Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 11.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että hallitus kokoaisi koko varhaiskasvatuksen ja päivähoidon kokonaisuuden opetus- ja kulttuuriministeriöön. Päivähoidon halkaisu oli vakava virhe, josta kokoomusedustaja varoitti jo silloin kun varhaiskasvatuksen ja päivähoidon siirtoa opetus- ja kulttuuriministeriöön tehtiin. Vastoin kaikkia asiantuntijoita silloinen hallitus jätti kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet sosiaali- ja terveysministeriöön.

- Päivähoidon jakamisessa ei ollut mitään järjellistä perustelua. Kahtiajakautumisen vuoksi niin OKM:ssä ja STM:ssä on nyt kussakin omat ”päivähoitovirkamiehensä”, jotka valmistelevat omaa puolikastaan. Kun palvelut ja niiden vaihtoehtona olevat tuet, eli kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet, ovat eri ministeriöissä, on kokonaisuuden hallinta niin valtakunnan tasolla kuin kunnissakin vähintään haastavaa, sanoo Sarkomaa.

- Muutos kotihoidontuessa tai yksityisen hoidon tuessa vaikuttaa päivähoitopalveluihin ja päinvastoin. Siksi on tehtävä loppu kahteen ministeriöön ”jakautumisesta” ja hallinnonalasiirto on vietävä maaliin, Sarkomaa vaatii.

Sarkomaan mielestä on järkevää, että varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus ovat kokonaisuutena opetus- ja kulttuuriministeriössä.

- Tämä mahdollistaisi sen, että niukat ministeriöiden voimavarat kootaan yhteen tukemaan kokonaisvaltaista otetta lasten sekä tulevaisuutemme kannalta olennaisen varhaiskasvatuksen kehittämiseen, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa pitää tärkeänä, että kahtiajakamispäätöksen purkamisen lisäksi varhaiskasvatuslakiin tehdään eduskunnan edellyttämä korjausliike. Eduskunnan hyväksymässä lausunnossa (SiV 29/2014) hallitukselta edellytettiin toimenpiteitä laista puuttuvien keskeisten määritelmien ja reunaehtojen selkeyttämiseksi. Sarkomaa toteaa, että opetusministeri Kiurulta tämä työ jäi tekemättä.

- Ministeri Kiurun johdolla valmisteltu sekamelskaksi jäänyt varhaiskasvatuslaki on nykyisen opetusministerin ja eduskunnan voimin korjattava. Se on viisas toimi lasten ja suomalaisten hyvinvoinnin parhaaksi. Työhön on ryhdyttävä ripeästi, jotta korjausliike eli lakiesitys ehditään käsitellä huolella tällä eduskuntakaudella, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Julkaistu

Hyvä vastaanottaja,

kevään politiikkaa värittää lähestyvät puoluekokoukset ja erityisesti kokoomuksen vauhtia saanut puheenjohtajakilpailu. Puheenjohtajamme Alex on saanut jo kaksi todella hyvää haastajaa, kansanedustaja Elina Lepomäen ja ministeri Petteri Orpon. Kokoomuksen ja Suomen kannalta on tärkeä tehdä reilu kampanja. Puheenjohtajan paikasta tullaan käymään varmasti tiukka kilpailu, joka antaa valitulle puheenjohtajalle hyvän mandaatin lähteä viemään puoluetta yhtenäisenä kohti kunnallisvaaleja.

Olen tehnyt hyvää yhteistyötä Alexin kanssa ja tämä työ jatkuu. Puheenjohtajan valitsee puoluekokous. Kokoomuksen kansanedustajien ja puheenjohtajaehdokkaiden on nyt tehtävä työtään joukkueena niin, ettei puheenjohtajakamppailu vaikeuta kevään tärkeitä päätöksiä. Tähän olen itse vahvasti sitoutunut.

Kaikki nyt ehdolle asettuneet puheenjohtajaehdokkaat ovat osaavia ja yhteistyökykyisiä. Petterin kanssa olen tehnyt yhteistyötä jo opiskelijapolitiikan ajoilta asti. Tiedän ja tunnen, että Petteri on ihmisiä yhteen kokoava, pragmaattinen ratkaisija. Erityisesti arvostan sitä, että hän on sivistys- ja ympäristöarvoja vahvasti vaaliva kokenut poliitikko, jollaiselle on nyt tarvetta niin kokoomuksessa kuin Suomessakin.

Eduskuntatyössä on Suomen kannalta tärkeät hetket. Taloudessa on orastavaa merkkiä myönteisestä käänteestä ja työttömyyden kasvu on katkeamassa. Hallituksen on keskityttävä toimiin, joilla Suomeen saadaan työtä ja vienti vetämään.

Valtiovarainvaliokunnassa käsittelemme valtion talouden suunnitelmaa vuosille 2016–2019. Myönteistä on se, että hallitus onnistui päättämään talouden tasapainottamisen edellyttämistä lisäleikkauksista ja vielä ilman, että koulutukseen tulee lisää leikkauksia tai kokonaisveroastetta kiristettäisiin. Meidän sivistyskansanedustajien työ tuotti tulosta ja saimme läpi esityksen reilun 100 miljoonan euron lisäsatsauksesta koulutukseen. Pettymys oli se, että Helsingin yliopiston ylisuuria leikkauksia ei saatu korjattua, ei vaikka valtiovarainvaliokunnan mietinnössä siihen olimme vahvasti huomiota kiinnittäneet.

Pääkaupunkiseutu on koko Suomen kasvun veturi, siksi oli koko maan etu, että onnistuimme sopimaan määrärahoista Raide-jokerille. Myös pitkäaikainen tavoitteeni toteutui, kun saimme voimavaroja syöpä- ja genomikeskukselle. Tämä vauhdittaa vahvasti terveysalan kasvustrategiaa ja tuo työtä ja vahvistaa tutkimusta, mutta myös parempaa terveydenhuoltoa suomalaisille.

Mikä olennaisinta, kehysriihen yhteydessä hallitus linjasi tukun täsmätoimia työn ja yrittämisen puolesta. Erityisen tärkeää on työttömyysetuuksien muuttaminen passiivisesta tuesta aktivointirahan suuntaan. Asetelman pitää olla se, että työ kannattaa aina.

Kesän korvilla päästään arvioimaan, millaisia vaikutuksia kilpailukykysopimuksella on ja mitä tarvitsee tehdä sen päälle, jotta työllisyystavoite toteutuu. Syksyn budjettiriiheltä Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää lisää avauksia erityisesti työn ja yrittäjyyden edistämiseksi. Suomalaisen työn puolustaminen ja uusien työpaikkojen luominen ovat hallituskauden tehtävälistan kärjessä. Ilman työtä ja yrittäjyyttä ei ole hyvinvointia.

Sote-uudistus ja valinnanvapaus etenevät, ja sote-järjestämislaki lähtee lausunnolle vielä ennen kesää. Uudistuksesta vastaava parlamentaarinen seurantaryhmä työskentelee aktiivisesti, ja samoin johtamani kokoomuksen oma sote-sisältötyöryhmä. Maakuntaveroa ei tule ja metropolialueen kunnille onnistuimme varaamaan mahdollisuuden erillisratkaisuun. Kiritänkin Metropolialueen kuntapäättäjiä urakoimaan asian kanssa. Nyt on pääkaupunkiseudun kuntien vuoro rakentaa yhteinen sote-näkemys.

Norppa-asetus erityistarkkailussa

Hallitus päätti uudesta asetuksesta uhanalaisen saimaannorpan suojelemiseksi. Tein työtä sen eteen, että verkkokalastuskielto olisi ulotettu heinäkuulle. Ikävä kyllä tässä eivät muut hallituspuolueet tukeneet, mutta ehdotuksestani hallitus sopi asetuksen tarkasta saimaannorpan kannan kehittymisen sekä pyydyskuolemien seurannasta. Oli ilouutinen, että tänä talvena kuutteja on syntynyt enemmän kuin koko 35-vuotisen laskentahistorian aikana. Uutinen varmasti kannustaa kaikkia norpan suojelussa olevia tahoja jatkamaan suojelutyötä.

Varhaiskasvatuslaki tarvitsee korjausliikkeen

Kun eduskunta hyväksyi viime eduskuntakaudella varhaiskasvatuslain, totesimme siinä olevan valuvian. Lausuimme, että määritelmät missä ja millä ehdoilla varhaiskasvatus toteutuu, jäävät siinä vajaiksi. Varhaiskasvatus ei ole yksi yhteen sitä, mitä ennen kutsuttiin päivähoidoksi. Eduskunta edellytti, että lain korjaamiseksi ministeri Kiurun johdolla valmisteltu sekamelskaksi jäänyt varhaiskasvatuslaki on nykyisen opetusministerin ja eduskunnan voimin korjattava. Se on viisas toimi lasten ja suomalaisten hyvinvoinnin parhaaksi. Työhön on ryhdyttävä ripeästi, jotta korjausliike eli lakiesitys ehditään huolella käsitellä tällä eduskuntakaudella. Varhaiskasvatuslakiin on lisäksi kirjattava pykälätasolle kiusaamisen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Teinkin tästä kirjallisen kysymyksen helmikuussa.

vaka-ilta

Eduskunnan Pikkuparlamentissa järjestämäni varhaiskasvatustilaisuus keräsi upean joukon pohtimaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Varhaiskasvatus on viisas investointi!

Äitien syöksykierre pois työelämästä estettävä

Erityistä huolta kannan eduskunnassa käsittelyssä olevasta varhaiskasvatuksen maksulaista, ja sen seurauksista naisten työssäkäyntiin. Siinä esitetään, että varhaiskasvatuksen maksut nousevat enimmäismaksuluokassa jopa 22 prosenttia. Samaan aikaan kotihoidon tuki on jäänyt koskemattomaksi. Olen huolissaan äideistä, joiden palkka menisi suurelta osin päivähoitomaksuihin. Varhaiskasvatuksen maksukorotus on eduskunnan käsittelyssä eikä eduskunta ole vielä hyväksynyt maksukorotuspäätöstä. Pohdin parhaillamme miten saisimme esityksen vähintäänkin kohtuullistettua.

Pienten lasten äitien muita Pohjoismaita alhaisempaan työllisyysaste on asia, johon Suomella ei ole varaa. Suomi nousee taloustaantumasta vain ottamalla käyttöön kaikki voimavarat. Leikkauspäätöksillä ei saa kampata työllisyystavoitetta eikä vauhdittaa jo nyt havaittavaa äitien syksykierrettä pois työelämästä. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet ja vanhemmuudessa isät sekä äidit.

Toukokuun alussa hyväksyttiin uusi hallituksen tasa-arvo-ohjelma. Siinä linjataan naisten tasa-arvoisesta kohtelusta ja työllistymistä edistetään tasaamalla perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia 2 500 euron kertakorvauksella. Tämä on työvoitto, sillä olen ollut ajamassa asiaa jo pitkään. Hallituksen on viivytyksettä tuotava esitys keskusteluun ja arvioitavaksi.

Omaishoitoon lisäsatsaus

Olen erittäin tyytyväinen, että onnistuimme saamaan hallitusneuvotteluissa yhdessä eduskunnan varapuhemies Paula Risikon kanssa hallitusohjelmaan kirjauksen panostaa 75 miljoonaa euroa omais- ja perhehoitajien vapaiden lisäämiseen sekä perhehoidon kehittämiseen 20 miljoonaa euroa. Kokoomukselle oli tärkeää, että omaishoidon kehittämisessä otetaan selkeitä askelia eteenpäin. Omaishoitajien asemaa parantava lakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella ja työstämme sitä saatujen lausuntojen pohjalta niin, että laki saadaan eduskuntaan ennen kesää. Tämä on ilouutinen monelle.

Kokoomuksen Naisten Helsingin piiri järjestää ajankohtaisen omaishoitokeskustelu-tilaisuuden. Tilaisuus pidetään Eurooppasalissa, Malminkatu 16, maanantaina 16.5. klo 17–18.30. Asiaa on luvassa omaishoidosta kansainväliseltä, kansalliselta ja kaupungin tasolta. Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan, kuuntelemaan ja kysymään tämän päivän omaishoitajuudesta. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.

Aurinkoisin terveisin
Sari Sarkomaa

Julkaistu

On vakava tosiasia, että alle kolmivuotiaiden lasten äitien työllisyysaste on viime vuosina laskenut jyrkemmin kuin äitien työllisyysaste keskimäärin. Pienten lasten äitien muita Pohjoismaita alhaisempi työllisyysaste on asia, johon Suomella ei ole varaa. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet sekä vanhemmuudessa isät ja äidit.

Vakavaa huolta aiheuttaa eduskunnan käsittelyssä oleva varhaiskasvatuksen maksujen korotusesitys ja sen vaikutukset vanhempien ja erityisesti äitien työssäkäyntiin. Hallituksen esityksen mukaan varhaiskasvatuksen maksut nousisivat enimmäismaksuluokassa jopa 22 prosenttia. Samaan aikaan kotihoidon tuki on jäänyt koskemattomaksi.

Aivan erityinen huoli on äideistä, joiden palkka menisi suurelta osin päivähoitomaksuihin. Tämä koskee erityisesti keskituloisia perheitä, jotka ovat ylimmässä maksuluokassa. Niihin kuuluu myös perheitä, joissa äidit ovat pienipalkkaisia, koska miesten palkat ovat edelleen usein yhä suuremmat kuin naisilla. Näin ylimmän maksuluokan tuloraja saavutetaan silloinkin, kun naisen palkka on keskipalkkaa alhaisempi.

Maksukorotuksen vaikutusta voi vahvistaa jo tehdyt varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon kohdistuneet määrärahaleikkaukset. Ne tarkoittavat osissa kuntia ryhmäkoon kasvamista ja subjektiivisen päivähoidon rajoittamista. Jos varhaiskasvatuksen laatuun kohdistuvien riskien ohella varhaiskasvatusmaksuja korotetaan tuntuvasti, niin riski äitien kotihoidon tuen käytön pitenemiseen kasvaa. Näin perhe voi olla tilanteessa, jossa äidin työhön meno ei ole taloudellisista syistä mielekästä. Nykyistä maksujärjestelmää on arvosteltu juuri siitä, että se ei kannusta äitejä työntekoon, kun jo melko pienillä tuloilla joutuu maksamaan ylintä perittävää maksua.

On iso riski, että eduskunnan käsittelyssä oleva varhaiskasvatusmaksujen korotusesitys vauhdittaisi äitien syöksykierrettä kotiin ja pois työelämästä. Esitys ja sen vaikutukset on syytä vielä kerran arvioida. Taloustalkoissa on välttämätöntä tehdä määrärahaleikkauksia, mutta niillä ei saa kampata taantumasta nousun kannalta olennaisinta eli työllisyysasteen nousua. Päätöksenteossa on varmistettava, että tavoitteet naisten ja miesten tasavertaisesta työllistymisestä, työelämän tasa-arvosta ja perheiden yhdenvertaisesta kohtelusta toteutuvat. Suomen nousuun tarvitaan kaikki voimavarat.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja

Julkaistu

Lehdistötiedote 7.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa toteaa, että kokoomuksen ministereiden Lenita Toivakan ja Sanni Grahn-Laasosen eilinen tasa-arvopuheenvuoro oli täyttä asiaa.

”Koko hallituksen on otettava vakavasti se tosiasia, että alle kolmivuotiaiden lasten äitien työllisyysaste on viime vuosina laskenut jyrkemmin kuin äitien työllisyysaste keskimäärin. Pienten lasten äitien muita Pohjoismaita alhaisempaan työllisyysaste on asia, johon Suomella ei ole varaa. Suomi nousee taloustaantumasta vain ottamalla käyttöön kaikki voimavarat. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet ja vanhemmuudessa isät sekä äidit”, sanoo Sarkomaa.

Samalla Sarkomaa vastaa Soinille, joka tyrmäsi kokoomusministereiden linjauksen. On koko Suomen etu, että myös kotihoidontukea tarkastellaan osana varhaiskasvatuksen- ja päivähoidon leikkauksia ja uudistuksia niin, että tavoite naisten työllisyydestä, perheiden tasa-arvoisesta kohtelusta toteutuisi. Tasa-arvoasioissa ei pidä jarrutella vaan on edettävä ripeästi hallituksen tuoreen tasa-arvo- ohjelman viitoittamalla tiellä. Tasa-arvon vahvistaminen on edellytys hallitusohjelman keskeisten tavoitteiden – työllisyyden ja hyvinvoinnin kasvun – saavuttamiselle.

Sarkomaa toistaa huolen eduskunnan käsittelyssä olevan varhaiskasvatusmaksujen korotusesityksen vaikutuksesta äitien työn kannattavuuteen.

”On iso riski, että toteutuessaan maksukorotus vauhdittaisi äitien syöksykierrettä kotiin pois työelämästä. Esitys ja sen vaikutukset on syytä vielä kerran arvioida”, alleviivaa Sarkomaa.

Sarkomaan mielestä hallituksen päättämä tasa-arvo-ohjelma oli tervetullut äitienpäivälahja.

”Ohjelmaan sisältynyt kokoomusnaisten pitkäaikainen tavoite, tasata vanhemmuudesta työantajille aiheutuvia kustannuksia kertakorvauksella, on vietävä viivytyksettä eteenpäin”, päättää Sarkomaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa
puh. 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 6.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansaedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti ovat huolissaan taloustalkoissa tehtyjen päätösten kokonaisvaikutuksesta pienten lasten äitien työllisyyteen.

Edustajat varoittavat, ettei tahtomatta synnytetä pienten lasten äitien syöksykierrettä kotiin ja syrjäytetä naisia pois työelämästä. Naisten työpanos on erittäin tärkeä Suomen kasvun ja kestävyysvajeen taittamisen kannalta.

Edustajat nostavat erityisesti esille varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon kohdistuneet määrärahaleikkaukset. Jo päätetyt leikkaukset tarkoittavat osassa kuntia ryhmäkoon kasvamista ja subjektiivisen päivähoidon rajoittamista.

Erityistä huolta he kantavat eduskunnassa käsittelyssä olevasta varhaiskasvatuksen maksulaista, ja sen seurauksista naisten työssäkäyntiin. Siinä esitetään, että varhaiskasvatuksen maksut nousevat enimmäismaksuluokassa jopa 22 prosenttia. Samaan aikaan kotihoidon tuki on jäänyt koskemattomaksi.

Edustajat ovat huolissaan äideistä, joiden palkka menisi suurelta osin päivähoitomaksuihin. Tämä koskee erityisesti keskituloisia perheitä, jotka ovat ylimmässä maksuluokassa. Niihin kuuluu myös perheitä, joissa äidit ovat pienipalkkaisia: koska miesten palkat ovat edelleen usein yhä suuremmat kuin naisilla. Näin ylimmän maksuluokan tuloraja saavutetaan silloinkin, kun naisen palkka on keskipalkkaa alhaisempi.

- Jos varhaiskasvatuksen laatuun kohdistuvien riskien ohella varhaiskasvatusmaksuja korotetaan tuntuvasti, riski äitien kotihoidon tuen käytön pitenemiseen kasvaa. Näin perhe voi olla tilanteessa, jossa äidin työhön meno ei ole taloudellisista syistä mielekästä. Nykyistä maksujärjestelmää on arvosteltu juuri siitä, että se ei kannusta äitejä työntekoon, kun jo melko pienillä tuloilla joutuu maksamaan ylintä perittävää maksua, edustajat sanovat.

Pienten lasten äitien muita Pohjoismaita alhaisempaan työllisyysasteeseen on kiinnitetty huomiota viimeksi OECD:n tammikuussa julkaisemassa maaraportissa Suomesta. Alle kolmivuotiaiden lasten äitien työllisyysaste on viime vuosina laskenut jyrkemmin kuin äitien työllisyysaste keskimäärin.
Kokoomusedustajat näkevät eduskunnan käsittelyssä olevan varhaiskasvatuksen maksukorotuksen olevan ristiriidassa hallituksen tavoitteelle lisätä työllisyyttä.

- Hallituksen on tarkasteltava esityksiään uudelleen. Hallituksen on varmistettava, että tavoite naisten ja miesten tasavertaisesta työllisyydestä, työelämän tasa-arvosta ja perheiden yhdenvertaisesta kohtelusta toteutuu. Suomen nousuun tarvitaan kaikki voimavarat. Työelämässä tarvitaan tasapuolisesti naiset ja miehet sekä vanhemmuuden kantamisessa niin isät kuin äidit, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sari Raassina
050 523808

Sanna Lauslahti
050 5122380

Julkaistu

Tervetuloa Kokoomuksen Naisten Helsingin piirin omaishoitokeskusteluun. Tilaisuus pidetään Eurooppasalissa, Malminkatu 16, maanantaina 16.5. klo 17–18.30. Asiaa on luvassa omaishoidosta kansainväliseltä, kansalliselta ja kaupungin tasolta.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen alustaa teemalla "Eurooppalainen omaishoito-ohjelma – kolme T:tä: tunnista, tunnusta ja tue omaishoitajuutta". Kansanedustaja Sari Sarkomaa tuo terveiset eduskunnasta: Kuinka vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa.
Kaupunginvaltuutettu Seija Muurinen kertoo Helsingin kaupungin omaishoitotilanteesta.

Tilaisuuden juontaa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen.

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua. Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan, kuuntelemaan ja kysymään tämän päivän omaishoitajuudesta.

Tule mukaan ja tuo ystäväsikin!

Julkaistu

Tiedote 4.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Markku Eestilä, Kai Mykkänen, Sari Sarkomaa ja Saara-Sofia Sirén iloitsevat luonnonsuojelujärjestö WWF:ltä saamasta myönteisestä palautteesta koskien Itämeren lohipolitiikkaa. Kokoomus on ottanut määrätietoisen linjan lohen suojelemiseen ja halunnut vaikuttaa ylikalastukseen. Jo vuonna 2011 puolueessa aloitettu kestävän kalastuksen linja alkaa nyt tuottaa tulosta ja lohikannat vahvistuvat.

Pohjanlahdelta pyydetty Itämeren lohi nousi WWF:n tiistaina päivitetyssä kalaoppaassa punaiselta listalta harkiten ostettavien kalojen keltaiseen ryhmään. Nyt lohikiintiö on vahvistettu tutkijoiden suositusten mukaiseksi. WWF toteaakin, että Itämeren lohikantojen elpyminen on hyvä esimerkki siitä, miten uhanalaisten kalakantojen suojelussa on viime vuosina edetty harppauksin.

Viime hallituskaudella kokoomuslaisen maa- ja metsätalousministeri Orpon johdolla vietiin maaliin uusi kalastuslaki sekä lohi- ja meritaimenstrategia. Molempien uudistusten tavoitteeksi asetettiin kalojen luonnonvarainen lisääntyminen ja heikkojen kalakantojen kohentaminen. Kokoomus haluaa jatkaa tällä linjalla ja varmistaa jatkossakin kestävän kalastuksen toteutumisen. Elinvoimaisemmista kalakannoista hyötyvät luonnon lisäksi myös kalatalous ja matkailu. Lohta on oikeiden toimenpiteiden seurauksena noussut kiitettävästi esimerkiksi Tornionjokeen.

Kokoomukselle on tärkeää parantaa Itämeren tilaa kansainvälisen yhteistyön avulla. ”Nyt kun on saavutettu oikea asennemuutos ylikalastuksen kitkemisessä, on tätä arvokasta työtä jatkettava yhdessä muiden poliittisten toimijoiden ja Itämeren alueen valtioiden kanssa”, korostavat kansanedustajat Eestilä, Mykkänen, Sarkomaa ja Sirén.

Lisätiedot:

Markku Eestilä
puh. 0500275689

Kai Mykkänen
puh. 0456143949

Sari Sarkomaa
puh. 0505113033

Saara-Sofia Sirén
puh. 0505132051

Julkaistu

Tiedote 27.4.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti ideoivat apteekkijärjestelmän uudistamista ja kilpailun lisäämistä. Apteekeille on annettava mahdollisuus kehittämisloikkaan osana sosiaali- ja terveysjärjestelmän uudistusta.

- Apteekkijärjestelmään on saatava lisää tervettä kilpailua ja sen on uudistuttava siinä missä muukin terveydenhuollon. Yksinkertaisin ja asiakaslähtöisin askel on lisätä apteekkilupien määrää erityisesti kasvukeskuksissa, sanovat kokoomusedustajat.

Edustajat näkevät, että suurimpia sivuapteekkeja voidaan itsenäistää esimerkiksi apteekkarinvaihdosten yhteydessä. Tällöin aiemmin yhden apteekkarin hallinnoima yksikkö jakautuisi kahdelle apteekkarille ja niin saataisiin alalle uusia yrittäjiä ja lisää kilpailua.

- Lupajärjestelmää ei kannata kokonaan purkaa. Kaupunkialueilla kilpailun lisääntyminen voisi edesauttaa esimerkiksi apteekkien erikoistumista vastaamaan eri asiakasryhmien tarpeisiin, ideoivat edustajat.

Edustajat korostavat, että ammattiapteekkijärjestelmää kannattaa kehittää tukemaan muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Palvelua voidaan kehittää esimerkiksi antamalla apteekeille tietyin ehdoin oikeus antaa influenssarokotteita sekä laajentaa apteekkien terveyspistetoimintaa koko maan kattavaksi. Ammattiapteekki on osin käyttämätön voimavara lääkehoidon kokonaisarvioinnissa ja järkevässä lääkehoidossa.

- Apteekit ovat monelle ihmiselle tärkein lähipalvelu. Lääkehuolto toimii Suomessa varsin hyvin. Apteekkialaa uudistettaessa kannattaa pitää kiinni sen hyvistä puolista, mutta kehittämistyötä täytyy määrätietoisesti jatkaa. Väestön tarpeet muuttuvat ja lääkehuollon on osana muuta terveydenhuoltoa vastattava niihin, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Sari Raassina
Puh. 050 5232 808

Sanna Lauslahti
Puh. 050 5122 380

Julkaistu

Varhaiskasvatuslaki astui voimaan vihdoin ja viimein elokuussa 2015. Laki korvasi vuonna 1973 säädetyn ja puhki paikatun päivähoitolain. Useat tiedotusvälineet arvioivat varhaiskasvatuslain voimaantuloa toteamalla, että – varhaiskasvatus, jota ennen kutsuttiin päivähoidoksi. Moni uutta lakia hartaasti odottanut murehti, kävikö tässä niin, että vain lain nimi muuttui ja mikään muu ei muuttunut?

Varhaiskasvatuslain valmistelu on ollut poliittisella agendalla pitkään. Jo vuonna 1999 sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esitti uutta lakia ja erityisesti varhaiskasvatuksen ja päivähoidon käsitteiden selkiyttämistä.

Kun eduskunnassa viime kaudella käsittelimme varhaiskasvatuslakia, eduskunnan valiokunnat kiinnittivät huomiota siihen, että varhaiskasvatukselle on asetettu vaativat tavoitteet. Eduskunta totesi lain valuvian ja lausui, että määritelmät missä ja millä ehdoilla varhaiskasvatus toteutuu, jäivät vajaiksi. Varhaiskasvatus ei ole yksi yhteen sitä, mitä ennen kutsuttiin päivähoidoksi.

Eduskunnan sivistysvaliokunta hyväksyikin varhaiskasvatuslakiin liittyvän lausuman (29/2014/lausuma), jossa edellytettiin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin laista puuttuvien keskeisten määritelmien ja reunaehtojen selkiyttämiseksi, millä varhaiskasvatus toteutuu. Opetusministeri Kiurulta tämä työ jäi tekemättä. Ministeri Kiurun johdolla valmisteltu sekamelskaksi jäänyt varhaiskasvatuslaki on nykyisen opetusministerin ja eduskunnan voimin korjattava. Se on viisas toimi lasten ja suomalaisten hyvinvoinnin parhaaksi. Työhön on ryhdyttävä ripeästi, jotta korjausliike eli lakiesitys ehditään huolella tällä eduskuntakaudella käsitellä.

Varhaiskasvatuslaissa on varhaiskasvatukselle asetettu vahvat tavoitteet tukea oppimisen edellytyksiä sekä edistää kokonaisvaltaista kasvua, elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Laissa korostetaan varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja oppimista, jokaisen lapsen oikeutta saada monenlaisia oppimisen ja tekemisen kokemuksia sekä elämyksiä mm. musiikista, taiteesta ja liikunnasta. Näin täytyy ollakin, koska tutkimukset ja erityisesti aivotutkimus ovat vahvasti korostaneet varhaiskasvatuksen merkitystä osana koulutuspolitiikkaa ja elinikäistä oppimista sekä hyvälle alulle lasten elämään.

Ensi syksynä voimaan tulevan lainsäädäntömuutoksen myötä subjektiivinen päivähoito-oikeus muuttuu joidenkin lasten osalta oikeudeksi varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa. On siis entistä tärkeämpää selkiyttää varhaiskasvatuksen ja päivähoidon käsitteet ja toiminta. Varhaiskasvatus- ja päivähoitokäsitteiden sekamelskasta kertoo myös se, että laissa ei ole määritelty miten taataan ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa tarvitsevien lasten vuorohoito ja varhaiskasvatus. Ei liene tarkoitus, että on olemassa yövarhaiskasvatusta?

Voimassa olevan lain mukaan varhaiskasvatus toteutuu päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muussa varhaiskasvatuksessa. Kuitenkin näiden toimintojen henkilöstö, toimintaympäristö ja lapsiryhmät poikkeavat hyvin selkeästi toisistaan.

Korjausliikettä varhaiskasvatuslakiin tarvitaan myös erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten osalta. Nämä oikeudet ja säädökset puuttuvat laista. Kuitenkin tiedämme, että oikea ja riittävä lasten varhainen tuki tasoittaa oppimisvaikeuksia ja vahvistaa lasten oppimispolkuja.

Korjausliikettä tarvitaan myös varhaiskasvatuksen henkilöstön osalta. Varhaiskasvatuslain mukainen toiminta toteutuu vain, jos jokaisessa lapsiryhmässä on myös varhaiskasvatuksen asiantuntija, lastentarhanopettaja.

Kansainvälisten suositusten mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstä 50 % tulee olla korkeakoulutuksen saaneita. Korkeakoulutuksen saaneen henkilöstön lisääminen varhaiskasvatuksen lapsiryhmissä, pedagogisen toiminnan ja laadun kehittämiseksi, tulee varmistaa varhaiskasvatuslain täsmentämisen yhteydessä. On kiitoksen arvoista, että valtiovarainvaliokunnassa aloittamamme lastentarhanopettajien koulutusmäärien lisäämistyö jatkuu vahvasti opetusministeri Grahn-Laasosen toimesta.

Varhaiskasvatus tarvitsee korjausliikettä myös muun muassa päiväkotien lapsiryhmien määrittelyn osalta. Nyt säädöksiä on sekä voimassa olevassa laissa, että edelleen voimassa olevissa päivähoitoasetuksissa. Varhaiskasvatuslakiin on lisäksi kirjattava pykälätasolle kiusaamisen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen.

On myös syytä käydä julkista keskustelua ja tiedottaa lasten vanhemmille laadukkaan varhaiskasvatuksen merkityksestä. Suomi on OECD maiden jälkijoukoissa 3-5 -vuotiaiden lasten osallistumisessa varhaiskasvatukseen.

Korjausliikkeet vahvistavat varhaiskasvatusta, mutta eivät välttämättä maksa, tai ei ainakaan välittömästi, vaan kustannukset ajoittuvat pieniä erinä tuleville vuosille. Varhaiskasvatus on asia, johon kannattaa investoida. Maailmanpankin kokoamat tiedot laadukkaan varhaiskasvatuksen kasautuvista myönteisistä vaikutuksista ovat vakuuttavia. Yhdysvaltalaiset seurantatutkimukset osoittivat, että jokainen varhaiskasvatukseen sijoitettu dollari tuottaa pitkällä aikavälillä 7,27 dollaria takaisin. Euroopan komissio pitää investointia varhaiskasvatukseen yhtenä parhaista tavoista vaikuttaa lasten ja koko Euroopan tulevaisuuteen.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Valtiovarainvaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Verkkouutisten blogissa 26.4.2016.

Julkaistu

Uhanalaisen saimaannorpan ja erityisesti sen kuuttien suojelemiseksi säädetyt uudet kalastusrajoitukset Saimaalla ovat astuneet voimaan. Oli pettymys, ettei asetuksessa verkkokalastuskieltoa laajennettu jatkumaan heinäkuun loppuun asti.

Oli välttämätöntä, että uusi ohueksi jäänyt norppa-asetus asetettiin hallituksen toimesta erityistarkkailuun.

Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hylje. Asetuksessa olisi mielestäni pitänyt ottaa paremmin huomioon se, että kuuttien kalanpyydyskuolleisuus on siirtynyt heinäkuulle ja että kuuttien kokonaiskuolleisuus kalanpyydyksiin suhteessa kannan kokoon ei ole oleellisesti vähentynyt. Verkkokalastuskiellon laajentamiselle heinäkuun loppuun olisi ollut ja on hyvin selkeät perusteet.

Kokoomuksen vaatimuksesta asetukseen kirjattiin erillinen lausuma saimaannorppien elinolojen turvaamiseksi. Lausuman mukaan hallitus seuraa ja arvioi saimaannorppakannan kehittymistä, asetuksen voimaantulon jälkeen tapahtuvia mahdollisia pyydyskuolemia ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin saimaannorpan suojelun riittävän tason turvaamiseksi. Lausuma velvoittaa ministeriötä ja ministeriä jatkuvaan seurantaan ja tarvittaessa reagoimaan sekä palaamaan tällä kertaa norpan suojelun kannalta riittämättömäksi jääneeseen asetukseen. Lausuman johdosta on verkkokalastuskiellon laajentamiseen ja muihin lisätoimiin palattava, jos seurantaluvut niin näyttävät.

Kalastus on suurin yksittäinen saimaannorpan kuolemia aiheuttava tekijä. Nyt asetukseen kirjattu lausuma on äärimmäisen tärkeä ja norppakannalle henkivakuutus. Hallitus tulee tarkastelemaan asetusta uudelleen, mikäli esimerkiksi pyydyskuolemien määrä kasvaa ja jäädään jälkeen saimaannorpan suojelustrategian mukaisesta kannan kasvusta. Saimaannorpan suojelustrategian välitavoitteena on, että saimaannorpan talvikanta kasvaa vähintään 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä.

Oli ilouutinen, että tänä talvena kuutteja on syntynyt enemmän kuin koko 35-vuotisen laskentahistorian aikana. Uutinen varmasti kannustaa kaikkia norpan suojelussa olevia tahoja jatkamaan suojelutyötä.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja