi ja annan sille tukeni.
Näkemykseni perustuu pitkään punnintaan. Pitkään ajattelin, että eutanasiasta säätäminen on liian iso eettinen kysymys lainsäätäjälle ylitettäväksi. En voi kuitenkaan sulkea silmiä siltä tosiasialta, että laadukkaasta hoidosta huolimatta on sietämätöntä kärsimystä – tilanteita, joissa ei ole eettistä perustetta kieltää eutanasian mahdollisuutta.
Erittäin rajatuissa tilanteissa eutanasia on eettisesti perusteltu mahdollisuus niiden ihmisten kannalta, jotka sairastavat parantumatonta sairautta, joille ei sietämättömiin kärsimyksiin hyvästäkään hoidosta tule lievitystä ja jotka itse toivovat kuolevansa.
Saattohoidolla ja palliatiivisella hoidolla ei voida ratkaista kysymystä eutanasiasta, eivätkä nämä asiat ole keskenään vaihtoehtoisia.
Tietenkin palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat aina ensisijaisia ja niiden kehittämistä on jatkettava.
Edellinen kansalaisaloite eutanasiasta keräsi vaadittavat nimet ja eteni eduskuntaan, jossa se käsiteltiin ja hylättiin keväällä 2018. Tämän jälkeen asiantuntijaryhmä selvitti elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa sekä eutanasiaan liittyviä sääntelytarpeita, mutta ei päässyt yksimielisyyteen eutanasiakysymyksestä.
Samainen työryhmä esitti yksimielisesti lainsäädäntömuutosten olevan välttämättömiä saattohoidon kehittämiseksi. Uudessa hallitusohjelmassa on vihdoin sitouduttu saattohoidon säädösten selkeyttämiseen. Lakiesitys on saatava eduskuntaan pian.
Eutanasialainsäädännön etenemisen kannalta kansalaisaloite on välttämätön.
Kansalaisaloite keräsi vuorokaudessa yli 10000 allekirjoitusta. Nyt tarvittavat nimet on koossa ja eduskunta voi aloittaa aloitteen käsittelyn. Aika voi olla otollisempi aloitteen läpimenolle. Uskon, että maailma on muuttunut viimeisimmän kansalaisaloitteen käsittelystä. Useat kyselyt, vaalikonevastaukset ja puolueiden tekemät linjaukset tukevat uuden kansalaisaloitteen tavoitetta säätää laki eutanasiasta.
Myös osa puolueista mukaan lukien kokoomus on tehnyt puoluekokouspäätöksen, jossa puolletaan eutanasian laillistamista hyvin tarkoin rajatuin ehdoin.
Sitten kun ja toivottavasti mahdollisimman pian ryhdytään eutanasian mahdollistavaa lainsäädäntöä laatimaan, on siinä yhteydessä välttämätöntä varmistaa, että lainsäätäjillä ja aikanaan terveydenhuollon ammattihenkilöillä on asiassa täysi omantunnon vapaus. Tällaisessa asiassa jokaisen on voitava muodostaa oma näkemyksensä oman perusteellisen eettisen harkintansa pohjalta. Olen oman harkintani tehnyt.
Monissa perheissä valmistaudutaan juhlistamaan kouluvuotensa päättäviä lapsia ja nuoria. Kevätjuhlat ovat perinteinen tapa päättää kouluvuosi. Suvivirsi on ollut pitkään osa suomalaista kevätjuhlaperinnettä.
Viime vuosien varrella on aika ajoin käyty monenlaista keskustelua koulujen juhlien luonteesta ja siitäkin, voiko Suvivirren laulaa kevätjuhlassa. Lopulta asiaa on käsitelty jopa eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, jonka linjaus oli odotettu: Suvivirren laulaminen kevätjuhlassa ei ole uskonnon harjoittamista.
Osana vilkkaimpana keskustelua Helsingin yliopiston vapaa-ajattelijayhdistys Prometheus ry:n puheenjohtaja kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle Facebook-päivityksestäni, jossa kirjoitin Suvivirren olevan osa suomalaista kevätjuhlaperinnettä eikä uskonnonharjoittamista.
Ratkaisussaan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja päätyi tukemaan näkemystäni: Suvivirsi on osa suomalaista kevätjuhlaperinnettä, eikä kevätjuhla ole uskonnollinen juhla.
Opetushallitus (OPH) on vuoden 2022 linjauksessaan muistuttanut, että kouluvuoteen kuuluu myös perinteisiä, kaikille yhteisiä juhlia, joihin lasten ja nuorten tulee osallistua. Näihin juhliin voi linjauksen mukaan sisältyä joitakin uskontoon viittaavia elementtejä, kuten Suvivirsi, jotka ovat suomalaiseen kulttuuriin liittyviä traditioita. OPH on perustuslakivaliokunnan kantaan pohjautuen linjannut, että juhlassa laulettava yksittäinen virsi ei tee juhlasta vielä uskonnollista tilaisuutta.
Tietenkin koulut ja päiväkodit itse päättävät juhlista, mutta ei ole mitään syytä siihen, että perinteitä pitäisi muuttaa. Päinvastoin globaalissa ja aina monikulttuurisemmassa maailmassa omien juurien ja perinteiden vaaliminen on vahvuus, samalla huomioiden lasten ja nuorten erilaisuus. Oman kulttuurin tunteminen sekä ymmärtäminen auttaa muiden kulttuurien ymmärtämisessä. Perinteiden säilyttäminen ja arvostaminen on osa päiväkotien ja koulujen toimintaa.
Paljon onnea uusille ylioppilaille ja ammattiin valmistuneille. Iloa kaikille kouluvuoden päättäneille kesälomalle lähteville oppilaille ja opiskelijoille. Valtavat kiitokset opettajille, koulujen ja oppilaitosten väelle tärkeästä työstä.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingistä. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.
Etu-Töölön ja Munkkiniemen välille suunnitteilla olevan pyöräliikenneväylän ns. Munkkiniemenbaanan yleissuunnitelma on viimeisimmän tiedon mukaan menossa kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn elokuussa.
Pyöräilybaana on herättänyt paljon keskustelua ja kritiikkiä, eikä ihme. Pyöräilybaanan reitti on suunniteltu kulkevan Humallahden kallioiden edessä merenlahden päälle rakennettavaa betonista siltaa pitkin. Humallahden kalliot ovat luonnonarvoiltaan ja maisemallisesti arvokkaita. Maisemahaitta olisi merkittävä kävelijöiden, ulkoilijoiden ja veneilijöiden suosimille ikikallioille ja rannalle. Kävelijät ja ulkoilijat liikkuvat alueella ympäri vuoden.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on kannanotossaan varoittanut, että baana uhkaa Humallahden rannan ruovikoita, arvolehtoa ja kalliomaisemaa. Yhdistys myös korostaa luonnontilaisen kalliorannan arvokkuutta.
Ainutlaatuiselle rantakallioalueelle esitetään rakentamista siksi, että pyöräilijät välttäisivät reitillä olevalla mäellä polkemisen. Luontoa tuhoavaa, veronmaksajille kallista siltaa perustellaan suunnittelijoiden taholta sillä, että jyrkät mäet saattavat toimia esteenä sellaisille, jotka eivät vielä pyöräile. Betonirakennelmalla halutaan tehdä pyöräily mahdollisimman helpoksi. Esitys on suoraan sanottuna käsittämätön.
Esitettyä luontoa pilaavaa rakennelmaa ei tule missään nimessä toteuttaa. Ainoa toteuttamiskelpoinen ratkaisu on pitää baana jo olemassa olevalla Paciuksenkadun pyörätiellä. Tämä linjausvaihtoehto oli alun perin suunnitelmassa esillä ja siihen tulee nyt palata. Pyörällä pääsee kyllä ajamaan myös mäkeä ylös ja alas.
Hietaniemenkadulle, Hietakannaksentielle ja Merikannontielle suunnitellaan pyöräkatuja, joissa pyöräliikenne kulkisi ajoradalla autojen kanssa. Merikannontien osuudella autoliikennettä aiotaan yksisuuntaistaa. Huoli on, että seurauksena liikenne Mechelininkadulla ja Pohjoisella Hesperiankadulla ruuhkautuisi entisestään. Ruuhkia lisäävät jo keskusta-alueella tehdyt liikenneratkaisut. Rajasaarentien ja Paciuksenkadun väliselle osuudelle on suunniteltu rantareitille kaksisuuntainen pyörätie.
