Kategoria: Tiedotteet

tiedote 24.10.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti toteavat, että kokoomuksen tavoite on palkkatulon ja eläketulon tasa-arvoinen kohtelu. Sen toteutumiseksi on hallituksen tehtävä työtä.

”Verotusero eläke- ja työtuloa saavien välillä kasvaa ensi vuoden valtio talousarvioesityksen myötä työtulovähennyksen 450 miljoonan korotuksen kohdentuessa vain työtuloa saaville. Tällä kertaa hallitus valitsi työnteon kannusteet. Budjetin toimet tähtäävät vahvasti työllisyyden edistämiseen ja veroratkaisu oli osa tätä kokonaisuutta. Työlinja on aivan keskeinen kaikkien suomalaisten kannalta ja erityisesti myös eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta.”

Kokoomuskaksikko pitää selvänä, että jatkossa eläkeläisten veroeroa työtuloa saaviin nähden on kavennettava. ”Tähän tarvitaan täsmätoimia. Pidämme tärkeänä, että tulevaisuudessa kunnallisverotuksen eläketulovähennystä parannetaan siten, että eläkeläisten verotus ei ole millään tulotasolla korkeampi kuin palkansaajan verotus. Kokoomuksella on selkeä tavoite pitää palkansaajien ja eläkeläisten verotus samalla tasolla. Tämä on perusteltua eläkeläisten ostovoiman ja oikeudenmukaisen kohtelun kannalta.

Hallituksen mahdollinen tuleva miljardin euron veroalennus on kohdennettava reilusti eläkeläisille ja palkansaajille”, Sarkomaa ja Lauslahti edellyttävät.

”Eläkeläisten ostovoimasta on pidettävä huolta mm. verotuksen ja eläkkeiden indeksikorotusten avulla. Siksi pidämme tärkeänä, ettei tel-indeksiä leikata myöskään tulevina vuosina, vaan indeksikorotukset tehdään täysimääräisesti. Näin koko ikänsä työtä tehneen eläkkeen ostovoimasta pidetään huolta. Tämä on ennen kaikkea viesti työn arvostamisesta”, Sarkomaa ja Lauslahti linjaavat.

 
Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sanna Lauslahti
050 512 2380

tiedote 23.10.
julkaisuvapaa heti

 
Eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kiittää hallitusta vammaisten oikeuksien yleissopimuksen ratifioinnin edistämisestä. ”Vihdoinkin! Vammaisten oikeuksien yleissopimuksen ratifioinnin edistäminen on ollut vuosia Suomen tavoitteena. Kehitysvammaisten erityishuoltoa koskeva lainsäädäntö on odottanut jo vuosia uudistamista yleissopimuksen vaatimalle tasolle. Oli tärkeää, että hallitus antoi eduskunnalle esityksen, joka vihdoin saattaa lainsäädännön sille tasolle, että Suomi voi ratifioida vammaisten oikeuksien yleissopimuksen”, toteaa Sarkomaa.

Hallitus antoi tällä viikolla esityksen kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta. Esityksen tavoite on vahvistaa kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta ja lisätä erityishuollossa olevien kehitysvammaisten mahdollisuuksia täysimääräiseen osallistumiseen yhteiskunnassa.

Sarkomaa toivottaa tervetulleeksi esityksen, jolla tuetaan kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää omaehtoista elämää. Jatkossa rajoitustoimenpiteitä voitaisiin käyttää vain silloin, kun se olisi välttämätöntä erityishuollossa olevan tai jonkun toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi tai kun olisi tarvetta torjua merkittävä omaisuusvahinko.

”Eduskunta hyväksyi vammaisten oikeuksien yleissopimuksen keväällä. Samassa yhteydessä edellytimme, että hallitus tuo viipymättä sopimuksen lopulliseksi ratifioimiseksi edellyttämän lainsäädännön eduskuntaan. On ilon hetki, että laki on nyt saatu eduskuntaan. Esitetyt muutokset ovat tärkeitä huolehtimaan myös heikommassa asemassa olevien oikeudesta elää mahdollisimman normaalia elämää”, Sarkomaa päättää.

