Siirry sisältöön

Eduskunnan eläinsuojeluryhmän kannanotto 18.6.2025 

Eduskunnan eläinsuojeluryhmä vetoaa ministeri Sari Essayahiin, että porsaiden kastraatiokiellon perumisen valmistelu lopetettaisiin. 

Edellisellä hallituskaudella säädettiin uusi laki eläinten hyvinvoinnista. Lain merkittävimpiin uudistuksiin kuului porsaiden kirurgisten kastraatioiden kielto siirtymäajalla. 

Aiemmin Suomessa oli mahdollista poistaa porsailta kivekset kirurgisesti, jopa ilman riittävää kivunlievitystä. Eläinten hyvinvointilaissa kirurginen kastraatio on säädetty kiellettäväksi kokonaan vuoteen 2035 mennessä.

Maa- ja metsätalousministeriö kertoi huhtikuussa 2025 aikovansa avata lain eläinten hyvinvoinnista siihen kirjatun porsaiden kirurgisen kastraatiokiellon poistamiseksi. 

Suomessa kastroidaan noin miljoona pikkuporsasta vuosittain. Kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille voimakasta kipua. Uusi eläinten hyvinvointilaki velvoittaa käyttämään kastraatiossa tulehduskipulääkettä. Vuodesta 2027 alkaen kastraatiossa on käytettävä paikallispuudutusta. Kipulääkitys ei kuitenkaan riitä poistamaan porsaiden hyvinvointihaittoja, sillä toimenpiteen jälkeinen kipu jatkuu useita päiviä. 

Maa- ja metsätalousministeriö aikoo peruuttaa kastraatiokiellosta eläinteollisuuden vaatimuksesta. Kastraatiokiellon pelätään lisäävän suomalaisten tuottajien kustannuksia, mikä vähentäisi suomalaisen porsaanlihan kilpailukykyä viennissä. 

Eduskunnan eläinsuojeluryhmä toteaa, että eläinten hyvinvoinnin varmistaminen on välttämätöntä, jotta eläinteollisuus Suomessa voi olla eettisesti kestävää. Siksi eläinten hyvinvointilain heikentämiselle ei ole kestäviä perusteita.

Kannanoton allekirjoittajat:

Tiina Elo vihr. 

Mia Laiho kok. 

Mai Kivelä vas. 

Pinja Perholehto sd. 

Pihla Keto-Huovinen kok. 

Pia Viitanen sd. 

Anna Kontula vas. 

Jenni Pitko vihr. 

Sari Sarkomaa kok. 

Inka Hopsu vihr. 

Saara-Sofia Sirén kok.

Saara Hyrkkö vihr. 

Tiedote 18.6.2025
Vapaa julkaistavaksi

Kokoomuksen lääkärikansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja sekä Länsi-Uudenmaan aluehallituksen puheenjohtajana toimiva Mia Laiho on jättänyt ministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen palvelusetelin tarjoamisen velvoittavuudesta ikäihmisten hoivassa ja sen riittävästä arvosta huolehtimisesta. Kysymyksen allekirjoitti myös kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri, Helsingin kaupunginhallituksen jäsen Sari Sarkomaa.

Palveluseteli voidaan myöntää silloin, kun sosiaali- ja terveysalan ammattilainen on arvioinut palvelutarpeen ja palveluseteli on käytössä hyvinvointialueella. Palveluseteli on vaihtoehtoinen tapa hankkia palveluita oman julkisen tuottamisen tai ostopalvelun rinnalla. Palvelusetelin käyttö painottuu sosiaalipalveluihin, kuten ikääntyneiden ja vammaisten ympärivuorokautiseen palveluasumiseen sekä kotihoitoon.

”Palvelusetelin avulla asiakkaan osallisuus, itsemääräämisoikeus ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan tai omaisen hoivapaikkaan oleellisesti paranevat. Palveluseteleitä hyödyntämällä voidaan lisätä monipuolisesti alueen hoivan palvelutarjontaa ja samalla mahdollistaa pienten yritysten toimintamahdollisuuksia”, Laiho kertoo tiedotteessaan.

Laihon mukaan palvelusetelilainsäädäntö on pääosin hyvä, mutta käytännössä sen erilaiseen käyttöön eri puolilla Suomea liittyy haasteita. Erityisen huolissaan Laiho on siitä, että palveluseteleiden arvo ei kaikkialla seuraa kustannusten kasvua. Erityisesti pääkaupunkiseudulla korkeampien tila- ja elinkustannusten takia palvelusetelin arvo jää helposti liian alhaiseksi.

”Tämä johtaa palvelusetelituottajien ja asiakkaiden ahdinkoon. Mikäli palvelusetelin arvo jää liian matalaksi, asiakkaalla ei ole todellista valinnanmahdollisuutta. Kun palvelusetelin arvo ei ole riittävä, palveluiden tarjonta vähenee ja erityisesti pienempien yritysten mahdollisuudet tarjota hoivaa palvelusetelillä huononevat ja pieniä yrityksiä on jo poistunut alalta”, Laiho kuvailee.

Laiho ja Sarkomaa kertovat, että palautetta on tullut muun muassa helsinkiläisiltä palveluntuottajilta. Saadun palautteen mukaan Helsingin kaupunki on tarkistanut ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelin arvoa viimeksi 2021 ja sitä edeltävä korotus oli tehty vuonna 2015. Palvelusetelin arvo ei ole riittävä palvelun hankkimiseen Helsingissä. Vastaavasti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella palvelusetelin arvo on jopa 1000e enemmän samasta palvelusta kuukaudessa Helsinkiin verrattuna.

”Kun hyvinvointialueella ammattilaiset ovat on arvioineet, että ikäihminen tarvitsee ympärivuorokautisen hoivan paikan, hyvinvointialueelle ei pitäisi olla merkitystä järjestetäänkö paikka vanhukselle palvelusetelin kautta, ostopalveluna tai omana palveluna. Oleellista on, että hankittavan palvelun kustannukset eivät oleellisesti eroa toisistaan ja hoiva on laadukasta”, Laiho huomauttaa.

”Jos hyvinvointialue ei turvaa palvelusetelin riittävällä arvolla hoivaa, asiakkaat eivät pysty käyttämään palveluseteliä ja palvelutarjonta kapenee. Vanhuksilla tai omaishoitajilla ei ole enää mahdollisuutta valita ja myös omaishoidon vapaita jää käyttämättä, kun omalle omaiselle ei voi valita soveltuvaa hoivapaikkaa. Tämä johtaa siihen, että julkisen palvelun ulkopuolelta hankittavat hoivapalvelut keskittyvät vain suuremmille yrityksille”, Laiho täsmentää.

”Palveluseteleillä pienetkin sote-yritykset voivat tarjota osaamistaan suomalaisten palveluihin. Setelistä hyötyvät niin asiakkaat, palveluntuottajat kuin sote-alue. Palveluseteli lisää palveluvalikoimaa ja samalla asiakkaan vapautta valita. Hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet palvelusetelilainsäädännön uudistamiseksi ovat tervetulleita. Osana lainsäädäntötyötä on perusteltua harkita, millaisilla säädöksillä voitaisiin vakiinnuttaa palveluseteleiden käyttöä ja varmistaa se, että palvelusetelin arvo pysyy riittävänä niin asiakkaan kuin palveluntuottajan näkökulmasta”, painottaa Sarkomaa.

Myös eduskunnan oikeusasiamies (EOAK/5684/2020) on todennut ratkaisussaan seuraavaa: ”Palvelusetelilain 7 §:n 1 momentin mukaan kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna.”

”Arvon pitäisi olla myös mitoitettu siten, että ympärivuorokautinen hoiva on sillä mahdollista käytännössä toteuttaa. Jos palvelusetelin arvo on liian matala, on vanhuksen tili nopeasti syöty tyhjäksi ja hoivaa ei pysty enää sillä toteuttamaan. On kohtuutonta, että muistisairaus vanhus voi joutua vielä loppuaikoina muuttamaan toiseen hoivapaikkaan liian alhaisen palvelusetelin arvon takia. Palvelusetelin riittävä arvo onkin aivan kriittinen asia sekä yrityksille että asiakkaalle”, Laiho huomauttaa.


Tiedote 16.6.2025

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa nostaa esiin terveydenhuollon ammattilaisten ja potilasjärjestöjen kasvavan huolen terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden tulevaisuudesta. Sarkomaa kirittää hallitusta varmistamaan laaturekisterien liittyvän tietotuotannon jatkuvuuden sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vastuun kansallisesti toimivien laaturekisterien toiminnasta ja ylläpidosta. Seuraavassa vaiheessa toimintaa tulisi laajentaa vaiheittain uusiin sairaus- ja potilasryhmiin.

Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.

THL:n julkisesti esittämät suunnitelmat kansallisten terveydenhuollon laaturekisterien osittaisesta siirtämisestä hyvinvointialueiden vastuulle ovat herättäneet laajaa huolta.

Sarkomaa painottaa, että laaturekisterit tarvitsevat jatkossakin kansallista koordinaatiota. Vain keskitetty tiedontuotanto mahdollistaa vertailukelpoisen arvioinnin, vähentää päällekkäistä työtä ja luo perustan uusien sairausryhmäkohtaisten rekisterien kehittämiselle.

"Laaturekistereiden ylläpito on lailla säädetty THL:n tehtäväksi. Laaturekistereiden avulla voidaan luotettavasti ja järjestelmällisesti seurata, vertailla ja arvioida hoidon laatua ja vaikuttavuutta eri asiakas- ja potilasryhmissä. Tämä tukee vaikuttavan ja yhdenvertaisen hoidon järjestämistä koko maassa", Sarkomaa sanoo.

Tällä hetkellä ylläpidetään yhdeksää kansallista laaturekisteriä, jotka kattavat diabeteksen, HIV:n, munuaistaudit, psykoosit, selkäsairaudet, sydänsairaudet, suun ja hampaiden sairaudet, tehohoidon sekä tulehdukselliset reumasairaudet.

"Eduskunta on toistuvasti korostanut kansallisten laaturekisterien merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä. Vuoden 2024 budjettimietinnössä todetaan, että tiedolla johtaminen on keskeistä palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi sekä kustannusten hillitsemiseksi. Kansalliset tavoitteet hoidon vaikuttavuuden parantamiseksi eivät toteudu ilman laajaa, systemaattisesti tuotettua tietopohjaa, jota voidaan hyödyntää päätöksenteossa", Sarkomaa sanoo.

Mietinnössä todetaan, että THL:n ylläpitämään laaturekisteritoimintaan tarvittava resurssi on pieni verrattuna rekisteritiedon potentiaaliin parantaa hoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä tuoda kustannussäästöjä.

"Siksi on keskeistä, että olemassa olevien laaturekistereiden ylläpidon vaatimasta rahoituksesta huolehditaan, sillä laaturekisterien tuottama tieto parantaa hoidon laatua, vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta", Sarkomaa toteaa.

Lisäksi mietinnössä todetaan, että hoitotyön ja hoitotieteen asiantuntemusta tulee vahvistaa laaturekisteritoiminnan tietotuotannossa ja yleisessä kehittämistyössä.

”Hallitusohjelmaan onkin viisaasti kirjattu tavoite tehostaa systemaattista vertailukelpoisen laatu-, vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustiedon tuotantoa, tiedon analysointia ja hyödyntämistä. Nyt pitää varmistaa, että laaturekisteritoiminta saa jatkua” ,Sarkomaa painottaa.

Kansanedustaja Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen (KK 207/2025 vp) kansallisten terveydenhuollon laaturekistereiden toiminnan jatkuvuudesta, ylläpidosta sekä laajentamisesta uusiin sairaus ja potilasryhmiin.

Verkoston pyöreän pöydän keskustelu tulkkauspalvelujen tilasta kokosi yhteen yli 40 asiantuntijaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on kertonut käynnistävänsä selvityksen tulkkauspalvelujen kokonaisarvioinnin aloittamiseksi. Tulkkauspalvelu nykyisellään on hajanainen ja monimutkainen: sitä ohjaa jopa 20 eri lakia, mikä vaikeuttaa sekä vastuunjakoa että palveluiden kehittämistä.

Eduskunnan viittomakielten verkosto iloitsee STM:n päätöksestä: kyseessä on tärkeä ja odotettu toimi palvelujen parantamiseksi. Eduskunnan viittomakielten verkosto pitää tärkeänä, että keskustelua jatketaan ja että kokonaisarviointi tehdään tiiviissä yhteistyössä järjestöjen ja asiantuntijoiden kanssa.

