Kategoria: Tiedotteet

tiedote 17.4.15
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja aktiivinen Itämeren suojelija Sari Sarkomaa kannattaa ideaa, että peltojen kipsikäsittely otetaan yhdeksi maatalouden ympäristötuen toimeksi seuraavalla tukikaudella. Kansanedustajan mukaan kipsikäsittely on aloitettava Saaristomeren valuma-alueella laajamittakaavaisella pilotilla, jolla voidaan välittömästi vähentää huonossa tilassa olevan Saaristomeren fosforikuormitusta.

Pelloille levitettävän kipsin eli kaliumsulfaatin on havaittu vähentävän vesistöihin päätyvää maataloudesta aiheutuvaa fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Helsingin yliopiston emeritus professori Erkki Auraa pidetään idean isänä Suomessa ja asiaa on sittemmin tutkittu mm. Suomen ympäristökeskuksen toimesta. Näytöt ovat kiistattomat. Ideaan on tarttunut myös John Nurmisen säätiö, joka on tähänkin saakka tehnyt ansioitunutta työtä Itämeren hyväksi.

”Kipsikäsittely olisi tehokas ja nopea fosforivaluman vähentäjä. Innostavaa myös on, että koska kipsi on jätemateriaali, sen hinta on alhainen ja toimi siten erittäin kustannustehokas. Toimen avulla voidaan vähentää välittömästi peltojen fosforikuormaa jopa 150 tonnilla vuodessa vain noin 11 miljoonan euron vuosikululla, mikä on maatalouden ympäristötukeen käytetystä 330 miljoonasta eurosta vain murto-osa”, Sarkomaa sanoo.

”Kipsikäsittely vähentäisi fosforin lisäksi torjunta-aineiden huuhtoutumaa ja eroosiota sekä kirkastaisi jokivesiä. Näin lisäämme myös jokiemme virkistysarvoa”, kansanedustaja huomauttaa.

Sarkomaan mielestä seuraavan hallituksen on otettava asia työlistalleen. "Peltojen kipsikäsittely ei ideana ole uusi, vaan siitä on puhuttu vuosikymmeniä. Nyt asia on saatava konkreettisesti eteenpäin. Itämeri ei odota vaan on edettävä ripeästi. Jätemateriaalin hyödyntäminen ympäristönsuojelussa on upea suomalainen innovaatio ja askel kohti puhtaampaa merta."

Kansanedustaja muistuttaa, että kovasta suojelutyöstä huolimatta Itämeri kuuluu maailman saastuneimpiin merialueisiin. ”Itämeren puhtaus on tärkeä asia koko Itämeren alueen hyvinvoinnille ja talousalueen menestykselle. Kipsikäsittelyllä saataisiin aikaan hyviä tuloksia erityisesti Saaristomeren valuma-alueella”, Sarkomaa päättää.

 

lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 0505113033

tiedote 16.4.
julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on huolissaan kehityksestä, että tavalliset palkansaajat, yrittäjät ja eläkeläiset ovat tiukoilla pääkaupunkiseudun korkeiden asumiskustannusten vuoksi. Kansanedustaja muistuttaakin, että kiinteistöveron nousu menee yhtiövastikkeisiin ja vuokriin ja siksi kiinteistöveron korotuksia ei pidä tehdä. Kokonaisuudessaan asumisen verorasitus on jo aivan liian suuri ja suunta pitää olla alaspäin.

”Koti Helsingissä ei saa olla liian kallis. Seuraavan hallituksen on ymmärrettävä, että asumisen kalleus pääkaupunkiseudulla on ihmisten arjen kiperimpiä kysymyksiä ja selkeä kasvun este. Valtiovallan tehtävä on luoda kotitalouksille edellytyksiä järjestää asumisensa tuloihin nähden kohtuullisin menoin. Myös kysyntää ja tarpeita vastaavaa asuntotarjontaa tulisi lisätä nykyisestä”, Sarkomaa alleviivaa.

”Tontteja tarvitaan sekä vapaarahoitteiseen että tuettuun vuokra-asuntotuotantoon. Toimivia asuntomarkkinoita ja myös kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa tulee edistää. Rakentamisen kustannuksia on kohtuullistettava keventämällä säätelyä ja normeja. Asuntojen vuokratason tulisi olla järkevä ja asuntotuotannossa tulisi keskittyä sellaisiin asuntoihin, joita ihmiset ensisijaisesti haluavat, kuten yksiöt, kaksiot ja pienet kolmiot. Väestön ikääntyessä myös kohtuuhintaisia senioriasuntoja ja palvelutaloja tarvitaan lisää ja nopeasti, jotta laitoshoidolle tai vastentahtoisesti kotona asumiselle on oikeasti saavutettavissa olevia vaihtoehtoja.”

Sarkomaan mielestä asuntojen kohtuuhintaisuus ei ole vain rahoitusmallikysymys, sillä rakentamisen kustannukset ja tuottavuus koskevat kaikkia; vapaarahoitteista ja tuettua vuokra-asumista, ASO-asuntoja ja omistusasumista.

”Toimintaympäristön tulee olla rakennuttajille kannustava. Asuntorakentamista säätelevät monenlaiset normit, jotka nostavat rakentamiskustannusten ja asuntojen hintoja. Norminpurkutalkoot ovat välttämättömyys.
Lisäksi on hyvä muistaa, että asumiskustannusten nousuun voidaan vaikuttaa myös muilla politiikkasektoreilla, kuten energiapolitiikan valinnoilla, jolloin sähkön hinta voidaan pitää kotitalouksille kohtuullisella tasolla”, edustaja linjaa.

”Olennaista on, että suomalaiset voivat tulla toimeen ja järjestää myös asumiskustannuksensa omalla työllään ja eläkkeillään. Siksi veroaste ei saa jatkossa enää nousta, vaan se käännettävä maltilliseen laskuun painottaen ansiotuloverotuksen keventämistä ja niin, että työn ja eläkkeiden verotusta kohdellaan tasapuolisesti parantaen näin kuluttajien ostovoimaa”, Sarkomaa päättää.

 

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
0505113033

tiedote 10.4.
julkaisuvapaa heti

 
Messukeskuksessa Lapsimessuilla tänä viikonloppuna vieraileva Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että perheiden todellisuudesta ja arjesta perässä laahaava perhepolitiikka päivitetään.

”Monet etuudet ja palvelutkin pohjautuvat edelleen ajatukseen kahden yhdessä asuvan vanhemman ydinperheestä. Vaikka parisuhde tai avioliitto päättyy, vanhemmuus jatkuu. On viisasta, että perheiden tukemiseen tarkoitetuissa toimissa tuetaan jaettua vanhemmuutta eron jälkeen ja tunnistettaisiin vuoroasuminen. Nyt perheiden erilaisuus ei näy riittävästi”, Sarkomaa toteaa.

”Yksinhuoltajat ovat edelleen liian vähän näkyvä ryhmä suomalaisessa perhe- ja sosiaalipolitiikassa samoin esimerkiksi sateenkaari ja adoptioperheet, eikä yhteiskunta riittävästi tunnista ja tunnusta uusperheiden kasvavaa määrää. Perheet ovat erilaisia mutta samanarvoisia. Seuraavan hallituksen on päivitettävä perhepolitiikka etuuksineen tälle aikakaudelle vastaamaan nykyistä paremmin nykyisiä perheitä”, kansanedustaja linjaa.

Sarkomaa nostaa yhdeksi päivityskohteeksi vuoroasumisen: ”Jos vanhemmat sopivat niin, että lapsi asuu vuorotellen vanhempien luona, pitäisi myös muun perhepolitiikan tätä päätöstä kunnioittaa. On perusteltua, että lapsella voisi olla kaksi virallista osoitetta, jos hän tosiasiallisesti asuun vuorotellen kahden vanhemman luona. Lapsen on voitava käydä koulua molempien vanhempien luota ja koulumatkatuen on silloin oltava lapsen mukana kulkeva sen mukaan, kummalla vanhemmalla kulloinkin lapsi asuu.”

Kouluterveyskyselyn mukaan n. 13% lapsista asuu vuorotellen isän ja äidin kanssa. Helsingissä luvut ovat suurempia. Vuoroasuminen näyttää olevan kasvussa.

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että seuraava hallitus arvioi ja uudistaa sosiaaliturvan erillään asuvien vanhempien näkökulmasta niin, että jaettua vanhemmuutta tuettaisiin paremmin eron jälkeen. Tämä on ennen kaikkea lapsen etu.

Toisena esimerkkinä tuetusta vanhemmuudesta Sarkomaa nostaa esille lapsilisän, joka voidaan Ruotsissa jakaa. Ero on usein myös taloudellisesti kiperä kysymys. Myös asumistuen jakaminen eronneiden vanhempien kesken helpottaisi lapsen ja etävanhemman yhteydenpitoa. ”Nyt etävanhemman asumistukihakemuksessa ei huomioida lasten olemassaoloa. Ruotsissa lapsi voi olla kirjoilla kahdessa eri asunnossa. Länsinaapurissa lapsilisätkin jaetaan lapsen läsnäolon mukaan samoin koulumatkatuki. Uudistukset olisivat tärkeitä lapselle tärkeiden ihmissuhteiden jatkuvuuden turvaamiseksi”, Sarkomaa muistuttaa.

Suomen järjestelmää on syystäkin kritisoitu ja korjauksia tarvitaan, jotta jaettua ja erilaista vanhemmuutta tuettaisiin paremmin. Kansanedustajan mukaan myös neuvolan, koulun ja päiväkodin käytäntöjä tulisi arvioida eronneiden ja erilaisten perheiden sekä vanhempien näkökulmasta niin, että vanhemmat otetaan tasapuolisesti huomioon ja mukaan. Tiedonsaantiasiassakin ammattilaiset kaipaisivat suosituksia. Jaetun vanhemmuuden onnistunut toteutuminen ja perheiden vaikuttava tukeminen edellyttää, että monia yhteiskunnan palveluita sekä tukimuotoja sekä toimintatapoja päivitetään nykyhetkeä vastaaviksi. Lapsen kannalta muutokset ovat täysin välttämättömiä ja ne tukisivat myös perheiden sujuvaa arkea.

 
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
0505113033

 

 

tiedote 2.4.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toivoo keskustan Juha Sipilän vielä harkitsemaan kantaansa työeläkkeisiin liittyen.

Keskustan veropoliittiset kovat linjaukset rankaisevat kovalla kädellä työeläkettä saavia suomalaisia. Puolue ehdottaa työtulovähennyksen korottamista 450 miljoonalla eurolla. Tämän vähennyksen saa tehdä palkkatulosta, mutta sitä ei voi tehdä eläketulosta. ”Työtä tehneet työeläkkeen saajat jäisivät kevennyksen ulkopuolelle. Tämä kärjistäisi eriarvoista kohtelua palkansaajien ja eläkeläisten verotuksessa”, kansanedustaja toteaa.

”Ylikireä verotuksemme yhdistettynä pääkaupunkiseudun korkeisiin asumis- ja elämiskustannuksiin laittaa tavallisen ihmisen tiukoille. Tavallisella helsinkiläisellä pitää olla varaa asua kotikaupungissaan. Siksi onkin ydinkysymys, millaisia verolinjoja puolueet aikovat tulevalla vaalikaudella ajaa. Kokoomus sitoutuu ansiotuloveron kevennykseen siten, että se kohdistuu yhtä lailla sekä palkansaajiin että eläkeläisiin. Aikoinaan tehdyn työn on kannatettava myös eläkkeellä”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että keskustan veroehdotuksessa ei esitetä minkäänlaista korjausta, edes ns. inflaatiokorjausta, valtion tuloveroasteikkoon. Näin ollen keskusta kiristäisi kaikkien valtion tuloveroa maksavien työeläkeläisten verotusta, kun eläkkeet nousevat TEL-indeksin mukaisesti.

Eläkkeensaajia oli 2013 lopussa yhteensä noin 1,5 miljoonaa, eli reilu neljännes kaikista suomalaisista. Heistä valtaosa, noin 1,4 miljoonaa, oli työeläkkeen saajia.

”On pakko ihmetellä, miksi keskusta Juha Sipilän johdolla haluaa olla erityisesti työeläkeläisten kimpussa. Kyse on mittavasta joukosta Suomea työllään rakentaneita ihmisiä. Kun asetamme oikeasti työn ja sen kannattavuuden etusijalle, silloin ei voi hyväksyä eläkeläisten syrjintää, eikä heidän verotuksensa kiristämistä”, kansanedustaja linjaa.

Sarkomaan mukaan kokoomus ehdottaa myös, että työeläkkeisiin ei ensi vaalikaudella kohdisteta indeksileikkauksia, vaikka puolue on valmis tekemään niitä tulonsiirtoihin.

”On hyvä myös muistaa, että työeläkkeen saajien ostovoimalla on vahva vaikutus talouden elpymistä vauhdittavaan kotimaiseen kysyntään”, Sarkomaa päättää.

 

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 5113033

 

tiedote 26.3.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää seuraavaa hallitusta ensi töinään tuomaan eduskuntaan palveluasumista koskevan maksulain.
Kuntien ja hoitopaikkojen välillä on suuria eroja, koska palveluasumisen asiakasmaksujen erityissäännökset puuttuvat asiakasmaksulaista. Sen sijaan ympärivuorokautisessa laitoshoidossa perittävä asiamaksu on tarkkaan säädelty. Epävarmuus maksuista ja niiden määräytymisestä sekä vaikeus saada tietoa on monelle ikäihmiselle este hakeutua elämänsä kannalta tarkoituksenmukaiseen ja turvalliseen asumisratkaisuun.

Sarkomaa pitää puutteena sitä, että palveluasumisen maksulain puutteet ovat yhä korjaamatta, vaikka hallitusohjelmassa asia luvattiin hoitaa. Alun perin lain piti tulla voimaan yhtaikaa ns. vanhuspalvelulain kanssa. Nykyiset asiakasmaksukäytännöt ovat vanhuksia eriarvostavia, vaikeaselkoisia ja kirjavia ja vaikeuttavat monin tavoin palveluasumiseen siirtymistä.

”Asiakasmaksuissa olevan räikeän puutteen korjaaminen ja määräytymisperusteiden yhtenäistäminen on tehtävä ikäihmisten tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi ja valintojen helpottamiseksi ”, Sarkomaa linjaa.

Edustajan mukaan lainsäädäntömuutos on välttämätön siksi, että se varmistaa palveluasumisen maksutietojen läpinäkyvyyden ja verrattavuuden. ”Tämä on tärkeää silloin, kun ikäihmiset tekevät asumisratkaisujaan. On täysin väärin, että moni ikäihminen joutuu elämän keskeisimpiä päätöksiä tekemään epävarmuudessa. Nyt palveluja tarvitsevat ovat monesti täysin tietämättömiä millaisia maksuja joutuvat maksamaan ja useat joutuneet yllättäen taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen”.

“Palvelumaksuperusteet on säädettävä siten, että myös tehostettua palveluasumista käyttävät saavat ns. vähimmäiskäyttövaran, joka on säädettynä laitoshoitoa koskeviin maksuihin. Tämä suojaosuus varmistaa, että palveluasumisesta aiheutuvien menojen, kuten asumisen kustannuksen, hoito- ja palvelumaksujen ja aterioiden jälkeen jää asiakkaan käteen vielä rahaa”, Sarkomaa toteaa.

Kehitys ei voi kansanedustajan mielestä johtaa siihen, että tavallinen keskituloinen on myös eläkkeellä merkittävimpänä maksumiehenä. ”Kannustinloukkuja välttääksemme meidän tulee arvioida kokonaisuutena, millainen vaikutus erilaisilla tulosidonnaisilla maksuilla on verotuksen ja palvelusetelien ohella”, Sarkomaa päättää.

