fbpx Siirry sisältöön

Lehdistötiedote 27.03.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee kuntaministeri Töllin ja keskustan kommentteja tuoreeseen kokoomuksen kuntakannanottoon. Keskustan asenne näyttää edelleen olevan, että mitään ei muuttaa saa. Keskustan näkemykset ovat iso uhka suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Kokoomuksen tavoite 100 -150 vahvasta peruskunnasta vapaaehtoisesti syntyvien liitoksien pohjalta, on perusteltu ja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta välttämätön.

Tölli ja keskusta näyttävät asettavan kuntarajojen koskemattomuuden palveluiden saatavuuden edelle.  Vaikka muu maailma muuttuisi ympärillä, niin kuntarajoja ei saa muuttaa, ei vaikka hintana ovat heikot palvelut ja käsistä karkaavat kustannukset sekä valtava velkaantuminen, näyttää olevan keskustan ja Töllin näkemys. Tämä on erittäin huolestuttavaa puhetta, sanoo Sarkomaa.

Vakava tosiasia on että kunta- ja palvelurakenneuudistus ei ole edennyt niin nopeasti, kun hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen kannalta olisi pitänyt. Palveluiden järjestämisvastuu ei ole missään Euroopan maassa niin pirstaloitunut kuin Suomessa. Kuntia on yksikertaisesti liikaa. Uudistuksia tarvitaan niin pääkaupunkiseudulla kuin koko maassa. Me emme voi jatkaa nykyistä velkaantumistahtia. Seuraavan hallituksen on huolehdittava, että kunnilla on riittävästi sekä porkkanaa mutta myös keppiä kunta- ja palvelurakenteiden järkevöittämiseen. Osana tätä uudistusta on huolehdittava, että Helsinki ja pääkaupunkiseudun kunnat saavat pitää oikeudenmukaisemman osuuden omista verotuloistaan. Kuntarajoissa roikkumisen sijaan on keskityttävä elinvoimaisen elinkeinopolitiikan ja kustannustehokkaiden sekä laadukkaiden hyvinvointipalveluiden järjestämiseen.

Keskustan hellimälle ajatukselle luoda uutta välihallintoportaan maakuntahallintoa on sanottava ehdoton ei! Suomalaiset eivät tarvitse lisää byrokratiaa eivätkä veroja vaan parempia palveluja nykyistä kustannustehokkaammin tuotettuna. Peruspalveluiden järjestämisvastuu on oltava vahvoissa ja elinkelpoisissa kunnissa.

Kuntien vaakunoita ja kunnantaloja tärkeämpi asia on ihmisten peruspalvelut. On täysin varmaa, että esimerkiksi sairastuttuaan ja terveydenhuoltopalveluja tarvitessaan ihmisille ei ole niinkään tärkeää se, missä kuntaraja kulkee vaan se, että palvelun saa. Ja se pitää nyt vihdoin ja viimein ottaa myös valtiovallan ja kuntapäättäjien ehdottomaksi tavoitteeksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote 10.03.2011
 
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on pettynyt siihen, että vanhemmuuden kustannusten jakamisessa ei ole edetty.
 
Tänään raporttinsa luovuttaneen Aulan vanhempainvapaatyöryhmän lopputulos jäi osin torsoksi, koska työryhmä ei jatkoajasta huolimatta kyennyt esittämään yksimielistä mallia vanhemmuuden kustannusasian ratkaisemiseksi. Tämä on iso pettymys, sillä niin Vanhasen II, kuin Kiviniemen hallitusohjelmissa on selkeäsanaisesti luvattu edetä asiassa. Iso vaikutus asian ”hoitamatta jättämiseen” on sillä, että ministeri Hyssälä vitkutteli työryhmän perustamista ja lisäksi työryhmälle annettiin jatkoaikaa ja lupa työn venyttämiseen. On ikävää, että yksi naisten tasa-arvon, mutta myös yrittäjyyden edistämisen kannalta keskeisin asia priorisoitiin hallitusohjelmakirjauksista näin viimeiseksi ja siten estettiin asian edistyminen tämän hallituksen toimesta.
 
Vanhemmuuden kustannusasian pallottelu työryhmästä toiseen on lopetettava. Heti seuraavissa hallitusneuvotteluissa on sovittava miten vanhemmuuden kustannusten jakamisessa ja korvaamisessa edetään. Asiaa ei ratkaista pelkästään isiä kannustamalla.
 
"On välttämätöntä, että seuraava hallitus istuu alas yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa ja valmistelee viipymättä esitykset vanhemmuuden kustannusasian ratkaisemiseksi ja perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi," vaatii Sarkomaa.
 
Seuraavan hallituksen on otettava asia oikeasti agendalle ja rohkeasti sanottava ääneen, että naisten syrjimistä työmarkkinoilla edistävät epäkohdat on korjattava.
 
Yhteisymmärryksen puutetta on perusteltu julkisuudessa sanomalla, että "työnantajat eivät halua lisämaksuja ja valtiontalous on kireällä".  Perustelu on käsittämätön. Joka tapauksessa kustannukset joku maksaa jo nyt ja se ”joku” on perhevapaita käyttävien naisten työnantajat. Maksumiehiä ovat myös naiset. Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Tämä näkyy ja tuntuu kovalla tavalla naisten palkassa sekä työsuhteissa pätkätöinä sekä esteinä edetä uralla.
 
Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Ei ole mitään järkevää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi korvata vanhemmuuden kustannukset. Tilanne on täysin epäoikeudenmukainen ja kohtuuton.
 
Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva "äitiriski" näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa. Vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla naisvaltaisten yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. Tähän ei Suomella olisi varaa. Tarvitsisimme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen.
 
Vanhemmuuden kustannusten jakaminen on tehokas täsmätoimi harmaantuvassa ja taloustaantuman kourissa kamppailevassa Suomessa. Suomessa yrittäjistä naisia on vain 30 prosenttia. Me tarvitsemme naisvaltaisille aloille enemmän yrittäjiä ja yrittäjiä työnantajiksi sekä myös lisää lapsia. Kyse on tasa-arvon suurimman häpeätahran ja yrittäjyyden jarrun poistamisesta, mutta myös työllisyydestä ja yritysten tasapuolisista toimintamahdollisuuksista.
 
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote
07.03.2011

Varhaiskasvatuksen hallintoa on yritetty siirtää sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen jo useamman vaalikauden ajan. Suomi on EU:n ainoa maa jossa varhaiskasvatuksen kehittäminen liitetään vielä sosiaalipalveluihin. Vuonna 1973 hyväksytty päivähoitolaki kaipaa kipeästi kokonaisuudistusta varhaiskasvatuslaiksi.

- Tällä hallituskaudella muutoksiin olisi ollut mahdollisuus, mutta Kiviniemen tultua pääministeriksi, hän torppasi nämä lasten kannalta tärkeät hankkeet. On todella ikävää, että tämäkin uudistus kariutui Keskustan sisäisiin kädenvääntöihin, Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa murehtii.

Sarkomaa painottaa, että päivähoito ei ole enää vain sosiaalitoimen osa, jolla mahdollistetaan vanhempien työssäkäynti, vaan keskeinen osa kasvatus- ja koulutuspolitiikkaa. Tutkijat ja asiantuntijat korostavat laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä ihmisen hyvinvoinnissa, elinikäisessä oppimisessa ja kehityksessä.

Kokoomus oli täysin valmis viemään uudistusta eteenpäin tällä hallituskaudella. Monen keskustavaikuttajan asennoituminen varhaiskasvatukseen kielii kuitenkin karua kieltään. Kuntaministeri Tölli harmitteli hiljattain Helsingin Sanomissa (19.2.), että ei pitäisi liikaa säädellä sitä, kuka saa "opettaa leikkimistä" päiväkodissa.

Toivottavasti tämä "Töllin tölväisy" ja pääministeri Kiviniemen jarruttelu päivähoidon hallinnon kehittämisessä eivät kuvaa laajemminkin Keskustapuolueen näkemyksiä varhaiskasvatuksen kehittämisestä, Sarkomaa lisää.

- Tällainen ajattelu on todella harmillista lasten kannalta. Kaikki varhaiskasvatusalaan, lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvät tutkimukset tukevat sitä, että opetus- ja kasvatustyön ammatillinen tieto ja osaaminen ovat päivähoidon ja varhaiskasvatuksen laadun tärkein tae, Sarkomaa toteaa.  Päiväkoteihin tarvitaan lisää yliopistollisen koulutuksen saaneita lastentarhanopettajia.

Tällä hallituskaudella on nähty muitakin tapauksia, joissa Keskusta on asettanut aluepolitiikan lasten edun edelle. Lapsiin panostamisen tulisi kuitenkin aina olla etusijalla. Siitä ei saa tinkiä, Sarkomaa korostaa.

Vaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan on kirjattava selkeä päätös päivähoitolain uudistamisesta kokonaisuutena. "Tarvitsemme uuden lain alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatuspalveluista", toteaa kansanedustaja Sari Sarkomaa. Ennen lain uudistamiseen ryhtymistä on päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelujen hallinto ja kehittäminen siirrettävä sosiaali- ja terveyssektorilta opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen.

Lain taustaksi on selvitettävä päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelujen nykytila ja kehittämistarpeet. Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon uudistaminen tulee tapahtua kiinteässä yhteydessä muun muassa yliopistojen varhaiskasvatustutkimuksen kanssa. Palvelujen järjestämisen ohella on otettava nykyistä vahvemmin esille varhaiskasvatuksen näkökulma. Myös niille lapsille, jotka eivät tarvitse päivähoitoa tulee olla tarjolla mahdollisuus osa-aikaisiin ja korkeatasoisiin pedagogisiin palveluihin.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote
06.03.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kysyy pääministeri Mari Kiviniemeltä, ovatko hän ja Keskusta oikeasti valmiita uhraamaan suomalaisten eläkkeetkin aluepolitiikan alttarilla? Suomalaisten on välttämätöntä tietää, onko Keskusta puolueena ehdottamassa suomalaiseen eläkepolitiikan kivijalkaan perustavanlaatuisia muutoksia. Onko keskusta lipeämässä siitä peruslinjasta, että suomalaisten eläkevarojen sijoittaminen tuottavasti ja turvallisesti on yhdessä sovittu ja ainoa tie turvata eläkkeet?

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ottaisi työeläkerahastot käyttöön maan liikenneverkon kohentamisessa. Soini teki ehdotuksensa eilisessä YLE:n Ykkösaamussa.  Pääministeri Mari Kiviniemi kiirehti kertomaan, että keskustalla on ollut perussuomalaisten kanssa samansuuntaisia ajatuksia eläkerahastojen käytöstä. Soini on tullut asiassa Keskustan linjoille, Kiviniemi tulkitsi.

Soini haluaisi sijoittaa eläkerahoja suomalaisiin liikenneväyliin ja kertoi sen vähentävän paineita valtion budjetissa. Soini jätti kuitenkin kertomatta, mikä vaikutus ehdotuksella toteutuessaan olisi suomalaisten eläkkeisiin. Ehdotus saattoi ensi kuulemalta kuulostaa lämmittävältä, mutta sen seurauksena voi olla kylmää kyytiä niin suomalaisille eläkkeensaajille kuin palkansaajille, joiden työn tekemiseen eläkejärjestelmä monelta osin vahvasti tukeutuu. Pääministeriltä on lupa odottaa, että ehdotuksen vaikutukset eläkejärjestelmäänkin kerrotaan avoimesti suomalaisille. Varsinkin kun Keskusta on pääministerin suulla kiirehtinyt idean äidiksi.

Idea siitä, että eläkeyhtiöt sijoittaisivat suomalaisiin väylähankkeisiin, ei ole uusi. Miksi sitä ei ole toteutettu, johtuu tietenkin sitä, että eläkevarojen sijoittamisella on vain yksi tavoite: sijoittaa tuottavasti ja turvallisesti. Aluepolitiikka ei kuulu eläkeyhtiöiden tehtäviin eikä vastuulle. Tästä periaatteesta on pidettävä tiukasti kiinni. Kysymys kuulukin pääministeri Kiviniemelle, onko Keskusta nyt perussuomalaisten vahvistuksella lipeämässä yhteisestä sopimuksesta ja valmis vaarantamaan työeläkejärjestelmän toimivuuden? 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote
02.03.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa kuntoutuksen lisäämistä kotitalousvähennyksen piiriin. Euroopan nopeimmin ikääntyvälle väestöllemme tarvitaan lisäkannusteita - ja mahdollisuuksia omasta jaksamisestaan ja fyysisestä kunnostaan huolehtimiseen niin, että kotona voisi asua ja toimintakyky säilyisi mahdollisimman pitkään. Tämä on välttämätöntä ennen kaikkea ikäihmisten elämänlaadun, mutta myös hoivapalveluiden riittävyyden sekä kansantalouden kestävyyden kannalta.

Esimerkiksi siivous ja omasta kodista huolehtiminen on kotitalousvähennyksen piirissä, mutta sen piirissä ei ole omasta kunnosta huolehtiminen. Tämä on selkeä epäkohta, joka olisi helppo korjata laajentamalla kotitalousvähennys koskemaan ainakin lääkinnällistä kuntoutusta, jota tuottavat toimiluvalla toimivat fysioterapia- ja toimintaterapiayritykset, sekä ammatinharjoittajayrittäjät. Näin myös fysioterapeutin tai toimintaterapeutin käynti olisi kotitalousvähennyksen piirissä.

Vanhuus ei ole sairaus, mutta ikääntymiseen liittyy fyysisen kunnon heikkenemistä. Mitä iäkkäämpi ihminen sitä todennäköisemmin tarvitsee hän tukea ja ohjausta liikuntaansa ja toimintakykynsä ylläpitämiseen.

Kotitalousvähennyksen laajentamisella kuntoutukseen voi olla monia säästövaikutuksia inhimillisen elämänlaadun edistämisen lisäksi. Ikääntyneiden ja huonokuntoisten kotona selviytymisen tukemisella voidaan siirtää laitoshoitoa.

Ikääntyneet käyvät usein terveyskeskuslääkärillä vain hakemassa lähetettä fysioterapiaan. Kotitalousvähennys ei edellytä sairautta eikä lääkärissä käyntiä, joten ikääntyneiden terveyskeskuskäyntien väheneminen pienentää kuntien terveydenhuollon kustannuksia. Mikä tärkeintä, kotitalousvähennys kannustaisi ennaltaehkäisevään kuntoutukseen, joka on aina tuloksellisintakin. Liikunta ja kuntoutus ovat ikäihmisille paras ennaltaehkäisevä lääke.

Kotitalousvähennyksen voisi tehdä myös ikääntyneen aikuiset lapset, jos nämä ostavat kuntoutuskäyntejä vanhemmilleen.

Yli 65-vuotiaat vaikeavammaiset henkilöt putoavat Kelan maksaman kuntoutuksen piiristä ja kunnat hyvin harvoin jatkavat kuntoutuksen maksamista. Kotitalousvähennys antaisi myös heille mahdollisuuden ostaa tarvitsemaansa kuntoutusta.

On sanomattakin selvää, että ikäihmisten toimintakyvyn ja liikunnan edistämiseen tarvitaan monia toimia. Erityisesti kuntien on kirittävä ikäihmisille sopivien liikunta- ja kuntoutusmahdollisuuksien lisäämisessä. Tähän työhön tarvitaan entistä vahvemmin mukaan myös kolmas sektori ja vapaaehtoistyö.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote
26.02.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa hämmästelee SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen veropuheita. Demarit ovat kovaan ääneen toitottaneet, että veronalennuksiin ei ole varaa ja ovat jopa väläytelleet lapsilisän poistamista jo vähän paremmin tienaavilta perheiltä. Nyt he ehdottavat lapsivähennyksen palauttamista verotukseen eli veronkevennystä. Vielä kummallisempi oli Urpilaisen perustelu: ”lapsilisien korottaminen on vaikeaa, joten lapsiperheitä voitaisiin tukea verovähennyksillä”. Tosiasia on, että niin lapsilisien korotus kuin verovähennysten lisääminenkin vievät valtion verotuloja. Molempien totuttaminen on poliittisesta tahdosta kiinni. Kyse on arvovalinnoista. Seuraavallakin hallituksella on oltava rohkeutta huolehtia perheiden ostovoimasta ja tehdä toimenpiteitä lasten sekä perheiden syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Lapsivähennys on sinänsä hyvä keskustelunavaus. Suomalaisen lapsiperheen nettotulot ovat verotuksen ja lapsilisien jälkeen monesti pienemmät kuin samapalkkaisen perheen muualla Euroopassa, koska Suomen verotuksessa ei huomioida vanhempien hoito- ja elatusvastuuta lapsistaan. Kun seuraava hallituksen ohjelmasta neuvotellaan ja verouudistuksesta sovitaan, on hyvä arvioida olisiko lapsivähennyksestä modernin perhepolitiikan välineeksi. On järkevä arvioida olisiko verovähennyksestä toimivaksi keinoksi purkaa lapsiperheiden kannustinongelmia tai tukea yksinhuoltajia. Myös yhteishuoltajuudessa etävanhemman tukeminen vaatii uusia innovaatioita. Tavallisen perheen arjen kannalta on kuitenkin kaikkein olennaisinta, että omalla palkalla on mahdollista tulla toimeen. Tämä edellyttää sitä, ettei keskituloisten perheiden työn verotusta ensi vaalikaudellaan kiristetä. Kokoomus on tähän sitoutunut. SDP:n linja on sen sijaan monin tavoin epäselvä?

Lapsissa on tulevaisuus ja siksi seuraavan hallituksen erityisenä painopisteenä on oltava lapset ja perheet. Urpilaiselle on todettava, että lapsivähennys ei ole välttämättä se keino, joka tehokkaimmin auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia perheitä. Sinivihreä hallitus on tehnyt hyvää työtä sitoessaan etuuksia, kuten lapsilisät indeksiin ja nostaessaan minipäivärahat työttömyysturvan tasolle. Nämä ovat olleet täsmälääkkeitä kaikkien vaikeammassa asemassa oleville perheille.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote
20.02.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja Sari Sarkomaa kummastelee ministeri Anttilan outoja väitteitä siitä, että saimaannorpan suojelun nykytilaan oltaisiin tyytyväisiä. Sen sijaan, että Anttila heittelisi julkisuuteen arvioita muiden kannoista, hänen olisi korkea aika kertoa, miten monia suomalaisia huolestuttavassa saimaannorpan suojelutilanteessa aiotaan edetä. Enää ei voi piiloutua puhumaan vain vapaaehtoisista suojelusopimuksista. Anttilan on kiertelyn sijaan tärkeä kertoa, mikä on takaraja, jolloin verkkokalastuskielto aiotaan antaa, jos ja kun vapaehtoisin sopimuksin ei päästä tavoiteltuihin yhtenäisiin suojelualueisiin. Asialla on kiire. Verkkokalastuskielto on tarkoitus alkaa huhtikuun puolesta välistä.

Huoli tilanteesta ei voi olla ministeri Anttilalle yllätys tai uusi asia. Talvi alkaa pian kääntyä kevääksi ja suojelualueessa on karkeasti arvioiden noin sadan neliökilometrin aukot. Aukot ovat monilta osin hyviä kalavesiä. Osakaskunnille vapaaehtoisten sopimusten allekirjoittamisen takaraja oli 15.2. Aukkojen hyväksyminen suojelualueella heikentäisi merkittävästi norpan suojelua ja merkitsisi myös norppien verkkokuolemien hyväksymistä. Jäiden sulaessa ja kevään edetessä uteliaat pienet kuutit lähtevät liikkeelle tutustumaan elinympäristöönsä. Uintiretket ovat kuitenkin kohtalokkaita, sillä puolet syntyneistä kuuteista hukkuu verkkoihin.

Anttilan puheenvuoroon on pakko vielä todeta, että en ole ollut läsnä tilaisuudessa, jossa nykytilanteeseen oltaisiin oltu tyytyväisiä. Eduskunnassa on nimenomaan haluttu saada varmuus siihen, että verkkokalastuskieltoa tarvittaessa käytetään. Hyvänä on pidetty sitä, että verkkokalastuskiellon mahdollistava asetus on valmistelussa. Vakavana huolena on ollut se, että aiotaanko ja ehditäänkö asetusta ajoissa käyttää. Asiasta on ministeri Antilalle jätetty viime viikolla toimestani myös kirjallinen kysymys. On täysin mahdoton ymmärtää, että kannat olisivat Anttilalle jääneet epäselväksi.

Huoli saimaannorpasta ei ole vain eduskunnassa ja Suomessa. Ministeri Anttilan on hyvä myös muistaa, että EU:n komissio on vakavasti nuhdellut Suomea saimaannorpan riittämättömästä suojelusta ja luontodirektiivin rikkomisesta.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote
19.02.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii ja kirittää maa- ja metsätalousministeri Anttilaa pitämään tiukasti kiinni lupauksestaan verkkojen poisvetämisestä saimaannorpan pesimisalueelta. Odotusaika on nyt ehdottomasti lopussa ja asetus on viivytyksettä annettava.

