Kategoria: Tiedotteet

tiedote 1.2.2015
julkaisuvapaa heti
Hallituksen perhepoliittinen keskustelu meni lopulta umpisolmuun ja perhepaketti poksahti rikki. Opiksi on otettava, että lasten ja perheiden asiaa on katsottava kokonaisuutena. "Pelkkä euro ei saa ohjata perhepolitiikkaa eikä se varmaan ollut kaatumisen ainoa syy. Poksahtaneesta perhepaketista on katseet suunnattava uudenlaiseen perhepolitiikkaan", kannustaa kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa.

"Nykyiset perhetuet ovat melkoinen viidakko ja viisasta olisi, että kokonaisuus katsottaisiin ja siitä luotaisiin joustavampi ja paremmin erilaisten perheiden tarpeita palveleva kokonaisuus, joka istuu myös uuteen varhaiskasvatuslakiin ja lapsen oikeuteen varhaiskasvatukseen, joka on lain keskeneräisyyden takia vielä määrittelemättä", Sarkomaa innostaa.

"Suomessa tarvitaan käyttöön kaikki voimavarat. Kun tavoitteena on, että työelämässä ovat mukana naiset ja miehet ja vanhemmuudessa isät ja äidit tasavertaisesti, on perheiden tuki ja palvelut -eli kotihoidontuki, joustava ja osittainen hoitoraha, kuntalisä, yksityisen hoidon tuki ja päivähoito - katsottava kokonaisuutena”, Sarkomaa linjaa.

”Palvelujen järjestelmäkeskeisyydestä on päästävä siihen, että mennään perheiden tarpeet edellä. Tuet olisi katsottava kokonaisuutena läpi, niin että mahdollistetaan joustavasti työn tekeminen palkansaajana ja yrittäjänä ja lapsen etu sekä oikeus varhaiskasvatukseen. Eikä kotona hoitamisen mahdollisuuttakaan saa hukata.”

"Perheet ja elämäntilanteet sekä lapset ovat erilaisia ja siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Perheitä ei voi eikä saa sulloa samaan muottiin”, kansanedustaja alleviivaa.

Sarkomaa innostaa työantajia suhtautumaan naisten ja miesten työuriin kannustavasti ja tasa-arvoisesti. Sama koskee perhevapaita, pitipä ne sitten isä, äiti tai kumpikin vuorollaan.

"Samalla voisi pohtia aivan uusia tapoja perheiden arjen tukemiseen”, edustaja ehdottaa. Viime viikolla Sarkomaa ehdotti raha seuraa lasta -mallin pohtimista. Hän muistuttaa, että ketterät peruspalvelut ovat lähellä ihmistä. Päiväkoteja on oltava siellä missä lapsia on. Malli kannustaisi kuntia kuuntelemaan perheiden tarpeita nykyistä paremmin ja rakentamaan päiväkoteja oikea- aikaisesti sinne missä tarvetta. Malli mahdollistaisi myös järjestöjen sekä yritysten palvelutarjonnan nykyistä joustavammin. Palveluiden kustannustehokas tuottaminen edellyttää laajempia hartioita.

Kansanedustajan mielestä Suomessa on päästävä pois on/off-ajattelusta, jossa vastakkain ovat koti ja päiväkoti tai koti- ja uravanhemmat: ”Valtaosa vanhemmista on sekä että -vanhempia ja lastenhoitoa tarvitaan aina tilanteen mukaan. Nykyinen tukiviidakko ei ole enää kenenkään hallittavissa eikä se edesauta toimivaa arkea perheissä”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Tiedote 25.1.2015
Julkaisuvapaa heti

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kertoi (24.1.) OAJ: n puoluejohdon paneelissa kannattavansa sitä, että perheiden vapautta valita lapsensa koulu rajoitetaan.

Kokoomuksen kansanedustajat sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo ja opetushallituksen puheenjohtaja Sari Sarkomaa toteavat, että kokoomus ei lähde mukaan keskustan norminkiritystalkoisiin, joilla rajoitetaan perheiden oikeutta valita lapsensa koulu. Kokoomus suojelee sivistyksessä ja koulutuksessa mahdollisuuksien tasa- arvoa sekä perheiden valinnanvapautta.
Kokoomusedustajat jakavat puheenjohtaja Sipilän kanssa huolen peruskoulun laskevista oppimistuloksista sekä vähenevästä luottamuksesta siihen, että lähikoulu on paras koulu. "Sipilän kieltolakilinja on kuitenkin väärä ja vahingollinen. Oireiden sijaan on pureuduttava itse ongelmaan, perusopetuksen laatuun. Myös toimia asuntopolitiikassa tarvitaan. On otettava opiksi ja palautettava koulutuspolitiikka ykkösagendalle".

Edustajat ehdottavat, että seuraavalla eduskuntakaudella sitoudutaan vaikuttaviin toimiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun varmistamiseksi: "Kokoomuksen yksi kärkitavoite on perusopetus paremmaksi -työ. Haluamme, että jokainen koulu on hyvä. Haluamme, että vanhemmat voivat luottaa lähikoulun olevan hyvä valinta lapselle".

Edustajat toteavat, että varsinkin pääkaupunkiseudulla näkyy koulujen eriytyminen ja siellä tarvitaan kohdennettuja toimia.

Lisätietoa:

Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Puh. 050 511 3090

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Puh. 050 511 3033

tiedote 24.1.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa muistuttaa, että opettajien perus- ja täydennyskoulutusta on jatkuvasti kehitettävä. Sarkomaa painottaa tarvetta päivittää opettajien tieto- ja viestintäteknologian opetustaidot. Myös valmiuksia kohdata ja opettaa moninaisia ja monikulttuurisia oppilasryhmiä on lisättävä.

”Mikä olisikaan Suomen kannalta viisaampaa kuin huolehtia opettajiemme osaamisesta?”, Sarkomaa kysyy. Hän on aikaisemminkin kannattanut OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen ehdottamaa opettajankoulutuksen kansallista kehittämisohjelmaa, joka pitää sisältyä seuraavan hallituksen tavoitteisiin.

Uudet opetussuunnitelman perusteet ovat hyvä askel perusopetuksen kehittämisessä mutta eivät yksin riitä. Rinnalle tarvitaan opettajien osaamisen uudistamista. Opettajien täydennyskoulutuksessa on siirryttävä suunnitelmalliseen osaamisen ylläpitämiseen. Suomen menestys on ollut se, että meillä on korkeasti koulutut opettajat ja tästä meillä ei ole varaa tinkiä. On syytä selkeästi sitoutua opettajien koulutustasosta ja pätevyyksistä kiinnipitämiseen.”

”Pisa ei saa nousta päähän. Perusopetusta on jatkuvasti kehitettävä”, kansanedustaja linjasi.

Sarkomaa puhui opettajille lauantaina Educa-messuilla Helsingissä. Kansanedustaja käsitteli puheessaan myös kodin ja koulun yhteistyön merkitystä: ”Uskon ja väitän, että kodin ja koulun yhteistyö on osittain vielä hyödyntämätön voimavara.”

Sarkomaa nosti yhdeksi esimerkiksi yhteistyöstä lasten lukutaidon vahvistamisen. Hän muistutti, että vaikka opetusta on jatkuvasti kehitettävä, on palloa heitettävä myös vanhemmille, ettei huoli heikentyneestä lukutaidosta jää yksin opettajien harteille. Kotona lukemisella on erityinen merkitys lasten kiinnostukseen lukemista kohtaan. Kansanedustaja kannustaakin koteja lukutalkoisiin.

”Tarvitaan vanhempien ryhtiliike, sillä vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu ja he ovat suurimmat vaikuttajat lapsen elämässä. Tätä vastuuta koulu täydentää. Kodin ja koulun yhteistyöllä tuetaan lasten oppimista, kasvua ja koulunkäyntiä. Siksi vanhempien ja opettajien yhteistyö on lapsen etu”, Sarkomaa toteaa.

 

 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 16.1.
julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa ehdottaa päivähoidon järjestämiseen pohdittavaksi mallia, jossa raha seuraisi lasta. Näin päiväkoteja olisi siellä, missä lapsiakin ja perheillä olisi mahdollisuus valita hoitovaihtoehto nykyistä joustavammin.

”Tilanne paranisi, jos vanhempien olisi mahdollista valita nykyistä vapaammin eri päivähoitopalveluista, jos raha seuraisi lasta. Malli helpottaisi päiväkotipulaa Helsingissä, kun päiväkodit olisivat siellä, missä lapsia on. Pitkät päiväkotimatkat ovat arjen kannalta hankalia. Valinnanmahdollisuus edistäisi sitä, että syntyy perheiden tarpeita paremmin vastaavia palveluja”, Sarkomaa toteaa.

Kansanedustajan mukaan malli kannustaisi kuntia kuuntelemaan perheiden tarpeita nykyistä paremmin ja rakentamaan päiväkoteja oikea- aikaisesti sinne missä tarvetta. Malli mahdollistaisi myös järjestöjen sekä yritysten palvelutarjonnan nykyistä joustavammin.

”Esimerkiksi Helsingissä on useita alueita, joissa on ollut vuosikymmeniä krooninen pula päivähoidosta. On selvää, että tarve uudelle tavalle järjestää palveluja on huutava. Luonnollisesti tuottajille on määriteltävä tarkat laatukriteerit varhaiskasvatuksen ja päivähoidon palveluista”, Sarkomaa linjaa.

Vuonna 2012 Sarkomaa vei johtamansa valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston Ruotsiin tutustumaan paikalliseen valinnanvapauslainsäädäntöön. Kansanedustaja ehdotti, että Ruotsin raha seuraa potilasta -mallista tehtäisiin Suomeen peruspalvelut paremmaksi -malli. Sarkomaa on aktiivisesti ajanut valinnanvapauden kasvattamista.

”Seuraavalla vaalikaudella voitaisiin säätää peruspalveluista valinnanvapauslaki. Raha seuraa lasta -malli olisi luonteva osa valinnanvapauslainsäädäntöä, jossa peruspalveluita on tarkoitus vahvistaa”, Sarkomaa päättää.

 
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 12.1.2015
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää tärkeänä, että sote-uudistuksella saadaan sote-kustannusten kasvu kuriin.

”Keskeinen haasteemme on kustannusten hillintä ja talouden tasapainottaminen. Julkisten varojen on riitettävä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, varhaiskasvatukseen, kouluihin ja muihin tärkeisiin palveluihin. Tänään julkaistu tutkimus osoittaa potentiaalin, joka sote-palveluiden uudistamisessa on.”

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia on mahdollista karsia 1,8–2,6 miljardia euroa ilman, että palveluiden tasoon oleellisesti puututaan. Tämä käy ilmi Aalto yliopiston tutkimuksesta. Säästö onnistuu tuotantorakenteita kehittämällä. Mallia on tutkimuksen mukaan otettava niistä kunnista ja alueista, joissa asiat jo hoidetaan tehokkaasti.

”Kustannuksissa on Suomen kunnissa isoja eroja. Kustannuserot johtuvat ennen kaikkea palveluiden määrästä ja tuotantorakenteesta: eivät kuntalaisten sairastavuudesta tai iästä. Palveluita voidaan parantaa ja kustannuksia alentaa, kun parhaat käytännöt otetaan käyttöön.”

Sarkomaa on tyytyväinen, että toivoa antava tutkimus osoittaa säästöjen onnistuvan tuotantorakenteita kehittämällä. ”Aalto yliopiston laskelmat osoittavat kunta-, sairaanhoitopiiri- ja ERVA-aluekohtaisesti, minkä suuruisiin säästöihin eri malleilla voidaan päästä. Kysymys kuuluu, miten tähän päästään. Tarvitaan ehdottomasti lisäkannusteita”, Sarkomaa vaatii.

”Kannusteita löytyy tiedosta ja rahoituksen uudistamisesta: valinnanvapaudesta. Kustannukset on saatava hillintään sekä kustannukset ja laatu julkisiksi. Kustannuksia ei voida vertailla, jos kustannus- ja laatutiedot eivät ole avoimia. Tämä on jo tehty Ruotsissa, nyt se on tehtävä Suomessa ja vielä paremmin. Aidolla monituottajamallilla saamme rahan seuraamaan ihmistä ja palvelut mietittyä ihmislähtöisiksi”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoa:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 9.1.2015
Julkaisuvapaa: Heti

– Kannustamme opetusministeri Krista Kiurua (sd) hoitamaan perusopetuksen tuntijaosta sovitut asiat loppuun asti vielä tämän kevään aikana. Valtioneuvosto päätti vuonna 2012 lisätä kolme vuosiviikkotuntia perusopetuksen valinnaisiin tunteihin vuodesta 2016 alkaen. Lisätuntien rahoitus on jo sovittu viime kevään kehyspäätöksessä. Siksi opetusministerin olisi helppo antaa tähän vaadittava asetusmuutos. Sovituissa asioissa pysymisestä ministeriä muistuttavat kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

Valtioneuvoston perusopetuksen tuntijakoasetuksella määritellään kunkin vuosiluokan oppituntimäärät oppiaineittain. Vuonna 2012 annetun asetuksen perusteella opetushallitus on hyväksynyt opetussuunnitelman perusteet, jotka otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen.

– Kunnissa odotetaan tietoa tuntijaon lopullisesta muodosta. Viivyttely asiassa vaarantaa perusopetuksen kehittämisen. Hallituksen on tarpeen antaa asetus, jolla vahvistetaan näiden valinnaisuuteen kohdistuvien tuntien lisääminen. Lisätuntien rahoituskin on jo päätetty, joten sekään ei aiheuta ongelmaa. Nyt on aika antaa tämä asetusmuutos, jotta kunnissa tiedetään ajoissa, millainen opetussuunnitelma on tulossa, Vahasalo ja Sarkomaa toteavat.

Edustajat jättävät asiasta kirjallisen kysymyksen opetusministeri Kiurulle.

 
Lisätietoa:
Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja raija.vahasalo@eduskunta.fi Puh. 050 511 3090
Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja sari.sarkomaa@eduskunta.fi Puh. 050 511 3033

tiedote
julkaisuvapaa

"Monelle muistisairaalle koti on paras paikka, kun sinne saa tarvittavan tuen ja palvelut. Myös omainen tarvitsee tukea, vapaata ja taukoja. Muistisairaat jäävät liian helposti neljän seinän sisään yksinäisiksi ja laitosrutiinit siirtyvätkin kotiin, siksi mahdollisuuksia osallistua on lisättävä", liiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sarkomaa alleviivaa.

Muistiliitto kehittää hoidon ja hoivan laatua. Muistiliiton kokoamassa työryhmässä valmistellaan Hyvän hoidon kriteereitä muistisairaan ihmisen hoidon ja hoivan arvioimiseen ja kehittämiseen. Työ valmistuu vuonna 2015. Sarkomaa pitää tärkeänä, että elämän turvallisuus, merkityksellisyys ja arvokkuus, puolisoiden mahdollisuus asua yhdessä ja hoitojärjestelyjen pysyvyys toteutuvat.

Kun muistisairas ihmisen tarvitsee lääketieteellisin syin tai turvallisuutensa vuoksi laitoshoitoa, se on hänelle järjestettävä, mutta häntä on kohdeltava VIP-potilaana, ”Vaarassa Ihastua Petiin” (lainattu geriatri Karjulalta). Hoidon ja hoivan olennaisena osana on oltava mahdollisuus ulkoiluun ja liikuntaan.

Sarkomaa korostaa niin kodissa, yhteisökodissa kuin laitoshoidossakin oikea-aikaisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työotteen merkitystä.

Sarkomaa on huolissaan siitä, että tämän hetkinen virallinen vanhuspolitiikka liian usein lisää muistisairaiden ja heidän läheistensä yksinäisyyttä. Muistisairaalle on sairauden edetessä turvattava sujuva pääsy yhteisökotiin, kun omassa yksityisessä kodissa ei enää ole mahdollista elää turvallisesti. Yhteisökodissa (mm. tehostetun palveluasumisen yksikkö) muistisairaalla on edelleen oikeus elää ”oman näköistä elämää”, jolloin hänen toimintakykynsä säilyy ja kykynsä ovat käytössä.

 
Lisätietoa:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Muistiliiton valtuusto valitsi syyskokouksessaan vahvoja vaikuttajia puheenjohtajistoonsa:
- liittovaltuuston puheenjohtaja psykologi, filosofian lisensiaatti Pirkko Lahti
- valtuuston varapuheenjohtaja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen
- hallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen
- hallituksen varapuheenjohtajat kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Annika Saarikko.

Muistisairaita ihmisiä arvioidaan Suomessa olevan noin 130 000. Muistisairauden diagnoosi ei kerro vielä henkilön sairauden vaiheesta eikä hänen toimintakyvystään.

Muistiliitto ry on valtakunnallinen keskusliitto, joka toimii muistisairaiden ja heidän läheistensä kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestönä. Liiton tarkoituksena on edistää heidän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Muistiliiton kommentit pohjautuvat muistisairaiden ja heidän läheistensä kanssa tehtyyn kehittämistyöhön, joka viestii ja välittää heidän autenttisia kokemuksiaan, tarpeitaan ja tahtoaan.

Muistiliitolla on 43 jäsenjärjestöä, joilla on 38 alaosastoa, 17 Muistiluotsikeskusta ja yli 13 000 henkilöjäsentä. Muistijärjestöissä työskentelee noin 250 palkattua työntekijää ja tuhatkunta vapaaehtoistoimijaa ja Muisti-KaVeRia. RAY tukee ja rahoittaa muistijärjestöjen toimintaa.

 

Tiedote 5.12.
julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen vaativat, että eduskunta edellyttää terveydenhuollon tutkimuksen sekä sektoritutkimuksen rahoituksen ja toimintamahdollisuuksien turvaamista.

- Olemme iloisia, että valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostomme esitys 1,7 miljoonan euron lisärahasta ensi vuodelle hyväksyttiin hallitusryhmien neuvotteluissa. Lisäys myönnettiin terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen. Se on kuitenkin pieni raha suhteessa tehtyihin leikkauksiin, joista eduskunta on toistuvasti esittänyt huolensa. Tämä on vahva vaatimus hallitukselle tutkimuksen tulevaisuuden puolesta, kansanedustajat toteavat.

Tutkimustyöllä on suuri vaikutus käytännön hoitotyöhön muun muassa tutkimusinnovaatioiden sekä tutkimustyön synnyttämän asiantuntemuksen kautta.

- Yliopistosairaaloista uudet menettelytavat leviävät nopeasti muihin sairaaloihin ja koko suomalaiseen terveydenhuoltoon hyödyttämään koko maan potilaita. Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa, edustajat linjaavat.

Kansanedustajien mukaan seuraavalla hallituskaudella on arvioitava laaja-alaisesti tutkimusrahoitusuudistuksen vaikutukset muun muassa tutkimuksen laatuun. Samalla on arvioitava, minkälaisia korjaavia toimenpiteitä tarvitaan korkeatasoisen tutkimuksen turvaamiseksi ja kestävän rahoitustason saavuttamiseksi. Suomen kliinisen lääketieteen taso on ollut viime vuosina kansainvälistä huipputasoa; esimerkiksi vuosina 1998 - 2010 se oli vaikuttavinta koko maailmassa.

- Suomi on ollut myös syöpähoidossa aivan maailman kärkeä, mikä perustuu nimenomaan korkealaatuiseen syöpätutkimukseen. Kliinisen lääketieteen tutkimuksen taso on kuitenkin alkanut hiipua, mihin yhtenä syynä on tutkimusrahoituksen väheneminen. Tämä on tosiasia, jolta emme voi ummistaa silmiämme. Uhkana on, että kehityssuunta vaikuttaa suomalaisten syövänhoidon tasoon, Virolainen ja Sarkomaa varoittavat.

Sarkomaa ja Virolainen muistuttavat, että lääketieteellisellä tutkimuksella on ollut merkittäviä vaikutuksia myös Suomen talouteen. Viime vuonna terveysteknologia nousi Suomen suurimmaksi korkean teknologian vientialaksi.

- Sosiaali- ja terveysministeriön on luotava askelmerkit, joilla saadaan nämä niin sanotut tutkimus-EVOt, eli tutkimukseen suunnatut erityisvaltionosuudet sellaiselle tasolle, jolla turvataan kliinisen tutkimuksen edellytykset ja laadukas hoito tasa-arvoisesti kaikille koko maassa, kansanedustajat summaavat.

Valtion korvaus lääketieteelliseen tutkimukseen on vähentynyt viime vuosina tuntuvasti, ja määrärahaan esitetään edelleen merkittävää alennusta. Vielä vuonna 2010 määräraha oli 40 miljoonaa euroa, vuosina 2013 ja 2014 noin 30 miljoonaa euroa, ja ensi vuodelle ehdotetaan enää 20 miljoonaa euroa.

Tällä viikolla valmistuneessa hallituspuolueiden neuvottelujen lopputuloksessa hyväksyttiin 1,7 miljoonan euron lisäraha valtion rahoitukseen terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Anne-Mari Virolainen
050 512 1941

tiedote 3.12.
julkaisuvapaa heti

Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok) pitää välttämättömänä, että tänään julkistetussa hallituspuolueiden valtiovarainvaliokunnan edustajien sopimuksessa kohdennettiin Sarkomaan johtaman jaoston esityksestä lisärahaa päihdeäitien palvelujen pelastamiseksi. ”Eduskunnasta lähtee näin vahva viesti hallitukselle, että rahoituksen pallottelulle on vihdoin saatava piste”, kansanedustaja alleviivaa.

Sarkomaan mukaan päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten tarvitsemat palvelujen turvaava rahoitus on otettava huomioon päätettäessä seuraavaa määrärahakehystä ja että sote-uudistuksen yhteydessä hoidon järjestämis- ja rahoitusvastuu osoitetaan selkeästi sosiaali- ja terveysalueille. Päihdeäidit eivät saa jäädä sote- myllerryksen jalkoihin.

”Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän tuottamat palvelut olivat taas vaarassa, koska hallitus ei esittänyt vieläkään tulevan vuoden talousarvioon päihdeäitien palveluille suoraan menevää rahaa. Tämä siitä huolimatta, että eduskunta on lisännyt jo neljä kertaa rahat ja edellyttänyt, että hallitus laittaa asian kuntoon. Hallitus on ollut asiassa historiallisen piittaamaton suhteessa eduskunnan kantaan.”

Sarkomaan mielestä päihdeäitien hoidossa on kyse fiksusta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuina aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Pidä kiinni –järjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä.

”Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Sikiön suojelu ja vauvan hyvinvointi ovat ensisijaista. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki on asioita, joita kannattaa tukea”, kansanedustaja sanoo.

 
Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 27.11.
julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti toivovat, että vanhuspalvelulain toimeenpanon arvioinnissa lähdetään muutostarpeita tarkastelemaan ihmislähtöisesti, eikä kaavamaisilla konsteilla. Kiistelyllä asiassa ei päästä eteenpäin.

”Henkilöstöä pitää olla riittävästi, mutta määrä on katsottava hoidon tarpeen ja tukipalveluiden perusteella. Ikääntyneiden vointi voi vaihtua ja henkilökuntaa oltava sen mukaan. Hoitohenkilöstön määrätarpeeseen vaikuttavat ennen kaikkea vanhusten toimintakyky ja henkilökunnan ammattitaito sekä moni muu asia, kuten käytössä olevat tukipalvelut. Vanhuspalvelulaki on paljon muutakin kuin vain henkilömitoitusta”, Sarkomaa ja Lauslahti toteavat.

”Iäkkäiden palvelut ovat parantuneet vanhuspalvelulain tultua voimaan heinäkuussa 2013. Pääsy ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin on nopeutunut. Lisäksi ikäihmisille kohdennettuja päihde- ja mielenterveyspalveluja on lisätty. Tosin tavoite hoitajien vähimmäismäärästä ei toteudu vielä kaikkialla. Tulokset ovat olleet siis myönteisiä, mutta eivät riittäviä.”

”Tosin osa laista on vasta tulossa voimaan ensi vuonna. Vuoden 2015 alusta kunnan on esimerkiksi nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Siksi on syytä vielä katsoa, millaisia vaikutuksia seuraavina vuosina on”, edustajat katsovat.

Kahta asiakasta kohden pitää suositusten mukaan olla yksi hoitaja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän tutkimuksen mukaan 90 % ympärivuorokautista hoitoa antavista yksiköistä täyttää tai ylittää 0,5 hoitajan vähimmäistason. Vuonna 2013 se toteutui kahdeksassa kymmenestä yksiköstä.

”Lain henki on kuitenkin vahvasti yksilöiden tarpeista lähtevää. Henkilöstöresursoinnin tulee lähteä toimintakyvyn kautta muodostettavasta tarpeesta. Kaavamaiset mitoitukset eivät huomioi eri tilanteita.”

”Nyt on huolella pohdittava, miten parhaiten edistää vanhuspalvelulain toteutumista. Vanhaan kiistelyyn ei ole varaa, sillä kyse on palveluiden laadusta: ympärivuorokautisessa hoidossa, palveluasumisessa ja kotona. Menneistä on korkeintaan otettava opiksi ja katsottava mikä nyt on viisainta”, Sarkomaa ja Lauslahti päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sanna Lauslahti
050 5122 380