Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 3.6.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mielestä sosiaali- ja terveyspalveluiden sisällön kehittäminen on vaarassa jäädä maakuntahallinnon jalkoihin. On valtava pettymys ja vaaran paikka, että hallitusneuvotteluissa ei kyetty selkeästi päättämään kumpi on tärkeämpää hallinto vai ihmisten palvelut. Sarkomaa vetoaa hallitukseen, että se keskittyisi ihmisten palveluiden vahvistamiseen.

”Kokoomus on esittänyt, että sosiaali- ja terveyspalveluita tulisi kehittää kaupunkien ja kuntien kanssa yhteistyössä nykyisen lainsäädännön pohjalta. Näin päästäisiin välittömästi parantamaan ihmisten palveluita ja voitaisiin kohdentaa voimavaroja nimenomaan palveluiden saatavuuden parantamiseen uuden sote-hallinnon ja verotuksen valmistelun sijaan”, Sarkomaa sanoo.

”Esitimme kokoomuksen mallissa palveluiden saatavuuden parantamista hoitotakuun määräaikoja tiukentamalla ja palvelusetelilainsäädäntöä uudistamalla. Hienoa, että nämä tavoitteet ovat mukana myös Rinteen hallitusohjelmassa”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa alleviivaa, että yhdenvertainen itsemääräämisoikeus ja sujuvat palveluketjut voidaan turvata koko maassa tekemällä palvelusetelin myöntämisestä velvoittavampaa ja valtakunnallisesti yhdenmukaista. Tämä on tärkeää etenkin vanhusten ja vammaisten asumispalveluissa ja kotihoidon palveluissa. Myös henkilökohtainen budjetti on viisasta ottaa kattavasti ja sitovasti käyttöön paljon palveluita tarvitsevien turvaksi.

”Olen tyytyväinen, että kokoomuksen avaamaa tietä ihmisten itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden vahvistamiseksi on luvattu jatkaa”, Sarkomaa sanoo. 

”Huolena on hoitotakuun tiukentamiseen varatun määrärahan riittävyys ja miten hallitus on valmis hyödyntämään palvelutuottajien monipuolisuuden laadukkaaseen hoitoon pääsyn varmistamiseksi. Palveluiden asiakaslähtöisyyden kehittymiseksi on tärkeää, että palveluntarjoajina ovat myös yksityinen ja kolmassektori julkisen rinnalla”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa pitää perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden sisällön sekä maakuntahallintorakenteen yhtäaikaista kehittämistä haastavana yhtälönä. Kaatuneista sote- yrityksistä pitäisi osata ottaa oppia. Kärsijöinä ovat sote-palveluita tarvitsevat ihmiset ympäri Suomen.

”Olemme jo nähneet, kuinka massiivisen hallintouudistuksen valmistelu työllistää ja syö voimavaroja laadukkaalta lainsäädännön valmistelulta. Huolena on, että tarpeellisia uudistuksia ihmisten palveluihin ei saada samaan aikaan toteutettua. On myös kysyttävä, mitä kannustimia kunnilla tai kuntayhtymillä on kehittää toimintaansa, kun samaan aikaan ne odottavat palveluiden järjestämisvastuun siirtymistä maakunnille”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Tiedote 23.5.19

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho, Sari Sarkomaa ja Anna-Kaisa Ikonen ovat pettyneitä, että hallitusneuvotteluissa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus näyttää jäävän maakuntamallin jalkoihin. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kommentoi torstaina, että Säätytalolla on päästy yhteisymmärrykseen 18 maakunnan sote-mallista.

”Koko Suomi on odottanut Säätytalolta linjauksia ihmisten yhdenvertaisten palveluiden turvaamiseksi, peruspalveluiden vahvistamiseksi ja hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi. Hartaiden neuvotteluiden tuloksena on 18 maakuntaa. Mihin unohtuivat linjaukset sote-palvelujen uudistuksista?”, edustajat ihmettelevät.

