Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 16.12.2024

Eduskunnan hoitotyön verkosto hyväksyi joulukuun kokouksessaan verkoston aluevaaliteesit. Verkoston vaaliteeseistä on apua aluevaaleissa ehdolla oleville sekä nykyisille ja tuleville päättäjille. Samassa kokouksessa valittiin verkostolle asiantuntijavalmistelijaksi Hoitotyön tutkimussäätiö.

Potilaiden ja asiakkaiden laadukkaan, vaikuttavan ja turvallisen hoidon varmistaminen edellyttävät hyvinvointialueilla eduskunnan hoitotyön verkoston vaaliteesien toteutumista.

Hoitotyön verkoston aluevaaliteesit ovat:

1) näyttöön perustuvan hoitotyön vahvistaminen,

2) professiojohtamisen keskeisen aseman vakiinnuttaminen ja

3) moniammatillisuuden tunnustaminen ja hyödyntäminen.

Nämä ovat edellytyksiä terveydenhuollon toimivuudelle sekä vahvistavat alan veto- ja pitovoimaa. Kyse on myös potilasturvallisuudesta.

“Laadukas tutkimus on huomisen, ja itse asiassa tämän päivän hyvää hoitoa, minkä ei kannata antaa valua hukkaan. Näyttöön perustuvan sosiaali- ja terveydenhuollon vahvistaminen on elinehto tasavertaisten ja laadukkaiden palveluiden tuottamiselle. Laatutietoa tulee järjestelmällisesti kerätä ja hyödyntää hyvinvointialueilla tiedolla johtamisen sekä hoidon laadun ja vaikuttavuuden kansallisen vertailtavuuden mahdollistamiseksi”, huomauttaa verkoston puheenjohtaja Lotta Hamari (sd).

Verkosto painottaa, että on korkea aika varmistaa hoitotyön laadukas kehittäminen ja sen johtaminen vakiinnuttamalla hoitotyön professiojohtaminen.

”Hyvinvointialueilla johtamisen rakenteilla on varmistettava se, että alan asiantuntijat voivat toteuttaa tehtävänsä korkeatasoisten, näyttöön perustuvien hoito- ja palvelumallien mukaisesti. Tutkimusnäytön mukaan professiojohtamisella on keskeinen rooli laadunvarmistuksessa, ammatillisen kehittymisen tukemisessa ja riittävän osaamisen varmistamisessa, mikä heijastuu suoraan palveluiden laatuun ja myös alan veto- ja pitovoimaan”, peräänkuuluttaa eduskunnan hoitotyön verkoston varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

“On aivan oleellista, että johtamisen monialainen asiantuntemus varmistetaan hyvinvointialueilla ja se myös kirjataan hallintosääntöön”, korostaa Hamari. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattilaisten monialaisen asiantuntijuuden tunnustamisella varmistetaan paras mahdollinen hoito. Hyvinvointialueiden vaikuttava ja oikein resursoitu toiminta varmistetaan osaltaan niin, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tekevät koulutustaan vastaavaa työtä. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten jatko- ja erikoistumiskoulutus tulee varmistaa ja tehtävänkuvia sekä urapolkuja kehittää.

Lue eduskunnan hoitotyön verkoston aluevaaliteemat liitteenä olevasta tiedostosta.

Verkostossa ovat asiantuntijatahoina Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry, Hoitotyön professiojohtajat ry, Hoitotyön kansallisen vertaiskehittämisen verkosto (HoiVerKe), Hoitotieteiden tutkimusseura (HTTS), Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus), Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Kliiniset asiantuntijat YAMK (KLIAS ry), Opetushallitus, Sairaanhoitajien koulutussäätiö (SHKS), Sasky koulutuskuntayhtymä, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto, Suomen Ensihoitoalan liitto, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Suomen Kätilöliitto, Suomen Röntgenhoitajat, Suomen Sairaanhoitajat, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Suomen Röntgenhoitajat ry, Suun terveydenhoidon ammattilaiset STAL ry, Talentia, Tehy ry, Terveydenhuollon osastonjohtajat ry, Turun yliopiston hoitotieteen laitos, edustaja erikoissairaanhoidosta (HUS), edustaja erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluista, edustaja perusterveydenhuollosta sekä Hotuksen ja Suomen JBI-keskuksen Neuvottelukunta.