5. kesäkuuta 2025 järjestetty Eduskunnan viittomakielten verkoston ja järjestöjen yhteinen pyöreän pöydän keskustelu nosti vahvasti esiin tarpeen tulkkauspalvelun kokonaisarvioinnille. 

Tilaisuuteen osallistui yli 40 asiantuntijaa ja viranomaista muun muassa eri järjestöistä, ministeriöistä ja Kelasta. Tilaisuuden avasi Eduskunnan viittomakielten verkoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) ja päätti puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Harakka (sd).

Tilaisuudessa kuultiin useita puheenvuoroja kentän käytännön haasteista sekä viranomaisten näkemyksiä tilanteesta.

-Neuvonpito oli poikkeuksellisen laaja-alainen ja poikkeuksellisen yksimielinen. Kuurot ja kuulovammaiset ansaitsevat toimivat ja tasokkaat tulkkauspalvelut, jotta he tulevat ymmärretyksi elämän tärkeissä perusasioissa. Verkosto kirittää ministeriötä ripeään ja laajasti osallistavaan valmisteluun, jotta vielä näillä valtiopäivillä saadaan tulkkauksen kokonaisarvio ja parannusehdotuksia, sanoo Timo Harakka.

-Suuret kiitokset kaikille osallistujille – tulkkauspalvelun kokonaistilanteen arvioinnin selvitys oli tärkeä askel kohti selkeämpää, yhdenvertaisempaa ja toimivampaa tulkkauspalvelua. Tulkkauspalvelu on keskeinen osa perusoikeuksien toteutumista. Tarvitsemme laajapohjaisen ja konkreettisen arvioinnin nykytilasta ja sen puutteista. YK:n vammaissopimuksen mukaisesti tähän tarkastelutyöhön tulee osallistaa vammaisia henkilöitä edustavat järjestöt, toteaa Sari Sarkomaa.

Vuonna 2014 perustetun Eduskunnan viittomakielten verkoston tarkoituksena on lisätä tietoa viittomakielistä ja niiden käytöstä sekä parantaa viittomakieliä käyttävien asemaa yhteiskunnassa. Verkostoon voi liittyä kuka tahansa kansanedustaja yli puoluerajojen.

Timo Harakka

Kansanedustaja

Puh: 050 3869292

timo.harakka@eduskunta.fi

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja (kok.)

Puh: 050 511 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Eduskunnan hoitotyön verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Lotta Hamari (sd.) ja varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) ovat jättäneet lakialoitteen, jossa ehdotetaan säädettäväksi hoitotyön johtajan asemasta lakiin. Tavoitteena on turvata hoitotyön ammatillinen johtaminen ja varmistaa sen asema kaikilla hyvinvointialueilla.

Hoitotyön verkosto jätti asiasta kirjallisen kysymyksen (KK 125/2025) keväällä. Ministeri vastasi, että he tulevat harkitsemaan säädösmuutostarpeita hyvinvointialueiden hallintoa koskevaan sääntelyyn.

– Iloitsemme ministerin vastauksesta kirjalliseen kysymykseemme. Meiltä on nyt lakialoite asiasta jätetty ja tuemme vahvasti ministerin työtä varmistaa hoitotyön profession johtaminen säädösperusteisesti, toteaa hoitotyön verkoston puheenjohtajisto.

Hoitotyön johtaja toimisi vastaavan lääkärin rinnalla vastaten hoitotyön ammatillisesta johtamisesta, organisoinnista sekä näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin perustuvasta kehittämisestä ja tutkimuksesta.

– Hoitotyön johtaminen ei ole hallinnollinen tukitoimi, vaan olennainen osa palveluiden sisällöllistä johtamista. Haastavassa taloudellisessa tilanteessa on erityisen tärkeä edistää hyvinvointialueiden toiminnan vaikuttavuutta. Hoitotyöntekijät ovat soten suurin ammattiryhmä ja siten ei ole yhdentekevää, miten tätä ammattiryhmää johdetaan, sanoo Lotta Hamari, Hoitotyön verkoston puheenjohtaja.

Tutkimukset osoittavat, että vahva hoitotyön johtaminen parantaa henkilöstön työhyvinvointia, palveluiden laatua ja hoidon vaikuttavuutta. Ammatillinen johtajuus tukee myös henkilöstön pysyvyyttä ja mahdollistaa resurssien tarkoituksenmukaisen käytön.

– Tarvitsemme enemmän toimia näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseksi sekä ratkaisemaan sote-alan monimutkaisia ongelmia ja edistämään hoidon vaikuttavuutta. Lakialoitteella vahvistetaan hoitotyön johtamisen asemaa ja varmistetaan, että osaamista hyödynnetään täysimääräisesti palveluiden kehittämisessä, sanoo varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Eduskunnan hoitotyön verkosto katsoo, että hoitotyön johtaminen vaatii oman tieteenalan koulutuksen saaneen ja substanssinsa tuntevan johtotehtävänsä lääketieteen ja sosiaalityön johtamisen rinnalle.

Laki korjaisi tilanteen, jossa hoitotyön johtamismallit ja -rakenteet ovat osassa alueista puutteellisia ja hyvin erilaisia eri alueilla. Hoitotyön johtamisen merkitystä palveluiden vaikuttavuudelle, laadulle ja kustannussäästöille ei kaikkialla ymmärretä.

Eduskunnan hoitotyön verkoston tarkoituksena on vahvistaa hoitotyön alan dialogia ja lisätä tiedonvälitystä eduskunnan ja alan asiantuntijoiden välillä. Verkosto edistää näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja sitä, että alan asiantuntijoiden ääni kuuluisi päättäjille. Verkostoon voi liittyä kuka tahansa kansanedustaja ja lisäksi mukana on kymmeniä hoitoalan asiantuntijatahoja.

Lotta Hamari

Kansanedustaja

Puh: 0504784414

lotta.hamari@eduskunta.fi

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Puh: 09 432 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

27.4.2025 Tiedote

Hallitus linjasi puoliväliriihessään, että eduskuntaan tuodaan pikaisesti lakimuutos, jolla varmennetaan jokaiselle lakisääteinen oikeus saattohoitoon. Kyseessä on Orpon hallitusohjelmaan kirjattu lupaus laadukkaan saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamisesta. Hyvä saattohoito turvaa sen, ettei kenenkään tarvitse kuolla kivuissa yksin, sanoo kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus selkeyttää säädöksiin oikeus saattohoitoon, joka turvaa hyvän elämän loppuvaiheen hoidon riippumatta ihmisen asuinpaikasta tai hoitopaikasta. Hallitus linjasi puoliväliriihessä, että lakimuutos tuodaan pikaisesti eduskuntaan. 

”Hyvinvointialueiden kamppaillessa palveluiden kehittämisen kanssa on maassamme oltava selkeä lainsäädäntö, joka vauhdittaa yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon rakentamista. On varmistettava, ettei saattohoito ja palliatiivinen hoito jää sote-uudistuksen jalkoihin”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan eduskunnan vuonna 2018 tekemän tahdonilmaisun johdosta elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittämään asetetun asiantuntijaryhmän yksimielinen näkemys oli, että saattohoidon puutteiden korjaus edellyttää lakimuutoksia.

”Työryhmän tekemät konkreettiset pykäläehdotukset perusteluineen ovat odottaneet jo reilu viisi vuotta toimeenpanoa. Nyt on korkea aika tuoda esitykset eduskuntaan,” Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa ehdottaa, että vastuuministeri Kaisa Juuso kokoaisi alan toimijoista ryhmän arvioimaan vuonna 2018 tehtyä esitystä sekä tekemään mahdollisesti tarvittavat päivitykset.

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus ja hankerahoitus ovat edistäneet palveluiden kehittämistä, mutta palveluiden laadussa, saatavuudessa ja kivunlievityksessä on edelleen eriarvoisuutta. Eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasa-arvoisesti. Myös eri alueiden välillä on eroja. Saattohoidon tarvetta ei aina edes havaita, jolloin hoito jää kokonaan saamatta.

”Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille”, Sarkomaa sanoo.


16.4.2025 Tiedote
Myymälävarkauksien ja väkivallan uhka kaupoissa on kasvanut hälyttävästi. Kokoomuksen Sari Sarkomaa iloitsee, että pitkään odotettu yrityslähestymiskielto etenee vihdoin oikeusministeri Leena Meren johdolla. Laki toisi yrityksille mahdollisuuden hakea lähestymiskieltoa toistuvasti häiriötä aiheuttaville henkilöille. Sarkomaan mukaan laki olisi merkittävä askel kohti turvallisempaa työympäristöä kaupan alalla.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee, että yrityslähestymiskieltoa koskevan lain valmistelutyö on vauhdissa. Yrityslähestymiskielto mahdollistaisi yrityksille lähestymiskiellon hakemisen henkilölle, joka aiheuttaa toistuvaa väkivallan uhkaa, häiriökäyttäytymistä tai tekee esimerkiksi varkauksia.

Sarkomaa kiittää oikeusministeri Leena Merta, joka vie kaupan alan toimijoiden pitkään toivomaa työ- ja asiointiturvallisuutta kohentavaa lakia määrätietoisesti eteenpäin.

”Olen pitkään ajanut yrityslähestymiskieltoa keinoksi puuttua toistuviin myymälävarkauksiin, vakavaan väkivaltaan ja sen uhkaan kaupoissa. Lain eteneminen on erittäin merkittävä askel kaupan alan työntekijöiden turvallisuudelle. On tärkeää, että uuden lain myötä kaupassa ei jouduttaisi puntaroimaan kiellon antamisen edellytyksiä, vaan sen tekisi viranomainen”, sanoo Sarkomaa.”

Myymälävarkauksien ja häiriökäyttäytymisen määrä kaupoissa on kasvanut vauhdilla. Kaupan yrityksistä saatujen tietojen mukaan erilaiset häiriö-, uhka- ja väkivaltatilanteet myymälöissä ovat peräti kolminkertaistuneet vuodesta 2020 lähtien.

”On viisasta, että yrityslähestymiskieltoon liittyvän lainsäädännön valmistelutyön tueksi asetetaan seurantaryhmä, johon on kutsuttu edustajia muun muassa tuomioistuinlaitoksesta, poliisista, Suomen Yrittäjistä ja Kaupan liitosta. Yrityslähestymiskielto on kaikkien kuluttajien etu”, Sarkomaa sanoo.

Kaupan liiton tekemän selvityksen mukaan varastetun tavaran arvo on vuodessa puoli miljardia euroa, ja toiset puoli miljardia euroa kaupoissa kuluu toimenpiteisiin, joilla näpistelyä ja varastamista yritetään estää. Varkaushävikkiin ja torjuntatoimiin arvioidaan kuluvan jopa miljardi euroa vuodessa.

Myymälävarkaus on aina uhkatilanne, joka voi pahimmillaan kärjistyä vakavaksi väkivallaksi. Jopa 80 prosentilla kiinnijääneistä on jokin vahingoittamisen väline mukanaan, kuten nyrkkirauta, puukko tai jopa käsiase.

”Yrityslähestymiskiellosta on saatu hyviä tuloksia Ruotsista. Suomessa on viipymättä otettava samantyyppinen lainsäädäntö käyttöön hyödyntäen naapurimaassa saatuja kokemuksia. Kaikilla pitää olla oikeus turvalliseen työpaikkaan”, Sarkomaa päättää.

11.3.2025 | Tiedote

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa ehdottaa, että hallitus käynnistäisi selvityksen kotitalousvähennyksen laajentamisesta asunto-osakeyhtiöiden teettämiin remontteihin hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti. 

Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.

"Omakotitalossa asuva voi saada verovähennyksen teettämänsä remontin palkkakustannuksista, mutta asunto-osakeyhtiössä asuva ei saa vastaavaa vähennystä taloyhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista, vaikka niistä osuutensa joutuu yhtä lailla maksamaan", Sarkomaa huomauttaa.

Sarkomaan mukaan selvityksessä on arvioitava asiaa myös ympäristön ja energiatehokkuuden näkökulmasta. Selvitystyöhön olisi perusteltua ottaa mukaan valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kehittää ja laajentaa kotitalousvähennyksen hyödyntämistä energiaremonteissa.

Energiaa ja ilmastoa säästävät remontit tehdään asunto-osayhtiön päätöksellä mutta osakkaat sen maksavat. Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöiden asukkaille vahvistaisi Suomen asuinrakennuskannan keskimääräistä energiatehokkuutta. Lisäksi se auttaisi Suomea saavuttamaan EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) vaatimukset, jotka on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä kesään 2026 mennessä.

"Verotuksen pitää kohdella kansalaisia yhdenvertaisesti. Kun omakotitalon korjaaminen oikeuttaa verovähennykseen, olisi perusteltua, että vastaava etu ulotettaisiin myös asunto-osakeyhtiöissä asuville. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä", Sarkomaa painottaa.

Sarkomaa esittää, että taloyhtiöt voisivat antaa osakkaille vuosittain laskelman remonttien työkustannuksista. Osakas voisi ilmoittaa tiedot verottajalle ja hyödyntää kotitalousvähennystä, mikä keventäisi merkittävästi taloudellista taakkaa erityisesti pääkaupunkiseudun korkeiden asumiskustannusten alueilla sekä vauhdittaisi energiatehokkuutta edistäviä remontteja.

Suomessa asuinrakennusten korjaustarve on Kiinteistöliiton ja Rakennusteollisuuden arvion mukaan noin kahdeksan miljardia euroa vuositasolla.

Monille palkansaajille ja eläkeläisille etenkin korkeiden asumiskustannusten Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla talouhtiöissä tehdyt remontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja. Noin puolet suomalaisista asuu kerros- tai rivitaloissa.

Yhteyshenkilöt

Sari Sarkomaa
Puh: 050 511 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Tiedote 8.3.2025

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää päätöstä laajentaa rintasyöpäseulonnat koskemaan kaikkia 45–74-vuotiaita naisia Euroopan komission suosituksen mukaisesti. Suomen seulontaohjelma koskee nykyisin vain 50–69-vuotiaita.

Sarkomaa puhui Rintasyöpäyhdistyksen 20-vuotisjuhlavuoden tapahtumassa lauantaina 8.3.2025. Sarkomaa toimii juhlavuoden suojelijana.

Sarkomaa on aiemmin jättänyt eduskunnassa asiaa koskevan toimenpidealoitteen (TPA 11/2023 vp).

- Seulonnan laajentaminen sopii hyvin pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman terveyden edistämistä, oikea-aikaista hoitoon pääsyä ja hoitojonojen purkua painottaviin linjauksiin. Sote-uudistuksen kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan vain tekemällä asioita uudella tavalla, Sarkomaa toteaa.

Tärkeä työvoitto oli se, kun eduskunnan päättämällä lisämäärärahalla käynnistettiin syöpästrategian valmistelu. Strategian päätavoite on ehkäistä syöpätapauksia ja syöpäkuolemia, parantaa potilaiden elämänlaatua sekä varmistaa resurssien paras ja kustannusvaikuttavin käyttö. Strategian on määrä valmistua toukokuussa.

- Rintasyöpäseulontojen laajentaminen on toivottavaa olla syöpästrategian kärkeen priorisoitujen toimien joukossa, Sarkomaa painottaa.

- Seulontojen laajentaminen nuorempiin ja iäkkäämpiin ikäryhmiin on tutkimusten mukaan kustannusvaikuttava keino varhentaa rintasyövän havaitsemista, lisätä sairastuneen mahdollisuuksia voittaa syöpä, vähentää hoidon kustannuksia ja ennen kaikkea inhimillisiä kärsimyksiä, Sarkomaa sanoo.

- On perusteltua, että maamme seulontaohjelmat kokonaisuudessaan vastaavat uusinta tutkimusnäyttöä, Sarkomaa sanoo.

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä aiheuttaen eniten naisten syöpäkuolemia. Rintasyöpään sairastuu lähes joka kahdeksas nainen jossain vaiheessa elämäänsä.

- Pitkälle edenneisiin rintasyöpiin ei toistaiseksi ole parantavia hoitoja. Mitä varhaisemmassa vaiheessa rintasyöpä todetaan, sitä parempi on ennuste. Siksi seulontojen laajentaminen nuorempiin ja iäkkäämpiin ikäryhmiin on monin tavoin hyvin perusteltua, Sarkomaa sanoo.

