Kategoria: Tiedotteet

tiedote 14.8.2014

julkaisuvapaa

 
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii hallitusta purkamaan alkoholilaissa olevia aikansa eläneitä normeja. Kansanedustajan mielestä ravintola-alan ja koko Suomen painiessa talousvaikeuksien kanssa Suomella ei ole varaa ylläpitää turhia pykäliä, joilla ei juurikaan ole merkitystä alkoholin kulutukseen tai sen aiheuttamiin haittoihin ja jotka vain lannistavat yrittäjiä ja jarruttavat työpaikkojen syntyä ja hankaloittavat ihmisten arkea.

Sarkomaan mielestä alkoholilain kokonaisuudistuksen siirtäminen seuraavalle vaalikaudelle ei saa tarkoittaa sitä, että hallituksen lupaama norminpurku kuopattaisiin alkoholilainsäädännön saralla.

”Tosiasia on, että norminpurkutalkoot ovat edenneet löperösti ja nyt on loppukirin paikka. Jarruttelun sijaan on nyt laitettava hanaa norminpurkuun”, Sarkomaa toteaa.

Esimerkiksi Sarkomaa nostaa sen, että ravintoloilla ei voi olla yhteisiä anniskelualueita. Ravintolakohtaisten anniskelualueiden tiukat rajat ovat aiheuttaneet hämmennystä esimerkiksi Helsingin Hietalahden kauppahallissa, jossa eri ravintoloista alkoholia ja ruokaa tilaavat eivät voi istua samoissa pöydissä.

Samaten Sarkomaa muuttaisi pikimmiten pienpanimoiden suoramyyntioikeuksia, jotta pienpanimot voisivat harjoittaa suoramyyntiä ilman elintarvikekylkiäisiä. Tällä hetkellä alle 4,7 %til. alkoholia sisältävien juomien suoramyynti pienpanimoista on mahdollista ainoastaan perustamalla panimon yhteyteen elintarvikekioski.

”Niin sanotusta kioskikikkailusta on päästävä eroon. Esimerkiksi makkaran myyminen oluen kylkiäisenä ei ole tätä päivää eikä yhdenkään pienpanimon alkuperäinen tarkoitus ole varmastikaan ollut elintarvikkeiden myyminen”, kansanedustaja toteaa.

Sarkomaa uudistaisi myös alkoholilain tiukat vaatimukset koskien anniskelupaikan vastaavaa hoitajaa ja tämän kelpoisuusvaatimuksia. ”Esimerkiksi vaateet vastaavan hoitajan työkokemuksen määrästä eivät ole tarkoituksenmukaisia”, kansanedustaja sanoo.

”Hallitus on luvannut turhien normien purun olevan yksi sen kärkiteemoista – on kestämätöntä, jos tiedossa olevia yritysten hallinnollista taakkaa lisääviä aikansa eläneitä ja kaupunkilaisjärjen vastaisia säädöksiä ei pureta myös alkoholilainsäädännön osalta”, Sarkomaa linjaa.
Lisätiedot:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

tiedote 12.8.2014
julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa koululaisten vanhempia ryhdistämään lasten kouluruokailua. Sarkomaa muistuttaa, että Opetushallituksen tutkimusten mukaan Etelä-Suomessa vain 46 prosenttia 7-9 luokkalaisista syö päivittäin kouluruuan.

”Lapsiemme hyvinvoinnin, ravitsemuksen ja oppimisen kannalta on olennaista, että jokainen lapsi syö terveellisen aterian koulussa. Ilman meidän vanhempien ryhtiliikettä sekä nykyistä parempaa kodin ja koulun yhteistyötä tämä tavoite ei toteudu”, kansanedustaja toteaa.

Vanhempien tehtävänä ja päävastuulla on kertoa lapsille, miksi koululounas on tärkeää syödä joka päivä ja että ruoka on todella syötävä. Kouluruuan pitäisi antaa 1/3 lapsen päivittäisestä ravintosisällöstä. ”Lapsen jaksamisen kannalta ja monesti myös koko kouluyhteisön kannalta seuraukset ovat ikävät, mikäli koululounas jää väliin. Nälkäinen lapsi ei opi, eikä jaksa keskittyä”, Sarkomaa muistuttaa.

Moni lapsi syö terveellisen kouluruuan sijaan makeisia ja juo sokerisia virvoitusjuomia, joita pahimmassa tapauksessa voi ostaa suoraan koulusta automaatista. Monen koulun käytävällä tikittääkin kansanterveydellinen aikapommi. Epäterveellinen, energiapitoinen ruokavalio yhdistettynä liikkumattomuuteen aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia yhä nuoremmille.

”Mitä vaikeammat taloudelliset ajat, sitä tärkeämpää on pitää perusasiat kunnossa. Kouluruuan mielekkyyden eteen tehtyä sitkeää työtä eikä kouluruuan tasoa ole varaa vaarantaa. Riskinä on, että yhä useampi lapsi jättäisi koululounaan syömättä. Jokainen meistä tietää, mitä se merkitsisi ja maksaisi myöhemmin esimerkiksi erilaisten terveyshaittojen muodossa”, Sarkomaa alleviivaa.

Asian tärkeyttä korostaa se tosiasia, että yhä useammalle lapselle kouluruokailu on päivän ainoa mahdollisuus syödä lämmin ateria. ”Suomalainen innovaatio, maksuton kouluruoka, on ollut ylpeydenaiheemme jo yli 60 vuotta. Jos kouluruokaa ei olisi, pitäisi se nyt keksiä. Niin tehokas täsmäkeino se on edistämään paitsi lasten hyvinvointia ja oppimista että myös kaventamaan terveyseroja. Olennaista on oivaltaa, ettei kouluruoka auta, jos lapsi ei sitä syö”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
+358 50 5113033

Tiedote 31.7.

julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaan mielestä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen osuu naulan kantaan ehdottaessaan opettajankoulutuksen kansallista kehittämisohjelmaa.

Sarkomaa ehdottaa, että hallitus tekee asiasta päätökset syksyn budjettiriihessä. Kansanedustaja muistuttaa, että pääministeri Stubbin (kok) hallitusohjelmassa on luvattu vahvistaa toimia, joilla parannetaan perusopetuksen laatua ja pysäytetään havaittu oppimistulosten lasku. Hallitus on sitoutunut sopimaan konkreettisista toimista syksyn budjettiriihessä. Sarkomaan mielestä opettajankoulutuksen kehittämiseen tähtäävät toimet sopivat kuin nenä päähän osaksi tätä kokonaisuutta.

”Maailman parhaita opettajia ei voida pitää itsestäänselvyytenä vaan opettajankoulutusta on jatkuvasti kehitettävä. Nyt on oikea aika ottaa siinä ratkaiseva askel. Mikä olisikaan Suomen kannalta viisaampaa kuin huolehtia opettajiemme osaamisesta?”, Sarkomaa kysyy.

Edustaja painottaa Luukkaisen tavoin tarvetta päivittää opettajien tieto- ja viestintäteknologian opetustaidot. Myös valmiuksia kohdata ja opettaa moninaisia ja monikulttuurisia oppilasryhmiä on lisättävä.

Sarkomaa on vakavasti huolissaan hallituksen kaavailuista osana rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa leikata 42 me OKM:n hallinnonalalta kelpoisuuksia väljentämällä: ”Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa esitimme aiheesta vahvan huolen kirjaamalla kehysmietintöön:” Valiokunta kantaa myös vakavaa huolta opetta­jien kelpoisuusvaatimusten väljentämisen vai­kutuksesta opetuksen laatuun”, Sarkomaa muistuttaa.

Kansanedustaja korostaa valiokunnan kirjanneen mietintöön vaateen myös koulutuksen laadusta: "Valiokunta pitää sik­si välttämättömänä, että hallitus arvioi meneillään olevien uudistus­ten vaikutukset perusteellisesti ennen hallituk­sen esitysten antamista tai muiden päätösten te­koa. Tarvittaessa on myös oltava valmiutta luo­pua suunnitelluista uudistuksista tai muuttaa nii­den sisältöä, mikäli niillä arvioidaan olevan merkittäviä haittavaikutuksia koulutuksen laa­tuun tai koulutukselliseen tasa-arvoon.”

Sarkomaan mielestä hallituksen on syytä selkeästi sitoutua opettajien koulutustasosta ja pätevyyksistä kiinnipitämiseen. ”Suomen menestys on ollut se, että meillä on korkeasti koulutut opettajat ja tästä meillä ei ole varaa tinkiä”, kansanedustaja varoittaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50 5113033

Tiedote 8.7.

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaa kirittää uutta maa- metsätalousministeri Petteri Orpoa (kok) valmistelemaan keväällä 2016 umpeutuvien " norppa-asetusten" tilalle uusia asetuksia saimaannorpan pelastamiseksi sukupuutolta.

”Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hylje. Norppaamme uhkaavat kalanpyydyskuolleisuus, ilmaston lämpeneminen sekä kannan pieni koko ja pirstoutuneisuus. Tehokkainta on puuttua kalanpyydysten aiheuttamaan uhkaan vapaaehtoisin ja lakisääteisin rajoituksin,” Sarkomaa peräänkuuluttaa.

Valtioneuvosto on rajoittanut kalastusta saimaannorppa-alueilla norpan suojelemiseksi kahdella määräaikaisella asetuksella. Nk. kuuttiasetus kieltää kalaverkkojen verkkojen käytön saimaannorpan tärkeimmillä lisääntymisalueilla 15.4. – 30.6. Pyydystyyppiasetus rajoittaa norpalle vaarallisimpien pyydysten käyttöä ja osassa Saimaata ympäri vuoden.

”Keväinen verkkokalastuksen kielto eli nk. kuuttiasetus kattaa tällä hetkellä noin 80 % saimaannorpan lisääntymisalueesta. Heinäkuun aikana verkkokalastus lisääntyy voimakkaasti loma-asuntojen käytön vuoksi. Myös pyydystyyppiasetus on erittäin tehokas tapa ehkäistä sukukypsien norppien kuolemia pyydyksiin mutta uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että asetus kattaa kuitenkin vain noin 55 % aikuisten norppien keskimääräisestä elinalueesta Saimaalla”, edustaja toteaa.

Sarkomaan mielestä saimaannorpan riskiä hukkua kalastuspyydyksiin tulee edelleen pienentää ja kevätrajoitusajan (15.4. – 30.6.) riittävyys pohtia tarkkaan, sillä kuutteja takertuu verkkoihin kevätkauden jälkeenkin. Kansanedustaja tarkastelisi myös nk. pyydystyyppiasetuksen muutostarpeet norpan suojelemiseksi.

Voimassa olevat asetukset umpeutuvat keväällä 2016. ”On ehdottoman tärkeää, että asetusten jatkoon tarvittava valmistelu tapahtuu riittävän ajoissa, jotta uusien asetusten tarvittavat toimenpiteet ehditään tekemään ennen kuin ne astuvat voimaan vuonna 2016. Uuden maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon johdolla on pikaisesti aloitettava kuuttiasetuksen ja pyydystyyppiasetuksen uudistaminen siten, että ne turvaavat saimaannorppakantaa nykyistä paremmin”, Sarkomaa alleviivaa.

Eduskunnan eläinsuojeluryhmä jätti ryhmän puheenjohtaja Anneli Kiljusen johdolla kirjallisen kysymyksen (KK 531/2014 vp) norppakannan turvaamisesta. Edustaja Sarkomaa on yksi kysymyksen allekirjoittajista.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. +358505113033

Tiedote 11.6.2014

julkaisuvapaa

Valtiovarainvaliokunnassa toimivat kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen vaativat, että peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) tuo ensi syksynä esityksen terveydenhuollon laaturekistereistä. Esitys on heistä tehtävä osana budjettilakeja. ”Valtiovarainvaliokunnan tuoreeseen kehysmietintöön kirjatun lausuman pitäisi viimeistään taata, että esitys saadaan. Lausumassa edellytetään, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin terveyspalveluiden laatua kuvaavien julkisten rekistereiden laatimiseksi,” edustajat alleviivaavat.

Kokoomusedustajat ovat toistuvasti ehdottaneet ja monin tavoin edistäneet laaturekisteriasiaa. He pitävät välttämättömänä, että Suomeen luodaan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla voi vertailla terveydenhuollon palveluntuottajien palvelun saatavuutta, laatua ja kustannuksia.

”Laaturekistereistä hyötyvät kaikki – niin potilaat, terveydenhuollon ammattilaiset, päätöksentekijät kuin veronmaksajatkin, jotka kaikki tarvitsevat ajantasaista tietoa hoidon laadusta. Valtakunnallista tietoa pitää olla saatavilla avoimesti niin, että eri toimijoiden vertailu on mahdollista”, sanovat edustajat.

”Ilman ajankohtaista seurantatietoa emme onnistu ohjaamaan terveydenhuoltoa haluttuun suuntaan.”

Ajankohtaista tietoa on oltava saatavilla jo terveydenhuoltolain ja EU:n potilasdirektiivin myötä lisääntyvän valinnanvapauden vuoksi. ”Jotta valinnanvapaus toteutuisi, tarvitsemme helposti saatavilla olevaa selkeää ja läpinäkyvää vertailutietoa palveluiden laadusta ja saatavuudesta”, kokoomusedustajat muistuttavat.

Sarkomaa korostaa, että kyse on myös taloudellisesti merkittävästä asiasta: ”Terveydenhuollon kustannusten hallitsemiseksi ja tasa-arvoisen hoidon takaamiseksi on tärkeää, että rajalliset resurssimme suunnataan oikein. Tavoitteena on saada paras terveyshyöty. Seurantatieto on tärkeä pohja myös lääketieteelliselle ja terveydenhuollon tutkimukselle.”

Virolaisen mukaan luotettava laaturekisteröinti auttaa myös edistämään potilasturvallisuutta: ”Kattava ja avoin rekisteröinti antaa hyvän tilaisuuden ja kannustimet hoidon laadulla kilpailemiseen. Tasokas vertailutieto eri hoitotuloksista voi palvella myös hoitovirheiden vähentämistä. Ruotsin ja Norjan mallit ovat tässä suhteessa rohkaisevia.”

Naapurimaassamme Ruotsissa on käytössä laaja laaturekistereistä muodostuva kokonaisuus. Siellä julkaistaan vuosittain eri alueiden onnistuminen valittujen noin 170 kriteerin mukaan. Näin jaetaan avoimesti tietoa hoidon laadusta. Järjestelmä kannustaa myös palveluiden jatkuvaan kehittämiseen.

”Laaturekisterien kehittäminen on mittava tehtävä, mutta terveydenhuoltomme kehittämisen, päätöksenteon ja hyvien käytäntöjen levittämisen sekä valinnanvapauden toteutumisen kannalta aivan välttämätöntä. Työ on laitettava viipymättä vauhtiin, kun eduskunta on ilmaissut siihen selkeän tahdon”, kansanedustajat peräänkuuluttavat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

050 511 3033

Anne-Mari Virolainen

Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston jäsen

050 512 1941

OPETUSHALLITUS

Tiedotusvälineille 26.5.2014

Vapaasti julkaistavissa

Opetushallituksen johtokunta on erittäin huolissaan Suomen osaamisen ja koulutuksen kehittämisestä ja tulevaisuudesta. Oppimistulokset ovat laskussa, osaamisen merkitys kasvaa ja hyvin monet mittavat uudistukset ja kehittämistoimet ovat tekeillä.

Keskeisen ja ainoan kansallisen koulutuksen kehittämisviraston toimintakyky sekä lakisääteisten tehtävien että viranomaistehtävien hoitaminen on vaarantumassa. Opetushallitus on joutunut aloittamaan yt-menettelyn, jonka lopputuloksena voi olla jopa viidesosan henkilöstön vähentäminen - enimmillään 60 henkilöä. Opetushallituksessa on nyt 279 työntekijää. Opetushallituksen johtokunnan mielestä viraston toimintaedellytykset on turvattava.

Monet merkittävät ja kiireelliset uudistukset kuten perusopetuksen opetussuunnitelmatyö, ammatillisten tutkintojen uudistaminen, opiskelijavalintojen uudistaminen ja toteuttaminen ovat nyt vaarantumassa. Kansallinen koulutuksen kehittäminen tarvitsee vahvaan asiantuntijuuteen perustuvan koulutuksen asiantuntijakeskusviraston.

Opetushallituksen johtokunta pitää välttämättömänä, että Opetushallituksen resurssien turvaamiseen etsitään pikaisesti ratkaisu, jotta yt-menettely ei johda sellaisiin henkilöstön irtisanomisiin, jotka vaarantavat Suomen osaamisperustan kehittämisen.

Suomen menestys perustuu osaamiseen ja sivistykseen.

Lisätietoja:
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa p. 050 5113033
Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä p. 0295 331298

Tiedote 16.5.

julkaisuvapaa

Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok.) vaativat opetusministeri Krista Kiurua (sd.) turvaamaan erityisen tehtävän saaneiden lukioiden, eli erikoislukioiden toimintaedellytykset. Kokoomusedustajat ovat ehdottomia vaateessaan, että säästötalkoista huolimatta ministeri Kiuru vakuuttaisi, että erikoislukiot säilyvät.

Hallituksen kehyspäätöksessä päätettiin erikoislukioiden mittavasta rahoituksen pienentämisestä. Tämän lisäksi koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus lasketaan enintään kolmeen vuoteen. Näillä toimilla erikoislukiot joutuvat kokoomusedustajien mielestä tuplaleikkausten uhreiksi. Kuitenkin noin puolet esimerkiksi urheilulukioissa opiskelevista nuorista suorittaa opinnot neljässä vuodessa. Vaikka tavoite opintoaikojen ripeyttämisestä on oikea, tarvitaan siihen myös joustoja.

Kansanedustajien mielestä nuorille tulee suoda mahdollisuus yleissivistävän koulutuksen ohella toteuttaa intohimoaan ja erityisosaamistaan. Edustajat näkevät, että erikoislukioilla on merkittävä roolinsa myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.

”Suomella ei ole varaa menettää yhtään lahjakasta huippuosaajaa eikä meidän tule sulkea yhtään nuorta pois erityisosaamisensa ääreltä”, edustajat alleviivaavat.

Kokoomusedustajat toteavat, että nuoret ovat erilaisia ja tarvitsevat myös erilaisia vaihtoehtoja. Suomen valttikortti on tulevaisuudessakin korkeatasoinen ja monipuolinen osaaminen. ”Maamme kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin vuoksi emme saa antaa erikoislukioverkkomme rapautua”, kansanedustajat linjaavat.

Erikoislukioista valmistuvien merkitys yhteiskunnan, kansallisen kulttuuri- ja urheiluelämän sekä Suomen kansainvälisen urheilussa, taiteessa ja tieteessä menestymisen kannalta on merkittävä. Esimerkiksi Sotshin Olympialaisissa Suomen joukkueen 102 urheilijasta 52 olivat joko urheilulukioiden nykyisiä tai entisiä opiskelijoita. ”Emme halua palata maailmaan, jossa aktiiviurheilu estää kouluttautumisen”, kansanedustajat sanovat.

”Meidän tulee huolehtia, että tarjoamme lahjakkaille nuorille jatko-opintokelpoisuuden tuottavan yleissivistävän tutkinnon lisäksi myös mahdollisuuden kehittää omia yksilöllisiä osaamisalueitaan opiskelujen aikana. Onko Suomella todella varaa olla tukematta lahjakkuuksien kehittymistä?”, Vahasalo ja Sarkomaa kysyvät.

”On valitettavaa, että tuhannet opiskelijat ja erikoislukioiden henkilökunta elävät tällä hetkellä epävarmuudessa. Opetusministerin tulisi ryhtyä viipymättä toimiin asian ratkaisemiseksi”, kansanedustajat toteavat lopuksi.

Lisätietoja:

Raija Vahasalo, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3090)

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3033)

tiedote 8.5.2014

julkaisuvapaa

Kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok) ja kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) tyrmäävät oppivelvollisuuden pidentämisen ministeri Kiurun esittämässä muodossa. Lakiesitys oppivelvollisuusiän nostamisesta on tänään lähtenyt lausuntokierrokselle.

On räikeä totuus, että ministerin esittämät toimet ja niille luvattu 15 miljoonan rahoitus eivät kohdistuisi ilman koulutuspaikkaa ja syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. Lähes koko summa, noin 14 miljoonaa, esitetään käytettäväksi ilmaisiin oppimateriaaleihin lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Tämä ei kokoomusedustajien mukaan ole niukkojen voimavarojen viisasta kohdentamista, sillä kaikki liikenevät resurssit on suunnattava heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen, räätälöityyn tukeen ja nuoren rinnalla kulkemiseen. Voimavarat olisi suunnattava oppimisongelmien varhaiseen havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä opetuksen, oppilaanohjauksen ja oppilashuollon kuntoon laittamiseen.

”Ehdotus on monin tavoin epäkelpo ja jopa haitallinen lääke syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Pakkovuosi ei poista syitä, joiden takia oppimiskyvyssä tai motivaatiossa on puutteita, tai estä sitä, että opetuksesta pinnataan tai opinnot keskeytetään. Eikä esityksellä muuteta myöskään sitä, että ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on lisäyksistä huolimatta Helsingissä ja muualla Uudellamaalla liian vähän”, kansanedustajat alleviivaavat.

Sarkomaa ja Vahasalo muistuttavat, että hallitusohjelmaan kirjattiin selkeät tavoitteet nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Edustajien mielestä etsivän nuorisotyön kehittäminen, kuntoutus ja ennaltaehkäisevän päihdetyön tukeminen ovat parempia keinoja kuin ministeri Kiurun esittämä pakkovuosi. Myös joustava perusopetus ja ammattistartti ovat toimivia, olemassa olevia keinoja.

Kokoomusedustajat ihmettelevät, miksi ministeri Kiurun esityksestä on jäänyt pois arviot sähköisen ylioppilaskokeen vaikutuksista. Kuntaliiton selvityksen mukaan yli 60 prosentissa lukioista käytetään opinnoissa opiskelijoiden omia tietokoneita. Esityksen maksuttomuusperiaatekin ontuu pahemman kerran.

Kansanedustajien mukaan esitys oppimateriaalien hankinnan keskittämisestä on vastoin suomalaista koulukulttuuria, jossa valinta tehdään pedagogisin perustein uskoen korkeasti koulutettuihin opettajiin.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa,

p. 050 5113033

Raija Vahasalo,

p. 0505113090

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa haastaa työmarkkinajärjestöt tasa-arvotalkoisiin omassa toiminnassaan ja keskusteluun vaietusta miesylivallasta työelämän omien järjestöjen keskeisissä johtotehtävissä. Sarkomaa nostaa esille sen vakavan tosiasian, ettei työmarkkinapöydissä juuri naisia näy eikä naisten edustusta voi työmarkkinakeskusjärjestöjen johdossa sanoa tasa-arvoiseksi.

Esimerkiksi STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on kevään aikana nostanut esille molempien sukupuolien edustuksen pörssiyritysten hallituksissa. Sarkomaa kannustaa myös työmarkkinajärjestöjä huolehtimaan molempien sukupuolien edustuksesta omissa päätöksentekoelimissä. Kokoomuspoliitikko haastaa työmarkkinajärjestöt kertomaan, ovatko ne tähän valmiita ja millaisia toimenpiteitä järjestöt ovat sen eteen valmiita tekemään.

”Miksi työmarkkinakeskusjärjestöjen johtajien vaateet keskittyvät pörssiyhtiöiden hallituksiin? Jos vaaditaan toimia yrityksiltä, on työmarkkinakeskusjärjestöjen otettava naisten osallistumisen edistäminen tosissaan myös omassa toiminnassaan. Eikö juuri työelämän järjestöjen tulisi toimia esimerkkinä ja olla suunnannäyttäjiä koko suomalaisen työelämän kehittämisessä?”, Sarkomaa kysyy.

Sarkomaan mielestä esimerkin ja hyvien käytäntöjen näyttäminen pitää olla työmarkkinakeskusjärjestöjen keskeisellä agendalla. Kansanedustaja toivoo, että esimerkiksi Ilpo Kokkila, Sture Fjäder, Antti Palola ja Lauri Lyly läpivalaisisivat tilannetta omissa järjestöissään. ”Niin kauan kun tärkeitä taloudellisia ja tulonjakoa sekä työelämän kehittämistä koskevia päätöksiä tekevät pääasiassa miehet, eivät naiset ole tasa-arvoisessa asemassa. On järjetöntä haaskausta jättää hyödyntämättä naisten potentiaali työelämän kehittämisessä”, Sarkomaa toteaa.

Kansanedustajan mukaan nyt tarvitaan toimia, joilla kannustetaan koko suomalaista työelämää tasa-arvoiseen johtamiseen. ”On koko Suomen etu, että saamme kaikki voimavarat käyttöön ja sekä miehiä että naisia keskeisiin tehtäviin urapolulla”, Sarkomaa alleviivaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 17.4.

julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa ehdotuksestaan lisätä kuntoutus kotitalousvähennyksen piiriin. Ikääntyvälle väestöllemme viisasta luoda lisäkannusteita ja -mahdollisuuksia fyysisen kunnon ylläpitämiseen niin, että toimintakyky pysyisi yllä ja kotona voisi asua mahdollisimman pitkään. Mitä iäkkäämpi ihminen sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaansa ja toimintakykynsä ylläpitämiseen.

Sarkomaan mukaan kotitalousvähennys tulisi laajentaa koskemaan ainakin lääkinnällistä kuntoutusta, jota tuottavat toimiluvalla toimivat fysioterapia- ja toimintaterapiayritykset, sekä ammatinharjoittajayrittäjät. Kotitalousvähennyksen voisi tehdä myös ikääntyneen aikuiset lapset, jos nämä ostavat kuntoutuskäyntejä vanhemmilleen.

Ikääntyneet käyvät usein terveyskeskuslääkärillä vain hakemassa lähetettä fysioterapiaan. Kotitalousvähennys ei edellytä sairautta eikä lääkärissä käyntiä, joten ikääntyneiden terveyskeskuskäyntien väheneminen pienentää kuntien terveydenhuollon kustannuksia. Mikä tärkeintä, kotitalousvähennys kannustaisi ennaltaehkäisevään kuntoutukseen, joka on aina tuloksellisintakin. Liikunta ja kuntoutus ovat niin ikäihmisille kuin kaikenikäisille paras ennaltaehkäisevä lääke. Kotitalousvähennyksestä hyötyisivät myös yli 65-vuotiaat vaikeavammaiset, jotka ovat tippuneet Kelan maksaman kuntoutuksen piiristä.

”Toimenpide toisi säästövaikutuksia ja edistäisi ikäihmisten elämänlaatua. Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten kotona selviytymisen tukemisella voidaan siirtää kallista laitoshoitoa ja muiden palveluiden sekä lääkkeiden tarvetta. Vähennys myös loisi uusia työpaikkoja, kitkisi harmaata taloutta ja kannustaisi yrittäjyyteen”, Sarkomaa alleviivaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033