Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Alkaneen  heinäkuun aikana verkkoihin takertuneita saimaannorppia on hukkunut jo ainakin neljä. Niistä kolme on ollut kuutteja. Tilanteen on syytä herättää maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä(kesk.) ja ympäristöministeri Krista Mikkonen(vihr.) toimiin erittäin uhanalaisen saimaannorpan suojelun tehostamiseksi.

Saimaannorpan suojelemiseksi säädetty keväinen verkkokalastuskielto päättyi maanantaina. Verkkokalastus on kielletty vuosittain saimaannorpan keskeisillä elinalueilla 15.4.–30.6.

Hallituksen on syytä perustaa suojelun vahvistamiseksi saimaannorppa- ja kalastustyöryhmä, joka on aiemminkin valmistellut uutta kalastusasetusta. 

Muistutan ministereitä asetukseen liitetystä lausumasta, joka sovittiin kokoomuksen esityksestä norppakannan ja erityisesti kuuttien henkivakuutukseksi vuonna 2016. Lausumassa sovittiin, että säädetyt kalastusrajoitukset ovat erityistarkkailussa. Hallituksen on tarkennettava asetusta uudelleen, mikäli esimerkiksi pyydyskuolemien määrä kasvaa. On myös muistettava, että todellinen vuosittainen kuolleisuus on arviolta lähes kolme kertaa suurempi kuin havaitut norppien  kuolemantapaukset.

Ministereiden on vahvistettava norppien henkivakuutusta ja tiukennettava kalastusrajoitusta pidentämällä verkkokalastuskielto heinäkuun loppuun. On huolestuttavaa, että ympäristöministeri Mikkonen on ainoastaan luvannut keskustella asiasta ministeri Lepän kanssa. Mikkonen on aiemmin esittänyt toimia kalastusrajoitusten laajentamiseksi. Ympäristöministerinä ei ole vain mahdollisuus vaan velvollisuus toimia. Kuuttien kalanpyydyskuolleisuus on siirtynyt heinäkuulle ja kuolleisuus kalanpyydyksiin suhteessa kannan kokoon ei ole oleellisesti vähentynyt. Verkkokalastuskiellon laajentamiselle heinäkuun loppuun asti on kaikki perusteet. Kuuteille on annettava lisäaikaa kasvaa ja vahvistua.

Sari Sarkomaa

Julkaistu

TIEDOTE 4.7.2019
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaa vaatii maa- ja metsätalousministeri Jari Lepältä (kesk.) ja ympäristöministeri Krista Mikkoselta (vihr.) nopeita toimia uhanalaisen saimaannorpan suojelun tehostamiseksi. Sarkomaa vaatii, että ministerit säätäisivät verkkokalastuskiellon heinäkuun loppuun asti. 

Sarkomaa pitää tärkeänä, että maa- ja metsätalousministeri perustaisi suojelun vahvistamiseksi saimaannorppa- ja kalastustyöryhmän, joka on aiemminkin valmistellut uutta kalastusasetusta.

Nyt heinäkuun aikana on verkkoihin takertuneita saimaannorppia hukkunut jo ainakin neljä. Tämän lisäksi todellinen vuosittainen kuolleisuus on arviolta lähes kolme kertaa suurempi kuin havaitut tapaukset.

Sarkomaa muistuttaa ministereitä norppa-asetukseen liitetystä lausumasta, joka sovittiin Kokoomuksen esityksestä norppakannan ja erityisesti kuuttien henkivakuutukseksi vuonna 2016. Lausumassa sovittiin, että säädetyt kalastusrajoitukset ovat erityistarkkailussa. Hallituksen on tarkennettava asetusta uudelleen, mikäli esimerkiksi pyydyskuolemien määrä kasvaa.

”Ministereiden on vahvistettava norppien henkivakuutusta. Hallituksen on tarkennettava asetusta näiden pyydyskuolemien valossa. Ympäristöministeri Mikkonen on ainoastaan luvannut keskustella asiasta ministeri Lepän kanssa. Kaikki tarvittava työ on jo valmiina, joten keskusteluiden on käännyttävä teoiksi jo tämän viikon kuluessa”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa olisi laajentanut vuonna 2016 voimaan astuneen verkkokalastuskiellon jatkumaan heinäkuun loppuun asti. Samoilla linjoilla oli myös moni asiantuntija. 

