Siirry sisältöön

Kategoria: Tiedotteet

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho sekä kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kritisoivat SDP:tä ontosta esityksestä vanhuspalveluiden korjaamiseksi. Laihon ja Sarkomaan mukaan hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin on harhaanjohtamista, jos sen toteutuminen ei ole mahdollista muita vanhuspalveluita heikentämättä.

"SDP:n hoitajamitoitusesityksessä on kaksi suurta ongelmaa. Mistä saadaan 4000 uutta hoitajaa tämän toteutukseen? Ja miksi hallitus ei ole varannut riittävästi rahaa asian laittamiseksi kuntoon?, kysyy Laiho.

"Vanhustenhoitoa ei voi kehittää heittelemällä lukuja ilman katetta, vaan on pystyttävä katsomaan koko vanhuspalvelujen kokonaisuutta: omaishoitoa, kotihoitoa ja palveluasumista. Ei uudistuksia voi tehdä niin, että korjaamalla yhden kohdan, käännetään selkä muille hoivaa tarvitseville", jatkaa Laiho. 

Sarkomaa vaatii ministeri Kiurua ja koko hallitusta ottamaan vastuun  vanhuspalveluiden kokonaisuudesta.  

"Ministeri Kiurun toimet ovat monin tavoin poikkeuksellisen rumaa temppuilua. Hetkessä ja virkkeellä vanhuspalvelut kuntoon laittamisen luvannut Kiuru sysääkin vastuun asiasta seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle. Kiuru esittää sitovan  ympärivuorokautisen henkilöstömitoituksen voimaan tulemista vasta kaksi viikkoa ennen vaaleja.", sanoo Sarkomaa. 

"Kaikeksi karmeudeksi Kiurun lakiesitys lisätä hoitajia sitovasti koskee vain ympärivuorokautista hoivaa ja jättää  kylmästi syrjään kotihoidossa olevat ikäihmiset sekä omaishoidon.  Kotihoidon varassa olevien ikäihmisten kunto on entistä huonompi ja yhä useampi heistä on muistisairas. Esitys on vaarassa johtaa siihen, että kunnissa joudutaan ammentamaan hoitajia jo nyt pulassa olevasta kotihoidosta", jatkaa Sarkomaa

Laiho ja Sarkomaa toteavat, että Kokoomus on sitoutunut vanhuspalveluiden resurssien korottamiseen ja hoitajamäärien nostoon.

"Vanhuspalveluiden kehittäminen vaatii ennakoitavuutta. Nyt monet kotihoidon työntekijät ihmettelevät, että miten ihmeessä heidän on tarkoitus selvitä työtehtävistään, kun kehittäminen keskittyy vain palveluasumiseen. Meidän täytyy antaa vahva viesti siitä, että myös omaishoitoa ja kotihoitoa luvataan kehittää", päättävät kokoomusedustajat.

Lisätiedot:

Mia Laiho, puh.+358504336461

Sari Sarkomaa, puh. +358505113033

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä peruskoulun oppimisen tuen uudistamista niin, että turvataan jokaisen oppilaan mahdollisuus saada opetusta ja oppia.

Sarkomaa on huolissaan opettajien hätähuudosta, jonka mukaan lapsen tuen tarve ei useinkaan johda toimenpiteisiin ja opettajat jätetään yksin. Tilastot vahvistavat, että peruskouluissa annettavan osa-aikaisen erityisopetuksen määrä on pysynyt entisellään, vaikka tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrä on merkittävästi kasvanut.

– Kyse on paitsi tukea tarvitsevan lapsen tilanteesta, myös luokassa olevien kaikkien lasten oikeudesta saada opetusta. Molemmista on kyettävä huolehtimaan. Pahimmassa tapauksessa erityistä tukea tarvitseva oppilas vie kaiken opettajan huomion, eikä muu luokka saa opetusta. Toimiva tukijärjestelmän  puolesta tulee erityisen paljon viestejä pääkaupunkiseudun kouluista, joissa on yli viidesosa Suomen lapsista. Metropolialueen erityispiirteet, kuten kielelliset ja sosiaaliset ongelmat, lisäävät jo valmiiksi vaativaa opettajien työtä, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa jättää toimenpidealoitteen peruskouluissa oppilaille tarjottavan oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuen puutteiden korjaamisesta. Sarkomaan mukaan on tiukemmin säädettävä erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeudesta tukeen.

– Nykytilanne vaarantaa monin tavoin peruskoulujemme opetuksen laadun ja on vaarassa uuvuttaa ja karkottaa opettajat muille aloille. Opettajat tarvitsevat lisää työkaluja ja voimavaroja selvitä vaativasta tehtävästään. Kannatan osa-aikaisen pienryhmäopetuksen käyttöönottoa uudeksi tukimuodoksi. Riittävän pieni opetusryhmä takaa työrauhan kaikille. Erityiskouluja ja -luokkia tarvitaan edelleen silloin, kun se on lapsen etu, Sarkomaa huomauttaa.

Tänään lauantaina vietetään Maailman opettajien päivää. Päivän tarkoituksena on muistuttaa opetus- ja kasvatustyön tärkeydestä muuttuvassa maailmassa.

Yhteystiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 050 5113033

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää erinomaisena, että pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa on tavoite selvittää siirtymistä rekisteröitymismenettelyyn tietyissä Kelan kilpailuttamissa palveluissa. Sarkomaa kirittää hallitusta etenemään asiassa ja on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen.

”Rekisteröitymismenettely tarkoittaa sitä, että kilpailuttamisen sijaan Kelan asettamien kriteerien mukaiset palvelun tuottajat olisivat palveluihin oikeutettujen ihmisten valittavissa. Näin laatu ja palveluja käyttävän ihmisen näkökulma nousisivat keskiöön”, Sarkomaa pohtii.

Sarkomaa esittää, että rekisteröitymismenettelyyn siirryttäisiin Kelan kuntoutus- ja tulkkauspalveluissa.

”Kelan järjestämän kuntoutuksen ja vammaisten tulkkauspalvelun kilpailutukseen liittyvät huolet osoittavat kilpailutuksen sopivan huonosti tämän tyyppisiin palveluihin”, Sarkomaa sanoo.

”Erityisen vakavaa huolta on tullut vammaisten lasten vanhemmilta. Rekisteröitymismenettelyn tuoma valinnanvapaus mahdollistaisi sen, ettei kilpailuttaminen enää katkaisisi toimivia hoitosuhteita eikä pakotettaisi aloittamaan esimerkiksi vaikeavammaisen lapsen kuntoutusta alusta”, Sarkomaa sanoo.

”Rekisteröitymismenettelyn tuoman valinnanvapauden puolesta on tullut vahva toive palveluiden käyttäjiltä ja heidän omaisiltaan, mutta myös palveluiden tuottajilta”, Sarkomaa sanoo. 

Sarkomaa muistuttaa, että myös Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen on tehnyt esityksen rekisteröitymismenettelyyn siirtymisestä kuntoutuksen ja tulkkipalveluiden osalta.

Sarkomaa toivoo, että sosiaali- ja terveysministeriö aloittaisi lainsäädännön valmistelun ja mahdolliset kokeilut Kelan kanssa niin, että rekisteröitymismenettely tulisi voimaan jo vuonna 2021.

Rekisteröitymismenettely vie eteenpäin eduskunnan käsittelemän ei myytävänä -kansalaisaloitteen vaadetta kilpailuttamisen sijaan vahvistaa vammaisten ihmisten omia valintoja ja itsemääräämisoikeutta.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50 5113033

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho, Kari Tolvanen ja Sari Sarkomaa pitävät viisaana ja ainoana oikeana vaihtoehtona päätöstä säilyttää pelastuskoulu pääkaupunkiseudulla. Sisäministeriö teki viime marraskuussa esityksen Helsingin pelastuskoulun toimintojen siirrosta Kuopioon. Ministeriön esityksen mukaan kaikki pelastajat oltaisiin koulutettu jatkossa Kuopiossa, sillä esitys olisi lakkauttanut Helsingin pelastuskoulun. Myös kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvä koulutus ja rekrytointi uhkasivat siirtyä Kuopioon. Laiho, Tolvanen ja Sarkomaa vastustivat esitystä jo tuolloin muun muassa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan (HS 5.11.2018).

"On hienoa, että turvallisuus ei jäänyt aluepolitiikan alle ja Helsingin pelastuskoulu jatkaa toimintaansa. Siirto Kuopioon olisi sisältänyt suuria riskejä pääkaupunkiseudun turvallisuudelle. Koulutuksen keskittäminen ei olisi huomioinut erityisalojen turvallisuutta eikä riittävällä tavalla Uudenmaan alueen erityispiirteitä. Uudellamaalla on muun muassa ydinvoimala, öljysatama, metro ja lentokenttä, jotka on huomioitava koulutuksessa. Pääkaupunkiseudun kansainvälisyys, matkailu ja tapahtumien suuri määrä aiheuttavat turvallisuusriskejä, joihin tulee varautua”, kokoomusedustajat toteavat.

Pelastuskoulun toimilupa on myönnetty määräaikaisena kesään 2023 siten, että viimeiset sisään otettavat opiskelijat otetaan syksyn 2021 aikana. Toimiluvan edellytyksenä on muun muassa se, että Helsingin Pelastuskoulun opetuksesta tehdään puolueeton arviointi vuoden 2020 loppuun mennessä. Edustajien mukaan pelastuskoulutuksen säilyttäminen Uudellamaalla myös tämän jälkeen on ensiarvoisen tärkeää. Heidän mukaansa koulutusmääriä tulisi lisäksi kasvattaa, sillä Uudenmaan asukasluku kasvaa koko ajan. Pelastuskoululla on pääkaupunkiseudulla tiivis yhteistyöverkosto, jonka toimivuus oli uhattuna siirron yhteydessä. Pääkaupunkiseudulla koulutetuilla pelastajilla on mahdollisuus pätevöityä myös lähihoitajaksi sote-oppilaitoksen kanssa solmitun yhteistyösopimuksen ansiosta. Monipuolinen koulutustausta on eduksi vaativan ja ikääntyvän väestön ensihoitotehtävissä. Pelastuskoulun rooli täydennyskoulutuksessa, verkosto- ja viranomaisyhteistyössä ja valmiussuunnittelussa on merkittävä, ja toimivaa yhteistyöverkostoa Uudellamaalla tulee edelleen jatkossakin ylläpitää ja kehittää.

"Metropolialueella on hyvin erilaiset turvallisuusuhat kuin muualla Suomessa, ja uhkiin pitää osata varautua. Uudellamaalla on runsaat 1,6 miljoonaa asukasta. On tärkeää, että tämän kokoisella alueella on jatkossakin oma pelastusalan koulutusyksikkö, joka huomioi metropolialueen haasteet pelastukselle ja ensihoidolle. Toimiluvan myöntäminen on hieno asia, mutta päätöksen määräaikaisuus ihmetyttää. Pelastuskoulun on välttämätöntä saada jatkaa pysyvästi Uudellamaalla, jotta alan houkuttelevuus ja ammattilaisten saatavuus saadaan turvattua”, kokoomusedustajat summaavat.

Lisätietoja:

Mia Laiho

kansanedustaja, erikoislääkäri

050 433 6461

Kari Tolvanen

kansanedustaja, rikosylikomisario

09 432 3182

Sari Sarkomaa

kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri

09 432 3033

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mia Laiho kiittävät ministeri Krista Kiurua hänen torstaina 12.9. eduskunnan kyselytunnilla antamastaan vakuutuksesta, jonka mukaan hallitus tukee terapiatakuuta. Ministeri Kiurun terapiatakuulupaus on lämpimästi tervetullut.

Kansanedustaja Mia Laiho kysyi ministeri Kiurulta kyselytunnilla, onko hallitus tekemässä terapiatakuusta päätöksen jo budjettiriihessä?

”Minä olen erittäin kiitollinen tästä kysymyksestä ja vastaan teille sen alkuosassa esittämäänne kysymykseen, olemmeko me hallituksessa tukemassa tätä hyvää hanketta, että olemme, niin kuin ymmärsin, että tekin olette”, ministeri Kiuru sanoi kyselytunnilla 12.9. 

”Vastuuministerin terapiatakuulupaus on tervetullut. Kokoomus haluaa Suomeen pikaisesti terapiatakuun, joka varmistaa mielenterveyspalvelujen nopean ja yhdenvertaisen saatavuuden. Kokoomus esitti jo keväällä hoitotakuuaikojen huomattavaa lyhentämistä ja peruspalveluiden vahvistamista, sisältäen esityksen nopeammasta mielenterveyspalveluihin pääsystä etenkin lapsille ja nuorille. Lapset eivät kuulu syrjäytymään hoitojonoihin, vaan heille on annettava ajoissa apua ja tuki normaaliin elämään”, Sarkomaa ja Laiho sanovat.

Kaikki eduskuntapuolueet lukuun ottamatta perussuomalaisia antoivat tukensa terapiatakuulle jo ennen vaaleja. Torstain kyselytunnilla myös perussuomalaiset pitivät hyvänä, että kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn. 

”Kansalaisaloitteen terapiatakuun edistämisestä allekirjoitti 53 060 kansalaista. Kun asialla on näin vahva kansalaisten tuki, sekä eduskuntapuolueiden laaja kannatus, tulisi hallituksen varmistaa myös terapiatakuun rahoitus pikaisesti. Hallitukselta odotetaankin päätöksiä terapiatakuun edistämiseksi jo budjettiriihestä”, Sarkomaa ja Laiho sanovat.

”Sosiaali- ja terveysministeriön palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) on linjannut, että tutkimusnäyttöön perustuvia vaikuttavia psykoterapian muotoja tarjotaan myös julkisessa terveydenhuollossa. Tämäkin huomioiden terapiatakuun rahoituksen huomioiminen budjettiriihessä on perusteltu”, selventävät edustajat.

Terapiatakuu -kansalaisaloitteessa ehdotetaan lakimuutosta, jolla taataan kaikille nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Uudistuksen hintalapuksi on arvioitu 35 miljoonaa euroa. 

”Lupaus satsata terapiatakuuseen olisi hallitukselta järkiteko. Kansalaisaloitteen ehdottama lakimuutos rakentaisi Suomeen tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Satsaukset maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin, kun yhä useampi saa apua varhaisessa vaiheessa ja mielenterveysongelmista johtuvat työpoissaolot vähenevät ja kalliin erikoissairaanhoidon tarve pienenee. Mielenterveysongelmat ovat suuri ja alihoidettu kansansairaus sekä suurimpia syrjäytymisen syitä”, Sarkomaa ja Laiho sanovat.

”Erityisesti yhdenvertaisuuden näkökulmasta muutos on kaivattu ja tarpeellinen, sillä tällä hetkellä mielenterveyspalvelut eivät ole tasapuolisesti kaikkien saatavilla. Tarvitsemme kipeästi toimia, jotta mielenterveyspalveluihin pääsee yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä”, kokoomusedustajat toteavat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461

Ministeri Kiurun lausunnot kyselytunnilla 12.9. löytyvät pöytäkirjasta täällä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/PTK_30+2019.pdf

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää päiväkotien ja varhaiskasvatuksen laadun ja saatavuuden kannalta täysin välttämättömänä, että päiväkoteja pitkään riivanneeseen opettajapulaan saadaan kestävä ratkaisu.

”Varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja lisääminen on välttämätöntä.  Hallituksen on budjettiriihessä lunastettava lupauksensa korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisestä ja lisärahoituksesta”, Sarkomaa sanoo.

”Haasteen aiheuttaa se, että osaajia ei kouluteta tarpeeksi. Helsingissä on jopa uusien päiväkotien avaaminen viivästynyt tämän takia. Joka päivä päiväkodeissa kamppaillaan opettajien vähyyden tuomien ongelmien kanssa. Tämä näkyy vakavalla tavalla lasten ja perheiden arjessa. Jokainen lapsi on oikeutettu laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja päiväkotipaikkaan riittävän lähellä kotia. On selvää, että koulutuspaikkojen lisäksi tarvitaan myös muita toimia alan houkuttelevuuden ja työskentelyolosuhteiden edistämiseksi”, Sarkomaa huomauttaa. 

”Tutkimustulokset osoittavat korkeatasoisen varhaiskasvatuksen merkittävät positiiviset vaikutukset lasten tulevaan koulupolkuun ja myöhempään elämään. Varhaiskasvatuksen laadun ja vaikuttavuuden yksi keskeinen tekijä on varhaiskasvatuksen opettaja. Kokoomus haluaa taata jokaiselle suomalaislapselle parhaat mahdolliset lähtökohdat tulevaisuudelle”, Sarkomaa sanoo. 

Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä Sarkomaa on ollut mukana, kun eduskunta on lisännyt useana vuonna määrärahaa varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksen. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen kaudella laitettiin vihdoin hallituksen aloitteesta toimeen opettajien aloituspaikkojen lisäys 28 miljoonan euron määrärahan turvin vuosiksi 2018–2021.

”Tämä lisäys on merkittävä parannus, mutta se ei vielä riitä tulevaisuuden tarpeisiin. Tarvitaan pysyvämpi satsaus varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoihin.Yhdenvertaisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen varmistamiseksi koko maassa on välttämätöntä, että hallitus varaa korkeakouluille riittävästi rahoitusta varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkojen lisäämiseksi”, Sarkomaa päättää.

Edustaja Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen, millä aikataululla hallitus laatii varhaiskasvatuksen opettajan tarvekartoituksen ja varhaiskasvatuksen opettajakoulutusmäärät lisätään tarvetta vastaavaksi.

Kirjallinen kysymys KK 110/2019 vp: Kirjallinen kysymys varhaiskasvatuksen opettajien tarvekartoituksesta ja koulutusmäärien riittävyydestä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_110+2019.aspx

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ja Kokoomusnaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman jättävät lakialoitteen tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen kieltämiseksi omana rikosnimikkeenään. Lakialoitteella on tarkoitus parantaa sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisyä, parantaa tekojen viranomaisten tietoon tuloa sekä koventaa teoista määrättäviä rangaistuksia.

- Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen loukkaa ihmis- ja itsemääräämisoikeuksia, heikentää naisten tasa-arvoa sekä aiheuttaa terveydellisiä, sosiaalisia ja seksuaalisia haittoja. Suomen on onnistuttava nykyistä tehokkaammin suojelemaan silpomisuhan alla eläviä tyttöjä ja ryhdyttävä toimiin näiden törkeiden ja epäinhimillisten rikosten torjumiseksi ja uhrien auttamiseksi sekä tekoihin syyllistyneiden saattamiseksi vastuuseen, linjaa Sarkomaa.

Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on ympäri maailmaa esiintyvä perinne, jossa tytön tai naisen sukuelimiä vahingoitetaan ilman lääketieteellistä syytä. Suomessa on THL:n laskelmien perusteella 10 000 silpomisen läpikäynyttä tyttöä ja naista. Suomessa elää arvioiden mukaan 650-3080 tyttöä, joilla on riski joutua silvotuksi.

"Lainsäädännön on selkeästi viestittävä jyrkän kielteinen kanta silpomiseen ja rikosvastuu on saatava toteutumaan. Silpomisen kieltävä erillislaki olisi vahva viesti siitä, että tyttöjen silpominen on rikos Suomessa. Tekojen rangaistavuus ei ole tällä hetkellä tuotu selkeimmällä mahdollisella tavalla esiin lainsäädännössä. Silpomisen rangaistavuus ei aina ole tarpeeksi hyvin yleisessä tiedossa, vaikka teot ovat rikoslain vastaisia törkeänä pahoinpitelynä. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, yksikään tapaus ei ole Suomessa edennyt oikeuteen saakka. Työtä silpomisten ennaltaehkäisemiseksi on vahvistettava. Keskeistä tässä on myös varhaiskasvatuksen, koulun sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten välinen yhteistyö ja tietoisuus, joita on parannettava", toteaa Vikman.

Edustajat antavat tukensa kansalaisaloitteelle, jossa vaaditaan erillislakia silpomisen kieltämiseen. Edustajat haluavat tuoda oman tukensa esitykselle esittämällä oman lakialoitteensa keskustelua vauhdittamaan. Lakialoitteessa esitetään, että rikoslakiin lisättäisiin uusi naisen sukuelinten silpomista koskeva rangaistussäädös, jonka minimi olisi 2 vuotta vankeutta. Lisäksi aloitteessa esitetään uusia pykäliä selkiyttämään sitä, että terveydenhoito-, sosiaali- ja kouluviranomaisilla olisi velvollisuus ilmoittaa poliisille tai lastensuojeluun, kun havaitsevat mahdollisia silpomistekoja tai epäilevät, että joku on riskissä joutua tällaisen teon uhriksi.

Näiden lainmuutosesitysten tarkoituksena olisi erityisesti vahvistaa tietoa näiden törkeiden tekojen rangaistavuudesta, korottaa teoista määrättävää rangaistusta ja parantaa syyllisten saattamista vastuuseen teoistaan. Tuemme kansalaisaloitetta ja haluamme aloitteella tarjota konkreettisia ajatuksia keskusteluun, mitä näkökulmia tulevassa erillislaissa tulisi huomioida, edustajat päättävät.


Lisätietoja

Sari Sarkomaa

puh. 0505113033

Sofia Vikman

puh. 0405683777

Julkaistu

TIEDOTE 31.8.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho kannustavat hallitusta tekemään päätöksiä budjettiriihessä mielenterveyspalveluiden vahvistamiseksi. Osana hoitotakuun tiukentamista on tehtävä päätös myös terapiatakuun käyttöönotosta. Erityinen painoarvo on laitettava lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen ja matalan kynnyksen palveluiden turvaamiseen. Sarkomaa ja Laiho pitävät hälyttävänä maanlaajuisia ongelmia lasten ja nuorten oikea-aikaisessa avun saamisessa mielenterveyden häiriöihin. 

”Kokoomus esitti jo keväällä hoitotakuuaikojen huomattavaa lyhentämistä ja peruspalveluiden vahvistamista, sisältäen esityksen nopeammasta mielenterveyspalveluihin pääsystä etenkin lapsille ja nuorille. Lapsen paikka ei ole jonossa, vaan kiinni elämässä. Hyvä mielenterveys kuuluu jokaiselle lapselle ja nuorelle”, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

”Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syrjäytymisen syitä. Puuttumalla mielenterveyden häiriöihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, voidaan vähentää tilanteen pahenemista ja ehkäistä syrjäytymisen kierre. Siksi kokoomus esittää hoitotakuuaikojen tiukentamista”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho sanoo.

Tiistaina 13.8. HS uutisoi, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) nuorisopsykiatriaan on ohjattu nuoria, joiden hoito kuuluisi perustason palveluihin, mutta joita Helsinki ei ole pystynyt peruspalveluissa auttamaan. Sarkomaan ja Laihon mukaan hoitotakuun tiukentaminen yhdessä terapiatakuun toteuttamisen kanssa ovat välttämättömiä toimia velvoittamaan Helsinkiä ja koko Suomea yhdenvertaisten palveluiden vahvistamiseen. 

”Jos nuoria ei kohdata peruspalveluissa, se vaikeuttaa oikea-aikaisen avun saantia ja ruuhkauttaa entisestään erikoissairaanhoidon palveluita. Lasten ja nuorten kanssa toimivien osaamista mielenterveyden häiriöiden tunnistamiseksi ja tuen tarjoamiseksi on lisättävä. Perustason palveluissa on pystyttävä takaamaan varhainen tuki niin, ettei lapsia ja perheitä jätetä yksin. Lapsia ja nuoria ei saa pompotella paikasta toiseen”, kansanedustajat sanovat.

”Varhaiseen tukeen on suunnattava voimavaroja erityisesti kouluissa ja oppilaitoksissa. Vanhemmuuden tukeminen sekä kodin ja koulun yhteistyö on kaiken perusta. Lasten ja nuorten myönteistä kasvua ja hyvää koulumenestystä tulee tukea vahvistamalla mielenterveystaitoja osana opetusta. Tuoreimpaan perusopetuksen opetussuunnitelmaan on kirjattu mielenterveystaitojen harjoittelu, mutta on myös varmistettava, että kaikissa kouluissa on tarvittavat keinot ja osaaminen näiden taitojen opetteluun”, Sarkomaa sanoo.

”Ammattilaisten riittävä määrä perustason palveluissa on turvattava, jotta oikea-aikainen apu toteutuu. Erityisesti kouluissa ja oppilaitoksissa on oltava lääkäreitä ja koulupsykologeja riittävästi ja kouluterveydenhuollossa on oltava mahdollisuuksia tarjota keskusteluapua matalla kynnyksellä. Lasten ja nuorten parissa työskentelevien osaamista mielenterveyden häiriöiden tunnistamiseksi ja niihin puuttumiseksi on lisättävä, sekä moniammatillista yhteistyötä vahvistettava”, Laiho sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461

Julkaistu

Tiedote 23.8.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan uutena eduskunta-avustaja aloittaa syyskuun alusta Konsta Nupponen. Nykyinen avustaja Sina Nordman lähtee viimeistelemään opintojaan. Nupponen on oppiarvoltaan filosofian ylioppilas ja opiskelee pohjoismaisia kieliä ja venäjää Helsingin yliopistossa.

Aiemmin Nupponen on toiminut Kansallisten Ylioppilaiden puheenjohtajana ja kokoomusopiskelijoiden liittohallituksessa. Nupponen avusti myös kokoomuksen puoluetoimiston viestintätiimiä kevään 2019 eduskunta- ja eurovaalien osalta.

”On ilo päästä avustamaan yhtä puolueemme voimakkaimmista sivistyksen ja koulutuksen puolestapuhujista. Olen myös erittäin innoissani päästessäni avustamaan maan johtavan oppositiopuolueen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajaa”, Nupponen toteaa.

Lisätietoja:

Konsta Nupponen
konsta.nupponen@eduskunta.fi
050 574 0818

Julkaistu

TIEDOTE 18.8.2019

Julkaisuvapaa heti


Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa antaa vahvan tuen pääministeri Rinteen tällä viikolla antamalla lupaukselle turvata suomalaisten ostovoima. Rinne lupaili Ylen haastattelussa torstaina, että hallitus ei päästä ostovoimaa heikkenemään.

  • Valtiovarainministeri Mika Lintilä tyrmäsi välittömästi pääministerin lupauksen. Mikähän on hallituksen kanta? Julkisesta kinastelusta on tullut Rinteen hallituksen tapa. Tämä hämärtää hallituksen linjaa ja pitkällä tähtäimellä syö uskottavuutta. On myös syytä kysyä, johtaako hallitusta pääministeri vai valtiovarainministeri?, Sarkomaa hämmästelee.
  • On helpottava uutinen, jos pääministerin puheenvuoro tarkoittaa sitä, että Rinteen hallitukselta löytyy armoa keskituloisten kurittamiseen ja malttia olla tiukentamatta jo nyt ylikireää verotusta. Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskunnan selkäranka. Työn vastainen verolinja musertaa hyvinvointiyhteiskunnan perustaa, Sarkomaa sanoo.
  • Lauantaina puolestaan pääministeri moitti valtiovarainministeriä leikkauspuheista. Näyttää siltä, että pääministeri ja valtiovarainministeri ovat jatkuvasti tukkanuottasilla ja talouspolitiikan osalta hyvin eri linjoilla. Budjettiriihessä hallituksen on viimeistään kirkastettava, mikä hallituksen talouspolitiikan linja oikeasti on? 

Veronmaksajien keskusliitto on arvioinut, että valtiovarainministeri Lintilän esitys vuoden 2020 valtion talousarvioksi kiristäisi palkkaverotusta puolella miljardilla – keskituloisen lompakosta lähtisi jopa 250 euroa, ellei hallitus tee kompensoivia kevennyksiä kilpailukykysopimukseen liittyvien palkansaajamaksujen kiristymiseen.

  • Palkansaajien ja eläkeläisten ostovoiman leikkaaminen on myrkkyä työllisyydelle ja ankaran progression kiristäminen työn kannustimille. Hallituksen on syyskuun budjettiriihessä syytä purkaa ansiotuloverotuksen korotukset, kuten kokoomus on esittänyt, Sarkomaa vaatii.
  • Meidän tulisi verottaa vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän, eli työtä ja enemmän sitä mitä haluamme vähemmän, eli haittoja ja päästöjä. Yhtälailla on kevennettävä eläkkeiden verotusta, Sarkomaa jatkaa.


Esimerkiksi 2 720 euroa kuukaudessa ansaitsevan tienatusta lisäeurosta 47,2 senttiä vie verokarhu. Yli 50 prosentin marginaaliveroaste nousee jo 3 920 euron kuukausipalkalla.

  • Nämä karmaisevat luvut kertovat, että veropolitiikan painotuksen on oltava keskituloisissa ja progression keventämisessä. On täysin kaupunkilaisjärjellä vastaista, että lisätulojen tai paremmin palkatun työn hankkimisesta rangaistaan. Työn verotuksen keventäminen on täysin välttämätöntä työllisyyden ja kannustimien vahvistamiseksi ja hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi, Sarkomaa summaa.

Suomessa kuten muuallakin Euroopassa veropolitiikka on viime vuosina kääntynyt talouskasvua ja työllisyyttä tukevampaan suuntaan. Tätä kestävää linjaa on Sarkomaan mielestä välttämätöntä jatkaa.

  • Veropolitiikan on oltava talouskasvua ja työllisyyttä tukevaa eikä ahkeruutta kampittavaa. Kaiken työn pitää kannattaa, Sarkomaa jatkaa.
  • Veropolitiikassa on syytä katsoa naapurimaa Ruotsia. Keskipalkkaa verotetaan Ruotsissa keveämmin kuin Suomessa ja Ruotsissa progressio kiristyy suuremmilla tulotasoilla kuin Suomessa. Meillä verotus kiristyy hyvin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa, kun korkeat marginaaliveroprosentit iskevät lisäansioiden ja uralla etenemisen kannustimiin, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033