Siirry sisältöön

19.5.2011 Lauttasaari-lehti

Kokoomus nousi eduskuntavaaleissa historiallisesti ensimmäistä kertaa Suomen suurimmaksi puolueeksi. Olen tästä luottamuksesta kiitollinen. On iloinen asia, että Lauttasaaressa kokoomukselle antoi tukensa yli 40% äänestäjistä. Pettymys oli kokoomuksen kahden paikan menettäminen Helsingissä ja kuuden paikan menettäminen koko maassa. Tulos oli monin tavoin yllättävä, vaikka muutosta osattiinkin odottaa. Omaan tulokseeni olin tyytyväinen: uusin valtakirjani mittavalla äänimäärällä. Lämpimät kiitokset tuesta helsinkiläisille äänestäjille ja vaalityössä mukana olleille!

Kiitos runsaista yhteydenotoista, joita olen vastaanottanut kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna. Kannustan jatkossakin olemaan yhteydessä Suomeen, Helsinkiin ja eduskuntaan liittyvissä asioissa. Työtäni voi seurata kotisivuillani www.sarisarkomaa.fi tai vastaanottamalla kuukausikirjeeni, jossa kerron ajankohtaisista asioista. Kirjeen saa täyttämällä lomakkeen kotisivuillani tai ottamalla minuun yhteyttä.

Hihat on jo kääritty ja työt aloitettu. Eduskuntaryhmämme päätti valiokuntien paikkajaosta. Ryhdyn johtamaan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa. Olen valtiovarainvaliokunnan lisäksi myös suuren valiokunnan jäsen. Terveydenhuollon ja kuntakentän reformit sekä Euroopan talous ovat varmasti ensimmäisenä asialistoillamme.

Lauttasaari-lehdessä (12.5.) kerrottiin Lauttasaaren Sydänpäivästä, jota vietettiin sunnuntaina 15.5. On tärkeää, että sydänterveyden edistäminen nostetaan paremmin päivänvaloon. Upeaa, että Lauttasaaressa on aktiivinen Sydänyhdistys, joka näkyy ja kuuluu.

Tänä vuonna vietetään Suomen Sydänliiton Pukeudu Punaiseen -päivää kolmatta kertaa syyskuussa. Kampanjan tarkoituksena on muistuttaa elintapojen merkityksestä naisen sydämen terveydelle. Viime vuoden tempaus näkyi monella työpaikalla, ja mukana oli myös lähes koko eduskunnan väki.

Onneksi suomalaisten sydänterveys on kehittynyt myönteisesti. Silti sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy. Sepelvaltimotauti- ja aivoinfarktikuolemat aiheuttavat yli 40 % kaikista naisten kuolemista. Naisilla sairaus kehittyy hitaammin ja pidemmän ajan kuluessa kuin miehillä. Naisten sepelvaltimotaudin oireet voivat olla vaikeammin tunnistettavissa, joten suurena vaarana on sairauden hoidon viivästyminen. Kampanjalla halutaankin kiinnittää huomiota siihen, että terveydenhuollon piirissä myös naisten sydänsairaudet osattaisiin nähdä ja hoitaa.

Meistä jokainen voi oikeilla elämäntapavalinnoilla pienentää sairastumisvaaraansa jopa yli 80%. Tärkeimpiä sydäntä ja verisuonistoa suojaavia tekijöitä, jotka voimme valita - tai jättää valitsematta - ovat mm. tupakoimattomuus, säännöllinen reipas liikunta, maltillisuus alkoholinkäytössä, sekä stressin- ja painonhallinta.

Luin juuri ruotsalaisten ja tanskalaisten tekemästä tuoreesta tutkimuksesta, jossa todettiin että vähäinen liikunta lisää sydänsairauksien riskiä myös lapsilla. Yksin kampanjat ja tempaukset eivät riitä, vaan terveyden edistämiseen tarvitaan todellinen ryhtiliike. Terveet elämäntavat on löydettävä jo pienestä pitäen, jotta niistä tulee kiinteä osa perheen arkea. Meidän aikuisten on toimittava esimerkkinä toisillemme ja lapsillemme.

Sari Sarkomaa (kok)

Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
050 511 3033

MunkinSeutu 16.5.2011

Kokoomus nousi eduskuntavaaleissa historiallisesti ensimmäistä kertaa Suomen suurimmaksi puolueeksi. Olen tästä luottamuksesta kiitollinen. On iloinen asia, että kotikulmilla Munkkiniemessä kokoomukselle antoi tukensa yli puolet äänestäjistä. Pettymys oli kokoomuksen kahden paikan menettäminen Helsingissä ja kuuden paikan menettäminen koko maassa. Tulos oli monin tavoin yllättävä, vaikka muutosta osattiinkin odottaa. Omaan tulokseeni olin tyytyväinen: uusin valtakirjani mittavalla äänimäärällä. Lämpimät kiitokset tuesta helsinkiläisille äänestäjille ja vaalityössä mukana olleille!

Hihat on jo kääritty ja työt aloitettu. Eduskuntaryhmämme päätti valiokuntien paikkajaosta. Ryhdyn johtamaan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa. Olen valtiovarainvaliokunnan lisäksi myös suuren valiokunnan jäsen. Terveydenhuollon ja kuntakentän reformit sekä Euroopan talous ovat varmasti ensimmäisenä asialistoillamme.

Suuri valiokunta on kokoontunut tiiviisti ja käynyt perusteellisesti läpi Euroalueen rahoitusvakausjärjestelyjä koskevia kysymyksiä. Kun tämä lehti ilmestyy, on varmasti ainakin Portugali-kysymys saatu ratkaistua ja eduskunnan kannat selvät Euroopan unionin neuvoston kokousta varten. Varmasti myös hallituksen muodostamisessa ollaan pitkällä.

Munkkiniemen rannan viimetalvinen lumenkaatopaikka on herättänyt paljon huolta ja harmia. Eikä ihme, sillä se onkin ollut kovin ikävän näköinen mustine maineen, kivineen ja roskineen. Olen puhunut vastaavien virkamiesten kanssa ja siivous on luvattu hoitaa. Vaikka paikalle oli tarkoitus tuoda vain puhdasta lunta, ei lopputulos siltä näytä. Kaupungissa harmillisen yleinen roskaaminen näkyy myös lumikuormissa. On huolehdittava siitä, että ensi talvena aluetta ei käytetä lumenkaatopaikkana. Olen varmistanut että rantaviivaa siivotaan. On tärkeää, että yhdestä Helsingin parhaista uimarannoista ja alueen tärkeästä virkistysalueesta pidetään huolta.

Kiitos runsaista yhteydenotoista, joita olen vastaanottanut kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna. Kannustan jatkossakin olemaan yhteydessä Suomeen, Helsinkiin ja eduskuntaan liittyvissä asioissa. Työtäni voi seurata kotisivuillani www.sarisarkomaa.fi tai vastaanottamalla kuukausikirjeeni, jossa kerron ajankohtaisista asioista. Kirjeen saa täyttämällä lomakkeen kotisivuillani tai ottamalla minuun yhteyttä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu

www.sarisarkomaa.fi
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
050 511 3033

11.5.2011 Haagalainen

Kokoomus nousi eduskuntavaaleissa historiallisesti ensimmäistä kertaa Suomen suurimmaksi puolueeksi. Pettymys oli kokoomuksen kahden paikan menettäminen Helsingissä ja kuuden paikan menettäminen koko maassa. Tulos oli monin tavoin yllättävä, vaikka muutosta osattiinkin odottaa. Omaan tulokseeni olin tyytyväinen: uusin valtakirjani mittavalla äänimäärällä. Lämpimät kiitokset tuesta helsinkiläisille äänestäjille ja vaalityössä mukana olleille!

Hihat on jo kääritty ja työt aloitettu. Eduskuntaryhmämme päätti valiokuntien paikkajaosta. Ryhdyn johtamaan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa. Olen valtiovarainvaliokunnan lisäksi myös suuren valiokunnan jäsen. Terveydenhuollon ja kuntakentän reformit sekä Euroopan talous ovat varmasti ensimmäisenä asialistoillamme.

Kiitos runsaista yhteydenotoista, joita olen vastaanottanut kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna. Kannustan jatkossakin olemaan yhteydessä Suomeen, Helsinkiin ja eduskuntaan liittyvissä asioissa. Työtäni voi seurata kotisivuillani www.sarisarkomaa.fi tai vastaanottamalla kuukausikirjeeni, jossa kerron ajankohtaisista asioista. Kirjeen saa täyttämällä lomakkeen kotisivuillani tai ottamalla minuun yhteyttä.

Suomen ja suomalaisten arjen kannalta keskeistä ovat jo täydessä valmisteluvauhdissa olevat hallitusneuvottelut. Nyt on yhteistyön rakentamisen aika.

Ystävällisin yhteistyöterveisin,

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu

www.sarisarkomaa.fi
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
050 511 3033 

21.04.2011 KaupunkiSanomat

Me elämme entistä pidempään, jos olemme onnekkaita. Kun ikäihmisiä on enemmän, on myös palveluja ja koko Suomea kehitettävä sen mukaisesti. Monia asioita säädetään lailla aina päivähoidosta yliopistoihin, mutta vanhustenhuollosta ei ole kokonaisvaltaista lakia. Vanhustenhuoltoa ohjataan laatukriteereillä, jotka eivät ole sitovia vaan suosituksia. Vanhustenhoidon laatu vaihteleekin rajusti paikkakunnittain, mutta myös laitoskohtaisesti.

Suomeen tarvitaan vanhuspalvelulaki, jossa on määritelty hyvän hoidon vähimmäistavoitteet. Lainsäädännöllä on vahvistettava ikäihmisten asemaa ja itsemääräämisoikeutta. Vanhuspalvelulain luonnos onkin parhaillaan lausuntokierroksella ja se on tarkoitus saada eduskuntakäsittelyyn heti tulevan vaalikauden alussa.

Lakiluonnoksen lähtökohta on oikea: jokaisella on oltava oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ja mahdollisuus elää itsenäistä, mielekästä sekä turvallista elämää. Lain tavoite on luoda uusia keinoja edistää ikäihmisen hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä sekä ikäihmisten osallisuutta ja oikeutta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Lakiluonnos sisältää takuun siitä, että toivoessaan jokaiselle tehdään räätälöity palvelu- tai hoitosuunnitelma. Ikäraja lakiluonnoksessa on 75 vuotta. Tutkimusten perusteella se on ikä, jolloin toimintakyky alkaa heikentyä ja avun tarve kasvaa.

Lakiluonnoksessa esitetään, että jokaisella ikäihmisellä olisi oikeus saada henkilökohtainen vastuuhenkilö, jonka tehtävänä olisi huolehtia siitä, että suunnitelman mukaiset palvelut myös toteutuvat. Tämä on monelle yksin asioiden kanssa kampailevalle tervetullutta. Palveluiden ja tiedon on tultava lähelle ihmistä. Olennaista on, ettei kukaan jää yksin ja että avun löytää tarvittaessa. Tämä on erityisen tärkeää Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla, missä varsin moni asuu yksin.

Uusi laki ei yksin turvaa ikäihmisten palveluiden laatua, mutta se on hyvä perusta toimivien vanhuspalveluiden varmistamiseksi. Uuden lain säätämisen lisäksi tarvitaan myös useita muita muutoksia.

Vanhuspalveluiden kehittämisen päälinjoina on oltava kotihoidon ensisijaisuus mutta muitakin vaihtoehtoja tarvitaan. Tarvitsemme lisää helposti saavutettavia senioriasuntoja ja palvelutaloja. Olennaista on, että palveluja saa tarpeen mukaan niin, ettei toimintakyvyn muuttuessa tarvitse muuttaa paikasta toiseen ja että yksin kotona oleminen ei ole pakko kenellekään.

Yliopisto-opintojen alkuvaiheessa työskentelin vanhainkodissa sen verran, että vanhustenhuollon haasteet tulivat hyvin tutuiksi. Puheet hoidon puutteista ja laiminlyönneistä koskettavat myös hoivatyötä tekeviä kovasti. On tärkeää todeta, että valtaosin vanhusten hoiva on hyvää ja alalla on asiansa osaavia ammattilaisia. Olennaista on myös sanoa ääneen, että yksinäisyys ja yhteisöllisyyden puute ovat vähintään yhtä suuria ongelmia kuin palveluiden saavutettavuus. Paljon on sellaista, mitä julkinen sektori ei voi yksin korjata. Yksinäisyys on monesti käsin kosketeltavaa.

Hoitajana olen monta kertaa ollut lähes sanaton, kun ihminen odottaa ja kaipaa vuodesta toiseen lapsia ja lapsenlapsiaan. Kaikilla ei ole edes ketä odottaa. En tiedä kumpi on surullisempi tilanne. Se, että ketään ei ole vai se, että kukaan ei ehdi tulla. Läheisistä välittämisestä ja huolehtimisesta ei voi tehdä lakia mutta siihen on tärkeä meitä kaikkia kannustaa.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

10.04.2011 Helsingin Sanomat

Hyvinvointimme kannalta on viisasta tehdä toimia, jotka edistävät työn ja perheen yhteensovittamista, perheiden hyvää arkea ja aikuisten aikaa lapsille. Isyysvapaa ja isäkuukausi on uudistettava nykyistä pidemmäksi ja joustavammaksi isyysrahajaksoksi. Kokoomuksen malli mahdollistaisi sen, että lasta voisi hoitaa kotona lähes vuoden ikäiseksi. Vanhempainvapaan kehittämisessä hyvä etappi onkin "vuosi vauvalle".

Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi palveluihin tarvitaan vaihtoehtoja. Kokopäivähoidon rinnalle tarvitaan osapäivähoitoa, avoimia varhaiskasvatuspalveluja ja vuorohoitoa. Päivähoitolaki on uudistettava varhaiskasvatuslaiksi. Erityisesti yksinhuoltajien työssäkäyntiin liittyvät tilanteet on huomioitava.

Osittainen hoitoraha on ulotettava kattamaan alle 4-vuotiaat lapset ja korotettava 90 eurosta 120 euroon kuukaudessa. Tämä parantaa mahdollisuutta lyhentää työaikaa lapsen ollessa aivan pieni. Pienten lasten yksityisen hoidon tukea on nostettava 160 eurosta 200 euroon kuukaudessa.

Monilla vanhemmilla on kova huoli pienistä koululaisistaan. Kokoomus kannattaa valtionosuuden nostamista iltapäivähoidon rahoituksesta kannusteeksi kunnille järjestää riittävä iltapäivähoito sitä tarvitseville pikkukoululaiselle. Osittaisen hoitorahan korotus koskisi myös 1.-2. luokkalaisen vanhempia, eli pienten koululaisten vanhempia tuettaisiin lyhentämään työpäivää, jos perhe näin haluaa.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

08.04.2011 Nykypäivä 

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta julkisti kannanottonsa "Hyvä ja perheystävällinen työelämä jokamiehenoikeudeksi" ja haastoi samalla kokoomuksen ja koko Suomen, niin työantajat, työntekijät kuin yrittäjätkin sekä valtiovallan hyvän työelämän talkoisiin. Kannanotolla halusimme nostaa esiin hyvän ja perheystävällisen työelämän merkityksen. Työ on keskeinen hyvinvoinnin lähde niin yksilölle kuin koko yhteiskunnalle. Parempi työelämä on avain suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen ja esimerkiksi kestävyysvajeen paikkaamiseen.

Vaikka maailma muuttuu vauhdilla, ainakin yksi asia pysyy: Lapset tarvitset vanhempiensa ja läheisten aikuisten aikaa ja läsnäoloa voidakseen hyvin ja kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Mikään innovaatio ei voi koskaan korvata läheisten aikuisten huolenpidon merkitystä.

Edessä olevissa taloustalkoissamme on viisasta muistaa 90-luvun laman virheet ja huolehtia, etteivät suurimmat laskut mene lapsiemme maksettavaksi. Kokoomus on sitoutunut tasapainottamaan talouden ja katkaisemaan velkakierteen. Me emme halua ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Olemme valmiita priorisoimaan toimia, jotka edistävät perheiden hyvää arkea ja aikuisten aikaa lapsille.

Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat - niin naiset kuin miehet työelämässä ja äidit ja isät vanhemmuudessa - ovat käytössä parhaalla mahdollisella tavalla. Työpaikoilla olisikin viisasta ottaa käyttöön tasa-arvoinen johtamiskulttuuri, johon kuuluu kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja isien ja äitien perhevapaisiin.

Päätökset tehdään perheissä, mutta yhteiskunnan keinoin on järkevä kannustaa isiä ottamaan vahva rooli lasten hoidossa ja kasvatuksessa. Isien vanhemmuutta on tuettava uudistamalla isyysvapaa ja isäkuukausi uudeksi pidemmäksi ja joustavammaksi isyysrahajaksoksi. Jakso pitäisi käyttää, ennen kuin lapsi täyttää 18 kuukautta.

Isyysrahajakso olisi pituudeltaan yhteensä yksitoista viikkoa, jos isä käyttää vähintään kaksi viikkoa vanhempainrahakautta. Ellei isä käytä vanhempainrahakautta, isyysrahajakson pituus olisi kolme viikkoa, kuten tälläkin hetkellä. Nykyinen ns. isäkuukausi on pituudeltaan kuusi viikkoa ja isyysrahakausi kolme viikkoa. Malli tekisi isän vapaasta joustavamman ja pidentäisi sitä kahdella viikolla

Isä voisi edelleen käyttää kolme viikkoa isyysrahajaksosta samanaikaisesti äidin vapaiden kanssa. Tämän kolme viikkoa voisi uudessa mallissa käyttää joustavasti myös pidentämään isän omaa vapaata vanhempainrahakauden jälkeen. Jos isä käyttäisi isyysrahakaudet suoraan vanhempainrahakauden jälkeen, eikä vapaita äidin kanssa yhtä aikaa, vauva olisi jo lähes vuoden ikäinen kun vanhempainvapaat päättyvät. Vuosi vauvalle -tavoite on hyvä etappi kehittää vanhempainvapaita.

Vanhempainvapaan pidentäminen on erityisen perusteltua lapsen kehityksen ja varhaisen vuorovaikutussuhteen syntymisen kannalta.

Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan joustavia vaihtoehtoja tukemaan hyvää arkea. Perhevapaiden kehittämisessä on vielä paljon tehtävää, jotta erilaisten perheiden tasa-arvo toteutuu. Mallimme on hyvä askel eteenpäin vanhempainvapaiden kehittämisessä. Isien aseman ja naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen, tasa-arvoisen vanhemmuuden edistäminen ja lapsen oikeus molempiin vanhempiin puoltavat isien roolin korostumista nykyistä enemmän. Malli tukee tärkeää tavoitetta lisätä vanhempien mahdollisuutta viettää aikaa lastensa kanssa.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja

12.04.2011 Haagalainen

Kokoomus on julkaissut tammikuussa ohjelmansa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi ja verotuksen uudistamiseksi. Työtä johti valtiovarainministeri Katainen. Toimin työryhmän varapuheenjohtajana. Kokoomus on sitoutunut tasapainottamaan talouden ja katkaisemaan velkakierteen. Haluamme turvata toimivan terveydenhuollon, inhimillisen hoivan vanhuksille ja laadukkaan koulutuksen.

Tarvitsemme ennen kaikkea toimia, jotka edistävät kestävää kasvua, yrittäjyyttä ja uusien työpaikkojen syntymistä, sekä uudistuksia, jotka tekevät kaikesta työstä ja yrittämisestä kannattavaa. Tehdyn työn arvon on säilyttävä myös eläkkeellä.

Kokoomuksen tavoite on, että joka ainoalla työkykyisellä ja työhaluisella suomalaisella on aina työtä. Työtulojen kautta myös yhteiskunta saa lisää verotuloja, joita voimme taas käyttää palveluiden parantamiseen, eniten tukeamme tarvitsevien hyväksi ja valtion velkaantumisen lopettamiseen. Mikäli inflaatio on jatkossa pysyvämmin korkealla tasolla, haluamme tehdä eläkkeiden indeksimuutoksen kaksi kertaa vuodessa. Näin hintojen nousu korvautuisi eläkeläisille nykyistä nopeammin.

Erityisen tarkkaan on katsottava asumisen hintaa korottavat muutokset, jotta tavallisella helsinkiläisellä on mahdollisuus asua ja elää omassa kotikaupungissaan ja kodissaan. Parasta olisi, että jatkossa kaupungit saisivat itse päättää, millaista kiinteistöveroa perivät.  Asumisen lähes sietämättömien kustannusten kuriin saaminen on helsinkiläisten kannalta keskeisimpiä asioita. Asuntojen hintojen ja vuokrien nousu saadaan kuriin vain rakentamalla lisää kohtuuhintaisia asuntoja erilaisille perheille. Tässä tarvitaan valtiovallalta vahvempaa otetta. Kaavoitusta ja rakentamista hidastavia säädöksiä ja byrokratiaa on purettava. Asumista on tiivistettävä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Asuntolainojen korkovähennys on säilytettävä.

On paljon asioita, joista hyvinvointiyhteiskunnassa on päästävä eroon: ikäihmisten yksinäisyys, lasten ja nuorten pahoinvointi ja liikkumattomuus sekä yhteisöllisyyden puute. Uudistuksia tarvittaisiinkin vaikka rahasta ei olisi puutetta. Korjaustoimissa ei ole aina kyse pelkästään rahasta, vaan myös arvoista ja siitä miten me itse kukin toimimme ja kohtelemme läheisiämme.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

06.04.2011 MunkinSeutu

Olen saanut ilahduttavan paljon palautetta ja kysymyksiä Munkinseudun lukijoilta. Eduskuntavaalit ovat huhtikuun 17. päivä ja poliittinen keskustelu käy vilkkaana. Munkinseudun kokoomuksen järjestämässä vaalikeskustelussa Munkkiniemen Yhteiskoululla käytiin hyvä keskustelu paremman Suomen ja Helsingin rakentamisesta.

Eläkeläisten ostovoimasta on tullut kysymyksiä. Yksikään suuri puolue tai hallituspuolue kokoomus mukaan lukien ei ole puoliväli-indeksin palautusta luvannut. Tämä johtuu siitä, että eläkejärjestelmän kestävyys on asia, josta vastuulliset tahot eivät halua tinkiä. Eläkkeiden ostovoiman turvaaminen muin keinoin on mitä tärkein kysymys kokoomukselle ja siinä on tehtävä työtä.

Kokoomus vaati ensimmäisenä eläkeverotuksen oikeudenmukaistamista ja toteutti tavoitteensa. Eläkkeiden verotusta on kevennetty joka ainoassa budjetissa tällä vaalikaudella. Eläkeverotuksen keventäminen on tuonut keskieläkettä (1368 e/kk) saavalle noin 79 euroa kuukaudessa lisää. Taitetun indeksin korjaaminen puoliväli-indeksiksi olisi tuonut lisää vain 31 euroa.

Kokoomus on ainoa puolue, joka on sitoutunut eläkeläisten verotuksen keventämiseen myös ensi vaalikaudella. Mikäli inflaatio on jatkossa pysyvämmin korkealla tasolla, haluamme tehdä eläkkeiden indeksimuutoksen kaksi kertaa vuodessa. Näin hintojen nousu korvautuisi eläkeläisille nykyistä nopeammin.

Eniten huolta yhteydenotoissa on kannettu asumisen kalleudesta. Asuminen on perustarve. On tiukasti huolehdittava, etteivät talouden tasapainottamistoimet johda siihen, että tavalliset helsinkiläiset eivät voisi enää asua kotikaupungissaan ja ettei käy niin, että eläkeläiset joutuisivat myymään oman kotinsa veropaineen alla. Samoin lapsiperheillä pitää olla mahdollisuus asua Helsingissä. Asumisen lähes sietämättömien kustannusten kurissa pitäminen on seuraavan vaalikauden yksi keskeinen asia.

Asuntojen hintojen ja vuokrien nousu saadaan kuriin vain rakentamalla Helsinkiin lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Tässä tarvitaan valtiovallalta vahvempaa otetta. Kaavoitusta ja rakentamista hidastavia säädöksiä ja byrokratiaa on purettava. Asumista on tiivistettävä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Asuntolainojen korkovähennys on säilytettävä. Kiinteistövero on pidettävä kohtuullisena.

Myös energiaverot vaikuttavat asumisen kustannuksiin. Suomessa asuminen ei ole mahdollista ilman energiaa. Tietyissä rajoissa asukas voi vaikuttaa, paljonko energiaa kuluu. Ympäristöverojen asteittainen kiristäminen ympäristömuutoksen torjumiseksi on ollut perusteltua. Syytä on kuitenkin tulevaisuudessa miettiä, onko kotitalouden kulutuksessa jokin määrä, jota pienemmällä kulutuksella ei tule toimeen. Tällöin tähän määrään voisi kohdistua lievempi verotus. Kulutusverojen vastapainona työn tekemisen ja eläkkeiden verotusta on maltillisesti kevennettävä.

Sari Sarkomaa (Kok)
Kansanedustaja

22.03.2011 KaupunkiSanomat 

Lasten oppimisen ja opetuksen laadun kannalta on välttämätöntä, että opettajalla on aikaa jokaiselle oppilaalle. Aikaa auttaa niitä, jotka tarvitsevat erityishuomiota ja aikaa tukea erilaisia lahjakkuuksia. Jokainen lapsi on erilainen mutta samanarvoinen. Riittävän pienessä opetusryhmässä on helpompi puuttua kiusaamiseen sekä olla läsnä lasten arjen iloissa ja suruissa. Myös kodin ja koulun yhteistyö edellyttää opettajan aikaa. Monet asiat, kuten kieli- ja kulttuurikirjo lisäävät osaltansa haasteita opettajien ajankäytölle. Tämä on meillä Helsingissä erityisen suuri haaste.

Aloittaessani työn opetusministerinä hämmästyin sitä, ettei aiemmilla opetusministereillä ollut tietoa valtakunnallisesti opetusryhmien ko´oista. Käynnistin välittömästi toimet asian korjaamiseksi. Ensimmäinen selvitys osoitti, että opetusryhmien ko'oissa on suuria eroja kuntien välillä, mutta myös kuntien sisällä. Helsinki pärjäsi suurten kaupunkien vertailussa. Helsinki on viisaasti panostanut opetukseen enemmän kuin useammat kaupungit. Silti, meilläkin on kipeä tarve ylisuurten ryhmäkokojen kitkemiseen.

Selvityksen lisäksi ylisuurten opetusryhmien kitkemiseen osoitettiin täsmärahaa osana käynnistämääni perusopetus paremmaksi eli POP-hanketta. Tällä vaalikaudella koulut ovat saaneet POP-rahoja yhteensä noin 200 me. Ohjelman rahoilla on ryhmäkokojen pienentämisen lisäksi mm. elvytetty koulujen kerhotoimintaa, lisätty kielivalintoja ja erityisopetusta sekä parannettu opettajien täydennyskoulutusta. Perusopetuksen parantaminen on parasta työtä myös nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sen varmistamiseksi, että jokainen nuori jatkaa vähintään toisen asteen oppilaitokseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tammikuun lopussa julkaissut järjestyksessä toisen ryhmäkokokartoituksen tulokset. Ilouutinen on se, että keskimääräinen opetusryhmäkoko Suomessa on pienentynyt hieman kaikilla luokka-asteilla. Ryhmäkokoselvitys osoittaa, että sinivihreän hallituksen perusopetus paremmaksi POP-ohjelma on purrut ja ryhmäkokojen kasvu on saatu taitettua.

Olen helsinkiläisenä tietenkin ilahtunut, että oma kotikaupunkini on POP-talkoissa käärinyt hihat. Verrattuna vuoteen 2008 opetusryhmäkoot olivat pienentyneet eniten Helsingissä ja Porissa. Vuosiluokkien 7-9 pienimmät opetusryhmät olivat Helsingissä (16,79) ja Espoossa (16,94). Luvut ovat tietenkin keskiarvoja eivätkä kerro koko totuutta. Tuore tulos osoittaa kuitenkin sen, että perusopetuksen kehittämistä pitää jatkaa seuraavalla vaalikaudella tulevan hallituksen ja kuntapäättäjien yhteistyöllä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

21.03.2011 MunkinSeutu

Liikunta on tärkeää kaikenikäisille. Ikääntyville liikunta on elintärkeää. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista vain yksi kolmasosa johtuu vanhenemista ja kaksi kolmasosaa liikunnan puutteesta.

Liikunta on siitä uskomaton asia, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Useat tutkimukset osoittavat, että iäkkäiden liikkumiskyky ja tasapaino paranevat harjoittelulla iästä ja kunnosta riippumatta. Hyviä tutkimustuloksia on jopa yli 90-vuotiailla. Tutkimukset osoittavan sen, että ne iäkkäät, jotka toiminta- ja liikkumiskyvyn ongelmista huolimatta harrastavat liikuntaa, tarvitsevat vähemmän ulkopuolista apua.

Hyvä esimerkki löytyy Helsingissä sijaitsevasta Riistavuoren vanhustenkeskuksesta, jossa jopa 35 prosenttia talossa kuntoutettavista iäkkäistä on voitu kotiuttaa noin neljän kuukauden liikuntaharjoittelujakson jälkeen. Liikunnassa ei ole kyse vain vanhustenhuollon kustannuksista ja hoivapalveluiden riittävyydestä vaan ennen kaikkea elämänlaadusta. Meille kaikille on iästä riippumatta tärkeää pystyä hoitamaan omia asioitamme, ulkoilla ja tavata samalla muita ihmisiä.

Liikuntamahdollisuuksien lisääminen onkin keskeinen Helsingin terveydenedistämistoimi. Liikuntamahdollisuuksia pitää olla jokaisen lähettyvillä. Valaistujen lenkkipaikkojen ja helposti saavutettavien sisäliikuntamahdollisuuksien lisäämisessä on vielä paljon tehtävää.

Tarvitsemme myös lisäkannusteita ja mahdollisuuksia omasta jaksamisesta ja fyysisestä kunnosta huolehtimiseen niin, että voisimme säilyttää työkyvyn ja tehdä täyden työuran. Ja että kotona voisi asua ja toimintakyky säilyisi mahdollisimman pitkään.

Yksi kustannustehokas kannustin olisi kuntoutuksen lisääminen kotitalousvähennyksen piiriin. Esimerkiksi siivous ja omasta kodista huolehtiminen on kotitalousvähennyksen piirissä, mutta omasta kunnosta huolehtiminen ei sen sijaan ole. Tämä on selkeä epäkohta, joka olisi helppo korjata laajentamalla kotitalousvähennys koskemaan ainakin lääkinnällistä kuntoutusta, jota tuottavat toimiluvalla toimivat fysioterapia- ja toimintaterapiayritykset, sekä ammatinharjoittajayrittäjät.

Työikäisistä esimerkiksi pienyritysten henkilökunta saa yleensä hyvin typistetyn työterveyshuollon, johon ei kuulu fysioterapiaa tai kuntoutusta. Suomessa on yli 230.000 yritystä, joissa on alle viisi työntekijää, mutta yhteensä niissä työskentelee noin miljoona suomalaista yrittäjät mukaan lukien. Kotitalousvähennys saattaisi lisätä aktiivisuutta oman työkyvyn vaalimiseen. Tällöin työnantajat säästäisivät sairaslomapalkoissa ja Kela säästäisi sairauspäivärahoissa.

Kotitalousvähennyksen uudistaminen kannustamaan ennaltaehkäisevään kuntoutukseen on kaikin tavoin järkevää. Liikunta ja kuntoutus ovat meille kaikenikäisille paras ennaltaehkäisevä lääke.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

Follow by Email
Facebook
Twitter
Visit Us
Follow Me
LinkedIn
Instagram