”Kuuttien kalanpyydyskuolleisuus on siirtynyt heinäkuulle ja että kuuttien kuolleisuus kalanpyydyksiin suhteessa kannan kokoon ei ole oleellisesti vähentynyt. Verkkokalastuskiellon laajentamiselle heinäkuun loppuun on kaikki perusteet”, Sarkomaa summaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 27.6.2019

Julkaisuvapaa heti

Kansanedustaja Sari Sarkomaa tyrmää blogissaan työeläkkeisiin kohdistuvat leikkausselvitykset. Pääministeri Rinteen hallitus kaavailee SDP:n vaalilupauksen ”vappusatasen” lunastamiseksi työeläkkeiden leikkaamista. Rinteen hallitusohjelman mukaan käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa. Tämän selvityksen osana on tarkoitus tutkia keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta.

”Ehdotus on käsittämätön. Eläkejärjestelmässä ei ole olemassa ylimääräisiä euroja, joilla korotus voitaisiin tehdä. Esitys tarkoittaisi työeläkkeiden leikkaamista. Sairaanhoitajien ja opettajien työllään ansaitseminen eläkkeiden leikkaamisselvitykset on tyrmättävä alkuunsa. Ahkerien suomalaisten on voitava luottaa, että heidän työllään ansaitsemiaan eläkkeitä ei käytetä vaalilupauksien rahoittamiseen”, Sarkomaa painottaa.

Hallitusohjelman kirjaus tarkoittaisi sitä, että pienempiä työeläkkeitä nostettaisiin suurempien eläkkeiden kustannuksella. Sarkomaa toteaa, että Rinteen hallituksen kaavailu murentaisi työeläkejärjestelmän kestävyyttä, oikeudenmukaisuutta ja luotettavuutta.

”Työeläkejärjestelmä on rakennettu ansiosidonnaisuuden periaatteelle niin, että eläke määräytyy kaikille yhdenvertaisin säännöin työllä ansaittujen tulojen mukaan. Järjestelmän tulee olla reilu kaikille. Rinteen hallituksen kaavailut rikkoisivat nämä periaatteet ja siten koko työeläkejärjestelmän uskottavuuden. Järjestelmää ei ole rakennettu, eikä voida rakentaa tuloerojen tasaamiseen, tämä murtaisi koko järjestelmän perusperiaatteet”, Sarkomaa toteaa.

Ehdotus on Sarkomaan mukaan vaarallinen myös siksi, että ilman sitäkin eläkejärjestelmä kohtaa haasteita väestön ikärakenteen, alhaisen syntyvyyden ja riittämättömän työllisyysasteen vuoksi.

”Jos vaalilupauksen rahoittamiseksi ei leikattaisi maksussa olevia eläkkeitä niin silloin leikattaisiin lastemme ja lapsenlapsiemme eläkkeitä. Molemmat vaihtoehdot ovat mahdottomia. Vaalilupauslaskun maksattaminen lapsillamme on kestämätön ajatus”, Sarkomaa huomauttaa.

Sarkomaa painottaa, että eläkeläisköyhyys on vakavasti otettava tosiasia. Sitä ei kuitenkaan voida korjata työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä tai periaatteita murentamalla, vaan muilla keinoilla.

”Työllisyysasteen nostaminen on kaiken perusta. Tärkeitä toimia ovat mm hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden turvaaminen, verotuksen ja asiakasmaksujen kohtuullisuus sekä oikein mitoitettu asumistuki sekä lääkekorvaukset”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja: Kansanedustaja Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033


Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

Eduskuntaryhmämme järjestäytyi valitsemalla ryhmällemme uuden johdon. Oli ilo ja kunnia tulla valituksi eduskuntaryhmämme ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Toimin tällä kaudella valtiovarainvaliokunnassa, jossa käsitellään muun muassa valtion talousarvio. Varsinkin oppositiossa valiokunta on mitä tärkein paikka vaikuttaa. 

Kokoomus suuntaa oppositioon ensimmäistä kertaa 12 vuoteen. Se on otettava mahdollisuutena ja uudistumisen paikkana. Kokoomuksen on tehtävä rakentavaa ja vahvaa kokoomuslaista uuden ajan oppositiopolitiikkaa. 

Olen toiminut useamman kauden kokoomuksen varapuheenjohtajana ja sen jälkeen puoluevaltuuston puheenjohtajana. Koko tuon 10 vuoden ajan johdin kokoomuksen ohjelmatyötä. Tuolle kokemukselle on nyt käyttöä. Uudistuminen ei tapahdu itsestään, vaan se on tehtävä. 

Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa on paljon hyviä asioita. Lähempi tarkastelu osoittaa, että monesta hyvästä tavoitteesta puuttuu uskottava ratkaisu ja rahoitus. Hallitusohjelma on ennemminkin toiveiden tynnyri kuin strateginen ohjelma kestävään tulevaan. Lopputuloksena on epätietoisuus mitä tavoitteista ylipäätään aiotaan toteuttaa ja miten rahoittaa. 

Hallitusohjelman suurin riski ja kysymysmerkki on se, miten kunnianhimoinen työllisyystavoite aiotaan saavuttaa. Ohjelmassa ei ollut juurikaan keinoja vaan pallo on heitetty työmarkkinajärjestöjen syliin. Työllisyystavoite ratkaisee niin hallituksen onnistumisen kuin maamme hyvinvoinnin. Edellisellä eduskuntakaudella työllisyysaste nousi kolme prosenttiyksikköä ja uusia työpaikkoja syntyi Lahden kaupungin asukasmäärän verran. Kokoomus jatkaa oppositiosta työtä yrittäjyyden ja työllisyyden vauhdittamiseksi.

Tässä kirjeessä:

Tervetuloa vieraakseni eduskuntaan

Olen saanut paljon kyselyitä tulevan syksyn vierailuista eduskuntaan. Otan mielelläni vastaan ryhmiä tutustumaan eduskuntaan sekä keskustelemaan ajankohtaisista Helsingin ja politiikan kuulumisista. Vierailun varausta ja järjestelyitä varten olethan yhteydessä avustajaani Sinaan sina.nordman@eduskunta.fi. 

Ankara verotus kurittaa ahkeria suomalaisia 

On vakava virhe, että punavihreän hallituksen veropolitiikka lisää ahkerien suomalaisten verotaakkaa ja murentaa hyvinvointi yhteiskuntamme perustaa. Työn verotuksen keventäminen on välttämätöntä työllisyyden ja kannustimien vahvistamiseksi. Meidän tulisi verottaa vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän eli työtä ja enemmän sitä mitä haluamme vähemmän eli haittoja ja päästöjä. Yhtälailla on kevennettävä eläkkeiden verotusta. Ostovoiman turvaaminen on erityisen tärkeää suurten elinkustannusten Helsingissä.

Mustia pilviä perhevapaauudistuksen yllä

Hyvä perhe­va­paa­uu­dis­tus huomioi lapsilähtöisesti perhei­den moni­nai­set ti­lan­teet, kohte­lee erilaisia perheitä tasa­puo­li­sesti sekä vahvistaa työl­li­syyttä. Viime eduskuntakaudella oli iso pettymys, että keskustan perheministeri Annika Saarikko pysäytti yksipuolisesti tekeillä olleen uudistuksen. Suomalaisten perheiden kannalta on tärkeää, ettei näin tällä eduskuntakaudella tapahdu. Hallitusohjelman reunaehdot perhevapaauudistukselle sekä uudistuksen alibudjetointi herättävät huolta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä jatkaa tinkimättömästi työtä sen eteen, että lapsille ja perheille paras mahdollinen perhevapaauudistus saadaan vihdoinkin tehtyä.

Naisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen kiellettävä erillislailla

Tyttöjen silpominen on Suomessakin kiellettävä erillislailla. Jätin asiasta viime eduskuntakaudella toimenpidealoitteen. On iso pettymys, että tärkeä tyttöjä suojeleva asia puuttuu hallitusohjelmasta. Muut Pohjoismaat ovat epäinhimillisen sukuelinten silpomisen erillislailla kieltäneet. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen täyttää rikoslaissamme pahoinpitelyn tunnusmerkit. Se ei kuitenkaan riitä tyttöjen suojelemiseksi. Vanhemmat eivät välttämättä näe tyttöjen ihmisoikeuksia loukkaavaa ja terveyttä vaarantavaa silpomista räikeänä pahoinpitelynä vaan osana perinnettä. Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävä laki on tärkeä, sillä se antaa selkeän signaalin, että silpominen on vakava rikos Suomessa. 

Hallitus unohti kaupungit ja nopeat junayhteydet 

Eduskunta käsitteli ennen kesätaukoa lisätalousarvioesityksen. Siinä yhdessä pitkälle valmisteltuja hankkeita viedään eteenpäin. Hankkeilla parannetaan liikenneverkon toimivuutta, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä.