 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote
21.10.2015

Yhdenkään pienituloisen eläkeläisen verotus ei tule nousemaan ensi vuonna. Sen sijaan takuueläkkeen 23 euron korotus tulee osaltaan auttamaan pienituloisimpia eläkkeensaajia, ja Yle-verosta vapautuu 120 000 eläkeläistä, alleviivaa Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Eduskuntaryhmänsä sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sarkomaa piti keskiviikkona Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron välikysymyskeskustelussa hallituksen päätösten vaikutuksista eläkkeensaajiin.
Sarkomaa linjaa, että myös hallituksen mahdollisesti toteuttaman miljardin euron veroalennuksen on kohdennuttava oikeudenmukaisesti sekä palkansaajiin että myös eläkeläisiin.

Sarkomaa korostaa, että ikäihmisten kotihoidon kehittäminen ja omaishoidon vahvistaminen ovat hallituksen kärkihankkeita. Omais- ja perhehoidon toimintamallia kehitetään tukemaan jaksamista ja hyvinvointia.
”Esimerkiksi työssäkäynnin ja omaishoidon yhteensovittamista helpotetaan. Näihin kahteen kärkihankkeen osaan satsataan yhteensä 30 miljoonaa euroa. Kärkihankkeiden lisäksi panostamme omaishoitoon vuositasolla 75 miljoonaa euroa, ja siinä on edettävä kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman viitoittamalla tiellä.”
Sarkomaa muistuttaa, että eläkkeensaajien siirtämisessä yleisen asumistuen piiriin kolmanneksella vuokralla asuvista tuki nousee.

”Etenkin omavastuun poistuminen parantaa kaikkein pienituloisimpien eläkkeensaajien asemaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä piti välttämättömänä hallituksen päätöstä rajoittaa muutoksesta johtuva tuen aleneminen korkeintaan 60 euroon. Hallituksen on myös huolehdittava, ettei yhtenäinen asumistukijärjestelmä lyö korville vammaispolitiikan tavoitetta itsenäisestä asumisesta.”

Sarkomaa alleviivaa, että toisin kuin oppositio kysymyksessään väittää, nyt päätetyt asiakasmaksujen korotukset eivät koske pitkäaikaisen laitoshoidon, palveluasumisen, eivätkä kotiin annettavien palvelujen maksuja. Kokoomuksen mielestä tulevaisuudessa on oltava tavoitteena se, että lääke- ja hoitomenoille on yksi yhteinen katto.

”Yhteiskunnan inhimillisyys ja sivistys mitataan sillä, miten kohtelemme ikääntyviä tai hoivan tarpeessa olevia ihmisiä. Arvostus ja turvallinen arki, toimivat palvelut sekä ihmisarvoisen elämän takaava toimeentulo ovat jokaisen suomalaisen oikeus. Ei Kokoomus, eikä hallitus, ole tinkimässä näistä arvoista”, Sarkomaa päättää.

 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

tiedote 17.10.
julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa kiittää ministeri Rehulaa alkoholilain kokonaisuudistuksen valmistelun aloittamisesta työpajoissa. ”On viisasta ja virkistävää, että laaja joukko sidosryhmiä etsii yhteisiä linjoja. Uudistukset eivät synny yksin virkamiesten pöytälaatikoista vedettynä vaan innovatiivisiin ratkaisuihin tarvitaan erilaisia näkökulmia ja uudenlaista yhteistä tekemistä.” Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallituksen kärkihankkeiden valmistelussa ja toimeenpanossa otetaan rohkeasti käyttöön uusia toimintatapoja, sillä muuten mikään ei muutu.

Kansanedustaja kannustaa ministeri Rehulaa kutsumaan kansanterveydenedistämisen kärkihankkeen onnistumisen kannalta avainasemassa olevat järjestöt koolle hankkeen lähtölaukaukseen. Sarkomaa muistuttaa, että järjestöissä on parasta osaamista ja ne toimivat ketterästi suomalaisten arjessa.

Kansanterveys 2.0- kärkihankkeen tavoitteena on arkipäiväistää aktiivinen elämäntapa yhdessä ihmisten ja järjestöjen kanssa ja tehdä terveelliset elämäntavat ja terveyttä edistävät toimet helpoiksi ja houkutteleviksi kaiken ikäisten ihmisten lähiympäristössä.
Kokoomusedustaja oli mukana hallitusneuvotteluissa hyvinvointipolitiikasta vastuussa olevassa neuvotteluryhmässä, joka nosti kärkihankkeeksi kansanterveyden parantamisen erityisesti liikuntaa edistämällä.

”Kansanterveys 2.0 – yhteisponnistukselle on huutava tarve. Useimpiin kansansairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin sekä diabetekseen, sairastumisen riskiä voidaan pienentää liikuntaa lisäämällä ja terveellisiin elämäntapoihin panostamalla. Samat keinot tepsivät tehokkaasti sairauksien hoitotasapainon ylläpitämisessä ja sairastumisesta huolimatta hyvinvoinnin edistämisessä”, edustaja toteaa.

Sarkomaa kirittää kansanterveys 2.0 -kärkihankkeen eteenpäin viemistä ja muistuttaa, että kyseessä on tehokas työ kestävyysvajeen umpeenkuromiseksi: ”Tutkimusten mukaan liikkumattomuuden kustannukset ovat pari miljardia euroa vuosittain. Koko väestön liikuntaa lisäämällä voidaan edistää kansanterveyttä ja säästää samalla veroeuroja. Kärkihanke pohjautuu eduskunnan 2012 valtion talousarviomietintöön, jossa me valtiovarainvaliokunnan jäsenet painotimme sitä, että merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla ja erityisesti liikunnan lisäämisellä”, kokoomusedustaja sanoo.

”Kansanterveyteen panostamalla pidennetään työuria, lisätään työn tuottavuutta ja talouden kestävyyttä, ehkäistään syrjäytymistä ja vähennetään sote-palvelujen tarvetta sekä taitetaan julkisten kustannusten nousua”, Sarkomaa päättää.

 

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 10.10. 2015
julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa ehdottaa valinnanvapauslainsäädännön säätämistä osana sote-uudistusta. ”Valinnanvapauslailla korvataan osittain raskasta kilpailuttamismenettelyä ja mahdollistetaan se, että peruspalveluja tuotetaan ihmisen näkökulmasta eikä järjestelmän. Ihmisen oma valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa uudistumista ja parempia ihmisiä lähellä olevia palveluja”, sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantatyöryhmän jäsenenä toimiva Sarkomaa alleviivaa.

Valinnanvapauslaki mahdollistaa pienten toimijoiden nykyistä paremman mahdollisuuden toimia lähipalveluiden tuottajana. Usein byrokraattisen ja esimerkiksi mikroyrittäjälle raskaan kilpailutuksen sijaan toimija pääsee palvelutuottajaksi osoittamalla täyttävänsä valtiovallan asettamat vaateet ja laatukriteerit. "Palvelut monipuolistuvat ja ovat ihmisten tarpeita vastaavia, kun alalle saadaan lisää erilaisia ihmisten valintojen vauhdittamana syntyneitä toimijoita. Tämä on tervetullutta esimerkiksi vanhuksien ja vammaisten kotiin vietävien palveluiden näkökulmasta", Sarkomaa toteaa.

”Uudet toimintatavat ja innovaatiot syntyvät ihmisten kohdatessa potilasrajapinnalla. Valinnanvapauslaki toisi uudenlaista tervettä kilpailua, lisäisi palvelujen laatua ja pitäisi kustannukset kurissa. Näin saadaan olemassa olevista voimavaroista paras terveys- ja hyvinvointihyöty palveluita käyttäville ihmisille ja laajasti koko kansanterveydelle”, kokoomusedustaja sanoo.
Valinnanvapauslain säätäminen tarkoittaa sitä, että julkinen valta määrittelee puitteet kuten korvauksen palvelun tuottamisesta, korvattavien palveluiden valikon, palvelun käyttäjän asiakasmaksut ja laatukriteerit, joita noudattavat – julkiset, yksityiset sekä kolmannen sektorin toimijat - voivat toimia palveluntuottajana. Ihmiset saavat valita julkisen vallan asettamissa puitteissa itselleen sopivan palvelun ja raha seuraa ihmisen valinnan mukana. Tutkimusten mukaan jopa 90 % väestöstä haluaa valita palveluntuottajansa itse.” Sarkomaa alleviivaa, että valinnanvapausmallissa palvelujen järjestämisvastuu kuuluu tiukasti julkiselle vallalle.

Sarkomaan mukaan ihmisille on annettava terveydenhuollon lisäksi mahdollisuus valita palveluntuottaja myös muissa peruspalveluissa kuten vanhustenhuollossa, vammaispalveluissa ja kuntoutuksessa. Raha seuraa ihmistä -malli mahdollistaa valinnanvapauden laajentamisen myös näille aloille.

Sarkomaa toistaa kokoomuksen sitkeästi esiin nostaman huolen peruspalveluiden rapautumisesta ja epätasa-arvoistavista terveyskeskusjonoista. THL on esittänyt valinnanvapausmallia juuri eriarvoistavan perusterveydenhuoltoomme vahvistamiseen. ”Nykyiset terveyskeskus jonot tulevat kalliiksi niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Onnistuessaankin sote-uudistuksen vaikutukset näkyvät ihmisten arjessa vasta viiveellä. Tällä hetkellä aito valinnanvapaus on vain hyvätuloisilla, joilla on taloudellinen mahdollisuus valita hoitopaikkansa. Kannustan hallitusta kirimään esityksissä, joilla edistetään ripeästi valinnanvapautta. On selvää, että valinnanvapauden lisäämisen on oltava sote-uudistuksen yksi aivan keskeinen elementti eikä viimeisenä sote-kakun päälle laitettava kirsikka. Myös potilasliikkuvuusdirektiivi kirittää Suomea nopeaan valinnanvapauden vauhdittamiseen.”

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Tiedote
9.10.2015
Julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmänsä sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa muistuttaa, että terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä potilaiden kannalta toimivimmasta aluejaosta SoTe-uudistusta tehtäessä ei saa sivuuttaa.

Terveydenhuoltoalan järjestöistä Lääkäriliitto, SuPer ja Tehy ovat ottaneet yhtenevästi kantaa viiden muodostettavan itsehallintoalueen puolesta. Järjestöt ovat todenneet, että viisi aluetta on tarkoituksenmukaisin määrä ja vain sillä tavalla voidaan taata kansalaisten palveluiden saaminen sekä uudistukselle asetettujen huomattavien säästötavoitteiden toteutuminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL pitää parhaana vaihtoehtona 4–5 SoTe-aluetta.

”Ihmisiä varten tätä uudistusta tehdään. Viidellä alueella pystytään parhaimmin vahvistamaan perustason palveluita, mikä on koko uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita” kansanedustaja Sarkomaa muistuttaa.

Hallituksen on tarkoitus päättää tulevasta itsehallintoalueiden määrästä lokakuun aikana. 14.8. julkaistun selvityshenkilöraportin mukaan alueita tulisi olla 9–12, jolloin alueilla olisi riittävä taloudellinen kantokyky kyetäkseen järjestämään kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut.

”Riittävä ei ole kyllin hyvä, vaan nyt on valittava paras. Uudistuksessa on edettävä ihmisten palvelut edellä ja unohdettava aluepolitiikka. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat liian tärkeä asia rapautettavaksi aluepoliittisella pannukakulla.” Sarkomaa tähdentää.

Uudistuksen onnistumisen edellytys on, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on tiiviisti mukana sitä toteuttamassa. Sarkomaa painottaa, että uudet toimintatavat ja palveluinnovaatiot syntyvät ihmisten toimesta ruohonjuuritasolla.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

tiedote 6.10.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmänsä sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa ehdottaa, että hallitus täydentäisi ensi vuoden valtion talousarvion yleisperusteluja väestöpohjaisella vaikutusarvioinnilla. ”Rakenneuudistus- ja talouden kovissa tasapainottamistalkoissa tehdään kertarysäyksellä useita merkittäviä muutoksia mm. verotukseen, asiakasmaksuihin ja etuuksiin. On välttämätöntä, että toimien kokonaisvaikutukset arvioidaan ja tehdään läpinäkyviksi. Helppoja vaihtoehtoja ei ole mutta ratkaisujen vaikutukset on tiedettävä ja ymmärrettävä.”

Kokoomusedustaja teki ehdotuksen vuoden 2016 talousarvion STM:n pääluokan salikeskustelussa. Sarkomaa ehdotti, että väestöpohjainen vaikutusten kokonaisarviointi aloitettaisiin niin, että käsittelyssä olevaan budjettiesitykseen sisällytettäisiin eläkeläisiin, lapsiperheisiin ja vaikeasti vammaisiin kohdistuvien merkittävien muutosten kokonaisvaikutusten arviointi.

Sarkomaa totesi, että vaikka yksittäisten lakiesitysten vaikutukset arvioidaan, muutosten yhteisvaikutuksien tarkastelua ei kuitenkaan systemaattisesti tehdä eikä dokumentoida. Kansanedustaja on aiemminkin ehdottanut päätösten läpivalaisemiseksi valtion talousarvion nykyisen pääluokkiin, lukuihin ja momentteihin perustustuvan tarkastelun rinnalle uuden väestöryhmittäisen tarkastelun rakentamista.

”Kaikki ministeriöt voisivat tehdä vaikutusarviot talousarvioon sisältyvistä muutoksista, joilla arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia vanhuksiin, vaikeasti vammaisiin ja lapsiperheisiin. Tämän pohjalta valtiovarainministeriö voi tehdä yhteenvedon kokonaisvaikutuksista. Luonteva paikka vaikutusarvioiden kirjaamiselle on talousarvion yleisperustelut. Syytä on myös tulevaisuudessa pohtia tuloluokittaisia arvioita työn ja yrittäjyyden kannattavuuden arvioimiseksi eri tulotasoilla”, Sarkomaa sanoo.

Kansanedustaja muistutti, että Suomi on yhdessä taloushistoriansa vaikeimmassa tilanteessa. Odota, katsele ja ota velkaa – asenne olisi Sarkomaan mukaan vastuutonta. ”Olemme valmiita tekemään vaikeiltakin tuntuvia päätöksiä, koska haluamme turvata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudessakin. Välttämätöntä kuitenkin on, että päätösten vaikutukset tunnetaan ja ymmärretään.”

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

tiedote 17.9.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta uudistamaan päätöstensä vaikutusarviointia. Sarkomaa kirittää hallitusta lisäämään jo ensi vuoden valtion talousarvioon nykyistä paremmin dokumentoitua vaikutusarviointia esitetyistä talouden sopeutustoimista ja uudistuksista. "Kun rajujakin leikkauksia ja päätöksiä joudutaan tekemään, on viisasta, että myös niiden yhteisvaikutukset arvioidaan ja kirjataan kootusti. Valtion talousarvion nykyisen pääluokkiin, lukuihin ja momentteihin perustustuvan tarkastelun rinnalle on rakennettava uusi väestöryhmittäinen tarkastelu ja arviointi muutosten yhteisvaikutuksista."

”Odota, katsele ja ota velkaa - asenne ei enää toimi. Tekemättä ei voi jättää mutta talouden tasapainottamiseen tähtäävien ratkaisujen vaikutukset on päättäjien tiedettävä ja ymmärrettävä”, Sarkomaa toteaa.

Kansanedustaja ehdottaa, että ministeriöt tekisivät vaikutusarviot talousarvioon sisältyvistä muutoksista, joilla arvioidaan olevan vaikutusta ainakin vanhuksiin, vaikeasti vammaisiin ja lapsiperheisiin. Tämän pohjalta valtiovarainministeriö voisi tehdä yhteenvedon vaikutuksista. Sarkomaan mukaan luonteva paikka vaikutusarvioille on talousarvion yleisperustelut.

Puhtaalta pöydältä ei hallituksen tarvitse uudistukseen lähteä. Kokoomusedustajan esille nostamaa ehdotusta on selvitelty valtiovarainministeriössä ja asian tiimoilta on myös julkaistu raportti (Valtiovarainministeriön julkaisuja 18/2015).

Sarkomaa pitää tärkeänä, että väestöryhmittäinen analyysi olisi jatkossa myös julkisen talouden suunnitelmassa. Julkisen talouden suunnitelmaan koottaisiin vuosille 2016-2019 yhteenveto lapsiperheisiin, ikäihmisiin ja vaikeasti vammaisiin merkittävästi vaikuttavista muutoksista ja näiden muutosten yhteisvaikutuksista väestönryhmien toimeentuloon ja hyvinvointiin suunnitelmakauden lopulla.

”Talouden tasapainottamistalkoissa tehdään kertarysäyksellä useita muutoksia mm. verotukseen, asiakasmaksuihin ja etuuksiin. On välttämätöntä, että kokonaisvaikutukset on arvioitu ja laskettu”, Sarkomaa päättää.
Sarkomaa jättää asiasta kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi.

lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

tiedote 10.9.15
julkaisuvapaa heti

Kokoomusedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti pitävät viisaana, että hallitus lieventää eläkeläisten asumistukeen kohdistuvaa leikkausta. Hallitus on budjettiriihessä tänään päättänyt, että asumistukeen kohdistuvaa leikkausta lievennetään 30 miljoonalla eurolla. Huojennuksen mallia suunnitellaan sosiaali- ja terveysministeriössä.

"Oli viisasta lieventää pienituloisiin eläkeläisiin kohdistuvia leikkauksia. Teemme edelleen vaikeita päätöksiä, koska haluamme turvata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudessakin. Tärkeää kuitenkin on, että voimme keskustella ja löytää ratkaisuja kohtuullistamiseen tässä hetkessä", edustajat kommentoivat.

Hallitusohjelmassa linjattiin, että eläkeläisten asumistuki yhdistetään yleiseen asumistukeen. Yleisen asumistuen määräytymisperusteiden erilaisuudesta johtuen olisi leikkaus vaikuttanut monen eläkeläisen saamaan tukeen jopa yli sadan euron verran. Kokoomukselle on ollut tärkeää löytää asumistukiuudistukseen malli, jolla vältetään kohtuuttomuudet.

"Uskomme, että kohtuullistaminen on helpotus myös tukea saaville vammaisille. Asumistukiuudistuksella ei saa kampata vammaispolitiikan keskeisiä tavoitteita itsenäisestä elämisestä ja osallisuudesta, tätä on vielä seurattava eduskuntakäsittelyssä. Vammaiset voivat saada tukea koko elämänsä eikä heidän tilanteensa ole mahdollistanut varautumista työuran aikana."

Kokoomusedustajat ehdottavat muutosta valtion talousarvion esittämistapaan ja lähettävät terveiset ministereille, että he yhteistyössä valmistelisivat ensi vuoden valtion talousarvioon yleisperusteluihin väestöryhmittäisen arvioinnin budjettimuutosten yhteisvaikutuksista. Sarkomaan ja Lauslahden mielestä on viisasta, että budjettiin tulevien muutosten vaikutukset arvioidaan esimerkiksi yksin asuviin vanhuksiin, vaikeasti vammaisiin sekä lapsiperheisiin. ”Suurten muutosten ja leikkausten aikana on viisasta, että budjetin perusteluissa on momenttikohtaisen tarkastelun lisäksi väestöryhmittäinen tarkastelu ja vaikutusten arviointi. Näin läpivalaistaan päätösten vaikutukset nykyistä paremmin”, edustajat päättävät.

lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sanna Lauslahti
050 512 2380

 

 

tiedote 9.9.15
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa budjettiriihen tänään aloittanutta hallitusta eduskunnan toistuvasti esittämästä tiukasta vaateesta laittaa päihdeäitien hoitorahojen pallottelulle viimein piste. ”Olemme eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa toistuvasti vuosittain pelastaneet päihdeäitien palvelut, koska hallitus ei ole asiaa ottanut hoitaakseen eduskunnan jokavuotisista vaatimuksista huolimatta.”

”Jotta toiminta saataisiin pitävälle pohjalle, annoimme asiasta tämän vuoden valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä lausuman. Lausumassa eduskunta edellytti, että päihdeäitien hoidon turvaava rahoitus otetaan huomioon päätettäessä seuraavaa määrärahakehystä ja että sote-uudistuksen yhteydessä hoidon järjestämis- ja rahoitusvastuu osoitetaan selkeästi sosiaali- ja terveysalueille. Lausuman myötä asiasta lähti vahva viesti hallitukselle”, Sarkomaa muistuttaa.

Kansanedustaja toteaa, että äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan vakava korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Päihdeäitien hoidossa on kyse viisaasta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuina aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.

”Ensi- ja turvakotien liiton päihdeäitien kuntoutukseen luoman Pidä kiinni –hoitojärjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita”, Sarkomaa muistuttaa.

”Budjettiriihessä on poikkeuksellisen mittavia ja vaikeita asioita mutta se ei saa olla este etsiä ratkaisuja kysymyksiin, joihin eduskunta on erityisesti ja toistuvasti hallitusta kehottanut. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki on asioita, joita kannattaa tukea”, kansanedustaja päättää.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 5113033

Tänään 9. syyskuuta vietetään kansainvälistä FASD-päivää, joka muistuttaa raskaudenaikaisen päihteiden käytön vaaroista sikiön terveydelle. FASD-oireyhtymän (Fetal Alcohol Spectrum Disorder) syntyminen johtuu äidin raskauden aikaisesta alkoholin käytöstä. Se on monimuotoinen ja vaikeusasteeltaan vaihteleva oirekuva. Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä.