Hyvä mielenterveys kuuluu jokaiselle –
myös opiskelijalle, muistuttaa kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän
varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa. Sarkomaan mielestä eduskunnan olisi
viipymättä vietävä eteenpäin mielenterveyspalveluiden terapiatakuu. Erityisesti
nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla viiveet mielenterveyspalveluihin pääsyssä
on korjattava pikaisesti, sillä valtaosa mielenterveyden häiriöistä puhkeaa
nuoruusiässä ja pitkittyessään ongelmat pahenevat.
”Opiskelijoiden hyvä terveys on nuorten oman elämän ja koko Suomen tulevaisuuden kannalta elintärkeä asia. Opiskelijoiden mielenterveyteen on kiinnitettävä nykyistä vahvemmin ja ennaltaehkäisevästi huomiota myös osana opintojen ohjausta ja edistettävä joustavia opiskelumahdollisuuksia. Opiskelijoita on ohjattava hakemaan apua, niin että uupumiseen saa tukea varhaisessa vaiheessa. Myös liikunta on tärkeä keino terveydestä ja jaksamisesta huolehtimiseen ja siksi opiskelijoiden monipuolisista liikuntapalveluista tulee huolehtia osana opiskelijoiden terveyden edistämistä”, Sarkomaa sanoo.
”Hyvinvointia tukevien palveluiden lisäksi
opiskelijoille on varmistettava nykyistä paljon nopeampi hoitoon pääsy
mielenterveyden ongelmissa toteuttamalla terapiatakuu. Nuorten
paikka ei ole jonossa odottamassa hoitoa, vaan apua on saatava nopeasti, jotta
opinnot voivat jatkua ja nuori voi tavoitella unelmiaan”, Sarkomaa sanoo.
Kokoomus on esittänyt jo ensi vuodelle määrärahojen
lisäystä valtion budjettiin mielenterveyden terapiatakuun toteuttamiseksi.
Terapiatakuu-kansalaisaloitteessa ehdotettu lakimuutos vahvistaisi perustason
mielenterveyspalveluiden saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta myös
opiskelijoille.
”Nuorten opiskelukyvystä huolehtiminen on todellinen
tulevaisuusinvestointi”, Sarkomaa sanoo.
”Esimerkiksi lukiolaisten kokemasta
uupumuksesta on keskusteltu viime aikoina paljon. Terapiatakuu on tervetullut
niin lukioiden kuin ammattikoulujen opiskelijoille varmistamaan perustason
ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset mielenterveyspalvelut. Ketään ei saa
jättää yksin. Terveyttä ei ole ilman mielenterveyttä,”
Sarkomaa sanoo
Kokoomuksen ja opiskelijajärjestöjen
tärkeänä pitämä tavoite toteutui viime hallituskaudella, kun ylioppilaiden
terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelut päätettiin laajentaa koskemaan vuoden 2021
alusta yliopisto-opiskelijoiden lisäksi myös AMK-opiskelijoita.
”Kokoomuksen kannattama terapiatakuu toisi
myös korkeakouluopiskelijoille nopeamman ja yhdenvertaisen hoitoon pääsyn
mielenterveyspalveluihin. AMK-opiskelijoiden siirtyessä YTHS:n piiriin on
huolehdittava, että vaikuttavat palvelut kyetään tarjoamaan nopeasti kaikille
korkeakouluopiskelijoille”, Sarkomaa päättää.
Syksy on ollut vastuullista talous- ja työllisyyspolitiikkaa kannattaville kolaus Rinteen hallituksen julkaiseman talousarvioesityksen takia. Esityksessä puuttuivat lähes tyystin työllisyyttä edistävät toimet ja siinä oli päinvastoin työllisyyskehitystä jarruttavia toimia kuten kotitalousvähennyksen leikkaus. Myös ansiotuloveron kiristykset osuvat kovalla tavalla palkansaajien ja eläkeläisten kukkaroon leikaten ostovoimaa.
Hallitus lupasi lisärahaa moneen, mutta vaalilupaukset
näyttävät sulavan yksi toisensa jälkeen. Erityisen vakava asia on se, että
hallitus jätti rahanjaossa vanhustenpalvelut lähes ilman lisärahaa. Myös
leikkaukset tutkimusrahoitukseen ovat aivan muuta, mitä hallitus lupasi.
Kaikkien suomalaisten kannalta on äärimmäisen vakavaa,
että työllisyyskehitys on pysähtynyt. Ihmisille tärkeät palvelut ja hyvinvointi
voidaan turvata kestävästi siten, että suomalaisilla on työtä. Nuokkumisen
sijaan hallituksen olisi tullut nostaa työllisyys ykkösagendalle.
Nyt jos koskaan tarvitsemme maahamme vastuullisia kokoomuslaisia
vaihtoehtoja ja politiikkaa. Nykyhallitukselta on vastuutonta ja kylmää
politiikkaa siirtää työllisyystoimien tekeminen tulevaan. Ihmiset tarvitsevat
työtä ja työpaikat tekijöitä. Työllä rahoitamme koulut sekä terveys- ja
vanhuspalvelut.
Eduskuntaryhmämme valmistelee vaihtoehtoa Rinteen
hallituksen budjettiesitykseen.
Esitämme vahvoja toimia työllisyyskehityksen
vauhdittamiseksi sekä mm. terapiatakuun toteuttamista ja kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista. Ajatukset ja
palaute vaihtoehtobudjetin valmisteluun ovat tervetulleita.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajiston voimin puheenjohtajiston voimin jättämässävälikysymystä Antti Rinteen ponnettomasta työllisyyspolitiikasta. Kuvassa kanssani ryhmän muu puheenjohtajisto eli Kai Mykkänen, Jukka Kopra ja Anna-Kaisa Ikonen.
Tässä kirjeessä:
Johtamani Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien
neuvottelukunnan terveiset vuoden 2020 valtion talousarvioesitykseen
Tekemäni kirjallinen kysymys
varhaiskasvatuksen opettajien tarvekartoituksesta ja koulutusmäärien
riittävyydestä
Kannanottoni korkeakoulupaikkojen
lisäämisestä Helsingissä ja muualla Uudellamaalla
Lakialoitteeni tyttöjen ja naisten sukuelinten
silpomisen kieltämiseksi erillislailla
Perustimme johdollani eduskuntaan
ulkosuomalaisten ystävyysryhmän
Helsingin ensi
vuoden budjettiesityksessä on vahva kokoomuksen kädenjälki
Mukana Roosa nauha -kampanjassa
Kutsut seuraaviin tapahtumiin: Senioriverkoston
tilaisuus Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa ke 6.11. klo 11:30–13:30, Helsinkiläisten
kokoomusnaisten politiikan workshop eduskunnassa ma 18.11. klo 17–19, Terapiatakuutilaisuus
Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa ti 10.12. klo 17–19
Johtamani Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta lähetti terveiset laatimamme kannanoton muodossa hallituksen budjettiriiheen. Kannanottomme kärkinä olivat 1) riittävä rahoitus pääradan hankkeille ja alueen yliopistoille, 2) lisää aloituspaikkoja pääkaupunkiseudun korkeakouluihin ja 3) työvoiman kohtaantoa edistävät toimet alueella.
Laadin kirjallisen
kysymyksen varhaiskasvatuksen opettajien tarvekartoituksesta ja koulutusmäärien
riittävyydestä
Helsingissä on iso puute varhaiskasvatuksen
opettajista, johon tarvitaan kestäviä ratkaisuja. Jokaisella lapsella on oikeus
laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Eduskunta on aloitteestani
toistuvasti lisännyt määrärahoja varhaiskasvatuksen opettajien
koulutukseen. Viime eduskuntakaudella hallituksen esityksestä päätimme
mittavasta määrärahasta varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien
lisäämiseksi. On iso pettymys, että Rinteen hallitus ei ole lisäämässä
euroakaan suoraan korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseksi.
Pidän
välttämättömänä, että uusmaalaisten nuorten epätasa-arvoinen asema
korkeakoulupaikkojen saatavuudessa, suhteessa maan muihin
nuoriin, korjataan. Pääkaupunkiseudun nuorten eriarvoista tilannetta kuvaa se,
että vuonna 2017 uusista ylioppilaista 32 % tuli Uudeltamaalta, mutta
opiskelupaikkoja alueella oli vain 27 % kaikista maamme korkeakoulupaikoista.
Ei ole mitään syytä, miksi alueemme nuoria
kohdeltaisiin huonommin kuin muita maamme nuoria. Kun opetusministeriö on
aloittamassa neuvottelut korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseksi ja
tutkintotavoitteiden nostamiseksi, on kaikki syyt kohdentaa aloituspaikkoja
erityisesti Uudenmaan korkeakouluihin.
Tein lakialoitteen
tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen kieltämiseksi erillislailla
Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen loukkaa räikeästi ihmis- ja itsemääräämisoikeuksia, heikentää naisten tasa-arvoa sekä aiheuttaa terveydellisiä, sosiaalisia ja seksuaalisia haittoja. Meidän on Suomessa onnistuttava auttamaan tehokkaammin silpomisuhan alla olevia tyttöjä ja tehtävä konkreettisia tekoja, jotta nämä epäinhimilliset rikokset saadaan torjuttua ja uhreja autettua parhaalla mahdollisella tavalla.
Eduskunta käsittelee kansalaisaloitetta sukuelinten silpomisen kieltämiseksi. Aloitteesta ei ole esitetty konkreettisia pykäliä ja siksi teimme lakialoitteet yhdessä Sofia Vikmanin kanssa. Halusimme tarjota eduskunnalle konkreettisia ehdotuksia siitä, mitä silpomisen kieltävässä erillislaissa ja näiden rikosten ennaltaehkäisemiseksi pitäisi säätää. Jokaisella tytöllä ja naisella on oikeus päättää omasta kehostaan ja tulevaisuudestaan. Asiasta lisää sivuillani.
Eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmä perustettu aloitteestani
On ilo toimia ryhmän
puheenjohtajana. Ryhmä tekee yhteistyötä Suomi-Seuran ja
Ulkosuomalaisparlamentin kanssa. Ulkosuomalaisia lasketaan olevan noin kaksi
miljoonaa, joista noin 300 000 on Suomen kansalaisia. On tärkeää, että
ulkosuomalaisten asiat tunnetaan ja otetaan eduskunnan päätöksenteossa
huomioon. Ryhmämme toivoo palautetta ja yhteistyötä ulkosuomalaisten kanssa.
Ensimmäisenä asiana työlistallamme on tärkeää työtä tekevät Suomi- koulut sekä
niiden rahoituksen nostaminen riittävälle tasolle. Olen jättänyt
asiasta talousarvioaloitteen.
Ulkosuomalaisten ryhmän järjestäytymisen kunniaksi otimme kuvan, jossa kanssani ryhmän varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Veikko Vallin ja Suomi-Seurasta toiminnanjohtaja Tina Strandberg ja Ulkosuomalaisparlamentin parlamenttisihteeri Sini Castrén.
Helsingin
ensi vuoden budjettiesityksessä on kokoomuksen kädenjälki
Helsingin kaupungin ensi vuoden budjettiesityksestä on
saatu sopu pormestarimme esityksen pohjalta. Ratkaisussa näkyvät kokoomukselle
tärkeät tavoitteet: koulutukseen panostaminen ja koulurakennuksien korjaamisen
vauhdittaminen. Lisävoimavaroja suunnataan terveys-, vanhus- ja
vammaispalveluiden parantamiseksi pysyen samalla vastuullisella talouslinjalla.
Pitkäaikainen tavoitteemme Johanneksen kentän tekojääradasta toteutuu.
Ikäihmisten liikkumisen edellytyksiä edistetään lisäämällä puistonpenkkejä
keskeisten kulkureittien varteen. Liikkumista ja turvallisuutta edistää myös
se, että viime talvesta oppineena katujen talvikunnossapitoa on päätetty
parantaa. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaiken ikäisille
ihmisille.
Mukana Roosa nauha -kampanjassa
Oli ilo osallistua Roosa nauha -kampanjan avajaistilaisuuteen. Roosa nauha on Syöpäsäätiön organisoima kampanja, jolla tuetaan kotimaista rintasyöpätutkimusta. Rintasyövän torjunta on meidän kaikkien yhteinen asia. Tämän vuoden nauhan on suunnitellut upea Seela Sella.
Kutsuja
tapahtumiin:
Senioriverkoston
tilaisuus Pikkuparlamentin
Kansalaisinfossa ke 6.11. klo 11:30–13:30
Lämpimästi
tervetuloa Kokoomuksen Senioriverkoston tilaisuuteen ”Seniorien ääni kuuluviin”. Mukana
puheenjohtajamme Petteri Orpo ja puoluesihteerimme Kristiina Kokko. Olen
tilaisuudessa verkoston varapuheenjohtajana esittelemässä verkostomme
kärkitavoitteita. Tilaisuudessa pääset keskustelemaan päättäjien kanssa
sekä tuomaan esille senioreja koskettavia haasteita. Ilmoittautumiset pyydetään
toimittamaan verkoston sihteeri Hanna Hyyryläiselle osoitteeseen hanna.hyyrylainen@eduskunta.fi tai puhelimitse numeron +358 504776058
Helsinkiläisten
kokoomusnaisten politiikan workshop eduskunnassa
ma 18.11. klo 17–19.
Tervetuloa
yhteistyössä helsinkiläisten kokoomusnaisten kanssa järjestämääni poliittiseen
workshop-tilaisuuteen ideoimaan ja linjaamaan kokoomuspolitiikkaa. Kokoomusnaisten
järjestö- ja viestintäsihteeri Nea Tarvainen on lähettänyt kokoomusnaisten
jäsenille tapahtumaan liittyen sähköpostitse kutsun
sisältäen ilmoittautumislinkin. Myös uudet ja muut kokoomuksen toiminnasta ja vaikuttamisesta kiinnostuneet
henkilöt ovat lämpimästi tervetulleita mukaan keskusteluun. Neaan voi olla ilmoittautumisen osalta yhteydessä
osoitteeseen nea.tarvainen@kokoomusnaiset.fi.
Terapiatakuutilaisuus Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa ti 10.12. klo 17–19
Lämpimästi tervetuloa terapiatakuu- ja mielenterveysaiheiseen tilaisuuteen keskustelemaan ja kuulemaan, miten mielenterveyden peruspalveluita on tarkoitus vahvistaa. Paikalla puhujina ovat muun muassa HUS:in psykiatrian toimialajohtaja Matti Holi ja Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen. Savet the date, tarkempi ohjelma valmistumassa tuota pikaa. Kyseessä avoin tilaisuus, johon ei tarvitse ilmoittautua erikseen.
Lämpimästi tervetuloa
Kokoomuksen Senioriverkoston jäsentilaisuuteen keskiviikkona 6.11. klo
11:30-13:30 eduskunnan Kansalaisinfoon, Arkadiankatu 3, 00101 Helsinki.
OHJELMA
Senioriverkoston pj. kansanedustaja Markku Eestilä toivottaa
osallistujat tervetulleeksi
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen:
”Eduskuntaryhmän työ oppositiossa”
Kysymyksiä ja keskustelua
Kokoomuksen uusi puoluesihteeri Kristiina Kokko: ”Kokoomuksen
tulevaisuuden askelmerkit”
Kysymyksiä ja keskustelua
Verkoston vpj. kansanedustaja Sari Sarkomaa esittelee
Senioriverkoston kärkitavoitteita
Puheenjohtaja Markku Eestilän loppuyhteenveto keskusteluista
ja verkoston tavoitteista
Tilaisuuden päätös
Kansalaisinfossa on
turvatarkastus, joten pyydämme vieraita saapumaan paikalle noin 15 minuuttia
ennen ohjelman alkua. Turvatarkastuksen vuoksi tilaisuuteen täytyy myös
ilmoittautua etukäteen. Paikalle mahtuu 50 ensimmäisenä ilmoittautunutta.
ILMOITTAUTUMINEN:
verkoston sihteeri Hanna Hyyryläinen,
Kansanedustajat ja suuret kansanterveys- ja potilasjärjestöt
ovat perustaneet eduskuntaan Yksi elämä -verkoston. Ensimmäisessä kokouksessaan
verkosto valitsi puheenjohtajakseen kansanedustaja Sari Sarkomaan (kok.)
ja varapuheenjohtajakseen kansanedustaja Ritva Elomaan (ps).
- Suomen etu on se, että meillä on monia yhdessä tunnistettuja ongelmia.
Eduskunnan Yksi elämä -verkosto on hyvä mahdollisuus etsiä yhdessä
konkreettisia ratkaisuja näihin aikamme isoihin kysymyksiin, kuten miten voimme
edistää väestön hyvinvointia tai miten parantaa terveydenhuollon laatua ja
yhdenvertaisuutta, kuvailee verkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa.
- Kansansairaudet liittyvät toisiinsa hyvin moninaisin tavoin. Niillä on
yhteisiä riskitekijöitä ja samat keinot auttavat ehkäisemään useita sairauksia.
Toisaalta yksi sairaus voi lisätä todennäköisyyttä sairastua myös toiseen
sairauteen. Meille järjestöille on tärkeä keskustella ihmisten terveydestä ja
hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti. Siksi eduskunnan Yksi elämä -verkosto on
meille tärkeä uusi toimintapa, kertoo MIELI Suomen mielenterveys ry:n
toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
Eduskunnan Yksi elämä -verkosto on avoin kaikille terveyden ja hyvinvoinnin
edistämisestä ja potilaiden yhdenvertaisuuden lisäämisestä kiinnostuneille kansanedustajille.
Eduskuntaryhmät ovat nimenneet edustajikseen verkostoon Kim Bergin (sd),
Ritva Elomaan (ps), Sari Sarkomaan (kok.), Noora Koposen
(vihr.), Katja Hännisen (vas.), Veronica Rehn-Kiven (r.) ja Päivi
Räsäsen (kd.).
Järjestöistä mukana ovat Aivoliitto, FILHA, Diabetesliitto, Hengitysliitto,
MIELI Suomen mielenterveys ry, Sydänliitto ja Syöpäjärjestöt. Yhdessä
asiantuntijana toimivan Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin kanssa nämä
järjestöt muodostavat Yksi elämä -terveystalkoot.
Lisätiedot:
Sari Sarkomaa, kansanedustaja, eduskunnan Yksi elämä -verkoston puheenjohtaja, sari.sarkomaa@eduskunta.fi, 050 511 3033 Sari Aalto-Matturi, MIELI ry:n toiminnanjohtaja, Yksi elämä -terveystalkoiden puheenjohtaja, sari.aalto-matturi@mieli.fi, 0400 508 234 Sini Terävä, Syöpäjärjestöjen yhteiskuntasuhteiden päällikkö, eduskunnan Yksi elämä -verkoston sihteeri, sini.terava@cancer.fi, 050 513 5083
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho ovat huolissaan siitä, että kunnissa hämmennys sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä syvenee entisestään peruspalveluministeri Kiurun epäselvien lausuntojen myötä. Kiurun mukaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman myötä terveyskeskuksiin saadaan luvattuja lääkäreitä. Aamulehden 23.10. tietojen mukaan ohjelmalle suunnattava valtionavustusrahoitus ei tähän kenties taivukaan.
”Hoitotakuun tiukentaminen viikkoon on hallitukselta
kunnianhimoinen tavoite, jonka toteuttamiseksi kunnissa tarvitaan ilman muuta
rahoitusta lääkärien ja muun terveydenhuollon henkilöstön palkkaamiseen ja näin
on luvattukin. Mikäli nyt myönnettävää rahoitusta ei voida käyttää lääkäreiden
palkkaamiseen, niin hoitotakuun tiukennus tulee ajamaan kunnat ahtaalle”,
Sarkomaa ja Laiho sanovat.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman
tiedotustilaisuudessa 15.10. ministeri Kiurulta kysyttiin, milloin
hallitusohjelmassa mainittu tuhannen uuden lääkärin palkkaaminen perustasolle
on ajankohtaista. ”No nyt se on ajankohtaista, kun tämä raha lähtee kentälle.
Niin jos tällä ei palkata kaikkia niitä lääkäreitä, jotka saadaan houkuteltua
mukaan, niin millä sitten? Kyllä se niinkun tässä nyt on”, Kiuru vastasi.
Aamulehdessä
23.10. sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Tuija Kumpulainen kertoikin,
että valtionavustusta ei voi käyttää vakituisen lakisääteisen tehtävän hoitoon,
vaan sitä varten ovat valtionosuudet. Kumpulainen totesi myös, että
valtionavustuksella ei voi palkata lääkäreitä. Kumpulaisen mukaan avustusta
voidaan käyttää esimerkiksi vastaanoton kehittämiseen, mutta ei pysyvään
resursointiin.
Ministeriössä selvitetään parhaillaan, voisiko rahaa käyttää lääkärien
väliaikaiseen palkkaamiseen terveysasemien jonojen lyhentämiseksi.
”Kyseessä on jälleen yksi petetty lupaus. Hallitus
on puhunut tuhannen lääkärin lisäämisestä perusterveydenhuoltoon, mutta
hallituksella ei ole osoittaa pysyvää rahoitusta. On mahdollista, että
monimutkaisen hankehumpan haun kautta saadakseen palkata määräaikaisesti
henkilöstöä purkamaan hoitojonoja. Lisäksi hallituksen osoittamalla
määrärahalla jäädään vielä kauas tuhannen lääkärin tavoitteesta. Kaiken lisäksi
pitäisi olla rahaa muun terveydenhuoltohenkilöstön palkkaamiseen”, Sarkomaa ja
Laiho sanovat.
”Hallitus on jo palkkaamassa määräaikaisia opettajia ja
nyt samaa harkittaisiin lääkäreiden kohdalla? Nämä ovat pysyviä tehtäviä
kunnissa, jotka vaativat pysyvän rahoituksen. Tarpeesta lisätä
terveyskeskuslääkäreiden työn houkuttelevuutta on myös puhuttu paljon.
Aiotaanko nyt palkata määräaikaisia lääkäreitä, ja sitenkö terveyskeskusten
houkuttelevuutta ja nuorten lääkärien hakeutumista perusterveydenhuoltoon
parannetaan?” edustajat kysyvät.
Kokoomusedustajat jättivät asiasta tänään kirjallisen
kysymyksen hallitukselle vastattavaksi.
Hei helsinkiläinen kokoomusnainen! Lämpimästi tervetuloa yhteistyössä helsinkiläisten kokoomusnaisten kanssa järjestämääni poliittiseen workshop-tilaisuuteen ideoimaan ja linjaamaan kokoomuspolitiikkaa. Tilaisuus järjestetään eduskunnassa kokoomuksen ryhmähuoneessa 18.11. klo 17–19. Kokoomusnaisten järjestö- ja viestintäsihteeri Nea Tarvainen on lähettänyt tapahtumaan liittyen sähköpostitse kutsun sisältäen ilmoittautumislinkin. Tarvittaessa Neaan voi olla yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen nea.tarvainen@kokoomusnaiset.fi. Toivottavasti mahdollisimman moni helsinkiläinen kokoomusnainen pääsee osallistumaan.
Kokoomuksen
eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää
välttämättömänä, että uusmaalaisten nuorten epätasa-arvoinen asema
korkeakoulupaikkojen saatavuudessa, suhteessa maan muihin nuoriin,
korjataan. Pääkaupunkiseudun nuorten eriarvoista tilannetta
kuvaa se, että vuonna 2017 uusista ylioppilaista 32 % tuli Uudeltamaalta, mutta
opiskelupaikkoja alueella oli vain 27 % kaikista maamme korkeakoulupaikoista.
”Ei ole mitään syytä,
miksi alueemme nuoria kohdeltaisiin huonommin kuin muita maamme nuoria. Kun
opetusministeriö on aloittamassa neuvottelut korkeakoulujen aloituspaikkojen
lisäämiseksi ja tutkintotavoitteiden nostamiseksi, on kaikki syyt kohdentaa
aloituspaikkoja erityisesti Uudenmaan korkeakouluihin”, sanoo Sarkomaa.
Kilpailu Uudenmaan korkeakoulupaikoista on kovinta. Uudellamaalla on
yli viisi ensisijaista hakijaa yhtä yliopiston aloituspaikkaa kohden, mikä on
yli 25 % enemmän kuin missään muussa maakunnassa. Uudenmaan aloituspaikkojen
vähyys näkyy myös siinä, että kaikissa muissa yliopistomaakunnissa
(Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta) on enemmän uusmaalaisia hakijoita kuin
oman maakunnan hakijoita.
”Vetoan Rinteen
hallitukseen korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseksi Uudenmaan
korkeakouluihin ja yliopistoihin sekä vastaavan rahoituksen
turvaamiseksi. Tämä on perusteltua korkeakoulutuksen saavutettavuuden,
alueellisen tasa-arvon ja alueellisen työvoimakysynnän kannalta”, sanoo
Sarkomaa.
Muuhun Suomeen
verrattuna Uudellamaalla on merkittävä alitarjonta korkeakoulujen
aloituspaikoissa, suhteutettuna ylioppialastutkinnon suorittaneiden
määrään. Alueen nuoret ovat eriarvoisessa asemassa suhteessa muihin
suomalaisiin nuoriin. Korkeakoulujen aloituspaikkojen sijainnin vinoutuminen
kasvaa koko ajan, kun väestö kasvaa Uudellamaalla.
”Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen suhteellinen niukkuus ylläpitää
hakijasumaa. Uudeltamaalta lähteekin ulkomaille korkeakouluopintojaan
suorittamaan lähes 50 % enemmän nuoria kuin muualta
Suomesta yhteensä. Riskinä on suomalaisen osaamisen vuotaminen
ulkomaille, jos nämä nuoret eivät koskaan palaa Suomeen ja tämä osa
työvoimasta menetetään pysyvästi”, sanoo Sarkomaa.
Myös korkeakoulutetun
työvoiman kysynnässä korostuu Uudenmaan rooli. Pula osaajista
on keskeinen kasvun ja työllisyyden jarru pääkaupunkiseudulla. Uusimaa
joutuu houkuttelemaan osaajia muualta. Uusimaa on ainoa Manner-Suomen maakunta,
jossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 25–34-vuotiaiden maan
sisäinen nettomuutto on merkittävästi positiivinen.
”Hallitusohjelmassa
korostetaan korkeakoulutuksen alueellisen tasa-arvon toteutumisesta. Tämä
edellyttää ripeitä toimia”, tähdentää Sarkomaa.
Edellinen hallitus teki viisaan ja
välttämättömän päätöksen korkeakouluindeksien jäädytyksen lopettamisesta.
Nykyinen hallitus on esittänyt korkeakoulujen perusrahoituksen nostamista.
Vaikka on aikeissa lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja, ei lisämäärärahoja
ole tiedossa. Eduskunnan on ensi vuoden talousarvion käsittelyssä löydettävä
määrärahat korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisen ja tutkintotavoitteiden nostamisen
rahoittamiseen, jotta opetuksen ja tutkimuksen laatu voidaan turvata.
Korkeatasoisen
pedagogisen varhaiskasvatuksen vaikutukset sekä lapsen oppimiselle ja
kehitykselle että yhteiskunnalle tunnistetaan hyvin. OECD ja Euroopan unioni ja
Maailmanpankki ovat linjanneet varhaiskasvatuksen opettajan keskeisen yhteyden
varhaiskasvatuksen laatuun ja vaikuttavuuteen. OECD määrittelee tilastoissaan
varhaiskasvatuksen vähintään kaksi tuntia päivässä tapahtuvaksi intensiiviseksi
pedagogiseksi toiminnaksi, joka toteutuu vähintään sata päivää vuodessa ja
jossa pedagogisesti koulutettu henkilö toteuttaa opetussuunnitelman mukaista
varhaiskasvatusta.
Ymmärryksen kasvaessa varhaiskasvatuksen vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta on tärkeää selventää, mitä varhaiskasvatuksella ja sen korkealla laadulla tarkoitetaan.
Varhaiskasvatuslaissa (540/2018) varhaiskasvatus määritellään lapsen suunnitelmalliseksi ja tavoitteelliseksi kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaksi kokonaisuudeksi, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuslain 1 §:ssä todetaan varhaiskasvatuksen toimintamuodoiksi päiväkotitoiminta, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatustoiminta.
Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuslain tavoitteet ja velvoittava varhaiskasvatussuunnitelma ohjaavat yhtäläisesti varhaiskasvatuksen eri toimintamuotoja. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinneissaan kuitenkin todennut, että varhaiskasvatuksen eri toimintamuotojen edellytykset varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteiden saavuttamiseksi vaihtelevat ja etteivät varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ota riittävästi huomioon varhaiskasvatuksen eri toimintamuotoja, kuten perhepäivähoitoa ja avointa varhaiskasvatusta.
Perhepäivähoidolla ja avoimella varhaiskasvatuksella on oma tehtävänsä. Avoin varhaiskasvatus ja perhepäivähoito eroavat kuitenkin oleellisesti päiväkotien varhaiskasvatuksesta esimerkiksi henkilöstön koulutusvaatimusten, ryhmäkokojen sääntelyn ja oppimisympäristön ja varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisen suhteen. Varhaiskasvatuksen määritelmän epämääräisyyttä osoittaa myös se, että tällä hetkellä varhaiskasvatusta tarjotaan jopa yöaikaan. Varhaiskasvatuksen nykyinen määrittely ei ole riittävä selkeyttämään eroa varhaiskasvatuksen opettajan johdolla olevan toiminnan, perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatuksen välillä.
Varhaiskasvatusta kehitettäessä on varhaiskasvatuksen eri toimintamuotojen erot tunnustettava ja vanhemmille tulee avoimesti kertoa eri toimintamuotojen eroista. Käsitteellinen sekaannus voi haitata myös palveluohjausta ja neuvontaa.
Varhaiskasvatuksen opettajien lisääminen päiväkodeissa on välttämätöntä varhaiskasvatuslain tavoitteiden saavuttamiseksi. Se on välttämätöntä myös lasten varhaisessa tukemisessa ja haasteiden tunnistamisessa. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on keskeinen lapsen tuen tarpeeseen vastaamisessa. Varhaiskasvatuslaki korostaa pedagogiikkaa ja tämän tulee myös näkyä lapsen tuen järjestämisessä. Lapsen oppimisen tuen järjestämisessä pedagogiset ja opetukseen liittyvät ratkaisut ovat ohjausjärjestelmän mukaisesti keskeisiä ja varhaiskasvatuslain tavoitteiden saavuttamiseksi on varhaiskasvatuksen erityisopettajien riittävä määrä turvattava.
Varhaiskasvatuslaissa ei
edelleenkään määritellä lasten oikeutta erityiseen tukeen ja ohjata sen toteuttamiseen.
Puutteet lapsen kehityksen ja oppimisen tuen järjestämisessä sekä
varhaiskasvatuksen erityisopettajapulan vaikutus varhaiskasvatussuunnitelman
käyttöönottoa estäväksi tekijäksi on todettu Karvin arvioinneissa. Riittävän
ajoissa annettu erityinen tuki on oleellinen lapsen koko kehityksen kannalta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus selkeyttää ja millä aikataululla
varhaiskasvatuksen määritelmää eri toimintamuodoissa ja toteuttaa
lainsäädäntötasolla lapsen oikeudet erityiseen tukeen varhaiskasvatuksessa?
Kokoomuksen
eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja
terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho kertovat, että kokoomuksen
eduskuntaryhmä on tehnyt yhteisen talousarvioaloitteen mielenterveyden
terapiatakuun toteuttamiseksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää tarvittavan
35 miljoonan euron määrärahan lisäämistä vuoden 2020 budjettiin. Edustajien
mukaan eduskunta voisi myös tehdä päätökset terapiatakuusta budjettiesitystä
muuttaen, sillä vielä ennen vaaleja eduskuntapuolueista kaikki paitsi
perussuomalaiset kertoivat kannattavansa terapiatakuuta.
”Mielenterveysongelmat
ovat suuri ja alihoidettu kansansairaus sekä suurimpia syrjäytymisen syitä. Kun
palveluihin ei pääse, jää moni ilman apua ja hoitoa. Moni joutuu hakemaan
palveluja yksityiseltä sektorilta, mutta kaikilla ei tähän ole mahdollisuuksia.
Terapiatakuun tärkein perustelu on mielenterveyspalvelujen nopean saatavuuden
ja yhdenvertaisuuden lisääminen”, edustajat sanovat.
”Terapiatakuulla
taattaisiin apu erityisesti heille, joilla on vähiten voimavaroja vaatia ja
hakea apua. Varmistamalla ajoissa ja matalalla kynnyksellä saatava hoito
voidaan ehkäistä suurempien ongelmien syntymistä”, edustajat sanovat.
Mielenterveyden
Terapiatakuu -kansalaisaloitteella ehdotetaan lakimuutosta, jolla taataan
kaikille nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen
hoitoon. Hoidon tarve tulisi arvioida välittömästi apua haettaessa, ja hoito
aloittaa kuukauden sisällä tästä.
”Terapiatakuu
toteuttaisi terveyspolitiikan yhdenvertaisuustavoitetta siitä, että hyvä
mielenterveys kuuluu kaikille. Kansalaisaloitteen ehdottama lakimuutos
rakentaisi Suomeen tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Näin apu olisi
saatavilla yhdenvertaisemmin, nopeammin ja helpommin”, edustajat sanovat.
Sosiaali-
ja terveysministeriön palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) on linjannut, että
tutkimusnäyttöön perustuvia vaikuttavia psykoterapian muotoja tarjotaan myös
julkisessa terveydenhuollossa.
”Terapiatakuun
rahoituksen lisääminen budjetissa on perusteltua jo PALKO:n linjaus huomioiden.
Oikea-aikaisten mielenterveyspalveluiden on oltava yhdenvertaisesti jokaisen
niitä tarvitsevan saatavilla”, Laiho sanoo.
”Terapiatakuu
varmistaa sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa
jää yksin, ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Jos jalka on
poikki, se yleensä hoidetaan heti, kuten oikein onkin. Sen sijaan, kun ihmisen
mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa
apua”, Sarkomaa sanoo.
Kokoomuksen
kansanedustaja ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari
Sarkomaa pitää viisaana terapiatakuun toteuttamista viipymättä.
Terapiatakuu rakentaisi Suomesta tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan
mielenterveyshoidon perustason. Näin apu olisi saatavilla yhdenvertaisemmin,
nopeammin ja helpommin.
”Mielenterveysongelmat
ovat suurin kansansairautemme. Vaikka mielenterveysongelmat ovat kasvussa, ovat
kuntien käyttämät eurot mielenterveyspalveluihin vähentyneet.
Mielenterveyspalvelut ovat hyvin eriarvoisesti saatavilla. Kun palveluihin ei
pääse, jää moni ilman apua ja hoitoa. Moni joutuu hakemaan palveluja
yksityiseltä sektorilta, mutta kaikilla ei tähän ole mahdollisuuksia.
Terapiatakuun tärkein perustelu on mielenterveyspalvelujen yhdenvertaisuuden
lisääminen”, Sarkomaa sanoo.
"Oikea-aikainen hoito on
turvattava kaikille, ei vain niille, joilla on varaa hakeutua psykoterapiaan
yksityisen kautta”, Sarkomaa tähdentää.
Terapiatakuun avulla potilas
saisi hoitoa, vaikka hänellä ei olisi taloudellista mahdollisuutta hakeutua
yksityiseen psykoterapiaan. Mikäli potilas tarvitsee varhaisen terapiajakson
jälkeen jatkohoitoa, hänet ohjataan erikoissairaanhoidon tai Kelan
psykoterapiatuen piiriin.
”Terapiatakuu varmistaa sen,
etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jää yksin ilman
apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Ihminen saa apua, kun jalka on
poikki eikä häntä laiteta jonoon odottamaan. Sen sijaan, kun ihmisen mieli
särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua”,
Sarkomaa sanoo.
”Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden
näkökulmasta terapiatakuu on täysin perusteltu ja välttämätön. Sillä
taattaisiin apu ihmisille, joilla on vähiten resursseja vaatia ja hakea apua.
Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syrjäytymisen syitä. Varmistamalla ajoissa
ja matalalla kynnyksellä saatava hoito voidaan ehkäistä suurempien ongelmien
syntymistä. Kokoomus tekee työtä terapiatakuun tavoitteiden toteutumiseksi”,
Sarkomaa sanoo.
”Psykoterapiatakuu on myös vaikuttava keino työllisyysasteen nostamisessa. Se vähentäisi sairauspäiviä, työkyvyttömyyttä ja myös muiden terveyspalveluiden sekä etuuksien käyttöä. Ennen kaikkea se toteuttaisi terveyspolitiikan yhdenvertaisuustavoitetta siitä, että hyvä mielenterveys kuuluu kaikille. Varallisuus ei saa määrittää kuka pääsee palveluiden ja avun piiriin.”