Keskeisenä heikkoutena liikennekokonaisuudessa on kaupunkien ja nopeiden junayhteyksien edistämisen unohtaminen. Nykyisen Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna- Tampere –pääradan kehittämisen suunnitteluun Jokelan ja Tampereen välillä esitetään 11 miljoonaa, mutta suunnitteluraha ei koske esimerkiksi Lentorataa tai yhteyksien parantamista Tampereelta pohjoiseen.

Helsinkiläisten kansanedustajana keskeinen tavoitteeni on varmistaa, että tulevissa liikennehankkepäätöksissä Helsinki ja kaupungit ovat vahvasti mukana.

Ministeri Kiuru kiemurtelee hoitajamitoituslupauksensa kanssa 

Krista Kiuru (SDP) tuli heti ministeri valinnan jälkeen, ainakin hetkeksi, vastuulliselle kaikista ikäihmisistä huolen pitävälle kokoomuksen linjalle. Peruspalveluministeri Kiuru muistutti, että hoitajamitoituksen määrittely on tehtävä huolellisesti, laittaa osaksi vanhuspalvelulakia. Hän totesi, että kyse myös kotihoidosta ja on katsottava mistä hoitajat tulevat. Kyse on ensisijaisesti hoitoisuudesta. Näin lukee myös Rinteen hallitusohjelmassa. Toivottavasti Kiuru myös pysyy linjassaan pyrähdystä kauemmin.

Huolestuttavaa on, että Kiuru totesi myös: ”Tältä osin en osaa tässä vaiheessa ennustaa, kuinka nopeasti vanhuspalvelulaki on mahdollista uudistaa, koska muitakin tarpeita kuin tämä itse vähimmäismitoitus on”. On ihan pakko kysyä, eikö vanhustenhuollon kuntoon laittaminen olekaan enää ykkösprioriteetti?

Jatkan työtä sen eteen, että vanhuspalvelulakia tiukennetaan niin, että inhimillinen ja hyvä hoito voidaan turvata kaikille.

Heinäkuun lomailen ensin Saimaan ja sitten Itämeren aalloilla. Elokuun alussa palaan työn ääreen. On mainiota, että elokuinen eduskuntaryhmämme kesäkokous on pääkaupunkiseudulla.

Aurinkoisin kesäterveisin

Sari Sarkomaa

Julkaistu

Pääministeri Rinteen hallitus kaavailee SDP:n vaalilupauksen ”vappusatasen” lunastamiseksi työeläkkeiden leikkaamista. Sairaanhoitajien ja opettajien työllään ansaitseminen eläkkeiden leikkaamisselvitykset on tyrmättävä alkuunsa. Ahkerien suomalaisten on voitava luottaa, että heidän työllään ansaitsemiaan eläkkeitä ei käytetä vaalilupauksien rahoittamiseen.

Rinteen hallitusohjelman mukaan käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa. Tämän selvityksen osana on tarkoitus tutkia keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta. Ehdotus on käsittämätön. Eläkejärjestelmässä ei ole olemassa ylimääräisiä euroja, joilla korotus voitaisiin tehdä. Esitys tarkoittaisi työeläkkeiden leikkaamista. 

Hallitusohjelman kirjaus tarkoittaisi sitä, että pienempiä työeläkkeitä nostettaisiin suurempien eläkkeiden kustannuksella. 

Rinteen hallituksen kaavailu murentaisi työeläkejärjestelmän kestävyyttä, oikeudenmukaisuutta ja luotettavuutta. Työeläkejärjestelmä on rakennettu ansiosidonnaisuuden periaatteelle niin, että eläke määräytyy kaikille yhdenvertaisin säännöin työllä ansaittujen tulojen mukaan. Järjestelmän tulee olla reilu kaikille. Rinteen hallituksen kaavailut rikkoisi nämä periaatteet ja siten koko työeläkejärjestelmän uskottavuuden.

Järjestelmää ei ole rakennettu, eikä voida rakentaa tuloerojen tasaamiseen. Tämä myös murtaisi koko järjestelmän perusperiaatteet. 

Ehdotus on vaarallinen myös siksi, että ilman sitäkin eläkejärjestelmä kohtaa haasteita väestön ikärakenteen, alhaisen syntyvyyden ja riittämättömän työllisyysasteen vuoksi. Jos vaalilupauksen rahoittamiseksi ei leikattaisi maksussa olevia eläkkeitä niin silloin leikattaisiin lastemme ja lapsenlapsiemme eläkkeitä. Molemmat vaihtoehdot ovat mahdottomia. Vaalilupauslaskun maksattaminen lapsillamme on kestämätön ajatus.