Munkkiniemen päässä Munkkiniemenbaanan suunnitelmaehdotus on vaarassa pilata kauniin ja toimivan kaupunginosan. Keskelle kaupunkialuetta ei pitäisi rakentaa pyöräilyn pikareittiä, jossa kävelijöitä ja muuta liikennettä ei oteta huomioon. Osa suunnitelluista järjestelyistä, kuten pyöräilijöiden etuajo-oikeus ja sen tuomat suuret nopeudet, vaikeuttaisivat erityisesti jalankulkijoiden liikkumista ja lisäisivät turvattomuutta. Suunnitelmassa sivuutetaan monella tapaa alueen asukkaat ja yrittäjät. Baanasuunnitelma jyräisi esimerkiksi osin lippakioskialueen, joka on alueen asukkaiden olohuone.
Suunnitelmassa kaavaillaan Munkkiniemen Puistotien poikkikatujen, Solnantie ja Kadetintien, sulkemista autoliikenteeltä. Tämä ruuhkauttaisi liikennettä Puistotiellä ja pienemmillä asuinkaduilla, vaikeuttaen asukkaiden arkea ja liikkumista. Pienillä kaduilla on asuntojen lisäksi päiväkoteja, kouluja, urheilukenttiä ja siten paljon eri ikäisiä kävelijöitä. Ruuhkautunut liikenne lisäisi turvattomuutta ja vähentäisi viihtyisyyttä. Pyöräilybaana halkaisisi pahimmillaan Munkkiniemen kahteen osaan. Puistotie on Munkkiniemen tärkeä keskus, jonka luonnetta ei saa baanasuunnitelmalla muuttaa eikä pilata. Puistotiellä on kivijalkaliikkeitä, joiden toimintaa on vaalittava. Puistotien liikenteen vaikeuttaminen on omiaan karkottamaan asiakkaita.
Munkkiniemen ja Töölön seudun joukkoliikenne on sujuvaa. Jos en kulje nelosen ratikalla tai kävele, pyöräilen töihin ja vapaa-ajalla. On hyvä, että pyöräilyn turvallisuutta ja pyöräilyreittejä kehitetään. Pyöräily on mukava liikkumis- ja liikuntamuoto. Pyöräilyn turvallisuus on tärkeää, mutta sitä on edistettävä osana kokonaisuutta, eikä irrallisena asiana.
Helsinkiin ovat tervetulleita nykyistä yhtenäisemmät pyöräilyreitit, mutta niitä ei pidä rakentaa piittaamatta vaikutuksista muihin liikkujiin, yrityksiin, kaupunkimme toimivuuteen, viihtyisyyteen, ja luontoarvoihin sekä verorahojen järkevästä käytöstä. Kaupunki on kokonaisuus, jossa eri toiminnot on kytkettävä sujuvaksi kaupunkielämäksi. Pyöräilybaanoja suunnitellessa on olennaista muistaa, että Helsingissä on tuore kävelyn edistämisohjelma. Sen tavoite on edistää toimia, joilla varmistetaan mahdollisuus viihtyä ja kävellä sujuvasti sekä turvallisesti kaupungissamme kaikkina vuoden aikoina, myös talvella.
Olen keskustellut pyöräilybaanan suunnitelmasta asiaa valmistelevan virkamiehen kanssa ja kertonut saamani valtavan palautteen suunnitelmasta. Pidän välttämättömänä, että suunnitelmasta annettu valtaisa palaute otetaan nykyistä paremmin huomioon, ennen kuin asia siirtyy poliittiseen päätöksentekoon. Palaute ja ajatukset asiasta ovat tervetulleita.
Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa kiirehtii hallitusta tuomaan eduskuntaan esityksen yrityslähestymiskiellosta. Yrityslähestymiskielto toisi esimerkiksi kaupoille keinon puuttua toistuviin myymälävarkauksiin, vakavaan väkivaltaan ja sen uhkaan.
Ruotsissa yrityslähestymiskielto on ollut voimassa vuoden 2021 lähtien. Svensk Handelin mukaan asetettu kielto on ollut tehokas.
Pääministeri Orpon hallitus on ohjelmassaan sitoutunut ottamaan käyttöön yrityslähestymiskiellon yritys- ja työturvallisuuden parantamiseksi.
Poliisille ilmoitetut myymälävarkaudet ja näpistykset ovat lisääntyneet viimeisen vuoden aikana 10 prosenttia ja vuodesta 2019 lähtien jopa 26 prosenttia. Kaupan alan yrityksiin kohdistuvat ryöstöt ovat lisääntyneet samassa ajassa 15 prosenttia. Myymälävarkaus on aina uhkatilanne, joka voi pahimmillaan kärjistyä vakavaksi väkivallaksi. Jopa 80 prosentilla kiinnijääneistä on jokin vahingoittamisen väline mukanaan, kuten nyrkkirauta, puukko tai jopa käsiase.
Nykyinen lainsäädäntö ei tarjoa riittäviä välineitä yrityksille torjua tätä trendiä. Joukko asiakkaita aiheuttaa toistuvasti vakavan turvallisuusuhan kaupan henkilökunnalle ja muille asiakkaille. Yrityslähestymiskielto koskisi tilanteita, joissa on kyse esimerkiksi toistuvasta vakavasta väkivallan uhasta, jatkuvasta ja pitkäaikaisesta häiriökäyttäytymisestä sekä toistuvista varkauksista.
”On vakava tosiasia, että väkivallan uhka ja häiriökäyttäytyminen ovat useissa kaupoissa arkipäivää ja monesti samat ihmiset toistavat häiriökäyttäytymistä. Kaupat ja yritykset tarvitsevat nykyistä vaikuttavampia keinoja ennaltaehkäistä ja puuttua häiriötilanteisiin. Yrityslähestymiskiellosta on saatu hyviä tuloksia Ruotsista. Suomessa on viipymättä otettava samantyyppinen lainsäädäntö käyttöön hyödyntäen naapurimaassa saatuja kokemuksia”, Sarkomaa sanoo.
Suomessa yritykset eivät voi asettaa henkilöitä kohtaan lähestymiskieltoa, vaan yrityksen työntekijöiden on haettava lähestymiskieltoa henkilökohtaisesti. Sarkomaan mukaan työntekijät ovat joutuneet nykylainsäädännön vuoksi ikävään tilanteeseen joutuessaan hakemaan henkilökohtaisesti lähestymiskieltoa työpaikalla häiritsevästi käyttäytyviä henkilöitä kohtaan.
”On kestämätöntä jättää yksittäisten työntekijöiden vastuulle lähestymiskieltojen hakeminen. Työturvallisuudesta huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Yrityslähestymiskielto antaisi työnantajalle mahdollisuuden toteuttaa työturvallisuuslakia sellaisena kuin se on tarkoitettu”, Sarkomaa huomauttaa. ”Yrityslähestymiskiellolla voitaisiin parantaa työntekijöiden turvallisuutta kaupoissa ja se antaisi yrityksille konkreettisen lisäkeinon puuttua jatkuviin varkauksiin ja väkivallan uhkaan toimitiloissaan. Kaikilla pitää olla oikeus turvalliseen työpaikkaan”, Sarkomaa päättää.
Kokoomuksen EU-vaalikampanja on avattu. Vaalikiertue lähti liikkeelle Narinkkatorilta, josta se jatkuu tulevien viikkojen aikana läpi Suomen.
Tavoittelemme neljä paikkaa Euroopan parlamentista, jopa viittä paikkaa pidetään mahdollisena. Tähän tarvitaan meidän jokaisen panos. Lämpimästi tervetuloa mukaan vaalityöhön ja innostamaan ihmisiä äänestämään mainioita ehdokkaitamme.
Kokoomuksella on monipuolinen lista toinen toistaan parempia ehdokkaita. Kaikki kokoomuksen ehdokkaat sekä kiertueaikataulu löytyvät osoitteesta https://www.kokoomus.fi/eurovaalit/
”Missä EU, siellä mahdollisuus” tarkoittaa kokoomukselle turvallisuutta, kilpailukykyä̈, suurempia markkinoita, vapaata liikkumista vailla pelkoa, vahvempaa itsenäisyyttä̈ osana suurempaa yhteisöä̈. Kokoomus haluaa olla mukana rakentamassa EU:sta vahvaa globaalia toimijaa.
To 16.5. klo 19 MLL UP Muotia ja Tähtiä - hyväntekeväisyysnäytös
Tervetuloa MLL UP Muotia ja Tähtiä - näytökseen Tapahtumatalo Bankiin. On ilo olla tänäkin vuonna mallina muotinäytöksessä. Tapahtuman kaikki lippu- ja arpajaistulot käytetään lyhentämättöminä koulukiusattujen lasten ja nuorten toipumiseen. Tapahtuman järjestää Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.
To 23.5. klo 17.15 Sarin vartti Arkadianmäeltä Facebook-livessä
Kerron Facebook-livessä politiikan ajankohtaisista eduskunnan kyselytunnin jälkeen. Facebook-liven löydät Facebook-sivultani facebook.com/sarkomaasari. Voit lähettää etukäteen kysymyksiä sähköpostitse sari.sarkomaa@eduskunta.fi
Eduskunta kävi ajankohtaiskeskustelun koulurauhasta ja kouluturvallisuudesta. Pidin asiasta kokoomuksen ryhmäpuheen. Olemme sitoutuneet tekemään tarvittavat toimenpiteet koulurauhan ja kouluturvallisuuden varmistamiseksi. Lastensuojelulaki uudistetaan. Toteutamme lasten ja nuorten terapiatakuun. Kiusatun lapsen oikeusturvaa ja mahdollisuutta jatkaa omassa koulussaan vahvistetaan. Koulujen valtuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan kuten älypuhelimien käyttöön lisätään. Perusopetukseen laatuun panostetaan vaalikauden aikana lisää 200 miljoonaa euroa pysyvästi.
Aloitteemme keskusta-alueen elinvoiman elvyttämiseksi etenee
Valtuustoryhmämme tekemä ryhmäaloite etenee kaupungin päätöksenteossa. Aloitteen vauhdittamana tehdään ulkopuolisin voimin selvitystyö keskusta-alueemme elinvoimaa vauhdittavista toimenpiteistä. Osana selvitystä on olennaista kuunnella alueen asukkaita ja yrityksiä.
Keskusta-alueella liikkuu edelleen päivittäin noin 20 prosenttia vähemmän ihmisiä kuin ennen pandemiaa, ja alueella toimivien yritysten liikevaihto on vähentynyt keskimäärin 20-30 prosenttia. Kaupunki ei ole kyennyt omilla toimillaan riittävästi vastaamaan tähän haasteeseen. Osa kaupungin omista päätöksistä on myös hankaloittanut myönteisen käänteen tapahtumista.
Helsingin keskusta-alueen elinvoiman vahvistaminen on elintärkeää. Selvitystyön tuoman tiedon pohjalta on viisasta arvioida myös tehtyjä liikennejärjestelmäpäätöksiä. Helsingin on pystyttävä parempaan.
Tupakkalakia korjattava turvaamaan savuton koti ja parveke – ihmisiä on suojeltava myös kotona
Nykyinen tupakkalaki on valuvikainen. Laki suojaa tupakansavulta työpaikoilla ja julkisissa tiloissa, mutta moni joutuu omassa kodissaan kärsimään naapurin tupakoinnista. Tupakointikiellon asettaminen on taloyhtiöissä nykylainsäädännön mukaan vaikeaa, sillä se edellyttää kunnan viranomaisen päätöstä sekä kallista ja hankalaa hakuprosessia. Tupakkalainsäädäntöä on päivitettävä niin, että taloyhtiön yhtiökokous voisi kieltää häiritsevän tupakoinnin parvekkeilla ja huoneistoissa.
Sähkötupakka eli ”vape” kielletään alle 18-vuotiailta
Eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä oleva tupakkalain muutos kieltää alaikäisiltä nikotiinittomien sähkösavukkeiden hallussapidon sekä rajoittaa savuttomien nikotiinituotteiden käyttöä ja makuja. Lisäksi lakiesitys sisältää kiellon tupakan vastikkeiden hallussapidolle alle 18-vuotiailta ja pyrkii ehkäisemään nuorten tupakkatuotteiden käyttöä sekä harmaata ja laitonta kauppaa. Tavoitteena on suojella lasten ja nuorten terveyttä ja antaa oppilaitoksille sekä kodeille työkaluja puuttua asiaan tehokkaasti.
Hallituspuolueiden norminpurkutyöryhmän linjaus palauttaa kymmenen vuotta voimassa olevat passit on tervetullut. Voimassaolon pidennys toisi helpotusta poliisin lupapalveluiden pitkiin odotusaikoihin ja kansalaisten arkeen. Nyt on tavoitteen toteuttamiseen löydettävä keinot ja tuotava lakiesitys eduskunnan.
Itämeren ja sen rantojen suojelu on minulle tärkeää. Rehevöityminen ja roskaantuminen ovat kotimeremme suojelun kannalta suuria ongelmia. Kaupungin toimet rantavesien siivoamiseksi ovat käynnissä. Roskaa merestä kauhovan Lippo-aluksen voi bongata vaikkapa Kauppatorin satama-alueelta. Vaikka siivottujen roskin määrä on viime vuosina laskenut, kerättiin viime kesänä rannoiltamme lähes 100 kuutiometriä roskaa. Roskien siivoaminen kuluttaa valtavasti kaupungin veroeuroja. Me helsinkiläiset voimme vaikuttaa kaupunkimme ja vesistöjen roskaantumiseen hyvin helpolla tavalla: huolehtimalla omat roskat roskiksiin.
