Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 7.2.2014
Julkaisuvapaa heti

– Varhaiskasvatuslaki on säädettävä tällä hallituskaudella hallitusohjelman mukaisesti, vaativat kansanedustajat Sari Sarkomaa (kok) ja Raija Vahasalo (kok).

– On todella iso järkytys, että Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) listalta, jossa kerrotaan eduskunnalle tänä keväänä annettavista lakiesityksistä puuttuu varhaiskasvatuslaki. – OKM:n Koulutuksen- ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on luvattu tuoda laki eduskunnan käsittelyyn keväällä 2014, joten viivästely syksyyn vaarantaa hallitusohjelmassa luvatun lain säätämisen, kansanedustajat huomauttavat.

Kokoomusedustajat ovat ehdottomia ja vaativat, että lupauksesta uudistaa yli 40 vuotta vanha päivähoitolaki varhaiskasvatuslaiksi ei saa lipsua. – Eduskunnan on saatava laadukkaasti valmisteltu varhaiskasvatuslakiesitys riittävän ajoissa käsiteltäväkseen, jotta laki saadaan huolella eduskunnan toimesta käsiteltyä. Siksi lakiesityksen tuomisesta eduskuntaan keväällä 2014 ei voi tinkiä, Sarkomaa ja Vahasalo toteavat.

– Laadukas ja kaikkien lasten ulottuvilla oleva varhaiskasvatus on parasta tasa-arvoa ja koulutuspolitiikkaa sekä tulevaisuuden rakentamista. – Oppimisen ja kouluinnostuksen perusta luodaan varhaiskasvatuksessa. Laadukas varhaiskasvatus onkin tehokkainta syrjäytymisen ehkäisyä, kansanedustajat muistuttavat.

– Kansainvälisesti Suomi on jälkijunassa varhaiskasvatuspalveluissa. Pedagogisiin varhaiskasvatuspalveluihin osallistuminen on vähäisintä Euroopassa ja Pohjoismaissa, he lisäävät.

– Yli 40 vuotta vanha päivähoitolaki ei enää kelpaa uuden lain pohjaksi. Tarvitsemme rohkeaa ja ennakkoluulotonta kehittämistyötä, kannustavat Sarkomaa ja Vahasalo ministeri Kiurua. – Millaisia varhaiskasvatuspalveluita haluamme tarjota alle kouluikäisille lapsille ja millaisia päivähoitopalveluja tarvitaan tukemaan äitien ja isien työelämään osallistumista? Nämä kysymykset ovat uudistuksen keskiössä, Sarkomaa ja Vahasalo muistuttavat.

– Rohkaisemme ministeri Kiurua evästämään varhaiskasvatuslakia valmistelevaa työryhmää esittämään erilaisia malleja ja keinoja siihen, että kaikilla vähintään yli 3-vuotiailla lapsilla olisi todellinen oikeus saada laadukasta pedagogista varhaiskasvatusta päiväkodeissa opettajan johdolla.

Lisätietoa:

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3033)
Raija Vahasalo, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3090)

Tiedote 30.1.2014
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää isona epäkohtana sitä, että päivähoitolaissa eikä valtakunnallisissa varhaiskasvatuksen perusteissa ole mainintaa kiusaamisen ennaltaehkäisemisestä ja kitkemisestä. Sen sijaan isompia lapsia, peruskoululaisia ja toisen asteen opiskelijoita suojaa laki, joka edellyttää, että oppilaat on suojattava väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että valmisteilla olevaan uuteen varhaiskasvatuslakiin kirjataan pykälätasolle kiusaamisen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Kiusaamiseen on saatava nollatoleranssi jo varhaisessa vaiheessa.

Sen minkä kotona ja päivähoidossa oppii, sen koulussa ja myöhemmin elämässä taitaa”, sanoo Sarkomaa. Kiusaamisen kitkeminen edellyttää riittävää määrää lastentarhaopettajia ja osaamista koko päiväkodin moniammatilliselle henkilöstölle.

Kiusaaminen on vakava ongelma lapsille ja nuorille, joka näkyy myös kouluterveyskyselyn tuloksissa. Kiusaavilla lapsilla on lisääntynyt riski jatkaa kiusaamista aikuisena, jos kukaan ei pysäytä negatiivista käyttäytymistä. Kiusaamisen ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvoinnille ja koulunkäynnille sekä koko elämälle. Viimeksi kiusaamisilmiölle antoi kasvot Rädyn saama pahoinpitelytuomio.

Tutkimukset osoittavat, että kiusaamisongelma on opittu käyttäytymismalli ja siihen on pureuduttava varhaisessa vaiheessa päivähoidossa, jottei kiusaaminen ole tapa, joka siirtyy lapsen mukana peruskouluun. Helsingin yliopiston tutkija Laura Repo on korostanut, että kiusaaminen on opittu käyttäytymismalli. Hänen mielestään aikuisen tulisi olla mukana leikeissä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Folkhälsan julkaiseman tutkimushankkeen mukaan päiväkodissa kiusaajia ja kiusattuja koskevat prosenttiluvut vastaavat suurelta osin koulussa tehtyjen tutkimusten tuloksia.

On välttämätöntä, että vanhemmat ovat mukana kiusaamisen vastaisessa työssä, sillä he ovat ensisijaiset vaikuttajat ja vastuunkantajat lapsen elämässä. Vanhempien yhteistyöllä voidaan luoda tärkeitä aikuisten verkostoja lasten kasvun tueksi. Lasten on voitava luottaa siihen, että kaikesta kiusaamisesta uskaltaa puhua, ja että aikuiset aina auttavat, eivätkä jätä lasta yksin. Kiusaamisen kitkemiseen tarvitaan lapsen koko lähiyhteisö.

Lisätietoa:
Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Tiedote 22.1.2014
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa on hämmästynyt Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko eilisestä valinnanvapautta kyseenalaistavasta puheenvuorosta Suomenmaa- lehdessä. Sarkomaa toivoo, että keskusta ei Saarikon puheenvuoron myötä ole siirtymässä potilaan valinnanvapautta vierastavaan joukkoon.

Saarikko painotti, että keskusta haluaa poistaa Kela-korvauksen ja siirtää siitä irtoavat eurot julkiseen terveydenhuoltoon. Sarkomaa vastaa keskustalle, että Kela-korvaus ei ole syypää terveyskeskusten ongelmiin, päinvastoin - sen poistaminen irrallisena toimenpiteenä vaikeuttaisi tilannetta entisestään.

Kela-korvausten poistaminen nykyjärjestelmässä lisäisi painetta nimenomaan perusterveydenhuollossa, juuri siellä, minne lisäjonojen sijaan pitäisi lisätä resursseja. Kela-korvausten poisto leikkaisi muutenkin vähäistä valinnanvapautta terveydenhuollossamme.

Sarkomaa toivoo keskustalta malttia pohtia rahoituslinjauksia kokonaisuutena yhteistyössä pian asettavassa laaja-alaisessa sote-rahoitustyöryhmässä.

Sarkomaa on toistuvasti ehdottanut raha seuraa potilasta -mallia osaksi valmisteilla olevaan sote-uudistusta. Sarkomaa pitää tärkeänä askeleena asian edistymiselle terveyden - ja hyvinvoinnin laitoksen tekemää mallia, jonka peruslähtökohta on mahdollisuus valita.

Ruotsissa on tehty uudistus, jossa sovittujen laatukriteereiden täyttämät julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelun tuottajat on asetettu keskenään samaan asemaan, ja asiakas valitsee. Uudistus, jossa raha seuraa potilasta on lisännyt terveyspalveluiden saatavuutta, laatua ja sitä kautta terveyden tasa-arvoa. Sarkomaa mielestä pian asetettavassa sote-työryhmässä on viisasta etsiä asiaan kansallinen yhteisymmärrys ja Suomen malli, joka mahdollistaa tasavertaiset ja kustannustehokkaasti tuotetut laadukkaat palvelut.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Tiedote 13.1.2014
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskunnan Lapsen puolesta ryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa yhtyy Lastensuojelun Keskusliiton huoleen maamme lastensuojelun tilanteesta. Sarkomaa kannattaa keskusliiton tänään tekemää ehdotusta koota sosiaali- ja terveysministeriön johdolla yhteen keskeiset toimijat. Kunta- ja sote-uudistuksen temmellyksen keskellä on tärkeä yhteisvoimin katsoa, miten lastensuojelun kehittämisessä konkreettisesti edetään.

Samassa voitaisiin keskustella Lastensuojelun Keskusliiton ehdottamasta asiakkaiden oikeusturvaa koskevista suosituksista. Sarkomaa pitää ehdotusta varteenotettavana. Lasten ja perheiden näkökulma on olennainen, kun puhutaan lastensuojelun laadusta.

Sarkomaa muistuttaa, että joulun alla eduskunnassa hyväksytyssä talousarviomietinnössä ilmaistiin huoli siitä, että lastensuojelun painopiste ei ole toistaiseksi siirtynyt ennaltaehkäiseviin palveluihin ja avohuollon työhön, vaikka se on lastensuojelulain tavoite. Siirtämällä painopiste ennaltaehkäiseviin palveluihin voidaan saavuttaa taloudellisia säästöjä inhimillisistä kustannuksista puhumattakaan.

Sarkomaa pitää hyvänä, että peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd) on lasten asian tiimoilta ollut aktiivinen. Esimerkiksi tämän vuoden valtion budjetissa on lisätty valtionosuuksia, joilla voidaan palkata kuntiin noin 70 uutta lastensuojelun työntekijää. Sarkomaa muistuttaa, että eduskunnassa lisäsimme myös määrärahan sosiaalityöntekijöiden koulutuspaikkojen lisäämiseksi.

Sarkomaa korostaa kuntien vastuusta. Eduskunnan asiantuntijakuulemisessa on todettu, että lasten huostaanoton ja sijoittamisen kustannukset ovat niin suuret, että yhdenkin huostaanoton välttämiseksi melkein mikä tahansa määrä ehkäisevää työtä tai avohuollon työtä on kannattavaa. On käsittämätöntä, että edelleen on kuntia, joissa perheen ensimmäinen apu on lastensuojelu ja huostaanotto. Erityisesti ennaltaehkäisevä kotiapua ja lasten lähellä toimivien aikuisten ja eri toimijoiden yhteistyö on saatava toimimaan lapsen parhaaksi ja koko perheen tukemiseksi.

Sarkomaa kannustaa kuntia vertailemaa kustannuksia ja ottamaan käyttöön malleja, joissa investoimalla varhaiseen ja ennaltaehkäisevään perheiden tukeen on huostaanottomäärät saatu pienemmiksi sekä samalla säästettyä rahaa ja mikä parasta lisättyä lasten sekä perheiden hyvinvointia. Olennaista on, että nämä parhaat käytännöt saadaan sote-uudistuksessa juurrutettua koko maahan. Tässä kuntapäättäjillä on päävastuu.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Tiedote 10.1.2014
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskunnan Lapsen puolesta - ryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ehdottaa lapsiasiavaltuutetun toimiston siirtämistä Jyväskylästä Helsinkiin eduskunnan oikeusasiamiehen toimiston tai ihmisoikeuskeskuksen yhteyteen. Tällä järjestelyllä voisi olla mahdollista turvata resurssit nykyistä paremmin sekä valtuutettujen riippumaton asema. Lapsiasiavaltuutetun useimmat keskeiset valtionhallinnon ja esimerkiksi järjestöjen yhteistyökumppanit ovat pääkaupunkiseudulla, joten siirto olisi myös mahdollisuus lisätä lapsiasiavaltuutetun toimiston työn kustannustehokkuutta.

Nykyisessä taloustilanteessa on haastavaa lisätä voimavaroja valtionhallintoon. Välttämätöntä onkin ensin arvioida eri organisaatioiden synenergia - ja yhteistyömahdollisuudet sekä toimenkuvien painopisteet. Eroavan Aulan hätähuutoa voimavaroista ei voi jättää huomioimatta, sanoo Sarkomaa ja kannustaa koko hallitusta etsimään luovia tapoja uudistaa valtionhallintoa.

Muistaen 90-luvun laman toimien vaikutukset lasten ja perheiden tilanteeseen, on viisasta huolehtia lapsiasiavaltuutetun työn saumattomasta jatkumisesta ja riittävistä voimavaroista. Edessä on esimerkiksi mittavan suuria rakenteellisia uudistuksia ja talouden sopeuttamistoimia. Lapsiasiavaltuutettua tarvitaan, painottaa Sarkomaa ja muistuttaa, että lapsiasiavaltuutetun tehtävä perustuu YK:n lasten oikeuksien yleissopimukseen.

Sarkomaa pitää kiitettävänä, että peruspalveluministeri Huovinen (sd) on sanonut ottavansa lapsiasiavaltuutetun eron hyvin vakavasti ja kannanottona resurssien vähäisyydestä. Sarkomaa on samaa mieltä peruspalveluministerin toteamuksen kanssa, että talouden niukkana aikana suuren suuria lupauksia ei voi tehdä.

Sarkomaa toivoo, että peruspalveluministeri Huovinen (sd) ottaisi ehdotuksen lapsiasiavaltuutetun toimiston siirrosta harkintaansa ja että tämän lisäksi valtionviranomaistoiminnoissa tehtäisiin arvio, miten voimavaroja on kohdennettu lasten asioiden käsittelyyn. Ministeri on itsekin viitannut lapsiasioiden voimavarojen vähyyteen ministeriössä ja valvonnassa. Arvion perusteella on mahdollista pohtia olemassa olevien voimavarojen allokointia niin, että lasten asiat on hoidettu ja valvottu riittävällä tavalla.

Sarkomaa kiittää lapsiasiavaltuutettu Aulaa ansiokkaasta työstä lasten puolesta. Eduskunnan Lapsen puolesta - ryhmä on tehnyt tiivistä työtä lapsiasiavaltuutetun kanssa ja se on ollut tärkeää sekä tuloksellista.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Tiedote 8.1.2014
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa on täysin samaa ministeri Risikon eilisen lääkäripäivillä esittämän näkemyksen kanssa, että sote-uudistusta vauhdittamaan tarvitaan uusi rahoitusmalli. Ilman rahoituksen uudistamista terveyshyötyjä ja potilaan valinnanvapautta sekä kustannustehokkuutta edistävään ja osaoptimointia karsivaan suuntaan jää sote-uudistus torsoksi.

Hallituksella on rahoitusuudistuksesta jo aie, kun se on tehnyt osana rakennepakettia päätöksen selvittää sote-rahoituksen uudistamista maalikuuhun 2015 mennessä. Tämä tarkoittaisi sitä, että päätökset mitä todennäköisemmin siirtyisivät seuraavalle hallitukselle. Sarkomaa on huolissaan siitä, että työtä ei ole vieläkään aloitettu. Kello käy ja vaalikausi lähenee loppuaan. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että sote-rahoituksen uudistamistyö aloitettaisiin viipymättä ja niin, että ilman lisäviiveitä selvitettäisiin raha seuraa potilasta -mallista Suomen malli ja sen tueksi valmisteltaisiin jo tällä eduskuntakaudella alkavia rahoituskokeiluja. Tämä edellyttää, että raha seuraa potilasta -mallista saadaan alkuvuodesta hallituksessa yhteinen linja. Nämä asiat on ehdottomasti kirjattava nimeämistä odottavan työryhmän agendalle tai sitten niiden valmisteluun on nimettävä muu nopeamman valmisteluaikataulun omaava työryhmä. Sarkomaa pitää tärkeänä, että tämä hallitus saisi tehtyä esityksiä eduskunnalle vähintään sote-rahoituksen kokeiluista.

Sarkomaa on erityisen ilahtunut, että Risikko näyttää vahvasti hallituksen suunnalta vihreää valoa raha seuraa potilasta -mallille, jota on parin vuoden ajan tarjoiltu meidän kokoomusedustajien taholta osaksi sote-uudistusta. Ensimmäisen kerran esitimme mallia ed. Virolaisen kanssa kesäkuussa 2012 vierailtuamme Tukholmassa Ruotsin terveydenhuoltoon tutustumassa. Sarkomaa on esittänyt rahoituskokeilua toistuvasti metropolialueelle ja ehdottanut, että kokeilu voisi alkaa myös suunterveydenhuollosta.

Sarkomaa sanoo, että lausunnolla oleva esitys sote-järjestämislaiksi oli iso pettymys. Esityksessä on edelleen perustuslaillisten ongelmien lisäksi muita isoja epäkohtia sekä ratkaisemattomia kysymyksiä. Taloudelliset vaikutukset ovat arvioimatta. Sarkomaa pitää Risikon tavoin päivänselvänä, että lausunnolla oleva järjestämislakiesitys vaatii merkittäviä muutoksia. Olisin pitänyt parempana, että hallitus olisi työstänyt tiedossa olevia epäkohtia ja tehnyt valmiimman esityksen ennen lausuntokierrosta, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa, ettei sote-luonnos sellaisenaan täytä sote-uudistukselle asettuja tavoitteita. Valmius käydä esitys pohjamutia myöten kuntoon on oltava koko hallituksella.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän on tehtävä osaltaan arvio esityksestä, kunhan hallitus saa korjausurakkansa valmiiksi sekä taloudelliset arviot, onko sote-järjestämislaki riittävän hyvä eduskuntaan tuotavaksi. Uudistamistyö on välttämätön ja siinä on pakko onnistua, mutta huonoa ei ole varaa tehdä, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
puh. 050 511 3033

Haussa eduskunta-avustaja, joka on täynnä innostusta ja aatetta! Nykyinen avustajani Antti jatkaa opintojaan. Avustaja on tärkeä työpari kansanedustajalle. Orientaatio politiikkaan sekä kirjalliset viestintä- ja tietotekniset taidot ovat välttämättömiä. Tärkeitä ominaisuuksia ovat aikaansaavuus ja oma-aloitteisuus. Tehtäviin kuuluu mm. eduskuntatyössä avustamista, kalenterin ylläpitoa, sidosryhmäyhteistyötä, tilaisuuksien järjestämistä sekä kirjoitustyötä. Työ on ajoittain kiireistä ja vaatii joustavuutta sekä kykyä reagoida nopeasti muuttuviin aikatauluihin. Arvostan innokkuutta oppia uusia asioita sekä tahtoa sitoutua avustajan tehtävään tämän eduskuntakauden loppuun asti. Eduskunta-avustajan kuukausipalkka on 2359 €. Toivon, että hakemukset lähetetään 20.1. mennessä sähköpostitse osoitteeseen sari.sarkomaa@eduskunta.fi.

Tiedote 30.12.2013
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa kannustaa vanhempia lukutalkoisiin lasten lukutaidon edistämiseksi. Heikentynyttä lukutaitoa ja vähenevää kiinnostusta lukemiseen ei saa jättää vain opettajien harteille, vaikka totta kai asia on otettava vakavasti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämisessä. Lukemisen merkitystä on hyvä miettiä joka kodissa. Arjessa tehdyt asiat voivat joskus olla paljon tehokkaampia kuin valtiovallan säädökset ja hankkeet. Lukutalkoot on myös talouden tiukassa tilanteessa keino, joka ei maksa mitään. Sarkomaa muistuttaa, että ovi lukemisen maailmaan avataan yhteisen lukemisen avulla ja tässä vanhemmilla ja muilla lasten läheisillä aikuisilla on päävastuu.

Sarkomaa painottaa erityisesti kotona lukemista. Vanhempien rooli on avainasemassa lasten kiinnostuksessa lukemiseen. Lapselle lukeminen on monin tavoin merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Kun luemme lapselle, vahvistamme lapsen kielen kehitystä, tulevaa lukutaitoa ja kiinnostusta lukemiseen. Lapselle lukeminen ja yhdessä lukeminen lapsen opittua lukemaan auttavat lapsen koulunkäyntiä ja helpottavat tulevaisuudessa hänen oppimistaan. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka kulkee mukana koko elämän.

Sarkomaa pitää vakava koko maamme sivistyksen ja osaamisen kannalta sitä, että nuorten lukutaito on heikentynyt ja kiinnostus lukemista kohtaan on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Heikkoja osaajia on aiempaa enemmän ja erinomaisia puolestaan aiempaa vähemmän. Samaan aikaan niiden nuorten osuus, jotka eivät lue läksyjen lisäksi lainkaan vapaa-ajallaan, on merkittävästi kasvanut. Sarkomaa muistuttaa, että lukeminen on kaiken oppimisen perusta.

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että Suomessa löydetään monipuolisia keinoja innostaa lapsia lukemaan. Koulujen lukuharjoitukset ja kirjailijavierailut, kirjallisuuskerhot, koulujen kirjastot sekä yhteistyö yleisten kirjastojen kanssa ovat asioita, joita joka koulussa tulisi vaalia. Kirjastojen kanssa tehtävä yhteistyö olisi hyvä olla osa jokaisen päiväkodin arkea. Päiväkodit ja koulut voivat osaltaan innostaa ja kannustaa perheitä yhteiseen lukuharrastukseen.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
puh. 050 511 3033

Tiedote 13.12.2013
Julkaisuvapaa heti

Valtiovarainvarainvaliokunta on tänään saanut valmiiksi ensi vuoden talousarviota koskevan mietintönsä. Kokoomuksen kansanedustajat ja valtiovarainvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen ovat tyytyväisiä, että valtiovarainvaliokunnasta lähti vahva viesti siitä, että kattavalle turvakotiverkostolle on saatava kestävä rahoitus. Pidimme välttämättömänä, että hyväksyimme lausuman Eduskunta edellyttää, että Istanbulin sopimuksen toimeenpanon edellyttämät voimavarat otetaan huomioon vuosia 2015—2018 koskevassa kehyspäätöksessä.

Tämän lisäksi valtiovarainvaliokunta lisäsi 300 000 euroa Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanon valmisteluun liittyviin tehtäviin, kuten auttavan puhelimen kehittämiseen. Ajatuksena on, että Ensi- ja turvakotien liitto olisi taho, joka ottaisi vastuun ympäri vuorokauden (24/7) toimivasta puhelinpäivystyksestä.

Valtiovarainvaliokunnan linjaukset olivat merkittäviä askelia eteenpäin, jotta Suomi voi ratifioida Istanbulin sopimuksen. Suomi on saanut useita huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeuksien valvontaelimiltä naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä, muistuttavat kokoomusedustajat.

“Lähisuhdeväkivaltaan on saatava riittävästi keinoja puuttua, sillä se on kansallinen häpeä. Kesäkuussa hyväksytyt laatusuositukset määrittelevät turvakotipalvelujen sisältöä sekä työskentelyn tavoitteita. Nämä laatusuositukset on pistettävä täytäntöön viipymättä, jotta vaikeassa asemassa olevat saavat riittävästi turvaa ja tukea”, edustajat vaativat.

On tärkeää, että turvakotipaikkojen lisäksi puhutaan palveluista, joita on mahdollista tuottaa yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Se edellyttää valtakunnallista toimenpideohjelmaa turvakotien ja palveluiden verkostolle. Helposti saavutettavien turvakotipaikkojen perustamisen lisäksi sopimus velvoittaa mm. maksuttoman auttavan puhelimen järjestämistä.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
Puh.050 5113033

Anne-Mari Virolainen
kansanedustaja (kok)
puh. 050 5121 941

Elo-säätiö 5.12.2013

Kouluruokailu - matkalla maailman parhaaksi

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö (ELO-säätiö) kokosi kouluruokailun kehittäjät yhteisen vision taakse: Matkalla maailman parhaaksi. Tavoitteena on saada hyviä tekoja näkyväksi. Helsingissä Oulunkylän yhteiskoulussa juhlistetaan itsenäisyyspäivää suomalaisen ylpeyden aiheen, kouluruokailun, ympärillä. Oppilaiden itse valitsema ateria on poronkäristys, jota 5.12. on nauttimassa 800 henkeä: oppilaita, opettajia ja kouluruokailun vaikuttajia.

Kouluruokailun eteen on tehty paljon työtä - hankkeita, tutkimuksia ja selvityksiä.

- Tärkeintä on se työ ja ruoka, mitä jokaisessa koulussa joka päivä tehdään. On saatu paljon aikaan, silti julkisessa keskustelussa korostuu monesti valitusvirsi, ELO-säätiön johtaja Seija Kurunmäki sanoo. - Siihen halusimme puuttua. Meillä on ainekset tulla näkyväksi maailman parhaana maana sekä koulutuksen että kouluruokailun saralla. Nyt tarvitaan yhteisiä tekoja ja tekijöiden arvostusta.

Kunnilla on tiukkaa, mutta ei niin tiukkaa, ettei lasten ja nuorten ruokaan olisi rahaa.

- Jos maassamme oli sotien jälkeen varaa luoda maksuton kouluruokailu, niin nyt on varaa pitää sitä yllä. Kouluruokailu on nähtävä fiksuna sosiaalisena innovaationa ja kannattavana investointina jokaisen lapsen hyvinvointiin ja oppimisen edellytysten luomiseen, sanoo kansanedustaja Sari Sarkomaa. - Laadukas ja maukas kouluruoka on tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria ja ylpeydenaiheemme, jota on vaalittava.

Hyvä koulutus ja kouluruoka ovat mahdollistaneet meille monta menestystarinaa.

- Nyky-Suomi tarvitsee kouluruokailua ja yhteisöllistä ruokakasvatusta; siksi niiden merkitys kasvaa myös uusissa opetussuunnitelmissa, opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta kertoo.

Oulunkylän koulun oppilaat valitsivat äänestyksellä juhlapäivän ruoan. Poronkäristys perunamuusin kera oli selvästi suosikki.

- Tätä voisi tehdä kotonakin, juhlan järjestämiseen osallistuneet yläkoulun oppilaat suunnittelevat.

Monipuolisella yhteistyöllä kohti maailman parasta kouluruokailua

Yhteiselle matkalle kohti maailman parasta kouluruokailua ovat sitoutuneet ELO-säätiön lisäksi Opetushallitus, Suomen Gastronomien Seura ry, Ammattikeittiöosaajat ry, Kuntaruokailun asiantuntijat ry, MTK:n ruokakulttuuriasiamies, Kotitalousopettajat ry, Edutaru Oy, Fazer Food Services, Campbell Soup Finland ja Metsä Tissue. He ja monet muut tekevät työtä kouluruokailun arvostuksen parantamiseksi.

Toimitusjohtaja Jaana Korhola on tyytyväinen, että Fazer Food Servicesillä on mahdollisuus olla mukana juhlistamassa itsenäisyyttä.

- Ravintoloidemme historia ulottuu aina sodan aikaiseen Lotta Svärd -toimintaan saakka. Siksi haluamme satsata kehittämiseen, joka koituu koko kouluruokailujärjestelmän hyödyksi, Korhola sanoo.

Lisätietoja

Seija Kurunmäki, johtaja, ELO - Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö
p. 0400 460 894, seija.kurunmaki@elo-saatio.fi
www.elo-saatio.fi

Laura Tötterman, tiedottaja, Fazer Food Services
p. 044 711 9550, laura.totterman@fazer.com
www.amica.fi/uutiset