Eläkeläisköyhyys on vakavasti otettava tosiasia. Sitä ei kuitenkaan voida korjata työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä tai periaatteita murentamalla, vaan muilla keinoilla. Työllisyysasteen nostaminen on kaiken perusta. Tärkeitä toimia ovat mm hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden turvaaminen, verotuksen ja asiakasmaksujen kohtuullisuus sekä oikein mitoitettu asumistuki ja lääkekorvaukset.

Työeläkejärjestelmä ei saa olla lyhytnäköisten, hätiköityjen ja perusteettomien lupausten armoilla. Hallituksen on peräännyttävä yrityksestä leikata työeläkkeitä.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Julkaistu

Tiedote 25.6.2019.
Julkaisuvapaa heti

Hallitusohjelman mukaan pääministeri Rinteen hallitus aikoo korottaa alle tuhannen euron eläkkeitä nettomääräisesti noin 50 euroa. Korotus tehdään hallitusohjelman mukaan Kelan kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin. Rahaa tähän on varattu 183 miljoonaa euroa. Sarkomaan mukaan hallituksen laskelmissa on kuitenkin ongelmia.

”Kokoomus pitää tärkeänä eduskuntakauden aikana löytää keinoja turvata eläkeläisten ostovoima ja turvata kaikille ikäihmisille laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut”, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Eläkejärjestelmän rakenne on sellainen, että jos korotetaan alle tuhannen euron eläkkeitä, korotus koskee myös suurempia eläkkeitä. Sarkomaan mukaan tämä nostaa korotuksen tuomia kustannuksia. Kelan päämatemaatikko Isolankilan (HS 24.6.2019) mukaan hallituksella on kolme vaihtoehtoa toteuttaa hallitusohjelman lupaus. Joko rikkoa nykyinen eläkejärjestelmä ja luoda uusi eläkemuoto, lisätä rahaa tai tinkiä korotuksen suuruudesta.

”On pakko kysyä, onko edessä taas luvatun eläkekorotuksen leikkaus? Nyt on täysin epäselvää, toteutuuko pienempien eläkkeiden 50 euron korotus. Ennemminkin näyttää siltä, että korotus kutistuu entisestään. Näyttää siltä, että eläkkeiden korotusta on valmisteltu hallitusneuvotteluissa ilman asiantuntijoiden kuulemista”, Sarkomaa ihmettelee.

Lisätalousarviossa hallitus esittää Kelalle 5,5, miljoonan euroa pienten eläkkeiden ja muiden etuuksien korotuksen toimeenpanon valmisteluun. Sarkomaa huomauttaa, että eduskunta ei ole kuitenkaan saanut vielä tarkempia esityksiä eläkelupauksen toteuttamisen vaatimista muutoksista eikä niiden toimeenpanon vaatimista rahatarpeista.

”Hallituksen esittämistä lisämäärärahoista kaikki kuluvat etuushallintoon ja -byrokratiaan. Euroakaan ei esitetä suoraan avuntarvitsijoille”, Sarkomaa huomauttaa.

”Ennen eduskuntavaaleja ja vielä hallitustunnustelijana Rinne lupasi sadan euron nettomääräisen korotuksen alle 1400 euron eläkkeisiin. Hallitusneuvotteluissa lupauksesta tingittiin. Hallituksen olisi nyt syytä suoraselkäisesti kertoa, miten asian laita todellisuudessa on”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 20.6.2019

Julkaisuvapaa heti

Perhe- ja peruspalveluministerin Krista Kiurun (SDP) puheet hoitajamitoituksesta kuulostavat kokoomuksen kansanedustajan, Sari Sarkomaan mielestä päivä päivältä kummallisemmilta, melkeinpä ”kalajutuilta”. Ministeri Kiuru esiintyi Huomenta Suomessa keskiviikkona 19.6. ja jatkoi selityksiään hoitajamitoituksesta.

”Ministeri Kiurun on syytä lopettaa monipolviset selitykset ja kannettava vastuunsa ministerinä. Peruspalveluministerinä Kiurun on keskityttävä vanhuspalveluiden epäkohtien korjaamiseen. Kokoomus kannustaa hallitusta pitämään vanhusten palveluiden epäkohtien kitkemisen ja laadun nostamisen ykkösagendalla”, Sarkomaa sanoo.

”Ministerin olisi nyt uskottavuuden nimissä aika myöntää tosiasiat. Kiurun väite viime eduskuntakaudella siitä, että hoitajamitoitus on laitettavissa kuntoon heti ja yhdellä virkkeellä, ei ole todellisuutta”, Sarkomaa tähdentää.

Sarkomaa pitää hyvänä, että Antti Rinteen (SDP) hallitusohjelmassa on vahvasti Kokoomuksen linjan mukaisia näkemyksiä hoitoisuuden ensisijaisuudesta ja kotihoidon huomioimisesta. Samaa mieltä ovat olleet useat asiantuntijat.

”Suomalaisten ikäihmisten hoidon laadun ja turvallisuuden kannalta oli välttämätöntä, että SDP ja koko vasemmistovihreä hallitus pyörsivät keväällä oppositiosta tekemänsä esityksen, joka jätti kylmästi syrjään vakavan tosiasian, että myös kotihoidossa on huutava pula hoitajista”, Sarkomaa sanoo. 

Omaishoitajien ja heidän omaistensa tilanne vaatii Sarkomaan mielestä erityistä huomioita.

”On vakavia kysymyksiä herättävää, että lähes 200 sivuisessa Rinteen hallitusohjelmassa arvokasta, mutta usein hyvin vaativaa työtä tekevät omaishoitajat on sivuutettu yhdellä virkkeellä. Ministeri Kiurun on syytä avoimesti kertoa, miten omaishoitajien tilannetta aiotaan helpottaa”, Sarkomaa penää.

Sarkomaan mukaan Kokoomus tulee jatkamaan työtään oppositiossa sen eteen, että vanhuspalvelulakia tiukennetaan niin, että inhimillinen ja hyvä hoito voidaan turvata kaikille ikäihmisille oikea-aikaisesti.

”Vastuuta on kannettava kaikista ikäihmisistä riippumatta siitä, millaisten palveluiden piirissä he ovat. Myös hoiva-alan houkuttelevuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan ripeitä toimia. Koulutusmääriä on niin ikään arvioitava uudelleen”, Sarkomaa sanoo.

”Jokaisen ikäihmisen on voitava luottaa siihen, että hän saa laadukasta hoivaa ja inhimillisen kohtelun”, Sarkomaa päättää. 

Lisätietoja: 

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Julkaistu

TIEDOTE 19.6.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaan pitää välttämättömänä Kansaneläkelaitosta koskevan aikansa eläneen lainsäädännön päivittämistä 2020-luvulle.

”On hyvä, että hallitusohjelma sisältää kirjauksen Kelan hallinnon ja sen järjestämien palveluiden toimivuuden selvittämisestä. Selvittely ei riitä vaan Kela- lain uudistaminen on ministeriössä laitettava viipymättä käyntiin.”, Sarkomaa toteaa.

Kelan valtuutetut ovat aktiivisesti ajaneet Kelan hallinnon uudistamista ja teettäneet pohjatyötä lain uudistamiseksi. Kelan valtuutettujen selvityshenkilöryhmällä teettämän raportin yksimieliset esitykset toimenpiteistä Kelaa koskevan lainsäädännön ajantasaisuuden edistämiseksi on otettava valmistelun pohjaksi. Kelan valtuutettujen esittämä parlamentaarinen työryhmä on viisasta nimetä Kelan hallintouudistusta vauhdittamaan, niin että nykyinen eduskunta ehtii tarvittavat lait käsitellä.

”On vakava tosiasia, että Kelaa koskeva lainsäädäntö ja siinä säädetyt toimivaltasuhteet eivät vastaa nykyaikaa eivätkä hyvän hallinnon periaatteita. Lakia on uudistettava niin, että jatkossa Kelan johtajat nimittäisi tasavallan presidentin sijaan Kelan hallitus määräajaksi. Muutos toteuttaisi hyvän hallinnon keskeisimpiä periaatteita ja selkeyttäisi Kelan monin osin aikansa eläneen johtamisjärjestelmän lisäksi hallituksen ja pääjohtajan nykypäivään täysin vierasta toimivaltasuhdetta,” Sarkomaa toteaa.

”Uudistus on välttämätön myös siksi, että Kelan lainsäädäntö ja toiminta vastaisivat kattavasti valtion hallinnon periaatteita. Ei esimerkiksi ole mitään syytä, miksi Kelan johtajat nimetään eläkevirkoihin. Myös Kelan hallituksen kokoonpanoa ja tehtäviä on syytä uudelleenarvioida sekä Kelan toimialalla toimivien ministeriöiden ohjausta suhteessa Kelaan,” Sarkomaa linjaa.

Sarkomaa muistuttaa, että Kelan johto sai valtuutetuilta pyynnön valmistella Kela-lain kiireellisimmät muutostarve-esitykset. Tämä pykälämuutoslista meni valtuutettujen toimesta ministeriöön jo vuonna 2017. Listassa oli mm pykälämuutosehdotuksia, jotta laki vastaisi jo Kelan tekemiä uudistuksia.

”Kela on läsnä monin tavoin lähes jokaisen suomalaisen arjessa. Kelan laadukkaiden toimintaedellytysten turvaaminen on keskeistä ihmisten elämän ja koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta. Kelassa on osaava henkilöstö, joka tekee vaativaa työtä. Henkilöstö ansaitsee selkeän johtojärjestelmän. Kansaneläkelaitoksesta annettua laki on kokonaisuudessaan remontoitava, jotta se mahdollistaa Kelan toiminnan kehittämisen ja toimimisen nykypäivän vaateita vastaavasti,” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 0505 511 3033

Julkaistu

Viime eduskuntakaudella oppositio väitti kansanedustaja Krista Kiurun (SDP) äänekkäällä johdolla, että hoitajamitoitus on laitettavissa kuntoon heti ja yhdellä virkkeellä. Välittömästi ministerivalinnan jälkeen linja muuttui ja perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru muistutti, että hoitajamitoituksen määrittely on tehtävä huolellisesti, samalla kun uudistetaan vanhuspalvelulakia. Mitoituksessa on pääministeri Rinteen hallitusohjelman mukaan kyse ensisijaisesti hoitoisuudesta. Myös kotihoito on otettava huomioon ja on myös katsottava mistä hoitajat tulevat. Tämä oli Kokoomuksen linja ennen vaaleja ja on myös vaalien jälkeen. Samaa mieltä ovat olleet useat asiantuntijat. Näin yllätys yllätys lukee myös Rinteen hallitusohjelmassa. Onkin hyvä, että SDP ja vasemmistovihreä hallitus pyörsivät oppositiopolitiikan esityksensä, joka jätti kylmästi syrjään vakavan tosiasian, että myös kotihoidossa on huutava pula hoitajista. 

Huolestuttavaa on se, että ministeri Kiuru linjasi heti ministeriksi valintansa jälkeen myös seuraavaa: ”Tältä osin en osaa tässä vaiheessa ennustaa, kuinka nopeasti vanhuspalvelulaki on mahdollista uudistaa, koska muitakin tarpeita kuin tämä itse vähimmäismitoitus on”. 

Kaiken päälle Kiuru on jo ehtinyt puhua pitkän tähtäimen tiekartasta hoitajamitoituksen säätämiseksi, mitä ihmettä se sitten tarkoittaakaan. Ei ainakaan sitä, että vakavaan vanhustenhuollon tilanteeseen tartuttaisiin välittömästi, kuten vaalipuheista luvattiin. Kiuru kuulostaa jo siltä, että tuoretta hallitusohjelmaakin jo vesitetään. Ei liene liioittelua sanoa, että ministeri Kiurun poukkoilevat puheet ovat vaarassa rapauttaa vastuuministerin ja koko hallituksen uskottavuutta jo alkumetreillä. 

Vakava huolenaihe on myös se, että omaishoitajista ei ole lähes 200 sivuisessa hallitusohjelmassa kuin virke ”kehitetään omaishoitoa”. Omaishoitajat tekevät arvokasta, mutta usein hyvin vaativaa työtä. Heidän työnsä tukemiseksi on paljon työtä tehtävänä. Omaishoitajien ja heidän hoitamiensa ihmisten asema olisi ansainnut sijansa hallitusohjelmassa. 

Kokoomus jatkaa työtään oppositiossa sen eteen, että vanhuspalvelulakia tiukennetaan niin, että inhimillinen ja hyvä hoito voidaan turvata kaikille ikäihmisille oikea-aikaisesti. Ja vahdimme, että hallitus noudattaa hallitusohjelmaa, ja toteuttaa siinä lupaamansa asiat. 

Vastuuta on kannettava kaikista ikäihmisistä riippumatta siitä, millaisten palveluiden piirissä he ovat. Myös hoiva-alan houkuttelevuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan ripeitä toimia. Koulutusmääriä on niin ikään arvioitava uudelleen.

Jokaisen ikäihmisen on voitava luottaa siihen, että hän saa laadukasta hoivaa ja inhimillisen kohtelun. 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Julkaistu

On tasa-arvon irvikuva, että työmarkkinoilla sukupuoli on miehelle bonus ja naisille riski. Se, että äidit pitävät edelleen valtaosan perhevapaista vaikut­taa kiel­tei­sesti nais­ten ura- ja palk­ka­ke­hitykseen. Samoin se, että äideistä aiheutuu työantajille enemmän kustannuksia kuin isistä. Monet työnan­ta­jat näke­vät nuoren naisen palk­kaa­mi­sen edel­leen riskinä. Työantajille vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva ”äitiriski” näkyy myös naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa ja työllistämismahdollisuuksissa. Tähän ei Suomella olisi varaa.

Täysin välttämättömän perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen keskeinen tavoite on oltava työ- ja perhe-elämän tasa-arvon edistäminen ja perhevapaiden jakau­tu­minen tasai­sem­min vanhempien kesken. Vanhemmuudessa tarvitaan isät ja äidit, työelämässä naiset ja miehet.

Hyvä perhe­va­paa­uu­dis­tus huomioi lapsilähtöisesti perhei­den moni­nai­set ti­lan­teet, kohte­lee erilaisia perheitä tasa­puo­li­sesti sekä vahvistaa työl­li­syyttä. Uudistuksessa on otettava huomioon muuttuva työelämä, erilaiset työmarkkina-asemat ja työnteon muodot.

Perhevapaauudistuksessa on oltava kyse myös lasten vahvemmasta osallisuudesta varhaiskasvatukseen. Suomi ja suomalaiset tarvitsevat kipeästi perhevapaiden kokonaisuudistuksen ja sen ovatkin luvanneet ennen vaaleja kaikki puolueet.

Pääministeri (Antti) Rinteen hallitusohjelmassa perhevapaauudistus on luvattu tehdä siten, että isille korvamerkittyjä ansiosidonnaisia vapaita pidennettäisiin vastaamaan äideille varattujen ansiosidonnaisten vapaiden määrää. Molemmille vanhemmille aiotaan maksaa korotettua ansio-osaa nykyistä äitien osuutta vastaavasti. Mitään muita lisäkannustetta ei vielä ole tiedossa isien kannustamiseksi perhevapaiden käyttöön eikä ohjelmassa ole mainittu uusia keinoja vanhemmuuden kustannusten tasaamiseen. Kotihoidon tukea on tarkoitus jatkaa nykymuotoisena.

Uudistuksen reunaehdot herättävät huolia ja kysymystulvan. Miten ne edistävät kunnianhimoisesti tasa-arvoa ja työllisyyttä? Onko hallitusneuvotteluissa varmasti muistettu, että pienten lasten äitien työllisyysaste on Suomessa muihin Pohjoismaihin verrattuna alhaisella tasolla ja perhevapaat jakautuvat hyvin epätasa-arvoisesti?

Hallitusohjelma on pullollaan lupauksia ja on täysin epäselvää, mihin asioihin toiveiden tynnyristä oikeasti aiotaan tarttua. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat yhdessä lapsi- ja perhejärjestöjen kanssa laskeneet, että jo yksi isäkuukausi maksaa noin 50 miljoonaa euroa. Rinteen hallitusohjelmassa perhevapaauudistuksen toteuttamiseen on varattu valtion rahoitusosuutta 25 miljoonaa euroa. Jonkun rahapussilla on käytävä, jos uudistus oikeasti aiotaan tehdä? Tuoreen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen on tärkeää selkeyttää, mistä rahat aliresursoituun uudistukseen otetaan.

Näyttää ilmeiseltä, että edellisen hallituksen neuvotteluissa ollut malli on Rinteen hallitusohjelmassa linjattua huomattavasti kunnianhimoisempi. Viime eduskuntakaudella oli syvä pettymys, että keskustan perheministeri Annika Saarikko pysäytti yksipuolisesti tekeillä olevan uudistuksen. Suomalaisten perheiden kannalta on tärkeää, ettei näin tällä eduskuntakaudella tapahdu. Kokoomuksen eduskuntaryhmässä me teemme tinkimättömästi työtä sen eteen, että lapsille ja perheille paras mahdollinen perhevapaauudistus saadaan vihdoinkin tehtyä.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti