Kategoria: Tiedotteet

tiedote 7.10.2014

julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja puolueensa palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että koulutetulla hoitohenkilöstöllä on mahdollisuus toimia sosiaali- ja terveydenhuollon ylimmissä johtotehtävissä.

"Vain moniammatillisella johtamisella voimme turvata vaikuttavan, laadukkaan ja asiakaslähtöisen hoidon. Hyvin johdetut ihmiset tekevät parhaat palvelut. Terveydenhuoltolakiin eduskunnassa kirjasimme moniammatillisen johtamisen. Nyt vastaavanlainen kirjaus on tehtävä myös lausuntokierroksella olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin", Sarkomaa alleviivaa.

Ylimpiin johtotehtäviin tulee kansanedustajan mukaan valita johtajat, joilla on laaja johtamiskoulutus - ja kokemus. Hoitotyön johdon merkitys sote- palveluiden laadukkassa tuottamisessa on tunnustettava, sillä laadukas johtaminen on koko sote -uudistuksen onnistumisen edellytys.

Sarkomaa muistuttaa, että hyvä johtaminen ja johtamisjärjestelmä vaikuttavat myös sote- alan houkuttelevuuteen.

”Koulutettu hoitohenkilöstö on sosiaali - ja terveydenhuollon suurin henkilöryhmä, jonka hyvä johtaminen on kaiken A ja O. Kyse on osaamisen ja voimavarojen tehokkaasta käytöstä mutta myös henkilöstän saatavuudesta, pysyvyydestä, työhyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä”, päättää Sarkomaa.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja

puh. 050 5113033

 

tiedote 4.10.

Kokoomuksen kansanedustaja ja puolueensa palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa on huolissaan eläkeratkaisun vaikutuksista korkeasti koulutettujen asemaan. Kansanedustaja nostaa esille erityisesti huolen sellaisilta aloilta, joilla pitkästä koulutuksesta huolimatta palkkataso jää usein alle palkkojen keskitason. Tällaisia ammattiryhmiä ovat esimerkiksi sosiaalityöntekijät, lastentarhanopettajat sekä terveydenhuollon koulutettu hoitohenkilöstö.

 
"Eläkeratkaisun jatkovalmistelussa ei voida sulkea silmiä tältä huolelta. Ratkaisu ei riittävästi huomioi yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työuraa, joka pitkän koulutuksen vuoksi alkaa yleensä vasta lähempänä 30 ikävuotta verrattuna esimerkiksi teollisuuden ammattilaiseen, joka saattaa aloittaa uransa jo alle 20-vuotiaana. Naisvaltaisilla aloilla myös perhevapaat syövät eläkekarttumaa, joten tässä on iso epäkohta", Sarkomaa toteaa.

 
Kansanedustajan mielestä olisi viisasta hioa eläkeratkaisua siten, että korkeakoulutettujenkin asemaan löydettäisiin ratkaisu. Sarkomaan mielestä jatkovalmistelussa on välttämätön etsiä ratkaisua myös 60-70-luvuilla syntyneiden, ns. eläkeratkaisun väliinputoajien asemaan.

 

"Suomen kannalta olisi tuhoisaa, jos koulutuksen arvostusta ja kannusteita vähennettäisiin. Koulutukseen kannusteiden vähentäminen ja samanaikaiset koulutussektorin säästöt eivät ole toivottuja askelia maamme hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseksi. Näen tässä vaaran, että Suomen strateginen painopiste siirtyy pois koulutuksesta. Vaikka maailma muuttuu vauhdilla, niin yksi asia ei muutu ja se on, että Suomi pärjää vain koulutuksella ja osaamisella", Sarkomaa summaa.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Kansanedustaja Sari Sarkomaa on valittu ProMama ry:n uudeksi puheenjohtajaksi vuoden 2015 alusta lukien.

ProMama ry on valtakunnallinen kansanterveysjärjestö, joka on tehnyt yli 20 vuotta työtä naisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Toiminnan keskiönä on rintojen omatarkkailun opastus-, koulutus- ja tiedotustoiminta rintasyövän varhaistoteamiseksi. Järjestö kannustaa myös naisia löytämään ja hyväksymään oman ”minänsä” tavoitteena terve ja hyvinvoiva nainen, joka rakennetaan omilla valinnoilla elämän aikana. Järjestö on mukana siellä, missä naiset kokoontuvat.

Uusi puheenjohtaja haluaa herätellä kaikenikäisiä naisia vaikuttamaan oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi omilla tietoisilla ratkaisuilla, jotka tukevat omaa psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kasvua koko elämän ajan. ”Pidän tärkeänä, että naisia kannustetaan tarkkailemaan rintojaan ja että rintasyöpäriskistä tiedotetaan. ProMama tekee tässä asiassa arvokasta työtä”, Sarkomaa toteaa.

Toimimme RAY:n tuella.

 

Yhteystiedot: Kansanedustaja Sari Sarkomaa, sari.sarkomaa@eduskunta.fi, puh. 050 511 3033

Lisätiedot: Puheenjohtaja Ritva Larjomaa, puh 050 5941 621, ritvalarjomaa@gmail.com, Toiminnanjohtaja Ritva Passiniemi, puh 050 5924 841 tai (09) 5878 873, ritva.passiniemi@promama.fi

TIEDOTE 13.9.2014
Julkaisuvapaa: heti

Päivähoitolain kehittäminen varhaiskasvatuslaiksi vaatii nyt uskallusta. Pääministeri Stubbin hallitusohjelmassa on päätetty jatkaa varhaiskasvatuslain valmistelua ja tästä on pidettävä tinkimättömästi kiinni. Hallituksen on priorisoitava uusi varhaiskasvatuslaki loppuvaalikauden yhdeksi kärkihankkeeksi.

”Hallituksen on nyt istuttava alas ja ripeästi linjattava, miten lainvalmistelu tehdään, jotta se ehtii ajoissa eduskuntaan. Kaikki päätökset eivät vaadi taloudellisia resursseja, vaan tahtoa ja näkemystä. Jo vuonna 2001 yli 100 kansanedustajaa esitti toimenpidealoitteessa tahtonsa uudistaa vanha päivähoitolaki. On käsittämätöntä, että joudumme yhä käymään tätä samaa keskustelua”, ihmettelevät Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja,.
kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) ja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo (kok).

Opetus- ja kulttuuriministeriön on välittömästi ryhdyttävä toimiin ja edettävä lain valmistelussa kaksivaiheisesti, vaativat kokoomusedustajat. Ensimmäiseksi vaiheeksi tulee ottaa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen käsitteiden ja tavoitteiden selkiyttäminen. Lisäksi Opetushallituksen tehtäväksi tulee vahvistaa varhaiskasvatuksen sisällön kehittäminen. Toisessa vaiheessa on hallitusohjelmaneuvottelujen yhteydessä sovittava, miten seuraavalla kaudella uudistus viedään maaliin.

Ikivanhan päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi on yksi eduskuntakauden tärkeimmistä tulevaisuutta rakentavista uudistuksista. Suomella ei ole varaa uudistuksen kuoppaamiseen. Laadukas varhaiskasvatus on fiksua koulutuspolitiikkaa, syrjäytymisen ehkäisyä varhaisessa vaiheessa, parasta tasa-arvoa ja hyvän elämän rakentamista jokaiselle lapselle, summaavat kokoomusedustajat.

Edustajien mielestä on myös huolehdittava, että päiväkodeissa on riittävästi lastentarhanopettajakoulutuksen saaneita opettajia vastaamassa pedagogisesta toiminnasta. Nykyisin yliopistoista valmistuu tarpeeseen nähden liian vähän lastentarhanopettajia. Laadukas varhaiskasvatus on viisasta koulutuspolitiikkaa, parasta tasa-arvoa, syrjäytymisen ehkäisyä varhaisessa vaiheessa ja hyvä elämä rakentamista jokaiselle lapselle.

Lisätietoja:

Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3090)
Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok) , opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3033)

 

julkaisuvapaa
heti

Laadukas varhaiskasvatus on kaiken koulutuksen perusta. Hallitusohjelmassa luvattu uusi varhaiskasvatuslaki jäi budjettiriihessä ilman mainintaa tai lisävoimavaroja. Tämä on huikea pettymys niin varhaiskasvatuksen tutkijoille, asiantuntijoille ja 50 000 toimialan piirissä työskentelevälle.

”Varhaiskasvatuksen kehittäminen tulee kaikesta huolimatta aloittaa välittömästi. Kokoomusedustaja toivoo, että asiasta vastaava ministeri Kiuru (sd) ottaisin asian ykkösagendalleen. Nyt tarvitaan ripeitä otteita ja rohkeutta”, innostaa kansanedustaja ja opetushallituksen puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Laadukas varhaiskasvatus on viisasta koulutuspolitiikkaa ja parasta tasa-arvoa, syrjäytymisen ehkäisyä sekä tulevaisuuden rakentamista jokaiselle lapselle”, Sarkomaa muistuttaa.

Yli 40 vuotta vanhan päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi on ollut poliittisella asialistalla 15 vuotta. Kokoomusedustajan mielestä laissa tulisi selkiyttää päivähoidon ja varhaiskasvatuksen määritelmä, tavoitteet sekä henkilöstön tehtävät, roolit ja nimikkeet. Kunnille tulisi antaa selvät ja vahvat eväät kehittää toimialaa. Sarkomaan mielestä Suomella ei ole varaa enää siirtää varhaiskasvatuslain säätämistä seuraavalle eduskuntakaudelle.

”Kansainvälisesti Suomi laahaa jäljessä muuta Eurooppaa ja OECD maita. Pedagogisiin varhaiskasvatuspalveluihin osallistuminen on vähäisintä Euroopassa ja Pohjoismaissa. Muutetaan varhaiskasvatus pedagogiseksi toiminnaksi kuten muuallakin Euroopassa. Tämän työn aloittamista ei saa jarruttaa. Työ on aloitettava, vaikka lisärahaa ei hallitus työhön osoittanut. Nyt tarvitaan tahtoa ja näkemystä”, Sarkomaa toteaa.

"Varhaiskasvatuksen kehittäminen tulee antaa Opetushallituksen tehtäväksi. Nyt se ei ole kunnolla kenenkään hallussa ja tilanne on sietämätön", päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
puh. 050 5113033

Lehdistötiedote 29.8.2014
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Stubbin hallituksen päätöksestä ulottaa lapsivähennys koskemaan myös keskituloisia palkansaajaperheitä. Hallituksen päätöksen mukaisesti lapsivähennys ulotetaan täysimääräisesti 3000 euron kuukausituloihin asti. Vähennys pienenee liukuvasti 3500 euron kuukausituloihin saakka.

”Pidän tärkeänä, että vähennys kattaa laajasti lapsiperheet. On oikeudenmukaista, että lapsilisäleikkauksia korvataan sekä pieni- että keskituloisille. Varsinkin pääkaupunkiseudulla pieni- ja keskituloiset palkansaajat ja perheet kipuilevat jo nyt korkeiden asumis- ja elinkustannusten kanssa”, painottaa Sarkomaa.

Sarkomaan mielestä lapsivähennyksen valmistelussa on varmistettava, ettei hyvää tarkoittavalla uudistuksella lisätä kannustinloukkuja työtä tekeville suomalaisille. Sarkomaa painottaa, että työn verotuksen, lapsivähennyksen ja tulonsiirtojen pitää yhdessä kannustaa työntekoon eikä päinvastoin.

Sarkomaa kannustaa hallitusta turvaamaan tavallisten palkansaajien hyvä arki. Sarkomaa painottaa, että perheet tarvitsevat ennen kaikkea laadukkaita palveluita arkensa tueksi. Sarkomaa pitää tärkeänä, että hallitus hylkäsi oppivelvollisuuden pidentämistavoitteen ja sen sijaan lisäsi määrärahoja perusopetukseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn budjettiriihessä.

”On välttämätöntä, että vaikeasta taloudellisesta ajasta huolimatta perheiden toimeentulo ja palvelut nostetaan keskiöön. Uuden varhaiskasvatuslain valmistelu ja perusopetuksen laatu on nyt nostettava yhdeksi painopisteeksi”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa p.050 511 3033

tiedote 14.8.2014

julkaisuvapaa

 
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii hallitusta purkamaan alkoholilaissa olevia aikansa eläneitä normeja. Kansanedustajan mielestä ravintola-alan ja koko Suomen painiessa talousvaikeuksien kanssa Suomella ei ole varaa ylläpitää turhia pykäliä, joilla ei juurikaan ole merkitystä alkoholin kulutukseen tai sen aiheuttamiin haittoihin ja jotka vain lannistavat yrittäjiä ja jarruttavat työpaikkojen syntyä ja hankaloittavat ihmisten arkea.

Sarkomaan mielestä alkoholilain kokonaisuudistuksen siirtäminen seuraavalle vaalikaudelle ei saa tarkoittaa sitä, että hallituksen lupaama norminpurku kuopattaisiin alkoholilainsäädännön saralla.

”Tosiasia on, että norminpurkutalkoot ovat edenneet löperösti ja nyt on loppukirin paikka. Jarruttelun sijaan on nyt laitettava hanaa norminpurkuun”, Sarkomaa toteaa.

Esimerkiksi Sarkomaa nostaa sen, että ravintoloilla ei voi olla yhteisiä anniskelualueita. Ravintolakohtaisten anniskelualueiden tiukat rajat ovat aiheuttaneet hämmennystä esimerkiksi Helsingin Hietalahden kauppahallissa, jossa eri ravintoloista alkoholia ja ruokaa tilaavat eivät voi istua samoissa pöydissä.

Samaten Sarkomaa muuttaisi pikimmiten pienpanimoiden suoramyyntioikeuksia, jotta pienpanimot voisivat harjoittaa suoramyyntiä ilman elintarvikekylkiäisiä. Tällä hetkellä alle 4,7 %til. alkoholia sisältävien juomien suoramyynti pienpanimoista on mahdollista ainoastaan perustamalla panimon yhteyteen elintarvikekioski.

”Niin sanotusta kioskikikkailusta on päästävä eroon. Esimerkiksi makkaran myyminen oluen kylkiäisenä ei ole tätä päivää eikä yhdenkään pienpanimon alkuperäinen tarkoitus ole varmastikaan ollut elintarvikkeiden myyminen”, kansanedustaja toteaa.

Sarkomaa uudistaisi myös alkoholilain tiukat vaatimukset koskien anniskelupaikan vastaavaa hoitajaa ja tämän kelpoisuusvaatimuksia. ”Esimerkiksi vaateet vastaavan hoitajan työkokemuksen määrästä eivät ole tarkoituksenmukaisia”, kansanedustaja sanoo.

”Hallitus on luvannut turhien normien purun olevan yksi sen kärkiteemoista – on kestämätöntä, jos tiedossa olevia yritysten hallinnollista taakkaa lisääviä aikansa eläneitä ja kaupunkilaisjärjen vastaisia säädöksiä ei pureta myös alkoholilainsäädännön osalta”, Sarkomaa linjaa.
Lisätiedot:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

tiedote 12.8.2014
julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa koululaisten vanhempia ryhdistämään lasten kouluruokailua. Sarkomaa muistuttaa, että Opetushallituksen tutkimusten mukaan Etelä-Suomessa vain 46 prosenttia 7-9 luokkalaisista syö päivittäin kouluruuan.

”Lapsiemme hyvinvoinnin, ravitsemuksen ja oppimisen kannalta on olennaista, että jokainen lapsi syö terveellisen aterian koulussa. Ilman meidän vanhempien ryhtiliikettä sekä nykyistä parempaa kodin ja koulun yhteistyötä tämä tavoite ei toteudu”, kansanedustaja toteaa.

Vanhempien tehtävänä ja päävastuulla on kertoa lapsille, miksi koululounas on tärkeää syödä joka päivä ja että ruoka on todella syötävä. Kouluruuan pitäisi antaa 1/3 lapsen päivittäisestä ravintosisällöstä. ”Lapsen jaksamisen kannalta ja monesti myös koko kouluyhteisön kannalta seuraukset ovat ikävät, mikäli koululounas jää väliin. Nälkäinen lapsi ei opi, eikä jaksa keskittyä”, Sarkomaa muistuttaa.

Moni lapsi syö terveellisen kouluruuan sijaan makeisia ja juo sokerisia virvoitusjuomia, joita pahimmassa tapauksessa voi ostaa suoraan koulusta automaatista. Monen koulun käytävällä tikittääkin kansanterveydellinen aikapommi. Epäterveellinen, energiapitoinen ruokavalio yhdistettynä liikkumattomuuteen aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia yhä nuoremmille.

”Mitä vaikeammat taloudelliset ajat, sitä tärkeämpää on pitää perusasiat kunnossa. Kouluruuan mielekkyyden eteen tehtyä sitkeää työtä eikä kouluruuan tasoa ole varaa vaarantaa. Riskinä on, että yhä useampi lapsi jättäisi koululounaan syömättä. Jokainen meistä tietää, mitä se merkitsisi ja maksaisi myöhemmin esimerkiksi erilaisten terveyshaittojen muodossa”, Sarkomaa alleviivaa.

Asian tärkeyttä korostaa se tosiasia, että yhä useammalle lapselle kouluruokailu on päivän ainoa mahdollisuus syödä lämmin ateria. ”Suomalainen innovaatio, maksuton kouluruoka, on ollut ylpeydenaiheemme jo yli 60 vuotta. Jos kouluruokaa ei olisi, pitäisi se nyt keksiä. Niin tehokas täsmäkeino se on edistämään paitsi lasten hyvinvointia ja oppimista että myös kaventamaan terveyseroja. Olennaista on oivaltaa, ettei kouluruoka auta, jos lapsi ei sitä syö”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
+358 50 5113033

Tiedote 31.7.

julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaan mielestä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen osuu naulan kantaan ehdottaessaan opettajankoulutuksen kansallista kehittämisohjelmaa.

Sarkomaa ehdottaa, että hallitus tekee asiasta päätökset syksyn budjettiriihessä. Kansanedustaja muistuttaa, että pääministeri Stubbin (kok) hallitusohjelmassa on luvattu vahvistaa toimia, joilla parannetaan perusopetuksen laatua ja pysäytetään havaittu oppimistulosten lasku. Hallitus on sitoutunut sopimaan konkreettisista toimista syksyn budjettiriihessä. Sarkomaan mielestä opettajankoulutuksen kehittämiseen tähtäävät toimet sopivat kuin nenä päähän osaksi tätä kokonaisuutta.

”Maailman parhaita opettajia ei voida pitää itsestäänselvyytenä vaan opettajankoulutusta on jatkuvasti kehitettävä. Nyt on oikea aika ottaa siinä ratkaiseva askel. Mikä olisikaan Suomen kannalta viisaampaa kuin huolehtia opettajiemme osaamisesta?”, Sarkomaa kysyy.

Edustaja painottaa Luukkaisen tavoin tarvetta päivittää opettajien tieto- ja viestintäteknologian opetustaidot. Myös valmiuksia kohdata ja opettaa moninaisia ja monikulttuurisia oppilasryhmiä on lisättävä.

Sarkomaa on vakavasti huolissaan hallituksen kaavailuista osana rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa leikata 42 me OKM:n hallinnonalalta kelpoisuuksia väljentämällä: ”Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa esitimme aiheesta vahvan huolen kirjaamalla kehysmietintöön:” Valiokunta kantaa myös vakavaa huolta opetta­jien kelpoisuusvaatimusten väljentämisen vai­kutuksesta opetuksen laatuun”, Sarkomaa muistuttaa.

Kansanedustaja korostaa valiokunnan kirjanneen mietintöön vaateen myös koulutuksen laadusta: "Valiokunta pitää sik­si välttämättömänä, että hallitus arvioi meneillään olevien uudistus­ten vaikutukset perusteellisesti ennen hallituk­sen esitysten antamista tai muiden päätösten te­koa. Tarvittaessa on myös oltava valmiutta luo­pua suunnitelluista uudistuksista tai muuttaa nii­den sisältöä, mikäli niillä arvioidaan olevan merkittäviä haittavaikutuksia koulutuksen laa­tuun tai koulutukselliseen tasa-arvoon.”

Sarkomaan mielestä hallituksen on syytä selkeästi sitoutua opettajien koulutustasosta ja pätevyyksistä kiinnipitämiseen. ”Suomen menestys on ollut se, että meillä on korkeasti koulutut opettajat ja tästä meillä ei ole varaa tinkiä”, kansanedustaja varoittaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50 5113033

Tiedote 8.7.

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaa kirittää uutta maa- metsätalousministeri Petteri Orpoa (kok) valmistelemaan keväällä 2016 umpeutuvien " norppa-asetusten" tilalle uusia asetuksia saimaannorpan pelastamiseksi sukupuutolta.

”Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hylje. Norppaamme uhkaavat kalanpyydyskuolleisuus, ilmaston lämpeneminen sekä kannan pieni koko ja pirstoutuneisuus. Tehokkainta on puuttua kalanpyydysten aiheuttamaan uhkaan vapaaehtoisin ja lakisääteisin rajoituksin,” Sarkomaa peräänkuuluttaa.

Valtioneuvosto on rajoittanut kalastusta saimaannorppa-alueilla norpan suojelemiseksi kahdella määräaikaisella asetuksella. Nk. kuuttiasetus kieltää kalaverkkojen verkkojen käytön saimaannorpan tärkeimmillä lisääntymisalueilla 15.4. – 30.6. Pyydystyyppiasetus rajoittaa norpalle vaarallisimpien pyydysten käyttöä ja osassa Saimaata ympäri vuoden.

”Keväinen verkkokalastuksen kielto eli nk. kuuttiasetus kattaa tällä hetkellä noin 80 % saimaannorpan lisääntymisalueesta. Heinäkuun aikana verkkokalastus lisääntyy voimakkaasti loma-asuntojen käytön vuoksi. Myös pyydystyyppiasetus on erittäin tehokas tapa ehkäistä sukukypsien norppien kuolemia pyydyksiin mutta uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että asetus kattaa kuitenkin vain noin 55 % aikuisten norppien keskimääräisestä elinalueesta Saimaalla”, edustaja toteaa.

Sarkomaan mielestä saimaannorpan riskiä hukkua kalastuspyydyksiin tulee edelleen pienentää ja kevätrajoitusajan (15.4. – 30.6.) riittävyys pohtia tarkkaan, sillä kuutteja takertuu verkkoihin kevätkauden jälkeenkin. Kansanedustaja tarkastelisi myös nk. pyydystyyppiasetuksen muutostarpeet norpan suojelemiseksi.

Voimassa olevat asetukset umpeutuvat keväällä 2016. ”On ehdottoman tärkeää, että asetusten jatkoon tarvittava valmistelu tapahtuu riittävän ajoissa, jotta uusien asetusten tarvittavat toimenpiteet ehditään tekemään ennen kuin ne astuvat voimaan vuonna 2016. Uuden maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon johdolla on pikaisesti aloitettava kuuttiasetuksen ja pyydystyyppiasetuksen uudistaminen siten, että ne turvaavat saimaannorppakantaa nykyistä paremmin”, Sarkomaa alleviivaa.

Eduskunnan eläinsuojeluryhmä jätti ryhmän puheenjohtaja Anneli Kiljusen johdolla kirjallisen kysymyksen (KK 531/2014 vp) norppakannan turvaamisesta. Edustaja Sarkomaa on yksi kysymyksen allekirjoittajista.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. +358505113033