Ministeri Anttilan asettama saimaannorppa ja kalastus - työryhmä on esittänyt, että saimaannorpan keskeisillä lisääntymisalueilla kielletään verkkokalastus 15.4.–30.6. kuuttien suojelemiseksi joko vapaaehtoisin sopimuksin tai asetuksella. Ministeri Anttila on luvannut olla työryhmänsä esityksen takana myös silloin, jos vapaaehtoisin sopimuksen ei päästä määräajassa asetettuun tavoitteeseen.

Osakaskunnille vapaaehtoisten sopimusten allekirjoittamisen takaraja oli 15.2. Tavoitteeksi asetettua noin aukotonta 1500 neliökilometrin ydinaluetta ei ole saavutettu. Sopimusten ulkopuolelle on jäänyt karkean arvion mukaan jopa noin sata neliökilometriä. Ulkopuolella on arvioitu olevan erityisesti hyviä kalavesiä, jotka houkuttelevat tietenkin myös norppia.

Kun vapaaehtoisilla sopimuksilla ei riittävän laajaa ja aukotonta suojelualuetta ole saatu aikaiseksi, on Anttilan viivytyksettä käytettävä asetusta keväisen verkkokalastuksen kieltämiseksi suojelualueilta. Saimaannorppa on varassa kuolla sukupuuttoon, ellei verkkokalastusta lopeteta tärkeimmillä poikimisalueilla ainakin huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Kevätrajoitusalueen yhtenäisyys ja aukottomuus on tärkeää myös valvonnan ja tiedottamisen kannalta.

Aukkojen hyväksyminen suojelualueella heikentäisi merkittävästi norpan suojelua ja merkitsisi myös norppien verkkokuolemien hyväksymistä. Jäiden sulaessa ja kevään edetessä uteliaat pienet kuutit lähtevät liikkeelle tutustumaan elinympäristöönsä. Uintiretket ovat kuitenkin kohtalokkaita, sillä puolet syntyneistä kuuteista hukkuu verkkoihin. Tilanne on julma ja kohtuuton.

Kuuttien elinmahdollisuuksien parantaminen on ainoa mahdollisuus pelastaa saimaannorppa. Saimaannorpat ovat uhanalaisia ja vaarassa kuolla sukupuuttoon ilman kalastustakin, koska ilmaston lämpeneminen, vähälumiset talvet ja veden pinnan vaihtelut surmaavat kuutteja.

"Ministeri Anttilan ja hallituksen on hyvä myös muistaa, että EU:n komissio on vakavasti nuhdellut Suomea saimaannorpan riittämättömästä suojelusta ja luontodirektiivin rikkomisesta", Sarkomaa muistuttaa.

Kansanedustaja Sarkomaa on jättänyt viime viikolla asiaa koskevan kirjallisen kysymyksen ministeri Anttilan vastattavaksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote
17.02.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa paheksuu keskustan tänään julkaisemaa verolinjaa, joka kiristäisi tavallisten keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotusta. Keskustan verolinjaus osoittaa, että heillä ei ole ymmärrystä tavalliselle kaupunkilaiselle perheelle.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla keskituloiset palkansaajat ja eläkeläiset kipuilevat jo nyt korkeiden asumis- ja elinkustannusten kanssa. Vasemmistoliitto on jo aiemmin suoraan sanonut, että heidän tärkeä tavoitteensa on kiristää yli 3000 euroa kuukaudessa ansaitsevien verotusta. Vihreät ja nyt Keskusta viimeisimpänä on liittynyt tähän keskituloisten palkansaajien kurittajajoukkoon.

Keskusta tarjoaa tavallisille palkansaajille ja eläkeläisille veronkiristyksiä. Keskustan esitys on epäreilu ja kohtuuton. Keskustan tänään esittämät verolinjaukset ovat selvä irtiotto sinivihreän hallituksen käynnistämästä ekologisesta verouudistuksesta. Keskusta luopuu linjauksissaan periaatteesta, että työssäkäyvälle välillisen verotuksen kiristymisen vastapainona on työn verotuksen keventyminen.

Kokoomus on sen sijaan kertonut haluavansa jatkaa nykyisen hallituksen veropolitiikan linjaa, jossa painopistettä työn tekemisen ja teettämisen verottamisesta on siirretty ympäristön saastuttamisen ja kulutuksen verottamiseen. Sinivihreä hallitus on korottanut ympäristöveroja ja keventänyt vastapainona työn verotusta. Tällä linjalla on hyvä jatkaa. Näin työnteosta käteen jäävä tulo kasvaa, eli ahkeruudesta palkitaan myös kasvavana valinnanvapautena arjessa. Samalla verotus ohjaa kulutusta ympäristöystävälliseen suuntaan.

Keskituloiset ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisen selkäranka. Tavallisen palkansaajan työn tekemisen kannattaminen on elintärkeä kysymys, eikä keskustan ehdottamia keskituloisten palkansaajien kovia veronkiristyksiä pidä missään nimessä hyväksyä.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033
Valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsen

Lehdistötiedote
07.02.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa paheksuu vihreiden verolinjaa, joka kiristäisi tavallisten keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotusta. Vihreiden viime viikonloppuna esittämät verolinjaukset ovat iso periaatteellinen muutos sinivihreän hallituksen yksimielisesti käynnistämään ekologiseen verouudistukseen. Vihreät luopuivat tuoreissa linjauksissaan periaatteesta, että työssäkäyvälle välillisen verotuksen kiristymisen vastapainona on ollut työn verotuksen keventyminen.

Tuoreissa verolinjauksissaan vihreät ovat jatkossa valmiita alentamaan vain kaikkein pienituloisimpien verotusta. Tavallisille palkansaajille ja eläkeläisille vihreät tarjoavat veronkiristyksiä. Vihreiden esitys on epäreilu ja täysin kohtuuton. Varsinkin pääkaupunkiseudulla keskituloiset palkansaajat ja perheet kipuilevat jo nyt korkeiden asumis- ja elinkustannusten kanssa. Vihreät siirtyivät linjauksillaan vasemmistoliiton linjoille. Vasemmistoliitto on jo aiemmin suoraan sanonut, että heidän tärkeä tavoitteensa on kiristää yli 3000 euroa kuukaudessa ansaitsevien verotusta.

Kokoomus on sen sijaan kertonut haluavansa jatkaa nykyisen hallituksen veropolitiikan linjaa, jossa painopistettä työn tekemisen ja teettämisen verottamisesta on siirretty ympäristön saastuttamisen ja kulutuksen verottamiseen. Sinivihreä hallitus on korottanut ympäristöveroja ja keventänyt vastapainona työn verotusta. Tällä linjalla on hyvä jatkaa. Näin työnteosta käteen jäävä tulo kasvaa, eli ahkeruudesta palkitaan myös kasvavana valinnanvapautena arjessa.

Tuloveron kevennykset ovat painottuneet pienituloisiin, joiden verotus on Suomessa Euroopan alhaisimpia. Myös progressio työn verotuksessa on käytännössä lisääntynyt. Suomen verotuksen progressio kuuluu maailman kireimpiin ja sitä se on myös Kokoomuksen esityksen jälkeen.

Myös etuuksien korotuksilla, kuten minipäivärahojen korottamisella työttömyysturvan tasolle, sekä useiden etuuksien sitomisella indeksiin, on haluttu huolehtia sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Tuloerot eivät ole viime vuosina enää edellisten vuosikymmenien yleisen trendin tavoin kasvaneet. Kokoomus on selkeäsanaisesti sanonut, että me emme leikkaa heikompiosaisilta ja että haluamme jatkossakin huolehtia, ettei verouudistuksella lisätä pienituloisten taakkaa.

Vihreiden veroesitys vaikuttaa omituiselta yritykseltä erottautua kokoomuksesta. Vihreille näyttää olevan vaikea niellä sitä, että tämän hallituksen merkittävimmät vihreät teot on tehty kokoomuksen toimesta. Tosiasia on, että vihreät ovat julkisuudessa kehuneet Kokoomuksen Kataisen johdolla tehtyä ekologista verouudistusta sinivihreän hallituksen parhaaksi teoksi ja ovat uudistusta vahvasti tukeneet. Nyt ennen vaaleja halutaan ilmeisen selvästi ottaa eroa hallituskumppaniin kohdistamalla kovat otteet keskituloisiin. Tämä olisi täysin kestämätöntä. Keskituloiset ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisen selkäranka. Tavallisen palkansaajan työn tekemisen kannattaminen on elintärkeä kysymys, eikä vihreiden ehdottamia keskituloisten palkansaajien kovia veronkiristyksiä pidä missään nimessä hyväksyä.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033
Valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsen

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram