Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu Kommentoi Opetushallituksen johtokunnan mielestä viraston toimintaedellytykset on turvattava

OPETUSHALLITUS

Tiedotusvälineille 26.5.2014

Vapaasti julkaistavissa

Opetushallituksen johtokunta on erittäin huolissaan Suomen osaamisen ja koulutuksen kehittämisestä ja tulevaisuudesta. Oppimistulokset ovat laskussa, osaamisen merkitys kasvaa ja hyvin monet mittavat uudistukset ja kehittämistoimet ovat tekeillä.

Keskeisen ja ainoan kansallisen koulutuksen kehittämisviraston toimintakyky sekä lakisääteisten tehtävien että viranomaistehtävien hoitaminen on vaarantumassa. Opetushallitus on joutunut aloittamaan yt-menettelyn, jonka lopputuloksena voi olla jopa viidesosan henkilöstön vähentäminen - enimmillään 60 henkilöä. Opetushallituksessa on nyt 279 työntekijää. Opetushallituksen johtokunnan mielestä viraston toimintaedellytykset on turvattava.

Monet merkittävät ja kiireelliset uudistukset kuten perusopetuksen opetussuunnitelmatyö, ammatillisten tutkintojen uudistaminen, opiskelijavalintojen uudistaminen ja toteuttaminen ovat nyt vaarantumassa. Kansallinen koulutuksen kehittäminen tarvitsee vahvaan asiantuntijuuteen perustuvan koulutuksen asiantuntijakeskusviraston.

Opetushallituksen johtokunta pitää välttämättömänä, että Opetushallituksen resurssien turvaamiseen etsitään pikaisesti ratkaisu, jotta yt-menettely ei johda sellaisiin henkilöstön irtisanomisiin, jotka vaarantavat Suomen osaamisperustan kehittämisen.

Suomen menestys perustuu osaamiseen ja sivistykseen.

Lisätietoja:
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa p. 050 5113033
Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä p. 0295 331298

Julkaistu Kommentoi Kuulumisia Haagan kierrokselta

Kansanedustajan työssä on tärkeää pysyä mukana oman kaupungin ja sen asukkaiden arjesta. Paras tapa on jalkautua sinne, missä ihmiset ovat. Kiersin toukokuisen maanantain tapaamassa haagalaisia.

On hienoa asia, että olemme saaneet Haagaan kaksi uutta päiväkotia, päiväkodit Laajasuo ja Kylätie. Vierailin molemmissa uusissa päiväkodeissa katsomassa, miten toiminnat on saatu käyntiin ja hyvältä näytti. Tietenkin mittavan uurastuksen ansiosta. Päiväkodit edustavat uusinta uuta päiväkotien rakentamisesta. Parasta on se, että Haagaa pitkään piinannut päivähoitopaikka pula nyt helpottaa. Päiväkotien on oltava siellä, missä lapset ja perheet.

Keskustelimme päivähoitolain uudistamisesta varhaiskasvatuslaiksi ja vien ne terveiset lausuntokierroksella olevaan lakiraakileeseen, joka opetusministerin pitäisi saada valmiiksi eduskunnan käsiteltäväksi syksyksi. Kävimme läpi myös Helsingin linjauksia ja sitä, miten kaupunki voisi vieläkin paremmmin tukea päiväkotien laadukasta työtä. Oli ilo nähdä, miten osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä on päiväkodeissamme. Tapasin uusia ihmisiä mutta myös vanhoja tuttuja. Oli kiva yllätys, että myös päiväkoti Haagan tuttuja oli minua tapaamassa. Arvostan sitä kovasti. Päiväkoti Haaga on lapsieni vanha päiväkoti ja sieltä on paljon hyviä muistoja. Tärkeä muisto on päiväkodin urheilukilpailut ja lapsieni tallella oleva innostus liikuntaan.

Vierailin myös Riistavuoren palvelukeskuksessa. Liikunta, oikea- aikainen kuntoutus ja kuntouttava työote ovat asioita, joilla on mahdollista edistää ikäihmisten hyvää elämä. Tässä työssä Riistavuoren osaaminen on Suomen kärkeä. Sain tavata laajan joukon osaajia ja vien kuulemaani eduskuntaan, kun käymme läpi uuden vanhuspalvelulain seuranta-asioita. Ajatteli myös tuoda johtamani valtiovarainvaliokunnan kunta -ja terveysjaoston tutustumaan Riistavuoren osaamiseen. Kannustaan haagalaisia eläkeläisiä tutustumaan Riistavuoren tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin.

Kiitän lämpimästi kaikkia Haaga-kierroksen mahdollistaneita. Kiitokset myös Haagan vapaapalokunnalle, joka tarjoaa mielenkiintoisen ja innostavan harrastuksen monille lähialueiden lapsille. Nuorimmaiseni on ollut puoli vuotta toiminnassa mukana. Haagan vpk:n varhaisnuorisotoiminta on monipuolista. Leikin ohessa lapset tutustuvat palokuntatoimintaan ja harjoittelevat sekä oppivat monia todellä tärkeitä taitoja. Varhaisnuoret harjoittelevat elokuun puolivälistä toukokuun loppuun torstaisin. Suosittelen harrastuksena niin tytöille kuin pojille. Haagan vpk on myös monin muun tavoin tärkeä osa Haagaa ja kuuluvat kiinteästi alueen turvallisuuteen.

Terveiset Haagan ja Helsingin asioista ovat tervetulleita.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Julkaistu

On ollut koko Suomen etu, että maassamme on tähän saakka ollut mahdollista hankkia esimerkiksi aktiiviurheilu-uran ohella yleissivistävä tutkinto. Tällä hetkellä urheilulukioiden ja muiden erikoislukioiden tulevaisuus on vaakalaudalla. Opetusministeriössä on esitetty erikoislukioiden mittavaa rahoituksen pienentämisestä. Tämän lisäksi koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus on tarkoitus laskea enintään kolmeen vuoteen.

Näillä toimilla erikoislukiot joutuvat tuplaleikkausten kohteeksi. On muistettava, että noin puolet esimerkiksi urheilulukioissa opiskelevista nuorista suorittaa opinnot neljässä vuodessa. Vaikka tavoite opintoaikojen ripeyttämisestä on oikea, tarvitaan siihen myös joustoja. Emmehän halua palata maailmaan, jossa esimerkiksi aktiiviurheilu estää nuoren kouluttautumisen.

Maamme erikoislukiot ovat Suomelle monin tavoin tärkeitä. Erityisen koulutustehtävän saaneista eli erikoislukioista valmistuvien opiskelijoiden merkitys kansallisen kulttuuri- ja urheiluelämän sekä maamme kansainvälisen menestymisen urheilun, taiteen ja tieteen kannalta on merkittävä. Esimerkiksi Sotshin Olympialaisissa Suomen joukkueen 102 urheilijasta 52 olivat joko urheilulukioiden nykyisiä tai entisiä opiskelijoita.

On valitettavaa, että tuhannet lukioihin pyrkivät, siellä opiskelevat ja erikoislukioiden henkilökunta elävät tällä hetkellä suuressa epävarmuudessa. Opetusministerin tulisi ryhtyä viipymättä toimiin asian ratkaisemiseksi ja vakuuttaa, että erikoislukiot säilyvät. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa olemme asiassa kuulleet asiantuntijoita. Viesti ministerille on selvä: erityislukioiden toiminta on turvattava.

Nuoret ovat erilaisia ja tarvitsevat myös erilaisia vaihtoehtoja. Heille tulee suoda mahdollisuus yleissivistävän koulutuksen ohella toteuttaa intohimoaan ja erityisosaamistaan. Erikoislukioilla on merkittävä roolinsa myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Suomella ei ole varaa menettää yhtään lahjakasta huippuosaajaa eikä meidän tule sulkea yhtään nuorta pois erityisosaamisensa ääreltä.

Maamme valttikortti on tulevaisuudessakin korkeatasoinen ja monipuolinen osaaminen. Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin vuoksi emme saa antaa erikoislukioverkkomme rapautua.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Tiedote 16.5.

julkaisuvapaa

Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok.) vaativat opetusministeri Krista Kiurua (sd.) turvaamaan erityisen tehtävän saaneiden lukioiden, eli erikoislukioiden toimintaedellytykset. Kokoomusedustajat ovat ehdottomia vaateessaan, että säästötalkoista huolimatta ministeri Kiuru vakuuttaisi, että erikoislukiot säilyvät.

Hallituksen kehyspäätöksessä päätettiin erikoislukioiden mittavasta rahoituksen pienentämisestä. Tämän lisäksi koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus lasketaan enintään kolmeen vuoteen. Näillä toimilla erikoislukiot joutuvat kokoomusedustajien mielestä tuplaleikkausten uhreiksi. Kuitenkin noin puolet esimerkiksi urheilulukioissa opiskelevista nuorista suorittaa opinnot neljässä vuodessa. Vaikka tavoite opintoaikojen ripeyttämisestä on oikea, tarvitaan siihen myös joustoja.

Kansanedustajien mielestä nuorille tulee suoda mahdollisuus yleissivistävän koulutuksen ohella toteuttaa intohimoaan ja erityisosaamistaan. Edustajat näkevät, että erikoislukioilla on merkittävä roolinsa myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.

”Suomella ei ole varaa menettää yhtään lahjakasta huippuosaajaa eikä meidän tule sulkea yhtään nuorta pois erityisosaamisensa ääreltä”, edustajat alleviivaavat.

Kokoomusedustajat toteavat, että nuoret ovat erilaisia ja tarvitsevat myös erilaisia vaihtoehtoja. Suomen valttikortti on tulevaisuudessakin korkeatasoinen ja monipuolinen osaaminen. ”Maamme kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin vuoksi emme saa antaa erikoislukioverkkomme rapautua”, kansanedustajat linjaavat.

Erikoislukioista valmistuvien merkitys yhteiskunnan, kansallisen kulttuuri- ja urheiluelämän sekä Suomen kansainvälisen urheilussa, taiteessa ja tieteessä menestymisen kannalta on merkittävä. Esimerkiksi Sotshin Olympialaisissa Suomen joukkueen 102 urheilijasta 52 olivat joko urheilulukioiden nykyisiä tai entisiä opiskelijoita. ”Emme halua palata maailmaan, jossa aktiiviurheilu estää kouluttautumisen”, kansanedustajat sanovat.

”Meidän tulee huolehtia, että tarjoamme lahjakkaille nuorille jatko-opintokelpoisuuden tuottavan yleissivistävän tutkinnon lisäksi myös mahdollisuuden kehittää omia yksilöllisiä osaamisalueitaan opiskelujen aikana. Onko Suomella todella varaa olla tukematta lahjakkuuksien kehittymistä?”, Vahasalo ja Sarkomaa kysyvät.

”On valitettavaa, että tuhannet opiskelijat ja erikoislukioiden henkilökunta elävät tällä hetkellä epävarmuudessa. Opetusministerin tulisi ryhtyä viipymättä toimiin asian ratkaisemiseksi”, kansanedustajat toteavat lopuksi.

Lisätietoja:

Raija Vahasalo, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3090)

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3033)

Julkaistu

Tiedote 15.5.2014

Julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Lenita Toivakka kannustavat työministeri Ihalaista laittamaan hihat heilumaan työelämän tasa-arvoasioissa. Työ- ja elinkeinoministeriön Perhevapaalta työhönpaluuta -työryhmä ei esittänyt perhevapaalta palaavien asemaan parannuksia. Palkansaajakeskusjärjestöt jättivät työryhmän muistioon eriävän mielipiteen.

”Perhevapaalta paluuseen liittyvä epävarmuus tuo turvattomuuden tunnetta ja taloudellista epävarmuutta lapsiperheisiin ja lasten hankintaa suunnitteleville. Ministeri Ihalaisen on otettava asiassa aktiivinen ote.”

Perhevapailta työhön palaavien ongelmat ovat viime vuosina lisääntyneet. Moni palaa perhevapaalta eri työtehtävään. Kun pienen lapsen vanhempi palaa töihin, on työ saattanut loppua tai mahdollisesti palkkaa tai työtehtäviä heikennetty.

”Suomalaisessa työelämässä tarvitaan kaikki osaajat, tasavertaisesti naiset ja miehet. Hallitus on erityisesti kannustanut juuri perhevapailla olevia naisia. Meidän on myös omalta osaltamme kannettava vastuu heidän työurakehityksestään. Äitiys tai vanhemmuus ei saa olla syy sysätä sivuun uraa”, toteavat Sarkomaa ja Toivakka yhteen ääneen.

”Käyttöön on otettu joustava hoitoraha ja myös osa-aikainen päivähoito on mahdollista monessa kunnassa. Kun osa-aikaisia mahdollisuuksia on tarjolla myös työelämässä, helpottuu siirtyminen työn ja perhevapaiden välillä. Pienten lasten vanhemmille on luotu joustavia mahdollisuuksia yhdistää työ ja perhe. Työelämään on saatava tasa-arvoinen johtaminen, jolla huolehditaan, ettei perhevapaista, käyttää niitä isä tai äiti, aiheudu turhaa haittaa urakehitykselle. Työtä on jatkettava työelämän joustojen sekä perheystävällisen työelämän rakentamiseksi.”

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 5113033

Lenita Toivakka

0505122928

Julkaistu

Oppivelvollisuuden pidentämismalli täystyrmättiin heti lausuntokierroksen lähtöpäivänä. Eikä ihme. Ministeri Kiurun esittämät toimet ja niille luvattu 15 miljoonan euron rahoitus eivät kohdistuisi ilman koulutuspaikkaa ja syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. Sen sijaan lähes koko summa, noin 14 miljoonaa euroa, esitetään käytettäväksi ilmaisiin oppimateriaaleihin lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

Ensimmäisenä esityksen epäkohtiin puuttuivat opettajien ammattijärjestö ja Suomen rehtorit. Ehdotus onkin monin tavoin epäkelpo ja jopa haitallinen lääke syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Pakkovuosi ei poista syitä, joiden takia oppimiskyvyssä tai motivaatiossa on puutteita, tai estä sitä, että opetuksesta pinnataan tai opinnot keskeytetään. Eikä esityksellä muuteta myöskään sitä, että ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on lisäyksistä huolimatta Helsingissä ja muualla Uudellamaalla liian vähän.

Kaikki liikenevät resurssit olisi suunnattava heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen, räätälöityyn tukeen ja nuoren rinnalla kulkemiseen. Voimavarat olisi suunnattava oppimisongelmien varhaiseen havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä opetuksen, oppilaanohjauksen ja oppilashuollon kuntoon laittamiseen. Myös uusia työelämälähtöisiä ja joustavia opiskelu- ja oppimismahdollisuuksia tarvitaan. Oppisopimusta on kehitettävä nuorille sopivaksi ja sellaiseksi, että se kannustaa ja mahdollistaa yrittäjät sitä tarjoamaan. Tässä on viisasta kuulla tarkalla korvalla yrittäjiä.

Pääministeri Kataisen hallituksen yksi keskeisimmistä tavoitteista on ollut, että yksikään nuori ei syrjäytyisi. Siksi hallitusohjelmaan kirjattiin selkeät tavoitteet, kuten etsivän nuorisotyön kehittäminen, kuntoutus ja ennaltaehkäisevän päihdetyön tukeminen. Myös joustava perusopetus ja ammattistartti ovat toimivia, olemassa olevia keinoja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Näihin toimiin verrattuna ministeri Kiurun esittämä pakkovuosi lähinnä siirtää tai syventää ongelmaa – ei ratkaise sitä.

Tarkoituksena ei ole säilöä eikä sulloa nuoria pakolla vuodeksi johonkin oppilaitokseen. Ei riitä, että kaikille nuorille voidaan tarjota koulutuspaikka. Kunnianhimoinen tavoite tulee olla, että koulutus suoritetaan loppuun ja että tutkinnon suorittaneilla on sellaista osaamista ja ammattitaitoa, jota työelämässä tarvitaan.

On myös pakko ihmetellä, miksi ministeri Kiurun esityksestä on jäänyt pois arviot sähköisen ylioppilaskokeen vaikutuksista? Kuntaliiton selvityksen mukaan yli 60 prosentissa lukioista käytetään opinnoissa opiskelijoiden omia tietokoneita. Esityksen maksuttomuusperiaatekin ontuu pahemman kerran.

Syytä on myös vielä kerran arvioida ajatus keskittää koulujen oppimateriaalien hankinta.

Esitys on vastoin hyviin oppimistuloksiin johtanutta suomalaista koulukulttuuria, jossa valinta tehdään pedagogisin perustein uskoen korkeasti koulutettuihin opettajiin.

Tavoite nuorten syrjäytymisen ehkäisystä on tärkeä ja vaatii toteutuakseen merkittäviä toimia päättäjiltä ja kaikilta nuorten kanssa toimivilta aikuisilta. Oppivelvollisuuden venyttämisestä ei ole ratkaisuksi ongelmaan. Nuoret ja heidän elämäntilanteensa ovat hyvin erilaisia, ja siksi he tarvitsevat yksilöllisiä, joustavia ja tilanteen mukaan räätälöityjä mahdollisuuksia sekä ennen kaikkea aikuisten aikaa sekä tukea opintielle löytääkseen.

Julkaistu

tiedote 8.5.2014

julkaisuvapaa

Kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok) ja kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) tyrmäävät oppivelvollisuuden pidentämisen ministeri Kiurun esittämässä muodossa. Lakiesitys oppivelvollisuusiän nostamisesta on tänään lähtenyt lausuntokierrokselle.

On räikeä totuus, että ministerin esittämät toimet ja niille luvattu 15 miljoonan rahoitus eivät kohdistuisi ilman koulutuspaikkaa ja syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. Lähes koko summa, noin 14 miljoonaa, esitetään käytettäväksi ilmaisiin oppimateriaaleihin lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Tämä ei kokoomusedustajien mukaan ole niukkojen voimavarojen viisasta kohdentamista, sillä kaikki liikenevät resurssit on suunnattava heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen, räätälöityyn tukeen ja nuoren rinnalla kulkemiseen. Voimavarat olisi suunnattava oppimisongelmien varhaiseen havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä opetuksen, oppilaanohjauksen ja oppilashuollon kuntoon laittamiseen.

”Ehdotus on monin tavoin epäkelpo ja jopa haitallinen lääke syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Pakkovuosi ei poista syitä, joiden takia oppimiskyvyssä tai motivaatiossa on puutteita, tai estä sitä, että opetuksesta pinnataan tai opinnot keskeytetään. Eikä esityksellä muuteta myöskään sitä, että ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on lisäyksistä huolimatta Helsingissä ja muualla Uudellamaalla liian vähän”, kansanedustajat alleviivaavat.

Sarkomaa ja Vahasalo muistuttavat, että hallitusohjelmaan kirjattiin selkeät tavoitteet nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Edustajien mielestä etsivän nuorisotyön kehittäminen, kuntoutus ja ennaltaehkäisevän päihdetyön tukeminen ovat parempia keinoja kuin ministeri Kiurun esittämä pakkovuosi. Myös joustava perusopetus ja ammattistartti ovat toimivia, olemassa olevia keinoja.

Kokoomusedustajat ihmettelevät, miksi ministeri Kiurun esityksestä on jäänyt pois arviot sähköisen ylioppilaskokeen vaikutuksista. Kuntaliiton selvityksen mukaan yli 60 prosentissa lukioista käytetään opinnoissa opiskelijoiden omia tietokoneita. Esityksen maksuttomuusperiaatekin ontuu pahemman kerran.