 

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
0505113033

tiedote 25.3.15
julkaisuvapaa heti
Kokoomuksen kansanedustaja, ja valtakunnallisen Muistiliiton varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa muistisairaille ja heidän omaisilleen mahdollisuuksia saada apua ja tukea arkeen, jotta elämä muistisairaudesta huolimatta olisi hyvää ja turvallista.
”Muistisairaalla ihmisellä on oikeus päättää elämästään, tai ainakin olla mukana sitä koskevassa keskustelussa ja päätöksenteossa. Sairauden alkuvaiheessa voi onnistua suuretkin valinnat, mutta myöhemminkin on valta ratkaista monia arkisia asioita. Elämä voi jatkua monimuotoisena ja laadukkaana myös muistisairausdiagnoosin jälkeen. Hoitotahto on paras väline varmistaa, että omat toiveet kuullaan silloinkin, kun ei niitä enää pysty itse ilmaisemaan”, Sarkomaa toteaa.

Vuosittain etenevän muistisairauden diagnoosin saa yli 13 000 suomalaista ja kaikkiaan sairastuneita on Suomessa arviolta 130 000. Muistiliiton vuoden teemana on "Oikeus hyvään elämään kotiympäristössä".

”Muistiliitossa olemme uudistamassa niin sanottuja hyvän hoidon kriteereitä. Syksyllä valmistuva työkirja auttaa ammattilaisia kehittämään ja arvioimaan hoitotyötä niin, että samalla tuetaan laadukasta elämää”, Sarkomaa kertoo.
Monelle muistisairaalle koti on paras paikka, kun sinne saa tarvittavan tuen ja palvelut. Myös omainen tarvitsee tukea, vapaata ja taukoja. ”Hienoa oli, että onnistuimme talvella eduskunnassa lisäämään voimavaroja omaishoitajien tukipalveluiden kehittämiseen ja omaishoitajien terveystarkastuksiin. Omaishoitajan hyvinvoinnista huolehtiminen on kullanarvoista”, edustaja alleviivaa.

Sarkomaa toteaa, että ihmiset ovat erilaisia ja ikääntyneiden toimintakyky sekä palveluntarve yksilöllisiä. ”Siksi tarvitsemme riittävästi henkilöstöä ja erilaisia vaihtoehtoja: kotihoitoa, omaishoitoa, palveluasumista ja laitoshoitoa. Tavoite on, että ihmiset voivat elää kaiken ikäisenä turvallista ja omanäköistä elämää.”
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
0503113033

 

Tiedote 21.3.2015
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa kannustaa lasten vanhempia ja isovanhempia lukemaan lapsille. ”Jos emme onnistu lasten lukutaidon kohentamisessa ja lukemaan innostamisessa, emme onnistu myöskään katkaisemaan laskevaa oppimistulosten kierrettä ja oppimisen erojen kasvua”, varoittaa Sarkomaa.

 
Sarkomaa puhuu tänään Kallion kirjastossa rakkaudesta kirjoihin - tilaisuudessa, jonka aiheena on lasten lukeminen ja lukutaito. "Vanhempien ja muiden läheisten aikuisten rooli on avainasemassa lasten kiinnostuksessa lukemiseen. Heikentynyttä lukutaitoa ja hälyttävästi vähenevää kiinnostusta lukemiseen ei saa jättää vain opettajien harteille", vetoaa Sarkomaa.

 
Sarkomaa muistuttaa, että lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Laskenut kiinnostus lukemiseen on vakava uhka koko maamme sivistykselle ja osaamiselle. Niiden nuorten osuus, jotka eivät lue läksyjen lisäksi lainkaan vapaa-ajallaan, on merkittävästi kasvanut. Lukutaidon lasku näkyy myös Pisa- tuloksissa.

 
Arjessa tehdyt asiat voivat joskus olla paljon tehokkaampia kuin valtiovallan säädökset ja hankkeet. Lukutalkoot on myös talouden tiukassa tilanteessa keino, joka ei maksa mitään. Kun luemme lapselle, vahvistamme lapsen kielen kehitystä, tulevaa lukutaitoa ja kiinnostusta lukemiseen. Lapselle lukeminen ja yhdessä lukeminen lapsen opittua lukemaan auttavat lapsen koulunkäyntiä ja helpottavat tulevaisuudessa hänen oppimistaan. Tukemalla lapsen lukemista opinpolun alkuvaiheessa voidaan tehokkaasti kitkeä eroja oppimistuloksissa.

 
On selvää, että lukutaidon edistäminen on asia, joka on otettava vakavasti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämisessä, varsinkin uuden varhaiskasvatuslain jatkovalmistelussa. Koulujen lukuharjoitukset ja kirjailijavierailut, kirjallisuuskerhot, koulujen kirjastot sekä yhteistyö yleisten kirjastojen kanssa ovat asioita, joita joka koulussa tulisi vaalia. Kirjastojen kanssa tehtävä yhteistyö on hyvä olla osa päiväkotien arkea. Päiväkodit ja koulut voivat osaltaan innostaa ja kannustaa perheitä yhteiseen lukuharrastukseen esimerkiksi lukudiplomein ja vanhempainilloin. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ja lukemisen ilosta ystävä, joka kulkee mukana koko elämän.

 
"Kirjastojen merkitys suomalaisten lukutaidon ja sivistyksen ylläpitäjänä sekä tasavertaisten mahdollisuuksien tuojana on viisasta ja täysin välttämätöntä taloustalkoissa vaalia. Jos kirjastoa ei olisi, pitäisi se täsmäkeinona keksiä vauhdittamaan suomalaisten lukemista", Sarkomaa alleviivaa.

 

 
Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Tiedote: 8.3.2015
julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee pääministeri Alexander Stubbin puheesta, jossa hän linjasi kokoomuksen kannattava ns. kertakorvausta työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. "Todellinen tasa-arvoteko", kiittää Sarkomaa.

 
"Kokoomuksen ehdotuksessa ei ollut vielä linjattu summaa ja sitä onkin hyvä pohtia. Reilu ratkaisu olisi rahoittaa korvaus sairausvakuutusmaksuista. Kyse ei ole uudesta menoerästä vaan kustannusten tasaamisesta, joiden maksajina ovat nyt äitien työnantajat. On mainiota, että puheenjohtaja Sipilä (kesk.) on samoilla linjoilla", Sarkomaa toteaa.

 
Kansanedustajan mielestä hyvä askel eteenpäin ”äitiriskin” kitkemisessä on kertakorvauksen maksaminen äidin työnantajalle, mikäli äiti palaa saman työnantajan palvelukseen raskauden ja perhevapaiden jälkeen. Kertakorvaus korvaisi vaikeasti laskettavia kustannuksia, kuten sijaisten rekrytointi ja perehdyttäminen. Näitä kustannuksia on mahdoton määritellä tarkasti ja ne vaihtelevat tapauskohtaisesti. Siksi kertakorvaus on hyvä ratkaisu vuosikymmenet keskustelussa olevan mittavan yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseen.

 

Sarkomaa alleviivaa, että nuorten naisten vaikeus päästä pysyvään työsuhteeseen kielii siitä, että ongelma on todellinen ja vakava. Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Niin kauan kuin naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Ei ole mitään hyväksyttävää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi kantaa yksin suurin vastuu vanhempainvapaiden kustannuksista.
Sarkomaa on useasti ehdottanut kertakorvausta puhuessaan työnantajille vanhemmuudesta aiheutuneista kustannuksista. Kertakorvauksen innovaattoreita ovat Juhana Vartiainen ja Osmo Soininvaara, jotka ehdottivat raportissaan välillisten mm. sijaisen perehdyttämiseen liittyvistä kuluista kertaluontoista 5000 euron korvausta. He nostivat esille myös tarpeen tasata muitakin työnantajalle vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia.

 
Kertakorvauksen lisäksi on jatkossa luotava tapa tasata muut kustannukset, kuten äitiysloman ajalta täyden palkan aiheuttamat kustannukset sekä äitiys- ja vanhempainvapaan aikana kertyneen lomaoikeuden tuomat kustannukset, joita ei vielä korvata. Nämä kustannukset ovat työnantajalle sitä suurempia, mitä parempi palkka äitiyslomalle jääneelle työntekijällä on. Hyvä on myös sanoa ääneen se, että isävapaita pelkästään kehittämällä ei poisteta äitiriski-ongelmaa. Vanhempainvapaasta aiheutuvat kustannukset on yksinkertaisesti saatava tasattua.

 
Sarkomaa on ehdottanut vanhempainvakuutusta vanhempainvapaista aiheutuvien kustannusten aiheuttaman ongelman ratkaisuun. Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen, mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

 
Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

tiedote 6.3.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toteaa, että suomalaisen työelämän suurin häpeätahra, vanhemmuudesta äidin työnantajalle aiheutuvien kustannusten tasaamistyö on edelleen kesken. Kansanedustaja muistuttaa, että asia oli osa hallituksen rakennepakettia. Sarkomaan mukaan hallitus ei saa jäädä työmarkkinajärjestöjen vangiksi vaan tasa-arvoa on vietävä vahvasti eteenpäin. Hallituksen on oltava asiassa aloitteellinen.

”On epäreilua, että äitien työnantajat kantavat vanhemmuuden kustannuksista suurimman taakan. Epäkohta mm. jarruttaa yrittäjyyttä, aiheuttaa naisten syrjimistä työmarkkinoilla, vaikeuttaa naisten etenemistä uralla ja lisää pätkätöitä. Niin kauan kuin naisista aiheutuu työnantajille enemmän kustannuksia, jatkuu naisten epätasa-arvoinen kohtelu työmarkkinoilla. Nykyisessä järjestelmässä äitiydestä aiheutuu työnantajalle sitä enemmän kustannuksia, mitä parempi naisen palkka on. Ei ole tätä vuosisataa eikä viisasta voimavarojen käyttöä, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista”, Sarkomaa alleviivaa.

Kansanedustaja on useasti ehdottanut itsenäistä vanhempainvakuutusta, joka toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vakuutus mahdollistaisi vanhemmuuden kustannusten jakamisen, mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen. Sarkomaan mukaan mallia asiaan voi käydä katsomassa Ruotsista, jossa ongelma on jo aikaa sitten hoidettu.

Sarkomaa ehdottaa, että seuraava hallitus vihdoin ottaa asian tosissaan ja aloittaa vanhemmuuden vakuutusmallin valmistelun. Kansanedustaja pitää välttämättömänä, että tuleva hallitus kannustaa työmarkkinajärjestöjä ottamaan vanhempainvakuutusmallin agendalleen.

”On iso pettymys, että hallitus ei ole ohjelmansa lupauksesta huolimatta edistänyt asiaa. Pelkkä isien kannustaminen ei riitä. On ilahduttavaa, että tasa-arvo asiat ovat nousseet vahvasti poliittisiin puheisiin ja että asiaa on selvitetty. Pelkkä retoriikka ja tasa-arvotorailu ei kuitenkaan riitä. Selvittelyt on nyt selvitelty - puheiden rinnalle tarvitaan todellisia tekoja”, Sarkomaa linjaa.

Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet. Vanhemmuudessa isät ja äidit. Tätä tavoitetta pitää kaikessa päätöksenteossa niin hallituksen, työmarkkinajärjestöjen kuin esimiesten työpaikoilla”, Sarkomaa päättää.
Lisätiedot:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

tiedote 28.2.2015
julkaisuvapaa heti
Kokoomuksen kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa alleviivaa, että sote- uudistuksen tavoitteita ei saavuteta ilman kannustavaa rahoitusratkaisua. Itsessään uusimmassa sote-mallissa, yksiportaisessa kuntayhtymämallissa, ei riittäviä kannusteita ole. Tämä on päivän selvää ja pakko sanoa ääneen.

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että seuraavana askeleena päätetään rahoitusmallista, jossa julkinen raha seuraa ihmisten valintoja. Uusi rahoitusmalli tarvitaan erityisesti perusterveydenhuoltoon ja hoivapalveluihin keinoksi vahvistaa perustason palveluja, niiden laatua, ihmisten valinnanvapautta ja kustannustehokkuutta. Uudistus on tehtävä niin, että palveluja tarvitseva ihminen on keskiössä. Sarkomaa on toistuvasti ehdottanut, että Ruotsin raha seuraa potilasta - mallista tehdään Suomen peruspalvelut paremmaksi - malli.

Ruotsissa ns. Vård val ja Fritt val - uudistuksien ansiosta reilu 90 prosenttia ihmisistä pääsee perusterveydenhuollossa lääkärille viikon sisällä. Suomessa terveyskeskusjonoissa viikkotolkulla odottavat lapsiperheet, eläkeläiset ja työttömät ovat irvikuva tasa- arvoisesta terveyspolitiikasta. Ideologiset syyt vastustaa valinnanvapautta on heitettävä roskakoriin.

"Tämän lisäksi on erityisesti katsottava, miten sote-lakiin saadaan leivottua sisään muita kannusteita, jotka perustuslakivaliokunnan tyrmäämässä hallituksen esityksessä olivat vajavaisia. Eduskunnan valtiovarain- ja talousvaliokunta ovat yksimielisesti sote- lakiesityksestä antamissaan lausunnoissa varoittaneet sote-esityksen puutteellisista "draivereista" ja vedonneet niiden lisäämisen puolesta sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Näitä näkemyksiä ei ole varaa sivuuttaa. Kokoomus on näiden asioiden puolesta. Parlamentaarisen työn haastava puoli on, että kaikki muutokset tehdään yksimielisesti", toteaa Sarkomaa.

”Kannusteita löytyy mm. julkisista laaturekistereistä, läpinäkyvistä palveluiden tuotantokustannuksista ja monituottajamallin käytön vauhdittamisesta esimerkiksi palvelualoitteen käyttöönotosta. Parhaita käytäntöjä ei voida vertailla, jos kustannus- ja laatutiedot eivät ole "läpinäkyviä" ja avoimia. Tämä on jo tehty Ruotsissa, nyt se on tehtävä Suomessa ”, Sarkomaa summaa.

Sarkomaa vieraili johtamansa eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston kanssa keväällä 2012 Ruotsissa raha seuraa potilasta - malliin tutustumassa ja eri tahojen näkemyksiä uudistuksen vaikutuksista kuulemassa. Ruotsissa puolueet ovat laajalla rintamalla uudistuksen takana. Sarkomaa ehdotti kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen kanssa (HS 16.6.2012), että sote-uudistusta valmistelevan työryhmän pitäisi ottaa selvitykseen Ruotsin lainsäädäntöjen soveltaminen. "Viimeistään nyt on tähän ehdotukseen on sote-rahoitusratkaisuja tehtäessä tartuttava", vaatii Sarkomaa

Sosiaali- ja terveysvaliokunta laitettiin puristuksiin puolueiden puheenjohtajien päättämien reunaehtojen - neljän pointin -väliin. Aikaa jäi muutama päivä tehdä uusi esitys kaatuneen hallituksen esityksen tilalle. Näin vaikka perustuslakivaliokunta suositteli vahvasti siirtämään valmisteluvastuun takaisin hallitukselle ja ministeriöön.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle heitettiin puolueiden puheenjohtajien yhteispäätöksellä eduskuntakauden loppumetreillä pallo, jota hallitus ja parlamentaarinen työtyöryhmä ovat pompotelleet paikasta ja mallista toiseen neljä vuotta. ”Työtä ollaan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tehty käskettyä ja vastuuta kannetaan. Työtä tehdään niin hyvin kuin mahdollista. Työtä tehdään siksi, että onnistuisimme turvaamaan vaikuttavat ja tasavertaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut”, päättää Sarkomaa.
Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 0505113033