Kategoria: Blogi

Suuri kiitos koronaepidemian taittumisesta kuuluu suomalaisille, jotka ovat tarkasti noudattaneet rajoituksia ja suosituksia. Poikkeustilan vallitessa maan hallitukselle on annettu laajat valtuudet päättää rajoitustoimista. Valta tuo myös vastuun sekä vahvan velvollisuuden kuunnella asiantuntijoita sekä kansalaisia sekä tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Erityisen tärkeää on terveysnäkökohtien ja talousnäkökohtien lisäksi ottaa huomioon rajoitustoimien sosiaaliset vaikutukset ja inhimillisyys.

Yli 70-vuotiaat ja riskiryhmiin kuuluvat ihmiset ovat eläneet lähes eristyksissä maaliskuun puolivälistä lähtien. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi tiedotustilaisuudessa, että yli 70-vuotiaiden suositellaan edelleen pitävän fyysistä etäisyyttä muihin ihmisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on luvannut päivittää ikäihmisiä koskevat toimintaohjeet, mutta ajankohdasta eikä sisällöstä ole tietoa. 

Olemme eduskunnassa kokoomuksen voimin esittäneet ja vaatineet lisätoimia. Epidemian edetessä on välttämätöntä helpottaa eristyksissä olevien ihmisten elämää. Kategorisesti kodin seinien sisälle suljetuttujen yli 70-vuotiaiden ja muiden riskiryhmiin kuuluvien ihmisten kohteluun ja suosituksiin tarvitaan inhimillisyyttä. Tarvitaan viisautta ymmärtää, että kohderyhmään kuuluvia ihmisiä on lähes 900 000 ja heidän elämäntilanteensa ovat hyvin erilaisia. Siksi suosituksissakin on tämä otettava huomioon. On myös luotettava ihmisten omaan harkintaan.

Ihmisten on poikkeusoloista huolimatta voitava elää omannäköistään elämää. Korona ei saa erottaa puolisoita toisistaan. Läheisiä on voitava tavata. Hallituksen vastuulla on hakea ratkaisut ja tehdä suositukset, jotta riskiryhmään kuuluvat voivat turvallisesti liikkua myös kodin ulkopuolella. Turvavälien pitämiseen julkisilla paikoilla on saatava vielä lisäryhtiä. Turvallisuuden tunteen palauttaminen on keskeisimpiä tekijöitä siinä, että kodista ei tule vankila kenellekään. 

Tähän tarvitaan suojavarusteita. Yleisillä paikoilla käytetyt ns. kansanmaskit ovat tärkeä osa keinoja, joilla voimme suojata riskiryhmiä. Suositus maskien käyttöön joukkoliikenteessä, kaupoissa, ja lähikontakteissa olisi inhimillisempi tapa suojata riskiryhmiä kuin eristää ihmiset kokonaan yksin neljän seinän sisälle.

Olen vahvasti kritisoinut hallituksen päätöstä teettää kasvomaskien käytöstä julkisilla paikoilla selvitys. Selvitys on luvassa vasta kesäkuun lopussa. Tietoa on jo olemassa. Saman ovat todenneet useat asiantuntijat. Hallituksen viivyttelyä on mahdoton ymmärtää. Olemassa olevan tiedon selvittelyyn tuhlataan aikaa, joka tulisi ennemmin käyttää kuluttajakäyttöön soveltuvien maskien tuotannon varmistamiseen. Hallituksen on tehtävä ripeästi päätökset, millaisia suojaimia julkisilla paikoilla käytettäisiin. Tämä tieto on välttämätön, jotta saamme kotimaisen tuotannon käyntiin. Suojaimista on suuri pula myös terveydenhuollon ammattilaisilla. Viivyttely päätöksissä johtaa entistä suurempaan suojainpulaan.

Hoivakotien tilanne vaatii erityisiä toimia. Suomen lähi- ja perushoitajia edustavan ammattiliiton Superin puheenjohtaja Silja Paavola on ilmaissut vanhusten telkeämisen huoneisiin olevan epäinhimillistä muistisairaille ja eettisesti raskasta myös hoitajille. Vahvaa huolta on nostanut esiin myös yleislääketieteen emeritaprofessori ja geriatrisen lääkehoidon dosentti Sirkka-Liisa Kivelä. Olen vahvasti samaa mieltä. Hoivakotien tilanne on vakava. Ikäihmisten sulkeminen ahtaisiin tiloihin ei ole inhimillistä ja tuottaa monenlaisia ongelmia. 

Hoivakoteihin on viipymättä annettava suositukset kuntoutuksen, ulkona liikkumisen ja läheisten tapaamisten mahdollistamiseksi. Myös riittävien terveyspalveluiden turvallinen käyttö kaikille on turvattava. Tämäkin edellyttää tarkempia ohjeita vastaanotoille ja henkilöstölle suojavarusteita suojaamaan potilaiden terveyttä.

Yksinäisyys ja liikkumattomuus ovat koronakriisin salakavalat vaarat. Kokoomuksen eduskuntaryhmässä valmistelimme hallituksen työn tueksi ja vauhdittamiseksi 20 keinoa 70 vuotta täyttäneiden ja riskiryhmään kuuluvien ihmisten arjen, terveyden ja toimintakyvyn tukemiseksi. Pääviestimme oli se, että ihmiset ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja tämä on olennaista hallituksen ottaa rajoitustoimissa ja suosituksissa huomioon. Ihmisten omalle harkinnalle ja itsemääräämisoikeudelle on oltava tilaa. 

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Voimia vaativissa poikkeusoloissa elämiseen.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Ideologinen tavoite pidentää oppivelvollisuutta on jyräämässä oppimisen häiriöistä vakavimmin kärsineiden lasten oikeuden riittävään tukeen. Näyttää siltä, että hallitus on toistamassa 90-luvun laman kaltaisen virheen, jos se jättää kuulematta kasvatustieteen asiantuntijoita.

Asiantuntijat sanovat erityisen tuen tarpeen olevan suuri, kun lapset palaavat etäopetuksesta kouluihin. Esimerkiksi kasvatustieteiden professorit Markku Jahnukainen, Kirsti Karila ja Jouni Välijärvi ovat kirjoittaneet, että resurssit tarvitaan nyt erityisesti opiskelunsa häiriöistä vakavimmin kärsineiden oppilaiden tukemiseen.

Koronakriisin jälkeen tarvitaan tehokkaita toimia ja voimavaroja, jotka kohdennetaan oppimisen ongelmiin ja heikoimmassa asemassa olevien oppilaiden tukemiseen. Erot lasten lukutaidossa ovat suuria ja Pisa-tutkimusten mukaan erittäin heikosti lukevien osuus on kasvanut 10 vuodessa 8 prosentista 14 prosenttiin. Lähes 8 000 lasta jää ilman jatko-opintoihin tarvittavaa lukutaitoa.

Vaikka kuntatalous on kriisissä ja koronakriisi heikentää tilannetta edelleen, hallitus aikoo lisätä kuntien velvollisuuksia ilman riittävää lisärahoitusta. Helsinki on lähettänyt vakavan kirjeen ministeriöön ja pyytänyt oppivelvollisuushankkeen siirtämistä. Helsinki on myös varoittanut, että hanke maksaisi huomattavasti enemmän kuin ministeriö on esittänyt.

Olen nostanut eduskunnan keskustelussa esiin huolen siitä, että hallitus vie asiantuntijoiden ja kuntakentän varoituksista piittaamatta oppivelvollisuuden pidentämistä eteenpäin.  Laskun tästä maksavat lapset ja nuoret. Silti hallitus aikoo laittaa panostukset lasten tukemisen ja opetuksen voimavarojen sijaan ideologiseen tavoitteeseen, joka ei auta niitä lapsia ja nuoria, jotka eniten apua tarvitsisivat.

Oppivelvollisuuden pidentäminen ei paranna koulutuksen laatua eikä tuo lisätukea oppimiseen. Lisärahat valuvat kirjojen kustantajille ja bussiyhtiöille. Rahat tarvittaisiin koronakriisissä revenneiden oppimisen aukkojen ja erojen kuromiseen, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen sekä opettajien voimavarojen turvaamiseen.

Juuri perustietojen ja -taitojen puute on ydinsyy miksi toisen asteen tutkintoa ei suoriteta vaan opinnot keskeytyvät. Vakavia syitä toisen asteen tutkinnon keskeyttämiseen ovat myös mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä puute aikuisen tuesta. Oppivelvollisuuden venyttäminen ei vastaa näistä mihinkään.

Vetoan hallitukseen oppivelvollisuusvalmistelun keskeyttämiseksi. Resurssit on ensin laitettava lasten varhaiseen tukemiseen ja opetuksen voimavaroihin, jotta jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta riittävän osaamisen, joka kantaa vähintään toisen asteen tutkintoon. Se on Suomen tärkein tavoite.

Eilen saatu tieto siitä, ettei koronavirusepidemian vuoksi korkeakoulujen perinteisiä pääsykokeita järjestetä, oli ahkerasti lukeville nuorille järkytys. Ammattikorkeakoulujen valintakoe järjestetään etänä. Yliopistojen kohdalla yhtenäistä korvaajaa perutuille kokeille ei ole, vaan kukin yliopisto ratkaisee tilanteen tilanteen mukaan. Toteutettavista valintatavoista on luvattu tiedottaa huhtikuun loppuun mennessä.

Nuoret tarvitsevat nyt vahvaa tukea ja viipymättä tarkkaa tietoa pääsykokeiden järjestämisestä. Moni nuori laittanut viestiä, että olo on kuin löysässä hirressä roikkuisi, kun kevään yhteishaussa hakeneet joutuvat odottamaan täydessä epätietoisuudessa jopa kolme viikkoa. Tilanne on raskas taakka nuorille, jotka ahkeroivat pääsykokeita varten, joiden toteutumisesta ei ole mitään takeita. Moni on lukenut kuukausi- ja jotkut vuositolkulla opiskelupaikan saadakseen ja nyt työ uhkaa valua hukkaan. Nuoret tarvitsevat tukea ja pian tiedon siitä mitä yliopistot aikovat tehdä.

Pelkkä todistusvalintaan siirtyminen laittaisi nuoret hakijat tilanteeseen, mihin eivät ole voineet varautua ja kovalla tavalla murskaisi ison joukon nuorten unelmia. Nuoret ovat tehneet yhteisvalinnan sen pohjalta, että pääsykokeet järjestetään. Nuorten oikeusturvan ja oikeudenmukaisen kohtelun turvaamiseksi on välttämätöntä, että korkeakoulut löytävät innovatiivisesti tavat järjestää pääsykokeet. Poikkeuksellinen tilanne edellyttää, että pääsykokeita järjestään sähköisesti. korkeakoulut tarvitsevat vahvan tuen vaativassa tilanteessa.

Tiede- ja kulttuuriministeriltä on nyt lupa odottaa johtajuutta tässä haastavassa tilanteessa, eikä piilottelua korkeakoulujen autonomian takana. Tilanne koskettaa yli 150 000 hakijaa. Ministerin pitää taistella nuorten oikeusturvan toteutumiseksi. Ministeri voisi luvata määrärahoja, ettei pääsykokeet jää voimavarapuutteen takia järjestämättä. Ministeriön on koordinoitava kokonaisuutta ja haettava ratkaisuja valintamenettelyihin yhteistyössä korkeakoulujen kanssa niin, etteivät nuoret joudu odottamaan enää yhtään pidempään.

Sivistysvsliokunnan jäsenenä saan paljon opetukseen liittyviä viestejä ja eilen niitä tuli rytinällä nuorilta mutta myös heidän vanhemmiltaan. He kokevat jäävänsä yksin suuren huolensa kanssa. Otimme pääsykoeasiaan heti eilen kantaa kokoomuksen sivistusvaliokuntaryhmän voimin. Esitimme, että nyt  tarvitaan nopeita ratkaisuja, joilla koronaviruksesta aiheutuvat haitat opiskelijavalintoihin voidaan minimoida.

Esitimme sisäänottomäärien kasvattamista, jotta yhä useampi nuori pääsee korkeakouluun sisään onnellisena päätöksenä tälle raskaalle keväälle. Tähän on hallituksen varattava myös lisämäärärahat korkeakouluille.

Kokoomus esittää korkeakoulujen sisäänottomäärien kasvattamista – SARI SARKOMAA

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut päättivät: Perinteisiä valintakokeita ei tänä keväänä järjestetä muilla kuin pienillä aloilla, kokeita siirretään verkkoon - Politiikka | HS.fi

Yliopistojen kevään valintakokeet muuttuvat – perinteiset kokeet korvataan vaihtoehtoisilla valintatavoilla - Unifi

Ammattikorkeakoulujen valintakoe järjestetään etäkokeena - Arene

Terveydenhuollon kentältä on tullut huolestuttavaa palautetta suojavarustepulasta sekä sekavista ja puutteellisista ohjeista. Henkilöstön huoli on otettava vakavasti.

Suojavarusteet ovat täysin olennainen tuki ylläpitää terveydenhuollon toimintakykyä vaativassa koronaviruksen vastaisessa työssä. Terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee työssään kaiken tuen, viimeisimpään tietoon perustuvan suojainten selkeät käyttöohjeet sekä ohjeiden mukaiset suojavarusteet.

Henkilöstön suojaamisesta ja työturvallisuudesta on huolehdittava tinkimättömästi. Kun suojavarusteiden käyttöön on koulutettu ja niiden määrä on riittävä, henkilökunta voi keskittyä vaativaan työhönsä rauhassa. Riittävällä henkilökunnan suojaamisella on suora vaikutus terveydenhuollon henkilöstön sairastumisriskiin ja tehohoitopaikkojen riittävyyteen.

Vakava esimerkki ohjeiden sekavuudesta on vanhusten kotihoito, jonne on annettu jatkuvasti muuttuvia ohjeita. Ministeri Kiuru linjasi 19.3, että kotihoidon henkilöstön asiakaskäynneillä tulee suojautua kertakäyttöisillä hengitystiesuojaimilla. Seuraavana päivänä STM julkaisi ohjeen, jonka mukaan suojautumisesta päättäisikin työnantajat.

Seuraavalla viikolla STM linjasi, että suusuojaimia pitää käyttää asiakaskäynneillä ja hengitystieinfektiopotilaiden hoidossa käsineidenkin käyttö olisi pakollista. Myöhemmin samana päivänä linjattiin, että hengityssuojaimia käytetään omakohtaisen riskiarvion perusteella ja käsihygienia riittää, jos asiakkaalla ei ole hengitystieinfektiota.

Lopulta STM:n johtaja Tuija Kumpulainen lupasi, että kotihoitoon tulee vielä uusi suositus, jossa hengityssuojaimia tulee käyttää kaikissa asiakastapaamisissa. Alkuviikosta STM tiedotti uudesta ohjeesta, jonka mukaan terveiden ja oireettomien asiakkaiden kanssa voidaan käyttää kertakäyttöistä kirurgista suu-nenäsuojusta tai kertakäyttöistä kankaista suojainta, esimerkiksi huivia. Kankaista suojainta käytetään vain kerran, ja se pestään tai hävitetään käytön jälkeen. Samalla tavalla on toimittava riskiryhmiin kuuluvien vammaisten henkilöiden henkilökohtaisessa avussa. Ohje koskee myös tehostettua palveluasumista.

Terveydenhuollon ammattilaiset ovat olleet järkyttyneitä siitä, että ministeriön tasolta ehdotetaan vaihtoehdoksi kertakäyttöisille suu-nenäsuojuksille huivia suojavarusteeksi! Moni on lähettänyt eduskuntaan kyselyjä, onko maamme suojavarusteiden tilanne jo tässä epidemian alkuvaiheessa niin epätoivoinen, ettei henkilökunnalle ole antaa riittäviä suojavarusteita työnantajan puolesta.

Ministeri Kiurun vastuuministerinä on syytä selkeyttää hallinnonalansa ohjeistus suojaimien käytön osalta. Epäselvät ja poukkoilevat ohjeet huolestuttavat ja rasittavat jo nyt kuormitettua henkilökuntaa, kun heidän pitäisi saada keskittyä hoitamaan potilaita. Tämän lisäksi on hallituksen varmistettava, että ohjeet suojavarusteiden käytöstä ovat toteuttamiskelpoiset koko sote-toimijakentälle.