Lisätietoja

Lotta Hamari
Kansanedustaja
050 478 4414
lotta.hamari@eduskunta.fi

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
050 511 3033
sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Tiedote 11.12.2024

Sarkomaa muistuttaa, ettei sote-uudistuksen tavoitteita saavuteta ilman panostusta hoitotyön koulutukseen, tutkimukseen ja laadun seurantaan.

”Valtiovarainvaliokunnan budjettikäsittelyssä sovimme hallituspuolueiden jäsenten kesken 500 000 euron lisäyksestä sairaanhoitajien kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutuksen kansallisen järjestämisen käynnistämiseen,” iloitsee kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa.

Sarkomaa pitää panostusta välttämättömänä. Vuonna 2024 toteutettu selvitys hyvinvointialueiden kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarpeista arvioi, että vuoteen 2028 mennessä maassamme  tarvitaan noin 8 000 uutta erikoistunutta sairaanhoitajaa.

”Päätöksemme on tärkeä startti kipeästi kaivatulle erikoistumiskoulutukselle. Tarkoitus on luoda hyvinvointialueiden ja korkeakoulujen alueellinen ennakointi- ja koulutusyhteistyömalli. Tällä hetkellä erikoistumiskoulutuksen tarjonta on vaihtelevaa eikä saatavilla oleva erikoistumiskoulutustarjonta vastaa työelämän eikä sairaanhoitomme osaamisen kehittämistä riittävästi,” Sarkomaa painottaa.

Asiaa vauhdittaakseen Sarkomaa jätti marraskuussa asiasta toimenpidealoitteen (TPA 75/2024 vp, 22.11.2024).

Nyt kehyksen puitteissa päätetyllä puolen miljoonan lisärahoituksella on mahdollista käynnistää väestön palvelutarpeisiin ja hyvinvointialueiden arvioihin perustuen 1–2 keskeistä kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutusta sekä niiden suunnittelu.

”Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä linjasimme, että sairaanhoitajien kliinisen erikoiskoistukisvaihtoehtojen kehittämistä on jatkettava hoitotyön laadun sekä alan pito- ja vetovoiman vahvistamiseksi”, sanoo Sarkomaa.

Lisäpanostuksia hoitotyön tutkimukseen ja laaturekisterien kehittämiseen

Valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden jäsenet sopivat myös lisäpanostuksista hoitotyön tutkimukseen ja laaturekistereiden kehittämiseen.

”Sovimme 200 000 euron määrärahan lisäämisestä Hoitotyön tutkimussäätiölle hoitotyön tutkimukseen. Määräraha on ensi vuoden valtion budjetissa yhteensä 920 000 euroa,” Sarkomaa toteaa.

Valiokunnan mietinnössä hoitotieteellistä tutkimusta ja näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämistä pidetään keskeisenä hoitotyön käytäntöjen parantamisessa, kustannusvaikuttavuuden lisäämisessä, hoidon tasalaatuisuuden kehittämisessä ja koko hoitoketjun kehittämisessä.

”Lisäsimme valtiovarainvaliokunnassa myös 400 000 euron määrärahan laaturekisteritoiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen. Pidämme laaturekisteritoimintaa erittäin tärkeänä sosiaali- ja terveydenhuollon laadun, vaikuttavuuden ja kustannusten hillinnän näkökulmasta. Myös hoitotyön laatu ja vaikuttavuus tulee olla mukana valtakunnallisessa vaikuttavuustyössä ja laaturekistereiden kehittämisessä,” sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa 050 511 3033

1.12.2024 | Tiedote

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että puhelinten ja älylaitteiden käyttörajoitukset peruskouluissa ulotettaisiin koskemaan myös välitunteja.

”Välitunnit tulisi omistaa esimerkiksi liikkumiseen ja sosiaalisiin kohtaamisiin. Tutkimusten mukaan nuorten liikkuminen ja sosiaaliset taidot ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta. Näitä opitaan yhdessä muiden kanssa toimiessa,” Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitusneuvotteluissa sovittu puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käyttöä oppitunnin aikana rajoittava lakiesitys annetaan pian eduskunnan käsittelyyn. Esityksen arvioidaan saapuvan eduskuntaan vielä tänä vuonna.

