Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Nostin kyselytunnilla esille vahvan huoleni. Helsinki joutuu sote-uudistuksessa ryöstön kohteeksi. Helsingille luvattu erityisasema vääristyy sote-rahoituksen erityisleikkaukseksi. Tilalle saamme uutta hallintoa, uudet vaalit, maakuntaveron ja ison riskin palveluiden heikkenemiseen. Hallituksen sote on vaarassa kurjistaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä helsinkiläisten palvelut.

Koronan myötä on kaupungissamme entistäkin pidemmät jonot terveyskeskuksiin ja suun terveydenhuoltoon. HUS:n erikoissairaanhoidossa jonot ovat kuusinkertaistuneet. Ihmisten hoitoon pääsyn turvaamiseksi tarvitaan lisätoimia, mutta hallitus esittää helsinkiläisille leikkauksia. Kyselytunnilla kysyin miksi? Kysyin kuinka hallitus, kuinka helsinkiläiset ministerit ja kansanedustajat selittävät tämän jonossa odottaville kotikaupunkimme ihmisille?

Keskustelussa ministeri Kiuru antoi ymmärtää, että kaikki saavat lisää rahaa. Istuntosali kohahti. Tosiasiassa Helsingin rahoitusta leikataan mittavasti. Hallituksen maakuntauudistus pakottaa leikkaamaan helsinkiläisten palveluista yli 40 miljoonaa euroa. Esitys vastaa kokoluokaltaan 700 sote-ammattilaisen työmäärää.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Helsingin ei tarvitse liittyä osaksi muita maakuntia tai sote-alueita. Helsinki saa itse tuottaa palvelut. Tosin kaupunginvaltuutetut eivät saa enää päättää sote-palveluista. Tilalle tulee maakuntavaalit, joissa valitaan maakuntavaltuutetut, jotka päättävät sote-palveluista. Perusteluita sille, että tämä parantaisi palveluja ei ole.

Ikävä kyllä erityisasema näyttää tarkoittavan vain erityisasemaa maksaa enemmän. Samaa tarkoittaa tuleva maakuntavero: lisää veronkiristyksiä. Helsinkiläisten palveluihin tarkoitettua rahaa esitetään leikattavaksi kaksin käsin ja rajusti. Ensinnäkin Helsingissä sote-palveluissa asukaskohtainen rahoitus vähenisi jopa 13,5 prosenttia.

Toiseksi leikattaisiin Helsingin kaupungin toimintaan tarkoitettua muuta rahoitusta. Helsingille jäisi alle 5 prosenttia kuntaveron tuotosta, jolla on hoidettava mm. kaupunkimme toiminta, opetus-, kulttuuri-, vapaa-aika- ja liikuntapalvelut sekä maksettava investoinnit ja velat.

Kuultuamme asiantuntijoita johtamani Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan voimin teimme aloitteestani kirjallisen kysymyksen soten rahoituksen valuvioista. Valtavan kritiikkivyöryn myötä hallitus teki pienen korjausliikkeen, mutta ongelmat säilyivät.

On päivän selvää, että sote-uudistus heikentää toteutuessaan Helsingin elinkeinopolitiikan edellytyksiä, kilpailukykyä sekä mahdollisuuksia investoida kestävään kasvuun. Turmiolliset vaikutukset ulottuvat tätä kautta merkittävästi koko kansantalouteen.

Helsingiltä ja Uudeltamaalta yhteensä on edelleen lähdössä sote- rahoitusta yli 300 miljoonaa euroa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Leikkauksesta HUS:n osuus olisi ainakin 100 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi noin 1500 henkilötyövuoden vähentämistä HUS:n erikoissairaanhoidosta. On päivän selvää, että esitys on kestämätön. Rahoituksen rapautuminen olisi isku yhdenvertaiselle erikoissairaanhoidolle. Leikkaus näkyisi välittömästi potilaille hoitojonoina.

Yhä useampi ottaa terveysvakuutuksen, kun julkiseen terveydenhoitoon ei pääse. Moni joutuu turvautumaan yksityiseen terveydenhuoltoon. Kaikilla siihen ei ole mahdollisuutta. Tämä on yhdenvertaisen terveyspolitiikan irvikuva.

Maan hallituksen, eduskunnan ja Helsingin on kaikin tavoin tehtävä toimia, etteivät ihmiset jää ilman palveluja. Hallituksen on syytä ottaa opiksi kaatuneista sote-esityksistä ja keskittyä maakuntahallinnon, -veron ja -vaalien sijaan toimiin, joilla turvataan verovaroin järjestetyt yhdenvertaiset palvelut.

Julkaisimme tänään Jonoista hoitoon! Kokoomuksen keskustelualoitteen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi. Siinä vastataan, miten ihmisten näkökulmasta saadaan nykyistä paremmat palvelut. Mallin, joka ei romuta kuntia eikä kurjista kaupunkeja. Turvaisimme vahvat järjestäjät ilman maakuntia. Antaisimme ihmisten vaikuttaa omiin palveluihin. Pitäisimme huolta sote-ammattilaisten osaamisesta ja hyvinvoinnista.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Tiedote 26.11.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kehottaa hallitusta heräämään ihmisten hätään ja vaikeuteen saada tarvitsemiaan terveyspalveluja. Julkisen terveydenhuollon kuormitus on valtava koronan toisen aallon hyökyessä päälle. Koronan aiheuttamat hoitoonpääsyn ongelmat ovat vaarassa sairastuttaa ja aiheuttaa enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin koronaepidemia. Sarkomaa vetoaa vasemmistovihreään hallitukseen, jotta se voittaisi vastahankaisuutensa yrittäjyyttä kohtaan eikä antaisi ideologian murentaa kansanterveyttämme. 

”Koronaepidemia on kerryttänyt hoitovelan, jonka purkaminen ei onnistu ilman yksityisten terveystoimijoiden työpanosta. Kansanterveyden pelastamiseksi ja julkisen sektorin työtaakan kohtuullistamiseksi on järkevää korottaa Kela-korvausta. Hoitojonojen purkamisessa on hyödynnettävä kaikki saatavilla olevat voimavarat. Erityisen tärkeää on nostaa suun terveydenhuollon Kela-korvausta. Hallituksen valmistelussa olevat toimet romuttaa Kela-korvaus ovat vastuuttomia ja ne on välttämätöntä perua. Ihmiselle on tärkeämpää se, että palvelun saa, kuin mikä taho palvelun tuottaa”, Sarkomaa toteaa.

Esimerkiksi Helsingissä terveysasemalle kiireettömän lääkäriajan odotusaika on keskimäärin 28 päivää. Tänä vuonna Helsingissä on jäänyt koronan takia hoitomatta noin 100 000 suun terveydenhuollon käyntiä. 

”Samaan aikaan Helsingissä vasemmistovihreät kuntapoliitikot ovat vastustaneet palveluseteliä piittaamatta jonoihin jätetyistä ihmisistä. Onneksi kokoomuksen ansiosta palveluseteleitä saadaan joiltain osin helpottamaan hoitoon pääsyä. On mahdoton ymmärtää palveluseteleiden ehdotonta vastustusta, varsinkin, kun moni päättäjistä itse käyttää yksityisen tuottamaa työterveyshuoltoa ”, Sarkomaa sanoo.

Hoitovelan purkamiseen on arvioitu kuluvan jopa vuosia. Odottaessa ja hoidon viipyessä useimmat sairaudet ja vaivat vaikeutuvat. Sarkomaa on huolissaan, että hoitamattomuuden seuraukset voivat olla inhimillisesti ja kansanterveydellisesti tuhoisia.

”Missä ovat hallituksen toimet ja suunnitelma, kun koronan takia hoitojonot ovat ennätysmitoissa, niin perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa kuin suun terveydenhuollossa? Ihmettelen hallituksen radiohiljaisuutta hoitojonotilanteesta. Mitkä ovat hallituksen keinot puuttua jonoihin? Edellytän, että hallitus ryhtyy viipymättä toimiin yhdessä terveystoimijoiden kanssa hoitojonojen purkamiseksi. Tarvitsemme kaikki sote-toimijat, julkisen sektorin lisäksi yritykset ja kolmannen sektorin mukaan talkoisiin”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa kantaa vahvaa huolta sote-alan henkilöstön jaksamisesta koronakriisin jatkuessa. 

”Julkisen sektorin työntekijät ovat monin tavoin ylikuormittuneita koronan ja kertyneen hoitovelan takia. Henkilöstö on ollut mukana korona jäljityksessä ja hoidossa lomia pitämättä. Nyt toinen aalto hyökyy päälle. Ottamalla mukaan urakointiin yksityinen sektori voidaan helpottaa julkisen sektorin henkilöstön työtaakkaa”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Julkaistu

Palkasta ja eläkkeestä pitäisi jäädä ihmisille käteen euroja niin, että siitä riittää muuhunkin kuin aivan välttämättömään. Kotitalousvähennys lisää ihmisten ostovoimaa. Sen avulla useammalla suomalaisella on varaa ostaa arkea helpottavia palveluja.

Kotitalousvähennys tuo perheiden arkeen sujuvuutta, lisää työtä, yrittäjyyttä ja verotuloja sekä kitkee harmaata taloutta. Hallituksen tekemä leikkaus kotitalousvähennykseen oli iso virhe, joka kutisti ostovoimaa entisestään. Leikkaus kiristää kotitalouksien verotusta lähes 100 miljoonalla eurolla.

On vakavaa, että maan hallitus, ei näytä täysin ymmärtävän, että Suomeen on luotava uutta työtä ja yrittäjyyttä. Koronaepidemian kutistaessa taloutta ja kuormittaessa ihmisten arkea on kotitalousvähennyksen korottaminen ja uudistaminen viisas täsmätoimi.

Eduskuntaryhmämme ehdottaa, että kotitalousvähennystä nostetaan nykyisestä 40 prosentista 60 prosenttiin, 100 euron omavastuurajasta luovutaan ja vähennyksen kattoa korotetaan 5 000 euroon saakka. Näin yhä useampi suomalainen voisi hankkia arkeansa helpottavia palveluja.

Kotitalousvähennyksen käyttäjistä 40 prosenttia on senioreita. Hallituksen tekemä leikkaus kolahti erityisen kipeästi eläkeläisten kukkaroon ja arkeen. Eläkeläisten mahdollisuutta saada apua kotiin on lisättävä, ei vähennettävä.

Ikäihmisten asumista omassa kodissaan on tuettava niin pitkään kuin se on ihmisen oma toive ja turvallista. Esitämme senioreiden superkotitalousvähennystä, yli 75-vuotiaille 70 prosentin kotitalousvähennystä arjen tueksi.

Palvelujen ostoon esitämme enintään 1 200 euron vuosittaista tukea eläkeläisille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Pienituloisille eläkeläisille supervähennys olisi suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä, joka loisi nykyistä paremman mahdollisuuden tulotasosta riippumatta hankkia palveluita tukemaan itsenäistä asumista ja omannäköistä elämää.

Supervähennys olisi lisäturva myös omaishoitajalle, joista moni on jäänyt koronan myötä yksin ilman apua. Ikäsyrjinnän kitkemisessä on kyse myös siitä, että palveluiden kehittämisessä ymmärretään, että seniorit ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa oleva joukko ihmisiä.

Superkotitalousvähennys perustuu Sitran vuonna 2015 julkaisemaan Kotitalousvähennys arjen tukena – raporttiin. Malli on Sitran laskelmien mukaan kustannusneutraali valtiontaloudelle sen tuomien lisäverotulojen takia. Lisäksi kotiin ostetut, itsevalitut palvelut vähentävät ja siirtävät useimmiten muiden raskaimpien palveluiden käyttöä.

Esittelin viime viikolla eduskunnassa kotitalousvähennystä uudistavan lakialoitteeni. Esitys on hallituksen käytettävissä. Nostin kotitalousvähennyksen esille taas kerran myös kyselytunnilla. 

Viime torstaina kyselytunnilla kysyin pääministeri Marinilta, miksi hallitus on leikannut kotitalousvähennystä? Olen samaa kysynyt toistuvasti. Tähän asti vastaukset ovat olleet hyvin kielteisiä, mitä ei voi kuin ihmetellä. 

Työn verotuksen keventäminen ja kotitalousvähennyksen nostaminen olisivat erinomaisia keinoja lisätä erityisesti koulutettujen naisten työn tarjontaa ja luoda uusia työpaikkoja palvelualoille.

Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan naiset tekevät Suomessa päivittäin tunnin enemmän kotitöitä kuin miehet. EVA:n tuoreen arvion mukaan kotitöiden epätasainen jakautuminen ja Suomen korkea verotus heikentävät naisten urakehitystä ja tulotasoa. Arjen helpottaminen hankkimalla kotiin palveluja on Suomessa kireän verotuksen takia kallista ja vain harvojen ulottuvilla.

Ruotsissa demarivetoinen hallitus toteutti juuri kolmen miljardin euron verokevennykset. Lisäksi kotitalousvähennys nostetaan noin 7 000 euroon.

Vähennyksen kasvattamisen odotetaan elvyttävän Ruotsin taloutta tekemällä entistä useammasta kotitaloudesta työllistäjiä. Samaan aikaan toteutetut veronkevennykset parantavat kotitalouksien ostovoimaa ja tuovat lisää aktiivisuutta koronan runtelemaan talouteen.

Mikä vaikutus sillä voisikaan olla ruuhkavuosiin ja ihmisten arkeen, jos mahdollisuus hankkia kotiin palveluja olisi yhä useamman ulottuvilla! Palvelujen ostaminen tavaran sijaan on myös ilmastokestävä suunta ja viisas koronaelvytystoimi.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033. 

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

kolmen nuoren äiti

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

TIEDOTE 19.11.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää kotitalousvähennyksen nostamista 40 prosentista 60 prosenttiin, 100 euron omavastuurajasta luopumista sekä vähennyksen katon korottamista aina 5000 euroon saakka. Puolue haluaa tukea lakialoitteillaan kotimaista yrittäjyyttä ja palvelutalouden kehittymistä. Yhä useampi suomalainen voisi näin ollen olla työn antaja.

"Hallitus teki valtavan virheen leikatessaan kotitalousvähennyksestä. Päätös on leikannut palveluyrittäjiltä työtä ja kannustaa harmaaseen talouteen. Koronakriisin vuoksi pienyrittäjien ahdinko on kasvanut entisestään", toteaa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen.

Nyt on luotava uutta työtä. Ihmiset tarvitsevat lisää ostovoimaa palveluiden hankkimiseen, jotta taantuma selätetään. Kotitalousvähennyksen laajentaminen on tähän yksi tehokas täsmäkeino", perää Mykkänen.

Toisessa kokoomuksen lakialoitteessa esitetään yli 75 vuotiaille ikäihmisille 70 prosentin ns. superkotitalousvähennystä arjen tueksi. Uusi verovähennyksen ja tuen yhdistelmä loisi senioreille nykyistä paremman mahdollisuuden tulotasosta riippumatta hankkia palveluita tukemaan itsenäistä asumista ja omannäköistä elämää. Johtoajatuksena on tukea ikäihmisten arkea ja mahdollisuutta hankkia tarvitsemiaan palveluja esimerkiksi laitoshoidon sijaan. Esitys toisi kohentuneen elämänlaadun ohella satojen miljoonien säästöt julkiselle taloudelle.

"Kotitalousvähennyksen käyttäjistä yli 40 prosenttia on eläkeläisiä. Vähennys on tuiki tärkeä tuki, monen seniorin kotona asumisen mahdollistaja sekä itsemääräämisoikeuden vahvistaja. Kotitalousvähennystä tulee laajentaa reilusti, jotta yhä useammalla suomalaisella, lapsiperheistä ikäihmisiin, on varaa ostaa yrittäjiemme palveluita. Näin voimme yhdistää inhimillisemmän arjen ja työtä sekä yrittäjyyttä tuovan koronaelvytyksen", esittää eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Lakialoitteiden lähetekeskustelu käydään torstaina eduskunnan kyselytunnin jälkeen. Lakialoite kotitalousvähennyksen laajentamisesta on luettavissa täältä ja ns. superkotitalousvähennyksestä täältä.

Lisätietoja:

Kai Mykkänen, puh. 09 432 3159

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Julkaistu

Julkaistu Iltalehden päivän poiminta palstalla 17.11.2020

Olemme yhtä mieltä Terapiatakuu kansalaisaloitteen tekijöiden kanssa siitä, että kansalaisaloite ansaitsee sen arvolle sopivan käsittelyn. Vuosi on kulunut aloitteen saapumisesta eduskuntaan, mutta aloite odottaa edelleen käsittelyä. Kansalaisaloite on kokenut saman karun kohtalon kuin monet mielenterveyspalveluja tarvitsevat ihmiset ja heidän läheisensä. Se on sysätty syrjään odottamaan. 

Vetoamme hallituspuolueiden edustajiin. Ottakaa jalka pois jarrulta ja antakaa eduskunnan käsitellä kansalaisaloite. On välttämätöntä, että eduskunta käsittelee Terapiatakuu-kansalaisaloitteen ennen joulua. On suuri vaara, että aloite hautautuu eduskuntaan saapuvan jättimäisen ja mittavia ongelmia sisältävän sote-esityksen alle.

Huoli riittävistä mielenterveyspalveluista on suuri. Siitä kertoo nopeasti yli 50 000 allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite. Aloitteen lähetekeskustelussa (21.11.2019) kaikki eduskuntapuolueet antoivat tukensa aloitteelle. Ministeri Kiuru keskustelussa totesi: ”Kannatan aloitetta. Hallitus kannattaa sitä. Tulemme mahdollisimman nopeasti tuomaan julki sen, mitä aioimme tehdä.” On kaikki syyt odottaa, että aloite käsitellään ja hallitus tuo esityksen Terapiatakuun toteuttamiseksi.

On yhdenvertaisuuden irvikuva, että mielenterveysongelmista kärsivistä ihmisistä vain puolet saa tarvitsemaansa hoitoa. Kun jalka murtuu ei ihmistä laiteta jonoon odottamaan. Kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua. Moni joutuu hakemaan palveluja yksityiseltä sektorilta, mutta kaikilla ei tähän ole mahdollisuuksia. Avun saanti ei saa olla kiinni lompakon paksuudesta.

Terapiatakuu rakentaisi Suomesta puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Terapiatakuu varmistaa sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät eikä heidän läheisensä jää yksin ilman apua. Nyt se on monelle arkipäivää. 

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on toistamiseen vedonnut, että hallitus lupauksensa mukaisesti toteuttaisi Terapiatakuualoitteen. Paremmalla hoitoon pääsyllä on mahdollista vähentää tuhansien ihmisten syrjäytymistä, siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle sekä vähentää työpoissaoloja ja opintojen keskeytymisiä.

Mielenterveysongelmat ovat suuri, mutta alihoidettu kansansairautemme. Koronan myötä mielenterveyspalveluihin pääsy on heikentynyt samaan aikaan kun palveluiden tarve on lisääntynyt. Yhdenvertainen ja oikea-aikainen mielenterveyshoitoon pääsy on turvattava. Hoidon varhainen aloittaminen nopeuttaa toipumista ja helpottaa ihmisten vaikeaa tilannetta sekä vähentää yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Kriisin jäljet voivat näkyä yhteiskunnassa vielä pitkään, jos ongelmiin ei puututa ajoissa.

Kokoomus ehdottaa, että terapiatakuusta tehdään totta vielä ennen joulua kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistyöllä.

Sari Sarkomaa, kansanedustaja kok, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Mia laiho, kansanedustaja kok, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Julkaistu

Tiedote 12.11.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää vakava virheenä, ettei maan hallitus edistä  julkisen terveydenhuollon laadun  ja vaikuttavuuden avoimuutta. Sote-uudistus on torso ilman valtakunnallisesti vertailtavaa laatutietoa.

Merkittäviä parannuksia terveyspalvelujen laatuun saadaan aikaan vain ottamalla käyttöön terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit. Laatutiedolla sote-palveluja voidaan kehittää vaikuttavaksi, yhdenvertaiseksi ja turvalliseksi.  Tietoa tarvitsevat sote-ammattilaiset, virkamiehet ja päättäjät. Palveluita ei voi kehittää vaikuttavasti eikä tiedolla johtaa, jos tietoa ei ole.

Monelle suomalaiselle on järkyttävä tieto, ettei maamme julkisessa terveydenhuollossa laatua seurata systemaattisesti. Sarkomaa muistuttaa, että terveydenhuollon laaturekisterijärjestelmät ovat laajasti käytössä muualla Euroopassa ja muissa  Pohjoismaissa etenkin ja niiden myötä ihminen on järjestelmän sijaan palveluiden keskiössä. Miksi hallitus jarruttaa uudistusta, jolla kurotaan umpeen eroa muihin länsimaihin?

THL on pilotoinut menestyksellisesti kansallisia laaturekistereitä viime eduskuntakaudella eduskunnan Sarkomaan aloitteesta myöntämän määrärahan turvin. Nyt THL on tehnyt esityksen laaturekistereiden vakinaistamisesta, johon tarvittaisiin aluksi niin kaksi miljoonaa euroa.

”Oli suuri pettymys, ettei tätä rahaa hallitukselta ensi vuoden valtion mittavaan budjettiesitykseen herunut. Virkamiesesityksessä raha vielä oli. Pidän välttämättömänä, että eduskunta palauttaisi hallituksen leikkaaman rahan", Sarkomaa painottaa.

Valtakunnallisena Diabetespäivänä Sarkomaa nostaa esille laaturekistereiden merkityksen diabeetikoille. Laaturekisteri auttaa parantamaan diabeetikoiden valtakunnallista yhdenvertaisuutta, diabeteksen hoitotuloksia ja ohjaa resursseja parhaaseen terveyshyötyyn auttaen näin diabeteksen kustannusten hallinnassa. Diabetesrekisterin kehitykselle on luotu hyvä pohja THL:n laaturekisterihankkeessa ja alueiden vertaiskehittämisessä. ”Tiedon avulla on voitu kohdentaa toimet niin, että hoitotulokset ja hoitotasapaino ovat parantuneet eri alueilla,” Sarkomaa iloitsee.

”Valtava määrä sote- asiantuntijoita, potilasjärjestöjä ja terveydenhuollon toimijoita on mukana laaturekisterityössä. Tehty mittavaa työtä ei saa hukata. Suomessa on merkittäviä eroja palvelujen ja hoitoteknologian saannissa. Laaturekisterit ovat keino nostaa puutteet sekä parhaat käytännöt päivänvaloon ja vauhdittaa yhdenvertaisten palveluiden rakentamista. Sosiaali- ja terveyspalveluita ei voida johtaa eikä uudistaa pussi päässä ilman tietoa toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta,” Sarkomaa linjaa.

Sarkomaa on jättänyt talousarvioaloitteen terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden pysyvän toiminnan käynnistämiseksi.

Lisätietoja,

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 12.11.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho yhtyvät Terapiatakuu kansalaisaloitteen tekijöiden vaateeseen käsitellä aloite. Järjestöt toivovat, että aloite saa sen arvolle sopivan käsittelyn riippumatta siitä, käsitelläänkö kansalaisaloitetta samanaikaisesti hoitotakuun uudistuksen kanssa.

Vuosi on kulunut aloitteen saapumisesta. Kokoomus edellyttää, että eduskunta käsittelee terapiatakuu kansalaisaloitteen ennen joulua. On suuri vaara, että terapiatakuu hautautuu eduskuntaan saapuvan jättimäisen ja mittavia ongelmia sisältävän sote-esityksen alle.

”Huoli riittävistä mielenterveyspalveluista on suuri. Siitä kertoo nopeasti yli 50 000 allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite, joka luovutettiin eduskunnalle 22.10.2019. Aloitteen lähetekeskustelussa 21.11.2019 kaikki eduskuntapuolueet antoivat tukensa aloitteelle. Myös perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru keskustelussa totesi: ”Kannatan aloitetta. Hallitus kannattaa sitä. Tulemme mahdollisimman nopeasti tuomaan julki sen, mitä aioimme tehdä.” On kaikki syyt odottaa, että aloite käsitellään ja hallitus tuo esityksen terapiatakuun toteuttamiseksi,” kokoomusedustajat sanovat.

”Vetoan hallituspuolueiden edustajiin. Ottakaa jalka pois jarrulta ja antakaa eduskunnan käsitellä kansalaisaloite. Terapiatakuuta koskeva kansalaisaloite on kokenut saman karun kohtalon kuin monet mielenterveyspalveluja tarvitsevat ihmiset ja heidän läheisensä. Kansalaisaloite on sysätty tylysti syrjään. On yhdenvertaisuuden irvikuva, että mielenterveysongelmista kärsivistä ihmisistä tutkimusten mukaan vain puolet saa tarvitsemaansa hoitoa. Kun jalka murtuu ei ihmistä laiteta jonoon odottamaan. Kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua. Moni joutuu hakemaan palveluja yksityiseltä sektorilta, mutta kaikilla ei tähän ole mahdollisuuksia. Avun saanti ei saa olla kiinni lompakon paksuudesta,” Sarkomaa vaatii.

Terapiatakuu rakentaisi Suomesta tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Terapiatakuu varmistaa sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän läheisensä jää yksin ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää.

”Mielenterveyspalveluihin pääsy on ollut vaikeaa jo ennen koronaa ja nyt koronan myötä jonot ovat räjähtäneet käsiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunnalla ei ole tässä tilanteessa enää perusteita siirtää tärkeää Terapiatakuu -kansalaisaloitteen käsittelyä myöhemmäksi. Tarvitsemme Suomeen tehokkaan ja toimivan perustason mielenterveyshoidon, jolla apu olisi saatavilla helpommin, nopeammin ja yhdenvertaisemmin. Erityisesti lasten ja nuorten osalta tilanne on erittäin hälyttävä, sillä lapsen paikka ei ole jonossa, vaan kiinni elämässä. Jokainen sairauden synkistämä päivä estää lapsen kehitystä, vaikeuttaa koulunkäyntiä ja lisää syrjäytymisriskiä”, huomauttaa Laiho.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on toistamiseen vedonnut, että hallitus lupauksensa mukaisesti toteuttaisi terapiatakuualoitteen ja ottaisi sen osaksi pitkään valmistelussa olevat työllisyystoimia. Paremmalla hoitoon pääsyllä on mahdollista vähentää tuhansien ihmisten syrjäytymistä, siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle sekä vähentää työpoissaoloja ja opintojen keskeytymisiä. Koronakriisin myötä saavutettavien mielenterveyspalveluiden tarve on entisestään korostunut. Ehdotamme, että terapiatakuusta tehdään totta vielä ennen joulua kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistyöllä, päättävät kokoomusedustajat.  

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa 050 511 3033
Mia Laiho 0504336461

Julkaistu

Muistiliiton kannanotto 7.11.2020

Työikäisiä eli alle 65-vuotiaita muistisairaita ihmisiä on Suomessa noin 7 000. Työikäisten muistisairaudet on tunnistettava nykyistä paremmin ja aiemmin. Erityisen tärkeä rooli on työterveyshuollolla. Työikäisenä sairastunut läheisineen tarvitsee erilaista tukea ja erilaisia palveluita kuin ikääntyneenä sairastunut. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita uudistetaan parhaillaan vastaamaan väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Muistisairaudet ovat tavallisia ikääntyvillä, mutta palveluita kehitettäessä ei pidä unohtaa työikäisenä sairastuneita. Muistiliiton liittovaltuusto painottaa, että työikäisten muistisairaudet ja heidän palvelutarpeensa pitää tunnistaa palvelujärjestelmässä nykyistä paremmin. Kansallisen muistiohjelman päättyessä tulee miettiä, miten työikäisten muistisairaudet huomioidaan valtakunnallisessa kehittämisessä.

Työterveyshuollolla mutta myös perusterveydenhuollolla on keskeinen rooli työikäisen muistisairauden tunnistamisessa ja osaamista niistä tulee lisätä. Usein muistisairauden oireet sekoitetaan virheellisesti esimerkiksi työuupumukseen tai masennukseen ja oikean diagnoosin löytyminen voi kestää vuosia. Kun sairaus tunnistetaan ajoissa, sairastunut voi mahdollisesti jatkaa työntekoa osa-aikaisesti tai työtä muokaten. Tämä edellyttää myös esihenkilöiden ja työnantajien tiedon lisäämistä sekä asenteiden muuttumista. 

Työikäisilläkin yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, jonka osuus on 40 prosenttia. Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvaa muistisairautta sairastaa viidesosa eli 20 prosenttia. Muita työikäisten muistisairauden aiheuttajia ovat aivoverenkiertohäiriöt, aivovammat ja harvinaiset sairaudet. Runsaan ja pitkäaikaisen alkoholinkäytön arvellaan olevan joka kymmenennen työikäisen muistisairauden takana. 

– Voimme olla ylpeitä siitä, että Suomessa tehdään monipuolista ja uraauurtavaa tutkimustyötä työikäisten muistisairauksien tunnistamisen ja diagnostiikan kehittämiseksi, liittovaltuuston uusi puheenjohtaja, professori Anne Remes sanoo. 

– Lisäksi meillä tehdään uraauurtavaa ja kansainvälisesti arvostettua tutkimusta etenkin otsa-ohimolohkorappeumiin liittyen. Suomessa tehtävä tutkimus on tärkeää, koska sen avulla saamme ensikäden tietoa ja osaamista työikäisten muistisairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon, Remes jatkaa. 

Työikäisenä muistisairauteen sairastunut läheisineen tarvitsee elämäntilanteeseen sopivaa tukea. Haasteita tuovat palkkatyöstä luopuminen, sosiaalisen piirin kaventuminen ja sairauden vaikutukset parisuhteeseen. Esimerkiksi sopeutumisvalmennus tai päivätoiminta on usein ikääntyneille suunnattua, mikä ei motivoi työikäisenä sairastunutta osallistumaan. 

Erityistä huomiota täytyy kiinnittää sairastuneen alaikäisiin lapsiin. 

– On tärkeää, että lapsille ja nuorille on omia ryhmiä, joissa he saavat tietoa vanhemman sairaudesta sekä voivat jakaa kokemuksiaan ja purkaa tunteitaan vertaisten kanssa. Esimerkiksi Muistiliiton ylläpitämässä suljetussa Facebook-ryhmässä on lähes parisataa nuorta, Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu toteaa. 

THL:n kouluterveyskyselyn (2019) mukaan erilaisissa hoivatilanteissa eläviä nuoria oli noin 15 % vastaajista, arviolta 23 000. Heillä koulu-uupumus, masennusoireilu, ahdistuneisuus ja yksinäisyys olivat yleisempiä kuin muilla nuorilla. 

– Nuorten hoivaajien joukkoon kuuluu myös muistisairasta vanhempaansa hoivaavia nuoria. Heille pitää tarjota apua ja tukea, jotta he eivät jää yksin vaativassa elämäntilanteessa, Suomu painottaa. 

Muistiliiton liittovaltuusto painottaa myös, että kansalaisjärjestöjen rahoitus on varmistettava sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Muistisairautta sairastavat ja muut apua tarvitsevat ihmisryhmät tarvitsevat pitkäjänteistä apua ja tukea, jota rahoituksen epävarmuus ei saa vaarantaa. 

Liittovaltuusto kokoontui sääntömääräiseen syyskokoukseensa lauantaina 7.11.2020 pääosin etäyhteyksillä. 

Muistiliiton liittovaltuuston puheenjohtajaksi kaudelle 2021-2022 valittiin lääketieteen tohtori, dosentti, neurologian professori, dekaani Anne Remes ja varapuheenjohtajaksi europarlamentaarikko, Alzheimer Europen hallituksen jäsen Sirpa Pietikäinen. Liittohallituksen 1. varapuheenjohtajaksi kaudelle 2021-2023 valittiin kansanedustaja Sari Sarkomaa. Hallituksen jäseniksi kaudelle 2021-2023 valittiin TtT, dosentti, yliopettaja Jenni Kulmala (henkilökohtainen varajäsen geriatrian ylilääkäri Marja-Liisa Karjula) ja sosionomi (YAMK) Tarja Parviainen (eläkeläinen Reijo Ronkainen).

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Julkisuudessa on kerrottu hallituksen korjanneen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen rahoitusmallin epäkohtia. Toisaalta esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja kuntien omien laskelmien mukaan rahoitusmallin myötä Uudenmaan rahoitus ensin vähenee ja kasvaa sen jälkeen vähemmän kuin väestönkasvu, ikääntyminen ja monikulttuurisuuden kasvu edellyttäisivät.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kertoimia esitetään tulevan soten rahanjaon perustaksi. Ne perustuvat erittäin moninaisista rekisteritiedoista tehtyihin malleihin. Tarvetta kuvaavien tekijöiden selitysaste maakuntatasolla on vain 87 prosenttia. HUS:n laskelmien mukaan erikoissairaanhoidon tarvetta selittävistä kuluista mallissa puuttui 1,1 miljardia euroa. 

Hallituksen muutetussakin esityksessä Uudenmaan rahoitusta ja palveluita leikataan voimakkaasti. Väestönkasvun rahoitus huomioidaan kahden vuoden viiveellä ja palvelutarpeen kasvu vain 80-prosenttisesti.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) erikoistuu 40 prosenttia Suomen lääkäreistä. Yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen kuluista puuttuu HUS:n aiempien julkisuuteen tuomien laskelmien lisäksi 100 miljoonaa euroa.

THL:n rekisterit ja laskelmat avoimena datana, samoin kuin valtiovarainministeriön laskelmat auki purettuina, on syytä julkaista, jotta ne voidaan avoimesti arvioida. Uudenmaan väestön palveluja heikennetään julkisuuteen tulleilla periaatteilla vuoteen 2029 mennessä merkittävästi. Tämä koskee niin HUS:a, kuin koko Uudenmaan perusterveydenhuoltoa ja sosiaalitointa sekä niiden henkilöstöä.

HUS on suuri yliopistosairaala, joka vastaa joka kolmannen suomalaisen erikoissairaanhoidosta. Lisäksi HUS:lla on merkittävät valtakunnalliset erityisvastuut vaikeimmin sairaista potilaista. Suunniteltu rahoitusleikkaus kohdistuu viime kädessä näihin potilaisiin saaden aikaan yhteiskunnallista eriarvoistumista.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy THL:n rekistereiden ja laskelmien avoimena datana, samoin kuin valtiovarainministeriön laskelmien auki purettuina julkaisemiseksi, jotta ne voidaan avoimesti arvioida?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy sote-uudistukseen liittyvän rahoitusmallin korjaamiseksi HUS:n, Helsingin ja muiden Uudenmaan kuntien osalta?

Miten hallituksen sote-esitys parantaa vuoteen 2029 mennessä HUS:n alueen väestön, Helsingin kaupungin asukkaiden kuin koko Uudenmaan perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluja ja henkilöstön työolosuhteista sekä sote- alan houkuttelevuutta Uudellamaalla?

Miten hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa varmistetaan erikoissairaanhoidon ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toimintaedellytykset Helsingissä ja Uudellamaalla?

Helsingissä 3.11.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Julkaistu

Tiedote

6.11.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Pihla Keto-Huovinen, Sari Sarkomaa ja Sofia Vikman iloitsevat eduskunnan perjantaina hyväksymästä kannasta koskien tyttöjen sukuelinten silpomisen erilliskriminalisointia koskevaa kansalaisaloitetta. Eduskunta hyväksyi lakivaliokunnan päätösesityksen, jonka mukaan hallituksen on mahdollisimman ripeästi ryhdyttävä toimenpiteisiin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen säätämiseksi rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin ja annettava tarvittavat lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäviksi kuluvan vaalikauden aikana.

”Tämä on suuri päivä ihmisoikeuksille ja tyttöjen ja naisten itsemääräämisoikeudelle. Eduskunnan hyväksymä kanta tarkoittaa sitä, että hallituksen on nyt pakko toimia asiassa. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on järkyttävä väkivallan muoto, joka on kitkettävä Suomesta. Kokoomus iloitsee siitä, että vaatimuksemme lainsäädännön selkeyttämisestä etenee. Yhdenkään tytön ei tule joutua elämään Suomessa silpomisuhan alla”, Pihla Keto-Huovinen sanoo.

Silpomisasia tuli eduskunnan käsittelyyn kansalaisaloitteen KAA 1/2019 pohjalta. Kokoomusedustajat ovat tyytyväisiä aloitteen herättämästä laajasta kansalaiskeskustelusta ja edellyttävät, että Marinin hallitus ryhtyy valmistelemaan tarvittavat silpomisen vastaiset lainmuutokset ja muut tarvittavat toimenpiteet viipymättä.

”Kokoomus haluaa kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä erittäin tärkeän asian edistämisestä ja nostamisesta eduskunnan käsittelyyn. Yksikin silvottu tyttö on liikaa. Meidän on suojeltava heitä kaikin käytettävissä olevin keinoin. Hallituksen on nyt kuultava eduskunnan selkeä viesti ja kiirehdittävä, jotta tarvittavat lainmuutokset saadaan voimaan mahdollisimman nopeasti. Esityksen nopea valmistelu on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että lainsäädäntömuutokset ehditään käsitellä ja saadaan voimaan varmasti vielä tämän vaalikauden aikana”, Sari Sarkomaa sanoo.

Kokoomusedustajat muistuttavat, ettei tyttöjen sukuelinten silpomisen kriminalisoinnin selkeyttäminen yksin riitä, vaan silpomisen vastaisessa työssä tarvitaan lisäksi useita eri viranomaisten toimivaltaan kuuluvia ennaltaehkäiseviä toimia.

”Tyttöjen silpomisen kriminalisoinnin selkeyttämisen lisäksi tarvitaan ennaltaehkäiseviä toimia. On varmistettava, että ammattilaiset tarvittaessa ottavat silpomisasian puheeksi ja ilmoittavat tarvittaessa asiasta eteenpäin. Lisäksi on muun muassa vahvistettava viranomaisten koulutusta ja yhteistyötä, varmistettava lastensuojelulaissa tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden toteutuminen sekä turvattava silpomisen vastaisen työn resurssit”, Sofia Vikman sanoo.

Lisätiedot:

Pihla Keto-Huovinen, p. 09 432 3083
Sari Sarkomaa, p. 09 432 3033
Sofia Vikman, p. 09 432 3194