”Ihmetystä herättää myös se, miksi kaupunkien ja kuntien roolia sote-palveluiden kehittämisessä ei tunnisteta vahvemmin. Kuusi suurinta kaupunkia ovat esittäneet kuntapohjaista mallia, jonka myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen voitaisiin toteuttaa vaiheittain”, edustajat sanovat.

”Maakuntahallinnon rakentamisella ei tuoda mitään uutta ihmisten palveluihin. Tulevan hallituksen tulisi ensisijaisesti uudistaa sote-palveluiden toimintatapoja ja suunnata resursseja ihmisten palveluiden parantamiseen sen sijaan, että käytetään vuosia uuden hallintomallin rakentamiseen”, edustajat sanovat.

Kokoomus on vaatinut omassa sote-ratkaisussaan, että palveluiden uudistamisen lähtökohtana on oltava ihminen, ei hallinto.

”Nopeampi hoitoon pääsy on otettava selkeäksi tavoitteeksi palveluiden kehittämisessä. Palveluiden on lähdettävä ihmisten tarpeista, oltava laadultaan vaikuttavia, sekä ennaltaehkäiseviä. Väestömme ikääntyy nopeasti ja samalla palveluiden tarve kasvaa. Palveluiden uudistamisella onkin jo kiire, eikä aikaa tulisi tuhrata maakuntahallinnon rakentamiseen”, edustajat sanovat.

Kansanedustajat antavat kritiikkiä myös maakuntien määrälle.

”Säätytalolla ei selvästi ole kuunneltu asiantuntijoita, sillä 18 maakuntaa on liikaa sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavan järjestämisen kannalta. Tämä tuli selväksi jo viime eduskuntakaudella”, edustajat muistuttavat.

Lisätietoja:

Mia Laiho, 050 433 6461

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Anna-Kaisa Ikonen, 09 4323 062

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat pitivät kauden ensimmäisen kokouksensa yhteisenä neuvottelukuntana ja valitsivat puheenjohtajiston. Puheenjohtajana jatkaa helsinkiläinen Sari Sarkomaa (kok.). Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin espoolainen Tiina Elo (vihr.), toiseksi varapuheenjohtajaksi helsinkiläinen Eveliina Heinäluoma (sdp) ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Riikka Slunga-Poutsalo (ps) Lohjalta.

Kuvassa vasemmalta: Riikka Slunga-Poutsalo, Sari Sarkomaa, Tiina Elo ja Eveliina Heinäluoma.

Hallitusohjelmatavoitteissa kilpailukyky ykkösenä

Maakuntajohtaja Ossi Savolainen esitteli Uudenmaan liiton hallitusohjelmatavoitteet. Uudenmaan tulee Savolaisen mukaan keskittyä kilpailukyvyn parantamiseen. Siinä hyviä verrokkialueita ovat eurooppalaiset kaupunkiseudut kuten Tukholma ja Kööpenhamina.

Uudenmaan kannalta tärkeitä tavoitteita ovat myös työllisyysasteen nostaminen 78 prosenttiin, koulutus- ja tutkimusmäärärahoista huolehtiminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä. 

Tuki suurille liikennehankkeille

Savolainen pyysi kansanedustajilta tukea Uudenmaan suurille liikennehankkeille. Niistä ensisijaisia ovat Espoon kaupunkirata, Pisararata sekä pääradan välityskyvyn parantaminen, johon liittyy Pasilan–Riihimäen kakkosvaiheen loppuunsaattaminen.

Suuret liikennehankkeet ovat edellytys alueen muiden hankkeiden toteutukselle. Savolainen muistutti, että hankkeiden suunnitelmat ovat valmiina, mutta rahoitus puuttuu, ja että toteutus hyödyttäisi koko Suomea. Lisäksi tärkeänä yksittäisenä hankkeena hän mainitsi Hanko–Hyvinkää-radan sähköistämisen.

Savolainen kertoi lisäksi, että Uudenmaan liitto ajaa sote- ja maakuntavalmistelun koneiston hallitusti alas kesäkuun loppuun mennessä ministeriöiden ohjeiden mukaisesti.

Neuvottelukunta on yli neljännes eduskunnasta

Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valittiin eduskuntavaaleissa yhteensä 58 kansanedustajaa, mikä on yli neljännes koko eduskunnasta. Kansanedustajien neuvottelukunta päätti, että eduskuntakauden aikana kokoonnutaan säännöllisesti keskustelemaan uusmaalaisten kannalta ajankohtaisista edunvalvontakysymyksistä.

Uudenmaan liitto toimii neuvottelukunnan sihteeriorganisaationa ja kokousten valmistelijana.

Lisätietoja:

Neuvottelukunnan sihteeri, erityisasiantuntija Janne Tamminen,
puh. 050 558 6303

Haussa eduskunta-avustaja, joka on täynnä innostusta ja aatetta. Nykyisen avustajani Sinan siirtyessä viimeistelemään maisteriopintojaan haen kansanedustajan työparina työskentelemisestä innostunutta, nopeasti oppivaa ja työtä pelkäämätöntä avustajaa. Työsuhde alkaa syyskuun alussa. Työ on opintovapaan sijaisuus, jota on mahdollista jatkaa sijaisuuden päättymisen jälkeen eduskuntakauden loppuun saakka.

Avustaja on tärkeä työpari kansanedustajalle. Orientaatio politiikkaan sekä kirjalliset viestintä- ja tietotekniset taidot ovat välttämättömiä. Tärkeitä ominaisuuksia ovat aikaansaavuus ja oma-aloitteisuus. Tehtäviin kuuluu mm. eduskuntatyössä avustamista, kalenterin ylläpitoa, sidosryhmäyhteistyötä, tilaisuuksien järjestämistä sekä kirjoitustyötä. Työ on ajoittain kiireistä ja vaatii joustavuutta sekä kykyä reagoida nopeasti muuttuviin aikatauluihin.

Eduskunta-avustajan kuukausipalkka on 2552 €. Avustajan etuisuuksiin kuuluvat lounasetu, työterveyshuolto, työmatkasetelit, hammashoitokorvaus ja liikuntapalvelut. Toivon, että hakemukset lähetetään 31.5. mennessä sähköpostitse osoitteeseen sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Lisätietoja tehtävästä antaa mielellään avustajani Sina Nordman, sina.nordman@eduskunta.fi puh 050 574 0818.

TIEDOTE 10.5.2019
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaavetoaa hallitusneuvottelijoihin, jotta kaupungistuminen saisi kaikkiin suomalaisin vahvasti vaikuttavana globaalina megailmiönä sijaa Säätytalossa. Nyt kaupunkipolitiikka on suuressa vaarassa jäädä sivuraiteille, vaikka sen pitäisi olla yksi painopiste. 

Sarkomaan mukaan edellisen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka tuotti tuloksia, mutta kyseinen hallitus ei hyödyntänyt riittävästi kaupunkipolitiikkaa. Tulevan hallituksen on välttämätöntä sopia toimista kaupunkipolitiikan täysimääräiseksi hyödyntämiseksi.

”Hallituksenmuodostaja Antti Rinteen valinta tarkastella hallitusohjelman painopisteitä Ilmiöpohjaisesti on hyvä idea. Aikamme suuret kysymykset ratkaistaan ministeriöiden hallinnonalojen rajapinnoilla. Ihmettelen, että kaupungistumiselle ei ole varattu omaa neuvottelupöytää. SDP oli kiitettävän ponteva kaupunkipolitiikan puolestapuhuja oppositiossa. Nyt on lupausten lunastamisen paikka”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan mukaan työllisyysasteen nostaminen pohjoismaiselle tasolle ei onnistu ilman vahvaa metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa.

 ”Kaupungistuminen on valjastettava kasvun ja hyvinvoinnin lähteeksi. Asukastiheyden kasvu lisää tutkitusti tuottavuutta ja innovaatiot sekä luovuus keskittyvät suuriin yliopistokaupunkeihin. Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat koko maan talouden veturi. Siksi metropolialueen menestyksen vauhdittaminen on jokaisen suomalaisen etu”, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaa on huolissaan siitä, että talouden kasvu on vaarassa sakata, kun osaavaa työvoimaa ei ole riittävästi saatavilla. Siksi osaamiseen ja sen uudistamiseen pitää erityisesti panostaa siellä, missä on työvoiman tarvetta.

”Valtiovallan ja kaupunkien on yhdessä vahvistettava toimia, joilla jarrutetaan kaupunkien kustannusten kasvua. Työntekoa rankaisevan verotuksen purkamista on jatkettava. Tämä on olennaista korkeiden elinkustannusten kanssa kamppailevien työntekijöiden ja eläkeläisen ostovoiman turvaamiseksi. Asumisen lähes sietämätön kalleus on mittava talouskasvun pullonkaula. Hallitusneuvotteluissa olisi oleellista sopia esimerkiksi MAL-sopimusten pidentämisestä. Sopimuksilla on tuettava entistä paremmin kasvun vastaanottamista ja sen vaatimia investointeja”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 

050 511 3033

TIEDOTE 10.4.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa iloitsee oikeusasiamiehen antamasta vastauksesta kanteluun Helsingin kaupungin ohjeistuksesta diabeteksen hoidon tarvikkeiden myöntämisen perusteista. Oikeusasiamiehen laillisuus arvioinnin mukaan Helsingin ohjeet ovat ristiriidassa lain kanssa ja niitä on muutettava. Vastaus annettiin yksityishenkilön kanteluun ja sen päätöksen numero on EOAK/268/2018.

Helsingin kaupungin ohjeistuksen mukaan osa tyypin 2 diabetesta sairastavista henkilöistä saavat verensokeriliuskoja vain erityisperusteilla. Ohje on tuoreen päätöksen mukaan ristiriidassa potilaslain ja terveydenhuoltolain kanssa. Oikeusasiamiehen päätöksen mukaan diabetespotilaiden hoitotarvikkeita ei voida rajoittaa alle kunkin potilaan yksilöllisesti määritellyn tarpeen. Helsingin kaupungin ohje on muotoiltu liian kategoriseksi, eikä se jätä tilaa diabetespotilaan yksilöllisen tarpeen huomioon ottamiselle. Tämän vuoksi ohje on ristiriidassa potilaslain 3 §:n ja terveydenhuoltolain 24 ja 25 §:n kanssa.

”Isolle joukolle helsinkiläisiä päätös on helpotus. Ohjeen ongelmallisuus on ollut selvää ja oli tärkeää, että asiaan on nyt saatu oikeusasiamiehen kanslialta selkeä näkemys, jonka mukaan ohjetta on perusteltua muuttaa,” Sarkomaa toteaa.

Päätös on saatettu Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan tietoon ja esitetty, että Helsinki ryhtyisi toimenpiteisiin lainsäädännön kansa ristiriidassa olevan ohjeen muuttamiseksi. Helsingin on ilmoitettava viimeistään toukokuun lopussa korjaustoimenpiteistään.

Sarkomaa esittää, että Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala arvioisi samalla diabeteksen hoidon käytännöt ja erityisesti uuden teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet diabeteksen hoidossa. Maaliskuussa 2018 valmistunut uusi diabeteksen Käypä- hoito suositus kannustaa aktiivisesti hyödyntämään modernin hoidon (pumppuhoito ja sensoroinnit) tarjoamiin mahdollisuuksia. Käypä hoito -suosituksen jalkauttaminen käytännön työhön erityisesti insuliinipuutosdiabeteksen osalta vaatii Diabetesliiton vuonna 2018 teettämän selvityksen perusteella vielä paljon työtä, sillä käytännöt hoitotarvikkeiden myöntämisessä vaihtelevat paljon ja alueelliset erot ovat huomattavia.

”Pidän tärkeänä, että maamme pääkaupunki Helsinki toimisi suunnan näyttäjänä terveysteknologian hyödyntäjänä. Diabeteksen hoidossa teknologia on jo olemassa. Se pitäisi vain ottaa käyttöön,” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

TIEDOTE 9.4.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan vaatii Kansaneläkelaitosta koskevaan lainsäädäntöön mittavia muutoksia. Kelan rooli on muuttunut sen 80 vuoden toiminnan aikana merkittävästi ja samoin sen rahoitus on muuttunut. Vuonna 2017 Kela maksoi sosiaalietuuksia lähes 15 mrd. €.

”On vakava tosiasia, että Kelaa koskeva lainsäädäntö ja siinä säädetyt toimivaltasuhteet eivät vastaa nykyaikaa eivätkä hyvän hallinnon periaatteita. Pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti. Lakia on uudistettava niin, että jatkossa Kelan johtajat nimittäisi tasavallan presidentin sijaan Kelan hallitus määräajaksi. On täysin mahdoton nähdä syitä, miksi nopeasti muuttuvassa maailmassa Kelan johtajat pitäisi jatkossakin lain mukaan valita ns eläkevirkoihin. Muutos toteuttaisi hyvän hallinnon keskeisimpiä periaatteita ja selkeyttäisi Kelan monin osin aikansa eläneen johtamisjärjestelmän lisäksi hallituksen ja pääjohtajan suhdetta,” Sarkomaa linjaa.

”Kela on läsnä monin tavoin lähes jokaisen suomalaisen arjessa. Kelan laadukkaiden toimintaedellytysten turvaaminen on keskeistä ihmisten elämän ja koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta. Kelassa on osaava henkilöstö, joka tekee vaativaa työtä. Henkilö ansaitsee selkeän johtojärjestelmän,” Sarkomaa toteaa.

Kelan johtamisjärjestelmän haasteet nousivat esiin myös 2017 perustoimeentulotuen maksatuksen kunnilta Kelaan siirtymisen myötä sekä lukuisten Kelan kilpailutusten myötä. Kelan valtuutetut ovat teettäneet näistä ulkoiset arvioinnit. Sarkomaan mukaan Kelan johtamisjärjestelmä mukaan lukien riskienhallintajärjestelmät on kokonaisuudessaan uudistettava. Myös Kelan toimialalla toimivien ministeriöiden ohjausta Kelaan on vahvistettava.

Sarkomaa uudistaisi myös Kelan järjestämiin palveluihin liittyvää lainsäädäntöä. Kelan järjestämän kuntoutuksen ja vammaisten tulkkauspalvelun kilpailutukseen liittyvät moninaiset ongelmat ovat osoittaneet riipaisevalla tavalla, että hankintakilpailu ei sovi tämän tyyppisiin Kelan järjestämiin palveluihin.

”Pidän välttämättömänä muuttaa lainsäädäntöä niin, että kuntoutus- ja tulkkauspalveluiden tuottajat voidaan jatkossa valita rekisteröitymismenettelyllä julkisen tarjouskilpailun sijaan. Tämä tarkoittaa sitä, että Kelan asettamien kriteereiden mukaiset kuntoutus- ja tulkkauspalvelun tuottajat olisivat palvelun käyttäjien itsensä valittavissa. Näin laatu ja ihmisen näkökulma sekä vaikuttavuus nousisivat keskiöön, ” Sarkomaa esittää.

Sarkomaa on kannustanut Kelaa lisäämään avoimuutta ja vauhdittamaan toimia, joissa palveluja käyttävien ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia sekä asiakaslähtöisyyttä palvelujen kehittämisessä edistetään. Sarkomaan ehdotuksesta niin Kelaa valvovien valtuutettujen kuin kelan hallituksen kokousten pöytäkirjat ovat nykyisin Kelan nettisivuilla avoimesti kaikkien nähtävillä. Tämä on pieni mutta tärkeä askel Kelan avoimuuden lisäämisessä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 0505 511 3033

Tiedote 6.4.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa vaateensa kotitalousvähennyksen laajentamista asunto-osakeyhtiön osakkaille niin, että vähennyksen voi saada yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Omakotiasukkailla on jo oikeus tehdä vähennys vastaavista korjauksista. Merkittävä määrää helsinkiläisiä asuu asunto-osakeyhtiössä. Sarkomaan mukaan ei ole yhdenvertaista kohtelua, että heillä ei ole mahdollisuutta saada kotitalousvähennyksestä helpotusta remonttikustannuksiin.

”Monille palkansaajille ja eläkeläisille korkeiden asumiskustannusten Helsingissä remontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja. Kasvavat korjausvastuut tekevät tilanteen monille lähes sietämättömäksi”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto- osakeyhtiöiden teettämiin remontteihin olisi hallinnollisesti tehokas ja selvä tapa tukea taloyhtiöiden asukkaita korjauksissa. Tavallisella helsinkiläisellä pitää olla mahdollisuus asua kotikaupungissaan. Helsingissä asumista ja elämistä ei saa tehdä yhtään kalliimmaksi.

Asunto-osakeyhtiöissä osakkaat maksavat pääsääntöisesti kaikki taloyhtiön korjauskulut yhtiövastikkeina, joten heidän verotuksellinen asemansa tulee olla sama kuin omakotiasukkailla. 

”Olen ajanut vähennyksen laajentamista jo pitkään ja kirjallisiin kysymyksiini on ministeriöstä aina vastattu, että kotitalousvähennys myönnetään vain luonnolliselle henkilölle. Tämä ei ole kestävä perustelu. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä. Taloyhtiö voisi antaa vuosittain osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisivät verottajan tarvitsemat tiedot remontin työkustannuksista, remontti-yrityksen tiedot sekä osakkaan vastikeperusteinen osuus kustannuksista. Osakas ilmoittaisi tietojen perusteella vähennyksen verohallintoon”, Sarkomaa sanoo.

Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto- osakeyhtiöiden toteuttamiin remontteihin vauhdittaisi korjausrakentamista ja hidastaisi korjausvelan kasvua. Kotitalousvähennyksen uudistaminen toisi lisätyötä ja verotuloja ja vauhdittaisi siten kansantaloutta. 

”Ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttaa merkittävästi asumiskustannusten kehitykseen. Ohjauskeinot ja kannustimet on toteutettava siten, että ne kohtelevat kiinteistönomistajia tasapuolisesti eivätkä vääristä kilpailua. Taloyhtiöiden tulisi voida saada tukea energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistävien hankkeiden toteuttamiseen  kotitalousvähennyksen kautta. Tulevan eduskuntakauden  tärkeimpiä tehtäviä on hillitä  asumismenojen jatkuvaa nousua. Kiinteistöveron nostoon ei monilla tavallisilla helsinkiläisillä ole enää varaa”, päättää Sarkomaa Lisätietoja: Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Tiedote 2.4.2019

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii, että tulevan eduskuntakauden painopiste on keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotuksen kohtuullistamisessa. Keskituloisten kurittamista ja heidän ylikireää ansiotulojen verotusta on välttämätöntä hellittää. Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskunnan selkäranka eikä heillä voi maksattaa kaikkea. Työn ja eläkkeiden verotusta on maltillisesti kevennettävä ja ostovoimasta on huolehdittava.

Sarkomaan mukaan veropolitiikassa on syytä katsoa naapurimaa Ruotsia. Keskipalkkaa verotetaan Ruotsissa keveämmin kuin Suomessa ja Ruotsissa progressio kiristyy suuremmilla tulotasoilla kuin Suomessa.

Pienten palkkojen verotus on Suomessa jo hieman eurooppalaista keskitasoa kevyempää. Sen sijaan verotus kiristyy hyvin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa, kun korkeat marginaaliveroprosentit iskevät lisäansioiden ja uralla etenemisen kannustimiin.

”Esimerkiksi 2 720 euroa kuukaudessa ansaitsevan tienatusta lisäeurosta 47,2 senttiä vie verokarhu. Yli 50 prosentin marginaaliveroaste nousee jo 3 920 euron kuukausipalkalla. Karmaisevat luvut kertovat, että veropolitiikan painotuksen on oltava keskituloisissa ja progression keventämisessä. On täysin kaupunkilaisjärjellä vastaista, että lisätulojen tai paremmin palkatun työn hankkimisesta rangaistaan. Työn verotuksen keventäminen on täysin välttämätöntä työllisyyden ja kannustimien vahvistamiseksi,” Sarkomaa summaan.

Suomessa kuten muuallakin Euroopassa veropolitiikka on viime vuosina kääntynyt talouskasvua ja työllisyyttä tukevampaan suuntaan. Tätä kestävää linjaa on välttämätöntä jatkaa. Antti Rinteen hellimä veronkiristysohjelma, jossa on listaamattomien yritysten veronkiristys, yrittäjävähennyksen leikkaus ja monia muita veronkiristyksiä, olisi työhön ja yrittämiseen perustuvalle suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle myrkkyä. Suomen on visusti varottava hallitusta, joka murentaa Suomen kilpailukykyä ja työllisyyskehitystä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 29.3.2019

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että hoitotakuun määräaikojen tarkistuksen yhteydessä tehdään fysioterapeutin suoravastaanotolle pääsystä lakisääteinen oikeus. Samoin kuin terveyskeskukseen pitää päästä tietyn määräajan sisällä, pitäisi myös säätää samoin määräajasta fysioterapeutin suoravastaanotolle pääsystä. Tutkimukset vahvistavat, että valtaosa tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuu arjen tottumuksiin liittyvistä ylikuormituksista, joiden arviointi on nimenomaan fysioterapeuttien ammattiosaamista.

”Sen sijaan, että potilas jätetään odottamaan lääkäriä, ohjataan hänet hyvän hoitotuloksen saamiseksi suoraan fysioterapeutille. Huolella tutkitut ja yksilöidyt ohjeet saaneet potilaat tarvitsevat fysioterapeutin suoravastaanottokäynnin jälkeen harvoin sairauslomaa, lääkäriaikaa tai edes uutta käyntiä fysioterapeuteille. Tarvittaessa fysioterapeutti ohjaa potilaan lääkärin vastaanotolle,” Sarkomaa summaa.

Fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminta on yleistynyt terveyskeskuksissa ja työterveydenhuollossa. Suoravastaanottotoimintaa on tutkittu Suomen lisäksi useissa Euroopan maissa sekä Kanadassa, USA:ssa ja Australiassa. Tutkimukset osoittavat, että fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnalla on saavutettavissa huomattavat säästöt sekä vaikuttavat, nopeat ja paremmat palvelut.

Sarkomaa järjesti tänään keskustelutilaisuuden yhdessä Suomen Kipu ry:n ja Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n kanssa kivun hoidon tulevaisuudesta. Keskustelussa nousi vahvasti esille potilasjärjestöjen huoli oikea-aikaiseen hoitoon ja kuntoutukseen pääsystä.

”Erilaiset hoitajavastaanotot kuten fysioterapeuttien, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien vastaanotot ovat loistava esimerkki koko henkilöstön osaamisen käyttöönotosta ja työnjaosta, jolla lisätään palveluiden vaikuttavuutta ja ihmisten toimintakykyä. Kannustan fysioterapeuttien suoravastaanotto toiminnan käyttöön ottoon,” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa

050511 3033