”Tervetullut lakiesitys edistää oppilaiden, opettajien kuin koulun muun henkilökunnan työrauhaa ja turvallisuutta sekä oppilaiden parempia oppimistuloksia ja hyvinvointia,” summaa Sarkomaa.

Suomi on asiassa muita Pohjoismaita jäljessä. Tanskassa matkapuhelimia ei lähtökohtaisesti saa käyttää peruskouluissa. Kännykkäparkit ovat mm. Norjassa ja Ruotsissa arkipäivää.  Ruotsissa mobiililaitteita saa käyttää koulussa vain opettajan hyväksynnällä ja tulossa on lainsäädäntö, jossa luvanvaraisuus laajennetaan koskemaan myös välitunteja vuosiluokilla 1–9. Käyttö on mahdollista opettajan ohjeistuksesta tai lääketieteellisestä syystä.

”Lapsen näkökulmasta koulupäivä muodostaa kokonaisuuden. Tämän vuoksi tulisi pikaisesti vielä arvioida mahdollisuus säätää puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytöstä koko koulupäivän ajalta, myös välituntien, eikä ainoastaan oppituntien. Lisäksi tulisi selvittää mobiililaitteiden käyttöä koskevien säännösten ulottamista myös perusopetuslain mukaiseen aamu- ja iltapäivätoimintaan,” Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan esille nostamat käyttörajoitukset tukisivat myös samassa lakiesityksessä olevaa ehdotusta lisätä liikunnallisen elämäntavan edistäminen osaksi esi- ja perusopetuksen tavoitteita.

Yhteyshenkilöt
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Helsingin vaalipiiri

Puh: 050 511 3033
sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Tiedote 23.11.2024

Julkaisuvapaa heti

Eduskunnan Syöpäverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (Kok.) ja varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (Sdp) jättivät kirjallisen kysymyksen Suomen sitoutumisesta Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Euroopan unionin tavoitteisiin HPV:n aiheuttamien tautien hävittämiseksi rokottamalla. Kirjalliseen kysymykseen kerätään allekirjoituksia myös muilta kansanedustajilta.

HPV:n eli ihmisen papilloomaviruksen aiheuttama tautitaakka on Suomessa merkittävä ja kasvaa edelleen. Syöpärekisterin mukaan HPV:n aiheuttamia syöpiä todetaan vuosittain 500. Erityisesti työikäisten miesten suunielun syöpätapaukset ovat lisääntyneet huomattavasti. Kohdunkaulan syöpää esiintyy 30–39-vuotiailla naisilla enemmän kuin ennen seulontaohjelman käyttöönottoa. HPV aiheuttaa myös muita sairauksia, kuten kondyloomia ja papilloomia, jotka kuormittavat terveydenhuoltoa ja vaikuttavat nuorten seksuaaliterveyteen negatiivisesti.

”HPV:n aiheuttamat sairaudet heikentävät lisääntymis- ja seksuaaliterveyttä sekä aiheuttavat terveydenhuollolle huomattavaa kuormitusta. Erityisen huolestuttavaa on, että taudit koskettavat usein nuoria ja työikäisiä, joiden hyvinvointiin ja tulevaisuuden lapsitoiveisiin ne voivat vaikuttaa merkittävästi. Matalan syntyvyyden näkökulmasta lapsettomuuden riskiä lisäävien hedelmällisessä iässä sairastettujen syöpien ehkäisyyn ja eliminointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota,” edustajat toteavat.

Euroopan unionin syöväntorjuntasuunnitelmassa ja WHO:n globaaleissa tavoitteissa painotetaan HPV:n aiheuttamien tautien eliminointia vuoteen 2030 mennessä. Keskeinen tavoite on saavuttaa 90 prosentin rokotuskattavuus tyttöjen osalta sekä merkittävä lisäys poikien rokotekattavuuteen. Suomessa rokotuskattavuus on edelleen lähes 10 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa, ja alueelliset erot ovat suuria.

”HPV:n aiheuttamat syövät ja muut taudit ovat ehkäistävissä rokottamalla. Suomi ei ole vielä sitoutunut HPV-eliminaatiotavoitteisiin, vaikka tautitaakka edelleen kasvaa. HPV:n aiheuttamien tautien hävittäminen rokottamalla on realistista saavuttaa,” edustajat vetoavat.

Syöpäverkoston puheenjohtajiston mukaan HPV-eliminaatiotavoitteisiin sitoutuminen on välttämätöntä paitsi kansanterveyden myös talouden ja terveydenhuollon kantokyvyn kannalta.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), Eduskunnan Syöpäverkoston puheenjohtaja

sari.sarkomaa@eduskunta.fi, 050 511 3033

Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja (Sdp), Eduskunnan Syöpäverkoston varapuheenjohtaja

eeva-johanna.eloranta@eduskunta.fi, 050 523 2309

19.11.2024 08:09:16 EET | Kokoomuksen eduskuntaryhmä | Tiedote

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää lumen kaadon kieltoa tärkeänä konkreettisena toimena  puhtaamman Itämeren ja Suomen vesistöjen suojelemisen puolesta.

Eduskunta aloittaa tänään käsittelyn ympäristönsuojelulain muutoksesta, jossa kielto kaataa ainetta rannalta mereen ulotetaan koskemaan lunta. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on tehnyt asian vauhdittamiseksi lakialoitteen viime eduskuntakaudella.

”On tervetullutta, että lain hyväksymisen myötä jätelumikuormien kippaamiseen mereen on vihdoin kielletty. Oli mainiota, että asia oli kirjattu Petteri Orpon vesiensuojelua monin tavoin edistävään hallitusohjelmaan”, sanoo Sarkomaa.

Ympäristöministeriön selvityksen mukaan mereen päätyy normaalilumisena talvena Helsingin edustalla useita tuhansia kiloja roskaa ja yli viisikymmentä miljoonaa mikromuovipartikkelia.

”Itämeri ja sen rannat ovat olennainen osa suomalaista elämäntapaa ja helsinkiläistä identiteettiä. Erityisesti kaupunkien läheisyydessä olevat rannat ovat hyvin roskaantuneita. Keväisin Helsingin rannoilta kauhotaan puhdistusalusten voimin lähes 100 kuutiometriä roskaa”, Sarkomaa kertoo.

”Itämeren likaamiseen ja roskaamiseen on saatava loppu. Mereen lumen mukana kaadetut jätteet, roskat, tupakantumpit ja aineosat kulkeutuvat merivirtojen mukana laajalle. Mereen joutunut mikromuovi ja raskasmetallit eivät häviä merestä ehkä koskaan”, Sarkomaa huomauttaa.

Helsinki on tiettävästi ainoa maamme kaupunki, joka edelleen kaataa jätelumet mereen. Sarkomaa on vaatinut kaupungilta jo vuosien ajan, että lumen mereen kippaamisen on loputtava.

”Helsingin kaupunginvaltuusto on vuonna 2019 kokoomuksen aloitteesta linjannut, että likaisen lumen kaatamiselle mereen on löydettävä ympäristön kannalta kestävämpi vaihtoehto. Ratkaisua on etsitty pitkään, mutta apulaispormestari Sinnemäen vastuualueella sitä ei ole löytynyt. Aiemmin on pystytty sitoutumaan siihen, että lumen kaato loppuisi vasta vuonna 2033”, Sarkomaa kertoo.

”Nyt asiaan tulee lakimuutoksella vauhtia lumen kaadon kiellon astuessa voimaan vuoteen 2028 mennessä. Itämerta on suojeltava talvellakin. Helsingin on syytä kiriä ympäristöystävällisen ratkaisun etsimisessä lumen hallintaan. Ratkaisun on oltava sellainen, että myös lumisina talvina teiden puhdistaminen sujuu”, Sarkomaa päättää.

Tiedote 9.11.2024
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa toivottaa tervetulleeksi Soteri-rekisterilain muutosesityksen, jonka tarkoitus on mahdollistaa elinkeinon harjoittaminen rekisteröinnin pitkittyessä sekä turvata henkilöstön ja palvelujen saatavuutta.

Tuhansia yrittäjiä on juuttunut Soteri-rekisterin ruuhkiin ilman oikeutta työn tekemiseen ja ammatinharjoittamisen.

- Lain korjaaminen on kiireellistä ja täysin välttämätöntä, Sarkomaa toteaa.

Edellisen hallituksen tekemän terveydenhuollon valvontalain myötä yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen palveluntuottajat, sekä yksityiset elinkeinonharjoittajat, ovat velvoitettuja odottamaan rekisteröintipäätöstä ennen kuin voivat aloittaa toimintansa.

Rekisterin ruuhkat aiheuttavat yrittäjille merkittäviä tulonmenetyksiä ja heikentävät palvelujen saatavuutta. Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n tekemään kyselyyn vastanneet yrittäjät kertoivat menettäneensä keskimäärin 17 000 euroa tai 3,5 kuukauden palkan estyneen työnteon seurauksena. Käsittelyaika on venynyt joissain tapauksissa jopa kuuteen kuukauteen.

Tilanne on yrittäjille täysin kohtuuton. Eduskunta hyväksyi keväällä lisäbudjetissa lisämäärärahan hakemussuman purkuun mutta se ei korjannut tilannetta. Lakimuutos on välttämätön.

- Vaikea jonotilanne ei vaikuta ainoastaan uusiin toimijoihin, vaan se jarruttaa myös niiden yritysten toimintaa, jotka ovat jo rekisterissä. Rekisterin ruuhka viivästyttää ammatinharjoittajien palkkaamista, sijaisuuksia ja rekrytointia.

- Soteri-rekisterin käsittelyajat on saatava viipymättä valvontalain mukaiselle tasolle siten, että yrittäjien ja palveluntuottajien oikeus elinkeinoon ja työhön pystytään turvaavan, päättää Sarkomaa.

Eduskunta aloittaa esityksen käsittelyn ensi viikolla. Yrittäjille ripeä lain käsittely on elintärkeää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Tiedote 31.10.2024
Julkaisuvapaa heti

Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen, kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Helsingissä saavutetusta budjettisovusta, joka jatkaa Helsingin linjaa panostaa laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja opetukseen.

– Erityisen tärkeä uusi lisäpanostus on lisätä oppikirjojen ja painettujen oppimateriaalien määrärahoja.  Vanhemmilta ja oppilailta on kantautunut huolta oppimateriaaleista. Huoleen vastaaminen oli tärkeä tavoitteemme. On mainiota, että oppimateriaalien puolen miljoonan määrärahan nosto kohdennetaan peruskoulujen ja lukion oppikirjoihin ja muuhun painettuun oppimateriaaliin, Sarkomaa iloitsee.

– Panostus oppimateriaaleihin on vaikuttava keino nostaa oppimistuloksia. Lapset ja nuoret oppivat eri tavoilla ja siksi on käytettävä monipuolisia oppimateriaaleja. Koulussa tarvitaan riittävästi oppikirjoja tehtäväkirjoineen, mutta yhtä lailla nykyaikaista sähköistä oppimateriaalia. Opettajien on saatava tehdä arvio pedagogisin perustein ja valita kulloinkin opetettavalle aineelle tarvitsemansa oppimateriaali.

Unesco on varoittanut teknologian liiallisesta käytöstä koulutuksessa ja siitä, että digitaaliset materiaalit voivat kääntyä haitaksi. Suositus on, että teknologian käytön tulee olla harkittua ja pedagogisesti perusteltua.

– Liika ruutuaika on iso riski aivoterveydelle. Pienillä lapsilla liiallinen ruutuaika voi aiheuttaa myös silmien kehityksen häiriöitä. Oppilaat tarvitsevat myös koulussa ruudutonta aikaa ja mahdollisuuden keskittyä ilman ympärillä häiritseviä laitteita.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle kohdennetaan lisärahoitusta 93 miljoonalla eurolla verrattuna kuluvaan vuoteen. Tämä oli Kokoomuksen keskeinen tavoite.

– Panostuksella turvataan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukioiden ja oppilaitosten perusrahoitus. Tavoitteena on, että kaupungin jokainen päiväkoti ja koulu on hyvä. Vahvistamme yhdenvartaisuutta sekä mahdollistamme lisäpanostuksia muun muassa ammatilliseen koulutukseen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuden turvaaviin toimenpiteisiin, sanoo Sarkomaa. 

– Lapset ja nuoret tarvitsevat opettajien sekä muiden aikuisten aikaa ja vuorovaikutusta oppiakseen, kehittyäkseen ja kasvaakseen turvallisesti. 

