Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Mielenterveyden sairaudet ovat Suomessa yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja valtava syrjäytymisen syy. Suurin kansansairautemme aiheuttaa mittavan määrän menetettyjä työtunteja, pudottaa nuoria koulutuspolulta ja estää ihmisiä tekemästä työtä sekä toteuttamasta unelmiaan.

Vuonna 2019 Kelan maksamista sairauspäivärahoista yli kolmannes myönnettiin mielenterveyden häiriön perusteella. Mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden määrä on kasvanut 25 prosenttia vuodesta 2016. Erityisesti nuorten ja lähellä eläkeikää olevien naisten masennusperusteiset eläkkeet ovat lisääntyneet. Tämä historiallisen suuri ja mittavia taloudellisia menetyksiä sekä inhimillistä kärsimystä aiheuttava kehitys on saatava taittumaan.

Mielenterveyspalveluihin panostamisen on viisasta olla osa rakenteellisia uudistuksia, joilla hallitus tavoittelee lupaamaansa 75 prosentin työllisyysastetta 2023 mennessä. On välttämätöntä, että hallitus tekee syksyn budjettiriihessä päätöksen terapiatakuun toteuttamisesta. Suomen on mahdoton saavuttaa Pohjoismaista työllisyysastetta, ellemme vaikuttavammin kitke kasvavia mielenterveysongelmia ja korjaa mielenterveyspalveluiden puutteita. Erityisen tärkeä on panostaa lapsiin ja nuoriin, sillä alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Yhtälailla on tehtävä vaikuttavampia toimia ikäsyrjinnän kitkemiseksi yhteiskunnastamme pidempien työurien mahdollistamiseksi.

Paremmalla hoitoon pääsyllä ja ennaltaehkäisevillä toimilla on mahdollista vähentää tuhansien ihmisten vuosittaista siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle ja vähentää merkittävästi mielenterveysperustaisia työpoissaoloja sekä opintojen keskeytymisiä. Mielenterveyspoolin arvion mukaan peruspalveluissa varhain aloitettu hoito voisi auttaa siirtämään vuosittain jopa 7500 suomalaista sosiaalietuuksien piiristä työelämään, mikä vastaa hallituskauden aikana 30 000 uutta työllistynyttä

Terapiatakuun toteuttaminen tarkoittaa sitä, että Suomeen rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso osaksi nykyisiä terveyskeskuksia. Näin hoitoa olisi saatavilla matalla kynnyksellä yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisemmin. Terapiatakuun tavoite on varmistaa, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jää yksin ilman apua ja tukea.

Koronaepidemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien on havaittu lisänneen entisestään kasvussa olleita mielenterveyden ongelmia. Lisäksi jo ennestään mielenterveydeltään hauraat ihmiset ovat jääneet vaille normaaleja tukiverkkoja. Yksinäisyyden ja eristäytymisen lisäksi taloushuolet ja epävarmuus tulevasta kuormittavat nyt lähes kaikkia.

Kelan ja Työterveyslaitoksen tutkimushankkeen mukaan tehokkain tie nuorille määräaikaiselta työkyvyttömyyseläkkeeltä työelämään on psykoterapia yhdessä työkokeilujen ja -valmennusten kanssa. Yhdistelmäapua saa tällä hetkellä kuitenkin tuekseen vain kymmenesosa nuorista. Tilanne on kestämätön nuorten hyvinvoinnin sekä koko hyvinvointiyhteiskuntamme jatkuvuuden kannalta.

Terapiatakuu-kansalaisaloitteen tekijät ovat arvioineet terapiatakuun vuosittaisiksi kustannuksiksi 35 miljoonaa euroa. OECD arvioi vuonna 2018, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11 miljardia euroa eli 5,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Mielenterveysjärjestöjen mukaan satsaus maksaisi muutamien vuosien kuluessa itsensä moninkertaisena takaisin, koska mielenterveysongelmista johtuvat työpoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet vähenisivät.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo toteuttaa terapiatakuu-kansalaisaloitteen tavoitteen perustason mielenterveyspalveluiden vahvistamisesta?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy riittävien voimavarojen suuntaamiseksi terapiatakuun tavoitteiden toteutumiseksi?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy koronakevään aikana lisääntyneiden ja syventyneiden mielenterveyden häiriöiden hoitamiseksi?

Millä toimilla hallitus aikoo edistää mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden kuntoutusta ja työelämään pääsyä?

Helsingissä 28.8.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Julkaistu

Tiedote 27.8.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii, että koronaviruksen leviämisen estotoimet Helsinki-Vantaan lentokentällä on saatava vihdoin viipymättä kuntoon. Perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru sanoi kaksi viikkoa sitten, että hallitus ottaa kovat piippuun kentän tilanteen hoitamiseksi. Sarkomaan mukaan hallituksen puheet näyttävät muutamaa viikkoa myöhemmin erittäin kummallisilta, sillä lentokentän koronatoimissa on edelleen koronan toisen aallon kokoinen aukko. 

”On vastuutonta sekoilua, että ministerit Kiuru ja Harakka pitävät tiedotustilaisuuden, jossa he esittelevät joukon toimia tilanteen haltuun saamiseksi, mutta lähes kaikki toimet ovat kaatuneet yksi kerrallaan. Sellainen toimintatapa, jossa ministerit keräävät pisteitä toteutuskelvottomilla ratkaisuilla, on kestämätön, ja itse ongelma jää ratkaisematta. Asioita ei yksinkertaisesti voi hoitaa näin. Hallitus ei voi pestä käsiään koronasta”, Sarkomaa sanoo.

”Koronataudin toiselle aallolle on maahamme edelleen avoimet ovet, kun Suomen suurimman lentokentän tilannetta ei onnistuta ratkaisemaan. Pääministeri Marinin suulla luvattiin keväällä, että lentokentän tapahtumista otetaan opiksi. Nyt lentokentän kautta valuu jälleen koronaa kantavia. Tämä on tulossa kalliiksi jokaiselle suomalaiselle”, Sarkomaa sanoo. 

Sarkomaa peräänkuuluttaa hallitukselta selkeitä valtakunnallisia toimintaohjeita koronaviruksen estotoimien tehostamiseksi niin lentokentillä ja satamissa kuin muilla rajanylityspaikoilla. Sarkomaan mielestä valtion on korvattava Helsinki-Vantaan testauksista aiheutuvat ylimääräiset kustannukset täysimääräisenä Vantaan kaupungille ja muille toimijatahoille.

”Jokainen päivä on kallis, kun toinen aalto hyökyy maahamme. Riski Suomen sulkemiseen kasvaa, jos estotoimissa ei olla ajoissa liikkeellä. Helsinki-Vantaan kautta Suomeen saapuu noin 6 000 matkustajaa päivässä. Heistä hieman yli 1 000 saapuu riskimaista. On selvää, että lentokentän tilanne on yksinkertaisesti saatava haltuun”, Sarkomaa sanoo. 

”Merkittävä osa tämänhetkisistä tartuntaketjuista on lähtöisin ulkomailta. Ei tämä voi mennä niin, että tartunnan saaneet vain kävelevät maahan ilman koronatestausta tai edes toimintaohjeita. Voi olla, että joudumme elämään koronan kanssa vielä pitkään. On välttämätöntä löytää turvalliset tavat matkustaa”, Sarkomaa jatkaa. 

Sarkomaa pitää huolestuttavana myös sitä, että samaan aikaan kun Suomeen saapuu rajojen yli uusia tautitapauksia, tökkii koronatesteihin pääsy pahasti. Sarkomaan mukaan on löydettävä keinot, joilla testiin pääsisi vuorokaudessa ja tuloksen saisi toisessa.

”Suomen testaa, jäljitä, eristä ja hoida -strategia uhkaa pettää heti toisen aallon alettua ja varsinainen flunssakausi on vasta tulossa. Koronatestin tuloksen saamisessa ei voi kestää viikkoa. Nykyinen tilanne käy aivan mahdottomaksi perheille, työntekijöille ja yrittäjille. Testauskapasiteettia on nostettava määrätietoisesti. Viimeistään nyt myös yksityinen sektori on otettava täysimääräisesti mukaan”, Sarkomaa sanoo.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Julkaistu

Pääministerin Marinin ( sd.) hallituksen on syytä kuulla ihmisten hätä ja etsiä budjettiriihessä kestäviä ratkaisuja turvaamaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta. Toimia tarvitaan yhtälailla muiden järjestöjen toimintamahdollisuuksien turvaamiseen.

Budjettiesityksessä olevan historiallisen suuri järjestöjen rahojen leikkausesitys on vaarassa murentaa järjestöjen toiminnan pohjaa. Valtiovarainministeriön vuoden 2021 budjettiesityksessä esitetään sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikattavaksi ensi vuonna 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia kuluvaan vuoteen verrattuna.

Järjestöt tekevät mittaamattoman arvokasta työtä, jota yhteiskunnalla ei ole varaa menettää, eikä myöskään mahdollisuutta paikata.

Toteutuessaan leikkaukset vaikuttaisivat merkittävällä tavalla monien, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai muuten tukea ja apua tarvitsevien ihmisten elämään. Koronan ensimmäisen aallon aikana julkisen sektorin palveluiden sulkeminen esimerkiksi muistisairaiden perheiden osalta jätti omaishoitajat yksin. Järjestöjen tarjoama vertaistuki oli koronakevään aikana monelle ainoa tuki.

Määrärahojen leikkaus ja mahdollinen koronan toinen aalto huolestuttaa montaa järjestöjen tarjoaman vertaustuen varassa elävää ihmistä. Nyt on aika vahvistaa tukea ja auttamisen tapoja, ei vähentää sitä.

Muistutan  hallitusta, että vielä keväällä koronakriisin aikaan sosiaali- ja terveysministeriö vetosi järjestöihin, jotta ne toimisivat ihmisten auttamiseksi miettimättä toimintansa sopeuttamista. Tähän vetoomukseen nähden esitetyt leikkaukset antavat täysin päinvastaisen viestin. Lisäksi järjestöjen rahoituksen leikkuri on räikeässä ristiriidassa Marinin hallitusohjelman kanssa, jossa tavoitellaan vahvempaa kansalaisyhteiskuntaa ja järjestöjen toiminnan autonomisuutta.

Uhka rahoituksen merkittävästä leikkaamisesta aiheuttaa järjestöjen henkilöstössä huolta työpaikoista ja toiminnan jatkuvuudesta. Koronakevään epävarmuuden jälkeen monen jaksaminen on muutenkin kovilla.

Järjestöjen kanssa on keskusteltava rahoituksen tulevaisuudesta. Siihen tarvitaan suunnitelmallisuutta, ei näin suuria äkkiliikkeitä. Erityisen huolestuttavaa on, että rahoitusleikkaukset kohdistuvat voimakkaimmin pitkäjänteiseen perusrahoitukseen.

Tein kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta ja toimintaedellytysten turvaamisestavauhdittaakseni hallitusta ottamaan budjettiriihessä huomioon järjestöjen mittaamattoman arvokas työ.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Julkaistu 21.8.2020

Valtiovarainministeriö esittää vuoden 2021 budjettiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen leikkaamista 127 miljoonalla eurolla. Tämä merkitsisi järjestöjen rahoituksen 33 prosentin laskua. 

Esitys on erittäin huolestuttava tukea tarvitsevien ja haavoittavassa tilanteessa elävien kuten muistisairaiden ihmisten kannalta. 

Järjestöjen matalan kynnyksen maksuton ammatillinen tuki ja vertaistuki täydentävät julkisen ja yksityisen sektorin palveluita tavalla, jota on vaikea, jopa mahdoton korvata.   

Muistisairaus on kansansairaus, jota sairastaa noin 200 000 suomalaista. Omaisten ja läheisten kautta  sairaus vaikuttaa jopa miljoonan ihmisen arkeen. Sairastunut ja läheinen tarvitsevat tietoa, ohjausta ja neuvontaa sekä vertaistukea elämäntilanteeseensa.  

Erityisen haastava tilanne on nyt. Keväällä koronapandemia keskeytti muun muassa  kaiken ryhmätoiminnan sekä sulki muistisairaat ja läheiset koteihinsa. Rajoitustoimien pitkittyessä sekä sairastuneiden että läheisten jaksaminen vaarantui. Nyt on aika vahvistaa tukea ja auttamisen tapoja, ei vähentää niitä. 

Muistisairauden taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät. Ympärivuorokautisen hoivan asiakkaista kolme neljästä sairasta keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta. Ympärivuorokautisen hoivan kustannukset ovat keskimäärin 60 000 euroa vuodessa asukasta kohden. 

On lyhytnäköistä leikata tukea ihmisiltä, jotka sairastavat etenevää neurologista sairautta, joka vaatii myös läheisiltä paljon. Muistisairauden varhainen toteaminen, oikea lääkitys, kuntoutus, sujuva arki ja mielekäs tekeminen pitävät toimintakykyä ja aivoterveyttä yllä sekä siirtävät vaativampien palveluiden tarvetta eteenpäin.  

Muistiliitto vaatii, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset turvataan vuonna 2021 perumalla esitetyt leikkaukset ja järjestöjen rahoitus ratkaistaan myös pidemmällä aikavälillä muun muassa laskemalla arpajaisveroa ja kompensoimalla Veikkauksen tuottojen laskua budjettivaroista. 

Muistiliitto ry 
Merja Mäkisalo-Ropponen, puheenjohtaja 
Sari Sarkomaa, 1. varapuheenjohtaja 
Pasi Kivisaari 2. varapuheenjohtaja  

Julkaistu

Tiedote 22.8.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pyytää hallitusta kuulemaan ihmisten hätää ja etsimään budjettiriihessä kestäviä ratkaisuja turvaamaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta. 

Budjettiesityksessä olevan historiallisen suuri järjestöjen rahojen leikkausesitys on vaarassa murentaa sote-järjestöjen toiminnan pohjaa. Valtiovarainministeriön vuoden 2021 budjettiesityksessä esitetään sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikattavaksi ensi vuonna 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia kukuvaan vuoteen verrattuna.

Järjestöt tekevät mittaamattoman arvokasta työtä, jota yhteiskunnalla ei ole varaa menettää, eikä myöskään mahdollisuutta paikata.

”Toteutuessaan leikkaukset vaikuttaisivat merkittävällä tavalla monien, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai muuten tukea ja apua tarvitsevien ihmisten elämään. Koronan ensimmäisen aallon aikana julkisen sektorin palveluiden sulkeminen esimerkiksi muistisairaiden perheiden osalta jätti omaishoitajat yksin. Järjestöjen tarjoama vertaistuki oli koronakevään aikana monelle ainoa tuki.

Määrärahojen leikkaus ja mahdollinen koronan toinen aalto huolestuttaa montaa järjestöjen tarjoaman vertaustuen varassa elävää ihmistä. Nyt on aika vahvistaa tukea ja auttamisen tapoja, ei vähentää sitä,” Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa muistuttaa, että vielä keväällä koronakriisin aikaan STM vetosi järjestöihin, jotta ne toimisivat ihmisten auttamiseksi, ilman, että miettisivät toimintansa sopeuttamista. Tähän vetoomukseen nähden esitetyt leikkaukset antavat täysin päinvastaisen viestin. Lisäksi järjestöjen rahoituksen leikkuri on räikeässä ristiriidassa Marinin hallitusohjelman kanssa, jossa tavoitellaan vahvempaa kansalaisyhteiskuntaa ja järjestöjen toiminnan autonomisuutta.

Uhka rahoituksen merkittävästä leikkaamisesta aiheuttaa järjestöjen henkilöstössä huolta työpaikoista ja toiminnan jatkuvuudesta. Koronakevään epävarmuuden jälkeen monen jaksaminen on muutenkin kovilla.

”Järjestöjen kanssa on keskusteltava rahoituksen tulevaisuudesta. Siihen tarvitaan suunnitelmallisuutta, ei näin suuria äkkiliikkeitä. Erityisen huolestuttavaa on, että rahoitusleikkaukset kohdistuvat voimakkaimmin pitkäjänteiseen perusrahoitukseen,” Sarkomaa päättää.

Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta vauhdittaakseen hallitusta ottamaan budjettiriihessään huomioon järjestöjen mittaamattoman arvokas työ.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Julkaistu

Hallituksen kotitalousvähennykseen tekemä leikkaus on rajussa ristiriidassa hallitusohjelman lupausten kanssa parantaa ihmisten arkea ja ostovoimaa, senioreiden palveluja ja helpottaa eläkeläisten toimeentuloa.

Kannustan vasemmistovihreää hallitusta perumaan kotitalousvähennykseen tekemänsä leikkauksen ja ottamaan sen kehittämisen osaksi työllisyystoimia ja parempien palveluiden kehittämistä. 

Hallituksen on tärkeää kuulla myös eläkeläisjärjestöjä asiassa. Vastaanotin viime syksynä kokoomuksen puolesta Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kaikille eduskuntaryhmille luovuttaman kannanoton. Kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, vaativat kotitalousvähennyksen leikkaamisen perumista ja yli 75-vuotiaille korotettua vähennystä tukemaan itsenäistä selviytymistä kotona.

Esitimme syksyllä 2019 kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja Sitran mallin mukaisesti yli 75-vuotiaille uutta, nykyistä parempaa kotitalousvähennystä. Mallin taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.

Senioreiden superkotitalousmallissa verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Mallista voisivat hyötyä kaikkia yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. 

Esimerkiksi 40 euron tuntitaksalla kotipalvelun hinta olisi hallituksen mallilla 27 euroa ja kokoomuksen mallilla 12 euroa tunti. Senioreiden superkotitalousvähennys toisi nykyistä paremman mahdollisuuden tukea ikäihmisten kotona asumista, hyvää arkea ja itsemääräämisoikeutta. Kotitalousvähennyksellä ihminen voi itse valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin.

Uudistuksella olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia, kuten ihmisten kotipalveluiden ja arjen paraneminen, työpaikkojen lisääntyminen ja ikäihmisten palveluasumisen mahdollinen lykkääminen.

Sitran raportin laskelmissa on arvioitu, jos 14 000 ikäihmisen tehostetun palveluasumisen tarve siirtyy puolella vuodella, kustannussäästö olisi 330 miljoonaa euroa. Kotitalousvähennyksen käyttäjistä yli 40 prosenttia on eläkeläisiä. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen on tärkeää aina kun se on turvallista ja ihmisen oman tahdon mukaista.

Kotitalousvähennys on tuonut uusia työpaikkoja, yrityksiä ja kitkenyt harmaata taloutta, helpottanut erilaisten perheiden arkea ja ylikireätä verotustamme. Hallituksen on viisasta muuttaa kielteistä asennettaan kotitalousvähennykseen. 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Valtiovarainministeriön vuoden 2021 budjettiesityksessä esitetään sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikattavaksi ensi vuonna 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia tähän vuoteen verrattuna. VM:n esityksessä esitetään myönnettäväksi 253 miljoonaa euroa avustuksina yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, kun vastaavasti tänä vuonna myönnetty summa oli 380 miljoonaa euroa.

Toteutuessaan leikkaukset vaikuttaisivat merkittävällä tavalla monien, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai muuten tukea ja apua tarvitsevien ihmisten elämään: lasten, nuorten, iäkkäiden, päihde- ja mielenterveysongelmaisten, vähemmistöjen, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja pitkäaikaistyöttömien. Tätä työtä yhteiskunnalla ei ole varaa menettää, eikä myöskään mahdollisuutta paikata. Huoli yleishyödyllisten toimijoiden rahoituksesta koskee kaikkia toimijoita, joiden rahoitus perustuu rahapelitoiminnan tuottoihin (liikunta, kulttuuri, tiede, nuoriso, sote, hevosala).

Erityisesti koronakevään aikana sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat tehneet mittaamattoman arvokasta työtä heikoimmassa asemassa olevien tukemiseksi esimerkiksi järjestämällä ruoka-apua ja vertaistukea etäyhteyksin. Vielä keväällä koronakriisin aikaan STM vetosi järjestöihin, jotta ne toimisivat ihmisten auttamiseksi, ilman, että miettisivät toimintansa sopeuttamista. Tähän vetoomukseen nähden esitetyt leikkaukset antavat täysin päinvastaisen viestin.

Viime keväänä koronakriisin sosiaalisia vaikutuksia pohtineen työryhmän havainto oli, että koronakriisi toi näkyviin niin suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia kuin hyvinvointiyhteiskunnan murtumakohtia. Valtiovarainministeriön budjettiesityksen viesti on räikeässä ristiriidassa työryhmän havaintoihin, jonka mukaan järjestöt ja muu kansalaisyhteiskunta on nähtävä hyvinvointipalveluja vahvistavana tekijänä.

Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä järjestöihin kohdistama leikkuri on myös ristiriidassa Marinin hallitusohjelmakirjauksen kanssa, jossa todetaan: ”Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Eriarvoisuutta torjutaan osallisuudella. Kaikkien mahdollisuutta merkitykselliseen kansalaistoimintaan edistetään ja turvataan järjestöjen toiminnan autonomisuus.”

Järjestöjen kanssa on keskusteltava rahoituksen tulevaisuudesta. Siihen tarvitaan suunnitelmallisuutta, ei äkkiliikkeitä. Erityisen huolestuttavaa on, että rahoitusleikkaukset kohdistuvat voimakkaimmin pitkäjänteiseen perusrahoitukseen.

Toteutuessaan leikkaukset murentaisivat sote-järjestöjen toiminnan pohjaa. Uhka rahoituksen merkittävästä leikkaamisesta aiheuttaa järjestöjen henkilöstössä huolta työpaikoista ja toiminnan jatkuvuudesta. Koronakevään epävarmuuden jälkeen monen jaksaminen on muutenkin kovilla.

Koronan ensimmäisen aallon aikana julkisen sektorin palveluiden sulkeminen esimerkiksi muistisairaiden perheiden osalta jätti omaishoitajat yksin. Järjestöjen tarjoama vertaistuki oli koronakevään aikana monelle ainoa tuki. Järjestöjen määrärahojen leikkaus ja mahdollinen koronan toinen aalto huolestuttaa montaa järjestöjen tarjoaman vertaustuen varassa elävää ihmistä. Rajoitustoimien pitkittyessä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ja heidän läheistensä jaksaminen vaarantuu. Nyt on aika vahvistaa tukea ja auttamisen tapoja, ei vähentää sitä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo turvata ja kehittää sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta ja toimintaedellytyksiä?

Miten hallitus aikoo toteuttaa hallitusohjelmakirjauksensa kansalaisyhteiskunnan vahvistamisesta ja järjestöjen autonomisuuden edistämisestä?

Millä toimilla hallitus aikoo edistää järjestöjen toimintaa hyvinvointipalveluja vahvistavana tekijänä?

Millä toimilla hallitus puuttuu koronakriisin tuomiin eriarvoisuutta lisääviin ja syventäviin ilmiöihin?

Helsingissä 24.8.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Hoitotyön tutkimussäätiö Hotus on kansallisella tasolla toimiva näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjä, jolle on myönnetty valtion talousarviossa avustusta vuosina vuodesta 2014 lähtien. Kansallisena toimijana Hotuksella on tärkeä tehtävä tuottaa luotettavaksi arvioitua ja hoitotyön tarpeisiin tiivistettyä tutkimusnäyttöä ja näyttöön perustuvan hoitotyön kansallisia tukirakenteita. Toiminnasta hyötyvät paitsi hoitotyöntekijät, mutta myös ennen kaikkea sote-palveluiden käyttäjät. Hoitotyön osuus potilaan kokonaishoidosta on merkittävä ja samoin sen merkitys on keskeinen potilaan omahoidon onnistumisen näkökulmasta. 

Hotuksen rahoitusta on nostettu vuosien aikana. Valtionavustus on kuitenkin edelleen alle puolet Duodecimin Käypä hoidon valtionavustuksesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä hoitotyöntekijät edustavat ylivoimaisesti suurinta sote-ammattilaisten ryhmää. On välttämätöntä, että rahoitus vahvistuu ja jatkuu, jotta voimme turvata näyttöön perustuvan toiminnan jatkumisen ja kehittämisen myös hoitotyössä.

Hotus ja sen kansalliset yhteistyökumppanit esittävät, että vuoden 2021 valtion talousarviossa Hotuksen rahoitusta nostetaan samalle tasolle kuin Duodecimin Käypä hoidon rahoitus on lääketieteen puolella ollut jo vuosia. Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet laaja joukko hoitotyön sekä hoitotyön asiantuntijoiden ja johtajien järjestöjä mukaan lukien ERVA-alueiden hoitotyön johtajat ja Hallintoylihoitajat ry, hoitotyön asiantuntijaverkostot, yliopistojen hoitotieteen laitosten ja vastaavien yksiköiden johtajat sekä hoitotyöntekijöitä edustavien liittojen puheenjohtajat.

Vuoden 2021 valtion talousarviossa STM ja VM esittävät Hoitotyön tutkimussäätiölle 388 000 € määrärahaa ja Lääkäriseura Duodecimille Käypä hoito -suositusten laadintaan esitetään 720 000 € määrärahaa. Molempiin määrärahoihin esitetään leikkausta vuoden 2020 talousarvioon nähden, jossa Hotuksen määräraha oli 396 000 ja Lääkäriseura Duodecimille Käypä hoito -suositusten laadintaan 925 000 euroa. Vuoden 2020 Antti Rinteen hallituksen antamaan valtion budjettiesitykseen eduskunta lisäsi Hotuksen rahoitusta 100 000 eurolla ruotsinkielisen materiaalin tuottamiseen.

Käypä hoidon suositukset on tarkoitettu lääkäreiden toiminnan tueksi, joten ne painottuvat lääketieteellisen hoidon kehittämiseen. Hoitotyössä tarvitaan tutkimusnäyttöä, joka kohdistuvat nimenomaan hoitotyöhön ja sen kehittämiseen.

Hoitotyöntekijät tarvitsevat työssään luotettavaksi arvioitua ja hoitotyön tarpeisiin tiivistettyä tutkimusnäyttöä ja näytön käyttöönottoa edistäviä tukirakenteita. Tutkimustietoa on saatavilla, mutta tutkimustiedon laatu vaihtelee ja siten hoitosuosituksiin ja järjestelmällisiin katsauksiin koottu luotettava tutkimusnäyttö on hoidon laadun näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää.

Hoitotyöntekijöiden merkitys suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa on kiistaton, jonka myös Covid-19 pandemia on osoittanut. Hoitotyön käytänteiden kehittäminen kohti tuloksellisia toimintatapoja kansallisiin hoitosuosituksiin perustuen parantaa sekä potilasturvallisuutta että sote-palveluiden kustannustehokkuutta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Hoitotyön tutkimussäätiön Hotuksen rahoituksen vahvistamiseksi?

Miten hallitus aikoo edistää näyttöön perustuvan toiminnan jatkumista ja kehittämistä hoitotyössä?

Helsingissä 20.8.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

KaisaJuuso ps

Merja Mäkisalo Ropponen sd

Arja Juvonen ps

Sanna Antikainen ps

Ritva Elomaa ps

Julkaistu

Tiedote 20.8.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta muuttamaan asennettaan kotitalousvähennystä kohtaan ja tarttumaan kokoomuksen ehdotukseen ottaa kotitalousvähennyksen kehittäminen osaksi senioreiden palveluiden parantamista ja työllisyystoimia.

”Kotitalousvähennykseen kuluvan vuoden budjetissa kohdistettu leikkaus on täysin päinvastainen toimenpide, kuin mitä hallituksen lupaukset parantaa senioreiden palveluja ja helpottaa eläkeläisten toimeentuloa antavat ymmärtää”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan hallituksen on tärkeää kuulla eläkeläisjärjestöjä asiassa.

”Vastaanotin viime syksynä kokoomuksen puolesta Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n eduskuntaryhmille luovuttaman kannanoton. Kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, vaativat kotitalousvähennyksen leikkaamisen perumista ja yli 75-vuotiaille korotettua vähennystä tukemaan itsenäistä selviytymistä kotona”, Sarkomaa kertoo. 

Kokoomus on esittänyt jo syksyllä 2019 vaihtoehtobudjetin yhteydessä kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja Sitran mallin mukaisesti yli 75-vuotiaille uutta, nykyistä parempaa kotitalousvähennystä. Mallin taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.

Senioreiden superkotitalousmallissa verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Mallista voisivat hyötyä kaikkia yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. 

Sarkomaan mukaan senioreiden superkotitalousvähennys toisi nykyistä paremman mahdollisuuden tukea ikäihmisten hyvää arkea ja itsemääräämisoikeutta. Kotitalousvähennyksellä ihminen voi itse valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin.

”Uudistuksella olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia, kuten ihmisten kotipalveluiden ja arjen paraneminen, työpaikkojen lisääntyminen ja ikäihmisten palveluasumisen mahdollinen lykkääminen”, Sarkomaa päättää. 

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 14.8.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää ministeri Krista Kiurua tekemään viivyttelemättä päätöksen kansallisista terveydenhuollon laaturekistereistä.

”Valtakunnallinen laaturekisteri, jossa on mukana myös perusterveydenhuolto ja hoitotyö, tuovat täysin välttämätöntä avoimuutta palvelujärjestelmäämme, kun hoitoyksikkökohtaiset tulokset ovat tiedossa, julkisia ja vertailukelpoisia. Tiedolla ei voi johtaa, jos sitä ei ole. Päätöksiä on jouduttu tekemään osin ”pussi päässä”. Palvelujärjestelmän kehittäminen ei voi onnistua, ellei ole käytettävissä tietoa hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta,” Sarkomaa toteaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on pilotoinut terveydenhuollon laaturekistereitä viime eduskuntakaudella kokoomuksen aloitteesta eduskunnan valtion budjettiin lisäämän rahoituksen turvin.

THL:n pilottihankkeessa on havaittu, että laaturekisterit tarjoavat tehokkaan työkalun sote-järjestelmän arviointiin. STM ja THL ovat valmistelleet THL-lain muutosten mahdollistamaa asetusta, jolla nimettäisiin THL:n rekisterinpidolliselle vastuulle tulevat laaturekisterit. Usealla taholla herännyt huolta, ettei asia etene. Asetuksen allekirjoituksesta vastaa peruspalveluministeri Kiuru. 

Monelle suomalaiselle on varmasti hämmästyttävä ja järkyttäväkin tieto, että julkisista terveydenhuollon palveluista ei ole valtakunnallisesti kerättyä laatutietoa. Kansallisen hoidon laadun seurannan ja vertailun puute on räikeä epäkohta. Suomi poikkeaa laaturekistereiden puuttumisen vuoksi muista Pohjoismaista ja monien EU- ja OECD-maista.

Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit ovat edellytys valtakunnallisesti yhdenvertaisten palveluiden kehittämiselle ja hoidon vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantumiselle. Laaturekisterit parantavat potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta.

”Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistettaessa palveluiden vaikuttavuus ja laatu, tiedolla johtaminen ja asiakaslähtöisyys on nostettava hallintolähtöisen sote- uudistuksen sijaan kärkeen. Ilman laaturekistereistä on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus pelkkä torso,” Sarkomaa toteaa.

Useat potilasjärjestöt sekä sosiaali- ja terveydenhuollon edunvalvontajärjestöt sekä tutkijat ovat kannattaneet terveydenhuollon laaturekistereiden vakiinnuttamista Suomessa sekä niiden laajentamista sosiaalialan palveluihin.

”Laaturekistereistä hyötyvät kaikki – niin potilaat, terveydenhuollon ammattilaiset, tutkijat, päätöksentekijät kuin veronmaksajatkin, jotka kaikki tarvitsevat ajantasaista tietoa hoidon laadusta. Ihmisten yhdenvertaisuus paranee, kun vertailutiedon avulla voidaan kohdentaa resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan,” päättää Sarkomaa. 

Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen terveydenhuollon laaturekistereiden perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon laadun kehittämisestä vauhdittaakseen terveydenhuollon laaturekistereiden perustamista Suomessa. Kysymyksen ovat allekirjoittaneet Mia Laiho, Pia Kauma, Sinuhe Wallinheimo, Mari-Leena Talvitie ja Jukka Kopra.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

p. 050 511 3033