Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Osana yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön sopimuskauden 2021—2024 valmisteluita Helsingin yliopisto esitti keväällä 2020 opetus- ja kulttuuriministeriölle koulutusvastuun myöntämistä terveystieteen maisterin tutkintoon, mutta esitys hylättiin.  

Helsingin yliopisto on jo vuonna 2013 esittänyt samaa koulutusvastuuta, mutta sitä ei myönnetty. Tuolloin katsottiin, että kysymys siitä, voiko jokin yliopisto tai jotkut yliopistot profiloitua vain maisterikoulutuksen tuottajana, on koulutuspoliittisesti hyvin merkittävä, eikä sitä voida ratkaista pelkästään yksittäisen yliopiston yksittäistä koulutusalaa koskevan esityksen osalta.  

Esitys olisi mahdollistanut kliinisen hoitotieteen asiantuntijatehtävissä, kehittämisessä, johtamisessa, opetuksessa ja tutkimuksessa tarvittavan yliopistotasoisen koulutuksen. Koulutusvastuun myöntäminen Helsingin yliopistolle olisi oleellisesti vahvistanut terveystieteellistä tutkimusta HYKS:n erityisvastuualueella. Vaikka HYKS:n erityisvastuualue on väestöpohjaltaan maamme suurin ja monimuotoisin, HYKS:n erityisvastuualue on ainoa, jossa ei tällä hetkellä ole esityksen mukaista terveystieteiden maisteri- ja tohtorikoulutusta. Metropolialueen merkitys on ratkaiseva koko Suomen menestymisen kannalta, mikä tulee ottaa huomioon myös alueen terveystieteiden koulutustarjonnassa.  

Helsingin yliopiston terveydenhuollon maisterin koulutus lakkautettiin 1990-luvun lopussa, vaikka jo silloin oli tiedossa, että päätös aiheuttaa ongelmia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. Helsingin yliopisto on toistamiseen esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle            tutkinnonanto-oikeuden myöntämistä terveystieteiden maisterintutkintoon. Vuosien varrella asian eteen on tehnyt työtä laaja joukko eri toimijoita yhdessä Helsingin yliopiston, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Tehy:n ja Sairaanhoitajaliiton kanssa. 

Laadukas toiminta sosiaali- ja terveydenhuollossa edellyttää osaavia hoitotyön johtajia, asiantuntijoita ja opettajia, joilla on akateeminen tutkinto ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lisäksi. Terveydenhuollon johto-, asiantuntija- ja koulutustehtäviin vaaditaan yhä useammin yliopistossa suoritettua terveystieteiden maisterin, lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa. Tutkijatehtävissä se on ehdoton edellytys. Kasvaviin ja moninaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen asettaa hoitotyön johdolle ja asiantuntijoille uusia osaamisvaatimuksia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle asetetut tavoitteet saavutetaan vain laadukkaalla johtamisella ja asiantuntijuudella. Hyvä johtaminen ja hoitotyön urapolut ovat myös ydin edellytys sote-alan houkuttelevuuden lisäämisessä.  

Omat tieteenalaohjelmat ovat välttämättömiä myös kliinisen laboratoriotyön ja radiografiatyön asiantuntijoiden saatavuuden ja tieteenalojen sekä ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittymisen varmistamiseksi. Kliinisen laboratoriotieteen ja radiografian tutkinto-ohjelmat lakkautettiin vuonna 2014 Oulun yliopiston hallituksen päätöksestä. 

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Uudellamaalla tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän osaajia, sillä väestön ja työpaikkojen määrän ennakoidaan kasvavan nopeammin kuin muualla maassa. Yliopistotasoisia terveydenhuollon osaajia tarvitaan terveydenhuollossa hoitotyön johtamiseen, mutta myös metropoliseudun ammattikorkeakouluissa opettamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että terveydenhuollon maisterin koulutusta on tärkeää saada myös metropolialueella, jossa tämän koulutuksen tarve kasvaa koko ajan. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä perusteilla Helsingin yliopiston esitys opetus- ja kulttuuriministeriölle koulutusvastuun myöntämisestä terveystieteiden maisterin ja tohtorin tutkintoon hylättiin, 

mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy terveystieteiden maisterin koulutuksen uudelleen käynnistämiseksi ja tutkinnonanto-oikeuden myöntämiseksi Helsingin yliopistolle, 

miten hallitus turvaa hoitotyön asiantuntijoiden, johtajien ja opettajien riittävyyden Helsingissä ja Uudellamaalla ja 

miten hallitus turvaa terveydenhuollon diagnostisten palveluiden asiantuntijoiden riittävyyden ja osaamisen Suomessa? 

Helsingissä 27.7.2020 

Sari Sarkomaa kok

Julkaistu

Julkaistu Helsingin Sanomissa 26.7.20

LOUNAIS-SUOMI on viimeisimpien mittausten mukaan noussut koko Itämeren alueella suurimpiin leviä ruokkivan fosforin lähteisiin. Muiden puhdistettua valumiaan ovat erityisesti Lounais-Suomen siipikarja- ja sikatalouden ravinnevalumat nousseet Suomen suurimmaksi huolenaiheeksi Itämeren rehevöitymisessä. Lumettomat ja leudot säät pahentavat tilannetta entisestään.

VASTAKKAINASETTELUN sijaan tarvitaan ratkaisuja, jotka yhdistävät suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuuden siihen, ettei ravinteita hukata Saaristomereen. Kyse on viljelijöiden tukemisesta työssä, jonka jokainen suomalainen haluaa onnistuvan. Tahtotila oikeasta suunnasta on sama MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ja matkailualaan. Rahaakin on, mutta se pitää suunnata suurimpiin ravinnekuormittajiin ja vaikuttavimpiin toimiin, jotta saamme aikaan käänteen parempaan Saaristomeren tilassa.

HALLITUS aikoo suunnata kaudellaan yhteensä yli 250 miljoonaa euroa ravinnekiertoon liittyviin toimiin. Monien pienten hankkeiden sijaan tarvitaan alueellista ja asiallista tehokkuutta, ja resurssit on keskitettävä niin, että muutos tapahtuu.

Toimet Itämeren tilan parantamiseksi vaikuttavat hitaasti. Siksi on löydettävä mahdollisimman nopeat ja tehokkaat keinot jo pelloissa olevien ravinteiden pitämiseksi maaperässä ja toisaalta eläintiloilla syntyvän lannan ravinteiden kierrättämiseksi. Pelloille levitettävän kipsijätteen on tutkimuksissa todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Kipsikäsittelyn toimet on suunnattava Varsinais-Suomeen Saaristomeren valuma-alueelle sellaisille peltolohkoille, joilla on suurin eroosioherkkyys ja korkeimmat fosforipitoisuudet.

Käynnissä olevan Vesiensuojelun tehostamisohjelman peltojen kipsikäsittelylle on turvattava voimavarat koko ohjelman ajan ja myös sen jälkeen. Toinen tarvittava toimi on tuki lannan fosforin siirtoon ja hintaeroon mineraalilannoitteisiin. Eläinten lannan tehokas ja järkevä käyttö on tehokkain keino vesistöjen tilan paranemiseen. Tuki tulee kohdentaa nimenomaan lannan fosforin siirtoon. Silloin kannustetaan myös lannan tehokkaan prosessoinnin kehittämistä ja luodaan dynaamisia vaikutuksia. Lisäksi lantafosforin siirron ja kipsikäsittelyn tuki on sisällytettävä EU:n maatalouden tukijärjestelmään.

BUDJETTIRIIHESSÄ on asetettava selkeästi tavoitteeksi terve Saaristomeri. Rahat on kohdennettava Lounais-Suomessa lannan ravinteiden kiertoon, jo maassa olevan fosforin pitämiseksi siellä kipsikäsittelyin sekä mereen päätyneiden ravinteiden poistamiseksi esimerkiksi rantaruovikoiden niitolla. Näin voimme vauhdittaa muutosta, jolla pelastamme Itämeren.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja (kok), Helsinki

Sari Multala

kansanedustajia (kok), Vantaa

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Euroopan maat ovat alkaneet avata rajojaan matkailijoille samaan aikaan kun ihmisten kesälomakausi on kuumimmillaan. Suomi on avannut rajojaan sekä turismille että työmatkaliikenteelle ilman suunnitelmaa siitä, miten torjua ulkomaan matkustamisesta aiheutuvia koronavirustartuntoja. Rajojen avaamiseen olisi tarvittu suunnitelmallisuutta ja varotoimia.  

On olemassa vakava riski, että Suomessa toistuu se, että lentokentän ja muiden matkustajien kautta korona leviää hallitsemattomasti Suomeen. Suomessa tarvitaan ripeästi torjuntatoimia ja selkeitä toimintaohjeita. 

Suuri huoli on lentokenttien lisäksi esimerkiksi Tornion ja Haaparannan rajoista, joilla liikkuu päivittäin tuhansia ihmisiä ja Pohjois-Ruotsissa on paha koronaepidemia. On välttämätöntä, että oppia otetaan maista, joissa korona oli jo melkein taltutettu, mutta rajoitusten höllentämisen jälkeen toinen korona-aalto on iskenyt voimalla. 

Lennoille, tulleihin ja laivaterminaaleihin tarvittaisiin toimintaohjeet, riskilaskuri, oireseulontaa ja kohdennettua pikatestausta. Tällä hetkellä matkailijoita ei testata. Uusien tartuntojen minimoiseksi THL:n tulisi ilmoittaa tartuntaketjut, mistä uudet tartunnat ovat peräisin. On myös huomioitava, että lentoliikenteen ollessa vielä vähäistä välilaskuja on enemmän. Pelkkä tieto siitä, mistä lento tulee, ei kerro riittävästi matkustajien koronariskistä. 

Suomessa ei ole maskipakkoa julkisilla paikoilla, eikä turvaväleistä enää välitetä. Vapaaehtoiseen karanteeniin suhtaudutaan myös leväperäisesti. Koronan vastaisessa taistelussa oireiden kartoittaminen on välttämätöntä jo lentokentällä tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. Kukaan ei varmasti halua meille toista lentokentän viruslinkoa. 

Välilaskut ja kontrolloimattomuus ovat suuria riskitekijöinä toiselle aallolle. Suomeen tulleet saattavat tietämättään kantaa virusta ja tartuttaa muita. Ilman aktiivista muistutusta ja taudinkantajien etsintää oireisia ei saada kiinni tarpeeksi varhaisessa vaiheessa. Maailman koronavirustartunnat eivät ole laskussa, päinvastoin.

Matkailun alettua on Suomella oltava käytössä selkeä ja avoin kansalaisten tiedossa oleva toimintaohjelma, jolla torjutaan tehokkaasti koronan toisen aallon kehittymistä.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy ja on ryhtynyt koronan toiseen aaltoon varautumiseksi ja sen ehkäisemiseksi, 

mihin toimiin hallitus ryhtyy viruksen leviämisen estämiseksi matkailun kautta, 

mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta THL ilmoittaisi tartuntaketjut, mistä uudet tartunnat ovat peräisin, 

miten matkustajia informoidaan mahdollisesta tartuntariskistä ja siihen liittyvistä varotoimenpiteistä, 

millaisessa tilanteessa hallitus on valmis suosittelemaan ns. kansanmaskien käyttöä, 

miten hallitus perustelee sitä, ettei aiemmin maskisuositusta ole annettu, vaikka useat asiantuntijat ovat sitä suositelleet, 

miten suojavarusteiden riittävyys on turvattu mahdollista toista aaltoa varten ja mitä toimia hallitus on tehnyt koronavirusepidemian aiheuttamien hoitojonojen purkamiseksi ja sen varmistamiseksi, että riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut voidaan turvata mahdollisen toisen aallon aikana? 

Helsingissä 22.7.2020 

Sari Sarkomaa kok

Mia Laiho kok

Julkaistu

TIEDOTE 21.7.2020

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen kansanedustajat lääkäri Mia Laiho ja terveydenhuollonmaisteri Sari Sarkomaa vaativat hallitukselta toimia, jotta koronan toiseen aaltoon varauduttaisiin ja viruksen leviäminen matkailun kautta estettäisiin. Euroopan maat ovat alkaneet avata rajojaan matkailijoille samaan aikaan kun ihmisten kesälomakausi on kuumimmillaan. Suomi on avannut rajojaan sekä turismille että työmatkaliikenteelle ilman suunnitelmaa, miten torjua ulkomaan matkustamisesta aiheutuvien koronavirustartuntojen torjumisesta. 

“On olemassa vakava riski, että Suomessa toistuu se, että lentokentän ja muiden matkustajien kautta korona leviää Suomeen. Miksi jo aikaisemmin lentokentillä tehdyistä virheitä ei ole otettu oppia taudin leviämisen estämiseksi? Nyt tarvitaan ripeästi torjuntatoimia ja selkeät ohjeet. Suuri huoli on esimerkiksi Tornion ja Haaparannan rajoista, joilla liikkuu päivittäin tuhansia ihmisiä ja Pohjois-Ruotsissa on paha koronaepidemia. On välttämätöntä, että otamme opiksi siitä, mitä on tapahtunut maissa, joissa korona on jo melkein nitistetty, mutta rajoitusten höllentämisen jälkeen toinen korona-aalto on iskenyt voimalla,” Sarkomaa toteaa.

Kokoomusedustajien mukaan lennoille, tulleihin ja laivaterminaaleihin tarvittaisiin riskilaskuri, oireseulontaa ja kohdennettua pikatestausta. Tällä hetkellä matkailijoita ei testata. Uusien tartuntojen minimoiseksi THL:n tulisi ilmoittaa tartuntaketjut, mistä uudet tartunnat ovat peräisin. On myös huomioitava, että lentoliikenteen ollessa vielä vähäistä välilaskuja on enemmän. Pelkkä tieto siitä, mistä lento tulee ei kerro riittävästi matkustajien koronariskistä.

”Meillä ei ole maskipakkoa julkisilla paikoilla, eikä turvaväleistä enää välitetä. Vapaaehtoiseen karanteeniin suhtaudutaan myös leväperäisesti. Koronan vastaisessa taistelussa oireiden kartoittaminen on välttämätöntä jo lentokentällä tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. Kukaan ei varmasti halua meille toista lentokentän viruslinkoa”, sanoo Laiho. 

Kokoomusedustajien mukaan rajojen avaamiseen olisi tarvittu suunnitelmallisuutta ja varotoimia. 

”Juuri välilennot ja kontrolloimattomuus ovat suuria riskitekijöinä toiselle aallolle. Suomeen tulleet saattavat tietämättään kantaa virusta ja tartuttaa muita. Ilman aktiivista muistutusta ja taudinkantajien etsintää oireisia ei saada kiinni tarpeeksi varhaisessa vaiheessa”, sanovat kokoomusedustajat.

“Kun katsoo maailman koronavirustartuntojen käyrää, se ei todellakaan ole laskussa. Matkailun alettua on Suomella oltava käytössä selkeä ja avoin kansalaisten tiedossa toimintaohjelma, jolla torjutaan suoraan koronan toisen aallon kehittymistä”, edustajat päättävät.

LISÄTIEDOT

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Julkaistu

Julkaistu Iltalehden päivän pominta palstalla 10.7.2020

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen julisti helmikuussa, että pitkään odotetusta perhevapaauudistuksesta olisi päästy sopuun. Ilo oli täysin ennenaikainen. Tosiasiassa tämän perheille tärkeän uudistuksen isot kysymykset olivat täysin ratkaisematta ja ovat edelleen.

Perhevapaauudistusta sorvaamaan nimetty kolmikantainen työryhmäkin tuli yllätetyksi hallituksen ulostulosta täysin keskeneräisellä asialla. Sittemmin perhevapaauudistuksesta ei ole hallituksen taholta kuultu pihaustakaan. Onkin epäselvää, aikooko Marinin hallitus ylipäätään toteuttaa perhevapaauudistuksen, sillä sen rahoitukselta puuttuu pohja.

Perhevapaauudistuksen kokonaiskustannusten on arveltu nousevan vähintään 100 miljoonaan euroon, mutta rahaa hallitus on varannut vain 25 miljoonaa euroa. Hallitusohjelma on perhevapaauudistuksen lisäksi pullollaan muitakin lupauksia, joiden rahoitus on luvattujen työllisyystoimien puuttuessa tyhjän päällä. Tilannetta vaikeuttaa myös koronaepidemian aiheuttama lovi talouteen ja työllisyyteen. Hallitus onkin syksyn budjettiriihessä pakotettu tarkastelemaan kriittisesti kaikkia menolisäyksiä.

Perhevapaauudistuksen eteneminen on vaarassa pysähtyä määrärahojen puutteeseen ja hallituksen toimettomuuteen työllisyysasteen nostamiseksi. Kokoomuksen mielestä perhevapaauudistus on yksi tämän hallituskauden tärkeimmistä uudistuksista, jonka toteuttamiseen on löydettävä voimavarat. On tasa-arvon irvikuva, että työmarkkinoilla sukupuoli on edelleen miehelle bonus ja naisille riski. Se, että äidit pitävät edelleen valtaosan perhevapaista vaikuttaa kielteisesti naisten ura- ja palkkakehitykseen. Samoin se, että äideistä aiheutuu perhevapaiden vuoksi työantajille enemmän kustannuksia kuin isistä.

Täysin välttämättön tavoite perhevapaauudistuksen toteuttamisessa on oltava työ- ja perhe-elämän tasa-arvon edistäminen ja perhevapaiden jakautuminen tasaisemmin vanhempien kesken. Perhevapaauudistuksessa on kyse myös lasten vahvemmasta osallisuudesta varhaiskasvatukseen. Tutkimustulokset osoittavat kiistatta laadukkaan varhaiskasvatuksen tasaavan erilaisista taustoista tulevien lasten osaamisen eroja. Hallituksen onkin ratkaistava perhevapaauudistuksen toteuttamista varjostavat haasteet, varmistettava uudistuksen voimavarat ja eteneminen eduskuntaan.

Lasten ja erilaisten perheiden tarpeita vastaavan uudistuksen toteuttamiseksi hallituksen on lisäksi löydettävä vielä puuttuvat ratkaisut siihen, miten järjestelmä joustaa eri perheiden tarpeisiin, miten isiä kannustetaan käyttämään perhevapaita, miten tasataan vanhemmuuden kustannuksia ja miten parannetaan naisten työmarkkina-asemaa ja työllisyyttä. Näihin tavoitteisiin vastaavan perhevapaauudistuksen Suomi tarvitsee.

SARI SARKOMAA

KANSANEDUSTAJA (KOK)

Julkaistu

Tiedote 27.6.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho, Sari Sarkomaa ja Anna-Kaisa Ikonen vaativat hallitusta antamaan viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksen ja toimet kotihoidon heikentymisen estämiseksi. Eduskunta äänesti tällä viikolla ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksesta. Kokoomusedustajien mukaan hoitajamitoitus jättää huomiotta yli puolet hoivaa tarvitsevista ikääntyneistä ja jopa heikentää heidän tarvitsemiaan kotihoidon palveluita.

”Kokoomus on tyytyväinen siihen, että hoitajia lisätään ympärivuorokautiseen hoivaan. Samaan aikaan esitämme vakavan huolen siitä, että hallitus ei ole huomioinut kotihoidon tarpeita lainkaan. Hallituksen esittämä mitoitus vaatii 4400 hoitajan lisäämistä pelkästään ympärivuorokautiseen hoivaan. Kun hoitajia ei ole, heitä joudutaan siirtämään kotihoidosta ja vammaispalveluista. Milloin hallitus tuo suunnitelman ja toimet sen varmistamiseksi, että tämä vakava riski vältetään?”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho sanoo.

”Asiantuntijoiden ja hallituksen oman esityksen perusteluissa on arvioitu hoitajamitoitusesityksen heikentävän kotihoidon vanhusten asemaa. Kun vain ympärivuorokautisen hoivan hoitajamäärää säännellään lailla, on todennäköistä, että kotihoidon jo ennestään huutava hoitajapula syvenee. Pidän erittäin kovana ja kylmänä politiikkana, että hallitus ei ole esittänyt yhtään toimea kotihoidon vanhusten tilanteen helpottamiseksi. On ymmärrettävä, että kotihoidossa on paljon palveluja tarvitsevia, kovin heikkokuntoisia ja usein muistisairaita ihmisistä. Myös arvokasta mutta usein hyvin raskasta omaishoitajan työtä tekevät omaishoitajat tarvitsevat apua ja tukea. Kokoomus ei hyväksy hallituksen kotihoidon vanhuksia syrjivää linjaa”, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

”Kokoomus kantaa vastuuta kaikista vanhuksista ja on esittänyt vaihtoehdon, jossa hoitajia lisättäisiin jo nyt niin ympärivuorokautiseen hoivaan kuin kotihoitoon ja omaishoitajien tueksi”, edustajat sanovat.

Kokoomus esitti ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitusta koskevaan lakiin lausumaa, jolla hallitusta olisi vaadittu varmistamaan, että kotihoidon tilanne ei heikkene. Myös vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksen tuomista eduskunnan käsittelyyn vaadittiin lausumalla. Hallituspuolueet äänestivät lausumia vastaan 26.6. eduskunnan täysistunnossa.

”Esitetyillä lausumilla olisi paikattu hallituksen hoitajamitoituslakiin jättämiä epäkohtia ja varmistettu, että jokaisen hoivaa tarvitsevan ikääntyneen palvelut turvataan. Hoitajamitoituksen rahoitukselta puuttuu pohja ja hoitajia ei ole riittävästi. Nämä vakavat puutteet vaarantavat koko vanhuspalveluiden kokonaisuuden toimivuuden. On huolestuttavaa, että hallituspuolueet ovat sulkeneet silmänsä näiltä puutteilta. Eilinen päätös tuo helpotusta, mutta ei riitä yksin korjaamaan vanhustenhuollon epäkohtia. Jatkossa katse on käännettävä kotihoitoon. Lisäksi keskusteluun on otettava henkilöstöresurssien ohella myös hoivan laatutekijät ja toimintakulttuuri; se, miten vanhus arjessa kohdataan”, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen sanoo.

”Täysin auki oleva kysymys on, miten hallitus aikoo rahoittaa hoitajamitoitusesityksensä ja lisähoitajat kotihoitoon? Ja miten omaishoitajien ja heidän läheistensä tilannetta aiotaan kohentaa? Eduskunta ja Suomi odottavat hallitukselta rehellisiä vastauksia ja ripeitä toimia. Esitykset on tuotava eduskuntaan heti syksyllä. Budjettiriihessä on osoitettava niin hoitajamitoituksesta kuin kotipalveluista ja omaishoidosta puuttuvat määrärahat”, edustajat sanovat.

Lisätietoja:

Mia Laiho, p. 050 433 6461
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033
Anna-Kaisa Ikonen, p. 09 432 3062

Julkaistu


Tilaa eduskuntaterveiset sähköpostiisi tämän linkin kautta!

Arvoisa vastaanottaja,

Suurin kiitos koronaepidemian taittumisesta kuuluu sisukkaasti ohjeita noudattaneille suomalaisille. Nyt on maan hallituksen vastuulla tuoda eduskuntaan esitykset, joilla me autamme yritykset, ihmiset ja koko Suomen tämän kriisin yli ja alamme jälleenrakentaa Suomea. 

Eduskunta käsitteli historiallisen suurta 5,5 miljardin euron lisätalousarviota. Yhteensä valtio ottaa tänä vuonna velkaa arviolta 18,8 miljardia euroa. Elvytystoimia on tehtävä, mutta vastuullisesti ja vaikuttavasti.

Eduskuntaryhmämme esitti ennen juhannusta vaihtoehdon Marinin hallituksen vastuuttomalle velanoton politiikalle, jossa ei ole ajatustakaan uhrattu laskun maksamiseen. Samoin hallituksen työllisyystoimien lykkäyslinja on kovaa ja kylmää politiikkaa, joka on vaarassa johtaa massatyöttömyyteen ja hyvinvointiyhteiskuntamme murenemiseen.

Kokoomus haluaa estää työttömyyden tuomat inhimilliset kärsimykset ja valtion talouden leikkaukset. Esitimme työlinjan, jossa on toimet 100 000 uuden työllisen saamiseksi. Esitys on hallituksen käytettävissä. 

Työllisyyspaketti pitää sisällään mm. paikallisen sopimisen laajentamisen, työn verotuksen keventämisen sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamisen. Esitämme työllisyyttä tukevaa perhevapaa- ja sosiaaliturvauudistusta, yrityssaneerausten helpottamista sekä alkoholi- ja ravintolasääntelyn uudistamista. 

Vaikka useat asiantuntijat ovat pitäneet välttämättömänä tehdä elvytystoimien ja lisävelanoton rinnalla työllisyyttä edistäviä rakenneuudistuksia, siirtää hallitus päätökset tulevaisuuteen. Selitykset tekemättömistä työllisyystoimista muuttuvat entistä kummallisemmiksi. Herää huoli aikooko Marinin hallitus lykätä työllisyyttä edistävät rakenteelliset uudistukset kokonaan seuraavalle hallitukselle ja laskun lapsille. 

Olin Politiikka radiossa keskustelemassa lisätalousarviosta yhdessä SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin ja kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtajan Päivi Räsäsen kanssa. Kokoomuksen reseptimme on se, että kaikki laskut Suomessa maksetaan tulevaisuudessakin koronasta riippumatta työllä ja yrittämisellä. 

Suuri huoli on myös maan hallituksen EU-politiikasta. Hallituksen kanta Euroopan komission esittämään valtavaan 750 miljardin euron koronaelvytyspakettiin annettiin eduskunnalle auttamatta liian myöhään eikä komission esitykseen edes yritetty vaikuttaa etukäteen. Suomi on vaarassa ajautua muiden maiden talousongelmien maksumieheksi. Koronaviruksen aiheuttama kriisi on poikkeuksellinen ja sen vaikutukset ovat niin terveydellisiä, sosiaalisia kuin taloudellisiakin. Kokoomuksen eduskuntaryhmässä jätimme eriävän mielipiteen hallituksen kantaan EU:n elpymisrahastosta. Eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana pidän välttämättömänä, että Suomella on EU-politiikassa linja, joka perustuu talouskuriin, tiukkoihin talouspolitiikan sääntöihin ja kilpailukyvyn hakemiseen. Siihen, että jokainen vastaa omasta taloudestaan.

Paikallista sopimista tarvitaan 

Vaadimme yhdessä kansanedustaja Arto Satosen kanssa, että osana työllisyystoimia paikallinen sopiminen tulee ulottaa myös järjestäytymättömien yritysten käyttöön. Tämä edellyttää työlainsäädännön muutosta. Muutosta on edellytetty myös ns. Vihriälän raportissa. Työpaikkakohtainen sopiminen lisäisi yritysten halukkuutta palkata rohkeammin lisää työvoimaa. Paikallinen sopiminen olisi nopeasti toteutettava ja vaikuttava keino työllisyyden vahvistamiseksi. 

Työtä muistisairaiden ihmisten oikeuksien ja palveluiden toteutumiseksi jatkettava 

Koronakriisi on aiheuttanut erityisen paljon huolta muistisairaille ja heidän läheisilleen. Olen tehnyt työtä, jotta monet muistisairaat ja heidän läheisensä eivät jäisi ilman palveluita koronaepidemian aikana. 

Olemme Muistiliitossa vedonneet hallitukseen ja myös kuntiin palveluiden turvaamiseksi. 

Pääministeri Marinin hallituksen päätös lakkauttaa kansallinen muistiohjelma oli monelle järkytys. Olen tehnyt työtä yhdessä Muistiliiton puheenjohtajiston kanssa päätöksen perumiseksi. Työtä on jatkettava tietoisuuden lisäämiseksi muistisairauksista ja muistiystävällisen Suomen rakentamiseksi. Oikeus elää omannäköistä elämää kuuluu kaikille iästä ja sairaudesta riippumatta. Muistiliiton puheenjohtajistossa olemme yhteisvoimin tehneet toimenpidealoitteen muistiohjelman jatkamisesta. 

On pidettävä kiinni siitä, että ihmisten oikeudet toteutuvat ja itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan myös koronaepidemian aikana. Oikeusministerin tulisi varmistaa, ettei ikäihmisten oikeuksia poljeta koronan varjolla.

Muistiliiton puheenjohtajiston Merja Mäkisalo-Ropposen ja Pasi Kivisaaren kanssa jätimme toimenpidealoitteen

Oppivelvollisuuden pidentäminen on väärä lääke 

Pääministeri Marinin hallituksen esitys oppivelvollisuuden pidentämisestä on osoittautumassa koulutusleikkaukseksi. Helsingin kaupungin virkamiesten valmistelema lausuntoehdotus on tyrmäävä. Uudistus kannattaa kuopata.

Perustietojen ja -taitojen puute on ydinsyy miksi toisen asteen tutkintoa ei suoriteta vaan opinnot keskeytyvät. Vakavia syitä toisen asteen tutkinnon keskeyttämiseen ovat myös mielenterveys- ja päihdeongelmat. Resurssit on laitettava lasten varhaiseen tukemiseen ja opetuksen voimavaroihin, jotta jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta riittävän osaamisen, joka kantaa vähintään toisen asteen tutkintoon ja sieltä korkeakouluun tai työelämään. Sivistysvaliokunnan jäsenenä urakoin tämän tavoitteen eteen.

Valtion koronakompensaatioiden kohdistuttava koronan koviten runtelemaan Helsinkiin

Koronaepidemia on koitellut koviten Helsinkiä. Koronatarunnoista noin 40 prosenttia on ollut Helsingissä. Uudenmaan liiton laskelmien mukaan alueen kuntien verotulot romahtavat maltillisimmassakin skenaariossa noin 650 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos ajautuu 600 miljoonaa euroa tappiolle. Johtamani Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta on ottanut kantaa ja tehnyt työtä sen puolesta, että kuntien ylimääräiset kustannukset ja verotulomenetykset sekä HUS:n kustannusten kasvu kompensoidaan erillisinä. Talouden pyörät on saatava turvallisesti ja ripeästi käyntiin. Olen jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen.

Itämerta ei saa tumpata!

Intohimoisena Itämeren suojelijana kannan rehevöitymisen lisäksi vahvaa huolta roskaantumisesta. Tupakan tumppi on maailman yleisin muoviroska, joka ei häviä luonnosta koskaan. On arvioitu, että luontoon päätyy Suomessa yli kolme miljardia ja maailmassa 4,5 biljoonaa tumppia. Myrkyllisistä tupakan tumpeista on monin tavoin haittaa ihmisille, eläimille ja luonnolle. Ravintoketjun kautta tupakan tumppien myrkyt päätyvät eläimiin ja ihmisten ruokalautasille. Ehdotan blogissani vaikuttavampia toimia puhtaamman luonnon ja Itämeren saavuttamiseksi.

Silpomiselle on saatava stoppi

Kouluterveyskysely nostaa esille vakavan tiedon, että Suomessa syntyneiden tyttöjen sukuelinten silpomista tapahtuu joko Suomessa tai sitten tyttöjä lähetetään ulkomaille silvottavaksi. Kouluterveydenhuollon pitää jatkossa kerätä asiasta parempaa tietoa ja ennen kaikkea tarjota tytöille tietoa sekä tukea. Silpominen on yksiselitteisesti lapsen törkeä pahoinpitely, rikos ja ihmisoikeusloukkaus. Suomen on pystyttävä suojelemaan tyttöjä. Jätimme kansanedustaja Sofia Vikman kanssa kirjallisen kysymyksen ja kehotamme hallitusta toimimaan tyttöjen suojelemiseksi ja silpomisen lopettamiseksi. Olemme tehneet asiasta myös lakialoitteen. Silpomiselle on saatava nollatoleranssi.

Kuntoutusalan yritysten toimintaedellytykset turvattava

Tein töitä ja onnistuimme yhdessä Kuntoutusyrittäjät ry:n kanssa vaikuttamaan yritysten yleisen kustannustuen valmisteluun. Pahasti myöhässä olleen tuen valmistelussa ei oltu humioitu sitä, että kuntoutusalan yrittäjien liikevaihdosta on alv 0 % terveyden- ja sairaanhoitoa. Olen iloinen siitä, että uudessa lakiesityksessä tukea saisi yrityksen kiinteiden kustannusten ja palkkakustannusten perusteella. Tämä mahdollistaa myös kuntotusalan yrittäjien kustannustuen saannin. Suomen uudelleen rakentamisessa on varmistettava, että laadukkaita terapia- ja kuntoutusalan palveluita on saatavilla jatkossakin. Jätin kirjallisen kysymyksen kuntoutusalan yrittäjien huomioimisesta yritysten yleisen kustannustuen valmistelussa ja myöntämisessä.

Ajankohtaisia kannanottoja ja valtiopäivätoimia

Kaikki ajankohtaiset asiat nettisivuillani

Heinäkuun lomailen ensin Saimaan ja sitten Itämeren aalloilla. Elokuun alussa palaan työn ääreen. 

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Julkaistu

Helsingin yliopiston terveydenhuollon maisterin koulutus lakkautettiin 1990-luvun lopussa. Jo silloin oli tiedossa, että päätös aiheuttaa ongelmia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. On välttämätöntä, että eduskunnan käsittelyssä olevan lisätalousarvion sisältämistä 2 048 lisäaloituspaikasta yliopistoihin osa suunnataan terveystieteiden koulutuksen palauttamiseksi Helsinkiin. Helsingin yliopisto on toistamiseen esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle tutkinnonanto-oikeuden myöntämistä terveystieteiden maisterintutkintoon. Vuosien varrella asian eteen on urakoinut laaja joukko eri toimijoita yhdessä Helsingin yliopiston, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Tehy:n ja Sairaanhoitajaliiton kanssa.

Helsinki ja Uusimaa kaipaavat kipeästi uusia terveystieteiden maistereita. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uhkaa pula pätevistä johtajista ja asiantuntijoista erityisesti Uudenmaan alueella. Alueen nykyisistä yli- ja osastonhoitajista iso osa on lähellä eläkeikää. Merkittävä osa Suomen terveydenhuollon yliopistollista maisterintutkintoa edellyttävistä työpaikoista sijaitsee laajalla metropolialueella, jossa työskentelee yli neljännes maan koko hoitohenkilökunnasta. 

Metropolialueen merkitys on ratkaiseva koko Suomen menestymisen kannalta, mikä tulee ottaa huomioon myös alueen terveystieteiden koulutustarjonnassa. Tällä hetkellä Suomessa HYKS:n erityisvastuualue on ainoa erityisvastuualueista, joissa ei ole tarjolla terveystieteiden maisterikoulutusta.

Laadukas toiminta sosiaali- ja terveydenhuollossa edellyttää asiantuntevia ja osaavia hoitotyön johtajia, asiantuntijoita ja opettajia, joilla on akateeminen tutkinto ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lisäksi. Terveydenhuollon johto-, asiantuntija ja koulutustehtäviin vaaditaan yhä useammin yliopistossa suoritettua terveystieteiden maisterin, lisensiaatin tai jopa tohtorin tutkintoa. Tutkijatehtävissä se on ehdoton edellytys.

Kasvaviin ja moninaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen asettaa hoitotyön johdolle ja asiantuntijoille uusia osaamisvaatimuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle asetetut tavoitteet saavutetaan vain laadukkaalla johtamisella ja asiantuntijuudella. Hyvä johtaminen ja hoitotyön urapolut ovat myös ydin edellytys sote-alan houkuttelevuuden lisäämisessä. Omat tieteenalaohjelmat ovat välttämättömiä myös kliinisen laboratoriotyön ja radiografiatyön asiantuntijoiden saatavuuden ja tieteenalojen sekä ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittymisen varmistamiseksi.

Jätin 12.5.2020 Sairaanhoitajapäivänä kirjallisen kysymyksen terveystieteiden maisterin koulutuksen käynnistämisestä Helsingin yliopistossa vauhdittaakseni terveystieteen koulutuksen uudelleen käynnistämistä Helsingin yliopistossa. Vastauksessaan ministeri Kosonen totesi, että yliopistojen koulutusvastuuesityksistä keskustellaan touko-kesäkuussa käytävissä sopimuskautta 2021-2024 koskevissa sopimusneuvotteluissa opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen kesken ja, että ratkaisut uusista koulutusvastuista perustuvat kokonaisharkintaan ja olennaisiin muutoksiin koulutustarpeessa. On välttämätöntä, että päätös terveystieteiden maisterikoulutuksen palauttamisesta Helsingin yliopistoon tehdään pikimmiten.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja 

terveydenhuollon maisteri, röntgenhoitaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja 

Julkaistu

TIEDOTE 18.6.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa vaatii, että hallituksen esittämistä korkeakoulujen lisäaloituspaikkojen määrärahoista osa suunnataan terveystieteiden tutkintokoulutuksen käynnistämiseen Helsingin yliopistossa. Hallitus esittää yliopistoihin 2 048 lisäaloituspaikkaa. Helsingin yliopisto on esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle koulutusvastuun myöntämistä terveystieteiden maisterin tutkintoon.

