Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 27.2.2015
Julkaisuvapaa: Heti

Vetoamme ministeri Krista Kiuruun (sd), että eduskunta saisi rauhassa käsitellä varhaiskasvatuslakia koskevan lakiesityksen loppuun. Käynnissä oleva käsittely tulee käydä rauhassa ennen kuin Kiurun johtama ministeriö siirtää keskustelun virkamiesvalmistelussa olleisiin, ensi vaalikaudella mahdollisesti tehtäviin uusiin uudistuksiin, vetoavat kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt tällä viikolla lausunnoille esityksen uudeksi varhaiskasvatuslaiksi. Nykyistä vaalikautta on jäljellä alle kaksi kuukautta. Eduskunnan käsittelyssä olevaa varhaiskasvatuslain uudistusta ei ole vielä saatu valmiiksi. Siitä huolimatta ministeriö haluaa tuoda keskusteltavaksi jo seuraavan uudistuksen. Hallitus on päättänyt, että asiaa edistetään parlamentaarisen työryhmän kautta. Nyt tämä päätös ohitetaan kokonaan ja tuodaan lausunnoille virkamiesvalmisteluna tehty esitys, edustajat ihmettelevät.

Edustajat ihmettelevät, että miksi ministeriö haluaa tuoda uuden esityksen lausunnoille juuri ennen eduskuntavaaleja. Ei ole ongelmatonta että lakiluonnos on lausunnolla, ennen kuin on säädetty edes ensimmäisestä vaiheesta. Tämä on märkä rätti eduskunnan kasvoille. Varhaiskasvatuslain uudistamisen käsittelyssä oleva vaihe tulee tehdä nyt rauhassa loppuun. Vasta uuden vaalikauden alkaessa tulee sitten katsoa, miten uudistamista jatketaan, Vahasalo ja Sarkomaa lopettavat.

 

Lisätietoja:
Raija Vahasalo, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja puh. 050 511 3090
Sari Sarkomaa, kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja puh. 050 511 3033

tiedote 19.2.
julkaisuvapaa heti
Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa vanhuspalvelulain sinnikästä toimeenpanoa mitoituskiistelyn sijaan. Edustajan mukaan kaavamainen vanhusten laitoshoidon mitoitus ei ole avain onneen. Henkilöstöä pitää olla riittävästi, mutta määrä on mitoitettava yksilön hoidon tarpeen ja toimintakyvyn perusteella eikä mekaanisella kaavalla.

Sarkomaa varoittaa, että ministeri Huovisen lausunnolle laittama aie säätää henkilöstön minimimitoituksesta on vaarassa katkaista meneillään olevaa hyvän kehityksen. Kahta asiakasta kohden pitää suositusten mukaan olla yksi hoitaja eli mitoituksen tulee olla minimissään 0,5. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen mukaan puolet yksiköistä ylittää jo 0,6:n ja viidennes 0,7 mitoituksen. ”Vanhuspalvelulaki on siis parantanut mitoitustilannetta, vaikka työtä on vielä tauotta tehtävänä”, Sarkomaa toteaa.

”Minimimitoituksesta on vaarana tulla maksimi, kun säästöpaineissa olevat yksiköt saavat "luvan kanssa" pudottaa mitoituksen vaadittavaan minimiin. Lisäksi vain henkilöstömäärän keskittymällä on vaara, että ohitetaan koulutetun henkilöstön osaaminen ja hoidon kokonaisvaltainen arvio”, kansanedustaja linjaa.

Sarkomaa muistuttaa, että ikääntyneiden vointi voi vaihtua ja henkilökuntaa on oltava sen mukaan. Hoitohenkilöstön määrätarpeeseen vaikuttavat ennen kaikkea vanhusten toimintakyky ja henkilökunnan ammattitaito sekä moni muu asia, kuten käytössä olevat tukipalvelut.

Kansanedustaja esittää tukensa Tehyn näkemykselle siitä, että valtioneuvoston asetuksen sijaan tarvitaan valtakunnallinen hoitoisuusmittari, jonka avulla henkilöstömitoitus voitaisiin määritellä. Lisäksi tarvitaan valtakunnallisesti yhtenäinen tapa laskea hoitotyön henkilöstömitoitus ja kokonaishenkilöstömitoitus.

”Ihmiset ovat erilaisia ja ikääntyneiden toimintakyky sekä palveluntarve yksilöllisiä. Siksi tarvitsemme riittävästi henkilöstöä ja erilaisia vaihtoehtoja: kotihoitoa, omaishoitoa, palveluasumista ja laitoshoitoa. Tavoite on, että ihmiset voivat elää kaiken ikäisenä turvallista ja omannäköistä elämää. Kyse on palveluiden laadusta ja voimavarojen kohdentamisesta ympärivuorokautisessa hoidossa, palveluasumisessa ja kotona. Kokoomus haluaa laittaa myös vanhusten monin tavoin kehittämistä kaipaavat kotipalvelut kuntoon eikä jumiutua mitoituskiistelyyn”, Sarkomaa päättää.

 
lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

TIEDOTE
13.2.2015
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sanna Lauslahti ja Sari Sarkomaa hämmästelevät peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) lausuntoja valinnanvapaudesta terveyspalveluissa (Verkkouutiset 11.2).

”Peruspalveluministeri on huolissaan asiakkaiden valinnanvapauden lisäämisestä. Päinvastoin, hänen olisi syytä olla hyvinkin huolissaan siitä, että palveluita ei saa”, Lauslahti ja Sarkomaa ihmettelevät.

Suomessa on vielä pitkä matka tilanteeseen, jossa asiakas pääsee terveyskeskuslääkärille ilman kohtuuttomia jonoja. Lauslahden ja Sarkomaan mukaan juuri valinnanvapaus on keino, jolla tavoitteeseen pääsyä voidaan vauhdittaa. Ruotsin mallista on viime aikoina esitelty osatotuuksia. Todellisuudessa Ruotsi tavoitteli valinnanvapauden lisäämiselle parempaa terveyspalveluiden saatavuutta, missä se edustajien mukaan on onnistunut.

”Viime syksynä yli 90 prosenttia aikaa tarvitsevista ruotsalaisista pääsi viikossa hoitoon. Meillä luku on 43 prosenttia. Se on räikeän epätasa-arvoista ja luvattoman paljon", Lauslahti perustelee.

”Valinnanvapautta on useissa Euroopan maissa käytetty lisäämään palveluiden saatavuutta ja laatua. Myös peruspalveluministerin kotikaupungissa Jyväskylässä palveluseteli on lisännyt kustannustehokkuutta ja ihmisten tyytyväisyyttä. Miksi tämä ei toimisi muualla Suomessa?” Sarkomaa kysyy.

Lauslahden ja Sarkomaan mukaan sairauden pitkittyessä hoito ja jonot tulevat kalliiksi. Siksi oikea-aikainen hoitoon pääsy on sekä kustannusten hallintaa että inhimillisesti välttämätöntä.

”Tämä ei ole meille vain kustannuskysymys, vaan ennen kaikkea yksittäisen ihmisen kannalta tärkeä asia. Odotusaika on pitkä, kun epävarmuus omasta terveydentilasta painaa”, Lauslahti sanoo.

Edustajat ihmettelevätkin, miksi SDP haluaa holhota ja valita ihmisen puolesta, kun tavoitteen tulisi olla ihmisten nopea hoito ja itsemääräämisoikeus.

”Kansalaisille tulee antaa enemmän vaikutusvaltaa palveluista, joiden rahoittamisen he myös hoitavat veroja maksaen. Valinnanvapaus on voimavara, jota ei ole varaa olla käyttämättä. Tänä päivänä vain varakkailla on mahdollisuus valita. Jatkossa rahan on seurattava asiakasta, jolloin jokainen suomalainen on samalla viivalla varallisuuteen katsomatta”, Lauslahti ja Sarkomaa päättävät.

 
Lisätiedot
Sanna Lauslahti
050-5122380

Sari Sarkomaa
050-5113033

tiedote 8.2.2015.
julkaisuvapaa heti

"On ilahduttavaa, että tasa-arvo asiat ovat nousseet vahvasti poliittisiin puheisiin. Pelkkä retoriikka ja tasa-arvotorailu ei kuitenkaan riitä. Puheiden rinnalle tarvitaan todellisia tekoja. Rakennepaketissa oleva tavoite työantajille aiheutuvien vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta on hallituksen loppukirissä nostettava työpöydälle” vaatii kansanedustaja ja kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Sarkomaa on pettynyt, että hallitus ei ole ohjelmansa lupauksesta huolimatta edistänyt tasa-arvon suurimman häpeätahran poistamista. Ei, vaikka vanhemmuuden kustannusten tasaaminen on tehokkain yksittäinen täsmätoimi edistää tasa-arvoa ja myös palkkatasa-arvoa.

”Ei ole tätä vuosisataa eikä viisasta voimavarojen käyttöä, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Nykyisessä järjestelmästä äitiydestä aiheutuu työnantajalle sitä enemmän kustannuksia, mitä parempi naisen palkka on. Niin kauan kuin naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Tämä näkyy kovalla tavalla naisten pätkätöinä, urakehityksessä ja siten myös palkassa. ”Äitiriskin” kitkemiseen on tehtävä konkreettisia esityksiä vielä tämän eduskuntakauden aikana, koska hallitus on siihen rakennepaketissa sitoutunut”, muistuttaa Sarkomaa.

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanopäätöksessä todetaan, että selvitys vanhemmuuden kustannusten tasaamisen eri malleista ja niiden kustannuksista on tehty, ja että hallitus jatkaa arviointia vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta työmarkkinajärjestöjen kanssa.” Selvityksestä ja jatkotoimista ei ole kuulunut pihaustakaan,” ihmettelee Sarkomaa.

Näyttää vakavasti siltä, että asia ei etene, jos jäädään pelkästään odottamaan työmarkkinajärjestöjen toimia. Hallituksen on oltava asiassa aloitteellinen ja aikaansaava, vaatii Sarkomaa.

Asiassa on kyse tasa-arvon lisäksi yrittäjyyden jarrun poistamisesta. Työnantajien vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten jakaminen kohtelisi yrityksiä tasapuolisemmin ja loisi edellytyksiä kasvulle. Pk-yritykset uskaltaisivat nykyistä paremmin palkata uusia työntekijöitä, kun taloudellinen riski pienenisi. Kyse ei ole sinänsä uudesta menoerästä. Kustannukset on joka tapauksessa jonkun maksettava ja tällä hetkellä se ”joku” on perhevapaita käyttävien naisten työnantajat.

Sarkomaa on useaan otteeseen ehdottanut pohdittavaksi itsenäistä vanhempainvakuutusta, joka toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen, mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.
"Mallia voi käydä katsomassa Ruotsista, jossa asia on jo aikaa sitten hoidettu. Olennaista on, että asiassa ryhdytään vihdoin toimiin pelkkien hallitusohjelmakirjauksien ja puheiden sijaan", päättää Sarkomaa.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 1.2.2015
julkaisuvapaa heti
Hallituksen perhepoliittinen keskustelu meni lopulta umpisolmuun ja perhepaketti poksahti rikki. Opiksi on otettava, että lasten ja perheiden asiaa on katsottava kokonaisuutena. "Pelkkä euro ei saa ohjata perhepolitiikkaa eikä se varmaan ollut kaatumisen ainoa syy. Poksahtaneesta perhepaketista on katseet suunnattava uudenlaiseen perhepolitiikkaan", kannustaa kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa.

"Nykyiset perhetuet ovat melkoinen viidakko ja viisasta olisi, että kokonaisuus katsottaisiin ja siitä luotaisiin joustavampi ja paremmin erilaisten perheiden tarpeita palveleva kokonaisuus, joka istuu myös uuteen varhaiskasvatuslakiin ja lapsen oikeuteen varhaiskasvatukseen, joka on lain keskeneräisyyden takia vielä määrittelemättä", Sarkomaa innostaa.

"Suomessa tarvitaan käyttöön kaikki voimavarat. Kun tavoitteena on, että työelämässä ovat mukana naiset ja miehet ja vanhemmuudessa isät ja äidit tasavertaisesti, on perheiden tuki ja palvelut -eli kotihoidontuki, joustava ja osittainen hoitoraha, kuntalisä, yksityisen hoidon tuki ja päivähoito - katsottava kokonaisuutena”, Sarkomaa linjaa.

”Palvelujen järjestelmäkeskeisyydestä on päästävä siihen, että mennään perheiden tarpeet edellä. Tuet olisi katsottava kokonaisuutena läpi, niin että mahdollistetaan joustavasti työn tekeminen palkansaajana ja yrittäjänä ja lapsen etu sekä oikeus varhaiskasvatukseen. Eikä kotona hoitamisen mahdollisuuttakaan saa hukata.”

"Perheet ja elämäntilanteet sekä lapset ovat erilaisia ja siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Perheitä ei voi eikä saa sulloa samaan muottiin”, kansanedustaja alleviivaa.

Sarkomaa innostaa työantajia suhtautumaan naisten ja miesten työuriin kannustavasti ja tasa-arvoisesti. Sama koskee perhevapaita, pitipä ne sitten isä, äiti tai kumpikin vuorollaan.

"Samalla voisi pohtia aivan uusia tapoja perheiden arjen tukemiseen”, edustaja ehdottaa. Viime viikolla Sarkomaa ehdotti raha seuraa lasta -mallin pohtimista. Hän muistuttaa, että ketterät peruspalvelut ovat lähellä ihmistä. Päiväkoteja on oltava siellä missä lapsia on. Malli kannustaisi kuntia kuuntelemaan perheiden tarpeita nykyistä paremmin ja rakentamaan päiväkoteja oikea- aikaisesti sinne missä tarvetta. Malli mahdollistaisi myös järjestöjen sekä yritysten palvelutarjonnan nykyistä joustavammin. Palveluiden kustannustehokas tuottaminen edellyttää laajempia hartioita.

Kansanedustajan mielestä Suomessa on päästävä pois on/off-ajattelusta, jossa vastakkain ovat koti ja päiväkoti tai koti- ja uravanhemmat: ”Valtaosa vanhemmista on sekä että -vanhempia ja lastenhoitoa tarvitaan aina tilanteen mukaan. Nykyinen tukiviidakko ei ole enää kenenkään hallittavissa eikä se edesauta toimivaa arkea perheissä”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Tiedote 25.1.2015
Julkaisuvapaa heti

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kertoi (24.1.) OAJ: n puoluejohdon paneelissa kannattavansa sitä, että perheiden vapautta valita lapsensa koulu rajoitetaan.

Kokoomuksen kansanedustajat sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo ja opetushallituksen puheenjohtaja Sari Sarkomaa toteavat, että kokoomus ei lähde mukaan keskustan norminkiritystalkoisiin, joilla rajoitetaan perheiden oikeutta valita lapsensa koulu. Kokoomus suojelee sivistyksessä ja koulutuksessa mahdollisuuksien tasa- arvoa sekä perheiden valinnanvapautta.
Kokoomusedustajat jakavat puheenjohtaja Sipilän kanssa huolen peruskoulun laskevista oppimistuloksista sekä vähenevästä luottamuksesta siihen, että lähikoulu on paras koulu. "Sipilän kieltolakilinja on kuitenkin väärä ja vahingollinen. Oireiden sijaan on pureuduttava itse ongelmaan, perusopetuksen laatuun. Myös toimia asuntopolitiikassa tarvitaan. On otettava opiksi ja palautettava koulutuspolitiikka ykkösagendalle".

Edustajat ehdottavat, että seuraavalla eduskuntakaudella sitoudutaan vaikuttaviin toimiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun varmistamiseksi: "Kokoomuksen yksi kärkitavoite on perusopetus paremmaksi -työ. Haluamme, että jokainen koulu on hyvä. Haluamme, että vanhemmat voivat luottaa lähikoulun olevan hyvä valinta lapselle".

Edustajat toteavat, että varsinkin pääkaupunkiseudulla näkyy koulujen eriytyminen ja siellä tarvitaan kohdennettuja toimia.

Lisätietoa:

Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Puh. 050 511 3090

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Puh. 050 511 3033

tiedote 24.1.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa muistuttaa, että opettajien perus- ja täydennyskoulutusta on jatkuvasti kehitettävä. Sarkomaa painottaa tarvetta päivittää opettajien tieto- ja viestintäteknologian opetustaidot. Myös valmiuksia kohdata ja opettaa moninaisia ja monikulttuurisia oppilasryhmiä on lisättävä.

”Mikä olisikaan Suomen kannalta viisaampaa kuin huolehtia opettajiemme osaamisesta?”, Sarkomaa kysyy. Hän on aikaisemminkin kannattanut OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen ehdottamaa opettajankoulutuksen kansallista kehittämisohjelmaa, joka pitää sisältyä seuraavan hallituksen tavoitteisiin.

Uudet opetussuunnitelman perusteet ovat hyvä askel perusopetuksen kehittämisessä mutta eivät yksin riitä. Rinnalle tarvitaan opettajien osaamisen uudistamista. Opettajien täydennyskoulutuksessa on siirryttävä suunnitelmalliseen osaamisen ylläpitämiseen. Suomen menestys on ollut se, että meillä on korkeasti koulutut opettajat ja tästä meillä ei ole varaa tinkiä. On syytä selkeästi sitoutua opettajien koulutustasosta ja pätevyyksistä kiinnipitämiseen.”

”Pisa ei saa nousta päähän. Perusopetusta on jatkuvasti kehitettävä”, kansanedustaja linjasi.

Sarkomaa puhui opettajille lauantaina Educa-messuilla Helsingissä. Kansanedustaja käsitteli puheessaan myös kodin ja koulun yhteistyön merkitystä: ”Uskon ja väitän, että kodin ja koulun yhteistyö on osittain vielä hyödyntämätön voimavara.”

Sarkomaa nosti yhdeksi esimerkiksi yhteistyöstä lasten lukutaidon vahvistamisen. Hän muistutti, että vaikka opetusta on jatkuvasti kehitettävä, on palloa heitettävä myös vanhemmille, ettei huoli heikentyneestä lukutaidosta jää yksin opettajien harteille. Kotona lukemisella on erityinen merkitys lasten kiinnostukseen lukemista kohtaan. Kansanedustaja kannustaakin koteja lukutalkoisiin.

”Tarvitaan vanhempien ryhtiliike, sillä vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu ja he ovat suurimmat vaikuttajat lapsen elämässä. Tätä vastuuta koulu täydentää. Kodin ja koulun yhteistyöllä tuetaan lasten oppimista, kasvua ja koulunkäyntiä. Siksi vanhempien ja opettajien yhteistyö on lapsen etu”, Sarkomaa toteaa.

 

 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 16.1.
julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa ehdottaa päivähoidon järjestämiseen pohdittavaksi mallia, jossa raha seuraisi lasta. Näin päiväkoteja olisi siellä, missä lapsiakin ja perheillä olisi mahdollisuus valita hoitovaihtoehto nykyistä joustavammin.

”Tilanne paranisi, jos vanhempien olisi mahdollista valita nykyistä vapaammin eri päivähoitopalveluista, jos raha seuraisi lasta. Malli helpottaisi päiväkotipulaa Helsingissä, kun päiväkodit olisivat siellä, missä lapsia on. Pitkät päiväkotimatkat ovat arjen kannalta hankalia. Valinnanmahdollisuus edistäisi sitä, että syntyy perheiden tarpeita paremmin vastaavia palveluja”, Sarkomaa toteaa.

Kansanedustajan mukaan malli kannustaisi kuntia kuuntelemaan perheiden tarpeita nykyistä paremmin ja rakentamaan päiväkoteja oikea- aikaisesti sinne missä tarvetta. Malli mahdollistaisi myös järjestöjen sekä yritysten palvelutarjonnan nykyistä joustavammin.

”Esimerkiksi Helsingissä on useita alueita, joissa on ollut vuosikymmeniä krooninen pula päivähoidosta. On selvää, että tarve uudelle tavalle järjestää palveluja on huutava. Luonnollisesti tuottajille on määriteltävä tarkat laatukriteerit varhaiskasvatuksen ja päivähoidon palveluista”, Sarkomaa linjaa.

Vuonna 2012 Sarkomaa vei johtamansa valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston Ruotsiin tutustumaan paikalliseen valinnanvapauslainsäädäntöön. Kansanedustaja ehdotti, että Ruotsin raha seuraa potilasta -mallista tehtäisiin Suomeen peruspalvelut paremmaksi -malli. Sarkomaa on aktiivisesti ajanut valinnanvapauden kasvattamista.

”Seuraavalla vaalikaudella voitaisiin säätää peruspalveluista valinnanvapauslaki. Raha seuraa lasta -malli olisi luonteva osa valinnanvapauslainsäädäntöä, jossa peruspalveluita on tarkoitus vahvistaa”, Sarkomaa päättää.

 
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 12.1.2015
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää tärkeänä, että sote-uudistuksella saadaan sote-kustannusten kasvu kuriin.

”Keskeinen haasteemme on kustannusten hillintä ja talouden tasapainottaminen. Julkisten varojen on riitettävä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, varhaiskasvatukseen, kouluihin ja muihin tärkeisiin palveluihin. Tänään julkaistu tutkimus osoittaa potentiaalin, joka sote-palveluiden uudistamisessa on.”

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia on mahdollista karsia 1,8–2,6 miljardia euroa ilman, että palveluiden tasoon oleellisesti puututaan. Tämä käy ilmi Aalto yliopiston tutkimuksesta. Säästö onnistuu tuotantorakenteita kehittämällä. Mallia on tutkimuksen mukaan otettava niistä kunnista ja alueista, joissa asiat jo hoidetaan tehokkaasti.

”Kustannuksissa on Suomen kunnissa isoja eroja. Kustannuserot johtuvat ennen kaikkea palveluiden määrästä ja tuotantorakenteesta: eivät kuntalaisten sairastavuudesta tai iästä. Palveluita voidaan parantaa ja kustannuksia alentaa, kun parhaat käytännöt otetaan käyttöön.”

Sarkomaa on tyytyväinen, että toivoa antava tutkimus osoittaa säästöjen onnistuvan tuotantorakenteita kehittämällä. ”Aalto yliopiston laskelmat osoittavat kunta-, sairaanhoitopiiri- ja ERVA-aluekohtaisesti, minkä suuruisiin säästöihin eri malleilla voidaan päästä. Kysymys kuuluu, miten tähän päästään. Tarvitaan ehdottomasti lisäkannusteita”, Sarkomaa vaatii.

”Kannusteita löytyy tiedosta ja rahoituksen uudistamisesta: valinnanvapaudesta. Kustannukset on saatava hillintään sekä kustannukset ja laatu julkisiksi. Kustannuksia ei voida vertailla, jos kustannus- ja laatutiedot eivät ole avoimia. Tämä on jo tehty Ruotsissa, nyt se on tehtävä Suomessa ja vielä paremmin. Aidolla monituottajamallilla saamme rahan seuraamaan ihmistä ja palvelut mietittyä ihmislähtöisiksi”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoa:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 9.1.2015
Julkaisuvapaa: Heti

– Kannustamme opetusministeri Krista Kiurua (sd) hoitamaan perusopetuksen tuntijaosta sovitut asiat loppuun asti vielä tämän kevään aikana. Valtioneuvosto päätti vuonna 2012 lisätä kolme vuosiviikkotuntia perusopetuksen valinnaisiin tunteihin vuodesta 2016 alkaen. Lisätuntien rahoitus on jo sovittu viime kevään kehyspäätöksessä. Siksi opetusministerin olisi helppo antaa tähän vaadittava asetusmuutos. Sovituissa asioissa pysymisestä ministeriä muistuttavat kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

Valtioneuvoston perusopetuksen tuntijakoasetuksella määritellään kunkin vuosiluokan oppituntimäärät oppiaineittain. Vuonna 2012 annetun asetuksen perusteella opetushallitus on hyväksynyt opetussuunnitelman perusteet, jotka otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen.

– Kunnissa odotetaan tietoa tuntijaon lopullisesta muodosta. Viivyttely asiassa vaarantaa perusopetuksen kehittämisen. Hallituksen on tarpeen antaa asetus, jolla vahvistetaan näiden valinnaisuuteen kohdistuvien tuntien lisääminen. Lisätuntien rahoituskin on jo päätetty, joten sekään ei aiheuta ongelmaa. Nyt on aika antaa tämä asetusmuutos, jotta kunnissa tiedetään ajoissa, millainen opetussuunnitelma on tulossa, Vahasalo ja Sarkomaa toteavat.

Edustajat jättävät asiasta kirjallisen kysymyksen opetusministeri Kiurulle.

 
Lisätietoa:
Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja raija.vahasalo@eduskunta.fi Puh. 050 511 3090
Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja sari.sarkomaa@eduskunta.fi Puh. 050 511 3033