Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 18.11.2016

Julkaistavissa heti

Hallituspuolueiden soster-vastaavat iloitsevat hoitajamitoituksen säilymisestä

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden valiokuntavastaavat, kansanedustajat Hannakaisa Heikkinen (kesk.), Arja Juvonen (ps.) ja Sari Sarkomaa (kok.) iloitsevat, että vanhustenhuollon hoitajamitoitus on päätetty säilyttää ennallaan.

Päätös on arvostuksen osoitus hoitotyöntekijöiden tekemää tärkeää työtä kohtaan ja korostaa ikääntyneiden hyvän hoivan tärkeyttä. Päätös on myös positiivinen viesti hoitotyön koulutukseen hakeutumista pohtiville nuorille.

Henkilöstön tarpeen arviointi on kiinteä osa hoitotyön kokonaissuunnittelua ja johtamista. Sopiva henkilöstömitoituksen taso vaihtelee muun muassa hoidettavien toimintakyvyn ja hoitoisuuden, henkilöstön koulutuksen ja osaamisen ja hoitoympäristön fyysisten tilojen mukaan, joten yksi luku ei sovi suoraan kaikkiin hoitoa tarjoaviin yksiköihin.

Sovituille säästöille etsitään vaihtoehtoisia toteutustapoja, jotka varmistavat hallituksen sovitun talouslinjan ja valtion talouden kehyksissä pysymisen.

Lisätietoja:

Hannakaisa Heikkinen p. 050 5122886

Arja Juvonen p. 050 5311108

Sari Sarkomaa p. 050 5113033

Tiedote 17.11.2016

Julkaisuvapaa heti

Kansanedustajat Sarkomaa, Saarikko ja Elomaa kiirehtivät apteekkitoiminnan kehittämisehdotuksia

Kaikissa hallituspuolueissa on parhaillaan käynnissä laajempi valmistelu apteekkitoimintaa tai lääkehuoltoa kehittävistä toimenpiteistä.

Hallituspuolueiden kansanedustajien ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenten Sari Sarkomaan (kok.), Annika Saarikon (kesk.) ja Ritva Elomaan (ps.) mielestä suomalaista ammattiapteekkia tulee kehittää osana terveydenhuoltoa. Kiireellisempänä on toimeenpantava vuonna 2015 julkaistu Apteekkitoiminnan ja muun lääkehuollon kehittämistyöryhmän ehdotukset. Työryhmä luovutti mietintönsä edellisen vaalikauden lopussa, tammikuussa 2015, ja se oli yksimielinen.

- Kyseisten uudistusten toimeenpanon tulee ehdottomasti kuulua hallituksen rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman työhön, johon on tärkeä saada vauhtia. Työryhmä on tehnyt merkittävän työn pohtiessaan lääkehuollon uudistamistarpeita, eikä tehtyä työtä kannata heittää roskakoriin, sanovat edustajat.

Kansanedustajat painottavat, että lääkehuollon keskeisenä tavoitteena pitää olla tarkoituksenmukainen lääkkeenkäyttö. Työryhmän tekemät kehittämisehdotukset antavat hyvän pohjan lääkehuollon uudistamistoimille.

- Erityisesti kausi-influenssarokotusten antamista apteekissa kannattaa lähteä edistämään nopealla aikataululla, toteavat edustajat.

Apteekkeja kannattaa integroida syvemmälle terveydenhuoltoon, ja lisätä apteekkien ja muun terveydenhuollon välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua. Kanta- järjestelmä toimii tässä hyvänä pohjana. Eräs lääkehoidon onnistumisen kulmakivistä ja haastekohdista liittyy sairaalasta kotiutuvan potilaan lääkehoidon jatkuvuuteen. Edustajat esittävät, että sivuapteekkilupa pitäisi voida myöntää nykyistä joustavammin, esimerkiksi sairaalan yhteyteen.

- Apteekkien lukumäärää kannattaa muutenkin lisätä, mutta varmistaen apteekkiverkoston alueellinen kattavuus jatkossakin. Fimean tulee kiirehtiä uusien apteekkilupien myöntämistä. Myös apteekkilupien myöntämisperusteiden tulee olla nykyistä läpinäkyvämpiä, sanovat edustajat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa puh. 050 511 3033

Annika Saarikko puh. 040 744 6770

Ritva Elomaa puh. 0400 824 774

Tiedote 13.11.2016

Julkaisuvapaa heti

Sarkomaa: SDP:n uhkaus kaataa sote-uudistus on vastuutonta puhetta

SDP:n puheenjohtaja Rinne on tänään kertonut demareiden laittavan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen uusiksi, jos demarit ovat seuraava pääministeripuolue.

- On vastuutonta, että vuosikausia ja lukemattomissa eri kokoonpanoissa valmisteltu jokaisen suomalaisen arkea helpottava uudistus halutaan palauttaan lähtöruutuun ilman, että on esittää todellista vaihtoehtoa, paheksuu kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa.

SDP:n tähän asti esittämistä linjauksista puuttuu vastaus, millä palvelut saataisiin ihmisen näköiseksi ja peruspalvelut vahvemmaksi, sekä ihmiset pois peruspalvelujonoista. Vastausta ei ole kuulunut siihenkään, miten sote-järjestelmän uudistumista kannustettaisiin ja tuottavuutta lisättäisiin tai miten kestävyysvajeen umpeen kuromiseen vastattaisiin.

Sarkomaa muistuttaa, että sote-uudistus tehdään siksi, että jokainen suomalainen saisi yhdenvertaisesti tarvitsemansa palvelut. Usean vaalikauden viipyneet uudistuksen kamppaaminen olisi kylmää kyytiä terveyskeskusjonoissa oleville eläkeläisille, lapsiperheille ja työttömille.

- Olisi todella tylyä sanoa uudistusta odottaville suomalaisille, että uudistusta ei vieläkään tule, vaan asian valmistelu aloitetaan taas kerran uudestaan. Hyvinvointiyhteiskuntamme ei kestä sitä, että seuraavakin vaalikausi jatkettaisiin sote-uudistuksen vatvomista ja loputonta valmistelua. Sote-uudistus on nyt saatava maaliin, sanoo Sarkomaa.

Valinnanvapaus on hallituksen mallissa yksi keskeinen ajuri yhdenvertaisiin sote-palveluihin. Mikä SDP:n linjassa saisi muutoksen aikaan, jää täysin avoimeksi. SDP:n linjaukset ovat järjestelmäkeskeisiä ja niissä ihminen nähdään enemminkin hallintoalamaisena.

Sarkomaa kannustaa SDP:tä irrottautumaan valinnanvapauden vastustamisesta ja vastenmielisyyden tunteista sitä kohtaan, että ihmiset saisivat yhdenvertaisesti vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin. Ihmisten itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden vahvistamiseen on suomalaisten vankka tuki. Tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä sote-palveluiden valinnanvapautta.

On päästävä pois ajattelutavasta, jossa viranomainen tietää parhaiten, ja ettei esimerkiksi vaikeasti kehitysvammainen voisi olla oman elämänsä vaikuttaja. Esimerkiksi vammaisille tarkoitettu sote-uudistukseen sisältyvä henkilökohtainen budjetointi on saanut laajan tuen. Kun valinnan palveluiden tuottajasta tekee käyttäjä, hankintalakia ja kilpailutusta ei tarvitse soveltaa. Tästä on kansainvälisesti hyviä kokemuksia. Näin palveluiden käyttäjän ja hänen läheisten osallisuus ja itsemääräämisoikeus vahvistuisi ja palveluiden pitkäjänteisyys turvataan.

- Sote-uudistusta on vietävä määrätietoisesti eteenpäin. Kaikki suomalaiset, puolueet, kansalaisjärjestöt ja asiantuntijat ovat tervetulleita kertomaan parannusehdotuksiaan lakiesitykseen, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Puh. 050 5113033

 

 

Tiedote 12.11.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa ja Lauslahti: Hoitajamitoituksen alentamisesta luovuttava

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti muistuttavat hallitusta, että hoitajamitoituksen pienentämisestä on luovuttava ja tilalle on etsittävä vaihtoehtoisia säästöjä. Hallituksen on löydettävä ratkaisu, joka varmistaa hallituksen sovitun talouslinjan ja valtion talouden kehyksissä pysymisen. On tärkeää, että ratkaisu löydetään nopeasti.

Kokoomuskaksikko alleviivaa Valviran lausuntoa, jossa todetaan vähimmäismitoituksen laskemisen tarkoittavan, että oikeus hyvään hoitoon ei toteudu. Valviran lausunto perustuu siihen, että ikääntyneet ihmiset asuvat kotona entistä pitempään ja tehostettuun palveluasumiseen siirtyvien asukkaiden hoivan tarve on suuri. Suurimmalla osalla asukkaista on vähintään keskivaikea muistisairaus ja näin ollen tehostetun palveluasumisen asukkaat tarvitsevat nykyisin runsaasti hoitoa ja hoivaa. Valviran kantaa ei voi sivuuttaa, painottavat edustajat.

Kaksikko muistuttaa, että hoitajamitoituksen nykyisellään pitämisen puolesta ovat ottaneet vahvasti kantaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden ryhmävastaavat Hannakaisa Heikkinen (kesk.), Arja Juvonen (ps.) ja Sari Sarkomaa (kok.).

Kokoomusedustajat vauhdittavat valtakunnallisen hoitoisuusmittarin käyttöönottoa. Ikäihmisten hoidon ja hoitajien tarvetta ei voida määrittää yhdellä annetulla luvulla, sillä jokaisen vanhuksen hoidon tarve on erilainen.

- Meidän tulisi kehittää ja ottaa käyttöön osana meneillään olevaa laatusuositusten päivitystä valtakunnallinen vanhusten hoidon, hoivan ja kuntoutuksen yksilöllinen mittarointi. Siinä henkilöstön määrä ja osaaminen voidaan kohdentaa joustavasti ja yksilöllisesti ihmisen hoitoisuuden mukaan, ehdottavat kokoomusedustajat.

Esimerkiksi Tehy on esittänyt, että hoitotyön johtamisen välineeksi tulisi ottaa valtakunnallinen hoitoisuusmittari, jonka perusteella henkilöstön määrä ja osaaminen voidaan kohdentaa reaaliaikaisesti.

- Ikääntyneet ansaitsevat hyvän hoidon ja hoitohenkilöstö mahdollisuuden tehdä työnsä hyvin, muistuttavat edustajat.

Kokoomusedustajat jättivät 10.11. kirjallisen kysymyksen hoitajamitoituksesta vanhustenhoidossa. Kirjallisessa kysymyksessä viitattiin Valviran lausuntoon sosiaali- ja terveysministeriölle.

Hallitusohjelmassa esitetään vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen tarkistamista. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi tarkistetaan siten, että tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa henkilöstön vähimmäismäärä olisi 0,40–0,50 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa suositus säilyisi tasolla 0,60–0,70 hoitotyöntekijää asiakasta kohden.

Nykyinen laatusuositus vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa on 0,50 ja terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa 0,60–0,70 hoitotyöntekijää asiakasta kohden.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Sanna Lauslahti

puh. 050 512 2380

Tiedote 11.11.16

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa ja Lauslahti: Vihreä kupla puhkesi – yliopistoindeksi unohtui varjobudjetista

Oppositiopuolueet esittelivät tällä viikolla varjobudjettejaan eduskunnassa. Varsinkin vihreiden kansanedustajat ovat käyttäneet hyväkseen kaikki tilaisuudet hallituksen haukkumiseen koulutusleikkausten mittaluokkaa suurennellen. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti kummastelevat, miksi vihreiden koulutuslupaukset jäävät kattamatta puolueen varjobudjetissa.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö on väittänyt, että "hallitus on leikkaamassa korkeakoulujen ja tutkimuksen rahoitusta vuoteen 2019 mennessä puolella miljardilla eurolla joka vuosi" (YLE 16.10.). Tosiasiassa korkeakoulujen ja tutkimuksen määrärahat OKM:n budjetissa laskevat 3,2 miljardista 3,1 miljardiin vuositasolla.

- Väitteet puolesta miljardista ovat vastuutonta pelottelua, joka saa aikaan koulutuskielteistä mielialaa yhteiskunnassamme. Koulutukseen kohdistetut säästöt ovat valitettavia, mutta ne on asetettava oikeaan mittakaavaan. Suomi rahoittaa ja tukee jatkossakin merkittävästi korkeakouluja ja tutkimusta, kun huomioidaan hallituksen kärkihankkeiden lisäkohdennukset ja korkeakoulujen toiminnan tehostamiseksi tehtävä työ, Sarkomaa ja Lauslahti tähdentävät.

Kansanedustajien yllätys oli suuri, kun vihreiden varjobudjetista selvisikin, että suurista korkeakoulupuheista huolimatta vihreät eivät olisikaan kohdentamassa riittäviä määrärahoja yliopisto- ja ammattikorkeakoulusäästöjen perumiseen. Korkeakoulujen indeksikorotukset loistavat poissaolollaan vihreiden "vaihtoehdossa".

– Hallitus on jäädyttänyt kaikki määrärahojen indeksikorotukset, tämä koskee myös korkeakouluja. Vihreät ovat puolitoista vuotta esittäneet yliopistojen korotusten puuttumisen hirveänä leikkauksena – mutta eivät itse esitä vastaavaa määrärahaa valtion budjettiin, kansanedustajat kommentoivat.

– Politiikassa keskeinen arvo on vastuullisuus. Jos esitetään kritiikkiä, on oltava itse valmis toimimaan toisin. Vihreiden varjobudjetista käy ilmi, että puheet ovat pelkkiä puheita. Koulutuksen sisältöpuoleen vihreillä ei ole ollut koko aikana mitään sanottavaa, ja nyt paljastuu, että rahojenkin osalta puolue harrastaa tyhjän puhumista, kansanedustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033

Sanna Lauslahti

puh. 050 512 2380

 

 

Tiedote 23.10.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa: Perhevapaajärjestelmän uudistamisesta ei voi vaieta

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee niitä äänenpainoja, joiden mukaan perhevapaajärjestelmän uudistamista ei saisi tehdä tällä hallituskaudella. Vanhempainvapaajärjestelmän epäkohdista ei pidä vaieta, vaan keskustelua on käytävä. Sarkomaa toistaa Kokoomuksen ehdotuksen käynnistää vanhempainvapaajärjestelmän uudistus osana hallituksen puolivälitarkistuksen yhteydessä.

Sarkomaan mukaan nykyinen järjestelmä kaipaa kipeästi päivittämistä ja lisää joustoa. Järjestelmän päivittämisessä tulisi käsitellä perhevapaita laajana kokonaisuutena, ei vain yksittäisiin osiin tarttuen.

”Perhevapaajärjestelmä tarvitsee auttamatta päivittämistä. Nykyinen malli ei ole tasavertainen erilaisten perheiden ja tilanteiden osalta. Perheet ovat erilaisia, mutta samanarvoisia. Esimerkiksi eroperheissä järjestelmä vaatisi merkittävästi lisää joustoja”, sanoo kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Perhevapaajärjestelmän perusteellinen uudistaminen tarkoittaisi jokaisen järjestelmän osan tarkastelua. Kun järjestelmää muutetaan, se ei Sarkomaan mukaan tarkoita vanhemmuuden roolin muuttumista.

”Vaikka maailma muuttuu, yksi asia ei muutu. Lapsen tarve vanhempien ja muiden läheisten aikuisten läsnäololle ei muutu. Hyvä vanhemmuus ei riipu lapsen hoitomuodosta, vaan vanhempien välittämisestä ja aidosta läsnäolosta tilanteissa lapsen kanssa. Sekä perheet, lapset että tilanteet ovat erilaisia, ja siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja sekä valinnanvapautta”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan surullisen pieni osa vanhempainvapaista jakautuu aidosti tasapuolisesti. Naiset pitävät edelleen pääosan perhevapaista.

”Vanhempainjärjestelmää on uudistettava kohtelemaan tasa-arvoisesti erilaisia perheitä, joustavammaksi tukemaan vanhemmuuden jakamista sekä äitien korkeampaa työllisyysastetta ja tasa-arvoa”, sanoo Sarkomaa.

”Vanhemmuudessa tarvitaan isät ja äidit, työelämässä naiset ja miehet”, summaa Sarkomaa.

 

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

puh. 050 5113 033

 

Tiedote 22.10.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuskolmikko: Opiskeluhuolto on säilytettävä lähellä oppilasta

Sote- ja maakuntauudistusta koskeva hallituksen esitysluonnos on lausuntokierroksella. Luonnoksessa on ehdotettu oppilashuollon järjestämisvastuun siirtämistä maakuntiin. Kokoomusedustajat Lauslahti, Sarkomaa ja Raassina eivät pidä perusteltuna ehdotusta siirtää opiskeluhuolto maakuntaan.

”Opiskeluhuollon paikka on kouluarjessa lähellä oppilaita. Vastuun tulee olla maakunnan sijaan kunnalla. Näin oppilaat tuntevat kuraattorit ja psykologit. Kouluarjessa toimivan ammattilaisen luokse on matala kynnys mennä, jos tarvetta tulee”, sanovat kansanedustajat.

Tuore oppilas- ja opiskeluhuoltolaki määrittelee oppilaitoksen hyvinvointityön perustaksi yhteisöllisen, kaikkia osallistavan ja ennaltaehkäisevän työn. Psykologien ja kuraattorien ajasta merkittävä osa on yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Yhteisöllistä työtä tehdään koulun arjessa yhdessä oppilaiden ja opettajien kanssa. Sen avulla ehkäistään esimerkiksi kiusaamista ja koulupudokkuutta.

”Psykologien ja kuraattorien tekemää työtä kouluyhteisön eteen on vaikea nähdä maakuntatasolla johdettavaksi työksi. Kouluyhteisön rakentamista ja ylläpitoa johdetaan koulutasolla. Jokaisella koululla on oma kulttuurinsa ja toimintatapansa. Yhteisöllistä ja myös koululaiskohtaista työtä tehdään tiiviinä osana koko koulun moniammatillista työtä. Ne ovat tiivis paketti, jota ei kannata lähteä rikkomaan. Velvoitteet ja resurssit on oltava yhdellä ja samalla taholla”, perustelevat kokoomusedustajat.

”Kuraattorien ja psykologien palvelut ovat mitä tärkeintä ennaltaehkäisevää työtä. Se on myös kuntien tehtävä mitä suurimmissa määrin. Palvelujen siirtämisellä maakuntatasolle olisi riski, että toimintaan tulisi byrokraattisia esteitä ja työn painopiste saattaisi siirtyä korjaavien toimien puolelle.  Tähän meillä ei ole varaa. Syrjäytymisen estäminen on kaikkien meidän asia”, päättävät edustajat.

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

puh. 050 512 2380

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Sari Raassina

puh. 050 523 2808

Tiedote 21.10.2016

Julkaisuvapaa heti

Hallituspuolueiden Saarikko, Juvonen ja Sarkomaa: Kilpailutukselle on vaihtoehtoja 

Eduskunnassa on käsittelyssä laaja ja merkittävä hankintalain kokonaisuus, joka koskee myös sosiaali- ja terveyspalveluita. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Annika Saarikko (kesk.), Arja Juvonen (ps.) ja Sari Sarkomaa (kok.) korostavat lain roolia menettelytapalakina, joka määrittelee reunaehdot palveluiden kilpailutusten toteuttamiseen. 

Uudessa hankintalaissa on kuitenkin aiempaa lakia voimakkaammin korostettuna muita kuin hintaan perustuvia kilpailutustekijöitä ja asiakkaan kuulemisen merkitystä korostetaan. 

Erityisesti järjestökenttä on nostanut esiin huolensa elämänmittaisiin ja välttämättömiin palveluihin,  kuten vammaisten ja ikäihmisten asumisen kilpailutuksiin liittyen. Asiaan on suhtauduttava vakavasti. Valittu hankintatapa - oli se sitten kilpailutus tai suorahankinta - ei saa vaarantaa oikeutta riittäviin palveluihin. 

Haluamme painottaa, että palveluiden laatuun liittyvät tekijät määritellään ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä - ei suoraan hankintalaissa. Pidämme perusteltuna, että esimerkiksi tällä hallituskaudella uudistettavaksi sovitussa vammaispalvelulaissa arvioidaan laatutekijät siten, että pitkäkestoisuus ja asiakkaan osallisuus hankinnassa vahvistuu. Siihen hankintamenettelyjen tulee sitten nojata. 

Jo nykyisellään on mahdollista toteuttaa niin kutsuttujen elinikäisten palvelujen järjestäminen kuntalaisille muilla tavoin kuin kilpailuttamalla, esimerkiksi suorahankintana. Haluamme korostaa, että kuntien on palveluja toteutettaessa arvioitava huolella asiakkaiden tarpeet ja toiveet. Näin ei nyt aina tapahdu. Vika ei ole hankintalaissa - tulevassa tai nykyisessä, vaan sen soveltamisen tavassa. Tähän kuntakentällä tarvitaan lisää osaamista. 

Sipilän hallituksen linjaamassa sote-uudistuksessa keinovalikoima palveluiden järjestämisessä laajenee. Valinnanvapaus tuo asiakkaan palveluiden keskiöön. Kun valinnan palveluiden tuottajasta tekee käyttäjä, hankintalaki ja kilpailutusta ei tarvitse soveltaa. Sen luontevin muoto pitkäaikaisessa palvelutarpeessa on henkilökohtaisen budjetoinnin malli, niin kutsuttu asiakastili. Tästä on kansainvälisesti hyviä kokemuksia.  

Kannatamme ja haluamme vauhdittaa henkilökohtaisen budjetoinnin ja asiakassetelien käyttöönottoa. Osana valinnanvapautta toteutettava henkilökohtainen budjetointi on yksi tapa välttää laajan kilpailutuksen toteuttaminen. Näin palveluiden käyttäjän ja hänen läheisten osallisuus ja itsemääräämisoikeus vahvistuisi ja palveluiden pitkäjänteisyys turvataan.  

 
Lisätietoja: 

Annika Saarikko, p. 040 7446 770

Sari Sarkomaa p. 050 511 3033 

Arja Juvonen p. 050 5311 108

 

 

Tiedote 15.10.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen sotekolmikko: terveysperusteinen sokerivero valmisteluun

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa ja Sari Raassina ehdottavat terveysperusteisen sokeriveron säätämistä ohjaamaan kuluttajia terveellisimpiin valintoihin. Vero laskettaisiin lisätystä sokerista. Sokerivero olisi täsmätoimi pureutua ennaltaehkäisevästi kasvaviin kansanterveysongelmiin.

Kyse on terveydenedistämisen lisäksi myös verotuksen rakenteiden muuttamisesta Suomen kilpailukykyä ja työnteon kannusteita tukemaan. Sipilän hallitusohjelman linja on siirtää verotuksen painopistettä työnteon verottamisesta haittaveroihin.

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä makeisveron poistamisesta. Esityksen taustalla on se, että makeisvero on EU:n valtiontukisäädösten vastainen ja kilpailua vääristävä.

Kokoomuskansanedustajien mielestä makeisverolle ja muille haittaveroille on ollut vahvat perusteet. Ylipainoisten määrä on kasvanut. Erityisesti lihavoituminen näkyy lapsissa ja nuorissa. Ylipaino ja sairaudet kävelevät käsi kädessä, esimerkiksi kakkostyypin diabetesta sairastavien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.

- Nuorten liiallinen energiansaanti erilaisista sokerituotteista muodostaa liian vähäisen liikunnan kanssa aikapommin, muistuttavat edustajat.

Hallituksen tavoitteena on kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja. Keinoina mainitaan mm. kansanterveydenedistäminen ja kannustaminen terveellisiin elämäntapoihin ja ravintotottumuksiin.

- Yksi keinoista on valistus, mutta se ei riitä. Taloudellisia ohjausmenetelmiä tarvitaan valistuksen rinnalle. Sokeriverotus on vahva viesti itsessään, ja antaa myös elintarviketeollisuudelle sysäystä lähteä kehittämään vähemmän lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita.  Tulevaisuuden näkökulmasta tämä avaa vientivaltin kotimaiselle elintarviketeollisuudelle, toteavat Kokoomusedustajat.

Sokeriveron ottaminen käyttöön helpottuu, koska ensi vuoden alusta lisätyn sokerin määrän tulee näkyä pakkauksissa.

- Kuluttajaa tulee palkita terveellisistä valinnoista kuten marjojen, hedelmien ja vihannesten suosimisesta. Myös tässä suhteessa kannustamme hallitusta tutkimaan mahdollisuuksia luoda myönteisiä porkkanoita kuluttajille, päättävät edustajat.

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

050 5122380

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Sari Raassina

050 5232808