Kategoria: Blogi

Perjantaina valmistunut perustuslakivaliokunnan lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta antaa uudistukselle luvan edetä, mutta edellyttää useita muutoksia. Lausunnon myötä eduskunta pääsee työssään eteenpäin. Aloitamme sosiaali-ja terveysvaliokunnassa välittömästi paneutumisen perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Ensi lukemalta nostan esille muutamia huomiota.

1) On hyvä, että perustuslakivaliokunnan muutosvaateet eivät ole niin suuria, etteikö niitä eduskunnassa voitaisi yhteistyössä ministeriöiden kanssa tehdä.

2) Näyttää siltä, että muutokset eivät murra eivätkä nakerra sote- rahoituskehystä eikä ihmisten yhdenvertaisten palveluiden saatavuuden kannalta tärkeän valinnanvapauden laajentamista. Sotelle asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

3) Lausunnossa ei tule muutosta siihen, mitä perustuslakivaliokunta on aiemmin todennut koko sote-uudistuksesta. Perustuslakivaliokunta näytti jo aiemmin vihreää valoa uudistuksen perusperiaatteille ja sen osana valinnanvapaudelle. Perustuslakivaliokunta näki valinnanvapauden tärkeänä ihmisten itsemääräämisoikeuden vahvistajana.

4) Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta on mittavan uudistuksen ja erityisesti valinnanvapauden laajentamisessa katsottava vielä rytmitystä niin valinnanvapauspalveluittain kuin alueittain. Tämä on sosiaali- ja terveysvaliokunnan tehtävä huolella. Onhan valinnanvapaus juuri se osa, jolla vauhditetaan peruspalveluiden vahvistumista. Lisäaika on tervetullut erityisesti metropolimaakunta Uudellemaalle, joka on alueista mittavammin toivonut lisäaikaa uudistukseen valmistautumiseen.

5) Valinnanvapauspilottien käyntiin saaminen on tärkeä osa uudistusta. Tähän perustuslakivaliokunta edellytti lainsäädännöllisiä tarkennuksia, jotka on tehtävä niin, että pilotoinnit saadaan heti lakien hyväksymisen jälkeen liikkeelle. Pilotti on erityisen tärkeä Helsingille ja Uudenmaan kunnille, joiden pilottihakemus on jo hyväksytty. Piloteilla voidaan hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta. pilottien myötä ihmiset pääsevät valinnanvapauden piiriin. Tämä on palveluja käyttävän ihmisen suuri etu. Valinnanvapauden laajentamisen ydintavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja turvata oikea-aikainen sekä tasa-arvoinen pääsy verovaroin järjestettyihin palveluihin.

6) Perustuslakivaliokunta edellytti, että sosiaali-ja terveysvaliokunnan on viettävä ensimmäisen käsittelyn käynyt mietintöluonnos niin maakuntalaista kuin valinnanvapauslaista yhdessä vielä kerran perustuslaillisen tarkasteluun. Tämä tuo aikatauluun yhden lisähaasteen muiden joukossa.

7) On sanottava, että soten uudistava lainsäädäntö on viisasta ja täysin välttämätöntä viedä maaliin tällä eduskuntakaudella. Seuraavakin hallitus tekee kyllä takuu varmasti uudistuksen, jossa sote saa leveämmät hartiat. Maakunnat tulevat ja niitä voi olla SDP:n mielestä jopa enemmän, kuin nyt esitetään. Vihreätkin vannovat maakuntamallin, verojen ja vaalien nimeen, mutta valinnanvapautta he eivät antaisi ihmisille vaan maakunnille. Näyttää ilmeiseltä, että muissa kuin nykyisessä hallituskokoonpanossa uudistuksesta jäisi puuttumaan aivan olennaiset elementit kuten järjestäjän ja tuottaja erottaminen ja ihmisen valinnanvapauden laajentaminen. Nämä ovat juuri ne uudistuksen elementit, joilla päästään pois nykyisestä järjestelmä- ja tuottajakeskeisyydestä miettimään, millaiset palvelut ovat oikeasti vaikuttavia ja ihmisille hyviä. Siksi tämän hallituksen ja eduskunnan on uudistus nyt tehtävä.

8) Työaikaa tarvitaan niin ministeriössä ja varsinkin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jossa meillä on edessä poikkeuksellisen mittava ja vaativa tehtävä. Perustuslakivaliokunnan muutokset edellyttävät ministeriöiden virkamiehiltä vaativaa valmistelua ja ministereiltä malttia sekä huolellisuutta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut lausuntoja perustuslakivaliokunnan lisäksi myös muilta valiokunnilta ja asiantuntiajoukolta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on synnytettävä kokonaisuus, joka solahtaa perustuslakivaliokunnan seulan läpi ja joka ennen kaikkea antaa koko Suomelle puitteet saavuttaa sote-uudistuksen tavoitteet yhdenvertaisista ja vaikuttavista palveluista sekä kustannusten kasvun hillinnästä. Sote-palvelut ovat tärkeitä kaikille suomalaisille mutta yhtä tärkeää on huolehtia, että suomalaisten sivistykselliset oikeudet toteutuvat ja raha riittää myös laadukkaaseen koulutukseen sekä tutkimukseen.

9) Aikataulusta on todettava, että se on äärimmäisen tiukka. Työtä tehdään ripeästi mutta huolella ja lainsäädännön laatu edellä. Hallituksen tavoite on saada kokonaisuus istuntosaliin vielä heinäkuun alussa. Realismia kuitenkin on, että siihen pääseminen edellyttää vähintäänkin pieniä ihmeitä. Ja niitä tietenkin tavoitellaan mutta ei työn laadun kustannuksella. Sote-uudistuksen onnistumisen edellytys on taata sosiaali- ja terveysvaliokunnalle ja eduskunnalle työrauha.

10) Hallituksen ja kaupunkien on tehtävä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Kaupunkipolitiikan vahvistaminen on koko suomen etu. Hallituksen on kirittävä ja saatava valmiiksi työnalla oleva kaupunkipoliittinen ohjelma, jossa on löydettävä ratkaisuja kaupunkien kestävään kasvuun. Hallituksen on myös tuotava eduskunnalle kaupunkipoliittinen selonteko. Kaupunkipolitiikka on jäänyt vielä osin hallitukselta hyödyntämättömäksi voimavaraksi ja selonteko olisikin keino läpivalaista metropolialueen sekä suurimpien kaupunkien merkitys. Vaikka sote muuttuu ja uudistuu kaupungit pysyvät koko maan hyvinvoinnin ja kasvun vetureina.

 

 

Itämeri on meidän helsinkiläisten rikkaus ja rakkaus. Useista suojelutoimista huolimatta kotimeremme on edelleen maailman saastuneimpia merialueita. Erityisen haastavaa on ollut löytää vaikuttavia keinoja maatalouden päästöjen kuriin saamiseksi.

Pelloille levitettävän kipsijätteen on todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maataloudesta aiheutuvaa fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Jätemateriaalin hyödyntäminen ympäristönsuojelussa on upea ja kustannustehokas suomalainen innovaatio ja askel kohti puhtaampaa merta. Kipsin käyttöä on kokeiltu Varsinais-Suomessa ja nyt siitä on saatu ilahduttavat tutkimustulokset. Kipsistä voi tulla pelastus pahoin rehevöityneelle Saaristomerelle ja laajemminkin koko Itämerelle. Fosforikuormituksen vähentäminen on keskeisessä asemassa Itämeren kirkastamisessa.

Kipsi muuttaa maa-ainesta estäen fosforin liukenemisen valumavesiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan kipsikäsittelyllä voitaisiin vähentää maatalouden fosforivalumaa Suomessa 200–300 tonnia vuodessa. Määrä vastaa Itämeren suojelukomissio Helcomin Suomelle asettamaa fosforikuormituksen vähennystavoitetta lähes kokonaisuudessaan. Koko Itämeren tasolla kipsin avulla maatalouden fosforikuormitusta voitaisiin leikata jopa neljänneksellä eli noin 1 500–2 000 tonnia vuodessa.

Kipsikäsittelyyn sopivia peltoja on Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren rannikkoalueilla noin 540 000 hehtaaria. Samanlaisia peltoja on myös muualla Euroopassa. Peltojen kipsikäsittely ei ideana ole uusi, vaan siitä on puhuttu 1930-luvulta saakka. Helsingin yliopiston emeritus professori Erkki Auraa pidetään idean isänä Suomessa. Näytöt ovat nyt kiistattomat.

Ideaan on tarttunut myös John Nurmisen säätiö, joka on tähänkin saakka tehnyt ansioitunutta työtä Itämeren hyväksi. Kipsikäsittely laajenee syksyllä Uudellemaalle, kun John Nurmisen Säätiö aloittaa kipsinlevitysprojektin Vantaanjoella.

Nykyinen maatalouden ympäristötuki on aiempaa parempi mutta ei valitettavasti vieläkään kohdenna tukea vesiensuojelun kannalta tehokkaimmalla tavalla. Kun iso osa päästöistä tulee noin 20 prosentista peltoalaa, olisi suojelutoimet kohdennettava myös täsmällisemmin riskialueille. Kipsikäsittely on täsmätoimena tehokas ja nopea fosforivaluman vähentäjä. Kipsikäsittely vähentää fosforin lisäksi torjunta-aineiden huuhtoutumaa ja eroosiota sekä kirkastaa jokivesiä. Näin lisäämme myös jokiemme virkistysarvoa.

Olen jo usean vuoden ajan toistuvasti ehdottanut, että peltojen kipsikäsittely on otettava yhdeksi maatalouden ympäristötuen toimeksi seuraavalla tukikaudella. Nyt tässä on vauhdilla toimittava. Suomi aloittaa heinäkuussa Helcomin puheenjohtajamaana ja silloin on saatava sisällytettyä kipsin käyttö myös Helcomin suosituksiin.

Itämeren puhtaus on tärkeä asia kaikille helsinkiläisille, koko Itämeren alueen hyvinvoinnille ja talousalueen menestykselle. Yhteistyö yli maarajojen on välttämätöntä, sillä meri on yhteinen ja päästöt eivät kunnioita jäsenvaltioiden rajoja. Samalla meidän on sitkeästi jatkettava työtä, jotta löydämme kotimaassa   kustannustehokkaimmat keinot Itämeren suojeluun.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

 

 

Huoli Kelan järjestämän kuntoutuksen tulevaisuudesta on noussut vahvana eri tahoilla, eikä syyttä. Hallituksen ei pidä hätiköiden siirtää Kelan järjestämää kuntoutusta maakuntiin ennen kuin vielä perustumattomien maakuntien toimintakyky, kuntoutusosaaminen ja tuoreet kuntoutuskomitean asettamat reunaehdot sekä siirron tarkoituksenmukaisuus on tutkittu. On myös arvioitava, millainen kuntoutus on järkevä järjestää valtakunnallisesti. Maltti on nyt valttia ja kuntoutuspalveluita käyttävän ihmisen etu.

Sosiaali- ja terveysministeriö näyttää linjauksissaan kaavailevan etunojassa Kelan järjestämän vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian siirtoa maakuntiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on tiedotteessaan todennu, että kokeilut alkaisivat jo vuoden 2020 aikana ja varsinainen siirto vuonna 2022 tai kokeilulain kokemusten valossa myöhemmin. Kuntoutuksen siirtoon ei pidä mennä suoraa päätä vaan on maltettava edetä komitean linjausten mukaan.

Kuntoutuksen uudistamiskomitean yksimielinen esitys oli, ettei Kelan järjestämää kuntoutusta siirretä maakuntiin ennen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoitusjärjestelmän muuttamisesta, kuntoutuksen muutoksenhausta ja kuntoutuspalveluiden asiakasmaksuista on eduskunnassa päätetty ja järjestämisvastuun siirtoon liittyvät kysymykset on selvitetty ja ratkaistu. Ehdoksi linjattiin myös se, että maakuntien on todettu järjestävän riittävässä laajuudessa järjestämisvastuullaan olevat lääkinnällisen kuntoutuksen ja psykoterapiaa koskevat palvelut. Näiden edellytysten täyttymistä edellytettiin arvioitavan sosiaali- ja terveysministeriön johdolla aikaisintaan vuonna 2025. Lisäksi on arvioitava erikseen tarve keskittää valtakunnallisesti harvinaisten sairauksien kuntoutuspalvelut.

Kuntoutuksen uudistamiskomitea linjasi myös, että Kelan vastuulla olevien kuntoutuksen järjestämisvastuiden siirtoa maakuntiin kokeillaan riittävässä laajuudessa muutamassa erikokoisessa maakunnassa.

Kela on toiminut vahvana kuntoutuksen kehittäjänä valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla. Tällä hetkellä kuitenkin kelan kuntoutusprosessiin pääsy on osin jäykkää ja saumattomat hoitopolut eivät aina toteudu. Kelalla on meneillään asian korjaamiseen tähtääviä kokeiluja, joita on tärkeää edistää.

Selvää on, että kuntoutus on nivottava osaksi kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Portaittain eteneminen historiallisen mittavassa sote-uudistuksessa on tosin viisasta ja välttämätöntä. Myös maakuntien kantokyvystä ja kuntoutusosaamisesta tulee olla varmuus, jotta kuntoutukseen pääsy ei vaarannu.

Minulla oli ilo olla mukana sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa kuntoutuksen uudistamiskomiteassa, jonka tarkoituksena oli valmistella kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus. Tavoitteena työllemme oli yhdenvertainen, kustannustehokas ja ohjattava järjestelmä, jolla vahvistetaan kuntoutujaa pärjäämään omissa toimintaympäristöissään. Komiteamme teki 55 ehdotusta kuntoutuksen kokonaisuuden uudistamiseksi. Ehdotustemme lähtökohtana on, että kuntoutus on osa hyvinvointipalvelukokonaisuutta. Portaittain eteneminen historiallisen mittavassa sote-uudistuksessa on viisasta ja välttämätöntä.

Toistan ehdotukseni kuntoutustakuusta, jossa asetettaisiin määräajat kuntoutukseen pääsystä. Hyvä ensiaskel olisi asettaa nuorten psykoterapiatakuu hoitoon pääsemiseksi kuukauden sisällä. Määräaikaa ehdotimme yhdessä mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kanssa. Kuntoutustakuun tavoite on varmistaa kuntouttavien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden viivytyksetön aloittaminen. Kuntoutuksen kytkeminen hoitoketjun osaksi on sekä ihmisen elämänlaadun, että palveluiden järjestämisen kustannustehokkuuden näkökulmasta viisasta.

Oikea-aikaiselle kuntoutukselle on huutava tarve kaikenikäisille. Kun haluamme pidentää työuria ja lyhentää sairauspäiväjaksoja alusta, keskeltä ja lopusta on ihmisten saatava apua ja tukea sekä kuntoutusta ajoissa.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen

 

Valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on mittava ja se on herättänyt paljon kysymyksiä. Hallituksen kehysriihi vastasi useisiin Helsinkiä ja helsinkiläisiä askarruttaviin kysymyksiin. Metropolimaakunta on 1,7 miljoonan asukkaan alue, jonka erityislaatuisuuden tunnistaminen on koko sote-uudistuksen etenemisen edellytys.

 

Olen esittänyt hallitukselle viisi vaadetta, joiden toteuttaminen on välttämätöntä metropolialueen kannalta. Nämä ehdot pitävät sisällään valinnanvapauspilotin aloittamisen Helsingissä yhdessä Uudenmaan kuntien kanssa, uudistuksen muutoskustannusten kattamisen, ratkaisun löytymisen opetuksen ja sote-tutkimuksen määrärahojen riittävyyteen, kaupunkien kasvuohjelman laatimisen sekä laajan kaupunki- ja metropoliselonteon antamisen eduskunnalle.

 

Merkittävä edistysaskel kaupunkipolitiikan saralla oli, kun hallitus päätti kehysriihessä sote-uudistuksen valinnanvapauspilottien määrärahan tuplaamisesta 200 miljoonaksi euroksi. Päätös on vahva ele siihen, että mittava Helsingin ja lähes koko muun Uudenmaan yhdessä tekemä valinnanvapauspilottihakemus saadaan vietyä riittävällä laajuudella käytäntöön.

 

On päivänselvää, ettei mikään muu alue voi kokeilla valinnanvapauspalveluita metropolin puolesta. Valinnanvapauden pilotointi on koko sote-uudistuksen onnistumisen edellytys. Pilotti on mahdollisuus kehittää metropolialueelle sopivat toimintatavat. Piloteilla voidaan hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta. Erityisen tervetullutta helsinkiläisille on peruspalveluiden vahvistaminen ja sujuva hoitoon pääsy. Pilotit voivat alkaa, kun eduskunta on hyväksynyt valinnanvapauslain.
Helsingin sote-huoliin tervetullut vastaus oli myös se, että hallitus lupasi yhdessä kaupunkien kanssa tarkemmin arvioida muutoskustannusten, kuten tila- ja ict-kustannusten sekä palkkaharmonisaation todellista tasoa. Pilotoinnin yhteydessä on viisasta myös kartoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen tarve laadukkaan palveluneuvonnan varmistamiseksi. Henkilöstöön liittyvistä asioista muutoksen yhteydessä on tarkkaan säädettävä ja huolehdittava.
On välttämätöntä, että uuden sote-järjestelmän aloitus sujuu hyvin. Tämä on edellytys sille, että palvelut voidaan järjestää laadukkaasti ja vaikuttavasti. Kaavaillun aloitusvuoden 2020 rahoituksen riittävyyttä palvelutarpeen kasvussa on luvattu arvioida, kuten Helsingistä on toivottu, ja tarvittaessa huomioida korjaustarve maakuntien rahoituslain täydennyksessä syksyllä 2018. On viisasta, että kaupungit ja valtio arvioivat jatkossa yhdessä näitä vaikutuksia ja etsivät yhtenevät näkemyksen luvuista. Kaupunkilaisten palvelut turvataan parhaiten yhteistyössä.

 

Keskustelua on käyty myös Helsingin ja Uudenmaan sote-rahoituksesta. Laskelmien mukaan Uusimaa ei ole häviäjä, vaan sen saama rahoitus pysyy kutakuinkin samana. Uudenmaan maakunnan rahoitusosuus kasvaa nykymallista yhdellä eurolla per asukas, eli leikkauksesta ei voi puhua.

 

Uudistus siirtää vastuun sote-palvelujen järjestämisessä pois kunnilta leveämmille harteille. Näin yksi tahoa vastaa kokonaisuudesta niin koko terveydenhuollosta kuin sosiaalipalveluista sekä rahoituksesta. Näin luodaan nykyjärjestelmästä puuttuva mahdollisuus johtaa sote- kokonaisuutta ja luoda palveluja käyttävän ihmisen kannalta vaikuttavat hoitopolut. Saman tyyppisesti on toimittu useissa Euroopan maissa, kuten myös Ruotsissa ja Tanskassa, joissa kaupungit eivät enää järjestä terveyspalveluja. Tästä huolimatta Tukholma ja Kööpenhamina ovat onnistuneet modernissa kaupunkipolitiikassa ja ovat kilpailukykyisiä sekä hyvinvoivia kaupunkeja. Mikä olennaista terveydenhuollon palvelut toimivat verrattain hyvin ja valinnanvapaus on tutkitusti lyhentänyt jonoja perusterveydenhuollossa.

 

Seuraavaksi hallituksen on kirittävä työnalla olevan kaupunkiohjelman valmistelua. Siinä on löydettävä vastaukset kasvavien kaupunkien tarpeisiin. Tulevien maakuntien roolia kaupunkien rinnalla on selvennettävä. Kaupunkien elinvoimaisuudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisesta tulevat myös verorahat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen.

 

Ihmisten mahdollisuus saada yhdenvertaisesti laadukkaat sosiaali-ja terveydenhuollon palvelut on sote-uudistuksen tärkein tavoite. Siksi sote-uudistus tehdään. Helsingissä on samoja ongelmia hoitoon pääsyssä ja ihmisten pompottelussa kuin muualla Suomessa. Osa ongelmista on Helsingissä jopa suurempia, kuten vaikeudet saada ajoissa kiireettömiä peruspalveluja. Korjaustoimet ovat aivan välttämätöntä esimerkiksi keskeisten kansansairauksien kuten diabeteksen hoidossa, jossa Helsinki on osin jäljessä muita pääkaupunkiseudun suuria kaupunkeja.
Helsinkiläisten veronmaksajien kannalta vaikuttavasti hoidetut sosiaali- ja terveyspalvelut niin kotikaupungissamme kuin koko Suomessa näyttäytyvät pienempinä veroina ja ennen kaikkea ihmisten parempana toiminta- ja työkykynä sekä ihmisten hyvinvointina.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

 

Monista ponnisteluista huolimatta Itämeri on kaikilla ekologisilla mittareilla mitattuna maailman saastuneimpia merialueita. Se minne me suomalaiset laitamme lääkejätteemme on yksi Itämeren ja vesistöjen kuntoon vaikuttava asia. Intohimoisena Itämeren suojelijana ilahduin suunnattomasti, kun tutustuin lääkkeetön Itämeri- kampanjaan. Lääkkeetön Itämeri -kampanja kannustaa kaikkia toimimaan Itämeren ja muiden vesistöjemme suojelemiseksi.

Lääkejätettä syntyy sekä kotitalouksissa että terveydenhuollossa. Lääkejätettä ovat kaikki käyttämättä jääneet ja vanhentuneet sekä käyttökiellossa olevat lääkkeet. Lääkejäte on aina vaarallista jätettä, joka on hävitettävä oikein. Tutkimusten mukaan noin kolmannes suomalaisten lääkejätteistä joutuu kuitenkin sekajätteisiin tai viemäriin. Luonnossa ne voivat aiheuttaa monenlaisia haittoja. Lääkkeiden käyttö lisääntyy Suomessa jatkuvasti ja siten on myös oletettavaa, että lääkejätteen määrä nousee.

Viemäriin joutuneet lääkkeet kulkeutuvat jätevedenpuhdistamoihin, joita ei ole suunniteltu niitä poistamaan. Suureen vesimassaan laimenevat lääkejäämät pääsevät kulkemaan puhdistamon läpi vesistöihin ja lietteeseen. Lääkejäte päätyy lopulta Itämereen ja muihin vesistöihin, jossa ne pikkuhiljaa vaikuttavat eliöihin. Eläviin organismeihin vaikuttavina aineina lääkkeet ovat luonnossa ongelmajätettä. Ihmiset, eläimet ja kasvit altistuvat niille elinympäristön kautta. Lääkejäämien on todettu vaikuttavan erityisesti kalojen terveyteen ja käyttäytymiseen. Lääkkeiden ympäristövaikutuksiin on herätty vasta 20 viime vuoden aikana. On päivän selvää, että tutkimusta ja tietoa tarvitaan lisää.

Ympäristöystävällisyyden ja kestävän kehityksen on oltava olennainen osa koko yhteiskuntaamme. Apteekkien on tärkeää olla siinä vahvasti mukana, neuvomassa ja kannustamassa lääkejätteen oikeaoppiseen hävittämiseen, ja myös ehkäisemässä sen syntymistä. Suomessa asia on organisoitu varsin hyvin verrattuna Itämeren valuma-alueella oleviin muihin maihin. Silti meillä on hyvin paljon parannettavaa.

Jokamiehen ja -naisen teot ovat välttämättömiä Itämeren tilan kohentamisessa. Jokainen yksilö voi arjen valinnoillaan osallistua Itämeren suojeluun.

Lääkejätteen määrää voi vähentää hankkimalla lääkkeitä vain todelliseen tarpeeseen.

Käyttämättömäksi jääneet, vanhentuneet lääkkeet on hävitettävä palauttamalla ne apteekkiin. Apteekkiin tuodut lääkejätteet toimitetaan Ekokemille, Riihimäelle, jossa ne poltetaan. Samalla syntyy sähköä ja kaukolämpöä. Omaa tai läheisten lääkejätettä voi vähentää myös ottamalla annosjakelukäyttöön, silloin kun lääkkeitä on käytössä paljon.

Apteekkien ja päättäjien on osaltaan tärkeä aktiivisesti innovoida tapoja vähentää lääkejätteen syntymistä. Itämeren pelastamiseen tarvitaan tietenkin kaikki Itämeren valuma-alueen maat. Vesiensuojelun tiimoilta tehtävässä kansainvälisessä yhteistyössä on oltava aina mukana myös tavoite edistää lääkejätteen vähentämistä ja oikeaa käsittelyä. 

 

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

 

 

Liikkumattomuus ja passiivinen elämäntapa käyvät Suomelle kalliiksi. Tuoreen UKK-instituutin selvityksen mukaan pelkästä ihmisten liikkumattomuudesta aiheutuvat kustannukset ovat joka vuosi jopa kolme miljardia euroa. Istuva elämäntapa lisää useita kansansairauksia ja ikääntymisestä aiheutuvia haasteita. Yhtä lailla vähäinen liikunta heikentää lasten oppimistuloksia, lyhentää työuria, ja kasvattaa väestön terveyseroja.

Tutkimus osoittaa taas kerran, että meidän jokaisen kannattaa huolehtia omasta ja läheisten liikunnasta. On hyvä, että liikunnan merkityksestä kaiken ikäisten terveydelle puhutaan. Vaikka liikuntaa harrastettaisiin vapaa-ajalla, muu osa päivästä on istumista päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja ikäihmisten arjessa. Jo alle kolmivuotiaiden fyysinen aktiivisuus on riittämätöntä. Tutkimukset osoittavat elämäntavan urautuvan jo tässä vaiheessa.

Kaiken ikäisten liikunnan lisääminen on olennainen keino, kun nousevia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia halutaan taittaa. Julkisella vallalla on liikunnallista elämäntapaa ja terveyttä edistävien palveluiden hoidossa iso vastuu.

Opetusministerinä aloitin liikunnan lisäämisen lasten koulupäivässä. Tällä eduskuntakaudella tavoitteeksi asetimme liikkuvan koulun. Kiitos Helsingin osaavien rehtoreiden ja opettajien jokainen koulumme on toteuttamassa liikkuvan koulun periaatteita. Tarkoitus on, että liikunnallisuus ja yhdessä tekeminen koulun ja myös kodin kanssa jää pysyväksi toimintatavaksi. Helsingin seuraava iso ponnistus on koulupihojen kuntoon laittaminen leikkiin ja liikuntaan innostavaksi. Varsinkin kantakaupungin ja vanhimpien koulujemme pihat vaativat uudistamista. Toinen iso urakka on saada kaikki päiväkodit mahdollistamaan lasten riittävä liikunta. Päiväkodeissamme on isot erot, miten lapsilla on mahdollista leikkiä ja liikkua terveyttä edistävästi.  Meillä vanhemmilla on tietenkin päävastuu siitä, että autamme lapsia löytämään liikunnan ilon ja ottamaan sen tärkeäksi osaksi jokapäiväistä elämää.

Helsinki on näyttänyt esimerkkiä nostamalla kaupungin strategian kärkitavoitteeksi liikunnan edistämisen. Ikääntyville liikunta on elintärkeää. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Helsingin on jatkettava työtä, että joka asuinalueella on sopivia liikuntamahdollisuuksia seniori-ikäisille. Liikuntaneuvontaa ja -palveluita on tarjottava terveysasemilla ja palvelukeskuksissa. Liikuntaryhmiä ja -palveluita tulee järjestää riittävästi myös kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille.

Meidän kaikkien on hyvä muistaa ikääntyneitä omaisia sekä läheisiä ja olla heidän apunaan ulkoilussa, varsinkin jos he eivät enää yksin pääse ulos liikkumaan. Ulkoilu ja liikkuminen ovat parasta terveydenedistämistä ja ennaltaehkäisevää lääkettä, mutta myös mitä parhainta yhdessäoloa.

Sosiaali-ja terveydenhuollon uudistus on mittava mahdollisuus myös luoda uusia tapoja edistää liikuntaa ja terveyttä.  Järjestöt tekevät liikunnan edistämisessä kiitettävää työtä. Diabetes on esimerkki sairaudesta, jossa liikunta on tärkeä osa hoidon tasapainoa. Olen mukana Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistyksen Diabeteskävelyssä lauantaina 28.4. Lähtö Narinkkatorilta kello 12.00. Tervetuloa mukaan liikkumaan ja keskustelemaan!

Sari Sarkomaa
Helsinkiläinen kansanedustaja

Sosiaali- ja terveydenhuolloin uudistus on välttämätön palveluja tarvitseville ihmisille niin Helsingissä kuin koko Uudellamaalla. Yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseen liittyviä isoja kysymyksiä on Metropolialueella ratkaistavana yhtä lailla kuin muualla Suomessa.

Toimivat peruspalvelut, sujuvat hoitoketjut sekä kustannusten hillintä ovat tavallisten ihmisten etu, mutta ne eivät toteudu ilman uudistusta.

Helsingin ja metropolialueen erityislaatuisuuden tunnistaminen on onnistumisen edellytys. Uudistus siirtää vastuun sote-palvelujen järjestämisessä pois kunnilta leveämmille harteille. Samoin on tehty Ruotsissa ja Tanskassa, joissa kaupungit eivät enää järjestä terveyspalveluja. Tässä huolimatta Tukholma ja Kööpenhamina ovat onnistuneet modernissa kaupunkipolitiikassa ja ovat kilpailukykyisiä ja hyvinvoivia kaupunkeja. On turhaa pelottelua väittää, etteikö Suomessa ja Helsingissä tässä onnistuttaisi.

Uudenmaan asukkaille sote-keskustelu voi näyttää hyvin huolestuttavalta. Ilmassa oleviin moniin vielä avoimiin kysymyksiin ja osin vääriinkin väitteisiin olisi vastuullista saada hallituksen, eduskunnan ja pääkaupunkiseudun kuntien yhdessä keskustellen yhteiset lukemat. Helsinkiläisten on tärkeää tietää, että kaupungin omat sote-virkamiehet ovat olleet valmistelemassa uudistusta yhdessä muun Uudenmaan kanssa jo pitkään. Kaupunkien huolenaiheet on kuultava ja niihin on vastattava. Palvelua tarvitsevalle ihmisille ei ole olennaista kuka palvelut tuottaa vaan se, että ihmiset saavat yhdenvertaisesti ja kustannusvaikuttavat laadukkaat palvelut.

Sote-uudistuksen käsittely on aloitettu eduskunnassa. Työtä tehdään huolella. Helsingin ja Uudenmaan asiantuntijoita kuullaan laajasti. Tässä vaiheessa voin jo nimetä viisi reunaehtoa, joiden toteutuminen on metropolisoten onnistumisen edellytys.

1) Helsinki-Uusimaa metropolimaakunta on valittava valinnanvapauspilotiksi. On erinomaista, että Helsinki on halukas muiden Uudenmaan kuntien kera kokeillen kehittämään valinnanvapauden laajentamista. Metropolimaakunta on omanlainen ja pilotointi on ainoa oikea tapa löytää alueelle sopivat tavat järjestää valinnanvapauspalvelut.

2) Uudistuksen muutoskustannuksien arviointi on virkavastuulla ministeriöissä työn alla. Muutoskustannusten kattamiseksi on yhdessä Uudenmaan toimijoiden kanssa löydettävä kestävät ratkaisut.

3) Opetukseen ja tutkimukseen liittyvien kustannusten korvaamista selvittää erillinen ministeriön työryhmä. Erityisesti yliopistollisen sairaalamme toimintaedellytyksiä on vaalittava. Eduskunta on lausumalla edellyttänyt, että uudistuksessa on huolehdittava sote-tutkimusmäärärahojen riittävyydestä. Kokonaisuuteen on oltava osoitettuna voimavarat ennen kuin muu osa sote-uudistuksesta eduskunnassa hyväksytään.

4) Hallituksen on ripeästi valmisteltava kaupunkiohjelma ja sen osana kestävät ratkaisut kaupunkien kasvuun, kestävyyteen ja hyvinvointiin. Työtä on hallitus linjannut tehtävän yhteistyössä valtio ja kaupungit. Erityisesti tärkeää on se, että Helsinki ja muut alueemme suuret kaupungit esittävän yhdessä näkemyksiään. On koko maan etu, että metropolialue ei kilpaile keskenään vaan tekee yhteistyötä, onhan se koko maan kasvun veturi. Kansantalouden kestävän kasvun kannalta on erityisen tärkeää panostaa suurten kaupunkiseutujen menestymiseen.

5) Hallituksen on tuotava eduskunnalle kaupunki- ja metropoliittinen selonteko. Selonteon avulla voidaan kootusti läpivalaista tarvittavat toimet ja sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kaupunkeihin sekä selkeyttää maakuntien ja kaupunkien roolit. Selonteossa on nostettava esille metropolialueen merkitys kansantaloudellemme. Helsinki-Uusimaa metropolimaakunnan erityishaasteita on ratkottava tarvittaessa erillisratkaisuina.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

 

Asumisen lähes sietämätön kalleus on talouden kasvun pullonkaula ja kaupunkilaisen arjen kipeimpiä kysymyksiä. Tarvitsemme ripeitä toimia jarruttamaan asumisen kustannusten kasvua. Meillä ei ole varaa toistaa Tukholman virheitä. Tukholmassa asuntojen hinnat ovat tuplaantuneet eli kasvaneet 100 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015.

Suomi kulkee kaupungistumisessa Ruotsia noin 10-15 vuotta jäljessä. Meillä on mahdollisuus ottaa oppia Ruotsin virheistä. Maassamme on huutava tarve nykyistä vahvemmalle ja monimuotoisemmalle kaupunki- ja metropolipolitiikalla. Niin valtion kuin kaupunkien on terästäydyttävä. Nousevien asumiskustannusten hillintään tarvitaan valtiota vahvasti mukaan. Samoin erityisesti Helsingin on kirittävä toimiaan, joilla asuntotuotantoon saadaan lisävauhtia.

Jo nyt on nähtävissä, että pieniin ja osin keskipalkkaisiinkaan palvelualojen ammatteihin ei tahdo saada työntekijöitä metropolialueella. Tutkimuksien mukaan asumismenot ovat ylisuuret jo lähes kolmanneksella suomalaisista. Asuntotuotannon kiihdyttäminen ja tiiviimpi kaupunkirakentaminen hyvien joukkoliikenteen yhteyksien varteen poistaisi kasvun suurimman pullonkaulan.

Ainoa tehokas keino vaikuttaa yleisesti korkeisiin asumiskustannuksiin on lisätä asuntojen tarjontaa. Millään muilla asuntopoliittisilla tempuilla ei korjata perusongelmaa. Tavallisten palkansaajien ja eläkeläisten korkeita asumiskustannuksia ei ratkaista tuetulla ”kohtuuhintaisella” asuntotuotannolla.

Vastuuministeri Kimmo Tiilikaisen on myös kirittävä tahtiaan. On vakava tosia-asia, että rakentamiseen liittyvät säädökset ja normit ovat Suomessa edelleen verrattain tiukkoja. Norminpurku talkoita on syytä vauhdittaa niin valtakunnan kuin kaupunkien tasolla.

Sujuva kaavoitus on edellytys toimivalle asuntotuotannolle. Viisasta olisi ottaa käyttöön ns. rullaava kaavoitus, jossa eri tason kaavoja valmistellaan limittäin. Näin kaupunkia voitaisiin rakentaa joustavasti. Valtion tehtävänä on tukea ja luoda kannustimia asuntotuotannon vauhdittamiseksi.

Kaupungeilla tulee olla yhtälailla kannustimet alueensa asuntotuotannon kirittämiseksi. Kaupunkien asuntopula ja riittämätön kohtuuhintaisten asuntojen kaavoittaminen sekä rakentaminen näkyvät kaupungeissa myös kasvavina asumistuen kustannuksina.

Kasvu vaatii merkittäviä panostuksia uusiin kouluihin, päiväkoteihin sekä infraan. Uusien asukkaiden palveluiden ja kestävien liikkumisratkaisujen järjestämisen kustannukset voivat hillitä kuntien kaavoitushaluja, mikä johtaa riittämättömään asuntotuotantoon ja korkeisiin asumiskustannuksiin.

Vahvistetut asuntopoliittiset toimet ovat koko maan talouskasvun ja kaupunkilaisten toimivan arjen elinehto. Hallituksen on ryhdyttävä ripeästi toimiin kaupunkipolitiikan täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Yksi askel on antaa eduskunnalle kaupunki- ja metropolipoliittinen selonteko. Selonteko on keino läpivalaista metropolialueen sekä suurimpien kaupunkien merkitys ja koota yhteen kaupunkipoliittiset toimet sekä niihin liittyvät ratkaisuesitykset. Selonteon ytimenä on oltava esitykset kaupunkien kasvun rahoitukseen liittyvät kysymykset. Kaupunkipolitiikkaa on tehtävä ihmisten näkökulmasta. Kaupungin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaiken ikäisille.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

 

Kiusaamisen kitkeminen ja ennaltaehkäisy on vihdoin selkeästi kirjattu varhaiskasvatuslakiin. Tähän asti laki ei ole velvoittanut päiväkoteja samalla tavalla puuttumaan kiusaamiseen kuten kouluja. Isompia lapsia, peruskoululaisia ja toisen asteen opiskelijoita on jo pitkään suojannut lainsäädäntö, joka edellyttää oppilaiden suojaamisen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Nyt lausunnolla olevaan uudistettuun varhaiskasvatuslakiin on kirjattu velvoite suojella lasta väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. Näin nollatoleranssi kiusaamiseen on selkeästi lainmukainen tehtävä päiväkodeissa ja kaikessa varhaiskasvatuksessa.

On ilouutinen, että asia on saanut sen vakavuuden vaativan huomion. Kyllä sen eteen on urakoitukin. Eduskunnassa olemme tehneet toistuvia kannanottoja ja kirjallisia kysymyksiä. Erityiskiitos tutkijoille, kuten Laura Revolle, joka on tutkimuksissaan nostanut esille varhaisen puuttumisen merkityksen kiusaamisen kitkemistä.

Toisin kuin on usein uskottu tai haluttu uskoa ja ajatella, kiusaaminen on tutkimusten mukaan arkipäivää jo päiväkodeissa. Kiusaaminen ilmenee päiväkodeissa mm. fyysisenä väkivaltana, haukkumisena ja vallankäyttönä. Kiusaamiseen varhainen puuttuminen ja sen ehkäisy on välttämätöntä lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille, oli kyse sitten kiusatusta, kiusaajasta tai sivusta katsojasta.

Laura Repo on tutkimuksissaan korostanut kiusaamisen olevan opittu käyttäytymismalli. Siihen on pureuduttava varhaisessa vaiheessa ja mieluusti ennaltaehkäisevästi. Näin myös ehkäistään kiusaamisen siirtymistä lapsen mukana peruskouluun. Minkä kotona ja päivähoidossa oppii, sen koulussa ja myöhemmin elämässä taitaa.

On välttämätöntä, että vanhemmat ovat mukana kiusaamisen vastaisessa työssä. Vanhemmat ovat ensisijaiset vaikuttajat ja vastuunkantajat lapsen elämässä. On tervetullutta, että varhaiskasvatuksen lakiluonnoksessa tietosuojanormit on päivitetty mahdollistamaan digitaalinen yhteydenpito kotien ja päiväkotien välillä saman tapaan kuin kouluissa.

Yksi avain kiusaamisen ehkäisyssä on myös laadukas varhaispedagogiikka, jonka edistämiseksi on lakiluonnoksessa useampiakin toimenpiteitä. Lakiluonnoksessa on myös nykyistä selkeämmin säädetty, että varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Esitys uudeksi varhaiskasvatuslaiksi on lausuntokierroksella. Eduskunnassa aloitamme lain käsittelyn vielä tänä keväänä. Palaute ja ajatukset tervetulleita sähköpostitse osoitteeseen sari.sarkomaa@eduskunta.fi.

Järjestän yhdessä kansanedustaja Sari Multalan kanssa tilaisuuden varhaiskasvatuksen uudistamisesta torstaina 22.3 klo 17- 18.15 Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3). Olet lämpimästi tervetullut mukaan kuulemaan, keskustelemaan ja vaikuttamaan.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen

Perhevapaauudistuksen valmistelun katkaiseminen kesken kaiken perheministeri Saarikon toimesta oli mittava pettymys. Kokoomus olisi ollut valmis jatkamaan työtä, etsimään yhdessä luovia ratkaisuja perheille paremman perhevapaajärjestelmän rakentamiseksi. Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia siksi tarvitaan joustoja ja vaihtoehtoja. Vanhemmuudessa tarvitaan isät ja äidit, työelämässä naiset ja miehet. Periksi ei anneta ja vaikuttamistyötä jatketaan, jotta hallitus saisi tehtyä syksyn budjettiriiheen valmiin esityksen.

Hyvä asia on, että päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen liittyvät asiat etenevät lapsen kannalta hyvään suuntaan. Vuoden alusta alennettiin varhaiskasvatuksen maksuja. Uudistuksen myötä 6700 perhettä pääsi kokonaan maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin. Sisaralennusta nostettiin 50 prosenttiin. Alennus koskee kaikkein pienituloisimpien lisäksi myös keskituloisten perheiden maksuja. Kaksilapsisen keskituloisen perheen maksut alenevat jopa 1200 euroa vuodessa.

Esitys uudeksi varhaiskasvatuslaiksi on lausuntokierroksella. Eduskunta aloittaa lain käsittelyn tänä keväänä.

Lakiluonnoksessa on nykyistä selkeämmin säädetty, että varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Myös varhaiskasvatusympäristöä koskevaa säädöstä on tarkennettu kirjaamalla, että lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. Tietosuojanormit päivitetään mahdollistamaan digitaalinen yhteydenpito kotien ja päiväkotien välillä.

Uusi laki vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua nostamalla henkilöstön koulutustasoa ja selkiyttämällä tehtävänimikkeitä. Tulevaisuudessa päiväkodeissa työskentelee moniammatillisena tiiminä varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja ja lastenhoitajia. Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että vuoteen 2030 mennessä kaksi kolmasosaa päiväkodin henkilöstöstä olisi korkeakoulututkinnon suorittaneita. Nykyään korkeakoulutus vaaditaan vain yhdeltä kolmesta. Laissa on monta muutakin muutosta. Palaute ja ajatukset tervetulleita sähköpostitse osoitteeseen sari.sarkomaa@eduskunta.fi.

Järjestän yhdessä kansanedustaja Sari Multalan kanssa tilaisuuden varhaiskasvatuksen uudistamisesta torstaina 22.3 klo 17- 18.15 Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3). Olet lämpimästi tervetullut mukaan kuulemaan, keskustelemaan ja vaikuttamaan. Tilaisuus on avoin ja maksuton eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua.
Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen