Kategoria: Kolumnit

Julkaistu Helsingin Sanomissa 26.7.20

LOUNAIS-SUOMI on viimeisimpien mittausten mukaan noussut koko Itämeren alueella suurimpiin leviä ruokkivan fosforin lähteisiin. Muiden puhdistettua valumiaan ovat erityisesti Lounais-Suomen siipikarja- ja sikatalouden ravinnevalumat nousseet Suomen suurimmaksi huolenaiheeksi Itämeren rehevöitymisessä. Lumettomat ja leudot säät pahentavat tilannetta entisestään.

VASTAKKAINASETTELUN sijaan tarvitaan ratkaisuja, jotka yhdistävät suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuuden siihen, ettei ravinteita hukata Saaristomereen. Kyse on viljelijöiden tukemisesta työssä, jonka jokainen suomalainen haluaa onnistuvan. Tahtotila oikeasta suunnasta on sama MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ja matkailualaan. Rahaakin on, mutta se pitää suunnata suurimpiin ravinnekuormittajiin ja vaikuttavimpiin toimiin, jotta saamme aikaan käänteen parempaan Saaristomeren tilassa.

HALLITUS aikoo suunnata kaudellaan yhteensä yli 250 miljoonaa euroa ravinnekiertoon liittyviin toimiin. Monien pienten hankkeiden sijaan tarvitaan alueellista ja asiallista tehokkuutta, ja resurssit on keskitettävä niin, että muutos tapahtuu.

Toimet Itämeren tilan parantamiseksi vaikuttavat hitaasti. Siksi on löydettävä mahdollisimman nopeat ja tehokkaat keinot jo pelloissa olevien ravinteiden pitämiseksi maaperässä ja toisaalta eläintiloilla syntyvän lannan ravinteiden kierrättämiseksi. Pelloille levitettävän kipsijätteen on tutkimuksissa todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Kipsikäsittelyn toimet on suunnattava Varsinais-Suomeen Saaristomeren valuma-alueelle sellaisille peltolohkoille, joilla on suurin eroosioherkkyys ja korkeimmat fosforipitoisuudet.

Käynnissä olevan Vesiensuojelun tehostamisohjelman peltojen kipsikäsittelylle on turvattava voimavarat koko ohjelman ajan ja myös sen jälkeen. Toinen tarvittava toimi on tuki lannan fosforin siirtoon ja hintaeroon mineraalilannoitteisiin. Eläinten lannan tehokas ja järkevä käyttö on tehokkain keino vesistöjen tilan paranemiseen. Tuki tulee kohdentaa nimenomaan lannan fosforin siirtoon. Silloin kannustetaan myös lannan tehokkaan prosessoinnin kehittämistä ja luodaan dynaamisia vaikutuksia. Lisäksi lantafosforin siirron ja kipsikäsittelyn tuki on sisällytettävä EU:n maatalouden tukijärjestelmään.

BUDJETTIRIIHESSÄ on asetettava selkeästi tavoitteeksi terve Saaristomeri. Rahat on kohdennettava Lounais-Suomessa lannan ravinteiden kiertoon, jo maassa olevan fosforin pitämiseksi siellä kipsikäsittelyin sekä mereen päätyneiden ravinteiden poistamiseksi esimerkiksi rantaruovikoiden niitolla. Näin voimme vauhdittaa muutosta, jolla pelastamme Itämeren.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja (kok), Helsinki

Sari Multala

kansanedustajia (kok), Vantaa

Eduskunnan puhemiehelle

Euroopan maat ovat alkaneet avata rajojaan matkailijoille samaan aikaan kun ihmisten kesälomakausi on kuumimmillaan. Suomi on avannut rajojaan sekä turismille että työmatkaliikenteelle ilman suunnitelmaa siitä, miten torjua ulkomaan matkustamisesta aiheutuvia koronavirustartuntoja. Rajojen avaamiseen olisi tarvittu suunnitelmallisuutta ja varotoimia.  

On olemassa vakava riski, että Suomessa toistuu se, että lentokentän ja muiden matkustajien kautta korona leviää hallitsemattomasti Suomeen. Suomessa tarvitaan ripeästi torjuntatoimia ja selkeitä toimintaohjeita. 

Suuri huoli on lentokenttien lisäksi esimerkiksi Tornion ja Haaparannan rajoista, joilla liikkuu päivittäin tuhansia ihmisiä ja Pohjois-Ruotsissa on paha koronaepidemia. On välttämätöntä, että oppia otetaan maista, joissa korona oli jo melkein taltutettu, mutta rajoitusten höllentämisen jälkeen toinen korona-aalto on iskenyt voimalla. 

Lennoille, tulleihin ja laivaterminaaleihin tarvittaisiin toimintaohjeet, riskilaskuri, oireseulontaa ja kohdennettua pikatestausta. Tällä hetkellä matkailijoita ei testata. Uusien tartuntojen minimoiseksi THL:n tulisi ilmoittaa tartuntaketjut, mistä uudet tartunnat ovat peräisin. On myös huomioitava, että lentoliikenteen ollessa vielä vähäistä välilaskuja on enemmän. Pelkkä tieto siitä, mistä lento tulee, ei kerro riittävästi matkustajien koronariskistä. 

Suomessa ei ole maskipakkoa julkisilla paikoilla, eikä turvaväleistä enää välitetä. Vapaaehtoiseen karanteeniin suhtaudutaan myös leväperäisesti. Koronan vastaisessa taistelussa oireiden kartoittaminen on välttämätöntä jo lentokentällä tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. Kukaan ei varmasti halua meille toista lentokentän viruslinkoa. 

Välilaskut ja kontrolloimattomuus ovat suuria riskitekijöinä toiselle aallolle. Suomeen tulleet saattavat tietämättään kantaa virusta ja tartuttaa muita. Ilman aktiivista muistutusta ja taudinkantajien etsintää oireisia ei saada kiinni tarpeeksi varhaisessa vaiheessa. Maailman koronavirustartunnat eivät ole laskussa, päinvastoin.

Matkailun alettua on Suomella oltava käytössä selkeä ja avoin kansalaisten tiedossa oleva toimintaohjelma, jolla torjutaan tehokkaasti koronan toisen aallon kehittymistä.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy ja on ryhtynyt koronan toiseen aaltoon varautumiseksi ja sen ehkäisemiseksi, 

mihin toimiin hallitus ryhtyy viruksen leviämisen estämiseksi matkailun kautta, 

mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta THL ilmoittaisi tartuntaketjut, mistä uudet tartunnat ovat peräisin, 

miten matkustajia informoidaan mahdollisesta tartuntariskistä ja siihen liittyvistä varotoimenpiteistä, 

millaisessa tilanteessa hallitus on valmis suosittelemaan ns. kansanmaskien käyttöä, 

miten hallitus perustelee sitä, ettei aiemmin maskisuositusta ole annettu, vaikka useat asiantuntijat ovat sitä suositelleet, 

miten suojavarusteiden riittävyys on turvattu mahdollista toista aaltoa varten ja mitä toimia hallitus on tehnyt koronavirusepidemian aiheuttamien hoitojonojen purkamiseksi ja sen varmistamiseksi, että riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut voidaan turvata mahdollisen toisen aallon aikana? 

Helsingissä 22.7.2020 

Sari Sarkomaa kok

Mia Laiho kok

Julkaistu Iltalehden päivän pominta palstalla 10.7.2020

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen julisti helmikuussa, että pitkään odotetusta perhevapaauudistuksesta olisi päästy sopuun. Ilo oli täysin ennenaikainen. Tosiasiassa tämän perheille tärkeän uudistuksen isot kysymykset olivat täysin ratkaisematta ja ovat edelleen.

Perhevapaauudistusta sorvaamaan nimetty kolmikantainen työryhmäkin tuli yllätetyksi hallituksen ulostulosta täysin keskeneräisellä asialla. Sittemmin perhevapaauudistuksesta ei ole hallituksen taholta kuultu pihaustakaan. Onkin epäselvää, aikooko Marinin hallitus ylipäätään toteuttaa perhevapaauudistuksen, sillä sen rahoitukselta puuttuu pohja.

Perhevapaauudistuksen kokonaiskustannusten on arveltu nousevan vähintään 100 miljoonaan euroon, mutta rahaa hallitus on varannut vain 25 miljoonaa euroa. Hallitusohjelma on perhevapaauudistuksen lisäksi pullollaan muitakin lupauksia, joiden rahoitus on luvattujen työllisyystoimien puuttuessa tyhjän päällä. Tilannetta vaikeuttaa myös koronaepidemian aiheuttama lovi talouteen ja työllisyyteen. Hallitus onkin syksyn budjettiriihessä pakotettu tarkastelemaan kriittisesti kaikkia menolisäyksiä.

Perhevapaauudistuksen eteneminen on vaarassa pysähtyä määrärahojen puutteeseen ja hallituksen toimettomuuteen työllisyysasteen nostamiseksi. Kokoomuksen mielestä perhevapaauudistus on yksi tämän hallituskauden tärkeimmistä uudistuksista, jonka toteuttamiseen on löydettävä voimavarat. On tasa-arvon irvikuva, että työmarkkinoilla sukupuoli on edelleen miehelle bonus ja naisille riski. Se, että äidit pitävät edelleen valtaosan perhevapaista vaikuttaa kielteisesti naisten ura- ja palkkakehitykseen. Samoin se, että äideistä aiheutuu perhevapaiden vuoksi työantajille enemmän kustannuksia kuin isistä.

Täysin välttämättön tavoite perhevapaauudistuksen toteuttamisessa on oltava työ- ja perhe-elämän tasa-arvon edistäminen ja perhevapaiden jakautuminen tasaisemmin vanhempien kesken. Perhevapaauudistuksessa on kyse myös lasten vahvemmasta osallisuudesta varhaiskasvatukseen. Tutkimustulokset osoittavat kiistatta laadukkaan varhaiskasvatuksen tasaavan erilaisista taustoista tulevien lasten osaamisen eroja. Hallituksen onkin ratkaistava perhevapaauudistuksen toteuttamista varjostavat haasteet, varmistettava uudistuksen voimavarat ja eteneminen eduskuntaan.

Lasten ja erilaisten perheiden tarpeita vastaavan uudistuksen toteuttamiseksi hallituksen on lisäksi löydettävä vielä puuttuvat ratkaisut siihen, miten järjestelmä joustaa eri perheiden tarpeisiin, miten isiä kannustetaan käyttämään perhevapaita, miten tasataan vanhemmuuden kustannuksia ja miten parannetaan naisten työmarkkina-asemaa ja työllisyyttä. Näihin tavoitteisiin vastaavan perhevapaauudistuksen Suomi tarvitsee.

SARI SARKOMAA

KANSANEDUSTAJA (KOK)

Pääministeri Marinin hallituksen päätös lakkauttaa kansallinen muistiohjelma oli monelle järkytys. Muistiohjelman avulla on lisätty tietoisuutta muistisairauksista sekä rakennettu muistiystävällistä Suomea. Maassamme sairastuu vuosittain arviolta noin 14 500 ihmistä johonkin dementoivaan sairauteen. Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta, joista 7 000-10 000 on työikäisiä ihmisiä. Olemme vedonneet muistiohjelman jatkon puolesta ministeri Kiuruun toistuvasti, mutta ilman tulosta. 

Huolestuttavaa on, että merkittävä osa muistisairaista jää vaille tarvitsemaansa diagnoosia ja hoitoa. Diagnoosin viivästyminen hidastaa hoitoon pääsyä, lisää inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Erityisesti työikäisten muistisairauden oireet sekoittuvat helposti uupumus- ja masennusoireisiin. Työikäiset muistisairaat tarvitsevat erityistä, kohdennettua tukea. Muistisairauksiin liittyvät asenteet estävät edelleen hoitoon hakeutumista. 

Kansallinen muistiohjelma on toiminut muistipolitiikan perustana. Sillä on vauhditettu oikea-aikaisen hoidon aloittamista ja muistisairaiden aseman parantamista. Tarvitsemme edelleen vahvoja toimia sairauden ennaltaehkäisyyn, hoitoon, kuntoutukseen sekä sairastuneiden arjen ja oikeuksien tukemiseen. On tärkeää, että muistisairaat ja heidän läheisensä voivat elää omannäköistä ja hyvää elämää. Kansallinen muistiohjelma on tässä työssä ollut tärkeä ja vahvin työkalu.

Muistiohjelmalla on saatu paljon aikaan eri toimijoiden yhteistyössä. Pidän tärkeänä, että tätä työtä jatketaan ja muistiohjelman jatkosta tehdään viipymättä päätös.

Tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan julkisen sektorin, järjestöjen ja yritysten kesken. Helsingin muistiyhdistys tekee kaupungissamme korvaamatonta työtä muistisairaiden ja heidän omaistensa parhaaksi. 

Muistiohjelmalla on tuettu myös kuntapäättäjien työtä. Juuri nyt tarvittaisiin tutkittuihin suosituksiin ja hyviin käytäntöihin perustuvaa valtakunnallista ohjelmaa, jolla juurrutettaisiin muistisairaiden hyvät palvelut sekä itsemääräämisoikeuden vahvistaminen koko maassa.

Jokaisella muistisairaalla ihmisellä on oikeus elää omannäköistä elämää sekä elämänlaatua ylläpitävään tukeen ja hoitoon. Hyvään elämään kuuluu aivoterveellinen ravitsemus, liikunnan edistäminen ja kuntoutus. Tutkimukset osoittavat liikunnan edistävän aivoterveyttä elämän kaikissa vaiheissa.

Kannan huolta siitä, että monet muistisairaat ja heidän läheiset ovat jääneet ilman palveluita koronaepidemian aikana. On tärkeää, että Helsingissä varmistetaan omaishoitajien mahdollisuus pitää vapaapäiviä. Yhtälailla intervallihoidon on toimittava. Hoitokotien toiminnan sääntöjä on arvioita niin, että ihmisten oikeuksia kunnioitetaan. Ihmiselle kuuluu iästä ja sairaudesta riippumatta oikeus tavata puolisoaan, läheisiään ja liikkua. Kaupungin on palveluiden järjestämisessä pidettävä kiinni siitä, että ihmisten oikeudet toteutuvat ja itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan myös koronaepidemian aikana.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja 

Muistiliiton varapuheenjohtaja

Julkaistu Töölöläisessä

Oppivelvollisuuden pidentämisen kannattajat näyttävät katoavan yksi toisensa jälkeen.

Eikä ihme. Vasemmistovihreän hallituksen suurimpana sivistys- ja tasa-arvotekonaan julistama oppivelvollisuuden pidentäminen on osoittautumassa koulutusleikkaukseksi. Hallituksen lakiesitys herättää lausuntokierroksella kasvavaa huolta ja vastustusta.

Myötämielisemmästä päästä on Kuntaliiton lausunto, jossa uudistus kohteliaasti tyrmätään todeten, että oppivelvollisuusiän nostamista tulee siirtää koronatilanne ja sen vaikutukset huomioiden. Kuntaliitto toteaa myös, että mikäli hallitus ei varaa uudistuksen toteuttamiseksi riittävää rahoitusta, ei uudistusta tule toteuttaa.

Täysin mahdotonta uskoa, että kukaan Helsingin kaupungin virkamiesten valmisteleman lausuntoesityksen luettuaan enää hallituksen esitystä kannattaisi. Sen verran perusteellisesti hallituksen esityksen ongelmat on lausunnossa käsitelty. Virkamiesarvion mukaan oppivelvollisuuden pidentämisesityksen kokonaiskustannukset olisivat Helsingissä yli 40 prosenttia suuremmat, mitä hallitus esityksessään väittää. Esitys on siis täysin alibudjetoitu ja on virkamiesarvioiden mukaan vaarassa johtaa kustannusten karsimiseen opetuksen laadusta ja määrästä.

Virkamiesten arvion mukaan uudistus vaikeuttaa koronakevään aikana syntyneiden ongelmien korjaamista. Olen täysin samaa mieltä. Rahat tarvittaisiin koronakriisissä revenneiden oppimisen aukkojen ja erojen kuromiseen, lasten ja nuorten tukemiseen sekä opetuksen voimavarojen turvaamiseen. Oppivelvollisuuden venytysesitys ei vastaa näistä mihinkään. Päinvastoin ideologinen tavoite pidentää oppivelvollisuutta on jyräämässä oppimisen häiriöistä vakavimmin kärsineiden lasten oikeuden riittävään tukeen.

Virallisesta lausunnosta päättää Helsingin kaupunginhallitus, mutta on vaikea kuvitella, että se jättäisi omien virkamiesten vakavia huomioita ja asiantuntevia arvioita kuulematta.

Oppivelvollisuuden pidentämiselle on viisasta tehdä samoin kuin tehtiin silloin, kun asiaa ajoi opetusministerinä Krista Kiuru (sd.). Uudistus kuopattiin. Silloin eräs vihreä kansanedustaja totesi: Minusta sosiaalidemokraattien pitäisi kysyä itseltään, että onko se sitten erityisen sosiaalidemokraattista antaa sellaista esitystä, joka johtaa siihen, että heikoimpien oppilaiden asema kunnissa heikkenee entisestään. Toivon, että vihreät ja muut hallituspuolueet tekevät tämän kysymyksen nyt itselleen.

Oppivelvollisuuden pidentäminen ei paranna koulutuksen laatua eikä tuo lisätukea oppimiseen vaikeimmassa asemassa oleville nuorille, eikä takaa toisen asteen tutkinnon suorittamista. Hallituksen lakiesityksen mukaan oppivelvollisuus päättyisi, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta. Tämä tarkoittaa, että oppivelvollisella on edelleen mahdollisuus keskeyttää opinnot saamatta tutkintoa valmiiksi.

On huomattava, että oppivelvollisuus ei itsessään tuo lisää tukea niille nuorille, joiden elämäntilanne on vaikea ja opiskeluvalmiudet ovat heikot toisen asteen opintojen suorittamiseen.

Perustietojen ja -taitojen puute on ydinsyy, miksi toisen asteen tutkintoa ei suoriteta vaan opinnot keskeytyvät. Vakavia syitä toisen asteen tutkinnon keskeyttämiseen ovat myös mielenterveys- ja päihdeongelmat. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei vastaa näistä mihinkään.

Resurssit on laitettava lasten varhaiseen tukemiseen ja opetuksen voimavaroihin, jotta jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta riittävän osaamisen, joka kantaa vähintään toisen asteen tutkintoon. Se on Suomen tärkein tavoite.

Julkaista Verkkouutisten blogissa 31.5.20

Eduskunnan puhemiehelle

Kaikista toimialoista ravintola- ja majoitusala on koronaepidemian pahimmin taloudellisesti runtelema. Ravintola-ala on merkittävä työllistäjä suoraan ja välillisesti, ja sen kotimaisuusaste on korkea. Ravintolayritysten pääsemiseksi kannattavalle uralle olisi erityistuen yhteydessä tehtävä myös esityksiä, joilla edesautettaisiin ravintoloiden mahdollisuutta palata omilla jaloilla seisovaan kannattavaan liiketoimintaan loppuvuoden aikana, vaikka ravintoloiden toiminta tulee olemaan ainakin osin rajoitettua ja asiakkaiden paluu vanhan liiketoiminnan asiakkaiksi epävarmaa. Ravintoloiden toiminta tulee kesäkuun alusta lähtien olemaan mahdollista, mutta tavanomaista selvästi heikommin kannattavuusedellytyksin.  

Eduskunta käsitteli tiistaina 26.5.20 hallituksen esitykset laiksi ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä sekä tartuntalain väliaikaisesta muuttamisesta.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä esitti ravintoloiden ahdingon helpottamiseksi, että hallituksen tulisi tuoda viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi alkoholilain muutosesitys, jolla sallittaisiin väliaikaisesti viinien ulosmyynti ravintoloista. Kokoomus esitti myös ravintolatoimintaan kohdistuvan arvonlisäveron väliaikaista alentamista. Kokoomus on jo aikaisemmin esittänyt, että hallitus toisi eduskunnalle viipymättä esityksen pienpanimoiden etämyynnin sallimiseksi.

Lakiesitysten käsittelyn yhteydessä ei käynyt selväksi hallituksen linja näiden ravintoloille tärkeiden helpotusten osalta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä ravintoloiden alkoholijuomien ulosmyynnin sallimiseksi?

Mitä hallitus aikoo tehdä tavintolatoimintaan kohdistuvan arvonlisäveron väliaikaiseksi alentamiseksi?

Mitä hallitus aikoo tehdä pienpanimoiden etämyynnin sallimiseksi?

Helsingissä 28.5.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Pääministeri Marinin hallituksen on syytä tehdä valtiokeskeiseen toimintatapaansa muutos. Yhteistyön ohuus pääkaupunkiseudun kanssa kriisin hoidossa on ollut virhe. Käyttämätön kaupunkipolitiikka on valjastettava voimavaraksi, kun koronaepidemian vaurioita korjataan. Maan kasvun veturi on otettava kumppaniksi. Helsingissä on mittava osaaminen ja sinne globaalissa maailmassa uudet ilmiöt ensimmäisenä tulevat. 

Koronaepidemia on koitellut koviten Helsinkiä. Koronatarunnoista noin 40 prosenttia on ollut Helsingissä. Kiitos suomalaisille, jotka ovat sisukkaasti noudattaneet ohjeita, koronatartunnat ovat taittuneet. Sen sijaan rajoitteiden purkamisessa on hallitus kompastellut. Koska elinkeinorakenteemme on palveluvaltainen, ovat koronarajoitukset tuoneet paljon lomautuksia ja irtisanomisia. Hallituksen viivästyneet toimet ravintola- ja matkailualan tukemisessa ja yrittäjille nopean suoran tuen tuomisessa ovat entisestään vaikeuttaneet yrittäjien tilannetta. Hallituksen on pystyttävä parempaan. Talouden pyörät on saatava turvallisesti ja ripeästi käyntiin. 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille on tulossa koronaepidemiasta vuosien 2020-2021 osalta 200 miljoonan euron lisäkustannukset. On tärkeää, että valtio korvaa  kasvavat kustannukset suoraan HUS:lle. Myös Helsingin koronakustannukset ovat suuret.

Hallituksen on pidettävä kiinni siitä, että valtion talouden tukikokonaisuus ja kompensaatio kunnille kohdennetaan koronasta aiheutuneiden tulomenetysten ja menolisäysten mukaisessa suhteessa, eikä aluepoliittisin perustein. Tämä on erityisen tärkeää Helsingin verotulon menetysten osalta. 

Helsingin seudun uuden maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen aikaansaaminen on välttämätöntä niin, että valtio sitoutuisi suuriin ja nopeasti käynnistettäviin liikenneinvestointehin. Sopimuksella on mahdollista edistää koko maan koronakriisistä palautumista ja vauhdittaa kestävän kasvun liikennejärjestelmää, asumista ja muuta elinympäristöä. Valtiovallan toimet saisivat uudenlaista vaikuttavuutta, kun sopimuksellisuutta pääkaupunkiseudun kanssa lisättäisiin myös muissa asioissa.

Pula osaajista on kasvun ja työllisyyden jarru pääkaupunkiseudulla. Olemme johtamani Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan voimin vaatineet korkeakoulujen lisäpaikkoja pääkaupunkiseudun korkeakouluihin. Tämä on perusteltua myös alueellisen tasa-arvon kannalta. Alueellamme on alitarjonta aloituspaikoissa suhteutettuna ylioppilastutkinnon suorittaneisiin. Usea taho on yhtynyt vaateeseen lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja, enää puuttuu hallituksen kanta. Esitys määrärahoista tehtävä niin, että aloituspaikkoja voidaan lisätä jo ensi syksylle. Hallituksen pitää antaa kesäkuun lisätalousarviossa eduskuntaan myös esitykset liikenneinvestointihankkeista sekä koronakriisin Helsingille ja HUS:lle tuomien menetysten kompensaatiosta. Suomen nousu koronakriisistä ja työllisyysasteen nosto pohjoismaiselle tasolle ei onnistu ilman vahvaa metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa. 

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu Helsingin uutiset -lehdessä 23.5.2020

Suomi on aina pärjännyt korkealla osaamisella ja sivistyksellä. Se on kansakuntamme tärkein pääoma. Koronaepidemian tuomassa taantumassa on viisasta investoida koulutukseen.

Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen on vahvat perustelut. Maamme koulutustason nosto, hakijasuman purkaminen sekä alojen ja alueiden osaajapula. On vakavaa, ettei Marinin hallitus ole varannut eduskunnan käsittelyssä olevaan koko eduskuntakautta koskevaan julkisen talouden suunnitelmaan lisäaloituspaikkoihin määrärahoja. Ei vaikka asia on luvattu hallitusohjelmassa.

Ahkerasti pääsykokeisiin lukeville nuorille ja koko maamme tulevaisuudelle tervetullut puheenvuoro tuli opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäälliköltä Anita Lehikoiselta. Hän linjasi, että ensi syksyn aloituspaikkojen määrärahaa kaavaillaan kesäkuussa eduskuntaan tuotavaan lisäbudjettiin. Olemme kokoomuksen sivistysvaliokuntaryhmän voimin ajaneet aloituspaikka- ja määrärahalisäystä samoin moni muukin taho kuten maamme korkeakoulut. 

Korkeakoulujen sisäänpääsystä on tullut tulppa tai pullonkaula, jonka seuraukset näkyvät pulana osaavasta työvoimasta. Teollistuneiden maiden järjestö OECD patisti viime vuonna julkaistussa maaraportissaan Suomea korjaamaan tämän epäkohdan.

Pula osaajista on kasvun ja työllisyyden jarru erityisesti pääkaupunkiseudulla. Olemme johtamani Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan voimin vaatineet korkeakoulujen lisäpaikkoja erityisesti pääkaupunkiseudun korkeakouluihin. Tämä on perusteltua myös alueellisen tasa-arvon kannalta. Alueellamme on alitarjonta aloituspaikoissa suhteutettuna ylioppilastutkinnon suorittaneisiin. 

Kevät on poikkeuksellinen kevään ylioppilaille ja pääsykkeisiin valmistautuneille hakijoille. Varsinkin kun yliopistot muuttivat valintamenettelyä kesken yhteishaun. Oikeusasiamies tutkii päätöksen lainmukaisuutta. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisen kautta useampi nuori pääsisi korkeakouluun sisään onnellisena päätöksenä tälle raskaalle keväälle.

Usea taho on yhtynyt vaateeseen lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja, enää puuttuu hallituksen kanta. Tiedeministeri Hanna Kososen puheenvuoroa odottaa nyt koko Suomi. Tiedeministerin pitää olla osaamisen, korkeakoulujen ja nuorten puolella. Suomi nousee koronanepidemian alhosta vain osaamisella.

Lämpimästi tervetuloa mukaan järjestämilleni etäkahveille ke 11.6 klo 18-19.15. Voit ilmoittautua mukaan lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Etäkahvit järjestetään Teamisissa. Saat tarkemmat osallistumisohjeet ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen ennen tapahtumaa. Tervetuloa mukaan!

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu Munkin Seutu -lehdessä

Koronavirus on muuttanut kaikkien suomalaisten elämää. Moni on huolissaan omasta ja läheistensä terveydestä sekä siitä mitä tuleva tuo tullessaan. Eduskunnassa teen osaltani kaikkeni, että koronaviruksen tuomasta tilanteesta selvitään parhaalla mahdollisella tavalla. Käsittelemme eduskunnassa tiiviillä aikataululla poikkeusoloihin liittyviä esityksiä ja yhteistyö on aiempaakin tärkeämpää.  Olennaista on myös se, että eduskunta arvioi tarkkaan hallituksen toimia ja tekee aktiivisesti ehdotuksia.

Olen ollut siinä kansanedustajien ja asiantuntijoiden joukossa, joka kriisin alusta vaati Helsinki-Vantaan lentokentälle saapuville karanteenia ja selkeitä ohjeita. On huolestuttavaa, että tuhansien epidemia-alueelta palaavien siirtymistä kotiin karanteeniin tai terveydenhuoltoon ei ajoissa eikä riittävästi opastettu eikä valvottu. On tärkeää, että nyt lentokentillä ja satamissa on toimia, joilla pyritään estämään koronaviruksen leviäminen maahamme.

Terveydenhuollon ammattilaisena olen kriisin alusta asti tehnyt työtä sen eteen, että suojavarusteiden riittävyydestä huolehditaan. Toimin eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa, jossa saimme lisättyä hallituksen esittämää enemmän valtion budjettiin määrärahoja terveydenhuollon toimintakyvyn ylläpitämiseen, henkilöstön suojavarusteiden hankintaan ja koronavirustestien tekemiseen.

Helsinki ja useat meistä kansanedustajista olemme viikkoja varoittaneet hallitusta suojavarustepulasta. Pormestarimme Jan Vapaavuori on ollut vahvasti ja kiitettävästi johtamassa Helsingin toimia koronakriisistä selviämiseksi.

On helpottava uutinen, että perään kuuluttamamme kotimainen suojavarusteiden valmistus käynnistyy. Nyt on laitettava myös koko suomalainen osaaminen suojainten kansainvälisiin ostoihin. Helsingissä on pelkästään kotihoidon käyntejä päivässä lähes 9000. Suojavarusteita tarvitaan paljon ja nopeasti lisää. Suojavarusteet ovat täysin välttämättömiä koronaviruksen vastaisessa taistelussa.

Terveydenhuollon henkilöstö ja muut etulinjassa työtä tekevät tarvitsevat työssään kaiken tuen, viimeisempään tietoon perustuvan suojainten selkeät käyttöohjeet sekä ohjeiden mukaiset suojavarusteet.

On vakavaa, että koronavirus on tunkeutunut vanhusten hoivakoteihin. Olennaista on huolehtia, että vanhusten palveluissa on riittävät suojavarusteet. Tehostetuilla toimilla on mahdollista pelastaa henkiä ja estää epidemian ryöpsähtäminen. 

Koronavirustestaus on tuotava viipymättä laajasti ja hyvin matalalla kynnyksellä sote-henkilöstön saataville. Koronatestien määrää on merkittävästi lisättävä taudin leviämisen ehkäisemiseksi ja henkilökunnan työturvallisuuden parantamiseksi. Erityisesti testausta tarvitaan nyt riskiryhmiä hoitavan henkilöstön keskuudessa. Myös vasta-ainetestejä on käytettävä. Testit ovat tärkeitä myös ihmisten turvallisen työhön palaamisen mahdollistamiseksi ja yhteiskunnan kriisistä normaaliin elämään palaamisessa.

Asiantuntijoiden mukaan 70 vuotta täyttäneillä ja muilla riskiryhmiin kuuluvilla on kohonnut riski saada koronavirustartunnasta vakavia oireita ja siksi heidän suojaamisensa tartunnoilta on tärkeää. Suositusten mukaan vain välttämättömät terveydenhuolto-, kauppa- ja apteekkikäynnit sallittaisiin. Liikunta ja ulkoilu on myös sallittua ja mielestäni suositeltavaa, mutta kohtaamisia vältettävä.

Suomessa on yli 800 000 yli 70-vuotiasta ihmistä, joten heidän elämäntilanteensa ja myös avuntarpeet ovat kovin erilaisia. Helsingin kaupunki, seurakunnat ja yritykset ovat ryhtyneet ennennäkemättömään yhteistyöhön kotona suojassa olevien auttamistyöhön vastaamiseksi. 

Tiedottamisessa on huomioitava laajasti eri kansalaisryhmien mahdollisuudet saada tietoa. Helsinkiläisille ikäihmisille on osana Helsinki-apua avattu neuvontanumero. Helsinki-avun puhelinnumero on 09 310 10020, ja se palvelee arkisin kello 9–16.

Tiukat rajoitustoimet on tehty terveyden turvaamiseksi, mutta ne on ajoitettava ja mitoitettava oikein. On muistettava, että ne aiheuttavat myös taloudellista haittaa ja rajoittavat ihmisten ja yritysten toimintavapautta.

Valtava määrä yrittäjiä on ajautunut kriisiin kassavirran tyrehdyttyä johtuen poikkeusolojen rajoituksista.  Ongelmia on kaiken kokoisilla yrityksillä, mutta eritoten palveluyrityksillä, pienillä yksinyrittäjillä ja toiminimiyrittäjillä. Valtion on kannettava vastuuta ja tuettava pahiten rajoituksista kärsiviä yrityksiä suoraan.

Saimme eduskunnassa kasvatettua yritysten tukirahoitusta ja edellytimme, että raha kanavoitaisiin suoraviivaisesti ja ilman kuormittavaa byrokratiaa yritysten akuuttiin hätään. Lisää toimia on tehtävä koko ajan. Olemme esittäneet alkuvuonna maksettujen arvonlisäverojen palauttamista, lisäaikaa tilinpäätöksiin ja veroilmoituksiin.

Suora vuokratuki on se, mitä useimmiten kipeimmin kaivataan. Oli viisasta, että Helsingin kaupunki vapautti omissa tiloissaan vuokralla olevien yritysten yrittäjät kolmeksi kuukaudeksi maksuista. Terveitä yrityksiä ei saa päästää kaatumaan koronakriisin vuoksi.

Eduskunnassa olemme kokoomusvoimin antaneet hallitukselle tukea, mutta eduskunta on myös huolella käsitellyt ja korjannut kohtuuttomuuksia hallituksen esityksestä. Esim. ravintoloiden, kahviloiden ja baarien sulkemismääräyksestä puuttui se, miten yrittäjiä tuetaan. Eduskunnassa edellytimme, että hallituksen on valmisteltava selkeä esitys siitä, miten tarvittaessa tuetaan ravintolayrittäjien toimeentuloa poikkeustilan ja sen purkamisen aikana. Esitimme myös ulosmyyntioikeuksien laajentamista.

Näitä esityksiä toivottavasti pääsemme käsittelemään mahdollisimman pian. Eduskunta on koko ajan valmiudessa työskennellä vuorokauden ympäri, jotta kaikki esitykset saadaan tukeman kriisistä selviytymistä. Teen työtä toimien vauhdittamiseksi, että konkurssiaaltoa saadaan laannutettua.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Voimia vaativissa poikkeusoloissa elämiseen.

Julkaistu Munkin Seutu -lehdessä

Elämme poikkeuksellista aikaa. Moni on huolissaan omasta ja läheistensä terveydestä sekä siitä mitä tuleva tuo tullessaan. Eduskunnassa teen osaltani kaikkeni, että koronaviruksen tuomasta tilanteesta selvitään parhaalla mahdollisella tavalla. Olen tehnyt aktiivisesti esityksiä, jotta hallitus toimisi nopeammin ja ennakoivasti, onhan kyse viime kädessä ihmisten hengestä. 

Olemme eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa käsittelemässä lisätalousarviota, johon esitämme vielä lisää määrärahoja terveydenhuollon toimintakyvyn turvaamiseksi. Toimia tarvitaan taudin leviämisen hidastamiseksi niin, että myös tehohoito voidaan turvata varmasti kaikille epidemian ollessa suurimmillaan. 

HUS ja Helsingin perusterveydenhuolto tarvitsevat lisää voimavaroja ja tarvikkeita, jotta hoito ja tarvittavat testaukset voidaan turvata. Terveydenhuollon henkilöstön haastavan työn ja suojavarusteiden riittävyyden turvaamiseksi on tehtävä kaikki voitava. Hallituksen on laitettava myös tarkoituksenmukainen kotimainen suojainten valmistus liikkeelle yhdessä yritysten kanssa.

Olen vaatinut Helsinki-Vantaan lentokentälle saapuville karanteenia ja selkeitä ohjeita. On käsittämätöntä, että tuhansien epidemia-alueelta palaavien siirtymistä kotiin karanteeniin tai terveydenhuoltoon ei opastettu eikä valvottu, ei vaikka useat asiantuntijat ja kansanedustajat ovat sitä vaatineet. Hallituksen on viipymättä tehtävä korjaustoimet, ettei tehty virhe aiheuta enempää tartuntoja ja vahinkoja. 

Monet helsinkiläiset sinnittelevät terveyskeskusjonoissa ja hoitoon pääsy peruspalveluihin on hankalaa. Terveyspalveluiden tarve lisääntyy varmasti koronaviruksen leviämisen myötä. Helsingin on kirittävä, jotta terveysasemalle saa poikkeusoloissakin esteettä puhelimitse yhteyden ja tarvittaessa hoitoa sekä avun. Myös Laakson ja Malmin korona-asemien toiminnan määrärahat on turvattava.

Kokoomus on esittänyt palveluseteleiden laajempaa käyttöönottoa osaksi keinovalikoimaa, joilla turvataan peruspalvelut poikkeusoloissa. Palveluseteli toisi mahdollisuuden hakea palvelu yksityiseltä palveluntuottajalta, jos oma terveysasema ei kykene palvelua antamaan. Terveyspalveluiden on pelattava, etteivät sairaudet hoitamattomana pahene ja aiheuteta sairaalahoidon tarvetta.

Asiantuntijoiden mukaan 70 vuotta täyttäneillä ja muilla riskiryhmiin kuuluvilla on kohonnut riski saada koronavirustartunnasta vakavia oireita ja siksi heidän suojaamisensa tartunnoilta on tärkeää. Hallitus on määrännyt yli 70-vuotiaat suojatumaan kotiin.

Suomessa on yli 800 000 yli 70-vuotiasta ihmistä, joten heidän elämäntilanteensa ja myös avuntarpeet ovat kovin erilaisia. Hallituksen suositusten mukaan vain välttämättömät terveydenhuolto-, kauppa- ja apteekkikäynnit sallittaisiin. Liikunta on myös sallittua ja mielestäni suositeltavaa, mutta kohtaamisia vältettävä.

Eduskuntaryhmämme on esittänyt, että kotiin määrätyillä ihmisillä olisi tarvittaessa mahdollisuus saada palveluseteli, jolla voisi hankkia esimerkiksi kotiinkuljetuspalveluita lääkkeille ja ruualle. Olemme myös esittäneet kotitalousvähennyksen laajentamista. 

Tiukat rajoitustoimet on tehty terveyden turvaamiseksi, mutta ne on ajoitettava ja mitoitettava oikein. On muistettava, että ne aiheuttavat myös taloudellista haittaa ja rajoittavat ihmisten ja yritysten toimintavapautta.

Hallituksen on tultava yrityksiä vastaan. Ongelmia on kaiken kokoisilla yrityksillä, mutta eritoten pienillä, yksinyrittäjillä ja toiminimiyrittäjillä. Heillä tilanne on todella kestämätön, eikä välttämättä kestetä enää monta päivää. Sen takia suoraa tukea on saatava pian. Teen työtä toimien vauhdittamiseksi, että konkurssiaaltoa saadaan laannutettua.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Voit seurata työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, jossa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Voimia kaikille. Pysytään terveinä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Julkaistu Munkin Seutu -lehdessä