Kategoria: Tiedotteet

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää päiväkotien ja varhaiskasvatuksen laadun ja saatavuuden kannalta täysin välttämättömänä, että päiväkoteja pitkään riivanneeseen opettajapulaan saadaan kestävä ratkaisu.

”Varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja lisääminen on välttämätöntä.  Hallituksen on budjettiriihessä lunastettava lupauksensa korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisestä ja lisärahoituksesta”, Sarkomaa sanoo.

”Haasteen aiheuttaa se, että osaajia ei kouluteta tarpeeksi. Helsingissä on jopa uusien päiväkotien avaaminen viivästynyt tämän takia. Joka päivä päiväkodeissa kamppaillaan opettajien vähyyden tuomien ongelmien kanssa. Tämä näkyy vakavalla tavalla lasten ja perheiden arjessa. Jokainen lapsi on oikeutettu laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja päiväkotipaikkaan riittävän lähellä kotia. On selvää, että koulutuspaikkojen lisäksi tarvitaan myös muita toimia alan houkuttelevuuden ja työskentelyolosuhteiden edistämiseksi”, Sarkomaa huomauttaa. 

”Tutkimustulokset osoittavat korkeatasoisen varhaiskasvatuksen merkittävät positiiviset vaikutukset lasten tulevaan koulupolkuun ja myöhempään elämään. Varhaiskasvatuksen laadun ja vaikuttavuuden yksi keskeinen tekijä on varhaiskasvatuksen opettaja. Kokoomus haluaa taata jokaiselle suomalaislapselle parhaat mahdolliset lähtökohdat tulevaisuudelle”, Sarkomaa sanoo. 

Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä Sarkomaa on ollut mukana, kun eduskunta on lisännyt useana vuonna määrärahaa varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksen. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen kaudella laitettiin vihdoin hallituksen aloitteesta toimeen opettajien aloituspaikkojen lisäys 28 miljoonan euron määrärahan turvin vuosiksi 2018–2021.

”Tämä lisäys on merkittävä parannus, mutta se ei vielä riitä tulevaisuuden tarpeisiin. Tarvitaan pysyvämpi satsaus varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoihin.Yhdenvertaisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen varmistamiseksi koko maassa on välttämätöntä, että hallitus varaa korkeakouluille riittävästi rahoitusta varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkojen lisäämiseksi”, Sarkomaa päättää.

Edustaja Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen, millä aikataululla hallitus laatii varhaiskasvatuksen opettajan tarvekartoituksen ja varhaiskasvatuksen opettajakoulutusmäärät lisätään tarvetta vastaavaksi.

Kirjallinen kysymys KK 110/2019 vp: Kirjallinen kysymys varhaiskasvatuksen opettajien tarvekartoituksesta ja koulutusmäärien riittävyydestä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_110+2019.aspx

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ja Kokoomusnaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman jättävät lakialoitteen tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen kieltämiseksi omana rikosnimikkeenään. Lakialoitteella on tarkoitus parantaa sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisyä, parantaa tekojen viranomaisten tietoon tuloa sekä koventaa teoista määrättäviä rangaistuksia.

- Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen loukkaa ihmis- ja itsemääräämisoikeuksia, heikentää naisten tasa-arvoa sekä aiheuttaa terveydellisiä, sosiaalisia ja seksuaalisia haittoja. Suomen on onnistuttava nykyistä tehokkaammin suojelemaan silpomisuhan alla eläviä tyttöjä ja ryhdyttävä toimiin näiden törkeiden ja epäinhimillisten rikosten torjumiseksi ja uhrien auttamiseksi sekä tekoihin syyllistyneiden saattamiseksi vastuuseen, linjaa Sarkomaa.

Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on ympäri maailmaa esiintyvä perinne, jossa tytön tai naisen sukuelimiä vahingoitetaan ilman lääketieteellistä syytä. Suomessa on THL:n laskelmien perusteella 10 000 silpomisen läpikäynyttä tyttöä ja naista. Suomessa elää arvioiden mukaan 650-3080 tyttöä, joilla on riski joutua silvotuksi.

"Lainsäädännön on selkeästi viestittävä jyrkän kielteinen kanta silpomiseen ja rikosvastuu on saatava toteutumaan. Silpomisen kieltävä erillislaki olisi vahva viesti siitä, että tyttöjen silpominen on rikos Suomessa. Tekojen rangaistavuus ei ole tällä hetkellä tuotu selkeimmällä mahdollisella tavalla esiin lainsäädännössä. Silpomisen rangaistavuus ei aina ole tarpeeksi hyvin yleisessä tiedossa, vaikka teot ovat rikoslain vastaisia törkeänä pahoinpitelynä. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, yksikään tapaus ei ole Suomessa edennyt oikeuteen saakka. Työtä silpomisten ennaltaehkäisemiseksi on vahvistettava. Keskeistä tässä on myös varhaiskasvatuksen, koulun sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten välinen yhteistyö ja tietoisuus, joita on parannettava", toteaa Vikman.

Edustajat antavat tukensa kansalaisaloitteelle, jossa vaaditaan erillislakia silpomisen kieltämiseen. Edustajat haluavat tuoda oman tukensa esitykselle esittämällä oman lakialoitteensa keskustelua vauhdittamaan. Lakialoitteessa esitetään, että rikoslakiin lisättäisiin uusi naisen sukuelinten silpomista koskeva rangaistussäädös, jonka minimi olisi 2 vuotta vankeutta. Lisäksi aloitteessa esitetään uusia pykäliä selkiyttämään sitä, että terveydenhoito-, sosiaali- ja kouluviranomaisilla olisi velvollisuus ilmoittaa poliisille tai lastensuojeluun, kun havaitsevat mahdollisia silpomistekoja tai epäilevät, että joku on riskissä joutua tällaisen teon uhriksi.

Näiden lainmuutosesitysten tarkoituksena olisi erityisesti vahvistaa tietoa näiden törkeiden tekojen rangaistavuudesta, korottaa teoista määrättävää rangaistusta ja parantaa syyllisten saattamista vastuuseen teoistaan. Tuemme kansalaisaloitetta ja haluamme aloitteella tarjota konkreettisia ajatuksia keskusteluun, mitä näkökulmia tulevassa erillislaissa tulisi huomioida, edustajat päättävät.


Lisätietoja

Sari Sarkomaa

puh. 0505113033

Sofia Vikman

puh. 0405683777

TIEDOTE 31.8.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho kannustavat hallitusta tekemään päätöksiä budjettiriihessä mielenterveyspalveluiden vahvistamiseksi. Osana hoitotakuun tiukentamista on tehtävä päätös myös terapiatakuun käyttöönotosta. Erityinen painoarvo on laitettava lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen ja matalan kynnyksen palveluiden turvaamiseen. Sarkomaa ja Laiho pitävät hälyttävänä maanlaajuisia ongelmia lasten ja nuorten oikea-aikaisessa avun saamisessa mielenterveyden häiriöihin. 

”Kokoomus esitti jo keväällä hoitotakuuaikojen huomattavaa lyhentämistä ja peruspalveluiden vahvistamista, sisältäen esityksen nopeammasta mielenterveyspalveluihin pääsystä etenkin lapsille ja nuorille. Lapsen paikka ei ole jonossa, vaan kiinni elämässä. Hyvä mielenterveys kuuluu jokaiselle lapselle ja nuorelle”, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

”Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syrjäytymisen syitä. Puuttumalla mielenterveyden häiriöihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, voidaan vähentää tilanteen pahenemista ja ehkäistä syrjäytymisen kierre. Siksi kokoomus esittää hoitotakuuaikojen tiukentamista”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho sanoo.

Tiistaina 13.8. HS uutisoi, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) nuorisopsykiatriaan on ohjattu nuoria, joiden hoito kuuluisi perustason palveluihin, mutta joita Helsinki ei ole pystynyt peruspalveluissa auttamaan. Sarkomaan ja Laihon mukaan hoitotakuun tiukentaminen yhdessä terapiatakuun toteuttamisen kanssa ovat välttämättömiä toimia velvoittamaan Helsinkiä ja koko Suomea yhdenvertaisten palveluiden vahvistamiseen. 

”Jos nuoria ei kohdata peruspalveluissa, se vaikeuttaa oikea-aikaisen avun saantia ja ruuhkauttaa entisestään erikoissairaanhoidon palveluita. Lasten ja nuorten kanssa toimivien osaamista mielenterveyden häiriöiden tunnistamiseksi ja tuen tarjoamiseksi on lisättävä. Perustason palveluissa on pystyttävä takaamaan varhainen tuki niin, ettei lapsia ja perheitä jätetä yksin. Lapsia ja nuoria ei saa pompotella paikasta toiseen”, kansanedustajat sanovat.

”Varhaiseen tukeen on suunnattava voimavaroja erityisesti kouluissa ja oppilaitoksissa. Vanhemmuuden tukeminen sekä kodin ja koulun yhteistyö on kaiken perusta. Lasten ja nuorten myönteistä kasvua ja hyvää koulumenestystä tulee tukea vahvistamalla mielenterveystaitoja osana opetusta. Tuoreimpaan perusopetuksen opetussuunnitelmaan on kirjattu mielenterveystaitojen harjoittelu, mutta on myös varmistettava, että kaikissa kouluissa on tarvittavat keinot ja osaaminen näiden taitojen opetteluun”, Sarkomaa sanoo.

”Ammattilaisten riittävä määrä perustason palveluissa on turvattava, jotta oikea-aikainen apu toteutuu. Erityisesti kouluissa ja oppilaitoksissa on oltava lääkäreitä ja koulupsykologeja riittävästi ja kouluterveydenhuollossa on oltava mahdollisuuksia tarjota keskusteluapua matalla kynnyksellä. Lasten ja nuorten parissa työskentelevien osaamista mielenterveyden häiriöiden tunnistamiseksi ja niihin puuttumiseksi on lisättävä, sekä moniammatillista yhteistyötä vahvistettava”, Laiho sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461

Tiedote 23.8.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan uutena eduskunta-avustaja aloittaa syyskuun alusta Konsta Nupponen. Nykyinen avustaja Sina Nordman lähtee viimeistelemään opintojaan. Nupponen on oppiarvoltaan filosofian ylioppilas ja opiskelee pohjoismaisia kieliä ja venäjää Helsingin yliopistossa.

Aiemmin Nupponen on toiminut Kansallisten Ylioppilaiden puheenjohtajana ja kokoomusopiskelijoiden liittohallituksessa. Nupponen avusti myös kokoomuksen puoluetoimiston viestintätiimiä kevään 2019 eduskunta- ja eurovaalien osalta.

”On ilo päästä avustamaan yhtä puolueemme voimakkaimmista sivistyksen ja koulutuksen puolestapuhujista. Olen myös erittäin innoissani päästessäni avustamaan maan johtavan oppositiopuolueen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajaa”, Nupponen toteaa.

Lisätietoja:

Konsta Nupponen
konsta.nupponen@eduskunta.fi
050 574 0818

TIEDOTE 18.8.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa antaa vahvan tuen pääministeri Rinteen tällä viikolla antamalla lupaukselle turvata suomalaisten ostovoima. Rinne lupaili Ylen haastattelussa torstaina, että hallitus ei päästä ostovoimaa heikkenemään.

• Valtiovarainministeri Mika Lintilä tyrmäsi välittömästi pääministerin lupauksen. Mikähän on hallituksen kanta? Julkisesta kinastelusta on tullut Rinteen hallituksen tapa. Tämä hämärtää hallituksen linjaa ja pitkällä tähtäimellä syö uskottavuutta. On myös syytä kysyä, johtaako hallitusta pääministeri vai valtiovarainministeri?, Sarkomaa hämmästelee.

• On helpottava uutinen, jos pääministerin puheenvuoro tarkoittaa sitä, että Rinteen hallitukselta löytyy armoa keskituloisten kurittamiseen ja malttia olla tiukentamatta jo nyt ylikireää verotusta. Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskunnan selkäranka. Työn vastainen verolinja musertaa hyvinvointiyhteiskunnan perustaa, Sarkomaa sanoo.

• Lauantaina puolestaan pääministeri moitti valtiovarainministeriä leikkauspuheista. Näyttää siltä, että pääministeri ja valtiovarainministeri ovat jatkuvasti tukkanuottasilla ja talouspolitiikan osalta hyvin eri linjoilla. Budjettiriihessä hallituksen on viimeistään kirkastettava, mikä hallituksen talouspolitiikan linja oikeasti on? 

Veronmaksajien keskusliitto on arvioinut, että valtiovarainministeri Lintilän esitys vuoden 2020 valtion talousarvioksi kiristäisi palkkaverotusta puolella miljardilla – keskituloisen lompakosta lähtisi jopa 250 euroa, ellei hallitus tee kompensoivia kevennyksiä kilpailukykysopimukseen liittyvien palkansaajamaksujen kiristymiseen.

• Palkansaajien ja eläkeläisten ostovoiman leikkaaminen on myrkkyä työllisyydelle ja ankaran progression kiristäminen työn kannustimille. Hallituksen on syyskuun budjettiriihessä syytä purkaa ansiotuloverotuksen korotukset, kuten kokoomus on esittänyt, Sarkomaa vaatii.
• Meidän tulisi verottaa vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän, eli työtä ja enemmän sitä mitä haluamme vähemmän, eli haittoja ja päästöjä. Yhtälailla on kevennettävä eläkkeiden verotusta, Sarkomaa jatkaa.

Esimerkiksi 2 720 euroa kuukaudessa ansaitsevan tienatusta lisäeurosta 47,2 senttiä vie verokarhu. Yli 50 prosentin marginaaliveroaste nousee jo 3 920 euron kuukausipalkalla.

• Nämä karmaisevat luvut kertovat, että veropolitiikan painotuksen on oltava keskituloisissa ja progression keventämisessä. On täysin kaupunkilaisjärjellä vastaista, että lisätulojen tai paremmin palkatun työn hankkimisesta rangaistaan. Työn verotuksen keventäminen on täysin välttämätöntä työllisyyden ja kannustimien vahvistamiseksi ja hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi, Sarkomaa summaa.

Suomessa kuten muuallakin Euroopassa veropolitiikka on viime vuosina kääntynyt talouskasvua ja työllisyyttä tukevampaan suuntaan. Tätä kestävää linjaa on Sarkomaan mielestä välttämätöntä jatkaa.

• Veropolitiikan on oltava talouskasvua ja työllisyyttä tukevaa eikä ahkeruutta kampittavaa. Kaiken työn pitää kannattaa, Sarkomaa jatkaa.

• Veropolitiikassa on syytä katsoa naapurimaa Ruotsia. Keskipalkkaa verotetaan Ruotsissa keveämmin kuin Suomessa ja Ruotsissa progressio kiristyy suuremmilla tulotasoilla kuin Suomessa. Meillä verotus kiristyy hyvin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa, kun korkeat marginaaliveroprosentit iskevät lisäansioiden ja uralla etenemisen kannustimiin, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Tiedote 11.8.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta korjaustoimiin, joilla lisätään ikäihmisten kuntoutusta ja liikuntaa sekä mahdollisuuksia ulkoilla. Vanhustenhuollon liikkumaton, istuva ja makuuttava hoivakulttuuri tulee monin tavoin kalliiksi. 

- Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ikäihmisen toimintakyvyn ja paisuttaa muutenkin vauhdilla kasvavaa hoivan tarvetta. Kyse on yhtälailla ikäihmisten osallisuudesta ja oikeudesta elää omannäköistä elämää, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa muistuttaa ministeri Krista Kiurua viime eduskuntakaudella käsitellyn, historian ensimmäisen liikuntapoliittisen selonteon ehdotuksista, joiden tarkoitus on juurruttaa kotikuntoutus sekä muita kuntouttavia ja liikuntaa edistäviä toimintatapoja osaksi ikäihmisten palveluja. 

- Liikuntapoliittinen selonteko paljasti, että nykyisin liikuntaa ja liikkumista tukevien palveluiden ulkopuolelle jäävät todennäköisemmin ne, jotka hyötyisivät liikunnasta eniten. Heitä olisivat muun muassa juuri toimintakyvyltään heikkokuntoisimmat ikääntyneet, Sarkomaa muistuttaa. 

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta ja vain kolmannes ikääntymisestä. Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta toimintakykynsä ylläpitämiseen. Sarkomaa haluaa, että liikuntaan ja mahdollisuuteen ulkoilla ei saisi olla ikärajaa.

- On sietämätön epäkohta, että usein kotihoidon piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään useammin ulos kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan. Liikunnan edistäminen ja kuntoutus pitäisi olla vanhustenhuollon keskiössä. Vanhustenhuollossa on nykyistä enemmän hyödynnettävä fysio- ja toimintaterapeuttien osaamista. Koko sote-henkilöstö on saatava nykyistä vahvemmin mukaan liikunnan edistämiseen, Sarkomaa painottaa.

Sarkomaan mielestä kaiken ikäisten liikunnan lisääminen on vaikuttava keino, kun sote-kustannusten kasvua  halutaan taittaa ja ennen kaikkea lisätä ihmisten hyvinvointia. Myös jokaisen kunnan on asiaan täysin välttämätöntä herätä. Suomalaisten liikkumattomuuden kustannukset nousevan jopa kolmeen miljardiin. Liikunta tekee hyvää ihmisille ja kansantaloudelle.

Lisätietoja: 

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Tiedote 10.8.2019
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko ja Sari Sarkomaa toteavat valtiovarainministeriön tuoreen perustuloselvityksen vahvistavan sen, ettei perustulo toimi. Selvityksessä erityisasiantuntija Heikki Viitamäki tarkasteli koko aikuisväestön kattavan perustulomallin vaikutuksia.  

- Vastikkeettoman perustulon negatiivisten seurausten lista on selvityksen mukaan pitkä. Keskituloisten ja yrittäjien tuloverotus kiristyisi. Lisätienestien hankkimisen kannustimet laskisivat progression kiristyessä. Työllisyyden ei myöskään arvioida parantuvan, Risikko sanoo.

Perustulon kannattajat ovat puolustaneet perustuloa sillä, että tukimalli tekisi työnteosta aina kannattavaa.

- Selvityksen mukaan väitteelle ei ole perusteita. Perustulo ei lisää työnteon kannustimia, koska mallin rahoittaminen vaatii myös pienituloisten verotuksen kiristämistä. Meillä ei yksinkertaisesti ole yhteiskuntana varaa sellaiseen sosiaaliturvamalliin, joka ei aidosti paranna työnteon kannustimia ja passivoi tuensaajia, Sarkomaa sanoo.

Edustajat toteavat, että sosiaaliturvan on jatkossakin oltava vastikkeellista ja syyperusteista. Kokoomus on esittänyt sosiaaliturvan uudistamisen pohjaksi yleistukimallia, jossa työnteon kannattavuus paranisi tuen vähentyessä tasaisesti tulojen noustessa. Erona perustuloon olisi myös se, että tukea saadakseen henkilöltä edellytettäisiin aktiivisuutta. Ja aktiivisuus hyödyttäisi rahapussia.

Vastikkeettoman ja kaikille ilman tarkempaa harkintaa maksettavan perustulon keskeiset ongelmat liittyvät tuen huonoon kohdentumiseen sekä passivoivaan vaikutukseen.

- Selvitys toteaa, että perustulossa suuria voittajia olisivat esimerkiksi pelkästään pääomatuloja saavat henkilöt, jotka voivat olla hyvinkin varakkaita. Miten hallitus edes kuvittelee ajavansa näin järjetöntä mallia?, Risikko ja Sarkomaa ihmettelevät.

Lisätietoja:

Paula Risikko, 050 511 3107
Sari Sarkomaa, 050 511 3022

Tiedote 7.8.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kannattaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksonin (rkp) esitystä arvioida isojen ja suuritehoisimpien veneiden kuljettajien taitovaateet. Sarkomaa pitää viisaana luoda veneen kokoon ja tehoon kytketty tutkinto tai ajokortti isojen veneiden kuljettajille.

Suomessa yli 24-metrisen huvialuksen kuljettajalla on oltava kansainvälinen huviveneen kuljettajankirja. Tämä tarkoittaa, että ilman lupakirjaa voi kuljettaa 23,9-metristä alusta, jossa on satojen hevosvoimien koneteho. Sarkomaan mukaan tilanne ei ole tarkoituksenmukainen.

- Iso venekoko isolla teholla on vaarallinen yhdistelmä, jos kuljettajalla  ei ole osaamista eikä ymmärrystä vesillä liikkumisesta. Asia on vuosi vuodelta tärkeämpi, kun veneilijöiden määrä on kasvanut ja vesillä on yhä isompia veneitä ja moottoreita, Sarkomaa toteaa.

Ruotsissa veneilykortti on pakollinen yli 12-metristen ja tietyn nopeuden ylittävien veneiden kuljettajille. Myös muissa Pohjoismaissa ja Virossa on samantyyppinen käytäntö. Sarkomaa pitää tärkeänä, että hallitusohjelmassa luvatun liikenneturvallisuusstartegian valmistelussa vesiliikenteen turvallisuustoimet nostetaan vahvasti esille ja tehdään tarvittavat lainsäädäntöesitykset.

- Vesillä liikkuessa tarvitaan ennen kaikkea toisten kunnioittamista. Vapauden vastapari on vastuu. Venekokojen ja konetehojen kasvaessa on  osaamisessa oltava enemmän vaateita. Esimerkiksi soutuveneellä liikkujan ja mittavan moottoriveneen kuljettajilta on voitava vaatia erilaisia asioita, Sarkomaa jatkaa ja lisää, ettei pidä pakollista tutkintoa tai veneajokorttia pienveneilijöille tarkoituksenmukaisena.

Sarkomaa muistuttaa, että ennaltaehkäisevään vesiturvallisuustyön voimavarat ovat hyvin pieniä.

- Meripelastuseura tekee upeaa vapaaehtoistyötä veneilijöiden turvallisuuden takaamiseksi. Sen toiminnan suurin rahoitus tulee kannattajajäseniltä jäsenmaksuista. Meripelastusseuran tehtävien määrä on 10 viime vuodessa kaksinkertaistunut. Yhteiskunnan tuen määrää on arvioitava niin, että alukset voidaan pitää valmiudessa ja vesillä, Sarkomaa ehdottaa. 

On perusteltua, että liikenneministeriö yhdessä veneilyalan toimijoiden kanssa arvioi toimet, joilla edistetään veneilyn turvallisuutta ja vastuullisuutta. Turvallisuus liikenteessä syntyy yhteistyössä.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

puh. 0505113033