Helsingin yliopiston terveydenhuollon maisterin koulutus lakkautettiin 1990-luvun lopussa. Jo silloin oli tiedossa, että päätös aiheuttaa ongelmia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle.

”Helsinki ja Uusimaa kaipaavat kipeästi uusia terveystieteen maistereita. Merkittävä osa Suomen terveydenhuollon yliopistollista maisterintutkintoa edellyttävistä työpaikoista sijaitsee laajalla metropolialueella, jossa työskentelee yli neljännes maan koko hoitohenkilökunnasta. Alueen nykyisistä yli- ja osastonhoitajista iso osa on lähellä eläkeikää. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuoltoa uhkaa pula pätevistä johtajista ja asiantuntijoista erityisesti Uudenmaan alueella,” Sarkomaa toteaa.

Terveystieteiden koulutuksen uudelleen käynnistämistä Helsingin yliopistossa on yritetty useaan otteeseen. Asian eteen on urakoinut laaja joukko eri toimijoita yhdessä Helsingin yliopiston, HUS:n, Tehy:n ja Sairaanhoitajaliiton kanssa. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että koulutus uudelleen käynnistetään pikimmiten.

”On huomioitava, että laadukas toiminta sosiaali- ja terveydenhuollossa edellyttää asiantuntevia ja osaavia hoitotyön johtajia, asiantuntijoita ja opettajia, joilla on akateeminen tutkinto ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lisäksi. Kasvaviin ja moninaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen asettaa hoitotyön johdolle ja asiantuntijoille uusia osaamisvaatimuksia. Sote- uudistukselle asetetut tavoitteet saavutetaan vain laadukkaalla johtamisella ja asiantuntijuudella. Hyvä johtaminen ja hoitotyön urapolut ovat myös ydin edellytys sote-alan houkuttelevuuden lisäämisessä. Lisäksi omat tieteenalaohjelmat ovat välttämättömiä myös kliinisen laboratoriotyön ja radiografiatyön asiantuntijoiden saatavuuden ja tieteenalojen kehittymisen varmistamiseksi,” Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen terveystieteiden maisterin koulutuksen käynnistämisestä Helsingin yliopistossa Sairaanhoitajapäivänä 12.5.2020 vauhdittaakseen terveystieteen koulutuksen uudelleen käynnistämistä Helsingin yliopistossa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Julkaistu

TIEDOTE 17.6.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Paula Risikko, Sari Multala ja Sari Sarkomaa ovat huolissaan, että hallitus ei kuuntele alan parhaita asiantuntijoita. Hallituksen oppivelvollisuusmallin lausuntokierros päättyi tämän viikon maanantaina ja saatu lausuntopalaute on murskaavaa luettavaa.

”Hallituksen on viimeistään nyt kysyttävä itseltään, kannattaako esitystä enää kukaan? Lausuntopalautteiden perusteella nykyisetkään resurssit eivät riitä kattamaan välttämättömiä kustannuksia. Oppivelvollisuuden laajentaminen johtaa pahimmillaan siihen, että koulutuksen sisällöistä leikataan ja ryhmäkokoja kasvatetaan. Tämä heikentää koulutuksen laatua”, huolehtivat edustajat.

Kokoomus haluaa turvata mahdollisuuksien tasa-arvon opinpolulla. Jokaiselle nuorelle on varmistettava vähintään toisen asteen tutkinto, joka kantaa korkeakouluopintoihin ja työelämään. Hallituksen ehdotus ei tuo apua koulupudokkaille tai syrjäytymisvaarassa oleville. Meidän on etsittävä ratkaisuja, joilla puututaan muun muassa oppimisvaikeuksista, käytöshäiriöistä, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien oppilaiden tilanteeseen.

”Emme ymmärrä, miksei hallitus tee aitoja lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä uudistuksia? Näitä olisivat esimerkiksi kolmiportaisen tuen uudistaminen sekä oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden kuntoon laittaminen. Myös lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmä on uudistettava oikeudenmukaiseksi ja paremmin kustannuksia vastaavaksi”, jatkavat edustajat.

Huomionarvoista on, että esimerkiksi Opettajien Ammattijärjestö OAJ esitti 14 kohdan listan korjaustoimenpiteistä hallituksen esitykseen. On vakava huoli, että esitykseen ei todellisuudessa sisälly nuorten tukea parantavia muutoksia.

”Oppivelvollisuus on hallitukselle puhtaan ideologinen tavoite, jolle ei löydy kasvatustieteellistä tutkimusnäyttöä. Jos opettajatkaan eivät näe hankkeen olevan kannattava, kannattaako oppivelvollisuutta todella pidentää?” edustajat päättävät.

Hallituksen alkuperäisen aikataulun mukaan esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2020. Saadun lausuntopalautteen perusteella hallituksen on arvioitava esityksen antamista budjettiriihessä ja tehdä tarvittavat johtopäätökset.

Lisätietoja:

Paula Risikko, p. 050 511 3107
Sari Multala, p. 040 531 7104
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033