Rintasyöpään sairastuneet, netin keskustelupalstalla kohdanneet naiset kokoontuivat potilasjärjestön perustamiskokoukseen naistenpäivänä 8.3.2005. Yhdistyksen perustamiseen kannusti yhteinen kokemus ja sydämen palo auttaa muita samaan tilanteeseen joutuneita. Vertaistuki auttoi jaksamaan sairauden kanssa paremmin. Yksimielisiä oltiin jo tuolloin siitä, että tukea tarvitaan rintasyöpähoitojen aikana ja niiden jälkeen.

20 vuodessa yhdistys on kasvanut merkittäväksi potilasjärjestöksi, jonka jäsenmäärä on yli 2000 ja kasvaa tasaisesti. Yhdistyksen ensimmäisen vuoden aikana Helsingissä järjestettiin kymmenen vertaistapaamista ja ensimmäiset 11 vertaistukijaa koulutettiin seuraavana vuonna. Nykyisin vertaisryhmät kokoontuvat 120 kertaa vuodessa 10 eri paikkakunnalla sekä verkossa. Vuosien varrella vapaaehtoisia rintasyövän kokeneita, levinnyttä rintasyöpää sairastavia ja sairastuneiden läheisiä on koulutettu vertaistukijoiksi yli 200.

Europa Donna Finland on alusta asti tarjonnut vertaistukea myös verkossa ja myöhemmin mukaan on tullut puhelintuki. Muita tärkeitä toiminnan muotoja ovat etänä tarjottavat asiantuntijaluennot, liikunta ja rentoutus, sairaanhoitajan keskustelutuki sekä Rinnakkain-lehti. Vaikuttamistyö rintasyöpäpotilaiden kokonaisvaltaisen hoidon puolesta sekä rintasyöpäseulonnan ikärajojen laajentamiseksi 45-74 -vuotiaisiin jatkuu.

Juhlavuoden suojelijana toimii itsekin rintasyövän kokenut kansanedustaja, eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

”Vertaistuki on monelle kaikkein tärkein toivon, avun ja tuen muoto. Kaikilla ei ole tuttuja ja läheisiä, joita voivat tarjota vertaistukea – onneksi on Rintasyöpäyhdistys ja sen verkostot. Vertaistuki on monelle sairastuneelle ja heidän läheisilleen korvaamaton voimavara – se tuo toivoa, ymmärrystä ja tukea tilanteessa, jossa kukaan muu ei voi täysin ymmärtää. Vertaistuki on keskeistä myös kuntoutumisessa ja hoitojen jälkeen”, toteaa Sari Sarkomaa.

Vertaisuuden voimalla -tapahtuma la 8.3.2025

Vertaisuuden voimalla -juhlatapahtumaa vietetään naistenpäivänä 8.3.2025 Helsingissä. Tilaisuuden pääesiintyjä on Arja Koriseva. Esityksessään Oma tarinani – Lauluja ja Ajatuksia Elämästä Arja tarinoi omasta rintasyöpäpolustaan musiikin lomassa.

Ohjelmassa on myös syöpätautien erikoislääkäri Heidi Penttisen luento rintasyövän kokonaisvaltaisesta hoidosta sekä paneelikeskustelu potilaan osallisuudesta rintasyövän hoidossa ja tutkimuksessa. Keskustelijoina syöpätutkija Juha Klefström, johtava ylilääkäri, dosentti Johanna Mattson sekä Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland ry:n puheenjohtaja Kaisa Martinkauppi-Vanninen.

Rintasyöpäyhdistys - Europa Donna Finland ry on valtakunnallinen rintasyöpään sairastuneiden oma järjestö. Toimintamme ydin on vahvasti vertaistuessa, luotettavan tiedon ja toivon välittämisessä. Tavoitteenamme on, että suomalaiset rintasyöpäpotilaat saavat parasta mahdollista hoitoa asuinpaikasta riippumatta. Olemme osa 47 maassa toimivaa Europa Donna - The European Breast Cancer Coalition –järjestöä ja kuulumme Syöpäjärjestöihin.

Lisätietoja antaa

Anu Niemi

toiminnanjohtaja

p. 040 5195210

anu.niemi@europadonna.fi

Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland ry

www.europadonna.fi