Sanaston väkeä ja kirjailijoita vieraili eduskunnassa Korvaamattomat kirjat -tilaisuudessa. Tärkeä asiaa, mukavia kohtaamisia ja ajankohtaista keskustelua. Oli ilo saada olla mukana HERO:n juhlaseminaarin paneelissa. Kuvassa kanssani varapuhemies Paula Risikko sekä tilaisuuden juontanut Kaj Kunnas. Helsinki-kierroksella vuorossa Malmi ja Taiteen sulattamo, taide- ja mielenterveysjärjestö. Kuvassa Eveliina Lafghani Rauni Koikkalainen, Karoliina Itkonen ja Tim Saarinen.
Ajatuksesi sekä palautteesi ovat tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.
Kaiken ikäisten helsinkiläisten päivittäisen liikunnan edistäminen on kaupunkimme kärkihankkeita. Uusimmassa Helsingin kaupunkistrategiassa asetimme tavoitteeksi olla kaupunki, jossa edellytykset liikunnalliseen elämään kohenevat. Liikuntapaikat ja liikkumisen mahdollistava viihtyisä kaupunkiympäristö ovat helsinkiläisten vahvoja toiveita.
Kaupungin tavoite on panostaa liikuntapalveluihin niin, että ne ovat saatavilla kaikille matalalla kynnyksellä. Kaupunkipyörät ovat jälleen kesän lähestyessä kaupunkilaisten käytössä, samoin kuin kasvava määrä ulkokuntosaleja, kuntoportaita sekä laitureita. Ilo uutinen on se, Töölönlahden puistoon on tulossa uusi ulkokuntosali. Pitkään odotettu Töölönlahden puiston kehittäminen sai vauhtia, kun kaupunginvaltuustossa myönsimme työhön lisärahoituksen.
Kaupunkilaisten toivovat lisää puita ja kasvillisuutta. Hanhien likaamien nurmikenttien tilalle on saatava monimuotoinen ja viihtyisä puistoalue. On ilouutinen, että puiston viihtyisyyttä ja vehreyttä on tarkoitus lisätä isomman kunnostuksen suunnittelun lomassa nopeassa tahdissa monimuotoisella kasvillisuudella.
Varsinkin kantakaupungin asukkaille oli tervetullut ohjelma kävelyn edistämisestä. Ohjelman tarkoituksena on taata kävelijöille ja kaupungissa asioiville nykyistä mukavammat ja turvallisemmat olosuhteet kaikkina vuodenaikoina. Kyse on talvikunnossapidosta, katupölyn vähentämisestä, kaupunkisuunnittelusta, liikennejärjestelyistä ja sähköpotkulautojen sääntelystä sekä paljosta muutosta mutta etenkin arkiliikuntaan kannustamisesta.
Enemmistö suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta aivan liian vähän. Liikkumattomuus on yhteydessä moniin kansansairauksiin. Liikunta sen sijaan edistää monin tavoin hyvinvointia ja työ- ja toimintakykyä.
Liikunta edistää kokonaisterveyttä ja myös aivoterveyttä kaikissa elämän vaiheissa. Liikkuessa aivojen verenkierto paranee ja aivosolujen väliset yhteydet vahvistuvat parantaen muistia. Lisäksi liikunta voi laskea verenpainetta ja parantaa unen laatua. Liikunta vähentää tutkitusti riskiä sairastua kaikkiin kansansairauksiin, myös eteneviin muistisairauksiin.
Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun.
Tuen ja neuvojen avulla on mahdollista saada ratkaisut sopivaan liikkumiseen mahdollisesta sairaudesta tai kivuista huolimatta. Olennaista on se, että avun saa nopeasti, ettei kipu kroonistu ja liikkumattomuus aiheuta peruuttamattomia vahinkoja.
Hallitusneuvotteluissa sovimmekin ehdotuksestani, että fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten kotikuntoutus sisällytetään kotitalousvähennyksen piiriin. Laki on nyt voimassa.
Parhaillaan valmistellaan yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten nostoa ja uutta korvausmallia. Tavoite on helpottaa palveluiden saamista ja julkisen sektorin työkuormaa.
Painopiste Kela-korvauksen nostamisella on yleislääkärikäynneissä, joiden vastaanotoille on terveysasemilla jonoja. Valmistelussa on myös Kela-korvauksen palautus fysioterapiaan. Uudessa mallissa Kela-korvaus ei olisi enää sidottu lääkärin laatimaan lähetteeseen, vaan asiakas voisi hakeutua suoraan fysioterapeutille.
Fysioterapeutin suoravastaanotto nopeuttaa tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivän hoitoon pääsyä, lyhentää hoitojonoja ja vähentää lääkärikäyntien kustannuksia.
Kela-korvattu fysioterapia on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa parhaimmillaan. Tutkimusnäyttö fysioterapian suoravastaanottojen vaikuttavuudesta on vahvaa.
Kaikenikäisten liikunnan lisääminen ja oikea-aikainen kuntoutus ovat vaikuttavia keinoja, kun haluamme hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua ja ennen kaikkea edistää ihmisten terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. Liikunta on paras lääke kaikenikäisten ihmisten hyvään elämään.
Hallituspuolueiden norminpurkutyöryhmän linjaus palauttaa kymmenen vuotta voimassa olevat passit on tervetullut. Voimassaolon pidennys toisi helpotusta poliisin lupapalveluiden pitkiin odotusaikoihin ja kansalaisten arkeen.
Asia on hyvin tärkeä myös ulkosuomalaisille, joille passin uusiminen ulkomailla on kallista ja vaivalloista, mikäli ei asu lähetystön lähettyvillä.
Passien voimassaoloaika lyheni kymmenestä vuodesta viiteen, kun biopassit otettiin käyttöön vuonna 2006. Peruste siirtyä viiden vuoden vaihtoväliin oli tekninen ja silloin käyttöön otettuun biometriikkaan liittyvä. Tekniikan kehittyessä on syytä palata 10 vuoden uusintakäytäntöön. Samalla on tietenkin varmistettava, että muutos voidaan tehdä passien turvallisuudesta tinkimättä.
Useissa maissa vaaditaan, että passi on voimassa vähintään puoli vuotta maahan saavuttaessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että viiden vuoden passi on neljän ja puolen vuoden passi. Se on hyvin lyhyt aika ja aiheuttaa turhaa byrokratiaa kaikille.
EU:n passiasetuksessa säädetään passien turvatekijöistä, kuten kasvokuvasta ja sormenjäljistä, mutta voimassaoloajan päättää kukin jäsenvaltio itse. Voimassaolon lyhentäminen viiteen vuoteen on aiheuttanut harmia monille suomalaisille.
Turhan byrokratian purkaminen on kaikkien etu. Useissa EU-maissa passit ovat voimassa pidempään kuin meillä. Passin voimassaolon pidennys olisi kansalaisille tervetullut uudistus.
Kymmenen vuoden passin palauttamisesta on sovittu hallituspuolueiden eduskuntaryhmien norminpurkutyöryhmässä. Nyt on tavoitteen toteuttamiseen löydettävä keinot ja tuotava lakiesitys eduskunnan.
Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää tervetulleena hallituspuolueiden norminpurkutyöryhmän linjausta palauttaa kymmenen vuotta voimassa olevat passit. Voimassaolon pidennys toisi helpotusta poliisin lupapalveluiden pitkiin odotusaikoihin ja kansalaisten arkeen.
Asia on hyvin tärkeä myös ulkosuomalaisille, joille passin uusiminen ulkomailla on kallista ja vaivalloista, mikäli ei asu lähetystön lähettyvillä.Passien voimassaoloaika lyheni kymmenestä vuodesta viiteen, kun biopassit otettiin käyttöön vuonna 2006. Peruste siirtyä viiden vuoden vaihtoväliin oli tekninen ja silloin käyttöön otettuun biometriikkaan liittyvä. Tekniikan kehittyessä on syytä palata 10 vuoden uusintakäytäntöön. Samalla on tietenkin varmistettava, että muutos voidaan tehdä passien turvallisuudesta tinkimättä.
"Useissa maissa vaaditaan, että passi on voimassa vähintään puoli vuotta maahan saavuttaessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että viiden vuoden passi on neljän ja puolen vuoden passi. Se on hyvin lyhyt aika ja aiheuttaa turhaa byrokratiaa kaikille, Sarkomaa huomauttaa.EU:n passiasetuksessa säädetään passien turvatekijöistä, kuten kasvokuvasta ja sormenjäljistä, mutta voimassaoloajan päättää kukin jäsenvaltio itse. Voimassaolon lyhentäminen viiteen vuoteen on aiheuttanut harmia monille suomalaisille", Sarkomaa sanoo.
