Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 11.6.2014

julkaisuvapaa

Valtiovarainvaliokunnassa toimivat kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen vaativat, että peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) tuo ensi syksynä esityksen terveydenhuollon laaturekistereistä. Esitys on heistä tehtävä osana budjettilakeja. ”Valtiovarainvaliokunnan tuoreeseen kehysmietintöön kirjatun lausuman pitäisi viimeistään taata, että esitys saadaan. Lausumassa edellytetään, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin terveyspalveluiden laatua kuvaavien julkisten rekistereiden laatimiseksi,” edustajat alleviivaavat.

Kokoomusedustajat ovat toistuvasti ehdottaneet ja monin tavoin edistäneet laaturekisteriasiaa. He pitävät välttämättömänä, että Suomeen luodaan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla voi vertailla terveydenhuollon palveluntuottajien palvelun saatavuutta, laatua ja kustannuksia.

”Laaturekistereistä hyötyvät kaikki – niin potilaat, terveydenhuollon ammattilaiset, päätöksentekijät kuin veronmaksajatkin, jotka kaikki tarvitsevat ajantasaista tietoa hoidon laadusta. Valtakunnallista tietoa pitää olla saatavilla avoimesti niin, että eri toimijoiden vertailu on mahdollista”, sanovat edustajat.

”Ilman ajankohtaista seurantatietoa emme onnistu ohjaamaan terveydenhuoltoa haluttuun suuntaan.”

Ajankohtaista tietoa on oltava saatavilla jo terveydenhuoltolain ja EU:n potilasdirektiivin myötä lisääntyvän valinnanvapauden vuoksi. ”Jotta valinnanvapaus toteutuisi, tarvitsemme helposti saatavilla olevaa selkeää ja läpinäkyvää vertailutietoa palveluiden laadusta ja saatavuudesta”, kokoomusedustajat muistuttavat.

Sarkomaa korostaa, että kyse on myös taloudellisesti merkittävästä asiasta: ”Terveydenhuollon kustannusten hallitsemiseksi ja tasa-arvoisen hoidon takaamiseksi on tärkeää, että rajalliset resurssimme suunnataan oikein. Tavoitteena on saada paras terveyshyöty. Seurantatieto on tärkeä pohja myös lääketieteelliselle ja terveydenhuollon tutkimukselle.”

Virolaisen mukaan luotettava laaturekisteröinti auttaa myös edistämään potilasturvallisuutta: ”Kattava ja avoin rekisteröinti antaa hyvän tilaisuuden ja kannustimet hoidon laadulla kilpailemiseen. Tasokas vertailutieto eri hoitotuloksista voi palvella myös hoitovirheiden vähentämistä. Ruotsin ja Norjan mallit ovat tässä suhteessa rohkaisevia.”

Naapurimaassamme Ruotsissa on käytössä laaja laaturekistereistä muodostuva kokonaisuus. Siellä julkaistaan vuosittain eri alueiden onnistuminen valittujen noin 170 kriteerin mukaan. Näin jaetaan avoimesti tietoa hoidon laadusta. Järjestelmä kannustaa myös palveluiden jatkuvaan kehittämiseen.

”Laaturekisterien kehittäminen on mittava tehtävä, mutta terveydenhuoltomme kehittämisen, päätöksenteon ja hyvien käytäntöjen levittämisen sekä valinnanvapauden toteutumisen kannalta aivan välttämätöntä. Työ on laitettava viipymättä vauhtiin, kun eduskunta on ilmaissut siihen selkeän tahdon”, kansanedustajat peräänkuuluttavat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

050 511 3033

Anne-Mari Virolainen

Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston jäsen

050 512 1941

OPETUSHALLITUS

Tiedotusvälineille 26.5.2014

Vapaasti julkaistavissa

Opetushallituksen johtokunta on erittäin huolissaan Suomen osaamisen ja koulutuksen kehittämisestä ja tulevaisuudesta. Oppimistulokset ovat laskussa, osaamisen merkitys kasvaa ja hyvin monet mittavat uudistukset ja kehittämistoimet ovat tekeillä.

Keskeisen ja ainoan kansallisen koulutuksen kehittämisviraston toimintakyky sekä lakisääteisten tehtävien että viranomaistehtävien hoitaminen on vaarantumassa. Opetushallitus on joutunut aloittamaan yt-menettelyn, jonka lopputuloksena voi olla jopa viidesosan henkilöstön vähentäminen - enimmillään 60 henkilöä. Opetushallituksessa on nyt 279 työntekijää. Opetushallituksen johtokunnan mielestä viraston toimintaedellytykset on turvattava.

Monet merkittävät ja kiireelliset uudistukset kuten perusopetuksen opetussuunnitelmatyö, ammatillisten tutkintojen uudistaminen, opiskelijavalintojen uudistaminen ja toteuttaminen ovat nyt vaarantumassa. Kansallinen koulutuksen kehittäminen tarvitsee vahvaan asiantuntijuuteen perustuvan koulutuksen asiantuntijakeskusviraston.

Opetushallituksen johtokunta pitää välttämättömänä, että Opetushallituksen resurssien turvaamiseen etsitään pikaisesti ratkaisu, jotta yt-menettely ei johda sellaisiin henkilöstön irtisanomisiin, jotka vaarantavat Suomen osaamisperustan kehittämisen.

Suomen menestys perustuu osaamiseen ja sivistykseen.

Lisätietoja:
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa p. 050 5113033
Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä p. 0295 331298

Tiedote 16.5.

julkaisuvapaa

Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok.) vaativat opetusministeri Krista Kiurua (sd.) turvaamaan erityisen tehtävän saaneiden lukioiden, eli erikoislukioiden toimintaedellytykset. Kokoomusedustajat ovat ehdottomia vaateessaan, että säästötalkoista huolimatta ministeri Kiuru vakuuttaisi, että erikoislukiot säilyvät.

Hallituksen kehyspäätöksessä päätettiin erikoislukioiden mittavasta rahoituksen pienentämisestä. Tämän lisäksi koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus lasketaan enintään kolmeen vuoteen. Näillä toimilla erikoislukiot joutuvat kokoomusedustajien mielestä tuplaleikkausten uhreiksi. Kuitenkin noin puolet esimerkiksi urheilulukioissa opiskelevista nuorista suorittaa opinnot neljässä vuodessa. Vaikka tavoite opintoaikojen ripeyttämisestä on oikea, tarvitaan siihen myös joustoja.

Kansanedustajien mielestä nuorille tulee suoda mahdollisuus yleissivistävän koulutuksen ohella toteuttaa intohimoaan ja erityisosaamistaan. Edustajat näkevät, että erikoislukioilla on merkittävä roolinsa myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.

”Suomella ei ole varaa menettää yhtään lahjakasta huippuosaajaa eikä meidän tule sulkea yhtään nuorta pois erityisosaamisensa ääreltä”, edustajat alleviivaavat.

Kokoomusedustajat toteavat, että nuoret ovat erilaisia ja tarvitsevat myös erilaisia vaihtoehtoja. Suomen valttikortti on tulevaisuudessakin korkeatasoinen ja monipuolinen osaaminen. ”Maamme kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin vuoksi emme saa antaa erikoislukioverkkomme rapautua”, kansanedustajat linjaavat.

Erikoislukioista valmistuvien merkitys yhteiskunnan, kansallisen kulttuuri- ja urheiluelämän sekä Suomen kansainvälisen urheilussa, taiteessa ja tieteessä menestymisen kannalta on merkittävä. Esimerkiksi Sotshin Olympialaisissa Suomen joukkueen 102 urheilijasta 52 olivat joko urheilulukioiden nykyisiä tai entisiä opiskelijoita. ”Emme halua palata maailmaan, jossa aktiiviurheilu estää kouluttautumisen”, kansanedustajat sanovat.

”Meidän tulee huolehtia, että tarjoamme lahjakkaille nuorille jatko-opintokelpoisuuden tuottavan yleissivistävän tutkinnon lisäksi myös mahdollisuuden kehittää omia yksilöllisiä osaamisalueitaan opiskelujen aikana. Onko Suomella todella varaa olla tukematta lahjakkuuksien kehittymistä?”, Vahasalo ja Sarkomaa kysyvät.

”On valitettavaa, että tuhannet opiskelijat ja erikoislukioiden henkilökunta elävät tällä hetkellä epävarmuudessa. Opetusministerin tulisi ryhtyä viipymättä toimiin asian ratkaisemiseksi”, kansanedustajat toteavat lopuksi.

Lisätietoja:

Raija Vahasalo, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3090)

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3033)

tiedote 8.5.2014

julkaisuvapaa

Kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok) ja kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) tyrmäävät oppivelvollisuuden pidentämisen ministeri Kiurun esittämässä muodossa. Lakiesitys oppivelvollisuusiän nostamisesta on tänään lähtenyt lausuntokierrokselle.

On räikeä totuus, että ministerin esittämät toimet ja niille luvattu 15 miljoonan rahoitus eivät kohdistuisi ilman koulutuspaikkaa ja syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. Lähes koko summa, noin 14 miljoonaa, esitetään käytettäväksi ilmaisiin oppimateriaaleihin lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Tämä ei kokoomusedustajien mukaan ole niukkojen voimavarojen viisasta kohdentamista, sillä kaikki liikenevät resurssit on suunnattava heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen, räätälöityyn tukeen ja nuoren rinnalla kulkemiseen. Voimavarat olisi suunnattava oppimisongelmien varhaiseen havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä opetuksen, oppilaanohjauksen ja oppilashuollon kuntoon laittamiseen.

”Ehdotus on monin tavoin epäkelpo ja jopa haitallinen lääke syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Pakkovuosi ei poista syitä, joiden takia oppimiskyvyssä tai motivaatiossa on puutteita, tai estä sitä, että opetuksesta pinnataan tai opinnot keskeytetään. Eikä esityksellä muuteta myöskään sitä, että ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on lisäyksistä huolimatta Helsingissä ja muualla Uudellamaalla liian vähän”, kansanedustajat alleviivaavat.

Sarkomaa ja Vahasalo muistuttavat, että hallitusohjelmaan kirjattiin selkeät tavoitteet nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Edustajien mielestä etsivän nuorisotyön kehittäminen, kuntoutus ja ennaltaehkäisevän päihdetyön tukeminen ovat parempia keinoja kuin ministeri Kiurun esittämä pakkovuosi. Myös joustava perusopetus ja ammattistartti ovat toimivia, olemassa olevia keinoja.

Kokoomusedustajat ihmettelevät, miksi ministeri Kiurun esityksestä on jäänyt pois arviot sähköisen ylioppilaskokeen vaikutuksista. Kuntaliiton selvityksen mukaan yli 60 prosentissa lukioista käytetään opinnoissa opiskelijoiden omia tietokoneita. Esityksen maksuttomuusperiaatekin ontuu pahemman kerran.

Kansanedustajien mukaan esitys oppimateriaalien hankinnan keskittämisestä on vastoin suomalaista koulukulttuuria, jossa valinta tehdään pedagogisin perustein uskoen korkeasti koulutettuihin opettajiin.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa,

p. 050 5113033

Raija Vahasalo,

p. 0505113090

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa haastaa työmarkkinajärjestöt tasa-arvotalkoisiin omassa toiminnassaan ja keskusteluun vaietusta miesylivallasta työelämän omien järjestöjen keskeisissä johtotehtävissä. Sarkomaa nostaa esille sen vakavan tosiasian, ettei työmarkkinapöydissä juuri naisia näy eikä naisten edustusta voi työmarkkinakeskusjärjestöjen johdossa sanoa tasa-arvoiseksi.

Esimerkiksi STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on kevään aikana nostanut esille molempien sukupuolien edustuksen pörssiyritysten hallituksissa. Sarkomaa kannustaa myös työmarkkinajärjestöjä huolehtimaan molempien sukupuolien edustuksesta omissa päätöksentekoelimissä. Kokoomuspoliitikko haastaa työmarkkinajärjestöt kertomaan, ovatko ne tähän valmiita ja millaisia toimenpiteitä järjestöt ovat sen eteen valmiita tekemään.

”Miksi työmarkkinakeskusjärjestöjen johtajien vaateet keskittyvät pörssiyhtiöiden hallituksiin? Jos vaaditaan toimia yrityksiltä, on työmarkkinakeskusjärjestöjen otettava naisten osallistumisen edistäminen tosissaan myös omassa toiminnassaan. Eikö juuri työelämän järjestöjen tulisi toimia esimerkkinä ja olla suunnannäyttäjiä koko suomalaisen työelämän kehittämisessä?”, Sarkomaa kysyy.

Sarkomaan mielestä esimerkin ja hyvien käytäntöjen näyttäminen pitää olla työmarkkinakeskusjärjestöjen keskeisellä agendalla. Kansanedustaja toivoo, että esimerkiksi Ilpo Kokkila, Sture Fjäder, Antti Palola ja Lauri Lyly läpivalaisisivat tilannetta omissa järjestöissään. ”Niin kauan kun tärkeitä taloudellisia ja tulonjakoa sekä työelämän kehittämistä koskevia päätöksiä tekevät pääasiassa miehet, eivät naiset ole tasa-arvoisessa asemassa. On järjetöntä haaskausta jättää hyödyntämättä naisten potentiaali työelämän kehittämisessä”, Sarkomaa toteaa.

Kansanedustajan mukaan nyt tarvitaan toimia, joilla kannustetaan koko suomalaista työelämää tasa-arvoiseen johtamiseen. ”On koko Suomen etu, että saamme kaikki voimavarat käyttöön ja sekä miehiä että naisia keskeisiin tehtäviin urapolulla”, Sarkomaa alleviivaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 17.4.

julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa ehdotuksestaan lisätä kuntoutus kotitalousvähennyksen piiriin. Ikääntyvälle väestöllemme viisasta luoda lisäkannusteita ja -mahdollisuuksia fyysisen kunnon ylläpitämiseen niin, että toimintakyky pysyisi yllä ja kotona voisi asua mahdollisimman pitkään. Mitä iäkkäämpi ihminen sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaansa ja toimintakykynsä ylläpitämiseen.

Sarkomaan mukaan kotitalousvähennys tulisi laajentaa koskemaan ainakin lääkinnällistä kuntoutusta, jota tuottavat toimiluvalla toimivat fysioterapia- ja toimintaterapiayritykset, sekä ammatinharjoittajayrittäjät. Kotitalousvähennyksen voisi tehdä myös ikääntyneen aikuiset lapset, jos nämä ostavat kuntoutuskäyntejä vanhemmilleen.

Ikääntyneet käyvät usein terveyskeskuslääkärillä vain hakemassa lähetettä fysioterapiaan. Kotitalousvähennys ei edellytä sairautta eikä lääkärissä käyntiä, joten ikääntyneiden terveyskeskuskäyntien väheneminen pienentää kuntien terveydenhuollon kustannuksia. Mikä tärkeintä, kotitalousvähennys kannustaisi ennaltaehkäisevään kuntoutukseen, joka on aina tuloksellisintakin. Liikunta ja kuntoutus ovat niin ikäihmisille kuin kaikenikäisille paras ennaltaehkäisevä lääke. Kotitalousvähennyksestä hyötyisivät myös yli 65-vuotiaat vaikeavammaiset, jotka ovat tippuneet Kelan maksaman kuntoutuksen piiristä.

”Toimenpide toisi säästövaikutuksia ja edistäisi ikäihmisten elämänlaatua. Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten kotona selviytymisen tukemisella voidaan siirtää kallista laitoshoitoa ja muiden palveluiden sekä lääkkeiden tarvetta. Vähennys myös loisi uusia työpaikkoja, kitkisi harmaata taloutta ja kannustaisi yrittäjyyteen”, Sarkomaa alleviivaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Lapsen rinnalla 2014 -tunnustuspalkinto on myönnetty Icehearts ry:lle. Yhdistys tekee työtä lasten ja nuorten parhaaksi joukkueurheilun avulla. 3000 euron arvoisen palkinnon lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Tunnustuspalkinnon saajan palkitsi tänään messuilla kansanedustaja Sari Sarkomaa.
Iceheartsin toimintamallin tarkoituksena on joukkueurheilun avulla ennaltaehkäistä lasten ja nuorten mahdollisia ongelmia sekä edistää heidän hyvinvointiaan. Yhdistys toimii sosiaalityön ja koulun tukena tavoitteenaan estää syrjäytymistä, edistää lasten ja nuorten sosiaalisia taitoja sekä tarjota heille pitkäkestoinen ja turvallinen aikuisen läsnäolo.

Icehearts ry:n toiminta käynnistyi Vantaalla vuonna 1995, jolloin perustettiin sosiaalinen urheiluseura. Icehearts-toimintamallin ovat perustaneet poika ja isä, Ville ja Ilkka Turkka. Perustamisesta lähtien heidän tavoitteenaan on ollut valtakunnallinen järjestö, jotta mahdollisimman moni lapsi saisi mahdollisuuden harrastaa ja tuntea olevansa osa yhteisöä.

Pitkäkestoista tukea

– Teemme työtä kaikkein haavoittuvaisimpien lasten kanssa. On tärkeää huolehtia siitä, että kaikista pidetään huolta ja että kaikki saavat mahdollisuuden hyvään lapsuuteen ja turvalliseen kasvuun aikuiseksi, toteaa Icehearts ry:n toiminnanjohtaja Ville Turkka.

Iceheartsin toiminnassa keskeisiä periaatteita ovat muun muassa yhteistyö eri tahojen välillä, luottamuksellinen suhde lapsiin, sitoutuminen ja toiminnan pitkäkestoisuus.

– Olemme mukana lapsen kasvussa ja kehityksessä jopa 12 vuoden ajan. Mielestämme on tärkeää tarjota tukea tarvitseville lapsille turvaa, joka pysyy vierellä pitkäkestoisesti. Suomessa lasten ja nuorten asiat ovat pääsääntöisesti hyvin, mutta ne jotka voivat huonosti, voivat koko ajan yhä huonommin. Heitä haluamme auttaa ja kannustamaan aikuiseksi kasvamisessa, Turkka pohtii.

Yksi Icehearts-joukkue toimii 12 vuoden ajan. Joukkuetta ohjaa kasvattaja, jolla on ammatilliset pätevyydet joukkueen johtamiseen. Kasvattaja kykenee puuttumaan tarvittaessa nopeasti kaikkien mukana olevien lasten ja perheiden ongelmiin, mikä estää tehokkaasti mukana olevien lasten syrjäytymistä.

Estää syrjäytymistä

Lapsen rinnalla -tunnustuspalkinnon saajan valitsi yleisöltä tulleista ehdotuksista raati, jossa olivat mukana kansanedustaja Sari Sarkomaa, lastenpsykiatri Jari Sinkkonen Pelastakaa Lapset ry:stä ja puheenjohtaja Jaana Toikkanen Uudenmaan lastenhoitoalan yhdistyksestä.

Raadin mukaan Icehearts tekee hyvää työtä lasten ja nuorten parhaaksi joukkueurheilun avulla. Yhdistyksen varhaisen puuttumisen toimintamalli on innovatiivinen. Toiminnassa on erityisen arvostettavaa se, että se on pitkäkestoista ja kannattelee lapsia kasvussa kohti aikuistumista. Toiminta kohdistuu lapsiin, jotka ilman apua ja tukea olisivat suuressa syrjäytymisuhassa. Yhdistyksessä toimivat ihmiset vaikuttavat myös omalla toiminnallaan siihen, miten Suomessa kehitetään nuorten auttamista yhteiskunnassa ylipäänsä.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Ville Turkka, Icehearts ry, etunimi.sukunimi@icehearts.fi, p. 040 558 1095
Kansanedustaja Sari Sarkomaa, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi, p. 050 511 3033
Tiedottaja Antti Karjunen, Messukeskus, etunimi.sukunimi@messukeskus.com, p. 050 574 3444

TIEDOTE 26.3.2014

-Hallituksen rakentaman kasvupaketin kohokohta on yliopistoille luvattu 150 miljoonan euron lisäpanostus, kommentoivat kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

Pääministeri Kataisen hallitus on sisällyttänyt eiliseen kehyspäätökseensä yliopistoille lisäpääomituskierrokset. Yliopistot saavat keräämäänsä yksityiseen pääomaan nähden kolminkertaisen valtion vastinerahan. Määrärahoja on varattu tälle ja seuraavalle vuodelle 75 miljoonaa euroa eli yhteensä n. 150 miljoonaa euroa.

-Yliopiston kilpailukyvyn säilymisen ja parantamisen kannalta on välttämätöntä monipuolistaa rahoituspohjaa. Yliopistojen itsehallinto ei voi toimia ilman vankkaa taloudellista perustaa, toteavat kokoomusedustajat. - Jo J.V. Snellmanin ajoista lähtien on oivallettu, että pienen maamme voima piilee tiedossa, taidossa ja sivistyksessä. Siksi eilinen pääomittamispäätös oli piristysruiske koko yhteiskunnallemme, kiittävät edustajat.

Valtio myy tai uudelleenjärjestelee omistustaan yhteensä noin 2 miljardin euron edestä vuosina 2014-2015. Pääosa lisätuloutuksesta ohjataan valtionvelan lyhentämiseen ja uusia kasvupanostuksia kertaluontoisiin investointeihin reilun 300 miljoonan euron edestä.

Edustajat muistuttavat siitä, että Suomi menestyy ja hyvinvointimme voi perustua vain osaamiseen, laadukkaaseen opetukseen ja tutkimukseen sekä sivistykseen. Edustajat pitävät vaikeana asiana yliopistoindeksien leikkaamista ja korostavat, että tiedepolitiikkaa on tehtävä pitkäjänteisesti. Kehyspäätös on kokonaisuus, jossa on monia kipeitä asioita mutta tavoitteena on luoda pohja uudelle kasvulle ja työlle.

-Eilinen päätös on hyvä jatkumo viime hallituskaudella yliopistouudistuksen yhteydessä tehdyille pääomituspäätöksille, muistuttavat kokoomusedustajat.

Lisätietoa:

Raija Vahasalo, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3090)

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3033)

TIEDOTE 25.3.14

Eilinen apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen linjaus Suvivirrestä on herättänyt perustellusti ihmetystä. Tilanne on muodostunut kestämättömäksi koulujen kannalta, joissa parhaillaan suunnitellaan lähestyviä kevätjuhlia.

”Kouluissa suunnitellaan parhaillaan lähestyviä kevätjuhlia. Tilanne vaatii nopeaa selkeyttämistä”, linjaavat kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

Edustajien mielestä viime kädessä perustuslakivaliokunnan on asiaa käsiteltävä. Koulujen ja asian merkittävyyden kannalta on välttämätöntä, että asiaan saadaan täysi selkeys ennen kuin mitään ohjeita tai käytäntöjä muutetaan.

”Nykyinen käytäntö on ollut toimiva ja se perustuu Opetushallituksen jo vuonna 2006 tehtyyn ohjeistukseen perustuslakivaliokunnan kannan mukaisesti. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on tähdentänyt, että kevät- ja joulujuhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Virren johdosta ei juhlaa voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Koulujen käytännöistä hankaluuksia ei ole aiheutunut, joten ei pidä tehdä ongelmia siellä missä niitä ei ole”, toteavat kokoomuspoliitikot. Heidän mielestään ei ole mitään syytä siihen, miksi perinteitä pitäisi muuttaa.

Suomalaiset koulut ovat yhä useammin monikulttuurisia. Joissakin luokissa saattaa puolet oppilaista olla maahanmuuttajataustaisia lapsia. Silloin on erityisen tärkeää ylläpitää omaa kulttuuria ja huomioida lasten ja nuorten erilaisuus. Tämän onnistuminen vaatii koulujen rehtoreilta, opettajilta ja vanhemmilta hyvää yhteistyötä.

”Omien perinteiden säilyttäminen ja arvostaminen on osa päiväkotien ja koulujen toimintaa. On tärkeää, että kevätjuhlissa voi laulaa ja lauletaan perinteisiä lauluja, myös suvivirttä. Se kuuluu suomalaisuuteen”, kansanedustajat alleviivaavat.

Lisätietoa:

Raija Vahasalo, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3090)

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3033)

Tiedote 23.3.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää hallitusta kehysriihessä toimiin, joilla edistetään yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Työantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamisessa on kehysriihessä tehtävä konkreettinen esitys. Sarkomaa muistuttaa, että hallituksen rakennepakettipäätöksessä on linjattu vanhemmuuden kustannusten tasaamisen arvioinnista työmarkkinajärjestöjen kanssa. Selvittelyt ja arvioinnit pitäisi olla nyt tehty.

On suuri kysymys, miksi asia ei ole mahtunut työmarkkinajärjestöjen pöytiin. Sarkomaan mielestä hallitus ei voi jäädä passiivisena odottamaan vaan hallituksen on kannustettava työmarkkinajärjestöjä asiassa samalla tavalla kuin se kannusti maltilliseen työmarkkinaratkaisuun.

”Tällä hetkellä saamme lukea uutisia, joissa kerrotaan pk-yrittäjien joutuvan turvautumaan viime hädässä lainan ottoon työntekijän jäädessä äitiyslomalle. Tilanne on täysin kestämätön. Meillä ei ole varaa ylläpitää yrittäjyyden jarruja”, Sarkomaa toteaa. Vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla naisia palkkaavien ja naisvaltaisten alojen, kuten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan yritysten kannattavuutta sekä kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. Tarvitsemme kipeästi joka yrityksen ja työpaikan. Ei ole myöskään tätä vuosisataa eikä viisasta kansakuntamme voimavarojen käyttöä, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Niin kauan kuin naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla.

Sarkomaa huomauttaa, että vanhemmuuden kustannusten tasauksessa ei ole kyse uudesta kustannuksesta. Vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset maksetaan tällä hetkellä perhevapaita käyttävien äitien työnantajien pussista. Yhden vauvan hinta on äidin työnantajalle noin 12 000 euroa. Ei ole mitään hyväksyttävää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi kantaa suurin vastuu vanhempainvapaiden kustannuksista. Sarkomaa on toistuvasti ehdottanut vanhempainvakuutusta vanhempainvapaista aiheutuvien kustannusten aiheuttaman ongelman ratkaisuun ja tasaamiseen. Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi läpinäkyväksi sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista tulee.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 303