Kategoria: Tiedotteet

TIEDOTE 20.9.2018
Julkaisuvapaa heti

Vihdoinkin kaikki korkeakouluopiskelijat ovat YTHS:n piirissä. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n palveluiden laajentamisesta myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Sarkomaan mukaan tässä täyttyvät kokoomuksen ja opiskelijajärjestöjen pitkäaikaiset tavoitteet. Kaikille yhteinen YTHS tuo korkeakouluopiskelijat viimein tasa-arvoiseen asemaan opiskeluterveydenhuollossa. Valtioneuvosto on hyväksynyt lakiesityksen tänään torstaina ja eduskunta saa sen käsiteltäväkseen lähiaikoina.

”YTHS:n palvelut tavoittavat opiskelijat hyvin ja ne on suunniteltu opiskelijoiden tarpeita ajatellen. YTHS:n työ on vaikuttavaa ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia. On jo aika, että myös ammattikorkeakouluissa opiskelevat pääsevät YTHS:n palveluiden piiriin”, Sarkomaa sanoo.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön suurin etu on se, että siellä on paras opiskelijoiden terveyden edistämistä koskeva osaaminen. YTHS kerää ajankohtaista tietoa korkeakouluopiskelijoiden terveydentilasta sekä esimerkiksi liikuntaa, mielenterveyttä ja alkoholinkäyttöä koskevista tottumuksista. Sarkomaan mukaan YTHS tuntee hyvin opiskelijoiden terveysongelmat sekä erityispiirteet ja kykenee vastaamaan opiskelijoiden palvelutarpeeseen tehokkaammin kuin julkinen terveydenhuolto. Sarkomaa kannustaa YTHS:ää entistä vahvempaan terveydenedistämiseen.

”Korkeakouluopiskelijat ovat Suomen tulevaisuuden osaajia. Heidän työ- ja opiskelukyvystään huolehtiminen, kohdennetut palvelut ja oikea-aikainen hoitoon pääsy ovat valtavan tärkeitä asioita koko kansakunnalle. Kun ongelmiin pystytään puuttumaan ajoissa ja jopa ennaltaehkäisevästi, ollaan oikealla tiellä. YTHS on osoittautunut tässä erinomaiseksi toimijaksi.”

Sarkomaa toteaa, että kokoomus on urakoinut yhdessä ylioppilas- ja opiskelijakuntien kanssa YTHS:n palveluiden laajentamisen puolesta myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Tähän mennessä AMK-opiskelijoiden terveydenhuolto on ollut kuntien vastuulla ja palveluissa on ollut paikoin suuriakin paikkakuntakohtaisia eroja. Erityisen tyytyväinen Sarkomaa on hallituksen esityksessä rahoitusratkaisuun, joka turvaa korkeakouluopiskelijoiden yhdenvertaiset palvelut.  Sarkomaa pitää tärkeänä, että kaikki pääsevät palveluissa samalle viivalle.

Lisätietoja
Sari Sarkomaa
+358 505113033

 

TIEDOTE 14.9.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa iloitsee panostuksista suomalaisten lukutaitoon. Hän pitää tänään julkaistuja kirjailija Juha Itkosen johtaman lukutaitofoorumin suuntaviivoja lasten ja nuorten lukutaidon ja –innon parantamiseksi tervetulleina. Työn on tarkoitus jatkua tavoitteenaan kansallinen lukuliike, joka kokoaa mukaan laajasti eri toimijoita. Sarkomaa pitää tehtyjä suuntaviivoja onnistuneena, koska ne kutsuvat laajasti eri tahot edistämään lasten ja nuorten lukutaitoa.

Sarkomaa haluaa korostaa lukutaidon edistämisessä kodin, vanhempien, isovanhempien ja lapselle läheisten aikuisten merkitystä. Hänen mukaansa on vakava tosiasia, että lasten lukutaitoerot ovat kasvaneet. Erojen takana näkyvät myös sukupuoli ja sosioekonominen tausta. Suomessa tarvitaan lukutalkoot.

”Kannustan ja innostan vanhempia, isovanhempia ja muita lasten lähellä olevia aikuisia lukutalkoisiin lasten lukutaidon edistämiseksi. Vanhempien ja muiden läheisten aikuisten rooli on avainasemassa lasten kiinnostuksessa lukemiseen. Ovi lukemisen maailmaan avataan yhteisen lukemisen avulla”, Sarkomaa toteaa.

Tutkimusten mukaan lapselle lukeminen on merkityksellistä tämän kehityksen kannalta. Lukeminen vaikuttaa lapsen kielitaidon kehittymiseen, oppimistuloksiin ja koulumenestykseen. Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu.

”Kun luemme lapselle ja kerromme hänelle tarinoita, vahvistamme lapsen kielitaidon kehittymistä ja monin tavoin lapsen tulevaa lukutaitoa sekä kiinnostusta lukemiseen. Kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Tukemalla lapsen lukemista opinpolun alkuvaiheessa voidaan tehokkaasti kitkeä eroja oppimistuloksissa. Lukeminen on tärkeä perustaito, jonka puutetta on vaikea myöhemmin kiriä. Tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja sivistykseen ovat asia, jotka rakennetaan jo varhaisessa vaiheessa. Jos puutteisiin lukutaidossa puututaan vasta oppivelvollisuuden päättyessä, ollaan jo monin tavoin myöhässä. Lapselle lukeminen on tasa-arvoteko,” Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan olennaisia toimijoita lukutaidon vahvistamisessa ovat neuvolat, jotka saavuttavat lähes koko ikäluokan vanhemmat.

”Siksi lisäsimme eduskunnassa tämän vuoden valtion talousarvioon Lukukeskukselle voimavarat neuvoloiden kautta toteutettavaan hankkeeseen, jossa vanhemmille annetaan tietoutta lukemisen merkityksestä. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka kulkee mukana koko elämän.”

”Kotona ääneen lukeminen vahvistaa myös koko perheen sisäisiä suhteita. Iltasatu ja lukuhetket ovat lapsille, mutta myös aikuisille päivän parhaita hetkiä. Silloin on aikaa lukea, pitää sylissä ja jutella. Pieni ja tavallinen on suuri ja ihmeellinen lapselle”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoa:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

TIEDOTE 8.9.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajan ja Muistiliiton varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää perusteltuna perustaa valtakunnallinen vanhusasianvaltuutetun virka. Valtuutetun tehtävänä olisi valvoa, että vanhusten oikeus arvokkaaseen ja hyvään elämään toteutuu Suomessa. Valtuutettu raportoisi, ottaisi kantaa vanhuksia koskeviin epäkohtiin ja esittäisi myönteisiä ratkaisuja vanhusten hyvän elämän edellytysten rakentamiseksi.

”Nykyiset ikäihmiset ovat tämän maan rakentaneet meille hyväksi paikaksi elää. Meidän tehtävämme on varmistaa kaikille vanhuksille turvallinen ja arvokas elämä. Työtä on tehty monin tavoin tavoitteen saavuttamiseksi. On vakava tosiasia, että emme pysty turvaamaan riittäviä palveluita ja tukea kaikille vanhuksille. Sekä omaishoitajat että kotihoito ovat monissa kaupungeissa osin ylikuormitettuja. On paljon asioita, kuten ikäsyrjintä ja yksinäisyys, joita ei yksin lainsäätäjä kykene poistamaan. Työtä on tehtävä yhdessä”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan mukaan vanhusasianvaltuutettu osaltaan vauhdittaisi vanhusystävällisen Suomen rakentamista.

Vanhusasiavaltuutetun virkaa on yritetty edistää Suomessa useasti. Emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä suositteli vanhusasianvaltuutetun viran ja toimiston perustamista jo vuonna 2006.

Sarkomaa on päättänyt tehdä eduskunnassa toimenpidealoitteen vanhusasiainvaltuutetun viran perustamiseksi.