Varmuusvarastossa olevat varusteet eivät riitä loputtomiin. Varmuusvarastoja käytetään ministeriön ohjeiden mukaan. Ministeriön on syytä kiireellisesti ohjeistaa varmuusvarastojen suojavarusteiden jakosuunnitelma ja jakelu niin, että suojavarusteita saadaan perille myös kuntiin sekä vanhusten ja vammaisten palveluihin. Suojavarusteita on syytä jakaa niin, että kaikissa vanhusten ja vammaisten yksiköissä voidaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeita noudattaa.

Olemme saaneet eduskuntaan paljon huolestuneita yhteydenottoja puutteellisista suojavarusteista ja kirjavista käytännöistä hoitohenkilökunnan sairauslomien suhteen. Henkilöstö pelkää kantavansa virusta oireettomana ja tartuttavansa riskiryhmässä olevia ihmisiä, joille tauti voi olla kohtalokas.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön pitää päästä koronatesteihin erittäin matalalla kynnyksellä, jotta taudin leviämistä voidaan estää sekä potilaisiin että työyhteisön sisällä. Myös oireettomia hoitohenkilökuntaan kuuluvia pitäisi testata, jos he työskentelevät riskiryhmien parissa. Tämä vähentäisi myös henkilökunnan huolta. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa lisäsimme valtion budjettiin määrärahoja suojavarusteiden hankkimiseksi ja koronavirustestauksen laajentamiseksi. Suojavarusteiden hankinta eikä koronatestaukset voi jäädä kiinni määrärahoista.

Varmuusvarastotkin ehtyvät vauhdilla, kun tartuntaepäilyjen ja sairastuneiden määrä kasvaa. Suojavarusteiden riittävyys epidemiahuipun yli täytyy turvata. On tärkeä huomata, että suojaimia tarvitaan useilla eri yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä sektoreilla.

Koko sote-kenttä odottaa poikkeustilassa maata johtavalta hallitukselta selkeitä tietoja mitä toimia suojavarusteiden turvaamiseksi on tehty niin kotimaan valmistuksen kuin ulkomailta tehtyjen hankintojen osalta. Terveydenhuollon toimijoiden ja riskiryhmässä olevien asiakkaiden huolta helpottaisi, jos hallitus avoimesti kertoisi millaisia toimia asian eteen on tehty ja mikä on suojavarusteiden riittävyyden todellinen tilanne. Kriisitilanteessa tarvitaan avointa ja riittävää tiedottamista. Myös eduskunnan ajanmukaisesta informoinnista on huolehdittava.

Kyselytunti 2.4.2020

Lääkäreitä ja hoitajia ei saa lähettää koronaviruksen vastaiseen taisteluun ilman suojaimia.

Julkaissut Sari Sarkomaa Perjantaina 3. huhtikuuta 2020

Otimme suojainpulaan ja ohjeiden ristiriitaisuuteen kantaa yhdessä kansanedustaja Mia Laihon kanssa 1.4.2020.

Pidetään hyvää huolta heistä, jotka pitävät huolta kaikista muista. Jokainen hoitaja, lääkäri ja poliisi sekä kaikki etulinjassa työtä tekevät tarvitsee kaiken tuen ja asianmukaiset suojavarusteet.

Hyvää Maailman terveyspäivää!

Suomen testauslinja poikkeaa siitä, mitä WHO suosittaa.

Suomi ja koko maailma ovat poikkeustilassa koronaviruksen levitessä nopeasti kaikilla mantereilla. Maailman terveysjärjestö WHO on korostanut laajaa testausten tekemistä pandemian taltuttamiseksi. WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus on toistuvasti korostanut, että koronaviruksen vastaisessa taistelussa ja sairausketjujen katkaisemisessa oleellista on testaaminen ja eristäminen.

Suomessa koronatestejä on tehty keskitetysti, kriteerit ovat olleet tiukat ja testien saatavuus rajoitettua. Testaaminen on rajattu lähinnä vakavasti sairaisiin ja hoitavaan henkilökuntaan. Näiden ryhmien testaaminen on tärkeää, mutta testejä pitäisi tehdä kaikkiaan enemmän.

Suomen testauslinja poikkeaa siitä, mitä WHO suosittaa. Tätä on moni ihmetellyt ja kritisoinutkin. Kun tartuntamääristä ei saada kattavaa tietoa, tilannekuva jää epäselväksi. WHO:n johtaja onkin todennut, ettemme voi taistella tulta vastaan silmät sidottuna.

Suomi on viime päivinä kirinyt nostaakseen testauksen tasoa, mutta testejä tehdään silti vähemmän kuin vaikkapa Norjassa ja Tanskassa. THL:n mukaan päivittäin kyetään tekemään 2 300 testiä. Tähän on saatava muutos.

Eduskuntaryhmämme on vaatinut testausten saatavuuden parantamista erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa, jossa ollaan ensilinjassa ottamassa infektiopotilaita vastaan.

Kokoomusjohtaja Ulf Kristersson on esittänyt Ruotsiin kansallista ohjelmaa koronatestien lisäämiseksi. Ehdotan vastaavaa ohjelmaa Suomeen. Mittava testausohjelma on välttämätön ennen kaikkea väestömme terveyden suojelemiseksi, mutta myös taloutemme pelastamiseksi. Hallituksen on syytä tehdä päätös kansallisesta testausohjelmasta seuraavan lisäbudjetin tai viimeistään huhtikuun kehysriihen yhteydessä.

Kansallisessa testausohjelmassa on saatava kaikki voimavarat käyttöön. Julkinen sektori ja yritykset yhdessä yliopistojen sekä tutkimuslaitosten kanssa on valjastettava tekemään yhteistyötä niin, että saamme Suomen nostettua pois poikkeustilasta mahdollisimman vähillä ihmisten terveyden, hengen ja työpaikkojen menetyksillä.

Testauksen lisääminen on ensiarvoista terveydenhuollon toimintakyvylle sekä potilaiden ja henkilöstön suojelemiseksi. Terveydenhuoltohenkilöstöä on testattava erityisen matalalla kynnyksellä ja testausten tulokset on saatava nopeasti, jotta tartuntojen leviäminen voidaan estää. Testien saatavuuden laajentamisella on saavutettavissa selkeitä kustannushyötyjä, kun tartunnat ja sairaalajaksot vähenevät, inhimillisistä hyödyistä puhumattakaan.

Monet sairastavat tietämättään ja näin koronavirus leviää salakavalasti. Monet ihmiset pysyvät poissa töistä tietämättä sairastavatko he todella koronaa vai eivät. Testaamisen avulla voidaan mahdollistaa turvallisempi ja aikaisempi töihin paluu.

Testit auttavat pitämään yhteiskunnan toiminnot poikkeusoloissa käynnissä ja tukevat siinä, että maan taloutta päästään mahdollisimman pian nostamaan jaloilleen. Testaus voisi estää yrityksiä menemästä konkurssiin ja työntekijöitä menettämästä työpaikkojaan.

Uusi askel koronanviruksen tuomien haittojen taklaamisessa on käyttöön tulossa olevat verinäytteestä otettavat vasta-ainetestit jo sairastetun koronavirusinfektion toteamiseksi.

Tarvitsemme testejä myös saadaksemme tietoa koronaviruksesta, sen etenemisestä ja vaikutuksista. Tiedon avulla kykenemme kehittämään parempia toimia suojellaksemme ihmisten terveyttä ja yhteiskunnan toimintakykyä myös tulevissa epidemioista. Testikapasiteetin luominen on myös vakuutus tulevaa varten, kun mahdollinen uusi virusaalto saapuu.

Elämme poikkeuksellisia aikoja, jossa vastuullisesti toimivan HOK-Elannon monipuolisiin palveluihin kohdistuu paljon toiveita ja odotuksia. Koska toimin HOK- Elannon edustajistossa ja hallintoneuvostossa on moni laittanut kyselyjä liittyen HOK-Elannon kaupan palveluihin. Siksipä kokosin blogiini ajankohtaista asioista.

Olen HOK-Elannon vaaleissa ehdolla numerolla 661 ja motivoitunut jatkamaan työtä yhteisten palvelujen ja paremman kaupungin puolesta. HOK-Elannon on oltava edelläkävijä monipuolisissa palveluissa ja valikoimissa sekä vastuullisuudessa niin ympäristöstä kuin henkilöstöstä.

Ruoka on perustarve ja sen saatavuus on turvattava poikkeusoloissakin. Arvostan sitä, että HOK-Elannon ruokakaupoissa myytävistä elintarvikkeista 80 % on kotimaisia. Kotimaisten tuotteiden menekki edistää muun muassa työllisyyttä Suomessa. 

Korona-epidemian on lisännyt kysyntää HOK-Elannon ruoan verkkokaupassa. HOK-Elanto tekee vauhdilla toimia vastatakseen asiakkaiden kysyntään. Positiivinen uutinen on, että ruoka- ja verkkokaupassa kasvanut kysyntä on mahdollistanut toistaiseksi suljettujen ravintoloiden työntekijöiden työllistymisen kauppoihin. Työntekijät sekä ravintola- että kauppapuolella ovat tehneet hienoa työtä vaikeissa oloissa kriittisellä alalla ja heille kuuluu suuret kiitokset.

HOK-Elanto työstää jatkuvasti uusia ratkaisuja ruoan keräilyyn ja kotiinkuljetukseen. Marketkaupan ketjuissa on lisätty verkkokaupan kapasiteettia monin tavoin. Yhtenä toimenpiteenä on uusien kerääjien perehdyttäminen päivittäin eri yksiköissä, erityisesti Prisma-ketjussa. Prisma Viikki aloittaa ruoan kotiinkuljetukset huhtikuun alussa. Alepan kotiinkuljetusta laajennetaan ja pian toimitetaan seitsemänä päivänä omasta keräilymyymälästä. Myös muita esimerkkejä on.

Myös erityis- ja riskiryhmät tulee huomioida palveluissa ja tartuntojen leviämistä pyrkiä estämään kaikin tavoin. Alepa-, Prisma- ja S-market-myymälöissä aamun tunti klo 7-8 on rauhoitettu riskiryhmiin kuuluvien asioinnille. Kaupassa asioidessa tulisi aina huomioida ajankohtaiset ohjeet: sairaana ei tule mennä kauppaan, käsihygieniasta täytyy huolehtia, yskiä vain hihaan sekä pitää vähintään metrin väliä muihin asiakkaisiin. Kaikkiin kauppoihin asennetaan kassoille suojapleksit ja lattioihin teipit etäisyyden säilyttämiseksi.

Helsinkiläisille ikäihmisille avattiin ruokatilauspalvelu osana Helsinki-apua. HOK-Elanto auttaa Helsinki-apua ja järjestää yli 70-vuotiaiden helsinkiläisten ruokahuoltoa yhdessä kaupungin ja Helsingin seurakuntien kanssa. Ikäihmisille avattiin puhelimitse toimiva ruokatilauspalvelu, jonka kautta voi tilata viikon kauppatavarat ja saada kauppakassit kotiin toimitettuna. Helsinki-avun puhelinnumero on 09 310 10020, ja se palvelee arkisin kello 9–16.

Vaalikoneesta voit lukea enemmän ajatuksiani: https://vaalit.edita.fi/hok-elanto-vaalikone

HOK-Elannon edustajiston vaalien äänestysaika alkaa netissä torstaina 26.3. klo 9 ja päättyy 6.4. klo 23.59:
https://www.s-kanava.fi/web/hok-elanto/osuuskauppavaalit

Kirjeitse voi äänestää 6.4. asti. Äänestysaineisto on postitettu äänioikeutetuille jäsenille kotiin.

Kysymykset ja ajatukset ovat tervetulleita. 

Elämme poikkeuksellista aikaa. Moni on huolissaan omasta ja läheistensä terveydestä sekä siitä mitä tuleva tuo tullessaan. Eduskunnassa teen osaltani kaikkeni, että koronaviruksen tuomasta tilanteesta selvitään parhaalla mahdollisella tavalla. Olen tehnyt aktiivisesti esityksiä, jotta hallitus toimisi nopeammin ja ennakoivasti, onhan kyse viime kädessä ihmisten hengestä. 

Olemme eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa käsittelemässä lisätalousarviota, johon esitämme vielä lisää määrärahoja terveydenhuollon toimintakyvyn turvaamiseksi. Toimia tarvitaan taudin leviämisen hidastamiseksi niin, että myös tehohoito voidaan turvata varmasti kaikille epidemian ollessa suurimmillaan. 

HUS ja Helsingin perusterveydenhuolto tarvitsevat lisää voimavaroja ja tarvikkeita, jotta hoito ja tarvittavat testaukset voidaan turvata. Terveydenhuollon henkilöstön haastavan työn ja suojavarusteiden riittävyyden turvaamiseksi on tehtävä kaikki voitava. Hallituksen on laitettava myös tarkoituksenmukainen kotimainen suojainten valmistus liikkeelle yhdessä yritysten kanssa.

Olen vaatinut Helsinki-Vantaan lentokentälle saapuville karanteenia ja selkeitä ohjeita. On käsittämätöntä, että tuhansien epidemia-alueelta palaavien siirtymistä kotiin karanteeniin tai terveydenhuoltoon ei opastettu eikä valvottu, ei vaikka useat asiantuntijat ja kansanedustajat ovat sitä vaatineet. Hallituksen on viipymättä tehtävä korjaustoimet, ettei tehty virhe aiheuta enempää tartuntoja ja vahinkoja. 

Monet helsinkiläiset sinnittelevät terveyskeskusjonoissa ja hoitoon pääsy peruspalveluihin on hankalaa. Terveyspalveluiden tarve lisääntyy varmasti koronaviruksen leviämisen myötä. Helsingin on kirittävä, jotta terveysasemalle saa poikkeusoloissakin esteettä puhelimitse yhteyden ja tarvittaessa hoitoa sekä avun. Myös Laakson ja Malmin korona-asemien toiminnan määrärahat on turvattava.

Kokoomus on esittänyt palveluseteleiden laajempaa käyttöönottoa osaksi keinovalikoimaa, joilla turvataan peruspalvelut poikkeusoloissa. Palveluseteli toisi mahdollisuuden hakea palvelu yksityiseltä palveluntuottajalta, jos oma terveysasema ei kykene palvelua antamaan. Terveyspalveluiden on pelattava, etteivät sairaudet hoitamattomana pahene ja aiheuteta sairaalahoidon tarvetta.

Asiantuntijoiden mukaan 70 vuotta täyttäneillä ja muilla riskiryhmiin kuuluvilla on kohonnut riski saada koronavirustartunnasta vakavia oireita ja siksi heidän suojaamisensa tartunnoilta on tärkeää. Hallitus on määrännyt yli 70-vuotiaat suojatumaan kotiin.

Suomessa on yli 800 000 yli 70-vuotiasta ihmistä, joten heidän elämäntilanteensa ja myös avuntarpeet ovat kovin erilaisia. Hallituksen suositusten mukaan vain välttämättömät terveydenhuolto-, kauppa- ja apteekkikäynnit sallittaisiin. Liikunta on myös sallittua ja mielestäni suositeltavaa, mutta kohtaamisia vältettävä.

Eduskuntaryhmämme on esittänyt, että kotiin määrätyillä ihmisillä olisi tarvittaessa mahdollisuus saada palveluseteli, jolla voisi hankkia esimerkiksi kotiinkuljetuspalveluita lääkkeille ja ruualle. Olemme myös esittäneet kotitalousvähennyksen laajentamista. 

Tiukat rajoitustoimet on tehty terveyden turvaamiseksi, mutta ne on ajoitettava ja mitoitettava oikein. On muistettava, että ne aiheuttavat myös taloudellista haittaa ja rajoittavat ihmisten ja yritysten toimintavapautta.

Hallituksen on tultava yrityksiä vastaan. Ongelmia on kaiken kokoisilla yrityksillä, mutta eritoten pienillä, yksinyrittäjillä ja toiminimiyrittäjillä. Heillä tilanne on todella kestämätön, eikä välttämättä kestetä enää monta päivää. Sen takia suoraa tukea on saatava pian. Teen työtä toimien vauhdittamiseksi, että konkurssiaaltoa saadaan laannutettua.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Voit seurata työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, jossa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Voimia kaikille. Pysytään terveinä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Suojavarusteet ovat täysin olennainen keino ylläpitää terveydenhuollon toimintakykyä ja vähentää koronavirustartuntoja. Terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee kaiken tuen, ajan tasalla olevan  ohjeistuksen suojavarusteiden käytöstä ja riittävästi suojaimia. Suojaimia tarvitaan myös monessa muissa kuin terveydenhuollon tehtävissä.

 Kriisitilanteessa tarvitaan avointa ja hyvää tiedotusta. Viikonloppuna kuulimme Ylen kautta, että hallituksen on avattava maamme varmuusvarastoja suojavarusteiden ehtymisen takia jo nyt. Oli iso uutinen, että suojavarusteista alkaa olla puutteita vaiheessa, jossa koronaviruksen arvioitu kuormitus terveydenhuollollemme ja suojavarusteiden käytölle on alkumetreillä. Sairastuneiden ja tehohoitoa tarvitsevien ihmisten arvioituun huippulukemaan on vielä pitkä matka.

Olen saanut paljon yhteydenottoja terveydenhuollon henkilöstöltä siitä, että työpaikoilla on kehotettu henkilöstöä säästämään suojaimia ja käyttämään niitä vastoin normaalikäytäntöä tai käyttöohjeita.

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi viime viikonloppuna Ylelle antamassa lausunnossaan, ettei kaikkia tarvittavaa ohjeistusta ollut vielä tehty. On mahdotonta ymmärtää, ettei poikkeusoloissa ole tehty ohjeistusta siitä, missä tehtävissä ja minkä tasoisia suojavarusteita käytetään. Suojainten käytöstä ja saatavuudesta on paljon epätietoisuutta, johon maan hallituksen on herättävä.

 Tilanne  herättää varmasti huolta terveydenhuoltohenkilöstössä ja kansalaisissa. Ministeriön pitää kiireellisesti ohjeistaa suojainten käyttö. Maan hallituksen on ennen kaikkea varmistettava kaikin keinoin, että suojaimia varmasti riittää vaikeimpienkin aikojen yli.

Hallituksen on saatava kotimainen suojainten valmistus yhdessä yritysten kanssa vauhtiin. On viipymättä arvioitava, mitkä suomalaiset yritykset voisivat muuttaa tuotantoaan suojavarusteiden ja koronavirustestauksessa vaadittavien osien valmistamiseksi.  Valmistuksen käynnistäminen on viime kädessä varmistettava valtion määräyksellä.  Suojavarusteiden riittävyys on otettava erittäin vakavasti.

 Poikkeuksellisessa tilanteessa olisi myös hallituksen puolelta puheenvuoro julkisuuteen perusteltu.  On tärkeää, että hallitus pitää myös eduskunnan ennakoivasti ajantasalla tilanteesta ja aivan erityisesti terveydenhuollon toimintakykyyn vaikuttavista asioista. Kyse ihmisten terveydestä. Selviämme varmasti tästäkin kun teemme yhteistyötä.

Samaan aikaan, kun viranomaiset valmistautuvat mahdolliseen koronaviruksen laajamittaiseen leviämiseen, ajaa Marinin hallitus toisaalla ihmisten hoitoon pääsyn heikentämistä. Hallituksen aie romuttaa Kela-korvaus on vastuuton.

Hallituksen on keskeytettävä Kela-korvauksen leikkaamisen valmistelu. Hallituksen on keskityttävä valmistelemaan keinoja, joilla edistetään yhdenvertaista, matalan kynnyksen pääsyä terveyspalveluiden ja -neuvonnan piiriin.

Eläkeläiset, työttömät ja lapsiperheet sinnittelevät terveyskeskusjonoissa ja hoitoon pääsy peruspalveluihin on jo nyt hankalaa. Terveyspalveluiden tarve lisääntyy varmasti koronaviruksen leviämisen myötä. Kela-korvaus on monin tavoin parantanut palveluiden saatavuutta ja helpottanut julkisen sektorin painetta. Kela-korvaus mahdollistaa vuosittain noin neljännekselle väestöstä 3,4 miljoonaa käyntiä lääkärin vastaanotolla. Kela-korvausta maksetaan sosioekonomiseen asemaan katsomatta kaikille suomalaisille.

Vuonna 2019 lääkärin hoidossa oli 1,5 miljoonaa Kela-korvauksen saajaa. Tämä kuvaa käytön laajuutta monissa tuloluokissa. Jos Kela-korvausta ei olisi, pitäisi se keksiä nyt. Leikkausten sijaan korvausta olisikin nykyisessä tilanteessa perusteltua korottaa. Sote-uudistusta ei näy eikä kuulu eikä myöskään konkreettisia toimia palveluiden parantamiseksi.

On pakko kysyä, mihin asiantuntijoiden arvioon hallituksen päätös leikata Kela-korvaus perustuu? Viimeksi tuoreimmassa Lääkärilehdessä nostetaan esiin vakava huoli leikkausten vaikutuksista. Lääkäriliiton lehden pääkirjoituksessa (10/20) todetaan, että Kela-korvauksia ei pidä poistaa ainakaan ennen kuin palvelujärjestelmämme uudistus on toteutettu siten, että kaikille väestöryhmille on edes kohtuullisesti taattu tarpeen mukainen perus- ja erikoistason hoito. Olen täysin samaa mieltä. Hallitus näyttää sulkeneen korvansa asiantuntijoiden kuulemiselta.

Punavihreä hallitus ajaa Kela-korvauksen poistoa ilmeisen ideologisista syistä, haluamatta nähdä vaikutuksia ihmisten terveyteen, palveluiden heikentymiseen ja kuntien kustannusten kasvuun.

Suurin syy hallituksen kiihkoon leikata Kela-korvausta lienee budjettiriihessä tehty rujo arvovalinta. Hallitus lisäsi mittavasti valtion menoja eri kohteisiin, mutta moni uudistus jäi ilman määrärahoja. Myöskään ympärivuorokautiseen vanhusten hoivan sitovaan hoitajamitoitukseen ei määrärahoja herunut. Hallituksen tolkuton talouspolitiikkaa on ajautumassa umpikujaan, kun rahoja vanhusten palveluihin etsitään leikkaamalla sairaiden palveluista. 

Rahat vanhustenhuollon kohentamiseen on löydettävä heikentämättä ihmisten terveyspalveluihin pääsyä. Leikkauslistat ovat vaarassa ulottua myös opetusministeriöön. Tämä on vihoviimeistä, mitä suomalaiset tällä hetkellä hallitukselta odottavat.

Pääministeri Marinin (SDP) hallitus on rikkonut lupauksensa edistää kansalaisjärjestöjen laajaa osallisuutta.

Kansalaisjärjestöt ovat merkittävä voimavara. Ne tarjoavat monipuolisia näkökulmia päättäjille sekä tukevat kansalaisten laajaa osallisuutta ja tuovat kansalaisten ääntä kuuluviin. Järjestöjen sulkeminen pois lakien valmistelusta on vakava asia.

Hallitusohjelman yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on kirjattu demokratian, osallisuuden ja luottamuksen vahvistaminen yhteiskunnan instituutioihin: ”kuulemiskäytäntöjä ja vaikutusten arviointia parannetaan sekä lisätään kansalaisyhteiskuntaan liittyvää osaamista hallinnossa”.

Tästä huolimatta Marinin hallituksen aikana on toistuvasti käynnistetty pelkkään virkamiestyöhön ja kolmikantaan pohjaavia lakien valmisteluja, ilman järjestöjen osallisuutta.

Esimerkkejä yksipuolisesta valmistelusta on paljon. Hallitus käynnisti sosiaaliturvan uudistuksen valmistelun. On suuri epäkohta, että valmistelusta vastaavissa jaostoissa on järjestöjen edustaja mukana vain yhdessä. Vaikka syntyvyydestä käydään kovaa keskustelua, ei toisistaan eroavia perhekäsitteitä ole pohtimassa yhtään lapsi-, perhe- tai sote-järjestöä, vaan ainoastaan työmarkkinatoimijoita. Myöskään esimerkiksi kuntoutusta pohtimassa ei ole kuntoutusjärjestöjä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:an koskevaa asetusta valmisteltiin yksinomaan virkamiestyönä, sillä seurauksella, että useita järjestöjen keskeisinä pitämiä kysymyksiä ei ole uudistuksen yhteydessä käsitelty. Kun valmistelupöydistä puuttuvat järjestöt, on arjen asiantuntemus vaarassa jäädä aivan liian ohueksi.

Hallitus valmistelee juuri sosiaaliturva- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia. Olen kannustanut Marinin hallitusta ottamaan järjestöt vahvasti mukaan uudistuksiin ja sekä muihin merkittäviin uudistusten valmisteluun.

Hallituksen käynnistämään tulevaisuuden sote-keskusohjelmaan liittyviä rahoituspäätöksiä tehtäessä on tuettava sellaisia hankkeita, joissa järjestöt ovat kumppaneita. Vain siten järjestöjen asiantuntemus saadaan täysimääräisesti käyttöön. Järjestöjen palvelut ja hyvinvointia ja terveyttä edistävät toiminnot on tunnistettava, otettava osaksi palveluketjuja. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava muuttuvassa toimintaympäristössä.

Pidän välttämättömänä, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa lakiin kirjataan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavalle taholle samanlainen velvoite tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa kuin kunnilla on. Hallituksen sote-uudistuksen valmistelussa varmistettava, että lakien pykälät ja rahoitusmallit ovat sellaisia, että järjestöjen toimintaedellytykset ovat riittävät. Järjestökentän äänen kuuleminen on uudistuksen yksi onnistumisen edellytys.

Järjestöillä on Suomessa tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä hyvän arjen rakentajina. Järjestöjen kautta ihmisillä on mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan ja erilaisiin harrastuksiin. Järjestötoiminta lisää yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia myös niille kansalaisille, joiden ääni tulee muutoin heikosti kuulluksi.

Järjestöt ovat herkkiä havaitsemaan ruohonjuuritasolla ihmisten tarpeet ja ketteriä luomaan uusia tapoja auttaa ihmisiä. Ilman järjestöjä moni hyvinvointiyhteiskunnan osa olisi jäänyt keksimättä ja kehittymättä. Järjestöt ovat arkipäivän ahkeria sote-palveluiden uudistajia. Ilman järjestöjä Suomi olisi monin tavoin erilainen eikä varmasti parempi. Järjestöt uudistavat sotea ihmisen parhaaksi joka päivä.

Myös SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas on osoittanut vakavaa huolta kansalaisjärjestöjen ulos jättämisestä ja toivonut päivitystä valtioneuvoston periaatepäätökseen kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistämisestä sekä ministeriöiden omiin kansalaisjärjestöstrategioihin.

Yhdyn Kiukaan vaateeseen ja myös hänen esittämäänsä toiveeseen siitä, että Marinin hallituksen pitäisi ryhtyä elämään kuten opettaa ja ottaa järjestöt vahvasti mukaan.

Tervetuloa mukaan yhteiselle kävelylle Töölönlahden ympäri. Järjestämäni kaikille avoimet AfterWalk- kävelyt alkavat taas tiistaina 10.3. klo 17.15. Luvassa liikuntaa, keskustelua ajankohtaisista aiheista kävelyn lomassa ja hyvää mieltä Töölönlahden kauniissa maisemissa. Tapaamme Pikkuparlamentin edessä (Arkadiankatu 3). Tule mukaan ja tuo myös ystäväsikin!