– Oli mainiota, että pormestari Juhana Vartiaisen johdolla kaikki valtuuston poliittiset ryhmät tulivat mukaan budjettisopuun. Vaikka talous on tiukilla, sisältää sopu ensi vuoden budjetista useita helsinkiläisille tervetulleita asioita, Sarkomaa summaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

19.10.2024 Tiedote

Ylioppilastutkintoon lisätään taito- ja taideaineen koe, jonka voi suorittaa yhtenä viidestä pakollisesta kokeesta. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää uudistusta tervetulleena edistysaskeleena. Ensimmäiset taito- ja taideaineen kokeet olisi mahdollista järjestää vuonna 2029.

”Taito- ja taideaineiden ylioppilaskoe monipuolistaa lukiolaisten mahdollisuuksia osoittaa sivistyksellistä osaamistaan ylioppilastutkinnossa. Tämä on pitkään odotettu muutos” kansanedustaja Sari Sarkomaa sanoo.

Taito- ja taideaineen kokeen voisi tulevaisuudessa suorittaa lukion oppimäärään kuuluvissa kuvataiteen, liikunnan ja musiikin oppiaineissa. Kokeeseen on tarkoitus sisältyä valmistava näyttö, jossa kokelas osoittaa oppiaineeseen liittyvää osaamista.

"Uudistus vastaa myös huoleen taideaineiden aseman heikkenemisestä lukion muihin aineisiin verrattuna. Liikunnan, musiikin ja kuvataiteen sisällyttäminen ylioppilastutkintoon tarjoaa mahdollisuuden kehittää lukio-opetusta näiden aineiden osalta. Myös kiinnostus aineita kohtaan varmastikin kasvaa" Sarkomaa toteaa.

Muutos voi Sarkomaan mukaan osaltaan helpottaa taito- ja taideaineisiin suuntautuneiden opiskelijoiden tutkinnon suorittamista. Jatkossa taito- ja taideaineiden opinnot tunnistettaisiin yhtä lailla muun lukiossa hankitun osaamisen rinnalla.

”Ennen kaikkea uudistus selkeyttää taito- ja taideaineiden asemaa osana yleissivistävää lukiokoulutusta. On hyvä, että olemme vihdoin saaneet lakiesityksen käsiteltäväksi eduskuntaan” Sarkomaa lisää. 

Sarkomaan mukaan yksi uudistuksesta hyötyvä tärkeä joukko ovat taito- ja taideainein painotetuissa lukioissa tai lukiolinjoilla opiskelevat nuoret, joilla lukujärjestys täyttyy valitun painotusaineen opinnoista.

”Nuoret saavat taito- ja taideaineiden kokeella aivan uudenlaista arvostusta osaamisestaan” Sarkomaa sanoo.

Toteutuessaan esitys voisi parantaa myös pienten lukioiden toteutuvaa taidekurssivalikoimaa. Taito- ja taideaineiden koe voi lisätä opiskelijoiden halukkuutta valita lukujärjestyksiinsä muutakin kuin ne aineet, jotka ylioppilastutkinnon kokeeseen ovat perinteisesti kuuluneet.

”Jatkossa olisi tärkeää huomioida taito- ja taideaineiden koesuoritus myös korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa” Sarkomaa päättää.  

Tiedote 29.9.2024

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa iloitsee siitä, että ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahoissa on pitkään odotettu käänne kasvuun. 

”Pääministeri Orpon hallitusohjelmasta neuvotellessa oivallettiin, ettei sote-uudistuksen tavoitteita saavuteta ilman panostusta sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen ja kehittämistoimintaan. Sote-alojen tutkimus, yliopistosairaaloiden tutkimus- ja tuotekehitystoiminta sekä yhteistyön lisääminen ovat keskeisiä keinoja tuottavuuden, vaikuttavuuden sekä ihmisten saaman hoidon laadun parantamiseksi”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan on tervetullutta, että ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä ehdotetaan lisättäväksi sosiaali- ja terveysalojen tutkimus- ja tuotekehitystyön rahoitusta. Tarkoitus on jatkossa mahdollistaa Business Finlandin rahoitus myös hyvinvointialueille yliopistosairaaloiden pitkäjänteiseen, yksityisiä T&K-investointeja vivuttavaan yhteistyöhön yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa.

”Suomen akatemian korotettua tutkimusvaltuutta esitetään suunnattavaksi pysyvästi 10 miljoonaa euroa kliiniseen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen. Hyvinvointialueiden T&K-toimintaan tuottavuuden parantamiseen suunnataan 8 miljoonan euron valtuus. Yliopistollisen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen määrärahoja esitetään nostettavaksi 40 miljoonaan euroon. Hoitotyön tutkimuksen rahoitukseen suunnataan 720 000 euroa”, Sarkomaa luettelee.

Suomessa on parlamentaarinen sopu nostaa julkiset T&K-panostukset 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.  Hallitus tekee vuosittain esityksen määrärahojen kohdentamisesta. Sarkomaa ehdottaa, että T&K-toiminnan vielä jäljellä olevaa lisärahoitusta vuosina 2026 ja 2027 kohdennettaisiin vahvasti sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen. 

”Terveysalassa on valtavasti hyödyttämätöntä potentiaalia vahvistaa kansantaloutta ja ihmisten terveyttä. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Rahan lisäksi tiedon hyödyntämistä on helpotettava. Tutkimusta jarruttavan toisiolain ongelmien korjaaminen on nyt onneksi aloitettu. Tavoite on ratkaista toisiolain haasteet niin, että voimme edistää Suomessa tehtävää tutkimusta ja mahdollisuutta hyödyntää tietoa tieteellisesti” Sarkomaa sanoo.

”Hyvinvointialueiden kustannukset kasvavat vauhdilla, väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa. Tulevana vuosikymmenenä kolmannes sote-henkilöstöstä eläköityy. Nykyisellä toimintamallilla eivät riitä rahat eivätkä henkilöstö. Asioita on tehtävä uudella tavalla. Palveluiden vaikuttavuuden lisääminen on elintärkeää. Tässä työssä tutkimuksella ja T&K- toiminnalla on tärkeä rooli”, Sarkomaa päättää.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen, jonka tavoitteena on varmistaa, että jokaisen lasten kanssa työskentelevän taustat on tarkistettu. Tämä vahvistaa lasten suojelua ja turvallisuutta esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen (TPA 45/2024 vp), jossa esitetään lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisen velvoittavuuden laajentamista.

Aloitteessa ehdotetaan, että rikosrekisteriotteen tarkastaminen olisi pakollista myös lyhyissä, alle kolmen kuukauden työsuhteissa. Tällä hetkellä rikostaustan tarkastaminen näissä työsuhteissa on vapaaehtoista, mikä ei Sarkomaan mukaan riittävästi turvaa lasten oikeuksia.

"Yhteiskuntamme keskeisiä arvoja ovat lasten turvallisuus ja koskemattomuus. Ne vaativat erityistä suojelua kaikissa tilanteissa", Sarkomaa korostaa.

Aloitteessa nostetaan esiin myös tarve mahdollistaa rikosrekisteriotteen pyytäminen ennakoivasti ennen palvelussuhteesta sopimista. Tämä olisi tärkeää tilanteissa, joissa sijainen tarvitaan nopeasti, kuten silloin, kun vakituinen työntekijä sairastuu.

"Nykyisen lain mukaan rikosrekisteriote voidaan pyytää vasta valituilta työntekijöiltä. Ennakolta pyydetty rikosrekisteriote toisi sujuvuutta ja turvallisuutta sijaisjärjestelyihin", Sarkomaa toteaa.

Lisäksi aloitteessa esitetään pohdittavaksi, että velvoittavuuden tiukentamisen myötä työnantajille annetaan mahdollisuus poiketa rikosrekisteriotteen vaatimuksesta tietyissä tarkoin määritellyissä tilanteissa. Esimerkiksi, jos sijaisen palkkaaminen on välttämätöntä lakisääteisen mitoituksen täyttämiseksi, mutta rikosrekisteriotteen saaminen viivästyy, työntekijä voisi aloittaa työnsä välittömästi. Tällaisissa tapauksissa ote olisi toimitettava jälkikäteen mahdollisimman pian. Aloitteen tarkoitus on varmistaa, että kaikissa tilanteissa rikosrekisteri tulee tarkistettua.

”Aloitteen tarkoitus on yhtenäistää käytäntöjä rikostaustan selvittämisessä. Tavoite on varmistaa, että jokaisen lasten kanssa työskentelevän taustat on tarkistettu. Tämä vahvistaa lasten suojelua ja turvallisuutta esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa”, Sarkomaa päättää.