Valtuutetun toimen perustamiseen Sarkomaa nostaa kolme perustelua, jotka hän listaa blogissaan. Erityisesti hän korostaa ikäsyrjinnän kitkemistä, vanhustenhoidon epäkohtiin puuttumista sekä vanhusten yksinäisyyteen ratkaisujen löytämistä.

”Onnistuessaan tehtävässään vanhusasiavaltuutettu toimisi katalysaattorina kehittää Suomea, jossa ikääntymistä ei nähdä sairautena vaan elämän vaiheena, jossa on mahdollisuus elää oman näköistä elämää”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

 

Tiedote 7.9.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää maa- ja metsätalousministeriötä ja ministeri Leppää toimiin erittäin uhanalaisen saimaannorpan suojelun tehostamiseksi.

Sarkomaa on erityisen huolissaan muikkuverkoista, joita saa nykyisen asetuksen puitteissa käyttää saimaannorpan elinalueilla ympäri vuoden, myös verkkokalastuskiellon aikana.

”Nykyisen asetuksen voimassaolon aikana on Metsähallituksen tietoon tullut yhteensä 14 verkkokuolemaa, joista viidessä on ollut kyseessä muikkuverkko. Tämä tarkoittaa sitä, että yli kolmannes on juuri muikkuverkoista johtuvia kuolemia. Aivan jokainen verkko on norpalle uhka, muikkuverkko ei ole muita vaarattomampi”, Sarkomaa sanoo.

Nykyistä asetusta valmistellut työryhmä ehdotti mietinnössään, että kalastuskieltoa tulisi tarkistaa, mikäli muikkuverkkojen havaitaan aiheuttavan kuolleisuutta. Sarkomaa esittää, että työryhmä kutsuttaisiin pikaisesti koolle valmistelemaan seuraavaa asetusta.

”Seuraavan asetuksen valmistelussa muikkuverkkojen vaarallisuus on otettava huomioon ja myös muikkuverkkojen käyttö tulee kieltää keväisen verkkokalastuskiellon voimassaoloaikana”, Sarkomaa vaatii.

Saimaannorppakanta on norppakuolemista huolimatta hitaassa kasvussa ja tällä hetkellä näyttäisi siltä, että suojelustrategian mukainen välitavoite saimaannorpan talvikannan kasvusta 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä olisi toteutumassa. Sarkomaa on tähän varovaisen tyytyväinen, mutta samalla hän muistuttaa norppakannan kasvun olevan useiden eri tekijöiden summa, jonka vuoksi hitaaseen kannan kasvuun ei sovi tuudittua.

”Emme voi tietää, millainen talvi on tulossa ja miten se mahdollisesti vaikuttaa kannan kasvuun. Emme myöskään voi täysin sokeasti luottaa nykyisiin lukuihin, sillä arvioinnissa on ollut muun muassa sen kattavuuden suhteen ongelmia. Toisaalta on hyvä myös muistaa, että tuo 400 yksilöä vuoteen 2025 on vasta välitavoite. Myös sen saavuttamisen jälkeen norppakannasta on huolehdittava”, Sarkomaa muistuttaa.

”Muikkuverkkojen vapautus on lähettänyt täysin väärän signaalin siitä, että ne olisivat saimaannorpalle jotenkin vaarattomampia kuin muut verkot. Sitä ne eivät yksinkertaisesti ole, sen osoittavat jo tämän kesän surulliset uutiset kolmen nuoren saimaannorpan muikkuverkkoihin takertumisesta ja kuolemasta. Työryhmä on nyt syytä kutsua koolle, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

p. 050 511 3033

Tiedote 30.8

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja Suomi seuran johtokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää tärkeänä, että ulkosuomalaisparlamentin toiminta turvataan ja kirittää hallitusta tekemään asiasta eduskunnalle esityksen. Sarkomaa kannattaa Suomi-Seura ry ja ulkosuomalaisparlamentin esitystä säätää laki, jolla ulkosuomalaisparlamentin asema lakisääteistettäisiin ja täten myös ulkosuomalaisten yhteys kotimaahansa virallistettaisiin.

”Ulkosuomalaisparlamentti on demokraattinen innovaatio kansainvälistyvässä Suomessa. Ulkosuomalaiset ovat voimavara suomelle. He tekevät Suomea ja suomalaisuutta tunnetuksi maailmalla, ja tuovat ulkomailla oppimiaan tietoja ja taitoja Suomeen. Suomelle on tärkeää tämä vuorovaikutus, että ulkosuomalaisten siteet kotimaahansa eivät katkea ja että yhteys suomalaiseen yhteiskuntaan säilyy”, Sarkomaa toteaa.

Maailmalla asuu noin 300 000 Suomen kansalaista, joista liki 260 000 on äänioikeutettuja.

Ulkosuomalaisparlamentti (USP) on perustettu vuonna 1997 Suomi-Seura ry:n ja maailmalla toimivien ulkosuomalaisyhteisöjen aloitteesta. USP on ulkosuomalaisyhteisöjen yhteistyöfoorumi. USP on myös väylä, jonka kautta ulkosuomalaisten näkökulmat ja parannusehdotukset välittyvät kootusti Suomen julkiselle vallalle. USP edistää maailmalla asuvien suomalaisten oikeuksien toteumista ja osalistaa heitä suomalaiseen yhteiskuntaan. Ulkosuomalaisia erityisesti koskevissa asioissa. USP hoitaa selvästi julkisen vallan toimipiiriin kuuluvia asioita.

USP on kasvanut 20 vuodessa merkittäväksi yhteiskunnalliseksi toimijaksi. Tällä hetkellä toimintaan osallistuu yli 532 ulkosuomalaisyhteisöä 35 maasta.

”Tavoite on, että USP toimisi jatkossakin pääosin nykyisen toimintamallin mukaisesti yhteistyössä Suomi-Seura ry:n kanssa. USP saisi määrärahan sille lain mukaan kuuluviin tehtäviin, jonka suuruudesta päätettäisiin vuosittain valtion talousarvion yhteydessä”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

 

Tiedote 29.8.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää viisaana budjettiriihen päätöstä nostaa vuoden 2019 budjettiesityksen terveydenhuollon yksiköille kohdentuvat yliopistotasoisen tutkimuksen määräraha 21 me.

”Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa ja siksi tutkimusrahoituksen turvaaminen on välttämätöntä. Tutkimusrahoituksen riittävyys on erittäin tärkeää korkeatasoisen ja vaikuttavan hoidon samoin kuin palvelujärjestelmän kehittämisen kannalta”, Sarkomaa toteaa.

Kyseinen tutkimusmääräraha on vähentynyt merkittävästi hallitusten ja ministerien vaihtuessa. 2000-luvun alkuvuosina määräraha on laskenut merkittävästi. Terveydenhuollon tutkimusmäärärahan turvaaminen budjettiriihessä oli Kokoomukselle tärkeä tavoita. Eduskunnan on määrärahan tasoa vielä arvioita.

Ehdotuksestani eduskunta on hyväksynyt lausuman, jossa edellytetään, että osana sote- uudistusta on huolehdittava terveydenhuollon tutkimuksen, mukaan lukien hoitotyön tutkimuksen, rahoituksen riittävyydestä samoin kuin sosiaalialan tutkimuksen ja kehittämisen voimavarat tulee turvata pitkäjänteisesti.

”Sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tutkimusmäärärahan turvaaminen on keskeistä. Myös terveysteknologian nousu Suomen suurimmaksi korkean teknologian vientialaksi perustuu pitkälti yliopistolliseen tutkimukseen”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa mukaan myönteistä on myös se, että ensi vuoden budjettiesityksessä suunnataan hoitotyön tutkimukseen 400 000 €.

”Hoitotyön tutkimuksen tavoitteena on karsia tutkimusnäytöllä todennetut virheelliset, kustannustehottomat ja potilaan kannalta merkityksettömät käytännöt ja näin parantaa hoidon vaikuttavuutta”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

 

TIEDOTE 25.8.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho, Kari Tolvanen ja Sari Sarkomaa vaativat, että Pelastuskoulu järjestää jatkossakin koulutusta Helsingissä. Ministeriön esityksen mukaan kaikki pelastajat koulutettaisiin jatkossa Kuopiossa, sillä esitys lakkauttaisi Helsingin Pelastuskoulun. Myös kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvä koulutus ja rekrytointi siirtyvät päätöksen myötä Kuopioon.

Nykyisin koulutusta järjestetään sekä Kuopiossa että Helsingissä. Helsingin oma Pelastuskoulu kouluttaa pelastajia koko Uudenmaan tarpeisiin. Helsingissä koulutetut pelastajat ovat voineet pätevöityä myös lähihoitajaksi sote-oppilaitoksen kanssa solmitun yhteistyösopimuksen ansiosta. Kuopiossa näin ei ole ollut. On ensiarvoisen tärkeää, että onnettomuuspaikalla pelastajalla on monipuolinen koulutus. Lisäksi suuronnettomuuksissa on välttämätöntä, että pelastaja pystyy toimimaan tilanteen mukaan ammattitaitoisesti sekä palomiehenä että ensihoitajana. Suunnitelman mukaan Helsingissä valmistuisi viimeinen kurssi vuonna 2020.

”Koulutuksen keskittäminen ei takaa erityisalojen turvallisuutta eikä ota huomioon alueen erityispiirteitä. Uudeltamaalta löytyy ydinvoimala, öljysatama, metro ja lentokenttä, jotka on huomioitava koulutuksessa”, kokoomusedustajat toteavat.

Kansanedustajat katsovat, että koulutusmääriä tulisi pikemminkin kasvattaa Helsingissä lisääntyvän väestön myötä. Myös pääkaupunkiseudun pelastusalan ammattilaiset ovat ilmaisseet kritiikkiä koulutuksen siirtämistä kohtaan. Hallinnon siirtämiselle edustajat eivät puolestaan näe esteitä.

”Uudellamaalla on reilut 1,6 miljoonaa asukasta. On kestämätöntä, jos tämän kokoisella alueella ei ole omaa koulutusyksikköä huomioiden metropolialueen haasteet pelastukselle ja ensihoidolle. Pelastuskoululla on myös pääkaupunkiseudulla tiivis yhteistyöverkosto, joka saattaisi murentua siirron yhteydessä. Toimivaa kokonaisuutta ei ole mielekästä rikkoa”, kokoomusedustajat päättävät.

Lisätietoja:

Mia Laiho
050 433 6461

Kari Tolvanen
09 432 3182

Sari Sarkomaa
09 432 3033

TIEDOTE 21.8.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa ja Mia Laiho vakuuttavat, että järjestöjen asema huomioidaan osana sote- ja maakuntauudistusta. Järjestöistä on kantautunut huoli toiminnan jatkuvuudesta ja rahoituksesta. Tähän asti kunnat ovat edistäneet järjestöjen toimintaedellytyksiä tarjoamalla tiloja, ostamalla palveluita ja jakamalla avustuksia. Edustajien mukaan kuntien on viisasta jatkaa järjestöjen tukemista ja luoda yhdessä maakuntien kanssa nykyistäkin vaikuttavammat yhteistyömuodot järjestöille.

Edustajat vakuuttavat, että maakunnille kirjataan lakiin velvoite tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa ja rahoittaa niiden toimintaa.

"Sote-lakipaketista puuttui riittävät kirjaukset maakuntien velvollisuudesta yhteistyöhön järjestöjen kanssa. Kokoomus pitää välttämättömänä, että eduskunnassa tästä on hallitusryhmillä vahva yhteinen näkemys. Olen tyytyväinen, että lakiin saadaan tarvittava korjaus", Sarkomaa toteaa.

Maakunnan rahoituksessa hyvinvoinnin edistämiseen on esitetty osoitettavaksi noin prosentti. Kokoomusedustajien mukaan rahoitusmalli ja maakuntien sekä tietenkin myös kuntien kannusteet edistää terveyttä- ja hyvinvointia on uuteen soteen rakennettava huolella. Sote-uudistuksen ytimeen on nostettava nykyistä vaikuttavampien ennaltaehkäisevien toimintatapojen luominen kuntien maakuntien järjestöjen sekä muiden toimijoiden kesken. Uudistus on hyvä mahdollisuus ryhtyä tekemään asioita paremmin.

"Ilman elinvoimaista ja monimuotoista järjestökenttää eivät sote-uudistuksen tavoitteet toteudu. Uudistuksessa järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen on myös linjakasta hallitusohjelman toteuttamista. Olin mukana hallitusneuvotteluissa, joissa hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite vertaistuen ja ihmisten osallisuuden vahvistamisesta. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää toimia kaikilla tasoilla", Sarkomaa perustelee.

"Meillä ei ole varaa menettää vuosien varrella rakennettuja arvokkaita toimintamalleja, jotka ovat asiakkaiden ja omaisten näkökulmasta ensiarvoisen tärkeitä ja tukevat ihmisten selviytymistä arjessa. Matalalla kynnyksellä toimivien järjestöjen, yhdistysten ja vapaaehtoistyöntekijöiden avulla pystymme saamaan turvaverkon ulottuville myös heitä, jotka muuten eivät hakeutuisi palveluihin ja hoitoon”, tarkentaa Mia Laiho.

"Järjestöt ovat herkkiä havaitsemaan ruohonjuuritasolla ihmisten tarpeet ja ketteriä luomaan uusia tapoja auttaa ihmisiä. Ilman järjestöjä moni hyvinvointiyhteiskunnan osa olisi jäänyt keksimättä ja kehittymättä. Vapaaehtoistyötä on vahvistettava, eikä heikennettävä. Kuntoutukusen vertaistuki, nuorten turvatalo ja lukuisat muut toimivat mallit parantavat suomalaisten hyvinvointia. Meidän on varmistettava, että pykälät ja rahoitusmalli ovat sellaisia, että järjestöjen toimintaedellytykset ovat riittävät", kokoomusedustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

09 432 3033

Mia Laiho

050-4336461

TIEDOTE 18.8.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on huolissaan merentutkimuksen tilasta. Hänen mukaansa on pakko kysyä, onko ministeri Kimmo Tiilikaisen vastuuhallinnonalalla, ympäristöministeriössä priorisoitu voimavarat oikein, jos merentutkimus on lähes jäissä.

”Esimerkiksi Suomenlahden sekä Saaristomeren ulkosaariston tilaa kartoittava rannikkoseuranta on jo päätetty lopettaa. Samaan aikaan kuuma kesä muutti Itämeren vihreäksi sinileväpuuroksi. Tutkijoiden mukaan merentutkimus on vaakalaudalla.”

Sarkomaa on toistuvasti kirittänyt Tiilikaista Itämeren suojeluasioissa ja esittänyt vahvan huolen Itämeren tutkimusmäärärahavajeesta.

”Ymmärrän, että ympäristöministeriön kehys on tiukka mutta tutkimuksesta tinkiminen vasta kalliiksi tuleekin. On välttämätöntä priorisoida toimia, joilla turvataan Itämeren tilan seurannan ja tutkimuksen voimavarat.”

Merentutkimuksella saadaan arvokasta tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista. Se on tärkeää niin ilmaston, luonnonvarojen suojelun kuin merenkulun turvallisuudenkin kannalta.

”On hälyttävää, että Itämeri-tutkimuksen merentutkimusalus Arandan käyttömahdollisuuksista mittavan remontin jälkeen ei ole takuita.”

Sarkomaa pitää mainiona, että Valtiovarainministeri Petteri Orpon pyynnöstä ministerit Kimmo Tiilikainen, Jari Leppä ja Kai Mykkanen valmistelevat ehdotuksen lisätoimista Itämeren suojeluun. Päätöksiä on tarkoitus tehdä budjettiriihessä.

”Osana tätä valmistelua on syytä valtion talousarviokehyksen puitteissa priorisoida toimia ja varmistaa Itämeren tutkimuksen jatkuminen. Itämeri pelastetaan vain tutkittuun tietoon perustuvilla vaikuttavalla toimilla”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033