Kansanedustajien mukaan esitys oppimateriaalien hankinnan keskittämisestä on vastoin suomalaista koulukulttuuria, jossa valinta tehdään pedagogisin perustein uskoen korkeasti koulutettuihin opettajiin.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa,

p. 050 5113033

Raija Vahasalo,

p. 0505113090

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

Edessä on todellinen politiikan superkevät. Työn alla ovat mittavat sote- ja eläkeuudistukset sekä uusi lukio- ja varhaiskasvatuslaki: http://www.sarisarkomaa.fi/?p=3846

Sekä paljon muuta. Päähallituspuolueet valitsevat uuden puheenjohtajan ja eurovaalitkin on käytävänä. Kaikkein isoin ponnistus on tehdä toimia työllisyyden edistämiseksi ja talouden tasapainottamiseksi. Kevään kehysriihessä hallitus teki esitykset eduskunnalle 2,3 miljardin euron sopeutustoimista sekä talouden kasvun edellytysten vahvistamisesta.

Päätökset menoleikkauksineen ja veronkorotuksineen ovat vaikeita, mutta sitäkin välttämättömimpiä tehdä. Taloustalkoissa ovat mukana kaikki suomalaiset. Kokoomuksen tavoite on ollut, ettei millekään taholle tulisi kohtuutonta taakkaa ja että sekä työn tekeminen ja yrittäminen kannattaisi jatkossakin. Esityksessä on paljon myös yksityiskohtia, joita ei voi purematta niellä. Yksi ikävä esimerkki on Sdp:n yritys hävittää erityslukiomme. Olemme aloittaneet valtiovarainvaliokunnassa hallituksen kehysriihipäätöksen käsittelyn ja ennen kesää esitämme siitä näkemyksemme.

Suurena linjana päätökset ovat viemässä Suomea oikeaan suuntaan, kun valtion velkasuhde kääntyy laskuun. Julkisen taloutemme uskottavuuden vahvistuminen luo pohjaa uusille investoinneille, työpaikoille sekä lainakorkojen pysymiselle maltillisella tasolla. Helsinkiläisille tämä on varsin korkeiden asumiskustannusten vuoksi olennaista. Asumisen kustannukset Helsingissä ovat sietämättömän korkeat. Kokoomuksen on pidettävä säästötalkoissa huolta siitä, että tavallinen helsinkiläinen voi asua kotikaupungissaan tulevaisuudessakin.

Pidemmät työurat ovat paras tae sille, että laadukkaat hyvinvointipalvelut voidaan turvata. Tarvitsemme parempaa työelämää ja työssä jaksamista. Lisäksi tarvitsemme uudistuksia eläkejärjestelmäämme. Meidän tulee myös kannustaa kaikkia nuoria kouluttautumaan, valmistumaan ripeämmin ja siirtymään työelämään. Tärkeää on lisäksi tehdä toimenpiteitä, joilla äidit ja isät voivat sovittaa paremmin työnteon ja perhe-elämän yhteen. Hallitus tekikin kehysriihessä monia työelämää kehittäviä päätöksiä.

Teen osaltani työtä eläkeuudistuksen onnistumiseksi. Työuria on pidennettävä, eläkkeiden rahoitus ja eläketurvan taso on turvattava. Olin mm. huhtikuussa mukana Tradenomiliiton järjestämässä paneelikeskustelussa, jossa käsiteltiin työuria ja eläkkeitä. Aihe on varsin ajankohtainen, sillä eläkeuudistus on tällä hetkellä työmarkkinajärjestöjen pöydällä ja esityksen tulisi valmistua kesän aikana.

Johtamassani Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnassa alkaa piakkoin ”Hyvä työelämä on jokamiehen oikeus” –asiakirjan uudistamistyö, jossa otetaan myös kantaa perheystävälliseen työelämään. Otan mielelläni vastaan palautetta ja päivitysehdotuksia asiakirjasta: http://www.kokoomus.fi/uutiset/kokoomuksen-palkansaajavaltuuskunta-julkisti-kannanottonsa-hyva-ja-perheystavallinen-tyoelama-jokamiehenoikeudeksi/

Työelämään kiinteästi liittyvä teema on niin ikään naisten ja miesten välinen tasa-arvo, johon otin kantaa huhtikuussa: http://www.sarisarkomaa.fi/?p=3871

Nyt on aika luoda uutta työtä ja kannustaa yrityksiä kasvamaan. Peräänkuulutin kotitalousvähennyksen laajentamista myös juuri tästä syystä. Kotitalousvähennys tulisi laajentaa koskemaan ainakin lääkinnällistä kuntoutusta, jota tuottavat toimiluvalla toimivat fysioterapia- ja toimintaterapiayritykset, sekä ammatinharjoittajayrittäjät. Mitä iäkkäämpi ihminen sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaansa ja toimintakykynsä ylläpitämiseen. Kotitalousvähennys kannustaisi yrittäjyyteen, kitkisi harmaata taloutta ja ennen kaikkea kohentaisi hyvinvointia: http://www.sarisarkomaa.fi/?p=3856

Hyvinvoinnin ja liikunnan saralla olen ahkeroinut muutenkin kevään aikana. Järjestin edustajakollegani Leena Harkimon kanssa ”Liikunnasta iloa ja hyvinvointia”-tilaisuuden, jossa kuulimme paljon hyviä kommentteja keskeisiltä erityisliikunnan parissa toimivilta tahoilta. Tavoitteenamme on edistää kaikkien mahdollisuuksia liikuntaan. Lisäksi osallistuin puhujana Metropolia AMK:n järjestämille ”Hyvinvointialalle reittejä yrittäjyyteen”-messuille. Olen vahvasti mukana kehittämässä koulutustamme niin, että yrittäjyysasiat ovat osa opintoja.

On ollut ilo seurata energisten eurovaaliehdokkaidemme matkaa kevään aikana. Muistathan, että eurovaalien ennakkoäänestys alkaa jo 14. toukokuuta ja varsinainen vaalipäivä on 25. toukokuuta. Lähtekäämme kaikki innolla mukaan vaalityöhön, jotta voimme kuun lopulla nähdä, kun sininen tolppa nousee jälleen korkeuksiin!

Vastaanotan mielelläni vieraita eduskuntaan ja tulen puhumaan erilaisiin tilaisuuksiin. Otathan yhteyttä!

Tervetuloa tapaamaan!

Naisten piirin perinteiset kevätmaljat to 8.5. klo 17.30 Ravintola Pääpostissa, Mannerheiminaukio 1 B

Hyväntekeväisyysmuotinäytökset Vanhalla ylioppilastalolla ti 13.5., olen näytöksissä mallina. Näytösten tuotto menee lyhentämättömänä MLL:n Uudenmaan piirin perhekummitoimintaan sekä uuden lastensairaalan rakentamiseen: https://www.facebook.com/events/1412351419026652/?ref_dashboard_filter=upcoming

Polkupyöräilevät porvarit to 22.5., pyöräretkelle lähtö Narinkkatorilta klo 18.

Aurinkoisin kevätterveisin,
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
www.sarisarkomaa.fi
050 511 3033

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa haastaa työmarkkinajärjestöt tasa-arvotalkoisiin omassa toiminnassaan ja keskusteluun vaietusta miesylivallasta työelämän omien järjestöjen keskeisissä johtotehtävissä. Sarkomaa nostaa esille sen vakavan tosiasian, ettei työmarkkinapöydissä juuri naisia näy eikä naisten edustusta voi työmarkkinakeskusjärjestöjen johdossa sanoa tasa-arvoiseksi.

Esimerkiksi STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on kevään aikana nostanut esille molempien sukupuolien edustuksen pörssiyritysten hallituksissa. Sarkomaa kannustaa myös työmarkkinajärjestöjä huolehtimaan molempien sukupuolien edustuksesta omissa päätöksentekoelimissä. Kokoomuspoliitikko haastaa työmarkkinajärjestöt kertomaan, ovatko ne tähän valmiita ja millaisia toimenpiteitä järjestöt ovat sen eteen valmiita tekemään.

”Miksi työmarkkinakeskusjärjestöjen johtajien vaateet keskittyvät pörssiyhtiöiden hallituksiin? Jos vaaditaan toimia yrityksiltä, on työmarkkinakeskusjärjestöjen otettava naisten osallistumisen edistäminen tosissaan myös omassa toiminnassaan. Eikö juuri työelämän järjestöjen tulisi toimia esimerkkinä ja olla suunnannäyttäjiä koko suomalaisen työelämän kehittämisessä?”, Sarkomaa kysyy.

Sarkomaan mielestä esimerkin ja hyvien käytäntöjen näyttäminen pitää olla työmarkkinakeskusjärjestöjen keskeisellä agendalla. Kansanedustaja toivoo, että esimerkiksi Ilpo Kokkila, Sture Fjäder, Antti Palola ja Lauri Lyly läpivalaisisivat tilannetta omissa järjestöissään. ”Niin kauan kun tärkeitä taloudellisia ja tulonjakoa sekä työelämän kehittämistä koskevia päätöksiä tekevät pääasiassa miehet, eivät naiset ole tasa-arvoisessa asemassa. On järjetöntä haaskausta jättää hyödyntämättä naisten potentiaali työelämän kehittämisessä”, Sarkomaa toteaa.

Kansanedustajan mukaan nyt tarvitaan toimia, joilla kannustetaan koko suomalaista työelämää tasa-arvoiseen johtamiseen. ”On koko Suomen etu, että saamme kaikki voimavarat käyttöön ja sekä miehiä että naisia keskeisiin tehtäviin urapolulla”, Sarkomaa alleviivaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

tiedote 17.4.

julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa ehdotuksestaan lisätä kuntoutus kotitalousvähennyksen piiriin. Ikääntyvälle väestöllemme viisasta luoda lisäkannusteita ja -mahdollisuuksia fyysisen kunnon ylläpitämiseen niin, että toimintakyky pysyisi yllä ja kotona voisi asua mahdollisimman pitkään. Mitä iäkkäämpi ihminen sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaansa ja toimintakykynsä ylläpitämiseen.

Sarkomaan mukaan kotitalousvähennys tulisi laajentaa koskemaan ainakin lääkinnällistä kuntoutusta, jota tuottavat toimiluvalla toimivat fysioterapia- ja toimintaterapiayritykset, sekä ammatinharjoittajayrittäjät. Kotitalousvähennyksen voisi tehdä myös ikääntyneen aikuiset lapset, jos nämä ostavat kuntoutuskäyntejä vanhemmilleen.

Ikääntyneet käyvät usein terveyskeskuslääkärillä vain hakemassa lähetettä fysioterapiaan. Kotitalousvähennys ei edellytä sairautta eikä lääkärissä käyntiä, joten ikääntyneiden terveyskeskuskäyntien väheneminen pienentää kuntien terveydenhuollon kustannuksia. Mikä tärkeintä, kotitalousvähennys kannustaisi ennaltaehkäisevään kuntoutukseen, joka on aina tuloksellisintakin. Liikunta ja kuntoutus ovat niin ikäihmisille kuin kaikenikäisille paras ennaltaehkäisevä lääke. Kotitalousvähennyksestä hyötyisivät myös yli 65-vuotiaat vaikeavammaiset, jotka ovat tippuneet Kelan maksaman kuntoutuksen piiristä.

”Toimenpide toisi säästövaikutuksia ja edistäisi ikäihmisten elämänlaatua. Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten kotona selviytymisen tukemisella voidaan siirtää kallista laitoshoitoa ja muiden palveluiden sekä lääkkeiden tarvetta. Vähennys myös loisi uusia työpaikkoja, kitkisi harmaata taloutta ja kannustaisi yrittäjyyteen”, Sarkomaa alleviivaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033