"Turhan byrokratian purkaminen on kaikkien etu. Useissa EU-maissa passit ovat voimassa pidempään kuin meillä. Passin voimassaolon pidennys olisi kansalaisille tervetullut uudistus", Sarkomaa sanoo.
Kymmenen vuoden passin palauttamisesta on sovittu hallituspuolueiden eduskuntaryhmien norminpurkutyöryhmässä. Sarkomaa toivoo, että tavoitteen toteuttamiseen löydetään keinot ja lakiesitys saadaan eduskunnan käsittelyyn.
Eduskunnassa tänään esitelty uusi tupakkalakiesitys on tärkeä harppaus kohti savutonta Suomea. Esityksessä kiellettäisiin nikotiinittomien sähkösavukkeiden eli ”vapen” hallussapito alaikäisiltä. Hallussapitokielto koskisi myös muita tupakan vastikkeita kuten energianuuskaa tai yrttisavukkeita. Lisäksi savuttomien nikotiinituotteiden sallittuja tuoksuja ja makuja rajoitettaisiin.
Pidän esitystä tervetulleena ja erittäin tärkeänä lasten ja nuorten terveyden suojelun kannalta. Vape on puhekielinen sana, jolla tarkoitetaan kaikkia sähkösavukkeita, joissa höyrystetään nestettä, jota hengitetään. Nikotiinittomissakin nesteestä löytyy lyijyä ja muita raskasmetalleja. Höyryn hengittäminen voi altistaa monille keuhkosairauksille. On tärkeää, että sosiaali-ja terveysvaliokunta paneutuu vapen terveyshaittoihin lain käsittelyssä.
Vaikka tupakointi on vähentynyt nuorilla, vapen käyttö on huolestuttavasti yleistynyt – jopa alakoulussa lapsilla koulupäivänkin aikana. Kouluterveyskyselyn mukaan sähkösavukkeita päivittäin käyttävien osuus on kasvanut kaikissa ikäryhmissä. Hallussapidon kieltäminen antaa pitkään odotetun työkalun oppilaitoksille ja kodeille puuttua järeästi asiaan.
Esityksen ehdotus ottaa nikotiinipussit kattavammin tupakkalain piiriin, terveysvaroitusten lisääminen pakkauksiin, pakkausten ulkoasun yhdenmukaistaminen ja etämyynnin kieltäminen ovat kannatettavia. Tärkeä tavoite on ehkäistä nuorisokäyttöä sekä harmaata ja laitonta kauppaa.
Kannatan lämpimästi sitä, että savuttomien nikotiinituotteiden käyttö kielletään päiväkodeissa, kouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja leikkikentillä. Ja että kaikkien tupakan vastikkeiden hallussapito kielletään alle 18-vuotiailta.
On aivan keskeistä terveyspolitiikkaa ja terveyden edistämistyötä huolehtia, etteivät lapset ja nuoret altistu tupakka- ja nikotiinituotteille ja aloita tuotteiden käyttöä.
Tupakkalakiin jää nyt käsittelyssä olevan lain hyväksymisen jälkeen vakavia epäkohtia. Uudistamistyötä on jatkettava.
Tupakkalaki suojaa tupakansavulta työpaikoilla ja julkisissa tiloissa, mutta moni lapsi ja aikuinen joutuu omassa kodissaan kärsimään naapurin tupakoinnista. Tupakkalainsäädäntöä on välttämätöntä muuttaa niin, että taloyhtiön yhtiökokous voisi kieltää häiritsevän tupakoinnin parvekkeella ja huoneistoissa. Nyt kielto jää useimmiten hakematta, koska hakuprosessi kunnalta on hankala ja kallis.
Tupakointikieltojen oikeudenmukaisuutta tulee tarkastella terveyden- ja työsuojelun näkökulmasta. Tupakansavu on syöpävaarallinen seos, eikä sen pitoisuudelle sisäilmassa ole voitu osoittaa turvallista rajaa. On vahvaa näyttöä siitä, että passiivinen tupakointi aiheuttaa useita kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia sekä lisää niiden pahenemista. Passiivinen tupakointi on erityisen vaarallista lapsille.
Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien norminpurkutyöryhmä on myös hiljattain kannattanut tupakkalain uudistamista turvaamaan savuton koti ja parveke. Esitin eduskunnassa pitämässä puheessa, että sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyisi valmistelemaan seuraavaa tupakkalain muutosta. Tupakan savulle altistumiselta on suojeltava kotonakin.
